kehitysvammaisten tukiliiton perheily-koulutus
TRANSCRIPT
Tervetuloa
Perheily-koulutukseen!
Varkaus 10.–11.10.2015
Jonna Suhonen Tanja Laatikainen
Lauantaina: • Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti • Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan • Lapsiperhetapahtuman järjestäminen • Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Sunnuntaina: • Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista • Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen • Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön • Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Viikonlopun teemat
Yhdistystoiminta on viestintää – tapoja on monia
Sisäinen: • Kohtaamiset • Kokoukset • Puhelut ja tekstiviestit • Sähköpostit Ulkoinen: • Mediaviestintä • Päättäjäviestit • Sosiaalinen media • Verkkoviestintä (kuten kotisivut) Lähde: Muokattu Viestintä-Pirittan esityksestä: http://www.slideshare.net/Piritta/uudenmaan-martat-ja-yhdistyksen-viestint
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti?
Perusperiaatteet: selkeys, konkreettisuus, ajantasaisuus ja totuudenmukaisuus. Viestintä on sähköistynyt. Vanha kunnon ilmoitustaulumarkkinointi toimii kuitenkin yhä. Kiinnitä huomiota visuaaliseen ilmeeseen. Kuvallinen viestintä (myös videot) on nykypäivänä tärkeää. Houkutteleva viestintä vetoaa tunteisiin ja puhuttelee.
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan? Nämä kiinnostavat • hyvin suunnitellut tapahtumat ja retket • mahdollisuus harrastaa muiden samassa elämäntilanteessa olevien
kanssa • lyhyt, projektiluontoinen osallistuminen • lupa tulla ja mennä perheen omien aikataulujen mukaan • apu tiettyyn, akuuttiin ongelmaan
Nämä eivät innosta • kokousbyrokratia • vaatimus sitoutua toimintaan pitkäksi ajaksi • aikataulut, jotka eivät ota lapsiperheiden arkea huomioon • uudelle jäsenelle sysätyt isot vastuut (Mari Vehmanen: Tukiviesti 4/2015)
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Perheily-tapahtuman aakkoset – Ideasta se alkaa
• Tapahtuman järjestäminen on prosessi, joka alkaa ideasta
ja etenee tapahtuman suunnitteluun, toteuttamiseen ja jälkihoitoon.
• Idea voi syntyä arkipäiväisistä kokemuksista ja havainnoista
• Mieti, innostaako idea itseäsi…?
• Pilko idea osatavoitteiksi
• Huomioi, että hyvin järjestetty tapahtuma on parasta mainosta yhdistyksellenne!
Suunnitelmaan!
• Suunnitelmaan sisältyvät kohderyhmä, tavoitteet, aikataulu, paikka ja ajankohta
• Ensimmäinen suunnitelma on harvoin lopullinen - älä huolestu!
Tapahtuman toteuttaminen
• Verkostoitumisen hyödyt:
• työn- ja vastuunjako, monipuolinen osaaminen, paremmat resurssit, näkyvyys
• Selkeä työnjako:
• kuka tekee, mitä, mihin mennessä?
• Kuka vastaa kokonaisuudesta?
Tapahtuman järjestämiseen kuuluu…
• Juridinen vastuu • Lupa- ja turvallisuusasiat
• Toiminnallinen vastuu • Tehdään mitä on luvattu, muista osa- ja
kokonaisvastuut
• Lainsäädännön noudattaminen
• Pari sanaa turvallisuusasiakirjasta, miten velvoittaa yhdistyksiä…
Rahoitus eli budjetti
• Listaa ylös kulut ja mahdolliset tuotot, esim. Exceliin
• Päättäkää kuka vastaa budjetin toteutumisesta!
• Rahoituksen löytämiseen on olemassa useita eri mahdollisuuksia
Tiedottaminen
• Ole liikkeellä ajoissa, viimeistään kuukausi ennen ilmoittautumisajan päättymistä
• Mieti, miten tavoitat kohderyhmän (lapsiperheet) ja mitä välineitä tavoittamiseen voisi käyttää
• Muista, että tiedottaminen on myös vaikuttamista!
Tapahtuman esteettömyys
• Esteettömyys on kokonaisuus, joka mahdollistaa erilaisten ihmisten tasavertaisen osallistumisen tapahtumaan
• Esteettömyyteen kuuluvat esim. liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvät asiat
Tapahtuma alkaa nyt!
• Tapahtumalla on hyvä olla selkeä aloitus, ohjelma ja lopetus sekä juontaja
• Tapahtuman tavoitteet voivat edellyttää, että vanhemmilla on myös omaa ohjelmaa. Huomioi tällöin lastenhoito.
• Tapahtumassa voi hyödyntää erilaisia pelejä ja leikkejä
Arviointi ja palaute
• Palautteen keräämisen avulla voit arvioida:
• saavutettiinko tapahtuman tavoitteet?
• onnistuivatko käytännön järjestelyt?
• miten jatkossa kannattaa toimia?
• Mieti:
• keneltä keräät palautetta, miten ja milloin?
• kuka kokoaa palautteen ja miten se käsitellään yhdessä?
Yhteenveto
Onnistuneen tapahtuman elementtejä ovat: • hyvä ennakkotiedotus, • selkeä vastuunjako, • turvallisuussuunnitelma (riskien ennakointi), • tasapainoinen budjetti, • esteettömyys, • monipuolinen ohjelma koko perheelle, • selkeys (aloitus ja lopetus), • juontaja/ohjaaja/vetäjä (tapahtuman luonteen mukaan) • jokin vetonaula (kuten lounas) ja • arviointi tapahtuman jälkeen.
Vapaaehtoistoiminnasta ja
sen haastajista
Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja kuinka ne voitetaan
Aika on nykyihmisen niukin hyödyke. Mietimme tarkasti, mihin aikamme käytämme. Vapaaehtoistoiminnan kanssa ajastamme kilpailevat mm. perhe ja läheisistä huolehtiminen, televisio, internet sekä harrastukset kotona ja kodin ulkopuolella. Meidän on kyettävä säilyttämään vapaaehtoistoiminta niin vetovoimaisena, että aikaa arvostavat ihmiset ovat valmiita uhraamaan siihen osan aikaresurssistaan. (Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta)
Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja kuinka ne voitetaan
”Ihmisten vapaaehtoispanos täytyy ansaita
tulevaisuudessa joka päivä uudelleen.”
(Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta)
Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja kuinka ne voitetaan
Onko tarjoamamme vapaaehtoistoiminta kiinnostavaa, hyödyllistä, tarpeellista tai palkitsevaa?
Jos on, aikaa vapaaehtoistyöhön löytyy. Jos ei, ihmiset loistavat poissaolollaan.
Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö ei ole vähentynyt, mutta vapaaehtoisia täytyy houkutella ja motivoida aikaisempaa enemmän. Keskustelu: Miten motivoimme ihmisiä mukaan? (Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta)
Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja kuinka ne voitetaan
Keinoja kilpailussa menestymiseksi: o Tehdään järjestöämme ja paikallisyhdistystemme
toimintaa tunnetuksi o Kirkastetaan toimintaideaamme ja julkikuvaamme
Mikä on meidän ydintehtävämme, toimintamme tarkoitus? Mitä teemme, mihin keskitymme? Kehittyminen ei aina tarkoita kasvamista laadukas, perusidean mukainen toiminta
o Pidetään toiminta ajassa mukana Keskustelua (Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta Häyrinen, Kiril 2015: Vetovoimainen järjestötoiminta – onko järjestön menestys valinta?)
Vapaaehtoisten rekrytointi
Vapaaehtoisten rekrytointi
Henkilökohtaisella kontaktilla on erityinen merkitys vapaaehtoisten rekrytoinnissa
Ensikontakti on olennainen – mieti vastaanottoa ja perehdytystä
Positiivinen asenne ja houkuttelevat, hyvin suunnitellut vapaaehtoistyöt helpottavat rekrytointia.
Jos olet itse innostunut, saat myös muut mukaan!
Vapaaehtoisten rekrytointi
Olemme erilaisia: yksi harkitsee pitkään, toinen lähtee toimintaan heti, kolmas huomaa, että väliaikaisesta toiminnasta on tullut merkittävä elämänalue. Neljäs kokeilee eikä tunne toimintaa omakseen.
Pidetään toimintaan tutustumisen kynnys matalana ja sallitaan osallistuminen myös pienemmällä panoksella.
Vapaaehtoisten rekrytointi
Rekrytoi oikea henkilö oikeaan tehtävään o Kysy rohkeasti tehtäviin yhdistyksen uudempia tai
vähemmän aktiivisia jäseniä
o Hyödynnä verkostojasi – voit rekrytoida myös yhdistyksen ulkopuolelta
o Myy tehtävä vapaaehtoiselle: juuri sinun osaamistasi tarvitaan
o Voisiko perheenä lähteä vapaaehtoiseksi?
o Mainosta vapaaehtoistehtäviä laajasti eri välineillä
Tehokkainta on, jos vapaaehtoista pyydetään tehtävään suoraan
Vapaaehtoisten tehtävien suunnittelu
Tehtävien suunnittelu
Vapaaehtoiset usein odottavat mielekästä sekä hyvin organisoitua ja suunniteltua tekemistä.
o Tarjoa helppo väylä tarttua toimeen.
o On helpompi tulla mukaan valmiiksi suunniteltuun projektiin, jolla on selkeä tavoite, aikataulu ja loppu, kuin vain yleisesti ”mukaan toimintaan”.
Etsi vapaaehtoisia silloin, kun tekemistä on valmiiksi tarjolla.
Huomioi toimijoiden arvot, osaaminen ja kokemus.
Ihannetilanne: vapaaehtoistoimijan henkilökohtaiset odotukset ja taidot kohtaavat yhdistyksen tarpeet.
Tehtävien suunnittelu
Tarvitaan erilaisia tehtäviä, jotka ottavat huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet, osaamisen ja ajankäytön mahdollisuudet.
Työläitä ja vähemmän työläitä tehtäviä
Vaativia ja vähemmän vaativia tehtäviä
Kertaluonteisia ja sitoutumista vaativia tehtäviä
Valmiiksi suunniteltuja tehtäväpaketteja ja tehtäviä, joiden toteutustavan voi itse päättää
Suurempia tehtäväkokonaisuuksia konkareille, pienempiä uusille lupauksille!
Tehtävien suunnittelu
Huolehdi, että vapaaehtoistehtävät on selkeästi:
o Suunniteltu Mitä pitää tehdä?
Minkälaisia taitoja ja ennakkotietoja tarvitaan?
Paljonko aikaa vaaditaan? Kuinka usein?
Vrt. tapahtumatiedotteen laatiminen – jäsenrekisterin ylläpitäminen
o Ohjeistettu
o Aikataulutettu
o Ohjattu Minkä verran mikäkin työ vaatii ohjausta? Vrt. kahvinkeitto -
kotisivujen päivittäminen
Kuka/ketkä toimivat ohjaajina?
Kuinka keventää taakkaa?
Vinkkejä hallituksen jäsenille:
Jakakaa tehtävät tasapuolisesti • Hyödyntäkää jäsenten erilaisia kiinnostuksen kohteita,
harrastuksia, työosaamista.
Voitte ideoida myös täysin uusia vastuualueita, esim. lapsiperhetoiminnan vastaava/neuvonantaja, kotisivuvastaava…
Puheenjohtajan tehtävä on huolehtia työnjaosta ja innostaa toiset tekemään, ei tehdä kaikkea itse.
• Opettele delegoimaan, se kannattaa!
Miksi mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Toimijat tulevat mukaan useista eri syistä:
o halu auttaa muita ihmisiä; humanitaariset syyt
o halu tuottaa hyvää mieltä muille
o halu antaa takaisin mitä itse on saanut; vastavuoroisuus
o kansalaisvelvollisuus
o uskonnollinen vakaumus
o halu muuttaa maailmaa
o usko vapaaehtoistyön tarkoitukseen
o vapaaehtoistoiminta tuo elämään sisältöä
(Joensuu, Minna 2012: Siinäkö se sitten oli? Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen)
Miksi mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Lisäksi on syitä, jotka kumpuavat omista intresseistä: o halu vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta
o halu kartuttaa työkokemusta ja oppia uusia taitoja
o halu tavata uusia ihmisiä ja tarve kuulua johonkin
o tunne tulla tarpeelliseksi
o halu antaa esimerkki omille lapsille
(Joensuu, Minna 2012: Siinäkö se sitten oli? Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen)
Vapaaehtoisten sitouttaminen
Sitouttaminen
Sitouttaminen perustuu motivointiin: o Anna vastuuta ja riittävän haastavia tehtäviä
o Anna palautetta - ja ole aina valmis ottamaan sitä myös vastaan
o Anna arvostusta ja kiitosta, huomioi henkilökohtaisesti
o Luo ympäristö, jossa toimijat kokevat tarpeellisuutta ja yhteenkuuluvuutta
Potentiaaliset vapaaehtoistoimijat miettivät, parantaako heidän vapaaehtoistyönsä ihmisten elämää (toiminnan merkitys!)
Osoita vapaaehtoistyön vaikutus, arvosta ja kiitä!
Yleisin syy, miksi vapaaehtoistoimija ei pysy organisaatiossa on se, ettei hän koe saavansa riittävästi arvostusta.
”Jos haluat pyytää käsiä,
on ensin kosketettava sydämiä.” John C. Maxwell
Miten teidän yhdistyksenne
koskettaa sydämiä?
Oppilaitosyhteistyö
Monet opiskelijat tarvitsevat käytännön harjoitteita.
Ole rohkeasti yhteyksissä oppilaitoksiin. Mene paikan päälle esittelemään, mitä teillä olisi tarjolla.
Varmista, että opiskelijat saavat riittävän perehdytyksen ja ohjauksen tehtävään. Muista myös kiittäminen!
Tukiviestissä 4/2015 kerrotaan Perheily Etelä-Pohjanmaan tekemästä oppilaitosyhteistyöstä.
Käytännön kertomus oppilaitosyhteistyöstä: http://www.kvtl.fi/blogi/kvtl/perheily-paivan-viidakkotunnelmia/
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Ammatti-/aikuisopistot
- Sosiaali- ja terveysala (lähihoitaja, esim. vammaistyön tai kuntoutuksen osaamisala; kehitysvamma-alan ammattitutkinto)
- Tietojenkäsittely (datanomi) - Matkailuala (ohjelmapalvelutuottaja) - Luonto- ja ympäristöala (erä- ja luonto-opas)
Ammattikorkeakoulut - Sosiaaliala (sosionomi) - Yhteisöpedagogiikka (yhteisöpedagogi) - Toimintaterapia (toimintaterapeutti) - Kulttuurituotanto (kulttuurituottaja) - Viestintä (esim. graafinen suunnittelu) - Tieto- ja viestintätekniikka (insinööri)
Yliopistot
Mistä oppilaitoksesta...?
Harjoittelut
o esim. tapahtuman tai markkinoinnin suunnittelu
o Voi rekrytoida ympäri vuoden ilmoitus oppilaitokseen, sosiaalinen media, henkilökohtaiset kontaktit
o Kuluna yhdistykselle mahdollinen opiskelijan palkka
Projektiyhteistyö o Esim. yhdistyksen toiminnan kehittäminen, tapahtuman
järjestäminen, tutkimus yhdistyksen käyttöön, markkinoinnin kehittäminen
o Toimeksiantoja voi tarjota ympäri vuoden
o Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Opinnäytetyöt - Esim. verkkosivujen suunnittelu, yhdistyksen historiikki,
kehittämissuunnitelma, asiakastutkimus - Toimeksiantoja voi jättää ympäri vuoden suoraan oppilaitokseen.
Parhaiten yleensä tärppää lukukausien alussa.
Lisää tietoa oppilaitosyhteistyöstä: http://www.korkeakouluosaajat.fi/aloita_yhteistyo
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän
käynnistämisestä
Vertaisuus
– samankaltaisia kokemuksia, samantyyppisiä elämäntilanteita (huom. ei samanlaisia)
– ainutlaatuinen, omakohtaiseen kokemukseen perustuva ymmärrys ja tieto (vrt. ammatillinen tieto ja asiantuntemus)
Vertaistuki
– perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten vapaaehtoiseen haluun jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä
– ydin: osalliseksi tuleminen, kokemus tuen saamisesta
Käsitteet haltuun
Vertaistukiryhmä
– Yksi vertaisuuden toteutumisen paikka ja rakenne
– Jäsenillä jokin yhdistävä tekijä
– voi olla paitsi kriisien ja vaikeiden elämäntilanteiden yhteistä käsittelyä, myös yhteisyyttä ja ystävyyssuhteita
– muodostuu ihmisistä, jotka ovat kokeneet riittävästi samankaltaisia asioita jakaakseen kokemuksia yhdessä
Käsitteet haltuun
Samanlainen elämäntilanne ja huumori
Vastavuoroinen jakaminen
Keskinäinen apu
Sosiaaliset roolimallit
Normalisointi (tunteet, ajatukset ja kokemukset)
Kokemuksellista ja käytännöllistä tietoa
Helppo päästä mukaan
Tuloksena voimaantuminen - empowerment
Vertaisryhmällä on vaikutusta
Dia: Aspa-säätiö, Vertaistoiminta kannattaa -oheismateriaali
Tilat – Onko kokoontumispaikka aina sama?
– Kahvinkeittomahdollisuus
– Esimerkiksi kirjastot, koulut, nuorisotalot, asukastuvat, seurakunnat, järjestöt
Kuinka usein ryhmä kokoontuu – Esim. kahden viikon vai kuukauden välein?
– Kuinka kauan yksittäinen tapaaminen kestää?
Kuinka kauan ryhmän toiminta kestää
– 10–15 kertaa kokoontuvat ryhmät ovat tavallisia
Mieti näitä ennen kuin käynnistät ryhmän
Ohjaatko yksin vai ohjaajaparin kanssa
– Vastuun ja kokemusten jakaminen
Onko ryhmä suljettu, puoliavoin vai avoin?
Kuinka monta osallistujaa otetaan mukaan ryhmään?
– 4–10 osallistujaa on tavallinen määrä
Mieti näitä ennen kuin käynnistät ryhmän
Avoin ryhmä
Uusia jäseniä otetaan vastaan
Mukaan voi tulla koska tahansa ja jättää tapaamiskertoja väliin
Esimerkki: Etelän-Syli ry
Suljettu ryhmä Ei uusia jäseniä käynnistymisen jälkeen
Kokoontuu ennalta sovitun ajanjakson
Esimerkki: Irti huumeista ry
Puoliavoin ryhmä Suljettu ryhmä avautuu tiettynä ajankohtana, jolloin siihen
voidaan ottaa uusia jäseniä
Ryhmän muodot
1. Ohjaajan alkuvalmistelut Saavu ajoissa paikalle Varaa tarvittaessa hetki aikaa itsellesi Järjestele tila ryhmälle sopivaksi Valmistele tarjottavat
2. Tervetulotoivotus ja kahvi Toivota ryhmäläiset tervetulleiksi ja esittele itsesi Kerro ryhmän tarkoituksesta Muista, että ensimmäinen kerta jännittää yleensä niin ohjaajaa
kuin ryhmäläisiäkin
Ensimmäinen ryhmätapaaminen
3. Tutustuminen
Varaa tutustumiseen riittävästi aikaa
Korttiesimerkki
Huolehdi, että jokainen saa tasapuolisesti aikaa itsensä esittelyyn
4. Ryhmän yhteiset sopimukset
Ryhmän pelisäännöt on hyvä sopia yhteisesti heti ensimmäisellä kerralla
Säännöt on hyvä kirjata paperille
Ensimmäinen ryhmätapaaminen
5. Vertaisryhmän sisällön suunnittelu
Keskustelkaa ryhmäläisten erilaisista tavoitteista ja toiveista vertaisryhmän suhteen
Tulevien tapaamisten sisältö voi olla vapaamuotoista keskustelua tai pohjata ennalta sovittuihin teemoihin
Valitkaa käsiteltävät teemat yhdessä
6. Ryhmäkerran lopetus Huolehdi ohjaajana tapaamisen aikatauluista Ryhmän on hyvä alkaa ja päättyä yhteisen sopimuksen
mukaisesti Muistuta ryhmäläisiä seuraavasta tapaamisesta ja sopikaa, kuka
hoitaa tapaamisen kahvitukset ja muut käytännön asiat
Ensimmäinen ryhmätapaaminen
1. Tervetulotoivotus, kahvi ja kuulumisten vaihto
2. Keskustelua päivän teemasta tai yleistä keskustelua
Teemaan voi orientoitua lyhyellä alustuksella, jonka voi vetää esimerkiksi ryhmänohjaaja tai vieraileva asiantuntija
3. Ryhmäkerran lopetus
Keskustelun päättäminen
Ryhmäläiset voivat esimerkiksi kerätä lapuille ideoita, kuinka he voivat hyödyntää kuulemaansa omassa elämässään
Seuraavat tapaamiskerrat
1. Muodostusvaihe
2. Kuohuntavaihe
Vertaisryhmän
kehitysvaiheet (Tuckman 1965)
3. Vakiintumisvaihe
4. Hyvin toimiva ryhmä
5. Ryhmän lopetus
Ollaan yhteyksissä, kiitos!
Jonna Suhonen
0207 718 253
Tanja Laatikainen
0207 718 251
Luettavaa
Karreinen, Lari 2014: Viisi askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan http://www.slideshare.net/LariKarreinen/viisi-askelta-parempaan-vapaaehtoistoimintaan-okopintokeskuksen-uusiutuva-yhdistys-piv
Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta
Karreinen, Lari 2015: Vapaaehtoisten rekrytointi, sitouttaminen ja perehdytys partiolaisille
http://www.slideshare.net/LariKarreinen/vapaaehtoisten-rekrytointi-sitouttaminen-ja-perehdytys-partiolaisille
Seppälä, Piritta 2014: Marttatoiminta näkyväksi viestimällä: http://www.slideshare.net/Piritta/uudenmaan-martat-ja-yhdistyksen-viestint
Käytännön vinkkejä tiedottamiseen https://asiakas.kotisivukone.com/files/yhdistykset.tiedottaa.net/yhdistysten_tiedottamisen_tueksi.pdf
Luettavaa
Jelli järjestötietopalvelu (kootusti erilaisia oppaita ja muita vinkkejä järjestötoimintaan.): http://www.jelli.fi/valineita-jarjestotyohon/
Kuuluvainen, Salla 2015: Vapaaehtoistyön johtaminen. Karreinen, Lari, Halonen, Maria & Tennilä, Meri (toim.) 2010: 10 askelta
parempaan vapaaehtoistoimintaan.
Laatikainen, Tanja 2010: Vapaaehtoistoiminta osallistaa.
Aspa-säätiö, Vertaistoiminta kannattaa -oheismateriaali: http://www.aspasaatio.fi/sites/default/files/Oheismateriaali_Vertaistoiminta%20kannattaa%20koulutusaineisto.pdf
Laatikainen, Tanja (toim.) 2010: Vertaistoiminta kannattaa. ASPA
Luettavaa
Pannu porisemaan! – Vinkkejä vertaisryhmän ohjaajalle. ADHD-liitto ry.
Järvinen, Ritva & Nordlund, Anne & Taajamo, Terhi 2006: Vertaisryhmän ohjaajakoulutus – kouluttajan opas. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Salonen, Mirva (toim.) 2012: Voimauttavan vertaisohjauksen käsikirja. Leijonaemot ry.