kauppakeskus ruoholahti, itämerenkatu 00180 helsinki · (19) lcd‐näytön vierestä. ‐...

Verkkokauppa.com, Kauppakeskus Ruoholahti, Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki Myynti: 09‐61508741 [email protected] Huolto: 09‐61508700 [email protected]

‐ 2 ‐

©

Sisällysluettelo Aihe: Sivunumero: 1. Yleistä tietoa kamerasta 1.1. Tärkeimmät ominaisuudet 3. 1.2. Ohjelmiston laitteistovaatimukset 3. 1.3. Rajoitukset/kiellot 3. 2. Kameran esittely 2.1. Kameran osat 4. 2.2. Kuvaustilan valitsin 5. 2.3. Myyntipakkauksen sisältö 5. 3. Kameran käyttöönotto 3.1. Akun lataus ja kameran käynnistäminen 6. 3.2. Muistikortin käyttö 6.

3.3. Valokuvaus ‐ Perusasetukset 6. ja 7. 3.4. Kuvan koko ja pakkaustapa 7.

4. Kameran toiminnot 4.1. Valokuvaus ‐ Tarkennus 8. 4.2. Valokuvaus ‐ Valotusasteikon käyttäminen 9. 4.3. Valokuvaus ‐ Valkotasapaino 9. 4.4. Valokuvaus ‐ Herkkyys (ISO‐luku) 10. 4.5. Valokuvaus ‐ Salama 10. 4.6. Valokuvaus ‐ Kerta‐, sarja‐ ja ajastinkuvaus 10.

4.7. Valokuvaus ‐ Valotuksen mittaus 11. 4.8. Valokuvaus ‐ Valotuksen haarukointi 11.

4.9. Valokuvaus ‐ Kuvanvakain 11. 5. Tietokoneen käyttö ja ohjelmiston asennus 12. 6. Yleistä asiaa valokuvaamisesta ja digitaalikameroista 6.1. Kuvien resoluutio, tiedostoformaatit

ja tulostaminen 12. 6.2. Aukko ja sen koko 13. 6.3. Valotusaika (suljinaika) 13. 6.4. Herkkyys 14. 6.5. Valkotasapaino 14. 6.6. Muistikorttiformaatit 14. 6.7. Histogrammi 15. 6.8. Kuvankäsittelyohjelmistoja 16. 6.9. Tuki, kuvausasento, rajaaminen ja salama 17.

7. Kameran puhdistaminen, säilytys ja käyttö 17. ja 18. 8. Takuu 18.

HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa.


‐ 3 ‐

©

1. Yleistä tietoa kamerasta 1.1 Tärkeimmät ominaisuudet: ‐ 14.6 megpapikselin CMOS kenno, 23.4 x 15.6mm koossa (1.5 FOV crop) ‐ Pentax KAF2 bajonetti, yhteensopiva Pentax KAF2, KAF ja KA sovittelllisien objektiivien kanssa (K‐bajonetilliset sekä 35mm / 645 / 647 objektiivit yhteensopivia sovitteilla tai rajoitetulla toiminnalla) ‐ Pentaprisma etsin 95% peitolla, 0.95x suurennoksella ‐ Sensor Shift Shake Reduction kuvanvakain ‐ Sarjakuvaus 3 fps (38 JPEG / 14 RAW / 16 DNG sarjoissa), 20 fps Burst tilassa (115 JPEG kuvan sarja, 1.6Mpix resoluutiolla ‐ ISO 100‐3200 (laajennuksella 6400 asti) ‐ 2.7" LCD näyttö, 230k pikseliä ‐ Live View toiminto jonka avulla näyttö toimii etsimenä ‐ SD/SDHC‐muistikorttipaikka ‐ Liitännät: USB, A/V, DC‐in, X‐sync, lankalaukaisinliitäntä ‐ Koko: 141.5 x 101 x 70 mm ‐ Paino: 715g (ilman akkua) 1.2. Ohjelmiston laitteistovaatimukset: ‐ Pentium 500MHz (tai nopeampi) prosessorilla tai nopeammalla varustettu tietokone ‐ Vapaa USB‐portti tai SD‐muistikortinlukija ‐ Windows Vista/XP/2000 –käyttöjärjestelmä ‐ Vähintään 25MB vapaata kiintolevytilaa ‐ Vähintään 256MB keskusmuistia (suositus 1GB) ‐ Näytön resoluutio 1024x768/16bit väreillä ‐ CD/DVD‐ROM asema ohjelmistoasennusta varten 1.3. Rajoitukset/kiellot Älä altista kameraa tai sen oheislaitteita... ...auringonvalolle tai muille lämmön lähteille ...jatkuvalle sateelle tai muulle runsaalle kosteudelle ...suoraan kohdistuville iskuille tai tärinälle ...magneettisille esineille kuten kaiuttimille, muuntajille jne. Älä ikinä... ...avaa kameran kuorta tai yritä vaihtaa salaman lamppua itse (tämä mitätöi takuun) ...käytä laitetta, mikäli sen liittimet ovat vioittuneet ...koske kameraan, oheislaitteisiin tai liittimiin kosteilla käsillä ...jätä akkua akkupesään, jos et ole aikeissa käyttää kameraa vähään aikaan ...pura, riko tai heitä akkua tuleen Tämän pikaohjeen tarkoituksena on käydä läpi kameran yleisimpiä toimintoja. Ohjeen loppuun on kerätty muutamia yleisiä kameratermejä sekä annettu muutama vinkki valokuvaukseen.


‐ 4 ‐

©

2. Kameran esittely 2.1. Kameran osat: 1. Virtakytkin (ON/OFF)/laukaisin 2. Valintakiekko 3. Pentax KAF2‐bajonetti 4. Objektiivin lukituksen vapautusnappi

5. Yhdysrakenteisen salaman nosto 6. RAW‐kuvaformaatin valitsin 7. Tarkennustapa (AF.S/AF.C/MF) 8. Pentax lisälaiteliittimen suoja 9. Liitäntäporttien suojakansi 10. Lankalaukaisimen liitäntä 11. Tietokone/Video‐liitäntä 12. Ulkoisen virtalähteen liitin

13. Valotuksen haarukointi 14. Etsin 15. Päävalikko 16. Poista kuva 17. Info 18. LCD‐näyttö 19. Esikatselutila 20. Valintakiekko 21. Valotuksen lukitus 22. Valotuksen kompensaatio 23. Automaattitarkennus 24. Tarkennuspisteiden valinta 25. OK 26. Nuolinäppäimet 27. Muistikorttipesän avaus 28. SR (Kuvanvakain ON/OFF) 29. Valokuvausasetuksien valikko

30. Yhdysrakenteinen salama 31. Salamakenkä ulkoiselle salamalaitteelle 32. Kuvaustilan valitsin 33. Valotuksen mittaustapa 34. Diopterin säätö 35. Virtakytkin (ON/OFF) 36. Laukaisin 37. Automaattitilan pikakytkin/Tehdas‐asetuksien palautus 38. Kuvausasetusten LCD‐näyttö

39. Akkupesän luukku 40. Akkupesän kannen lukituksen vapautusvipu 41. Kamerarunkosi sarjanumero 42. Akkukahvan liitäntäpintojen suojakumi 43. Jalustakierre


‐ 5 ‐

©

2.2. Kuvaustilan valitsin:

1. Automaattinen (Green‐tila) 2. Ohjelmoitu automaattivalotus 3. Herkkyyden esivalinta 4. Suljinajan esivalinta 5. Aukon esivalinta 6. Aukon ja suljinajan esivalinta 7. Manuaalinen 8. Bulb‐tila 9. X‐tila 10. Käyttäjän oma tila

1. Automaattinen (Green‐tila) ‐ Kamera arvioi/mittaa kaiken itse. 2. Ohjelmoitu automaattivalotus ‐ Ohjelmoitava automatiikka arvioi suljinajan ja aukon automaattisesti, mutta antaa käyttäjän muuttaa aukon ja suljinajan suhdetta valintakiekoilla (2 ja 20). 3. Herkkyyden esivalinta ‐ Herkkyyden esivalinta tilassa kamera arvioi asetukset asettamasi herkkyyden mukaan (ISO‐luku). 4. Suljinajan esivalinta ‐ Voit asettaa itse suljinajan. 5. Aukon esivalinta ‐ Voit asettaa itse aukon koon. 6. Aukon ja suljinajan esivalinta ‐ Voit asettaa itse sekä aukon koon että suljinajan. 7. Manuaalinen ‐ Asetat kaikki kameran asetukset itse. 8. Bulb‐tila ‐ Suljin pysyy auki niin kauan kuin laukaisin on painettuna pohjaan. Suosittelemme lankalaukaisimen käyttöä. 9. X‐tila ‐ Suljinaika lukitaan 1/180 sekuntiin ulkoisen salaman synkkausta varten. 10. Käyttäjän oma tila ‐ Voit itse muuttaa kaikkia asetuksia mieleiseksesi. 2.3. Myyntipakkauksen sisältö: ‐ 1x Pentax K20D digitaalinen järjestelmäkamerarunko ‐ 1x USB‐kaapeli ‐ 1x Videokaapeli ‐ 2x Ohjelmisto‐CD (S‐SW74/75) ‐ 1x Hihna ‐ 1x Ladattava akku (D‐LI50) ‐ 1x Akkulaturi (D‐BC50) ‐ 1x Virtajohto HUOM! Esimerkkikuvien objektiivit eivät sisälly myyntipakkaukseen!


‐ 6 ‐

©

3. Kameran käyttöönotto 3.1. Akun lataus ja kameran käynnistäminen Pentax K20D toimii akulla. Lataa akku täyteen mukana toimitetulla akkulaturilla (liu’uta akku laturiin ja kytke laturi virtajohdolla pistorasiaan) ennen ensimmäistä käyttökertaa. Kameran akkupesä (39) sijaitsee kameran pohjassa. Ladattuasi akun, laita se pesään sisälle ja sulje luukku. Kameran käynnistäminen, ajan asettaminen ja kielen valitseminen: ‐ Laita kamera päälle ON/OFF ‐napista (1). ‐ Paina Valikko (15). ‐ Paina Nuolinäppäin oikealle (26) siirtyäksesi Set‐up välilehden kohdalle. ‐ Mene Date Adjust kohtaan ja paina Nuolinäppäin oikealle (26). Aseta ajan esitystapa, päivämäärä ja kellonaika nuolinäppäimiä käyttämällä. Paina lopuksi Valikko (15) palataksesi edelliseen valikkoon. ‐ Mene alas kohtaan Language ja paina Nuolinäppäin oikealle (26). Valitse haluamasi kieli ylös/oikealle/vasemmalle/alas painikkeilla ja paina OK (25). 3.2. Muistikortin käyttö: Ostamasi kamera käyttää SD/SDHC/MMC ‐muistikortteja. Muistikorttipaikan kansi avautuu nostamalla lukituksen vapautussalpa (27) yläasentoon, jonka jälkeen sitä kierretään vastapäivään. Luukku kameran kyljessä avautuu. Laita muistikortti muistikorttipaikkaan. Lopuksi sulje luukku. Muistikortille mahtuvien kuvien määrän näet päälimmäisen LCD‐ näytön (38) oikeasta alakulmasta. Kuvatessasi varmista, että kuvat tallentuvat muistikortille. Kameran valmistaja ei vastaa menetetyistä kuvista, mikäli kamera tai muistikortti on viallinen. 3.3.Valokuvaus ‐ Perusasetukset Kuvaustilan valinta: Pentax K20D kamerassa on useita kuvausta helpottavia kuvaustiloja. Eri tilojen välillä vaihtaminen tapahtuu Kuvaustilan valitsimella (32). Helpoimmat ja aloittelijaystävällisimmät kuvaustilat ovat Automaattinen valotustila (Vihreä laatikko) ja Ohjelmoitu automattivalotustila (P). Pääset ottamaan valokuvia perusasetuksilla seuraavalla tavalla:

‐ Liitä haluamasi yhteensopiva objektiivi kamerarungon KAF2‐bajonettiin (3) kuvan osoittamalla tavalla. Rungon ja objektiivin punaisten pisteiden tulee osua kohdikkain kiinnityksen onnistumiseksi. (jatkuu seuraavalla sivulla)


‐ 7 ‐

©

‐ Kierrä objektiivia myötäpäivään kunnes se lukittuu. Tällöin kuuluu selvä napsahdus, eikä objektiivi enää liiku. ‐ Halutessasi saat objektiivin irroitettua painamalla lukituksen vapautusnapin (4) pohjaan ja kiertämällä objektiivia vastapäivään.

‐ Valitse kuvaustilaksi Auto (1) tai P(2) (selitetty sivulla 5).

‐ Sommittele kohteesi haluamallasi tavalla kameran etsimen (14) läpi katsoen ja paina laukaisin (1) puoleenväliin. ‐ Kamera tarkentaa kohteeseen. Tarkennuspiste välähtää kohdassa, johon tarkennus on lukittunut. ‐ Mikäli tarkennus ei osunut haluamaasi kohtaan, nosta sormesi laukaisimelta ja paina se uudelleen puoleenväliin tarkentaaksesi uudelleen. Yritä sommitella kuva uudelleen, mikäli tarkennus ei osu edelleenkään haluamaasi kohtaan. ‐ Paina laukaisin (1) kokonaan pohjaan tarkennuksen ollessa kohdallaan. Kamera ottaa kuvan. ‐ Nyt voit tarkastella ottamaasi valokuvaa kameran esikatselutilassa. Paina esikatselutilan nappia (19) LCD‐näytön vierestä. ‐ Ottamasi kuva ilmestyy ruudulle. ‐ Jos haluat, voit poistaa kuvia esikatselutilassa painamalla Poista kuva (16) ja valitsemalla poista. Huomaa, että kameran LCD‐näyttö ei kerro koko totuutta kuvasta, koska kameran LCD‐näytön resoluutio on paljon pienempi verrattuna tietokonenäytön resoluutioon (kuvapisteiden määrään eli tarkkuuteen). Epävarmoissa tilanteissa kannattaa poistaa kuvat vasta tarkastellessasi niitä jälkikäteen tietokoneen näytöltä. 3.4. Kuvan koko ja pakkaustapa: Valokuvatessasi et ehkä saa sommiteltua kuvaa täysin mielesi mukaan kuvaustilanteessa. Siksi on suositeltavaa käyttää mahdollisimaan suurta kuvakokoa tilanteessa, jossa et ole täysin varma sommitelmasta tai haluat muuten käsitellä ottamiasi kuvia jälkikäteen. Jos käytät pientä kuvakokoa tallennuksessa, kutistuu jälkikäsittelyvara pienimmillä resoluutioilla olemattomiin. K20D pystyy tallentamaan kuvan JPEG‐muodossa neljään eri kuvakokoon neljällä erikokoisella pakkaustavalla. Voit kuvata myös RAW‐muotoon, jolloin jälkikäsittelyvara laajenee entisestään, sillä voit mukana tulevilla ohjelmilla muuttaa kuvan asetuksia tietokoneella samaan tapaan kuin kuvaustilanteessa suoraan kamerasta. Kuvan kokoa ja pakkausta muutat seuraavalla tavalla: ‐ Laita kamera päälle ON/OFF kytkimestä (1). ‐ Paina Valikko (15). ‐ Valitse mieleisesi pikselimäärä (14,6M, 10M, 6M tai 2M) kohdasta JPEG tall. pikselit. ‐ Valitse kuvien pakkausmuoto kohdasta JPEG‐laatu. Mitä enemmän tähtiä, sitä parempi laatu. ‐ Tiedostomuoto kohdasta voit valita haluatko tallentaa kuvat JPEG, RAW vai RAW+ muotoon. ‐ RAW‐tiedostomuoto kohdasta voit valita käyttöösi Pentaxin oman RAW‐muodon (PEF) tai yleisemmän DNG‐muodon, joka on paremmin yhteensopiva eri ohjelmien kesken.


‐ 8 ‐

©

4. Kameran toiminnot 4.1. Valokuvaus ‐ Tarkennus: Kuvia otetaan painamalla laukaisinta (1). Kun painat laukaisimen puoleen väliin automaatti‐tarkennustilassa, kamera tarkentaa, mutta ei ota kuvaa. Tällä tavalla pystyt tarkentamaan kohteeseen ja sommittelemaan kuvan uudelleen. Kameran tarkennustapaa muutetaan tarkennustavan valitsimella (7). Tarkennustavat ovat: ‐ AF.S (autofocus, single) Tarkentaa automaattisesti kerran, tarkennus lukittuu. ‐ AF.C (autofocus, continuous) Tarkentaa jatkuvasti kohteeseen, vaikka se liikkuisi. ‐ MF (manual focus) Tarkennat itse käyttäen objektiivin tarkennusrengasta. Jos painat laukaisimen puoleenväliin manual‐tilassa, välähtää tarkennuspiste vain silloin kun tarkennus on kameran mielestä kohdallaan. Kameran automaattitarkennus perustuu tarkennuspisteisiin. Tarkennuspisteiden valitsimella (24) voit vaihtaa tilanteen mukaan käytettävien tarkennuspisteiden määrää ja paikkaa. Valitsimen tilat ovat: ‐ AUTO Automaattinen tarkennuspisteiden valinta. ‐ SEL Voit itse päättää mitä tarkennuspistettä kamera käyttää. Valitse piste nuolinäppäimillä (26). Aktiivinen tarkennuspiste välähtää tällöin etsimessä. ‐ Kamera tarkentaa keskimmäiseen tarkennuspisteeseen. Oheessa on kolme kuvaa, joissa tarkennuskohta on aina kuvan keskellä (automaattitarkennus, tila AF.S, tarkennuspiste ). Ylimmässä kuvassa kuva otetaan suoraan, eli laukaisin painetaan heti pohjaan. Tällöin kuvan keskellä oleva prosessorituuletin on tarkka. Keskellä on kuva, jossa on tarkennettu samaan prosessorituulettimeen kuin ensimmäisessä kuvassa, jonka jälkeen kuva on sommiteltu uudestaan. Tuloksena on kuva, jossa vasemmanpuoleinen prosessorituuletin on terävä, vaikka se ei ole tarkennuspisteen kohdalla. Viimeisessä kuvassa sommitelma on sama kuin keskimmäisessä, mutta kuva on otettu painamalla laukaisin suoraan pohjaan. Tällöin tarkennus on osunut keskimmäiseen prosessorituulettimeen.


‐ 9 ‐

©

4.2. Valokuvaus ‐ Valotusasteikon käyttäminen: Valotusasteikko kertoo, kuinka valoisa ottamastasi kuvasta tulee. Valotusasteikon on tarkoitus auttaa kuvaajaa valottamaan kuva oikein käytettäessä manuaalista kuvausohjelmaa (M). Asteikon avulla pystyt varmistamaan, että aukon, suljinajan ja herkkyyden suhde on oikea, jolloin ottamasi kuva valottuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tulkitsemalla asteikkoa, voit myös tarkoituksellasi yli‐ tai alivalottaa kuvan haluamallasi tavalla. Valotusasteikkoa muutetaan kamerassa seuraavasti: 1. Valitse kuvastavaksi M kuvaustilan valitsimella (32). 2. Nyt voit muuttaa aukon ja suljinajan arvoja kameran valintakiekoilla (20 ja 2). 3. Huomaa kuinka valotusasteikko reagoi arvojen muuttamiseen. Oheisessa kuvassa näkyvillä asetuksilla otettava kuva olisi valotusasteikon mukaan ylivaloittunut. Asteikon olisi saanut tasattua joko lyhentämällä suljinaikaa (esim. 1/50 sekuntiin) tai pienentämällä aukkoa (esim. F4.0). Samat tiedot näkyvät etsimenkin alareunassa. Aukon ja suljinajan vaikutuksesta kuvaan kerrotaan myöhemmin tässä ohjeessa sivulla 13. 4.3. Valokuvaus ‐ Valkotasapaino: Valkotasapaino kertoo kuinka aidosti kamerasi toistaa kuvan värit. Lisää aiheesta sivulla 14. Ohessa on kolme esimerkkikuvaa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa valkotasapaino on liian sininen ja oikeanpuoleisessa kuvassa liian punainen. Keskellä valkotasapaino on oikein.

Saat vaihdettua kameran valkotasapainoa seuraavasti: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta AWB painamalla vasemmalle. 4. Valitse sopiva valkotasapaino siirtymällä nuolinäppäimillä alas/ylös, vaikutuksen kuvaan näet välittömästi LCD‐ruudulta kiertämällä virtakytkintä (1) kerran asentoon Liveview (ohessa).


‐ 10 ‐

©

4.4. Valokuvaus ‐ Herkkyys (ISO‐luku): Herkkyys (ISO‐luku) vaikuttaa siihen paljonko kamera tarvitsee valoa, jotta kuvasta tulee oikein valottunut. Lisää herkkyydestä ja sen vaikutuksesta kuvaan on sivulla 14. Herkkyyttä pääset muutamaan seuraavalla tavalla: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta ISO painamalla kerran oikealle. 4. Valitse haluamasi herkkyys, paina lopuksi OK (25). 5. Voit muuttaa herkkyyttä nopeasti painamalla OK (25) pohjaan. Kun OK on pohjassa, kierrä valintakiekkoa (2) kunnes haluamasi herkkyys näkyy Kuvausasetusten LCD‐näytöllä (38). 4.5. Valokuvaus ‐ Salama Salaman on tarkoitus antaa valoa tilanteissa, joissa sitä ei muuten ole tarpeeksi. Lisää salaman käytöstä on ohjeen sivulla 17. Toimintoja voit vaihtaa seuraavalla tavalla: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta painamalla kerran alas. 4. Valitse haluamasi salamatila painamalla oikealle/vasemmalle ja lopuksi OK (25). HUOM! Osa toiminnoista ei ole käytössä kaikilla kuvaustavoilla. Automaatti salama Punasilmäisyyden esto Hidas synkronointi SlowHidas synkronointi + pun. silm. esto SlowSuljinverhon synkronointi >> Langaton tila (ulkoisen salaman kanssa) W 5. Salaman tehoa pystyy muuttamaan samasta valikosta kiertämällä valintakiekkoa (20). Tällöin ruudun alalaidassa oleva arvo muuttuu.

‐ Miinusmerkkiset luvut kertovat, kuinka monta aukkoa vähemmän salama valottaa otettavaa kuvaa. Tällöin voidaan vähentää syntyvien varjojen määrää, mutta samalla kuva voi alivalottua.

‐ Plusmerkkiset luvut kertovat, kuinka monta aukkoa enemmän salama valottaa otettavaa kuvaa. Tällöin voidaan pysäyttää liike tehokkaammin, mutta samalla kuva ylivalottuu ja varjoista tulee luonnottoman teräviä ja selkeitä. 4.6. Valokuvaus ‐ Kerta‐, sarja‐ ja ajastinkuvaus Pystyt valitsemaan erikseen kerta‐ ja sarjakuvauksen välillä. Sarjakuvauksessa kamera ottaa kuvia niin pitkään kun laukaisin on pohjassa. Kertakuvauksessa kamera ottaa yhden kuvan joka kerta kun laukaisin painetaan pohjaan. Tällöin usemman kuvan ottaminen vaatii aina laukaisimen palauttamista normaaliin asentoon eli ylös. Pääset muuttamaan asetuksen seuraavalla tavalla: 1. Laita kamera päälle ON/OFF napista (1). 2. Paina Valokuvausasetuksien valikko (29). 3. Valitse kohta Kuvaustapa [ ] painamalla kerran ylös. 4. Valitse haluamasi kuvaustapa. Yksi ruutu tarkoittaa kertakuvausta, monta ruutua sarjakuvausta ja kello ajastinkuvausta. Painamalla alas voit määrittää kuvaustapojen lisäasetuksia.


‐ 11 ‐

©

4.7. Valokuvaus ‐ Valotuksen mittaus Valotuksen mittaustapa määrittää, mistä kohtaa kuva‐alaa kamera mittaa valoisuuden. Oikean valoisuuden takaamiseksi on hyvä käyttää eri tilanteissa eri mittaustapaa. Mittaustapaa vaihdetaan Valotuksen mittaustavan valitsimella (33). Mittaustavat ovat:

1. Keskiarvomittaus Mittaa valotuksen koko kuvan alueelta, sopii maisemakuvaukseen

2. Osamittaus Mittaa valotuksen kuvan keskeltä 9% alueelta, sopii muotokuvaukseen

3. Pistemittaus

Mittaa kaikkialta, mutta painottaa keskikohtaa, sopii maisemakuvaukseen, jossa etualalla kohde, esim. henkilö tai puu

4.8. Valokuvaus ‐ Valotuksen haarukointi Valokuvatessa törmää väistämättä tilanteeseen, jossa kertavalotuksella on mahdotonta taltioidvallitsevan tilanteen kirkkauseroja. Nykyisten järjestelmäkameroiden dyna

a miikka on hyvin

hankalia taltioida. Valotuksen haarukoinnilla pystyt hdasta eri valotusarvoilla. Tällöin jälkikäsittelyn avulla

in kameran on , kun et ole

mahdollisuutta joista valita.

napista (1). ru ointia (13).

nappia 13 pohjassa. vien määrää (3 tai 5) ja

).

kuvaajan käden aiheuttaman tärinän pehmentämästä kuvaa kohtalrähtämisrisUOM! Kuva hteen liikettä, joten jos kuvauskohde on kovassa liikkeessä ja

valotuaika oneuraavasti: . Laita kame. Laita kuvanvakain päälle/pois kytkimellä 28.

(kohteen seuraamista jatkuvalla

kehittynyt, mutta korkeat kirkkauserot on yhäottamaan kolmesta viiteen kuvaa samasta kopystyy otetuista kuvista koostamaan yhden kuvan, jonka dynamiikka on laajempi kumahdollista tallentaa yhdellä valotuksella. Haarukointia on hyvä käyttää myös silloinvarma miten haluat valottaa kuvan. Tällöin sinulle jää kolmesta viiteen

älle seuraavasti: Haarukoinnin saa pä1. Laita kamera päälle ON/OFF

haa2. Paina Valotuksen k3. Kuvausasetusten LCD‐näytölle (38) tulee lukemaan OFF kun pidätKiertämällä valintakiekkoja (20 ja 2) pystyt vaihtamaan otettavien kukuvien valotuseroa (0,5 ‐ 3,0 aukon erolla 4.9. Valokuvaus ‐ Kuvanvakain Kuvanvakain (SR, Shake Reduction) estää

aisen huonossakin valaistuksessa. Tällöin voidaan nostaa valotusaikaa pidemmäksi tä kin ollessa pienempi. H nvakaaja ei pysäytä ko

liian pitkä, tulee kuvaan liike‐epäterävyyttä. Kuvanvakaimen tilaa voit vaihtaa s1 ra päälle ON/OFF ‐napista (1). 23. Kuvanvakaimen poiskytkeminen helpottaa panorointia tarkennuksella).


‐ 12 ‐

©

5. Tietokoneen käyttö ja ohjelmiston aHUOM! Älä kytke kameraa tietokoneeseen ennen kuin ohjelmiston asennus on suoritettu! 1. Ota Solution Disc CD pois CD kotelosta ja aseta se tietokoneen CD‐asemaan. 2. Asennusohjelma käynnistyy automaattisesti. 3

sennus

. Valitse kieli, hyväksy kaikki kohdat ja lopuksi käynnistä tietokone uudelleen. Nyt ohjelma on

4. Käynnistä kamera ku nästä (11) tietokoneen

5. Voit käyttää kuvien s aan Oma Tietokone estyne

likameroista

a

n

pienentää ne lopuksi tarvitsemaansa kokoon.

staa tulostimelle tarkoitetulle valokuvapaperille, jotta IFF‐

uotoista tiedostoa ei välttämättä saa auki millään hjelmalla. Tämä siitä syystä, että RAW‐tiedostomuoto ei ole yhdenmukainen eri valmistajilla,

kameramallilla on oma tapansa muodostaa RAW‐

in ‐

aan niin, että siinä olevaa tietoa menetetään. Jos ntyneen kuvanlaadun nähdä omin silmin: kuvaan

se rrannollisia: mitä parempilaatuinen RAW, 8MP = n. 9,5MB).

TIFF‐formaatti ei pakkaa kuvaa lainkaan, joten se mahdollistaa parhaan mahdollisen kuvanlaadun. TIFF‐formaatin haittana on, että yksi kuva saattaa viedä jopa 10 kertaa enemmän tilaa kuin sama kuva JPEG‐muotoiseksi pakattuna. Suositeltava tapa on ottaa tärkeistä kuvista varmuuskopioita esimerksi CD‐levylle, jolloin tietokoneen kovalevyn hajoaminen ei tuhoa kaikkia kuvia.

asennettu. n olet kytkenyt sen USB‐johdolla kameran USB‐liitän

USB‐porttiin. iirtämiseen joko ohjelmistoa tai voit siirtää kuvat suoreltä Siirrettävä levy ‐asemalta tietokoneellesi. hakemistoon ilm

6. Yleistä asiaa valokuvaamisesta ja digitaa6.1. Kuvien resoluutio, tiedostoformaatit ja tulostaminen Nyrkkisääntönä on, että miljoona pikseliä riittää kymppikuvaan (10 x 13 cm), kaksi miljoonapikseliä 13 x 19 cm kuvaan ja kolme miljoonaa pikseliä A4‐kokoon. Ylimääräisistä pikseleistä ei tietysti ole mitään haittaa kuvanlaadun kannalta, ellei kompaktiin digikameraan laiteta ylisuurta (esim. 1/2,5” kokoista 12 megapikselin) kennoa. Tällöin kuvanlaatu alkaa fysiikanlakien perusteella heiketä kennon saadessa vähemmän valoa per pikseli. Tällöin kuitenkin loppukäyttäjä harvemmipystyy huomaamaan kuvanlaadullista eroa. Jos kuvia halutaan jälkikäsitellä, on kuitenkin suotavaa ottaa kuvat isommalla resoluutiolla ja Jos kuvia tulostaa itse, kannattaa ne tulokuvien säilyvyys olisi taattu. Kuvat kannattaa tallentaa tietokoneelle esimerkiksi JPEG‐ tai Tmuodossa. Kameroiden omia RAW‐tiedostoformaatteja ei kannata käyttää pitkäaikaiseen tallentamiseen, sillä tulevaisuudessa RAW‐movaan jokaisella kameramerkillä ja jopamuotoinen kuva. RAW‐kuvamuoto on tarkoitettu pääsääntöisesti ammatikseen kuvaavien valokuvaajien ja vakavien harrastajien käyttöön. RAW‐kuvat vievät paljon tilaa, eikä niitä pysty suoraan katsomaan esim. Windows XP:n kuvaselaimella. RAW‐muotoiset kuvat sisältävät kuitenkenemmän kuvainformaatiota, kuin tavalliset JPEG‐kuvat, jonka ansiosta jälkikäsittelyn avulla RAWkuvista voi saada esiin esim. laajemman dynamiikan. JPEG‐formaatti on häviöllinen, eli kuva pakatpakkaustaso on valittu liian alhaiseksi, voi heikeilmestyy neliömäisiä alueita ja ääriviivoista tulee suttuisia. Jos taas pakkaustaso on valittu korkeaksi, JPEG‐kuva näyttää silmämääräisesti yhtä laadukkaalta kuin pakkaamaton kuva, muttavie enemmän tilaa. Kuvanlaatu ja sen vaatima tila ovatkin vekuva, sitä enemmän se vie tilaa (esim. JPEG, 8MP = n. 3,1MB


‐ 13 ‐

©

6.2. Aukko ja sen koko Kameran aukko (englanniksi aperture) on reikä, joka päästää objektiivin kautta tulevaa valoa

oidaan useimmissa attisesti. Mitä suurempi aukko on, sitä enemmän

saa kuvia.

oitetaan usein desimaalilukuna, joka tyypillisesti vaihtelee välillä 1.2‐32. Luvut

li aukon koko on 50% olttovälin suuruudesta. Tämänkaltaisella asetuksella voidaan tyypillisesti kuvata hämärissä

yksi kahdeksasosa polttovälin osuhteisiin

auki), on uva terävä vain hyvin kapealta alueelta tarkennetun kohteen ympärillä. Tämänkaltainen tilanne

kaksi

20, se tarkoittaa että valotusaika on 1/20 s, li 0,05 s. Tällöin valotusajan säätäminen tapahtuu samalla tavalla kuin aukon koon suhteen: luvun

un

n n mukanaan

pätarkkuutta: mitä pitempään suljin on auki, sitä todennäköisemmin joko kohde tai kamera

onnistumisen mahdollisuus kasvaa.

iteistä, neet niin, että kameran valotusaika on

llut todella pitkä, jolloin kuvaan ei tartu muuta kuin valojuovat.

kameran kennolle, joka puolestaan muodostaa otettavan kuvan. Aukon kokoa vkameroissa säätää joko manuaalisesti tai automavaloa pääsee kennolle asti, ja sitä valoisampia kuvista tulee. Vastaavasti pienempi aukko aikaantummempia Aukon koko ilmmenevät käänteisessä järjestyksessä: mitä suurempi luku on, sitä pienempi on aukon koko. Mikäli aukon koko on esimerkiksi 2.0, on kameran aukko auki puoliksi (1/2), epsisätiloissa tai yöllä. Jos taas aukon koko on 8.0, on kameran aukko suuruudesta. Tämänkaltainen asetus sopii tyypillisesti ulos valoisiin olmaisemakuvaukseen. Syntyneen kuvan valoisuuteen vaikuttaa aukon lisäksi myös kuvan valotusaika. Tästä lisää myöhemmässä luvussa. Paitsi kuvan valoisuuteen, vaikuttaa aukon koko kuvan niin sanottuun syvyysterävyyteen. Syvyysterävyysalue tarkoittaa aluetta kuvassa tarkennuskohteen ympärillä, joka on likimain tarkka.Syvyysterävyysalueen ulkopuolella kuvan kohteet muuttuvat utuisemmaksi, sitä enemmän mitä kauempana ne ovat. Mikäli aukon koko on hyvin suuri (esimerkiksi arvossa 2.0 eli 50%kvoi olla hyödyksi kuvattaessa kohdetta, jonka taustaa halutaan häivyttää. Esimerkiksi potrettikuvissa aukko on yleensä suuri, jolloin tausta on epätarkka ja huomio kiinnittyy itse kohteeseen. 6.3. Valotusaika (suljinaika) Valotusaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka suljin on auki (Suljin on osa kameran sisällä, joka estäänormaalitilassa valon pääsyn kennolle). Jos valotusaika on esimerkiksi 2”, niin suljin on aukisekuntia. Useimmissa tilanteissa valotusajat ovat paljon lyhyempiä, sekuntien kymmenes‐ tai sadasosia. Tämän vuoksi valotusajat ilmoitetaan usein käänteislukuina. Esimerkiksi jos kamera näyttää valotusajaksi lukemaa ekasvattaminen tuottaa hämärämpiä kuvia. Kokonaiset sekunnit ilmaistaan pienellä merkillä luvperässä. Valotusajan lisäksi kuvan valoisuuteen vaikuttaa oleellisesti aukon koko. Jos käsite ei ole tuttu, kannattaa lukea edellinen osio ennen jatkamista eteenpäin. Valotusajan kasvattaminen samalla aukon koolla kasvattaa kuvan valoisuutta: suljin on pidempääauki, jolloin kenno saa enemmän valoa. Valotusajan kasvattaminen tuo kuitenkin useieliikkuu, jolloin syntynyt kuva on epätarkka. Välillä kuvaaja voi haluta tätä epätarkkuutta, mutta usein tämä ei ole toivottua, ja tärähdys pilaa kuvan. Tämän takia pitkiä valotusaikoja käytettäessä pitäisi aina ottaa tukea, jotta kuvan Pitkillä valotusajalla on mahdollista leikkiä. Kaikki ovat varmaankin nähneet kuvia moottorjoissa näkyy vain autojen valojuovia. Nämä kuvat ovat syntyo


‐ 14 ‐

©

6.4. Herkkyys ISO‐luku kertoo kameran kennon herkkyyden. Mitä suurempi ISO‐luku, sitä herkempi kenno, elisaman valomäärän saamiseksi riittää pienempi valotusaika tai aukko. Heikossa valossa kuvattaessa tämä on erinomainen asia. Tällä tavalla onnistut pienentämään valotusaikaa huomattavasti. Laskusääntönä on, että ISO‐luvun tuplaaminen puolittaa tarvittavan valotusajan tai pienentää a

ukkoa yhdellä pykälällä. Haittana ISO‐luvun nostamisessa on lisääntynyt kohinan määrä. Tämä

likamera ei voi eista.

era ne olettaa, värit vääristyvät. Tämä voi näkyä simerksi sisätiloissa hehkulampun valossa otettujen kuvien keltaisuutena: kamera on arvioinut

maatit on Secure Digital, josta käytetään myös lyhennystä

iä, sillä niissä ei ole liikkuvia osia. SD‐kortteja on tarjolla eri

a . Kuitenkin kaikki kamerat,

tka tukevat SDHC‐kortteja, tukevat myös SD kortteja. SD‐kortteja on myös MiniSD ja MicroSD‐

utta kalliimpi ja huonommin hteensopiva. xD‐korttien harvinaisuuden ja hinnan pakottamina Olympus ja Fuji tarjoavat

ita

art Media ja Multimedia ard (MMC). Nämä kaikki ovat fyysisesti Compact Flash ‐kortteja pienempiä, mutta yhtä kestäviä,

näkyy digitaalikuvissa epämiellyttävänä värillisenä pilkullisuutena kuvassa. Kohinaa voi jonkin verran poistaa kuvankäsittelyllä, mutta samalla menetetään informaatiota kuvasta.

6.5. Valkotasapaino Valkotasapaino liittyy kameran kykyyn toistaa alkuperäisen tilanteen värit. Digitaatietää millaisessa ympäristössä sinä kuvaat, joten kamera tekee oletuksia valaistusolosuhtKun kuvausolosuhteet eivät ole samoja joksi kamevallitsevan valon värin väärin. Ainoa keino saada kuvien värimaailma näyttämään mahdollisimman alkuperäiseltä on kokeilla kameran eri valkotasapainosäätöjä tai määrittää valkotasapaino manuaalisesti, mikäli kamerassavoi näin tehdä. Mikäli kamerassa on kuvan tallennusmuotona RAW, voit muuttaa valkotasapainoakuvaustapahtuman jälkeen tietokoneella. 6.6. MuistikorttiforYleisin muistikorttiformaatti pikkukameroissaSD. SD‐kortit ovat fyysisesti kestävkokoja ja nopeuksia. Nopeammat kortit tallentavat kuvat pikaisemmin, jolloin kameralla pystyyottamaan nopeampia kuvasarjoja tai katkeamattomia videoleikkeitä. SDHC on samankokoinen kuin SD‐kortit, mutta kapasiteetiltaan isompi. Kamerassa on oltava SDHC‐tuki, joten pari vuottvanhaan SD‐korttia käyttävään kameraan ei välttämättä käy SDHC‐korttijokokoja. Ne sopivat pääsääntöisesti matkapuhelimiin. Ammattikameroissa ja myös vanhemmissa pokkareissa käytetään Compact Flash (CF) ‐kortteja, jotka ovat fyysisesti isompia kuin SD‐kortit, mutta yhtä kestäviä. Olympus ja Fuji käyttävät omaa korttityyppiään, eli xD‐korttia. Se on hyvin pieni ja kestävä kortti, mykameroihinsa aika usein myös SD tai CF‐tukea. Sony käyttää omaa muistiformaattia nimeltä Memory Stick (tästä lukuisia versioita, esim. Pro, Pro Duo, M2). Memory Stick ‐kortit ovat kestäviä, mutta kamerat eivät yleensä tue muita muistityyppejä. Memory Stick ‐kortit ovat yleensä kalliSD‐ ja Compact Flash ‐kortteihin verrattuna. Edellämainittuiden lisäksi on olemassa muitakin korttityyppejä, kuten SmCjoten niitä käytetään esimerkiksi pienissä taskukameroissa. Kamerat, jotka käyttävät näitä formaatteja, eivät yleensä pysty käyttämään CF‐kortteja.


‐ 15 ‐

©

6.7. HistogramHistogrammi kertoo kuinka hyvin kameran ottaman kuva on valoittunut. Katso aiemmin tästä ohjekirjasta miten saada näkyviin kamerasi histogrammi. Histogrammi ja oikea valotus Histogrammin vaakasuunta kertoo kuvan valoisuuden. Histogrammin vasen reuna kuvaa mustaoikea reuna täysin valkoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että histogrammi, joka on painottunuvasemmalle kertoo, että kuva on hyvin tumma. Vastaavasti histogrammi, joka on painottunut oikealle kertoo, että kuva on hyvin vaalea.

mi

a ja t

en

iseen löydät tästä ohjekirjasta. Yleensä hyvän kuvan istogrammi on levinnyt mahdollisimman laajalle, sillä tällöin kuvassa on sekä vaaleita että

taessa pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei osa kuvasta pala puhki.

alla hieman kuvauskulmaa tai tilanteen aloja, jos siihen on mahdollisuus. Kontrastia voi muuttaa myös myöhemmin tietokoneella.

i

Yllä kolme esimerkkikuvaa ja niiden histogrammit. Kuten kuvista ja histrogrammeista näkee, vaskuva on selvästi alivalottunut, kun taas oikea kuva on selvästi ylivalottunut. Tällaisissa tilanteessa korjaa valotusta haluamaasi suuntaan. Keskellä on oikein valotettu kuva ja sen histogrammi. Ohjeet oman kamerasi valotuksen korjaamhtummia sävyjä. Valotusta nostetTällöin histogrammissa on selvä piikki oikeassa laidassa. Puhkipalaneissa kohdissa ei ole mitään yksityiskohtia: ne ovat vain valkoisia. Histogrammi ja kontrasti Toinen histogrammiin vaikuttava asia on kontrasti, jota kuvaa histogrammin pystysuunta. Jos histogrammi on pystysuunnassa hyvin tasainen on kuva kontrastiton ja siten lattean näköinen. Jos taas histogrammissa on paljon pystysuuntaista vaihtelua, kuva on kontrastikas. Kontrastia kannattaa pyrkiä yleensä lisämään esimerkiksi vaihtamvKontrastin kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, ettei kuvaan tule liikaa kontrastia, jollointummista kohdista ei näy mitään ja vaaleat kohdat ovat puhkipalaneita. Tällaisessa tilanteessa kannattaa kokeilla salamaa, jolloin kuvan kontrastierot eivät ole liian voimakkaat. Kun kontrasti javaloisuus on kuvassa kohdallaan on kuvan histogrammi levinnyt laajalle ja siinä on paljon vaihtelua. Tällöin kuva on hyvin todennäköisesti teknisesti onnistuneempi ja siten mukavampkatsella.


‐ 16 ‐

©

6.8. Kuvankäsittelyohjelmistoja

tettu hyvin erilaiseen käyttöön. Alla on äyty läpi muutama esimerkki. Ohjelmistoa ostaessa kannattaa muistaa, että parhaimmat

helmistot vaativat huippuluokan tietokoneen: prosessoritehoa,

evyt ja helppokäyttöinen ohjelmisto, jolla saa tehtyä yvin yksinkertaisia toimenpiteitä kuten korjattua valkotasapainoa, muutettua valoisuutta tai

poistettua punaiset silmät. Kameran mukana tulleilla ohjelmilla on kuitenkin hyvä aloittaa kuvienkäsittely ja innostuksen kasvaessa voi sijoittaa monipuolisempiin ohjelmiin. ACDsystem ACDsystem on edullinen n. 50 e ohjelmisto jolla on helppo hallita kuvia tietokoneen kovalevyllä sekä tehdä niille muutamia käsittelytoimenpiteitä. Ohjelmiston muokkausmahdollisuudet ovat yleensä heikommat kuin kameran omassa ohjelmistossa, mutta etuna on yleensä parempi äytettävyys ja hyvät arkistointiominaisuudet. Ohjelma onkin tarkoitettu pääasiassa kuvien

mmattilaisen tai vakavan harrastajan työkalu. Lisenssi maksaa yli 1000e. Ohjelmistolla voi mitä kuvankäsittelyyn liittyy. Haittana on käyttöliittymän

ista

ymän

Yksinkertainen kuvankäsittelyohjelmisto aloittelijalle. Ohjelma tulee joidenkin Windows käyttöjärjestelmien mukana kuten Win 98 tai Office paketin mukana. Käyttöliittymä on hyvin Windosmainen ja siten monen mielestä helppo oppia.

Digikameralla otetuista kuvista saa kaiken irti jos niitä ryhtyy käsittelemään koneella. Erilaisia ohjelmia on olemassa kymmeniä ja monet niistä on tarkoikammattikäyttöön tarkoitetut omuistia ja kiintolevytilaa pitää olla paljon. Kameran mukana tullut ohjelmisto Kameran mukana saattaa usein tulla jokin kh

karkistointiin. Adobe Elements Asiantuntevan harrastajan työkalu, jolla pystyy muokkamaan kuvia erittäin paljon. Ohjelmisto maksaa n. 100e, mutta antaa rahalle todella hyvän vastineen. Käyttöliittymä on Adoben ohjelmistoihin tottuneelle helppo, muut voivat joutua harjoittelemaan sitä hieman pidempään. Adobe Photoshop Akäytännössä tehdä kaikki toimenpiteethankaluus, jossa voi olla opettelemista. Photoshopista on saatavissa myös opiskelijaversioita,joon yleensä poistettu muutamia ominaisuuksia, mutta silti ohjelmisto usein riittävä. Paint Shop Pro/Corel Photopaint Ammattilaisen tai vakavan harrastajan työkalu. Lisenssi maksaa n. 100e. Käyttöliittymä on kohtalaisen helppo omaksua ja toiminnot ovat hyvin monipuolisia. GIMP Linuxilla tarkoitettu ammattilaisen tai vakavan harrastajan ohjelmisto. Ilmainen. Käyttöliittomaksuminen voi olla Linuxiin tottumattomalle hieman hankalaa. Microsoft Photo Editor


‐ 17 ‐

©

6.9. Tuki, kuvausasento, rajaaminen ja salama sta

illa,

pidä kamerasta kiinni kahdella kädellä ja tukevalla tteella, muuten kuva voi tärähtää. Muista myös tukea kyynärvarsi kylkeä vasten.

. Sen sijaan on lemassa tiettyjä sääntöjä, joita noudattamalla kuva näyttää yleensä ihmissilmään hyvältä.

mistä ei tulisi katkaista nivelen kohdalta, sillä kuvan henkilöstä tulee helposti

a. ilö

alama e kuvasta usein lattean, sillä kuvan varjot ovat kaikki saman suuntaisia.

levat enemmän esille ja kuva näyttää luonnollisemmalta.

rkiksi erittäin ienosta karvasta tehty pensseli tai paineilma. Kun linssi on puhdas roskista, voidaan se pyyhkiä

an puhdistamisen sisältä hoitaa aina valtuutettu huoltoliike.

igitaalikamerat kuluttavat paljon virtaa. Suurin yksittäinen virrankuluttaja on usein LCD‐näyttö, oit säästää akkuja helposti kytkemällä LCD‐näytön pois päältä. Mikäli kamera on pitkään

mmuttaa vähintäänkin LCD‐äyttö, kun kamera ei ole käytössä.

ä aan (esimerkiksi autoon). Ole varovainen

idä linssin suojusta aina paikoillaan. Älä käytä muiden valmistajien akkuja, paristoja tai muita oheislaitteita. Valmistaja tai jälleenmyyjä ei vastaa muiden valmistajien tuotteiden käytöstä aiheutuneista ongelmista. Älä käytä kotitekoisia

Jos kuvaat ilman salamaa ja valotusaika on pitkä, käytä tukea. Mikäli et käytä tukea, tulee kuvahelposti epätarkka, sillä hämärässä valotusajat ovat helposti sekunnin kymmenyksiä tai yli, eikä ihmisen käsi pysty pitämään kameraa täysin paikoillaan näin pitkään. Jos tukea ei ole saatavvoit kokeilla ottaa kuvaa myös etsimen kautta, (jos kamerassasi on etsin) jolloin saat nojattua kameraa omaan otsaasi. Jos kuvaat ilman tukea,o Rajaaminen Kuvan tarkoituksellinen rajaaminen on kuvan onnistumisen kannalta hyvin oleellista. Harkitullarajauksella saa helposti samasta aiheesta huomattavasti onnistuneemman kuvan kuin summittaisesti rajattuna. Kuvan rajaamisessa ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisuaoEsimerkiksi ihamputoidun näköinen. Lisäksi kohdeen ympärillä olevaa tilaa kannattaa miettiä: esimerksi potrettikuvassa ei useinkaan ole järkevää, että kohteen pään yläpuolella on runsaasti tyhjää tilaLisäksi liikkeelle tai katseelle kannattaa jättää tilaa: jos auto on liikkumassa oikealle tai henkkatsoo oikealle, kannattaa kuvan oikeaan reunaan jättää enemmän tilaa kuin vasemmalle. SSuora salama tekeIrtosalama tai salaman heijastaminen pinnan kautta tuottaa huomattavasti luonnollisemman tuloksen. Jos kamerassa saa itse valita valotusajan, kannattaa kokeilla salamaa ja pitkää valotusaikaa, esimerkiksi 1/5 sekuntia tai enemmänkin. Tällä tavalla tilanteen alkuperäiset valot tu 7. Kameran puhdistaminen, säilytys ja käyttö Kameran puhdistaminen Päältä kameran voi puhdistaa kostealla liinalla. Linssiä puhdistaessa pitää aina ensin siivota kaikki roskat pois linssin päältä, jotta se ei naarmuttuisi. Tähän sopivia välineitä ovat esimehvaikkapa mikrokuituliinalla. Kamer Virrankäyttö ja kuvaslämpötila Djoten vpäällä, akku ja LCD‐näyttö lämmittävät kameraa. Noussut lämpötila tarkoittaa lisääntynyttä kohinaa kameran kennolla. Tämän takia kannattaa aina muistaa san Säilytys ja käyttö Älä säilytä tai käytä kameraa pakkasella, yli 40 asteen lämmössä, sateella, likaisissa tai pölyisissolosuhteissa. Älä jätä kameraa kuumaan tai kylmään tillinssin kanssa ‐ se naarmuuntuu helposti! Jos mahdollista, p

© Verkkokauppa.com, Kauppakeskus Ruoholahti, Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki Myynti: 09‐61508741 [email protected] Huolto: 09‐61508700 [email protected]

‐ 18 ‐

än liuotinta tai muuta ainetta, jota

ä salamaa alle etrin etäisyydellä kuvattavan kohteen silmistä. Älä käytä laitetta, jos alueella on syttyvää kaasua.

e hyvän kameralaukun hankintaa!

apelit

jaan tai

yynti 010 309 5555, [email protected]

akkuja tai paristoja. Älä käytä kameran puhdistamiseen mitävalmistaja tai jälleenmyyjä ei ole hyväksynyt kameran puhdistamiseen. Älä pura, oikosulje tai muuntele mitään kameran osaa, mukaanlukien akkua. Älä altista paristojatai akkuja tulelle, lämmölle, kosteudelle tai vedelle. Älä asenna tai lataa akkuja tai paristoja pakkasella tai yli 40 asteen lämmössä. Älä koske kameran sisällä oleviin osiin. Älä jätä kameraalähelle laitteita, joissa on voimakkaita magneettikenttiä. Älä tiputa tai kolhi kameraa. Pidä kamera, akut, paristot ja muut oheislaitteet lasten ulottumattomissa. Älä käytmSuosittelemm 8. Takuu Laitteiden takuuaika ja huoltoliike on eritelty myyjän ostokuitissa. Muista säilyttää myös laitteiden mukana tullut kansainvälinen takuutodistus, jos sellainen löytyy, ja kaikki mukana tulleet kaja muut tavarat. Takuu ei kata fyysisiä vaurioita. Takuu ei ole voimassa, jos säilytys‐ tai käyttöohjeita on laiminlöyty. Muissa tukiasioissa tai ongelmatilanteissa: ota yhteys valmistajälleenmyyjän tekniseen tukeen. Yhteystiedot M

myynti ja tekninen tuki 010 309 5547, [email protected] Ruotsinkielinen myynti 010 309 5544, [email protected] Venäjänkielinen myynti 010 309 5565, [email protected] Englanninkielinen myynti 010 309 5544, [email protected]

kauppakeskus ruoholahti, itämerenkatu 00180 helsinki · (19) lcd‐näytön vierestä. ‐...

Documents