KARJALOHJAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS LORTTI RY.KARJALOHJAN KOULU JAKOULUVERKKOUUDISTUS

SISÄLLYS

1Tiivistelmä........................................................................................................................................................................................................ 3

2Johdanto........................................................................................................................................................................................................... 3

3Karjalohjan koulu oppimisympäristönä................................................................................................................................................. 3

3.1.1Perustiedot koulusta.................................................................................................................................................................... 3

3.1.2Pedagoginen näkökulma........................................................................................................................................................... 4

3.1.3Koulurakennus, sen tarjoamat tilat ja koulun ympäristö................................................................................................5

4Suunniteltu muutos ja sen vaikutukset................................................................................................................................................. 5

4.1Muutos ja syyt sen takana................................................................................................................................................................. 5

4.2Oppilaan näkökulma............................................................................................................................................................................ 5

4.2.1Ruotsin kielen opetuksen järjestäminen.............................................................................................................................. 5

4.2.2Yläaste ja sen vaikutukset oppilaaseen................................................................................................................................ 5

4.2.3Muut näkökulmat......................................................................................................................................................................... 6

4.2.4Koulumatkan kasvu ja sen vaikutukset................................................................................................................................. 6

4.2.5Vaikutus harrastuksiin................................................................................................................................................................. 7

4.3Vaikutukset kaupungin näkökulmasta.......................................................................................................................................... 7

4.3.1Kustannusvaikutukset................................................................................................................................................................. 7

4.3.2Vaikutukset tilojen käytön osalta............................................................................................................................................ 9

5Yhteenveto.................................................................................................................................................................................................... 10

6Viitteet............................................................................................................................................................................................................ 11

1 TIIVISTELMÄ

Karjalohjan koulun vanhempainyhdistys Lortti Ry. ei näe 5-6 luokkalaisten siirtoa Järnefeltiin kouluun järkevänä. Pääsyyt tämän väitöksen pohjalla ovat: 1) Taloudellinen vaikutus kokonaisuudessaan negatiivinen, 2) oppilaiden keskimääräinen koulumatka kasvaa yli 2 tunnin (osalla yli 2,5h lakisääteisen rajan), 3) koulurakennus monessa mielessä hyvä ympäristö opetukselle (paras kuntoluokka, monipuoliset oheistilat + luonto), 4) opetuksen laatu koululla erittäin hyvää (pätevät opettajat, paljon positiivista palautetta vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilökunnan suunnalta), 5) 11-12 vuotiaat lapset joutuvat kohtamaan yläkoulun ja sen tuomat haasteet/lieveilmiöt liian aikaisin.

Vanhempainyhdistyksen näkemys on, että kaupungin pääsyyksi esittämä uusi opetussuunnitelma (OPS2016) ja sen tuoma ruotsin kielen opetus 6-luokalta alkaen täytyy olla mahdollista järjestää muullakin tavalla kuin toteuttamalla ratkaisu joka nostaa kaupungin kustannuksia ja vaikuttaa huomattavasti koululaisten ja heidän perheidensä arkeen. Tämän lisäksi koulu ja sen ympäristö toimii tärkeänä keskuksena koko Karjalohjan ja sen elinvoimaisuuden kannalta => koulun elinvoimaisuutta ei pidä vähentää vaan sen sijaan kasvattaa laajentamalla koulurakennuksen käyttöä (esiopetus, harrastustoiminta, jne.).

2 JOHDANTO

Tämä dokumentti sisältää Karjalohjan koulun vanhempainyhdistyksen Lortti Ry:n kannanoton Lohjan kaupungin suunnitteleman kouluverkkouudistuksen vaikutuksista erityisesti koululaisen ja heidän perheensä näkökulmasta katsottuna.

Kappaleessa 3 tarjotaan perustietoa Karjalohjan koulusta oppimisympäristönä sen tämänhetkisessä muodossaan. Kappaleessa 4 käsitellään esitetty muutos ja sen vaikutukset sekä oppilaan + opetuksen näkökulmasta että muutoksen vaikutukset kouluverkon yleisten tavoitteiden näkökulmasta (talous, käyttöaste, jne). Kappale 5 sisältää yhteenvedon siitä miten vanhempainyhdistys näkee esitetyn muutoksen kokonaisuudessaan.

3 KARJALOHJAN KOULU OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 3.1.1 Perustiedot koulustaAlla oleva taulukko listaa perustiedot Karjalohjan koulun osalta. Tiedot perustuvat Lohjan kaupungin tekemään luonnokseen esi- ja perusopetusverkosta [1]. Vanhempainyhdistys on kuitenkin tehnyt muutaman muutoksen kaupungin tietoihin niiden virheellisyyden takia (merkitty 1,2).

Taulukko 1 Karjalohjan koulun perustiedot

Oppilaiden lkm (20.9.2014) 73, ennuste: pysyy samalla tasolla (73 – 77 oppilasta)

Kustannukset/oppilas (ilman pääomavuokraa) 7298 € (Lohjan ka 5582€, erotus 1716€)

Kustannukset/oppilas (sis. pääomavuokran) 8234 € (Lohjan ka 6469€, erotus 1765€)

Kustannukset ilman kuljetusta/oppilas 6457 € kuljetuskustannus per oppilas 841€

Kustannukset ilman toimitilakustannuksia / oppilas 5966 €, toimitilakustannus per oppilas 1332€

Kustannukset ilman toimitilakust. + kuljetusta / oppilas 5126€ (virheellinen tieto 4285 € (2))

Oppilaita kuljetuksen piirissä 23 (31,51%)

Kuljetuskustannus / oppilasKuljetuskustannus / kuljetusoppilas

7298 - 6457 = 841€841 * 73 / 23 = 2668€

Opettajia + avustajia (Syksy 2014) 5 luokanopettajaa, 2/3 eritysopettaja (1) + 2 avustajaa

Oppilaita / opettaja 12,9 (1)

Koulurakennuksen kuntoluokitus Salkku1 (toiminnallisesti + tekniseltä kunnoltaan hyvä)

Tilojen mukainen mitoitus (pelkät opetustilat) 125

(1) Korjattu tieto, kaupungin virallisissa luvuissa 6 opettajaa mutta tosiasiassa koululla on lukuvuotena 2014-2015 viisi luokanopettajaa + Hyrsylän kanssa jaettu erityisopettaja.

(2) Kaupungin luvuissa näyttää olevan virhe, jossa koulukuljetuskustannukset on vähennetty kahteen kertaan ”Kustannukset ilman toimitilakust. + kuljetusta / oppilas” kohdassa.

3.1.2 Pedagoginen näkökulma

3.1.2.1 Työtavat ja yhdysluokkaopetusKarjalohjan koululla on monipuoliset työtavat. Opetuskäytänteet ovat yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja sosiaalisia taitoja kasvattavia. Iso osa opetuksesta tapahtuu varsinaisen oman luokkahuoneen ulkopuolella.

Yhdysluokkaopetus on opetusta, jolloin samassa luokassa opiskelee eri-ikäisiä lapsia. Yhdysluokkaopetuksessa on haasteensa mutta myös selkeät etunsa. On lapsen kehityksen kannalta ideaalitilanne, jos saa osan alakouluajastansa opiskella yhdysluokassa ( Taina Peltonen, väitöstutkimus yhdysluokkaopetuksesta 2002).

Karjalohjan koulu on kaikille sopiva lähikoulu, jossa opiskelee myös monella tapaa erityisiä lapsia, esimerkiksi liikuntarajoitteisia.

Pienet luokat luovat kiireettömyyttä opiskeluun . Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta tapahtuu oppimista. Pienessä luokassa opettaja pystyy vaatimaan oppilaalta riittävästi, vaan ei liikaa. Opettaja huomaa heti, jos oppilas oikeasti ylittää oman tasonsa. Silloin on helppo kehua aidosti ja toisaalta kannustaa alisuoriutujia.

Pienessä koulussa oppilas ehditään nähdään yksilönä, vaikka luokkakoko joinakin vuosina olisi suurehkokin. Kuitenkin pienen koulun oppilas tulee opiskelleeksi välillä pienessä luokassa, välillä suuremmassa yhdysluokassa. Molemmat tilanteet voivat olla mielekkäitä oppimisympäristöjä.

Kaikki Karjalohjan oppilaat saavat riittävästi tukea oppimiseensa. Tarjolla on myös joustava pienryhmämahdollisuus.

3.1.2.2 Opettajisto ja oppilashuoltoKaikki viroissa olevat opettajat ovat muodollisesti ja pedagogisesti päteviä, koulutusmyönteisiä ja osallistuvat täydennyskoulutuksiin vuosittain.

Moniammatillinen oppilashuolto toimii hyvin. Psyykkistä turvallisuutta pidetään tärkeänä ja kaikki kiusaamistilanteet selvitetään. Hyvää kouluilmapiiriä pidetään yllä mm. oppilaskunta- ja kummitoiminnalla.

Koulupsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja ovat mukana lasten arjessa ja näkevät oppilashuoltotyön toimivan Karjalohjalla hyvin ja tuloksellisesti.

3.1.2.3 Sosiaaliset taidot, yhteisöllisyys ja koulumenestysKarjalohjan koulusta saa hyvät sosiaaliset taidot. Koulun sisäinen yhteisöllisyys ja yhdysluokkajärjestelmä kehittävät oppilaiden sosiaalisia taitoja. Ykkös- ja kuudesluokkalaiset tuskin toimivat yhdessä niin saumattomasti muualla kuin maaseutujen kyläkouluissa. Sosiaalisten taitojen kehittyminen näkyy kohteliaana käytöksenä, erilaisuuden hyväksymisenä, toisten kannustamisena ja auttamisena.

Koulun ja kodin välinen yhteistyö on mutkatonta ja lähes reaaliaikaista. Se on avointa, spontaania ja luottamuksellista yhteistyötä.

Karjalohjan koulun koko on ihanteellinen ja yhteisöllisyyttä tukeva. Yhteisöllisyys koskee oppilaita, opettajia, vanhempia ja koulun sidosryhmiä – koko kylää. Koulunkäynti tämän kokoisessa koulussa tukee sosiaalisuutta ja luo yhteenkuuluvuutta ja on todennäköisesti kokonaistaloudellisesti järkevä. Suurkoulujen tuomia säästöjä ei ole tarpeeksi perusteltu. Niissä joudutaan järjestelmään pieniä opetusyksiköitä ja yllättäviä tukitoimia ja erityispalveluita joiden järjestämiskustannukset voivat yllättää. Siirtyminen suurempiin kouluihin on tutkimusten mukaan kasvattanut luokkakokoja, lisännyt oppilaissa rauhattomuutta ja tarvetta pysyvämpiin tukitoimiin. Lapset kokevat kiusaamista yleensä useammin suurissa kouluissa kuin pienissä.

Suomen vanhempainliitto on julkistanut laajan Vanhempien barometrin tulokset; "Mitä pienemmässä kouluyhteisössä lapsi opiskeli, sitä viihtyisämpänä, siistimpänä, turvallisempana, ulkoilemaan houkuttelevampana ja liikennejärjestelyiltään turvallisempana vanhemmat sitä pitivät. Myös oppituntien työrauhan nähtiin olevan pienissä kouluissa parempi ja opettajilla nähtiin olevan niissä enemmän aikaa lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen.”

Suomen kylätoiminta ry:n julkaiseman kouluraportin mukaan pienten koulujen oppilaat selviävät eteenpäin paremmin kuin isojen koulujen kasvatit. Koulun koolla on jopa suurempi merkitys kuin luokkakoolla. Kokemusten mukaan pienessä koulussa sekä oppilaat että vanhemmat sitoutuvat paremmin kouluyhteisöön, ja tällä on suuri merkitys koulumenestyksen kannalta.

Oppimistulokset ovat hyviä. Opetuksen laatu on hyvää. Valinnaisuutta ei juurikaan ole pienissä kouluissa, mutta pienempi koulu on opetuksellisestikin joustavampi ja oppimista eriytetään sekä hitaasti että nopeasti etenevien suuntaan.

Oppilaat ja perheet ovat vahvasti sitoutuneita omaan kouluun ja oppimiseen. Tämä ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimista.

Tutut ihmiset, hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyys ovat oppimista ja kasvamista edistävää. Koulu on viihtyisä ja emotionaalisesti turvallinen ja kaikki tuntevat toisensa, toistensa perheet ja sisarukset. Se taas johtaa lasten itsetunnon terveeseen kasvuun. On tutkittu, että yhteisöllisyydellä on oppimiselle ja kehitykselle erityisen tärkeä merkitys (Kilpeläinen ).

”Kyläkoulujen toimintaa ja asemaa pohdittaessa on syytä pohtia myös niiden kehittämistä koko kyläyhteisöä palvelevan toimintakeskuksen suuntaan. Joissakin kunnissa pienten koulujen toimintaan on liitetty esimerkiksi pienten lasten iltapäiväkerho, ryhmäperhepäivähoito, vanhusten ruokapalvelu, yhdistysten toimintoja, kansalaisopiston toimintaa, kunnan sivukirjaston palveluja jne. Koulun palveluiden monipuolistaminen on erinomainen keino ylläpitää koulun elinvoimaisuutta ja asemaa. ” (Pienten lähikoulujen kehittämishankkeen käynnistysidea OPH 2005). Tämän tyyppinen yhteisö on myös Karjalohjalla.

Pisa-tutkimusten menestys on syntynyt meillä Suomessa, joka on täynnä pieniä ja vielä pienempiä kouluja.

3.1.3 Koulurakennus, sen tarjoamat tilat ja koulun ympäristöKarjalohjan koulurakennus kuuluu Lohjan kaupungin tekemässä salkutuksessa [1] parhaaseen luokkaan (salkku 1).Koululla tehtiin n. 5 vuotta sitten merkittäviä perusparannustoimenpiteitä, joissa parannettiin erityisesti sisäilman laatua (uusittu ilmanvaihto) sekä parannettiin myös tilojen toimivuutta (esimerkinä uudet ruokailutilat). Koulurakennus itsessään on siis hyvässä kunnossa oleva, toimiva kokonaisuus. Tilat ja oppimisen välineet ovat ajanmukaiset ja täysin vertailukelpoiset Lohjan muiden alakoulujen oppimisvälineistön suhteen. Opetustilat ovat monipuolisia ja käytännöllisiä. Kun vanhoja asuntoja on valjastettu opetuskäyttöön, on saatu mainioita (pienryhmä) tiloja.

Tämän lisäksi koulun välittömässä läheisyydessä on uusi liikunta/monitoimihalli, urheilukenttä, jääkaukalo sekä kävelymatkan päässä uimahalli (Päiväkumpu). Tämän ansiosta koulun tarjoamat puitteet liikunnan opettamiseen ovat erinomaiset. Yllä olevien asioiden lisäksi täytyy mainita Puujärven läheisyys ja sen tarjoaman luonnon moninaisuus. Karjalohjan koulu sijaitsee kahden järven välissä ja liikunta ja luonnossa puuhastelu on mahdollista tuntien ja välituntien aikana.

Normaalin koulutoiminnan lisäksi Karjalohjan koulu toimii jo nyt ”keskellä kylää”. Monenlaiset yhdistykset ja harrastustoiminta toimivat koulun jälkeen koulun tarjoamissa tiloissa (esim. Hiiden opisto, Länsi-Uudenmaan Musiikki Opisto (LUMO), jne.). Karjalohjan koulu ei siis ole ainoastaan lapsen oppimisen paikka vaan se on kaikille karjalohjalaisille avoin oppimis-, kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle.

4 SUUNNITELTU MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET

4.1 MUUTOS JA SYYT SEN TAKANA5-6 luokkalaisten siirron osalta Lohjan kaupungin virkamiesten mukaan suurin syy liittyy uuteen opetussuunnitelmaan ja sen tuomaan ruotsin kielen opetuksen 6. luokalta alkaen. Tämän lisäksi esi- ja perusopetusverkko luonnoksessa [1] mainitaan seuraavia yleisiä tavoitteita.

• Henkilöstöresurssien ja tilojen optimaalinen käyttö (= taloudelliset säästöt)• Opetustilojen lisääminen kasvualueilla• Opetussuunnitelma (OPS 2016) ja sen tuomat haasteet

o Ruotsin kielen opetus 6. luokalta alkaeno Valinnaisuuden järjestämineno Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen osaamisen vaateet (verkot, laitteistot, opettajien

osaaminen)

4.2 OPPILAAN NÄKÖKULMA

4.2.1 Ruotsin kielen opetuksen järjestäminenRuotsin kielen opetuksen osalta Karjalohjan koululla pystytään mainiosti opettamaan ruotsi 6-luokkalaisille. Kielenopetuksen pedagogiikka on tuttua alakoulun opettajille, jotka opettavat englantia. Alkeisruotsin opettaminen on kuitenkin paljon pedagogiikka (= tapoja ja käytänteitä opettaa) ja tähän luokanopettajalla on hyvät valmiudet. Myöhemmin kun kieliopissa ja sanastossa mennään vaativimpiin asioihin, on varmasti hyvä, että kieliä opettaa kielen hienouksiin perehtynyt opettaja.

4.2.2 Yläaste ja sen vaikutukset oppilaaseenYläkouluun siirtyminen 7-luokalla tapahtuu pedagogisesti ja lapsen kasvun kannalta oikeaan aikaan suurimmalle osalle lapsista Aikaisemmin olisi liian aikaista. Koska yhtenäiskoulukulttuuria ei ole, tarkoittaa toiseen kouluun siirtyminen toiseen koulukulttuuriin siirtymistä. Lapsi pyrkii sopeutumaan uuteen ja käytös muuttuu nopeasti erilaiseksi, rajummaksi, kovemmaksi ja kielenkäyttökin muuttuu.

6-luokka on oppiainekseltaan paljolti kertaavaa, mutta kasvatuksellisesti ja lapsen kehityksen ja yläkoulussa selviämisen kannalta tärkeä vuosi. 5-luokalla tulee vielä paljon ihan uutta asiaa, oppia, tietoja ja tiedon arviointia.6-luokalla ikään kuin kerätään irrallisetkin langat käsiin, analysoidaan ja tehdään loppusilaus. Ilman tätä jää tuntu,että työ on kesken ja lapset lähetetään keskeneräisinä ja ei vielä valmiina eteenpäin. 6-luokkalainen lapsi ei ole vielä valmis yläkoulukulttuuriin eikä stressaaviin, pitkiin bussimatkoihin. Yläkouluikäinen elää levotonta aikaa ja käyttäytyy sisäisen epävarmuuden ja kasvukipujensa vuoksi rajummin kuin aiemmin. Vuotta nuoremmat samoissabusseissa, samoissa välituntitiloissa ja ruokailutilanteissa ei ole viisas liikku. Eri asia olisi, jos olisi kyseessä oikea yhtenäiskoulu, jossa esikoulusta 9-luokkalaisiin opiskellaan yhdessä ja sama koulukulttuuri jatkuisi saumattomastivuodesta toiseen.

Turvallisin mielin lähettäisimme lapsemme Järnefeltiin 7-luokalle, kun työ alakoulun puolella on saatettu loppuun ja lapset ovat valmiimpia uusiin haasteisiin.

4.2.3 Muut näkökulmat”Tutkimustiedon puutteen takia emme vielä tiedä, mitä lasten kannalta merkitsee se, että heidät kiskaistaan juuriltaan; särjetään turvallinen kouluyhteisö ja kyyditään muualle. Pitkät koulumatkat syövät lasten vapaa-aikaa ja vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon sekä terveyteen ja kasvuun. Lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen haetaan ratkaisuja. Lapset kaipaavat enemmän yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka luovat turvaa heidän elämäänsä. On kyse lasten ja nuorten kasvun, oppimisen sekä identiteetin tukemisesta. Me aikuiset, päättäjät, opettajat ja muut asiantuntijat, olemme vastuussa lapsista ja nuorista; meidän tehtävämme on turvata heille paras mahdollinen kasvuympäristö. Tähän tehtävään sitoutuneita aikuisia kaivataan enemmän kuin koskaan. Samalla rakennamme hyvää yhteiskuntaa ja turvattua vanhuutta itsellemme.” Eira Korpinen, Kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori [3].

4.2.4 Koulumatkan kasvu ja sen vaikutukset5-6 luokkalaisten siirto Järnefeltiin tarkoittaa sitä, että kaikki oppilaat tulevat olemaan koulukuljetuksen piirissä. Tällä hetkellä kuljetus Järnefeltiin 7-9 luokkalaisten osalta on järjestetty linja-auto kuljetuksena (Pohjolan Liikenne). Tässä kappaleessa käsitellään asiaa oppilaan näkökulmasta (= koulumatka), kustannusvaikutukset löytyvät kappaleesta 4.3.1.

Linja-automatkan kesto riippuu luonnollisesti oppilaan kodin sijainnista. Alla olevassa taulukossa muutama esimerkki Pohjolan liikenteen aikataulusta:

Taulukko 2 Linja-auto matkan kesto

PYSÄKKI AIKA LINJA-AUTO MATKAN KESTO

KOULUMATKAN KESTO PÄIVÄSSÄ (VAIHTELUVÄLI)

KARJALOHJAN KIRJASTO (LÄHTÖPYSÄKKI)

7:58 n. 48 min 121-200 min

KARJALOHJA OSUUSPANKKI 8:01 n. 45 min 115-195 minSÄRKIJÄRVI KYLÄ n. 8:03 n. 43 min 110-190 minKATTELUS n. 8:08 n. 38 min 105-185 minPITKÄLAHTI n. 8:10 n. 36 min 100-180 minVALLAAN PYSÄKKKI (JÄRNEFELTIN KOULU)

n. 8:46

Lyhimmillään linja-automatka kestää n. 36 min (Etelä-Karjalohja), pisimmillään n. 48 min (Karjalohjan keskusta). Tämän lisäksi koulumatkan kestoon pitää lisätä kävely Järnefeltin koulun ja Vallaan pysäkin välillä (n. 350m / 5min)sekä odotteluaika (5-10 min).

Kun yllä oleviin aikoihin lisätään kävelymatka oppilaan oman kodin ja pysäkin välillä (arvio keskimääräisestä matkasta 1km / 12 min), arvio koulumatkan keskimääräisestä kestosta on n. 2 tuntia ja 15 minuuttia (2 x 45 + 2 x 10 + 2 x 12 = 134 min). Niillä oppilailla joilla kodin ja pysäkin välinen etäisyys on yli 2 km, koulumatkan pituus tulee keskimäärin ylittämään laissa määritellyn maksimiajan (alakoululaiset 2,5 tuntia/150 min [2]). Osalla oppilaista matka pysäkin ja oman kodin välillä on yli 5 km => Näille oppilaille pitää järjestää taksikuljetus.

Lisähaaste koulukuljetukseen liittyen on se tosiseikka, että tällä hetkellä Karjalohja – Virkkala väliä liikennöi vain yksi linja. Tämä on optimoitu 7-9 luokkalaisten näkökulmasta ja ei näin ollen sovi 5-6 luokkalaisille lyhemmän koulupäivän takia. Lisähaasteena on se, että 5-9 luokkalaisia on Karjalohjalla enemmän kuin mitä yhteen linja-autoon mahtuu.

Alla oleva kuva sisältää visuaalisen yhteenvedon koulumatkan pituudesta (korostaa Lohjanjärven vaikutusta kuljetuksille). Merkittävät kylät/taajamat linja-auto reitin varrella on merkitty sinisillä nuolilla.

4.2.5 Vaikutus harrastuksiinKarjalohjan koululaiset harrastavat pääsääntöisesti eri tavalla kuin kaupunkikoulujen lapset. He kerääntyvät leikkipaikoille koulun lähimetsään, rannalle tai liikuntapaikoille ja pelaavat, leikkivät ja viettävät aikaa. Porukoissa on eri ikäisiä. Koululla tapahtuu koulun jälkeen ja osa jää koululta suoraan luistelemaan tai pelaamaan koripalloa.

Sähly- ym. kerhot kokoontuvat koulun liikuntahallissa ja olisi kaikille harmillista, jos 5-6-luokkalaiset koulumatkojen väsyttäminä puuttuisivat porukoista. He tuovat harrastusporukoihin osaamista ja järkeä ja ovat tärkeä osa aktiivista toimintaa. Joitakin tietysti kuljetellaan Lohjankin joukkueisiin ja tapahtumiin, mutta useat löytävät tiensä harrastuksiin pyöräillen ja itsenäisesti. Järnefelt ja sen tarjoamat harrastusmahdollisuudet eivät ole vaihtoehto puuttuvan julkisen liikenteen takia.

4.3 VAIKUTUKSET KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA

4.3.1 KustannusvaikutuksetMuutoksen kustannusvaikutus arvioidaan koostuvan seuraavista asioista

1. Pienentyneet kustannukset/säästöt jotka tulevat suuremmasta yksiköstä (suuremmat opetusryhmät, pienemmät kiinteistökustannukset, jne.) – 5-6 luokkalaiset

2. Kasvaneet kustannukset jotka tulevat oppilaiden kuljetuksista – 5-6 luokkalaiset3. Kasvaneet kustannukset jotka tulevat Karjalohjan koulun yksikkökoon pienenemisestä – 1-4 luokkalaiset

Alla oleva taulukko sisältää yhteenvedon kustannusvaikutuksista, tarkemmat perusteet laskelmien takana taulukon jälkeen olevissa kappaleissa. Laskelmissa on oletettu kokonaisoppilasmääräksi 73 oppilasta + oppilaat jakautuvat tasaisesti eri luokka-asteille.

Muutos Vaikutus per oppilas KokonaisvaikutusSuurempi yksikkökoko 5-6 luokkalaisten osalta

+1716€ 1 73 * (2/6) * 1716 = 41756€

Kasvaneet kuljetuskustannukset -899 € 73 * (2/6) * -899 = - 21875€Pienempi yksikkökoko 1-4 luokkalaisten osalta - toimitilakustannukset

-730€ (1-4 luokkien oppilaat) 73 * (4/6) * -730 = -35526€

Yhteensä -15645/ 73 = -214€ -15645€Yhteenvetona voidaan sanoa, että kustannus per oppilas tulisi nousemaan n. 200€ (kaikki oppilaat) muutoksen myötä. Näin ollen taloudellisia perusteita ei muutokselle ole.

1Tämän lisäksi pitää ottaa huomioon se, että lukuvuoden 2015-2016 alustavan resurssoinnin pohjalta Karjalohjan koulun kustannusten oletetaan laskevan merkittävästi (= 1 luokanopettaja + 1 avustaja vähemmän, oppilasmäärä nousee 76:een). Tarkkaa kustannusvaikutusta ei vielä tiedetä mutta olettaen, että Karjalohjalla henkilöstökustannukset ovat Lohjan keskiarvon mukaisia (66% kaikista kouluista), laskisi Karjalohjan kustannuksetper oppilas n. 700-1000€ per oppilas => Järnefelt siirron tuomat säästöt puolittuisivat per 5-6 luokan oppilas + kokonaisvaikutus olisi huomattavan negatiivinen (n. 500€ per Karjalohjan oppilas)

4.3.1.1 Suurempi yksikkökoko 5-6 luokkalaisten osaltaSuuremman yksikkökoon vaikutuksesta on vaikea antaa arviota, koska Järnefeltin koulun tämän hetken kustannukset (6395€ per oppilas) perustuvat yläasteen opetussuunnitelmaan. Tämän takia perustamme säästöt per oppilas Lohjan keskimääräiseen ala-koulujen kustannukseen (5582€). Tämä johtaisi 1716€ säästöön per oppilas.

4.3.1.2 Kasvaneet kuljetuskustannuksetTällä hetkellä Karjalohjan koulun oppilaista 31% on koulukuljetusten piirissä, hinta per oppilas 841€ [1]. Matkahuollon vakiohintojen mukaiset hinnat per oppilas (190 koulupäivää) Karjalohja-Virkkala välillä (meno-paluu) ovat

• 5-luokkalainen 190 * 13,60€ * 50% = 1292€• 6-luokkalainen 190 * 13,60€ * 75% = 1938€• Keskimäärin 1615€

Ylläolevien kustannusten lisäksi osalle oppilaista täytyy järjestää taksikuljetus pysäkille (matka yli 5km). Tälläisiä oppilata arvioidaan olevan n. 15% 5-6 luokkalaisista. Heidän osaltaan oletetaan, että taksikustannus on tämänhetken keskiarvon mukainen (841€). Kokonaisvaikutus per 5-6 luokan oppilas on tältä osin 125€ per oppilas.

Kokonaisuudessaan kuljetuskustannus per oppilas kasvaisi 5-6 luokkalaisten osalta 1615€ + 125€ - 841€ = 899€

Yllä olevien laskelmien osalta pitää ottaa huomioon että mahdollisten lisäalennusten vaikutusta linja-autolippujenhintoihin (= Lohjan kaupungin sopimukset Pohjolan liikenteen kanssa) ei ole voitu ottaa huomioon.

4.3.1.3 Pienempi yksikkökoko 1-4 luokkalaisten osalta5-6 luokkalaisten siirto Järnefeltiin nostaa jäljellä jäävien 1-4 luokkalaisten oppilaiden kustannuksia per oppilas. Kustannukset kasvavat kautta linjan (kuljetuskustannukset, kiinteistökustannukset, opetuskustannukset, oppilashuolto, ruokailu, jne.) kuten alla olevasta taulukosta näkyy [1]. Käyttäen taulukossa esitettyjä lukuja, oletamme koulun koon pienentymisen n. 75 oppilaan koulusta 50 oppilaan kouluksi aiheuttavan n. 10% kustannusten kasvun per oppilas (taulukossa 40-69 ja 70-99 kokoisten koulujen kustannusero on 14%).

Karjalohjan koulun osalta 10% kustannusten kasvu per oppilas aiheuttaa n. 730€ lisäkustannuksen per oppilas.

4.3.2 Vaikutukset tilojen käytön osaltaTilojen käytön osalta esitetyt muutokset vievät tilannetta huonompaan suuntaan, koska koulun tilojen käyttöaste laskee selkeästi (Karjalohjan koulun laskennallinen kapasiteetti 125 oppilasta). Tämä on vastoin esi-ja opetusverkkoluonnoksen [1] yleisiä tavoitteita.

5 YHTEENVETO

Karjalohjan koulun vanhempainyhdistys Lortti Ry. ei näe 5-6 luokkalaisten siirtoa Järnefeltiin järkevänä. Perustelut tälle lausunnolle ovat seuraavat

1. Taloudellinen hyöty negatiivinen, kokonaiskustannukset kasvavat

▶ 1/3 oppilaista hyötyy isomman yksikön tuomista säästöistä, 2/3:lle oppilaista kustannukset kasvavat pienenevän yksikkökoon takia

▶ Kasvavat kuljetuskustannukset syövät suuren osan isomman yksikön tuomista säästöistä

▶ Kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan taloudellisesti negatiivinen (n. 200€ per oppilas) (kts. kappale 4.3.1)

2. 5-6 luokkalaisten koulumatka nousee keskimäärin 2 tuntiin 15 minuuttiin

▶ Merkittävällä osalla oppilaista ylittyy myös laissa määritetty maksimiaika 2,5 tuntia (pahimmillaann. 3 tuntia)

3. 5-6 luokkalaisten sijoitus yläkoulun yhteyteen tuo tarpeettomia haasteita 11-12 vuotiaiden lasten elämään

▶ Turvallisuuden tunne/kiusaaminen, päihteet, ”liian aikainen aikuistuminen”

4. Ruotsin kielen opetuksen järjestäminen täytyy olla mahdollista muullakin tavalla

▶ Englannin kielen opetus on jo järjestetty/toimii => vastaava täytyy onnistua myös ruotsin osalta

▶ Samantyyppinen tilanne monella ala-koululla, yhteistyön täytyy olla mahdollista esim. Sammatin koulun kanssa

5. Muutos on tilankäytön osalta vastoin esi-ja opetusverkkoluonnoksen tavoitteita

▶ Karjalohjan koulun käyttöaste laskee merkittävästi

▶ Rakennus hyvässä kunnossa + toimiva (Salkku 1)

6. Jäljellä jäävä oppilasmäärä laskee n.50

▶ Aiheuttaa vanhemmissa huolen koko koulun tulevaisuudesta

▶ Vaikutus Karjalohjan alueen kiinnostavuuteen lapsiperheiden näkökulmasta

7. Karjalohjan koulu hyvä oppimisympäristö

▶ Sopivan kokoinen, hyvässä kunnossa oleva koulu

▶ Pätevät & välittävät opettajat, hyvää palautetta monesta suunnasta

▶ Monipuoliset tilat (opetustilat, liikuntahalli, urheilukenttä + kaukalo, uimahalli)

6 VIITTEET

[1] Lohjan kaupunki, LUONNOS: esi- ja perusopetusverkosta, http://palvelut.lohja.fi/kirjat/d5web/kokous/201515552-4-2.PDF, 2015.

[2] Opetushallitus, Koulukuljetusopas, http://www.oph.fi/download/136702_Koulukuljetus_opas_2011.pdf, 2011

[3] Helsingin Sanomat, Artikkeli kyläkoulujen lakkauttamisesta, 7.11.2015, alla yhteenveto artikkelista

Koulun lopettaminen merkitsee pahimmillaan myös koko kylän kuolemista. Kylän vetovoima vähenee, kylälleon vaikea saada uusia asukkaita lapsiperheiden kannalta suurimman vetovoimatekijän, koulun puuttumisenvuoksi. Pieni kyläkoulu on mittaamattoman arvokas, antaa vankan pohjan elämään kun lapsi saa olla oma itsensä.Oppilaat tuntevat toisensa, vanhemmat tuntevat opettajat, opettajat tuntevat jokaisen oppilaansa. Pienessäkyläkoulussa lapset saavat olla lapsia pidempään.Helsingin Sanomat uutisoi kyläkoulujen lakkautusuhasta Etelä-Suomen kunnissa (7.11.). Kirjoituksessa esitetään ajatus kunnan profiloitumisesta kyläkoulut säilyttävänä kuntana. Tästä löytyykin jo esimerkkejä, sillä muutamat kunnat ovat oivaltaneet, että kyläkoulut vetävät lapsiperheitä ja samalla veronmaksajia paikkakunnalle; ikääntymiskierre saadaan oikaistua.

Vielä kuitenkin monissa kunnissa haetaan lyhytnäköisesti vain säästöjä. Niiden laskentaperusteita ei pystytä luotettavasti esittämään eikä näin ollen osoittamaan oikeiksi tai vääriksi. Hätiköiden tehdyt päätökset voivat osoittautua virheiksi, jotka merkitsevät vain tappioita; inhimillinen, kulttuurinen, sosiaalinen pääoma ohenee, mikä heijastuu ennen pitkää myös talouteen.

Kyläkoulun kustannuksia ei voida sälyttää yksinomaan opetuksesta aiheutuviksi, sillä koulu palvelee kaikkia kyläläisiä. Kustannuksia voidaan alentaa sallimalla kouluille enemmän autonomiaa. Talkootyön osuus voi olla huomattavan suuri.

Paikalliset olosuhteet vaihtelevat, mutta kyläkoulu voi tarjota tiloja päivähoidolle ja sen yhteydessä voidaan järjestää myös vanhusten ateriapalveluja ym. Ydinpalvelujen järjestämisessä tulee voida yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintoja. Tässä tarvitaan innovatiivisuutta ja hallinnollista joustavuutta.

Yhteisöllisyyden merkitystä on vaikea rahassa mitata, mutta se lisää ihmisten hyvinvointia ja on todellista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset ja nuoret kärsivät muita useammin yksinäisyydestä ja turvattomuudesta.

"Pikasäästöt" voivat osoittautua jonkin ajan kuluttua kustannuksiksi, sillä koulutus on sijoitus, joka tuottaa tulosta vuosikymmenien kuluessa; se on sijoitus osaamiseen, lasten terveyteen, fyysiseen kuntoon ym. Pitkät koulumatkat voivat uhata lasten terveyttä. Säästöt voitaisiin saada nopeasti jollakin muulla hallinnonalalla esim. siirtymällä kotimaisen energian käyttöön.

Kunnat saavat koulutuksen järjestämiseen valtionapua, mutta se voidaan käyttää, mihin kuntapäättäjät haluavat. Tämä ns. korvamerkinnän poistuminen lainsäädännöstä edellisen talouslaman yhteydessä on johtanut tilanteeseen, jossa lasten sivistykselliset perusoikeudet ovat uhattuna. Tähän kiinnitti vakavaa huomiota oikeuskansleri Nikula jo vuonna 2000; tilanne on tästä heikentynyt koko ajan.

Päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä ja heiltä edellytetään vahvaa historian tajua, sivistystahtoa ja kokonaisvaltaista ajattelua, mikä tähtää tulevaisuuteen. Kaikkialta tätä ei ole löytynyt, sillä kouluja on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Siksi tarvitsimme selkeää lainsäädännön tukea, ja läpinäkyvyyttä esim. valtionosuuksien laskentaperusteiden määräytymiseen ja niiden käyttöön kunnissa.

Koulujen olosuhteet eri puolilla maata vaihtelevat. Koulutuksen taloudesta kertovat tilastot osoittavat jo, että säästöjä ei ole syntynyt kouluja lopettamalla, sillä kustannukset ovat esim. vuosina 2000 - 2004 nousseet lähes neljänneksen. Erityisopetusta on ollut pakko lisätä, oppilashuollon menot

ovat räjähtäneet käsiin; myöskään koulumatkojen kustannusten nousulla ei näy olevan loppua.

Olemme tekemässä arvovalintoja. Onko viisasta hakea säästöjä pienimpien lasten perusopetuksesta, jonka merkitys on ratkaiseva juuri nyt, kun haetaan uutta suuntaa Suomen tulevaisuudelle? Ilmasto- ja energiapolitiikassa tähtäin on 40 vuodenpäässä; koulutuksen kehittämisessä sen tulee olla vieläkin kauempana. Juuri nyt koulutuspolitiikka on tärkeintä tulevaisuuspolitiikkaa.

EIRA KORPINENkasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professoriJyväskylä