KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTON VUOSIKERTOMUS LUKUVUONNA 2013–2014

2

SISÄLTÖRehtorin katsaus lukuvuoteen 2013–2014 ..................... 3Johtokuntien puheenjohtajien terveiset ....................... 5Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja sen toiminta lyhyesti ...................................................... 6Teollisuus ja rakentaminen ............................................ 9Toimialapäällikön johdantosanat ......................................... 9Kone- ja metalliala ................................................................. 9Sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka ......................................................... 10Prosessiteollisuus ja laboratorioala ................................... 11Turvallisuusala ...................................................................... 13Auto- ja kuljetusala .............................................................. 13Puuala .................................................................................... 15Pintakäsittelyala ................................................................... 16Rakennusala .......................................................................... 17Talotekniikka ......................................................................... 19Liiketalous, palvelut ja kulttuuri ................................. 21Toimialapäällikön johdantosanat ....................................... 21Liiketalouden ala .................................................................. 21Tieto- ja viestintätekniikan ala .......................................... 23Hotelli-, ravintola- ja cateringala ........................................ 24Opetusravintola Kokkolinna ............................................... 25Elintarvikeala ........................................................................ 26Kotityö- ja puhdistuspalveluala ......................................... 28Tekstiili- ja vaatetusala ......................................................... 29Audiovisuaalinen viestintä (Kälviän toimipaikka) .......... 30Käsi- ja taideteollisuusala (Toholammin toimipaikka) ... 30Hyvinvointiala ............................................................. 33Toimialapäällikön johdantosanat ....................................... 33Sosiaali- ja terveysala .......................................................... 33Hiusala ................................................................................... 34Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus ............................................ 34Luonnonvara-ala .......................................................... 36Toimialapäällikön johdantosanat ....................................... 36Kannuksen toimipaikka – hyväksi ”haukuttu” ................. 36

Maatalousala (Kannus) ........................................................ 37Metsäala (Kannus)................................................................ 38Eläintenhoito (Kannus) ....................................................... 39Kaustisen toimipaikka (Hevostalous) ................................ 39Maatalousala (Perho) ........................................................... 40Hevosala (Perho) .................................................................. 41Luonto- ja ympäristöala (Perho) ........................................ 42Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset .................. 43Maahanmuuttajakoulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus .. 43Aikalisä A ja B, ammatillisesti valmentava ja kuntouttava pienryhmä nuorille ........................................ 45Ammattistartti, ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus .............................................................. 45Ammattilukio muutti Ammattikampukselle .................... 46Toisen asteen yhteistyö ........................................................ 47Ohjaus ja tuki opinnoissa ............................................ 47Henkilöstö ............................................................................. 47Yleistä ..................................................................................... 48Opinto-ohjaus – yhteishaku uudistui ................................ 49Erityisopetus ......................................................................... 50Opiskelijakunta ja tutor-toiminta ....................................... 50Toimistohenkilöstö toimipaikoittain........................... 51Projektitoiminta ........................................................... 52Ammatillinen kilpailutoiminta ................................... 52Kansainvälinen toiminta .............................................. 53LUMA-toiminta .................................................................... 53Tiedottaminen, viestintä ja markkinointi ................... 54SAKU-toiminta: liikunta ja urheilu sekä kulttuuri ......... 54Opiskelijamäärät tutkinnottain ................................... 56Lukuvuosi 2014-2015 .................................................. 57Lukuvuoden aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ........................................ 58Ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutuksien opiskelijaluettelot ............ 67

Toimittaja: Jussi WiirilinnaKansi: Eeva HuotariTaitto: Hannu AhonenPaino: Ab Forsberg Rahkola Oy 2014

3

REHTORIN KATSAUS LUKUVUOTEEN 2013–2014

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä, jotain lainattua!

Keskipohjalaisen ammattikoulutuksen historiallisen yh-dentymisen lukuvuotta muistellessa hääpuvun symboliik-kaa lienee paikallaan. Vuoden vaihteessahan sitä mentiin yhteen, ja Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on Suvivirren päivänä a.D. 2014 viiden (5) kuukauden ikäinen. Nuorten koulutuksessa lukuvuosi on suunnittelun, toiminnan ja usein arvioinninkin lähtökohta. Halusimme aloittaa arjen toimintamme dokumentoimalla heti ensimmäisen luku-kauden jälkeen historian ensimmäisen Keski-Pohjanmaan ammattiopiston vuosikertomuksen, johon on koottu yhteen nuorten koulutus opetuksen tukitoimintoineen koko lu-kuvuodelta, vaikka vielä viime syyslukukauden toimimme viitenä erillisenä opistona koulutuksen järjestäjä Keski-Poh-janmaan koulutusyhtymän alaisuudessa. Toivomme, että lu-kijalle välittyy tekstien ja kuvien myötä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston eri toimialojen ja perustutkintojen, tukipal-veluiden ja kehittämistyön esittelyjen välityksellä päätyöm-me, joka on edistää kaikin tavoin ammatillista osaamista ja onnistumisia sekä yhteistyö useiden eri toimijoiden kanssa niin täällä Keski-Pohjanmaalla kuin koko valtakunnassa sekä myös kansainvälisillä foorumeilla. Koostukoon tämä kertomus siis hääpuvun tavoin jostain vanhasta, jostain uu-desta, jostain lainatusta ja jostain sinisestäkin.

Jotain uutta! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on suurin tulosalue Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Nimet ovat siis uusia. Vastaamme nuorten ammatillisesta koulutuksesta neljällä eri toimialalla (Organisaatiomalli löytyy s. 7.), joita johtavat toimialapäälliköt yhdessä koulu-tuspäälliköiden kanssa. Haluamme liputtaa vahvasti asian-tuntijaorganisaation puolesta. Kaltaisessamme organi-saatiossa jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on iso vastuu toiminnasta, sen kehittämisestä ja laadusta.

Organisatorisen yhdistymisen lisäksi suuri uutuus toi-mintavuonna oli entisen Kokkolan kauppaopiston, Kok-kolan ammatti- ja aikuislukion sekä perusopetuksen li-säopetuksen muutto Torkinmäen Ammattikampukselle keväällä 2014. Hiihtolomalla erinomaisesti onnistunees-ta fyysisestä muutosta kiitän liiketalouden ja lukion sekä kiinteistöpalveluiden henkilöstöä. Urakka oli valtava. En-nen kuin muuttoon pääsimme, saimme iloita Kokkolan Ammattikampus Närvilänkatu 1. ja 2. -hankkeiden val-mistumista. Lopputuloksesi saimme uudet ja toimivat tilat liiketaloudelle, lukio-opinnoille sekä ohjaaville ja valmis-taville koulutuksille. Koulutusyhtymän luottamushenki-löille, kiinteistöpalvelun johdolle, vastaavalle mestarille ja rakentajille esitän tässä kiitokseni rakentamispäätöksestä sekä onnistuneesta rakennusurakasta.

Yhteishaun muutos ai-heutti paljon muutoksia sekä opinto-ohjaukseen että ha-kutoimiston työhön. Kun yhteishaussa saivat hakea ai-noastaan vailla toisen asteen ammatillista koulutusta ole-vat ja ylioppilaat, ensisijaisten hakijoiden määrä laski 1,3:sta 1,06:een. Hakijamäärissä oli suuria eroja eri tutkinnoissa. Eniten hakijoita oli eläinten-hoidon, logistiikan, auto-, hius- ja turvallisuusalan pe-rustutkintoihin.

Jotain vanhaa! Ammattiopistossa joulukuu muuttui tammikuuksi päätoimintamme osalta niin kuin aiempi-nakin vuosina. Kaikkien 27 perustutkinnon ja yli 40 kou-lutusohjelman 2.262 opiskelijaa jatkoi opiskeluaan omien osaavien opettajien ja ohjaavien erikoisammattihenkilöi-den kanssa. Opiskeluhuolto, opinto-ohjaus ja erityisope-tuspalvelut toteutuivat myös entiseen tapaan. Kevätluku-kauden suunnitelmia ei muutettu uuden organisaation myötä. Jatkossakin on tavoitteena säilyttää, ylläpitää ja kehittää edelleen sellaisia aikaisemmissa organisaatioissa hyviksi osoittautuneita käytänteitä, jotka yhdessä katsom-me parhaiksi, toimiviksi käytänteiksi.

Vanhat hyvät yhteistyökumppanimme ovat meille edel-leen tärkeitä. Tärkeä yhteistyökumppanimme on elinkei-no- ja työelämä. Yhteistyö opetuksen suunnittelun osal-ta on tärkeää, jotta koulutuksemme vastaa elinkeino- ja työelämän tarpeisiin jatkossakin. Edistämme osaltamme niiden osaamistarpeiden kehittämistä, mitkä työelämä nä-kee tärkeiksi, vaikka tutkinnon perusteet tiettyjä raameja asettavatkin. Työssäoppimisen toteutumisesta kiitän yli 800 opistomme kanssa yhteistyötä tekevää työpaikkaa sekä niiden johdon edustajia ja työpaikkaohjaajia. Opiskelijam-me antavat erinomaista palautetta työssäoppimisistaan. Aidoissa työelämän tilanteissa oppiminen lisää motivaa-tiota ja antaa todellista haastetta. Siksi myös opistossamme iso osa opinnoista tapahtuu työn kautta käytännöllisissä oppimisympäristöissä, kuten esimerkiksi pajoissa, saleissa, keittiöissä, navetoissa ja talleissa.

Yhteistyötä teemme edelleen toisen asteen verkostossa, sosiaali- ja terveysalan, nuorisotoimen, työ- ja elinkei-notoimen, eri ammattijärjestöjen ja lukuisten muiden toi-mijoiden kanssa. Myös opiskelijoiden vanhempien ja hei-dän huoltajiensa kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, kun yhteistoimin vahvistamme nuorten kasvua vastuullisiksi aikuisiksi ja osaaviksi ammattilaisiksi.

4

Sisäinen yhteistyömme aikuiskoulutuksen, hallinto- ja talous- sekä kiinteistö- ja ruokapalveluiden kanssa mah-dollistaa meille sujuvan arjen sekä kehittymis- ja kehittä-mismahdollisuudet. Ja tärkein kumppanimme on opis-kelija. Yhdessä paremmin – kaikkien edellä mainittujen kanssa!

Jotain lainattua! Edellä jo mainitsin eri toimipaikko-jen hyvät käytänteet, joita uudessa ammattiopistossa ko-koamme, arvioimme ja yhteistoiminnallisesti toisiltamme lainaamme. Kymmenissä kehittämishankkeissa teemme hanketyötä yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien tai esimerkiksi kansainvälisen toiminnan partnereidemme kanssa. Hanketoiminnassa kehitämme toki uuttakin yh-dessä, mutta pyrimme myös lainaamaan onnistuneita mal-leja ja käytänteitä. Hankkeemme liittyvät pääsääntöisesti opetussuunnitelmien ja -menetelmien, opiskeluhuollon, kansainvälistymisen tai oppimisympäristöjen kehittämi-seen. Koko henkilöstömme aktiivinen verkostoituminen, sosiaalinen media ja tutkittu tieto mahdollistavat myös toiminnan edelleen kehittämistä. Uteliaisuus tässä mieles-sä on kannatettavaa – ja ääneen ajattelu. Toimintaympäris-tömme muuttuu, joten meidänkin on muututtava ja oltava hyvänä esimerkkinä nykyisille opiskelijoillemme alati ke-hittyvästä työyhteisöstä.

Jotain sinistä! Koulutusyhtymä ja samalla ammattiopis-to siirtyi vuoden vaihteessa käyttämään sinistä logoa ja uutta nimeä. Sininen on rauhallisuuden ja tasapainon väri, joten toivottavasti se virittää meidät pohtimaan myös sini-siä ajatuksia Konsta Pylkkäsen tavoin!

Yhteiseen tulevaisuuteen! Tiedämme, että meillä on jo ensi syksynä käytössä uudistunut opiskeluhuollon laki, jonka kantava ajatus on ennaltaehkäisevä työ ja osallisuus. Laki haastaa oppilaitokset pohtimaan, miten saamme en-tistä paremmin toteutettua näitä tavoitteita opiskelijoi-demme hyvinvointia edistäen. Lisäksi uudistumassa ovat laki ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä tutkintojen perusteet. Tulevan lukuvuoden aikana suunnittelemme koulutuksen järjestäjätasolta opetuksen suunnittelun ja toteutuksen malleja sellaisiksi, että osaamisperusteisuus ja joustavuus opintojen muodostamiseen mahdollistuvat ja työelämälähtöisyys vahvistuu entisestään.

Yhtymähallitus tekee tulevana kesänä päätöksiä koulu-tuksen suuntaamisesta. Valtiovallan tahdon mukaisesti meidän on pienennättävä koulutustarjontaamme. Edellis-ten vuosien jatkuvan kasvun ”imussa” on ollut ”helppo” to-teuttaa monipuolista koulutusta. Nyt olemme pohtimassa tulevaisuuden ennakoinnin kautta koulutustarjontaamme. Nuorisotakuu velvoittaa meitä tarjoamaan koulutusta nuo-risollemme. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa vah-vasti ja toivoo oppisopimuskoulutuksen lisäämistä myös nuorten koulutusmuotona. Toivottavasti yritykset innos-tuvat solmimaan oppisopimuksia nuorten kanssa. Enna-koinnin kannalta tärkeintä on pohtia, millaista osaamista edistämme tulevaisuudessa. Mediasta voimme tämän tästä lukea artikkeleita, joissa pohditaan tulevaisuuden uusia osaamisalueita ja moniosaamista. Varmaa on, että jat-kossakin tarvitaan kykyä oppia uutta ja käyttää hyödyksi jatkuvasti uudistuvia teknologisia välineitä. Meillä on siis edessämme monenlaisia haasteita, jotka on tarkoitettu rat-kottaviksi – yhdessä.

Kaikille nyt tutkintotodistuksen saaville välitän tässä myös sydämelliset onnitteluni! Sinulla on hallussasi arvo-sanojen mukainen perusosaaminen ammattialaltasi. Roh-kaisen ja kannustan silti jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Joka päivä voi oppia uutta. Toivotan menes-tystä myös työ- tai jatko-opintopaikan hakemisessa. Kotoa haetaan ainoastaan harvat ja valitut, joten ole siis itse aktii-vinen. Tunne omat vahvuutesi ja kehittämispaikkasi. Etene polullasi suunnitellun tavoitteellisesti.

Uuden Keski-Pohjanmaan ammattiopiston koko hen-kilöstölle sekä luottamushenkilöille esitän kiitokseni koko lukuvuoden työstä ja yhteistyöstä. Henkilöstöresurssimme on tärkein voimavaramme. Toivon, että vuodenvaihteen mukanaan tuoma yhdentyminen koituu niin henkilös-tömme kuin opiskelijoidemmekin iloksi ja hyödyksi. Vih-kikimput ovat ehkä jo kuivahtaneet, mutta tuokoot arki syvyyttä tähänkin liittoon!

Sirkku Purontaus Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtori

5

JOHTOKUNTIEN PUHEENJOHTAJIEN TERVEISET

Tämän kirjoituksen kirjoit-tajalla ammattiopetuksen joh-tokunnan puheenjohtajana ympyrä sulkeutuu miellyttä-västi, sillä opiskelin 1970-luvun alkupuolella metallimieheksi Kokkolan ammattikoulussa. Toimin tuolloin myös oppi-laskunnan puheenjohtajana. Vuosikymmenien aikana olen mielenkiinnolla seurannut ammatillisen koulutuksen ke-hittymistä Suomessa. Työssäoppiminen on erinomainen esimerkki siitä, miten käytännön työelämä on voitu tuoda lähemmäksi opiskelijoiden arkea. Työssäoppijat saavat sa-malla tilaisuuden esitellä työnantajille osaamistaan ja työn tekemisen asennettaan.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä yhtenä tär-keänä tavoitteena on turvata koulutuksen korkea taso, mi-hin voidaan päästä esimerkiksi keskittämällä ammatillista koulutusta oikealla tavalla. Lisäksi on turvattava riittävä aloituspaikkamäärä, jotta pystymme tarjoamaan alueen yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Koulutus ja mah-dollisuus siirtyä sen jälkeen työelämään ovat myös tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Ammattiopetuk-sen johtokunnassa teemme osaltamme parhaamme, jotta edellytykset laadukkaalle ammatilliselle koulutukselle ovat mahdollisimman hyvät ja alueen yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa maakunnan kilpailukyvyn ja menes-tyksen vahvistamiseksi.

Kiitos kuluneesta lukuvuodesta sekä aurinkoisia kesä-päiviä opiskelijoille , henkilöstölle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille.

Pekka Puolimatka ammattiopetuksen johtokunnan puheenjohtaja

Ammatillinen koulutus on aivan uusien haasteiden edes-sä. Valtakunnan tason päätökset muokkaavat ja mylläävät totuttuja kaavoja. Enää ei ole niin selvää toimia jo opitusti, vaan on toimittava aivan uudella tavalla, sillä toimiamme ohjaa jatkuva muutos.

Opiskelijapaikkojen leikkaukset saavat ajattelemaan, tar-vitaanko minua tai meitä enää? Tiedän vastauksen: Mei-tä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kun toimintamme on eteenpäin pyrkivää, laadukasta ja päämäärätietoista, meille on varmasti kysyntää. Sillä ainoastaan yhdessä voimme tehdä sellaista työtä opetuksen hyväksi, minkä lopputu-loksena opiskelijoille löytyy haluttu väylä työelämään ja he pystyvät vastaamaan työelämän asettamiin yhä kovempiin haasteisiin.

Ammattiopistosta valmistuneiden opiskelijoiden on sopeuduttava muutoksiin siirtyessään työelämään. Koko työelämän mittaiset työurat alkavat olla enemmän harvi-naisuus. Ammattiopiston toimintaa ja sen toimipaikkoja koskeva myllerrys on yksinkertaisesti pakko käydä läpi. Etsiessämme käyttökelpoisia ratkaisuja miettikäämme nii-tä yhdessä, sillä yhdessä olemme enemmän.

Parhaat onnittelut valmistuneille opiskelijoille ja sydä-mellinen kiitos koko henkilökunnalle sekä ennen muuta voimia muutoksen keskelle!

Mika Kellokoski maaseutuopetuksen johtokunnan puheenjohtaja

6

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO JA SEN TOIMINTA LYHYESTI

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto tarjoaa nuorille monialaista ammatillista koulutusta 27 ammatilliseen perustutkintoon ja 38 koulutusohjelmaan yhteistyössä alueen työelämän kanssa. Lisäksi ammattiopisto toteut-taa ammatilliseen koulutukseen valmentavia ja valmis-tavia opintoja (Ammattistartti, Aikalisä ja maahanmuut-tajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus). Ammattiopisto tekee yhteistyötä Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimiston kanssa nuorten oppisopimuksen kehittämiseksi. Nuorten koulutusta tukevat toiminnot ja yhteistyön osa-alueet ovat opinto-ohjaus, opiskeluhuol-to, erityisopetus, toisen asteen yhteistyö ja ammattilu-kio sekä kansainvälinen toiminta. Ammattiopiston yh-teistä kehittämistä tukevat lukuisat kehittämishankkeet. Ammattiopistossa on opiskelijoita yhteensä noin 2.270. Ammattiopistossa työskentelee noin 310 henkilöä, joista opetustehtävissä 220 ja tukipalveluissa 90 henkilöä. Tu-kihenkilöstö muodostuu pääosin opetusta tukevista am-mattihenkilöistä, opiskeluhuollon, eläintenhoidon sekä opinto- ja toimistotyöntekijöistä. Vuotuiset toimintatuo-tot ovat noin 28,7 miljoonaa euroa.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 jä-senkuntaa; Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kokko-la, Lestijärvi, Perho, Pietarsaari, Sievi, Toholampi ja Vete-li. Sopimuskuntina ovat Kruunupyy, Pedersöre ja Vöyri. Neljäntoista pohjalaisen kunnan omistamaa ammatilli-sen koulutuksen järjestäjä Keski-Pohjanmaan koulutus-yhtymä uudisti organisaatio- ja johtamisjärjestelmänsä 1.1.2014 alkaen. Uudistuksen myötä aiemman kuuden opiston sijasta (Kokkolan ammattiopisto, Kokkolan kaup-paopisto, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, Kes-ki-Pohjanmaan Opisto, Keski-Pohjanmaan maaseutuo-pisto ja sen yksiköt Kannuksessa, Kaustisella, Perhossa ja Toholammilla sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopisto) Keski-Pohjanmaan ammattiopisto nuorten koulutuksen ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus aikuiskoulutuksen osalta jatkoivat monialaista koulutustoimintaa. Koulutus-yhtymän kolmantena tulosalueena on konsernipalvelut, jotka jakautuvat opetustoiminnalle tuotettaviin tukipal-veluihin eli hallintopalveluluihin, talous- ja henkilöstö-palveluihin sekä kiinteistö- ja ruokapalveluihin.

Ylintä päätösvaltaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymäs-sä käyttää yhtymävaltuusto ja ylintä operatiivista val-taa yhtymähallitus. Yhtymävaltuustossa puhetta johtaa Marja Hylkilä ja yhtymähallituksessa Timo Virolainen.

Joulukuussa 2013 yhtymähallitus nimesi sisäisen haku-menettelyn jälkeen Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtoriksi Sirkku Purontauksen, Keski-Pohjanmaan ai-

kuiskoulutuksen aikuiskoulutusjohtajaksi Jarmo Matin-talon sekä talous- ja hallintojohtajaksi Jukka Penttisen. Kolmen tulosalueen johtajista koostuvan johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju. 

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa toimivat ammat-tiopetuksen ja maaseutuopetuksen yhdeksänjäseniset johtokunnat, joissa puhetta johtavat Pekka Puolimatka ja Mika Kellokoski. Johtokunnissa on lisäksi yhtymä-hallituksen edustaja, opettajien edustaja, muun henkilö-kunnan edustaja ja opiskelijoiden edustaja. Johtokuntien tehtävänä on kehittää opintoalojen toimintaa alueen ja työelämän näkökulmasta sekä tehdä esityksiä toimialo-jen talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan sekä valvoa kasvatuksellisen toiminnan ja taloudellisuuden toteutu-mista.

Ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy opetus-suunnitelmiin sisältyvät ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoo niiden to-teutusta sekä käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimikunnan puheenjohtaja allekir-joittaa näyttötodistukset. Toimielimen puheenjohtajana on toiminut vuosina 2010–2013 Hannu Göös. Vuoden 2014 alusta lähtien puheenjohtajana aloitti Ahti Ekdahl.

Opiskeluoikeuden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turval-lisuuteen liittyvistä asioista sekä päättää opiskelusta tai asuntolasta erottamisesta. Puheenjohtajana toimii Sirkku Purontaus.

TYÖELÄMÄNUORET, AIKUISET

KONSERNIPALVELUTYhtymäpalvelut, Kiinteistö- ja ruokapalvelut

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Teollisuus ja rakentaminenLiiketalous, palvelut ja kulttuuri

Luonnonvara-alaSote- ja hyvinvointialat

KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTO

Teollisuus ja rakentaminenPalvelualat

Luonnonvara-alaSote- ja hyvinvointialat

Vapaa sivistystyöOppisopimuspalvelut

Konsernin johto

Hallitus

Valtuusto Tarkastuslautakunta

Muut toimielimetYt-ryhmä,

Ammattiosaamisen toimikunta, Opiskeluoikeuden toimikunta,

Yhteinen opiskelijayhdistys

7

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa neljä tulosyksikköä ja seitsemän toimipaikkaa

Keski-Pohjanmaan ammattiopistoRehtori

Sirkku Purontaus

Opiskelijahuolto,

Opinto-ohjaus,2. aste yhteistyö

Oppilaitoshallinto,Toimistot,

- Torkinmäki- Sote

. Kannus-Perho

- Kaustinen- Toholampi Torkinmäki

Sähkö ja automaatio & Tietoliikenne,

Kone- ja metalli,Kemia ja prosessi,

Turva-alaOpinto- ja hakutoimisto

Opiskelijapalvelut,Markkinointi Torkinmäki

Autoala ja logistiikka, Rakennus,

Talotekniikka,Pintakäsittely,

Puuala

TorkinmäkiHotRaCa,

Kokkolinna,Elintarvike

TorkinmäkiLiiketalous,

Tietotekniikka,Vaatetus,

TerveystieSos. Ja terv.,

PaKa,KoPa,

KannusKoulutuspäällikkö, oto

Eija Mäki-UllakkoMaatalous,Metsäala

Opetusmaatila

KoulutuspäällikköErkki Juola

Yhteiset opinnot, Ohjaavat ja valmistavat

Perho & KaustinenKoulutuspäällikkö, otoMatti Louhula, Perho

Sirpa Puusaari, KaustinenHevosala,

Maatalous ja ympäristöala,Tallit,

Opetusmaatila

Asuntolat

Teollisuus ja rakentaminenToimialapäällikkö

Tom BjonKoulutuspäällikkö, oto

Pekka Luoma

KälviäNuVa

ToholampiKoulutuspäällikköAarne Törmänen

Liiketalous ja palvelut, kulttuuri

ToimialapäällikköTuula Junttila

KoulutuspäällikköPirjo Koski

Mrika Rajaniemi2/oto

Sote ja hyvinvointiToimialapäällikköKaija Kähäri-Wiik Koulutuspäällikkö

Jaana Sinko

Luonnonvara-alaToimialapäällikkö

Hanna-Mari Laitala

KälviäKulttuuri

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston neljä tulosyksikköä ja-kaantuu seuraaviin toimialoihin, suluissa ovat toimipaikat sekä yhtymähallituksen joulukuussa 2013 sisäisellä haulla valitsemat toimialapäälliköt:

• Teollisuus ja rakentaminen (Ammattikampus), toimiala-päällikkö Tom Bjon

• Liiketalous, palvelut ja kulttuuri (liiketalous ja palvelut toimivat Ammattikampuksella, kulttuuri Kälviän ja Toho-lammin toimipaikoissa), toimialapäällikkö Tuula Junttila

• Hyvinvointiala (Hyvinvointikampus), toimialapäällikkö Kaija Kähäri-Wiik

• Luonnonvara-ala (Kannuksen, Kaustisen ja Perhon toi-mipaikat), toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala

Maaliskuussa valittiin koulutuspäälliköiksi seuraavat hen-kilöt, suluissa näkyvät toimialat: Pekka Luoma (tekniikka ja rakentaminen), Pirjo Koski ja Aarne Törmänen (liike-talous, palvelut ja kulttuuri), Jaana Sinko (hyvinvointiala), Eija Mäki-Ullakko, Sirpa Puusaari ja Matti Louhula (luon-nonvara-ala) sekä Erkki Juola (yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset)

Opinto- ja hakutoimisto: Sirkku Purontaus

Opiskeluhuolto: Kaija Kähäri-Wiik (toimii kuraattoreiden esimiehenä)

Erityisopetus ja opinto-ohjaus: Kaija Kähri-Wiik (jaettu lähiesimiesvastuu)

Asuntolat: Marjo-Riitta Ventola (jaettu lähiesimiesvastuu)

Toimisto- ja opintosihteeripalvelut: Tom Bjon ja tiimit (toi-misto & Primus) (jaettu esimiesvastuu)

Työssäoppiminen, oppisopimus: Tom Bjon

Kansainvälisyys: Hanna-Mari Laitala

Markkinointi ja viestintä: Hanna-Mari Laitala

Pedagogiset kehittämishankkeet: Tuula Junttila

Opetussuunnitelmien kehittäminen: Tuula Junttila

Kilpailutoiminta: Sirkku Purontaus

Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa, sen hallintoa ja toimis-toja sekä opiskelijapalveluja johtaa rehtori Sirkku Puronta-us. Ammattiopiston johtotiimiin kuuluvat myös (kuvassa) toimialapäälliköt Kaija Kähäri-Wiik, Tom Bjon, toimisto-sihteeri Sanna Silvennoinen, Tuula Junttila, Hanna-Mari Laitala ja yhteisten opintojen koulutuspäällikkö Erkki Juola.

Jokainen toimialapäällikkö vastaa myös yhteistyöstä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen aikuiskoulutuspääl-liköiden kanssa. Näiden lisäksi koulutusyhtymän yhteisissä tiimeissä on jäseniä ammattiopistosta ja sen toimipaikois-ta.

8

Kokkolan Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen toisen vaiheen rakentamistöiden lopputuloksena Kokko-lan kauppaopiston ja Kokkolan ammattilukion toiminnot siirtyivät Vingen- ja Puutarhakadulta Torkinmäen Am-mattikampukselle maaliskuussa, jonka jälkeen Ammat-tikampuksella opiskelee noin 1.500 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa. Joulukuussa 2012 alkaneiden toisen vaiheen rakennustöiden kokonaispinta-ala oli 6.444 m2 ja kokonaiskustannusarvio 6,75 miljoonaa euroa. Pe-ruskorjaus- ja laajennustyömaalla rakennettiin uusia ope-tus- ja pienryhmätiloja, peruskorjattiin ohjaavan ja val-mentavan koulutuksen tiloja sekä rakennettiin opetusta tukeville toiminnoille lisätiloja. Lisäksi peruskorjattiin ja uudelleen järjesteltiin piha-, pysäköinti- ja liikennealu-eita. Marraskuussa 2012 valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa peruskorjattiin ja laajennettiin ammattiopiston tiloja, kuten mm. opetus-, toimisto- ja hallintotiloja sekä henkilöstöravintolaa. Osaltaan nämä ensimmäisen vai-heen uudet tilat ennakoivat jo kauppaopiston ja ammatti-lukion tulemista osaksi Ammattikampusta.

Tänä syksynä käynnistyi Kampushallin rakentaminen. Kampushallin rakennuttajana, omistajana ja hallinnoijana toimii Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kokkolan kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus. Kampushalliin rakennetaan tilat ammattiopiston liikun-nan ja terveystiedon sekä turvallisuusalan opetukselle. Kampushalliin saadaan yhteiset tilat koko Kampusalueen opiskelijaterveydenhuollolle. Kolmikerroksinen Kampus-halli palvelee myös Kokkolan kaupungin opetuspalvelujen ja sen perusopetuksen liikuntatilatarpeita. Kampushalli vastaa osaltaan myös Kokkolan ja sen lähialueen urheilu-seurojen liikuntatilatarpeisiin. Helmikuussa 2015 käyttöön otettava Kampushalli tulee käytännössä korvaamaan kol-me liikuntasalia.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen

Nuorten ammatillinen peruskoulutus on suunnattu etu-päässä alle 25-vuotiaille. Kaikkien perustutkintojen pituus on kolme vuotta eli 120 opintoviikkoa (ov). Lukion päät-tötodistuksen saaneen tai ylioppilastutkinnon suorittaneen opiskeluaika on lyhyempi. Opinnot koostuvat vähintään 80 ov:n ammatillista opinnoista (joista vähintään 20 ov toteu-tetaan työssäoppien), 20 ov:n yhteisistä opinnoista (16 ov

pakollisia ja 4 ov valinnaisia) sekä 10 ov:n vapaasti valitta-vista opinnoista. Opintojen henkilökohtaistamisen myötä opiskelijoita valmistuu myös pitkin lukuvuotta opintojak-sojen (viisi jaksoa/lukuvuosi) lopussa.

Ammattilukion opiskeluaika on 3,5 v. – 4 v. Ammat-tiopisto toteuttaa ryhmämuotoisena ammattilukio- opin-toja, joissa opiskelija suorittaa ns. kolmoistutkinnon: ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja yliop-pilastutkinnon. Kaikissa perustutkinnoissa on mahdollista suorittaa myös yhdistelmätutkinto, jossa opiskelija tekee ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon.  

Ammattiopiston kansainvälisen toiminnan painopistea-lueena on Eurooppa. Opiskelija-, opettaja- ja asiantunti-javaihtoja tehdään useita kymmeniä lukuvuoden aikana. Opiskelijoiden työssäoppiminen ulkomailla on lisääntynyt. Ammattiopiston huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista monin eri tavoin. Tukipalveluita ovat esim. kuraattori- ja terveyspalvelut, matkatuki sekä asuntola-, harrastus- ja opiskelijakuntatoiminta.  

Ammattiopisto tunnetaan monipuolisista opiskelijoiden asiakastöistä. Ammattiopistossa muun muassa valmiste-taan metalliosia ja koruja asiakkaiden tarpeisiin, raken-netaan taloja ja LVI-järjestelmiä, korjataan autoja ja hoi-detaan kuljetuksia, sähköistetään, pinnoitetaan, tehdään sisustussuunnitelmia, valmistetaan vaatteita, korjataan tietokoneita, järjestetään tapahtumia, leivotaan ja tehdään valmisruokia sekä valmistetaan tarjoiluja juhliin ja tapah-tumiin. Opetusravintola Kokkolinna tarjoaa ravintolalou-naita ja järjestää erilaisia tilaisuuksia.  Luonnonvara-alalla tuotetaan maitoa ja lihaa. Koirahoitolassa hoidetaan asiak-kaiden koiria ympäri vuoden.

Ammattiopisto valitsi Vuoden TOP:ksi Honkaharjun Pou-tapilven.

9

TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN

Toimialapäällikön johdantosanat

Viime syksyyn kuului myös muutoksen ennakointia, sil-lä liiketalouden muuttamista Ammattikampukselle suun-niteltiin. Turva-alan toinen vuosikurssi aloitti opintonsa. Jo syksyllä käynnistynyt opetussuunnitelmatyö jatkui koko kevään.

Vuodenvaihteessa uusiutuneen organisaation myötä teollisuuden ja rakentamisen toimialapäälliköksi valit-tiin Tom Bjon ja varahenkilöksi koulutuspäällikkö Pekka Luoma. Toimialaan kuuluvat kone- ja metalliala, sähköala, prosessiteollisuus ja laboratorioala, turvallisuusala, auto- ja kuljetusala, puuala, pintakäsittelyala, rakennusala ja talo-tekniikka

Organisaatiouudistuksen jälkeen toimiala on viritellyt yhteistyötä aikuiskoulutuksen kanssa. Auto- ja logistiikka, kone- ja metalli sekä kemianteollisuuden opettajat ja toi-mialapäälliköt ovat kokoontuneet suunnittelemaan ope-tuksen yhteistyökuvioita ja yhteisiä toimintatapoja. Lisäksi on keskusteltu myös mahdollisista yhteisistä laitehankin-noista.

Maaliskuussa järjestetyssä laboratorioalan kehitysryh-mäpalaverissa teollisuuden vieraina olivat UPM Pietar-saaren tehtaiden ), Snellmanin Lihanjalostus Oy:n, Tek-nologiakeskus Ketek Oy:n, Maintpartner Oy:n, Metlan, Freeport Cobalt Oy:n Nab Labs Oy:n ja Boliden Kokkolan edustajat. Heidän mukaansa laboratorioiden työmäärä li-sääntyy tulevaisuudessa mm. jatkuvasti tiukentuneiden ympäristö- ja työhygieniavaatimusten vuoksi.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johto sekä am-mattiopiston teollisuuden ja rakentamisen toimialapäälli-köt tapasivat KIP (Kokkola Industrial Park) eli Kokkolan suurteollisuusalueen henkilöstöjohtoa eli toiminnanjohta-ja Ville Honkalan, Matti Muuraiskankaan (Boliden Kok-kola) ja Miia Tastulan (CABB) Ammattikampuksella maa-liskuussa. Tutustumisen lisäksi vieraille esiteltiin KPEDUn uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä vastuineen sekä koulutustarjontaa. Lisäksi käytiin läpi koulutustarpeen määrällistä ja laadullista ennakointia.

Kone- ja metalliala

Kone- ja metallialan perustutkintoValmistustekniikan koulutusohjelma• Koneistaja• Levyseppähitsaaja

Henkilöstö:Thomas Isoaho, tuntiopettaja, ins. (AMK, EWS)Jarkko Kröger, lehtori, ins.(AMK,IWE)

Jarmo Luomanmäki ohjaava erikoisammattihenkilö (EWS)Kari Manninen, lehtori, ins. (ylempi AMK, EWS)Kuisma Peura, lehtori, DIStefan Rönnkvist, lehtori, ins. (AMK, EWS)Veli Saaranen, lehtori, ins. (IWE)Pasi Skantsi, lehtori, ins. (AMK)Juha Sämpi, tuntiopettaja, TuotantokouluHarri Tapio ohjaava erikoisammattihenkilö, teknikkoJuha Joki, varastonhoitaja, konepuuseppä

Viime kevään yhteishaussa kone- ja metallialalle oli aloi-tuspaikkoihin nähden noin 1,25-kertainen määrä ensisi-jaisia hakijoita. Elokuussa opintonsa aloitti perinteiseen tapaan kaksi noin 19 opiskelijan ryhmää. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat molemmille ryhmille yhteneväiset, toisin sanoen opiskellaan perusteet koneistuksesta, asen-nuksesta ja automaatiotekniikasta sekä levytöistä ja hit-sauksesta. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valit-sevat, suuntautuvatko koneistajan vai levyseppä- hitsaajan ammattiin.

Opintoalan työpajoissa on perinteiseen tapaan tehty runsaasti asiakkaiden tilaamia tuotteita. Kirjo on ollut erittäin laaja. Tämän vuoden ”hittituote” on ollut alumii-ninen kylpytynnyri. Koneistuksessa valmistettiin tark-kuus-koneistettuja koneenosia ja kolmiulotteisia ohutlevy-muotteja. Erikoisimpana työnä oli museoajoneuvo Mersun pölykapselien koneistus valuaihioista. Voidaan siis todeta, että kone- ja metallialalla opiskelu tapahtuu mahdollisim-man aidossa työympäristössä ja alan oikeiden työtehtävien parissa.

Lokakuussa 2012 aloitti toimintansa kone- ja metallia-lan Tuotantokoulu, joka toimii 3T-hankkeen rahoittamana Kokkotyö-säätiön tiloissa. Tuotantokoulun tarkoituksena on ollut edistää keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoi-den opintoja työvaltaisin menetelmin. Tuotantokoulu on toiminut erittäin hienosti ja saanut aikaan merkittäviä tu-loksia. Tuotantokoulun toiminta jatkuu myös syksyllä.

10

Henkilökohtaiset opinpolut ovat jatkuvasti lisääntymäs-sä, mikä suurelta johtuu opiskelijoiden lisääntyvistä elä-mänhallintaan liittyvistä ongelmista. Joukkoon mahtuu myös useita ammattilukiolaisia, koulun vaihtajia ja jo ai-empina vuosina keskeyttäneitä, jotka jatkavat opintojaan. Tämä tuo valtavasti haasteita henkilökohtaisten opin-tosuunnitelmien laatimiseen, sillä non-stop-koulutusta ei ole tarjolla, vaan useimmat tutkinnon osat ja muut kurssit ovat tarjolla vain kerran vuodessa. Onneksi opintoalalla on kaksi ohjaavaa erikoisammattihenkilöä, jotka tekevät erit-täin hyvää työtä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauk-sessa ja tukiopetuksessa.

Kuluneen talven aikana järjestettiin toista kertaa kym-menen opintoviikon mittainen kansainvälinen IW-hitsaa-jakurssi. Tämän kansainvälisen hitsaajan tutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla; piena-, levy- ja putkitaso, eri hitsausprosesseilla; puikko (111), MIG/ MAG (131, 135, 136, 138), TIG (141) ja eri materiaaleille. Tänä vuonna Sami Kalliokoski ja Joonas Orjala suorittivat kansainväli-sen pienahitsaajan tutkinnon TiG -hitsausmenetelmällä. Aki Juko suoritti kansainvälisen putkihitsaajan tutkinnon TiG -hitsausmenetelmällä, mikä on erinomainen saavutus nuorelle 10 opintoviikon aikana.

Taitaja-semifinaaleihin osallistui Amm11Kon -ryhmäs-tä Eetu Kolppanen, lajina CAD-suunnittelu IT- ja vies-tintäteknologian alalta. CAD-suunnittelussa kilpaillaan 3D-mallien ja 2D-koneenpiirustuksien luomisessa. Myös kokoonpanokuvat, tuotekortit ja visualisointi olivat osa-na kilpailutehtäviä. Kolppanen sijoittui finaalissa tänäkin vuonna hienosti toiseksi.

Sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoSähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma• Sähköasentaja• Automaatioasentaja

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoTieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma• Elektroniikka-asentaja / ammattilukio• ICT-asentaja / ammattilukio

Henkilöstö:Tarja Herronen, lehtori, insinööri (AMK)Tero Hakonen, lehtori, insinööri (AMK)Tapio Ketola, lehtori, insinööri (AMK) , (vv. 31.7.2014 saakka)Teijo Kivineva, lehtori, insinööri (AMK)Seppo Kurvinen, lehtori, insinööri (AMK)Risto Palin, tuntiopettaja, insinööri (AMK)Hannu Hotakainen, tuntiopettaja, mekaanikko/elekt-roniikkaMarko Päiveröinen, lehtori, insinööri (AMK)Jarmo Salo, tuntiopettaja, insinööriPasi Kleimola, tuntiopettaja, diplomi-insinööriHeikki Salo, varastonhoitaja, radio- ja tv-asentajaVeli-Pekka Suominen, sähköalan varastomies, ohjaava erikoisammattihenkilö, tietotekniikka-asentaja

Perusopetustoiminta jatkui normaalisti työssäoppimisi-neen ja näyttöineen. Opetussuunnitelmiin teimme pieniä muutoksia ja lisäyksiä. Kevään aikana olemme tutkineet uutta opetussuunnitelmaa ja miettineet opintopisteitä, jot-ka tulevat käyttöön lukuvuonna 2015–2016.

Kim Lillfors ja Niko Jämsä tekemässä omakotitalon säh-köasennusta.

Opiskelijat ovat olleet edellisten vuosien tapaan tekemässä sähköasennuksia opiston omakotityömailla. Työt ovat vaa-tivia, nykyaikaisten omakotitalojen vaatimusten mukaisia, mutta siten opiskelijat ovat saaneet tuntumaa oikeisiin töi-hin jo opiskeluaikana. Myös muutamia ulkopuolisia asen-nuskohteita on tehty tänä lukuvuotena. Talotyömailla opis-kelijoiden ohjauksesta on vastannut Veli-Pekka Suominen.

11

Sähköosaston tiloissa järjestettiin joka keskiviikko elekt-roniikkakerho. Kerhon ohjaajana toimi Hannu Hotakai-nen. Kerhossa on ollut mahdollisuus tehdä omia elekt-roniikkalaitteita, rästiharjoituksia tai opinnäytteitä.

ICT–opiskelija Daniel Nickel työskentelee ICT –oppimisym-päristön laitteiden parissa.

Opiskelijoiden tukeminen ja asennustilojen muutokset

Jatkoimme edellisten vuosien tapaan opiskelijoiden opintojen järjestelmällistä tukemista. Ykkösluokkien apuopettajana toimi Hannu Hotakainen ja ylempien luok-kien tukiopetuksesta vastasivat Marko Päiveröinen ja Ris-to Palin. Toimintaa jatkettiin myös tänä vuonna siten, että myös ylempien luokkien rästiopintoja saatiin tehokkaam-min suoritettua pois.

Tämän lukuvuoden isompi tilamuutos tehtiin automaa-tiopuolen asennustilan takana sijaitsevaan huonetilaan, joka muutettiin vastaamaan nykyaikaisen opetuksen vaa-timuksia. Kevään aikana olemme hankkineet em. tilaan tarvittavat logiikat, taajuusmuuttajat, kosketuspaneelit, moottorit ja hihnakuljettimet. Kevään aikana niistä kasa-taan laitteistot, jotka on tavoitteena saada käyttöön opetuk-sessa syksyllä 2014. Lisäksi tilaan hankitaan myöhemmin videotykki ja dokumenttikamera. Tila ja laitteet ovat säh-köalan opiskelijoiden käytössä.

Kansainvälisyys, hankkeet ja Taitaja-kilpailut

Opettajat Marko Päiveröinen ja Jarmo Salo kävivät ke-väällä PPT-hankkeen avulla Saksassa tutustumassa Kleven kaupungin yrityksiin ja ammattioppilaitokseen. Ensi luku-vuonna opiskelijoiden olisi tarkoitus mennä suorittamaan yössäoppimisjaksoja Saksaan.

Marko Päiveröinen osallistui Väylä-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa ja kehittää toisen asteen, am-mattikorkeakoulun ja yliopiston välistä yhteistyötä. Risto Palin ja Marko Päiveröinen olivat mukana PaLaVa-hank-

keessa, jossa parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja myös muilta osastoilta ja oppilaitoksista. Li-säksi hankkeessa käytiin läpi nykyistä sähkö- ja automaa-tiotekniikan opetussuunnitelmaa yhdessä työssäoppimis-paikkojen edustajien kanssa.

Lahden Taitaja-finaaliin selviytyivät sähköosastolta Jere Yli-Parkas ja Ville-Veikko Alasimi lajina mekatroniikan parikilpailu. Automaatioasennuslajiin osallistui kolme kil-pailijaa, joista Iiro Kauppinen ja Olli Kalliokoski pääsivät finaalin. Niko Ahonen automaatioasennuksessa ja Kim Lillfors sähköasennuksissa karsiutuivat finaalista.

Jere Yli-Parkas ja Ville-Veikko Alasimi, lajina mekatroniik-ka.

Iiro Kauppinen, lajina automaatioasennus.

Prosessiteollisuus ja laboratorioala

Prosessiteollisuuden perustutkintoKemiantekniikan koulutusohjelma• ProsessinhoitajaLaboratorioalan perustutkintoLaboratorioalan koulutusohjelma• Laborantti

Henkilöstö:Eeva-Maija Kiiskilä, lehtori, ins. (AMK) prosessitekniikka

12

Aino Pihakari, tuntiopettaja, ins. prosessitekniikkaHannele Puumala, lehtori, ins. (AMK) prosessitekniikkaIlkka Timosaari, lehtori/koulutuspäällikkö, ins. prosessi-tekniikkaKeijo Saukkonen, määräaikainen tuntiopettaja, ins. pape-ritekniikka

Kuluneena lukuvuonna osastolla opiskeli 74 opiskeli-jaa. Perinteisen opiskelun ohessa opiskelijat osallistuivat aktiivisesti erilaisten tapahtumien järjestelyihin. He olivat mukana mm. kaksipäiväisen LUMA-tapahtuman järjeste-lyissä suunnittelemalla ja ohjaamalla vierailevien perus-koululaisten harjoitustöitä. Myös perinteisissä peruskou-lulaisten tutustumiskäynneillä LUMA-viikolla opiskelijat toimivat niin oppaina kuin töidensä esittelijöinä. Samalla periaatteella toteutuivat myös avointen ovien järjestelyt. Laboranttiopiskelijoita osallistui Hyvinvointimessuille omalla esittelyosastollaan jakamalla tietoa analysoimiensa ”snack-tuotteiden” suola-, rasva-, sokeri- yms. pitoisuuk-sista.

Vierailuja opiskelijoiden kanssa tehtiin perinteiseen ta-paan Kokkolan suurteollisuus eli KIP-alueelle mm. Boli-den Kokkolaan, Freeport Cobalt Oy:hyn ja OyKokkola Power Ab:n voimalaitoksille. Käytiin tutustumassa myös Kokkolan kaupungin vesilaitokseen sekä jäteveden puh-distamoon ja siihen liittyvään biokaasureaktoriin. Pidempi opintomatka toteutui 12PROS-ryhmän kanssa Raaheen Rautaruukille, jossa avautuivat teräksen valmistuksen eri vaiheet käytännössä. Yleisen tutustumiskierroksen ja luen-non lisäksi tarkemmassa tutkinnassa oli masuuniprosessi siihen liittyvine toimintoineen. Myös Kokkolassa käynees-sä Metsäbiotalouden RoadShow:ssa vierailtiin.

Yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) kanssa järjestetyssä kemian alojen aamukahvitilaisuudessa jaettiin tietoa alueen rehtoreille, luma-aineiden opettajille ja opin-to-ohjaajille. Paikallista teollisuutta tilaisuudessa edusti-vat Boliden Kokkola ja Freeport Cobalt Oy. KIP-alueen yritykset osallistuivat omalla osastolla Keski-Pohjanmaan ammattiopiston avointen ovien päivään.

Laboratorioalan opettajat täsmäkouluttivat talven aikana Nablabs Oy:n Kaustisen yksikön laborantteja. Prosessiala oli mukana PaLaVa- ja Keskipohjalainen koulutusväylä -hankkeissa. Neste Oy:n Porvoon jalostamon edustajat kä-vivät rekrytoimassa kesätyöntekijöitä ja kertomassa jalos-tamon toiminnoista. Savon koulutusyhtymän vieraat toivat ajatuksia herättävät terveiset tavastaan järjestää prosessia-lan koulutusta Kuopiossa.

Boliden Kokkolan ja ammattiopiston lohko A:n välinen perinteinen kehitysryhmätapaaminen järjestettiin viime syksynä ammattiopiston tiloissa. Ammattiopistossa ko-koontui myös laboratorioalan kehitysryhmä, jossa opetta-jien ja johdon terveiset tuoneen toimialapäällikön lisäksi mukana olivat alueen laboratorioiden edustajat. Vieraat esittivät ajatuksiaan myös työssäoppimisen järjestelyistä ja laboranttikoulutuksesta yleensä.

Merkittävin hankinta kuluvana lukuvuonna oli syksyl-lä käyttöön otettu autoklaavi, jota käytetään pääasiassa bioanalytiikan töissä. Kevään aikana käynnistettiin uuden AAS-laitteen hankintaprosessi. Laitteen on tarkoitus olla käytössä seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa.

Mohammed Alabbasi määrittää maanäytteestä kaliumia atomiabsorptiolla.

Jonna Noponen (edessä) ja Jenni Långsved tutkimassa pape-rin ominaisuuksia.

13

Turvallisuusala

Turvallisuusalan perustutkintoTurvallisuusalan ja turvallisuustekniikan koulutusoh-jelma• Turvallisuusvalvoja

Opettajat:Risto Karhu, opettaja, turvallisuusalan eatJarmo Humalajoki, opettaja, turvallisuusalan eat

Syksyllä 2014 aloittava turvallisuusalan kolmas vuo-sikurssi pääsee opiskelemaan Keski-Pohjanmaan am-mattiopiston uusipiin opiskelu- ja harjoitustiloihin, kun Kampus-halli valmistuu tulevan talven aikana. Perus-luokkatilojen lisäksi käyttöön tulevat myös nykyaikainen vahtimestaripiste oheislaitteineen (mukaan lukien kame-ra- ja kulunvalvontatekniikat) sekä voimankäyttö- ja lii-kuntapaikat katsomotiloineen. Toimitilamme tulevat siis olemaan valtakunnan uusimmat ja nykyaikaisimmat. Ky-seisen liikuntapaikan yleisö- ja pelitapahtumat tarjoavat opiskelijoillemme oivan mahdollisuuden harjoitella var-tioimis- ja järjestyksenvalvontatehtäviä aidoissa tapahtu-missa ja samalla tutussa opiskeluympäristössä.

Turvallisuusalan opiskelijat ovat olleet mukana tai järjestäneet lukuvuoden aikana mm. seuraavanlaisia ta-pahtumia ja tehtäviä. Lokakuussa järjestimme, nyt jo perinteisen (toinen kerta) asuntola-turvallisuuteen liit-tyvän harjoituksen yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen kanssa, Ammatti-kampuksen opiskelija-asuntolassa. Aiheena tuolloin oli asuntolan evakuointi pelastuslaitoksen nostolavakalustoa käyttäen. Tutustuimme Merivartioston toimintaan ja olimme ”pelastettavina” Kokkolan meripelastajien toteut-tamassa pintapelastusharjoituksessa, Kokkolan edustan merialueella. Marraskuussa kävimme FinnSec2013-mes-suilla. Kuluneen lukuvuoden suurin ja myös työllistävin tapahtuma oli Kalajoen Junkkarien isännöimä Hopea-sompa-hiihtojen loppukilpailu Kalajoen hiihtomajalla maaliskuussa. Kilpailuihin osallistui n.900 nuorta hiihtä-jää sekä heidän huoltajansa ja kannustusjoukot. Muilta

osin opiskelu on ollut hyvin teoriapainotteista. Vastapai-noksi olemme hyödyntäneet edellisvuosien tapaan Kok-kolan kaupungin liikunta– ja urheilumahdollisuuksia vii-koittaisina tyky-päivinä.

Auto- ja kuljetusala

Autoalan perustutkintoAutotekniikan koulutusohjelma• Ajoneuvoasentaja

Logistiikan perustutkintoKuljetuspalvelujen koulutusohjelma• Autonkuljettaja• Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Henkilöstö: Pasi Herronen, tuntiopettaja, ins. (AMK)Jaakko Huhtala, lehtori, ins.Kari Lukkarila, tuntiopettaja/ohjaava ammattihenkilö, autonhuoltajaPekka Luoma, lehtori/koulutuspäällikkö, ins. (AMK)Janne Perälahti, tuntiopettaja, liikenneopettajaRami Puutio, tuntiopettaja, liikenneopettajaEsa Rovio, lehtori, teknikkoMatti Tiikkainen, tuntiopettaja, ins.Matti Varpaluoma, lehtori, ins. (ylempi AMK)Mika Harju, varastonhoitaja, ajoneuvoasentaja

Auto- ja kuljetusalalta valmistuu tänä keväänä 17 opis-kelijaa autoalan perustutkintoon eli ajoneuvoasentajiksi ja 15 opiskelijaa logistiikan perustutkintoon. Logistiikan perustutkintoon valmistuvista 14 saa yhdistelmäajoneu-vonkuljettajan tutkinnon ja yksi valmistuu autonkuljetta-jaksi. Auto-osastolla opiskeli lukuvuoden aikana kaikkiaan 112 opiskelijaa. Käytännön opetus toteutettiin perinteises-ti asiakastöitä tehden, minkä vuoksi yhteydet paikallisiin autokorjaamoihin ja kuljetusliikkeisiin olivat lähes päivit-täisiä. Kerran viikossa tapahtuva alihankinta-ajo H. Wid-jeskogin kuljetusliikkeelle jatkui jo kymmenettä vuotta. Valmistuvista ajoneuvoasentajista Taavi Otepalu ja Roni Silander suorittivat työssäoppimisjaksoistaan kuusi viik-koa Virossa Viljantissa kahdessa eri autokorjaamossa.

Hopeamitali Taitaja-finaalissa logistiikan opiskelijalle

Tammikuun puolivälissä järjestetyissä Taitaja2014-kil-pailujen logistiikan semifinaaleihin osallistui yli op-pilaitoksen opiskelijaa, joista tänä keväänä valmistuva Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelija Matti Rah-konen selviytyi finaaliin saavuttaen hienosti jaetun toisen tilan. Todellista ammattitaitoa vaativat kilpailutehtävien suoritus jakautui kolmelle työntäyteiselle päivälle. Onnea Matille vielä kerran hyvästä suorituksesta! Autoalan opis-kelijat Arttu Tastula ja Robert Wtick karsiutuivat täpärästi finaalista.

Maaliskuinen ”talvinäkymä” liikenteenohjaajista Hopea-sompa 2014 -kisoista – tulihan se kaivattu talvi viimein, yhdessä yössä.

14

Aikuiskoulutusta opintoalalla

Lokakuussa opintoalalla alkoi yhdistelmäajoneuvon-kuljettajan ammattitutkintoon valmistava aikuiskoulu-tus, jonka aloitti 11 aikuisopiskelijaa. He suorittivat kou-lutuksen aikana mm. ns. ”rekkakortin” (BECE) ja muita erityispätevyyksiä, joita yhdistelmäajoneuvonkuljettaja tarvitsee työssään, kuten esim. trukkikortin, ADR-ajolu-van, työturvakortin, tieturvakortin jne. Auto-osasto sai syyslukukauden aikana yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman valmiiksi, ja joulukuussa kuljetusalan tutkintotoimikunta hyväksyi sen.

Kuljetusalan ammattipätevyyden jatkokoulutuksia työ-elämässä oleville kuljettajille eli ns. cap-koulutuksia opin-toala järjesti yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuisopis-ton kanssa lukuvuoden aikana runsaasti. Aikuisopisto hoiti koulutusten markkinoinnin, kun taas valtaosan kou-lutuksista pitivät auto-osaston opettajat. Näistä koulutuk-sista kuljettajat saivat pakollisia jatkokoulutuspäiviä, joita heillä on oltava viisi kappaletta viiden vuoden periodis-sa. Näistä cap-koulutuksista mainittakoon esim. tietur-vakoulutus, trukkikoulutus, ennakoivan ajon koulutus, ADR-koulutukset sekä digipiirturi- ja hygieniakoulutus.

Uutta kalustoa ja osaamisen päivityksiä

Ajoneuvotarve lisääntyi aikuiskoulutuksen aloitta-misen ja maanrakennuskoneenkuljettaja opiskelijoiden ajokortti- sekä ammattipätevyyskoulutuksen vuoksi. Näihin tarpeisiin osasto sai maaliskuun lopulla käytetyn sorakasettiyhdistelmän. Sorakasettiyhdistelmä mahdol-listaa maansiirtokuljetusten opetuksen ajanmukaisella ja nykyisin työelämässä käytettävällä kalustolla. Vetoautoa voidaan käyttää myös rahtitavarakuljetusten opetukseen, koska autoon tuli myös vaihdettava kokosivun aukeava umpikori. Lukuvuoden aikana osastolle saatiin myös kak-si uutta autonostinta ja uusi ajoneuvodiagnostiikan teste-ri, jolla voidaan lukea vikakoodit ja tutkia uusien autojen sähköjärjestelmiä.

Lehtori Jaakko Huhtala suoritti autonasentajien opet-tajille suunnitellun erikoisammattitutkinnon, joka suun-tautui uusien autojen elektroniikka- ja sähköjärjestel-miin. Koulutuksen yhteydessä Jaakko Huhtala suoritti S3-sähköautojen korjauspätevyyden, mikä mahdollistaa osastolla hybridi- ja sähköautojen korjaustyöt. Opettaja Rami Puutio suoritti lukuvuoden aikana opettajan pe-dagogiset opinnot. Osaston opettajat osallistuivat erilai-sille ammattitaitoa ja pedagogista osaamista ylläpitäville lyhytkursseille, joilla he päivittivät osaamistaan ja pitivät yllä erilaisia erityispätevyyksiään.

Peruutusharjoittelua uudella sorakasettiyhdistelmällä.

Opettaja Janne Perälahti ja opiskelija Ari Paavola sulkemas-sa kuormakoria kuljetustehtävän päätteeksi.

Opiskelija Matti Rahkonen suorittamassa erikoiskuljetus-tehtävää Taitaja2014-kilpailussa Lahdessa.

15

Opiskelija Matti Mäkelä ajoharjoittelussa kuorma-autolla.

Logistiikan toisen luokan opiskelijoita lähdössä suoritta-maan kuljetustehtäviä ja käsittelyharjoituksia.

Renkaan tasapainoitusta suorittamassa opiskelija Niko Koi-vukangas.

Onnelliset Taitaja2014-kilpailujen hopeamitallistit Matti Rahkonen ja Eetu Kolppanen.

Puuala

Puualan perustutkintoTeollisuuspuusepän koulutusohjelma• Puuseppä

Henkilöstö:Heikki Moilanen, lehtori, artenomi (AMK)Arto Mäenpää, tuntiopettaja, artenomi (AMK)Kent Rönnqvist, tuntiopettaja, puutekniikan insinööriMarkus Viitala, ohjaava ammattihenkilö, teknikko

Opiskelu puualalla perustuu ammatin oppimiseen teke-mällä itse erilaisia harjoitustöitä, joista mainittakoon opis-kelijoiden valmistamat huonekalut, ovet ja ikkunat sekä keittiökalusteet. Lisäksi opiskelijat suunnittelevat ja val-mistavat lukuvuoden aikana asiakkaiden tilaustöitä.

Ensimmäisen vuosikurssin syksy käynnistyi ammat-titaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskelulla. Am-mattiopinnot lähtivät käyntiin materiaali- ja valmistus-tekniikan opintojen aloittamisella. Alussa opinnoissa keskitytään puuntyöstökoneiden ja -laitteiden turvalliseen käyttämiseen harjoitustöissä. Opiskelijalla on tehtävänään viisi pakollista harjoitustyötä, joissa opitaan käyttämään puuntyöstökoneita, lukemaan ammattipiirustuksia, val-mistamaan tuotteiden rakenteita ja liitoksia sekä pintakä-sittelemään valmistettuja tuotteita tarkoituksenmukaisella tavalla. Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelijat osaavat jo käyttää CNC-ohjattua työstökeskusta, tehdä tarvittavat työstörataohjelmat ja työstää kappaleita. Opiskelijat oppi-vat myös puualan materiaalituntemusta sekä liimaus- ja kuivaustekniikkaa.

Asiakaslähtöisen valmistustoiminnan opintojaksossa opiskelijat valmistavat asiakkaiden tarpeisiin tuotteita. Menneen talven aikana osa opiskelijoista osallistui mm. omakotitalon keittiökalusteiden valmistukseen ja asen-nukseen työmaaolosuhteissa, minkä ansiosta he ovat saaneet lisäsuorituksia opintoihinsa. Ensimmäisen vuo-

16

sikurssin opiskelijoilla on opiskeluvuotensa aikana kaksi ammattiosaamisen näyttöä.

Toisen vuosikurssin opiskelijoiden syksy alkoi ammatil-listen valinnaisten tutkinnon osien opiskelulla. Toisen vuo-den opiskelijat ovat olleet työssäoppimisjaksolla kuluvan vuoden opintojen aikana, jonka aikana he ovat suorittaneet ammattiosaamisen näytön. Massiivipuutuotteiden valmis-tuksessa opiskelijat valmistavat vaativampia kokonaisuuk-sia syventäen siten ammatillista osaamistaan. Toisen vuo-den opiskelijoilla on tänä vuonna kaksi näyttöä.

Valmistuvan ryhmän toiminta koostui tänä lukuvuonna ammatillisista valinnaisista opinnoista.

Opiskelijat osallistuivat tänä vuonna Lohtajan pappilan kunnostustyöhön, jossa puualan kolmannen vuoden opis-kelijoiden tehtävänä oli valmistaa tuolit asiakkaan toivei-den mukaisesti. Opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt ja opinnäytetyö täyttivät opiskelijoiden opiskeluvuoden harjoitustöiden lisäksi.

Opiskelijat olivat työssäoppimassa kaksi kertaa; kym-menen opintoviikkoa huonekalu-, keittiökaluste-, raken-nuspuusepän- tai veneteollisuuden yrityksissä. Kevään viimeisellä vapaavalintaisella työssäoppimisjaksolla he olivat työssäoppimassa valitsemissaan yrityksissä. Tämän-vuotisissa Taitaja-kisoissa puualan opiskelija jäi niukasti finaalipaikasta.

Tänä keväänä valmistuva opiskelija Jonna Kivijärvi sahaa-massa opinnäytetyönsä pöydän kannen osaa.

Toisen vuoden opiskelija Niko Mustaniemi valmistamassa lipaston laatikostoa.

Opiskelijoiden yhteistyössä valmistamat Lohtajan pappilan tuolit valmiina.

Pintakäsittelyala

Pintakäsittelyalan perustutkintoRakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma • Maalari

Henkilöstö:Heikki Tumminki, tuntiopettaja, ins. (AMK)Jari Piispanen, tuntiopettaja, rakennusmestariTuija Linna, ohjaava ammattihenkilö, maalari Pekka Hirvikoski, ohjaava erikoisammattihenkilö, maala-ri

Olemme lukuvuoden aikana tehneet paljon rakennus-maalaukseen liittyviä töitä. Kohteet ovat olleet monipuo-lisia ja hyvin erilaisissa kohteissa. Ammattiopiston kiin-teistöä on maalattu monilla osastoilla ja pyritty saamaan tiloja viihtyisimmiksi mm. uusilla värivalinnoilla. Viihtyisä ja asiallinen ympäristö on tärkeä myös opiskelussa, kuten värioppi opettaa. Imagoa nostettiin myös avointen ovien päivänä, jolloin suoritettiin työnäytöksiä tehoste- ja koris-temaalauksessa sekä tapetoinnissa. Lisäksi yleisökilpailu-tehtävänä oli värien tunnistusta.

Menneenä talvena tärkeimpänä työkohteena olivat opis-kelijatyönä rakennetut omakotitalot Kokkolan Jokilaaksos-sa. Maalausalan opiskelijat ovat tehneet kaikki pintakäsitte-lytyöt. Taloissa on tehty pohjien tasoitustöitä, maalaustöitä, tapetointia, koristerappausta ja sabluunamaalausta. Työ-maa on erittäin hyvä kohde myös yhteistyön merkityksen opettamisesta opiskelijoille, sillä monen eri alan opiskelijat työskentelevät yhtä aikaa työmaalla.

Ulkona tapahtuvien töiden tekemisen tärkein ajankoh-ta on syksy, jolloin hyvänä vuonna pystytään työskente-lemään useita kuukausia jopa lokakuulle saakka. Näin tapahtui viime syksynä, jolloin kohteina olivat ammat-tiopiston rakentamat omakotitalot Jokilaaksossa, rivitalon pääty Koivuhaassa sekä Hakalahdessa autokatos ja rivita-lon puuosat. Keväällä ulkomaalausaika on huomattavas-

17

ti lyhyempi. Tuolloin aloitimme ammattiopiston uuden omakotitalon maalauksen Rytimäellä. Lisäksi huoneistore-montteja on tehty Halkokarilla, Kirkonmäellä ja kaupun-gin keskustassa; esim. Kustaa Aadolfinkadulla on maalattu kerrostaloon kolme rappukäytävää. Kohde ovat ollut hyvä harjoituspaikka, sillä siellä on saanut tehdä monipuolisia töitä. Katoista poistettiin vanhat huonokuntoiset akustole-vyt, jonka jälkeen ylitasoitettiin kaikki kattopinnat. Seinät on maalattu kahdella eri värillä, joten lopputulokseksi saa-tiin tyylikästä värimaailmaa.

Huonekalujen kunnostusta on tehty siltä osin kuin ra-kennusmaalauksilta on ehditty. Työsalissa on ollut monen-laisia töitä, joiden lopputuloksena monet kauniit ja van-hatkin esineet ovat saaneet alkuperäisen loistonsa takaisin. Töissä ovat tulleet tutuiksi monipuoliset menetelmät va-hauksesta peittomaalauksiin. Vanhojen kalusteiden lisäksi käsittelemme myös uusia kalusteita, jolloin ruiskumaalaus on kaikin tavoin edullinen ja hyvä käsittelytapa. Tämän vuoden aikana keittiökaapistojen ovia on ruiskumaalattu paljon, minkä ansiosta kaupungin moni keittiö on saanut aivan uuden ilmeen. Myös väliovia on ruiskumaalattu mo-nin sävyin. Aina ei tarvitse ostaa uutta, vaan vanhaa kun-nostamalla toteutuvat kestävän kehityksen periaatteet.

Tiia Snåre ruiskumaalaa keittiökaappien ovia.

Kulunut lukuvuosi on ollut työteliäs, mutta silti antoisa. Suuri kiitos kuuluu asiakkaillemme, jotka ovat tarjonneet tehtäväksemme monipuolisia ja kiinnostavia harjoitus-töitä. Työssäoppimispaikkoja on järjestynyt mukavasti. Suurin osa työssäoppimispaikoista sijaitsi lähikunnissa, esimerkkeinä mainittakoon Kokkolan ja Kannuksen kau-pungit, Rakennusliike Salonen, KodinTerra, Automaalaa-mo A. Luoto, Rakennusliike Lemminkäinen, Maalausliike Porkamaa & Kallio, Kalajoen Lattia ja Sisustus Oy, Kes-ki-Pohjanmaan keskussairaalan tekninen osasto, Kaustisen

Rautia, Hartman Kokkola sekä Matto- ja maalauspalvelu J. Sandkvist.

Ville Lieska asentaa laminaattia lattiaan.

Rakennusala

Rakennusalan perustutkintoTalonrakennuksen koulutusohjelma• Talonrakentaja

Henkilöstö:Jukka Tegelberg, lehtori, insinööri (AMK)Jorma Latvala, lehtori, insinööriIlkka Kylmämaa, tuntiopettaja, insinööriPekka Huuskonen, tuntiopettaja, rakennusmestariTomi Iso-Kungas, tuntiopettaja, insinööri (AMK)Uwe Schultz, ohjaava erikoisammattihenkilö, talonraken-nusalan eat

Rakentaminen on taito- ja taidelaji. Rakennus on käsillä tehty tuote, joka säilyy ja näkyy pitkään – jopa sukupolvil-ta toisille. Opiskelijatyönä rakennettavat pientalot tarjoavat opiskelijoille konkreettisen lähtökohdan toteuttaa tätä peri-aatetta jo opiskeluaikana. Opiskelijat tulevat pääsääntöisesti peruskoulusta, mutta mukana on myös ollut kaksoistutkin-non suorittaneita. Yrittäjyyttä kannustetaan osastollamme. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjämäiseen toimintaan, vaikka itse ei välttämättä perustaisikaan omaa yritystä. Kok-kolan Yläpalonkierroksen omakotitaloilla toisen ja kolman-nen vuosikurssin opiskelijat ovat tehneet viime syksyn ja tämän kevään aikana sisävalmistusvaiheen töitä. Talot ovat valmistuneet ja saatu myyntiin kuluvana keväänä.

Viime syksynä aloitettiin osoitteessa Sateenkaari 48 si-jaitsevan omakotitalon rakentaminen, jonka osalta käytiin neuvotteluja Kreivi-talot Oy:n kanssa talon elementtien tekemisestä yrityksen tehtaalla. Neuvottelujen tuloksena toisen vuosikurssin opiskelijat kävivät tekemässä elementit tehtaalla marraskuussa. Tehtaan työntekijät olivat opasta-massa opiskelijoita elementtien tekemisessä. Joulukuussa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat asensivat elementit tehtaan elementtiasentajien ohjauksessa. Tällainen työelä-

18

mälähtöinen opiskelu/opetus sai kaikilta osapuolilta erit-täin myönteistä palautetta.

Viime syksynä myös ensimmäisen vuosikurssin opis-kelijat tekivät talon perustukset. Perustukset ovat ns. ros-sipohjainen ratkaisu, jossa varsinainen kantava alapohja on tehty ontelolaatoista. Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat jatkaneet Sateenkaari 46 -omakotitalon rakentamis-ta viime syksyn ja tämän kevään sisävalmistusvaiheeseen. Opiskelijat jatkoivat blogin pitämistä kertoen tekemistään harjoitus- ja muista töistä. Blogiin voit tutustua osoitteessa www.kpeduraksalla.blogspot.fi

Sateenkaaren ok-talon perustusten valu.

Omakotitalojen rakentaminen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kaikkien rakennusvaiheiden opiskeluun aina perustamisesta sisustustöihin. Lisäksi rakentamisen yhteydessä tapahtuva yhteistyö, muiden opiskelijaryhmien huomioon ottaminen ja asennusten oikea-aikaisuus ovat havainnollistuneet selkeästi.

Asiakastöinä on tehty mm. roskakatoksia, leikkimökke-jä sekä omakotitalojen erilaisia saneeraus- ja korjaustöitä. Työssäoppiminen on jatkunut sekä toisen että kolmannen vuosikurssin opiskelijoilla. Kaikki opiskelijat ovat olleet Kokkolan talousalueella sijaitsevissa rakennusalan yrityk-sissä. Työssäoppimispaikoilta saatu palaute on ollut myön-teistä. Suurin osa opiskelijoista jatkaa kesätöissä samoissa yrityksissä.

Ammattiosaamisen näytöt ovat olleet osana jokapäi-väistä toimintaa. Näyttöjä on suoritettu ammattiopistos-sa, omakotitaloilla ja työssäoppimispaikoilla. Yhteistyö eri rakennusliikkeiden kanssa työssäoppimisen ja näyttöjen osalta on osa osaston rutiineita, ja sitä kehitetään jatkuvasti eri projektien myötä. Oppimisympäristöjen kehittämiseen on osallistuttu eri projekteissa, joissa on pyritty edistämään sosiaalisen median hyödyntämistä opetuksessa. Tutkinto-tavoitteista oppisopimuskoulutusta on annettu jo työssä oleville opiskelijoille.

Opiskelijoita osallistui Taitaja-kisojen semifinaaleihin muuraus- ja laatoitustyö- sekä kirvesmieslajeissa, mutta si-joitukset eivät tällä kertaa riittäneet finaaliin saakka. Opet-

tajien ammattitaidon ylläpitäminen erilaisilla kursseilla sekä erilaiset projektit ovat olleet osa rakennusosaston päi-vittäistä toimintaa.

Opetusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti vastaamaan työelämän vaatimuksia. Lisäksi pyritään hyödyntämään opiskelussa erilaisia tietoverkkoja ja sosiaalisen median mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Sateenkaaren ok-talon autokatoksen rungon teko: Opiskeli-jat Isorinne, Pannula ja Neuvonen.

Sateenkaaren ok-talon ulkoverhouksen teko, opiskelijat Lah-ti ja Koskinen.

Sateenkaaren molempien talojen perustus- ja runkovaiheen töitä.

19

Talotekniikka

Talotekniikan perustutkinto Putkiasennuksen koulutusohjelma• Putkiasentaja

Henkilöstö:Kimmo Nykänen, lehtori, ins., opintoalavastaavaMarkku Forsell, erityisopettaja, ins. (AMK)Ahti Hietikko, lehtori, ins.Håkan Blomqvist, ohjaava erikoisammattihenkilö

Lukuvuosi aloitettiin syksyllä kolmen ryhmän vahvuu-della. Uusia putkiasennusopiskelijoita tuli 20, ”kakkos-kol-mos”-luokkalaisia oli myös melkein täydet ryhmät eli vajaat 40 opiskelijaa. Aloittavan ryhmän vahvuuteen lisättiin myös ammattiopiston ensimmäinen nuorisoasteen oppisopimus-opiskelija. Aiemmin oppisopimuskoulutus on kohdistettu aikuisopiskelijoille, mutta tulevaisuudessa se on todennä-köisesti vaihtoehto myös nuorille. Saksasta, tarkemmin Kle-vestä, tuli kuusi LVI-alan opiskelijaa ulkomaan työjaksolle Kokkolaan. Samalla he tutustuivat ammattiopistoon. Tam-mikuussa vastaavasti ammattiopiston opiskelijoita meni Saksaan ulkomaan työssäoppimisjaksolle. 11Putki-ryhmän opiskelijat Ville Jukkola ja Ville Uusitalo perehtyivät neljän viikon ajan keskieurooppalaiseen tapaan tehdä alan asen-nuksia. Kokemuksena tällaiset vaihtojaksot ovat nuorille ainutlaatuisia, joten niihin kannattaa osallistua aina, mikäli siihen on kiinnostusta ja mahdollisuus.

Saksan LVI-vieraamme ehtivät vierailunsa ohella perehtyä myös Powerparkin carting-radan sadevesiviemäröintiin.

Työkohteita on tänä vuonna ollut paljon. Ammattiopis-to rakentaa perinteiseen tapaan omakotitaloja. Yläpalon-kierroksella valmistui talven aikana kaksi taloa myyntiin ja Sateenkaarella on kaksi kohdetta työn alla. Tämän lisäksi olemme saaneet hyvin niitä oikeita töitä saneerauskohteis-sa mm. koulutusyhtymän kiinteistöpalveluilta. Yksityisille asiakkaille ammattiopiston ulkopuolella on tehty erilaisia putkiasennuksia. Näitä ovat olleet lämpö- ja vesijohtojen pintaan -asennuksia sekä lämmönjakohuoneen moderni-sointityöt.

Kuluneen vuoden aikana on ollut yhteistyötä myös työ-elämän kanssa. Päättöluokan opiskelijat suorittivat Oras

Oy:n tehtaalla Raumalla hanahuolto- sekä venttiilikurssin. Geberit Oy:n mapress-sertifiointi-koulutuspäivä järjestet-tiin opistollamme. Tämän kurssin käyneenä osaat tehdä oikein erilaiset puristusliitokset koneella. Rakennusliiton nuorisotoiminnasta vastaava Marko Näykki kävi kerto-massa luokille rakennusalan asioista.

Taitaja2014-kilpailun semifinaaleihin osallistui neljä opiskelijaa: Ville Uusitalo ja Miika Nyman (putkiasennus) sekä Oskari Jokitalo ja Valde Karppinen (ilmanvaihtoasen-nus).

”Hauskaa tämä putkimiehen homma”, tuumaa Taita-ja2014-semifinaaleissa parhaiten menestynyt Miika Nyman.

LVI-ala on menestynyt myös Sakun urheilu- ja kulttuu-rikisoissa. Kolmoisluokka voitti 4 x 100 m viestijuoksu-mestaruuden Kajaanissa. Kakkosluokka sijoittui toiseksi sählyn luokkajoukkueiden mestaruusturnauksessa. Leh-tori Markku Forsell voitti Sakun henkilöstön kesäkisoissa Rovaniemellä 100 m M50-sarjassa ja lehtori Ahti Hietikko sijoittui M60- sarjassa toiseksi kiekossa ja kuulassa sekä kolmanneksi 100 m:llä.

SAKUSstars-kulttuurikilpailuissa Vaasassa Rööri Roopet -kuoro sai kunniamaininnan. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoista muodostettu kuoro  villitsi yleisön Jätkän-

20

humpan rytmein omalla sanoituksella. Rööri Roopet oli esityksellään omalle tyylilleen ja alalleen uskollinen, huu-moria unohtamatta. Yleisön reaktioista näki, että kuoros-ta pidettiin kovasti. Kuoro on osallistunut SAKUstarsiin neljästi, ja joka kerta esitys on huomioitu joko mitalilla tai kunniamaininnalla.

Opintoalamme vetovoima on kasvanut. Valmistuneiden työllistymisaste on korkea. Opiskelijoilla on aito mahdolli-suus tehdä vapaasti valittavia opintoja. Työssäoppimisjak-soja on pidennetty opiskelijan kehityksen mukaan.

Kolmannen vuosikurssin opiskelijat Oraksen tehtailla. Taavi Kamula huoltaa eletronista hanaa Oraksen tehtailla

Ulkomaan vaihdossa olleet opiskelijat Ville Jukkola ja Ville Uusitalo.

Heberin ensimmäinen lämpöjohtojen pintaan asennus asi-akkaalle: ”Ei huono”.

21

LIIKETALOUS, PALVELUT JA KULTTUURI

Toimialapäällikön johdantosanat

Liiketalous, palvelut ja kulttuuri toimialana koostuu seuraavista koulutusaloista: Liiketalouden ala, tieto- ja viestintätekniikan ala, hotelli-, ravintola- ja cateringala, elintarvikeala, kotityö- ja puhdistuspalveluala, tekstiili- ja vaatetusala, audiovisuaalinen ala sekä käsi- ja taideteolli-suusala

Kulunut lukuvuosi on jakaantunut toiminnallisesti kah-teen osaan. Syyslukukautena koulutusaloilla toimittiin vanhan organisaatiorakenteen mukaisesti. Kevätlukukau-den aikana liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusalat muuttivat Vingenkadulta Torkinmäen Am-mattikampukselle. Toimialan henkilökunnan tutustumi-nen eri koulutusalojen toimijoiden välillä on käynnisty-nyt. Yhteistyö koko Keski-Pohjanmaan ammattiopiston koulutusalojen kanssa on käynnistynyt tulevan lukuvuo-den suunnittelussa ja valmistautumisessa opetussuunni-telmauudistukseen. Jobi-projektin merkeissä järjestimme opetussuunnitelman kehittämispäiviä, joihin osallistui jokaisesta perustutkinnosta vähintään perustutkinnosta vastaava.

Toimialalla on runsaasti ammattilukio-opiskelijoita, jois-ta osa sai ammatillisen tutkinnon suoritettua 3,5 vuodessa. Opettajat ovat aktiivisia toimijoita erilaisissa projekteissa, joissa kehitetään mm. opetusta ja työelämäyhteistyötä. Yh-teistyö työelämän kanssa on laajaa, monipuolista ja hyvin toimivaa. Opiskelijamme hakeutuvat innokkaasti kansain-

väliseen työssäoppimiseen. Kuluneena lukuvuonna on useita opiskelijoita mm. liiketalouden, hotelli-ravintola- ja cateringalan, käsi- ja taideteollisuuden, tieto- ja viestintä-tekniikan perustutkinnoista suorittanut työssäoppimisen ulkomailla.

Liiketalouden sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon opettajat toimivat myös aikuiskoulutuk-sen puolella. Tutustuimme aikuiskoulutuksessa toimivan henkilöstön kanssa yhteisessä tapaamisessa. Yhteistyötä selkiytetään ja pyritään lisäämään yhteisellä suunnittelulla.

Liiketalouden ala

Liiketalouden perustutkintoAsiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmaTalous- ja toimistopalveluiden koulutusohjelma• Merkonomi

Opettajat: Jarkko Björkbacka, tuntiopettaja, tradenomi, yritysjohta-misen eatCarita Bystedt, lehtori, ekonomiMikko Hankaniemi, tuntiopettaja, tradenomiMinna Hietaniemi, lehtori, FMMia Händelin, sivutoiminen tuntiopettaja, insinööri, tietojenkäsittelyn eat, Jaakko Innanen, lehtori, KTMSari Innanen, lehtori, KTLEeva-Liisa Jylhä, lehtori, FMAki Korpijärvi, tuntiopettaja, HuKMarketta Kuorikoski, lehtori, FM, Pirjo Koski, koulutuspäällikkö, KTMAnne-Maija Leppälä, lehtori, FM, Ari Lähetkangas, lehtori, KTM, Mats Löf, tuntiopettaja Risto Nikkanen, lehtori, KTM Riitta Penttilä, lehtori, kirjeenvaihtaja Aila Piispanen, lehtori, KTM Marjaana Rahkola, FM Natascha Skog, lehtori, Master of Business Administra-tion (ylempi AMK)Kirsi Wacklin, lehtori, ekonomiLaura Nikkanen, koulutussuunnittelija, tradenomi Samppa Toivonen, koulutussuunnittelija, tradenomiKaija Peltola, lehtori, FM

Kulunut lukuvuosi on ollut työntäyteinen kaikkine muu-toksineen. Lukuvuosi alkoi syksyllä viimeisen kerran Vin-genkadulla. Pitkäaikainen rehtorimme Tarja Halkosaari siir-tyi eläkkeelle. Läksiäisjuhlien järjestelyihin osallistui koko henkilökunta. Juhlat olivat ikimuistoiset meille kaikille!

22

Opiskelija on meille tärkein. Heidän kannustamisen-sa ja osallistamisensa eri projekteihin ja tempauksiin on opettavaa niin opiskelijoille kuin opettajille. Tällainen projekti on ollut vuotuinen lehtiprojekti aina vuodesta 1989 lähtien. Tänä lukuvuonna sen toteutti tänä keväänä valmistuva työpainotteisesti opiskeleva ryhmä opinnäyt-teenään, joten jokaisen opiskelijan oli lisäksi laadittava projektista henkilökohtainen kirjallinen raportti, jossa oppiminen ja oma työpanos arvioidaan. Summa-lehti ilmestyi ja jaettiin joulukuussa jokaiseen kokkolalaiseen talouteen Kokkola-lehden jakelun yhteydessä. Toisena isona projektina järjestettiin syksyllä ysien päivät sekä messut Snellman-salissa. Projektiin osallistunut nuorten ryhmä suunnitteli muun muassa muotinäytöksen toteu-tuksineen opettajan johdolla

Näkyviä tempauksia lukuvuoden aikana oli myös itse-näisyysjuhla. Juhlavuutta lisäsi yhdistelmätutkinnon suorittaneiden ja yhden kolmoistutkinnon suorittaneen opiskelijan sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden valmistuminen. Syyslukukausi päättyi opiskelijayhdistys Bosse ry:n järjestämään hienoon joulujuhlaan, jossa saim-me myös jakaa todistuksia ammattiin valmistuneille opis-kelijoillemme. Osallistuimme syksyllä Taitaja-kisojen kar-sintoihin neljällä joukkueella. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös joukkue taloushallinnossa. Kaksi joukkuetta kil-paili yrittäjyydessä. Finaaliin päässyt opiskelijamme, lajina asiakaspalvelu ja myynti, sijoittui kuudenneksi.

Yrittäjämäinen tapa toimia ei näy ainoastaan näissä projekteissa, vaan myös jokapäiväisessä toiminnassam-me. Opiskelijat pyörittävät NY-yrityksiään ja järjestävät lukuvuoden aikana useita myyntipäiviä, joissa he myy-vät omia tuotteitaan ja esittelevät toimintaansa. Jopa yksi oikea rekisteröity yritys perustettiin lukuvuoden aikana. Pari opiskelijoidemme NY-yritystä osallistui aluekarsin-toihin, joista yhden voitti Vinybox NY-yritys eli kolman-nen vuoden opiskelijatytöt. He pääsivät voiton ansiosta huhtikuun lopussa valtakunnallisille NY-messuille Ka-jaaniin, jossa he saivat kunnian edustaa koko Keski-Poh-janmaata. Yrittäjyyttä kehitetään edelleen, mistä esimerk-kinä Väylä-hankkeen myötä järjestetty innovaatioleiri yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa huh-tikuussa

Syys-lokakuun vaihteessa kaksi opettajaa ja kuusi opis-kelijaamme oli Ny-messuilla Färsaarilla. Helmikuussa taas kolme opiskelijaa oli NY-messuilla Tallinnassa. Kansainvä-lisyys on meillä aina ollut merkittävässä asemassa ja opis-kelijoita on innostettu ja kannustettu lähtemään vaihtoon. Kokemukset ovat olleet hyviä. Nyt opiskelijat hakevat jo itsenäisestikin työssäoppimispaikkaa ulkomailta. Kansain-välinen toiminta on meillä aina ollut aktiivista ja osaamis-tamme on arvostettu. Tästä on yhtenä esimerkkinä se, että yksi opettajistamme kutsuttiin EU-komission toimesta esittelemään meidän työssäoppimisen käytäntöjämme: Mats Löf kertoi IQWBL-hankkeesta (TOI-hanke) “Euro-pean Monitoring Conference Work Based Learning and Apprenticeships” Brysselissä järjestetyssä konferenssissa helmikuussa. Kaksikielisyys on meille tärkeää, mikä näkyy myös arkipäivässä. Yhteistyötä ruotsinkielisten lukioiden kanssa on tehty lukuvuoden aikana. Uusia toimintamuoto-ja suunnitellaan edelleen. Tavoitteena on, että ruotsinkie-liset opiskelijat voisivat tehdä ammatillisia tutkinnon osia lukio-opintojensa ohessa myös jatkossa.

Työssäoppiminen on osa opintoja ja työssäoppimisen käytäntöjä kehitetään edelleen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Opettajilla on hyvät työelä-mäsuhteet, mikä näkyy muun muassa siinä, että työssäop-pimispaikkoja on saatu hyvin ja opiskelijamme ovat olleet kysyttyjä työntekijöitä.

Ammattikampukselle muuton suunnittelu aloitettiin jo kesällä kalusteiden kuvaamisella. Muuttoa valmisteltiin koko ajan aina muuttopäivään asti. Opettajat tekivät ison työn, kun he opetuksen lomassa pakkasivat ja hävittivät

23

tarpeetonta opetusmateriaaliaan. Suuri työ oli myös mui-den yhteisten tilojen tyhjentämisessä. Arkistoaineiston lä-pikäynti, hävittäminen ja siirtäminen Kokkolan kaupungin keskusarkistoon ja koulutusyhtymän päätearkistoon vaati niin ikään paljon työtä. Kiitos muuton onnistumisesta kuuluu kaikille siihen jollain tavoin osallistuneille! Uusiin tiloihin muutimme maaliskuun alussa. Tilat ovat valoisat ja ajanmukaiset. Nyt rakennetaan uutta Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa yhteistyössä Ammattikampuksella sekä muissa toimipaikoissa sijaitsevien alojen kanssa.

Liiketalouden aikuiskoulutuksessa olemme aina pyrki-neet vastaamaan aikuiskoulutuksen osalta työelämän tar-peisiin ja toimineet erittäin tehokkaasti. Elokuussa jatkui keväällä alkanut sihteerin ammattitutkintoon valmistava koulutus uudistuneilla tutkinnon perusteilla sekä myös kaksi myynnin ammattitutkintoon valmistavaa työvoima-koulutusta. Syyskuussa käynnistettiin myynnin ammatti-tutkintoon valmistavan koulutus yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Yhteistyö pohjusti tulevaa organisaatiouudistusta ja aikuiskoulutuksen yhteen saattamista liiketalouden ja yrittäjyyden osalta.

Tammikuussa aloitettiin uusi liiketalouden perustutkin-toon tähtäävä aikuisryhmä. Liiketalouden perustutkinto näyttöperusteisena on ollut edelleen suosittu. Alkuvuodes-ta aloitettiin taloushallinnon ammattitutkintoon valmis-tava koulutus parin vuoden tauon jälkeen. Alkuvuodesta käynnistettiin myös paljon kysyttyjen taloushallinnon ly-hytkoulutusten sarja: kirjanpidon perusteet, atk-kirjanpi-to ja kirjanpidon jatkokurssi. Maalikuussa alkoi sihteerin ammattitutkintoon valmistava koulutus uusissa tiloissa. Terveydenhuollon sihteerin tutkinnon osa kiinnostaa yhä opiskelijoita. Kevään aikana on järjestetty useita yhteis-työpalavereita liiketalouden nuorten koulutuksen sekä aikuisopiston liiketalouden ja yrittäjyyden aikuiskoulu-tuksen yhteensovittamiseksi. Yhteistyötä on tehty hyvässä hengessä, ja sitä jatketaan edelleen.

Tieto- ja viestintätekniikan ala

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoOhjelmistotuotannon koulutusohjelma• Datanomi

Henkilöstö:Juhani Kuivaniemi, lehtori, tradenomiMirka Rajaniemi, lehtori, FMJussi Rajaniemi, tuntiopettaja, Insinööri (AMK)

Kokkolan kauppaopistosta tuli vuodenvaihteessa osa Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa. Helmikuussa da-tanomi-koulutus muiden mukana muutti Torkinmäellä sijaitsevalle Ammattikampuksen uusiin tiloihin. Käytössä on kaksi opetustilaa, joista löytyvät Windows-, Linux- ja Mac-ympäristöt. Lisäksi tiloissa sijaitsee datanomi-opiske-lijoiden ylläpitämä tietokonekorjaamo, jossa opiskelijam-me edelleen palvelevat Ammattikampuksen ja muiden ammattiopiston toimipaikkojen opiskelijoita, henkilökun-taa sekä alueen asukkaita tietotekniikkaan liittyvissä ongel-missa.

Datanomi-opiskelijat Joonas Särkiniemi ja Samuli Ukskoski työskentelemässä tietokonekorjaamon uusissa tiloissa Am-mattikampuksella.

Opiskelijamme ovat menestyneet viime vuosina erittäin hyvin ammattitaidon tietojenkäsittely- ja verkkosivujen tuottaminen -lajeissa. Tänä vuonna semifinaaleihin osal-listui neljä toisen vuoden opiskelijaa, mutta finaalipaikat jäivät tällä kertaa saavuttamatta. Ensi vuotta ennakoiden keräämme lisää osaamista ja lähdemme tavoittelemaan kärkisijoja.

Datanomi-opiskelijat ovat osallistuneet lukuvuoden ai-kana aktiivisesti kansainvälisyys-jaksoille: kaksi toisen. vuoden datanomi-opiskelijaa osallistui NY 24h -leirille Skellefteåssa (NordPlus Junior -hanke). Yksi kolmannen vuoden opiskelija oli työssäppimassa Debenhams-tavara-talossa Bury St. Edmundissa (CuBe-hanke), toisen vuoden Konecranesillä Shanghaissa (KAMoon China -hanke) ja yksi toisen vuoden työssäoppimassa Tartossa Virossa.

24

Hotelli-, ravintola- ja cateringala

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoKokin koulutusohjelma• Kokki• Kokki (ammattilukio)

Asiakaspalvelun koulutusohjelma• Tarjoilija

Henkilöstö:Tuula Alppinen, lehtori, ravintolapalvelutReea Hotakainen, lehtori, ravintolan ruokatuotantoTuula Junttila, lehtori/toimialapäällikköEija Kujala, ohjaava erikoisammattihenkilö, kokkiHeli Kärnä, tuntiopettaja, ruokatuotantoRiikka Myllymäki, lehtori, ravintolapalvelutLeena Roukala, lehtori, restonomi, ravintolan ruokatuo-tantoMarja Ruokonen, lehtori, ruokatuotanto, erityisopettajaVesa Saarinen, lehtori, restonomi, ravintolan ruokatuo-tanto

Yksilölliset opinpolut toteutuvat hotelli-ravintola- ja cateringalalla, mikä näkyy yksilöllisten ammatillisen tut-kinnon osien valintojen toteutumisena ja osaamisen tun-nustamisen suurena määränä. Isolle osalle opiskelijoita kertyy koulutuksen aikana työkokemusta. Työn kautta hankittu osaaminen lisää osaamisen tunnustamisen mää-rää ja lyhentää opiskelijan opiskeluaikaa, mikä näkyy yk-silöllisinä ammattiin valmistumisajankohtina. Kokkeja ja tarjoilijoita on valmistunut lukuvuoden aikana. Jokaisen neljän jakson jälkeen valmistuneita on 10 tarjoilijaa ja 23 kokkia. Suurin osa lukuvuoden aikana valmistuneista on suorittanut tutkinnon alle kolmessa vuodessa. Ammatti-lukiota suorittavat opiskelijat saavat pääsääntöisesti ko-kin tai tarjoilijan ammatillisen tutkinnon valmiiksi 3,5 vuodessa.

Myös aikuisille suunnattu näyttötutkinto kiinnostaa. Kuusi uutta tutkinnon suorittajaa on aloittanut kokin tai tarjoilijan osaamisalan perustutkinnon suorittamisen ja kaksi tutkinnon suorittajaa valmistui ammattiin.Ammatil-lisena lisäkoulutuksena toteutui laaja ammattitaidon päi-vittämiseen tähtäävä koulutus alalla toimiville työntekijöil-le. Työelämän kysyntä alkoholipassin ja hygieniaosaamisen testitilaisuuksiin on jatkuvaa. Testitilaisuuksia järjestettiin kahdeksan kertaa, ja osallistujia oli 173.

Vietimme työelämän tutustumispäivää marraskuun alussa. Tapaaminen on vakiintunut osaksi työelämäyhteis-työtä. Opiskelijat saivat työelämän edustajilta hyödyllistä tietoa ammatissa toimimisesta sekä kontakteja yrityksiin mm. työssäoppimisjaksoja ennakoiden. Kokkiopiskelijat osallistuivat Elintarvikeprojektin järjestämään Lähiruo-ka-seminaariin Kaustisella. Pihvi ja Burger-päivät olivat opiskelijoiden opinnäytepäivinä asiakkaiden nautittavissa

henkilöstöravintolassa. Nils-Erik Andersonin ruoanval-mistuksen opit tulivat tutuiksi valmistuville kokeille.

Ammatillinen lisäkoulutus käynnissä.

Burgerateria, olkaa hyvä!

Kokkiopiskelija saa ohjeita ruotsinkielellä

Olemme mukana aktiivisesti kehittämässä oman alan koulutusta. Tarjoilijaopiskelijat saivat käyttöönsä uuden oppimisympäristön, jossa opiskellaan ammatissa vaaditta-vaa osaamista. Toimialapäällikkö oli Opetushallituksessa työryhmän jäsenenä laatimassa hotelli-, ravintola- ja ca-teringalan perustutkinnon osaamispisteytystä. Pystymme entistä paremmin vastaamaan myös aikuiskoulutuksen tarpeisiin, kun saimme opettajista yhden uuden näyttötut-kintomestarin.

25

Juomien tunteminen on tarjoilijan keskeinen osaamisalue.

Ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma

Ravintolakokiksi valmistuva pystyy toimimaan alan mo-nipuolisissa tehtävissä erilaisissa toimintaympäristöissä.

Ravintolapalvelun koulutusohjelma

Tarjoilijat valmiina palvelukseen.

Tarjoilijaksi valmistuvalla on asiakaspalvelun ja tarjoi-lun sekä alkoholin anniskeluun vaadittava osaaminen/pä-tevyys

Opetusravintola Kokkolinna

Henkilöstö:Kaj Haga, ohjaava kokkiMarja Mehtälä, ohjaava tarjoilijaVirva Yli-Arvo, ravintolapäällikkö (vs.)Marianne Tavasti, tarjoilija/kokkiAnna-Kaisa Hyyppä, tarjoilija/kokki

Opetusravintola Kokkolinna toimi edellisten vuosien tapaan oppimisympäristönä Keski-Pohjanmaan ammat-tiopiston kokki- ja tarjoilijaopiskelijoille. Kokkolinnan remontoitu keittiö ja sali saivat kiitoksia sekä asiakkailta

Lehtori Tuula Alppisen valvonnassa tarjoilijaoppilaat Vilma Tyynelä ja Miia-Maria Räisälä liekittävät.

Kokit makkaran teossa.

Kokki loihtii ravintola-annoksia.

26

että henkilökunnalta. Keittiön tilat ovat kuin uudet ja vas-taavat tiukentuneita elintarvikehuoneiston vaatimuksia. Ruokasalin tilanjakajaksi asennetut lasiovet osoittautuivat hyödyllisiksi ja mahdollistivat useammat samanaikaiset juhlatilaisuudet.

Kokkolinnan vuoteen on mahtunut erilaisia tilaisuuk-sia runsain määrin. Olemme saaneet järjestää päivittäisen lounastarjoilun ohella kokouksia, pikkujouluja, häitä ja illallisia eri teemoineen. Syksyn teemakauden 2013 avasi kokki- ja tarjoilijaopiskelijat opinnäytetyöllään Lappi-illal-linen lehtoreiden Vesa Saarinen ja Riikka Myllymäki oh-jauksessa. Marraskuussa, keittiömestari Nils-Erik Anders-sonin ja lehtori Vesa Saarisen kokkiopiskelijoiden kanssa toteuttama opinnäyteillallinen, keräsi laajalti herkutteli-joita uusien makujen ääreen. Opinnäytetyönä, lehtoreiden Reea Hotakainen ja Riikka Myllymäki johdolla, kokki- ja tarjoilijaopiskelijat järjestivät menestyksekkäästi helmi-kuussa Lions Club Kokkolan 50-vuotisjuhlat.

Kokkolinnan järjesti maaliskuussa yhteistyössä Chy-denia-kapellan kanssa Venäläisen illan. Tarjolla oli sielun ja ruumiin ravintoa venäläisen kamarimusiikin ja laulue-sitysten sekä lehtori Leena Roukalan ohjauksessa olevien kokkiopiskelijoiden toteuttama venäläisen menun mer-keissä. Illalle toivotaan seuraavan jatkoa tulevana syksynä tai keväänä. Kevään aikana Kokkolinnan lounasasiakkaat pääsivät kokkiopiskelijoiden järjestämälle makumatkalle mm. Thaimaahan ja Meksikoon. Opinnäytteenä toteute-taan tuleva äitienpäivälounas lehtoreiden Leena Roukala ja Riikka Myllymäki johdolla.

Kokkolinnan keväästä tulee kiireinen. Järjestämme vap-pulounaan, äitienpäivälounaan ja lisäksi saamme vieraak-semme koululaisryhmiä Kokkolasta sekä lähikunnista, aina Nivalasta saakka. Kesällä palvelemme maanantaista perjantaihin lounasaikaan, Kokkolinnan Café maanantais-ta perjantaihin klo 10.00 – 17.00. Muuten olemme avoinna tilauksesta. Heinäkuun olemme kiinni ja lataamme ”akku-ja” tulevaa syksyä varten.

Elintarvikeala

Elintarvikealan perustutkinto Elintarviketeknologian koulutusohjelma • ● Elintarvikkeiden valmistajaLeipomoalan koulutusohjelma• Leipuri-kondiittoriLiha-alan koulutusohjelma• Lihatuotteiden valmistaja

Henkilöstö:Jari Kohtala, elintarviketieteiden maisteri, amm. eri-tyisopettajaMarja-Leena Stenberg, elintarviketeknikkoAnne Mäki-Leppilampi, kondiittori, leipurimestariJuho Maunumäki, leipuri-kondiittori, ohjaava erikoisam-mattihenkilö

Tuula Höglund, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (ma.)Arja Koivukangas, kondiittorimestari (ma.)

Elintarvikeosastolla opiskeli lukuvuonna 100 opiskelijaa. Kevään koulutusohjelmavalinnassa ensimmäisen vuoden opiskelijoista 19 valitsi leipuri-kondiittorin ja 15 elintar-vikkeiden tai lihatuotteiden valmistajan koulutusammatin. Lukuvuoden opetus toteutettiin ensimmäisten luokkien osalta pitkälti sijaisopettajavoimin.

Opetus opetustehtaissa jatkui vilkkaana. Perusammatti-taidon hankkimisen jälkeen tehtiin paljon asiakastöitä ja opetuksessa pyrittiin vastaamaan työelämästä tulleeseen palautteeseen. Elintarvikealalla panostettiin lukuvuonna työelämäyhteistyöhön ja opetussuunnitelmia mietittiin jo niihin vuonna 2015 tulevien muutosten näkökohdasta. Elintarvikeosasto oli mukana Opetushallituksen näyttöjen oppimistulosten arviointiselvityksessä.

Leipomossa tehtiin ruoka- ja kahvileipiä, leipomoeinek-siä ja konditoriatuotteita. Ajoittain jouduttiin opetuksel-lisesti rajoittamaan töiden vastaanottoa. Leipuri-kondiit-toriopiskelijat tekivät äitienpäiväkakkuja jo perinteiseksi vakiintuneeseen ”Äidinrooli nuoren ammatinvalintaan” -tapahtumaan. Osaston ensimmäisen luokan opiskelijat saivat hygieniapassin. Jatkoluokkien opiskelijat suorittivat myös työturvallisuuskortin ja kävivät ensiapu1-kurssin. Elintarvikeosastolta oli useita opiskelijoita ulkomaan työs-säoppimispaikoissa.

Avoimien ovien päivänä opetustehtaisiin tutustui 250 vierailijaa. Messutapahtumapäivänä esiteltiin osaston toi-mintaa peruskoululaisten 8-luokalaisille. Elintarvikeosasto oli mukana myös LUMA- ja Hyvinvointimessut-tapahtu-missa.

Marja-Leena Stenberg valmistui lukuvuonna näyttömes-tariksi ja Anne Mäki-Leppilampi suoritti leipurimestarin erikoisammattitutkinnon. Elintarvikealan perustutkinnot elintarviketeknologian osaamisalan näyttösuunnitelma hyväksyttiin. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Jari Kohtala jatkoi ”OSUMA – koulutusta riistayrittäjille ja metsästäjille” -hankkeen ohjausryhmässä.

Joulukalat

27

Avoimet ovet.

Opiskelijat tekemässä vappunakkeja.

Elintarvikealan kehittäminen Keski-Pohjanmaalla -hanke

Elintarvikealan hankkeessa tapahtui paljon ja hankkeen toimenpiteet kohdistuivat tasapuolisesti niin elintarvikea-lan yrittäjiin kuin alueen ruokapalveluista vastaaviin. Syksy aloitettiin Herkkujen Suomi tapahtumalla Helsingin Rau-tatientorilla. Syyskuussa EkoCentrian lähiruoka-asiantun-tija ja Tuore-hankkeen projektipäällikkö Irma Ikäheimo kävi Ammattikampuksella konsultoimassa julkisten ruo-kapalveluiden hankinnoista ja kilpailuttamisesta. Vuoden kohokohdaksi muodostui lokakuussa Kaustisen Peliman-nitalolla järjestetty Kutsu taisteluun lähiruuan puolesta -seminaari yhdessä Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalous-naisten sekä Keski-Pohjanmaa Liiton kanssa. Seminaarissa oli koolla ruokapalveluiden, koulutuksen, rahoittajan, tut-kimus- ja kehitysorganisaatioiden, kaupan edustajia sekä paikallisia, lähiruuasta kiinnostuneita ihmisiä yhteensä 60. Lisäksi paikalla oli seitsemän alueemme elintarvikealan yrittäjää esittelemässä tuotteitaan.

Syksyn aikana jatkettiin verkostoitumista koulutus-, tut-kimus-, kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa. Joulukuussa hanke järjesti yhteistyössä Arktiset Aromit ry:n ja Keski-Pohjanmaan luonnontuotealan innovaatio-verkosto ja toimintaohjelma -hankkeen kanssa Terve va-

linta -ammattikeittiöseminaarin. Tammikuussa aloitettiin yhteistyö Keskipohjanmaa-lehden kanssa Lähiruokaliit-teen osalta. Liitteessä esiteltiin erilaisia keskipohjanmaa-laisia elintarvikealan osaajia sekä hanketta. Kevään aikana yrittäjille ja tuottajille on järjestetty Innotyöpaja ja maati-lan perustamisen teemapäivä.

Jatkoaikaa hanke sai vuoden 2014 loppuun saakka, joten hanke päättyy tulevan syksyn aikana. Uusia hankeideoita on kuitenkin jo seitsemän, joten niille haetaan rahoitusta heti, kun se on mahdollista. Sitä ennen jatketaan hanke-suunnitelman mukaisesti elintarvikealan kehittämistä ja lähiruuan esiin nostamista!

Irma Ikäheimo puhui keittiöalan ammattilaisille hankinta-laista ja kilpailuttamisesta Terve valinta -seminaarissa jou-lukuussa.

Maakunnan omista marjoista tehtyä mehua.

28

Hankkeen esittelypöytä Terve valinta -seminaarissa.

U. Viitalan leipää – maakunnan omaa leipää.

Spelttituotteita Halsualta.

Kotityö- ja puhdistuspalveluala

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoKotityöpalvelujen koulutusohjelma• Kodinhuoltaja

Henkilöstö: Reea Hotakainen, lehtori, ammatinopettajaKati Kinnunen, ammatinopettaja restonomi (ma.)Marja Ruokonen, lehtori, ammatinopettaja, erityisopet-tajaSaila Tolppanen, lehtori, ammatinopettaja, restonomi (ylempi AMK)Marjo Ylönen, ammatinopettaja, erityisopettaja, restono-miMaija-Liisa Jutila, ohjaava erikoisammattihenkilö

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon opis-kelijat suorittivat ylläpitosiivouksen sekä ateria- ja kahvi-tuspalvelujen tutkinnon osat ensimmäisenä lukuvuonna. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat suorittivat koti-työpalveluyrityksessä toimimisen, joka on paikallinen tut-kinnon osa, ja johon sisältyi opinnäyte ”Oman yrityksen perustaminen”. Toisena uutena valinnaisena toteutettiin perhejuhlapalvelut.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunni-telmineen toteutettiin työssäoppimisen yhteydessä työpai-koilla. Yhteistyö työpaikkojen kanssa on ollut kuluneena ajanjaksona todella tiivistä ja antoisaa. Paikallisen tutkin-non osan rakentamisessa yritykset ovat olleet tärkeässä roolissa. Ammattiopiston avointen ovien päivä ja erilaiset opetussuunnitelmiin liittyvät tapahtumat ja tilaisuudet ovat koulutuksen markkinointia ja yrittäjyyden oppimista parhaimmillaan.

Kodinhuoltajan toimenkuvaa – autolla matkaan avusta-maan asiakasta eri tilanteissa esim. siivouksessa, ruoan-laitossa ja asioiden hoidossa kaupungilla. Kuvassa ensim-mäisen vuoden opiskelijat Laura Viitala, Jenna Harju ja Lianlian Tu.

Opiskelijat sijoittuvat työelämässä kotityöpalveluyrityk-siin, erilaisten palvelukotien ja -asuntojen, hoitolaitosten, päiväkotien, koulujen puhtaus- ja ruoka - ja avustamispal-velujen tuottajiksi. Jatko-opintoina kodinhuoltajat voivat

29

suorittaa mm. restonomin AMK-tutkinnon ja edelleen ylemmän AMK-tutkinnon. He voivat kouluttautua myös esim. alan opettajaksi.

Tekstiili- ja vaatetusala

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoVaatetuksen koulutusohjelma• Vaatetusompelija

Henkilöstö:Sisko Peura, lehtori, ammatinopettajaTarja Slotte, lehtori, artenomi (AMK)Leena Simonen, tuntiopettaja, ins. (ylempi AMK)

Ensimmäisen vuosikurssin opinnot painottuvat pää-asiassa alan perusasioiden ja -työtapojen opiskeluun; koneiden ja laitteiden käyttö, materiaalien tuntemus ja kaavojen valmistuksen perusteet sekä ompelun perus-osaaminen ovat tärkeitä taitoja. Kuluneen vuoden aikana opiskelijat valmistivat hameen, puseron ja housut sekä tekivät niihin liittyviä työtapaharjoituksia. Ryhmähenkeä vahvistettiin ammattiopiston Kälviän toimipaikan opiske-lijoiden suunnittelemassa iltapäivätapahtumassa. Ryhmä ideoi nimekseen ”vaatetaiturit”. Erilaisten tehtävien kautta ja yhteistyöllä ”vaatetaiturit” voittivat leikkimielisen kisai-lun. Englannin kielen harjoitusta opiskelijat saivat italialai-sopiskelijoiden opiskellessa ryhmän mukana ammatillisia sisältöjä.

Opinnoissa pyritään painottamaan yrittäjyyttä, yhtenä toteutustapana asiakas- ja projektityöt. Asiakastyöt pai-nottuivat erilaisiin asiakkaille henkilökohtaisilla mitoilla valmistettaviin asuihin. Myös sisutustekstiilien, kuten ver-hojen ja tyynyjen suunnittelua ja valmistusta, tehtiin asia-kastöinä eri vuosikursseilla. Perinteiset asujen muodistus- ja korjaustyöt, esim. vetoketjun vaihdot, ovat myös tärkeitä opiskelijan ammattitaidon kehittymisen kannalta. Projek-tityön opinnoissa opiskelijat suunnittelivat pienryhmissä tuotteita ja valmistivat mallikappaleet. Mallikappaleiden avulla he markkinoivat tuotteita ja tilausten perusteella valmistivat ne sarjatyönä. Projektityön näyttönä opiskeli-jat suunnittelivat, kaavoittivat ja valmistivat tanssiryhmälle afrikkalaistyyliset esiintymisasut.

Asiakaspalvelun ja myyntipalvelun opiskelu tapahtuu pääasiassa vaateliikkeissä, joissa opiskelija työskentelee yhtenä tiimin jäsenenä, tehden myyjän tehtäviin liittyviä töitä. Useammalle opiskelijalle on vuosien varrella löyty-nyt työpaikka tätä kautta. Kangaskaupoissa opiskelijat ovat perehtyneet sisustustuotteiden valmistukseen ja ateljeessa monipuolisesti vaatteiden kaavoitukseen, valmistukseen ja korjauksiin. Vaatteiden pienentämiset ja suurentamiset sekä vanhojen vaatteiden uudistaminen pienillä lisäyksillä ja korjauksilla on tulossa yhä suositummaksi.

Kolmannen vuosikurssin opiskelijat Siiri Ali-Haapala ja Miia Heikkala osallistuivat Seinäjoen Käsityömessuilla

järjestettyyn kilpailuun, jossa tehtävänä oli suunnitella, kaavoittaa ja valmistaa Outi Pyylle Vintage-henkinen juh-lapuku kierrätysmateriaaleista. Opiskelijakaksikko sijoittui hienosti hopealle.

Hopealla sijoittuneet Miia Heikkala ja Siiri Ali-Haapala palkintojenjakotilaisuudessa.

Ammattiopiston avoimien ovien päivänä kolmannen vuosikurssin opiskelijat järjestivät muotinäytöksen, jossa esiteltiin opiskelun aikana tehtyjä tuotteita. Malleina toi-mivat osaston opiskelijoiden lisäksi myös opiskelijoiden pikkusiskoja. Musiikista ja videoinnista vastasivat ammat-tiopiston Kälviän toimipaikan audiovisuaalisen alan opis-kelijat.

Kansainvälisyystoiminta on ollut tänä vuonnakin vilkas-ta. Työssäoppimassa ulkomailla, Italiassa ja Slovakiassa, on ollut yhteensä kuusi opiskelijaa kuuden ja neljän vii-kon jaksoissa. Kaksi italialaistyttöä yhteistyökoulusta Mo-denasta opiskeli osastollamme syyslukukaudella kolmen kuukauden ajan. Ammattiaineiden lisäksi he osallistuivat myös kielten opetukseen.

Ella Pannula työssäoppimassa Kilokangas Oy:ssä Kauhaval-la.

30

Audiovisuaalinen viestintä (Kälviän toimipaikka)

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelma• Media-assistentti

Henkilöstö:Jussi Järviniemi, opettaja, medianomiNiina Perander, opettaja, taiteilija (AMK)Jarmo Seikkula, opettaja, media-assistentti, radio- ja tv-asentaja Teemu Haapaniemi, opettaja (28.2.2014 saakka), me-dianomi,Sami Kallvikbacka, tuntiopettaja (1.4.2014 alkaen), me-dia-assistentti

Lukuvuosi 2013 - 2014 alkoi perinteisesti aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttämis- ja luontokuvausmatkalla Kuusamoon. Seuraava huippukohta oli 12audi-ryhmän Loistavaa-viikolle sijoittunut Estraditaiteen koulun kanssa yhteistyössä toteutettu kuuden keikan kiertue, jonka ääni- ja valoteknisestä toteutuksesta opiskelijat vastasivat.  Mui-ta syksylle sijoittuneita hienoja produktioita olivat 11au-di-ryhmän toteuttamat Virtasten uutiset ja ylitsevuotavia kehuja saaneet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hen-kilöstön pikkujoulut ”trooppisella saarella”. Lisäksi opiske-lija Janita Korvela 11audi-ryhmästä voitti kansallisen Sai-ma Harmaja -kirjoituskilpailun lukiosarjan marraskuussa.

Alkuvuodesta 2014 vierailimme 11audi- ja 12audi-ryh-mien kanssa Akun Tehtaalla Ylöjärvellä sekä Seinäjoen ja Tampereen AMK:ssa tutkimassa urakehityksen seuraavia mahdollisia askelia, Aloitimme myös mainosvideo-pro-duktion. Kevät toi tullessaan lisää keikkoja mm. 13audien ääni-, valo- ja projisointiteknisesti toteuttamat Talouden tiedotuskeskuksen yrityskylän avajaiset, Kokkolan Taito-luistelijoiden kevätnäytöksen sekä Toimintakeskus Duunin Keva-diskon Kälviällä.  Maaliskuussa starttasivat 13audien neljän lyhytelokuvan tuotannot, joita on välttämätöntä

erikseen kehua, sillä työn jälki on täysin AMK-opinnäyt-teisiin verrattavaa, vaikka kyseessä ovat ensimmäisen vuoden harjoitustyöt! Erinomaista työtä opiskelijoilta ja opettajilta! Lyhytelokuvien ensi-ilta on 21.5. Kokkolassa elokuvateatteri Bio Rexissä.

Käsi- ja taideteollisuusala (Toholammin toimipaikka)

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoTuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjel-ma, hopeasepän ala• ArtesaaniYmpäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusoh-jelma, sisustusala• Artesaani

Henkiöstö:Ari Haapamäki, lehtori, hopeasepän ala, artenomi (AMK)Eija Mastosalo, lehtori, hopeasepän ala, muotoilija (AMK)Seppo Sankila, lehtori, hopeasepän ala, hopeaseppämes-tarin eatMarja-Liisa Vaissi, lehtori, sisustusala, artenomi (AMK)Aarne Törmänen, koulutuspäällikkö, (virkavapaalla 5.8.2013–31.7.2014)Sanna Heikkilä, päätoiminen tuntiopettaja, sisustusala, ins.Sari Huttunen, päätoiminen tuntiopettaja, sisustusala, sisustusarkkitehti (AMK)Tuulikki Väänänen, vs. koulutuspäällikkö, opinto-ohjaa-ja, artenomi (AMK)

Asiakas- ja opinnäytetyöt

Opinnoissa pyrimme tekemään asiakastöitä mahdolli-simman paljon ja jo opintojen alkuvaiheessa. Hopeasepän opinnoissa on asiakastöinä valmistettu mm. Toholammin evankeliselle seurakunnalle ehtoolliskalkki ja öylättilauta-nen, Toholammin urheilijoille Toholammin talvimarato-nin mitalit, Valtimoon yksityishenkilölle kolme sormusta ja rannerengas, joissa kaikissa oli eri kivilaadut. Lisäksi on valmistettu erilaisia sormuksia ja riipuksia sekä tehty myös talousastioiden puhdistuksia.

Vanessa Marcazzan ja Sara Bartolomucci kankaanpainan-takurssilla.

31

Sisutusosastolla myös toimipaikassa tehtävät ammat-tiosaamisen näytöt tehdään pääsääntöisesti asiakkaille. Näytöissä on tehty eri kodintilojen sisustussuunnitelmia ja valmistettu erilaisia kodin sisustustekstiilejä mm. ver-hoja, seinätauluja, sängynpeitteitä. Tämä lisäksi on tehty mm. sisutustekstiilisuunnitelma ja valmistettu sisustus-tekstiilit ROK- kuntosalille Kokkolaan sekä Kannukseen Takalon koululle aistihuoneen sisutussuunnittelu. Tänä lukuvuonna tehtiin hopeasepän osastolla kahdeksan opin-näytetyötä mm. kaksi kastemaljaa, servetti-teline, iltalauk-ku ja unisieppari. Sisustusosaston opinnäytetöitä olivat mm. 1850-luvulla rakennetun talon tuvan sisutus- ja teks-tiilisuunnitelma, keittiö kiintokalustesuunnitelmia, lasten-huoneen sisustussuunnitelma ja tekstiilien valmistus.

Opinnäytetyö: Iltalaukku Saija Viljamaa

Opinnäytetyö: Servetti-teline Tiina Sysimetsä

Tapahtumia, koulutuksen esittelyjä, yritysvierailuja ja opintomatkoja

Hopeasepän alan opiskelijat ovat olleet aktiivisia esitel-len osaamistaan ja tuotteitaan erilaisissa tapahtumissa, ku-ten esim. Kokkolan keskiaikapäivä-tapahtumassa myyden valmistamiaan luu-. nahka- ja hopeatuotteita. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat myös lähiseudun kirjastoihin Hopiaiset-kiertonäyttelyn. Opiskelijoiden aktiivisuudesta ja aloitteesta järjestimme joulumyyjäiset pitkän tauon jäl-keen. Opiskelijat huolehtivat järjestelyistä ja myyjäiset on-nistuivat saaden hyvän vastaanoton.

Joulumyyjäistunnelmissa opiskelijat Roosa Karhula, Tiia Suvanto ja Maura Kastinen.

Hopeapuolen opiskelijat osallistuivat messuille Kaus-tisella ja myyntitapahtumaan Ylivieskassa. Toukokuussa opiskelijat järjestivät kevätmyyjäiset myyden tuotteitaan ja pitäen kahviota. Sisustuspuolen opiskelijat somistivat opettajansa Marja-Liisa Vaissin ohjauksessa Työtön taitaja -rekrytointitapahtuman Kokkolassa esitellen samalla myös artesaanikoulutusta. Toimipaikkamme osallistui yhteis-osastolla Kannuksen, Kaustisen ja Perhon toimipaikkojen kanssa Oulun Eteenpäin-messuille. Toimipaikkaamme ovat käyneet tutustumassa myös peruskoulun oppilas-ryhmiä mm. Vetelistä, Perhosta, Kaustiselta, Lestijärveltä, Kinnulasta ja Toholammilta.

32

Eteenpäin-messut Oulussa ja Jaana Rekilän työnäytös.

Opintonsa aloittaneet nuorten koulutuksen sisustus-alan opiskelijat saivat ensimmäisinä opiskeluviikkoinaan tutustua mm. kankaanpainannan ”saloihin” tutustumalla ylivieskalaisiin käsityöliikkeisiin, kun taas sisustusalan toi-sen vuosikurssin opiskelijat tutustuivat Kokkolassa mm. keittiösuunnitteluun, valaistukseen ja huonekalumuotoi-luun eri alan liikkeissä. Opintomatka suuntautui Seinäjoen Käsityömessuille. Kalajoella osallistuttiin VALO-teemapäi-vään. Hopeasepän osaston opiskelijoita teki opintomatkan huhtikuussa Lappiin.

Perinteinen Leirikoulu, vierailevia opettajia, opiskelijakunta, KV-toiminta ja yhteistyötä

Toholammin toimipaikka järjesti opettajansa Ari Haa-pamäen johdolla jo 22. Leirikoulun Lapissa. Leirikouluun osallistuivat hopeasepän alan 2. ja 3. vuosikurssin opiskeli-joita. Leirikoululla laajennettiin ammatillisia opintoja; oh-

jelmaan sisältyi mm. kullan kaivuuta ja korukivien etsintää Lapin kultamailta Selberin ja Palsin ojalta.

Vierailevina opettajina hopeasepän osastolla kurssiopet-taja Annastiina Hämäläinen opetti Rhinoseros-ohjelman käyttöä ja Matti Kunelius KeomBoo-pintakäsittelytek-niikkaa. Toimipaikan opiskelijakunta järjesti aikaisempien vuosien tapaan opiskelijoillemme suositun tutustumisillan sekä myöhemmin myös Halloween-naamiaiset

Kevätlukukaudella seitsemän hopeasepän alan opis-kelijaa työssäoppi Virossa ja kaksi Tanskassa. Hopea-puolen opettaja Ari Haapamäki toimi opettajana Suo-menselän kansalaisopiston järjestämällä hopeaketjut ja korukivi -kurssilla. Sisustussuunnittelun opettaja Sari Hut-tunen opetti Kodin sisustus -kurssilla. Molemmat kurssit järjestettiin Toholammin toimipaikassa.

33

HYVINVOINTIALA

Toimialapäällikön johdantosanat

Organisaatiouudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveys-ala sai kevätlukukauden alusta lähtien nimekseen hyvin-vointiala. Kaikki Terveystien toiminta tapahtuu jatkossa Hyvinvointikampuksella.

Lähihoitajakoulutuksessa opiskeli tänä lukuvuotena yhteensä 367, joista valmistui 112. Kaikille valmistuville on työtä tarjolla. Työelämä tarvitsee lähihoitajien keskeisen perusosaamisen lisäksi toimialariippumattomien taitojen hallintaa: vuorovaikutusta, viestintää ja kommunikointiin liittyviä taitoja, asiakaslähtöisyyttä, yhteistyötaitoja, laatu-ajattelua, IT-osaamista, itsensä johtamistaitoa ja kykyä it-senäiseen työhön. Työelämälähtöisiä osaamistarpeita ovat myös kuntouttava työote sekä kyky itsenäiseen työhön esi-merkiksi ikäihmisten kodeissa.

Parturi-kampaajakoulutuksessa opiskeli 34 ja heistä valmistui 16. Parturi-kampaajaksi valmistuvien työllis-tyminen on ollut yleisesti ottaen erinomaista. Työvoima-pulaa on havaittavissa eri puolilla Suomea. Kevään aikana rakennettiin Hyvinvointikampukselle uudet hiusalan ope-tustilat, jotka otetaan käyttöön syyslukukauden alkaessa.

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoEnsihoidon koulutusohjelmaKuntoutuksen ko.Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen ko.Mielenterveys- ja päihdetyön ko.Sairaanhoidon ja huolenpidon ko.Vammaistyön ko.Vanhustyön ko.• Lähihoitaja

Henkilöstö:Marja Aho, lehtori, KtMSonja Aho, tuntiopettaja, sairaanhoitaja (AMK)

Anja Alanärä, tuntiopettaja, lääkintävoimistelijaAila Björklund, lehtori, TtMHertta Erkkilä, tuntiopettaja, FM (AIKUun 1.3. alk.)Iiris Friis, lehtori, TtMEeva Haavisto-Kronqvist, lehtori, LtKSari Haglund, lehtori ja opo, KtMLeila Hakala, tuntiopettaja, restonomi (AMK)Leena Harju, tuntiopettaja, KtMSoili Harju, tuntiopettaja, fysioterapeutti (AMK)Arja Hautala, tuntiopettaja, sosionomi (AMK)Annele Heikkilä, tuntiopettaja, TtMSinikka Heikkiniemi, lehtori, FMSauli Kekäläinen, tuntiopettaja, YMTiina Keskinen, tuntiopettaja, terveydenhoitaja (AMK)Merja Kivineva, tuntiopettaja, FM (vv. 31.7.2014 saakka)Tiina Kuutti, tuntiopettaja, TtKPäivi Laajala, lehtori, YtKEija Malila, lehtori, FMHilkka Mommo, lehtori, TtMPaula Niemi, lehtori, VMJuha Paananen, tuntiopettaja, sairaanhoitaja (AMK)Katariina Sipilä, lehtori, opo, KtOCatarina Slotte, lehtori, KtMTove Strömbäck, lehtori, koulutuspäällikkö, TtMCarin Sundqvist, lehtori, FMMikko Österberg, tuntiopettaja, sairaanhoitaja (AMK)

Käytännönläheinen lähihoitajan koulutus antaa laa-ja-alaisen osaamisen ja ammatin, jolla on hyvät työllis-tymismahdollisuudet. Koulutusohjelmia/osaamisaloja on kymmenen: ensihoito, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö, asiakas-palvelu ja tietohallinta, kuntoutus ja jalkojenhoito. Lä-hihoitaja työskentelee varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutus-tehtävissä.

Lokakuussa Terveystien Hyvinvointikampuksella jär-jestettiin poistumisharjoitus, jonka tavoitteena oli ke-

34

hittää kiinteistön pelastustoimintaa. Poistumisharjoitus toteutettiin yhteistyössä Kokkolan pelastuslaitoksen kanssa. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 500 henki-löä. Joulukuussa oppilaitospastori Terttu Laaksosen joh-dolla järjestettiin opiston henkilökunnalle ja opiskelijoille Pohjola-salissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuus, joka vahvistaa tärkeältä osaltaan yhteislauluperinnettä.

Helmikuussa oli perinteiset, Pohjois-Suomen oppilai-tosten vuorovuosina järjestämät, Lähihoitajapäivät Ke-missä. Meiltä osallistui 130 opiskelijaa. Päivän teemana oli Minä lähihoitaja – mitä osaan? Kieltenopetukseen hankittiin 24-paikkainen kielistudiolaitteisto. Kielten opetuksen yhtenä painopisteenä on suullisen kielitaidon hallinta, jota voidaan uusilla opetusvälineillä tehokkaasti harjoitella. Toukokuun lopussa vietettiin juhlaseminaari nimeltään ”40 vuotta sosiaali- ja terveysalan koulutusta Kokkolassa”. Juhlapuhujana toimi sosiaali- ja terveysmi-nisteri Paula Risikko.

Hiusala

Hiusalan perustutkintoParturi-kampaajan koulutusohjelma• Parturi-kampaaja

Henkilöstö:Tarja Roiko, lehtoriTuija Konttijärvi, lehtori, stenomi, ekokampaajaAnita Reijonen, opettaja, estenomi

Lukuvuoden 2014 aikana hiusalalla ovat opiskelleet toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Opiskelu on edennyt opetussuunnitelman mukaisesti. Lukuvuosi on kulunut osittain uusien parturikampaamotilojen suun-nittelussa, joihin opiskelijatkin ovat saaneet vaikuttaa. Syksyllä 2014 uudet sekä kolmannen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa uusissa tiloissa Terveystien Hyvin-vointikampuksella.

Perinteisen hiusoppi asiakaspalvelun lisäksi hiusalan opiskelijat ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin. Kok-kolan kaupungintalolla järjestetyssä Työttömien rekry-tointi -tapahtumassa opiskelijat tekivät maksuttomia hiustenleikkauksia. Ikäihmisten virkistäytymispäivässä ja Tervakartanon palvelutalon 20-vuotisjuhlassa kammattiin vieraita juhlakuntoon. Perinteeksi muodostunut hellimis-päivä vammaisjärjestöille toteutettiin perinteen mukaisesti Hiusopissa tarjoamalla asiakkaille maksuttomia hiusten-leikkauksia ja kampauksia.

Syksyllä 2014 kolmannen vuoden parturi-kampaaja opiskelijat osallistuivat Frans Isotalon elokuva-projektiin. Frans Isotalo opiskelee University of West Londonissa elo-kuvaohjaajaksi/näyttelijäksi. Lopputyönään hän toteutti ly-hytelokuvan ”Basick of life - Elämän alkeet”. Parturi-kam-paajaopiskelijat toteuttivat kampaukset ja maskeeraukset

näyttelijöille ja avustajille. Kuvaukset ajoittuivat klo 8.00 - 18.00 välille ja kestivät kuusi päivää. Kuvaukset tehtiin eri puolilla Kokkolaa. Elokuvan ensi-ilta on syksyllä 2014.

Joanna Kronqvist ehostaa Frans Isotaloa.

Leornardo da Vinci opiskelijavaihto-ohjelmalla oli Vil-nasta neljä opiskelijaa kolme viikkoa ja opettaja yhden viikon tutustumassa Kokkolan hiusalan opiskeluympäris-töön. Opiskelijat osallistuvat mm. asiakaspalveluun sekä juhla- ja fantasiakampausten tekemiseen.

Hanna Harjupatana Olga Tervonen Ella Korpela

Keväällä kaksi toisen vuoden opiskelijaa oli työssäop-pimassa Espanjassa parturi-kampaamossa neljä viikkoa. Tämän kevään yhteishaussa hiusala oli edelleen suosituim-pien alojen joukossa.

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus

Nuoriso – ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma• Nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja

Henkilöstö:Lasse Kahelin, opettaja, yhteisöpedagogi, AMKPäivi Laihorinne, opettaja, teatteri-ilmaisun ohjaajaTuija Seppälä, opettaja, yhteisöpedagogi, AMKReima Virkkala, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen lehtori, KM

Kevät 2014 oli nuoriso- ja vapaa-aika-alan opiskelijoilla leirikoulujen toteuttamista. Tällä kertaa teemana oli peik-kometsä ja siellä kälväreiden etsiminen.

35

Pesäkivien sankarit! Peikot vapaalla.

Luonto- ja elämystoiminta on keskeinen nuorisotyön ohjausmenetelmä. Perhon leiriviikko on jo perinteeksi muodostunut kevään tapahtuma nuva-koulutuksessa. Toi-sen vuosikurssin opiskelijat ovat vastuullisina vetäjinä ja ensimmäinen vuosikurssin opiskelijat ohjattavina. Kuvassa on iltapäivän leikkihetki.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto on hu-manistinen ja kasvatusala, joka kouluttaa ohjaajia ja koh-taamisen ammattilaisia. Koulutuksen tavoitteena on teke-mällä oppiminen sekä yhteisöllisyys, jota aletaan muokata

jo ensimmäisenä opiskeluviikkona ryhmäytymisretkellä Kuusamossa. Pieni Karhunkierros vaaramaisemineen toi-mii hyvänä ympäristönä tavoitteen saavuttamiseksi. Kakkosten tultua sisään alkoi valmistautuminen ammat-tiopiston uusien opiskelijoiden tiimiyttämiseen. Saimme Kälviälle vieraaksi viikon aikana noin 500 opiskelijaa.

Jasu Virtanen sijoittui toiseksi kansanlaulu-, konsertti- ja hengellinen musiikki – sekä sai kunniamaininnan yksinlau-lusarjassa.

Kolmoset aloittivat oman opiskelunsa valmistautumi-sella Pallas-Hetta-vaellukselle. Tapahtuman järjesti alusta loppuun kolmen hengen opiskelijaryhmä, joille tapahtuma oli myös palvelutuottamisen näyttö. Heidän syksynsä jat-kui kiusaamisen vastaisella projektilla, joka vietiin jokai-seen koulutusyhtymän opistoon. Tätä seurasi ryhmästä riippuen työssäoppimista, atto-aineopiskelua sekä syventä-viä ammattiopintoja, jotka huipentuivat keskitalvella opin-näytetyöhön. Kakkoset järjestivät ennen vuodenvaihetta opintoretken, johon myös ykköset osallistuivat. Tavoittee-na oli tutustuminen eri kaupunkien nuorisotyöhön. Koh-teena olivat Oulu ja Tornio/Haaparanta. Kolmoset ottivat joulun vastaan vanhan ajan tonttuteemalla. Alkuvuonna työssäoppimisjaksot, atto-aineopiskelu sekä ammatilliset opinnot seurasivat toinen toistaan. Kevät huipentui luon-to- ja elämystoiminnan käytännön tapahtumiin, leirikou-lujen toteuttamiseen sekä kolmosten opintomatkaan.

Kohtalona Kälviän lastenjuhlat ovat vuotuinen ykkösten voimanponnistus. Tällä kertaa teemana olivat merirosvot.

36

LUONNONVARA-ALA

Toimialapäällikön johdantosanat

Yhdessä paremmin edelleen

Koulutusyhtymässä tapahtunut organisaatiouudistus aiheutti melko suuria muutoksia luonnonvara-alan joh-tamisrakenteissa. Entinen kunniakkaasti tehtäväänsä hoi-tanut rehtori, Jarmo Matintalo, siirtyi Aikuiskoulutuksen johtoon. Yksikönjohtajien tilalle nimettiin uudet koulu-tuspäälliköt: Perhon toimipaikan koulutuspäällikkö on Matti Louhula, Kaustisen Sirpa Puusaari ja Kannuksen Eija Mäki-Ullakko. Näiden erinomaisten koulutuspäälli-köiden johdolla opetus- ja koulutustoiminta on jatkunut tuttuun ja laadukkaaseen tapaan. Toimipaikoissa on jopa onnistuttu parantamaan opiskelijakyselyiden tuloksia ja tyytyväisyyttä, mistä sydämellinen kiitos koko henki-löstölle! Henkilöstökyselyn ja sen jälkeen valmisteltujen kehittämissuunnitelmien mukaan luonnonvara-alalla on innostunutta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, joka haluaa panostaa oman alansa kehittämiseen ja yhdessä te-kemiseen. Koemme, että autamme toisiamme ja osaamme asiamme.

Lisäksi luonnonvara-alalla on viime vuosina panostettu erityisesti oppimisympäristöihin ja ”opetusvälineisiin”, jo-ten voimme siis olla ylpeitä hyvin hoidetuista navetoista, sikaloista ja eläimistä, hyvin kulkevista hevosista ja osaa-vista koirakoista. Koneet ja laitteet ovat hyvässä kunnos-sa ja järjestyksessä, metsä kasvaa kohisten ja pellot ovat tasoltaan jopa tutkimustyöhön sopivia. Opiskelijamme ovat osallistuneet ja pärjänneet erilaisissa taitoa ja tietoa vaativissa kilpailuissa sekä tuoneet osaamistamme esille monella saralla. Kansainvälisillä työsssäoppimisjaksoilla on käyty ahkerasti aina Etelä-Afrikassa myöten. Jaksoilta on aina palannut takaisin kovasti kasvanut ja itsenäistynyt opiskelija.

Kaikista suuristakin muutoksista huolimatta kulunut lukuvuosi oli positiivinen vuosi. Kaiken edellä olevan mahdollistaa ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö sekä toimiva yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Tulevaisuuskin siintää myönteisenä, kun sitä oikein silmin katselee. Vanha suomalainen laulu sanoo, että aurinko paistaa, vaikkei sitä näy. Kun jaksamme uskoa tulevaan, tehdä töitä sydämellä ja uskoa nuoriin opiskelijoihimme, niin emme voi kuin on-nistua edelleen!

Kannuksen toimipaikka – hyväksi ”haukuttu”

Kannuksen toimipaikan vuosi oli erinomainen kaikkien mittareiden valossa, sillä Reimarin työllistymistilastot ker-toivat meidän kouluttaneen kaikki opiskelijamme töihin miltei100 %:ti. Opiskelijatyytyväisyys on lähes epätodelli-

sen erinomaista varsinkin maa-, tekno- ja metsäopiskeli-joiden vastauksien mukaan. Yhteishaussa kennelpuoli oli edelleen koulutusyhtymän vetovoimaisin koulutusohjel-ma. Muutkin linjamme saivat mukavasti hakijoita. Osa-simme myös pitää opiskelijoista kiinni, mistä kertovat alhaiset keskeyttämisluvut. Saimme opiskelijat pääsääntöi-sesti valmistumaan hienosti myös säädetyssä ajassa. Opis-kelijamme pärjäsivät erinomaisesti useissa eri ammattitai-toa mittaavissa kilpailuissa vuoden aikana. Kaikista parasta työelämästä saatu palaute, jonka mukaan meiltä valmistuu tekijöitä ja osaajia.

Yhteistyötä on tehty Kannuksen lukion, ammattiopis-ton muiden toimipaikkojen ja alamme muiden oppilai-tosten kanssa koulutusten, hankkeiden sekä opiskelija- ja henkilökuntavaihtojen myötä. Olemme myös ylläpitäneet tärkeitä yhteyksiä alojemme neuvonta- ja edunvalvonta-järjestöihin sekä harrastuskenttiin. Tärkeimpänä kaikis-ta olemme edelleen kehittäneet työelämäyhteyksiämme. Pyrimme vastaamaan alojemme kiihtyvään kehitykseen entistä tiiviimmällä työelämän kanssa tehtävällä yhteis-työllä.

Hanketoiminnassa on jatkettu pitkän perinteen mu-kaan aktiivista toimintaa; DIGIMOTO-hankkeessa olemme kehittäneet metsäkonesimulaattoriopetusta ja hankkineet uuden simulaattorin. LeaderTV-hankkees-sa opiskelijat ovat päässet tutustumaan eurooppalaisiin yhteistyökumppaneihimme Luxemburgissa sekä opet-telemaan multimedian ja uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Saman aihepiirin kanssa on tehty töitä myös MOVEit-hankkeessa, jonka ansiosta olemme saaneet hyvää nostetta tablettipedagogiikkaan ja uusiin mobiileihin ohjausmenetelmiin. Kansainväliset liikkuvuushankkeet ovat siivittäneet useita opiskelijoita maailmalle, ja tiedonlevityshankkeet ovat hienosti täy-dentäneet ajankohtaisen tiedonsaantimahdollisuuksia maakunnassamme.

Oppimisympäristöjä on kehitetty TVT-puolella reilus-ti. Olemme myös käynnistäneet uuden navetta-oppimis-ympäristön suunnittelutyön yhdessä Perhon toimipaikan kanssa. Uusi Kombi-kone tuo työelämän todellisuuden lähemmäksi metsäopetuksessa. Kennelkauppa tutustuttaa kennelopiskelijat kaupan asiakaspalveluun tehokkaasti ja turvallisesti. Maatalousteknologiassa on otettu käyttöön uusia automaatiotekniikkaan liittyviä ohjausmenetelmiä, ja yhteistyö alan konevalmistajien kanssa takaa uusimman teknologian pääsyn tontille.

Henkilökunnasta saatiin opettaja- ja opo-koulutuksiin hyvin uutta väkeä. NTM-koulutuksessa olivat ne muuta-mat, joilla titteliä ei vielä ole. AMK-tutkintojaan hiovat loppuun ammatillisesti itseään kehittävät henkilöstön jä-senet. Lisäksi henkilöstölle on pidetty erilaisia täsmäkou-

37

lutuksia eri aihepiireistä esim. alkusammutuksesta, ryh-mänohjaamisesta, erilaisen opiskelijan kohtaamisesta ja hankeosaamisesta.

Kuluneena vuonna eläköityi pitkän ja merkittävän uran tehnyt Antti Roiko-Jokela. YT-menettelyssä henkilöstös-tämme poistui kaksi erittäin arvostettua ja pidettyä työ-toveria. Kaikkien heidän panostaan arvostamme ja jääm-me kaipaamaan heitä, joten toivottavasti tapaamme heitä myös jatkossa työarjen ulkopuolella.

Tulevan lukuvuoden aikana pyrimme jatkamaan samaan vanhaan malliin tuottamalla laadukasta koulutusta ja osaa-mista niin metsä-, maa-, teknologia, kuin eläintenhoidon alalle. Pidämme yhtä ja autamme toisiamme kasvamaan paremmiksi osaamispisteiden ”pyörittelijöiksi”!

Maatalousala (Kannus)

Maatalousalan perustutkinto Maatilatalouden koulutusohjelma• Maaseutuyrittäjä

Henkilöstö:Eija Mäki-Ullakko, koulutuspäällikkö, MMMAntti Roiko-Jokela, lehtori, kotiteollisuusopettajaIlse Matintalo, lehtori, MMMTaisto Hakkarainen, lehtori, metsätalousinsinööriVeikko Heimonen, lehtori, koneenrakennusteknikkoJuha Landin, lehtori, talonrakennusalan eatJari Orjala, lehtori, agrologiPetri Ahoniemi, tuntiopettaja, maatalouskoneenasentajaSakari Rahkonen, tuntiopettaja, agrologiPauli Haaponiemi, tuntiopettaja, teknikkoJoni Häkkilä, tuntiopettaja, agrologiRiku Somero, tuntiopettaja, agrologi (AMK)Harri Känsäkoski, tuntiopettaja, agrologi (AMK)Terhi Pelto-Arvo, lehtori, FMAntti Kippo, lehtori, agrologi (AMK)Elisa Ruusunen, tuntiopettaja, merkonomiIsto Hakala, tuntiopettaja, yo-merkonomiJuho-Mikko Widgren ja Heikki Eränummi, työmestaritMika Yli-Kotila, Seija Haka, Pirjo Anttila ja Anni Nybac-ka, karjanhoitajatMarkku Lampinen, työnjohtaja tilalla

Tablettipedagogiikkaa ja automaatiota yhdessä ja omina polkuina

Maatilatalouden koulutusohjelman opiskelijat tutustu-vat ja harjoittelevat lypsyrobottitilan navetan töitä yhteis-työtiloilla pienryhminä opettajajohtoisesti. Lukuvuoden 2013–2014 yhteistyötiloina ovat Huhtala ja Vehkoja. Veh-kojan tilalla perehdytään DeLavalin VMS-lypsyrobottiin, DelPro-tuotannonohjausjärjestelmään sekä seosrehun val-mistamiseen kiinteällä sekoittimella ja jakamiseen matto-ruokkijalla.

Maatalousalan perustutkinnon voi suorittaa myös hyvin pitkälle työvaltaisesti. Opiskelija hankkii tällöin suuren osan tutkinnossa vaadittavasta osaamista työpaikoilla ns. oma polku -opiskelijana.

Laitteessa on myös tilan viljelysuunnitelma, joka kulkee mukavasti mukana pelloilla. Suunnitelmasta saadaan tar-vittavat tiedot peltolohkoilla viljeltävien kasvien lannoi-tuksesta sekä viljeltävistä rehukasveista. Julius on suorit-

Kuvassa opiskelija Eemil Pirttisalo seuraamassa tilan lyp-syrobotin toimintaa. Huhtalan tilalla opiskelijat saavat tun-tumaa Lely Astronaut -lypsyrobotin toimintaan ja lypsyro-bottinavetan päivittäisiin töihin.

Kuvassa tilan isäntä Ilpo Huhtala esittelee robotin toimin-taa opiskelijaryhmälle. Etualalla maatilatalouden opiskeli-ja Juho Saarela.

38

tamassa navettateknologian käyttäminen ja huoltaminen -tutkinnon osaa työssäoppien. Tutkinnon osa on paikalli-sesti tarjottava ammatillinen tutkinnon osa, joka on suun-niteltu vastaamaan paikallisen työelämän osaamistarpeita.

Opiskelija kerää omaan mobiililaitteeseen kuvaukset ammattitaitovaatimusten mukaisesti tutkinnonosien työ-prosesseista. Dokumentit muokkautuvat opiskelijan oppi-misen ohjauksessa, ja lopputuotoksena saadaan osaamisen arviointiin valmis e-potfolio annettavien näyttöjen tueksi. Työkoneen huoltoon liittyvien oikeiden varaosien hankin-nassa kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Suodatti-mesta kuvataan numerosarja, jonka mukaan oikea varaosa hankitaan.

Kannuksen koulutilan karja perinnölliseltä tasoltaan maitomaakunnan huippua!

Mistä on hyvä karja tehty?

No, tietenkin toimiva ja eläinystävällinen navetta, hyvät rehut ja ruokinta, hyvä hoito ja ammattitaitoiset karjanhoi-tajat ovat tosi tärkeitä tekijöitä, mutta ehkä kaikkein tärkein ovat itse lehmät eli perimältään hyvätasoinen eläinaines. Olemmekin Kannuksen toimipaikassa panostaneet paitsi kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin, niin myös toden teolla karjan jalostukseen. Viimeisen kahden vuosikym-menen aikana karjamme keskituotos on noussut reilusta 8.000 kilosta n. 10.0000 kiloon. Yli puolet keskituotoksen noususta menee parantuneen eläinaineksen ”piikkiin2.

No, mitä olemme sitten käytännössä tehneet?

Koko karjalle on vuosittain tehty jalostussuunnitelma, jossa mietitään koko karjan jalostustavoitteet ja lehmä-kohtaiset sonnivalinnat. Tärkeitä jalostustavoitteita ovat tuotoksen ohella erityisesti utarerakenteen ja utaretervey-

den parantaminen unohtamatta hyvää hedelmällisyyttä. Ja jotta meillä on hyvät työkalut rakenteen parantamiseen, Faban jalostusneuvoja on käynyt säännöllisesti tekemässä rakennearvostelut ja kantakirjaukset lehmille ja hiehoille. Samoin olemme ennakkoluulottomasti ottaneet käyttööm-me jalostuksen uusimpia menetelmiä ja hankkineet myös uutta eläinainesta ostamalla jalostusarvoltaan korkeatasoi-sia hiehoja ja pakastealkioita. Näillä menetelmillä karjam-me jalostuksellinen taso on noussut vuosien varrella niin, että on kannattanut tehdä alkionhuuhteluita myös omille huippueläimille, ensimmäinen huuhtelu tehtiin vuonna 2003.

Olemme myös ahkerasti genomitestanneet hiehojam-me, saadaksemme enemmän tietoa niiden perinnöllisestä tasosta. Tällä hetkellä karjassamme asusteleekin 2 HI- eli high index -lehmää ja hiehoa, joiden perinnöllinen taso on aivan pohjoismaista huippua, onpa meidän oma Illu-siamme Suomen kymmenenneksi paras Ayshire-lehmä ja-lostusarvoltaan. Eli paljon työtä ja tietoa on tarvittu tähän saavutukseen. Totuuden nimessä onneakin on tarvittu, sil-lä salatut ovat joskus geenien tiet!

Metsäala (Kannus)

Metsäalan perustutkintoMetsätalouden koulutusohjelma• Metsäkoneenkuljettaja

Henkilöstö:Pertti Hanni, lehtori, metsätalousinsinööriPentti Roivas, lehtori, metsätalousteknikkoEsa Saari, lehtori, metsätalousinsinööriPetteri Kattilakoski, tuntiopettaja, metsäkoneenkuljetta-jan atMikko Kleemola, tuntiopettaja, koneautomaatioteknikkoPasi Löytynoja, tuntiopettaja, metsäkoneenkuljettajan at

”Mitä tänään syötäisiin” -kuvassa oma-polku opiskelija Julius Niemi-Korpi tutkii työpaikallaan työkoneeseen in-tegroidusta i-padista tilan karjan ruokintasuunnitelmaa valmistautuessaan valmistamaan karjan seosrehua päivän reseptillä.

Kannuksen koulutilan karja palkittiin huhtikuussa koko-naisjalostusarvoltaan Keski-Pohjanmaan toiseksi parhaana karjana jalostusarvolla + 7.9. Ay-lehmä Illusia puolestaan sai palkinnon jalostusarvoltaan toiseksi parhaana ay-leh-mänä Keski-Pohjanmaalla (jalostusarvo + 28). Illusia on koko Suomen 10:ksi paras ay-lehmä jalostusarvoltaan.

39

Eläintenhoito (Kannus)

Maatalousalan perustutkintoEläintenhoidon koulutusohjelma (kennelala)• Eläintenhoitaja

Henkilöstö:Piritta Pärssinen, lehtori, FMPäivi Berg, lehtoriHanna Ikonen, tuntiopettaja, TtMHanna-Mari Laitala, toimialapäällikkö, FMMari Hakala, kennelvastaava, maaseutuyrittäjäMichaela Grönlund, kouluttaja

Menestystä tapahtumissa

Kennellinjan opiskelija Marissa Innanen osallistui Taitaja2014-kilpailussa eläintenhoidon kisaan. Innanen selviytyi finaaliin saakka sijoittuen neljänneksi. Hän sai myös kunniamaininnan koiratehtävän suorittamisesta. Joulukuussa Helsingin Messukeskuksessa suuressa kan-sainvälisessä koiratapahtumassa (50.000 kävijää) kennel-linjan opiskelijat Kristiina Haavikko, Elina Pihlajamäki ja Janita Riekki voittivat eläinalan oppilaitosten välisen joukkuekilpailun saavuttaen siten Vuoden Opisto 2013 -tittelin Keski-Pohjanmaalle. Kovatasoisen kilpailun ai-heena olivat erilaiset koirataidot ja -tiedot. Samassa ta-pahtumassa kennel11-ryhmä markkinoi opetusta omalla standillaan.

Kaustisen toimipaikka (Hevostalous)

Hevostalouden perustutkintoHevostalouden koulutusohjelma• Hevostenhoitaja

Henkilöstö:Sirpa Puusaari, koulutuspäällikkö, agrologiTiina Linna, lehtori, agrologi (AMK)Kristian Autio, tuntiopettaja, kengityslinjaEliisa Koivukoski, tuntiopettaja, agrologi (AMK)Sofia Mansikka-aho, tuntiopettaja, agrologi (AMK)Juha Mansikka-aho, tuntiopettaja, agrologi (AMK)Katrina Koivisto, tuntiopettaja (sivutoiminen), agrologiJyri Puusaari, tuntiopettaja (sivutoiminen), hevostenval-mentajan ja kengityssepän at:tHanne Rönkkö, tallimestari (31.12.2013 saakka), hevos-tenhoitaja

Kaustinen isännöi ETSÄ-ajoa

Kaustinen isännöi ETSÄ-ajoa (European trotting schools assosiation) syyskuussa. Joukko ranskalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja suomalaisia hevosalan opiskelijoita tausta-joukkoinen ratkoi vuotuista opiskelijaohjastajamestaruut-ta. Toiseksi sijoittui Armi Mattinen Kaustiselta. Kilpailu antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua kansainväli-

seen raviurheiluun ja kilpailutoimintaan, sillä opiskelijat viettävät kaksi kilpailua edeltävää päivää tutustuen isän-tämaan raviurheiluun, opetukseen ja opiskelijoihin. Tänä syksynä kilpailupaikkana on Ranskan ravipyhättö Vincen-nes.

Kaustisella kehitetään työelämälähtöistä tapaa kouluttaa

Kaustisen toimipaikassa on toteutettu hevosalan kou-lutusta tiiviissä yhteistyössä alan työelämän kanssa jo 30 vuoden ajan, joten juhlavuoden siivittämänä Kaustisella käynnistettiin yhteistyö Suomen menestyneimmän ravi-valmentajan Markku Niemisen kanssa. Nieminen toimii opiskelijoidemme ”kummivalmentajana”. Hän pitää yh-teyttä opiskelijoihin ja toimii luennoijana. Niemisen yritys toimii laadukkaana ja säännöllisenä oppimisympäristönä suurelle määrälle opiskelijoitamme. Yhteistyö käynnistet-tiin ensimmäisen ja toisen vuosikurssin yhteisellä opinto-matkalla Nieminen Stablen toimipaikkoihin Tampereelle ja Urjalaan. Ensimmäinen työssäoppija lähtee Niemisen oppiin tänä kesänä.

Avoimet ovet helmikuussa

Kaustisen hevostalouden toimipaikassa järjestettiin helmikuussa avoimet ovet, joka tarjosi mahdollisuuden tutustua Kaustisen toimipaikan monipuoliseen toimin-taan, kuten esimerkiksi kengityspajaan, valjastyöluokkaan, toimipaikan talleihin sekä Veli-Erkki Paavolan ja Rainer Björkrothin ammattitalleihin ja opiskelija-asuntolaan. Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti kertomalla koulutyöar-jestaan. Lisäksi opettajainhuoneessa esiteltiin nuorten he-vostalouden perustutkintokoulutusta.

Iloa hyvästä opiskelijapalautteesta

Kaustisella juhlittiin huhtikuussa hyvää opiskelijapalaut-teesta saatua hyvää tulosta. Henkilökunnan lisäksi kakku-kahveja oli juomassa myös toimipaikan pitkäaikaisin työ-elämän yhteistyökumppani Rainer Björkroth.

40

Perhon toimipaikka

Perhossa toimi neljä koulutusohjelmaa: Maatalousa-lan koulutusohjelma, hevostenhoitajan koulutusohjelma, luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelma (riistalinja) sekä kone- ja metallitekniikan koulutusohjelma. Lähes kaikki opiskelijapaikat olivat käytössä. Riistateurastamo valmis-tui ja uusi oppimisympäristö, kosteikkoalue, hankittiin Perhon kunnalta hevosen käyttö -, matkailun kuin riista-linjankin tarpeisiin. Navetalle tehtiin peruskunnostusta ja Komanteen peltoja salaojitettiin 15 hehtaaria. Nyt salaoji-tettu pelto liittyy kosteikkoalueeseen muodostaen mielen-kiintoisen luontokohteen yhteensä noin 60 ha – vaikkapa lihanautojen laidunalueen. Hevosalan aikuiskoulutus aloi-tettiin syksyllä 2013. Aikuisten metsäkoulu perhossa alkoi syksyllä 2013. Kärkelän villiliha lanseerattiin markkinoille Elojuhlan yhteydessä syyskuussa.

Koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju sekä kansan-edustaja Tuomo Puumala pitivät puheen tilaisuudessa. Elo-juhlan yhteydessä järjestetyssä hirviseminaarissa pääpuhu-jina olivat riistantutkijat Kaarlo Nygren ja Tuire Nygren. Riistateurastamossa on hyvät tilat eläinten anatomian ja ruhon käsittelyn opiskeluun sekä myös hyvä mahdollisuus opetella tilalla tuotettujen tai metsästettyjen eläinten jatko-jalostusta ja markkinointia.

Opettajakunnasta muodollinen pätevyys on 77 %:la. Toimipaikassamme työskenteli kaksi erityisopettajaa, jois-ta toinen varsinaisessa tehtävässään ja toinen hevosalan opettajana. Henkilökunta on hyvin motivoitunutta, mistä esimerkkinä hyvä oman ammattitaidon kehittämisinto.

Yksi opettaja on näyttötutkintomestarikoulutuksessa, kak-si opettajaa suorittaa ylempää AMK-tutkintoa ja yksi hen-kilö suorittaa MBA-tutkintoa.

Maatalousala (Perho)

Maatalousalan perustutkintoMaatilatalouden koulutusohjelma• Maaseutuyrittäjä

Henkilöstö:Matti Louhula, koulutuspäällikkö, agrologi (AMK)Kirsi Pakarinen, opettaja, FMTuula Lahtinen, tuntiopettajaJorma Laajala, tuntiopettaja, koneistajamestarin eatTuula Lahtinen, tuntiopettaja, KKJorma Laajala, tuntiopettaja, koneistajamestarin eatVesa Peltokangas, koneopettaja, ins.Virpi Pääkkönen, opettaja, agrologi (AMK)Marika Riihimäki, opettaja, opo, agrologi (AMK)

Maatalousalan nuorten opiskelijoiden hakijamäärä oli hyvä, ja alalla on hyvin töitä tarjolla. Perhon toimipaikassa suoritti tuotantoeläinten hoitajan tutkintoa ulkomaalai-sista koottu ryhmä. Maatalousalan aikuiskoulutus siirtyi kuluvana lukuvuonna ns. nonstop-koulutukseen, jossa tut-kinnon osia voi suorittaa joustavasti ympäri lukuvuoden. Tällä menetelmällä aikuinen voi saada tarvitsemansa lisä-taidon / -tiedon juuri siihen tarpeeseen, mikä hänellä on. Myös sukupolvenvaihdostilanteessa olevat maatilat pääse-vät heti koulutukseen. Tutkinnon vaativat näytöt tehdään heti opintojakson päätyttyä.

Koulutilalla oli viljelyksessä 96 ha tukikelpoista peltoa. Peltoala jakautuu seuraavasti: ohraa 12, kauraa 15, säilöre-hunurmea ja laidunta 46 sekä kuivaa heinää 23 ha. Lisäk-si koulutila korjasi ruokohelpiä Vapon Kyyjärven nevalta huomattavia määriä kylmäpihaton kuivikkeeksi. Koulutila tarjoaa myös monipuoliset eläintenhoidon opinnot. Kou-lutilalla on noin 28 lypsylehmää, 30 lihanautaa ja noin 55 emakkoa, sekä 12 omaa ratsuhevosta. Maatalousalalla opiskellaan omilla pelloilla käyttäen omia koneita sekä urakoitsijapalveluita. Maatalousalan opiskelijat opiskele-vat eläintenhoidon perusasiat koulutilan navetassa, kylmä-

Kuvassa riistatukija Kaarlo Nygren, yksikön johtaja Matti Louhula, maaseutuopiston rehtori Jarmo Matintalo, koulu-tusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju ja kansanedustaja Tuo-mo Puumala riistateurastamon vihkiäisjuhlassa.

41

pihatossa ja sikalassa. Perusopintojen jälkeen opiskelijat pääsevät opiskelemaan sopimustiloille mm. karusellilypsyä ja nykyaikaisia karjatalouskoneita Ossi ja Hannele Kivijär-ven tilalle. Lypsyrobottikoulutusta opiskelijat saavat Antti Tuukkasen uudessa automaattilypsynavetassa.

Hevosala (Perho)

Hevostalouden perustutkintoHevostalouden koulutusohjelma• Hevostenhoitaja

Henkilöstö:Riina Vainionpää, opettaja, KMMarianne Hyyrynen, tuntiopettaja, agrologi (AMK)Petra Niemi, tuntiopettaja, hevostalousagrologiHanne Rönkkö, tallimestari (1.1.2014 alkaen) , hevosten-hoitaja

Mennyt lukuvuosi oli toiminnallisesti hyvin vilkasta ai-kaa. Esimerkiksi kolmannen vuosikurssin opiskelijat esitte-livät toimipaikan omat ratsuhevoskasvatit Suomen Hippos ry:n näyttelyssä Alavudella ja osallistuivat toimihenkilöinä Ypäjällä järjestettyyn Suomenratsujen kuninkaalliset -ta-pahtumaan. Perinteisessä toimipaikan Elojuhlassa opis-kelijat järjestivät keppihevoskilpailun ja katrillinäytöksen. Hevostalous- ja maatalousopiskelijat osallistuivat samalle yrityskurssille, jonka yhteydessä vierailtiin maatalouden eri yrityksissä. Eri ryhmät oppivat toisiltaan ja eri alo-jen paikoista paljon uutta. Syksyn aikana tarjottiin myös bussikärryajelutuksia Perhon toimintakeskuksen väelle. Hevostaloudenopiskelijat järjestivät toimipaikassa kaksi-päiväisen Suomen Ratsastajainliiton Pohjanmaan alueen alue-estevalmennuksen. Ennen joululomalle lähtöä käytiin toivottamassa joulurauhaa perholaisille joulukulkueena.

Maaliskuussa hevostalouden aikuiskoulutuslinjan opis-kelijat järjestivät yhteistyössä nuorten kanssa irtohypy-tystilaisuuden. Lisäksi järjestettiin Suomen Hippos ry:n varsanäyttely, jonka yhteydessä toisen vuosikurssin opiske-lija Tuomas Ahramo esitti talven toimipaikan pihatossa ja

opiskelijoiden koulutuksessa olleen asiakkaan varsan. Ky-seessä oli samalla hevosen esittäminen - opintojen näyttö. Hevosopiskelijat kävivät tutustumassa ratsastusretkien jär-jestämiseen ja osallistuivat Sahalan Kartanon järjestämäl-le ratsastusretkelle. Tampereen hevosmessuilla opiskelijat esittelivät Perhon ja Kaustisen hevosalanopintoja. Opintoi-hin liittyen opiskelijat ovat harjoitelleet talven aikana myös koulu- ja esteratsastuskilpailujen järjestämistä.

Kehittyvä ratsukko -tapahtumassa huhtikuussa pääosas-sa olivat nuoret suomenhevoset. 3- ja 4-vuotiaat suomen-hevoset, jotka kilpailivat finaalipaikasta laatuarvostelun karsinnassa. Lisäksi Ratsastuskoulu tarjosi yleisölle avoi-met ovet ja mahdollisuuden tutustua toimintaan. Ensim-mäiset ratsastusnäytöt omalla maastoesteradalla ratsastet-tiin huhtikuun lopussa. Maastoesterata valmistui Perhon maatalous-, riista- ja hevospuolen opiskelijoiden yhteis-työnä. Harrastepalveluiden tuottamiseen liittyen opiskeli-jat järjestivät lukuvuonna ratsastusretkiä asiakkaille. Opis-kelijamme hankkivat taitoja työssäoppimispaikoissa myös Islannissa ja Norjassa.

Suomen Hippos ry:n varsanäyttelyssä toisen vuosikurssin opiskelija Tuomas Ahramo esitti näyttelyssä asiakkaan var-san, joka oli talven koulun pihatossa ja opiskelijoiden kou-lutuksessa. Kyseessä oli samalla hevosen esittäminen -opin-tojen näyttö.

Kehittyvä Ratsukko tapahtumassa. Miina Sysilampi ja Kas-tell´s Showman esiintyivät laatuarvostelun karsinnan tauolla katrilliesityksessä yhdessä seitsemän muun ratsukon kanssa.

Katja Hanhinen ja Velmu Waan maastoeste-näytössä.

42

Viime lukuvuonna aloitettu yhteistyö Kaustisen toi-mipisteen kanssa tiivistyi entisestään. Yhteistyötä tehtiin esimerkiksi markkinoinnissa, aikuiskoulutuksen suunnit-telussa sekä aikuisten ja nuorten opintojen järjestämisessä. Syksyllä 2013 Perhon Harrastetallista tuli Perhon Ratsas-tuskoulu, joka on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ja valvoma talli. Ratsastuskoulussa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan työelämän taitoja. Kesän 2014 leirit ovat täyttymässä hyvää vauhtia, kysyntä viime vuoteen nähden on kasvanut noin 70 %. Opiskelijamme Amanda Harmaala sijoittui tämän vuoden Taitaja-finaalissa hienosti viiden-neksi.

Luonto- ja ympäristöala (Perho)

Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoYmpäristöalan koulutusohjelma• Ympäristönhoitaja

Henkilöstö:Teemu Keränen, lehtori, teknikkoJorma Koivuniemi, lehtori, metsätalousinsinööriToni Hirvonen, tuntiopettaja

Kuluneen vuoden voi riistapainotteisessa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa nimetä rakentamisen vuodeksi. Tärkeä ja kauan kaivattu teurastamorakennus valmistui ja sai lupansa juuri sopivasti karhunmetsästyk-sen aloitukseen. Mikäli joku tarvitsee apua teurastamon rakentamisessa, kääntyköön riistamestari Heikki Taskisen puoleen, sillä hän pääsi tutustumaan teurastamorakenta-misen säännöstöön, lakiin ja asetukseen perinpohjaisesti. Kiitos Heikki, tulipa kerralla hyvä!

Teurastustoiminta saatiin käyntiin komeasti ohto me-sikämmenellä, metsän omenaisella, jota kunnioittavasti emme missään vaiheessa karhuksi puhutelleet vanhan metsästysperinteen tarkkoina vaalijoina. Kuinkas olla-kaan, kunnioittava asenne palkittiin, sillä toinen kontio katsoi aikansa tulleen täyteen ja saapui nyljettäväksi teu-rastamoomme. Tilojen tultua juhlavasti vihityiksi saa-toimme nostaa kylmiön orteen hieman arkisemmissa tunnelmissa; hirviä ja koko joukon villisikoja. Opetuk-sellisesti kunnon tilat ovat olleet yhtä juhlaa, sillä teu-rastushygienian, oikeiden työtapojen, lihantarkastuksen ja näytteiden ottamisen, ruhon leikkaamisen tai minkä tahansa tähän tärkeään osa-alueeseen liittyvän opetta-minen onnistui ihan omassa pihassa. Opittiin myös, että suomalainen mies on erittäin huolellinen siivoaja – sil-loin kun siivoaa teurastamoa. Ajatus siitä, että olimme tärkeässä roolissa turvallisten ja puhtaiden riistaelintar-vikkeiden tuotantoketjussa osui ja upposi komeasti. Niin sitä pitää!

Samalla kun teurastamoa rakennettiin, kuului Ko-manteen vanhalta turvesuolta kummia: siellä valmistel-tiin kosteikkoa. Koska olemme hyvin ympäristötietoisia

(ympäristönhoitajat, totta kai) niin Riistalinja suunnitteli ja esitteli ”Komanteen kosteikko” -nimellä kulkevan pro-jektin. Tarkoituksena on parantaa turvetuotantoalueelta ja viljellyiltä pelloilta valuvien vesien laatua monivaikut-teisella kosteikolla. Lisäksi ajatusta siitä, että muutama sorsakin saattaisi uudesta pesintä- ja ravintoympäristöstä pitää, kannatetaan eräissä tarkemmin nimeämättömissä piireissä lämmöllä. Kosteikon rakentaminen tasaiseen Perhoon vaatii paljonkin patoamista, mutta lopputulos on huikea: alle 50 cm vettä hehtaareittain, sopivia syvänteitä, otollisia pientareita riistapeltoviljelyyn ja hyvää todellista käytännön riistanhoitotyötä opiskelijoille. Kuten kaikki tätä arvokasta julkaisua lukevat alansa huippuosaajat tie-tävät, on eri asia katsoa kosteikkoa kuvista kuin rakentaa se omin pienin karvaisin kätösin alusta loppuun.

Ennen tämän tekstin rustaamista, kävin opiskelijoiden kanssa kosteikolla suunnittelemassa tulevia ympäristön-hoitotöitä, Huomasimme samalla, että vesilinnusto oli jo ”äänestänyt” asiasta. Kosteikolla oli 30 heinäsorsaa sekä puolensataa tavia, kurkia ja joutsenia. Rohkenimme olet-taa, että oikeassa paikassahan tuo näyttäisi olevan. Tästä tulee mielenkiintoista – jatkossakin.

Mielenkiintoiseksi Riistalinjan vuoden teki myös se, että kohtuullisen suuri joukko lapsosia oli työssäoppimassa ul-komaisissa kohteissa. Olemme saaneet luotua joukon kon-takteja alan tekijöihin eri puolilta maailmaa, joten sopiville lähtijöille löytyy oppimista, uuden oivaltamista ja miet-timistä siitä, miten osan opitusta voi hyödyntää omassa toiminnassaan riistanhoitokohteilla ja ympäristön paran-tamistyössä. Kokemukset tästä toiminnasta kannustavat jatkamaan asian kehittämistä. Toisaalta kertyi oppia kanta-pään kautta myös siitä, että sopivan kohteen ja opiskelijan yhdistäminen on joissain yksittäisissä tapauksissa vaativa tehtävä. Toisin sanoen työssäoppimisen ohjaaminen ja val-vonta ulkomailla vaativat uusia malleja ja toimintatapoja. Oppia ikä kaikki.

Kuvassa Juho Pohjola (oik.) työssäoppimassa Etelä-Afrikas-sa ammattimetsästäjä Roy Sparksin metsästys- ja riistanhoi-totöissä.

43

Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset

Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset -alaisuudessa työskentelee yhteensä 17 opettajaa ja kuusi koulunkäynti-avustajaa. Siihen kuuluvat myös ammattitaitoa täydentävät opinnot sekä perustutkintoon valmentavat ja valmistavat koulutukset: kuntouttava ja valmentava opetus ja ohjaus eli Aikalisä, maahanmuuttajien valmistava koulutus sekä am-matilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus eli Ammattistartti.

Ammattiopiston lisäopetustila kuluu myös tähän toi-mintaan. Esimiehenä toimii koulutuspäällikkö Erkki Juola. Vuoden 2014 alusta perustetun Keski-Pohjanmaan am-mattiopiston perustamisen myötä Kokkolan ammattiopis-ton D-lohkon toiminta päättyy 31.7.2014. Yhteisten opin-tojen opetus ja valmentava ja valmistava koulutus siirtyy osaksi koko Keski-Pohjanmaan ammattiopiston toiminto-ja, joiden koulutuspäällikön tehtäviin valittiin Erkki Juola 1.4.2014 alkaen. Hän on myös ammattiopiston johtotiimin jäsen.

Lukuvuoden aikana valmistavat koulutukset muuttivat uusiin tiloihin Lontoo-rakennuksen alakertaan. Opetus-henkilöstö oli mukana tilojen suunnitteluprosessissa, millä saatiin aikaiseksi opetuksen ja ohjauksen kannalta toimivat tilat.

Liiketalouden ja datanomien opetuksen siirtyminen Ammattikampukselle merkitsee yhteisten opintojen osalta siirtymistä yhteiseen valinnaisten opintojen tarjottimeen. Kevään 2014 aikana opiskelijat ovat voineet valita ammat-titaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset opinnot lukuvuodelle 2014–2015 koko Ammattikampuksen yhtei-seltä valintatarjottimelta.

Ammattitaitoa täydentäviin opintoihin kuuluvat äidin-kieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matemaat-tis-luonnontieteelliset opinnot, humanistis-yhteiskunnalli-set opinnot sekä taito- ja taideaineet. Kaikille opiskelijoille pakollisia opintoja on yhteensä 20 opintoviikkoa, jotka opiskelija opiskelee pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Vapaasti valittavia opintoja on kym-menen opintoviikkoa.

Lohkon opettajia on ollut jäseninä koulutusyhtymän or-ganisaation prosessien ohjaustiimeissä. Nuorten koulutus-palvelut -tiimissä on mukana lehtori Erkki Juola vuoden 2013 loppuun saakka. Tieto- ja viestintätekniikan tiimin jäsenenä on toiminut Erkki Juola 1.4.2014 alkaen.

Kansainvälisyys- ja maahanmuuttajatiimin jäseninä ovat lehtori Helena Sälli ja opettaja Ann-Louise Känsälä. Lehtori Dieter Heiermann on toiminut ammattiopiston YT-toimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtaja-na lukuvuoden aikana, Kokkolan ammatillisten opistojen johtokunnassa henkilökunnan edustajana ja toisen asteen koulutuksen yhteistyöryhmässä ammatillisten asiantunti-jajäsenenä.

Ammattikampuksen lisäopetustila palvelee opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukiopetusta tai lisäopetusta ammattitai-toa täydentävissä opinnoissa tai ammatillisissa tietopuoli-sissa opinnoissa. Toimintavuonna 2013–2014 käyntikerto-ja lisäopetustilassa on ollut 1564, keskimäärin kahdeksan käyntiä päivässä. Enimmillään yhtenä päivänä käyntejä on ollut 23. Maahanmuuttajaopiskelijoita on käynyt vuodessa 168. Keskimäärin yksittäinen opiskelija on työskennellyt yhdellä kertaa noin kaksi oppituntia. Tilaan sopii enintään 12 opiskelijaa samanaikaisesti.

Henkilöstö:Helena Sälli, lehtori, ruotsi ja englanti, HuKVirpi Peltoniemi, tuntiopettaja, englanti ja ruotsi, FMAnn-Louise Känsälä, tuntiopettaja, mamu-koulutus, FMMari Salminen, koulunkäyntiavustaja, mamu-koulutus, nuva-ohjaajaLee Vainio, tuntiopettaja, englanti ja ruotsi Titta Uunila, tuntiopettaja, äidinkieli, FMPer-Erik Kotanen, lehtori, äidinkieli, FMJuha Myllymäki, tuntiopettaja, liikunta, LiTKTiina Nurmilo, lehtori, liikunta, LiTMJyrki Kleimola, tuntiopettaja, liikunta, Aikalisä A, KMErkki Juola, lehtori, koulutuspäällikkö, hum.-yht.kunn. aineet, FMDieter Heiermann, lehtori, hum.-yht.kunn. aineet, FMZofia Bazia-Hietikko, lehtori, fysiikka ja kemia, kemian, fysiikan maisteriOlavi Paavolainen, tuntiopettaja, matem., fys. ja kemia, insinööriAnita Kaunisto, koulunkäyntiavustaja, lisäopetusJouni Anttila, erityisopettaja, Aikalisä, diakoni (vv.)Janika Kupila, koulunkäyntiavustaja, Aikalisä A, nu-va-ohjaajaReijo Paavola, tuntiopettaja, Aikalisä B, erityisopettaja, insinööriMari Puoma-Korvela, koulunkäyntiavustaja, Aikalisä B Evelina Tyynelä, tuntiopettaja, Ammattistartti, kotital.op., opoOuti Hakunti, koulunkäyntiavustaja, AmmattistarttiMaarit Isosaari, koulunkäyntiavustaja, AmmattistarttiLeena Hietalahti, erityisopettaja, KMSeuraavat yhteiset opettajat on mainittu myös omien toimipaikkojensa, koulutusalansa yhteydessä:Mikko Hankaniemi, Eeva Haavisto-Kronqvist, Kaija Peltola, Terhi Pelto-Arvo, Merja Kivineva (vv.), Hertta Erkkilä, Eija Malila, Minna Hietaniemi, Aki Korpijärvi, Virpi Peltoniemi, Eeva-Liisa Jylhä, Sinikka Heikkiniemi, Eliisa Koivukoski, Mirka Rajaniemi, Antti Kippo, Mats Löf, Elisa Ruusunen, Juhani Kuivaniemi, Jussi Rajaniemi, Anne-Maija Leppälä, Sauli Kekäläinen, Natascha Skog, Saila Tolppanen, Risto Nikkanen ja Vesa Peltokangas.

Maahanmuuttajakoulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen

peruskoulutukseen valmistava koulutus

Elokuussa 2013 maahanmuuttajien ammatilliseen pe-ruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa aloitti 20

44

opiskelijaa kymmenestä eri maasta: Kiinasta, Thaimaas-ta, Nepalista, Bangladeshista, Romaniasta, Ruandasta, Brasiliasta, Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Kaikil-la koulutukseen valittavilla on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa. Maahantulon syynä on ollut pakolaisuus tai avioliitto. Valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opinto-viikkoa. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan kielitaitoa ja muita ammatillisissa opinnoissa tarvittavia valmiuksia sekä elämänhallintaa. Suomeen kototutumi-nen ja kulttuuriin tutustuminen kulkee mukana kaikessa opiskelussa. Lukuvuoden aikana on opinto-ohjauksen ja ammatinvalinnan merkeissä vierailtu kaikissa ammat-tiopiston toimipaikoissa. Joulu- ja tammikuussa opiskeli-jat seurasivat opetusta eri opintoaloilla tai työskentelivät haluamillaan aloilla neljän opintoviikon ajan.

Ammattiopiston Kälviän toimipaikan nuoriso- ja va-paa-ajanohjauksen opiskelijat Jonna Kallioinen ja Hen-na Rantala suorittivat työssäoppimisjaksot valmistavassa luokassa syksyllä ja keväällä. Kevään aikana opiskelijoi-himme ja uuteen luokkaamme ovat käyneet tutustumassa Kruunupyyn Kansanopiston maahanmuuttajaopiskelijat, Kälviän toimipaikan maahanmuuttajaopiskelijat ja Kaus-tisen Evankelisen Opiston lastenohjaajaopiskelijat.

Yleisen kielitutkinnon suomen kielen keskitason ko-keeseen huhtikuussa osallistui 18 valmistavan oppilasta. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa järjestettiin maalis-kuussa ensimmäistä kertaa suomen kielen valtakunnalli-nen kielikoe, johon osallistui 13 valmistavan opiskelijaa. Kevään yhteishaussa melkein kaikki opiskelijat hakivat toi-sen asteen oppilaitoksiin toiveena saada aloittaa elokuussa ammatilliset opinnot yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Keväällä opiskelijoilla oli mahdollisuus valita joko hygienia- tai työturvallisuuskurssi. Hygieniakoulutuksen aluksi opettaja Saila Tolppanen vei koko ryhmän opiston laboratorio-osastolle tutustumaan tarkemmin bakteerei-hin. Luonnontiedon merkeissä valmistava luokka teki toukokuussa parikin luontoretkeä. Retkien lopuksi opis-kelijat saivat nauttia eväitä luonnon helmassa ja rentoutua raskaan, mutta antoisan lukuvuoden jälkeen.

Jerlaine ihailee toimipaikan lampaita

Maahanmuuttajaopiskelijat tutkivat bakteerinäytteitä opet-tajiensa Saila Tolppasen ja Aino Pihakarin kanssa laborato-rio-osastolla

Henna ja valmistavan opiskelijat Kokkolan keilahallissa

Jerlaine, Mahamed ja Cati keskittyvät jousiammuntaan Käl-viän toimipaikassa.

45

Aikalisä A ja B, ammatillisesti valmentava ja kuntouttava pienryhmä nuorille

Aikalisä -ryhmiä on toiminut lukuvuoden aikana kak-si. Erillishaku oli kesän 2013 aikana, jolloin 24 peruskou-lunsa päättänyttä tai ammatilliset opinnot keskeyttänyttä nuorta haki Aikalisään. Näistä nuorista valittiin elokuussa haastattelujen jälkeen 11 opiskelijaa aloittamaan opintonsa ryhmissä. Ryhmiä täydennettiin syyslukukauden aikana seitsemällä opiskelijalla, osa keskeytti lukuvuoden aika-na opinnot erinäisistä syistä ja osa suoritti opintoja oman opintopolun kautta. Aikalisässä on valmennettu, ohjattu ja kuntoutettu näitä nuoria kohti tulevia ammatillisia opin-toja yhden lukuvuoden ajan. Ryhmän toiminta on ollut käytännönläheistä ja oppimisympäristö kodinomainen. Opetuksen punaisena lankana on elämän arkipäivän ko-kemusten tuominen eri opintosisältöihin sekä opiskelijan kohtaaminen yksilöllisesti hänen elämäntilanteensa kes-kellä.

Aikalisä A -ryhmän opettajana on toiminut KM Jyr-ki Kleimola ja koulunkäyntiavustajana Janika Kupila. Aikalisä B:n opettajana on toiminut ammatillinen eri-tyisopettaja Reijo Paavola ja koulunkäyntiavustajana Mari Puoma-Korvela. Kuraattori Britt-Marie Karlsson on huo-lehtinut kuratiivisesta työstä ja Evelina Tyynelä on vastan-nut opiskelijoiden henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta. Helmikuun lopussa molemmat ryhmät pääsivät muutta-maan ammattiopiston Lontoo-rakennuksen uuden uutu-kaisiin luokkatiloihin, johon valmentaville, kuntouttaville ja ohjaaville ryhmille valmistui uudet luokkatilat ja oppi-misympäristöt samaan rakennukseen.

Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa myös Aikalisä nuorten ollut mahdollista korottaa peruskoulun päättö-todistuksen arvosanoja, jotta kevään 2014 yhteishaussa korkeampi pistemäärä mahdollistaisi opiskelupaikan saa-misen. Työssäoppimisen tavoitteena on ollut päästä tutus-tumaan mahdollisimman moneen eri ammattialaan, jotta opiskelija löytäisi helpommin oman opintolinjansa. Luku-vuoden aikana ryhmäläisille on järjestynyt viiden viikon aikana työssäoppimispaikka 26 Pohjanmaan yrityksestä tai yhteisöstä. Työelämään tutustuminen on tapahtunut ryhmämuotoisina yrityskäynteinä sekä opiskelijan oman suunnitelman mukaisina tutustumisjaksoina. Yksi mielen-kiintoisimmista yrityskäynneistä toteutui Kokkolan suur-teollisuusalueelle. Aikalisissä on ollut työssäoppimassa lukuvuoden aikana ammattiopiston Kälviän toimipaikan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelija.

Aikalisä on toiminut ammattiopistossa kymmenen ja puolen lukuvuoden ajan, jonka aikana 153 nuorta on saa-nut henkilökohtaista valmennusta, ohjausta sekä kuntoutus-ta ammatillista koulutusta varten. Aikalisässä tehty työ on osoittanut, että tämän tyyppinen ”täsmäkoulutus” on erittäin tarpeellinen nuorelle, joka ei vielä tiedä, mikä hänestä voisi isona tulla. Suurin osa Aikalisän käyneistä nuorista opiske-lee tällä hetkellä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, on valmistunut ammattiin tai mukana työelämässä.

Ammattistartti, ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammattistartti toimii ammattiopistossa kolmatta luku-vuotta. Ryhmän ohjauksesta ovat vastanneet vastaava opet-taja Evelina Tyynelä sekä koulunkäyntiavustajina Maarit Isosaari (elokuu - lokakuu) sekä Outi Hakunti (lokakuu - huhtikuu 2014). Ammattistartissa opiskelun aloitti 15 opis-kelijaa. Lukukauden aikana ryhmä täydentyi 18 opiskelijan ryhmäksi. Opiskelunsa aloittaneista osa oli peruskoulun

Työssäoppimassa Kivikankaan varastolla.

Ulkoilua Laajalahdessa.

Uudessa opetuskeittiössä ruuanlaittoa.

46

päättäneitä ja osa ammatilliset opinnot keskeyttäneitä. Ryhmässä on lukuvuoden aikana opiskellut 14 poikaa ja 4 tyttöä. Ryhmästä on siirtynyt opiskelijoita perustutkintoon opiskelijoiksi, toiseen valmentavaan ryhmään sekä amma-tillisista perustutkinnoista Ammattistarttiin opiskelijaksi. Ryhmä siirtyi saneerattuihin Lontoo-kiinteistön tiloihin helmikuussa 2014.

Ammattistartti on ammatillisiin opintoihin ohjaava ja valmentava koulutus ja kuuluu ammattiopistossa ammatti-taitoa täydentävien opintojen lohkoon. Koulutus kestää yh-den lukuvuoden. Opiskelijat ovat opiskelleet 20–40 opin-toviikkoa. Tunnistettavien ja tunnustettavien opintojen ansiosta opiskelijan tulevat ammatillisen perustutkinnon opinnot lyhenevät noin 15–20 opintoviikolla. Koulutuk-sen tavoitteena on ollut henkilökohtaistaa opiskelijoiden opinpolkuja niin, että oma urasuunnitelma on selkeytynyt ja tuleva oma ala on vahvistunut tai se on löytynyt vasta koulutuksen aikana.

Koulutuksen aikana opiskelijat ovat ohjaajiensa kanssa tutustuneet ensin ryhmänä ammattiopiston eri toimialo-jen koulutustarjontaan. Kevätlukukauden alusta lähtien opiskelijat valitsivat yhdestä kolmeen itseään kiinnostavaa koulutusohjelmaa ja tutustuivat niihin itsenäisesti tehden töitä opetusryhmän mukana. Työelämään tutustuminen on tapahtunut ryhmämuotoisina yrityskäynteinä sekä opiskelijan oman suunnitelman mukaisina tutustumisjak-soina yhteensä viisi opintoviikkoa.

Lukuvuoden tärkeimpiä tavoitteita on ollut korottaa pe-ruskoulun päättötodistuksen arvosanoja, jotta kevään 2014 yhteishaussa korkeampi pistemäärä mahdollistaisi opiske-lupaikan saamisen. Peruskoulun korotuskuulusteluita on pidetty yhdeksässä peruskouluaineessa. Korotuskuuluste-luihin on osallistunut 16 opiskelijaa ja numeroita korot-tanut 11 opiskelijaa. He ovat saaneet korotettua yhteensä 34 numeroa. Kaksi opiskelijaa on saanut korotettua viittä perusopetuksen päättöarvosanaa ja yksi opiskelija kuutta arvosanaa.

Kuluneena lukuvuotena opiskelijoiden opintopolut ovat olleet yksilöllisempiä ja heidän suorittamiensa opintojen sekä opintoviikkojen määrä ovat vaihdelleet enemmän kuin aikaisempina vuosina. Osa opiskelijoista on keskit-tynyt pakollisten opintojen suorittamiseen ja osa opiske-lijoista suorittanut pakollisten opintojen lisäksi valinnaisia opintoja. Toukokuun lopussa Ammattistartin todistuksen saavat opiskelijat ovat monin eritavoin parantaneet mah-dollisuuksiaan menestyä tulevissa opinnoissa. Kesäkuun puolivälin jälkeen, yhteishakutulosten saavuttua, opin-to-ohjaus jatkuu jälkiohjauksena, mikäli opiskelija ei ole saanut opiskelijapaikkaa tulevaa syksyä varten.

Ammattilukio muutti Ammattikampukselle

Lukuvuosi 2013–2014 oli Kokkolan ammattilukion kym-menes toimintavuosi. Kuluneensa lukuvuonna ammatti-

lukio-opintoja Kokkolassa suoritti vajaa 300 Keski-Poh-janmaan ammattiopiston ja konservatorion opiskelijaa. Ammattiopiston opiskelijat koostuivat pääosin kokki-, ICT-asentaja-, merkonomi-, datanomi- ja lähihoitajaopis-kelijoista, mutta lisäksi myös monet muiden koulutusalo-jen opiskelijat ovat tehneet omia yksilöllisiä opintosuun-nitelmiaan ja suorittaneet ammattiopintojensa rinnalla lukio-opintoja. Ammattilukion lukio-opintoja opettavat Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisluvan nojalla pääosin Kokkolan aikuislukion vakinaiset opettajat.

Kuluneen lukuvuoden aikana paikallisten koulutuksen järjestäjien välistä ammattilukiosopimusta uudistettiin. Tavoitteeksi otettiin ammatti- ja lukio-opintojen järjes-täminen siten, että ammattilukio-opiskelijat voisivat saa-da ammatillisen perustutkintonsa valmiiksi jo neljännen opiskeluvuotensa jouluun mennessä. Tällöin he voisivat jatkaa lukio-opiskelijoina neljännen opiskeluvuotensa kevään ajan ja saada sen jälkeen lukion päättö- ja yliop-pilastutkintotodistuksen. Tämä uudistus aiheutti jonkin verran muutoksia ammattilukion ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen jaksojen sijoitteluun. Tänä lukuvuonna noin puolet neljännen vuoden opiskelijoista valmistuikin ammattiin jo joulukuussa.

Ammattilukion lukuvuoden merkittävin muutos oli kui-tenkin muutto Vingenkadulta Ammattikampuksen uusiin tiloihin, jotka sijaitsevat G- eli Lontoo-siiven toisessa ker-roksessa. Uusia tiloja ja muuttoa valmisteltiin syksyllä ja talvella huolellisesti. Muutto toteutettiin talvilomaviikol-la, minkä jälkeen opetus saattoikin jatkua keskeytykset-tä. Ammattilukion uusien tilojen myötä mm. opettajien työskentely- ja sosiaalitilat paranivat merkittävästi. Myös Kokkolan kaupungin ylläpitämä perusopetuksen lisäope-tus eli kymppiluokka sijoittui ammattilukion luokkatilojen yhteyteen. Ammattilukiossa aloitettiin myös valmistautu-minen lukion opetussuunnitelman uudistamiseen ja säh-köisiin ylioppilaskirjoituksiin. Uuden opetussuunnitelman on määrä astua voimaan syksyllä 2016, jolloin myös osa ylioppilaskokeista tehdään sähköisesti ensi kertaa.

Lukuvuoden perinteisiin tapahtumiin kuuluivat abitu-rienttien penkkarit helmikuussa sekä niitä seuranneet van-hojen päivän tanssit, joita esitettiin sekä Snellman-salissa oman koulun väelle että iltaesityksessä yhdessä Kiviniityn,

47

ja Kokkolan ruotsinkielisen lukion opiskelijoiden kanssa Hollihaan koulun salissa. Keväällä myös muutama am-mattilukio-opiskelija sekä uskonnon lehtori Jonna Finell osallistuivat useamman lukion yhteiseen Uskontojen Intia -hankkeeseen, johon sisältyi kymmenpäiväinen matka In-tiaan.

Ylioppilaskirjoitukset järjestettiin kuluneena luku-vuonna aiempien vuosien tapaan yhteistyössä Kokkolan yhteislyseon lukion kanssa. Syksyn ylioppilas- ja valmis-tujaisjuhlat pidettiin itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä kauppaopistolla. Tuolloin ylioppilaaksi valmistui kahdek-san ammattilukio-opiskelijaa. Kevään ylioppilas- ja val-mistujaisjuhla on 31.5.2014, ja silloin valmistunee noin 60 ammattilukio-opiskelijaa. Ammattilukiotoimintaa toteute-taan myös Kannuksessa, Perhossa, Toholammilla ja Kaus-tisella.

Toisen asteen yhteistyö

Keski-Pohjanmaan eri koulutusmuotojen oppilaitokset ovat jatkaneet tiivistä yhteistyötä kuluneena lukuvuonna 2013-14 erilaisten II-asteen työryhmien kautta. Näitä ovat olleet rehtorit, opinto-ohjaajat, tietohallinto ja laajempi koko yhteistyötä koordinoiva yhteistyöryhmä asiantunti-joineen. Tavoitteena on saada aktiovoitua vielä myös opet-tajien yhteistyö yli oppilaitosrajojen. Johanna Kattilakoski on ansiokkaasti luotsannut toisen asteen koordinaattorina toimintaa ja hänen jäätyään äitiyslomalle huhtikuun alussa valittiin työtehtävään Terhi Petäjä.

Toiminnassa merkityksellisintä on ollut mm. tiedotus, kollegiaalinen tuki, hankeyhteistyö, yhteinen opintotarjon-ta, yhdistelmäopintojen edistäminen ja ennen kaikkea halu kehittyä yhdessä ja tehdä avoimesti yhteistyötä. Vähitellen kun olemme oppineet paremmin tuntemaan koulutuksen kentällä toimijat, on yhteishenki ja opiskelijoiden ohjaami-nen oikeisiin valintoihin parantunut.

Mitä sitten ollaan konkreettisesti tehty: Kyvyt.fi ePortfo-lio-palvelua on pilotoitu; kurssien yhteistoteutukset AC:llä; valmisteltu uutta toisen asteen yhteismoodlea, joka otetaan käyttöön syksyllä; vierailtu eri toimipaikoissa ja oppilai-toksissa oppimassa toisiltamme; tehty yhteisesite; osallis-tuttu yhteisiin koulutuksiin mm. Osaava-hankkeen kautta; opo-bussi starttasi valtakunnallisille opo-päiville Seinä-joelle, jolloin matka-aikakin mahdollisti yhteistyön teke-misen; AMK:n kanssa toteutettu väylä-opintoja; vanhem-painiltoja ja 9- sekä 8-luokkalaisten vierailut; lukuvuoden yhteistyön kruunaa vuosittain Kokkolinnassa järjestettävä kevätillallinen.

Ohjaus ja tuki opinnoissa

Henkilöstö

Opiskelijahuoltohenkilöstö, Ammattikampus:Anne Eteläaho, opiskeluhuollon koordinaattori, KMEini Honkala, etsivä nuorisotyöntekijä, lasten- ja nuorten erityisohjaajaBritt-Marie Karlsson, kuraattori, YTKJohanna Kattilakoski, II asteen koordinaattori, KM, 31.3.2014 saakkaPäivi Kaustinen, kuraattori, YTMSari Kola, terveydenhoitaja (Kokkolan terveyskeskus)Jouni Mantila, opinto-ohjaaja, lehtoriUlla Myllymäki, terveydenhoitaja (Kokkolan terveyskes-kus)Tapio Oinas, opinto-ohjaaja, FMRauno Perttula, kuraattori, YTMTerhi Petäjä, II asteen koordinaattori, KM, 31.3.2014 alkaenMatti Räisänen, asuntolan yövalvoja, lasten- ja nuorten erityisohjaajaMarjo Saarinen, opinto-ohjaaja, lehtoriKristiina Salo, asuntolanvalvoja, nuorten erityisohjaajaHilkka Viitala, asuntolanhoitaja, merkonomiMarkku Vähähyyppä, tk-lääkäri (Kokkolan terveyskes-kus)

Opiskelijahuoltohenkilöstö, HyvinvointikampusHeidi Brunner, tk-lääkäri (Kokkolan terveyskeskus)Tarja Ingman, opinto-ohjaaja, lehtori, YTMCarita Hilli, terveydenhoitaja (Kokkolan terveyskeskus)Rauno Perttula, kuraattori, YTMPirjo Pura, terveydenhoitaja (Kokkolan terveyskeskus)Katriina Sipilä, opinto-ohjaaja, lehtori, erityisopettajaKuvassa etualalla Ann Christine Mannström, Milka Matti-

la, Katriina Sipilä ja Jaana Sinko.

48

Opiskelijahuoltohenkilöstö, Kannuksen toimipaikkaTaisto Hakkarainen, opinto-ohjaaja, lehtori, insinööriMarika Isoniemi, kuraattori, sosionomi AMKKaisu-Maija Salminen, asuntolanvalvoja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaAnu Välikangas, terveydenhoitaja (Jyta)

Opiskelijahuoltohenkilöstö, Kaustisen toimipaikkaHilkka Heikkinen, asuntolanvalvojaTiina Kivinen, terveydenhoitaja (Jyta)Eliisa Koivukoski, opinto-ohjaaja, tuntiopettaja, insinööri AMK, agrologi AMKTuula Paavola-Ylitalo, ohjaava tukihenkilö (2pvä/vko), FM

Opiskelijahuoltohenkilöstö, Perhon toimipaikkaSari Aho-Vasalampi, terveydenhoitaja (Jyta)Veera Mäkelä, asuntolanhoitaja, nuoriso-ja vapaa-ajanoh-jaajaMarika Riihimäki, opinto-ohjaaja, tuntiopettaja, Agrolo-gi AMKHannele Sui-Tuomaala, kuraattori, erityisopettaja, KM, 6.2.2014 saakkaAuli Saari, kuraattori, erityisopettaja, lehtori (1 pvä/vko), KM

Opiskelijahuoltohenkilöstö, Kälviän toimipaikkaMarika Isoniemi, kuraattori, sosionomi AMKTerhi Petäjä, opinto-ohjaaja, KMSatu Mäkinen, asuntolanhoitaja, merkonomi, lasten- ja nuorten erityisohjaajaPäivi Porkola, terveydenhoitaja (Kokkolan terveyskeskus)

Opiskelijahuoltohenkilöstö, Toholammin toimipaikkaMarika Isoniemi, kuraattori, sosionomi AMKUlla-Maj Suominen, terveydenhoitaja (Jyta)Tuulikki Väänänen, opinto-ohjaaja, artenomi AMK

Yleistä

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppi-misen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä so-siaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisös-sä. Opiskeluhuolto kuuluu opiston koko henkilöstölle. Opiskeluhuoltoa kehitetään koko opiston yhteisessä opis-keluhuollon tiimissä, jota johtaa toimialapäällikkö Kaija Kähäri-Wiik. Suurin työpanos on ollut uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukanaan tuomien muutosten käytän-töön panossa. Tiimi on järjestänyt kolme kehittämispäivää ja hakenut lain toimeenpanon tueksi hankerahoitusta. Yk-sitoista henkilöä kävi tutustumassa Salpauksen opiskelu-huollon käytänteisiin huhtikuussa.

Toimipaikkakohtaisesti opiskeluhuoltoa on kehitetty opiskeluhyvinvointi-työryhmissä. Hyvinvointityötä täy-dennetään opiskelijakohtaisiin asioihin perehtyvän ns. miniohran/työvaliokunnan (= pieni opiskelijahuollon ko-kous) kokoontumisella. Tiedon kulun varmistamiseksi on

pidetty ns. saattaen vaihtaen palavereita, joiden myötä on käyty peruskoulujen oppilashuoltoryhmissä kartoittamassa mahdollisten tulevien uusien opiskelijoiden erityistarpeita. Kodin ja opiston välinen yhteistyö on tärkeää opiskelijoi-den hyvinvoinnin tukemisessa. Uusille ryhmänohjaajille järjestettiin elokuussa kaksipäiväinen koulutus Kalajoella, jossa kouluttajana toimi Henna Ijäs Luovista. Myös eri-tyisopettaja Pekka Laakkonen Luovista koulutti opettajia. Opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisy ja koulutuksen läpäisyn edistäminen on edelleen tärkeä ja ajankohtainen tavoite. Eronneiden opiskelijoiden määrä on ollut edellise-nä lukuvuonna kohtuullinen 5,2 % ja HOJKS-opiskelijoi-den keskeyttämisprosentti 6,4 %.

Syyskuun lopussa Ammattikampuksella järjestettiin en-simmäisen vuoden opiskelijoille ”Vastuullista työrauhaa – turvallinen oppilaitos” -niminen luento, kun taas loka-kuussa Ammattikampuksen ohella myös Kannuksen toi-mipaikassa Hyvinvointi-messut. Kokkolan terveyskeskuk-sen nuorten tuki- ja neuvontapisteen Nuotan työntekijät pitivät kuukausittain vastaanottoa Ammattikampuksella. Opiskeluhuolto järjesti opiskelijoille helmikuussa tutus-tumismatkan Oulun Luovin yksikköön. Ehyt ry koulutti ryhmänohjaajia huhtikuussa. TE-toimiston työntekijä Joh-nanna Hankonen piti vastaanottoa Ammattikampuksella tiistaisin. Kannuksen ja Toholammin toimipaikoissa kou-lunuorisotyöntekijä Riku Rinne kävi luennoimassa syksyl-lä ja keväällä. Kannuksessa järjestettiin turvallisuuspäivä yhteistyössä poliisin ja palokunnan kanssa sekä Kälviän toimipaikassa yhteisöpäivä. Paikka kaikille -tapahtuma Kokkolan kaupungin kirjastossa pidettiin elokuussa.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhoidon palveluista vastaa Kokkolan kaupunki sekä peruspalveluliikelaitos Jyta. Opiskeluterve-ydenhuollon palvelut on tarkoitettu toisen asteen ammatil-lisessa koulutuksessa opiskeleville. Terveydenhoitajien avovastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta, yleensä aa-mupäivän aikana. Ammattiopistossa opiskeleville tehdään terveydenhoitajan suorittama terveyshaastattelu ja tarkas-tus ensimmäisenä opiskeluvuotena. Suun ja hampaiden terveydenhoitopalvelut ovat osa opiskelijan terveyden-huoltoa.

Opiskelija-asuntolat

Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla on opiskelija-asun-not Ammattikampuksella sekä Kannuksen, Kaustisen, Per-hon ja Kälviän toimipaikoissa. Asuntoloiden asukkaaksi voi pyrkiä jokainen ammattiopiston opiskelija, jolla ei ole mahdollisuutta huonojen kulkuyhteyksien tai pitkän koti-matkan vuoksi asua kotonaan. Keski-Pohjanmaan sosi-aalipsykiatrinen yhdistys ry järjestää tuettua asumista Am-mattikampuksen asuntolassa. (ATSA-Asuminen Tuettuna, Saavutuksen Ammatti).

49

Opiskelijoiden ruokailu, opiskelukustannukset, koulumatkatuki

Lounas on opiskelijalle maksuton, maatalousalan opis-kelijoilla on myös iltaruokailua. Ammattiopistossa opis-kelu itsessään on maksutonta, mutta opiskelijan on han-kittava omalla kustannuksellaan ammatillisten ja yhteisten aineiden oppikirjat sekä liikuntatunneilla tarvittavat va-rusteet. Ammattiopisto on korvannut alle 20-vuotiaiden, ensimmäistä kertaa keskiasteen tutkintoa suorittavien opiskelijoiden päivittäisistä koulumatkoista aiheutuneet omavastuuosuudet.

Kuraattori ja etsivä nuorisotyöntekijä

Kuraattorin työ on osa opiskelijahuollon työtä. Kuraat-torin tehtävänä on yhdessä opiskelijan ja hänen muun lähiverkoston kanssa selvittää asioiden nykytila ja pyrkiä löytämään ratkaisuja opiskelijan tueksi ja koulutuspolun turvaamiseksi. Etsivä nuorisotyöntekijä toimii yhdyshen-kilönä erilaisten tukitoimien toteuttamisessa ja opiskelijoi-den asioidessa eri palvelupisteissä.

Anne Eteläahosta Vuoden hyvinvoinnin rakentaja

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho valittiin lokakuussa ensim-mäiseksi ammatillisen koulutuksen Hyvinvoinnin raken-tajaksi. Valinnan teki Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, jonka toiminnanjoh-taja Saija Sippola palkitsi Eteläahon. Eteläaho on aktiivi-nen toimija ja organisaattori opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä tapahtumissa, joista Hyvinvointimessujen ohella mainittakoon myös Savuton Kpedu - ja Paikka kaikille -ta-pahtumat. Eteläaho on ollut myös aktiivinen työkykypas-sin puolestapuhuja. Hän on tehnyt yhteistyötä myös perus-opetuksen kanssa ns. nivelvaiheessa jo pitkään.

Opinto-ohjaus – yhteishaku uudistui

Tänä lukuvuotena toisen asteen yhteishakujärjestelmä uudistettiin täysin. Vuodesta 2008 ollut edellinen haenyt.fi sai poistua nykyisen Opintopolku.fi tilalta, mikä on jo kol-mas merkittävä yhteishaun uusiutumisen malli. Paperista yhteishakujärjestelmää käytettiin vv. 1979 – 2008. Muutok-sella paperisesta sähköiseen haluttiin mm. myös parantaa hakujärjestelmän tehokkuutta ja taloudellisuutta, tehostaa opiskelupaikkojen täyttöä, yhtenäistää valintojen aikatau-luja, selkeyttää ja tehdä julkiseksi valintajärjestelmä sekä tehostaa oppilaan- ja opinto-ohjausta.

Miksi yhteishaku-uudistus toteutettiin nyt. Suurimpa-na uudistusten tavoitteena on tukea välitöntä siirtymis-tä perusopetuksesta tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvioiden

mukaan muutoksella saadaan vuosittain 3.000 – 5.000 aloi-tuspaikkaa lisää perusopetuksen päättäneille sekä vailla toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville. Ilman ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen koulutus-paikkaa olevat hakijat saavat todistuspisteiden lisäksi kah-deksan lisäpistettä. Perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille annetaan kahdeksan pisteen lisäksi kuusi lisä-pistettä eli yhteensä 14 lisäpistettä.

Myös pääsy- ja soveltuvuuskoekäytänteet muuttuvat täysin. Jatkossa pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin kutsutaan kaikki hakijat. Siten edistetään motivoituneiden ja käytän-nöllisesti suuntautuneiden hakijoiden sekä niiden, joilla on heikko perusopetuksen päättötodistus, koulutukseen pääsyä. Opetushallituksen asettamassa työryhmässä ollaan yhdenmukaistamassa kokeiden sisältöjä ja kriteerejä. Uu-distuksen myötä tuli myös ns. varsinaisen haun jälkeinen erillishaku, joka alkoi tänä keväänä huhtikuun lopussa. Erillishaku on tarkoitettu niille, joilla on jo tutkinto.

Haasteena tässä uudistuksessa on ns. kikkailu lähtöpis-teiden osalta. Mikäli hakijalla on jo koulutuspaikka haku-vaiheessa, et saa ns. lisäpisteitä (8 0p.) Näiden saamiseksi hakijan on erottava nykyisestä koulutuksesta, mitä on val-takunnassa tehtykin. Tämä on aiheuttanut ohjaussektorin toimijoissa hämmennystä, toisin sanoen onko tällainen toimintamalli moraalisesti oikeanlainen.

Anne Eteläaho: (oik.) Vuoden hyvinvoinnin rakentaja.

50

Yhteishaun tulosten saaminen hakujärjestelmästä kesti tänä keväänä runsaat kolme viikkoa. Syyksi viivytykseen olivat todennäköisesti tekniset viat Opetushallituksen koneissa. Hakijamäärät jäivät pienemmiksi kuin aikai-sempina vuosina. Syynä tähän pidetään mm. ikäluokkien pienentymistä, hakijaperusteisuuden muuttumista (ei ha-kukelpoisuutta niillä, joilla on jo tutkinto) sekä hakijoiden epärealistisuutta hakukohteiden asettamisessa.

Jouni Mantila on toiminut useamman vuoden koulutus-yhtymän koordinoivana opinto-ohjaajana. Mantilan mu-kaan tehtävä on ollut avartava, mielenkiintoinen, työllistä-vä ja haastava. - Olen toiminut ryhmän puheenjohtajana. Kokousten koollekutsujana se on käytännössä tarkoittanut esityslistojen, päivien ohjelman, asiantuntijaluennoitsijoi-den, kokoontumispaikkojen ja ajankohtien tarkkaa suun-nittelua, Mantila kertoo. Kokouksiin on osallistunut kou-lutusyhtymämme jäsen- ja sopimuskuntien yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten toimipaikkojen oppilaanoh-jaajia, opinto-ohjaajia ja rehtoreita. Mantila on lisäksi jär-jestänyt rehtoreille ja opinto-ohjaajille syksyisin eri alojen yrityskäyntejä. Vierailukohteina ovat olleet mm. Osuus-kauppa KPO, Oy Snellman Ab, Oy Häggblom Ab sekä Oy Rolls Royce AB. - Nyt on aika siirtyä tästä toimesta sivuun ja antaa uudelle henkilölle mahdollisuus kehittää toimin-toja. Pavlenkon sanoin haluaisin tiivistää päättyneen toi-mintakauteni tunnelmia: ” Elämäsi ei muodostu päivistä jotka ovat menneet, vaan päivistä jotka muistat.” Mieleeni jää paljon hyviä päiviä ja hetkiä, Mantila toteaa lopuksi.

Erityisopetus

Erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevil-le opiskelijoille. Kuluvana lukuvuotena opiskelijoille on tehty 388 henkilökohtaista opetuksen järjestämistä kos-kevaa suunnitelmaa (HOJKS). Opiskelijan on ollut mah-dollista saada yksilöllistä tai eriytettyä tukea ja opetusta. Erityisopetus on ammattiopistossa toteutettu yhdenvertai-suusperiaatteen mukaan samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai vaihtoehtoisesti osittain tai koko-naan pienryhmässä.

Ammattiopistossa on työskennellyt tänä lukuvuonna yh-teensä 18 ammatillista erityisopettajaa. Erityisammattiop-pilaitos Luovin konsultointi ja yhteistyö on ollut tärkeällä sijalla erityisopetuksen käytänteiden kehittämisessä. Eri-tyisopetusta koskevaa koulutusta on järjestetty opettajille. Esimerkiksi Läpäisy-hanke mahdollisti ryhmänohjaajille kahden päivän koulutuksen. YTY- hanke järjesti vuoros-taan koulutusta erityisopetuksen teemoista.

Opiskelijakunta ja tutor-toiminta

KeKo ry:n syyslukukausi alkoi uusien jäsenten rekry-toinnilla ja yhdistyskoulutuksella yhdessä Bosse ry:n hal-lituksen kanssa. Syksy vierähti kannanottoja laatiessa mm. olo- tulo- ja päättökyselyiden pohjalta. Hallituksen ko-

kouksia pidettiin eri toimipaikoissa tutustuen samalla nii-den toimintaan. Hallitusta informoitiin organisaatiouudis-tuksen mukanaan tuomista muutoksista, jotta sen jäsenet voivat osaltaan tiedottaa niistä omissa toimipaikoissaan. Syyslukukauden päätteeksi hallitus edusti opiskelijoita koulutusyhtymän toimielinten jouluillallisella. Huhti-kuussa opiskelijayhdistyksen jäsenet tutustuivat SAKUs-tars-tapahtumaan Vaasassa. Hallituksessa istuu 13 jäsen-tä eri toimipaikoista. Puheenjohtajana on toiminut Aaro Airola (liiketalous) sekä sihteerinä ja varapuheenjohtajana Matti Flink (rakennusala). KeKo:sta on nimetty edustajat nuorison koulutuspalvelutiimiin sekä ammattiosaamisen - ja opiskeluoikeuden toimikuntiin. Syyslukukauden ajan KeKo ry:n toiminnasta vastasi Riikka Vilmin sijaisena Lau-ra Nikkanen, kun taas kevätlukukaudella vastuu jaettiin.

Tutor-toiminnan tavoitteena on tukea aloittavien opiske-lijoiden kiinnittymistä uuteen opiskeluyhteisöön sekä esi-tellä koulutustarjontaa tuleville hakijoille. Syksystä alkaen tutor-opiskelijat osallistuivat koulutusyhtymän koulutustar-jonnan esittelykierroksille alueen yläkoulujen vanhempai-niltoihin opinto-ohjaajien kanssa. Lukuvuoden viimeisessä jaksossa toteutettiin tutor-koulutus, johon osallistui 47 in-nokasta, tulevaa tutor-opiskelijaa. Toimintaa on toteutettu eri toimipaikoissa mm. opiskelijoiden orientaatiopäivinä.

KeKo ja Bosse ry:n hallituksien edustajat osallistuivat Suo-men Opiskelija-Allianssi (OSKU) ry:n syyskuussa järjestä-mään yhdistyskoulutukseen.

Kuvassa tutoreita ryhmäyttämässä uusia opiskelijoita orien-taatioviikolla.

51

Toimistohenkilöstö toimipaikoittain

Ammattikampus:

Marika Ahola, projektityöntekijä, lasten- ja nuorten erityisohjaajaEssi Hukka, koulutussuunnittelija, merkonomiElisa Isohanni, opintosihteeri, tradenomiHeidi Kankainen, koulutussuunnittelija, tradenomi, virkavapaa 31.12.2014 saakkaRiitta Kokko, koulutussuunnittelija, tradenomiTuija Koukkari, erityissuunnittelija, KK, 31.5.2014 saakkaLiisa Pirkola, toimistovirkailija, yo-merkonomiArmi Pyykkönen, toimistovirkailija, merkanttiSanna Silvennoinen, toimistosihteeri, yo-merkonomiSirpa Slotte, opintosihteeri, merkonomiSamppa Toivonen, koulutussuunnittelija, tradenomiSatu Toivonen, opintosihteeri, datanomi, 3.1.2014 saakkaTeija Tuunila, kansainvälisen toiminnan päällikkö, eko-nomiRiikka Vilmi, koulutussuunnittelija, tradenomi

Hyvinvointikampus

Mari Bergroth, opintosihteeri, merkonomi, virkavapaa 13.1.2014 alkaenArja Björkskog, taloussihteeri, merkonomiTuula Dahlbacka, toimistosihteeri, 5.5.2014 saakkaOuti Kangas, opintosihteeri, insinööri, 5.5.2014 saakkaSippo Hiltunen, vahtimestari, yo-merkonomi, eläkkeelle 1.7.2014Toivonen Satu, opintosihteeri, datanomi, 7.1.2014 alkaen

Kannuksen toimipaikka

Heidi Jokinen, koulutussuunnittelija, tradenomiPirjo Kortetmaa, koulutussihteeri, sihteerin ammattitut-kintoLiisa Takalo, taloussihteeri, merkonomiMarianne Överman, toimistosihteeri, 5.5.2014 saakka

Kaustisen toimipaikka

Marjo Kaivolahti, koulutussuunnittelija, agrologi AMK, virkavapaallaSonja Peltokangas, koulutussuunnittelija, tradenomiUlla Ojamäki, koulutussuunnittelija, YTM, Kaivolahden sijainenTaru Siekkinen-Siljala, koulutussihteeri, yo-merkonomi, virkavapaalla

Perhon toimipaikka

Satu Mäntynen, toimistosihteeri, restonomi, merkonomiTarja Kangas, koulutussuunnittelija, tradenomi

Kälviän toimipaikka

Mico Mikkonen, media-assistentti/vahtimestari, me-dia-assistenttiSoile Niemi, toimistosihteeri, yo-merkonomiMaria-Lena Siirilä, opintosihteeri, 31.12.2013 saakka

Toholammin toimipaikka

Eira Kekkonen-Orava, toimistosihteeri, merkonomi

52

Ammatillinen kilpailutoiminta

Ammattitaidon SM-kilpailujen finaalitapahtuma jär-jestettiin tänä vuonna Lahdessa. Yllä olevassa taulukos-sa näkyvät Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiske-lijoiden finaalisijoitukset, lajit ja heidän valmentajiensa nimet. Jo finaaliin pääseminen oli erinomainen suori-tus.

Lähes 2.000 nuorta pääsi semifinaalivaiheeseen, jo-hon osallistui yhteensä 42 Keski-Pohjanmaan ammat-tiopiston opiskelijaa 22 eri lajissa. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat tavoittelivat finaalipaikkoja myös seuraavissa lajeissa: autonasennus, automaatio-asennus, ilmastointiasennus, talonrakennus/kirvestyöt, talonrakennus/muuraus ja laatoitus, maalaus ja tape-tointi, putkiasennus, ravintolakokki, sähköasennus,

Projektin nimi/aihealue Tavoitteet Budjetti Omarahoitus 3T-hanke Metallialan tuotantokoulu

Tehostettu ohjaus töihin ja te-toimistoon.299.008 € 53.653 €

Verkko- ja mobiiliopetuksen kehittäminen (Oppimisen SULO)

Oppimisympäristöjen kehittäminen 33.333 € 7.333 €

DIGIMOTO- Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke

Hankkeen tavoitteena on kehittää metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa simulaattoripohjaisia virtuaalioppimisympäristöjä.

170.000 € 21.000€

Palava Projektin tavoitteena on lisätä ja parantaa yhteistyötä sekä eri perustutkintojen että työelämän toimijoiden välillä.

368.000 € 55 686 €

Koulutusväylä Tavoitteena on tutkintoon johtavan koulutuksen ja sen tukitoimien sisällöllinen kehittyminen siten, että siirtyminen koulutustasolta toiselle onnistuisi joustavasti.

102.000 € 44.000 €

MIXED STUDIES Tavoitteena kartoittaa ja luoda kulttuurialojen sekä sosiaali- ja terveysalojen yhteisiä opintopolkumalleja yhteistyökumppanien kanssa.

110.200 € 21.200 €

Fiilistä asumiseen Opiskelijoiden hyvinvointia tukeva hanke 20.000 € 2.000 €Oppia niinku töissä Työssäoppimisen kehittämishanke 49.500 € 14.000 €Polkuja läpäisyn tehostamiseen 3 Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen

keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä59.650 € 6.600 €

Voo2 Tavoitteena testata avoimia oppimisympäristöjä 16.800 € 7.200 €UVA2 Tavoitteena on työvaltaisen koulutuksen kehittäminen Lapin Elyn ja

Keski-Pohjamaan alueella yhteistyössä paikallisten työpajojen kanssa. 127.500 € 22.500 €

Steppi Hankkeen tavoitteena on kehittää malleja laajennetun sähköisen haun menettelytapojen toteuttamiseksi

42.000 € 14.000 €

JOBI3 Opetuksen moduloinnin kehittäminen, opiskelijoiden valinnaisuuden mahdollistaminen ja opettajien pedagogisen tuen mallintaminen. Haetaan syksyllä 2013.

41.542 € 10.386 €

ART-is inclusion and Self-developmente of adults with learning disabilities trough the ART

20.000 € 0 €

Työ tekijäänsä opettaa Kpedu:n osahankkeen tavoitteena on kehittää laajennetun työssäoppimisen malleja ja tukitoimia ja oppia verkoston toimijoilta

700.000 € 58.000 €

Asuntolahanke- Fiilistä asumiseen Toimintojen kehittäminen vapaa-ajan suhteen sekä yhteisten pelisääntöjen kehittäminen

23.000 € 2.300 €

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 

Nuorten oppisopimuksen ennakkojaksojen mallintaminen ja sisältöjen luominen yhteistyössä ammattiopiston kanssa (7.2.2014-31.12.2015)

117.200 € 0 €

Työpaikkaohjaajien koulutus  Työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen ja työkalujen kehittäminen nuorten oppisopimuskoulutukseen

17.000 € 0 €

Korotettu koulutuskorvaus työnantajille

Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen 2014 83.200 € 0 €

Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

Valtakunnallisen verkoston yhteistyönä kootaan julkaisu tuetun oppisopimuskoulutuksen malleista (2014)

41.602 € 0 €

Haetaan ELY/ESR hanketta sekä OPH valtionavustusta.

Tuotantokoulun ja erityisopetuksen kehittämistä opinnollistamisen/Ecvetin ja opetussuunnitelma uudistuksen ja opintopisteiden näkökulmasta.

Keskeiset Keski-Pohjanmaan ammattiopiston kehittämisprojektit

53

vaatteenvalmistus, lähihoitaja (parilaji), verkkosivujen tuottaminen, tietojenkäsittely, taloushallinto ja yrittäjyys (joukkuelaji)

Lisäksi Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opettajat Kuisma Peura (CAD-suunnittelu) sekä Ari Lähetkangas ja Juhani Kuivaniemi (tietojenkäsittely) toimivat tuomareina. Valtakunnallisen Kilta-hankkeen tapahtumissa koulutus-yhtymää edustivat Pentti Paananen ja Juhani Kuivaniemi.

Kansainvälinen toiminta

Opiskelijoidemme kansainväliset työssäoppimisvaihdot ovat lisääntyneet tänä lukuvuonna. Ulkomailla työssä-oppimassa opiskelijoistamme oli 102 henkilöä, kun luku edellisenä lukuvuonna oli 89. Lyhyemmät opiskelijoiden matkat ovat hieman vähentyneet; nyt niitä teki 75 opiskeli-jaa (edellislukuvuonna 128). Henkilökunnasta 86 henkilöä vieraili ulkomailla. Ulkomaisia opettaja- ja asiantuntijavie-raita oli toimipaikoissamme lukuvuoden aikana 27 henki-löä. Ulkomaisia opiskelijoita toimipaikoissamme vieraili 42. Olemme mukana lähes 20 verkostossa, joista suurin osa on projekteihin liittyviä kotimaisia tai ulkomaisia työ-ryhmiä.

LUMA-toiminta

Kokkolan ammattiopisto valittiin vuoden 2013 LU-MA-kouluksi lukio- tai ammatillinen koulutus -sarjassa. Valinnan teki LUMA-keskus Suomen raati Muutoinkin Kokkolan ammattiopistossa on tehty LUMA-työtä pitkä-jänteisesti, esimerkkinä LUMA-viikkojen järjestäminen jo kymmenen vuoden ajan. Ne ovat tärkeältä osaltaan moni-puolistaneet opiston luonnontieteellisiä opintoja. Lukui-sat eri alojen asiantuntijat ovat olleet luennoimassa. Useat sadat peruskoululaiset ovat päässeet työskentelemään ammattiopiston työpajoissa ja näkemään ammattiopiston opiskelijoiden esityksiä kunkin vuoden teema-aiheista.

Syyslukukauden aikana opiskelijat ja opettajat kävivät tutustumassa mm. Kokkolan jätevedenpuhdistamoon. Li-säksi Professori Esko Laakso Oulun yliopistossa vieraili luennoitsijana. LUMA-viikot toteutettiin kaksiviikkoisena. Erityisen hyvin toimivaksi teemaksi osoittautui ”Suomalai-nen huipputekniikka ja suomalaisten tekemiä keksintöjä”, josta ammattiopiston kemian opiskelijoiden tekemät esitel-mät saivat opiston muilta opiskelijoilta hyvän vastaanoton. Talotekniikan opiskelijat vuorostaan syventyivät matema-tiikan opettajan johdolla tilastotieteeseen ja tekivät siitä esityksen muille opiskelijoille. Ensimmäisen kerran kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen voitiin LUMA-viikolle kutsua jälleen peruskoululaisia.

Kaiken kaikkiaan ammattiopiston LUMA-työllä on ollut inspiroiva vaikutus luonnontieteellisen tietouden omak-sumiseen sekä matemaattis-luonnontieteellisen opiskelun suosion lisääntymiseen. Ammattiopiston lehtori, LU-

Kannuksen toimipaikan opiskelijat kävivät maa- ja metsä-talousministeri Jari Koskisen vieraina huhtikuussa.

Avoimet ovet

54

MA-vastaava Zofia Bazia-Hietikko palkittiin marraskuus-sa Vuoden LUMA-toimijana. Hän on toiminut pitkään LUMA-aineiden opetuksen kehittämis- ja edistämistyössä aktiivisesti ja esimerkillisesti. Hän on vaikuttanut pitkään myös matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja ym-päristökasvatuksen koordinaattorina esimerkiksi luomal-la toimivat verkostot yrityksiin ja muihin oppilaitoksiin aina varhaiskasvatuksesta yliopistoon saakka. Ennakko-luuloton, innovatiivinen, sitkeä ja tulisieluinen kehittäjä on järjestänyt lukuisia tapahtumia ja näyttelyitä. Hän on mahdollistanut valtakunnallisen LUMA-viikon viettämi-sen Kokkolan seudulla, mistä Kokkolan ammattiopisto sai kunniamaininnan kolme vuotta sitten. Vuoden LU-MA-kouluksi Kokkolan ammattiopisto valittiin ensim-mäisen kerran vuonna 2008. Bazia-Hietikko on edistänyt myös kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisten työssä-oppimisjaksojen järjestymistä. Hänen pedagogisena ohje-nuoranaan on ollut ”näkeminen, tekeminen, kokeminen, osallistuminen ja ymmärtäminen”.

Tiedottaminen, viestintä ja markkinointi

Viestintää, markkinointia, tiedottamista, ohjausta sekä toiminnallista esittelyä opistostamme ja koulutuksestam-me valintojen pohjaksi on tämän lukuvuoden aikana an-nettu useissa eri tilaisuuksissa. Perinteisiä ns. vanhempai-niltakierroksia yläkoulujen jäsen- sekä sopimuskunnissa tehtiin marraskuusta–helmikuuhun. Ysiluokkalaisten täs-mäkäyntitutustumista Kokkolan toisen asteen oppilaitok-siin toteutettiin jälleen. Toimintaperiaatteena oli tutustua Kokkolassa päivän aikana kahteen toisen asteen oppilai-tokseen.

Äidit ja kasit -tilaisuus järjestettiin perinteiseen tapaan äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Lukuvuoden aikana saatiin koulutusohjelmittain valmistetut videot valmiiksi. Videoiden tuottajana oli Limetv.fi. Avoimien ovien päivää vietettiin helmikuun alussa. Päivän keskeisimmäksi kohde-ryhmäksi oli valittu kahdeksasluokkalaiset ja heidän huol-tajansa. Mukana esittelemässä koulutustaan olivat kaikkien toimipaikkojen opinto-ohjaajat opiskelijoineen.

SAKU-toiminta: liikunta ja urheilu sekä kulttuuri

Lukuvuoden aikana SAKU ry järjesti lähes 20 valta-kunnallista liikunta- ja urheilutapahtumaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Noin 80 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa osallistui näihin tapahtumiin. Opiskelijoiden yleisurheilun ja frisbeegolfin SAKUn mestaruuskilpailut kisattiin syyskuussa. Pojat saavuttivat kolme mitalia. Keihään voitti paremmin pesäpalloilijana tunnettu Olli Heikkala. Pikaviestin voittivat Tero ja Erno Pannula sekä Matti Flink ja Jon Hietaniemi. Flink sijoittui lisäksi maastojuoksussa toiseksi.

Alueelliset alkusarjat pelattiin viidessä palloilulajissa. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjesti luokkajoukkuei-den sählyn ensimmäisen kierroksen. Olimme mukana tyt-töjen jalkapallo- ja futsal- turnauksissa, joissa molemmissa sijoituimme viidenneksi. Pojat karsiutuivat ensimmäisellä kierroksella salibandyssä ja futsalissa. Marraskuussa pi-detyssä tansanialaisen jalkapallon turnauksessa tulimme toiseksi. Poikien luokkajoukkue Amm12Putki oli sählyn lopputurnauksessa hienosti toinen.

Paremmin pesäpalloilijana tunnettu Olli Heikkala voitti keihäänheiton hyvällä tuloksella 56,74 m.

Henkilövaihtojen määrä Kpedun yhteistyömaissa. Kaikki opiskelijoidemme kohdemaat tänä lukuvuonna.

55

Vierumäellä tammikuussa järjestetyissä SAKU-talvi-kisoissa mitaleita saivat henkilöstön osalta sulkapalloili-jat. Jari Piispanen nappasi hopeaa miesten kaksinpelissä. Nelinpeleissä Jyrki Kleimola & Leila Keski-Oja voittivat kaksi kultaa. Jari Piispanen sai nelinpelissä kaksi hopeaa Pasi Herrosen ja Jonna Veneskarin kanssa. Viime syksynä käydyissä SAKU-kesäkisoissa ammattiopiston henkilöstön edustajat palasivat kotiin suuren mitalisaaliin kanssa. Par-haasta henkilökohtaisesta suorituksesta vastasi Päivi Luk-karila voittamalla kolme kultaa ja yhden hopean. Kuulassa voitto irtosi uudella SAKUn ennätystuloksella.

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat saavut-tivat yhden hopeamitalin ja kolme kunniamainintaa Vaa-sassa huhtikuun alussa järjestetyissä SAKUstars-kulttuuri-kilpailuissa. Jasu Virtanen sijoittui toiseksi kansanlaulu-, konsertti- ja hengellinen musiikki -sarjassa. Lauluyhtyeet ja -kuorot -sarjassa Rööri Roopet eli Ville Jukkola, Miro Särkiniemi ja Ville Uusitalo sai kunniamaininnan, kuten myös Sara Pohjola runo tunnissa - ja Jasu Virtanen yksin-laulusarjassa.

Rööri Roopet -kuoro eli Miro Särkiniemi, Ville Uusitalo (pia-no) ja Ville Jukkola sai kunniamaininnan SAKUstarsissa.

Kuvassa Valde Karppinen, Miika Hirvi, Ville Syrjälä, Atte Isokangas, Niko Rahkola ja Oskari Jokitalo. Kuvasta puut-tuu karsinnoissa pelannut Jukka Kalliokoski.

56

OPISKELIJAMÄÄRÄT TUTKINNOTTAINKESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOLukuvuosi 2013-2014Koulutusala/tutkinto toimipaikka Opiskelijoita

9/2013Opiskelijoita

1/2014LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALA 343 325Hevostalouden perustutkinto AO Kaustinen 41 40Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja AO Kannus 72 66Maatalousalan perustutkinto AO Kannus 47 46Maatalousalan pt, maatalousteknologian koulutusohjelma AO Kannus 52 52Metsätalouden perustutkinto AO Kannus 40 40Hevostalouden perustutkinto AO Perho 32 27Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto AO Perho 34 31Maatalousalan perustutkinto AO Perho 25 23SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 369 354Hiusalan perustutkinto AO 33 32Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto HYV 336 322YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA 292 281

Liiketalouden perustutkinto AO 292 281LUONNONTIETEIDEN ALA 61 58Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto AO 61 58TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 921 866Autoalan perustutkinto AO 54 49Elintarvikealan perustutkinto AO 96 94Kone- ja metallialan perustutkinto AO 118 112Kone- ja metallialan perustutkinto AO Perho 21 18Laboratorioalan perustutkinto AO 30 28Logistiikan perustutkinto AO 57 54Pintakäsittelyalan perustutkinto AO 49 47Prosessiteollisuuden perustutkinto AO 44 41Puualan perustutkinto AO 47 43Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja AO 88 84Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja AO 23 18Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto AO 113 111Talotekniikan perustutkinto AO 62 55Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto AO 37 33Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto AO 47 45Turvallisuusalan perustutkinto AO 35 34KULTTUURIALA 108 95Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto AO Kälviä 55 50Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto AO Toholampi 53 45HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 57 56Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto AO Kälviä 57 56MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 162 148Hotelli-, ravintola-ja catering-alan perustutkinto AO 142 127Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto AO 20 21MUU KOULUTUS 52 52Maahanmuuttajien valmistava koulutus AO 18 20Ohjaava ja valmistava koulutus (AMMATTISTARTTI) AO 18 16Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AIKALISÄ) AO 16 16

YHTEENSÄ 2 365 2 235

57

LUKUVUOSI 2014-2015

Lukuvuosi 2014 - 2015

Syyslukukausi 2014 (aloituspäivä 11.8 ja viimeinen koulupäivä 20.12.)Elokuu Syyskuu Lokakuu

Vk M T K T P L S Vk M T K T P L S Vk M T K T P L S31 1 2 3 36 1 2 3 4 5 6 7 40 1 2 3 4 532 4 5 6 7 8 9 10 37 8 9 10 11 12 13 14 41 2) 6 7 8 9 10 11 1233 1) 11 12 13 14 15 16 17 38 15 16 17 18 19 20 21 42 13 14 15 16 17 18 1934 18 19 20 21 22 23 24 39 22 23 24 25 26 27 28 43 20 21 22 23 24 25 2635 25 26 27 28 29 30 31 40 29 30 44 27 28 29 30 31

Marraskuu Joulukuu

Vk M T K T P L S Vk M T K T P L S UUDET OPISKELIJAT ALOITTAVAT44 1 2 49 3) 1 2 3 4 5 6 745 3 4 5 6 7 8 9 50 8 9 10 11 12 13 1446 10 11 12 13 14 15 16 51 15 16 17 18 19 20 2147 17 18 19 20 21 22 23 52 22 23 24 25 26 27 2848 24 25 26 27 28 29 30 1 29 30 31

Kevätlukukausi 2015 (aloituspäivä 7.1. ja päätöspäivä 29.-30.5.)Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Vk M T K T P L S Vk M T K T P L S Vk M T K T P L S1 1 2 3 4 5 1 9 12 5 6 7 8 9 10 11 6 4)* 2 3 4 5 6 7 8 10 2 3 4 5 6 7 83 12 13 14 15 16 17 18 7 9 10 11 12 13 14 15 11 9 10 11 12 13 14 154 19 20 21 22 23 24 25 8 16 17 18 19 20 21 22 12 16 17 18 19 20 21 225 26 27 28 29 30 31 9 23 24 25 26 27 28 13 23 24 25 26 27 28 29

14 30 31Huhtikuu Toukokuu

Vk M T K T P L S Vk M T K T P L S14 1 2 3 4 5 18 1 2 315 5) 6 7 8 9 10 11 12 19 4 5 6 7 8 9 1016 13 14 15 16 17 18 19 20 11 12 13 14 15 16 1717 20 21 22 23 24 25 26 21 18 19 20 21 22 23 2418 27 28 29 30 22 25 26 27 28 29 30 31

Lähiopetuspäivät alleviivattu, yhteensä 183 tpv Pyhäpäivät punaisellaEtäopiskelupäivä 15.5.2015

JAKSOT LOMAT

1) 11.(12.)8. - 3.10.2014 40 tpv (39) Syysloma 13. - 18.10.2014

2) 6.10. - 29.11.2014 35 tpv Joululoma 22.12.2013 - 6.1.2014

3) 1.12.2014 -4.2.2015 36 tpv Talviloma 24.2. - 28.2.2015

4) 5.2. - 2.4.2015 36 tpv Pääsiäisloma 3.4. - 6.4.20155) 7.4. - 30.5.2015 36 tpv

11.8.2014

mahdollisesti toimipaikkakohtaisia muutoksia

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto

*

58

LUKUVUODEN AIKANA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEET

TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN

AUTO- JA KULJETUSALA

11AUTOAho Joonas KokkolaHedström Mirjam KokkolaHellman Pyry-Joonas KokkolaKerola Jimi KalajokiKirvesmäki Tuomas PerhoKoivukangas Niko PietarsaariKola Jami-Petteri KaustinenLouhula Lauri PerhoOrjala Jani-Mikael KokkolaOtepalu Taavi KokkolaRunsala Marjo-Riitta KokkolaSilander Roni KokkolaStenberg Tero KokkolaTaipale Atte PerhoTastula Arttu KaustinenWitick Robert Kokkola

11LOGGrankulla Anton LuotoHeikkilä Anton KokkolaJaakola Janne KokkolaLuomala Oskari VeteliLämsä Tapio KokkolaMyllykangas Elina ToholampiMyllymäki Oskari KaustinenPaavola Ari KaustinenRahkonen Matti KokkolaSalonen Sami KaustinenSiirilä Iiro KokkolaSorvari Juuso KalajokiUusitalo Tommi PietarsaariVehkoja Miikka KannusVidjeskog Marlen Kruunupyy

KONE- JA METALLIALA

11KONAlapiha Henrik KokkolaHaaponiemi Jesse KokkolaHaasiomäki Toni KokkolaHautaniemi Ville KokkolaHämäläinen Jarkko PietarsaariJokela Rolle KannusLinna Teppo PerhoOjala Joni KyyjärviOrpana Antti PietarsaariSyri Eetu KokkolaVihavainen Henri Kyyjärvi

11LEHIBäckstöm Robert KokkolaHakala Ville KannusHeinoja Sami KokkolaHeinoja Ville KokkolaJaakola Kimi KokkolaJuko Aki KokkolaKalliokoski Sami Kokkola

Kaustinen Ossi KokkolaLaukkonen Joni KokkolaNissilä Saku-Valtteri KokkolaNivala Juho KannusOrjala Joonas KokkolaPaavola Eero-Pekka KokkolaRonkainen Kasimir KokkolaSillanpää Antti KokkolaSnåre Jan KokkolaWentjärvi Joni Kokkola

11LEHI PerhoKinnunen Miika PerhoKuja-Halkola HelsinkiLinna Samuel PerhoMäki Joel PerhoPent Robert PerhoPettai Heikki PerhoPiispanen Antti KinnulaPohjoismäki Jussi VeteliTamminen Pekka Kyyjärvi

59

PROSESSI- JA LABORATORIOALA

11PROSHeikkilä Antti KokkolaKantola Aleksi KokkolaLeppänen Arto ToholampiLundberg Mika KokkolaMärsy Jori KokkolaRajaniemi Frans KokkolaRehula Iiris KokkolaSillanpää Niko KokkolaTikkala Taneli KaustinenUusitalo Matias Kruunupyy

11LABLiedes Milja KokkolaPaakkonen Miika Kokkola

12LABHuima Tiia KokkolaLampi Jonna HelsinkiRahkola Siiri KokkolaSurma-aho Taija PietarsaariVähätiitto Tuomo Haapajärvi

PUU- JA PINTAKÄSITTELYALA

11PUUFaarah Bashiir VöyriHaapaniemi Tuomas KokkolaHuuki Teemu KannusKivijärvi Jonna KokkolaLapinkorpi Jimi VeteliLe Dinh PietarsaariLuotsinen Richard KokkolaNikolajeva Natasha KokkolaNiskakoski Sami KokkolaRäihä Joel Kokkola

11MAALHertell Janina KruunupyyJokela Erkka KokkolaKettula Sami KokkolaLeppänen Iiris KokkolaMahamed Ahmed PietarsaariParkkila Eveliina HaapajärviPolet Elina KannusPykäläma Tanja ToholampiRahkonen Essi Kokkola

RAKENNUSALA

11RAKaHeikkala Olli VeteliHirsikangas Laura KokkolaHosionaho Jere KokkolaKulpakko Andreas KaustinenKulpakko Topias KaustinenKänsälä Jenna KaustinenLaasanen Joni KokkolaLahtinen Mika KokkolaLeppälä Mikael KokkolaLeskinen Lassi KokkolaPadinki Eemi KokkolaRintamäki Olli-Matti JalasjärviStephar Stephar KokkolaSyri Tuomo KokkolaTilus Mika KalajokiWillman Jere Kokkola

12RAKaLahti Henry Lapua

11RAKbGöös Jani KokkolaHaaponiemi Johannes SieviHeikkilä Pyry KaustinenHuuki Janita KokkolaIivari Henri KaustinenIjäs Iida KokkolaJunnila Tuomas KokkolaLaakkonen Jalo KokkolaLassila Joni PietarsaariLehtimäki Viljami PietarsaariLiedes Santeri KokkolaPannula Markus PerhoPäivärinta Niko PietarsaariSiltala Sami KannusTuikkanen Joel LestijärviTyppö Lauri KokkolaViitasalo Matias KannusVirkkala Taneli KaustinenYlikorpi Toni Kokkola

60

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOALA

10TIETOLAnttila Eero KokkolaHanhikoski Jaakko KaustinenHautakangas Matti KokkolaKarsikas Ilari OuluKänsälä Jere KannusPuskala Jori KokkolaSäippä Joona Kokkola

11ICTPikkarainen Timo KokkolaSutinen Iiro Kaustinen

12ICTAnttila Janne Kaustinen

11SÄHKÖAllonen Jere PietarsaariAlppinen Miika KokkolaHakkarainen Elmeri KokkolaHaukilahti Taneli HalsuaJämsä Niko ToholampiLillfors Kim KokkolaLångback Rauli KruunupyyMatokangas Miro HyvinkääOja Joona KokkolaPaananen Ville KyyjärviPalonen Juuso KannusPetäjä Jesse KannusPoikkijoki Henri KokkolaPrittinen Tomi Kalajoki

Seppä Samuel KokkolaStröm Sami PietarsaariTaskila Joona KokkolaViiperi Perttu Kaustinen

11ATMAAlasimi Ville-Veikko KalajokiAllonen Marko PietarsaariHaapaniemi Jesse KokkolaHakunti Antti KokkolaKauppinen Iiro KaustinenKokkonen Netta JärvenpääKoskinen Veikko KokkolaLaasanen Matti PietarsaariMäkelä Teemu KannusNykänen Jere KokkolaPeltoniemi Niko KokkolaPerälä Joonas PietarsaariPihlajamaa Riku KaustinenRiippa Joonatan KokkolaSorvari Juho KokkolaSyri Tuukka KokkolaTamminen Jukka KyyjärviTervala Atte ToholampiYli-Parkas Jere Kalajoki

12TURVAVähähyyppä Piia KokkolaUusihaka Valtteri IsokyröVäisänen Samuli Siikalatva

TALOTEKNIIKAN ALA

11PUTKIGarzon Heber KokkolaHakala Ville PerhoHietaniemi Jon KokkolaJukkola Ville KokkolaLehtinen Joni KokkolaNevanperä Saku KalajokiNyman Miika Kruunupyy

Pannula Erno HalsuaPannula Tero HalsuaPiispanen Nico KokkolaRauhala Michael KokkolaSiermala Aleksi KalajokiTuliniemi Janne KalajokiUusitalo Ville KaustinenVihavainen Jussi Kyyjärvi

LIIKETALOUS, PALVELUT JA KULTTUURI

AUDIOVISUAALINEN VIESTINTÄ10AUDIHietikko Joel Kokkola

11AUDIHaapasaari Nea KauhavaKorpi Joona KokkolaKorvela Janita KannusKoskela Viivi Kauhava

Nokia Sofia RaahePajukangas Malena KokkolaPiispala Tiina ToholampiPohjola Petteri KokkolaRantanen Juliaana SeinäjokiTakala Jari KauhavaVuori Nea KaustinenÄnäkkälä Saana Kokkola

61

ELINTARVIKEALA

11ELITAbdi Muhamed PietarsaariManninen Satu PerhoMikkonen Keni KokkolaOlkkola Janika KalajokiSelkäinaho Anna-Liina Pedersören kuntaTuorila Joni Kokkola

11LEIKOAho Vilma KokkolaHietaharju Jenni KokkolaJohansson Saija-Liisa Kaustinen

Karhula Ida KokkolaKatajamäki Suvi HaapajärviKeränen Elisa KokkolaLaitamäki Janita PietarsaariNissilä Laura KokkolaPietilä Veera KokkolaPollari Valentin KaustinenRautio Janita AlavieskaSelkäinaho Ilona Pedersören kuntaSydänsaari Jenni PietarsaariTyni Julius KokkolaViitasalo Milka Kokkola

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALA

10KOKKILJämsä Aleksi KokkolaRantanen Janina PietarsaariRousu Joonas Kokkola

11KOKKIaFinnilä Camilla KokkolaHuusko Magdaleena KruunupyyKarhulahti Samu KokkolaKaski Tuomo PietarsaariLeppälä Niina SieviVuolle Tom Kokkola

11KOKKIbKeski-Sipilä Tuomas YlivieskaKoski Miko KokkolaMantila Janna KokkolaPikkarainen Mikael KemiSaartoala Hanna Kokkola

11TARJOHankonen Maija KokkolaOhtamaa Sini NivalaPalosaari Milla KokkolaSuontakanen Jonna ReisjärviTyynelä Vilma Kokkola

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUALA

11KOPAChaisanam Suphin KokkolaHtoo Tamla KokkolaPäivärinta Roosa Kokkola

Sivonen Aphatsom KokkolaThail Mar KokkolaYlikangas Jenna Kokkola

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALA

11HOPEAAho Ulla ReisjärviKastinen Maura ToholampiSuvanto Tiia TurkuViljamaa Saija Kokkola

11SISUKoivisto Veera ToholampiOja Elena KannusRekilä Jaana KannusVehmanen Elisa Kokkola

12SISUHintsala Tiina KalajokiLundell Annika KokkolaPirkola Pauliina KokkolaPäivarinta Annika KaustinenTunkkari Leea Veteli

62

LIIKETALOUDEN ALA

10MERalAJutila Jenna KokkolaKataja Oona KokkolaMyllymäki Sanna KokkolaNatri Bea KokkolaNorlund Sofia KokkolaPuskala Maria Kokkola

10MERalTAnnala Maria KokkolaSalo Julia KokkolaSarel Saila KokkolaVuolle Janina Kokkola

11MERas1Hakalax Ida-maria KokkolaHohenthal Erika KokkolaKattilakoski Senja ToholampiKaustinen Katri KaustinenKellosalo Veera KokkolaLappi Markus KannusLemponen Mia KokkolaLiimatainen Jessica KokkolaMäkelä Julia KokkolaPerttula Essi KannusPrittinen Karoliina KalajokiPulkkinen Joni VeteliSaariaho Annika KokkolaSaunamäki Niki KokkolaSavolainen Joona KokkolaSjöberg Karoliina KokkolaSuhr Michael KokkolaSämpi Katariina KannusTiilikainen Matti KannusWillman Jenna KokkolaWitick Jan KokkolaYlikorpi Joonas Kokkola

11MERas2Backman Ida KokkolaHeikkilä Hilla KaustinenHernesniemi Emmi KokkolaHietajärvi Tatu HaapavesiHumalajoki Heidi Perho

Impiö Henri KokkolaIsopahkala Sofia KalajokiJärvelä Jasmiina KaustinenJääskö Siiri-Sofia KokkolaKontio Helena YlivieksaLampela Laura KokkolaParpala Essi KokkolaPääkkö Julia KokkolaRoiha Joona KokkolaSaraste Iida KokkolaSiipola Maria KalajokiSäkkinen Jukka KalajokiTyni Arlene KokkolaWitick Jonna Kokkola

11MERtaHaapasalo Iida VeteliHaasala Kristiina KokkolaHeinonen Janita KokkolaKattilakoski Roosa KokkolaKorkiakoski Emilia HaapajärviLahnaoja Aleksi KokkolaMäkelä Tomi KalajokiNaumanen Sini KokkolaPesola Emmi KokkolaPyörre Miika KokkolaSeurujärvi Tarja KokkolaTuura Matti KokkolaVierimaa Noora KalajokiViitanen Janika Kruunupyy

11VAATEAli-Haapala Siiri ToholampiHeikkala Miia TaivalkoskiHeikkinen Emilia KokkolaKurtén Jeanette KokkolaLehtola Jenni SieviPannula Ella HalsuaPorrasoja Anja Kokkola

12VAATE Saari Satu PietarsaariParkkonen Etta Kokkola

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ALA

10DATalKlemola Vili KokkolaLillsund Joni KaustinenRajaniemi Emma Kokkola

11DATAhonen Panu KokkolaHanni Taneli KannusHarju Mikko KokkolaHuuki Tero KannusLamu Jami ToholampiRiikonen Tuomas KokkolaRintala Jarno Kokkola

63

HYVINVOINTI

HIUSALA

11PAKAho Iida VeteliAla-Kuusisto Milla KalajokiGränö Amanda PietarsaariHaapaniemi Henna SieviHakola Mariella KokkolaHarjupatana Hanna KokkolaHeikkilä Veera Pietarsaari

Kankare Ella-Maria KokkolaKeski-Ojala Maria KannusKorpela Ella KokkolaKronqvist Joanna LuotoKykyri Kerttu KokkolaMaunumäki Sara KokkolaOjala Rosa KokkolaPirkola Tiina KokkolaTervonen Olga Kokkola

NUORISO- JA VAPAA-AIKA

10NUVADemirtas Mirena Ylivieska

11NUVAIisakka Riikka KalajokiIsohanni Jesse KalajokiKainu Riikka-Maria KokkolaKangas Johanna SieviKettunen Heikki IisalmiKultalahti Henna-Mari PietarsaariKurten Janette KokkolaMäättä Maiju RaaheOjaniemi Janette Kokkola

Pannula Milla PerhoRehu Aino OuluRieskaniemi Julia KokkolaRuokoja Jenny KokkolaSeiriö Pinja KokkolaSuonperä Miisa KokkolaTolonen Annukka OuluVierimaa Mari SeinäjokiVirkkala Henna Kokkola

12NUVALuhtasela Emmi Ylivieska

SOSIAALI- JA TERVEYSALA

13EHPÄHerrala Mari KalajokiJoki-Hollanti Mirella KokkolaKalliokoski Ellamari KokkolaKoskela Henna KaustinenLehtimäki Henrik ToholampiLeppälä Sara ReisjärviLiimatainen Julia LestijärviLindberg Jasmiina KokkolaMäkelä Antti KaustinenRahkola Niina KaustinenRoiko viivi KokkolaSilver Katriina KokkolaSopo Anna KokkolaWikström Essi Veteli

12ENSIYlikangas Tiia Kalajoki

13ENSIAho Heikki HaapavesiJuusela Anna KannusKinnunen Outi VeteliMyllymäki Satu KokkolaSalo Iida Kokkola

13KUNTOHeikkilä Alisa KalajokiHulkko Anna KokkolaNevanperä Sini Kalajoki

12LANUHaapakoski Tiina Kokkola

13LANUHattunen Mari KokkolaHeiniemi Marianne KannusIlomäki Maria KokkolaKantola Emilia KokkolaKarsikas Tiia-Tuulia JalasjärviKauppi Heidi KokkolaKippo Anmari KokkolaKurkola Satu MuonioMäättä Marika KokkolaPyykkönen Sini KokkolaPäivärinta Ann-Jasmin KokkolaRovio Nina KokkolaSaari Tiina KokkolaTaipale Sanna KokkolaTuomaala Tanja-Tuulia Kokkola

64

13LanumiAho Katja KokkolaEklund Ida KokkolaJohansson Laura KokkolaJoki-Huuki Tanja KannusKaikkonen Mari KokkolaKauppila Anu KokkolaKetola Saana PietarsaariKöppä Ida KokkolaLapinoja Sonja KokkolaMarjala Heini KalajokiMattila Emilia KokkolaMyllykoski Lotta KokkolaNiinikoski Emmi HaapajärviNisula Marika VeteliNybacka Josefine KokkolaPaloniemi Milka RaahePassoja Marianna KokkolaPikkarainen Laura KokkolaRahja Heli LuotoSundbäck Ronja KokkolaTurpela Heini VimpeliUusitalo Eve KaustinenVihervaara Johanna KokkolaViiperi Julia Kaustinen

12lähiA2Tiitinen Laura Kokkola

13lähiGLeppälä Kristiina Sievi

12SAHUJääkeläinen Katariina Haapajärvi

13SAHUHangasmaa Miia KannusHänninen Mirja KokkolaHärmälä Camilla KokkolaInha Matti Kokkola

KokkolaKokkolaVeteliKokkolaKannusVeteliKokkola

Jouppila Noora Kainulainen Laura Kauppinen Linda Kesänen Matti Kirmanen Silva Nisula Janika Tornikoski Heli

13VahuAlanen Jarna Pedersören kuntaKalliokoski Sara PerhoKinnunen Jonna KokkolaLinna Saana KokkolaPelkonen Elina KokkolaRinkinen Krista Kokkola

13VahuKoAhlskog Jessica LuotoByskata Ida KaustinenByström Mikaela KruunupyyForsberg Jenny KokkolaHumalajoki Sari PerhoKivioja Salla KannusOjala Laura KannusSandström Sofia KokkolaSundkvist Amanda LuotoVesala Tiia Pietarsaari

13VAMKivikangas Ellinoora KauhavaPulkkinen Susanna VeteliVäisänen Sanna Toholampi

13MiepäHopia Viivi KokkolaKaihua Mikko KokkolaLampinen Mari KokkolaLatomaa Henna ToholampiNiemi Annika Kokkola

65

LUONNONVARA KANNUS

KENNELALA

10KENNELHeikkinen Laura OuluHuhtala Laura SiilinjärviHäggman Janita NivalaKauppinen Senni OuluLatvamäki Meri LaihiaLeinonen Linnea HelsinkiYrjänä Anna Pyhäjoki

11KENNELForsblom Saana OrivesiHaavikko Kristiina Rovaniemi

Hanhikoski Jaana EvijärviInnanen Marissa KauhavaJunnila Sarianna LohjaKarvinen Sara KempeleKoskela Henna RaaheMäkeläinen Eveliina JoensuuPalola Piia KajaaniPihlajamäki Elina KauhavaRiekki Janita OuluSaxberg Roosa LahtiVihnusvuori Satu HelsinkiYlinen Rosanna Pori

MAATALOUSALA

10MAAHyppönen Niko Kokkola

10MAAAlakotila Jesse ToholampiAlasuvanto Jussi KalajokiHaasala Ossi KokkolaJaakola Arto KokkolaKangas Aleksi KokkolaKlemola Jenny KokkolaKoski Akseli KokkolaMattila Lauri OulainenMikkola Tuomas KokkolaSalmu Matti MerijärviTilus Meri KalajokiTyynelä Amina KannusVehkoja Mika Toholampi

11TEKNOHerrala Ville KannusHuntus Aleksi KaustinenIlola Tapani KannusKyllönen Veikko RaaheMuhonen Joonas KokkolaMyntti Roope AlavieskaMäenpää Aleksi HaapavesiMäkinen Tomi RaahePeltokangas Anton KannusPenttilä Tuomas KokkolaPuhto Tero KauhavaPyörälä Kalle RaaheRemes Aku KärsämäkiSalmén Mika KalajokiSoini Matias SieviTakala Eetu KannusViitala Juho Muhos

METSÄTALOUS

11METSÄEskola Jeremias KärsämäkiHuhtala Niklas SieviKarjula Pasi SieviKesti Tuomo PyhäntäKänsäkoski Tiia KaustinenMarkkinen Jere ReisjärviNikula Kimmo Kannus

Padinki Eetu HaapavesiPeitso Henri KokkolaPirnes Saku KärsämäkiPuranen Riku ReisjärviSalonpää Osmo ReisjärviSeppälä Toni SieviTiikkainen Ossi KärsämäkiYlikarjula Markus Sievi

66

LUONNONVARA PERHO

HEVOSALA

11HAROOsala Suvi Soini

10KASVMäkelä Saara PerhoMäntylä Heli Evijärvi

11HEPOpkTikkakoski Aleksandra Turku

11HEPOyoUusitupa Taru Lappajärvi

MAATALOUSALA

10MAAytKukkola Mira Halsua

11MAAHakkarainen Matti KinnulaKinnunen Matti Kinnula

Kinnunen Ville KinnulaPulkkinen Tuomas VeteliTorppa Miska Veteli

11MAAytJääskelä Eetu Alavieska

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALA

10RIISTAHongisto Markku VimpeliKallioniemi Janne AlavusKorhonen Reeta KajaaniLuhtamaa Manu YlöjärviNikunlassi Jere KokkolaNygård Jami Vimpeli12LUOIsotalo Pekka Kannus

Jyrkiäinen Juhani PoriKortelainen Sami PerhoLjung Alex KokkolaPohjola Juho KarstulaPulkkinen Tomi-Pekka PerhoSavunen Janne KinnulaTakkinen Jukka ImatraTupakka Petri Perho

LUONNONVARA KAUSTINEN

HEVOSALA

11HEVAhto Oona PietarsaariJylhä Miisa LestijärviLahti Noora SieviLiukkonen Essi HankasalmiLuoma Jori-Pekka Isokyrö

Länsimäki Jonny SeinäjokiMattinen Armi Lappeenranta

12HEVKaipainen Meiju Kajaani

67

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN

KOULUTUKSIEN OPISKELIJALUETTELOT

Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen opiskelijatAbdi Hirsi Mahamed PietarsaariAfrin Samia PietarsaariEbrahim Qadir Muhamad PietarsaariHossaini Hamidullah PietarsaariHosseini Samir PietarsaariHusseini Aref KokkolaJia Qingjun KokkolaKazemi Jusef VöyriKharel Bishnu KokkolaMaqsoodi Mohammad Pietarsaari

Mohamed Hussein Abdirisaaq PietarsaariMutiganda Catherine KokkolaPithong Sangpech KokkolaQi Pingping KokkolaRadu Florina PietarsaariRönnqvist Ketvadee KokkolaThylin Beatriz KokkolaWaddah Yusef Muhammad PietarsaariWang Yunfeng KokkolaVenetillo-Granqvist Jerlaine Kokkola

Aikalisä A:n opiskelijatAinali Alexandra KokkolaHongell Jani KokkolaLampela Matleena PerhoMäkelä Aleksi Veteli

Pulkkinen Joni VeteliSuvanto Heidi PietarsaariTimosaari Jemina Kokkola

Aikalisä B:n opiskelijatDahlman Hannu PietarsaariKoivusaari Joni PietarsaariNykänen Oskari ToholampiParttimaa Paavo Pedersören kuntaPihlaja Joni Kokkola

Roiha Tommy KokkolaSjögren Sami KokkolaTimonen Janne KaustinenUosukainen Santtu Kokkola

Ammattistartin opiskelijatHeiskanen Karita SieviHirsikangas Jesse KokkolaIsosalo Arttu KokkolaJoensuu Juuso KalajokiKauppinen Olli KokkolaKekkonen Mattias KokkolaKettunen Eemeli Kokkola

Mourujärvi Minttu EspooOja Emma KannusPolso Pyry KokkolaRäisänen Joona KalajokiStore Ann-Helen KokkolaTikkakoski Jani VeteliUusitalo Teemu Kalajoki

68