keski-suomen lasten ja perheiden parhaaksi (kslape)€¦ · varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos...

Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)

9.6.2017 KSLAPE-tiimi

KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018

Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.

Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos

12.6.2017 Päivi Kalilainen

• Kansallinen kehittämistyö• mm. lapsibudjetointi (Itla, SITRA, MLL, Unicef), työvälineet• seurataan ja viestitään

• Perheystävällinen työpaikka (Työterveyslaitos)• Sähköinen kysely väliaikaishallinnon / maakuntahallinnon työtekijöille ja

yrityksille, (järjestö?)

• Esimiesten työpajatyöskentely

• Lapsiystävällinen kunta –toimintamalli (Unicef)• Seurataan ja viestitään kehitystyöstä

• Keski-Suomen lapsiohjelma (Haukkalan Säätiö)

• MLL Järvi-Suomen piiri: Lapsivaikutusten arviointi (koulutus ja työvälineet) ja Perhekeskustoimintamalli (asukasosallisuus, monikulttuurisuus)

• Hankekoordinaattori Anu Piispanen aloittanut työt 5/2017

• Kesli ja Likes: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten jalkauttaminen ja kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi• Työpajat päivähoidon henkilöstölle (19 tilaisuutta, 300 osallistujaa)

• Kokeilukuntien avaustapaamiset ja avainhenkilöiden tapaamiset

• Suunnitelma harrastustoiminnan nykytilan kartoittamisesta

• Viestintäsuunnitelma12.6.2017

Osatoteuttajien lyhyt tilannekatsaus

• SUUNTA-hanke (ESR), Jamk (2017) ja Nuorten Ystävät (2017-2018): nuorten valmiudet työelämään ja vanhemmuuden tuki• Suunta-ryhmät kevät 2017: Jyväskylä, Pihtipudas, Äänekoski + asiakasrekry

Keuruu, Suolahti, Joutsa

• Perhehoidon järjestöt: perhehoidon kehittämiskokonaisuus, kokemusasiantuntijuus, vertaisarviointi• Asiantuntijapalvelut / osallisuus

• Suunnittelukokoukset

• Koske: jalkautuvat palvelut, erityispalvelujen tuki lähipalveluihin, moniammatillinen konsultaatioryhmä• Yhteistyökokoukset, lausuntovalmistelu, OT-tukikeskus

12.6.2017

• Familyroom: digitaalinen perhekeskus, seurakuntien palvelut• Asiakaskyselykampanja

• www.familyroom.fi

• Sisällöntuottajaverkoston koonti käynnistymässä

• JAMK: hankkeen kokonaisarviointi• Arviointisuunnitelma

• eKoutsi,

• arviointiverstas 9.6.

• Perhetutkimuskeskus: Perhekeskustoimintamallin arviointi• Arviointisuunnitelma rakentumassa

12.6.2017

http://www.familyroom.fi/

Osakokonaisuuksien nykytila ja toimenpiteet

Kehittämiskoordinaattoreiden tilannekatsaus ohrylle

12.6.2017

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos –kokonaisuus

valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa

TAVOITTEET:

1) Varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöt ja -yhteisöt

ovat hyvinvointia vahvistavia ja yhteisöllinen työ on suunni-

telmallista ja tavoitteellista.

2) Hyvinvointia vahvistetaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren tar-

peisiin räätälöidyn työn ja palvelujen avulla.

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos –kokonaisuus

valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa

Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja.

Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään.

Kehitetään valtakunnallisesti sähköisiä palveluja ja menetelmiä sekä tuetaan niiden käyttöönottoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön tueksi

Tunnistetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön liittyviä osaamistarpeita ja järjestetään tarvittavaa koulutusta.

Toteutetaan maakuntakohtaiset pilotit, joissa kehitetään useamman kunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä. Työskentelyyn liitetään kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmät kunnissa.

Vaihe 1 Kevät 2017

Työskentelyn

käynnistäminen ja

yhteydenotot kuntiin

1. Tiedottaminen

kuntiin, alustavia

yhteydenottoja,

suunnittelussa

mukana olleiden

konsultointi.

2. Hankemateriaaliin

tutustuminen

(LAPE/KSLAPE, K-S

2020)

3. Keskeisten

toimijoiden

kartoittaminen

4. Osatoteuttajien

suunnitelmiin

tutustuminen

5. Etenemisaikataulun

suunnitteleminen

18.4. 2017 – 31.12.2018

Matalan kynnyksen palvelutVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Vaihe 2Kesä-syksy 2017

Kuntavierailut, toimijoiden

tapaaminen ja verkostoituminen

1. Kuntavierailut ja yhteydenotot

keskeisiin toimijoihin

2. Lasten, nuorten ja perheiden

osallisuuden ja

vaikutusmahdollisuuksien

kartoittaminen

3. Verkostotyöskentely

4. Kasvatuskumppanuus/kasvatusyht

eistyö -koulutustarpeiden

kartoittaminen (II)

5. Ennaltaehkäisevien hyvien

käytäntöjen kartoittaminen (I)

6. Joustavan koulupäivän ja

kuntouttavan iltapäivätoiminnan

toteuttamisen selvittäminen (I)

7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien

käytäntöjen kartoittaminen (III)

Vaihe 3Syksy 2017-syksy 2018

Maakunnallinen yhteistyö ja

toiminnan käynnistäminen

maakunnallisella tasolla


osallisuuden ja vaikuttamisen

tukeminen

2. Osallisuuden,

vuorovaikutusosaamisen ja tuen

tarpeen arviointiin liittyvien

koulutusten toteuttaminen (II)

3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja

hyvinvointia tukevien

toimintamallien ottaminen

käyttöön kasvuyhteisöissä (I)

4. Erityistason integraation

toteuttaminen matalan kynnyksen

palveluissa (III)

5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien

yhteen tuonti (myös

toimintakulttuurin muutos ja

sähköiset palvelut)

Vaihe 4Syksy/talvi 2018

LAPE-muutosohjelman

toteutuminen käytännössä

1. Maakunnan yhteinen

lapsistrategia ohjaa

toimintakulttuurin

muutosta

2. Maakunnallinen

perhekeskusmalli

otetaan käyttöön

3. Matalan kynnyksen

palvelut ja erityis- ja

vaativan tason palvelut

on sovitettu yhteen

4. Lasten, nuorten ja

perheiden osallisuuden

toteutuminen on

mahdollistettu sekä

kunnallisella että

maakunnallisella

tasolla

ARVIOINTI

Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen

kasvuyhteisöissä 1/4

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintakulttuurin vahvistaminen

Hyvien käytäntöjen alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä.

Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ja vaikuttamisen eri tasojen ymmärtäminen ja hyödyntäminen lasten ja nuorten kuulemisessa, mm. Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa – hankeyhteistyö, maakuntapäivä 10/2017.

Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos –työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä 2017.

Järjestöjen roolin vahvistaminen hyvinvointityössä, maakunn. yhteistyötapaaminen 19.6. 2017.

Joustavan koulupäivän, kerhotoiminnan lisäämisen ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan pilotoinnista kiinnostuneiden tahojen kartoittaminen ja työryhmien perustaminen.

Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 2/4

Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen

Yhteistyötapaamiset koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien

kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm. maakunn.

kouluspykologien ja –kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017, kehittämistarpeisiin

perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen.

Kunnan hyvinvointisuunnitelman työstämisen tuki, tarpeiden kartoitus kuntakäynneillä,

Jkl:n hyvinvointisuunnitelmaverstas 3.5. 2017.

Tilojen terveellisyyden edistäminen, ”Tilat ja hyvinvointi” –yhteistyökokous mm.

Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydentarkastaja, vanhempien/asiakkaiden edustus

(Vanhempainfoorumi, asiakasraati?), järjestötoimijoita, kesä/syksy 2017.


Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika (mm. harrastustoiminta)

Harrastusten (mm. liikunta, taide ja kulttuuri) tavoitettavuuden parantaminen,

yhteistyökokoukset: maakunn. kuntien kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyöryhmä

14.6.2017, Kesli/Likes osatoteuttaja-yhteistyötapaaminen 17.3.2017 ja hyvinvointia

tukeva ”Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen” –pilotointi

Karstula/Keuruu/Laukaa, yhteistyötapaaminen 7.6.2017.

Tilojen avaaminen kuntalaisten harrastus- ja vapaa-ajankäyttöön, hyvien mallien

kartoittaminen kuntakäynneillä, Jyväskylän alueellinen pilotoinnin

yhteistyötapaaminen (Tilakeskus, kulttuuri- ja liikuntatoimi, MLL,

ympäristöterveydentarkastaja, alueellinen perhekeskus) 23.5.2017.

Järjestöyhteistyö (maakunn. järjestötapaaminen 19.6.2017) ja yhteistyö mm.

”parannetaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta” –kärkihankkeen kanssa, muutosagentti

linkkinä.


Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja osallisuuden edistäminen

Lasten vanhempien osallisuuden edistäminen ja kytkeminen osaksi yhteisön

hyvinvointityötä, vanhempien keskinäisen verkottumisen ja vertaistuen vahvistaminen:

yhteistyötapaaminen Jkl:n Vanhempainfoorumin kanssa 10.5.2017, vuotuisen foorumin

järjestäminen 10/2017 teemalla ”yhteisöllisyys” (mahd. laajentaminen

valtakunnalliseksi).

Hyvien käytäntöjen ja menetelmien kartoittaminen ja jalkauttaminen, esim.

osatoteuttaja MLL:n ja Vanhempainliiton hyvinvointia edistävät vanhempainiltamallit,

osatoteuttaja KESLI/LiKes:n liikunnalliset vanhempainillat hyvinvoinnin edistäjinä.

Kehitetään osallisuutta tukevia, vuorovaikutuksellisia ja innovatiivisia työmuotoja, myös

digitaalisia: Kehittämistyötä tehdään yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien sekä varhais-

kasvatuksen, esiopetuksen, koulun ja oppilaitosten henkilöstön kanssa.

Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen

(vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman

työn kehittäminen) 1/3

Koulutustarpeiden arviointi

Aiempien koulutusten alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä, noussut esiin mm. lapset puheeksi – menetelmän lisäkoulutus- ja juurruttamistarve (vanhemmuuden työkalupakki tulossa tueksi).

Tuen tarvetta ilmaistu myös kuntien hyvinvointisuunnitelmien laatimisen suhteen.

Henkilökunnan oman osallisuuden vahvistaminen (esim. oman työn arvioinnin ja kehittämisen tuki)

Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos –työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä 2017.

Käytössä olevien työn kehittämismenetelmien ja käytäntöjen ja tarpeiden kartoittaminen.




Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen (kouluterveydenhuolto, psykologi- ja

kuraattoripalvelut ja monialainen asiantuntijaryhmä)

Yhteistyö koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien

kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm.

maakunn. kouluspykologien ja –kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017,

kehittämistarpeisiin perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen.

Tähän linkittyen kouluikäisten perheohjaamisen kehittäminen Jyväskylässä,

yhteistyötapaaminen 2.6.-17 ja ohjausryhmä 8.6.2017. Lisäksi kuntien toimivien

mallien kartoittaminen.




Esiopetuksen yksilökohtaisen opiskeluhuollon mallintaminen

Kasvuympäristöihin sopivien varhaisen tuen ja hoidon käytänteiden

mallintaminen

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän paikallisen työskentelymallin

laatiminen.

-> Soveltuvien työryhmien kokoaminen lasten, nuorten ja perheiden

osallisuus huomioiden.

Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason

palveluihin 1/2

Hyvien palveluiden jalkauttamiskäytäntöjen kartoittaminen ja mahdollinen

pilotointi kunnissa.

Alustavaa kartoitusta kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke -

kuntakäyntien yhteydessä.

Hyvistä käytännöistä viestiminen toimijoille ja toimijoiden välillä

Nykyisten yhteistyö- ja viestintäverkostojen kartoittaminen ja

viestimiseen/verkostotyöskentelyyn liittyvien tuen tarpeiden selvittäminen.

Toimintaympäristöjen mahdollisuuksien ja rajoituksien kartoittaminen

Alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke -kuntakäyntien

yhteydessä.

Oppilashuollon ja erityistason palvelujen ja esiopetuksen/koulun/oppilaitosten yhteistyökäytänteiden kehittäminen paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeita vastaaviksi

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa oppilaan vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa (Keski-Suomen vahvan osaamisen hyödyntäminen), mm. Aikuisuuden kynnyksellä –toiminta, kumppanuusverkoston kanssa yhteistyössä toteutettava työpajapäivä alakoulusta yläkouluun siirtymisen tueksi.

Digitaaliset palvelut

Kootaan paikallisesti käytettävissä oleva palveluvalikoima sähköisessä muo-dossa yhteen sekä ammattilaisten että asiakkaiden tarpeisiin (aiemmin kehitettyä mm. Perhekompassi, Apua koulunkäyntiin ja Nepsy-hoitopolku).

Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason

palveluihin 2/2

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin rakenteen luominen ja käyttöönotto

Palvelukokonaisuus/palveluverkosto; tehtävät, toimintaperiaatteet, palvelukäytännöt; organisoituminen, johtaminen, yhteensovittaminen; yhteistyörakenteet; osaamistarpeet

Avoimen kohtaamispaikan mallintaminen

Perhekeskustoimintamallin osakokonaisuudet

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen

vahvistaminen

Eroauttamisen palveluilla kohti

yhteistyö-vanhemmuutta

Turvapaikanhakijat ja maahanmuuttaja-

lasten tuki ja palvelut

Lähisuhde- ja perheväkivallan

ennalta ehkäisevä, matalan kynnyksen

työ

Yhdyspintatyöskentely

Lasten ja aikuisten varhainen tuki ja hoito, mm. palveluun pääsy, palveluohjaus, arviointi, avun ja tuen

tarjonta

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen,

hoidon ja vanhemmuustaitojen

työkalupakki

21(Mukailtu THL/Marjatta Kekkonen 2017)

Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen: Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli (luonnos)

Yhteydenotot kuntien avainhenkilöille:

Orientaatio,

etenemisaikataulun

sopiminen

Video- tai puhelinneuvottelut, vierailut kunnissa

Vanhojen/nykyisten PEKE suunnitelmien läpikäyminen

Perhekeskustoimintamalli

–toimijat, tilat, sisällöt, vastuut, etenemissuunnitelma

PEKE toimeenpanosuunnitelmien osakokonaisuuksien kytkeminen KUNTIEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIIN

1. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN RAKENTEEN LUOMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTAMINEN

2. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

3. Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta

4. Lähisuhde- ja perheväkivallan ennaltaehkäisy

5. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat

6. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki

Muiden kehittämiskokonaisuuksien ja PEKEN integroiminen toisiinsa

YHTEINEN TOIMINTAMALLI KÄYTÖSSÄ

Uudenlainen toimintakulttuuri

Matalan kynnyksen palveluiden sekä erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen sovittaminen

Toimeenpanon jatkaminen

12.6.2017

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Vaihe 4

1.4.2017 – 31.12.2018

(huhtikuu 2017) (touko-kesäkuu 2017)

Kuntakohtaiset kuvaukset Maakunnallisen mallin kuvaus ja jatkosuunnitelma

(elokuu 2017- marraskuu 2018)

Kevät 2017 Kevät-Kesä 2017 Syksy 2017 - Syksy 2018 2019

Toimeenpanosuunnitelmien toteuttaminen

Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta

Eroforum

””Ohjausryhmä”

Nykytilan kuvaus 1. Yhteydenotot kuntiin ja muihin toimijoihin, selvitystyö

Kevät-syksy 2017

2. Kuvaus maakunnan eropalveluista

Kevät 2018

3. Eropalveluiden kehittämiskokonaisuuden jatkosuunnitelma Syksy 2018

Koulutukset

Muut koulutukset

Seminaari 1 - ”Lapsi” 24.10.2017 Kuokkalan kirkko

Tiedottaminen

Seminaari 2 - ”Vanhemmat” Kevät 2018

Tiedottaminen

Seminaari 3 - ”Toimijat” Syksy 2018

Tiedottaminen

Vanhemmuus-suunnitelma (HUOM! Opinnäytetyö)

1. Kokeilukäyttö- Tiedottaminen kunnille- Pilottikunnat/-toimijat:

Laukaa, Muurame, muut? Syksy 2017 - Kevät 2018

2. Muutostarpeet ja vaikuttavuus - Webropol-kysely

Syksy 2018

3. Vanhemmuussuunnitelman käyttöönotto maakunnassa- Päätös/linjaus

Syksy 2018

Perhekompassi -Apuaeroon.fi

Selvitystyö,tiedottaminen

Tietojen täydentäminen, tiedottaminen

Tiedottaminen

Osallisuus,kokemusasiantun

tijuuden hyödyntäminen

Opinnäytetyö (vanhemmuus-suunnitelma)

Toteutus Syksy 2017- Kevät 2018

Julkaisu Syksy 2018

Sisältö/tehtävä Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3

Millainen perhekeskustoiminta-

mallimme on?

Verkostomainen, fyysinen,

sähköinen, hybridi…

Ketä perhekeskustoiminta-

malliimme kuuluu?

Mitkä ovat meidän vahvuudet ja osaaminen?

Millaista osaamista pitäisi vahvistaa, millaista resurssia

tarvitsemme?

Kuinka etenemme,

kenen kanssa?

Hankasalmi Tapaaminen 15.5.2017 25.10.2017 (aika muuttuu) Perhekeskustoimintamallineteneminen kunnittain

- Prosessimainen- Kuntakohtainen;

erityispiirteet, tarpeet, vahvuudet huomioiden

- Kehittämiskoordinaattorit kuntien apuna ja tukena mallin rakentamisessa / käyttöönottamisessa

- Tavoitteena maakunnallinen perhekeskustoimintamalli; yhteiset arvot ja periaatteet, toimintatavat

Joutsa / Luhanka Tapaaminen 7.6.2017

Jyväskylä Tapaaminen 4.5.2017 Tapaaminen 31.5.2017

Jämsä Tapaaminen 9.6.2017 (aika muuttuu)

Kannonkoski Tapaaminen 16.5.2017 Videoneuvottelu 20.6.2017

Karstula Tapaaminen 14.6.2017

Keuruu Tapaaminen 10.5.2017 Tapaaminen 11.9.2017

Kinnula Tapaaminen 12.6.2017

Kivijärvi Tapaaminen 14.6.2017

Konnevesi Tapaaminen 7.6.2017

Kyyjärvi Tapaaminen 31.5.2017

Laukaa Tapaaminen 19.5.2017

Multia Tapaaminen 5.6.2017

Muurame Tapaaminen 31.5.2017

Petäjävesi Tapaaminen 5.6.2017

Pihtipudas/Viitasaari Tapaaminen 13.6.2017

Saarijärvi / Saarikka Tapaaminen 12.6.2017

Toivakka Tapaaminen 11.5.2017

Uurainen Tapaaminen 5.5.2017

Äänekoski Tapaaminen 5.5.2017

Sari Paananensari.h.paananen(at)jkl.fiPuh. 014 266 4870, 050 351 8621

Perhekeskuskehittämiskoordinaattorit

Petri Oinonenpetri.oinonen(at)jkl.fi

Puh. 014 266 0568, 050 412 4028

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Vaihe 1 Kevät – syksy 2017

Työskentelyn käynnistäminen ja

yhteydenotot kuntiin

1. Yhteydenotot ja kuntakäynnit,

suunnittelussa mukana olleiden

tapaamiset.

2. Keskeisten toimijoiden

kartoittaminen ja teemakohtaisten

(perhetyö ja –kuntoutus, systeeminen

sosiaalityö, perhehoito,

laitoshoito/sijaishuollon ohjaus ja

valvonta, monitoimijainen arviointi,

pitkäaikaissairaat lapset) työryhmien

ja pilottien käynnistäminen

3. Osatoteuttajien tapaamiset ja

yhteistyösuunnitelman teko

4. Etenemisaikataulun selventäminen


osallisuus, asiantuntijapalvelut

3.4. 2017 – 31.12.2018

Erityis- ja vaativimman tason palvelut-KSLAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä

Vaihe 2Kevät 2018

Maakunnallisen yhteisyön ja pilotointien

jatkaminen

1. Integraation edistäminen yhdyspinnoissa

perustason (perhekeskus ja koulu-

varhaiskasvatus) kanssa

2. Toimintakulttuurin muutos ja sähköiset

palvelut – kokonaisuuksien edistäminen

yhteistyössä toimijoiden (mm. JAMK) ja

muiden koordinaattorien kanssa

3. Osallisuuden edistäminen yhteistyössä

toimijoiden (lapset, nuoret pereet,

kunnat jne) sekä yhteistyökumppanin

(Pesäpuu) kanssa

4. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa

(systeeminen sosiaalityö, perhehoito)

5. Maakunnallisen yhteistyön ja pilotointien

jatkaminen ja etenemisestä viestintä,

pilottien laajentaminen

osaamisverkostoiksi?

6. Koulutukset (jo vaiheessa 1)

Vaihe 3Syksy/talvi 2018

Kehitetyt toimintamallit

osaksi rakenteita ja arjen

työtä

1. Reflektointi:

Pilotointien koonti,

arviointi (prosessina)

ja hyvien käytänteiden

levittäminen ja

käyttöönotto, mihin

jatkossa on

keskityttävä?

2. Tuki muutostyölle

jatkossa?

suunnitelma

ARVIOINTI

TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO ”

”Työrukkanen”

Monitoimijainen

perhetyö ja -

kuntoutus

Suunnittelutapaaminen

17.5.2017

Tuas / Paatti – tapaaminen

15.5.2017

Teemaryhmä 18.9.2017

(Pilottikunnat + keskeiset

yhteistyötahot)

Pilotointi, arviointi,

jatkosuunnitelma

Monitoimijainen

arviointi

Maakunnallinen

monitoimijainen koulutus

16.5.2017

Yhteistyö pilottikuntien

kanssa, esim. Jkl 14.6.,

yhteiskehittämispäivä THL

10.10. (ei vielä vahvistettu)

Yhteistyö JAMK:n kanssa


jatkosuunnitelma

Systeeminen

sosiaalityö

Pilotointi käynnistynyt

THL:n koulutuksella

toukokuussa 2017

(Jyväskylä + Saarikka)

Valtakunnallinen

tapaaminen 30.5.2017

Pilotointi jatkuu syksy

2017, maakunnallinen

osaamisverkosto/koulutus


jatkosuunnitelma

OSA-ALUE


”Työrukkanen”

Vammaiset lapset ja

nuoret

Maakunnallinen

vammaispalvelutyöryhmä

8.5.2017

Yhteistyöpalaveri Vaalijalan

kanssa 5.6.2017

Maakunnallinen

vammaispalvelutyöryhmä

11.9.2017


jatkosuunnitelma

Pitkäaikaissairaat

lapset ja nuoret

Maakunnallinen

yhteistyötapaaminen

2.5.2017

Yhteistyötapaaminen

7.6.2017


jatkosuunnitelma

Maahanmuuttajaper-

heet, yksin tulleet

turvapaikanhakijalap-

set ja -nuoret

Yhteistyössä Ely-keskuksen

kanssa, 15.6.2017

suunnitelma

Seminaari yhteistyössä ELY-

keskuksen kanssa syksy

2017


jatkosuunnitelma

OSA-ALUE


”Työrukkanen”

Perhehoito

(maakunnallinen

perhehoidon

toimintamalli)

Maakunnallinen


23.5.2107

Toinen maakunnallinen


11.9.2017


jatkosuunnitelma

Sijaishuollon ohjaus

ja

valvonta

Maakunnallinen

sijaishuollon

laitostapaaminen 8.6.2017

Maakunnallinen

sijaishuollon

laitostapaaminen 18.9.2017


jatkosuunnitelma,

yhteistyö JAMK:n kanssa

Osaamis- ja

tukikeskusverkosto

(vaativan erityistason

palvelut)

Valtakunnallinen

tapaaminen 30.5.2017

Valtakunnallinen

tapaaminen 6.6.2017

OT-keskus- aluetapaaminen

29.8.2017

Pienemmät alueelliset

ja/tai teemakohtaiset

työryhmät

OSA-ALUE


Osallisuus,

kokemusasiantunti-

juus

Korkeakouluyhteistyö

(tutkimus, käytännön

harjoittelu)

Kokemusasiantuntijat

mukana kaikissa

teemaryhmissä

Asiantuntijapalvelut

Koulutukset,

integraatio ja

sähköiset palvelut

Esim.

yhteiskehittämispäivät,

yhteistyö JAMK:n ja

erikoissairaanhoidon kanssa

OSA-ALUE

keski-suomen lasten ja perheiden parhaaksi (kslape)€¦ · varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos...

Documents