kesäkanalan perustaminen - siipi · eläintautilaki mycoplasma gallisepticum ja m. meleagridisovat...
TRANSCRIPT
Kesäkanalan perustaminen
Tarja [email protected] Siipikarjaliitto ry
Isoniitun kouluNurmijärven Opisto
9.3.2016
Kanoja vain kesäksi...Kesäkanojen pitoa koskee sama lainsäädäntö
kuin ympäri vuoden pidettäviä kanoja.
Kanojen sijoituspaikka syksyn tullen pitää varmistaa hyvissä ajoin.
Kanat tarvitsevat hoitoa joka päivä.
Maa
seu
du
n T
ule
vais
uu
s 2
.2.2
015
Mihin ne kanat sitten talveksi?
Kanat palautetaan ostopaikkaan. Sovi tästä jo kanoja varatessasi.
Kanat lopetetaan tai teurastetaan ruuaksi.
Kanat viedään talvihoitoon toiselle harrastajalle ja palautuvat taas seuraavaksi kesäksi.
Rakennetaan omaan pihaan talvivarusteltu kanala... kun ei niistä raaskitakaan luopua!
Viranomaisvaatimukset
Jos kananmunia tulee luovutettavaksi asti, ilmoitus kunnaneläinlääkärille ja ilmoittautuminen alkutuotannon toimijaksi kunnan elintarvikeviranomaiselle. Myös salmonellanäytteenottovelvollisuus koskee näitä pitopaikkoja.
Yleensä taajama-alueella kanojen pito vaatii luvan
muista tarkistaa myös rakennusvalvonnan kanta jos kanala sijoitetaan muuhun käyttöön tarkoitettuun rakennukseen.
Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi ja pitopaikan rekisteröinti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle (perusteena eläintautien vastustaminen)
Myös kananpidon lopettaminen tai keskeytys (yli 6 kk) pitää ilmoittaa
Kanojen valinta
Osta kanoja vain terveestä parvesta.
Huomioi että nuoria tipuja ostettaessa ne eivät välttämättä ehdi kasvaa munintaikään kesän aikana.
Kiiltävä sulkapeite, eloisa olemus, punertava heltta ja harja sekä puhdas ulkonäkö ovat terveen kanan merkkejä.
Kana on parvieläin, vasta kolme kanaa on parvi. Kukkoa kanat eivät välttämättä tarvitse.
Omatarvekanalaksi yleensä lasketaan kanala, jossa on sama määrä kanoja kuin taloudessa on asukkaita.
Kesäkanala
• Kesäkanalaksi käy eristämätön rakennus, myynnissä on myös valmiita kesäkanaloita.
• Usein muutaman kanan kesäkoti on vanha leikkimökki, ikkunat, ovi ja hoitajalle sopiva huonekorkeus jo valmiina.
• Kesäkanalan yhteyteen saa helposti verkkotarhan. Kannattaa verkottaa myös katto ja joissakin tapauksissa myös pohja.
• Ruoka- ja juoma-astiat on hyvä sijoittaa sisätiloihin jyrsijöiden ja lintujen ulottuvilta.
• Perusvarustukseen kuuluu orret, munintapesät (vähintään yksi neljää kanaa kohden), kylpypaikka, ruokinta- ja juoma-astiat, lämmitin kuten lämpölamppu sekä pöly- ja kosteussuojattu valaisin, tosin hyvä päivänvalo ikkunoistakin riittää.
• Kuivikkeena toimii niin turve kuin purukin. Pesiin pehmikkeeksi voi laittaa heinää, olkea, Rutirexiä jne.
Ku
va: V
irp
i Ko
ivu
la
Munia, lihaa, tipuja, silmänruokaa Kanarodun valintaan kannattaa
kiinnittää huomiota: jos halutaan vain munia, tuotantohybridit ovat tehokkaimpia (tuottavimmillaan kananmuna päivässä),
lihantuotantoa ajatellen suuremmat mutta nopeakasvuiset rodut suositeltavampia (marans, faverolle, ehkä orpington).
Jos taas ajatuksena on saada vain tipuja, hyvät hautojat ovat oikea valinta (maatiaisista esim. alhot, silkkikana).
Lemmikiksi ja omaksi iloksi rotuja on paljon eri kokoisia, luonteisia ja mallisia
Munia, lihaa, tipuja, silmänruokaa
Jos taas kaipaa näitä kaikkia ominaisuuksia, ja vielä hyvin Suomen olosuhteisiin sopivaa, valinta on ehdottomasti suomalainen maatiaiskana!
Luonnonvarakeskuksen säilytysohjelmaan kuuluu 12 eri maatiaiskanakantaa.
Mistä kanoja ostetaan?
Muut harrastajat kauppaavat ylimääräisiä kanoja tai kasvattamiaan yksilöitä. Miten varmistat lintujen terveyden?
Tuotantokanaloista jotkut myyvät munintansa päättäneitä kanoja. Nämä saattavat munia vielä pitkään pienkanalan tarpeiksi.
Myös jotkut tuotantokanoja kasvattavat kasvatuskanalat saattavat myydä ylimääräisiä nuorikoita myös harrastajille.
Kotioloissakin voi itse haudottaa kananmunista haudontakoneella tipuja.
Luken (MTT) poikaskasvattajalistalta löytyy säilyttäjärekisterissä olevia maatiaiskanan poikasia.
Valmistautuminen kanojen tuloon
Pienkanalassa suosituksena enintään neljä kanaa neliöllä.
Lämpötilan pitää olla sopiva, maatiaiskanoilla riittää matalampikin lämpötila (talvella 5-10 ○C), joillakin rotukanoilla pitää olla lämpimämpi kanala. Kesällä ei saa olla liian kuuma, joten ikkunoita ei suositella etelään päin. Kirkas paiste suoraan ikkunoista voi jo kevättalvella stressata kanoja.
Orsien määrä ja korkeus pitää katsoa kanojen mukaan, pienet silkkikanat tai jättikokoiset orpingtonit eivät käytä korkealla olevia orsia, mutta esimerkiksi munintahybridit useimmiten lepäilevät korkealla.
Munintapesiä vähintään yksi pesä neljää kanaa kohden.
Tipuja
Kana munii munia ilman kukkoakin, mutta tipuja saadakseen pitää kukko olla. Kanarodusta riippuen yhtä kukkoa kohden yleensä 4-10 kanaa.
Haudontahalukkuus on rotuominaisuus joka joillain roduilla on voimakkaampi kuin toisilla. Tuotantohybrideiltä se on pyritty jalostamaan pois, kun taas esimerkiksi silkkikana ja jotkut maatiaiskanat ovat suorastaan eläviä haudontakoneita. Maatiaiskanoista esim. alhot ovat hyviä hautojia.
Tipuja
Kananmunan kehittyminen munasta tipuksi kestää 21 vuorokautta.
Tipusta munivaksi kanaksi kasvaminen kestää noin 5 kuukautta, munintahybridien 4 kuukaudesta joidenkin jättirotujen 8 kuukauteen.
Kuoriutuvista tipuista noin puolet on kukkoja. Yleensä näille kaikille ei löydy uutta kotia ja kaikkia ei voi pitääkään.
Hoitosuosituksia ikävaiheittain
Tarja Ojanne: Opas pienkanalan hoitajalle
Hygienia
Pienkanalassakin pitää huolehtia hygieniasta, kanojenkin hyvinvoinnin vuoksi
Eri saappaat käyttöön kanalan puolelle
Ulkonapitokielto 1.3.-31.5. lintuinfluenssalta suojaamisen vuoksi.
Eläinlääkärille ilmoitus jos tänä aikana pitää kanoja ulkona.
ETT, Eläinten terveys ry
Ruokinta
Perustana kaupan täysrehu
Perustana kaupan puolitiiviste, lisänä noin puolet viljaa (pääosin kauraa, ohraa).
Lisänä raikasta vettä aina saatavilla sekä ruokintakalkkia ja mielellään myös soraa.
Nokittavaksi ja virikkeeksi esimerkiksi lanttua, kaalia ja porkkanaa, kesällä ruohosilppua.
Kana sairastaa
Kanakin tarvitsee hoitoa sairastuessaan. Ota yhteys tarvittaessa myös eläinlääkäriin.
Omistajan pitää lopettaa tai toimittaa lopetettavaksi kärsivä tai parantumaton eläin. Tutustu kanan lopetusohjeisiin.
Antibioottien käytön pitää perustua eläinlääkärin harkintaan sillä vaarana on antibioottiresistenssin kehittyminen.
Virustauteihin antibiootit eivät lainkaan tehoa.
Munintakanoille on vain vähän hyväksyttyjä lääkkeitä
Baymite ulkoloisiin, flubenatsoli (esim. Flubenol) sisäloisiin.
Kanojen yleisimpiä terveysvaivoja
sisä- ja ulkoloiset
marekin tauti
IB, eli tarttuva keuhkoputkentulehdus
ILT, eli tarttuva kurkunpään ja henkitorven tulehdus
munanjohtimen tulehdus
kuputukos
Mycoplasma gallisepticum ja Mycoplasma synoviae
Lähde: Kanahavaintoja
1 nokka 11 rinta2 sieraimet 12 siipi3 harja 13 rasvarauhanen4 korva 14 pyrstö5 korvanlehti 15 peräaukko6 heltat 16 vatsa7 kaulatupsu 17 sääri8 kaula 18 jalkapohja9 selkä 19 varvas10 hartia 20 kynsi
Luusto1 kallo 12 pyrstöluu2 silmäontelo 13 istuinluu3 nenäontelo 14 häpyluu4 sieraimet 15 reisiluu5 kaulanikamat 16 pohjeluu6 selkänikamat 17 sääriluu7 värttinäluu 18 kinnernivel8 kämmenluu 19 jalkapöydänluu9 kyynärluu 20 rintalasta10 olkaluu 21 solisluu11 lantio
Lähde: Kanahavaintoja
Elimet1 keuhkot 10 haima2 umpisuolet 11 maksa3 munasarja 12 sappirakko4 munuaiset 13 perna5 munanjohdin 14 sydän6 peräaukko 15 kupu7 paksusuoli 16 henkitorvi8 ohutsuoli 17 rauhasmaha9 pohjukaissuoli 18 lihasmaha
Lähde: Kanahavaintoja
Salmonella-valvonta
- Salmonellavalvontaohjelma koskee myös pienkanaloita, jos niistä myydään tai luovutetaan munia tai poikasia.- Näytteitä otetaan pitopaikan lintumäärästä riippuen kerran tai kahdesti vuodessa: jos lintumäärä on vähintään 50, näytteenotto on kaksi kertaa vuodessa, alle 50 linnun pitopaikoissa yksi kerta riittää. Näytteenoton on kuitenkin katettava kaikki pitopaikassa tuolloin olevat linnut.
Näytteet toimitetaan Eviranhyväksymään laboratorioon.
Posti edellyttää lääketieteellisten näytteiden lähettämiseen hyväksytyn kotelon.
Kanan lopetus ja teurastaminen
Kanan sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä kana on lopetettava tai teurastettava. (Evira)
Kanan saa lopettaa tai teurastaa kotitarpeiksi omaan käyttöön esimerkiksi nopealla kaulankatkaisulla. Suositeltavaa on, että lintu tainnutetaan napakalla iskulla päähän tai pulttipistoolilla.
Jos omistaja ei tähän itse pysty, voi pyytää osaavan ihmisen tämän suorittamaan. Joissakin tapauksissa on eläinlääkärikin kanan lopettanut.
Kana ei selviä Suomen talvessa ilman eristettyä sisätilaa. Kanaa ei saa jättää luontoon eikä heitteille kylmään kesäkanalaan. Jos kanoille ei löydy syksyn tullen asiallista talvikotia, on ne lopetettava.
Salmonella
Suomen tilanne erittäin hyvä, todettu viime vuonna kahdessa broilerikanalassa ja yhdessä munintakanalassa. Vuonna 2014 löytyi ainoastaan yhdestä pienkanalasta.
Suomessa jokaisesta alkutuotantoon kuuluvasta kanalasta otetaan salmonellanäytteitä useamman kerran vuodessa, pienkanaloilla määrä on 1-2 näytettä/vuosi.
Salmonella ei välttämättä aiheuta kanoille minkäänlaista oiretta, tarkoituksena on estää tartuntojen leviäminen ihmisiin munien ja lihan välityksellä.
Salmonella voidaan todeta laboratoriossa uloste- ja pölynäytteistä.
Siipikarjaliiton Kanava -salmonellanäytepalveluun kuuluu tällä hetkellä 131 pienkanalaa
Mykoplasmat
Mycoplasma gallisepticum
Todettiin kesäkuussa 2015 harrastekanaloissa.
Tammikuuhun mennessä todettu 47 tilalla (87 tutkittu).
Samalla Mycoplasma synoviae löytyi 62 tilalta.
Tartuntaa ollut jo aikaisemmin (2011), mikä selvitetty Evirassa varastoiduista näytteistä.
Taudin alkuperä ei ole selvinnyt.
Tilanne syyskuussa 2015, lähde: Evira
M. gallisepticum
Oireina aivastelua, sierain -ja silmävuotoa, yskää, rohisevaa hengitystä, silmien turvotusta ja ilmapussien tulehdusta. Ei merkittävää kuolleisuutta.
Sairastuneen kanan munista kuoriutuvat poikaset ovat usein huonokuntoisia, mutta tauti saattaa olla myös täysin oireeton.
Leviää munan kautta poikasiin sekä eläinten, tarvikkeiden ja ihmisten välittämänä.
Todetaan oireettomista verinäyttein tai oireilevasta kanasta nielusta näytteenottotikulla. Terveeksi parvi voidaan todeta vasta koko parven (tai vähintään 20 kanan) verinäyttein.
Eläintautilaki
Mycoplasma gallisepticum ja M. meleagridis ovat valvottavia eläintauteja.
M. synoviae on vastustettava, ilmoitettava tauti
Eläintautilaki 441/2013 5 §
Taudin toteaminen aiheuttaa rajoittavat määräykset taudin leviämisen estämiseksi, jotka määrää aluehallintoviraston läänineläinlääkäri
Aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksia, jos on perusteltu tarve ja poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa
Päätös taudin leviämisen estämiseksi
Lintuja tai siitosmunia ei saa siirtää pitopaikasta pois
Lintuja tai siitosmunia ei saa tuoda pitopaikkaan
Siipikarja suojattava luonnonvaraisilta linnuilta
Kirjanpito sairastuneista ja kuolleista linnuista
Tartuntaa aiheuttavia tuotteita ja tavaroita ei saa siirtää muihin siipikarjan pitopaikkoihin
Rajoitusten purkaminen
Kaikki linnut on lopetettu tai teurastettu
Lopetetut linnut on haudattu tai toimitettu destruktiolaitokseen tai kotiteurastettujen lintujen sivutuotteet on haudattu
Pehkut on esim. kerätty kasaan ja kompostoidaan pressun alla tai haudataan maan alle
Tilat, joissa linnut ovat olleet, on pesty ja desinfioitu
Ulkotarhan pinnasta on kuorittu ulosteet
Kunnaneläinlääkäri käy paikan päällä todentamassa, että tarvittavat toimet on tehty
Tilat tyhjillään kahden viikon ajan desinfioinnin jälkeen
Siipikarjan siirrot EU jäsenvaltioiden välillä
MMM asetus 1036/2013 ja neuvoston direktiivi 2009/158/EY
Siipikarjan tulee olla lähtöisin hyväksytystä siipikarjalaitoksesta, jossa valvotaan mm. M. gallisepticum ja M. meleagridis (vain kalkkunat)
Alle 20 kappaleen erät: ei Mycoplasma-vaatimusta
Eviran muistilista kanojen pitäjälle Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi
maaseututoimeen Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi
terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset! Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien
vastustamisesta Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten
lukumäärän kirjanpito kuntoon Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusohjeisiin Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää
Lisätietoa
www.evira.fi
www.siipi.net
www.ett.fi
www.munanetti.net
www.kanayhdistys.com
Opas pienkanalan hoitajalle
Kanahavaintoja