kieli ja aivot - muistikuisti.net1 sinikka hiltunen • fk (käännöstiede, 1992) • tulkki ja...

1

Sinikka HiltunenSinikka Hiltunen•• FK (FK (kkäääännnnööstiedestiede, 1992), 1992)•• tulkki tulkki jaja kkääääntntääjjää (ven(venääjjää, saksa) v:sta 1975, saksa) v:sta 1975•• NLPNLP--kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

(2000)(2000)•• Kognitiotieteen maisteri, 2008Kognitiotieteen maisteri, 2008•• VVääititöösteema: steema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: Konsekutiivitulkin eksperttiys:

selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille •• Muistikoulutuksia v:sta 2002, Muistikoulutuksia v:sta 2002,

temperamenttikoulutuksia v:sta 2006temperamenttikoulutuksia v:sta 2006

Kieli ja aivotKieli ja aivotHyvinkään opisto, 4.10.2012 19.30

www.muistikuisti.net

© S.Hiltunen/4.10.2012

Kielen kKielen kääsittely aivoissasittely aivoissa•• Aivopuoliskot ja kAivopuoliskot ja käätisyystisyys•• Kielen kKielen kääsittelyyn osallistuvia aivojen alueitasittelyyn osallistuvia aivojen alueita•• Otsalohko (PFC)Otsalohko (PFC)Kielen havaitseminen ja tuottaminenKielen havaitseminen ja tuottaminenKielen omaksuminen lapsenaKielen omaksuminen lapsena•• oppiminen kohdussaoppiminen kohdussa•• oppiminen varhaislapsuudessaoppiminen varhaislapsuudessa

–– varhaisesta kaksikielisyydestvarhaisesta kaksikielisyydestääKaksikielisyydestKaksikielisyydestää•• maailman kielistmaailman kielistää•• kaksikielisten toipuminen aivovaurioistakaksikielisten toipuminen aivovaurioista•• kaksi kieltkaksi kieltää aivoissaaivoissa•• monikielisyyden eduistamonikielisyyden eduista

Kieli ja aivotKieli ja aivot


2

Kielen kKielen kääsittely aivoissasittely aivoissa


15 %:lla oikeassa aivopuoliskossa ja 15 %:lla molemmissa

n. 30 %n. 70 %Vasenkätiset

n. 5 %n. 95 %Oikeakätiset

Kielenkäsittelyoikeassaaivopuoliskossa

Kielenkäsittelyvasemmassaaivopuoliskossa

Jos pääasiallinen kielenkäsittely on vasemmassa puoliskossa, niin prosodiaa käsitellään oikeassa



B = Brocan alue - kielentuottoW = Wernicken alue – kielen ymmärtäm.A = Kuuloaivokuori (auditive cortex)M = Liikeaivokuori (motor cortex)Ss = Tunto-maku-haju (somatosensory cortex)Pf = Etuotsalohko (PFC – prefrontal cortex)

3

Aivojen syvistä osistamm.- tyvitumakkeet(basaaligangliat)- pikkuaivot(cerebellum)osallistuvat kielellistentoimintojentoteuttamiseen



•• puheen ymmpuheen ymmäärtrtääminen: puhesignaalin minen: puhesignaalin kkääsittely vasemmalla puolellasittely vasemmalla puolella•• akustisen puhesignaalin liittakustisen puhesignaalin liittääminen minen puheentuottoprosesseihinpuheentuottoprosesseihin



Hickock ja Poeppel, 2007

•• Alvin Liberman: Kielen havaitsemisen Alvin Liberman: Kielen havaitsemisen motorinen teoria, 1985motorinen teoria, 1985

4

•• LiikeaivokuoriLiikeaivokuori on on olennaisen tolennaisen täärkerkeäävuorovaikutuksessa, vuorovaikutuksessa, etenkin etenkin puheenvuoron puheenvuoron ajoituksessaajoituksessa::

–– A1 A1 –– primaari primaari kuuloaivokuorikuuloaivokuori

–– ’’etummainen signaali etummainen signaali A1:stA1:stää koodaa koodaa merkityksen (mitmerkityksen (mitää?)?)

–– taaempi signaali yhdisttaaempi signaali yhdistääääaistikokemuksen ja aistikokemuksen ja avaruudelliset kavaruudelliset kääsitteet sitteet (miten ja miss(miten ja missää?)?)

Puheen ymmPuheen ymmäärtrtääminen aivoissaminen aivoissa


Scott ym., 2009

Lapsi oppii jo kohdussa!Lapsi oppii jo kohdussa!Miten tutkitaan?Miten tutkitaan?•• tutin imuvoimakkuustutin imuvoimakkuus•• alle 8 kk:n ikalle 8 kk:n ikääinen vauva kinen vauva kääääntntääää

katseensa kohti katseensa kohti tuttuatuttua ääääntntää tai esinetttai esinettäätai tuttuja kasvoja tai tuttuja kasvoja

–– yli 8 kk yli 8 kk –– uusi on ihanaa!uusi on ihanaa!behavioraaliset kokeet (siis kbehavioraaliset kokeet (siis kääytytööksen ksen

tarkkailu)tarkkailu)•• EEGEEG--myssyt myssyt -- aivokuvantaaivokuvanta

Lapsen kielenomaksuminenLapsen kielenomaksuminen


http://www.bmedreport.com/archives/20916Lähde: Minna Huotilaisen luennot

5

Vauvat Vauvat tunnistavat tunnistavat hetiheti synnyttysynnyttyääään:n:•• ääidin (isidin (isään) n) äääänen, nen, ääidinmaidon, kohdussa idinmaidon, kohdussa

kuulemansa musiikin jne.kuulemansa musiikin jne.•• ääidin (isidin (isään) puheenn) puheen•• ääidinkielen rytmin ja painotuksenidinkielen rytmin ja painotuksen

–– vauvat itkevvauvat itkeväät t ääidinkielellidinkielellääään!n!•• lauserakenteet ja hengitysrytmilauserakenteet ja hengitysrytmi•• tunneviestit (emootiot) tunneviestit (emootiot)

–– matalat taajuudet matalat taajuudet –– kuuluvat kohtuunkuuluvat kohtuun–– äääänen ja liikkumistavan yhteysnen ja liikkumistavan yhteys–– ääidin idin äääänen ja hormonitoiminnan yhteysnen ja hormonitoiminnan yhteys

•• mutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuunmutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuun

MitMitää lapsi oppii kohdussa?lapsi oppii kohdussa?


Vauvapuhe Vauvapuhe –– aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle:aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle:–– äääänenkorkeuden ja nenkorkeuden ja äääänteiden liioittelunteiden liioittelu

ÄäÄänteiden oppiminennteiden oppiminen•• syntymsyntymään jn jäälkeen herkkyysvaihelkeen herkkyysvaihe oppii minkoppii minkää tahansa kielen minktahansa kielen minkää tahansa tahansa äääänteen (800)nteen (800)

–– erottelukyky n. 100 ms:n kuluttuaerottelukyky n. 100 ms:n kuluttua•• ikkuna sulkeutuu n. 8ikkuna sulkeutuu n. 8--12 kk12 kk•• mymyööh. oppii itse h. oppii itse ääääntntäämmääään nn näämmää äääänteet ilman nteet ilman

aksenttia (korostusta)aksenttia (korostusta) varhainen kaksikielisyysvarhainen kaksikielisyys (monikielisyys)(monikielisyys)

–– altistus vielaltistus vielää alle 4alle 4--5 v auttaa oppimaan 5 v auttaa oppimaan äääänteet nteet virheettvirheettöömmäästi sti

–– terveet lapset!terveet lapset!•• esim. esim. ennenaikaisestiennenaikaisesti syntyneet syntyneet –– yksiyksikielinen kielinen kieliympkieliympääristristöö

eduksieduksi

Varhainen kielen omaksuminenVarhainen kielen omaksuminen


6

Tilastollinen oppiminen Tilastollinen oppiminen -- tavuttavut::•• kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs. kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs.

sanavsanavääli), oppii tavuvirrasta sanojali), oppii tavuvirrasta sanoja–– oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset):oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset):

•• 10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa–– mymyöös unen aikana s unen aikana –– jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista)jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista)

KaksikielisyydestKaksikielisyydestää::•• musiikin harrastaminen auttaa musiikin harrastaminen auttaa ääidinkielen idinkielen

(lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan (lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan kielen oppimisessakielen oppimisessa

–– muskari: rytmimuskari: rytmi-- ja taputusleikitja taputusleikit–– monipuolisen musiikin kuuntelumonipuolisen musiikin kuuntelu–– soiton ja laulun harrastaminensoiton ja laulun harrastaminen

Varhainen kielen omaksuminenVarhainen kielen omaksuminen


SuuntakuuloSuuntakuulo, kynnysarvot:, kynnysarvot:•• ihminen, norsu, delfiini ihminen, norsu, delfiini -- 11ºº•• hevonen, rotat hevonen, rotat -- 2020ºº•• ihmisellihmisellää tarkka suuntakuulo korreloi tarkan ntarkka suuntakuulo korreloi tarkan näöäön kanssan kanssaEtEtääisyydenisyyden tunnistus tunnistus –– aivoissa oma alueensa, jolla aivoissa oma alueensa, jolla

erikoistuneet erikoistuneet etetääisyyteen reagoivat hermosolutisyyteen reagoivat hermosolutKuulojKuulojäärjestelmrjestelmää on varsin on varsin kypsymkypsymäättöönn vielvielää 8 v lapsilla, 8 v lapsilla,

vaikka nvaikka nääkkööjjäärjestelmrjestelmää kuin aikuisillakuin aikuisilla

MyMyöös s puheentuottopuheentuottojjäärjestelmrjestelmää aktivoituuaktivoituu kuuntelun aikana: kuuntelun aikana: •• tuottoalueet aivoissa tuottoalueet aivoissa •• kielen lihakset (eivkielen lihakset (eiväät liiku!)t liiku!)

Kielen havaitseminenKielen havaitseminen


7

InvarianssiInvarianssiongelmaongelma•• ymmymmäärrrräämme kieltmme kieltää, vaikka puhesignaali vaihtelee , vaikka puhesignaali vaihtelee

KAIKILTA ominaisuuksiltaan:KAIKILTA ominaisuuksiltaan:–– voimakkuus, voimakkuus, äääänenkorkeus, nenkorkeus, äääänensnensäävy, painotus jne.vy, painotus jne.

•• prosodia (painotus, rytmitys, melodia) kiinnittprosodia (painotus, rytmitys, melodia) kiinnittääää huomion huomion ttäärkeisiin kohtiinrkeisiin kohtiin

•• huulioluku huulioluku –– visuaalinen puhe:visuaalinen puhe:–– toisto (redundanssi), ttoisto (redundanssi), tääydentydentääminen, huomion minen, huomion

kiinnittkiinnittääminen ajallisiin ja paikallisiin vihjeisiinminen ajallisiin ja paikallisiin vihjeisiinLisLisääksiksi: ulkoiset olosuhteet, nuha/ysk: ulkoiset olosuhteet, nuha/yskää, vaillinaiset lauseet , vaillinaiset lauseet kontekstin (tilanteen) ja muistin vaikutus olennaisiakontekstin (tilanteen) ja muistin vaikutus olennaisia

MUTTAMUTTA: Kun : Kun ääääni on opittu havaitsemaan puheena, sitni on opittu havaitsemaan puheena, sitää on on mahdotonta kuulla enmahdotonta kuulla enääää pelkkpelkkäännää äääänennenää!!

Kielen havaitseminenKielen havaitseminen


Nopeaa!Nopeaa!•• semanttinen analyysi (merkitys) semanttinen analyysi (merkitys) –– vasen puoli vasen puoli

300300––800 800 ms, oikea ms, oikea –– 400400--800 ms800 ms•• 500500--700 ms:700 ms:

–– kielioppivirheiden havaitseminenkielioppivirheiden havaitseminen–– semanttisten roolien hav., esim. elollisuussemanttisten roolien hav., esim. elollisuus–– (ei(ei--kielellinen) virheiden korjauskielellinen) virheiden korjaus

•• 800 ms integrointi 800 ms integrointi –– eri puolilta tulevan tiedon eri puolilta tulevan tiedon yhdistyhdistääminenminen

–– mymyöös lauseen ymms lauseen ymmäärtrtääminen minen ratkaisevasta sanastaratkaisevasta sanastalaskettunalaskettuna

•• esim. esim. ””Kissa kiipesi jyrkKissa kiipesi jyrkäälle lle auringolleauringolle..””

Sanojen ymmSanojen ymmäärtrtääminenminen


8

•• 44--7 tavua/s7 tavua/s•• TutkimuskysymyksiTutkimuskysymyksiää::

–– miten sanat liitetmiten sanat liitetääään lauseiksi, yhtaikaa vai n lauseiksi, yhtaikaa vai vuorotellen?vuorotellen?

•• koherenttikoherentti (johdonmukainen) lause on kirjoitetun kielen (johdonmukainen) lause on kirjoitetun kielen idea, idea, ei aivoissaei aivoissa eikeikää puheessapuheessa

–– kumpi tulkitaan ensin merkitys vai kielioppi kumpi tulkitaan ensin merkitys vai kielioppi (semanttinen vs. syntaktinen tulkinta)?(semanttinen vs. syntaktinen tulkinta)?

•• Tulkintaan vaikuttavia tekijTulkintaan vaikuttavia tekijööititää::–– sanojen yleisyys, johdonmukaisuus, aihe (otsikko), sanojen yleisyys, johdonmukaisuus, aihe (otsikko),

tilanne, prosodiatilanne, prosodia–– maailmantieto, arvot, tieto puhujasta, eleet (tulevat maailmantieto, arvot, tieto puhujasta, eleet (tulevat

prosessiin mukaan hyvin varhaisessa vaiheessa)prosessiin mukaan hyvin varhaisessa vaiheessa)

Lauseiden ymmLauseiden ymmäärtrtääminenminen


•• Ihminen puhuu 20Ihminen puhuu 20--30 30 äääännettnnettää (6(6--9 9 tavua) / stavua) / s

•• Puheen tuottamiseen tarvitaan jopa Puheen tuottamiseen tarvitaan jopa 100 eri lihaksen k100 eri lihaksen kääyttyttäämistmistää 1 ms:n 1 ms:n aikana!aikana!

•• Palaute esim. kielen Palaute esim. kielen tuntojtuntojäärjestelmrjestelmäältltää (proprioseptinen (proprioseptinen aisti) aisti) –– ennakointi ennakointi

Kielen tuottaminenKielen tuottaminen


9

TutkimusongelmiaTutkimusongelmia: : •• ehkehkää puheen tuottamiseen puheen tuottamiseen aivoissaaivoissa kkääytetytetääään n

muita yksikmuita yksikööititää kuin kieliopista tutut yksikkuin kieliopista tutut yksikööt: t: –– äääänne, tavu, sana (merkitys ja kielioppi) lause, nne, tavu, sana (merkitys ja kielioppi) lause,

virke, kappale, viestivirke, kappale, viesti......•• aivokuvantamenetelmaivokuvantamenetelmäät vaativat liikkeiden t vaativat liikkeiden

poisjpoisjäättttäämistmistää kokeen aikana (nk. artefaktit kokeen aikana (nk. artefaktit signaalissa, joista signaalissa, joista tehttehtäävvään tuottamaa signaalian tuottamaa signaaliaon mahdoton erottaa):on mahdoton erottaa):

–– kuvittele puhuvasi (prosessi ehkkuvittele puhuvasi (prosessi ehkää erilainen kuin erilainen kuin puhuttaessa)puhuttaessa)

–– odota vodota väähhään aikaa ennen kuin puhut (vaatii n aikaa ennen kuin puhut (vaatii ehkehkääisyisyää, joka voi vaikuttaa eri aivoalueiden , joka voi vaikuttaa eri aivoalueiden aktivaation)aktivaation)



•• Viestin taso aktivoituu ensin (ennen Viestin taso aktivoituu ensin (ennen sanojen tai sanojen tai äääänteiden tasoa)nteiden tasoa)

•• 200200––400 ms 400 ms –– lemma lemma (vas.ohimolohkon keski(vas.ohimolohkon keski-- ja takaosat, ja takaosat, ppäääälaenlohko)laenlohko)

•• 400400––6600 ms 00 ms –– äääänteiden hakeminen nteiden hakeminen hiljaa tai hiljaa tai ääääneen (vas.ohimolohkon neen (vas.ohimolohkon ylylääosa)osa)

•• palaute palaute –– oman oman äääänen kuuleminennen kuuleminen



•• aivot suosivat toistoaaivot suosivat toistoa seksekää yksikyksikööiden ettiden ettää kkääsitteiden sitteiden tasolla tasolla

–– sama asia mutta eri sanoin sama asia mutta eri sanoin –– se osa toistetaan, joka sisse osa toistetaan, joka sisäältltääää eniten tietoa eniten tietoa

(informaatiota)(informaatiota)–– auttaa myauttaa myöös puheen ymms puheen ymmäärtrtäämistmistää, etenkin jos h, etenkin jos hääiriiriööititää

ympympääristristöössssää

10

Maailmassa puhutaan nyk. n. 7000 kieltMaailmassa puhutaan nyk. n. 7000 kieltää•• 389 kielt389 kieltää –– yli miljoona puhujaa = 94 % yli miljoona puhujaa = 94 %

vvääestestööststää•• yli puolet kielistyli puolet kielistää –– alle 10 000 puhujaaalle 10 000 puhujaa•• yli yli ¼¼ kielistkielistää –– alle 1000 puhujaa alle 1000 puhujaa -- sukupuuttosukupuuttoKaikissa kielissKaikissa kielissää yhteensyhteensää 800 800 äääännettnnettää

(foneemia)(foneemia)•• 600 konsonanttia, 200 vokaalia600 konsonanttia, 200 vokaalia•• 141 141 äääännettnnettää -- !xu (san!xu (san--kieli, Namibia, Botswana) kieli, Namibia, Botswana)

(95 konsonanttia)(95 konsonanttia)•• rotokas (Papuarotokas (Papua--UusiUusi--Guinea), mura ja pirahGuinea), mura ja pirahāā

(Amazon, Brasilia) (Amazon, Brasilia) –– 11 11 äääännettnnettää(8 konsonanttia)(8 konsonanttia)

Maailman kielistMaailman kielistää


Kaksikielisten eri kielet Kaksikielisten eri kielet ””toipuvattoipuvat”” HYVIN eriHYVIN eri tavoin tavoin aivovaurion jaivovaurion jäälkeen lkeen (Minna Lehtosen luento, 1.10.2010)(Minna Lehtosen luento, 1.10.2010)::

•• Rinnakkainen: samanlainen hRinnakkainen: samanlainen hääiriiriöö ja toipuminen ja toipuminen molemmissa kielissmolemmissa kielissää (yleisin toipumistyyppi) (yleisin toipumistyyppi)

•• Eritasoinen: yksi kieli on toipunut paremmin kuin toinen Eritasoinen: yksi kieli on toipunut paremmin kuin toinen •• PerPerääkkkkääinen: yksi kieli toipuu kokonaan ennen toista inen: yksi kieli toipuu kokonaan ennen toista •• Vastakkainen: yksi kieli heikkenee samalla kun toinen Vastakkainen: yksi kieli heikkenee samalla kun toinen

toipuu toipuu •• Valikoiva: yksi kieli ei toivu ollenkaan Valikoiva: yksi kieli ei toivu ollenkaan •• Sekoittava: kielten sekoittaminen epSekoittava: kielten sekoittaminen epäätarkoituksentarkoituksen--

mukaisella tavalla (mukaisella tavalla (””patologinen kielen vaihtaminenpatologinen kielen vaihtaminen””))

KaksikielisyydestKaksikielisyydestää


11

Ehdotuksia Ehdotuksia selittselittääviksiviksi tekijtekijööiksi iksi (Minna Lehtosen luento,(Minna Lehtosen luento,1.10.2010):1.10.2010):

•• Ensiksi opittu kieli toipuu parhaiten Ensiksi opittu kieli toipuu parhaiten •• Eniten kEniten kääytetty kieli toipuu parhaiten ytetty kieli toipuu parhaiten •• Viimeksi kViimeksi kääytytöössssää ollut kieli toipuu parhaiten ollut kieli toipuu parhaiten •• PisimmPisimmäälle automatisoitunut kieli toipuu parhaiten lle automatisoitunut kieli toipuu parhaiten •• Emotionaaliset tai sosiolingvistiset tekijEmotionaaliset tai sosiolingvistiset tekijäät t •• Kielenvaihtomekanismi (esim. pihtipoimu tai etuotsalohkossa sitKielenvaihtomekanismi (esim. pihtipoimu tai etuotsalohkossa sitää

ohjaava alue) hohjaava alue) hääiriintynyt (iriintynyt (language switchlanguage switch) )

Ei ole kuitenkaan lEi ole kuitenkaan lööydetty ydetty selkeselkeääää yksittyksittääististää tekijtekijääää, , joka voisi selittjoka voisi selittääää kaikki toipumistyypitkaikki toipumistyypit

–– syy kielen hallintamekanismeissasyy kielen hallintamekanismeissa–– ohjausmekanismeissaohjausmekanismeissa–– molemmissa?molemmissa?

Aivovauriosta toipuminenAivovauriosta toipuminen


Konvergenssihypoteesi Konvergenssihypoteesi (Green, (Green, 2005):2005):

•• Eri kielet kEri kielet kääsitellsitellääään pn pääääosin samoin osin samoin mekanismein aivoissa kielen mekanismein aivoissa kielen oppimisioppimisiääststää riippumattariippumatta–– mymyööhemmin opittu kieli khemmin opittu kieli kääyttyttääää jo jo

olemassaolevia mekanismejaolemassaolevia mekanismeja

KaksikielisyydestKaksikielisyydestää


12

TodisteitaTodisteita hypoteesin puolesta:hypoteesin puolesta:•• Varhaisilla kaksikielisillVarhaisilla kaksikielisillää samat vasemman aivopuoliskon samat vasemman aivopuoliskon

alueet kalueet kääytytöössssää molemmissa kielissmolemmissa kielissää•• Kun kieli on opittu myKun kieli on opittu myööhhääään, kielitaidon taso mn, kielitaidon taso määäärrääää

leksikaalisleksikaalis--semanttisen (sanaston ja merkityksen) semanttisen (sanaston ja merkityksen) prosessoinnin aktivaatioalueet prosessoinnin aktivaatioalueet

–– TuottamistehtTuottamistehtäävissvissää suuremmat L2:lle suuremmat L2:lle –– aktiivinen aktiivinen kielitaitokielitaito–– YmmYmmäärtrtäämistehtmistehtäävissvissää pienemmpienemmäät L2:lle t L2:lle –– passiivinen passiivinen kielitaitokielitaito

•• MyMyöös morfosyntaktisissa (merkityss morfosyntaktisissa (merkitys--kielioppikielioppi--)teht)tehtäävissvissää kielen kielen oppimisioppimisiäällllää itsenitsenääinen vaikutus, kun kielitaidon taso huomioituinen vaikutus, kun kielitaidon taso huomioitu

–– herkkyyskaudet: merkitykset ja kielioppi opitaan nuorina herkkyyskaudet: merkitykset ja kielioppi opitaan nuorina parhaiten parhaiten

Aivokuvantatutkimukset: samat aivoalueet vastaavat kieliopin Aivokuvantatutkimukset: samat aivoalueet vastaavat kieliopin kkääsittelystsittelystää varhain ja myvarhain ja myööhhääään opituilla kielilln opituilla kielillää

Mutta: oppimisvaiheessa uusi kieli aktivoi LAAJAT aivoalueetMutta: oppimisvaiheessa uusi kieli aktivoi LAAJAT aivoalueet

Kaksi kieltKaksi kieltää aivoissaaivoissa




Kuva kirjasta Kieli ja aivot, 2010

13

Kahden kielen sujuva kKahden kielen sujuva kääyttyttöö edellyttedellyttääää: : 1.1. kielten hallintaakielten hallintaa jaja2.2. toimivia ohjaustoimivia ohjausprosesseja:prosesseja:•• kielten pito erillkielten pito erilläääänn•• kkäääännnnöösvastineiden hakusvastineiden haku



Pihtipoimun etuosaPihtipoimun etuosa::•• ristiriidan havaitseminen: esim. ristiriidan havaitseminen: esim.

molempien kielten sana aktivoituu, molempien kielten sana aktivoituu, toinen on ehktoinen on ehkääististäävvää signaali otsalohkolle, joka ehksignaali otsalohkolle, joka ehkääiseeisee

TyvitumakkeetTyvitumakkeet::•• vväääärrään kielen sanojen tuottamisen ehkn kielen sanojen tuottamisen ehkääisyisyPFC PFC –– ohjaa ja valvoo ohjaa ja valvoo (suurelta osin tietoista):(suurelta osin tietoista):•• oikean kielen aktivointi oikealla hetkelloikean kielen aktivointi oikealla hetkellää::•• tehttehtäävvään vaihto (esim. tulkit/kn vaihto (esim. tulkit/kääääntntääjjäät t –– kielen vaihto)kielen vaihto)•• kkäääännnnöösvastineiden haku muististasvastineiden haku muistista•• haetun tiedon vertailu ja jhaetun tiedon vertailu ja jäärjestely (esim. simultaanitulkit rjestely (esim. simultaanitulkit

lläähdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu)hdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu)



14

•• konsekutiivitulkit joskus kkonsekutiivitulkit joskus kääääntntäävväät t uudelleen samaan kieleen!uudelleen samaan kieleen!–– vvääsyneensyneenää tai stressaavassa tilanteessatai stressaavassa tilanteessa–– usean kielen tulkkautilanteessausean kielen tulkkautilanteessa

•• toinen kieli heikompi, ktoinen kieli heikompi, kääytetytetääään vahvempaa n vahvempaa •• erit. vieraasta vieraaseen tulkatessaerit. vieraasta vieraaseen tulkatessa

luultavasti PFC:n ohjausluultavasti PFC:n ohjaus-- ja valvontavirhe ja valvontavirhe •• PFC herpaantuu PFC herpaantuu -- automaattisemmat automaattisemmat

prosessit aktivoituvat ensinprosessit aktivoituvat ensin•• virheen huomaaminen kestvirheen huomaaminen kestääää kauankauan

•• ehkehkää mymyöös pihtipoimu nukkuu s pihtipoimu nukkuu



Kahden (usean) kielen Kahden (usean) kielen jatkuva kjatkuva kääyttyttöö: : •• harjoittaa yleisiharjoittaa yleisiää

toiminnanohjausmekanismeja toiminnanohjausmekanismeja (etuotsalohko (etuotsalohko –– PFC)PFC)

–– esim. parempi harhaanjohtavien vihjeiden esim. parempi harhaanjohtavien vihjeiden ehkehkääisy (inhibointi) ja nopeampi tehtisy (inhibointi) ja nopeampi tehtäävväänvaihtonvaihto

•• lislisääää harmaan aineen osuutta:harmaan aineen osuutta:–– harmaa aineharmaa aine kuvaa kuvaa hermosolujen mhermosolujen määäärrääää

kyseisellkyseisellää aivoalueella verrattuna aivoalueella verrattuna hermosolujen vhermosolujen väälisten yhteyksien mlisten yhteyksien määäärrääään n (valkoinen aine = aksonit)(valkoinen aine = aksonit)

–– ppäääälaen alueella (sanasto ja assosiaatiot)laen alueella (sanasto ja assosiaatiot)–– ohimolohkoissaohimolohkoissa

Monikielisyys on ETU!Monikielisyys on ETU!


15

•• Etenkin ikEtenkin ikääääntyessntyessää–– Luxemburgilainen tutkimus, 230 Luxemburgilainen tutkimus, 230

henkilhenkilöäöä, 73 v:, 73 v:•• 22--7 kielt7 kieltää eleläämmäänsnsää aikanaaikana2 vs. 4 kielt2 vs. 4 kieltää puhuneet puhuneet –– muistisairaus 5 x muistisairaus 5 x

tod.ntod.nääk.k.2 vs. 3 kielt2 vs. 3 kieltää puhuneet puhuneet –– muistisairaus 3 x muistisairaus 3 x

tod.ntod.nääk.k.•• monikieliset suojassa Alzheimerilta? monikieliset suojassa Alzheimerilta?

Monikielisyys on ETU!Monikielisyys on ETU!


Puheen ymmPuheen ymmäärtrtääminen minen kehittyy vanhuuteen asti, kehittyy vanhuuteen asti, aina vain paremmaksi aina vain paremmaksi


16

•• Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja aivot, Kommunikaation perusteet, haivot, Kommunikaation perusteet, hääiriiriööt t ja kuntoutusja kuntoutus

•• Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: http://elias.it.helsinki.fi/PSYKO/Psykolog.nsf/id/http://elias.it.helsinki.fi/PSYKO/Psykolog.nsf/id/7F9EE7DD1DEFC4A4C22572A5003767DB?O7F9EE7DD1DEFC4A4C22572A5003767DB?OpenDocumentpenDocument

•• Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: http://www.cbru.helsinki.fi/~mari/http://www.cbru.helsinki.fi/~mari/

•• Arbib, M.A., 2006: Action to Language Arbib, M.A., 2006: Action to Language via the Mirror Neuron Systemvia the Mirror Neuron System

KirjallisuuttaKirjallisuutta


kieli ja aivot - muistikuisti.net1 sinikka hiltunen • fk (käännöstiede, 1992) • tulkki ja...

Documents