Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2005Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2005

Kulttuuripääkaupunki-hankkeen vetäjät

Minnakaisa Kuivalainen ja Pertti Paltila kutsuvat pirkanmaalaiset mukaan

ideoimaan.s. 4

51. Tampereen päivää juhlitaan 1.–2.10.2005.Ohjelma s. 8–9

Päiväkotien ja koulujenyhteistyö tiivistyys. 16

Katseet kohtikaupunkikuvaas. 7

2

Tampere uskoo seutuyhteistyöhön

Tampereenkaupungintiedotuslehti

w w w . t a m p e r e . f i

Julkaisija:

Tampereen kaupunginviestintäyksikköPL 487, 33101 Tamperewww.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/tamperelehti

Päätoimittaja:

Aila Rajamäkiaila.rajamaki@tampere.fiPuh. 020 716 6030, 040 550 5540fax 020 716 6710

Taitto:

Marja Muhonen

Paino:

Länsi-Savo Oy 2005

Kannen kuvat:

Ari JärveläKuva: Svenska samskolan Koulukadulla (rakennettu 1901)ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

”Tampere pilotoi tulevaisuu-den kunnan” kirjoitti Kun-talehti viime helmikuun numerossaan kertoen

Tampereen tulevaisuuden suunnitelmista. Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu pal-jon kuntien palvelurakenneuudistuksesta ja siinä yhteydessä on esitetty kuntien määrän vähentämisestä, jopa kahteenkymmeneen. Valtakunnan päättävillä näkyy olevan vahva halu tehostaa kunnallista palvelutuotantoa muodostamalla riittävän suuria kuntayksi-köitä. Jo pitkään on ollut selvää, etteivät kunnat ”nykymenolla” selviä tulevaisuu-den haasteista: tulot eivät kasva samassa suhteessa kun palveluiden tarve.

Tampereella muutoksen välttämät-tömyys kuitenkin tunnustettiin jo ennen muita. Täällä ryhdyttiin hakemaan ratkai-sua lähes mahdottomalta tuntuvaan yh-tälöön: miten voidaan tulevaisuudessa tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut? Viime toukokuun kokouksessaan Tampe-reen kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden toimintamallin, joka järjestää kaupungin toiminnot aivan uudella tavalla ns. tilaa-ja–tuottaja-mallilla. Tällä, ainakin pitkällä ai-kavälillä, haetaan tuottavuuden lisäämisen lisäksi uusia tapoja tuottaa palveluita yhdes-sä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Tarkoitus ei ole näivettää kaupungin omaa palvelutuotantoa, vaan vahvistaa ja kehit-tää sitä. Tilaaja–tuottaja-malli ei suinkaan ole uusi ajatus kuntakentällä ja sitä on ko-keiltu monissakin kunnissa, mutta missään muualla ei kuntaorganisaatio ole siirtynyt siihen kokonaisuudessaan. Samassa val-tuuston päätöksessä lisättiin demokraattis-ta päätöksentekoa vahvistamalla vaaleilla valittujen henkilöiden asemaa. Tämän seu-rauksena Tamperetta johtaa vuoden 2007 alusta pormestari apunaan neljä apulais-pormestaria, kaikki kuntalaisten valitsemia luottamushenkilöitä ja siten määräaikaisia. Heidän tukenaan toimii kokenut ja osaava virkahenkilöstö.

Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli koostuu siis poliittisesta päätöksen-teosta, jota vaaleilla valitut henkilöt edus-tavat, ja sitä täydentävästä kuntalaisten suorasta osallistumisesta. Kuntalaisten kuu-lemisesta ja heidän osallistumisestaan pää-töksen tekoon on kautta aikojen puhuttu paljon. On myös yritetty hakea tapoja to-teuttaa sitä. Tampere on ollut edelläkävijä tietotekniikan sovelluksissa: netissä voi kir-joittaa mielipiteitään, ottaa yhteyttä asioita valmisteleviin virkahenkilöihin sekä lähet-tää hakemuksia ja täyttää lomakkeita, mutta

se ei yksin riitä. Huolimatta tietokoneiden lisääntyneestä määrästä mm. kirjastoissa, ei kaikilla kuntalaisilla ole eikä tule olemaan valmiuksia niiden käyttämiseen. Meillä tu-lee olla muitakin tapoja. Tämä syksynä val-tuustoryhmät ovat aloittaneet ns. kaupun-kikierroksen. Tarkoitus on syksyn, talven ja kevään aikana kiertää kaupunginosissa kuulemassa ja keskustelemassa ajankohtai-sista ja asukkaita huolestuttavista asioista. Myöhemmin toimintamallin uudistuksessa on tarkoitus perustaa ns. palvelufoorumei-ta, jotka ovat pysyviä kuntalaisten kuule-mis- ja vaikuttamispaikkoja. Odotan niitä suurella mielenkiinnolla!

Tampere on ottanut pitkän harppa-uksen kohti uutta, tulevaisuuden kuntaa. Meillä on edessämme suuria haasteita, mut-ta yhteistyöllä selvitämme ne ja rakennam-me Tampereesta entistä paremman kau-pungin. Hyvää Tampereen päivää!

Hanna TainioTampereen kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja

Kaupunkikierroksilla kuullaan kuntalaisia

VEL

IMA

TTI

PAR

KK

INEN

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Maassamme on viime aikoina keskusteltu paitsi kunta- ja aluepolitiikasta myös kunti-en palveluyhteistyön kehittä-

misestä. Ihmisten ikääntyminen ja kuntien taloudellisten resurssien väheneminen sekä alueellinen eriarvoisuus yhdessä varallisuus-erojen kasvun kanssa pakottavat uudista-maan suomalaista palvelurakennetta. Ellei tässä onnistuta, saattaa hyvinvointipalve-lujen keskeinen perusajatus, tasa-arvoiset julkiset palvelut asuinpaikasta ja varallisuu-desta huolimatta, romuttua pysyvästi.

Asiasta on kantanut huolta myös maan hallitus. Tästä esimerkkinä on sisäasiain-ministeriön projektipäällikkö Jukka Pel-tomäen esitys, joka on tullut tunnetuksi ns. aluekuntamallina. Hallituksen tavoitteet ovat hyvät, mutta keinoista niiden saavut-tamiseksi ollaankin jo montaa mieltä. Tam-pereella tunnetaan erityistä huolta Suomen kilpailukyvystä ja kaupunkien omaehtoisen kehittämispolitiikan jatkumisesta. Nämä näkökohdat ovat palveluiden rahoituspoh-jan turvaamiseksi oleellisia ja uhkaavat aluekuntamallissa jäädä taka-alalle. On erit-täin tärkeää luoda sellaisia toimivaltaisia ko-konaisuuksia, joissa sekä palveluiden rahoi-tus- ja järjestämisvastuu että käytettävissä olevien resurssien turvaamiseen tähtäävä elinkeinopolitiikka ovat samoissa käsissä.

Tampereella ei ole odotettu ongelmien kasautumista vaan on myös itse pyritty et-simään ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin. Turvatakseen asukkaidensa palvelut Tam-pereen kaupunki on lähtenyt paitsi uudis-tamaan toimintamalliaan myös rakenta-maan seudullista yhteistyötä kaupunkiseu-dun kuntien kanssa. Valtioneuvostokin on tähän asti vannonut seutuyhteistyön nimiin ja pyrkinyt edistämään sitä. Vuonna 2002 käynnistettiin mm. aluekeskusohjelma, jol-la pyritään tasapainottamaan aluekehityk-sen epätasapainoisuutta.

Tampereen kaupunkiseutu onkin voi-mallisesti mukana aluekeskusohjelmassa. Viime keväänä seutukunnalle hyväksyttiin myös poikkeuksellisen hyvässä hengessä valmisteltu seutustrategia. Niinikään syk-syllä työnsä aloittaa seudullinen kuntayhty-mä. Kuntayhtymä ei itse järjestä palveluita, mutta se kartoittaa seudullisen palveluyh-teistyön tarpeet ja mahdollisuudet. Tampe-reen kaupungilla on positiiviset kokemuk-set seudullisen yhteistyön etenemisestä. Tämä tarjoaa lujan pohjan niin seudulliselle suunnittelulle kuin palveluiden järjestämi-sellekin lähitulevaisuudessa. Tällä tiellä tu-lisikin jatkaa eteenpäin.

Kun seutuyhteistyö on saatu hyvin vauhtiin, on jo kuitenkin syytä pohtia kuntien välisen yhteis-työn seuraavaa askelta. Luon-

tevaa olisi pohtia, josko kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä tulisi tulevaisuudessa laajentaa niin, että siihen liittyisivät Tam-pereen työssäkäyntialueen kunnat.

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan esimerkiksi vuonna 2002 Viialan työssäkäy-västä väestöstä 24,4 prosenttia kävi työssä Tampereella. Vastaava luku Viljakkalasta on 19,9, Orivedeltä 17,5, Hämeenkyröstä 17,4, Mouhijärveltä 16,6, Pälkäneeltä 14,5, Kuhmalahdelta 13,3, Kurusta 12,2 ja Kyl-mäkoskelta 10,9 prosenttia. Huomionar-voista on sekin, että luvut ovat kasvussa.

Työssäkäyntialueen kokoinen Tampe-reen seutu olisi erittäin elinvoimainen. Se kykenisi järjestämään asukkailleen tasapuo-lisesti hyvinvointipalvelut ja olisi yhä sel-keämmin valtakunnan toiseksi merkittävin seutu, jonka painoarvo toisi kehittämispon-nisteluille selvää lisäetuutta.

Jarmo RantanenKaupunginjohtaja

3

Kurkistus kristallipalloon:

kymmenen

sitä sanotaan elämän

tavoitteiden asettamiseksi tai syvällisten miettimiseksi.

laatimiseksi.

Tampereen kauto hyväksyi kesällä kaupKaikem paree Tamperemottelee kuvan siitä, miki Tampere on vuonna 2016, ja mitätuon tavoitteen toteutuminen vaatisi.

Näen elinvoimaisenja kiehtovan kaupungin…Kaupunkistrategian kristallipallossa näkyy reilun kymmenen vuoden ku-luttua yli 220 000 asukkaan Tampere. Muuttajia houkuttelee erityisesti se, että Tampereella yhdistyvät pienen ja suuren kaupungin parhaat puolet. Tampereella on hyvätasoisia kouluja, kiinnostavia työpaikkoja ja monipuo-lista kulttuuritarjontaa, mutta myös turvallinen asuinympäristö ja kaunis-ta luontoa.

Tampereen laadukkaat ja kustan-nustehokkaat palvelut ovat osa kau-pungin vetovoimaa. Erityisesti vanhus-ten kotona asumista, lasten ja nuorten kasvua ja väestön hyvinvointia on tuet-tu. Sähköinen asiointi on tamperelais-ten suosiossa, sillä verkkopalvelut ovat kaikkien saatavilla ja helppoja käyttää.

Vuonna 2011 Tampere on menes-tyksekkäästi toiminut Euroopan kult-tuuripääkaupunkina. Vilkkaan vuoden satoa korjataan edelleen, sillä kulttuu-ripääkaupunkina toimiminen on tuo-nut Tampereelle paljon matkailijoita ja parantanut elämänlaatua koko seu-tukunnassa. Asukkaat ovat tyytyväisiä elinympäristössä tapahtuneisiin paran-nuksiin ja Pirkanmaan virkeään kult-tuurielämään.

Tampere vuonna 2016 hahmottuu kaupungin strategiassa

Näen vakaata toimeentuloaja paljon ystäviä…Tampereella toimii vuonna 2016 paljon kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, ja tutkimus- ja elinkeinomaailman osaajat hakeutuvat kaupunkiin. Luovaan talou-teen liittyviä työpaikkoja syntyy, ja ole-massa olevat työpaikat houkuttelevat paljon hyviä hakijoita. Tamperelaisia ilahduttaa erityisesti kuntatalouden va-kaus: kaupungin lainamäärä ja menot ovat pysyneet kurissa.

Tulevaisuudessa Tampere tunne-taan kansainvälisenä kaupunkina, jos-sa kaikki asukkaat ovat tasa-arvoisia ja arvostavat asuinseutunsa kulttuurista monimuotoisuutta. Eri kansallisuudet ja kulttuuritaustat rikastuttavat Tampe-reen katukuvaa.

Kaupunkisuunnittelussa Tampe-reen kasvun ja väestörakenteen muu-tosten asettamiin haasteisiin vastataan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti kau-pungin palvelujen kehittämiseen, ja ilmapiiri on avoin uusille ideoille ja eri-laisille näkökulmille.

PYY

NIK

IN K

ESÄ

TEA

TTER

I

Kati Rajala toivoisi järjestöille vahvempaa roolia kaupungin tulevaisuudessa.

AN

NA

BY

CK

LIN

G

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Kristallipallossa näkyy siis ta-sapainoinen ja virkeä kaupunki. Mitä mieltä tämän päivän Tampereella ol-laan kaupunkistrategian piirtämästä tulevaisuudenkuvasta?

Kati RajalaPAKO (Pirkanmaan ammattikorkea-koulun opiskelijat) ry:n pääsihteeri

Vähän vaaleanpunainenhan tämä tulevaisuudenkuva on, mutta kaikki-en kasvukeskusten strategiat näyttävät aika samanlaisilta. Ja pitäähän jotain tavoiteltavaa ollakin.

Tampereen kaupunkistrategiassa ei

kuin nytkin. Silloin kaupungilla meni suhteellisen hyvin, mutta päätettiin satsata tulevaisuuteen ja muun muassa kahden yliopiston, yliopistosairaalan ja valtakunnallisen televisiokanavan saamiseen Tampereelle. Enemmistö kaupunkilaisista ja monet päättäjät vastustivat tuolloin näitä hankkeita, mutta ilman niitä Tampere olisi tä-nään mitätön pikkukaupunki.

Jari NieminenTeatteri 2000:n johtaja ja Pyynikin kesäteatterin toiminnanjohtaja

Tavoitteissa ei sinänsä ole mitään moitittavaa. Strategia herättää paljon kysymyksiä siitä, miten tavoitteet saavutetaan, ja sehän on vain hyvä. Erittäin tärkeänä pidän pienen ja suu-ren kaupungin hyvien puolien yhdis-tymistä.

Kulttuurin näkökulmasta on kovin helppoa puhua monipuolisesta tarjon-nasta. Yhtä lailla tarvitaan kuitenkin harrastusmahdollisuuksia niin kulttuu-rin kuin urheilun saralla, vaikka itse sisällytän sekä taiteen että urheilun ”kulttuuri” -nimikkeen alle. Lisäksi pi-tää muistaa, että kulttuurisektori voi olla paitsi asukkaiden viihtyvyyden li-sääjä niin merkittävä työllistäjä.

Uhkarohkeaa on ehkä painottaa kulttuuripääkaupunkihanketta, koska on mahdollista ettei se toteudu, eivät-kä sille asetetut pitkäkestoiset tavoit-teet saa sen vuoksi unohtua. Jos kult-tuuripääkaupunkivuotena onnistutaan luomaan elinvoimaisia hankkeita – jo-ko uusia tai uudistamaan vanhoja – jot-ka kiinnostavat matkailijoita, sekä pa-rantamaan liikenneyhteyksiä ja raken-tamaan suorat markkinointikanavat, niin on täysin mahdollista että kulttuu-ripääkaupunkihedelmiä poimitaan vielä pitkään.

Teksti: Anna Byckling

Hannu Eskola antaisi enemmän tilaa rohkeille avauksille.

Jari Nieminen korostaisi kulttuuria.

Tampereen kaupunki-strategian voi lukea verkossa osoitteessa www.tampere.fi/strategia, ja painetun lyhen-nelmän voi noutaa kaupungin virastotalon neuvonnasta, Ikäpisteestä, Metsosta sekä Frenckellin palvelupisteestä.

minusta ole mitään kovin yllättä-vää. Hyvää on erityisesti se, et-

tä laadukasta korkeakoulutus-ta on painotettu. Toisaalta

”huippuluova ja -osaava” tulevaisuudenkuva ei si-käli ole mielestäni rea-listinen, että korkea-koulutuksen lisäämi-nen ei välttämättä vähennä työttömien määrää.

Jos saisin lisätä jo-tain strategiaan, eh-dottaisin että kaupun-ki hyödyntäisi parem-min Tampereen vah-vaa kolmatta sektoria.

Järjestöille voisi esi-merkiksi olla yksi oma

yhteistyötaho kaupungin puolelta.

Hannu Eskolaprofessori, Digitaalisen medi-

ainstituutin johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto

Kaupungin vetovoimaisen ima-gon säilyttäminen hyvillä palveluilla ja asuntotuotannolla on ensiarvoisen tärkeää, jotta opiskelijat hakeutuvat Tampereelle ja osaava työvoima viih-tyy täällä. Teknillinen yliopisto ja sen tutkimuslaitokset odottavat paljon kaupungin luovuus- ja innovatiivi-suushankkeilta. Tarvitaan monialaista tutkimusta ja tilaa päähänpälkähdyksil-le, joista yritykset voivat sorvata uusia tuotteita ja palveluja.

Strategia vaikuttaa minusta liian si-säänpäin kääntyneeltä ja talouteen kes-kittyvältä. Korostaisin itse enemmän seudullista yhdentymistä, muun mu-assa palvelujen tuotantoa yhteistyössä ympäristökuntien kanssa.

Haluaisin myös enemmän tilaa suu-rille avauksille, jollaisia tehtiin 50 vuot-ta sitten samankaltaisessa tilanteessa

4

Tampere tähtää Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Tampereen lähtökohtia kulttuuripääkaupunkina voisivat olla esimerkiksi:

Omaleimainen kaupunkiarkkitehtuuri (Ratina, Vuores ja Tampella rakentuvat kulttuuripääkaupunkivuoden kannalta sopivaan aikaan)

Pirkanmaan ennestään vahvat kulttuuripalvelut Teollisuudesta syntynyt kulttuurikaupungin perintö Seudullinen yhteistyö ja kansainvälisyys Yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset Kulttuurin liiketoiminnan kehittäminen ja kulttuuriteollisuuden

sisällön tuotanto

(Lähde: Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Työryhmän raportti 8.6.2005. Raportti luettavissa www.tampere.fi/kulttuuripaakaupunki)

Onko sinulla ideoita, toiveita tai ajatuksia Tampereen

kulttuuripääkaupunkihankkeesta? Lähetä sähköpostia

osoitteeseen tampere2011@tampere.fi! Voit myös ottaa

yhteyttä puhelimitse Pertti Paltilaan puh. 020 716 6210.

Vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkimaita ovat Suomi ja Viro. Suomi voi ensi vuoden loppuun mennessä ehdottaa yhtä tai useampaa kaupunkia, joista EU:n toimielimet valitsevat kulttuuripääkau-pungin. Tähän mennessä kiinnostuneita hakijoita ovat olleet ainakin Turku, Mänttä, Rovaniemi, Lahti, Savonlinna ja Oulu. Virosta hakuprosessiin ovat läh-dössä Tallinna, Tartto ja Pärnu.

Kesäkuussa Tampereella teh-tiin päätös kulttuuripääkaupunkiuden tavoittelemisesta. Valmistelut hakemuk-sen jättämiseksi on aloitettu, ja nyt al-kavat yhteiset ideointitalkoot.

– Syksyn aikana järjestetään ylei-sökeskusteluja siitä, mitä Tampereen kulttuuripääkaupunkivuosi tarkoittaisi ja miten hankkeessa pitäisi edetä, ker-too hankkeen vetäjä Pertti Paltila.

– Kaikenlaiset aloitteet, ideat ja toi-veet ovat tarpeen, eikä kyseessä suin-kaan ole vain tamperelaisten asia. Jos kulttuuripääkaupungiksi päästään, ko-ko seutu- ja maakunta esittäytyy Tam-pere 2011 -otsikon alla, Paltila huo-mauttaa.

Valtteina omaleimainen historia ja vilkas nykypäiväPertti Paltilan kanssa kulttuuripääkau-punkihakemusta valmistelee Minna-kaisa Kuivalainen.

– Nyt ollaan vasta kampanjan alku-metreillä. Varsinaista kampanja-aikaa on oikeastaan vuoteen 2007, jos Tam-pereen hakemus pääsee EU:hun asti, Minnakaisa Kuivalainen kertoo.

– Tärkeintä on nyt saada aikaan

laadukas hakemus, ja siihen tarvitaan paljon aloitteellisuutta ja yhteistyötä, Paltila ja Kuivalainen kuvailevat työ-maataan.

Kulttuuripääkaupunkihanke Tam-pere 2011 perustuu ennen kaikkea teollisuuskaupungin perinteelle ja seu-tukunnan vilkkaalle ja omaleimaiselle kulttuurille.

Tampere on Helsingin jälkeen maan toiseksi merkittävin kulttuuri- ja taide-kaupunki, vahva koulutus- ja matkailu-kaupunki, ja lisäksi valttina on hieno si-jainti sisämaassa järvien välissä.

Tampereen seudun kulttuuritoi-minta ja taidelaitokset teattereista eri-laisiin yhdistyksiin ovat jo valmiiksi vahvoja ja aktiivisia, ja Paltilan ja Kuiva-laisen mukaan myös kansainvälisyydel-lä voi kehuskella.

– Eurooppalainen yhteistyö ja kan-sainvälisyys näkyvät täällä ihan jokapäi-väisessä elämässä, elinkeinotoiminnas-sa, erilaisissa tapahtumissa ja laitosten toiminnassa, Pertti Paltila sanoo.

Pitkäaikaisia vaikutuksiaEuroopan kulttuuripääkaupunkitapah-tumien tarkoituksena on tuoda esiin eurooppalaisten kulttuurien kirjoa ja auttaa eurooppalaisia tutustumaan pa-remmin toisiinsa. Kulttuuripääkaupun-gin itsensä ei ole tarkoitus vain järjestää toinen toistaan komeampia tapahtumia, vaan vaikuttaa tulevaisuuden kaupun-kikehitykseen.

– Kyse ei tosiaankaan ole pelkäs-tään niin sanotusta korkeakulttuuris-ta, vaan jokapäiväisestä suomalaisesta elämänmuodosta. Valintaprosessissa keskeistä ovat kestävät vaikutukset, eli kulttuuripääkaupungin pitää pyrkiä parantamaan ihmisten elämänlaatua ja elinympäristöä pitkällä aikavälillä. Sik-si myös Luova Tampere -ohjelma ja vuoden 2011 asuntomessut ovat tär-keitä yhteistyökohteita, Pertti Paltila selventää.

– Aikaisempien kulttuuripääkau-punkien kokemusten perusteella han-ke on esimerkiksi lisännyt seudullista yhteistyötä, tuonut uusia ratkaisuja ra-kentamiseen ja lisännyt välillisesti tulo-ja ja työllisyyttä muun muassa matkai-lun kasvun kautta, Paltila luettelee.

Paltila uskoo, että Tampere saa hankkeen myötä enemmän kuin sat-saa, mutta rahaa tullaan kuitenkin tar-vitsemaan. Kaupunginvaltuusto myön-si kesäkuussa 240 000 euroa hank-keen käynnistämiseen. Varsinaisen hankkeen kustannuksista kaikkiaan 70 prosenttia on tarkoitus kattaa valtion ja EU:n tuella, yritysyhteistyöllä ja lip-putuloilla. Kaupungin ja maakunnan maksettavaksi jäisi siten 30 prosenttia. Alustavan arvion mukaan Tampereen kaupungin osuus kustannuksista olisi 10–20 miljoonaa euroa.

Teksti: Anna BycklingKuva: Ari Järvelä

Hankkeen ideointitalkoot alkavat

Minnakaisa Kuivalainen ja Pertti Paltila odottavat pirkanmaalaisilta ennak-koluulotonta ideointia.

5

Jo parinkymmenen vuoden ajan on Teivossa kilpailtu totoraveja. Ravit juostaan 53 kertaa vuodessa yhteensä noin 7000 hevosen voimin. Teivon Ravikeskuksessa ympäristövastuulli-suus on koettu aina tärkeäksi, siksi Tampereen kaupungin omistama liikelaitos Tampereen Ravirata Oy liittyi vuosi sitten mukaan Ekokumppa-nit Klubi ry:n toimintaan.

Ekokumppanit Klubi ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, joka tarjoaa ympäristökehitykseen liittyviä pal-veluita yrityksille henkilöjäsentoiminnan lisäksi.

Raviradalla haluttiin entistä enemmän kiinnittää huo-miota jätehuoltoon, energian käyttöön, liikenteeseen ja logistiikkaan sekä puhtaaseen ympäristöön.

– Ekokumppanit Klubi tarjoaa uusille yrityksille jä-senetuna maksuttoman ympäristöauditoinnin, jossa kat-sotaan, miten ympäristöasiat on yrityksessä hoidettu. Tästä katselmuksesta alkoi myös yhteistyömme Tampe-reen Ravirata Oy:n kanssa, projektipäällikkö Taini Ra-jala Ekokumppanit Oy:stä kertoo. Auditoinnissa käydään yrityksen kanssa läpi toiminnan ympäristönäkökohdat ja

keskeiset ympäristövaikutukset. Tarvittaessa yritykselle tehdään suunnitelma kehittämistoimista.

Tallien lämmitys ja jätehuolto uusiksiTeivon Ravikeskuksessa 30 hehtaarin alueella toimii myös kahdeksan ammattivalmentajaa, joilla on noin 120 hevos-ta valmennuksessa.

Ravikeskusta on konsultoitu eläinsuojaa koskevan ym-päristölupahakemuksen tekemisessä ja sen lisäksi Teivos-sa haluttiin kehittää tallialueen lämmitystä ja jätehuoltoa.

– Teivossa on kaksi öljylämmitteistä lämpökeskusta ja niiden muuttaminen ja liittäminen kaukolämpöverkkoon oli juuri päätettävänä. Selvitimme, mitä mahdollista julkis-ta tukea energiamuutoksiin on saatavissa ja se houkutti heitä energiansäästön jatkokatselmukseen. Lopputulok-sena ravikeskuksen tallialue liitetään syyskuun aikana kaukolämpöverkkoon, mikä on ympäristöystävällisempi energiamuoto kuin öljylämmitys. Jatkamme myös jäte-huollon kehittämistä ja lajittelun tehostamista, Taini Ra-jala kertoo.

Myös ravien seuraaminen on ympäristöystävällisem-pää kuin ennen, sillä toton pelaaminen ei enää edellytä paikan päälle saapumista.

– Totoa voi pelata reaaliaikaisesti eri puolilla maakun-taa Toto-pisteissä, joista on suora kuvayhteys ravipaikal-le. Vuosittain Teivossa käy noin 100 000 katsojaa, Toto-pisteis sä raveja seuraa noin 800 000 pelaajaa, Tampereen Ravi rata Oy:n toimitusjohtaja Matti Mahlamäki kertoo.

Ekokumppanit Klubi ry:ssä on mukana noin 55 yritys- ja 360 henkilöjäsentä. Klubin yrityspalvelut on tarkoitettu kaikille pirkanmaalaisille yrityksille, mutta erityisesti ta-voitellaan niitä, joiden toiminnassa ja tuotteissa kestävä kehitys on keskeistä. Ekokumppaneiden tukikohtana on ympäristötietokeskus Moreenia Tammerkosken kupeessa entisessä sähkölaitoksen vesivoimalassa.

Teksti: Aila RajamäkiKuvat: Ari Järvelä

Ekokumppanuus toi ympäristöasiat raveihin

Tampereen Ravirata Oy:ssä ympäristösuojelu on myös eläinsuojelua, sillä puhtaassa ympäristössä myös hevosten on hyvä olla. Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö Taini Rajala teki Teivoon ympäristöauditoinnin, jossa katsottiin toiminnan ympäristönäkökohdat ja keskeiset ympäristövaikutukset.

Yli 65-vuotiaille ilmainen influenssarokotus

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa jälleen il-maisen influenssarokotuksen yli 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmään kuuluville tamperelaisille. Rokotuksen saa erityisenä kampanjapäivänä 29.10. kolmelta avoinna olevalta lääkäriasemalta tai omalta lääkäriase-malta rokotusviikolla 31.10.–4.11.

Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana.

Vakavan influenssan vaara uhkaa erityisesti sellaisia henkilöitä, joilla on krooninen sydän-, verisuoni-, keuhko- tai munuaissairaus tai joiden vastustuskykyä sairaus tai hoito ovat heikentäneet. Rokottamisen on to-dettu vähentävän influenssaepidemiasta johtuvaa sairaalahoitoja ja kuol-leisuutta jopa 70 prosenttia.

Käy siis rokotuksessakampanjapäivänä eli lauantaina 29.10. 2005 klo 8–14 Hervannan lääkäri-asemalla, Insinöörinkatu 38, Tammelakeskuksen lääkäriasemalla, Itsenäi-syydenkatu 21 B tai Tesoman lääkäriasemalla, Kohmankaari 9 tai rokotuskampanjaviikolla 31.10.– 4.11.2005 oman asuinalueesi lääkäriase-malla. Lääkäriasemat ovat avoinna klo 8–15.

Rokotukseen ei ole ajanvarausta.

Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet 020-alkuisiksi. Vanhat numerot toimivat uusien rinnalla lokakuun loppuun asti. Kaikki uudet puhelinnumerot löytyvät myös Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/neuvonta/palvelut.

Kaupungin keskeisten puhelinvaihteiden uudet numerot:Aluepelastuslaitos ........................................ 020 711 019Ammattikorkeakoulu ................................... 020 711 011Hervannan terveysasema ............................. 020 711 024Kaupunginkirjasto ....................................... 020 711 014Keskusvirasto .............................................. 020 71100Koukkuniemen vanhainkoti ........................ 020 711 022Liikennelaitos .............................................. 020 711 013Liikuntatoimi ............................................... 020 71100Linnainmaan terveysasema .......................... 020 711 029Mielenterveyskeskus ................................... 020 711 025Sosiaalitoimi ................................................ 020 711 020Tammelakeskus ........................................... 020 711 021Tampereen Sähkölaitos ............................... 020 713 5111Tampereen Vesi .......................................... 020 711 013Terveystoimi ............................................... 020 711 023Yhdyskuntapalvelut ..................................... 020 71100

Tampereen kaupungin neuvovia puhelimia:Ikäpiste ....................................................... 020 716 5700Kotitalouden neuvonta ............................... 216 4244Kuluttajaneuvonta ...................................... 0207 1100Kunnallisasiain neuvonta ............................ 020 716 6300Liikennelaitoksen neuvonta ........................ 0100 0506 (0,66 euroa/puhelu + pvm)Sosiaaliasiamies ........................................... 020 716 5377Sosiaalipalvelujen neuvonta ........................ 020 777 0200Sähköneuvonta ............................................ 020 713 5111Talous- ja velkaneuvonta ............................. 020 716 6972Tampereen Vesi, asiakaspalvelu .................. 020 716 3600Palvelupiste Frenckell, yhdyskuntapalvelujen asiakaspalvelu .......... 020 716 6700Terveyspalvelujen neuvonta ....................... 10 023toimii joka päivä ympäri vuorokaudenmatkapuhelimesta soitettaessa .................... 3147 0023

Asiakkaalle puhelut maksavat 0207 -alkuiseen numeroon: lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min matkapuhelimista 8,21 snt/puhelu + 22,9 snt/min ulkomailta ulkomaanpuhelumaksu Kaupungilla on edelleen erillisiä palvelunumeroita,

jotka hinnoitellaan erikseen. Uudet numerot löytyvät Internetistä www.tampere.fi/neuvonta/palvelut

Lisätietoja Ekokumppanit Klubi ry:stä löytyy Internetistä osoitteesta www.ekokumppanit.fi/klubi

6

Puiden hoitotoimet ja kaadot tehdään kuntokartoitusten perusteel-la. Ennen hutkintaa puu on tutkittu tarkoin.

– Puut jaotellaan kuntokartoitusten mukaan säilytettäviin, tarkkailtaviin, hoitotoimenpiteitä vaativiin, uusinta-kartoitusta tarvitseviin, välittömästi poistettaviin ja muutaman vuoden pääs-tä poistettaviin puihin, kertoo rakennut-tajahortonomi Timo Koski, joka vastaa kaupungilla viheralueiden hoidon ja ra-kentamisen tilaamisesta.

Puiden omistajana kaupunkia pai-

Arboristit Heli Vuorilampi (vas.) ja Päivi Laurikainen tarkastavat puiden kuntoa. Rakennuttajahortonomi Timo Koski vastaa viheralueiden hoidon ja rakentamisen tilaamisesta.

Arboristit tutkivat stressaantuneita kaupunkilaispuitaKeskustan puiden hoito ja Hämeenpuiston puun-kaadot ovat puhuttaneet tamperelaisia tänä kesänä. Kauniiden vanhojen puiden poistuminen katukuvasta harmittaa kaupunkilaisia. Puita hoitavilla kaupungin työntekijöillä on kuitenkin vankka tietämys puiden kunnosta, niiden sisustas-takin.

naa vastuu puista: ne eivät saa aiheut-taa vahinkoa terveydelle tai omaisuu-delle. Myös kaupunkikuvan säilyttämi-nen vihreänä edellyttää puiden hoitoa ja puiden jatkuvaa vähittäistä uusimis-ta. Poistetun puun tilalle istutetaan yleensä uusi puu.

– Pääosa keskustan puista on kar-toitettu ja vaadittavat kunnostustoimet tehty. Uusia kuntokartoituksia tehdään puisto- ja katualueiden peruskorjaus-ten yhteydessä. Tänä kesänä kartoi-tettiin uudelleen Koskipuiston puut, koska sen kunnostaminen käynnistyy ensi vuonna. Tavoitteena on kaikkien vanhojen keskustapuistojen kunnos-taminen vuoteen 2012 mennessä, ker-too Timo Koski.

Kiipeäminen kuuluu arboristilleKäytännössä puiden kuntokartoitta-minen on arboristien työtä. Heitä on kaupungin viheryksikössä vain kaksi, Heli Vuorilampi ja Päivi Laurikai-nen. Puiden kuntokartoitusten lisäksi he tekevät hoitoleikkauksia, tuentoja ja kaatoja.

– Puun kuntokartoitus tehdään millimetrin paksuisella mikroporalla. Pora ei ota puusta näytettä, vaan kun-non määrittäminen perustuu puun ko-vuuteen eli sen antamaan vastukseen. Mittauksessa tietokoneelle piirtyy

Tampereen kaupunki selvittää tänä vuonna omistamiensa vanhojen metsien ikärakenteen metsiensuoje-lua varten. Kaupungin omistamat ul-koilu- ja retkeilymetsät käydään läpi ja punnitaan niiden virkistys-, maisema- ja ekologiset arvot.

Kesäkuussa alkanut selvitystyö on jo hyvässä vauhdissa. Metsäselvitystä tekee Jere Nieminen ympäristöval-vontayksikössä, ja mukana hankkeessa ovat myös kiinteistötoimi ja katu- ja vi-hertuotanto.

– Hahmotan kaupungin metsätie-tojärjestelmän, ympäristöselvitysten ja muun aineiston perusteella vanhojen metsien kokonaisuuksia luontotyyppi-en ja maastonmuotojen mukaan. Käyn myös katsomassa kohteita paikan pääl-lä, Jere Nieminen kertoo työmenetel-mistään.

Vanhoiksi luetaan yli 80-vuotiaat metsät, ja kantakaupunginkin alueella on runsaasti yli 100-vuotiaita metsiä. Luontoarvoiltaan merkittäviä vanhoja metsiä eli ”helmiä” on kuitenkin Jere Niemisen mukaan Tampereella suh-teellisen vähän.

– Tällaisina helminä voisi mainita esimerkiksi Hervannan Makkarajärven ja Kaupin Tuomikallion metsät.

Kartoituksen tavoitteena on tuot-taa tietoa vanhoista metsistä kaupun-gin käyttöön, jotta niiden erityisarvo tulisi huomioitua mahdollisimman hy-vin kaupungin toiminnassa.

–Yleisen tason metsätietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja yksi-tyiskohtaisempaa, metsikkökuvioihin perustuvaa tietoa metsänhoidossa. Ti-heän asutuksen ympäröimää kortteli-metsää hoidetaan eri tavalla kuin asu-tuksesta kauempana sijaitsevaa metsää. Liikennemelu ja ilmansaasteet asettavat myös omat vaatimuksensa: esimerkiksi liikennemelun vaimentajana toimiva metsä olisi pidettävä mahdollisimman tuuheana, Jere Nieminen kuvailee.

Osallistu selvitykseenKaupunkilaiset voivat osallistua selvi-tystyön tekemiseen kertomalla, missä heidän mielestään sijaitsee vanhoja metsiä ja miksi kohteet ovat merkit-täviä. Vapaamuotoista palautetta voi lähettää sähköpostilla syyskuun ajan osoitteeseen kito.kirjaamo@tampere.fi, tai postitse osoitteeseen Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi, PL 487, 33101 Tampere.

Palautemahdollisuus ja lisätietoa vanhojen metsien selvitysprojektista on myös internetissä osoitteessa www. tampere.fi/ymparisto/metsat/vanhatmetsat.

Vanhojen metsien selvitysluonnos esitellään lokakuun loppupuolella jär-jestettävässä yleisötilaisuudessa, josta ilmoitetaan lehdissä erikseen.

Teksti ja kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen

Ympäristö-valvonta muutti Frenckelliin

Ympäristövalvontayksik-kö muutti syyskuussa Hatanpääl-tä Idmanin huvilasta Frenckel-lin virastotaloon. Asiakaspalve-lu ympäristöasioissa hoituu Frenckellin palvelupisteessä, Frenckellinaukio 2 B, puheli-mitse numerosta 020 716 6700. Ympäristönvalvonnan työnte-kijöiden puhelinnumerot muut-tuivat muuton yhteydessä.

Ympäristövalvonta hoitaa ympäristönsuojelun ja ympä-ristöterveydenhuollon viran-omaistehtäviä. Niitä ovat mm. ympäristölupien valmistelu, il-manlaadun seuranta, luonnon-suojelu ja elintarvikevalvonta.

Ympäristövalvonnan alai-suuteen kuuluvat myös eläin-lääkintähuolto ja luontokoulu, jotka pysyvät entisissä toimipis-teissään. Luontokoulu sijaitsee Terälahdessa. Eläinlääkäriase-mat ovat Ratinassa ja Pitkänie-messä.

käyrä, joka näyttää laskennallisen kes-tävyysarvon. Puun säteestä on oltava kolmannes tervettä, selvittää arboristi Heli Vuorilampi.

Puussa voi olla siis aika paljon la-hoakin ilman että se saa kaatotuomion. Jopa onttoja puita voidaan säilyttää.

– Lahon eteneminen riippuu puun elinvoimasta ja kunnosta, lajista ja elin-olosuhteista. Päiväkotien ja koulujen pihoista lahot puut poistetaan herkem-min. Kovat puulajit kuten tammi ja leh-mus ovat sitkeitä, kun taas koivu, kuusi ja pihta lahoavat suhteellisen nopeasti, Heli Vuorilampi kertoo.

Liikenne ja ahtaus kiusanaKaupungissa kasvavan puun elinolosuh-teet eivät ole suotuisat, ja 100 vuotta on korkea ikä kaupunkilaispuulle. Keski-Euroopassa katupuun keski-ikä jää ny-kyään 40 vuoteen. Olosuhteiden takia keskustan katupuut jäävät usein pienik-si, vaikka olisivat vanhojakin. Timo Kos-ki ja Heli Vuorilampi luettelevat puiden hyvinvointia haittaavia tekijöitä:

– Juuristolle on katualueella tilaa vain vähän. Puuta rasittavat lisäksi lii-kenteen pakokaasut ja ilmavirtaukset,

maanpinnan tiivistyminen sekä raken-nuksista tuleva lämpö ja valo. Lisäksi katujen talvikunnossapito ja kature-montit vaurioittavat puita.

– Hämeenkadun jalkakäytäväre-montissa uudet puut saavat paremmat kasvuolosuhteet. Puille tulee koko jal-kakäytävän jatkuva, kaksi metriä leveä ja puolitoista metriä syvä yhtenäinen kasvualusta. Toivottavasti uudet puut elävät näin pidempään, Timo Koski sanoo.

Teksti: Tarja Nikupaavo-OksanenKuva: Ari Järvelä

Vanhat metsät ovat kaupungin helmiä

Jere Nieminen kartoittaa Tampereen vanhat metsät.

7

Väriä elämään Ikäihmisten toimintaviikolta

SenioriMessut 30.–31.10.2005

Tampere-talon uusitussa näyttelyhallissa.

Sisäänkäynti Sorsapuistosta.Messut avoinna su 30.10.

klo 12–17 ja ma 31.10. klo 10–18. Päivälippu 3 €

Järjestäjät:Elonpolkuja-verkosto,

Tampereen eläkeläisneuvosto, Luomu-Tampere ry

Mitä ikäihminen Tampereella voi tehdä, minne mennä jos elämä kaipaa lisäväriä tai yksinäisyys uhkaa? Jotakin mukavaa elämänsisältöä etsivällä on nyt tilaisuus löytää itselleen toimintaa, sillä Tampereen päivän sunnuntaina alkaa Tampereella Ikäihmisten toimintaviik-ko. Se on osa 2.–9.10. vietettävää val-

Tämä vuosi on nimetty Ikäihmisten kulttuurin vuodeksi tunnuksella Väriä elämään. Ikäihmisten toimintaviikkoa vietetään 2.–9.10. Kuvassa Toivonpirtin Vuosista voimaa -ryhmä tutustuu toiminta-viikon ohjelmaan Tampereen kaupungin Ikäpisteessä, josta myös voi noutaa viikon ohjelmaa.

Tampereen kaupunki poh-tii mahdollisuutta järjestää asunto-messut Vuorekseen vuonna 2011. Projektijohtaja Pertti Tammisen mukaan Vuores olisi kiinnostava asuntomessukohde, koska alue on Suomen suurimpia ja mielen-kiintoisimpia kaupunkirakenta-mishankkeita.

– Kaupunginosaan rakenne-taan vuoteen 2015 mennessä asun-not yli 13 000 asukkaalle ja toimiti-lat 3000–5000 työpaikalle, Tammi-nen perustelee.

Vuoreksen vaihteleva maasto ja luonnon läheisyys tarjoavat mo-nenlaisia uusia mahdollisuuksia kaavoitukselle ja rakentamiselle.

– Vuoreksen rakentamisen läh-tökohtana on monipuolinen asun-totuotanto; tarjolla on kerrostalo-asuntoja, omakoti- ja rivitaloasun-toja sekä kaupunkivilloja. Alueen yleisilme on luonnonläheinen, sillä rakentaminen sopeutetaan vaihte-levaan maastoon sekä arvokkaiden luontoalueiden suojeluun, Tammi-nen sanoo.

Asuntomessujen sopivuuden

puolesta puhuu myös kulttuuripää-kaupunkihanke. Tampere hakee vuoden 2011 Euroopan kulttuu-ripääkaupungiksi, ja Vuoreksen asuntomessut soveltuisivat hyvin tämän hankkeen sisältämään Luova Tampere -ohjelmaan. Vuoreksen suunnittelun keskeisiä elementtejä ovat muun muassa luovuus ja taide eri muodoissaan.

Vuoreksesta tulee Tampereen ja Lempäälän yhteinen uusi kau-punginosa. Messualue sijoittuisi pääasiassa Tampereen puolelle.

Vuoreksen rakentaminen käyn-nistyy vuoden 2006 aikana, jol-loin ensimmäisen asuntoalueen, Mäyränmäen toteuttaminen alkaa. Samanaikaisesti käynnistetään Lah-desjärven työpaikka-alueeseen liit-tyvän Lahdespohjan liike- ja toimis-toalueen sekä Särkijärven sillan rakentaminen. Mäyränmäessä on parhaillaan käynnissä suunnittelu-kilpailu, jonka lopputulos julkiste-taan 2.12. Kilpailun lopputuloksen perusteella valitaan alueen toteut-tajat ja heidän arkkitehtisuunnit-telijansa.

Laadukas rakentaminen ja arkkitehtuuri ovat tärkeitä tekijöitä kaupungin viihtyisyyden ja imagon kannalta. Viime vuosina tamperelaista kaupunki-kuvaa on luonnehdittu keskinkertaiseksi, ja myös kaupunginvaltuutetut ovat esittäneet huolestumisensa hyvän kaupunkikuvan puolesta.

Tamperelaisen arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan kohentamiseksi ote-taan nyt askel eteenpäin, sillä Tampe-reella aiotaan laatia arkkitehtuuripoliit-tinen ohjelma. Sen avulla voidaan päät-tää niistä toimenpiteistä, joilla pa rem-paan kaupunkikuvaan pyritään. Työ ka-lui na voidaan käyttää mm. kilpailu toi-mintaa, rakentamisen ohjeistuksia, suun nittelun laatutason parantamista, asennekasvatusta ja kaupungin organi-saation kehittämistä. Yleisenä tavoittee-

Katseet kohti parempaa kaupunkikuvaa

takunnallista Vanhusten viikkoa, jonka teemana on ”Naapurina vanhus”. Tam-pereella vuosi 2005 on nimetty Ikäih-misten kulttuurin vuodeksi tunnuksella ”Väriä elämään”.

Ikäihmisten toimintaviikolla Tam-pereella on mahdollisuus tutustua ikäihmisten harrastuksiin ja palvelui-

hin hyvinkin monipuolisesti. Toimin-taa tarjoavat eläkeläisjärjestöt ja muut yhdistykset, palvelutalot, ev.lut. seu-rakunnat, kirjastot, kaupungin kulttuu-ripalvelut ja liikuntatoimi. Ikäihmisten toimintaviikon Tampereella järjestää Elonpolkuja-yhteistyöverkosto, jossa on mukana lähes 60 ikäihmisille toi-mintaa järjestävää tahoa.

Ikäihmisten toimintaviikon avaus-tilaisuus on Tampereen päivänä, sun-nuntaina 2 päivä lokakuuta Koukkunie-men juhlatalossa.

Ikäihmisten toimintaviikon tapah-tumakalenterin voi hakea itselleen:

Ikäpisteestä, Aleksis Kiven katu 18 Kirjastoista Mummon Kammarista, Otavalan-

katu 12 A Punaisen Ristin Tampurista,

Mustanlahdenkatu 24 Internetistä os. www.tampere.fi/

ikapiste/ajankohtaista

Ikäihmisten toimintaviikon avaustilaisuus ”Väriä elämään”Sunnuntaina 2.10. klo 13.00 Koukku-niemen juhlatalossa

Ikäihmisten toimintaviikon avaa Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheen- johtaja Matti ”Asseri” Nyberg.

Mukana: Härmälän Pelimannit, Maija Salon musiikkileikkikoulun lapset, Tampereen Sisun laulajat, Tampereen Naisvoimistelijoiden polkkaajat.

Juhlan jälkeen kävelykierros Koukkuniemen puistomaisella alueella, oppaana johtava sosiaali- työntekijä Katrina Kuusi.

Järjestäjänä Elonpolkuja-verkosto

”Elämän värejä” -kiertonäyttely Koukkuniemen juhlatalossa

Teoksia Kalle Löytänältä, Matti Petä-jältä ja Lauri Ahlgrénilta.

Näyttelyn on koonnut Tampereen taidemuseon museoamanuenssi Marja-Liisa Linder.

Näyttely on esillä Koukkuniemen juhlatalossa avajaistilaisuuden aikana.

Vuorekseen suunnitellaan asuntomessuja

laadusta päättävät asuntojen ostajat omilla valinnoillaan.

Suomen suurimmissa kaupungeis-sa toimii kaupunkikuvatoimikunta tai vastaava elin, joka antaa lausuntoja tärkeimmistä rakennuslupahakemuk-sista. Tampereellakin toimi julkisivu-lautakunta ja sen jälkeen kaupunkiku-vatoimikunta vuoteen 1990 asti. Nyt mietitään uudelleen vastaavan elimen perustamista meneillään olevan toi-mintamallin uudistuksen yhteydessä.

Vuoden 2007 alussa aloittavan uuden toimielimen tehtävänä olisi huolehtia kaupunkikuvan suunnittelun koko-naisnäkemyksestä, eheydestä ja viih-tyisyydestä.

– Se voisi esimerkiksi antaa lausun-non merkittävimmistä asemakaavaeh-dotuksista, rakennushankkeista sekä julkisten kaupunkitilojen kehityshank-keista. Virkki sanoo.

Teksti: Aila RajamäkiKuvat: Ari Järvelä

na on arkkitehtuurin arvostuksen pa-rantaminen.

Arkkitehtuurin arvostusta voidaan parantaa myös hyvien esimerkkien avulla. Kaupunki onkin vuosittain myöntänyt Hyvän rakentamisen palkin-non, jolla on pyritty kohottamaan eri-tyisesti tavanomaisen asuntotuotannon laatutasoa.

– Useana vuotena arkkitehtonisesti korkeatasoisen asuntokohteen löytämi-nen on ollut kuitenkin vaikeaa. Hyvän rakentamisen palkintoa voisi olla pe-rusteltua kehittää erityisesti korkeata-soiseen arkkitehtuuriin painottuvaksi, kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki toteaa.

Kaupunki on pyrkinyt vaikutta-maan rakentamisen arkkitehtoniseen laatuun myös erilaisilla suunnittelukil-pailuilla. Kilpailuja on järjestetty muun muassa Tampellasta, Keskustorista, Ra-tinasta ja Finlaysonin alueesta. Myös Vuoreksen alueella on käyty jo kaksi eri suunnittelukilpailua. Kilpailumenet-telyjä kehitetään edelleen.

Kaikkea Tampereella tapahtuvan rakentamisen laatua ei kuitenkaan voi-da ohjata kilpailujen avulla. Laadukasta rakentamista pyritään edistämään pää-osin kaavoituksen ja rakennusvalvon-nan sekä kiinteistötoimen menettelyta-poja ja yhteistyötä kehittämällä.

Viime kädessä asuntorakentamisen A

RI

JÄR

VEL

Ä

Kalevan kirkko 1966. Hervannan keskustan arkkitehtuuri on ilmeikästä. Kuvassa Hervannan toimintakeskus vuodelta 1988.

8

51. Tampereen päivän ohjelma Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 1.10. ja 2.10. Tervetuloa viettämään Tampereen päivää!

Lauantai 1.10.2005

klo 9–20 Pyynikin näkötorniin vapaa pääsy. klo 10–14 Muotiala-talo Muotialantie 64 – avoimet ovet. Neuvolassa tervey-denhoitajat esittelevät uusia tiloja ja toi-mintaa. Päiväkodissa ja pienten lasten koulussa avoimet ovet.klo 10–14 Multisillan neuvola Terävän-katu 1 (käynti Multisillan koulu ra ken-nuk sen takaa) – avoimet ovet. Tervey-denhoitajat esittelevät uusia tiloja ja toimintaa.klo 10–14 Sara Hildén -akatemia/ku va- tai dekoulu Ilmarinkatu 17 (käynti Ilma-rinkadun ja Kalevan puistotien kulmas-ta) – avoimet ovet ja piirustustyöpaja.klo 10–15 eTampereen päivä Sampolan tietotorilla, Sammonkatu 2 ja Hervan-nan Tietotorilla, Insinöörinkatu 38 sekä eTuvassa, Itsenäisyydenkatu 25 – vapaa pääsy. Esittelyssä eTampereen kansa-laispalveluja, lisäksi tietoiskuja ja opas-tusta tietokone- ja tietoverkkoasioissa. Mukana myös eTampereen yhteistyö-kumppanit. Tarkempi ohjelma verkossa www.etampere.fiklo 10–15 Muotialan asuin- ja toiminta-keskus ry:n Iideshovin työpajan myy-mälä Kalevantie 1 – avoinna.klo 10–17 Tampereen kaupungin mat-kai lutoimisto Verkatehtaankatu 2 – avoimet ovet.klo 11–14 Tampere-Seura Kauppakatu 1 – avoinna. Esillä valokuvanäyttely: Asuttiin Amurissa ja poikettiin Pispa-lassa, Jarmo Janssonin valokuvia vuo-sien varrelta. Hyviä tarjouksia Tampe-re-aiheisista kirjoista.klo 11–15 Tampereen poliisilaitos So-rinkatu 12 – avoimet ovet ja ajoneuvo-näyttely. Aluepoliisit, putkat, Paussi (päihde- ja sosiaalipoliklinikka), rekry-tointipiste, sähköinen rikosilmoitus/opastaminen.klo 11–16 Lenin-museo Hämeenpuisto 28 – ilmainen sisäänpääsy. Perusnäytte-lyiden lisäksi esillä ”Tampereen kom-muuni 1905”.klo 11–16 Käsi- ja taideteollisuus keskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – vapaa pääsy. Näyttelyt: Muoto, liike, muodon-

Perjantai 30.9.2005

klo 19 Tampere-talon isossa salissaTampere Filharmonian konsertti kai-kenikäisille. Teemana Seikkailijat: jännittävää klassista ja elokuvamusiik-kia mm. Sormuksen herra -elokuvista ja Harry Potterista. Kapellimestarina Tuomas Rousi. Liput 13/8 euroa.

muutos, Peter Elsner – kuvia ja veis-toksia, Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo, Pirkka-neuleita, Pirkanmaan Kotityö Oy. Lisäksi työpajojen esittelyä: neulakintaita, kirjo- ja helmivirkkausta sekä neuleita.klo 11–17 Tallipiha Kuninkaankatu 4 – ratsutarvikekirppis.klo 11–18 Sara Hildénin taidemuseo Gerhard Richter, saksalaista nykytai-detta – vapaa pääsy.klo 12 Tampereen poliisilaitos Sorin-katu 12, alapiha – löytötavarahuuto-kauppa. Huutokaupattavaan tavaraan voi tutustua klo 11.30 lähtien.klo 12.30 Tampereen poliisilaitos Sorin-katu 12, 5. kerroksen auditorio: Taiku-ripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille.klo 12–15 Toimintakeskus Iideshovi Motarinkuja 2 A – kahvitarjoilu. Järjes-tää Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry.klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta Ku nin kaankatu 2 – vapaa pääsy. Gal-lerias sa esillä Tomi Dufva, Tanja Kois-tila ja Pessi Parviainen. Studiossa esillä Zsuzsa Demeter. Taidelainaamossa taide teosarvontaa kävijöiden kesken.klo 12–16 Emil Aaltosen museo Marian-katu 40 – sisäänpääsy 1 e. Esillä teok-sia Emil Aaltosen taidekokoelmasta ja näyttely Emil Aaltonen 1869–1949 – teollisuusmies ja kulttuurin ystä-vä. Erikoisnäyttely SARVIS – mukava muoto, kätevä käyttö, ja Kari Cavénin teos Pinnalla. Opastettuja kierroksia klo 13 ja 15.klo 12-20 Parit Värit -tilkkutyönäyttely, Kahvila Runo Ojakatu 3 – vapaa pääsy. Tamperelaisen Väritilkku-killan väritee-maisia tilkkutöitä esilläklo 13 Tampereen poliisilaitos Sorin-katu 12 – poliisikoiranäytös.klo 13 Tampereen Vesi Ruskontie 40. Opastettu tutustumiskierros Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella – vapaa pääsy.klo 13.30 Tampereen poliisilaitos So-rinkatu 12, 5. kerroksen auditorio. Taikuripoliisi ja Patukkapoikien kon-sertti lapsilleklo 13–15 Tampereen Filharmoninen kuoro kuoroleiri, Tampere-talon A1-sali – avoimet ovet.klo 14 Tampereen poliisilaitos Sorin-katu 12 – poliisikoiranäytös.klo 14 Tampereen Vesi Ruskontie 40. Opastettu tutustumiskierros Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella – vapaa pääsy.klo 14 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – va-paa pääsy. Neu lenäytös: Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo.klo 14.30 Tampereen poliisilaitos Sorin-katu 12, 5. kerroksen auditorio. Taiku-ripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille.

Paikalla myös poliisikoiria.klo 10–18 Tampereen taidemuseo – li-put puoleen hintaan aikuiset 3 e/hlö, eläkeläiset 2,50 e/hlö, lapset alle 16 v ilmaiseksi. Näyttelynä: Humanismin lä-hettiläät – italialaisia taideaarteita Bel-gradin kansallismuseon kokoelmista ja Leza Lidow – Ikuinen kamppailu.klo 10–18 Tallipihan suuri käsityöläis-tapahtuma Kuninkaankatu 4 – vapaa pääsy. Puodit, pihakojut sekä kahvila avoinna. Musiikkia ja työnäytöksiä. Vanhassa tallissa Milla Koivusen eläin-aiheinen myyntinäyttely Unen taikaa ja haaveiden aikaa. Maakellarissa Ant-je Sariolan Jänis 1–5 -installaatio. He-vosajelua ja poniratsastusta klo 11–17. Viihdyttävää musiikkia klo 12–16. Rat-sutarvikekirppis klo 11–17. Muurinpoh-jalättyjä, makkaraa. klo 10–20 Parit Värit -tilkkutyönäyttely, kahvila Runo. Ojakatu 3 – vapaa pääsy. Tamperelaisen Väritilkku-killan väritee-maisia tilkkutöitä.klo 10–21.30 Näsinneulan näkötorni – lippu 3 e/hlö. Alle 6-vuotiaat ilmai-seksi. Ravintola Näsinneula aukeaa klo 11.00.klo 11 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa – vapaa pääsy.Paikkoja rajoitetusti, joten vapaa-lippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistol-ta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Nia-garan kassa avoinna klo 16.30–20.30 ja elokuvakeskuksen toimisto avoinna klo 10.00–16.30. Ei puhelin- tai sähkö-postivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginarkiston kanssaklo 11 Särkänniemen planetaario – lip-pu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus.klo 11–14 Mediamuseo Rupriikki Väinö Linnan aukio 13. Moron katutoimitus tekee juttuja odottaessa – ilmainen si-säänpääsy.klo 11–15 Steiner-koulu Satakunnan-katu 13. Perinteinen lasten pihatapah-tuma ja syysmyyjäiset, poniratsastusta, paloautoajelua, nikkariteltta, Aito Kirp-putori sekä herkkuja koko perheelle.klo 11–15 Tampereen Jousiampujat, Osmonkallion väestösuoja Ainonkatu 1 – avoimet ovet, puffetti.

30.9.–2.10.2005

Tampereen kaupunginkirjas-ton uuteen kirkkaankeltaiseen Inter-net- bussiin voi tutustua sunnuntaina 2.10. Keskustorilla kello 10–15.

Uuden NettiNyssen lisäksi pai-kalla on ensimmäi nen NettiNysse, joka siirtyy juhlallisesti eläkkeelle kello 13.

Ensimmäinen NettiNysse raken-net tiin vuonna 1982 liikennelaitok-sen haitaribussiin. Vanha nivelbussi palveli ansiokkaasti neljä vuotta, ja siirtyy nyt museotoimen haltuun. Uusi NettiNysse on rakennettu ny-kyaikaiseen keskimoottorialustai-seen linja-autokoriin, ja siinä on kymmenen asiakastietokoneen li-säksi elokuvateatteria muistuttava auditorio.

Uusi NettiNysse esittäytyy

Sunnuntai 2.10.2005

klo 9–18 Lenin-museo Hämeenpuisto 28, perusnäyttelyiden lisäksi esillä ”Tam pereen kommuuni 1905” – ilmai-nen sisäänpääsy.klo 9–20 Pyynikin näkötorni – vapaa pääsy.klo 10 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa – vapaa pääsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaa-lippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistol-ta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Nia-garan kassa avoinna klo 16.30–20.30 ja elokuvakeskuksen toimisto avoinna klo 10.00–16.30. Ei puhelin- tai sähkö-postivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginarkiston kanssa.klo 10–15 NettiNysset KeskustorillaUuden ja vanhan NettiNyssen palvelui-hin tutustumista.klo 10–16 Keskuspaloasema Satakun-nankatu 16 – avoimet ovet. Temppu-rata lapsille, tietoiskuja mm. sähköpa-loista, isossa luentosalissa taidenäytte-ly, jossa esillä mm. palomiesten töitä, sairaankuljetushallissa tietoiskuja mm. aivohalvauspotilaan oireiden tunnista-misesta. Palomiesorkesteri HOT POIS: lastenmusiikkia klo 12.30 ja klo 14.30. Vaarallisten aineiden torjuntanäytös klo 11.30 ja klo 13.30klo 10–16 Linnainmaan paloasema – avoimet ovet. Aseman ja kaluston esit-telyä.klo 10–16 Hervannan paloasema – avoi-met ovet. Aseman ja kaluston esitte-

lyä, mahdollisuus harjoitella alkusam-mutusta.klo 10–16 Tampereen Radioamatöörit ry. esittelee toimintaansa kerhotilois-saan Pyynikin näkötornilla, Näkötornin-tie 2 (länsisiipi). Lisäksi pienimuotoi-nen radiotarvikkeiden kirpputori.klo 10–16 Tampereen Särkänniemen akvaario – lippu 3 e/hlö. Alle 6-vuoti-aat ilmainen sisäänpääsy.klo 10–16 Tampereen nyrkkeilymuseo Aleksanterinkatu 26 – avoinna.klo 10–16 Vakoilumuseo Finlaysonin alue, Satakunnankatu 18 – kaikille si-säänpääsy koululaishinnalla 5 e/hlö.klo 10–16 Moreenia Ympäristötietokes-kus Satakunnankatu 13b, patosilta 3. kerros: Näyttely: Moreenian Oivallusten koti ja ympäristö – avoimet ovet.klo 10–17 Tampereen kaupungin mat-kailutoimisto Verkatehtaankatu 2 – avoi-met ovet.klo 10–18 Amurin työläismuseokortteli – ilmainen sisäänpääsy.klo 10–18 Kivimuseo Hämeenpuisto 20 – ilmainen sisäänpääsy.klo 10–18 Muumilaakso Hämeenpuisto 20 – ilmainen sisäänpääsy. Sadun saaret – perusnäyttely What’s this? Tove Jans-sonin muumisarjakuvia ja luonnoksia.klo 10–18 Mediamuseo Rupriikki Väinö Linnan aukio 13 – ilmainen sisäänpääsy. Median historiaa ja nykypäivää.klo 10–18 Tr1 Väinö Linnan aukio 13 – ilmainen sisäänpääsy. Valokuvatai-detta Düsseldorfista.klo 10–18 Museokeskus Vapriikki – va-paa sisäänpääsy. Ohjelmassa mm. Polii-simuseon näyttely Finpol – turvaa, tek-niikkaa, tutkintaa. Näyttelyyn liittyen ohjelmaa lapsille. Vapriikin pihassa po-liisit esittelevät työtään ja välineitään.

AN

NA

BY

CK

LIN

G

9

klo 11–16 Käsi- ja taideteollisuuskes-kus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – vapaa pääsy. Näyttelyt: Muoto, liike, muodonmuutos, Peter Elsner – kuvia ja veistoksia, Neuleiden juhlaa, Marjaa-na Särösalo,Pirkka-neuleita, Pirkanmaan Kotityö Oy. Lisäksi työpajojen esittelyä: neulakintaita, kirjo- ja helmivirkkausta sekä neuleita.klo 11–16 Tampereen kaupungin liiken-nelaitos Satakunnankatu 13b. Tutustu bussiliikenteen historiaan, paikalla mu-seobussi kuljettajineen – vapaa pääsy.klo 11–16 Tampereen Sähkölaitos Sata-kunnankatu 13b. Pihalla ilmapallojen jakoa, vesivoimalaitoskierrokset (2. krs) tasatunnein klo 11–15. Vapaa pääsy.klo 11–16 Tampere-Seura Kauppakatu 1 – avoinna. Valokuvanäyttely: Asuttiin Amurissa ja poikettiin Pispalassa, Jarmo Janssonin valokuvia vuosien varrelta. Hyviä tarjouksia Tampere-aiheisista kirjoista.klo 11–17 Tallipiha Kuninkaankatu 4. Hevosajelua, poniratsastusta, ratsutar-vikekirppis – vapaa pääsy.klo 11–17 Pääkirjasto Metso Käsikirjas to ja Pirkanmaa-kokoelma – vapaa pääsy.klo 11–17 Lehtilukusali Puutarhakatu 1 – avoinna.klo 11–17 Nukke- ja pukumuseo Hatan-pään puistokuja 1 – vapaa pääsy.klo 11–18 Työväen keskusmuseo Wers-tas Väinö Linnan aukio 8 – vapaa pää-sy. Näyttelyt: Rahvaan sankarit, TSOP 80-vuotisnäyttely (taidetta), Vaarin paketti ja sateenkaarinappi sekä Höy-rykonemuseo.klo 11–21.30 Ravintola Näsinneula –avoinna.klo 11.30 Keskuspaloasema Satakun-nankatu 16. Vaarallisten aineiden tor-juntanäytös – vapaa pääsy.klo 11.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. ker-ros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipei-kon musiikkituokio lapsille – vapaa pääsy.klo 12 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä rin-katu 13 – tutustumiskierros ja kahvi-tarjoilu.klo 12 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa – vapaa pääsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaa-lippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistol-ta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Nia-garan kassa avoinna klo 16.30–20.30 ja toimisto avoinna klo 10.00–16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginar-kiston kanssa.klo 12 Särkänniemen planetaario – lip-pu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus.klo 12–15 Sammon keskuslukio Uima-lankatu 5 – avoimet ovet.klo 12–15 Lauri Viita- museo Portaanpää 8 – vapaa pääsy.klo 12–15 Pellervon kirjasto Uimalan-katu 5– uusi kirjasto avoinna yleisöl-le. Juha Javanaisen luento Messukylän vanhasta kirkosta klo 15.00.klo 12–15 eTampereen päivä eTuvassa Itsenäisyydenkatu 25 – avoimet ovet ja pullakahvit. Tule kysymään tieto-tekniikkapulmista! Mahdollisuus Tam-pereen kaupungin maksuttomien net-tipisteiden käyttöön (15 min/asiakas). klo 12–15 Sumeliuksenkadun klubi Sumeliuksenkatu 18 A 2. krs – vapaa sisäänpääsy. Tervetuloa tutustumaan seniorien toimintakeskukseen.klo 12–15 Hiekan taidemuseo Pirkan-katu 6 – sisäänpääsy puoleen hintaan 3 e/hlö.klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta Kuninkaankatu 2 – vapaa pääsy. Gal-leriassa Tomi Dufva, Tanja Koistila ja Pessi Parviainen. Studiossa esillä Zsuzsa Demeter. Taidelainaamossa taideteosar-

vontaa kävijöiden kesken.klo 12–16 Suomen Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskus Kalkun ke-hätie 4 – avoimet ovet. Tutustumista SPR:n kansainväliseen toimintaan ja logistiikkakeskukseen. Paikalla myös järjestön delegaatteja, jotka ovat työs-kennelleet monissa ulkomaisissa avus-tuskohteissa.klo 12–16 Emil Aaltosen museo Marian-katu 40 – sisäänpääsy 1 e. Esillä teok-sia Emil Aaltosen taidekokoelmasta ja näyttely Emil Aaltonen 1869–1949 – teollisuusmies ja kulttuurin ystä-vä. Erikoisnäyttely SARVIS – mukava muoto, kätevä käyttö, ja Kari Cavénin teos Pinnalla. Opastettuja kierroksia klo 13 ja 15.klo 12–16 Tampere-jumppa Hatanpään koululla. Tunnit alk. tasatunnein. 5–7-vuotiaille temppurata. Sään salliessa sauvakävelyä. Lainaksi sykemitta rei-ta. Koko päivän jumpat 6 e, alle 7 v. ilm.klo 12–16 Tampereen ortodoksinen kirk ko Tuomiokirkonkatu 27, avoinna vierailuja ja hiljentymistä varten. Niko-lainsali viereisessä rakennuksessa. Kah-vio auki.klo 12–16 Tietoa diabeteksen ennalta-ehkäisystä Keskusvirastotalon ala-aula, Aleksis Kiven katu 14–16 C. Mahdolli-suus riskitestaukseen. Järjestäjänä Deh-kon 2D-hankkeen työryhmä.klo 12–16 Töihin kaupungille! Tampe-reen kaupunki työnantajana, Keskusvi-rastotalon ala-aula, Aleksis Kiven katu 14–16 C.klo 12–17 Pääkirjasto Metso – Larp-pausfestarit aulatiloissa ja luentosa-leissa. Järjestää Eru ry, Hämeen Keski-aikaseura, Nokian ja Tampereen kau-punginkirjastot.klo 12–18 Fyssaa Koskarissa -tapahtu-ma Fysiikan vuoden 2005 kadunmie-hen tiedetapahtuma Koskikeskuksen keskusaukiolla – vapaa pääsy. Järjestää Suomen Fyysikkoseura ja Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan osasto.klo 12.30 Keskuspaloasema Satakun-nankatu 16. Palomiesorkesteri HOT POIS esittää lastenmusiikkia – vapaa pääsy.klo 12.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Sa-takunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille – vapaa pääsy.klo 13 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä rin-katu 13 – tutustumiskierros ja kahvi-tarjoilu.klo 13 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa – vapaa pääsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaa-lippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistol-ta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Nia-garan kassa avoinna klo 16.30–20.30 ja toimisto avoinna klo 10.00–16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginar-kiston kanssa.klo 13 Särkänniemen planetaario – lip-pu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus.klo 13 Ikäihmisten toimintaviikon avaustapahtuma ”Väriä elämään” Koukkuniemen vanhainkodin juhla-talossa, Rauhaniementie 19 – vapaa pääsy. Ohjelmallisen tilaisuuden jäl-keen opastettu kävelykierros Koukku-niemen alueella. Ikäihmisten toiminta-viikolla 2–9.10. mahdollisuus tutustua ikäihmisten harrastustoimintaan ja pal-veluihin eri puolilla kaupunkia. Viikon ohjelma saatavana avaustapahtumassa. Järjestäjänä Elonpolkuja -verkosto.klo 13.30 Keskuspaloasema Satakun-nankatu 16. Vaarallisten aineiden tor-juntanäytös – vapaa pääsy.klo 13.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. ker-

ros. Gaabriella kaatiksen ja metaani-peikon musiikkituokio lapsille – vapaa pääsy.klo 14 Nekalan kirjasto Lounaantie 2. Iidesjärvi-aiheisten laulujen sanoitus- ja sävellyskilpailun levyn julkistamistilai-suus – vapaa pääsy. Levyn lisäksi julkis-tetaan kirjanen, jossa on sanoituskilpai-lun runot ja levyllä olevien kappaleiden nuotit sanoineen.klo 14 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 – vapaa pääsy. Neulenäytös: Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo.klo 14 Nukke- ja pukumuseo Hatanpään puistokuja 1. Nukketeatteri Hupilai-nen: Kesäyön unelma – vapaa pääsy. Yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuritoimi.klo 14 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärin-katu 13 – kävelytempaus: lähtö hoitoko-din pihasta. Kävelytempauksen jälkeen yhteinen musiikkihetki ja kahvitarjoilu osallistuneille. Vapaaehtoinen maksu.klo 14 Työväen keskusmuseo Werstas

Opastetut kierrokset sunnuntaina 2.10.2005

Lippuja bussikierroksille myydään kaupungin matkailutoi-mistossa (Verkatehtaankatu 2) maa-nantaista 19.9. lähtien. Toimisto on avoinna 1.9.–2.10. ma–pe klo 9–17 ja la–su klo 10–17.

Risteilylippuja myydään Suo-men Hopealinjan toimistossa (Lau-kontori 10 A 3, puh. 212 4803 ja 212 4804) sekä sunnuntaina 2.10. suoraan laivasta.

Kaikki bussikierrokset lähtevät matkailutoimistolta. Kävelykier-rosten lähtöpaikat on ilmoitettu erikseen.

klo 10.15 Teknologian Tampere. Tampere on ollut tekniikan kehi-tyksen kärkikaupunki siitä pitäen kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin teh-taassa vuonna 1882. Opastetulla kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös 2000-luvun innovaatiot. Kesto 2 tuntia. Liput 5 e. klo 10.30 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luon-nonläheisen Vuoreksen rakenta-minen käynnistyy. Bussikierrok-sella nähdään, miltä Vuoreksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia. Liput 1,5 e.klo 10.45 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1905? Mikä kuohutti kaupunkilaisia? Ku-ka syntyi, kuka kuoli, kuka muutti kaupunkiin ja kuka maailmanhis-toriaa? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.klo 11.00 Piipulta piipulle. Punatiiliset savupiiput muistut-tavat yhä Tampereen komeasta teollisuusperinteestä. Opastetun kävelyn lähtö Tampellan piipun juurelta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.klo 11.15 Tampereelta nääs.Kaupungin parhaat palat ja tärkeim-mät nähtävyydet napakassa paketis-sa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.klo 11.30 Tsaarin jalanjäljillä. Tammerforsin kaupungissa Suomen suuriruhtinaskunnassa kyläilivät ai-koinaan keisaritkin. Opastettu käve-

lyretki lähtee Ortodoksiselta kirkol-ta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.klo 11.30 Patsaat puhuvat. Opastetulla kävelyllä kuullaan, minkälaisia tarinoita Tampereen patsailla, veistoksilla ja monumen-teilla on kerrottavanaan. Lähtö Tirk-kosen suih kukaivolta Hämeenpuis-ton pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.klo 12.00 Pyhäjärven aalloille. Suomen Hopealinjan opastettu järviristeily lähtee Laukontorin sa-tamasta. Kesto 1,5 tuntia. Laivassa A-oikeuksin varustettu ravintola. Aikuiset 10 e, alle 12-vuotiaat van-hempien seurassa ilmaiseksi. klo 12.30 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uu-den kaupunginosan, kun luonnon-läheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella näh-dään, miltä Vuoreksessa nyt näyt-tää ja kurkistetaan myös tulevai-suuteen. Kesto 1,5 tuntia. Liput 1,5 e. klo 12.45 Teknologian Tampere. Tampere on ollut tekniikan kehi-tyksen kärkikaupunki siitä pitäen kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin teh-taassa vuonna 1882. Opastetulla kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös 2000-luvun innovaatiot. Kesto 2 tuntia. Liput 5 e. klo 13.00 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1905? Mikä kuohutti kaupunkilaisia? Ku-ka syntyi, kuka kuoli, kuka muutti kaupunkiin ja kuka maailmanhisto-riaa? Bussikierroksella palataan ajas-sa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.klo 13.15 Tampereelta nääs.Kaupungin parhaat palat ja tärkeim-mät nähtävyydet napakassa paketis-sa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.klo 13.45 Tsaarin jalanjäljillä. Tammerforsin kaupungissa Suomen suuriruhtinaskunnassa kyläilivät ai-koinaan keisaritkin. Opastettu käve-lyretki lähtee Finlaysonin palatsin pihasta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.klo 14.00 Piipulta piipulle. Punatiiliset savupiiput muistut-tavat yhä Tampereen komeasta

teollisuusperinteestä. Opastetun kävelyn lähtö Tampellan piipun juurelta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.klo 14.00 Pyhäjärven aalloille. Suomen Hopealinjan opastettu järviristeily lähtee Laukontorin sa-tamasta. Kesto 1,5 tuntia. Laivassa A-oikeuksin varustettu ravintola. Aikuiset 10 e, alle 12-vuotiaat van-hempien seurassa ilmaiseksi. klo 14.15 Patsaat puhuvat. Opastetulla kävelyllä kuullaan, minkälaisia tarinoita Tampereen patsailla, veistoksilla ja monumen-teilla on kerrottavanaan. Lähtö Tirk-kosen suihkukaivolta Hämeenpuis-ton pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.klo 14.30 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luon-nonläheisen Vuoreksen rakenta-minen käynnistyy. Bussikierrok-sella nähdään, miltä Vuoreksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia. Liput 1,5 e.klo 15.00 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1905? Mikä kuohutti kaupunkilaisia? Ku-ka syntyi, kuka kuoli, kuka muutti kaupunkiin ja kuka maailmanhis-toriaa? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.klo 15.15 Teknologian Tampere. Tampere on ollut tekniikan kehi-tyksen kärkikaupunki siitä pitäen kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin teh-taassa vuonna 1882. Opastetulla kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös 2000-luvun innovaatiot. Kesto 2 tuntia. Liput 5 e. klo 15.30 Tampereelta nääs.Kaupungin parhaat palat ja tärkeim-mät nähtävyydet napakassa pake-tissa. Kierros on tarkoitettu erityises-ti tuoreille tamperelaisille. Sa mal le kierrokselle kaksi bussia, opastuk-set suomeksi ja englanniksi. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.

Ohjelmatiedot koottu 31.8.2005. Muutokset mahdollisia.Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, p. 0207 165 267, raija.arasalo@tampere.fi

Väinö Linnan aukio 8 – maksuton. Fin-laysonin alueen opastuskierros Puuvil-laa, plikkoja ja patruunoita. Kesto 1 h, lähtö Väinö Linnan aukiolta museon si-säänkäynnin edestä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.klo 14 Perinteiset Tampereen päivän työväenlaulut ravintola Teatterikul-massa Hallituskatu 19 – vapaa pääsy. Laulattajana Wanhat towerit.klo 14 Tamperelaiset – yleisöluento: tehdaskaupungin väestö, alue ja asu-minen 1918–1940 Vooninki-sali, Väinö Linnan aukio 13 – vapaa pääsy. Tam-pereen museoiden julkaisusarjaan kuu-luvan uuden teoksen kirjoittajat Jouni Keskinen, Jarmo Peltola ja Sami Suo-denjoki Tampereen yliopiston historia-tieteen laitokselta luennoivat.klo 14 Messukylän kirjasto Hintsan katu 1 – koko perheen tapahtuma. Leena Pyylampi & Irja Rane: Pikku Marjan eläintarinoita – vapaa pääsy.klo 14 Puhallinorkesteri Mansetin Tam-pereen päivän juhlakonsertti Hervan-

nan elokuvateatterissa – vapaa pääsy.klo 14 Tampere-Seuran orkesterin Tam-pereen päivän juhlakonsertti Velaatan Pirtillä – vapaa pääsy.klo 14 Särkänniemen planetaario – lippu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaisek-si. Näytöksenä Maailmankaikkeus.klo 14.30 Keskuspaloasema Satakun-nankatu 16. Palomiesorkesteri HOT POIS esittää lastenmusiikkia – vapaa pääsy.klo 14.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Sa-takunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille – vapaa pääsy.klo 15 Pellervon kirjasto Uimalankatu 5. Juha Javanaisen luento: Messukylän vanhan kirkon historia – vapaa pääsy.klo 15.45 Pirkanmaan Jätehuolto OySatakunnankatu 13b, patosilta 2. ker-ros. Gaabriella kaatiksen ja metaani-peikon musiikkituokio lapsille – va-paa pääsy.

10

Finpol05 – turvaa, tekniikkaa, tutkintaa

Muumipeikko sai patsaan

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisen Tove Jans-sonin muumikirjan ilmestymisestä. Småtrollen och den stora oversväm-ningen (Muumit ja suuri tuhotulva, 1991) julkaistiin vuonna 1945, ja sitä seurasi nopeasti viisi muuta ruotsinkielistä muumiromaania. Ensimmäiset suomennokset saatiin vuonna 1955.

Elokuun lopulla paljastettiin Tampereen Muumilaakson edustal-la Muumipeikon pronssinen patsas. Puolen metrin korkuinen patsas perustuu taidegraafikko, professo-ri Tuulikki Pietilän malliin, jonka kuvanveistäjä Matti Kalkamo valoi pronssiin. Patsas on kiinnitetty mil-joonien vuosien ikäisen kivettyneen puun fossiilin päälle.

Muumilaaksossa vietetään 60-vuotisjuhlia pitkin syksyä erilaisin tapahtumin.

Museon syksy pyörähti käyn-tiin Gerhard Richterin näyttelyllä, joka on avoinna 16.10. asti. Richter (s.1932) on kansainvälisesti tunne-tuin saksalainen nykytaiteilija, joka on erityisen kiinnostunut valokuvas-ta. Richterin aiheet vaihtelevat her-kästä muotokuvasta abstraktiin “vä-riviidakkoon”. Richter luotaa Saksan vaikeaa lähihistoriaa sen eri puolilta, ja politiikka ja kantaaottavuus ovat Richterin näennäisen objektiivises-sa työssä vahvasti mukana. Näyttely on Sara Hildénin taidemuseon osuus Backlight-tapahtumaan, seitsemän-teen kansainväliseen valokuvatai-teen triennaaliin Tampereella.

Syyskaudella 5.11. avautuu myös todellinen suurnäyttely, Richard

Deaconin laaja retrospektiivinen näyttely. Englantilainen kuvanveis-täjä Richard Deacon (s.1949) on monipuolinen taiteilija, jonka liite-tään usein suuri koko, värikkyys ja mittakaavalla ja materiaaleilla leikki-minen. Teokset näyttävät syntyneen käsin nikkaroimalla ja niihin sisältyy tietoista käsityöläismäistä karheutta.

Gerhard Richter 3.9.–16.10.2005Richard Deacon 5.11.2005–16.4.2006. Museo ja Café Sara avoinna ti–su klo 11–18. Yleisö-opastus su klo 15.00.

Sara Hildénin taidemuseoSärkänniemipuh. 020 714 3500www.tampere.fi/hilden

Bändi-ilta nuorille Nuorisopalvelut yhteistyössä Nuorisofoorumin kanssa järjestävät

ensimmäisen LIVE-musiikkitapahtuman varaslähtönä Tampere-päivään eli jo lauantaina 1.10.2005 Vuoltsun nuorisokeskuksessa Vuolteenkatu 13. Tapahtuma on päihteetön ja alle 18-vuotiaille (13–17v.) . Ovet au-keavat klo 19 , musiikki loppuu 23.30.

Illan pääbändinä on FLINCH. Maksuton. Lisätiedot: jukka.etu-seppala@tampere.fi

Teema-viikko lapsen oikeuksista

YK:n lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuu-ta. Tampereella tehdään lapsen oikeuksia tunnetuksi erilaisissa tilaisuuksissa teemaviikolla 14.–20. marraskuuta.

maanantai 14.11. Lapsen oikeus osallistua

klo 15–17.30 Aleksanterin koulun juhlasaliPuheenvuoroja aktiivisesti osal-listuvilta lapsilta ja nuorilta (mm. Lasten Parlamentti, Nuorisofoo-rumi, lauta- ja johtokuntatyös-kentely, oppilaskuntatoiminta) ja kommenttipuheenvuoroja aikuisilta lasten osallistumisen merkityksestä. Lisätiedot: Tiia Sairanen, tiia.sairanen@tampere.fi, puh. 020 716 5540 tai 050 4112434

tiistai 15.11. Lapsen oikeus osuuteen yhteis-kunnan voimavaroista

klo (14.30) 15.00–17.30 Sampolan juhlasaliAlustajana Erkki Häkli, Lempää-län kunnan nuorisotoimenjohta-ja. Teemasta järjestetään panee-likeskustelu. Yleisöksi toivotaan lapsia ja nuoria kysymyksineen. Lisätiedot: Tiia Sairanen.

keskiviikko 16.11. Vanhemmuus ja lapsen oikeus turvallisiin vanhempiin

klo 18–20 Sammon keskuslukion auditorioPuhujana Keijo Tahkokallio.

torstai 17.11. Lapsen oikeus suojeluun ja turvaan

klo 9–15.45 SOTE-talo, auditorio, Satamakatu 17 BLisätietoja: Kirsi Koponen, puh. 050 313 2419, 020 777 0976.

perjantai 18.11. Eläköön unelmat! Lasten Tampere ry:n 10-vuotisjuhlatilaisuus

klo 13–15.30 Ahaa-teatteri, Hatanpään valtatie.Teemana pelot ja turvallisuus.

sunnuntai 20.11. Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma perheille

klo 11–15 Toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13Tapahtuman järjestäjinä Raitsu (ehkäisevän päihdetyön toi-misto), Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampe-reen kaupunkilähetys ry, Uni-cef, Toimelan lapset (YST ry), Setlementtiyhdistys naapuri ry, Ahjolan setlementti (Isosisko-projekti), Pirkanmaan ammatti-korkeakoulu, Tampereen NN-KY ja kaupungin lapsiasiamies. Lisätiedot: Tiia Sairanen

Tampere Filharmonian syys-kausi alkoi suomalaisen musiikin mer-keissä. Orkesteri tarjoaa tänä syksynä kotimaisia säveltäjiä ja kiinnostavia kantaesityksiä sekä konsertoi Mo-zartin ja Šostakovitšin juhlavuoden kunniaksi.

Toisen kerran järjestettävä loka-kuinen Valofonia-festivaali yhdistää sanan ja sävelen. 20.-23. lokakuuta jär-jestettävän festivaalin päätapahtuma on Rakas Aino, rakas Janne -konsertti, joka kertoo Sibeliusten rakkaustarinan heidän kirjeidensä ja säveltäjämesta-rin musiikin välityksellä. Kapellimes-tari Markus Lehtinen on suunnitellut ohjelman, ja Sibeliusten rooleissa ovat näyttelijät Mats Långbacka ja Aino Si-beliuksen sukuun kuuluva Jonna Jär-nefelt. Lauantaina 22.10. kuullaan Fil-harmonia-päivän konsertti. Silloin 97-jäseniseksi kasvanut orkesteri kutsuu

75-vuotisjuhlansa merkeissä yleisön kotiinsa Tampere-taloon, jossa tarjolla on monipuolista, vapaamuotoista oh-jelmaa. Päivä päättyy konserttiin, jossa musiikin ja Erkki Toivasen kerronnan myötä kuljetaan sinfoniaorkesterin historiasta tähän päivään. Sinfonian johtaa kapellimestari Jan Söderblom, joka ainoana suomalaisena kilpailijana pääsi kolmen parhaan joukkoon kan-sainvälisen Jean Sibelius –kapellimes-tarikilpailun finaaliin. Lipunhinta on 75-vuotiaan orkesterin lahja tampere-laisille, vain 6 euroa.

Mozartin 250- ja Šostakovitšin 100-vuotisjuhlavuosi on ensi vuonna, mutta Tampere Filharmonia soittaa mestareiden musiikkia sekä syys- että kevätkaudella.

Lisätietoja ja Tampere Filharmonian syksyn ohjelmisto löytynyt Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/or

Syyskausi suomalaisen musiikin merkeissäFilharmonia aloitti vauhdikkaan syksyn

ERK

KI

RU

OK

ON

EN

Valokuvasta veistoksiin Sara Hildénin taidemuseon syksy ja talvi

JAR

I K

UU

SEN

AH

O

Sara Hildénin taidemuseossa on esillä Richard Deaconin teoksia.

Turvaa teille ja kun miekka siivet sai”. Poliisimuseo esittäytyy Vapriikissa 16.9.2005 alkaen näytte-lyllä, joka juhlistaa lentävien eli Liik-kuvan poliisin 75-vuotista historiaa. Esittelyssä on myös Poliisin tekniik-kakeskus, joka on varustanut sini-vuokkoja autoista aseisiin ja tutkista turvaliiveihin 85 vuoden ajan.

Rikosmuseon näyttelyn kautta tehdään katsaus suomalaisen rikok-

sen jäljille Piispa Henrikin surmasta aina nykypäivän taideväärennök-siin. Tervetuloa tutustumaan turval-lisuusammattilaisten haasteelliseen maailmaan.

Vapriikissa 16.9.2005–26.2.2006

Museokeskus Vapriikkiwww.tampere.fi/vapriikkipuh. (03) 3146 6966Veturiaukio 4

11

Monessa tamperelaisessa kodis-sa on hämmästytty, kun lapsen koulu-terveystarkastuksen esitietolomake onkin sisältänyt vaativia kysymyksiä vanhemmille. Mitkä ovat perheenne vahvuudet? Vanhempien käsitys lap-sen tavasta oppia?

Kouluterveydenhuolto ei ole pel-kästään pituuden ja painon seuraamista ja pakollisia rokotuksia, vaan koululais-ten hyvinvointia vaalitaan laajasti.

– Merkittävin muutos on siinä, että sosiaalinen ja psyykkinen puoli on tul-lut tärkeäksi, ellei jopa tärkeämmäksi kuin fyysinen puoli, koululääkäri Eija-Liisa Ala-Laurila sanoo.

– Oppilaat kohtaavat nykyään per-heissä ja kaveripiirissä monenlaisia on-gelmia, ja kouluterveydenhuollolla on tärkeä rooli mahdollisimman varhain auttaa näissä ongelmissa, Ala-Laurila kuvailee.

Kouluterveydenhuoltoa kehitetään Tampereellakin aktiivisesti. Säännöllis-ten terveystarkastusten oheen haetaan uusia tapoja huolehtia lasten ja nuorten terveydestä.

Matala kynnys terveydenhoitajalleOppilaiden terveydenhuollon kehitys-työssä on kuultu sekä lasten ja nuor-ten että heidän vanhempiensa toiveita. Tampereen kaupungin kouluterveyden-

huollon koordinaattori Hannele Järvi on vieraillut lasten parlamentin ja nuori-sofoorumin kokouksissa ja tehnyt kou-lutulokkaiden ja 7. luokkalaisten van-hemmille kirjalliset kyselyt.

– Koululaiset toivoivat, että tervey-denhoitaja näkyisi koulun arjessa ja että hänen luokseen olisi helppo tulla. Mo-

net vanhemmat halusivat olla mukana lastensa terveystarkastuksissa, ja toivoi-vat reilua keskustelua kaikista aiheista, Hannele Järvi kertoo.

– Toimintaa on lähdetty kehittä-mään sekä käyttäjien että ammattilais-ten näkökulmien pohjalta. Ohjenuora-na ovat valtakunnalliset suositukset,

Tampereen kouluterveydenhuoltoa on vuodesta 2003 lähtien koordi-noinut Hannele Järvi.

Koululaisen terveydenhuoltoon yhä enemmän sosiaalista ja psyykkistä

Perheryhmästä vertaistukea vanhemmuuteen

Perheryhmä tarjoaa nuorille lapsiperheille kaivattua vaihtelua arkeen. Joonas (vas.) ja Joona Hervannan perheryhmän leikkinurkkauksessa.

joiden parasta mahdollista toteuttamis-ta Tampereellakin haetaan, Järvi lisää.

Lomakkeet saatavilla myös verkossaKouluterveydenhuollon ”Tampereen malliin” kuuluvat muun muassa esi-

Kouluterveydenhuolto on paljon muutakin kuin fyysisen terveyden säännöl-listä seuraamista. Kuvassa on meneillään kuulotutkimus.

tietolomakkeet, jotka vanhemmat voivat nyt täyttää ja tulostaa verkos-sa perinteisten paperilomakkeiden vaihtoehtona. Lomakkeet tulivat kau-pungin verkkosivuille viime keväänä, ja palaute on ollut myönteistä, mutta hämmästynyttä.

– Vanhemmat ovat ihmetelleet, kun lomakkeissa pyydetään pohtimaan syvällisiä kysymyksiä perheen toimi-vuudesta ja kysellään yksityiskohtaises-ti vanhempienkin elintavoista, Hannele Järvi kertoo.

Lomakkeiden kysymyksissä näkyy valtakunnallinen trendi kohti koko-naisvaltaisempaa terveydenhuoltoa. Neuvola-aikana koko perhe on mukana lapsen terveyden hoidossa, ja nyt kou-lulaisten kohdalla halutaan rakentaa katkennut yhteys uudelleen.

– Kouluterveydenhuollossa on siirrytty yksilönäkökulmasta yhteisö-näkökulmaan. Lapsen hyvinvointi on tiukasti sidoksissa perheen ja koulun yhteisöihin, Hannele Järvi kuvailee.

Esitietolomakkeet ovat verkossa osoitteessa: www.tampere.fi/terveyspalvelut/koululaisetjaopiskelijat/kouluth/lomakkeet.html

Teksti: Anna BycklingKuvat: Ari Järvelä

Tampereen kaupungin perhe-ryhmät tarjoavat nuorille vanhemmille ja heidän lapsilleen tekemistä sekä aut-taa lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. Viikoittaiset tapaamiset tuovat mukavaa vaihtelua nuorten per-heiden elämään.

– Perheryhmässä tapaa aikuisia ih-misiä ja muita vanhempia. Lisäksi ryh-mään osallistuminen rytmittää hyvin päivän kulkua, kertoo neljä kuukaut-ta vanhan Erinin kanssa Hervannan perheryhmässä käyvä Erja.

Vuoden ikäisen Joonan isä Mik-ko on myös tyytyväinen kokemuk-siinsa perheryhmän toiminnasta. Hä-nen perheensä osallistui ryhmään jo esikoistyttären, Pinjan, synnyttyä.

– Ilman perheryhmää olisin vain kotona. Nyt tulee lähdettyä liikkeelle heti aamusta. Täällä kaikki vanhem-mat katsovat kaikkien lasten perään, joten välillä voi ottaa hetken omaa aikaa ja lukea vaikka sanomalehden rauhassa. Samalla lapsi tottuu muihin lapsiin ja hänen on helpompi mennä myöhemmin päiväkotiin, Mikko sanoo.

– Perheryhmä on tavallaan mum-molan korvike. Ihmiset hyväksytään täällä sellaisena kuin he ovat ja työs-kentelemme ystävyyden maaperällä. Yhdessä tekeminen, säännöllisyys ja luottamuksellisuus ovat toiminnan kulmakiviä, tiivistää perhetyöntekijä Satu Kivinen.

Tukea kodinomaisessa ympäristössäTampereen kaupungin perheryhmät

toimivat tällä hetkellä Hervannan li-säksi Tesomalla, Kalevassa ja Multisil-lassa. Lisäksi kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkilähe-tys ry:n kanssa, joka ylläpitää kahta perheryhmää.

Kaupungin perheryhmiin pääse-vät ensisijaisesti perheet, joissa on alle kolmevuotias lapsi. Perheryhmät ovat suljettuja ja palvelun piiriin pää-see esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvo-lan terveydenhoitajan tai oman asuin-alueen perhetyönohjaajan kautta. Toi-minta on maksutonta.

– Perheryhmään, jossa on tilaa, voi tulla milloin tahansa. Näin ryhmässä on erilaisissa tilanteissa olevia aikui-sia, jotka voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia myös toisiltaan, Satu Kivinen kertoo.

Perheryhmä toimii kodinomaises-sa ympäristössä, ja päiväohjelmaan kuuluu vapaata leikkimistä, yhteisiä askartelu-, laulu- ja leikkituokioita, ulkoilua ja ruokailua. Perheryhmän työntekijät ovat jatkuvasti vanhem-pien käytettävissä, jos nämä haluavat keskustella mieltään painavista asi-oista.

Vanhempien yksinäisyyslisääntynyt vuosien kuluessaHervannan perheryhmä on Suomen vanhin toimiva perheryhmä. Se täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Ku-luneiden vuosien aikana asiat, joissa perhe tarvitsee tukea, ovat muuttu-neet paljon. Yksinäisyys on lisääntynyt huomattavasti ja se on totaalista.

– On olemassa vanhempia, joiden ainoa aikuiskontakti syntyy kauppa-reissulla. Tällöin on vaarana, että pie-ni lapsi joutuu väärään rooliin. Hän ei ole enää vanhemman hoidettavana, vaan elämänkumppani, jolle asetetaan liikaa odotuksia, Kivinen kuvailee.

Nykyään vanhemmat ovat aikai-

sempaa enemmän kiinni omissa tar-peissaan, ja heille voi tulla yllätyk-senä, että lapsen tarpeet ovat aina etusijalla ja lapsi tarvitsee vanhempi-en huolenpitoa ja läsnäoloa vuosiksi eteenpäin.

– Olemme perheiden vierellä kul-kijoita ja tukijoita. Tässä työssä pitää

olla passiivisesti aktiivinen. Pitää py-sähtyä paikoilleen, jotta voi nähdä ja kuulla ja reagoida vanhempien huo-liin, Satu Kivinen sanoo.

Teksti: Minna PajunenKuva: Ari Järvelä

12

Sammon keskuslukiossa aloitettiin elokuussa kou-lutyö upouusissa tiloissa. Uimalankatu 5:een majoit-tuivat Teiskontieltä muut-tanut Sammon lukio sekä Tampereen aikuislukio ja Pellervon kirjasto. Aikuis-lukion toinen toimipiste on edelleen Pyynikintorilla.

Arkkitehti Olli Pekka Jokelan suunnitteleman rakennuksen avainsana onkin monikäyttöisyys. Päivä- ja aikuis-lukio käyttävät samoja luokkia, päivä-lukiolaiset päivällä ja aikuisopiskelijat illalla, ja talo on avoin myös koulun ulkopuoliseen käyttöön. Erityisesti liikuntasalilla ja auditoriolla on ollut vilkas kysyntä.

Näyttävä rakennus ja sen tilajako keräävät kiitosta sekä opiskelijoilta että

henkilökunnalta. Keskuslukio edustaa valtakunnallisestikin uudenlaista kou-lurakentamista, sillä rakennus jakaan-tuu selkeästi opetus- ja muihin tiloihin. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on kuusi siipeä, joista oikeanpuoleisissa si-jaitsevat oppiaineittain ryhmitellyt ope-tussolut. Vasemmanpuoleisiin siipiin sijoittuvat kirjasto, ruokala, liikuntasa-li, atk-luokat, etäopetuskeskus, opetta-jainhuoneet, hallintotilat sekä oppilas-terveydenhuolto.

Eri toiminnot yhdistää kiilamainen keskusaula, joka palvelee myös ruokai-lutilojen jatkeena, oleskelu- ja läksyjen-tekotilana ja tarvittaessa esimerkiksi juhlasalina.

Oppilasmäärämoninkertaistuu – Olemme tyytyväisiä kokonaisuuteen. Henkilökunta sai vaikuttaa luokka- ja työtilaratkaisuihin. Kunkin aineen opettajat neuvottelivat sekä rakennus- että sisustusarkkitehdin kanssa, rehtori Hannu Suoniemi kertoo.

– Tämänkokoisessa isossa oppi-

Uusi uljas Sammon keskuslukiootettiin käyttöön

Rehtori Hannu Suoniemi on tyytyväinen, että opettajien näkemykset otettiin huomioon luokka- ja työtilojen suunnittelussa.

Pikkuyliopistoksikin nimitetty Sammon uusi keskuslukio sijaitsee Uimalankatuun rajoittuvalla puistotontilla Kalevassa.

13

Jalkaterapeutti Sanna Marti-kaisen vastaanottohuone on valoisa ja siinä on hyvin tilaa suurelle hoito-tuolille. Martikainen on tyytyväinen,

sillä aiemmin hänellä ei ollut huonetta ollenkaan.

Diabetesvastaanotto ehti toimia Satamakadulla sosiaali- ja terveystalos-

Diabetesvastaanotto sai lisää tilaa Satamakadullasa yli kymmenen vuotta muutamas-sa huoneessa, kunnes keväällä muun muassa opiskelijaterveydenhuolto ja psykologipalvelut muuttivat toisaalle

ja diabetesvastaanotto sai 11 huonet-ta lisää.

– Kyllä täällä päät kolisivat yhteen, nauraa osastonhoitaja Taru Niska-nen.

Aiemmin kaikki huoneet varastoja ja henkilökunnan pukuhuoneita myö-ten oli pakko pitää vastaanottokäytös-sä, ja myös välinejakelu hoidettiin sa-moissa ahtaissa tiloissa.

– Ei voi kuin ihmetellä, miten yli-päätään selvisimme, Taru Niskanen ih-mettelee katsellessaan diabetesvastaan-oton tilavaa uutta ilmettä.

– Suurin uudistus on kuitenkin se, että saimme oman jalkaterapeutin ja hänelle vastaanottotilat. Aiemmin jalka-ongelmista kärsivä diabeetikko joudut-tiin usein lähettämään erikoissairaan-hoitoon, mikä oli hidasta ja kallista, Niskanen kertoo.

Ryhmätoiminta alkaaAjanmukaiset toimitilat tulevat tar-peeseen, sillä diabetesvastaanoton käyntimäärä on vuosittain yli 10 000 ja lisääntyy joka vuosi 700 – 800 käyn-nillä. Erityisesti tyypin kaksi diabetesta löytyy yhä enemmän, kun riskiryhmien

laitoksessa ei oikeastaan ole muu-ta vaihtoehtoa kuin osastojako. Se mahdollistaa opettajien yhteistyön, mikä tuo lisäarvoa opetukseen.

Sammon keskuslukiossa opiske-lee nyt 470 oppilasta, heistä urhei-lulinjalla 120. Aikuislukion kirjoilla on noin 2000 opiskelijaa. Päiväluki-on opiskelijamäärä nousee 650:een vuonna 2007, kun sisäänotettavien määrä kaksinkertaistuu.

– Kokoavana verkosto- ja keskus-lukiona pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan enemmän valinnaiskurs-seja, mikä monipuolistaa opiskeli-joidemme opinto-ohjelmia. Se suo mahdollisuuden myös muiden luki-oiden opiskelijoille valita niitä, Suo-niemi valottaa.

Tänä syksynä uudessa rakennuk-sessa ovat evakossa myös 7.–9. luok-kien oppilaat Teiskontieltä, missä Sammon koulua remontoidaan.

Tilaa, tekniikkaaja avaruuttaKoulun pintaala on noin 7000 ne-liötä.

– Uutta ja hienoa, tilaa ja ava-ruutta! Kaiken löytää helposti. Ope-tustilat on jaoteltu selkeästi oppiai-neiden mukaan, kolmannen vuosi-luokan oppilaat Petra Salminen ja Elina Mäntylä kiittävät.

– Läksyjen tekemiseen on paljon tilaa. Säilytyskaapit ovat samoin hy-

vä asia. Väriä tosin täällä olisi saanut olla ehkä vähän enemmän, Salminen aprikoi.

– Tekniikka on myös huippu-luokkaa, hän tietää.

Rehtori Hannu Suoniemi vahvis-taa saman. Jokaisessa luokassa on esimerkiksi dokumenttikamera, joka kuvaa ja heijastaa vaikkapa kirjan si-

vun kankaalle oppilaiden näkyville. Piirtoheittimiä ei siten enää tarvita. Ulko-ovet avautuvat opettajien sor-mitunnistimilla.

– Modernien teknisten opetus-laitteiden ansiosta asiat on helpom-pi havainnollistaa, ja ne tekevät opetuksesta ehkä kiinnostavampaa, mutta oppiminen tapahtuu silti edel-

leen oppilaan päässä, Suoniemi nau-rahtaa.

Urheilulinjalla opiskeleva ja sa-libandya pelaava Mäntylä on tyyty-väinen 1200 neliön liikuntasaliin ja kuntosaliin useine pukuhuoneineen. Liikuntatilat on suunniteltu ennen kaikkea koululiikuntaa varten, ja laji-valmennus tapahtuu yhä toisaalla.

– Nyt toivomme vain hieman ai-kaa uuteen totuttelemiseen ja kou-lun uuden toimintakulttuurin luomi-seen, Suoniemi esittää.

Teksti: Jaana KalliomäkiKuvat: Ari Järvelä

seulontaa on Tampereella tehostettu.– Alun perin tämä vastaanotto pe-

rustettiin tyypin yksi diabeetikoita var-ten, mutta nykyään suurin osa potilais-ta sairastaa tyypin kaksi diabetesta, Ta-ru Niskanen kertoo.

Diabetesvastaanotolla ohjataan ja neuvotaan kaikkia alle 66-vuotiaita diabeetikkoja tautityypistä riippumat-ta. Laajentuneissa tiloissa työskentelee hoitajien lisäksi useita lääkäreitä, joi-den vastaanotot on tarkoitettu etenkin sairaalasta avohoitoon päässeille sekä niille tyypin yksi diabeetikoille, joiden hoito on kokonaan järjestämättä.

Suuremmat tilat mahdollistavat diabetesvastaanotolla ryhmätoiminnan aloittamisen. Uusia tyypin kaksi potilai-ta tulee niin paljon, ettei jokaiselle ole mahdollista järjestää omaa ohjausaikaa.

– Hoidon opastusta voidaan antaa myös ryhmissä ja etuna on silloin tois-ten potilaiden vertaistuki. Sairauden kanssa elämiseen saa usein parhaan tu-en toisilta samassa tilanteessa olevilta, Taru Niskanen miettii.

– Kun tyypin kaksi potilaita ohja-taan enemmän ryhmissä, jää toivotta-vasti enemmän aikaa tehostaa myös alkuperäisen kohderyhmän eli tyypin yksi diabeetikoiden hoitoa, Niskanen lisää tyytyväisenä.

Teksti ja kuva: Anna Byckling

Jalkaterapeutti Sanna Martikainen sai työtilat diabetesvastaanoton laajennuksessa. Riitta Norri on yksi tyytyväisistä potilaista.

Sammon keskuslukiossa on avoimet ovet Tampereen päivänä 2.10.2005 klo 12–15.

Elina Mäntylä ja Petra Salminen kiittelevät Sammon keskuslukion avaruutta. Myös läksyjen tekemiseen löytyy tilaa.

14

15

16

Paperille hahmottuu malli siitä, kuinka läntinen Tampere tästä eteen-päin rakentaa päivähoidon ja perusope-tuksen yhteistyötä. Nyt piirretään viiva sellaistenkin laatikoiden väliin, josta se on aikaisemmin puuttunut. Päämäärä on yhteinen: rakentaa lapselle yhtenäi-nen, turvattu opinpolku varhaisvuosista nuoruuteen.

Rehtori Erkki Torvinen ja Hau-kiluoman päiväkodin johtaja Elli Kal-liomäki tekevät yhteistyötä tottunees-ti. Torvinen valittiin keväällä läntisen Tampereen perusopetuksen aluerehto-riksi, Kalliomäki puolestaan saman päi-vähoidon alueen aluejohtajaksi.

Lapselle hyvä opinpolku

Erkki Torvinen ja Elli Kalliomäki ovat yksi viidestä uudesta työparista, joiden vastuulla perusopetuksen ja päivähoidon uuden yhteistyön ja alue-toiminnan rakentaminen käytännössä on. Peruslinjaukset ovat yhteisiä koko kaupungille, mutta yhteistyön käytän-nön muodot voivat poiketa toisistaan eri alueilla. Päätöksenteko tulee lähem-mäs aluetta ja sillä toimivia kouluja ja päiväkoteja.

Samaan aikaan yhteistyöuudistuk-sen kanssa päivähoito ja perusopetus ottavat käyttöön uuden tilaaja–tuottaja -mallin. Esimerkiksi päiväkodit muo-dostavat tiimejä ja voivat ensi vuoden alusta lähtien suunnitella omaa toimin-taansa ja talouttaan alueiden sisällä selvästi nykyistä vapaammin ja itsenäi-semmin. Yhtenä tavoitteena on lisätä

– Uudistuksen ytimessä on lapsi ja lapsen etu, tiivistää aluerehtori Erkki Torvinen.

– Päätökset päivähoidon palveluiden kehittämisestä tehdään jatkossa paljolti alueilla. Tämän pitäisi näkyä myös perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, arvioi päivähoidon läntisen alueen aluejohtaja Elli Kalliomäki.

Lentävänniemen koulun rehtorin huoneessa istuu sateisena syysaamuna kaksi hyväntuulista kasvatusalan ammatti-laista. Paperille piirretyt kaaviot kulkevat pyöreän pöydän yli, lyijykynä ahertaa uusia laatikoita, punakynä korjaa. Kasvoilta paperipinojen takana paistaa innostus.

Päiväkodin ja koulun kasvattajat tiivistävät yhteistyötään:

lasten, perheiden ja päivähoidon hen-kilökunnan mahdollisuuksia vaikuttaa alueelliseen toimintaan.

Lähtökohtana lapsen tarpeetPäivähoidossa sekä esi- ja perusopetuk-sessa lasta ohjaavat kasvatusalan am-mattilaiset. Ensimmäisistä päivähoi-tovuosista lähtien lasta hoitaville päi-vähoidon kasvattajille kertyy paljon tietoa lapsen tarpeista ja siitä, miten juuri hänen varttumistaan voitaisiin parhaiten tukea.

Pelkkä tiedonsiirtäminen ei enää riitä, vaan nyt mietitään, miten päivä-hoidossa ja perusopetuksen eri vaiheis-sa kertyvä yhteinen kokemus lapsesta koituisivat tämän omaksi eduksi eri vaiheissa lapsuutta ja nuoruutta. Vaik-

ka päivähoidon ja perusopetuksen ni-velkohta on tärkeä, lapsen opinpolun pitää olla vankalla pohjalla vielä yläluo-killakin. Mutta:

– Ammatillinen näkökulma kasva-tukseen ei riitä. Lähtökohtana pitää olla lapsen itsensä, Erkki Torvinen sanoo.

Päivähoidon ja perusopetuksen kesken uudistuksessa on kysymys tu-tuksi tulemisesta: toisen toiminta- ja menettelytapoihin tutustumisesta. Alu-eisiin jakautuminen tarjoaa uusia mah-dollisuuksia myös koulujen väliseen yhteistyöhön.

Keneltä voin kysyä koulumatkasta?Elli Kalliomäki ja Erkki Torvinen ovat yhtä mieltä siitä, että opinpolun taus-talla oleva toimijoiden verkosto on

tuotava näkyviin ja lähemmäs lasta ja perhettä.

– Jatkossa pitää tehdä näkyväksi myös se, miten kasvatukseen ja ope-tukseen liittyvässä työssä on organi-soiduttu. Kehen vanhemmat kulloin-kin voivat ottaa yhteyttä? Kenen kanssa voidaan keskustella esimerkiksi päivä-kodissa tai koulussa tarjolla olevasta ruuasta, keneltä kysyä koulutien liiken-nejärjestelyistä?

Oman kaupunginosan sisällä tehtä-vä yhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta aikaisemmin se on ollut satunnaisem-paa. Lentävänniemen koulussa yhteis-työllä on pitkä perinne. Koulu, sen lähistöllä toimivat päiväkodit, lähipo-liisi, seurakunta, kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalvelut sekä alueen muut toi-mijat ovat järjestäneet yhteisiä kaupun-ginosatapahtumia vuosittain. Koulu tukee myös lasten harrastustoimintaa, ja tässä vanhempainyhdistyksellä on merkittävä rooli.

– Näin on toteutettu ajatusta kou-luista avoimina toimintakeskuksina. Koulu on osallistunut myös sellaiseen toimintaan, jonka on katsottu edistä-vän alueella asuvien lasten ja nuorten hyvinvointia yleisemminkin, Erkki Tor-vinen toteaa.

Teksti: Johanna ToivanenKuvat: Ari Järvelä

Päiväkodin ja koulun yhteistyöllä rakennetaan lapselle turvattu opinpolku varhaisvuosista nuoruuteen. Kuvassa Eveliina Nieminen ja Oskari Nikula Haukiluoman päiväkodissa.