kardioeqspresi 950000 390000 004 - medportal.gemedportal.ge/eml/journals/cardioexpress_01.pdf · 4...

mmaaiissii

22000066

k a r d i o e q s p r e s i s

J u r n a l i

e q i m e b i s a T v i s

ssaasswwrraaffoo ssaammeeddiicciinnoo ddaaxxmmaarreebbaa

kkaarrddiioollooggiiss vviizziittii bbiinnaazzee

ssaatteelleeffoonnoo uuffaassoo kkoonnssuullttaacciiaa

00495 00 0039 00 00

oeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspreoeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspre

arainvaziuri kardiologiuri kvlevis sruli speqtrigulis eqoskopia, feradi,

uwyvet-nnakaduri da puls dopleriT

gulis ritmis 24-ssaaTiani monitorireba (holteris meTodiT)

arteriuli wnevis 24-ssaaTiani monitorireba

fizikuri datvirTvis testi (tredmilmetria)

eleqtrokardiografia

gulis eleqtrofiziologiuri gamokvleva (transezofaguri)

laboratoriuli kvleva

monacemebis kompiuteruli damuSaveba.

misamarTi: vaJa-fSavelas 83/1195 00 33; 53 73 00

misamarTi: vaJa-fSavelas

83/11

Jurnali ufasod daurigdeba asobiT eqims sxvadasxva samedicino dawesebulebaSi

2 kardi o eqspresi 950000 390000 004

3kardi o eqspresdiagn o stika 537300 950033

ÀÓÌ – ÀÝÄÔÉËÓÀËÉÝÉËÉÓ ÌÑÀÅÀÂÌÖ – ÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÂØÖ – ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÂÛÓ – ÂÖËÉÓ ÛÄÊÖÌÛÅÀÈÀ ÓÉáÛÉÒÄ ÊÀÃ – ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÀÊÃ – ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÀÌÉ – ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ ÌÌÉ – ÌÉÏÊÀÒÃÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×ÀÒØÔÉÌÐ – ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÌÐÂ× – ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀÐÀ – ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÀÒÉÈÌÉÀÐÛÞ – ÐÀÒÊÖàÈÀÛÖÀ ÞÂÉÃÄACC – ÀÌÄÒÉÊÉÓ ÊÀÒÃÉÏËÏÂÈÀ ÊÏËÄÂÉÀACE – ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍÉÓ ÂÀÒÃÀÌØÌÍÄËÉ ×ÄÒÌÄÍÔÉ – ÀÂ×ACS – ÌßÅÀÅÄ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÓÉÍÃÒÏÌÉADH – ÀÍÔÉÃÉÖÒÄÆÖËÉ äÏÒÌÏÍÉ – ÀäAHA – ÀÌÄÒÉÊÉÓ ÂÖËÉÓ ÀÓÏÝÉÀÝÉÀALS – ÉÍÔÄÍÓÉÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÀAMI – ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×ÀÒØÔÉ – ÌÌÉARB – ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍÉÓ ÒÄÝÄÐÔÏÒÉÓ ÁËÏÊÀÔÏÒÉ – ÀÒÁARVC – ÌÀÒãÅÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÀÒÉÈÌÏÂÄÍÖËÉ ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÀASA – ÀÝÄÔÉËÓÀËÉÝÉËÉÓ ÌÑÀÅÀ – ÀÓÌAV – ÀÔÒÉÀÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ BLS – ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÓÀÓÉÝÏÝáËÏ ×ÖÍØÝÉÄÁÉÓ ÖÆÒÖÍÅÄËÚÏ×ÀBNP – ÔÅÉÍÉÓ (B ÔÉÐÉÓ) ÍÀÔÒÉÖÒÄÆÖËÉ ÐÄÐÔÉÃÉ BUN – ÓÉÓáËÛÉ ÛÀÒÃÏÅÀÍÀÓ ÀÆÏÔÉ CABG – ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÛÖÍÔÉÒÄÁÀ CAD – ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÀ – ÊÀÃCI – ÂÖËÉÓ ÉÍÃÄØÓÉ – ÂÉCKMB – ÊÒÄÀÔÉÍÊÉÍÀÆÉÓ (ÊÒÄÀÔÉÍ×ÏÓ×ÏÊÉÍÀÆÉÓ) MB ×ÒÀØÝÉÀCPAP – ÌÖÃÌÉÅÉ ÃÀÃÄÁÉÈÉ ßÍÄÅÀ ÀÌÏÓÖÍÈØÅÉÓ ×ÀÆÀÛÉ CRP – C ÒÄÀØÔÉÖËÉ ÐÒÏÔÄÉÍÉ ECG – ÄËÄØÔÒÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀÌÀ – ÄÊÂEF – ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀ – Â×EPS – ÄËÄØÔÒÏ×ÉÆÉÏËÏÂÉÖÒÉ ÊÅËÄÅÀFIO2 – ÜÀÓÖÍÈØÖËÉ ÑÀÍÂÁÀÃÉÓ ×ÒÀØÝÉÀ GPI – ÂËÉÊÏÐÒÏÔÄÉÍÉ IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÉHCTZ – äÉÃÒÏØËÏÒÈÉÀÆÉÃÉHF – ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ

IABP – ÉÍÔÒÀ-ÀÏÒÔÖËÉ ÁÀËÏÍÖÒÉ ÔÖÌÁÏ (ÊÏÍÔÒÐÖËÓÀÔÏÒÉ)INR – ÓÀÄÒÈÀÛÏÒÉÓÏ ÍÏÒÌÀËÉÆÄÁÖËÉ ÈÀÍÀ×ÀÒÃÏÁÀLBBB – äÉÓÉÓ ÊÏÍÉÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ×ÄáÉÓ ÁËÏÊÀÃÀLDH – ËÀØÔÀÔÃÄäÉÃÒÏÂÄÍÀÆÀLMWH – ÃÀÁÀËÉ ÌÏËÄÊÖËÖÒÉ ßÏÍÉÓ äÄÐÀÒÉÍÉLV – ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉ LVEF – ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀMI – ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉMR – ÌÉÔÒÀËÖÒÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀÝÉÀms – ÌÉËÉßÀÌÉNACl – ÍÀÔÒÉÖÌÉÓ ØËÏÒÉÃÉ NIPPV – ÀÒÀÉÍÅÀÆÉÖÒÉ ÃÀÃÄÁÉÈßÍÄÅÉÀÍÉ ÅÄÍÔÉËÀÝÉÀNSTEMI – ST ÓÄÂÌÄÍÔÉÓ ÄËÄÅÀÝÉÉÓ ÂÀÒÄÛÄ

ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉNTG – ÍÉÔÒÏÂËÉÝÄÒÉÍÉO2 – ÑÀÍÂÁÀÃÉNT-pro BNP – N-ÔÄÒÌÉÍÀËÖÒÉ ÐÒÏ-B ÔÉÐÉÓ BNPPAC – ×ÉËÔÅÉÓ ÀÒÔÄÒÉÉÓ ÊÀÈÄÔÄÒÉÆÀÝÉÀPCI – ÐÄÒÊÖÔÀÍÄÖËÉ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÀPCWP – ×ÉËÔÅÉÓ ÀÒÔÄÒÉÉÓ ÜÀàÄÃÅÉÓ ßÍÄÅÀPDEI – ×ÏÓ×ÏÃÉÄÓÈÄÒÀÆÀÓ ÉÍäÉÁÉÔÏÒÉPE – ÐÖËÌÏÍÖÒÉ ÄÌÁÏËÉÀQp:Qs – ÐÖËÌÏÍÖÒÉ ÓÉÓáËÉÓ ÌÉÌÏØÝÄÅÉÓ ÛÄ×ÀÒÃÄÁÀ

ÓÉÓÔÄÌÖÒ ÓÉÓáËÉÓ ÌÉÌÏØÝÄÅÀÓÈÀÍ RAAS – ÒÄÍÉÍ-ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍ-ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÓÉÓÔÄÌÀRA-RV – ÌÀÒãÅÄÍÀ ßÉÍÀÂÖËÉ – ÌÀÒãÅÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉRBBB – äÉÓÉÓ ÊÏÍÉÓ ÌÀÒãÅÄÍÀ ×ÄáÉÓ ÁËÏÊÀÃÀS3 – ÌÄ-3 ÔÏÍÉ (ÐÒÏÔÏÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÂÀËÏÐÉ)SBP – ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÓÉÓáËÉÓ ßÍÄÅÀSPO2 – ÑÀÍÂÁÀÃÉÓ ÓÀÔÖÒÀÝÉÀSTEMI – ST ÓÄÂÌÄÍÔÉÓ ÄËÄÅÀÝÉÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ

ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉSVO2 – ÑÀÍÂÁÀÃÉÓ ÓÀÔÖÒÀÝÉÀ ÅÄÍÖÒ ÓÉÓáËÛÉTEE – ÔÒÀÍÓÄÆÏ×ÀÂÖÒÉ ÄØÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀ×ÉÀt-PA – ØÓÏÅÉËÏÅÀÍÉ ÐËÀÆÌÉÍÏÂÄÍÉÓ ÀØÔÉÅÀÔÏÒÉUA – ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÓÔÄÍÏÊÀÒÃÉÀUFH – ÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖËÉ äÄÐÀÒÉÍÉ, „ÜÅÄÖËÄÁÒÉÅÉ” äÄÐÀÒÉÍÉVAD – ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÀÌáÌÀÒÄ ÌÏßÚÏÁÉËÏÁÀ (ÃÀÌáÌÀÒÄ ÐÀÒÊÖàÉ)VSR – ÐÀÒÊÖàÈÀÛÖÀ ÞÂÉÃÉÓ ÒÖÐÔÖÒÀ

I ÊËÀÓÉ

II ÊËÀÓÉ

IIÀ ÊËÀÓÉ

IIÁ ÊËÀÓÉ

III ÊËÀÓÉ*

×ÀØÔÏÁÒÉÅÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÈ, ÀÍ ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÛÄÈÀÍáÌÄÁÄÁÉÈ, ÌÏÝÄÌÖËÉ ØÌÄÃÄÁÀ (ÜÀÒÄÅÀ)ÀÒÉÓ ÓÀÓÉÊÄÈÏ, ÐÒÀØÔÉÊÖËÉ ÃÀ Ä×ÄØÔÉÀÍÉ.

ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÛÄÖÓÀÁÀÌÏÁÀ ×ÀØÔÏÁÒÉÅ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÓÀ ÃÀ/ÀÍ ÃÀÓÊÅÍÄÁÓ ÛÏÒÉÓ ÌÏÝÄÌÖËÉ ÌÊÖ-ÒÍÀËÏÁÉÓ Ä×ÄØÔÉÀÍÏÁÉÓÀ ÃÀ ÐÒÀØÔÉÊÖËÏÁÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ.

ÂÀÌÏÊÅËÄÅÄÁÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉÓÀ ÃÀ ÃÀÓÊÅÍÄÁÉÓ ÃÉÃÉ ÍÀßÉËÉ ÌáÀÒÓ ÖàÄÒÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ-Ä×Ä-ØÔÉÀÍÏÁÀÓ.

ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ – Ä×ÄØÔÉÀÍÏÁÀ ÊÀÒÂÀÃ ÀÒ ÀÒÉÓ ÃÀÓÀÁÖÈÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉÈÀ ÃÀ ÛÄ-áÄÃÖËÄÁÄÁÉÈ.

Ä×ÄØÔÉÀÍÏÁÀ ÃÀ ÓÀàÉÒÏÄÁÀ ÀÒ ÃÀÓÔÖÒÃÄÁÀ ÃÀ ÆÏÂÉÄÒÈ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÛÄÓÀÞËÏÀÓÀÆÉÀÍÏÝ ÉÚÏÓ.

ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉÓ ÊËÀÓÄÁÉ

A ÃÏÍÄ

B ÃÏÍÄ

ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÌÉÙÄÁÖËÉÀ ÌÒÀÅÀËÉ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÀÃ, ÀÍ ÌÄ-ÔÀ-ÀÍÀËÉÆÄÁÉÈ.

ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÌÉÙÄÁÖËÉÀ ÄÒÈÉ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÀÃ, ÀÍ ×À-ÒÈÏÌÀÓÛÔÀÁÉÀÍÉ ÀÒÀÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉÈ.

C ÃÏÍÄ ÄÌÚÀÒÄÁÀ ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉÓ ÛÄÈÀÍáÌÄÁÀÓ, ÌÝÉÒÄ ÌÀÓÛÔÀÁÉÓ ÊÅËÄÅÄÁÓ, ÒÄÔÒÏÓÐÄØÔÖË ÌÏÍÀ-ÝÄÌÄÁÓ, ÓÀÀÒØÉÅÏ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÓ.

ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀÈÀ ÓÀÒßÌÖÍÏÏÁÉÓ ÃÏÍÄÄÁÉ

gamocemaSi gamoyenebuli abreviaturebis nusxa

* rekomendaciis I I I klass ukanasknel periodSi evropeli kardiologebi aRar iziareben

4 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÄÁÀ:: ÂÂÌÌÖÖ ÂÀÍÉÓÀÆÙÅÒÄÁÀ ÒÏÂÏÒÝÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓÀ ÃÀ ÍÉÛÍÄÁÉÓ ÓßÒÀ×É ÀÙÌÏÝÄÍÄÁÀÊÀÒÃÉÖËÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ×ÏÍÆÄ. ÉÓ ÛÄÉÞËÄÁÀÂÀÍÅÉÈÀÒÃÄÓ ÂÖËÉÓ ÌÀÍÀÌÃÄ ÀÒÓÄÁÖËÉ ÃÀÀÅÀ-ÃÄÁÉÓ ×ÏÍÆÄ, ÀÍ ÌÉÓ ÂÀÒÄÛÄ. ÊÀÒÃÉÖËÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÀ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÖÊÀÅÛÉÒÃÄÁÏÃÄÓ ÓÉÓÔÏËÖÒ,ÀÍ ÃÉÀÓÔÏËÖÒ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀÓ, ÂÖËÉÓ ÒÉÔÌÉÓÃÀÒÙÅÄÅÄÁÓ, ÀÍ ÐÒÄ- ÃÀ ÐÏÓÔÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓÝÅËÉËÄÁÄÁÓ. ÉÓ áÛÉÒÀÃ ÓÉÝÏÝáËÉÓÀÈÅÉÓ ÓÀ-

ÛÉÛÉÀ ÃÀ ÌÏÉÈáÏÅÓ ÂÀÃÀÖÃÄÁÄË ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÓ. ÄÔÉÏËÏÂÉÀ ÃÀ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÉÓ ÌÄØÀÍÉÆÌÉ:

ÂÌÖ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ ÂÀÍÓáÅÀÅÃÄÁÉÀÍ ÃÀÀÅÀÃÄ-ÁÉÓ ÒÏÂÏÒÝ ÄÔÉÏËÏÂÉÉÈ, ÀÓÄÅÄ ÓÉÌÞÉÌÉÓ áÀ-ÒÉÓáÉÈ. ÚÏÅÄËÉ ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÌÏÉÈáÏÅÓ ÌÊÖÒÍÀ-ËÏÁÉÓ ÉÍÃÉÅÉÃÖÀËÖÒ ÂÄÂÌÀÓ. ÓÉÍÃÒÏÌÈÀ áÀ-ÓÉÀÈÉ, ÌÀÈÉ ÊËÀÓÉ×ÉÊÀÝÉÀ ÃÀ ÂÀÌÏÌßÅÄÅÉ ×À-ØÔÏÒÄÁÉ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÀÅÄÍ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÓÔÒÀÔÄ-ÂÉÀÓ.

ÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ (ÂÌÖ) ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÊÉÓÀÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ

1. ÀÒÓÄÁÖËÉ ÂØÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÀ(ÌÀÂ. ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÉÓ ×ÏÍÆÄ).

2. ÌßÅÀÅÄ ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÓÉÍÃÒÏ-ÌÄÁÉ:

À) ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ (ÌÉ),ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÓÔÄÍÏÊÀÒÃÉÀ ÉÛÄÌÉÉÓÃÉÃÉ ÆÏÍÉÈ ÃÀ ÉÛÄÌÉÖÒÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÀ;

Á) ÌÄØÀÍÉÊÖÒÉ ÂÀÒÈÖËÄÁÄÁÉ ÌÌÉÃÒÏÓ;

Â) ÌÀÒãÅÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ. 3. äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÖËÉ ÊÒÉÆÉ.4. ÌßÅÀÅÄÃ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÖËÉ ÀÒÉÈ-

ÌÉÀ (ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ, ÐÀÒÊÖ-àÈÀ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÀ, ßÉÍÀÂÖËÈÀ ×ÉÁÒÉ-ËÀÝÉÀ, ÀÍ ÈÒÈÏËÀ, ÓáÅÀ ÓÖÐÒÀÅÄÍÔ-ÒÉÊÖËÖÒÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ).

5. ÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀÝÉÀ(ÄÍÃÏÊÀÒÃÉÔÄÁÉ, ØÏÒÃÉÓ ÒÖÐÔÖÒÀ,ÀÒÓÄÁÖËÉ ÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀ-ÝÉÉÓ ÂÀÖÀÒÄÓÄÁÀ).

6. ÀÏÒÔÉÓ ÓÀÒØÅËÉÓ ÌÊÅÄÈÒÉ ÓÔ-ÄÍÏÆÉ.

7. ÌßÅÀÅÄ ÌÉÏÊÀÒÃÉÔÉ (ÌÞÉÌÄ).8. ÂÖËÉÓ ÔÀÌÐÏÍÀÃÀ.9. ÀÏÒÔÉÓ ÃÉÓÄØÝÉÀ.10. ÐÏÓÔÐÀÒÔÖËÉ ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈ-

ÉÀ.11. ÀÒÀÊÀÒÃÉÏÅÀÓÊÖËÖÒÉ áÄËÛÄ-

ÌßÚÏÁÉ ×ÀØÔÏÒÄÁÉ:À) ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÌÉ-

ÔÏÅÄÁÀ;Á) ÌÏÝÖËÏÁÉÈÉ ÂÀÃÀÔÅÉÒÈÅÀ;

Â) ÉÍ×ÄØÝÉÀ, ÊÄÒÞÏÃ ÐÍÄÅÌÏÍÉÀ,ÀÍ ÓÄÐÔÉÝÄÌÉÀ;

Ã) ÔÅÉÍÉÓ ÌÞÉÌÄ ÔÒÀÅÌÀ; Ä) ÃÉÃÉ ØÉÒÖÒÂÉÖËÉ ÜÀÒÄÅÀ; Å) ÈÉÒÊÌËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ;Æ) ÀÓÈÌÀ; È) ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÓ (ÍÀÒÊÏÔÉÊÄÁÉÓ)

ÁÏÒÏÔÀÃ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ;É) ÀËÊÏäÏËÉÓ ÁÏÒÏÔÀÃ ÂÀÌÏÚÄ-

ÍÄÁÀ; Ê) ×ÄÏØÒÏÌÏÝÉÔÏÌÀ.12. ÌÀÙÀËÉ ÂÀÃÀÓÒÏËÉÈ (ßÖÈÌÏ-

ÝÖËÏÁÉÈ) ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ ÓÉÍÃÒÏÌÄÁÉ: À) ÓÄÐÔÉÝÄÌÉÀ;Á) ÈÉÒÄÏÔÏØÓÉÊÏÆÉ;Â) ÀÍÄÌÉÀ; Ã) ÛÖÍÔÉÓ ÓÉÍÃÒÏÌÄÁÉ.

ÌÌÉÉÆÆÄÄÆÆÄÄÁÁÉÉ ÃÃÀÀ ááÄÄËËÛÛÄÄÌÌßßÚÚÏÏÁÁÉÉ ××ÀÀØØÔÔÏÏÒÒÄÄÁÁÉÉ::

ÊÊËËÀÀÓÓÉÉ××ÉÉÊÊÀÀÝÝÉÉÀÀ

ÔÄÒÌÉÍÏËÏÂÉÀ, ÓÀÄÒÈÏ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÃÀ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÌÀáÀÓÉÀÈÄÁËÄÁÉ

klinikuri statusigSs

wT-SSi

SBPmmHg

CIL/min/m2

PCWPmmHg

+/-

ZZiirriiTTaaddaadd

mmoommaatteebbuu-

lliiaa

nnoorrmmiiss ffaarrgglleebbSSii

mmaaRRaallii

nnoorrmmiiss ffaarrgglleebbSSii

mmaaRRaallii

mmssuubbuuqqaadd

mmoommaatteebbaa

mmoommaatteebbuulliiaannoorrmmiiss

ffaarrgglleebbSSii

nnoorrmmiiss

ffaarrgglleebbSSii

ddaabbaallii ddaabbaallii ddaabbaallii

mmcciirree

ZZaalliiaann

mmcciirree

ddaabbaallii

ddaabbaallii

< 2,2

mmaaRRaallii

ZZiirriiTTaaddaadd

ddaabbaalliiaa

+

+

> 90 > 90 < 1,8

+

diurezi hipoperfuziassaammiizznnee

oorrggaannooeebbiisshhiippooppeerrffuuzziiaa

mwvaved dekompensir-

ebuli SegubebiTi gu-

lis ukmarisoba

I

hhiippeerrtteennzziiiiTT//hhiippeerrtteennzzii-

uullii kkrriizziiTT ggaannppiirroobbeebbuullii

gguulliiss mmwwvvaavvee uukkmmaarriissoobbaa

II

gulis mwvave ukma-

risoba filtvebis SeS-

upebiT

III

kardiogenuli Soki /

dabali gadasroliTi

sindromi

IVa

mZime xarisxis kar-

diogenuli SokiIVb

maRali gadasroliT

mimdinare ukmarisobaV

gulis marjvenamxri-

vi mwvave ukmarisobaVI

+/-

+/-

+

+

+

+

> 18

> 18

> 18

+/-

+/-

+/-

+/-

+/-

+/-

+/- +/-

+

+

+

+

+ +

_ _

_

_


ÂÌÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÍÅÉÈÀÒÃÄÓ ÌßÅÀ-ÅÄÃ, ÌÀÍÀÌÃÄ ÖÝÍÏÁÉ ÊÀÒÃÉÖËÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ×ÏÍÆÄ, ÀÍ ÒÏÂÏÒÝ ÂØÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÀ. ÉÓ ÂÀÌÏ-ÅËÉÍÃÄÁÀ ÒÀÌÃÄÍÉÌÄ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÉÈ:

I. ÌßÅÀÅÄÃ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÉÒÄÁÖËÉ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀ-ÒÉÓÏÁÀ, ÀÍ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÀ: ÂÌÖ ÍÉÛÍÄÁÉ ÃÀ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ,ÒÏÌËÄÁÉÝ ÆÏÌÉÄÒÉÀ ÃÀ ÀÒ ÛÄÄÓÀÁÀÌÄÁÀ ÊÀÒÃÉ-ÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉÓ, ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÛÖÐÄÁÉÓÀ ÈÖ äÉÐÄ-ÒÔÄÍÆÉÖËÉ ÊÒÉÆÉÓ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄÁÓ.

II. ÂÂÌÌÖÖ äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÉÓ ×ÏÍÆÄ: ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀ-ÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÃÀ ÍÉÛÍÄÁÉ ÛÄÒßÚÌÖËÉÀ ÌÀ-ÙÀË ÀÒÔÄÒÉÖË ßÍÄÅÀÓÈÀÍ ÃÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖ-àÉÓ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ ÛÄÍÀáÖË ×ÖÍØÝÉÀÓÈÀÍ. ÒÄÍÔÂÄÍ-ÓÊÏÐÉÖËÀÃ ÀÙÉÍÉÛÍÄÁÀ ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÂÖÁÄÁÀ.

III. ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÛÖÐÄÁÀ: ÛÄÒßÚÌÖËÉÀ ÌÞÉÌÄÒÄÓÐÉÒÀÝÉÖË ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀÓÈÀÍ, ÀÙÉÍÉÛÍÄÁÀ ÏÒÈ-ÏÐÍÏÄ, áÉáÉÍÉ ÏÒÉÅÄ ×ÉËÔÅÛÉ, ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÌÃÄ,ÀÔÌÏÓ×ÄÒÖËÉ äÀÄÒÉÓ ÓÖÍÈØÅÉÓÀÓ, O2 ÓÀÔÖÒÀÝÉÀÞÉÒÉÈÀÃÀÃ <90%, ÅÄÒÉ×ÉÝÉÒÃÄÁÀ ÂÖËÌÊÄÒÃÉÓÒÄÍÔÂÄÍÏÓÊÏÐÉÉÈ.

IV. ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉ: ÂÀÍÉÓÀÆÙÅÒÄÁÀ,ÒÏÂÏÒÝ ØÓÏÅÉËÏÅÀÍÉ äÉÐÏÐÄÒ×ÖÆÉÀ, ÂÀÌÏßÅÄ-ÖËÉ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÈ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓÀÅÓÄÁÉÓ ßÍÄÅÉÓ ÊÏÒÄØÝÉÉÓ ÛÄÌÃÄÂ. áÀÓÉÀÈÃÄÁÀÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÉÈ (SBP<90 mmHg,ÀÍ ÓÀÛÖÀËÏ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ 30 ÌÌ-ÆÄ ÌÄÔÀÃÅÀÒÃÍÉÈ, ÃÉÖÒÄÆÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÉÈ (0,5 ÌË/ÊÂ/ÓÈ-ÆÄÍÀÊËÄÁÉ) P>90, ÏÒÂÀÍÏÄÁÛÉ ÛÄÂÖÁÄÁÉÈ, ÀÍ ÌÉÓ ÂÀ-ÒÄÛÄ. ÂÖËÉÓ ÃÀÁÀËÉ ÂÀÃÀÓÒÏËÉÓ ÓÉÍÃÒÏÌÉÃÀÍáÛÉÒÀÃ ÂÀÃÀÃÉÓ ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖË ÌÞÉÌÄ ÛÏÊÛÉ.

V. ÌÀÙÀËÉ ÂÀÃÀÓÒÏËÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ ÂÖËÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ: áÀÓÉÀÈÃÄÁÀ ÂÀÆÒÃÉËÉ ßÖÈÌÏÝÖ-

ËÏÁÉÈ, ÞÉÒÉÈÀÃÀÃ, ÌÏÌÀÔÄÁÖËÉ ÂÛÓ (ÀÒÉÈÌÉ-ÄÁÉ, ÈÉÒÄÏÔÏØÓÉÊÏÆÉ, ÀÍÄÌÉÀ, ÉÀÔÒÏÂÄÍÖËÉ),ÈÁÉËÉ ÐÄÒÉ×ÄÒÉÉÈ, ÐÖËÏÍÖÒÉ ÛÄÂÖÁÄÁÉÈ ÃÀ,áÀÍÃÀáÀÍ, ÃÀÁÀËÉ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÈ, ÒÏÂÏÒÝÌÀÂ., ÓÄ×ÓÉÓÖÒÉ ÛÏÊÉÓ ÃÒÏÓ.

VI. ÂÖËÉÓ ÌÀÒãÅÄÍÀÌáÒÉÅÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ:áÀÓÉÀÈÃÄÁÀ ÒÏÂÏÒÝ ÃÀÁÀËÉ ßÖÈÌÏÝÖËÏÁÉÈÉÓÉÍÃÒÏÌÉ, ÓÀÖÙËÄ ÅÄÍÄÁÛÉ ßÍÄÅÉÓ ÂÀÆÒÃÉÈ, äÄ-ÐÀÔÏÌÄÂÀËÉÉÈÀ ÃÀ äÉÐÏÔÄÍÆÉÉÈ.

ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÌßÅÀÅÄÃ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÉÒÄÁÖËÉ ÂÖËÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÈ, ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÛÖÐÄÁÉÈ, ÀÍ ÊÀÒÃÉ-ÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉÈ ÌÏÉÈáÏÅÓ ÂÀÃÀÖÃÄÁÄË ÃÉÀÂÍÏ-ÓÔÉÒÄÁÀÓ, ÌÏÅËÀÓ ÃÀ ÂÀÃÀÌÒÜÄÍÉ ÙÏÍÉÓÞÉÄÁÄÁÉÓÜÀÒÈÅÀÓ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÉÓ ÂÀÓÀÖÌãÏÁÄÓÄÁËÀÃ.

ÊÉËÉÐÉÓ ÊËÀÓÉ×ÉÊÀÝÉÀ: ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÌÌÌÌÉÉÃÒÏÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÄÁÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÊËÉÍÉ-ÊÖÒÉ ÛÄ×ÀÓÄÁÉÓÀÈÅÉÓ.

I ÊËÀÓÉ – ÀÒ ÀÒÉÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ. ÀÒÀÒÉÓ ÂÖËÉÓ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÓ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÍÉÛÍÄÁÉ.

II ÊËÀÓÉ – ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ. ÃÉÀÂÍÏÓÔÉ-ÊÖÒÉ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄÁÉ ÌÏÉÝÀÅÓ áÉáÉÍÓ, S3 ÂÀËÏÐÓÃÀ ÐÖËÌÏÍÖÒ ÅÄÍÖÒ äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÀÓ. ×ÉËÔÅÄÁÉÓÛÄÂÖÁÄÁÀ, ÓÅÄËÉ áÉáÉÍÉÈ, ÌÏÓÀÓÌÄÍÉ ÆÄÃÀÐÉÒÉÓÍÀáÄÅÒÀÌÃÄ.

III ÊËÀÓÉ – ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ. ×É-ËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÛÖÐÄÁÀ áÉáÉÍÉÈ, ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÌÈÄËÆÄÃÀÐÉÒÆÄ.

IV ÊËÀÓÉ – ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉ. ÃÀÌÀáÀÓÉ-ÀÈÄÁÄËÉÀ äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ (SBP<90 mmHg) ÃÀ ÐÄÒÉ-×ÄÒÉÖËÉ ÅÀÆÏÊÏÍÓÔÒÉØÝÉÀ, ÒÀÓÀÝ ÛÄÄÓÀÁÀÌÄÁÀÏËÉÂÖÒÉÀ, ÝÉÀÍÏÆÉ ÃÀ ÃÉÀ×ÏÒÄÆÉ.

ÄÓ ÀÒÉÓ ÀËÔÄÒÍÀÔÉÖËÉ ÊËÀÓÉ×ÉÊÀÝÉÀ ÃÀ-ÌÚÀÒÄÁÖËÉ ÌáÏËÏÃ ÊËÉÍÉÊÖÒ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÆÄ,ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÖË ÉØÍÄÓ ÌßÅÀÅÄÃ ÃÄ-ÊÏÌÐÄÍÓÉÒÄÁÖË ÂÂØØÖÖ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ.

Forrester-is klasifikacia

filtvebis

SeSupeba

norma

hipovolemia

kardiogenuli Soki

diuretikebi

vazodilatatorebi

filtvebis Segubeba

PCWP: 18 mmHg

saWiroebs siTxiT

datvirTvas

qsovilovani perfuzia

periferiaze : perfuzia

filtvebSi : Segubeba

klinikuri klasifikacia

gulis indeqsi: 2.2 l/wT./m2

nnoorrmmuullii aarrtteerriiuullii wwnneevviiss

ddrrooss:: vvaazzooddiillaattaattoorreebbii

SSeemmcciirreebbuullii aarrtt.. wwnneevviiss

ddrrooss:: iinnoottrrooppuulleebbii aann

vvaazzoopprreessoorreebbii

AmSrali

da Tbili

DmSrali

da civi

Bsveli

da Tbili

Csveli

da civi

6 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÃÃÉÉÀÀÂÂÍÍÏÏÓÓÔÔÉÉÊÊÖÖÒÒÉÉ ÀÀËËÂÂÏÏÒÒÉÉÈÈÌÌÄÄÁÁÉÉ ÓÀßÚÉÓ ÄÔÀÐÆÄ ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÒÄÁÀ áÃÄÁÀ ÊËÉÍÉÊÖÒ ÌÀÜÅÄÍÄ-

ÁËÄÁÈÀÍ ÄÒÈÀÃ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÀÍÀÌÍÄÆÉÓ, ÄÊÂ, ÒÄÍÔÂÄÍÏÓÊÏ-ÐÉÉÓ, O2 ÓÀÔÖÒÀÝÉÉÓ, C-ÒÄÀØÔÉÖËÉ ÝÉËÉÓ, ÄËÄØÔÒÏËÉ-ÔÄÁÉÓ, ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓ, BNP/NT-pro BNP ÃÀ ÓáÅÀ ËÀÁÏÒÀÔÏ-ÒÉÖËÉ ÔÄÓÔÄÁÉÓ ÃÀáÌÀÒÄÁÉÈ. ÄØÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÖÍÃÀ ÜÀ-ÖÔÀÒÃÄÓ ÚÅÄËÀ ÐÀÝÉÄÍÔÓ ÒÀÝ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÓßÒÀ×ÀÃ.

ËËÀÀÁÁÏÏÒÒÀÀÔÔÏÏÒÒÉÉÖÖËËÉÉ ÂÂÀÀÌÌÏÏÊÊÅÅËËÄÄÅÅÄÄÁÁÉÉ

ÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÉÉÓÓ ÌÌÉÉÆÆÀÀÍÍÉÉ

ÂÖËÉÓ ÓÀÄàÅÏ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ

simptomebisa da

niSnebis Sefaseba

gulis daavadebebi?

ekg/ BNP / rentgenoskopia?

savaraudoa sxva diagnozi

specifikuri kvlevebi

((aannggiiooggrraaffiiaa,, hheemmooddiinnaammiikkuurrii mmoonniittoorriinnggii))

gulis funqciis Sefaseba

eqokardiografiulad

gulis ukmarisoba

tipis da simZimis

daxasiaTeba

Tu Secvlilia

Tu darRveulia

Tu normaluria

Tu normaluria

ÓÀßÚÉÓÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÌÏÍÀÝÀÌÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ ßÀÒÌÏÃÂÄÍÀÛÄÂÅÄØÌÍÄÁÀ ÐÀÈ×ÉÆÉÏËÏÂÉÀÆÄ, ÒÀÝ ÌÏÉÝÀÅÓ ÓÉÓÔÄÌÖÒÉÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ, ÌÀÒÝáÄÍÀ ÃÀ ÌÀÒãÅÄÍÀ ÂÖËÉÓ ÀÅÓÄÁÉÓßÍÄÅÉÓ, ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÊÏÍÔÒÀØÔÉËÏÁÉÓ, ÓÀÒØÅËÄÁÉÓ ×Ö-ÍØÝÉÉÓÀ ÃÀ ÀÂÒÄÈÅÄ ÂÖËÉÓ ÓáÅÀ ÃÀÒÙÅÄÅÄÁÉÓ ÛÄ×ÀÓÄÁÀÓ(ÀÒÉÈÌÉÄÁÉ). ÖÍÃÀ ÂÀÍÉÓÀÆÙÅÒÏÓ ÈÀÍÌáËÄÁÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÄÁÉ,ÌÀÂ., ÀÍÄÌÉÀ, ÉÍ×ÄØÝÉÀ, ÃÉÀÁÄÔÉ, ÒÄÓÐÉÒÀÔÏÒÖËÉ ÓÉÓÔÄÌÉÓÀÃÀ ÈÉÒÊÌËÉÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÄÁÉ.

ÌßÅÀÅÄ ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÓÉÍÃÒÏÌÉ áÛÉÒÀÃ ÀÒÉÓ ÂÖËÉÓ ÌßÅ-ÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÉÓ, ÀÍ ÂÀÌßÅÀÅÄÁÉÓ ÌÉÆÄÆÉ, ÀÌÃÒÏÓ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀ.

mmiiookkaarrddiiuummiiss mmwwvvaavvee

kkrriittiikkuullii ddaazziiaanneebbaa

mmiiookkaarrddiiuummiiss mmwwvvaavvee

iinnffaarrqqttii

ppoossttddaattvviirrTTvvaa - qqrroo-

nnoottrrooppuullii// iinnoottrroopp-

uullii// lluussiittrrooppuullii

ccvvlliilleebbeebbii

hhiippeerrtteennzziiuullii kkrriizzii

aarriiTTmmiieebbii ddaa ssxxvvaa

mmiiookkaarrddiiuummiiss uukkvvee

aarrsseebbuullii ddaazziiaanneebbaa

rreemmooddeelliirreebbaa

gguulliiss qqrroonniikkuullii

uukkmmaarriissoobbaa

xxeellSSeemmwwyyoobbii mmddggoommaarreeoobbeebbii

aanneemmiiaa,, ffaarriisseebbrriiss

ddaaaavvaaddeebbeebbii ddaa ssxxvvaa

ssiissxxlliiss mmooccuulloobbaa??

ssiissxxllZZaarrRRvvTTaa

rreezziisstteennttoobbaa??

aavvsseebbiiss wwnneevvaa??

kkeeddlliiss ttoonnuussii??

gguulliiss

ggaaddaassrroollaa??

marcxena parkuWis funqciis

kritikuli gauareseba

hhiippootteennzziiaa ttaaqqiikkaarrddiiaaTirkmelSi sisxlis

nakadis Semcireba

ppeerriiffeerriiuullii

ppeerrffuuzziiaa??

kkoorroonnaarruullii

ppeerrffuuzziiaa??

acidozi, radika-

lebiT datvirTva

gguulliiss ddaabbaallii

ggaaddaassrroollaa

nneeiirrooeennddookkrriinnuullii aaqqttiivvaacciiaa

ssiimmppaattiikkuurrii nneerrvvuullii

ssiisstteemmaa

RAASaannttiiddiiuurreezzuullii hhoorrmmoonnii,,

eennddooTTeelliinnii ddaa ssxxvvaa

hhiippeerrttrrooffiiaa

rreemmooddeelliirreebbaa

iiSSeemmiiaa

ffiibbrroozzii

mmiioocciitteebbiiss

ssiikkvvddiillii

aappooppttoozzii

nneekkrroozzii

moikardiumis mier

Jangbadis moxmareba?

ÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ áÛÉÒÀÃ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓ ÓÉ-ÓÔÏËÖÒÉ ÃÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÓ,ÂÀÌÏßÅÄÖËÓ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÊÖÌÛÅÀÃÏÁÉÓ ÊÀÒÂÅÉÈÀ ÃÀäÉÐÄÒÔÒÏ×ÉÉÈ. ÓÔÀÍÉÍÂÉÓ, ÉÛÄÌÉÉÓÀ ÃÀ äÉÁÄÒÍÀÝÉÉÓáÀÒÉÓáÉ ÂÀÅËÄÍÀÓ ÀáÃÄÍÓ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÛÄØÝÄÅÀÃÏÁÀÆÄ.

ÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÓ (Å×) ÛÄ×ÀÓÄÁÀÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀ (ÌÐÂ×)

ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÌÉÆÀÍÉ ÂÂÌÌÖÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ

ÊËÉÍÉÊÖÒÉÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ (ÃÉÓÐÍÏÄ, ÃÀÙËÉËÏÁÀ) ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÍÉÛÍÄÁÉ ÓáÄÖËÉÓ ßÏÍÀ ÃÉÖÒÄÆÉ ÏØÓÉÂÄÍÀÝÉÀ

ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖËÉÛÒÀÔÉÓ ÄËÄØÔÒÏËÉÔÄÁÉÓ ÍÏÒÌÀËÉÆÄÁÀ ÓÉÓáËÉÓ ÛÀÒÃÏÅÀÍÀ ÃÀ/ÀÍ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉS-ÁÉËÉÒÖÁÉÍÉ ÐËÀÆÌÀÛÉ ÔÅÉÍÉÓ ÍÀÔÒÉÖÒÄÆÖËÉ ÐÄÐÔÉÃÉ ÓÉÓáËÉÓ ÂËÖÊÏÆÉÓ ÍÏÒÌÀËÉÆÄÁÀ

ÂÀÌÏÓÀÅÀËÉ (ÛÄÃÄÂÉ) ÉÍÔÄÍÓÉÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÁËÏÊÛÉ ÃÀÒÜÄÍÉÓ áÀÍÂÒÞËÉÅÏÁÀ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ áÀÍÂÒÞËÉÅÏÁÀÃÒÏ ÓÔÀÝÉÏÍÀÒÛÉ ÂÀÍÌÄÏÒÄÁÉÈ ÛÄÌÏÓÅËÉÓÀÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ

ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÀÌÔÀÍÏÁÀÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÃÀÍ ÂÀÌÏÈÉÛÅÉÓ ÌÝÉÒÄ ÛÄÌÈáÅÄÅÄÁÉ ÀÒÀÓÀÓÖÒÅÄËÉ ÛÄÃÄÂÄÁÉÓ ÃÀÁÀËÉ ÓÉáÛÉÒÄ

äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ×ÉËÔÅÉÓ ÊÀÐÉËÀÒÄÁÉÓ ÜÀàÄÃÅÉÓ ßÍÄÅÀ <18 mmhgÂÖËÉÓ ßÖÈÌÏÝÖËÏÁÀ ÃÀ /ÀÍ, ÃÀÒÔÚÌÉÈÉ ÌÏÝÖËÏÁÀ

ÂÀÒÃÀÌÀÅÀËÉÓÉÓÔÏËÖÒÉÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ

ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ

ÛÄÝÃÏÌÀ ÛÄ×ÀÓÄÁÀÛÉ,ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓáÅÀÌÉÆÄÆÄÁÉ, ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÊÖÒÉÛÄÝÃÏÌÀ (ÀÒ ÀÒÉÓ ÂÖËÉÓ

ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ)

ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ

„ÛÄÍÀáÖËÉ” ÌÐÂ×

ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖËÉ ÂÀÌÏÊÅËÄÅÄÁÉ ÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÈ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÄÁÖË ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ

ÓÉÓáËÉÓ ÒÖÔÉÍÖËÉÂÀÌÏÊÅËÄÅÄÁÉ ÚÏÅÄËÈÅÉÓÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉ/ÛÀÒÃÏÅÀÍÀ ÚÏÅÄËÈÅÉÓÄËÄØÔÒÏËÉÔÄÁÉ ÚÏÅÄËÈÅÉÓÓÉÓáËÛÉ ÂËÖÊÏÆÀ ÚÏÅÄËÈÅÉÓ ÔÒÏÐÏÍÉÍÉ MB-Ê.Ê) ÚÏÅÄËÈÅÉÓÀÒÔÄÒÉÖËÉ ÓÉÓáËÉÓ ÂÀÆÄÁÉ ÚÏÅÄËÈÅÉÓC – ÒÄÀØÔÉÖËÉ ÝÉËÀ ÚÏÅÄËÈÅÉÓD – ÃÉÌÄÒÉ ÚÏÅÄËÈÅÉÓ

ÔÒÀÍÓÀÌÉÍÀÆÄÁÉ ÓÀÅÀÒÀÖÃÏÃÛÀÒÃÉÓ ÀÍÀËÉÆÉ ÓÀÅÀÒÀÖÃÏÃBNP ÀÍ NT-pro BNP ÓÀÅÀÒÀÖÃÏÃINR ÈÖ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄÏÁÓ

ÀÍÔÉÊÏÂÖËÀÝÉÀ ÀÍ ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ

ÓáÅÀ ÓÐÄÝÉ×ÉÊÖÒÉ ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀáÃÄÓ ÓÀàÉÒÏ ÃÉ×ÄÒÄÍÝÉÖËÉ ÃÉÀÂÍÏ-ÓÔÉÊÉÓ ÌÉÆÍÉÈ, ÀÍ ÓÀÌÉÆÍÄ ÏÒÂÀÍÏÄÁÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝ-ÉÉÓ ÀÙÌÏÓÀÜÄÍÀÃ.

ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÌÉÆÀÍÉ ÂÌÖ ÃÒÏÓ ÀÒÉÓ ÊËÉÍÉ-ÊÖÒÉ ÓÉÌÐÔÏÌÀÔÉÊÉÓÀ ÃÀ ÛÄÃÄÂÉÓ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÀ.

ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÓÔÒÀÔÄÂÉÀ Ä×ÖÞÍÄÁÀ ÊËÉÍÉÊÖÒ,ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖË ÃÀ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÓ.

ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÌÐÂ× <40%>


ÂÀÌÏÊÅËÄÅÄÁÉÓÀ ÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÛÄÒÜÄÅÀ ÓÒÖËÃÄÁÀ ÓÔÀÝÉ-ÏÍÀÒÉÓ ÐÉÒÏÁÄÁÛÉ. ÂÀÌÏÊÅËÄÅÀ ÌÏÉÝÀÅÓ ×ÉÆÉÊÖÒ ÌÄÈÏÃÄÁÓ, ÄÊÂ, SPO2; ÉÍÔÒÀ-

ÅÄÍÖÒÉ ÃÀ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ÂÆÄÁÉ (line) ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ ÓÉÓÔÄ-ÌÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓÀ ÃÀ ÓÉÓáËÉÓ ÀÉÒÄÁÉÓ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ-ÓÀÈÅÉÓ. ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉ ÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÉÍÉÛÍÄÁÀ ÊËÉ-

ÍÉÊÖÒÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ: ÏØÓÉÂÄÍÀÝÉÀ ÓÀáÉÓ ÍÉÙÁÉÈ, ÀÍ CPAP (SPO2 ÓÀÌÉÆÍÄ ÃÏ-

ÍÄÀ 94-96%)I/V ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÝÉÀ ÍÉÔÒÀÔÄÁÉÈ, ÀÍ ÍÉÔÒÏÐÒÖÓÉÃÉÈ.ÉÍÏÔÒÏÐÖËÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÀÍ äÉÐÏ-

ÔÄÍÆÉÉÓ ÃÒÏÓ. ÓÉÈáÄÄÁÉÓ ÂÀÃÀÓáÌÀ, ÈÖ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀ ÌÉÖÈÉ-

ÈÄÁÓ ÀÅÓÄÁÉÓ ÃÀÁÀË ßÍÄÅÀÆÄ. ÈÀÍÌáËÄÁ ÌÄÔÀÁÏËÖÒ ÃÀ ÓÐÄÝÉ×ÉÊÖÒ ÏÒÂÀÍÖË ÌÃÂÏ-

ÌÀÒÄÏÁÄÁÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÄÍ ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖËÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÓ ÌÉáÄ-ÃÅÉÈ.

ÌÉÆÀÍÉ ÀÒÉÓ äÉÐÏØÓÉÉÓ ÊÏÒÄØÝÉÀ ÃÀ ÂÖËÉÓ ßÖÈÌÏÝÖ-ËÏÁÉÓ, ÈÉÒÊÌËÉÓ ÐÄÒ×ÖÆÉÉÓ, ÍÀÔÒÉÖÌÉÓ ÄØÓÊÒÄÝÉÉÓÀ ÃÀ ÛÀ-ÒÃÉÓ ÒÀÏÃÄÍÏÁÉÓ ÂÀÆÒÃÀ. ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓÀÃÌÉ ÒÄÆÉÓÔÄÍÔÏÁÉÓÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÓÀàÉÒÏ ÂÀáÃÄÓ ÖËÔÒÀ×ÉËÔÒÀÝÉ-ÉÓÀ ÃÀ ÃÉÀËÉÆÉÓ ÜÀÔÀÒÄÁÀ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÒÄ×ÒÀØÔÄÒÖËÉ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÈ ÍÀÜÅÄ-ÍÄÁÉÀ ÉÍÔÒÀ-ÀÏÒÔÖËÉ ÁÀËÏÍÖÒÉ ÔÖÌÁÏ, áÄËÏÅÍÖÒÉ ÅÄÍÔÉ-ËÀÝÉÉÈ, ÒÏÂÏÒÝ ÃÒÏÄÁÉÈÉ ÃÀÌáÌÀÒÄ ÓÀÛÖÀËÄÁÀ ÂÖËÉÓ ÔÒ-ÀÍÓÐËÀÍÔÀÝÉÀÌÃÄ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ ÌßÅÀÅÄ ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÓÉÍÃÒÏÌÉÈ, ÀÍ ÂÖËÉÓÓáÅÀ ÓÄÒÉÏÆÖËÉ ÌÄØÀÍÉÊÖÒÉ ÃÀÒÙÅÄÅÄÁÉÈ ÓÀÓßÒÀ×ÏÃ ÖÍÃÀÜÀÖÔÀÒÃÄÈ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÃÀ ÂÖËÉÓ ÊÀÈÄÔÄÒÉÆÀÝÉÀ ÛÄÌÃÂÏÌÉÜÀÒÄÅÉÓÀÈÅÉÓ, ÌÀÈ ÛÏÒÉÓ ÐÄÒÊÖÔÀÍÄÖËÉ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÉÓÀ ÃÀØÉÒÖÒÂÉÖËÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÈÅÉÓ.

ÓÓÀÀßßÚÚÉÉÓÓÉÉ ÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÀÀ ÉÉÍÍÅÅÀÀÆÆÉÉÖÖÒÒÉÉ ÌÌÏÏÍÍÉÉÔÔÏÏÒÒÉÉÍÍÂÂÉÉ

ÌÏÅËÉÓÀ ÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÀËÂÏÒÉÈÌÄÁÉ ÂÌÖ ÃÒÏÓ

ggaannssaazzRRvvrruullii

ddiiaaggnnoozzii

ddiiaaggnnoossttiikkuurrii

aallggoorriiTTmmeebbii

ggaannssaazzRRvvrruullii

mmkkuurrnnaalloobbaa

SSeessaaZZlleebbeelliiaa

ssaaWWiirroo ggaaxxddeess

iinnvvaazziiuurrii

mmoonniittoorriinnggii

ffiillttvviiss aarrtteerriiiiss

kkaaTTeetteerriizzaacciiiiTT

gguulliiss mmwwvvaavvee uukkmmaarriissoobbaa

ddaauuyyoovvnneebbeellii

rreeaanniimmaacciiaa

ppaacciieennttii SSffooTTaavvss,,

aann aaqqvvss ttkkiivviillii

arteriuli Jangbadis

saturacia >95%

normaluri gSsda ritmi

ssaaSSuuaalloo BP>>7700 mmHg

aaddeekkvvaattuurrii

pprreeddaattvviirrTTvvaa

aaddeekkvvaattuurrii gguulliiss

ggaaddaassrroollaa:: SSeeqqcceevvaaddii

mmeettaabboolluurrii aacciiddoozzii,,

SvO2 >> 6655%% kklliinniikkuurrii

nniiSSnneebbii aaddeekkvvaattuurrii

oorrggaannuullii ppeerrffuuzziiiissaa

iinnoottrrooppuulleebbii,, aann

ppoossttddaattvviirrTTvviiss

kkiiddeevv SSeemmcciirreebbaa

ggaannmmeeoorreebbiiTTii

xxSSiirrii SSeeffaasseebbaa

TTuu mmoommaakkvvddaavviiaa __

BLS, ALS

aannaallggeezziiaa,,

aann sseeddaacciiaa

CCaassuunnTTqquullii O2-iiss

ffrraaqqcciiiiss ggaazzrrddaa

((FiO2), CPAP, NIPPV

ppeeiissiinnggii,,

aannttiiaarriiTTmmiiuulleebbii ddaa ssxxvvaa

vvaazzooddiillaattaattoorreebbii,,

mmooccuulloobbiiTTii

ggaaddaattvviirrTTvviiss ddrrooss

vvaakkoonnttrroollooTT

ddiiuurreezzii

ssiiTTxxiiTT SSeevvsseebbaa

ÉÍÅÀÆÉÖÒÉ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÀÓ ÉÞËÄÅÀ ÂÀ-ÃÀßÚÃÄÓ ÃÀ ÛÄÉÒÜÄÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ: ÌÏáÃÄÓ ÓÉÈáÉÈ ÃÀÔÅÉÒÈÅÀ, ÜÀ-ÉÒÈÏÓ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ ÃÀ/ ÈÖ ÅÀÆÏÀØÔÉÖÒÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉ

ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÈÄÒÀÐÉÖËÉ ÙÏÍÉÓÞÉÄÁÄÁÉ ÂÌÖ ÃÒÏÓ ÉÍÅÀÆÉÖÒÉ äÄÒÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉÓ

ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ

äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÉ

ÂÖËÉÓ ÉÍÃÄØÓÉ ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÖËÉË/ßÈ/Ì2

PCWP ÃÀÁÀËÉ ÌÀÙÀËÉ, ÌÀÙÀËÉ ÌÀÙÀËÉ ÌÀÙÀËÉmmHg ÀÍ ÍÏÒÌÀËÖÒÉ

SBP mmHg >85 <85 >85

ÓÀÌÊÖÒÍÀËÏ ÓÉÈáÉÈ ÅÀÆÏÃÉËÀ- ÉÍÏÔÒÏ- ÅÀÆÏÃÉËÀ- i.v. ÃÉÖÒÄ-ÙÏÍÉÓÞÉÄÁÄÁÉ ÃÀÔÅÉÒÈÅÀ ÔÀÔÏÒÉ ÐÖËÉ ÔÀÔÏÒÉ ÔÉÊÄÁÉ

(ÍÉÔÒÏ- ÓÀÛ-ÄÁÉ (ÍÉÔÒÏ- ÈÖ SBPÐÒÖÓÉÃÉ, (ÃÏÁÖÔÀ- ÐÒÖÓÉÃÉ, ÃÀÁÀËÉÀ –NTG) ÌÉÍÉ, ÃÏ- NTG) ÅÀÆÏÊÏÍÓÔÒÉ-ÛÄÓÀÞËÏÀ ×ÀÌÉÍÉ) ÃÀ i.v. ØÝÉÖËÉÓÀàÉÒÏ ÃÀ i.v. ÃÉÖÒÄ- ÉÍÏÔÒÏ-ÂÀáÃÄÓ ÃÉÖÒÄ- ÔÉÊÄÁÉ ÐÖËÄÁÉÓÉÈáÄÄÁÉÈ ÔÉÊÄÁÉ ÃÀ ÓÀàÉÒÏ- ÃÀÔÅÉÒÈÅÀ ÄÁÉÓÀÌÄÁÒ –

ÉÍÏÔÒÏÐÖ-ËÄÁÉ (ÃÏ-ÁÖÔÀÌÉÍÉ,ËÄÅÏÆÉÌÄÍ-ÃÀÍÉ, ×ÏÓ-×ÏÃÉÄÓÈÄ-ÒÀÆÀÓÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ)

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÃÏÆÉÒÄÁÀ ÃÀ ÌÀÈÉ ÌÉÙÄÁÀ

ki

ara

ara

ki

ara

ki

ara

ki

ara

ki

ki

ara

ÂÌÖ-ÉÀÍ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ: ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÂÖËÉÓ ÉÍÃÄØÓÉ =<2,2Ë/ßÈ/Ì2PCWP=ÃÀÁÀËÉÀ ÈÖ <14mmhg, ÌÀÙÀËÉÀ ÈÖ >18-20mmhg

ÓÓÐÐÄÄÝÝÉÉ××ÉÉÊÊÖÖÒÒÉÉ ××ÀÀÒÒÌÌÀÀÊÊÏÏËËÏÏÂÂÉÉÖÖÒÒÉÉÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÀÀ

ÓÐÄÝÉ×ÉÊÖÒÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÌÏÉÈáÏÅÓ ÈÉÈÏÄÖËÉ ÐÒÄ-ÐÀÒÀÔÉÓ ×ÀÒÌÀÊÏÃÉÍÀÌÉÊÉÓÀ ÃÀ ×ÀÒÌÀÊÏÊÉÍÄÔÉÊÉÓ, ÀÓÄÅÄ ÌÀÈÉ ÂÅÄ-ÒÃÉÈÉ ÌÏÅËÄÍÄÁÉÓ, ÖÒÈÉÄÒÈÌÏØÌÄÃÄÁÉÓÀ ÃÀ ÔÏØÓÉÊÖÒÏÁÉÓ ÝÏÃÍÀÓ.

A. ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ, ÐÖËÌÏÍÖÒÉ ÃÀ ÐÄÒÉ×ÄÒÉÖËÉ ÛÄÂÖÁÄÁÉÈ, ÓÀàÉÒÏÄÁÄÍ

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÓ. ÌßÅÀÅÄ ×ÀÆÀÛÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ ÖÍÃÀ ÌÉÄÝÄÓ I/V. (ÃÉÖÒÄ-ÔÉÊÄÁÉÓÀÃÌÉ ÒÄÆÉÓÔÄÍÔÏÁÀ ÌÈÀÅÀÒÉ ÐÒÏÁËÄÌÀÀ).

ÓÉÈáÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÉÓ ÓÉÌÞÉÌÉÓ áÀÒÉÓáÉ

ÃÉÖÒÄÔÉ-ÊÄÁÉ

ÃÏÆÀ(ÌÂ)

ÛÄÍÉÛÅÍÀ

ÏÒÀËÖÒÀÃ ÀÍ i.v. - ÊËÉÍÉÊÖÒÉÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÛÄÓÀÁÀÌÉÓÀÃ20-40×ÖÒÏÓÄ-

ÌÉÃÉ, ÀÍ

ÃÏÆÉÓ ÔÉÔÒÀÝÉÀ ÊËÉÍÉÊÖÒÉÐÀÓÖáÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ0,5-1,0ÁÖÌÄÔÀ-

ÍÉÃÉ, ÀÍ

ÓÀÛÖÀËÏ

ÌÞÉÌÄ

ÒÄ×ÒÀØÔÄÒÖËÉ

ÀËÊÀËÏÆÉÓÃÒÏÓ

ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉÃÀ ÈÉÀÆÉÃÖÒÉÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ

ÌÉÌÀÒÈÒÄ×ÒÀØÔÄÒÏÁÀ

Na+, K+, ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓÀ ÃÀÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ10-20ÔÏÒÀ-

ÓÄÌÉÃÉ

ÏÒÀËÖÒÀÃ20-100ÔÏÒÀ-ÓÄÌÉÃÉ

Ö×ÒÏ ÀØÔÉÖÒÉÀ ÈÖ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓÊËÉÒÄÍÓÉ < 30ÌË/ßÈ.

2,5-101X ÃÙ.

ÌÄÔÏËÀ-ÆÏÍÉ, ÀÍ

ÓÀÖÊÄÈÄÓÏ ÀÒÜÄÅÀÍÉÀ, ÈÖ ÀÒ ÀÒÉÓÈÉÒÊÌËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÃÀ ÛÒÀÔÉÓ K+

ÍÏÒÌÀËÖÒÉ, ÀÍ ÃÀÁÀËÉÀ

25-501X ÃÙ.

ÓÐÉÒÏÍÏ-ËÀØÔÏÍÉ

i.v.0,5ÀÝÄÔÀÆÏ-ËÀÌÉÃÉ

ÀÒÓÄÁÖËÉ ÈÉÒÊÌËÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓÀ ÃÀ ÀÃÄÊÅÀÔÖÒÉÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ ÃÒÏÓÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÖËÔÒÀ×ÉËÔÒÀÝÉÀ,ÀÍ äÄÌÏÃÉÀËÉÆÉ

ÈÉÒÊÌÄËÛÉ ÅÀÆÏ-ÃÉËÀÔÀÝÉÉÓÈÅÉÓ

ÃÏ×ÀÌÉÍÉÓ ÃÀÌÀÔÄÁÀ,ÀÍ ÃÏÁÖÔÀÌÉÍÉ

ÒÏÂÏÒÝ ÉÍÏÔÒÏ-ÐÖËÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÀ

ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁ-ÈÀÍ ÖÊÄÈÄÓÉÀ, ÅÉÃÒÄ ÞÀËÉÀÍ ÌÀÙÀËÉÃÏÆÄÁÉ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓÀ

25-50ÏÒãÄÒÃÙÄÛÉ

ÃÀÌÀÔÄÁÉÈHCTZ, ÀÍ

ÖÊÄÈÄÓÉÀ, ÅÉÃÒÄ ÌÀÙÀËÉÁÏËÖÓÖÒÉ ÃÏÆÄÁÉ

5-40ÌÂ/ÓÈ

×ÖÒÏÓÄ-ÌÉÃÉÓ

ÉÍ×ÖÆÉÀ

i.v.40-100×ÖÒÏÓÄ-ÌÉÃÉ, ÀÍ

ÏÒÀËÖÒÀÃ ÀÍ i.v.1-5ÁÖÌÄÔÀ-ÍÉÃÉ, ÀÍ

8 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓÀÃÌÉ ÒÄÆÉÓÔÄÍÔÖËÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÉÓ ÌÀÒÈÅÀ

Na+/H2O ÌÉÙÄÁÉÓ ÛÄÆÙÖÃÅÀ ÃÀ ÄËÄØÔÒÏËÉÔÄÁÉÓÊÏÍÔÒÏËÉ

ÓÉÈáÉÈ ÛÄÅÓÄÁÀ äÉÐÏÅÏËÄÌÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÃÏÆÉÓ ÂÀÆÒÃÀ, ÀÍ ÌÀÈÉ áÛÉÒÉ ÌÉÙÄÁÀ I/V ÌÉÙÄÁÀ (ÁÄÅÒÀÃ Ä×ÄØÔÉÀÍÉÀ, ÅÉÃÒÄ ÏÒÀËÖÒÉ

ÁÏËÖÓÉÈ), ÀÍ I/V ÉÍ×ÖÆÉÀ (ÁÄÅÒÀÃ Ä×ÄØÔÉÀÍÉÀ, ÅÉÃÒÄÌÀÙÀËÉ ÃÏÆÄÁÉ, ÛÄÚÅÀÍÉËÉ ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÀÃ, ÁÏËÖÓÉÈ).

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÈ ÊÏÌÁÉÍÉÒÄÁÖËÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ.– ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ + ÈÉÀÆÉÃÉ – ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ + ÓÐÉÒÏÍÏËÀØÔÏÍÉ – ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ + ÌÄÔÏËÀÆÏÍÉ

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÈ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀ ÃÏ×ÀÌÉÍÈÀÍ,ÀÍ ÃÏÁÖÔÀÌÉÍÈÀÍ

ÀÂ× ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ, ÀÍ ÀÒÁ ÃÏÆÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÀ, ÀÍÌÀÈÉ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÞÀËÉÀÍ ÌÝÉÒÄ ÃÏÆÄÁÛÉ.

ÖËÔÒÀ×ÉËÔÒÀÝÉÀ, ÀÍ ÃÉÀËÉÆÉ, ÈÖ ÐÀÓÖáÉ ÆÄÌÏ-ÀÙÍÉÛÍÖË ÙÏÍÉÓÞÉÄÁÄÁÆÄ ÖÄ×ÄØÔÏÀ.

ÜÅÄÍÄÁÀ ÃÀ ÃÏÆÉÒÄÁÀ ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÔÏÒÄÁÉÓÀ ÂÌÖ ÃÒÏÓ

SBP > 100 mmHg SBP 85-100 mmHg

gmu sistoluri disfunqciiT

Jangbadi/CPAPfurosemidi +/- vazodilatatori

klinikuri ganviTareba

ar aris pasuxi:inotropuli agentebi

SBP < 85 mmHg

vazodilatatori

(NTG, nitroprusi-

di, nesiritidi)

kargi pasuxi:peroraluri mkurnaloba

_ furosemidi, agf

vazodilatatori da, an

inotropulebi (dobut-

amini, fosfodi-

esTerazas inhibitori

an levosimendani)

ssiiTTxxiiTT ddaattvviirrTTvvaa??

iinnoottrrooppuullii ddaa//aann

ddooffaammiinnii >> 55mmkkgg//kkgg//wwTT

ddaa//aann nnoorreeppiinneeffrriinnii

B. ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÔÏÒÄÁÉI/V ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÔÏÒÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÞÉÒÉÈÀÃÀÃ ÓÉÓÔÄÌÖÒ ÀÒÔÄÒÉÖË ßÍÄÅÀÆÄÀ ÃÀÌÏÊÉÃÄÁÖËÉ

C. ÉÉÍÍÏÏÔÔÒÒÏÏÐÐÖÖËËÉÉ ÓÓÀÀÛÛÖÖÀÀËËÄÄÁÁÄÄÁÁÉÉ

ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÀÃ ÌÉÙÄÁÖËÉ ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÔÏÒÄÁÉ ÓßÒÀ×ÀÃ ÀÌÝÉÒÄÁÄÍ ÀÅÓÄÁÉÓ ßÍÄÅÀÓ, ÒÉÓ ÂÀÌÏÝ ÀÖÝÉËÄÁÄËÉÀÓÉÓÔÄÌÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ.

ÅÀÆÏËÃÉËÀ-ÔÀÔÏÒÉ

ÂËÉÝÄÒÉÍÉÓÔÒÉÍÉÔÒÀÔÉ,

5 - ÌÏÍÏÍÉÔÒÀÔÉ

ÉÆÏÓÏÒÁÉÃÃÉÍÉÔÒÀÔÉ

ÍÉÔÒÏÐÒÖÓÉÃÉ

ÍÄÓÉÒÉÔÉÃÉ

ÜÅÄÍÄÁÀ ÃÏÆÉÒÄÁÀ

ÉßÚÄÁÀ 20 ÌÊÂ/ßÈ,ÉÆÒÃÄÁÀ 200ÌÊÂ/ßÈ-ÌÃÄ,

ÉßÚÄÁÀ 1 ÌÂ/ÓÈ, ÉÆ-ÒÃÄÁÀ 10 ÌÂ/ÓÈ-ÌÃÄ,

0,3 - 5 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ

ÁÏËÖÓÉÈ 2 ÌÊÂ/ÊÂ+ÉÍ×ÖÆÉÀ

0,015-0,03 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ

ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÂÅÄÒ-ÃÉÈÉ Ä×ÄØÔÄÁÉ

äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ,ÈÀÅÉÓ ÔÊÉÅÉËÉ

äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ,ÈÀÅÉÓ ÔÊÉÅÉËÉ

äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ,ÉÆÏÝÉÀÍÀÔÉÈÉÍÔÏØÓÉÊÀÝÉÀ

äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ

ÓáÅÀÃÀÓáÅÀ

ÔÏËÄÒÀÍÔÏÁÀáÀÍÂÒÞËÉÅÉÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓÀÓ

ÔÏËÄÒÀÍÔÏÁÀáÀÍÂÒÞËÉÅÉÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓÀÓ

ÂÌÖ, ÒÏÝÀ ÓÉÓáËÉÓ ßÍÄÅÀÀÃÄÊÅÀÔÖÒÉÀ

ÂÌÖ, ÒÏÝÀ ÓÉÓáËÉÓ ßÍÄÅÀÀÃÄÊÅÀÔÖÒÉÀ

äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÖËÉ ÊÒÉÆÉ,ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉÓ ÃÒÏÓ –ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀ ÉÍÏÔÒÏÐÖËÄÁÈÀÍ

ÌßÅÀÅÄÃ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÉÒÄÁÖËÉÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ

ÐÒÄÐÀÒÀÔÉÌÂÒÞÍÏÁÉÀÒÄÀÓÉÍÀÈËÉÓÌÉÌÀÒÈ

ÉÍÏÔÒÏÐÖËÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÀ áÛÉÒÀÃ ÓÀàÉÒÏ áÃÄÁÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÂÖËÉÓ ÓÀÛÖÀËÏ, ÀÍ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏ-ÁÉÈÀ ÃÀ äÉÐÏÔÄÍÆÉÉÈ, ÈÖÌÝÀ ÌÀÈ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀÓ áÛÉÒÀÃ ÈÀÍ ÓÃÄÅÓ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ ÃÀ ÅÀÆÏÊÏÍÓÔÒÉØÝÉÀ.

ÐÏÆÉÔÉÖÒÉ ÉÍÏÔÒÏÐÖËÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÀ

ÃÏÁÖÔÀÌÉÍÉ ÀÒÀ 2-ÃÀÍ 20ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ (β+)

ÃÏ×ÀÌÉÍÉ ÀÒÀ <3 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ: ÈÉÒÊÌËÉÓ ÃÏÆÀ (δ+) 3-5 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ: ÉÍÏÔÒÏÐÖËÉ (β+)

>5 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ: (β+), ÅÀÆÏÐÒÄÓÖËÉ (α+)

ÌÉËÒÉÍÏÍÉ 25-75 ÌÊÂ/ÊÂ 10-20 ßÈ-ÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ 0,375-0,75 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ

ÄÍÏØÓÉÌÏÍÉ 0,25-0,75 ÌÂ/ÊÂ 1,25-7,5ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ

ËÄÅÏÓÉÌÄÍÃÀÍÉ 12-24 ÌÊÂ/ÊÂ 10 ßÈ-ÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ* 0,1ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ0,05-ÌÃÄ, ÀÍ ÂÀÉÆÀÒÃÏÓ 0,2 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ-ÌÃÄ

ÍÏÒÄÐÉÍÄ×ÒÉÍÉ ÀÒÀ 0,2-1,0 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ

ÄÐÉÍÄ×ÒÉÍÉ

* ÂÀÅÒÝÄËÄÁÖËÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉ ÃÏÆÀ. äÉÐÏÔÄÍÆÉÖÒ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÌÊ-ÁÀ ÉßÚÄÁÀ ÁÏËÖÓÉÓ ÂÀÒÄÛÄ.

1 ÌÂ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÀÅÉÙÏÈ i/v ÒÄÀÍÉÌÀÝÉÉÓÀÈÅÉÓ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÄÏÒÄÁÀ 3-5 ßÈ-ÉÓ ÛÄÌÃÄÂ, ÄÍÃÏÔÒÀØÄÖËÉ ÛÄÚÅÀÍÀ ÀÒ ÀÒÉÓ ÊÄÈÉËÓÀÉÌÄÃÏ

0,05-0,5 ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ

ÁÏËÖÓÉÈ ÉÍ×ÖÆÉÉÓ ÃÏÆÉÒÄÁÀ

10 kardi o eqspresi 950000 390000 004


ÀÀÒÒÉÉÈÈÌÌÉÉÄÄÁÁÉÉÓÓ ÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÀÀ ÂÂÌÌÖÖ ÃÃÒÒÏÏÓÓ

ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÀ, ÀÍ ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ ÐÖËÓÀÝÉÉÓ ÂÀÒÄÛÄ

ÃÄ×ÉÁÒÉËÀÝÉÀ 200-300-360 ã-ÉÈ (ÁÉ×ÀÆÖÒÉ ÃÄ×É-ÁÒÉËÀÝÉÀ ÌÉÆÀÍÛÄßÏÍÉËÉÀ ÌÀØÓÉÌÖÌ 200 ã-ÉÈ), ÓÀ-ßÚÉÓÉ ÃÀÒÔÚÌÀ ÈÖ ÖÛÄÃÄÂÏÀ, ÛÄÂÅÚÀÅÓ 1 ÌÂ ÄÐÉÍÄ-×ÒÉÍÉ, ÀÍ ÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉ 150-300 ÌÂ I/V, ÀÍ ÅÀÆÏÐÒÄ-ÓÉÍÉ 40 ÄÒÈÄÖËÉ.

ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ ÈÖ ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉÀ – ÄËÄØÔÒÖËÉ ÊÀ-

ÒÃÉÏÅÄÒÓÉÀ, ÈÖ ÓÔÀÁÉËÖÒÉÀ – ÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉ, ÀÍ ËÉ-ÃÏÊÀÉÍÉ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÖÒÉ ÊÀÒÃÉÏÅÄÒÓÉÉÓÀÈÅÉÓ.

ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ, ÀÍ ÓÖÐÒÀÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÀ

ÈÖ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÃÀ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÉÓÀÛÖÀËÄÁÀÓ ÉÞËÄÅÀ – β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ; ÌÄÔÏÐÒÏËÏËÉ5 ÌÂ I/V ÍÄËÉ ÛÄÚÅÀÍÉÈ (ÈÖ ÊÀÒÂÀÃ ÀÉÔÀÍÄÁÀ, ÛÄ-ÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÄÏÒÄÁÀ). ÀÃÄÍÏÆÉÍÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈAV ÂÀÌÔÀÒÄÁËÏÁÉÓ ÛÄÓÀÍÄËÄÁËÀÃ, ÀÍ re-entry ÔÀ-ØÉÊÀÒÃÉÉÓ ÊÀÒÃÉÏÅÄÒÓÉÉÓÀÈÅÉÓ.

ÉÛÅÉÀÈ ÛÄÌÈáÅÄÅÄÁÛÉ: ÄÓÌÏËÏËÉ 0,5-1,0 ÌÂ/ÊÂ 1ßÖÈÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ, ÛÄÌÃÄÂ ÉÍ×ÖÆÉÀ 50-300ÌÊÂ/ÊÂ/ßÈ, ÀÍ ËÀÁÄÔÀËÏËÉ 1-2 ÌÂ.ÁÏËÖÓÉÈ, ÛÄÌÃÄÂÉÍ×ÖÆÉÀ 1-2 ÌÂ/ßÈ (ÓÖË 50-200 ÌÂ). ËÀÁÄÔÀËÏËÉÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ äÉÐÄÒÔÏÍÖËÉ ÊÒÉÆÄÁÉÓ, ÀÍ ×ÄÏØÒÏÌÏ-

ÝÉÔÏÌÉÓ ÃÒÏÓ, 10 ÌÂ ÁÏËÖÓÉÈ, ÓÒÖËÉ ÃÏÆÀ 300ÌÂ.

ßÉÍÀÂÖËÈÀ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÀ, ÀÍ ÈÒÈÏËÀÈÖ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ – ÜÀÀÔÀÒÄÈ ÊÀÒÃÉÏÅÄÒÓÉÀ. ÃÉ-

ÂÏØÓÉÍÉ 0,125-05 ÌÂ i/v ÀÍ β-ÁËÏÊÄÒÉ ÀÍ i/v ÀÌÉÏÃÀ-ÒÏÍÉ (300 ÌÂ 30 ßÈ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ, ÛÄÌÃÄÂ 50-100ÌÂ/ÓÈ-ÛÉ) ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ AV ÂÀÌÔÀÒÄÁËÏÁÉÓÛÄÓÀÍÄËÄÁËÀÃ. ÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉÈ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÍáÏÒÝÉ-ÄËÃÄÓ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÖÒÉ ÊÀÒÃÉÏÅÄÒÓÉÀÝ, ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀ-ÒÊÖàÉÓ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÉÓ ÃÀÒÙÅÄÅÉÓ ÂÀ-ÒÄÛÄ. ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÖÍÃÀ ÉÚÏÓ ÀÃÄÊÅÀÔÖÒ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀ-ÝÉÀÆÄ.

ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÀÀÔÒÏÐÉÍÉ 0,25-0,5 ÌÂ I/V, ÓÒÖËÉ ÃÏÆÀ 1-2 ÌÂ. ÉÆÏÐÒÏÔÄÒÄÍÏËÉ 1 ÌÂ 100 ÌË NaCl-ÛÉ, ÉÍ×Ö-

ÆÉÀ ÌÀØÓÉÌÖÌ 75 ÌË/ÓÈ-ÛÉ (2-12 ÌÊÂ/ßÈ). ÈÖ ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÀ ÀÔÒÏÐÉÍÉÓÀÃÌÉ ÒÄÆÉÓÔÄÍÔÖËÉÀ,

ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÃÒÏÄÁÉÈÉ ÔÒÀÍÓÊÖÔÀÍÖÒÉ, ÀÍÔÒÀÍÓÅÄÍÖÒÉ ÐÄÉÓÉÍÂÉ.

ÈÄÏ×ÉËÉÍÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÌÌÉ ÃÒÏÓ ÀÔ-ÒÏÐÉÍ-ÒÄÆÉÓÔÄÍÔÖËÉ ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÁÏ-ËÖÓÉÈ 0,25-0,5 ÌÂ/ÊÂ, ÛÄÌÃÂÏÌÛÉ 0,2-0,4 ÌÂ/ÊÂ/ÓÈ,ÃÏÆÉÓ ÉÍ×ÖÆÉÉÈ.

ÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÀÀ ÒÒÉÉÔÔÌÌÉÉÓÓ ÃÃÀÀÒÒÙÙÅÅÄÄÅÅÉÉÓÓ ÃÃÒÒÏÏÓÓ

ÒÉÔÌÉÓ ÃÀÒÙÅÄÅÄÁÉ áÛÉÒÀÃ ÀÌÞÉÌÄÁÄÍ, ÀÍ ÀÌßÅÀÅÄÁÄÍ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÀÓ, ÒÉÓ ÂÀÌÏÝ ÓÀàÉÒÏÀ ÀÂÒÄÓÉ-ÖËÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ.

ÊÊÀÀÒÒÃÃÉÉÖÖËËÉÉ ÃÃÀÀÀÀÅÅÀÀÃÃÄÄÁÁÄÄÁÁÉÉ ÃÃÀÀ ÂÂÌÌÖÖ,, ÒÒÏÏÌÌËËÄÄÁÁÉÉÝÝ ÌÌÏÏÉÉÈÈááÏÏÅÅÓÓ ØØÉÉÒÒÖÖÒÒÂÂÉÉÖÖËË ÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÀÀÓÓ

ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉ ÌÌÉ ÛÄÌÃÄÂ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÂÖËÉÓ ÌÒÀÅÀËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÉÛÄÌÉÖÒÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÄÁÉÈ; ÐÀÒÊÖàÈÀÛÖÀ ÞÂÉÃÉÓÐÏÓÔÉÍ×ÀÒØÔÖËÉ ÃÄ×ÄØÔÉ; ÈÀÅÉÓÖ×ÀËÉ ÊÄÃËÉÓ ÒÖÐÔÖÒÀ; ÌßÅÀÅÄ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÀ ÂÖËÉÓ ÀÒÓÄÁÖËÉ ÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÃÒÏÓ;ÐÒÏÈÄÆÖËÉ ÓÀÒØÅËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ, ÀÍ ÈÒÏÌÁÏÆÉ; ÀÏÒÔÉÓ ÀÍÄÅÒÉÆÌÀ, ÀÍ ÀÏÒÔÉÓ ÃÉÓÄØÝÉÀ, ÐÄÒÉÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÙÒÖÛÉ ÂÀÓÊÃÏÌÉÈ; ÌßÅÀÅÄ ÌÉÔÒÀËÖÒÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀÝÉÀ; – ÉÛÄÌÉÖÒÉ ÐÀÐÉËÀÒÖËÉ ÊÖÍÈÉÓ

ÒÖÐÔÖÒÉÓ ÂÀÌÏ; – ÐÀÐÉËÀÒÖËÉ ÊÖÍÈÉÓ ÉÛÄÌÉÖÒÉ

ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÂÀÌÏ; – ÌÉØÓÏÌÖÒÉ ØÏÒÃÉÓ ÒÖÐÔÖÒÉÓ ÂÀÌÏ; – ÄÍÃÏÊÀÒÃÉÔÉÓ ÂÀÌÏ;– ÔÒÀÅÌÉÓ ÛÄÌÃÂÏÌ. ÌßÅÀÅÄ ÀÏÒÔÖËÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀÝÉÀ: – ÄÍÃÏÊÀÒÃÉÔÉÓ ÃÒÏÓ;– ÀÏÒÔÉÓ ÃÉÓÄØÝÉÉÓ ÃÒÏÓ;– ÂÖËÌÊÄÒÃÉÓ ÃÀáÖÒÖËÉ ÔÒÀÅÌÉÓ ÛÄÃÄÂÀÃ;ÅÀËÓÀËÅÀÓ ÓÉÍÖÓÉÓ ÀÍÄÅÒÉÆÌÉÓ ÒÖÐÔÖÒÀ; ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÉÓ ÃÒÏÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÖËÉ ÌßÅÀÅÄ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÀ, ÒÏÌÄËÉÝ ÌÏÉÈáÏÅÓ ÌÄØÀÍÉÊÖÒ ÃÀÌáÌÀÒÄ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÓ.

ÌÌÃÃÂÂÏÏÌÌÀÀÒÒÄÄÏÏÁÁÄÄÁÁÉÉ,, ÒÒÏÏÌÌËËÄÄÁÁÉÉÝÝ ÌÌÏÏÉÉÈÈááÏÏÅÅÓÓ ØØÉÉÒÒÖÖÒÒÂÂÉÉÖÖËË ÜÜÀÀÒÒÄÄÅÅÀÀÓÓ

ÓÐÄÝÉ×ÉÊÖÒÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÄÁÉÓ ÃÒÏÓ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÓÀàÉÒÏ ÂÀáÃÄÓ ØÉÒÖÒÂÉÖËÉ ÜÀÒÄÅÀ, ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ,ÒÏÌ ÂÖËÉÓ ÀÓÄÈÉ ÃÀÒÙÅÄÅÄÁÉ ÀÙÌÏÜÄÍÉË ÉØÍÀÓ ÒÀÝ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÓßÒÀ×ÀÃ.

12 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÄØÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÚÅÄËÀÆÄ ÙÉÒÄÁÖËÉ ÂÀÌÏÊÅËÄÅÀÀ ÉÌ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀÈÀ ÀÙÌÏÓÀÜÄÍÀÃ, ÒÏÌÄËÍÉÝ ÓÀàÉÒÏÄÁÄÍ ØÉ-ÒÖÒÂÉÖË ÊÏÒÄØÝÉÀÓ. ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÉÓ ÉÚÏÓ ÓÀßÚÉÓÉ ÄÔÀÐÉ ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÌÄØÀÍÉÊÖÒÉ ÂÀÒÈÖËÄÁÄÁÉÓ ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÊÖÒÀËÂÏÒÉÈÌÛÉ, ÒÏÂÏÒÝ ÄÓ ØÅÄÌÏÈÀÀ ÜÀÌÏÈÅËÉËÉ.

eqokardiografia eqokardiografia

perikardiumSi gamonaJoni

(gansakuTrebiT Tu > 10mm.)

gamonaJonis eqo simkvrive

tamponadis eqo niSnebi

pSZ ruptura

adgilmdebareoba

zoma

Qp:Qs

diagnozi: pSZ ruptura

medikamenturi Terapia

stabiluri pacienti

koronaruli angiografia

urgentuli qirurgiuli koreqcia

diagnozi ar aris gansazRvruli

filtvis arteriis kaTeterizacia

oqsimetria

O2-is mateba > 5% RA-RV Soris

arastabiluri pacienti:

ganixileT saWiroeba

intraaortuli

balonuri tumbosi

meqanikuri ventilaciis

filtvis arteriis

kaTeterizaciis

dauyovnebeli qirurgiuli

koreqcia


diagnozi: Tavisufali

kedlis ruptura

perikardiocentezi

siTxeebis gadasxma

inotropuli saSualebebi

ganixileT saWiroeba intra-

aortuli balonuri tumbosi


koreqcia

eqokardiografia

dabali EFar aris meqanikuri

dazianebis niSnebi

diagnozi: kardiogenuli Soki

parkuWis kunTovani masis

dakargvis gamo

medikamenturi Terapia:

ganixileT saWiroeba

intraaortuli balonuri

tumbosi


PCI, an CABGparkuWis damxmare

saSualeba

gulis transplantacia

eqokardiografia

mwvave mkveTri mitraluri

regurgitaciis eqo niSnebi

+/_ papilaruli kunTis, an

qordis rupturis vizualizacia

diagnozi: mwvave mitraluri

regurgitacia

medikamenturi Terapia

stabiluri pacienti


urgentuli qirurgiuli

mkurnaloba

Tu diagnozi ar aris

gansazRvruli: ganixileT

saWiroeba transezofaguri

eqokardiografiis (TEE)Tu TEE-iT ver daisva diagnozi -ganixileT filtvis arteriis

kaTeterizaciis saWiroeba.

pSZ rupturis gamoricxva

arastabiluri pacienti:

ganixileT saWiroeba

intraaortuli balonuri tumbosi


filtvis arteriis kaTeterizaciis



koreqcia


ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ (ÂØÖ)ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÊÉÓÀ ÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ

ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÄÁÀÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ (ÂÖ) ÃÉÀÂÍÏÆÉ ÄÌÚÀÒÄÁÀ ÛÄÌÃÄÂ

ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄÁÓ:ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÓ, ÒÏÂÏÒÉÝÀÀ ÓÖÍ-ÈØÅÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ, ÀÍ ÃÀÙËÉËÏÁÀ ÌÏÓÅÄÍÄÁÖËÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀÛÉ, ÃÀ/ÀÍ ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÀØÔÉÅÏÁÉÓ ÃÒÏÓ.ÂÖËÉÓ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÀ/ÀÍ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÉÓ ÏÁÉÄØÔÖÒ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÓ (ÖÐÉÒÀÔÄÓÀÃ ÄØÏÊÀ-ÒÃÉÏÂÒÀ×ÉÖËÓ).ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÆÄ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÐÀÓÖáÉ ÀÒÉÓ ÌáÀÒÃÀÌàÄÒÉ,ÌÀÂÒÀÌ ÀÒÀÓÀÊÌÀÒÉÓÉ ÌÔÊÉÝÄÁÖËÄÁÀ ÃÉÀÂÍÏÆÉÓÀÈÅÉÓ.ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÀÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ ÂÀÍÉ-

áÉËÄÁÀ ÒÏÂÏÒÝ ÂÖËÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ßÉ-ÍÀÐÉÒÏÁÀ ÃÀ ÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉÀ ÌÀÙÀË ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓÈÀÍ.

ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÔÄÒÌÉÍÄÁÉÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÃÀ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ: ÂÖ-

ËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ (ÂÌÖ) áÛÉÒÀÃ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ, ÒÏ-ÂÏÒÝ ÂÖËÉÓ ÀáÀËßÀÒÌÏØÌÍÉËÉ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ, ÀÍÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ (ÂØÖ) ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÓÀÙÌÍÉÛÅÍÄËÉ ÔÄÒÌÉÍÉ. ÀÌÀÓÈÀÍÀÅÄ, ÉÂÉ ÌÏÉÝÀÅÓ ÂÖËÉÓäÉÐÄÒÔÄÍÆÉÖË ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀÓ, ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÛÖ-ÐÄÁÀÓ, ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖË ÛÏÊÓ, ÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÌÀÒãÅÄÍÀ-ÌáÒÉÅ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀÓ. ÂÀÌßÅÀÅÄÁÄÁÉÈ áÛÉÒÀÃ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ, ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓ ÂÖËÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÞÉÒÉÈÀÃ ×ÏÒÌÀÓ.

ÂÖËÉÓ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÖÊÌÀÒÉ-ÓÏÁÉÓ ÛÄÃÀÒÄÁÀ: ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ áÛÉ-ÒÀÃ ÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÀÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÓÉÓÔÏËÖÒ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀÓÈÀÍ. ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÃÉ-ÀÓÔÏËÖÒÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ áÛÉÒÀÃ ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÒÃÄÁÀ ÌÀÛÉÍ,ÒÏÃÄÓÀÝ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÃÀ ÍÉÛÍÄÁÉ ÈÀÅÓ ÉÜÄÍÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄ-ÁÖËÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÓ ÐÉÒÏÁÄÁÛÉ. ÔÄÒÌÉÍÉ áÛÉÒÀÃÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÃÏÊÖÌÄÍÔÉÒÄÁÉÓÂÀÒÄÛÄ. ÄÓ ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉ áÛÉÒÉÀ áÀÍÃÀÆÌÖËÄÁÓÀ ÃÀ ØÀ-ËÄÁÛÉ.

ÂÖËÉÓ ÌÀÒãÅÄÍÀÌáÒÉÅÉ ÃÀ ÌÀÒÝáÄÍÀÌáÒÉÅÉÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ: ÄÓ ÔÄÒÌÉÍÄÁÉ ÂÀÍÉÓÀÆÙÅÒÄÁÀ ÉÌ ÓÉÍÃÒÏ-ÌÄÁÉÓ ÖÐÉÒÀÔÄÓÏÁÉÈ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÃÏÌÉÍÀÍÔÖÒÉÀ ÃÉÃÉßÒÉÓ, ÀÍ ÌÝÉÒÄ ßÒÉÓ ÅÄÍÄÁÛÉ ÛÄÂÖÁÄÁÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÉÈ.

ÂÂÀÀÍÍÓÓÀÀÆÆÙÙÅÅÒÒÄÄÁÁÀÀ ÃÃÀÀ ÞÞÉÉÒÒÉÉÈÈÀÀÃÃÉÉ ÔÔÄÄÒÒÌÌÉÉÍÍÄÄÁÁÉÉ

ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÃÀ ÍÉÛÍÄÁÉ

ÍÀÊËÄÁÉ ÖÒÈÉÄÒÈÊÀÅÛÉÒÉ ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÓÖÁÉÄØÔÖÒÃÀ ÏÁÉÄØÔÖÒ ÍÉÛÍÄÁÓÀ ÃÀ ÂÖËÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÓÉÌÞÉ-ÌÄÓ ÛÏÒÉÓ. ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÀÌÉÓÀ, ÓÖÁÉÄØÔÖÒÉ ÃÀ ÏÁÉ-ÄØÔÖÒÉ ÍÉÛÍÄÁÉ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÖÊÀÅÛÉÒÃÄÁÏÃÄÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓÐÒÏÂÍÏÆÓ ÃÀ ÀÌÃÄÍÀÃ ÉÓÉÍÉ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉ-ÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÞÉÌÉÓ ÊËÀÓÉ×ÉÊÀÝÉÉÓÀÈÅÉÓ. (ÌÀÂ.,ÍÉÖ-ÉÏÒÊÉÓ ÂÖËÉÓ ÀÓÏÝÉÀÝÉÉÓ (NYHA) ÊËÀÓÉ×ÉÊÀÝÉÀ).

ÃÃÉÉÀÀÂÂÍÍÏÏÆÆÉÉ

marcxena parkuWis

saeWvo disfunqcia

niSnebis mixedviT

dadasturdes gulis daavadebis

arseboba ekg rentgenologiuri,

an natriurezuli peptidis

(Tu SesaZlebelia)

gamokvlevebis mixedviT

eqokardiografia, birTvuli

angiografia an MRI, Tu SesaZlebelia

ganisazRvros etiologia,

simZime, gamomwvevi faqtorebi

da gulis disfunqciis tipi

testi ar aris

normaluri

testi

normaluria

testi

normaluria

gu, an mpdisfunqcia

naklebsava-

raudoa

gu, an mpdisfunqcia

naklebsava-

raudoa

damatebiTi

diagnostikuri

testebi,

sadac

saWiroa mag.,

koronaluri

angiografia

testi ar aris

normaluri

SeirCes

mkurnaloba

gulis saeWvo ukma-

risoba simptomebisa

da niSnebis mixedviT

ÄËÄØÔÒÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀÌÀ ÓÒÖËÉÀÃ ÍÏÒÌÀËÖÒÉ ÄËÄØÔÒÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀÌÀ

(ÄÊÂ) ÀÒ ÀÒÉÓ ÃÀÌÀáÀÓÉÀÈÄÁÄËÉ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÀÈÅÉÓ, ÀÌÃÄÍÀÃ ÍÏÒÌÀ-ËÖÒÉ ÄÊÂ ÓÀÄàÅÏÓ áÃÉÓ ÂÖ ÃÉÀÂÍÏÆÓ.

QRS ÊÏÌÐËÄØÓÉÓ 120 ÌÌ/ßÌ-ÆÄ ÌÄÔÀÃ ÂÀ×ÀÒÈÏ-ÄÁÀ ÂÅÀ×ÉØÒÄÁÉÍÄÁÓ ÂÖËÉÓ ÛÄÊÖÌÛÅÉÓ ÃÉÓÓÉÍØÒÏÍÉÆÌÆÄÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÛÄÓÀÁÀÌÉÓ ÌÉÌÀÒÈÖËÄÁÀÆÄ.

ÂÖËÌÊÄÒÃÉÓ ÒÄÍÔÂÄÍÖËÉ ÊÅËÄÅÀ ÂÖËÌÊÄÒÃÉÓ ÒÄÍÔÂÄÍÖËÉ ÊÅËÄÅÀ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ

ÊÀÒÃÉÏÌÄÂÀËÉÉÓ, ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÂÖÁÄÁÉÓ ÃÀ ÓáÅÀ ÐÖ-ËÌÏÍÖÒÉ ÐÀÈÏËÏÂÉÄÁÉÓ ÂÀÌÏÓÀÅËÄÍÀÃ.

äÄÌÀÔÏËÏÂÉÀ ÃÀ ÁÉÏØÉÌÉÀ ÒÖÔÉÍÖËÉ ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÊÖÒÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉ ÌÏÉÝ-

ÀÅÓ: ÓÉÓáËÉÓ ÓÀÄÒÈÏ ÀÍÀËÉÆÓ, ÐËÀÆÌÉÓ ÄËÄØÔÒÏËÉ-ÔÖÒ ÝÅËÀÓ, ÓÉÓáËÛÉ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÓ, ÂËÖÊÏÆÀÓ, ÙÅÉÞËÉÓ×ÄÒÌÄÍÔÄÁÓÀ ÃÀ ÛÀÒÃÏÅÀÍÀÓ. ×ÀÒÉÓÄÁÖÒÉ ãÉÒÊÅËÉÓ(ÈÉÒÏÉÃÖËÉ) ×ÖÍØÝÉÀ ÖÍÃÀ ÂÀÍÉÓÀÆÙÅÒÏÓ ÛÄÓÀÁÀÌÉÓÉÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÌÀáÀÓÉÀÈÄÁËÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ. ÂÖËÉÓ ÌßÅÀÅÄÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÛÄ-ÓÀÞËÏ ÀÒÓÄÁÏÁÀ ÖÍÃÀ ÂÀÌÏÉÒÉÝáÏÓ.

14 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÍÀÔÒÉÖÒÄÆÖËÉ ÐÄÐÔÉÃÄÁÉÔÅÉÍÉÓ ÍÀÔÒÉÖÒÄÆÖËÉ ÐÄÐÔÉÃÉÓ (BNP) ÃÀ NT-

PRO BNP-Ó ÊÏÍÝÄÍÔÒÀÝÉÉÓ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÀ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀ-ÍÉÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÉÀÂÍÏÆÉÓÀÈÅÉÓ. ÖÌÊÖÒÍÀËÄ-ÁÄË ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÈÀÍ, ÌÀÈÉ ÃÀÁÀËÉ ÀÍ ÍÏÒÌÀËÖÒÉ ÊÏÍÝÄ-ÍÔÒÀÝÉÀ ÓÀÄàÅÏÓ áÃÉÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ, ÒÏÂÏÒÝÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÂÀÌÏÌßÅÄÅÉ ÌÉÆÄÆÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÀÓ.

BNP ÃÀ NT-PRO BNP-Ó ÃÏÍÄÓ ÐËÀÆÌÀÛÉ ÀØÅÓÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÐÒÏÂÍÏÆÖËÉ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÁÀ.

ÉÓÄÈÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÄÁÉ, ÒÏÂÏÒÉÝÀÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀ-ÒÊÖàÉÓ äÉÐÄÒÔÒÏ×ÉÀ, ÂÖËÉÓ ÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÄÁÉ,ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÛÄÌÉÀ, äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÀ ÃÀ ×ÉËÔÅÉÓ ÀÒÔÄ-ÒÉÉÓ ÄÌÁÏËÉÀ, ÉßÅÄÅÓ ÍÀÔÒÉÖÒÄÆÖËÉ ÐÄÐÔÉÃÉÓ ÊÏÍÝÄ-ÍÔÒÀÝÉÉÓ ÌÀÔÄÁÀÓ.

ÃÏÐËÄÒ-ÄÄØÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀ×ÉÀÄÓ ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓ ÓÀÖÊÄÈÄÓÏ ÌÄÈÏÃÓ

ÌÏÓÅÄÍÄÁÖË ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀÛÉ ÂÖËÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÃÏÊÖ-ÌÄÍÔÀÝÉÉÓÀÈÅÉÓ.

ÚÅÄËÀÆÄ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÌÀáÀÓÉÀÈÄÁÄËÉ ÐÀÒÊÖàÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÉÓÀÈÅÉÓ ÀÒÉÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀ (LVEF). ÉÂÉ áÛÉÒÀÃ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÌÐÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÃÀ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÖËÉ ÓÉÓÔÏ-ËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ÃÉ×ÄÒÄÍÝÉÒÄÁÉÓÀ-ÈÅÉÓ.

ÂÀÍÌÄÏÒÄÁÉÈÉ ÄØÏÊÀÒÃÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÉÓ ÀÒÓÄÁÉÈÉ ÝÅËÉËÄÁÄÁÉÓ ÛÄ-ÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÒÏÝÀ ÓÀÅÀÒÀÖÃÏÀ ÌÐ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏ-ÅÀÍÉ ÛÄÝÅËÀ.

ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÀÔÒÀÍÓÌÉÔÒÀËÖÒÉ ÓÉÓáËÉÓ ÍÀÊÀÃÉÓ ÃÀ ÌÉÔÒÀ-

ËÖÒÉ ÓÀÒØÅËÉÓ áÅÒÄËÛÉ ÌÉÓÉ ÓÉÜØÀÒÉÓ ÊÏÌÁÉÍÉÒÄÁÖ-ËÉ ÛÄ×ÀÓÄÁÀ ÂÅÀÞËÄÅÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ×ÖÍØÝÉÉÓ áÀÒÉÓáÉÓ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÉÓ ÓÀÛÖÀËÄÁÀÓ.

ÀÅÓÄÁÉÓ ÓÀÌÉ ÔÉÐÉ: „ÂÀÖÀÒÄÓÄÁÖËÉ ÒÄËÀØÓÀÝÉÀ“,„×ÓÄÅÃÏ-ÍÏÒÌÀËÖÒÉ ÀÅÓÄÁÀ“ ÃÀ „ÒÄÓÔÒÉØÝÉÖËÉ ÀÅÓÄ-ÁÀ“ ÀÓÀáÀÅÓ ÌÓÖÁÖØ, ÆÏÌÉÄÒ ÃÀ ÌÊÅÄÈÒ ÃÉÀÓÔÏËÖÒ ÃÉ-Ó×ÖÍØÝÉÀÓ.

ÂÖËÉÓ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓÃÉÀÂÍÏÆÉ ÌÏÉÈáÏÅÓ, ÒÏÌ ØÅÄÌÏÜÀÌÏÈÅËÉËÉ ÓÀÌÉÅÄ ÌÃ-ÂÏÌÀÒÄÏÁÀ ÃÀÊÌÀÚÏ×ÉËÃÄÓ:

1. ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÖÁÉÄØÔÖÒÉ ÃÀ ÏÁÉÄØÔÖÒÉÍÉÛÍÄÁÉ.

2. ÌÐ ÍÏÒÌÀËÖÒÉ, ÀÍ ÌáÏËÏÃ ÌÝÉÒÄÃ ÃÀØÅÄÉÈÄ-ÁÖËÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀ. (EF>45-50%).

3. ÌÐ ÒÄËÀØÓÀÝÉÉÓÀ ÃÀ/ÀÍ ÄËÀÓÔÉÊÖÒÏÁÉÓ ÃÀÒÙÅÄÅÀ

ÂÖËÉÓ ÌÀÂÍÉÔÖÒ – ÒÄÆÏÍÀÍÓÖËÉ ÊÅËÄÅÀ (CMR)

ÆÄÃÌÉßÄÅÍÉÈ ÃÀáÅÄßÉËÉ ÃÀ ÒÄÐÒÏÃÖÝÉÒÄÁÀÃÉ –ßÀÒÌÏÃÂÄÍÉÈÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÀÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÃÀ ÌÀÒãÅÄÍÀ ÐÀ-ÒÊÖàÄÁÉÓ ÌÏÝÖËÏÁÄÁÉÓ ÃÀÓÀÈÅËÄËÀÃ, ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖ-àÉÓ ÂËÏÁÀËÖÒÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÀ ÒÄÂÉÏÍÖËÉ ×ÖÍØÝÉÉÓ,ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÓÉÓØÉÓ, ÌÀÓÉÓ ÂÀÌÏÓÀÈÅËÄËÀÃ, ÂÖËÉÓ ÓÀ-ÒØÅËÄÁÉÓ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÉÓ ÛÄÓÀ×ÀÓÄÁËÀÃ.

×ÉËÔÅÉÓ ×ÖÍØÝÉÖÒÉ ÓÉÍãÄÁÉ:ÓÐÉÒÏÌÄÔÒÉÀ ÓÀÓÀÒÂÄÁËÏÀ ØÏÛÉÍÉÓÀ ÃÀ äÀÄÒÉÓ

ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÒÄÓÐÉÒÀÝÉÖËÉ ÌÉÆÄÆÉÓ ÂÀÌÏÓÀÒÉÝáÀÃ ÃÀ

×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÈÀÍÌáËÄÁÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÓÉÌÞÉÌÉÓ ÛÄÓÀ×ÀÓÄ-ÁËÀÃ.

ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÖÍÃÀ ÜÀÖÔÀÒÃÄÓ ÂÖ-

ËÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÚÅÄËÀ ÉÌ ÐÀÝÉÄÍÔÓ, ÒÏ-ÌÄËÍÉÝ ÀÒ ÄØÅÄÌÃÄÁÀÒÄÁÉÀÍ ÀÒÓÄÁÖË ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÓ.

ÀÓÄÅÄ, ÉÂÉ ÖÍÃÀ ÂÀÍÉáÉËÄÁÏÃÄÓ.1) ÓÔÄÍÏÊÀÒÃÉÉÓ, ÀÍ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÛÄÌÉÉÓ ÄÐÉÆÏÃÉÓ

ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÀÒ ÄØÅÄÌÃÄÁÀÒÄÁÉÀÍÛÄÓÀÁÀÌÉÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÓ.

2) ÌÊÅÄÈÒÉ ÌÉÔÒÀËÖÒÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀÝÉÉÓ, ÀÍ ÀÏÒÔÉÓÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÐÀÈÏËÏÂÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÚÅÄËÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓÈÅÉÓ,ÅÉÓÈÀÍÀÝ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ØÉÒÖÒÂÉÖËÉ ÜÀÒÄÅÀ.

ÓáÅÀ ÂÀÌÏÊÅËÄÅÄÁÉÓáÅÀ ÂÀÌÏÊÅËÄÅÄÁÉ (ÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓ ÔÄÓÔÉ, ÍÄÉÒÏÄÍÃÏ-

ÊÒÉÍÖËÉ ÔÄÓÔÄÁÉ, äÏËÔÄÒÉÓ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ) ÍÀÊËÄÁÀÃÉÍ×ÏÒÌÀÝÉÖËÉÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÉÀÂÍÏÆÉÓ ÃÀÓÀÃÀ-ÓÔÖÒÄÁËÀÃ. ÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓ ÔÄÓÔÉÓ ÜÀÔÀÒÄÁÀ ÓÀÓÀÒÂÄ-ÁËÏÀ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÓÉÌÞÉÌÉÓÀ ÃÀ ÐÒÏÂÍÏÆÉÓ ÛÄ×ÀÓÄÁÉÓÀ-ÈÅÉÓ.

ÌÌÀÀÒÒÝÝááÄÄÍÍÀÀ ÐÐÀÀÒÒÊÊÖÖààÉÉÓÓ ÓÓÉÉÓÓÔÔÏÏËËÖÖÒÒÉÉ ÃÃÉÉÓÓ××ÖÖÍÍØØÝÝÉÉÉÉÈÈ ÂÂÀÀÌÌÏÏßßÅÅÄÄÖÖËËÉÉ ÂÂÖÖËËÉÉÓÓÖÖÊÊÌÌÀÀÒÒÉÉÓÓÏÏÁÁÉÉÓÓ ÌÌÊÊÖÖÒÒÍÍÀÀËËÏÏÁÁÀÀ

ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÌÉÆÀÍÉ 1. ÐÒÄÅÄÍÝÉÀ:À) ÃÀÀÅÀÃÄÁÄÁÉÓÀ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓ ÂÖËÉÓ

ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÃÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÀ×ÖÞÅÄËÓ (äÉ-ÐÄÒÔÄÍÆÉÀ, ÊÀÃ, ÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÐÀÈÏËÏÂÉÄÁÉ ÃÀ À.Û.)

Á) ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÐÒÏÂÒÄÓÉÒÄÁÉÓ, ÌÀÓ ÛÄÌÃÄÂ,ÒÀÝ ÊÀÒÃÉÖËÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ ÃÀÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÉÀ.

2. ÝáÏÅÒÄÁÉÓ áÀÒÉÓáÉÓ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÀ ÀÍ ÂÀÖÌãÏÁÄ-ÓÄÁÀ.

3. ÓÉÊÅÃÉËÏÁÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÀ

ÀÒÀ×ÀÒÌÀÊÏËÏÂÉÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ

ÝáÒÉËÉ ¹1. ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÒÜÄÅÄÁÉ ÃÀ ÙÏÍÉÓÞÄÁÄÁÉ

ÂÀÂÒÞÄËÄÁÀ...

ÐÀÝÉÄÍÔÉÓÀ ÃÀ ÌÉÓÉ ÏãÀáÉÓ ßÄÅÒÄÁÉÓÀÈÅÉÓ ÀáÓÍÀ-ÂÀÍÌÀÒÔÄÁÀÍÉ– ÀÅÖáÓÍÀÈ ÈÖ ÒÀ ÀÒÉÓ ÂÖËÉÓ

ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÃÀ ÒÀÔÏÌ ÜÍÃÄÁÀ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ– ÀÅÖáÓÍÀÈ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌÉÆÄÆÄÁÉ– ÒÏÂÏÒ ÂÀÌÏÅÉÝÍÏÈ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÃÀ

ÒÏÂÏÒ ÌÏÅÉØÝÄÈ, ÈÖ ÉÓÉÍÉ ÂÀÌÏÜÍÃÄÁÀ– ÚÏÅÄËÃÙÉÖÒÉ ÀßÏÍÅÀ ÃÀ ÒÏÂÏÒ ÌÏÅÉØÝÄÈ,

ÈÖ ßÏÍÀ ÉÌÀÔÄÁÓ– ÂÀÅÖÙÅÉÞÏÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÃÌÉ ÒßÌÄÍÀ– ÀÅÖáÓÍÀÈ ×ÀÒÌÀÊÏËÏÂÉÖÒÉ ÃÀ

ÀÒÀ×ÀÒÌÀÊÏËÏÂÉÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÃÌÉ ÃÀÌÏÒÜÉËÄÁÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÁÀ.

– ÌÉÅÀÙßÉÏÈ, ÒÏÌ ÐÀÝÉÄÍÔÌÀ ÖÀÒÉ ÈØÅÀÓ ÓÉÂÀÒÄÔÆÄ.– ÐÒÏÂÍÏÆÉÓ ÂÀÝÍÏÁÀ.


ÝáÒÉËÉ-33.ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉ ÐÒÏÝÄÃÖÒÄÁÉ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏ-

ÒÄÁÉÈ, ÀÍ ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍÉÓ ÒÄÝÄÐÔÏÒÈÀ ÁËÏÊÄÒÄ-ÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÓÀÓ


–ÂÀÍÉáÉËÄÈ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÃÀ ÓáÅÀ ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÔÏÒÄ-ÁÉÓ ÓÀàÉÒÏÄÁÉÓÀ ÃÀ ÃÏÆÉÒÄÁÉÓ ÓÀÊÉÈáÉ.

–ÛÄÆÙÖÃÄÈ ÂÀÃÀàÀÒÁÄÁÖËÉ ÃÉÖÒÄÆÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÃÀßÚÄÁÀÌÃÄ.

ÃÀÃÂÄÓ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÉÓ, ÀÍÛÄßÚÅÄÔÉÓ ÓÀÊÉÈáÉ (ÈÖ ÉÓÉÍÉ ÃÀÍÉÛÍÖËÉÀ) ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉ-ÔÏÒÉÓ ÃÀßÚÄÁÀÌÃÄ 24 ÓÈ-ÉÈ ÀÃÒÄ.

–ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÏÍÉÅÒÖËÉ ÉÚÏÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÉÈ ÌÊÖ-ÒÍÀËÏÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÀ ÓÀÙÀÌÏÓ, ÒÏÝÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉ ßÄÅÓ, ÒÀÈÀÛÄÌÝÉÒÃÄÓ ÀÒÔÄÒÉÖË ßÍÄÅÀÆÄ ÐÏÔÄÍÝÉÖÒÀÃ ÍÄÂÀÔÉÖÒÉÄ×ÄØÔÉ.

–ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÃÀÉßÚÄÈ ÌÝÉÒÄ ÃÏÆÄÁÉÈ ÃÀ ÂÀÔÉÔÒÄÈÉÓÄÈ ÛÄÌÀÍÀÒÜÖÍÄÁÖË ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ, ÒÏÌÄËÈÀ Ä×ÄØÔÉÝ ÃÀ-ÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÉÀ ÃÉÃ ÊÅËÄÅÄÁÛÉ (ÝáÒÉËÉ 2).

ÝáÒÉËÉ-22. ÄÅÒÏÐÀÛÉ ÌÉÙÄÁÖËÉ ÆÏÂÉÄÒÈÉ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÉÓ ÃÏÆÉÒÄÁÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÒÏÓ

ÐÒÄÐÀÒÀÔÉÓÃÀÓÀáÄËÄÁÀ

ÛÄÌÀÍÀÒÜÖÍÄÁÄËÉÃÏÆÀÓÀßÚÉÓÉ ÃÏÆÀ

ÊÀÐÔÏÐÒÉËÉ 25-50 ÌÂ 3ãÄÒ ÃÙ.6,25 ÌÂ 3X ÃÙ.

ÄÍÀËÀÐÒÉËÉ 10 ÌÂ 2 ãÄÒ ÃÙ.2,5 ÌÂ ÃÙÄÛÉ

ËÉÆÉÍÏÐÒÉËÉ 5-20 ÌÂ ÃÙÄÛÉ2,5 ÌÂ ÃÙÄÛÉ

ÒÀÌÉÐÒÉËÉ 2,5-5 ÌÂ 2 ãÄÒ ÃÙ.1,25-2,5 ÌÂ ÃÙÄÛÉ

ÔÒÀÍÃÏËÀÐÒÉËÉ 4 ÌÂ ÃÙÄÛÉ1 ÌÂ ÃÙÄÛÉ

¹ 1 ÝáÒÉËÉÓ ÂÀÂÒÞÄËÄÁÀ...

ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÛÄ×ÀÓÄÁÀ– Ä×ÄØÔÄÁÉ– ÃÏÆÉÒÄÁÀ ÃÀ ÌÉÙÄÁÉÓ ÃÒÏ– ÂÅÄÒÃÉÈÉ Ä×ÄØÔÄÁÉ ÃÀ ÈÀÍÀÌÏÅËÄÍÄÁÉ– ÒÏÂÏÒ ÌÏÅÉØÝÄÈ ÃÏÆÉÓ ÂÀÃÀàÀÒÁÄÁÉÓÀÓ– ÃÀÌÏÖÊÉÃÄÁËÀÃ ÌÉÙÄÁÉÓ ßÄÓÄÁÉ

(ÈÅÉÈÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ)

ÃÀÓÅÄÍÄÁÀ ÃÀ ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÀØÔÉÅÏÁÀ– ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÀØÔÉÅÏÁÉÓ ÛÄÆÙÖÃÅÀ

ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÌáÏËÏÃ ÂÌÖ, ÀÂÒÄÈÅÄ ÂØÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÓ ÃÒÏÓ.

– ÓÀàÉÒÏÀ ÉÓÄÈÉ ÃÙÉÖÒÉ ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÀØÔÉÅÏÁÉÓ ÃÀÝÅÀ, ÒÀÝ ÀÒ ÂÀÌÏÉßÅÄÅÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÂÀÜÄÍÀÓ.

– ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÀØÔÉÅÏÁÉÓ ÐÒÏÂÒÀÌÉÓ ÛÄÓÒÖËÄÁÀ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ NYHA II-III ÊËÀÓÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ.

– ÌÉÅÝÄÈ ÒÜÄÅÀ ÓÀÌÖÛÀÏÓ ÛÄÓÒÖËÄÁÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ.

ÌÏÂÆÀÖÒÏÁÀ– ÈÀÅÉÃÀÍ ÀÅÉÝÉËÏÈ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÌÏÂÆÀÖÒÏÁÀ,

ÆÙÅÉÓ ÃÏÍÉÃÀÍ ÌÀÙÀË, ÞÀËÉÀÍ ÝáÄË ÃÀ ÔÄÍÉÀÍ ÀÃÂÉËÄÁÛÉ ÌÂÆÀÅÒÏÁÀ.

ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ, ÒÏÌÄËÈÀÝ ÖÍÃÀ ÅÄÒÉÃÏÈ, ÀÍ ÓÉ×ÒÈáÉËÉÈ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ.– ÀÍÈÄÁÉÓ ÓÀßÉÍÀÀÙÌÃÄÂÏ ÀÒÀÓÔÄÒÏÉÃÖËÉ

ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ ÃÀ ÊÏØÓÉÁÄÁÉ– I ÊËÀÓÉÓ ÀÍÔÉÀÒÉÈÌÉÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ– ÊÀËÝÉÖÌÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ– ÔÒÉÝÉÊËÖÒÉ ÀÍÔÉÃÄÐÒÄÓÀÍÔÄÁÉ– ËÉÈÉÖÌÉ– ÊÏÒÔÉÊÏÓÔÄÒÏÉÃÄÁÉ

ÃÉÄÔÀ ÃÀ ÚÏÅÄËÃÙÉÖÒÉ ÒÜÄÅÄÁÉ – ÍÀÔÒÉÖÌÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓ ÊÏÍÔÒÏËÉ– ÌÞÉÌÄ ÂÖ ÃÒÏÓ àÀÒÁÀÃ

ÓÉÈáÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓÀÂÀÍ ÈÀÅÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÀ(ÌÀÂ., >1,5Ë/ÃÙÄÛÉ)

– ÖàÌÄËÏÁÉÓÀ ÃÀ ÂÖËÉÓÌÉÄÒÉ ÊÀáÄØÓÉÉÓ ÛÄ×ÀÓÄÁÀ

ÓÄØÓÖÀËÖÒÉ ÀØÔÉÅÏÁÀ – ×ÏÓ×ÏÃÉÄÓÈÄÒÀÆÀ 5-ÉÓ ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÀÒ ÀÒÉÓ

ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉ ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÒÏÓ. ÈÖ ÌÀÈ ÌÀÉÍÝ ÉÚÄÍÄÁÄÍ, ÍÉÔÒÀÔÉÓ ÌÉÙÄÁÉÃÀÍ 24-48 ÓÈ ÌÀÉÍÝ ÖÍÃÀ ÉÚÏÓ ÂÀÓÖËÉ (ÍÉÔÒÀÔÉÓ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÉÓ ÛÄÓÀÁÀÌÉÓÀÃ)

ÅÀØÝÉÍÀÝÉÀ – ÒÜÄÅÄÁÉ ÉÌÖÍÉÆÀÝÉÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ– ×ÀÒÈÏÃ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÂÒÉÐÉÓ

ÓÀßÉÍÀÀÙÌÃÄÂÏ ÉÌÖÍÉÆÀÝÉÀ

ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÌÏßÏÃÄÁÖËÉÀ, ÒÏÂÏÒÝ ÐÉ-ÒÅÄËÉ ÒÉÂÉÓ ÈÄÒÀÐÉÀ, ÃÀØÅÄÉÈÄÁÖË, ÀÍ ÓÖÁÍÏÒÌÖËÉÓÉÓÔÏËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÈ,ÀÍ ÌÀÈ ÂÀÒÄÛÄ (ÌÀÂ., EF<40-45%).

ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÃÏÆÉÓ ÔÉÔÒÀÝÉÀ ÖÍÃÀ ÌÏ-áÃÄÓ ÃÉÃÉ, ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÀÃÉ ÊÅËÄÅÄÁÉÈ ÃÀÃÀÓÔÖÒÄ-ÁÖË Ä×ÄØÔÉÀÍ ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ (ÝáÒÉËÉ 2).

ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÀáÀÍÂÒÞËÉÅÄÁÄÍ ÃÀ ÀÖÌãÏÁÄ-ÓÄÁÄÍ ÓÉÝÏÝáËÉÓ áÀÒÉÓáÓ, ÀÌÝÉÒÄÁÄÍ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÓ ÃÀÌÐ ÒÄÌÏÃÄËÉÒÄÁÀÓ, ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀÓÀ ÃÀÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓÓÉáÛÉÒÄÓ.

ÌÀÈÉ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÂÅÄÒÃÉÈÉ Ä×ÄØÔÉ ÀÒÉÓáÅÄËÀ, äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ, ÈÉÒÊÌËÄÁÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ, äÉÐÄÒÊÀ-ËÉÄÌÉÀ ÃÀ ÀÍÂÉÏÄÃÄÌÀ. ÍÏÒÌÏÔÄÍÆÉÖË ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÓÉ-ÓÔÏËÖÒÉ ÃÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ßÍÄÅÉÓ ÝÅËÉËÄÁÀ ÃÀ ÐËÀ-ÆÌÉÓ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓ ÌÀÔÄÁÀ, ÜÅÄÖËÄÁÒÉÅ, ÍÀÊËÄÁÀÃ ÌÏÓÀ-ËÏÃÍÄËÉÀ.

ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÖÊÖÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÀ-ÈÅÉÓ, ÈÉÒÊÌËÉÓ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÁÉËÀÔÄÒÀËÖÒÉ ÓÔÄÍÏ-ÆÉÈÀ ÃÀ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÛÄÛÖÐÄÁÉÈ (ÀÍÂÉÏÄÃÄÌÀ).

ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍ-ÂÂÀÒÃÀÌØÌÍÄËÉ ×ÄÒÌÄÍÔÉÓ ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ (ÀÂ×-ÉÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ)

ÃÀÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÉ Ä×ÄØÔÖÒÏÁÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ/äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉÈ

16 kardi o eqspresi 950000 390000 004


–ÈÖ ÈÉÒÊÌËÉÓ ×ÖÍØÝÉÀ ÌÊÅÄÈÒÀÃ ÖÀÒÄÓÃÄÁÀ,ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÛÄßÚÅÉÔÄÈ.

–ÛÄÆÙÖÃÄÈ ÊÀËÉÖÌÉÓ ÃÀÌÆÏÂÅÄËÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÉÓÌÉÙÄÁÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÓÀÓ.

–ÛÄÆÙÖÃÄÈ ÀÍÈÄÁÉÓ ÓÀßÉÍÀÀÙÌÃÄÂÏ ÀÒÀÓÔÄÒÏ-ÉÃÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÓÀ ÃÀ ÊÏØÓÉÁÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÀ.

–ÂÀÃÀÀÌÏßÌÄÈ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÀ, ÈÉÒÊÌËÉÓ ×Ö-ÍØÝÉÀ ÃÀ ÄËÄØÔÒÏËÉÔÄÁÉ ÃÏÆÉÓ ÈÉÈÏÄÖËÉ ÌÏÌÀ-ÔÄÁÉÃÀÍ 1-2 ÊÅÉÒÉÓ ÈÀÅÆÄ, 3 ÈÅÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÃÀ, ÛÄ-ÌÃÂÏÌÛÉ – 6 ÈÅÄÛÉ ÄÒÈáÄË.

ÓÐÄÝÉÀËÉÓÔÉÓ ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÖË ÚÖÒÀÃÙÄÁÀÓÄØÅÄÌÃÄÁÀÒÄÁÉÀÍ ÛÄÌÃÄÂÉ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ:

–ÒÏÌÄËÈÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌÉÆÄÆÉ ÖÝÍÏÁÉÀ;–ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÀ <100 mm/Hg–ÐËÀÆÌÉÓ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉ >150 ÌÌÏË/Ë–ÐËÀÆÌÉÓ ÍÀÔÒÉÖÌÉ <135 ÌÌÏË/Ë–ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ.–ÓÀÒØÅËÏÅÀÍÉ ÐÀÈÏËÏÂÉÉÓ, ÒÏÂÏÒÝ ÐÉÒÅÄ-

ËÀÃÉ ÌÉÆÄÆÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ.


ÀÒÀÓÀÊÌÀÒÉÓÉ ÛÄÃÄÂÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ.–ÂÀÉÆÀÒÃÏÓ ÃÉÖÒÄÔÉÊÉÓ ÃÏÆÀ.–ÌÉÄÝÄÓ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÉ ÏÒãÄÒ ÃÙÄÛÉ.–ÌÉÄÝÄÓ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÉ ÈÉÀÆÉÃÖÒ ÛÀ-

ÒÃÌÃÄÍÄÁÈÀÍ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉ.–ÌÞÉÌÄ ×ÏÒÌÉÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÒÏÓ ÃÀ-

ÄÌÀÔÏÓ ÌÄÔÏËÀÆÏÍÉ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓÀ ÃÀ ÄËÄØÔÒÏËÉ-ÔÄÁÉÓ áÛÉÒÉ ÊÏÍÔÒÏËÉÈ.

ÊÀËÉÖÌÉÓ ÛÄÌÍÀáÅÄËÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ–ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÌáÏËÏÃ ÌÀÛÉÍ, ÒÏÝÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ

ÌÉÄÒ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÉÒÄÁÉÓ, ÀÍ ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏ-ÁÉÓÀÓ – ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÉÓ ÃÀÁÀËÉ ÃÏ-ÆÉÈ (ÌÀÂ., ÓÐÉÒÏÍÏËÀØÔÏÍÉ) ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄ-ÁÉÓ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÉÓÀÓ, äÉÐÏÊÀËÉÄÌÉÀ ÌÀÉÍÝ ÍÀÒÜÖÍÃÄÁÀ.

–ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÃÀÉßÚÄÈ ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÉÓ ÌÉÙÄÁÉÈÊÅÉÒÀÛÉ ÄÒÈáÄË, ÂÀÊÏÍÔÒÏËÃÄÓ ÐËÀÆÌÉÓ ÊÀËÉÖÌÉÃÀ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉ 5-7-ÃÙÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÌÉÙÄÁÉÃÀÍ. ÃÏÆÉÓÔÉÔÒÀÝÉÉÓÀÓ 5-7-ÃÙÉÀÍÉ ÉÍÔÄÒÅÀËÄÁÉÈ ÂÀÃÀÀÌÏ-ßÌÄÈ ÊÀËÉÖÌÉÓ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÉ ÌÉÓÉ ÓÔÀÁÉËÉÆÀÝÉÉÓÌÉÙßÄÅÀÌÃÄ.

–ÐÄÒÓÉÓÔÖËÉ äÉÐÏÊÀËÉÄÌÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÊÀËÉ-ÖÌÉÓ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÓ ÃÀÌÀÔÄÁÀ, ÞÉÒÉÈÀÃÀÃ, ÖÛÄÃÄÂÏÀ.

ÝáÒÉËÉ-44. ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ


ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÈ–ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ, ÀÍ ÈÉÀÆÉÃÖÒÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ ÂÀÌÏ-

ÉÚÄÍÄÈ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÈÀÍ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉ (ÈÖ ÐÀ-ÝÉÄÍÔÄÁÉ ÉÔÀÍÄÍ).

–ÈÖ ÂËÏÌÄÒÖËÖÒÉ ×ÉËÔÒÀÝÉÉÓ ÓÉÜØÀÒÄ (Â×Ó-GFR) <30 ÌË/ßÈ-ÛÉ, ÀÒ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÈÉÀÆÉÃÖÒÉÛÀÒÃÌÃÄÍÄÁÉ, ÂÀÒÃÀ ÉÌ ÛÄÌÈáÅÄÅÉÓÀ, ÒÏÝÀ ÉÓÉÍÉÃÀÍÉÛÍÖËÉÀ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÈÀÍ ÄÒÈÀÃ.

ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ (×ÖÒÏÓÄÌÉÃÉ, ÁÖÌÄ-ÔÀÃÉÍÉ, ÔÏÒÀÓÄÌÉÃÉ), ÈÉÀÆÉÃÖÒÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ, ÌÄ-ÔÏËÀÆÏÍÉ

ÃÉÖÒÄÔÉÊÉ ÀÒÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÌÊÖ-ÒÍÀËÏÁÉÓÀÈÅÉÓ, ÒÏÝÀ ÓÉÈáÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÀ ÌÀÍÉ×ÄÓÔÉÒÄÁÖ-ËÉÀ ×ÉËÔÅÄÁÛÉ ÛÄÂÖÁÄÁÉÓ ÃÀ/ÀÍ ÓÀÖÙËÄ ÅÄÍÄÁÛÉ ÛÄ-ÂÖÁÄÁÉÓ ÃÀ/ÀÍ ÐÄÒÉ×ÄÒÉÖËÉ ÛÄÛÖÐÄÁÉÓ ÓÀáÉÈ.

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ ÚÏÅÄËÈÅÉÓ ÖÍÃÀ ÃÀÉÍÉÛÍÏÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÈÀÍ ÃÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÈÀÍ ÄÒÈÀÃ (ÈÖ ÛÄÓÀ-ÞËÄÁÄËÉÀ).

ÌÀÈÉ ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÂÅÄÒÃÉÈÉ Ä×ÄØÔÉÀ äÉÐÏÊÀËÉÄÌÉÀ,äÉÐÏÌÀÂÍÉÄÌÉÀ, äÉÐÏÍÀÔÒÉÄÌÉÀ, ÌÑÀÅÀ-ÔÖÔÏÅÀÍÉ ÃÉÓÁÀ-ËÀÍÓÉ, äÉÐÄÒÖÒÉÊÄÌÉÀ ÃÀ ÂËÖÊÏÆÉÓÀÃÌÉ ÔÏËÄÒÀÍÔÏ-ÁÉÓ ÃÀÒÙÅÄÅÀ (ÈÉÀÆÉÃÄÁÉ).

ÊÀËÉÖÌÉÓ ÛÄÌÍÀáÅÄËÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ (ÀÌÉËÏ-ÒÉÃÉ, ÔÒÉÀÌÔÄÒÄÍÉ, ÓÐÉÒÏÍÏËÀØÔÏÍÉ)

ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉÓ ÂÀÒÃÀ ÓáÅÀ ÊÀ-ËÉÖÌÛÄÌÍÀáÅÄËÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ ÖÍÃÀ ÃÀÉÍÉÛÍÏÓ ÌáÏËÏÃÌÀÛÉÍ, ÒÏÝÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÌÉÄÒ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓÀ, ÀÍÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÉÓ (ÌÀÂ., ÓÐÉÒÏÍÏËÀØÔÏ-ÍÉÓ) ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÉÈ ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÊÏÌÁÉÍÉÒÄ-ÁÖËÀÃ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓ ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ, ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉ-ÓÏÁÉÓÀÓ äÉÐÏÊÀËÉÄÌÉÀ ÍÀÒÜÖÍÃÄÁÀ.

ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ

ÁÄÔÀ-ÀÀÃÒÄÍÏÒÄÝÄÐÔÏÒÄÁÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ (β-ÁÁËÏÊÄÒÄÁÉ)

β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀ-ÒÉÓÏÁÉÓ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ, ÌÓÖÁÖØÉ, ÆÏÌÉÄÒÉ ÃÀ ÌÊÅÄÈÒÉ×ÏÒÌÉÓ (NYHA-II–III), ÉÛÄÌÉÖÒÉ ÃÀ ÀÒÀÉÛÄÌÉÖÒÉ ÊÀ-ÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÉÓÀ ÃÀ ÌÐ ÛÄÌÝÉÒÄÁÖËÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀ-ØÝÉÉÓ ÃÒÏÓ, ÓÔÀÍÃÀÒÔÖË ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÆÄ ÌÚÏ×É ÚÅÄËÀÐÀÝÉÄÍÔÉÓÀÈÅÉÓ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÈÀÍ ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄ-ÁÈÀÍ ÄÒÈÀÃ (ÈÖ ÒÀÉÌÄ ÖÊÖÜÅÄÍÄÁÀ ÀÒ ÀÒÉÓ).

ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ×ÏÍÆÄ β-ÁËÏÊÄ-ÒÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÖÍÃÀ ÃÀÄÌÀÔÏÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÈÈÄÒÀÐÉÀÓ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÂÖ-ËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÈ, ÈÖ ÌÉÓ ÂÀÒÄÛÄ.

β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÀÌÝÉÒÄÁÓ ÓÉÊÅÃÉËÏ-ÁÀÓ, äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÓÉáÛÉÒÄÓ, ÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÓ ×Ö-ÍØÝÉÖÒ ÊËÀÓÓ ÃÀ ÀÍÄËÄÁÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÂÀÖÀÒÄ-ÓÄÁÀÓ. ÄÓ Ä×ÄØÔÉ ÃÀÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÉÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ÚÅÄËÀ ØÅÄãÂÖ×ÛÉ.

ÓáÅÀÃÀÓáÅÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓÀÓ ÀÒÓÄÁÏÁÓÊËÉÍÉÊÖÒ Ä×ÄØÔÖÒÏÁÀÓ ÛÏÒÉÓ ÓáÅÀÏÁÀ. ÛÄÓÀÁÀÌÉÓÀÃ,ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÌáÏËÏÃ ÁÉÓÏÐÒÏËÏËÉÓ, ÊÀÒÅÄÃÉË-ÏËÉÓ, ÌÄÔÏÐÒÏËÏËÉÓ ÓÖØÝÉÍÀÔÉÓÀ ÃÀ ÍÄÁÉÅÏËÏËÉÓÌÉÙÄÁÀ.*

* ÓÀÃÙÄÉÓÏÃ ÌÄÔÏÐÒÏËÏËÉ ÓÀØÀÒÈÅÄËÏÛÉ ÌáÏËÏÃ ÔÀ-ÒÔÒÀÔÉÓ ×ÏÒÌÉÈ ÀÒÉÓ ÒÄÂÉÓÔÒÉÒÄÁÖËÉ, ÓÖØÝÉÍÀÔÉÓ Ï×ÉÝÉ-ÀËÖÒÀÃ ÛÄÞÄÍÀ ãÄÒãÄÒÏÁÉÈ ÛÄÖÞËÄÁÄËÉÀ. ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀÓÍÄÁÉÅÏËÏËÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ ÊÉ ÀÌÄÒÉÊÄËÉ ÊÀÒÃÉÏËÏ-ÂÄÁÉ ãÄÒãÄÒÏÁÉÈ ÀÒ ÉÆÉÀÒÄÁÄÍ (ÒÄÃ. ÛÄÍÉÛÅÍÀ).

18 kardi o eqspresi 950000 390000 004


ÝáÒÉËÉ-77. ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÀÍ-ÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓÀ ÃÀ ÃÏÆÉÒÄÁÉÓÀÈÅÉÓ (ÓÐÉ-ÒÏÍÏËÀØÔÏÍÉ, ÄÐËÄÒÄÍÏÍÉ).

ÖÌÊÖÒÍÀËÄÈ ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ(NYHA-III-IV) ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ, ÀÍ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÀáÀËÉÉÍ×ÀÒØÔÉÓ, ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÀ ÃÀ ÃÉÀÁÄÔÉÓÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ, ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÈ ÃÀ ÃÉÖÒÄ-ÔÉÊÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ.

ÛÄÀÌÏßÌÄÈ ÐËÀÆÌÀÛÉ ÊÀËÉÖÌÉÓ (<5.0 mmol/L)ÃÀ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓ ÃÏÍÄ (< 250 µmol/L).

ÃÀÖÌÀÔÄÈ ÓÐÉÒÏÍÏËÀØÔÏÍÉÓ ÌÝÉÒÄ ÃÏÆÀ (12,5-25mg), ÀÍ ÄÐËÄÒÄÍÏÍÉÓ ÌÝÉÒÄ ÃÏÆÀ (25 ÌÂ), ÃÙÄÛÉÄÒÈáÄË.

ÊÅËÀÅ ÛÄÀÌÏßÌÄÈ ÐËÀÆÌÀÛÉ ÊÀËÉÖÌÉÓÀ ÃÀ ÊÒÄ-ÀÔÉÍÉÍÉÓ ÃÏÍÄ 4-6 ÃÙÉÓ ÛÄÌÃÄÂ.

ÈÖ ÚÏÅÄËÉ ÛÄÌÏßÌÄÁÉÓÀÓ ÛÒÀÔÉÓ K>5-5,5mmol/L, ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ ÃÏÆÀ 50%-ÉÈ, ÈÖ K>5,5mmol/L-ÆÄ – ÛÄßÚÃÄÓ ßÀÌËÉÓ ÌÉÙÄÁÀ.

ÈÖ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÃÀÍ ÄÒÈÉ ÈÅÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÂÖËÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÊÅËÀÅ ÂÒÞÄËÃÄÁÀ ÃÀ ÍÏ-ÒÌÏÊÀËÉÄÌÉÀÝ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÖËÉÀ, ÂÀÆÀÒÃÄÈ ÃÏÆÀÃÙÄÛÉ 50ÌÂ-ÌÃÄ. ÄÒÈÉ ÊÅÉÒÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÂÀÃÀÌÏßÌÃÄÓÐËÀÆÌÀÛÉ ÊÀËÉÖÌÉÓÀ ÃÀ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓ ÃÏÍÄ.

ÝáÒÉËÉ-66. β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÓ ÓÀßÚÉÓÉ ÃÏÆÉÒÄÁÀ,ÓÀÌÉÆÍÄ ÃÏÆÀ ÃÀ ÔÉÔÒÀÝÉÉÓ ÓØÄÌÀ (ÃÉÃÉ, ÒÀÍÃÏ-ÌÉÆÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ).

ÊÀÒÅÄÃÉËÏËÉ ÌÉÉÙÄÁÀ ÃÙÄÛÉ 2-ãÄÒ, ÃÀÍÀÒÜÄÍÉ ÁÄÔÀ-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ – ÄÒÈáÄË ÃÙÄÛÉ

β-bblokeri

sawyisi

doza

(mg)

dozirebis

etapebi

(mg/dReSi)

samizne

doza

(mg/dR.)

titraciis

periodi

bisoprololi

mmeettoopprroolloolliiss

ssuuqqcciinnaattii CR

karvediloli

nebivololi

1.25

12.5/25

3.125

1.25

2.5; 3.75; 5; 7.5; 10

25; 50; 100; 200

6.25; 12.5; 25; 50

2.5; 5; 10

10

200

50

10

kvira-TTve

kvira-TTve

kvira-TTve

kvira-TTve

ÝáÒÉËÉ-55. ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉ ÐÒÏÝÄÃÖÒÄÁÉ β-ÁËÏÊÉÒÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÓÀÓ

1. ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÖÍÃÀ ÉÌÚÏ×ÄÁÏÃÄÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓÓÀÁÀÆÉÓÏ ÈÄÒÀÐÉÀÆÄ (ÈÖ ÖÊÖÜÅÄÍÄÁÄÁÉ ÀÒ ÀÒÉÓ).

2. ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÖÍÃÀ ÉÌÚÏ×ÄÁÏÃÄÓ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ ÓÔÀÁÉËÖÒÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀÛÉ: ÀÒ ÖÍÃÀ ÓàÉÒÃÄÁÏÃÄÈ ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÀÃ ÉÍ-ÏÔÒÏÐÖËÉ ÀÂÄÍÔÄÁÉÓ ÛÄÚÅÀÍÀ ÃÀ ÀÒ ÖÍÃÀ ÀÙÄÍÉÛÍÄÁÏ-ÃÄÓ ÓÉÈáÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÉÓ ÍÉÛÍÄÁÉ.

3. ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÃÀÅÉßÚÏÈ ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÄÁÉÈ ÃÀ ÛÄÌÃÄÂÂÀÅÔÉÔÒÏÈ ÛÄÌÀÍÀÒÜÖÍÄÁÄË ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ, ÒÏÌÄËÈÀ Ä×ÄØ-ÔÖÒÏÁÀÝ ÃÀÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÉ ÃÀ ÌÏßÏÃÄÁÖËÉÀ ÃÉÃ ÊÅËÄ-ÅÄÁÛÉ (ÝáÒÉËÉ 6), ÈÖ ÀÒÓÄÁÖËÉ ÃÏÆÀ ÊÀÒÂÀÃ ÀÉÔÀÍÄ-ÁÏÃÀ, ÃÏÆÀ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÂÀÏÒÌÀÂÃÄÓ ÚÏÅÄË 1-2 ÊÅÉÒÀÛÉ.ÖÌÒÀÅËÄÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÄÁÛÉ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ßÀÒÌÀÒÈÅÀ ÛÄÓÀÞËÄ-ÁÄËÉÀ ÀÌÁÖËÀÔÏÒÉÖË ÐÉÒÏÁÄÁÛÉ.

4. ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÂÀÒÃÀÌÀÅÀËÉ ÂÀÖÀÒÄÓÄÁÀ, äÉ-ÐÏÔÄÍÆÉÀ, ÀÍ ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÀ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÂÀÌÏÅËÉÍÃÄÓ ÔÉÔ-ÒÀÝÉÉÓ ÐÄÒÉÏÃÛÉ, ÀÍ ÌÉÓ ÛÄÌÃÄÂ.

À) ÜÀÀÔÀÒÄÈ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ, ÓÉÈ-áÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÉÓ, äÉÐÏÔÄÍÆÉÉÓ ÃÀ ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÁÒÀÃÉÊÀÒÃ-ÉÉÓ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ.

Á) ÈÖ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÖÀÒÄÓÃÄÁÀ, ÂÀÉÆÀÒÃÏÓ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄ-ÁÉÓÀ ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÃÏÆÀ; ÈÖ ÓÀàÉÒÏÀ, ÃÒÏ-ÄÁÉÈ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ β-ÁËÏÊÄÒÉÓ ÃÏÆÀ.

Â) ÈÖ ÅÉÈÀÒÃÄÁÀ äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ, ãÄÒ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ ÅÀÆÏ-ÃÉËÀÔÀÔÏÒÄÁÉÓ ÃÏÆÀ, áÏËÏ ÛÄÌÃÄÂ, ÈÖ ÓÀàÉÒÏÀ, β-ÁËÏÊÄÒÉÓ ÃÏÆÀ.

Ã) ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÉÓÀÓ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ, ÀÍ ÛÄßÚÃÄÓ ÉÌ ÐÒÄÐÀ-ÒÀÔÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÀ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÀÌÝÉÒÄÁÄÍ ÂÖËÉÓÝÄÌÉÓ ÓÉá-ÛÉÒÄÓ. ÓÀàÉÒÏÄÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ β-ÁËÏÊÄÒÉÓÃÏÆÀ, ÌÀÂÒÀÌ ÌÏÉáÓÍÀÓ ÌáÏËÏÃ ÉÌ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÈÖÀÌÉÓÉ ÀÛÊÀÒÀ ÓÀàÉÒÏÄÁÀÀ.

Ä) ÒÏÝÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀ ÓÔÀÁÉËÉÆÃÄÁÀ, ÃÀ-ÃÂÄÓ β-ÁËÏÊÄÒÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓ ÂÀÍÀáËÄÁÉÓ ÃÀ/ÀÍ, ÂÀÔÉÔÅÒÉÓÀÖÝÉËÄÁËÏÁÉÓ ÓÀÊÉÈáÉ.

5. ÈÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÉÒÄÁÖË ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ, ÒÏÌËÄÁÉÝÉÙÄÁÄÍ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÓ, ÓÀàÉÒÏ áÃÄÁÀ ÉÍÏÔÒÏÐÉÆÌÉÓ ÛÄÍÀ-ÒÜÖÍÄÁÀ, ÖÌãÏÁÄÓÉÀ ÌÉÄÝÄÓ ×ÏÓ×ÏÃÉÄÓÈÄÒÀÆÉÓ ÉÍäÉÁÉ-ÔÏÒÄÁÉ, ÀÍ ËÄÅÏÓÉÌÄÍÃÀÍÉ, ÒÀÃÂÀÍ ÌÀÈÉ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉÄ×ÄØÔÉ ÀÒ ÀÒÉÓ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÈÀÍ ÀÍÔÀÂÏÍÉÆÌÛÉ.

ÓÐÄÝÉÀËÉÓÔÉÓ ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÖË ÚÖÒÀÃÙÄÁÀÓÌÏÉÈáÏÅÄÍ ÛÄÌÃÄÂÉ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ

À) ÂÖËÉÓ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄÍÉ (III-IV ÊËÀÓÉ).Á) ÂÀÖÒÊÅÄÅÄËÉ ÄÔÉÏËÏÂÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ.Â) ÛÄÃÀÒÄÁÉÈÉ ÖÊÖÜÅÄÍÄÁÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÉÓÀÓ: ÖÓÉÌÐÔÏÌÏ

ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÉÓ ÃÀ/ÀÍ ÃÀÁÀËÉ ÀÒÔÄÒÉÖËÉ ßÍÄÅÉÓ ÛÄÌÈáÅÄ-ÅÀÛÉ;

Ã) ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÄÁÉÓÀÃÌÉ ÀÒÀÔÏËÄÒÀÍÔÖËÉ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ.Ä) ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÀÃÒÄ ÖÊÅÄ ÉÙÄÁÃÍÄÍ β-ÁË-

ÏÊÄÒÓ ÃÀ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÂÀÜÄÍÉÓ ÂÀÌÏ ÛÄÖßÚÃÀÈ ÀÌ ÐÒÄÐÀ-ÒÀÔÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ.

Å) ÁÒÏÍØÖËÉ ÀÓÈÌÉÓÀ ÃÀ ÐÖËÌÏÍÖÒÉ ÌÞÉÌÄ ÐÀÈÏËÏ-ÂÉÄÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ.

ÖÊÖÜÅÄÍÄÁÄÁÉ: À) ÁÒÏÍØÖËÉ ÀÓÈÌÀ ÃÀ ÐÖËÌÏÍÖÒÉ ÌÞÉÌÄ ÃÀÀÅÀÃÄ-

ÁÄÁÉ.Á) ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÀ ÃÀ äÉÐÏÔÄÍÆÉÀ.

ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀÃÀÄÌÀÔÏÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÓ, β-ÁËÏÊÄÒÄÁÓÀ ÃÀ ÃÉÖÒÄ-ÔÉÊÄÁÓ NYHA III-IV ×ÖÍØÝÉÖÒÉ ÊËÀÓÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉ-ÄÍÔÄÁÛÉ, ÒÀÈÀ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ ÀÅÀÃÏÁÀ ÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ.

ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÓÀ ÃÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÈÀÍ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÂÀÃÀÔÀÍÉË, ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÀ ÃÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÀ/ÀÍ,ÃÉÀÁÄÔÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ. ÉÂÉ ÀÌÝÉÒÄÁÓ ÓÉÊÅÃÉËÏ-ÁÀÓ.

ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÒÄÝÄÐÔÏÒÄÁÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ

20 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍ-II-ÉÓ ÒÄÝÄÐÔÏÒÄÁÉÓ ÁËÏÊÄÒÄÁÓ (ARB)ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÓ ÀØÅÈ ÌÓÂÀÅÓÉ, ÀÍ ÄÊÅÉÅÀËÄÍÔÖÒÉÄ×ÄØÔÉ ÓÉÊÅÃÉËÉÓÀ ÃÀ ÀÅÀÃÏÁÉÓ ÌáÒÉÅ ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÂÖ-ËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÃÀ ÌÌÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÖË ÐÀÝÉÄÍÔÄ-ÁÛÉ, ÒÏÌÄËÈÀÝ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÀ ÃÀÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÀÙÄÍÉÛÍÄÁÀÈ. ARB ÛÄ-ÓÀÞËÏÀ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÖË ÉØÍÄÓ, ÒÏÂÏÒÝ ÀËÔÄÒÍÀÔÉÅÀÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÀÖÔÀÍËÏÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ.

ARB ÌÉÙÄÁÀ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÈÀÍ ÃÀβ-ÁËÏÊÄÒÄÁÈÀÍ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀ-ÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÉÌ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ, ÒÏÌÄËÈÀÝ ÊÅËÀÅÒÜÄÁÀÈ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ, ÒÀÈÀ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ ÃÀÂÖ ÌÉÆÄÆÉÈ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÒÉÝáÅÉ.

ARB ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÀ ÃÀ ÌÉÓÉ ÌÏÍÉÔÏÒÉ-ÍÂÉ ÀÂ× ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓ ÐÒÏÝÄÃÖÒÄÁÉÓ ÌÓÂÀ-ÅÓÉÀ (Éá. ÝáÒÉËÉ-8)

ÀÍÂÉÏÔÄÍÆÉÍ-III-ÉÉÓ ÒÄÝÄÐÔÏÒÈÀ ÁËÏÊÄÒÄÁÉ (ARB)

ÝáÒÉËÉ-88. ARB-Ó ÃÀÓÀÛÅÄÁÉ ÃÀ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉ ÃÏÆÄÁÉ

doza

(mg/dReSi)preparatis dasaxeleba

dadasturebuli efeqti sikvdiloba/avadobaze

kandesartanis cileqsetili

valsartani

aseve SesaZlebelia

eprosartani

irbesartani

lozartani

telmisartani

4-32

80-360

400-800

150-300

50-100

40-80

ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ* ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÍÄÁÉÓÌÉÄÒÉ

ÓÉÌÞÉÌÉÓ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÓÀ ÃÀ ÂÖËÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÖÊ-ÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÉÌÉÓÀ, ÀÒÉÓ ÈÖÀÒÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ.

ÃÉÂÏØÓÉÍÓ ÀÒÀ ÀØÅÓ ÃÀÃÀÓÔÖÒÄÁÖËÉ ÃÀÃÄÁÉÈÉ ÛÄÃÄÂÉÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÆÄ, ÌÀÂÒÀÌ ÌÀÍ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÛÄÀÌÝÉÒÏÓäÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÀ ÃÀ, ÊÏÍÊÒÄÔÖËÀÃ, ÂÂÖÖ ÂÀÖÀÒÄÓÄÁÉÈ ÂÀÌÏ-ßÅÄÖËÉ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÃÀ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ.

ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÝÉÖÒÉ ÀÂÄÍÔÄÁÉ ÐÉÒÃÀÐÉÒ ÅÀÆÏÃÉËÀÔÀÔÏÒÄÁÓ ÓÐÄÝÉ×ÉÊÖÒÉ ÒÏËÉ

ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÛÉ ÀÒ ÄÍÉàÄ-ÁÀÈ, ÈÖÌÝÀ ÍÉÔÒÀÔÄÁÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÏÃÄÓ ØÏÛÉÍÉÓÛÄÓÀÌÝÉÒÄÁËÀÃ, ÀÍ ÈÀÍÌáËÄÁÉ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÓÔÄÍÏÊÀÒÃÉÉÓÓÀÌÊÖÒÍÀËÏÃ. ÆÏÂÉÄÒÈÉ ÊÀËÝÉÖÌÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÉ (×ÄËÏ-ÃÉÐÉÍÉ, ÀÌËÏÃÉÐÉÍÉ) ÛÄÓÀÞËÏÀ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÖË ÉØÍÄÓ ÓÔÀÁÉ-ËÖÒÉ ÓÔÄÍÏÊÀÒÃÉÉÓ, ÀÍ ÉÓÄÈÉ äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÉÓ ÃÒÏÓ, ÒÏ-ÌÄËÉÝ ÅÄÒ ÄØÅÄÌÃÄÁÀÒÄÁÀ ÓáÅÀ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏ-ÁÀÓ.

äÉÃÒÀËÀÆÉÍÓ ÃÀÌÀÔÄÁÖËÉ ÉÆÏÓÏÒÁÉÃ ÃÉÍÉÔÒÀÔÉ.ÈÖ ARB ÃÀ ÀÀÂÂ××-ÀÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ ÅÄÒ ÉÔÀÍÄÍ,

ÌÀÛÉÍ ÖÍÃÀ ÂÀÂÒÞÄËÃÄÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ äÉÃÒÀËÀÆÉÍ/ÍÉÔÒÀÔÉÓÊÏÌÁÉÍÀÝÉÉÈ, ÒÀÈÀ ÛÄÌÝÉÒÃÄÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ ÃÀ ÂÀÖÌãÏÁÄ-ÓÃÄÓ ÝáÏÅÒÄÁÉÓ áÀÒÉÓáÉ.

ÀÍÔÉÈÒÏÌÁÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ

ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÀ ÌÊÀÝÒÀÃÀÀ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉ ÂÖËÉÓ ÖÊ-ÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ ßÉÍÀÂÖËÈÀ ×ÉÁÒÉ-ËÀÝÉÉÓ, ÀÓÄÅÄ ÀÍÀÌÍÄÆÛÉ ÈÒÏÌÁÄÌÁÏËÉÖÒÉ ÂÀÒÈÖËÄÁÄ-ÁÉÓÀ ÃÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÌÏÞÒÀÅÉ ÈÒÏÌÁÉÓ ÀÒÓÄÁÏ-ÁÉÓÀÓ.

ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÂÀÃÀÔÀÍÉÓ ÛÄ-ÌÃÄÂ, ÀÓÐÉÒÉÍÉ, ÀÍ ÐÄÒÏÒÀËÖÒÉ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÍÔÄÁÉ ÒÄ-ÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÌÄÏÒÄÖËÉ ÐÒÏ×ÉËÀØÔÉÊÉÓÀÈÅÉÓ.

ÀÓÐÉÒÉÍÓ ÖÍÃÀ ÄÒÉÃÏÍ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÂÀ-ÖÀÒÄÓÄÁÉÓ ÂÀÌÏ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ÂÀÍÌÄÏÒÄÁÉÈÉ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀ-ÝÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ.

ÀÍÔÉÀÒÉÈÌÉÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ

ÀÍÔÉÀÒÉÈÌÉÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ, ÂÀÒÃÀ β-ÁËÏÊÄÒÄ-ÁÉÓÀ, ÜÅÄÖËÄÁÒÉÅ, ÀÒ ÀÒÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉ ØÒÏÍÉÊÖËÉÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÈÅÉÓ.

ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÓ, ÀÍ ÌÃÂÒÀÃÉ ÈÖ ÀÒÀÌÃÂÒ-ÀÃÉ ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÛÄÓÀÞËÏÀÍÀÜÅÄÍÄÁÉ ÂÀáÃÄÓ ÓáÅÀ ÀÍÔÉÀÒÉÈÌÉÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÈÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÝ (ÌÀÂ., ÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉÈ).

ØÉÒÖÒÂÉÖËÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ

ØÉÒÖÒÂÉÖËÀÃ ÊÏÒÄØÔÉÒÄÁÀÃÉ ÐÀÈÏËÏÂÉÄÁÉÓÛÄÓÀáÄÁ ÚÏÅÄËÈÅÉÓ ÖÍÃÀ É×ÉØÒÏÈ.

ÌÖËÔÉÝÄÍÔÒÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉÓ ÛÄÃÄÂÀÃ ÀÒ ÀÒÓÄ-ÁÏÁÓ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ, ÒÏÌÄËÄÁÉÝ ÀÃÀÓÔÖÒÄÁÄÍ ÒÄÅÀÓÊÖËÀ-ÒÉÆÀÝÉÉÓ ÓÀÒÂÄÁÄËÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÉÓÀÈÅÉÓ.

ÌÉÔÒÀËÖÒÉ ÓÀÒØÅËÉÓ ÌÊÅÄÈÒÉ ÍÀÊËÏÅÀÍÄÁÉÓ ÌØ-ÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ØÉÒÖÒÂÉÀÌ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÌÏÂÅÝÄÓ ÓÉÌÐÔÏ-ÌÖÒÉ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÀ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ, ÈÀÅÉÓÖ×ÀËÉ ÊÄÃËÉÓ ÃÉÃÉ ÀÍ-ÄÅÒÉÆÌÄÁÉÈ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÉßÅÄÅÓ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀ-ÒÉÓÏÁÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÀÓ, ÌÏßÏÃÄÁÖËÉÀ ÀÍÄÅÒÉÆÌÄØÔÏÌÉÀ.

ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÐÄÉÓÌÄÊÄÒÄÁÉÈ

ÐÄÉÓÉÍÂÉ ÉáÌÀÒÄÁÀ ÌÊÀÝÒÀÃ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÖËÉ ÜÅÄ-ÍÄÁÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÉÓ ÓÀÌÊÖÒÍÀËÏÃ. ÌÀ-ÒãÅÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÐÄÉÓÉÍÂÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÉßÅÄÅÓ ÐÀÒÊÖàÈÀ ÀÓÉÍØÒÏÍÉÆÌÓ ÃÀÛÄÓÀÞËÏÀ ÃÀÀÌÞÉÌÏÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ.

ÒÄÓÉÍØÒÏÍÉÆÀÝÉÖËÉ ÈÄÒÀÐÉÀ ÁÉ-ÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉÐÄÉÓÉÍÂÉÓ ÌÄÛÅÄÏÁÉÈ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÀ-ÁÀËÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÃÀ ÐÀÒÊÖàÈÀ ÀÓÉÍØÒÏ-ÍÉÆÌÉÓ ÌØÏÍÄ (QRS>120ms) ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÒÏÌËÄÁÓÀÝÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÏÐÔÉÌÀËÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀ, ÖÍÀÒÜÖÍÃÄÁÀÈÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ (NYHA-III-IV). ÉÂÉ ÀÌÝÉÒÄÁÓ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀ-ÝÉÉÓ ÒÉÝáÅÓÀ ÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓ.

ÉÌÐËÀÍÔÉÒÄÁÖËÉ ÊÀÒÃÉÏÅÄÒÔÄÒ-ÃÄ×ÉÁÒÉËÀÔÏÒÉ (ICD) (ÉÊÃ)

ÉÊÃ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉ ÁÉ-ÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒ ÐÄÉÓÉÍÂÈÀÍÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÒÄ×ÒÀØÔÄÒÖËÉ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ÓÀÌÊÖÒÍÀËÏÃ (NYHA-III-IV). ÃÀÁÀËÉ ÂÀÍÃÄ-ÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÈ (EF<25%) ÃÀ QRS-ÉÓ ÂÀáÀÍÂÒÞËÉÅÄÁÉÈ(QRS>120ms). ÒÀÈÀ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÃÄÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÉÓÀ ÃÀÀÅÀÃÏÁÉÓ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÉ.

ÉÊÃ ÈÄÒÀÐÉÀ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÒÏ-ÌÄËÈÀÝ ÀÍÀÌÍÄÆÛÉ ÀÙÄÍÉÛÍÄÁÀÈ ÂÖËÉÓ ÂÀÜÄÒÄÁÉÓ, ÀÍ ÐÀ-ÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÌÃÂÒÀÃÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀ.* ixile gv. 53


ÉÊÃ ÉÌÐËÀÍÔÀÝÉÀ ÛÄÃÄÂÉÀÍÉÀ ÃÀÁÀËÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ×ÒÀØÝÉÉÓ (EF<30-35%) ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ (ÌÀÂÒÀÌ, ÀÒÀÐÉÒÅÄË 40 ÃÙÄÛÉ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÂÀÃÀÔÀ-ÍÉÃÀÍ), ÏÐÔÉÌÀËÖÒÉ ÁÀÆÉÓÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ×ÏÍÆÄ (ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ, ARB, β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÓ ÃÀ ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉÓ ÜÀÈÅËÉÈ), ÖÄÝÀÒÉ ÓÉÊÅÃÉËÉÓ ÛÄÓÀÌÝÉ-ÒÄÁËÀÃ.

ÛÄÒÜÄÅÉÓ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄÁÉ, áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÃÀÊÅÉÒÅÄÁÉÓÓÉÒÈÖËÄ ÃÀ ÌÏÌÀÔÄÁÖËÉ ÀÅÀÃÏÁÀ, ÃÀÊÀÅÛÉÒÄÁÖËÉÉÌÐËÀÍÔÀÝÉÀÓÈÀÍ, ÀÓÄÅÄ ÐÒÏÝÄÃÖÒÉÓ ÌÀÙÀËÉ ÙÉÒÄÁÖ-ËÄÁÀ, ÛÄÖÞËÄÁÄËÓ áÃÉÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀ-ÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ×ÀÒÈÏ ÌÀÓÄÁÛÉ ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÀÃÉ, ÃÉÃÉÊÅËÄÅÄÁÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉÓ ÂÀÅÒÝÄËÄÁÀÓ.

ÂÖËÉÓ ÔÒÀÍÓÐËÀÍÔÀÝÉÀ

ÂÖËÉÓ ÂÀÃÀÍÄÒÂÅÀ ÀÒÉÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÌÉÓÀÙÄÁÉ×ÏÒÌÀ ×ÉÍÀËÖÒÉ ÄÔÀÐÉÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÒÏÓ,ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÉÌÉÓÀ, ÒÏÌ ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÀÃÉ ÊÅËÄÅÄÁÉ ÀÒÜÀÔÀÒÄÁÖËÀ. ÓÀÅÀÒÀÖÃÏÀ, ÒÏÌ ÄÓ ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉ ÆÒÃÉÓÂÀÃÀÒÜÄÍÀÓ, ×ÖÍØÝÉÖÒ ÖÍÀÒÉÀÍÏÁÀÓ, ÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÓ ÓÉ-ÝÏÝáËÉÓ áÀÒÉÓáÓ, ÀÁÒÖÍÄÁÓ ÛÒÏÌÉÓÖÍÀÒÉÀÍÏÁÀÓ. ÂÀÌÏ-ÚÄÍÄÁÖËÉ ÖÍÃÀ ÉØÍÄÓ ÛÄÒÜÄÅÉÓ ÓßÏÒÉ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄÁÉ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÌÏÉÀÆÒÄÁÏ-ÃÍÄÍ ÂÖËÉÓ ÂÀÃÀÍÄÒÂÅÉÓ ÊÀÍÃÉÃÀÔÄÁÀÃ, ÚÏÅÄËÂÅÀÒÉÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÃÌÉ ÒÄ×ÒÀØÔÄÒÖËÉ ÃÀ ÝÖÃÉ ÐÒÏÂÍÏÆÉÓÌÞÉÌÄ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÀØÅÈ.

ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÖÓÉÌÐÔÏÌÏÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ (NYHA-II ÊËÀÓÉ)

ÃÀÉßÚÄÈ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÃÀ ÂÀÔÉÔÒÄÈ ÒÄÊÏ-ÌÄÍÃÄÁÖË ÓÀÌÉÆÍÄ ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ.

ÃÀÖÌÀÔÄÈ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ, ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÉÈ ÂÀÃÀÔÀ-ÍÉËÉ ÌÌÉ ÛÄÌÃÄÂ.

ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ(NYHA-III-IIV ÊËÀÓÉ).

ÓÉÈáÉÓ ÛÄÂÖÁÄÁÉÓ ÍÉÛÍÄÁÉÓ ÂÀÒÄÛÄ: ÃÀÉßÚÄÈ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÃÀ ÂÀÔÉÔÒÄÈ ÓÀÌÉÆÍÄ

ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ. ÃÀÖÌÀÔÄÈ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ ÃÀ ÂÀÔÉÔÒÄÈ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄ-

ÁÖË ÓÀÌÉÆÍÄ ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ.

ÓÉÈáÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ:ÌÉÅÝÄÈ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ

ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀ.ÒÏÝÀ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÌÏÉÊËÄÁÓ (ÓÉÈáÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÉÓ

ÍÉÛÍÄÁÉ ÀËÀÂÃÄÁÀ):–ÂÀÍÀÂÒÞÄÈ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ (ÏÐÔÉÌÉÆÄÁÖËÉ ÃÏ-

ÆÄÁÉÈ).–ÛÄÝÅÀËÄÈ ÃÉÖÒÄÔÉÊÉÓ ÃÏÆÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÓÔÀÁÉËÖ-

ÒÏÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ.–ÃÀÉßÚÄÈ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÓ ÌÉÝÄÌÀ ÃÀ ÂÀÆÀÒÃÄÈ ÒÄÊÏ-

ÌÄÍÃÄÁÖË ÓÀÌÉÆÍÄ ÃÏÆÄÁÀÌÃÄ.–ÈÖ ÀÒÉÓ äÉÐÏÊÀËÉÄÌÉÀ, ÃÀÖÌÀÔÄÈ ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ

ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ.–ÂÀÀÂÒÞÄËÄÈ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ, ÈÖ ÀÙÉ-

ÍÉÛÍÄÁÀ ÂÖ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÀ ÌÞÉÌÄÃÀÍ ÓÀÛÖÀËÏ ÓÉÌÞÉÌÄ-ÌÃÄ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ, ÒÏÌÄËÈÀÝ ÒÜÄÁÀÈ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÀÍÖÌÞÉÌÃÄÁÀÈ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀ – ÃÀÖÌÀÔÄÈ ARB.

ÈÖ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÖÀÒÄÓÃÄÁÀÐÀÝÉÄÍÔÄÁÈÀÍ, ÒÏÌÄËÈÀÝ ÒÜÄÁÀÈ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ, ÀÍ

ÖÌÞÉÌÃÄÁÀÈ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀ, É×ÉØÒÄÈ ARB ÃÀÌÀÔÄÁÉÓ ÓÀ-ÊÉÈáÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ.

NYHA-III ÊËÀÓÉÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÌÀ, ÒÏÌÄËÈÀ ÌÃÂÏ-ÌÀÒÄÏÁÀ NYHA-IV ÊËÀÓÉÃÀÍ ÁÏËÏ ÄØÅÓÉ ÈÅÉÓ ÂÀÍÌÀ-ÅËÏÁÀÛÉ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÃÀ, ÀÍ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÌÀ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÌÏ-ÝÄÌÖË ÌÏÌÄÍÔÛÉ ÛÄÄÓÀÁÀÌÄÁÉÀÍ NYHA-IV ÊËÀÓÓ, ÖÍÃÀÌÉÉÙÏÍ ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÉÈ ÓÐÉÒÉÍÏËÀØÔÏÍÉ (12,5-50 ÌÂÃÙÄÛÉ). ÄÐËÄÒÄÍÏÍÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÌÉÄÝÄÓ ÌÉ ÛÄÌÃÄÂ, ÌÐ ÓÉ-ÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ, ÂÀÃÀÔÀÍÉËÉ ÌÌÉ, ÀÍ ÂÖËÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÍÉÛÍÄÁÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÉÓÀÓ, ÀÍ ÃÉÀÁÄÔÉÓ ×ÏÍÆÄ.

áÛÉÒÀÃ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÓ ÄÌÀÔÄÁÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉ-ÃÄÁÉ.

ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÃÏÆÉÓÂÀÆÒÃÀ, áÛÉÒÀÃ ÓÀÓÀÒÂÄÁËÏÀ ÃÉÖÒÄÆÖËÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄ-ÁÉÓ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÝ (ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÓ+ ÈÉÀÆÉÃÄÁÉ).

ÂÀÍÉáÉËÄÁÀ ÂÖËÉÓ ÒÄÓÉÍØÒÏÍÉÆÀÝÉÉÓ ÓÀÊÉÈáÉ, ÌÐÃÄÓÉÍØÒÏÍÉÆÀÝÉÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÉÓÀÓ.

ÂÖËÉÓ ÂÀÃÀÍÄÒÂÅÉÓ, ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉ ÒÄÅÀÓÊÖËÀÒÉ-ÆÀÝÉÉÓ, ÀÍÄÅÒÉÆÌÄØÔÏÌÉÉÓ, ÀÍ ÓÀÒØÅÄËÄÁÉÓ ØÉÒÖÒÂÉÉÓÒÏËÉ ÛÄÆÙÖÃÖËÉÀ.

××ÀÀÒÒÌÌÀÀÊÊÏÏËËÏÏÂÂÉÉÖÖÒÒÉÉ ÈÈÄÄÒÒÀÀÐÐÉÉÉÉÓÓ ÛÛÄÄÒÒÜÜÄÄÅÅÀÀ

ÓØÄÌÀ-22.ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉ-

ÄÍÔÈÀ ×ÀÒÌÀÊÏËÏÂÉÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÀ ÃÀÌÏÊÉÃÄÁÖËÉÀ ÌÀÒÝáÄÍÀÐÀÒÊÖàÉÓ ÓÉÓÔÏËÖÒ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀÆÄ. ÀËÂÏÒÉÈÌÉ ÂÀÍÉáÉËÄÁÀ,ÒÏÂÏÒÝ ÌÀÂÀËÉÈÉ ÉÌÉÓÀ, ÈÖ ÒÏÂÏÒ ÖÍÃÀ ÛÄÉÝÅÀËÏÓ ÂÀÃÀ-ßÚÅÄÔÉËÄÁÀ ÃÀ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÞÉÌÉÓÐÒÏÂÒÄÓÉÒÄÁÀÆÄ. ÉÍÃÉÅÉÃÖÀËÖÒÉ ÛÄÌÈáÅÄÅÄÁÉ ÖÍÃÀ ÂÀÍÉáÉ-ËÄÁÏÃÄÓ ÝÀËÊÄ.

NYHA I

gagrZeldes agf-iinhibitori, an /ARB, Tu agf-iinhibitoriver aitaneba; gagrZeldes

aldosteronis antagonisti,

agreTve β-bblokerebi,

Tu gadatanilia mi

Semcirdes/

Sewydes

diuretikebi

NYHA I I

agf-iinhibitorebi, rogorcpirveli arCevis preparati, an

ARB, Tu agf-iinhibitori veraitaneba; emateba β-bblokerebi

da aldosteronis antagoniste-

bi, Tu gadatanilia mi

+/- diuretikebi,

siTxis Sekavebis

xarisxis mixedviT

NYHA I I I

agf-iinhibitori + ARB, an

mxolod ARB, Tu agf-inhibitori ver aitaneba,

β-bblokerebi, daumateT aldos-

teronis antagonistebi,

+ diuretikebi,

+ glikozidebi

(Tu kvlav rCeba

simptomebi)

NYHA I V

grZeldeba

agf-iinhibitoriebi / ARBβ-bblokerebi

aldosteronis antagonistebi,

+/- diuretikebi,

+ glikozidebi

ifiqreT

+ droebiTi

inotropuli

agentebis Sesaxeb

simptomebis gau-

mjobesebis mizniT

sikvdiloba/avadobis

Semcirebis mizniT

22 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÂÖËÉÓ ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉ ÓÔÀÃÉÉÓÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ (ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÏÐÔÉÌÀËÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀ ÃÀ ÃÀÆÖÓÔÄÁÖËÉ ÃÉÀÂÍÏÆÉÓ ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ, ÌÉÄÊÖÈÅÍÄÁÉÀÍ ÂÖ IV ×ÖÍØÝÉÖÒ ÊËÀÓÓ).

ÂÀÂÒÞÄËÃÄÓ ÆÄÌÏÀÙÍÉÛÍÖËÉ ×ÀÒÌÀÊÏËÏÂÉÖÒÉÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ.

ÃÀÃÂÄÓ, ÀÍ áÄËÀáËÀ ÀÉßÏÍÏÓ ÂÖËÉÓ ÂÀÃÀÍÄ-ÒÂÅÉÓ ÓÀÊÉÈáÉ.

É×ÉØÒÄÈ ÉÍÔÒÀÀÏÒÔÖËÉ ÁÀËÏÍÖÒÉ ÊÏÍÔÒÐÖË-ÓÀÝÉÉÈ ÝÉÒÊÖËÀÝÉÖÒÉ ÌáÀÒÃÀàÄÒÉÓ, ÀÍ ÐÀÒÊÖàÈÀ ÃÀ-ÌáÌÀÒÄ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉÓ, äÄÌÏ×ÉËÔÒÀÝÉÉÓÀ ÃÀ ÃÉÀËÉÆÉÓÛÄÓÀáÄÁ, ÌÀÂÒÀÌ ÌáÏËÏÃ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÓÔ-ÒÀÔÄÂÉÉÓ ÊÏÍÔÄØÓÔÛÉ.

ÃÀÖÌÀÔÄÈ ÐÀËÉÀÔÉÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÏÐÉÀÔÄÁÉÈÔÄÒÌÉÍÀËÖÒ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ (ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÀÃ)

ÌÌÐÐ ÂÂÀÀÍÍÃÃÄÄÅÅÍÍÉÉÓÓ ÛÛÄÄÍÍÀÀÒÒÜÜÖÖÍÍÄÄÁÁÖÖËËÉÉ××ÒÒÀÀØØÝÝÉÉÉÉÓÓ ÌÌØØÏÏÍÍÄÄ ÂÂÖÖ ÌÌÀÀÒÒÈÈÅÅÀÀÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÛÄÍÀáÖËÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ×Ö-

ÍØÝÉÉÈ ÃÀ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÉÈ, ÀÒ ÀÒÉÓ ÄÒÈÉ ÝÍÄÁÀ. ÐÉÒÅÄËÉ ÂÖËÉÓáÌÏÁÓÌáÏËÏÃ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀÓ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓÂÀÒÄÛÄ, ÒÏÝÀ ÀÒ ×ÉÂÖÒÉÒÄÁÓ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÀ. ÉÆÏËÉÒÄÁÖËÉ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏ-ÁÉÓ ÃÉÀÂÍÏÆÉ ÊÉ ÂÖËÉÓáÌÏÁÓ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÉÓ ÃÀÌÀÃÀÓÔÖÒÄÁÄËÉ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄÁÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÀÓ.

ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈÀ ÃÀ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÖËÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ ÂÖ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÃÀÖÃÀÓÔÖÒÄÁÄËÉÀ, ÒÀÃÂÀÍ ÛÄÍÀáÖ-

ËÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÓÀ ÃÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ÛÄÓÀáÄÁ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÓÀÊÌÀÏÃÛÄÆÙÖÃÖËÉÀ. ÀÒ ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÓÀÊÌÀÒÉÓÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÉÌÉÓÛÄÓÀáÄÁ, ÈÖ ÒÏÌÄËÉ ÓÐÄÝÉ×ÉÊÖÒÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÉÀ ÛÄÃÄÂÉ-ÀÍÉ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÒÏÓ.

ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÄÍ ÒÄËÀØÓÀÝÉÀÓÃÀ ÂÖËÉÓ ÄËÀÓÔÉÊÖÒÏÁÀÓ. áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÌÉÙÄÁÉÓÀÓ ÉßÅÄ-ÅÄÍ äÉÐÄÒÔÒÏ×ÉÉÓÀ ÃÀ ×ÉÁÒÏÆÉÓ ÖÊÖÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÀÓ ÃÀÀÌÝÉÒÄÁÄÍ äÉÐÄÒÔÄÍÆÉÀÓ.

ÒÏÝÀ ÂÀÌÏáÀÔÖËÉÀ ÛÄÂÖÁÄÁÀ, ÃÉÖÒÄÆÖËÉ ÓÀÛÖ-ÀËÄÁÄÁÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÓÀàÉÒÏÝ ÊÉ ÉÚÏÓ, ÌÀÂÒÀÌ ÖÍÃÀ ÂÀ-ÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÓÉ×ÒÈáÉËÉÈ, ÒÀÈÀ ÀÒ ÂÀÌÏÅÉßÅÉÏÈ ÐÒÄÃÀ-ÔÅÉÒÈÅÉÓ ÌÄÔÉÓÌÄÔÀÃ ÛÄÌÝÉÒÄÁÀ.

β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÃÀÉÍÉÛÍÏÓ ÂÖËÉÓ ÛÄÊÖ-ÌÛÅÀÈÀ ÓÉáÛÉÒÉÓ ÛÄÓÀÌÝÉÒÄÁËÀÃ ÃÀ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÐÄ-ÒÉÏÃÉÓ ÂÀÓÀáÀÍÂÒÞËÉÅÄÁËÀÃ.

ÅÄÒÀÐÀÌÉËÉÓ ãÂÖ×ÉÓ ÊÀËÝÉÖÌÉÓ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÉÌÀÅÄ ÌÉÆÍÉÈ, ÒÏÂÏÒÝ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ. ÆÏÂÉÄÒÈÉ ÊÅËÄÅÀ ÀÃÀÓÔÖÒÄÁÓ äÉÐÄÒÔÒÏ-×ÖËÉ ÊÀÒÃÉÌÉÏÐÀÈÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ×ÖÍØÝÉÖÒ ÂÀ-ÖÌãÏÁÄÓÄÁÀÓ ÀÌ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓÀÓ.

ARB ÌÀÙÀËÉ ÃÏÆÄÁÉ ÀÌÝÉÒÄÁÄÍ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓÒÉÝáÅÓ.

ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ ÀÒÉÈÌÉÉÓ ÂÀÌÏÌßÅÄÅÉ ×ÀØÔÏÒÄ-ÁÉÓ ÂÀÒÊÅÄÅÀ ÃÀ ÌÀÈÉ ÊÏÒÄØÝÉÀ, ÂÖËÉÓ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÂÀ-ÖÌãÏÁÄÓÄÁÀ ÃÀ ÍÄÉÒÏÄÍÃÏÊÒÉÍÖËÉ ÀØÔÉÅÏÁÉÓ ÛÄÌÝÉ-ÒÄÁÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÈ, ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÈÀ ÃÀ, ÛÄÓÀÞË-ÏÀ, ÀËÃÏÓÔÄÒÏÍÉÓ ÒÄÝÄÐÔÏÒÈÀ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉÓ ÂÀÌÏ-ÚÄÍÄÁÉÈ.

ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÀÒÉÈÌÉÄÁÉ

ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÀÒÉÈÌÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÀÍÔÉ-ÀÒÉÈÌÉÖËÉ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÛÄÃÄÂÉÀÍÉÀ ÌáÏË-ÏÃ ÌÞÉÌÄ, ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉ ÌÚÀÒÉ ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍÉ ÔÀØÉÊÀÒÃÉÉÓÀÒÓÄÁÏÁÉÓÀÓ. ÀÌ ÃÒÏÓ ÀÒÜÄÅÉÓ ÐÒÄÐÀÒÀÔÓ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉ.

ÓÀÊÉÈáÉ ÖÍÃÀ ÃÀÃÂÄÓ ÉÊÃ (ÊÀÒÃÉÏÅÄÒÔÄÒ-ÃÄ-×ÉÁÒÉËÀÔÏÒÉ) ÉÌÐËÀÍÔÀÝÉÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ (Éá. ÉÊÃ-Ó ÛÄ-ÓÀáÄÁ ÂÅ.20).

ßÉÍÀÂÖËÈÀ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÀ

ÐÄÒÓÉÓÔÉÖËÉ ßÉÍÀÂÖËÏÅÀÍÉ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÉÓ ÃÒÏÓßÀÌÏÉàÒÄÁÀ ÄËÄØÔÒÏÍÖËÉ ÃÄ×ÉÁÒÉËÀÝÉÉÓ ÓÀàÉÒÏÄÁÉÓÓÀÊÉÈáÉ, ÈÖÌÝÀ ÀÌ ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉÓ ßÀÒÌÀÔÄÁÉÓ áÀÒÉÓáÉÃÀÌÏÊÉÃÄÁÖËÉÀ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÉÓ áÀÍÂÒÞËÉÅÏÁÀÓÀ ÃÀ ÌÀ-ÒÝáÄÍÀ ßÉÍÀÂÖËÉÓ ÆÏÌÀÆÄ.

ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÀÙÃÂÄÍÉÓÀ ÃÀ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÉÓ ÌÉ-ÆÍÉÈ ÖÍÃÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉ ÃÀ, ÈÖ ÛÄÓÀÞËÄ-ÁÄËÉÀ, ÃÏ×ÄÔÉËÉÃÉ.

β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ ÃÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ, ÀÍ ÌÀÈÉÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀ, ÖÍÃÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÐÀÒÊÖàÄÁÉÓ ÒÉÔÌÉÓ ÊÏ-ÍÔÒÏËÉÓÀÈÅÉÓ.

ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ÛÄÍÀáÖËÉ ×ÒÀØÝ-ÉÉÓ ÃÒÏÓ, ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÅÄÒÀÐÀÌÉËÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ.

ßÉÍÀÂÖËÄÁÉÓ ÐÄÒÌÀÍÄÍÔÖËÉ ÝÉÌÝÉÌÉÓ ÃÒÏÓ ÀÍ-ÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÅÀÒ×ÀÒÉÍÉÈ ÖÍÃÀ ÌÉÌÃÉ-ÍÀÒÄÏÁÃÄÓ ÌÖÃÌÉÅÀÃ.

ÀÀÒÒÉÉÈÈÌÌÉÉÄÄÁÁÉÉ

ÐÐÀÀÝÝÉÉÄÄÍÍÔÔÈÈÀÀ ÌÌÏÏÅÅËËÀÀ-ÐÐÀÀÔÔÒÒÏÏÍÍÏÏÁÁÀÀ ÃÃÀÀ ÌÌÄÄÈÈÅÅÀÀËËÚÚÖÖÒÒÄÄÏÏÁÁÀÀ

ÓÐÄÝÉÀËÉÓÔÄÁÉÓ ÏÒÂÀÍÉÆÄÁÖËÉ ÌÏÅËÀ-ÐÀÔÒÏÍÏ-ÁÉÓ ÓÉÓÔÄÌÀ ÀÌÝÉÒÄÁÓ ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÓ,äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÀÓ ÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓ.

ÝáÒÉËÉ-99. ÌÏÅËÀ-ÐÀÔÒÏÍÏÁÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÓÀÊÉÈáÄÁÉ ÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ ÌÄÈÅÀËÚÖÒÄÏÁÉÓ ÐÒÏ-ÂÒÀÌÄÁÉ.

–ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÈ ÓÀÊÉÈáÄÁÉÓ ÌÒÀÅÀËÃÀÒÂÏÁÒÉÅÉ,ãÂÖ×ÖÒÉ ÂÀÃÀßÚÅÄÔÀ.

–ÌÏÀáÃÉÍÄÈ ×ÒÈáÉËÉ ÌÄÈÅÀËÚÖÒÄÏÁÀ, ÂÀÍÓÀÊÖ-ÈÒÄÁÉÈ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÐÉÒÅÄËÉ ÀÈÉ ÃÙÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏ-ÁÀÛÉ.

–ÏÐÔÉÌÉÆÃÄÓ ßÀÌËÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÀ ÂÀÉÃËÀÉÍÄÁÉÓ ÌÉ-áÄÃÅÉÈ.

–ÂÀÍÀáÏÒÝÉÄËÄÈ ÍÀÀÃÒÄÅÉ ÌÄÈÅÀËÚÖÒÄÏÁÀ ÓÉ-ÌÐÔÏÌÄÁÓÀ ÃÀ ÍÉÛÍÄÁÆÄ (ÌÀÂ., ÔÄËÄÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ).

–ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÌÏØÍÉËÉ ÌÉÙÄÁÀ. –ÂÀÀÞËÉÄÒÄÈ ÂÀÍÀÈËÄÁÀ ÃÀ ÒÜÄÅÀ-ÃÀÒÉÂÄÁÀÍÉ. –ÌÏÀáÃÉÍÄÈ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÄÁÖËÉ ÃÀ ÀÌÁÖËÀÔÏÒÉ-

ÖËÉ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÃÉ×ÄÒÄÍÝÉÒÄÁÀ. –ÚÖÒÀÃÙÄÁÀ ÌÉÀØÝÉÄÈ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÜÅÄÅÄÁÓ.


À) PCI-ÉÉÓ ÜÅÄÍÄÁÀ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÃÒÏÓ

ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÜÅÄÍÄÁÄÁÉ ÃÀ ÃÄÁÖËÄÁÄÁÉPCI-Ó ÛÄÃÀÒÄÁÀ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÖÒ ÈÄÒÀÐÉÀÓÈÀÍ, ÀÍ

ÊÏÒÏÍÀÒÄÁÉÓ ÁÀÉÐÀÓÈÀÍ (ÛÖÍÔÉÒÄÁÀÓÈÀÍ):PCI ÉÞËÄÅÀ ÀÍÂÉÍÉÓ ÀÃÒÄÖË ÃÀ Ö×ÒÏ ÓÒÖËÚÏ×ÉË

ÌÏáÓÍÀÓ, ÅÉÃÒÄ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÄÁÉ ÃÀ ÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉÀ ×ÉÆÉ-ÊÖÒÉ ÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓ ÌÉÌÀÒÈ ÖÊÄÈÄÓ ÔÏËÄÒÀÍÔÏÁÀÓÈÀÍÃÀ, (ÀÍ) ÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓ ÔÄÓÔÉÓ ÃÒÏÓ ÍÀÊËÄÁ ÉÛÄÌÉÀÓÈÀÍ.

ÈÖÌÝÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÅÉÓÀÝ ÀØÅÓ ÌÓÖÁÖØÉ ÓÉÌÐÔÏ-ÌÀÔÉÊÀ, ÀÍ ÓÀÄÒÈÏÃ ÀÒÀ ÀØÅÓ ÀÒÀÍÀÉÒÉ ÓÉÌÐÔÏÌÉ, ÅÉ-ÈÀÒÄÁÀ ÂÀÍÓáÅÀÅÄÁÖËÉÀ ÃÀ ÀÒ ÓßÏÒÃÄÁÀ PCI-È.

ÉÌ ÊÅËÄÅÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉÈ, ÒÏÌÄËÈÀ ÛÄÃÄÂÄÁÉÝÊÏÍÔÒÏËÃÄÁÏÃÀ 8 ßËÉÓ ÌÀÍÞÉËÆÄ, ÀÒ ÀÙÌÏÜÍÃÀ ÀÒÀ-ÍÀÉÒÉ ÂÀÍÓáÅÀÅÄÁÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÛÉ PCI-ÂÀÊÄÈÄÁÖË ÃÀ ÊÏ-ÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÁÀÉÐÀÓ-ÂÒÀ×ÔÉÀÍ (ÊÀÁÂ) ÐÀÝÉ-ÄÍÔÄÁÛÉ.

ÓÔÄÍÔÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÈÀÌÀÛÏÁÓ ÌÈÀÅÀÒ ÒÏËÓ:ÀÃÒÄÖË ÊÅËÄÅÄÁÛÉ, ÓÔÄÍÔÄÁÉÓ ÂÀÒÄÛÄ, ÉÚÏ ÔÄÍÃÄÍÝÉÀÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÁÀÉÐÀÓ-ÂÒÀ×ÔÉÓ ÓÀÓÀÒÂÄÁË-ÏÃ PCI-ÓÈÀÍ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ 3 ßËÉÓ ÌÀÍÞÉËÆÄ, ÒÏÌÄËÉÝÜÀÔÀÒÄÁÖË ÈÀÍÀÌÄÃÒÏÅÄ ÊÅËÄÅÄÁÛÉ ÓÔÄÍÔÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄ-ÁÉÈ ÀÙÀÒ ÛÄÉÌÜÍÄÅÀ. ÊÀÁÂ-ÉÓ ÓÀÓÀÒÂÄÁËÏ ÔÄÍÃÄÍÝÉÀÖÀáËÄÓ ÊÅËÄÅÄÁÛÉ ÂÀØÒÀ, ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÉÌÉÓÀ, ÒÏÌ ÊÀÁÂ-ÉÓ ÏÐÄÒÀÝÉÉÓ ÓÉÊÅÃÉËÉÀÍÏÁÀÝ ÈÀÍÀÌÄÃÒÏÅÄ ÊÅËÄÅÄÁÛÉÛÄÌÝÉÒÃÀ 5,2%-ÃÀÍ 3,5 %-ÌÃÄ. ÓÔÄÍÔÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀÌ ÂÀ-ÀÍÀáÄÅÒÀ ÒÉÓÊÉÓ ÂÀÍÓáÅÀÅÄÁÀ ÂÀÍÌÄÏÒÄÁÉÈÉ ÒÄÅÀÓÊÖËÀ-ÒÉÆÀÝÉÉÓÀÓ.

ÏÒÉÅÄ, PCI ÃÀ ÊÀÁÂ, ÞÀËÉÀÍ ÊÀÒÂÀÃ áÓÍÉÓ ÓÉ-ÌÐÔÏÌÄÁÓ.

PCI ÜÅÄÍÄÁÀ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÂÀÒÊÅÄÖË ØÅÄãÂÖ×ÛÉ

ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÔÏÔÀËÖÒÉ ÏÊËÖÆÉÀ – ßÀÒÌÏ-ÀÃÂÄÍÓ ÀÍÀÔÏÌÉÖÒ ØÅÄÊËÀÓÓ, ÒÏÌÄËÉÝ ÊÅËÀÅ ÒÜÄÁÀÉÓÄÈ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀÃ, ÒÏÝÀ PCI ÔÄØÍÉÊÖÒÀÃ ÚÅÄËÀÆÄ ÍÀ-ÊËÄÁ ßÀÒÌÀÔÄÁÖËÉÀ. ÌÀÛÉÍ ÊÉ, ÒÏÃÄÓÀÝ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉáÃÄÁÀ ÏÊËÖÆÉÉÓ ÂÀÙßÄÅÀ (ÂÀÅËÀ) ßÀÒÌÌÀÒÈÀÅÉ ÌÀÅÈÖ-ËÉÈ ÃÉÓÔÀËÖÒ ÓÀÍÀÈÖÒÀÌÃÄ, ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÓÔÄÍÔÉÓÉÌÐËÀÍÔÀÝÉÉÈ ÃÀÌÀÊÌÀÚÏ×ÉËÄÁÄËÉ ÛÄÃÄÂÉ ÌÉÅÉÙÏÈ.

PCI, ÒÏÂÏÒÝ ÊÀÁÂ ÀËÔÄÒÍÀÔÉÅÀ ÌÀÙÀËÉ ÒÉ-ÓÊÉÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ (ÅÉÓÈÀÍÀÝ, ÌÏÓÀËÏÃÍÄËÉÀÀÒÀÓÀÓÖÒÅÄËÉ ÛÄÃÄÂÄÁÉ): ÓÀÃÀÝ ÌÊÅÄÈÒÀÃ ÃÀØÅÄÉÈÄ-ÁÖËÉÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ×ÖÍØÝÉÀ, ÖÊÄÈÄÓÉÀ ÒÄÅÀÓÊÖ-ËÀÒÉÆÀÝÉÀ PCI-È, ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÉÈ ÌÀÛÉÍ, ÒÏÝÀ ÂÅÀØÅÓÓÀ×ÖÞÅÄËÉ ÅÉ×ÉØÒÏÈ, ÒÏÌ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÓÉÝÏÝáËÉÓÖ-ÍÀÒÉÀÍÏÁÀ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÖËÉÀ.

ÌÒÀÅÀËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÃÀÀÅÀ-ÃÄÁÀ ÃÀ/ÀÍ, ÛÀØÒÉÀÍÉ ÃÉÀÁÄÔÉ ÃÀ ÒÉÓÊÉÓ ÌÀÙÀËÉ Óá-ÅÀ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÉ: ÊÀÁÂ ÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉ ÉÚÏ ÓÉÝÏÝáËÉÓÖÊÄÈÄÓÀÃ ÛÄÍÀÒÜÖÍÄÁÀÓÈÀÍ PCI-ÓÈÀÍ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ, ÌÀÓ ÛÄ-ÌÃÄÂ ÒÀÝ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÒÉÓÊÉ ÓÀÈÀÍÀÃÏÃ ÉÚÏ ÛÄ×ÀÓÄÁÖËÉ.ÒÏÃÄÓÀÝ ÀÒÉÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÌÈÀÅÀÒÉ ÊÏÒÏÍÀÒÉÓ ÃÀÖÝÅÄËÉÓÔÄÍÏÆÉ, ÀÍÀÔÏÌÉÖÒÉ ØÅÄÊËÀÓÉ ÓÀàÉÒÏÄÁÓ ÊÀÁÂ-Ó ÒÄÅÀ-ÓÊÖËÀÒÉÆÀÝÉÉÓÈÅÉÓ. ÀÓÄÈÉ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÌÈÀÅÀÒÉ ÊÏÒÏÍÀ-ÒÉÓ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÀ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÌáÏËÏÃ ÉÌ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ,ÈÖ ÒÄÅÀÓÊÖËÀÒÉÆÀÝÉÉÓ ÓáÅÀ ÓÀÛÖÀËÄÁÀ ÀÒ ÀÒÓÄÁÏÁÓ.

PPCCII -ÉÉÓÓ ÜÜÅÅÄÄÍÍÄÄÁÁÄÄÁÁÉÉ

ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÐÄÒÊÖÔÀÍÄÖËÉ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÉÓÀÈÅÉÓ (PCI)

ÐÒÏÅÉÆÉÖËÉ (ßÉÍÀÓßÀÒ ÃÀÂÄÂÌÉËÉ) ÈÖ ÄËÄØÔÉÖÒÉ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÀ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÃÒÏÓ

ÄàÅÂÀÒÄÛÄÀ, ÒÏÌ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÀ ÀÒÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÓÀÛÖÀËÄÁÀ ÃÉÓÄØÝÉÖÒÉ, ÏÊËÖÆÉÀÆÄ ÓÀáÉ×ÀÈÏ ÓÉÓáËÞÀ-ÒÙÅÉÓ ÂÀÍÅËÀÃÏÁÉÓ ÀÙÓÀÃÂÄÍÀÃ, ÀÍ ÁÀËÏÍÖÒÉ ÀÍÂÉ-ÏÐËÀÓÔÉÊÉÓ ÀÒÀÓÀÊÌÀÒÉÓÉ ÛÄÃÄÂÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ. ÆÏÂÀ-ÃÀÃ, ÓÔÄÍÔÉ ÖÐÉÒÀÔÄÓÉÀ ÁÀËÏÍÈÀÍ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ ÛÄÌÃÄÂÉÌÉÆÄÆÄÁÉÓ ÂÀÌÏ:

×ÏËÀØÉÓ ÁÀËÏÍÖÒÉ ÀÍÂÉÏÐËÀÓÔÉÊÉÈ ÂÀÌÏßÅÄ-ÖËÉ ÃÀÌÓáÅÒÄÅÀ ÃÀ ÂÀÍÛÒÄÅÄÁÀ áÛÉÒÀÃ ÉßÅÄÅÓ ×ÓÄ-ÅÃÏ-ßÀÒÌÀÔÄÁÖË ÐÒÏÝÄÃÖÒÀÓ, ÒÀÃÂÀÍÀÝ áÃÄÁÀ ÓÀÍÀ-ÈÖÒÉÓ ÀÒÀÓÀÊÌÀÒÉÓÉ ÂÀÂÀÍÉÄÒÄÁÀ.

ÁÀËÏÍÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÃÀáÖ-ÒÅÀ ÌÏáÃÄÓ 48 ÓÀÀÈÛÉ, ÒÀÝ ÀÒÝ ÈÖ ÉÓÄ ÉÛÅÉÀÈÀÃáÃÄÁÀ. áÏËÏ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÛÄÃÄÂÉ Ö×ÒÏ ÓÔÀ-ÁÉËÖÒÉÀ.

ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÌÉÙÄÁÖËÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÖËÉÛÄÃÄÂÉ Ö×ÒÏ ÐÒÏÂÍÏÆÉÒÄÁÀÃÉÀ ÓÉÒÈÖËÉÓ ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ.

ÓÀÛÖÀËÏ ÓÉÛÏÒÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ ÓÔÄÍÔÉÓÉÌÐËÀÍÔÀÝÉÀ ÃÀÊÀÅÛÉÒÄÁÖËÉÀ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍ, ÁÄÅÒÀÃÉÛÅÉÀÈ ÏÊËÖÆÉÀÓÈÀÍ, ÀÍ ÒÄÏÊËÖÆÉÉÓÀ ÃÀ ÒÄÓÔÄÍÏÆÉÓÊËÉÍÉÊÉÓ ÍÀÊËÄÁ ÓÉáÛÉÒÄÓÈÀÍ.

PCI ÜÅÄÍÄÁÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÒÔÄÒÉÄÁÉÓ ÃÀÀÅÀÃÄÁÉÓ ÃÒÏÓ

Cveneba

rekomendaciis

klasi da

monacemTa done

randomizebuli

kvlevebi A da BdoneebisaTvis

obieqturi didi iSemia I A ACME*ACIP**

qronikuli totaluri

okluziaIIa C _

maRali qirurgiuli riski,

marcxena parkuWis gandevnis

fraqcia < 35%

IIa B AWESOME

mravalsisxlZarRvovani

daavadeba/Saqriani diabetiIIb C _

daucveli marcxena mTavari

koronari revaskularizaci-

is sxva SesaZleblobis

ararsebobis SemTxvevaSi

IIb C _

xeluxlebeli koronaris

de novo (axali) dazianebis

rutinuli stentireba

I A BENESTENT-ISTRESS

venuri Suntis

axali dazianebis

rutinuli stentireba

I A SAVEDVENESTENT

igulisxmeba, rom mniSvnelovani dazianeba teqnikurad eqvemde-

bareba dilatacias da stentirebas. rekomendaciebis klasebisa da

mtkicebulebis doneebis mxardaWera aqvs foladis uJangavi stente-

bis gamoyenebas. (*simptomebis gaumjobesebisa da datvirTvis mocu-

lobis gazrdis TvalsazrisiT sargeblianoba aRmoCnda SezRuduli.

**ACIP ar aris PCI-s da medikamenturi Terapiis WeSmariti

dapirispirebis kvleva, rameTu revaskularizebul pacientTa naxe-

vars Cautarda kabg).

cxrili 1-1

24 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÀÓÄ, ÒÏÌ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ CAD ÃÀ ÏÁÉÄØÔÖÒÀÃ ÃÉÃÉÉÛÄÌÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÚÅÄËÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓÈÅÉÓ PCI ÛÄÉÞËÄÁÀ ÜÀ-ÉÈÅÀËÏÓ ÒÄÅÀÓÊÖËÀÒÉÆÀÝÉÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍ ÓÀßÚÉÓ ØÌÄ-ÃÄÁÀÃ, ÂÀÒÃÀ ÄÒÈÉ ÂÀÌÏÍÀÊËÉÓÉÓÀ – ÄÓÀÀ ÂÀÃÀÖËÀáÀÅÉØÒÏÍÉÊÖËÉ ÔÏÔÀËÖÒÉ ÏÊËÖÆÉÀ.

ÀÃÒÄÖË ÊÅËÄÅÄÁÛÉ ÉÚÏ ÓÉÝÏÝáËÉÓ ÖÍÀÒÉÀÍÏÁÉÓÌÝÉÒÄ ÂÀÆÒÃÀ ÊÀÁÂ ÃÒÏÓ, ÖÓÔÄÍÔÏ PCI-ÓÈÀÍ ÛÄÃÀÒÄ-ÁÉÈ. ÓÔÄÍÔÄÁÉÓÀ ÃÀ ÖÀáËÄÓÉ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÄÁÉÓ ÃÀÌÀÔÄÁÀÌÂÀÀÖÌãÏÁÄÓÀ PCI-Ó ÛÄÃÄÂÄÁÉ.

ÂÀÃÀßÚÅÄÔÉËÄÁÀ ÉÌÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ, ÒÏÌÄËÉ ÌÀÍÉÐÖËÀÝÉÀÜÀÔÀÒÃÄÓ – PCI ÈÖ ÊÀÁÂ, ÌÉÙÄÁÖË ÖÍÃÀ ÉØÍÄÓ ÊÀÒÃÉ-ÏËÏÂÉÀÛÉ, ÀÍ ØÉÒÖÒÂÉÀÛÉ ÔÄØÍÉÊÖÒÉ ÌÉÙßÄÅÄÁÉÓ, ËÏ-ÊÀËÖÒÉ ÄØÓÐÄÒÔÉÆÉÓÀ ÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÀÒÜÄÅÀÍÉÓ ÂÀÈÅÀ-ËÉÓßÉÍÄÁÉÈ. ÈÖÌÝÀ, ÃÙÄÌÃÄ ÀÓÄÀ ÌÉÙÄÁÖËÉ, ÒÏÌ PCIÂÀÌÏÚÄÍÄÁÖËÉ ÖÍÃÀ ÉØÍÄÓ ÌáÏËÏÃ ÒÏÂÏÒÝ ÓÀÒÄÆÄÒÅÏÌÄÈÏÃÉ ÃÉÀÁÄÔÉÀÍÄÁÛÉ ÌÒÀÅÀËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÃÀÆÉ-ÀÍÄÁÉÓÀÓ ÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÅÉÓÀÝ ÀØÅÓ ÃÀÖÝÅÄËÉ ÌÀ-ÒÝáÄÍÀ ÌÈÀÅÀÒÉ ÊÏÒÏÍÀÒÉÓ ÓÔÄÍÏÆÉ. ßÀÌËÉÈ ÃÀ×ÀÒÖ-ËÌÀ ÓÔÄÍÔÄÁÌÀ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÛÄÝÅÀËÏÍ ÓÉÔÖÀÝÉÀ.

Á) PCI ÜÅÄÍÄÁÀ, ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ST-ÄÄËÄÅÀÝÉÉÓ ÂÀÒÄÛÄ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ ÌßÅÀÅÄ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÓÉÍÃÒÏÌÉÓ (NSTE-AACS) ÃÒÏÓ

ÒÉÓÊÉÓ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÀ NSTE-AACS ×ÏÍÆÄÞÀËÉÀÍ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ ÂÀÍÉÓÀÆÙÅÒÏÓ ÌÀÙÀËÉ ÒÉ-

ÓÊÉÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ãÂÖ×É, ÅÉÓÀÝ ÀØÅÈ ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉÀÍÂÉÍÀ, ÀÍ NSTE ÌÉÏÊÀÒÃÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ ÉÌÉÔÏÌ, ÒÏÌÀÃÒÄÖËÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÃÀ, ÒÏÝÀ ÓÀàÉÒÏÀ, PCI ÂÀÍÀÐÉ-ÒÏÁÄÁÓ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÀÓ(ÓÀÓÉÊÄÈÏÀ). ÜÀÌÏÍÀÈÅÀËÉ ÓÀÒÉÓÊÏ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÀ, ÅÉÓÈ-ÀÍÀÝ ÌÏÓÀËÏÃÍÄËÉÀ ÌÉÏÊÀÒÃÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÓßÒÀ×ÉÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÀ, ÀÍ ÓÉÊÅÃÉËÉ, ÃÀ ÒÏÌËÄÁÉÝ ÓÀàÉÒÏÄÁÄÍÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÉÓ ÜÀÔÀÒÃÄÁÀÓ 48 ÓÈ-ÉÓ ÂÀÍ-ÌÀÅËÏÁÀÛÉ, ÛÄÌÃÄÂÉÀ:

ÉÍÅÀÆÉÖÒÉ ÓÔÒÀÔÄÂÉÉÓ ÜÅÄÍÄÁÄÁÉ NSTE-AACS ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ

1. ÂÀÍÌÄÏÒÄÁÀÃÉ ÔÊÉÅÉËÉ ÌÏÓÅÄÍÄÁÉÓÀÓ;2. ST-ÓÄÂÌÄÍÔÉÓ ÃÉÍÀÌÉÊÖÒÉ ÝÅËÉËÄÁÀ (ST ÓÄÂÌÄ-

ÍÔÉÓ 0,1mv ÃÄÐÒÄÓÉÀ, ÀÍ ÂÀÒÃÀÌÀÅÀËÉ /<30 ßÈ/0,1 mv ÔÏËÉ, ÀÍ ÌÄÔÉ ÄËÄÅÀÝÉÀ;

3. ÔÒÏÐÏÍÉÍ-I, ÔÒÏÐÏÍÉÍ-T ÀÍ MB-CK ÃÏÍÉÓ ÌÀÔÄÁÀ;4. ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉ äÄÌÏÃÉÍÀÌÉÊÀ ÃÀÊÅÉÒÅÄÁÉÓ ÐÄÒÉ-

ÏÃÛÉ;5. ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÀÒÉÈÌÉÄÁÉ (ÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ ÔÀØÉÊÀ-

ÒÃÉÀ, ÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÀ);6. ÀÃÒÄÖËÉ ÐÏÓÔÉÍ×ÀÒØÔÖËÉ ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉ

ÀÍÂÉÍÀ; 7. ÛÀØÒÉÀÍÉ ÃÉÀÁÄÔÉ.

Ö×ÒÏ ÌÄÔÉÝ, ÈÀÍÌáËÄÁÉ ÃÀÀÅÀÃÄÁÄÁÉÓÀ ÃÀ ÛÏÒÄ-ÖËÉ ÌÀÙÀËÉ ÒÉÓÊÉÓ ÌÀÒÊÄÒÄÁÉ, ÀÓÄÅÄ, ÛÄÉÞËÄÁÀ ÃÀÂÅÄ-áÌÀÒÏÓ ÓÀÄÒÈÏ ÒÉÓÊÉÓ ÛÄ×ÀÓÄÁÀÛÉ NSTE-ACS-ÉÓÃÒÏÓ. ÀÓÄÈÄÁÉÀ:

–ÀÓÀÊÉ >65-70 ß.–ÃÉÀÂÍÏÓÔÉÒÄÁÖËÉ CAD, ÂÀÃÀÔÀÍÉËÉ ÌÉ, ÀÃÒÄ ÜÀ-

ÔÀÒÄÁÖËÉ PCI, ÀÍ ÊÀÁÂ;–ÂÖËÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ, ×ÉËÔÅÄÁÉÓ ÛÄÛÖÐÄÁÀ, ÌÉÔÒÀ-

ËÖÒÉ ÒÄÂÖÒÂÉÔÀÝÉÉÓ ÀáÀËßÀÒÌÏØÌÍÉËÉ ÛÖÉËÉ.

–ÀÍÈÄÁÉÓ ÌÄÃÉÀÔÏÒÄÁÉÓ ÌÏÌÀÔÄÁÀ (CRP, ×ÉÁÒÉÍÏ-ÂÄÍÉ, IL-6).

–BNP, ÀÍ NT-proBNP-ÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÁÀ ÆÄÃÀ ÆÙÅÀ-ÒÈÀÍ ÀáËÏÓ (ÆÄÃÀ ÌÄÏÈáÄÃÛÉ).

–ÈÉÒÊÌËÄÁÉÓ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÀ. ÀÃÒÄÖËÌÀ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀÌ (<48ÓÈ) ÃÀ, ÒÏÝÀ ÓÀàÉÒÏÀ

PCI-Ì ÃÀ ÊÀÁÂ-ÌÀ ÀÜÅÄÍÀ ÀÛÊÀÒÀ ÃÀÃÄÁÉÈÉ ÛÄÃÄÂÉ ÌáÏ-ËÏÃ ÌÀÙÀËÉ ÒÉÓÊÉÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ (ÓØÄÌÀ ¹1). ÜÀÒÄÅÀÆÄÈÀÅÉÓ ÛÄÊÀÅÄÁÀÌ ÅÄÒ ÂÀÀÖÌãÏÁÄÓÀ ÛÄÃÄÂÉ. ÒÖÔÉÍÖËÉÓÔÄÍÔÉÒÄÁÀ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÉÌÃÄÍÀÃ, ÒÀÌÃÄÍÀÃÀÝ ÛÄ-ÂÅÉÞËÉÀ ÛÄÃÄÂÉÓ ÐÒÏÂÍÏÆÉÒÄÁÀ ÃÀ ÈÀÍÀÝ, ÌÚÉÓÉÄÒÉÖÓÀ×ÒÈáÏÄÁÀÝ ÝÍÏÁÉËÉÀ. (Éá. ÝáÒÉËÛÉ 1-3).

PCI ÜÅÄÍÄÁÄÁÉ ÃÀ ÌÀÈÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ NSTE-AACS ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ (ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÀÍÂÉÍÀ ÀÍ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ ST ÄËÄÅÀÝÉÉÓ ÂÀÒÄÛÄ).

ÓØÄÌÀ-11. ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÉÓÀ ÃÀ PCI-ÓÓ ÃÀÂÄÂÌÅÀ NSTE-AACS ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ

procedura Cveneba

rekomendaciis

klasebi da

mtkicebulebis

doneebi

randomizebu-

li kvlevebi

A da BdoneebisaTvis

adreuli PCI (<48sT)maRali riski

NSTE-AACSI A

FRISC-II,TACTICS-TIMI-18

RITA-3

dauyovnebeli PCI(<2.5sT)

maRali riski

NSTE-AACSIIa B ISAR-COOL

rutinuli stentire-

ba de novo (axalwar-

moqmnili) dazianebis

dros

yvela

NSTE-AACS I C _

pacients aqvs

NSTE-AACS

ASA / klopidogreli / UFHnitratebi, beta-bblokerebi

maRali riski

winaswar dagegmili

invaziuri strategia

ddaauuyyoovvnneebbeellii

((<< 22,,55ssTT))

ddaaggeeggmmiillii

aannggiioo::

GPI SSeeiiZZlleebbaa

ggaaddaaiiddooss

PCI ++

aabbcciiqqssiimmaabbii,, aann

eeppttiiffiibbaattiiddii

aaddrreeuullii

((<< 4488ssTT))

ddaaggeeggmmiillii

aannggiioo::

aaRRmmaavvaallii GPI((ttiirrooffiibbaannii,,

eeppttiiffiibbaattiiddii))

PCI ++

ggrrZZeellddeebbaa

ttiirrooffiibbaannii,, aann


PCI pprroovviizziiuullii

aabbcciiqqssiimmaabbii,, aann


mmeeddiikkaammeennttuurrii

mmkkuurrnnaalloobbaa

adreuli arainvaziuri

stres-ttesti

dabali riski

winaswar dagegmili

konservatiuli strategia

ASA _ acetilsalicilis mJava, UFH _ arafraqciuli heparini, GPI _ gliko-

proteini IIb/IIIa inhibitori. zogierT SemTxvevaSi, Tu diagnostikur kaTeterizaci-

asa da gegmiur PCI-ss Soris periodi 24sT-ss aRemateba, SeiZleba abciqsimabis

gamoyeneba. ST elevaciis gareSe mimdinare mwvave koronaluni sindromis mqone maR-

ali riskis pacientebSi enoqsaparini SeiZleba ganvixiloT, rogorc arafraqciuli

heparinis Semcvleli, Tu invaziuri strategia ar aris mizanSewonili.

cxrili 1-3

cxrili 1-2


Â). PCI ÜÅÄÍÄÁÄÁÉ ÌßÅÀÅÄ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÓÉÍÃÒÏÌÉÓ ÃÒÏÓ ST-ÄÄËÄÅÀÝÉÉÈ (STE-AACS, STEMI).

PCI STEMI-Ó ÃÒÏÓ ÓÀàÉÒÏÄÁÓ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÖËÉ ÊÀ-ÒÃÉÏËÏÂÄÁÉÓ ÂÀÌÏÝÃÉË ÂÖÍÃÓ, ÒÏÌÄËÉÝ ÂÀÌÏÝÃÉËÃÀÌáÌÀÒÄ ÐÄÒÓÏÍÀËÈÀÍ ÄÒÈÀÃ ÌÖÛÀÏÁÓ. ÄÓ ÍÉÛÍÀÅÓ,ÒÏÌ PCI-ÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ STEMI-Ó ÃÒÏÓ ÛÄÖÞËÉÀ ÌáÏ-ËÏÃ äÏÓÐÉÔÀËÓ, ÓÀÃÀÝ ÃÀÍÄÒÂÉËÉÀ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÖËÉÐÒÏÂÒÀÌÀ ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÉ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉÓ ÌÀÂÉÅÒÀÃ.ÊÅËÄÅÀÈÀ ÖÌÄÔÄÓÏÁÀ, ÒÏÌÄËÉÝ ÀÃÀÒÄÁÓ PCI-Ó ÃÀÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÓ, ÔÀÒÃÄÁÀ ÃÉÃÉ ÌÏÝÖËÏÁÉÓ ÝÄÍÔÒÄÁÛÉÂÀÌÏÝÃÉËÉ ÏÐÄÒÀÔÏÒÄÁÉÓ ÌÉÄÒ. ÈÖÌÝÀ ÛÄÃÄÂÉ ÀÖÝÉ-ËÄÁÄËÉ ÀÒ ÀÒÉÓ ÅÒÝÄËÃÄÁÏÃÄÓ ÓáÅÀ ÔÉÐÉÓ ÃÀßÄÓÄÁÖ-ËÄÁÄÁÆÄÝ. ÝÀËÊÄÖË ÃÀßÄÓÄÁÖËÄÁÄÁÓ ÛÏÒÉÓ ÃÉÃÉ ÅÀ-ÒÉÀÝÉÀÀ. ÞÉÒÉÈÀÃÀÃ, ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI-ÓÈÅÉÓ ÌÀÙÀËÉ ÂÀ-ÌÏÝÃÉËÄÁÀ ÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÃÉÃÉ ÒÀÏÃÄÍÏÁÀÀ ÓÀàÉÒÏ,ÅÉÃÒÄ PCI-ÓÈÅÉÓ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ CAD ÃÒÏÓ. ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ,ÅÉÓÀÝ ÀØÅÓ ÌÒÀÅÀËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÃÀÆÉÀÍÄÁÀ, PCIÌáÏËÏÃ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÂÀÌÏÌßÅÄÅ ÊÏÒÏÍÀËÖÒ ÀÒÔÄÒÉÀÆÄÖÍÃÀ ÜÀÔÀÒÃÄÓ ÃÀ ÛÄÌÃÄÂ ÏÁÉÄØÔÖÒÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÈÖÍÃÀ ÉØÍÄÓ ÌÉÙÄÁÖËÉ ÂÀÃÀßÚÅÄÔÉËÄÁÀ ÉÌÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ, ÂÀ-ÊÄÈÃÄÓ ÈÖ ÀÒÀ PCI „ÍÀÊËÄÁÀÃ ÃÀÌÍÀÛÀÅÄ“ ÓÉÓáËÞÀ-ÒÙÅÄÁÛÉ (ÅÌÓãÄËÏÁÈ ÒÄÆÉÃÖÀËÖÒÉ ÉÛÄÌÉÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ).

ÓÀÁÄÃÍÉÄÒÏÃ, ÂÀÉÃËÀÉÍÄÁÉÓ ÛÄÌÏÙÄÁÀÌ ÌßÅÀÅÄ ÌÉÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÍÀÃ ÂÀÀÖÌãÏÁÄÓÀ ÌÏ-ÌÓÀáÖÒÄÁÉÓ áÀÒÉÓáÉ. ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÛÄÌÏÃÉÀÍÖØÌÄ ÃÙÄÄÁÛÉ, ÖÍÃÀ ÙÄÁÖËÏÁÃÍÄÍ ÉÓÄÈÉÅÄ ÃÀáÌÀÒÄÁÀÓ,ÒÏÂÏÒÝ ÉÓÉÍÉ, ÅÉÍÝ ÛÄÌÏÃÉÀÍ ÓÀÌÖÛÀÏ ÃÙÄÄÁÛÉ.

ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCIÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI ÀÒÉÓ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÀ ÃÀáÛÖË ÓÉ-

ÓáËÞÀÒÙÅÆÄ ÂÖË-ÌÊÄÒÃÉÓ ÀÒÄÛÉ ÔÊÉÅÉËÉÓ, ÀÍ ÓáÅÀ ÓÉ-ÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ ÐÉÒÅÄË 12 ÓÈ-ÛÉ, ßÉÍÀÓßÀÒÉ(ÓÒÖËÉ, ÀÍ ÈÀÍÌáËÄÁÉ) ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉÀ, ÀÍ ÈÒÏÌÁÉÓÃÀÌÛËÄËÉ ÓáÅÀ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÂÀÒÄÛÄ. ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉÓÀ ÃÀÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI-Ó ÛÄÃÀÒÄÁÉÓÀÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉ ÞÀËÉÀÍ ÛÈÀ-ÌÁÄàÃÀÅÉÀ, ÊÄÒÞÏÃ, ÂÀÍÌÄÏÒÄÁÉÈÉ ÉÛÄÌÉÀ PCI-Ì ÛÄ-ÀÌÝÉÒÀ 21%-ÉÈ (ÛÄÃÄÂÉ ÂÀÊÏÍÔÒÏËÄÁÖËÉÀ áÀÍÂÒÞËÉÅÉÃÀÊÅÉÒÅÄÁÉÈ), ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÌÀ – 6%-ÉÈ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÂÀÂÆÀÅÍÀ (ÊÅÀËÉ×ÉÝÉÒÄÁÀ) ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI-ÓÓÈÅÉÓÓÀÊÀÌÀÈÏ ÀÙÀÒ ÀÒÉÓ ÉÓ ×ÀØÔÉ, ÒÏÌ ÀÍÂÉÍÖÒÉ ÔÊÉ-

ÅÉËÉÓ (ÀÍ, ÓáÅÀ ÓÉÌÐÔÏÌÉÓ) ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ 12 ÓÀÀÈÛÉ ÈÖÐÀÝÉÄÍÔÉ ÌÏáÅÃÀ äÏÓÐÉÔÀËÛÉ, ÓÀÃÀÝ ÀÒ ÀÒÉÓ PCI ÂÀ-ÍÚÏ×ÉËÄÁÀ (ÓÀÛÖÀËÄÁÀ) ÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÓ ÀØÅÓ ÈÒÏÌÁÏËÉ-ÆÉÓÉÓ ÖÊÖÜÅÄÍÄÁÀ, ÉÂÉ ÃÀÖÚÏÅÍÄÁËÉÅ ÖÍÃÀ ÂÀÉÂÆÀÅÍÏÓÉÌ ÃÀßÄÓÄÁÖËÄÁÀÛÉ, ÓÀÃÀÝ ÊÏÒÏÍÀÒÏÂÒÀ×ÉÀ ÃÀ, ÈÖ ÓÀ-àÉÒÏÀ, ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI-Ý ÊÄÈÃÄÁÀ, ÉÌÉÔÏÌ ÒÏÌ PCI ÛÄ-ÉÞËÄÁÀ ÉÚÏÓ ÄÒÈÀÃÄÒÈÉ ÛÀÍÓÉ ÊÏÒÏÍÀÒÉÓ ÓßÒÀ×É ÂÀ-áÓÍÉÓÀ.

ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉÓ ÀÁÓÏËÖÔÖÒ ÖÊÖÜÅÄÍÄÁÄÁÓ ßÀÒÌÏ-ÀÃÂÄÍÓ:

1. ÀÏÒÔÉÓ ÂÀÍÛÒÄÅÄÁÀ;2. ÐÏÓÔäÄÌÏÒÀÂÖËÉ ÉÍÓÖËÔÉ;3. ÀáËÏ ßÀÒÓÖËÛÉ ÂÀÃÀÔÀÍÉËÉ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ

ÔÒÀÅÌÀ/ØÉÒÖÒÂÉÖËÉ ÜÀÒÄÅÀ;4. ÁÏËÏ ÈÅÄÛÉ ÂÀÓÔÒÏÉÍÔÄÓÔÉÍÖÒÉ ÓÉÓáËÃÄÍÀ;5. ÓÉÓáËÉÓ ÛÄÃÄÃÄÁÉÓ ÐÀÈÏËÏÂÉÀ.

ÝÍÏÁÉËÉÀ, ÒÏÌ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ, ÅÉÓÈÅÉÓÀÝ ÈÒÏÌÁÏËÉ-ÆÉÓÉ ÖÊÖÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ, ÀØÅÈ ÞÀËÉÀÍ ÌÀÙÀËÉ ÓÉÊÅÃÉËÉÀÍÏ-ÁÉÓÀ ÃÀ ÀÅÀÃÏÁÉÓ ÌÀÜÅÄÍÄÁÄËÉ, ÌÀÈÈÀÍ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ, ÅÉ-ÓÀÝ ÛÄÖÞËÉÀ ÜÀÉÔÀÒÏÓ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉ. ÓÀÍÀÌ ÐÀÝÉÄÍÔÉÂÀÉÂÆÀÅÍÄÁÀ, ÖÍÃÀ ÛÄ×ÀÓÃÄÓ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÒÉÓÊÉÝ. ÀÒÜÄ-ÅÀÍÉ PCI-ÓÀ ÃÀ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓ ÛÏÒÉÓ áÛÉÒÀÃ ÍÀÊÀÒÍÀ-áÄÅÉÀ ËÏÂÉÊÖÒÉ ÛÄÆÙÖÃÅÄÁÉÈ ÃÀ ÔÒÀÍÓÐÏÒÔÉÒÄÁÉÓÃÀÂÅÉÀÍÄÁÉÈ (ÝáÒÉËÉ 1-4 ÃÀ ÓØÄÌÀ ¹2 ÃÀ ¹3).

PCI ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ STE-AACS (STEMI)ST ÄËÄÅÀÝÉÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄ ÌßÅÀÅÄÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÓÉÍÃÒÏÌÉÓÀÈÅÉÓ(ST ÄËÄÅÀÝÉÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ)

pprroocceedduurraa CCvveenneebbaa

rreekkoommeennddaacciiiiss

kkllaasseebbii ddaa

mmttkkiicceebbuulleebbiiss

ddoonneeeebbii

rraannddoommiizzeebbuullii

kkvvlleevveebbii A ddaa

BddoonneeeebbiissaaTTvviiss

ppiirrvveellaaddii PCI

ppaacciieennttii SSeemmooddiiss ttkkii-

vviilliiss ddaawwyyeebbiiddaann 1122

ssTT-zzee nnaakklleebbii ddrrooiiss

ggaannmmaavvlloobbaaSSii ddaa 9900

wwTT-mmddee ddrrooSSii kkvvaallii-

ffiicciiuurrii ssaammeeddiicciinnoo

ppiirrvveellii ddaaxxmmaarreebbiiss

SSeemmddeegg.. PCI uunnddaa CCaaaa-

ttaarrooss ggaammooccddiillmmaa

gguunnddmmaa

II A

PAMIGUSTO-IIb

C-PORTPRAGUE-1

AND-2DANAMI-2

ppiirrvveellaaddii

sstteennttiirreebbaa

rruuttiinnuullii

sstteennttiirreebbaa ppiirrvveellaa-

ddii PCI ddrroossII A

ZwolleStent-PAMICADILLAC

ppiirrvveellaaddii PCI rrooccaa TTrroommbboolliizzii

uukkuunnaaCCvveenneebbiiaaII C __

ppiirrvveellaaddii PCI

uummjjoobbeessiiaa TTrroommbboollii-

zziisszzee,, iimm ppaacciieenntt-

iissTTvviiss,, rroommeelliicc mmoovvii-

ddaa >> 33 - << 1122 ssTT-SSii

ttkkiivviilliiss ((aann,, ssxxvvaa

ssiimmppttoommiiss)) ddaawwyyeebbiiddaann

II C __

ggaaddaammrrCCeennii PCI

TTuu TTrroommbboolliizziissmmaa

SSeeyyvvaanniiss ddaawwyyeebbiiddaann 4455

- 6600 wwTT-SSii vveerr SSeeaassrr-

uullaa TTaavviissii ssaaqqmmee..

II B REACT

ggaaddaauuddeebbeellii

((mmrraavvaallssiissxxll-

ZZaarrRRvvoovvaannii)) PCI

kkaarrddiiooggeennuullii SSookkii

iinnttrraaaaoorrttuull bbaalloo-

nnuurr ttuummbboossTTaann eerrTTaadd

>>1122 <<3366 ssTT-SSii

II C __

rruuttiinnuullii ppoosstt-

TTrroommbboolliizzuurrii

kkoorroonnaarrooggrraaffiiaa

ddaa PCI, TTuuSSeessaaZZlleebbeelliiaa

24 sT-Si Trombol-izisidan, imisdamiuxedavad, aris

Tu ara anginada/an, iSemia

II ASIAM III

GRACIA-1CAPITAL-AMI

iiSSeemmiiiiTT ggaannppiirroobbee-

bbuullii PCI, wwaarr-mmaatteebbuullii TTrroo-

mmbboolliizziiss SSeemmddeegg

ggaawweerriiss wwiinnaa aannggiinnaa

ddaa//aann iiSSeemmiiaa ppiirrvveellii

STEMI-ss SSeemmddeegg,, rroo-

mmeelliicc nnaammkkuurrnnaalleevvii

iiyyoo TTrroommbboolliizziissiiTT

II B DANAMI-1

ÔÊÉÅÉËÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ 3 ÓÀÀÈÛÉ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉ ÀÒÉÓÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÀËÔÄÒÍÀÔÉÅÀ. ÀÓÄ ÒÏÌ, ÐÉÒÅÄË 3 ÓÀ-ÀÈÛÉ ÒÄÐÄÒ×ÖÆÉÉÓ ÏÒÉÅÄ ÓÔÒÀÔÄÂÉÀ ÈÀÍÀÁÒÀÃ Ä×Ä-ØÔÉÀÍÉÀ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÆÏÌÉÓÀ ÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÉÓ ÛÄÓÀÌÝÉÒÄ-ÁËÀÃ.

ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÌÉÆÄÆÉ, ÒÉÓ ÂÀÌÏÝ ÔÊÉÅÉËÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍÐÉÒÅÄË 3 ÓÀÀÈÛÉÝ ÊÉ PCI ÖÊÄÈÄÓÉÀ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÆÄ, ÀÒ-ÉÓ ÉÍÓÖËÔÉÓ ÈÀÅÉÃÀÍ ÀÝÉËÄÁÀ.

ÐÀÝÉÄÍÔÌÀ ÈÖ ÌÏÂÅÌÀÒÈÀ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ 3-12 ÓÀÀÈÛÉ, ÌÉÏÊÀÒÃÖÌÉÓ ÂÀÃÀÓÀÒÜÄÍÀÃ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCIÁÄÅÒÀÃ ÖÊÄÈÄÓÉÀ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÆÄ. ÃÒÏÌ ÂÅÉÜÅÄÍÀ, ÒÏÌÖÀÒÚÏ×ÉÈÉ ÊÀÒÃÉÖËÉ ÌÏÅËÄÍÄÁÉ (ÒÄÀØÝÉÄÁÉ) ÁÄÅÒÀÃÉÆÒÃÄÁÀ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓ ÃÒÏÓ, ÌÀÂÒÀÌ PCI-Ó ÛÄÌÃÄÂ ÊÉÛÄÃÀÒÄÁÉÈ ÓÔÀÁÉËÖÒÉÀ.

cxrili 1-4

26 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÂÀÃÀÌÒÜÄÍÉ (Rescue) PCI – ÀÒÉÓ ÉÌ ÊÏÒÏÍÀÒÉÓPCI, ÒÏÌÄËÉÝ ÒÜÄÁÀ ÏÊËÖÆÉÒÄÁÖËÉ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉÓÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ. ßÀÒÖÌÀÔÄÁÄËÉÀ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉ, ÒÏÃÄÓÀÝÔÊÉÅÉËÉ ÒÜÄÁÀ, ÀÍ ST-ÄËÄÅÀÝÉÀ ÀÒ ÉÝÅËÄÁÀ ÐÒÄ-ÐÀÒÀÔÉÓ ÛÄÚÅÀÍÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ 45-60 ßÖÈÉÓ ÛÄÌÃÄÂÀÝ.

ÈÀÍÃÀÒÈÖËÉ PCI ÀÒÉÓ ÃÀÂÄÂÌÉËÉ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÀÔÊÉÅÉËÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ 12 ÓÀÀÈÛÉ, ÌÀËÄ ÌÀÓ ÛÄÌÃÄÂ, ÒÀÝÈÒÏÌÁÏËÉÆÖÒÉ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÉ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÓ. ÀÌ ÌÏÌÄÍÔÉ-ÓÈÅÉÓ ÀÒ ÀÒÉÓ ÌÔÊÉÝÄÁÖËÄÁÀ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÆÄ ÃÀÌÀÔÄ-ÁÖËÉ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÉÓÈÅÉÓ ÃÀ ÀÒ ÀÒÉÓ×ÀØÔÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉËÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀ CP IIa IIIb ÉÍäÉ-ÁÉÔÏÒÄÁÆÄ ÃÀÌÀÔÄÁÖËÉ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI-ÓÈÅÉÓ, ÒÏÌ ÂÀ-ÖÌãÏÁÄÓÃÄÓ ÂÀÌÏÓÀÅÀËÉ.

ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖËÉ ÛÏÊÉÓ ÃÒÏÓ – ÂÀÃÀÖÃÄÁÄËÉ PCI– ÛÄÉÞËÄÁÀ ÉÚÏÓ ÓÉÝÏÝáËÉÓ ÛÄÌÀÍÀÒÜÖÍÄÁÄËÉ ÃÀ ÖÍÃÀÂÀÊÄÈÃÄÓ ÀÃÒÄÖË ÐÄÒÉÏÃÛÉ. ÈÖ ÀÒ ÀÒÉÓ ÌÉÓÀßÅÃÏÌÉÀÒÝ PCI, ÀÒÝ ÏÐÄÒÀÝÉÀ, ÀÍ, ÛÄÓÒÖËÃÄÁÀ ÃÉÃÉ ÃÀÚÏ-ÅÍÄÁÉÓ ÛÄÌÃÄÂ, ÖÍÃÀ ÃÀÉßÚÏÍ ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉ. ÁÏËÏßËÄÁÛÉ ÛÄÉÍÉÛÍÄÁÀ ÒÄÅÀÓÊÖËÀÒÉÆÀÝÉÉÓ ÆÒÃÀ ÌÉÏÊÀÒÃ-ÉÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÛÄÃÄÂÀÃ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÖËÉ ÊÀÒ-ÃÉÏÂÄÍÖÒÉ ÛÏÊÉÓ ×ÏÍÆÄ. ÛÄÓÀÞËÏÀ, ÄÓ ÌÏáÃÀ ÉÌÉÔÏÌ,ÒÏÌ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ Ö×ÒÏ áÛÉÒÀÃ ÛÄÌÏÃÉÀÍ ÉÓÄÈ ÓÔÀÝÉ-ÏÍÀÒÛÉ, ÓÀÃÀÝ ÀÌÉÓ ÂÀÊÄÈÄÁÀ ÛÄÉÞËÄÁÀ.

ÒÖÔÉÍÖËÉ ÀÍÂÉÏÂÒÀ×ÉÀ ÀÃÒÄÖËÐÏÓÔÈÒÏÌÁÏËÉÆÖÒ ÐÄÒÉÏÃÛÉÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖË ÊËÉÍÉÊÖÒ ÊÅËÄÅÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉÈ,

ÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÍÀÀÃÒÄÅÉ ÒÖ-ÔÉÍÖËÉ ÊÏÒÏÍÀÒÏÂÒÀ×ÉÀ ÃÀ, ÈÖ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ, (ÌÉ-ÓÀÙÄÁÉÀ) PCI. ÀÌ ÊÅËÄÅÄÁÌÀ ÃÉÃÉ ÒÏËÉ ÛÄÀÓÒÖËÀÞÅÄËÉ, ÌÀÂÒÀÌ ÊÅËÀÅ ÞÀËÉÀÍ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÓÀÊÉÈáÉÓÂÀÃÀßÚÅÄÔÀÛÉ – ÁÄÅÒÀÃ ÛÄÌÝÉÒÃÀ ÒÄÉÍ×ÀÒØÔÉ, ÈÒÏ-ÌÁÏËÉÆÉÓÉÓ „ÀØÉËÄÅÓÉÓ ØÖÓËÉ“. ÀÓÄ ÒÏÌ, ÈÒÏÌÁÏËÉ-ÆÉÓÉ, ÈÖÍÃÀÝ ßÀÒÌÀÔÄÁÖËÉ, ÀÒ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÜÀÉÈÅÀËÏÓÓÀÁÏËÏÏ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÃ.

PCI ÉÌ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ, ÒÏÌËÄÁÓÀÝ ÅÄÒ ÜÀÖÔÀÒÃÀÈ ÒÄÐÄÒ×ÖÆÉÀ ÐÉÒÅÄË 12 ÓÀÀÈÛÉÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉ áÛÉÒÀÃ ÌÉÌÀÒÈÀÅÄÍ ÓÀÌÄÃÉÝÉÍÏ ÃÀáÌÀÒÄ-

ÁÀÓ ÞÀËÉÀÍ ÂÅÉÀÍ, ÃÀ/ÀÍ ÅÄÒ ÉÙÄÁÄÍ ÒÄÐÄÒ×ÖÆÉÖË ÈÄ-ÒÀÐÉÀÓ, ÀÍ ÒÄÐÄÒ×ÖÆÉÀ ÖÛÄÃÄÂÏÀ ÃÀ ÀÒÔÄÒÉÉÓ ÒÄÊÀÍÀ-ËÉÆÀÝÉÀ ÅÄÒ áÃÄÁÀ. ÂÅÉÀÍ ÒÄÐÄÒ×ÖÆÉÀÛÉ ÉÂÖËÉÓáÌÄÁÀÈÒÏÌÁÏËÉÆÉÓÉ, ÀÍ PCI, ÒÏÌÄËÉÝ ÉßÚÄÁÀ > 12 ÓÀÀÈÛÉÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ (ÂÅÉÀÍÉ PCI ÊÀÒÃÉÏÂÄÍÖÒÉ ÛÏ-ÊÉÓ ÃÒÏÓ. ÉáÉËÄÈ ÆÄÌÏÈ).

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÅÉÓÀÝ ÀØÅÈ ST-ÄËÅÀÝÉÉÈ ÌÉÌÃÉÍÀÒÄÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ (STEMI), ÃÀÂÅÉÀÍÄÁÖËÉ ÈÒÏ-ÌÁÏËÉÆÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÀ ÅÄÒ ÀÌÝÉÒÄÁÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÆÏÌÀÓ ÃÀÅÄÒ ÉÍÀÒÜÖÍÄÁÓ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ×ÖÍØÝÉÀÓ, ÛÄÓÀÞËÏÀÉÌÉÔÏÌ, ÒÏÌ ÄÓ ÀÒÀÄ×ÄØÔÖÒÉÀ ÊÏÒÏÍÀÒÉÓ ÂÀÍÅËÀÃÏ-ÁÉÓ ÀÙÓÀÃÂÄÍÀÃ. ÀÓÄÈ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ PCI-Ó ÌáÀÒÓ ÖàÄÒÓ„ÙÉÀ ÀÒÔÄÒÉÉÓ äÉÐÏÈÄÆÀ“, ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÉÌÉÓÀ, ÒÏÌ ÆÄ-ÌÏÈØÌÖËÉ ÃÀÌÀãÄÒÄÁÄËÉÀ, ãÄÒãÄÒÏÁÉÈ, ÀÌ ãÂÖ×ÉÓÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÀÌ ÌÄÈÏÃÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ ÛÄ-ÈÀÍáÌÄÁÀ ÃÀ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÀÒ ÀÒÓÄÁÏÁÓ.

STEMI12 sT-SSi simptomebis dawyebidan

pacienti movida

hospitalSi,

sadac keTdeba

PCI

pacienti movida hospitalSi,

sadac ar aris PCI

> 3-112 sT.

dauyovnebeli

gadayvana

< 3 sT.*

Trombolizisi

warmatebulia

PCI < 24 sT

SesaZlebelia

PCI < 24 sT

ar aris

SesaZlebeli

gaweriswina

iSemia

iSemiis

mixedviT PCIpostTrombo-

lizuri PCIgadasarCeni

PCIpirveladi

PCI

ar imoqmeda

ÓØÄÌÀ-22 PCI-ÓÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀ STEMI-ÓÓ ÃÒÏÓ

simptomebis dawyebidan pirveli 3 sT-is ganmavlobaSi keTdeba fibrino-

lizi, vidre Catardeba pirveladi PCI. *Tu fibrinolizze gvaqvs maRali

riski, an ukunaCvenebia, mkacrad naCvenebia dauyovnebeli pirveladi PCI.pirvel 3 sT-Si pirveladi PCI-s ZiriTadi Rirebuleba, riTac igi aRemateba

fibrinolizs, aris insultis prevencia. xolo 3-dan 12-sT-mde periodSi

fibrinolizTan SedarebiT, pirveladi PCI-s upiratesobaa miokardiumis

`gadarCena~ da insultis prevencia. im SemTxvevaSi, Tu Tromboliziss

mieniWeba upiratesoba, is ar unda ganvixiloT, rogorc mkurnalobis sa-

boloo etapi. TviT warmatebuli fibrinolizis drosac ki, unda Catardes

koronaruli angiografia 24-sT-Si da PCI (Tu SesaZlebelia).

ÒÏÂÏÒ ÛÄÅÀÌÝÉÒÏÈ ÃÀÂÅÉÀÍÄÁÀ PCI-ÉÓ ÚÅÄËÀ ×ÏÒÌÉÓ ÃÒÏÓ ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÖÓÉÔÚÅÏ ÛÄ-

ÈÀÍáÌÄÁÀ, ÒÏÌ ÀÖÝÉËÄÁÄËÉÀ ÚÅÄËÀ×ÄÒÉ ÌÏáÃÄÓ, ÒÀÝÛÄÉÞËÄÁÀ ÏÐÄÒÀÔÉÖËÀÃ (ÈÀÅÉÃÀÍ ÖÍÃÀ ÉØÍÄÓ ÀÝÉËÄ-ÁÖËÉ ÚÅÄËÀÍÀÉÒÉ ÃÀÚÏÅÍÄÁÀ STEMI-ÀÍ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ).ÉÛÄÌÉÉÓ ÐÄÒÉÏÃÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÀ ÀÒÉÓ ÌÈÀÅÀÒÉ ÀÒÀ ÌáÏËÏÃÈÒÏÌÏÁÏËÉÆÉÓÉÓ, ÀÓÄÅÄ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI ÃÒÏÓÀÝ (ÓØÄÌÀ3). ÒÀÝ Ö×ÒÏ ÓßÒÀ×ÀÃ ßÀÒÉÌÀÒÈÄÁÀ ÚÅÄËÀ ÄÔÀÐÉ, ÌÉÈÖÊÄÈÄÓÉÀ ÛÄÃÄÂÉ, ÌÀÛÉÍ, ÒÏÝÀ ÓÉÌÐÔÏÌÉÃÀÍ ÌÊÖÒÍÀËÏ-ÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÀÌÃÄ ÃÒÏÉÓ ÐÒÏËÏÍÂÀÝÉÀ ÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉÀ ÌÉ-ÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÐÄÒ×ÖÆÉÉÓ ÂÀÖÀÒÄÓÄÁÀÓÈÀÍ, ÄÐÉÊÀÒÃÖËÉ ÓÉ-ÓáËÉÓ ÌÉÌÏØÝÄÅÉÓ ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ. ÞÀËÉÓáÌÄÅÀ ÉßÚÄÁÀ ÐÀÝÉ-ÄÍÔÉÓ ÂÀÍÀÈËÄÁÉÃÀÍ ÃÀ ÌÏÉÝÀÅÓ ÓÀÓßÒÀ×Ï ÃÀáÌÀÒÄÁÉÓÏÒÂÀÍÉÆÀÝÉÉÓ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÀÓ, ÀÂÒÄÈÅÄ ÐÒÏÝÄÃÖÒÉÓÏÐÔÉÌÉÆÄÁÀÓ äÏÓÐÉÔÀËÓÀ ÈÖ ÊÄÒÞÏ ÐÒÀØÔÉÊÀÛÉ.

ÒÀÌÃÄÍÀÃÀÝ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ, ÚÅÄËÀ-×ÄÒÉ ÖÍÃÀ ÅÉÙÏÍÏÈ, ÒÏÌ ÓÀÛÖÀËÏ ÃÒÏ ÐÉÒÅÄËÉ ÓÀ-ÌÄÃÉÝÉÍÏ ÊÏÍÔÀØÔÉÃÀÍ PCI-ÌÃÄ (ÊÀÒÄÁÉÃÀÍ ÁÀËÏÍÀÌÃÄÃÒÏÉÓ ÜÀÈÅËÉÈ) ÀÒ ÖÍÃÀ ÀÙÄÌÀÔÄÁÏÃÄÓ 90 ßÖÈÓ. ÌÉ-ÌÙÄÁÉÓ ÂÅÄÒÃÉÓ ÀÅËÀ ÃÀ STEMI ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÐÉÒÃÀ-ÐÉÒ ÊÏÒÏÍÀÒÖË ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÀÛÉ ÛÄÚÅÀÍÀ ÊÉÃÄÅ Ö×ÒÏÀÌÝÉÒÄÁÓ ÊÀÒÄÁÉÃÀÍ ÁÀËÏÍÀÌÃÄ ÃÒÏÓ. ÈÖÌÝÀ, ÃÀÂÅÉÀÍÄ-ÁÖËÉ ÐÀÝÉÄÍÔÉ, ÀÓÄÅÄ ÍÀÌÊÖÒÍÀËÄÁÉ ÖÍÃÀ ÉÚÏÓ ÐÉÒÅÄ-ËÀÃÉ PCI-È, ÈÖÍÃÀÝ, ÒÏÝÀ ÌÏÃÉÓ 3 ÓÀÀÈÉÓ ÛÄÌÃÄÂÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÉÃÀÍ. ÉÌ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÊÉ ÈÖ ÐÉÒÅÄ-ËÀÃ PCI-ÌÃÄ ÞÀËÆÄ ÃÉÃÉ ÃÒÏÓ ÃÀÊÀÒÂÅÀÀ ÌÏÓÀËÏ-ÃÍÄËÉ (2-3 ÓÈ-ÆÄ ÌÄÔÉ), ÒÄÐÄÒ×ÖÆÉÀ ÖÍÃÀ ÜÀÀÔÀÒÏÍII ÀÍ III ÂÄÍÄÒÀÝÉÉÓ ×ÉÁÒÉÍÏËÉÆÖÒÉ ÓÀÛÖÀËÄÁÄÁÉÈ.

28 kardi o eqspresi 950000 390000 004

30 kardi o eqspresi 950000 390000 004


problema problemis gadaWra

pacientis dagvianeba:

ddrroo ssiimmppttoommeebbiiss ddaawwyyeebbiiddaann

ssaasswwrraaffooss ggaammooZZaaxxeebbaammddee

transportirebis

dagvianeba:

ddrroo ssaasswwrraaffooss ggaammooZZaaxxeebbiiddaann

ppaacciieennttTTaann kkoonnttaaqqttaammddee

mkurnalobis dagvianeba:

ddrroo `̀kkaarreebbiiddaann nneemmssaammddee~~

((ppiirrvveellii kkoonnttaaqqttii

ssaammeeddiicciinnoo ppeerrssoonnaallTTaann))

ddrroo `̀kkaarreebbiiddaann bbaalloonnaammddee~~

((ppiirrvveellii kkoonnttaaqqttiiddaann

bbaalloonnaammddee))

pacientis ganaTleba

paramedikebis

(saswrafos)

organizacia

hospitlis / praqtikis

organizacia

ÓØÄÌÀ-33 ÒÏÂÏÒ ÛÄÅÀÌÝÉÒÏÈ ÃÒÏÉÓ ÊÀÒÂÅÀ

ST elevaciiT mimdinare mi mqone pacientebSi simptomebis gaCenasa da

reperfuziul Terapias Soris drois SesaZlo dayovneba. drois es

Sualedi (`mTliani iSemiuri dro~) Sedgeba mkurnalobis sxvadasxva

etapze drois dayovnebaTa jamiT. aRniSnuli drois Semcireba Sesa-

Zlebelia saswrafo samedicino daxmarebis, hospitalSida, an kerZo

praqtikis eqimTa organizaciis optimizaciiT. agreTve, Zalze mniSvne-

lovania pacientis informireba, raTa simptomebis ganviTarebisTanave man

maSinve darekos saswrafo samedicino samsaxurSi.

À) ÀÝÄÔÉËÓÀËÉÝÉËÉÓ ÌÑÀÅÀ (ASA), ÔÉÊËÏÐÉ-ÃÉÍÉ ÃÀ ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉ

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÅÉÓÀÝ ÀØÅÓ ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉÃÀÀÅÀÃÄÁÀ ÃÀ ÃÀÂÄÂÌÉËÉÀ ÜÀÖÔÀÒÃÄÓ PCI, ÓÔÄÍÔÉÓÉÌÐËÀÍÔÀÝÉÉÈ, ÀÍ ÖÉÌÉÓÏÃ, ÓÀàÉÒÏÀ ÓÔÀÍÃÀÒÔÖËÀÃÌÉÄÝÄÓ „ÏÒÌÀÂÉ“ ÀÍÔÉÈÒÏÌÁÏÝÉÔÖÒÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÀÝÄ-ÔÉËÓÀËÉÝÉËÉÓ ÌÑÀÅÉÈ (ASA) ÃÀ ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉÈ.ÌÀÓ ÛÄÌÃÄÂ, ÒÀÝ ÉÌÐËÀÍÔÉÒÃÄÁÀ ÛÉÛÅÄËÉ ÌÄÔÀËÉÓÓÔÄÍÔÉ, ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉ ÖÍÃÀ ÂÀÂÒÞÄËÃÄÓ 3-4 ÊÅÉÒÀÓÃÀ ASA ÌÈÄËÉ ÝáÏÅÒÄÁÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ. ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ,ÅÉÓÀÝ ÀØÅÓ NSTE-ACS, ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ASA ÃÀ, ÈÖ ÊËÉ-ÍÉÊÖÒÀÃ ÂÀÌÀÒÈËÄÁÖËÉÀ, ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉ ÃÀÖÚÏÅÍÄÁË-ÀÃ – ÄÓ ÀÒÉÓ ÁÀÆÉÓÖÒÉ ÓÔÀÍÃÀÒÔÖËÉ ÀÍÔÉÈÒÏÌÁÏÝÉ-ÔÖËÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ. ÌßÅÀÅÄ ×ÀÆÉÓ ÛÄÌÃÄÂ, ÅÀÂÒÞÄËÄÁÈ100 ÌÂ/ ÃÙÄÛÉ ASA+ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉÓ 75 ÌÂ/ÃÙÄÛÉ 9-12 ÈÅÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ. ASA ÖÍÃÀ ÂÀÖÊÄÈÃÄÓ ÅÄÍÀÛÉÚÅÄËÀ ÐÀÝÉÄÍÔÓ STEMI-È ÃÀÖÚÏÅÍÄÁËÀÃ, ÌÀÓ ÌÄÒÄ,ÒÀÝ ÃÀÃÂÉÍÃÄÁÀ ÃÉÀÂÍÏÆÉ. ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI ÃÀ ÐÉÒÅÄ-ËÀÃÉ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÉÓÀÓ STEMI ÃÒÏÓ ÖÍÃÀ ÃÀÌÀÔÄÁÉÈ ÌÉ-ÄÝÄÓ ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉ. ÁÒÀØÉÈÄÒÀÐÉÉÓ ÛÄÌÃÄÂ ÊËÏÐÉÃÏ-ÂÒÄËÉ ÖÍÃÀ ÌÉÄÝÄÓ ASA-ÓÈÀÍ ÄÒÈÀÃ 12 ÈÅÄÓ. áÏËÏßÀÌËÉÈ ÃÀ×ÀÒÖËÉ ÓÔÄÍÔÄÁÉÓ ÃÒÏÓ – 6-12 ÈÅÄÓ, ÒÏÌÀÅÉÝÉËÏÈ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÂÅÉÀÍÉ ÈÒÏÌÁÏÆÄÁÉ.

Á) ÀÒÀ×ÒÀØÝÉÏÍÉÒÄÁÖËÉ äÄÐÀÒÉÍÉ (UFH) ÃÀ ÃÀ-ÁÀËÌÏËÄÊÖËÖÒÉ äÄÐÀÒÉÍÉ (LMWH)

UFH ÄÞËÄÅÀ ÒÏÂÏÒÝ ÄÒÈÉ ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÉ ÁÏËÖÓÉ,ÀØÔÉÅÉÒÄÁÖËÉ ÛÄÃÄÃÄÁÉÓ ÃÒÏÉÓ ÊÏÍÔÒÏËÉÈ. ÒÀ ÈØÌÀÖÍÃÀ, ãÏÁÉÀ LMWH ÉÌÉÔÏÌ, ÒÏÌ ÀÃÅÉËÉ ÓÀÊÏÍÔÒÏ-ËÏÀ ÃÀ ÀÒ ÓàÉÒÃÄÁÀ ËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÖËÉ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉ.ÈÖÌÝÀ, ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÌáÏËÏÃ LMWH-ÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓ ÛÄ-ÓÀáÄÁ PCI ÃÒÏÓ ÛÄÆÙÖÃÖËÉÀ.

UFH ÓãÏÁÓ ÌÀÙÀËÉ ÒÉÓÊÉÓ ÌØÏÍÄ NSTE–ACS ÐÀ-ÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÃÀÂÄÂÌÉËÉ ÉÍÅÀÆÉÖÒÉ ÓÔÒÀÔÄÂÉÉÈ ÃÀ ÃÀÁÀ-ËÒÉÓÊÉÀÍ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÃÀÂÄÂÌÉËÉ ÊÏÍÓÄÒÅÀÔÉÖËÉ ÓÔ-

ÃÀÌáÌÀÒÄ ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÉ PCI-ÓÓÈÅÉÓ

ÒÀÔÄÂÉÉÈ. ÈÖ ÌÀÙÀËÒÉÓÊÉÀÍ NSTE-ACS ÐÀÝÉÄÍÔÛÉÉÍÅÀÆÉÖÒÉ ÓÔÒÀÔÄÂÉÀ ÅÄÒ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÒÀÙÀÝ ÌÉÆÄÆÉÈ,ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÄÍÏØÓÀÐÀÒÉÍÉ, ÈÖÌÝÀ ÖÍÃÀ ÂÀÅÉÈÅÀËÉ-ÓßÉÍÏÈ, ÒÏÌ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÌÝÉÒÄ ÓÉÓáËÃÄÍÄÁÉÓ ÆÒÃÀ.STEMI ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÒÏÌÄËÈÀÝ ÖÔÀÒÃÄÁÀÈ ÐÉÒÅÄËÀÃÉPCI, UFH ÀÒÉÓ ÓÔÀÍÃÀÒÔÖËÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ.

ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉÓ (ÐËÀÅÉØÓÉÓ), ÒÏÂÏÒÝ ÃÀÌáÌÀÒÄ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÉÓ, ÃÀÓÀÍÉÛÍÀÃ, PCI ÃÒÏÓ

CCvveenneebbaaiinniicciiaacciiaa ddaa

xxaannggrrZZlliivvoobbaa


kkllaasseebbii ddaa


ddoonneeeebbii


kkvvlleevveebbii

A ddaa BddoonneeeebbiissaaTTvviiss

ssttaabbiilluurrii ggiidd-iiss

ffoonnzzee ddaaggeeggmmiillii

PCI-ss wwiinnaasswwaarriimmkkuurrnnaalloobbaa

ddaarrttyymmiiTTii ddoozzaa

330000mmgg.. PCI-mmddee 66ssTT-iiTTaaddrree mmaaiinncc.. ssaauukkeeTTeess-

ooaa eerrTTii ddRRiiTT aaddrree

II C _

ppiirrvveellaaddii PCI-sswwiinnaasswwaarrii mmkkuurr-

nnaalloobbaa STEMI-ssSSeemmTTxxvveevvaaSSii,, aann

ddaayyoovvnneebbeellii PCINSTE-ACS, aann

hhookkiiss PCI ssttaabbiill-

uurrii ggiidd-iiss ddrrooss

ppiirrvveellii ddaarrttyymmiiTTii

ddoozzaa 660000mmgg.. ddaauuyy-

oovvnneebblliivv ppiirrvveellii

kkoonnttaaqqttiissaass,, TTuu

kklliinniikkuurraadd

ggaammaarrTTlleebbuulliiaa

II C _

SSiiSSvveellii mmeettaalliiss-

aaggaann ddaammzzaaddeebbuullii

nneebbiissmmiieerrii sstteennttiiss

ggaammooyyeenneebbiiss ddrrooss

33-44 kkvviirraa II ACLASSICS

TOPPSBad Krozingen

ssiissxxllZZaarrRRvvoovvaannii

bbrraaqqiiTTeerraappiiiiss

SSeemmddeegg

1122 TTvvee II C __

wwaammlliiTT ddaaffaarruullii

((wwaammaallggaammoommcceemmii))

sstteenntteebbiiss ffoonnzzee

66-1122 TTvvee II C _

NSTE-ACS-iissSSeemmddeegg

pprroolloonnggiirreebbaa

99-1122 TTvveeII B CURE

Â) ÂËÉÊÏÐÒÏÔÄÉÍ (GP) IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÃÀÈÒÏÌÁÉÍÉÓ ÐÉÒÃÀÐÉÒÉ ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ

ÓÔÀÁÉËÖÒÉ CADÀÌ ãÂÖ×ÉÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ PCI-Ó ÒÉÓÊÉ ÃÀÁÀËÉÀ. GP

IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÌÀ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÆÀÒÃÏÓ ÓÉÓáËÃÄÍÉÓÒÉÓÊÉ, ÈÀÍÀÝ ÞÀËÉÀÍ ÞÅÉÒÀÃÙÉÒÄÁÖËÉÀ, ÀÌÉÔÏÌ ÉÓÉÍÉÀÒ ÛÄÃÉÓ ÓÔÀÍÃÀÒÔÖË ÐÄÒÉÐÒÏÝÄÃÖÒÖË ÌÊÖÒÍÀËÏ-ÁÀÛÉ.

GP IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ PCI ÃÒÏÓÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÀÍÂÉÍÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÖÍÃÀ ÌÏáÃÄÓ ÛÄÒÜÄÅÉ-ÈÀÃ. ÒÏÃÄÓÀÝ ÏÃÍÀÅ ÌÀÉÍÝ ÌÀÙÀËÉÀ ÒÉÓÊÉ ÌßÅÀÅÄ ÈÒÏ-ÌÁÏÆÖËÉ ÂÀÒÈÖËÄÁÉÓÀ (ÊÏÌÐËÄØÓÖÒÉ ÉÍÔÄÒÅÄÍÝÉÀ,ÀÒÀÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÃÀÆÉÀÍÄÁÀ, ÀÍ ÒÏÝÀ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÉ ÃÉÃÉÒÀÏÃÄÍÏÁÉÈ ÉáÀÒãÄÁÀ ×ÉÆÉÊÖÒÀÃ ÃÉÃ ÐÀÝÉÄÍÔÆÄ, ÒÏ-ÝÀ ÞÀËÉÀÍ ÀØÔÖÀËÖÒÉ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÉÀ ÃÀÆÉÀÍÄÁÖËÉ, áÉ-ËÅÀÃÉ ÈÒÏÌÁÉ ÀÍ, ÀÒÀ/ÍÄËÉ ÂÀÔÀÒÄÁÉÓ ×ÄÍÏÌÄÍÉ), GPIIb/IIIa ÉÍäÉäÉÔÏÒÄÁÉ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÓÔÀÁÉËÖÒ CAD ÐÀ-ÝÉÄÍÔÄÁÛÉ (ÉáÉËÄ ÝáÒÉËÉ 2-2).

NSTE-ACSÀÌ ÃÒÏÓ GP IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÌáÏ-

ËÏÃ ÌÀÙÀËÉ ÒÉÓÊÉÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÀÈÅÉÓ, ÉØ, ÓÀÃÀÝ ÉÂÄ-ÂÌÄÁÀ ÉÍÅÀÆÉÖÒÉ ÓÔÒÀÔÄÂÉÀ. „ÀÙÌÀÅÀËÉ“ ÌÄÍÄãÌÄÍÔÉ-ÓÈÅÉÓ (ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÃÀßÚÄÁÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÌÏÓÅËÉÓÈÀÍÀÅÄ,ÒÏÝÀ ÊÀÈÄÔÄÒÉÆÀÝÉÀ ÀÒ ÀÒÉÓ ÃÀÂÄÂÌÉËÉ, ÀÍ ÛÄÖÞËÄ-ÁÄËÉÀ ÂÀÊÄÈÃÄÓ 2,5 ÓÀÀÈÛÉ, ÔÉÒÏ×ÉÁÀÍÉ ÃÀ ÄÐÔÉ×ÉÁÀ-ÔÉÃÉ ÖÜÅÄÍÄÁÄÍ ÛÄÃÄÂÉÓ ÂÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÀÓ. ÈÖ ÊÀÈÄÔÄÒÉ-ÆÀÝÉÀ ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÜÀÔÀÒÃÄÓ 2,5 ÓÀÀÈÛÉ, GP IIb/IIIaÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÃÀÉÃÏÓ ÃÀ ÀÁÝÉ-

ccxxrriillii 22-11

32 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ØÓÉÌÀÁÉ, ÀÍ ÄÐÔÉ×ÉÁÀÔÉÃÉ ÃÀÅÉßÚÏÈ ÊÀÈÄÔÄÒÉÆÀÝÉÉÓËÀÁÏÒÀÔÏÒÉÀÛÉ. ÈÖ ÒÀÙÀÝ ÌÉÆÄÆÉÈ 24 ÓÀÀÈÀÌÃÄ ÛÄ-×ÄÒáÄÁÀÀ ÓÀÃÉÀÂÍÏÓÔÉÊÏ ÊÀÈÄÔÄÒÉÆÀÝÉÀÓÀ ÃÀ ÃÀÂÄ-ÂÌÉË PCI-Ó ÛÏÒÉÓ, ÀÁÝÉØÓÉÌÀÁÉ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÉØÍÄÓ ÂÀÌÏ-ÚÄÍÄÁÖËÉ.

STEMIÀÓÄÈ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ GP IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÔÉÒÏ-

×ÉÁÀÍÉ ÃÀ ÄÐÔÉ×ÉÁÀÔÉÃÉ ÍÀÊËÄÁÀÃ ÂÀÌÏÊÅËÄÖËÉÀ. ÀÌÃÒÏÓ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÀ ÐËÖÓ ÀÁÓÉØÓÉÌÀÁÉ Ö×ÒÏ ÂÀÌÀÒÈËÄ-ÁÖËÉ (×ÀØÔÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉÈ) ÓÔÒÀÔÄÂÉÀÀ.

ÁÉÅÀËÉÒÖÃÉÍÉ ÃÙÄÓ ÌÉÜÍÄÖËÉÀ ÒÏÂÏÒÝ UFH-ÉÓ (ÀÍLMWH) ÛÄÌÝÅËÄËÉ ÉÌÉÔÏÌ, ÒÏÌ ÓÉÓáËÃÄÍÀ ÌÍÉÛÅÍÄ-ËÏÅÍÀÃ ÍÀÊËÄÁÉÀ ÝÀËÊÄ UFH-ÈÀÍ ÃÀ UFH+GP IIb/IIIaÉÍäÉÁÉÔÏÒÈÀÍ ÛÄÃÀÒÄÁÉÈ (ÝáÒÉËÉ 2-2). ÁÉÅÀËÉÒÖÃÉÍÉÊÀÌÀÈÉÓ ÂÀÒÄÛÄ ÌÉÙÄÁÖËÉÀ PCI ÃÒÏÓ, ÒÏÂÏÒÝ UFH-ÉÓ (ÀÍ LMWH) ÛÄÌÝÅËÄËÉ HIT (äÄÐÀÒÉÍ-ÉÍÃÖÝÉÒÄÁÖ-ËÉ ÈÒÏÌÁÏÝÉÔÏÐÄÍÉÀ) ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ.

mmeeddiikkaammeennttii CCvveenneebbaa


kkllaasseebbii ddaa


ddoonneeeebbii




aabbcciiqqssiimmaabbii


ttiirrooffiibbaannii

ssttaabbiilluurrii

ggiidd-iiss ffoonnzzee

kkoommpplleeqqssuurrii ddaazziiaannee-

bbaa,, mmnniiSSvvnneelloovvaannii

ssiissxxllZZaarrRRvviiss

ddaazziiaanneebbaa,, xxiillvvaaddii

TTrroommbbii,, aarraa//nneellii

ggaattaarreebbiiss ffeennoommeennii

IIIIa C _



NSTE-ACS ddrrooss

uuSSuuaalloodd PCI wwiinn

mmaaRRaallii rriisskkiiss

ppaacciieenntteebbSSii

II C _

ttiirrooffiibbaannii


NSTE-ACS ddrrooss

wwiinnaasswwaarrii mmkkuurrnnaalloo-

bbaa ddiiaaggnnoossttiikkuurr

aannggiiooggrraaffiiaammddee ddaa

SSeessaaZZlloo PCI 4488ssTT-SSii

mmaaRRaallii rriisskkiiss ((`̀aaRRmmaa-

vvaall~~)) ppaacciieenntteebbSSii

II C __


NSTE-ACS ddrrooss

mmaaRRaallii rriisskkiiss ppaaccii-

eenntteebbSSii kkoorroonnaarreebbiiss

ccnnoobbiillii aannaattoommiiiiTT,,

2244ssTT-iiTT aaddrree ddaaggeegg-

mmiillii PCI-iiss wwiinn

II C __


STEMI ddrrooss

yyvveellaa ppiirrvveellaaddii

PCI ((ssjjoobbiiaa mmaaRRaallii

rriisskkiiss ppaacciieenntteebbSSii))

IIIIa A ADMIRALACE

bbiivvaalliirruuddiinnii

UFH aann LMWH((ddaabbaallmmoolleekkuulluurrii

hheeppaarriinnii))-iiss SSeemmccvvll-

eellaadd ((++//- GP IIb/IIIaiinnhhiibbiittoorreebbii)),,

iimmiissaaTTvviiss,, rroomm SSeemm-

cciirrddeess ssiissxxllddeenneebbii

IIIIa C __

bbiivvaalliirruuddiinniiU F H

H I T ddrrooss..II C _

GP IIb/IIIa ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÃÀ ÁÉÅÀËÉÒÖÃÉÍÉ, ÒÏÂÏÒÝ ÃÀÌáÌÀÒÄ ÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÉ PCI ÃÒÏÓ

ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÃÀÌáÌÀÒÄ PCI-ÓÓ ÌÏßÚÏÁÉËÏÁÄÁÉÓÀÈÅÉÓ

ÉÍÔÒÀÊÏÒÏÍÀËÖÒÉ ÁÒÀØÉÈÄÒÀÐÉÀ ÌÉÜÍÄÖËÉÀ ÄÒÈÀ-ÃÄÒÈ, ÊÅËÄÅÄÁÆÄ ÃÀ×ÖÞÍÄÁÖË ÀÒÀØÉÒÖÒÂÉÖË ÌÊÖÒÍÀ-ËÏÁÀÃ ÓÔÄÍÔÛÉÂÀ ÒÄÓÔÄÍÏÆÉÓ ÃÒÏÓ (ÝáÒÉËÉ3). ÉÌÉ-ÓÀÈÅÉÓ, ÒÏÌ ÈÀÅÉÃÀÍ ÀÅÉÝÉËÏÈ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÉÓ ÂÅÉÀÍÉÈÒÏÌÁÏÆÉ, ÓÀàÉÒÏÀ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÃÒÏÉÈ ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄ-ËÉ (1 ßËÉÈ ÌÀÉÍÝ), ÒÀÃÉÀÝÉÖËÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÛÄÌÃÄÂ.

×ÉÁÒÏÆÖËÉ, ÀÍ ÞËÉÄÒ ÊÀËÝÉ×ÉÒÄÁÖËÉ ÃÀÆÉÀÍÄÁÉ-ÓÈÅÉÓ, ÒÏÌÄËÛÉÝ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÌÀÅÈÖËÉÓ, ÌÀÂÒÀÌ ÀÒÀÁÀËÏÍÉÓ ÂÀÔÀÒÄÁÀ, ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÒÏÔÀÁËÀÝÉÀ.

ÛÄÌÓÒÖËÄÁÄËÌÀ ÊÀÒÂÀÃ ÖÍÃÀ ÉÝÏÃÄÓ ÒÏÔÀÁËÀÝÉÀÓÈÀÍÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉ ÂÀÒÈÖËÄÁÄÁÉÓ ÌÏÅËÀ.

ÓÀÜÉÍÏ ÅÄÍÉÓ ÛÖÍÔÉÓ PCI, ÀÍ ÐÉÒÅÄËÀÃÉ PCI, ACS-ÉÓ ÃÒÏÓ ÃÉÃÉ ÈÒÏÌÁÉÈ ÌÀÙÀËÉ ÒÉÓÊÉÀ ÊÏÒÏÍÀËÖÒÉÄÌÁÏËÉÉÓÈÅÉÓ. ÃÉÓÔÀËÖÒÉ ÃÀÌÝÀÅÉ ÏÒÉ ÌÏßÚÏÁÉËÏÁÀÀÒÉÓ ÃÀÓÀÁÖÈÄÁÖËÀÃ ÖÓÀ×ÒÈáÏ ÃÀ Ä×ÄØÔÖÒÉ PCI-ÈÅÉÓ ÂÀÃÌÏÍÄÒÂÉËÉ ÓÀÜÉÍÏ ÅÄÍÉÓ ÃÀÆÉÀÍÄÁÉÓ ÃÒÏÓ(ÝáÒÉËÉ 3).

ÃÃÀÀÌÌááÌÌÀÀÒÒÄÄ ÌÌÏÏßßÚÚÏÏÁÁÉÉËËÏÏÁÁÄÄÁÁÉÉ PPCCII ÃÃÒÒÏÏÓÓ

ßßÀÀÌÌËËÉÉÈÈ ÃÃÀÀ××ÀÀÒÒÖÖËËÉÉ ((ßßÀÀÌÌÀÀËËÂÂÀÀÌÌÏÏÌÌÝÝÄÄÌÌÉÉ)) ÓÓÔÔÄÄÍÍÔÔÄÄÁÁÉÉ

mmoowwyyoobbiilloobbaa CCvveenneebbaa


kkllaasseebbii ddaa


ddoonneeeebbii




bbrraaqqiiTTeerraappiiaa

((jjeerr aarr aarriiss

kkoommeerrcciiuullaadd

xxeellmmiissaawwvvddoommii))

sstteennttSSiiggaa rreesstteennoozzii

ssaawwyyiiss kkoorroonnaarrSSiiII A

SCRIPPS-1,GAMMA-1,

WRIST, LONG-WRIST, START,

INHIBIT

bbrraaqqiiTTeerraappiiaasstteennttSSiiggaa rreesstteennoozzii

ssaaCCiinnoo vveenniiss SSuunnttSSiiII B SVG-WRIST

mmkkvveeTTii bbaalloonnii

sstteennttSSiiggaa rreesstteennoozzii

bbrraaqqiiTTeerraappiiaassTTaann

eerrTTaadd,, rroomm aavviicciillooTT

ggeeooggrraaffiiuullii

SSeeccddoommaa,, bbaalloonniiss

aassxxlleettaa,, rraacc

ssaaffrrTTxxeess SSeeuuqqmmnniiss

mmoossaazzRRvvrree sseeggmmeenntteebbss

IIIIa C __

rroottaabbllaacciiaa

ffiibbrroozzuullii,, aann ZZlliieerr

kkaallcciiffiicciirreebbuullii

ddaazziiaanneebbaa,, rroommeelliicc

ggaauuvvaalliiaa bbaalloonniissTTvviiss

aann aarraaaaddeekkvvaattuurraaddaaaa

ddiillaattiirreebbuullii

ddaaggeeggmmiillii

sstteennttiirreebbiiss wwiinn

II C __

DCA ((ppiirrddaappiirriikkoorroonnaarruullii

aaTTeerreeqqttoommiiaa))

aaxxaallii ddaazziiaanneebbaa

SSeessaavvaallSSii,, aann bbiiffuurr-

kkaacciiiiss aaddggiillaass

IIIIb C _

ddiissttaalluurrii

eemmbboolliissggaann ddaaccvvaassaaCCiinnoo vveenniiss SSuunnttii II A SAFER, FIRE

ddiissttaalluurraadd ddaa

pprrooqqssiimmaalluurraadd

ddaammccaavvii

mmoowwyyoobbiilloobbeebbii

mmwwvvaavvee kkoorroonnaalluurrii

ssiinnddrroommii ddiiddii

TTrroommbbiiTT nnaattiiuurr

kkoorroonnaarrSSii

IIIIb C _

PTFE ((ppoolliitteettrraa-

fflluuoorreeTTiilleennii))-iiTT

ddaaffaarruullii

sstteenntteebbii

ggaaddaauuddeebbeellii qqmmeeddeebbaa

kkoorroonnaarriiss ppeerr-

ffoorraacciiiissaass

II C _

ÂÀÌÏÊÅËÄÖËÉ ÉÚÏ ßÀÌËÉÈ ÃÀ×ÀÒÖËÉ ÌÒÀÅÀËÉÓÔÄÍÔÉ ÐÏËÉÌÄÒÖËÉ ÂÀÃÀÌÔÀÍÉÈ, ÀÍ ÖÉÌÉÓÏÃ, ÌÀ-ÂÒÀÌ ÌáÏËÏÃ ÏÒÌÀ ÌÀÈÂÀÍÌÀ ÖÜÅÄÍÀ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÐÏÆÉÔÉÖÒÉ Ä×ÄØÔÉ ÌÒÀÅËÏÁÉÈ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖË ÊÅË-ÄÅÄÁÛÉ. ÄÓÄÍÉÀ: ÝÀÉ×ÄÒÉÓ ÓÔÄÍÔÉ (ÓÉÒÏËÉÌÖÓÉ) ÃÀÔÀØÓÖÓÉÓ ÓÔÄÍÔÉ (ÐÀÊËÉÔÀØÓÄËÉ).

ÊÅËÄÅÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉËÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ßÀÌÀ-ËÂÀÌÏÌÝÄÌÉ ÓÔÄÍÔÄÁÉÓÀÈÅÉÓ áÌÀÒÄÁÉÓ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÄ-ÁÆÄ ÖÍÃÀ ÉÚÏÓ ÃÀ×ÖÞÍÄÁÖËÉ, ÌÏÐÏÅÄÁÖËÉÀ ÛÄÌÃÄÂÉÊÅËÄÅÄÁÉÈ: SIRIUS, TAXUS-IV ÃÀ TAXUS-VI(ÝáÒÉËÉ4). ÀÌ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÓÀÌÉÆÍÄ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÉÓÒÄÅÀÓÊÖËÀÒÉÆÀÝÉÉÓ áÀÒÉÓáÉ ÉÚÏ ÄÒÈÝÉ×ÒÉÀÍÉ. ØÅÄ-ãÂÖ×ÄÁÉÓ ÀÍÀËÉÆÉÈ Ö×ÒÏ ßÅÒÉËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉÃÀÆÉÀÍÄÁÉÓ ãÂÖ×É ÃÀ ÃÉÀÁÄÔÉÀÍÄÁÉÓ ãÂÖ×É,ÌÉÖáÄÃÅÀÃ ÉÌÀÓÀ, ÒÏÌ ÌÉÙÄÁÖËÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÓÔÄ-

ccxxrriillii 33

ccxxrriillii 22-22


ÍÔÛÉÂÀ ÒÄÓÔÄÍÏÆÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ ÉÚÏ ÉÌÄÃÉÓ ÌÏÌÝÄÌÉ, ÒÀ-ÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉ, ÒÏÌÄËÍÉÝ ÛÄÀÃÀÒÄÁÓ ßÀÌÀËÂÀ-ÌÏÌÝÄÌ ÓÔÄÍÔÓ ÃÀ ÁÒÀØÉÈÄÒÀÐÉÀÓ, ãÄÒ ÊÉÃÄÅ ÜÀÓÀÔÀ-ÒÄÁÄËÉÀ ÉÌÉÓÀÈÅÉÓ, ÒÏÌ ÌÏÂÅÝÄÓ ×ÀØÔÄÁÆÄ ÃÀÌÚÀÒÄ-ÁÖËÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ.

ÚÅÄËÀ ØÅÄÌÏÈ ÜÀÌÏÈÅËÉËÉ ÌÃÂÏÌÀÒÄÏÁÀ, ÂÀÍÓÀÊÖ-ÈÒÄÁÉÈ ÉÓ, ÓÀÃÀÝ ÂÀÆÒÃÉËÉÀ ÒÄÓÔÄÍÏÆÉÓ ÒÉÓÊÉ, ÖÍÃÀÃÀÄËÏÃÏÓ ÊÅËÄÅÄÁÆÄ ÃÀÌÚÀÒÄÁÖË ÛÄÌÃÂÏÌ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀ-ÝÉÄÁÓ, ÀÓÄ, ÒÏÌ ÉÓÉÍÉ ãÄÒ ÀÒÉÀÍ II À C ãÂÖ×ÛÉ.

–ßÅÒÉËÉ ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÄÁÉÓ ÃÀÆÉÀÍÄÁÀ;–ØÒÏÍÉÊÖËÉ ÔÏÔÀËÖÒÉ ÏÊËÖÆÉÀ; –ÁÉ×ÖÒÊÀÝÉÀ/ÏÓÔÉÖÌÉÓ ÃÀÆÉÀÍÄÁÀ;–ÁÀÉÐÀÓÉÓ ÓÔÄÍÏÆÉ; –ÉÍÓÖËÉÍ-ÃÀÌÏÊÉÃÄÁÖËÉ ÛÀØÒÉÀÍÉ ÃÉÀÁÄÔÉ;–ÌÒÀÅÀËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÃÀÆÉÀÍÄÁÀ;–ÌÀÒÝáÄÍÀ ÌÈÀÅÀÒÉ ÀÒÔÄÒÉÉÓ ÃÀÖÝÅÄËÉ ÓÔÄÍÏÆÉ;–ÓÔÄÍÔÛÉÂÀ ÒÄÓÔÄÍÏÆÉ.

wwaammaallggaammoommcceemmii

sstteennttiiCCvveenneebbaa


kkllaasseebbii ddaa


ddoonneeeebbii




Cypher-iiss sstteennttii


nnaattiiuurr ssiissxxllZZaarrRRvvSSii

CCaarrTTvviiss kkrriitteerriiuummiiss

mmiixxeeddvviiTT

II B SIRIUS

Taxus-iiss sstteennttii


nnaattiiuurr ssiissxxllZZaarrRRvvSSii

CCaarrTTvviiss kkrriitteerriiuummiiss

mmiixxeeddvviiTT

II B TAXUS-IV

Taxus-iiss sstteennttii

aaxxaallii ggrrZZeellii

ddaazziiaanneebbaa nnaattiiuurr

ssiissxxllZZaarrRRvvSSii CCaarrTTvviiss

kkrriitteerriiuummiiss mmiixxeeddvviiTT

II B TAXUS-VI*

ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ßÀÌÀËÂÀÌÏÌÝÄÌÉ ÓÔÄÍÔÄÁÉÓ áÌÀÒÄÁÉÓÀÓ ÀáÀËÉ ÃÀÆÉÀÍÄÁÉÓ ÃÒÏÓ ÍÀÔÉÖÒ ÊÏÒÏÍÀÒÛÉ

ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÌáÏËÏÃ ÓÀÌÉ, ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÖËÉ, ÒÀÍÃÏÌÉÆÄ-ÁÖËÉ, ÈÀÍÀÁÒÀÃ ÞËÉÄÒÉ (ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ) ÊÅËÄÅÀ ÝÍÏÁÉËÉÐÉÒÅÄËÀÃÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÓÀÁÏËÏÏ ßÄÒÔÉËÄÁÉÈ, ÛÄÓÀÁÀÌÉÓÃÒÏÉÈ ÉÍÔÄÒÅÀËÛÉ.

ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÉÌÉÓÀ, ÒÏÌ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÄÁÉãÄÒ ÊÉÃÄÅ ÜÀÓÀÔÀÒÄÁÄËÉÀ, ÐÉÒÃÀÐÉÒÉ ÓÔÄÍÔÉÒÄÁÀ (ßÉ-ÍÀÓßÀÒÉ ÃÉËÀÔÀÝÉÉÓ ÂÀÒÄÛÄ) ÜÀÍÓ, ÒÏÌ ÀÒÉÓ ÖÓÀ×Ò-ÈáÏ, Ä×ÄØÔÖÒÉÀ ÝÀÉ×ÄÒÉÓÀ ÃÀ ÔÀØÓÖÓÉÓ ÓÔÄÍÔÄÁÉÝ.áÀÒãÄÁÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÀÝ ÌÏÓÀËÏÃÍÄËÉÀ ÉÌÉÔÏÌ, ÒÏÌ ßÀ-ÌÀËÂÀÌÏÌÝÄÌÉ ÓÔÄÍÔÄÁÉ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÍÀÃ ÛÄÀÌÝÉÒÄÁÄÍ ÉÌÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÒÉÝáÅÓ, ÅÉÓÀÝ ÄÓÀàÉÒÏÄÁÀ ÊÏÒÏÍÀÒÖËÉÛÖÍÔÉÒÄÁÀ, ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÉÈ ÌÒÀÅÀËÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉÃÀÆÉÀÍÄÁÉÈ ÃÀ/ÀÍ, ÛÀØÒÉÀÍÉ ÃÉÀÁÄÔÉÈ ÃÀÀÅÀÃÄÁÖËÄÁÛÉ.

ÓÀÃÙÄÉÓÏÃ ßÀÌÀËÂÀÌÏÌÝÄÌÉ ÓÔÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓ ÖÒÜÄÅÄÍÐÒÏËÏÍÂÉÒÄÁÖË (6-ÈÅÄÌÃÄ ÌÀÉÍÝ) ÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉÓÌÉÙÄÁÀÓ ÀÓÐÉÒÉÍÈÀÍ ÄÒÈÀÃ, ÒÏÂÏÒÝ ÀÖÝÉËÄÁÄË ØÌÄ-ÃÄÁÀÓ, ÒÏÌ ÀÅÉÝÉËÏÈ ÓÔÄÍÔÉÓ ÂÅÉÀÍÉ ÈÒÏÌÁÏÆÉ. ÀÌÃÄ-ÍÀÃ, ÉÌ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÓÀàÉÒÏÄÁÄÍ ÓÀÓßÒÀ×Ï,ÀÍ ÃÀÂÄÂÌÉË ÃÉÃ ÄØÓÔÒÀÊÀÒÃÉÖË ÏÐÄÒÀÝÉÀÓ, ßÀÌÀËÂÀ-ÌÏÌÝÄÌÉ ÓÔÄÍÔÉ ÀÒ ÖÍÃÀ ÜÀÄÃÂÀÓ. ÀÓÄÈ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉÖÍÃÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ „ÛÉÛÅÄËÉ“ ÓÔÄÍÔÄÁÉ.

ÄØÉÌÄÁÓÀÝ ÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÓÀÝ ÖÍÃÀ ÀáÓÏÅÃÄÈ, ÒÏÌÊËÏÐÉÃÏÂÒÄËÉÓ ÀÃÒÄÖËÀÃ ÛÄßÚÅÄÔÀ ÞÀËÉÀÍ ÓÀÛÉÛÉÀ,ÈÖÍÃÀÝ ÉÓÄÈÉ ÐÀÔÀÒÀ ÐÒÏÝÄÃÖÒÉÓ ÂÀÌÏ, ÒÏÂÏÒÉÝÀÀÓÔÏÌÀÔÏËÏÂÉÖÒÉ ÌÀÍÉÐÖËÀÝÉÄÁÉ.

ÜÀÒÈÅÉÓ ÌÈÀÅÀÒÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÉ SIRIUS, TAXUS-IV ÃÀ TAXUS-VI-ÓÈÅÉÓ ÉÚÏ ÄÒÈÍÀÉÒÉ: ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÀÍ ÀÒÀ-ÓÔÀÁÉËÖÒÉ ÀÍÂÉÍÀ, ÀÍ ÃÏÊÖÌÄÍÔÉÒÄÁÖËÉ ÉÛÄÌÉÀ. ÓÔÄÍÏÆÉÖÍÃÀ ÚÏ×ÉËÉÚÏ >50%<100%. SIRIUS-ÛÉ ÃÉÀÌÄÔÒÉ ÃÀ ÃÀÆÉ-ÀÍÄÁÉÓ ÓÉÂÒÞÄ ÉÚÏ 2,5-3,5 ÌÌ ÃÀ 15-30 ÌÌ ÛÄÓÀÁÀÌÉÓÀÃ.TAXUS-IV ÃÀ TAXUS-VI-ÛÉ ÃÉÀÌÄÔÒÉ ÉÚÏ 2,5-3,75 ÌÌTAXUS-IV-ÛÉ ÃÀÆÉÀÍÄÁÉÓ ÓÉÂÒÞÄ ÉÚÏ 10-28 ÌÌ ÃÀ TAXUS-VI-ÛÉ 18-40 ÌÌ. ÌÈÀÅÀÒÉ ÊÒÉÔÄÒÉÖÌÉ, ÒÏÌËÉÈÀÝ ÂÀÌÏÉÒÉ-ÝáÄÁÏÃÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉ, ÉÚÏ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×ÀÒØÔÉ, ÀÍÉÍ×ÀÒØÔÉÓ ÛÄÌÃÂÏÌÉ ÐÄÒÉÏÃÉ CK/CK-MB-ÉÓ ÄËÄÅÀÝÉÉÈ, ÁÉ-×ÖÒÊÀÝÉÖËÉ, ÀÍ ÏÓÔÉÖÌÉÓ ÃÀÆÉÀÍÄÁÀ, ÃÀÖÝÅÄËÉ ÌÀÒÝáÄÍÀÌÈÀÅÀÒÉ ÊÏÒÏÍÀÒÉ, áÉËÅÀÃÉ ÈÒÏÌÁÉ, ÞËÉÄÒÉ ÃÀÌÀáÉÍãÄÁÀ(ÃÀÊËÀÊÍÉËÏÁÀ) ÃÀ/ÀÍ, ÊÀËÝÉ×ÉÊÀÝÉÀ.

* ßÀÌËÉÓ ÆÏÌÉÄÒÀÃ ÂÀÌÏÌÝÄÌÉ ÓÔÄÍÔÉ, ÒÏÌÄËÉÝ ÂÀÌÏ-ÉÚÄÍÄÁÏÃÀ TAXUS-VI-ÛÉ, ÀÌãÄÒÀÃ ÀÒ ÀÒÉÓ áÄËÌÉÓÀßÅÃÏÌÉ.

mwvave koronaluri sindromiklasifikacia: mwvave koronalur sindromSi (ACS) gamoyofen ST-

segmentis elevaciis gareSe da ST- segmentis elevaciiT

mimdinare variantebs.ST-segmentis elevaciis gareSe mimdinare ACS for-

mebia: arastabiluri stenokardia (UA) da ST-segmentis

elevaciis gareSe mimdinare miokardiumis infarqti

(NSTEMI).ST-segmentis elevaciiT mimdinare ACS gamovline-

baa ST-segmentis elevaciiT mimdinare miokardiumis in-

farqti (STEMI).Q-kkbilovani infarqti (Zveleburad, `transmuru-

li~): ekg-ze Q kbilis arseboba miuTiTebs didi infarq-

tis ganviTarebaze,Tumca, es yovelTvis ar niSnavs,rom

dainfarqtebulia miokardiumis yvela Sre. ara-Q kbi-lovani miokardiumis infarqti (Zveleburad, `subendo-

kardiuli~) ufro mcire zomisaa da xasiaTdeba naklebi

adreuli sikvdilobiT,Tumca,ufro maRalia SemdgomSi

stenokardiis,reinfarqtisa da ramdenime TveSi sikvdi-

lobis ganviTarebis saSiSroeba! ase, rom miuxedavad

imisa, rom ara-Q kbilovan miokardiumis infarqts nak-

lebad axasiaTebs adreuli sikvdiloba, erTwliani ga-

darCena orive tipis infarqtisTvis erTnairia. STEMI,ufro xSirad, Q-kbilovania,xolo NSTEMI - ara-Q-kbi-lovani.

mwvave koronaluri sindromi

ST segmentis elevaciis gareSe

ST segmentis

elevaciiT

arastabiluri

stenokardia (UA) miokardiumis infarqti (MI)

ara-Qkbilovani Q-kkbilovani

sqema N1. iSemiur diskomfortian pacientebis ekg-ze

SeiZleba aRiniSnebodes,an ar aRiniSnebodes ST segmen-tis elevacia. ST segmentis elevaciis mqone pacientebis

(ganieri isari) umravlesobas sabolood uviTardeba

Q-kbilovani MI,umciresobas (viwro isari) ki _ ara -Q-

NSTEMI

ccxxrriillii 44

34 kardi o eqspresi 950000 390000 004

kbilovani MI. pacientebs, romlebsac ar aReniSnebaT

ST-segmentis elevacia,aqvT UA, an NSTEMI. am or da-

avadebas Soris diferenciuli diagnozi sabolood

dgindeba sisxlSi kardiuli markerebis arsebobiT, an

ararsebobiT. NSTEMI pacientebis umravlesobas 12 gan-

xrian ekg-ze Qkbili ar aReniSnebaT da SemdgomSi udas-

turdebaT ara-Q kbilovani MI diagnozi; NSTEMI pacien-

tebis mxolod mcire nawils uviTardeba Q kbili da

SemdgomSi udgindebaT Q-kbilovani MI diagnozi. gansx-

vavebiT,princmetalis stenokardiisagan,romlisTvisac

damaxasiaTebelia gulmkerdis areSi gardamavali tki-

vili da ST segmentis elevacia, magram iSviaTad uvi-

TardebaT MI.

CKMB miokardiumis nekrozis diagnostikis tradi-

ciuli markeria, Tumca misi zogi izoforma normaSic

gvxvdeba. CKMB2 miokardiumis specifikuri markeria,

Tumca jerjerobiT farTod ar gamoiyeneba. jerac sa-

SeniSvnebi:MI daaxloebiT 15% asimptomuria. “munji” infarqti

ufro xSirad qalebs,xandazmulebsa da Saqriani diabe-

tiT daavadebulebs emarTebaT.

gulmkerdis areSi gaxangrZlivebuli tkivilis Sem-

TxvevaSi diferenciuli diagnozi tardeba Semdeg paTo-

logiebsa da mdgomareobebs Soris: MI, aortis ganSre-

veba, perikarditi, saylapavis, an sanaRvle gzebis prob-

lemebi, pnevmoToraqsi, pulmonuri embolia, plevris,

an gulmkerdis kedlis paTologia da fsiqogenuri

problemebi.

pirvel 48 saaTSi ganviTarebuli ariTmiebi mwvave

iSemiis Sedegia da ar saWiroeben antiariTmiuli pre-

paratebis xangrZliv daniSvnas, gansakuTrebiT, qveda

kedlis MI SemTxvevaSi.

papilaruli kunTis disfunqciiT ganpirobebuli

mitraluri regurgitacia ufro qveda kedlis MI-sTvi-

saa damaxasiaTebeli. parkuWovani Zgidis defeqtebi

gvxvdeba wina da qveda kedlebis MI SemTxvevaSi.

qveda da wina kedlebis infarqtebis Sedareba: qveda

kedlis MI-sTvis damaxasiaTebelia ufro keTilTvise-

biani aritmiebi, rogorebicaa gamomxtari kvanZovani

ritmi da mobic _ I tipis II xarisxis AV-blokada; wina

kedlis MI fonze viTardeba ufro cudi prognozis mqo-

ne mobic _ II tipis II xarisxis AV-blokada da hisis ko-

nis fexebis blokadebi; qveda kedlis MI fonze ganviTa-

rebuli mobic _ II tipis II xarisxis da TviT sruli AV-

blokadac ki droebiTi xasiaTisaa; wina MI SemTxvevaSi,

qveda MI SedarebiT, metia dazianebuli miokardiumis

moculoba; parkuWTaSua Zgidis gagleja orive SemTxve-

vaSi erTnairi sixSiriT viTardeba.

MI markerebimwvave miokardiuli nekrozis fonze plazmaSi ima-

tebs Semdegi markerebis: troponinebis, MB kreatinki-

nazis (CKMB), mioglobinisa da laqtatdehidrogenazis

(LDH) done.miokardiumis nekrozis ganmsazRvrel oqros stan-

dartad sadReisod troponin I da troponin T iTvleba.

es nivTierebebi ar gvxvdeba janmrTeli adamianis pl-

azmaSi. orive markeris informaciuloba erTnairia;

troponinebi momatebuli rCeba MI ganviTarebidan 1

kviris da meti xnis ganmavlobaSic, rac ganmeorebiTi

infarqtebis SemTxvevaSi SeuZlebels xdis am markere-

biT reinfarqtis diagnostikas. aseT situaciebSi mizan-

Sewonilia mioglobinis da/an CKMB aqtivobis gansazR-

vra. meore mxriv,troponinebis donis aseTi xangrZli-

vi aweva informaciulia im pacientebisTvis, romlebic

klinikaSi moxvdebian simptomebis ganviTarebidan Se-

darebiT gvian,24-48 sT-is Semdeg.

aRsaniSnavia,rom troponinis donis aweva damaxasi-

aTebelia qronikuli renuli ukmarisobisTvisac, rac

aZnelebs am pacientebisaTvis MI/ACS diagnostikas

da/an diferencirebas.

markerisawyisi

aweva

awevis

piki

ubrun.

normas

mioglobini 1-4 sT 6-7 sT 24 sT

tropo-

nini I,

an T3-12 sT 24 sT 7-10 dR.

CKMB 3-12 sT 20 sT 2-3 dR.

CKMB-1 2-6 sT 18 sT 2 dR.

LDH 10 sT 1-2 dR. 10-14dR.

MI ÌÀÒÊÄÒÄÁÉ

sargebloa CKMB/saerTo CK Tanafardobis gansazRv-

ra. CKMB2 iyofa da mis erT-erT produqts CKMB1

izoforma warmoadgens, romelic maRalspecifikuria

MI-sTvis, gansakuTrebiT koronaruli okluziis ganvi-

Tarebidan 4-6 sT-is Semdeg. dResdReobiT yvelaze

mgrZnobiare da speccifikur markerebad iTvleba tro-

ponin I-iis da CKMB izoformis (CKMB1)) kombinaccia.

mioglobini miokardiumis nekrozis diagnostikisT-

vis metad sensitiuri, magram araspecifikuri markeria.

is Zalian swrafad imatebs, ase, rom pirvel saaTebSi

uaryofiTi mioglobini gamoricxavs MI-s. vinaidan is

Zalian swrafad gamoiyofa SardTan erTad, sasargeb-

loa miokardiumis ganmeorebiTi infarqtis adreuli

diagnostikisTvis,maSinac ki,rodesac troponinebisa da

CKMB gansazRvra jer arainformaciulia.

LDH, aseve sensitiuri, magram Zalian araspecifiku-

ria. MI sadiagnostikod iSviaTad gamoiyeneba. LDH Za-

lian nela imatebs da aseve nela ubrundeba normas.

mwvave koronaluri sindromebis mkurnalobaACS simptomebiT gadaudebeli daxmarebis ganyofi-

lebaSi Semosul pacients saswrafod (10 wT-is ganmav-

lobaSi) unda gadavuRoT ekg, aviRoT sisxli kardiul

markerebze,mivceT aspirini,SevkriboT anamnezi da Cavu-

taroT fizikuri gasinjva.

adreuli riskis gansazRvris Semdeg avadmyofebi Se-

iZleba movaTavsoT ACC/AHA protokolis romelime

qvemoT CamoTvlil jgufSi:

1) am pacientebs vumkurnaloT rogorc arakardiu-

li paTologiis,an rogorc qronikuli stabiluri ste-

nokardiis mqoneT;

2) saeWvo ACS SemTxvevaSi, jerjerobiT usimptomo,

uaryofiTi kardiuli markerebis da aradiagnostikuri

sawyisi ekg dros pacientebs vakvirdebiT 4-6 sT-is gan-

mavlobaSi:

a) simptomebis gaqrobis, ganmeorebiTi uaryofiTi

markerebisa da ucvleli ekg-s SemTxvevaSi Semdgomi

riskis gansazRvra xdeba datvirTvis romelime testis

Catarebis Semdgom. negatiuri stres-testis, an dabali

riskis SemTxvevaSi pacienti ewereba binaze da itarebs

ambulatoriul mkurnalobas (sqema N 2);b) 4-6 sT-is ganmavlobaSi ganmeorebiTi tkivilis

aRmocenebisas, ganmeorebiTi analiziT _ pozitiuri

markerebis,ekg-ze ganviTarebuli cvlilebebis,an pozi-

tiuri stres-testis SemTxvevaSi saWiroa pacientis hos-

pitalizacia da misi marTva mwvave iSemiis algoriTmis

mixedviT (sqema N 3).


3) Tu situaciis winaswari Sefaseba naTlad miuTi-

Tebs ACS diagnozze:

a) ST segmentis elevaciis SemTxvevaSi ifiqreT gada-

udebeli reperfuziuli Terapiis Catarebaze;

b) ST segmentis depresiis SemTxvevaSi pacienti hos-

pitalizdeba da mkurnalobs mwvave iSemiis protoko-

lis mixedviT.

sqema N 2. saeWvo ACS warmarTvis algoriTmi sawyis etapze

SesaZlo ACS aradiagnostikuri ekg

plazmaSi normaluri sawyisi markerebiT

dakvirveba 4-88 sT-SSi ganmeorebiTi kvleva;

ganmeorebiTi ekg da kardiuli markerebi

tkivili aRar meordeba,

ekg ucvlelia, markerebi

negatiuri

stres-ttesti, iSemiis dadasture-

bis SemTxvevaSi LV funqciis

gamokvleva (tardeba pacientis

binaze gaweramde)

uaryofiTi: Civilebi araiSemi-

uria, an, dabali riskis ACS

ambulatoriuli Terapia

da dakvirveba

ganmeorebadi tkivili,

ekg cvlilebebi da

dadebiTi kard. mark.

dadebiTi:

UA/NSTEMI ACS dadasturebulia

hospitalizacia

da marTva mwvave

iSemiis algo-

riTmis mixedviT

sqema N 3. gansazRvruli ACS warmarTvis algoriTmi sawyis etapze

gansazRvruli

ACS

ST elevacia an

axladwarmoqmnili

LBBB

reperfuziuli

Terapia

mkurnalobis

warmarTva

STEMI/axlad

wamoqmnili LBBBalgoriTmis mixedviT

araa ST elevacia, magram aris

ST da T cvlilebebi da/an, mim-

dinare tkivili da/an, dadebiTi

kardiuli markerebi da/an,

hemodinamikuri darRvevebi

hospitalizacia da

warmarTva mwvave iSemiis

algoriTmis mixedviT

dasturdeba UA/NSTEMI

mwvave koronaluri sindromi _ zogadi RonisZiebebiyvela ACS pacientisTvis zogadi RonisZiebebia: ekg

monitorireba, nitroglicerini _ tkivilis SemTxveva-

Si,Tu Jangbadis saturacia < 90% _ sasunTqad Jangbadi,

morfini _ Tu tkivili ar ixsneba nitrogliceriniT,be-

ta-bblokerebi,agreTve, agf-iinhibitorebi _ Tu pacienti

kvlav hipertenziulia, an AaRiniSneba marcxena parku-

Wis (LV) gamoxatuli disfunqcia.

atropini naCvenebia,rogorc droebiTi samkurnalo

RonisZieba: dabali wuTmoculobiT mimdinare sinusuri

bradikardiis,sxvadasxva tipis AV blokadasa da hipo-

tenziasTan asocirebuli qveda MI, nitroglicerinis

fonze ganviTarebuli gaxangrZlivebuli bradikardiis

da hipotenziis,agreTve,parkuWovani asistoliis dros.

antiTrombuli da antikoagulanturi TerapiaSeniSvna: zogierTi moqmedeba UA/NSTEMI da STEMI

SemTxvevebSi SeiZleba iyos gansxvavebuli.

yvela ACS pacients dauyovnebliv eniSneba aspirini

ganusazRvreli vadiT.

klopidogreli (plaviqsi) iniSneba aspirinis autan-

lobis SemTxvevaSi, agreTve, im pacientebisTvis, rom-

lebTanac dagegmilia PCI. zogierTi monacemiT, klopi-

dogrelis dartymiT dozas (300 mg) rekomendacias uwe-

ven NSTEMI da STEMI mkurnalobis hospitalizaciamdel

(saswrafos) etapzec, gansakuTrebiT maSin, rodesac

STEMI-is SemTxvevaSi ver xerxdeba fibrinolizuri Te-

rapiis Catareba. im pacientebs, romlebTanac axlo mo-

mavalSi ganixileba koronaruli Suntirebis (CABG)SesaZlebloba,klopidogreli ar unda mieces.

dabali molekuluri wonis heparini (LMWH), an in-

travenuri arafraqcciuli heparini (UFH)):

a) gamoiyeneba yovelTvis,garda im pacientebisa,ro-

melTac eniSnebaT streptokinaza.

b) heparini iniSneba fibrin-specifikur Tromboli-

zurebTan erTad, rogorebicaa t-PA (alteplaza) da pro-

urokinaza;

g) LMWH meSveobiT ukeTesi Sedegebi miiRweva

NSTEMI SemTxvevaSi.

heparinizaciis dawyebidan 6-10 dRis ganmavlobaSi,

SemTxvevaTa 10 %-Si SeiZleba ganviTardes heparinuli

Trombocitopenia. iSviaTad, heparinuli Trombocito-

penia asocirebulia TrombozebTan.

specialuri SeniSvna perkutaneuli intervenciisTvis (PCI)Tu arsebobs PCI SesaZlebloba,aspirinTan da hepa-

rinTan erTad iniSneba GP IIb/IIIa antagonistebi. GPIIb/IIIa antagonistebi, Cveulebriv, ar iniSneba UA/NSTE-MI SemTxvevaSi, Tu PCI ar igegmeba.

UA/NSTEMI SemTxvevaSi fibrinolizuri Terapiac

ukunaCvenebia,radgan igi zrdis sikvdilobas.

STEMI da hisis konis marcxena fexis axlad aRmoce-

nebuli blokadis (LBBB) SemTxvevaSi, fibrinolizuri

Terapia aucilebelia, Tu ar arsebobs mis mimarT ukuC-

veneba,an Tu araa dauyovnebeli PCI SesaZlebloba.

antiariTmiuli preparatebilidokaini iniSneba mxolod parkuWebis fibrilaci-

is,an parkuWovani taqikardiis ganviTarebisas.

gulis ukmarisobis, an propranololTan Tanada-

niSvnis SemTxvevaSi izrdeba lidokainis naxevardaS-

lis periodi.

lidokainis profilaqtikurad daniSvna zianis mom-

tania.

amiodaroni (kordaroni) arCevis preparatia par-

kuWovani taqikardiis, an parkuWebis fibrilaciis medi-

kamenturi TerapiisTvis.

UA/NSTEMI mkurnaloba _ mwvave iSemiis algoriTmiUA/NSTEMI Terapia, ACC/AHA (2002) saxelmZRvane-

los mixedviT,SeiZleba warimarTos 2 midgomiT:

I) adreuli invaziuri Terapia (adreuli kaTeteri-

zaciis Zalian aqtiuri gamoyeneba).

II) adreuli konservatiuli Terapia (antikoagula-

cia mravali agentiT).

36 kardi o eqspresi 950000 390000 004

I. adreuli invaziuri Terapia: pacientebisTvis qve-

moT CamoTvlili maxasiaTeblebiT,rekomendebulia ad-

reuli kaTeterizacia SesaZlo revaskularizaciis gan-

xilviT:

a) Tu miuxedavad maqsimaluri medikamenturi Tera-

piisa, aRiniSneba ganmeorebiTi angina/iSemia mosvene-

bis mdgomareobaSi,an mcire fizikur datvirTvaze;

b) Tu momatebulia troponinebis (I,an T) done;

g) Tu aRiniSna ST segmentis axali, an savaraudod

axali elevacia;

d) Tu aRiniSneba ganmeorebiTi tkivili/iSemia gu-

lis ukmarisobis (HF) simptomebiT, protodiastoluri

S3 galopiT, filtvebis SeSupebiT, filtvebSi xixinebis

donis momatebiT da mitraluri regurgitaciis xaris-

xis gazrdiT;

e) Tu arainvaziuri stres-testiT dasturdeba maRa-

li riski;

v) marcxena parkuWis sistoluri funqciis daqveiTe-

bis (mag., arainvaziuri kvleviT gandevnis fraqcia (EF)< 40%) SemTxvevaSi;

z) hemodinamikuri arastabilurobis dros;

T) mdgradi parkuWovani taqikardiis SemTxvevaSi;

i) gasuli 6 Tvis ganmavlobaSi Catarebuli PCI Sem-TxvevaSi;

k) gadatanili CABG SemTxvevaSi.

II. adreuli konservatiuli Terapia naCvenebia

UA/NSTEMI mqone im pacientebisTvis,romlebic emorCi-

lebian intensiur medikamentur Terapias, ar aReniSne-

baT arc erTi zemoT CamoTvlili mdgomareoba, mwvave

koronaruli Setevis Semdgom Catarebuli stres-tes-

tiT aReniSnebaT uecari da erTwliani sikvdilobis da-

bali riski da ar saWiroeben invaziur midgomas.

STEMI, an axlad aRmocenebuliLBBB ACS warmarTvaaRsaniSnavia,rom erTnairia STEMI, an axlad aRmo-

cenebuli LBBB ACS warmarTva. isic unda aRiniSnos,

rom ukana (posterior) kedlis infarqti (V1-V2 ganxrebSi

ST segmentis depresia da iqve maRali R kbili) miekuT-

vneba STEMI-s.aseTi tipis ACS yvela SemTxvevaSi ganixileba gada-

udebeli reperfuziis (fibrinolizuri Terapia, an pir-

veladi PCI) sakiTxi.

fibrinolizuri Terapiafibrinolizuri Terapia unda Cautardes 75 welze

axalgazrda* yvela im pacients,romlebsac ukanaskneli

12 saaTis ganmavlobaSi ganuviTardaT ST segmentis

elevacia 2, an met ekg ganxraSi, an savaraudod, axlad

aRmocenebuli LBBB. mravalricxovani kvleviT dadge-

nilia,rom rac adre daviwyebT fibrinolizur Terapi-

as, miT ufro didia sikvdilobis Semcireba, gansakuTre-

biT, pirvel 4 saaTSi da kidev ufro metad, pirvel 1 sa-

aTSi. fibrinolizuri Terapia unda daiwyos gadaudebe-

li Terapiis ganyofilebaSi pacientis moTavsebidan 30

wuTis ganmavlobaSi.

* Tumca, imis gamo, rom 75 wels gadacilebul pacientebSi

STEMI-is fonze sistoluri disfunqciiT gamowveuli

sikvdiloba yvelaze maRalia, warmatebuli Trombolizuri

Terapiisgan mosalodneli dadebiTi Sedegic SesaZloa yve-

laze gamoxatuli iyos. miuxedavad amisa, sxva garTulebebis

gaTvaliswinebiT, am asakovan jgufSi yvela mizeziT

gamowveuli sikvdiloba fibrinolizur da sakontrolo

jgufebs Soris odnav Tu gansxvavdeba.

yvelaze xSirad gamoyenebuli fibrinolizuri agen-

tebia rekombinantuli, qsovilovani tipis plazminoge-

nis aqtivatorebi (mag., t-PA), anistreplaza, streptokina-

za da urokinaza.

fibrinolizuri Terapiis ukuCvenebebia:

absoluturi ukuCvenebebi:

nebismieri xandazmulobis hemoragiuli insulti;

ukanaskneli 1 wlis ganmavlobaSi ganviTarebuli sxva

cerebrovaskuluri movlena;

intrakraniuli neoplazma;

aqtiuri Sinagani sisxldena;

eWvi aortis ganSrevebaze.

SedarebiTi ukuCvenebebi:

myari hipertenzia > 180/110 mm vwy.sv.;

Zveli cerebrovaskuluri movlena (> 1 welze);

INR> 2-3;

hemoragiuli diaTezi;

axali (2-4 kviris) didi travma;

arakompresirebadi sisxlZarRvovani naCxvleti;

orsuloba;

aqtiuri peptikuri wyluli;

xangrZlivi arteriuli hipertenzia.

pacientebis 2/3-s zemoCamoTvlili mizezebis, an xan-

dazmuli asakis gamo ver utardebaT fibrinolizuri

Terapia. intrakraniuli sisxldenis riski izrdeba

asakTan erTad da 75 wlis zemoT 1 %-s aRwevs (75 wlam-

de riski 0,5 %-ia). ase,rom Tanamedrove klinikebSi pa-

cientTa didi umravlesoba pirveladi PCI kandidatia.

pirveladi PCISTEMI, an savaraudod, axlad warmoqmnili LBBB

SemTxvevaSi pirveladi PCI ufro metad warmatebulia,

vidre fibrinolizuri Terapia,Tu is tardeba gamocdi-

li specialistis mier simptomebis ganviTarebidan 12

saaTSi da gadaudebel ganyofilebaSi Semosvlidan 90

wT-Si. yvelaze mniSvnelovani gansxvaveba pirvelad PCIda Tromboliziss Soris aris rekurentuli iSemiis 21

%-idan (Trombolizisis) 6 %-mde (PCI) Semcireba, rog-

orc xanmokle,ise xangrZlivi dakvirvebis SemTxvevaSi.

STEMI simptomebis ganviTarebidan pirvel 12 saaTSi

hospitali, sadac

sruldeba PCI

pirveladi PCI

hospitali, sadac araa

PCI SesaZlebloba

3-112 saaTi

saswrafod

gadayvana

warumatebeli

gadamrCeni

PCI

< 3 saaTze

Trombolizisi

warmatebuli

PCI 24 sT-SSi

SesaZlebelia

postTrombo-

lizuri PCI

PCI 24 sT-SSi

araa

SesaZlebeli

gviani iSemia

iSemiiT naka-

rnaxevi PCI

sqema N4. STEMI dros pirveladi PCI rekomendaciebi


pirveladi PCI gansakuTrebiT naCvenebia STEMI, an

axlad warmoqmnili LBBB fonze ganviTarebuli kardi-

ogenuli Sokis dros.

pacientis gadayvana pirveladi PCI Casatareblad:

eWvs aRar iwvevs,rom anginuri simptomebis ganviTa-

rebidan 12 saaTSi PCI SesaZleblobis armqone saavadm-

yofoebSi moxvedrili da Trombolizisis mimarT ukuC-

venebis mqone pacientebi maSinve unda iyvnen gadayvani-

li saTanadod aRWurvil klinikebSi koronaluri angi-

ografiisa da, Tu misaRebia, pirveladi PCI Casatareb-

lad, radganac es ukanaskneli SeiZleba koronaluri

arteriis swrafi rekanalizaciis erTaderTi Sansi

iyos.

gulmkerdSi tkivilis aRmocenebidan pirvel 3 saaT-

Si Trombolizisi PCI-s mniSvnelovani alternativaa

da reperfuziuli orive strategia erTnairad sargeb-

liani Cans sikvdilobisa da infarqtis zomis Semcire-

bis mixedviT. mTavari mizezi,ris gamoc eqimma SeiZleba

pirveladi PCI airCios,Tundac pirveli 3 saaTis ganmav-

lobaSi,insultis profilaqtikaa.

3-ddan 12 saaTis ganmavlobaSi rekanalizacia PCI Sem-TxvevaSi mniSvnelovnad metia, vidre Trombolizisis

dros. amasTan,drois gasvlasTan erTad,mniSvnelovnad

matulobs Trombolizisis garTulebebis sixSire,maSin

rodesac es maCvenebeli SedarebiT ucvlelia PCI Sem-

TxvevaSi.

PCI gadamrCenia, rodesac igi keTdeba Trombolizi-

sis miuxedavad okluzirebul koronarze. Tromboli-

zisi warumatebelia,Tu anginuri tkivili ar ixsneba da

ST segmentis daqveiTeba ar SeimCneva medikamentis Sey-

vanidan 45-60 wT-is ganmavlobaSi.

Trombolizisis Semdgom adreuli rutinuli angi-

ografia da, Tu naCvenebia PCI, amcirebs reinfarqtebis

aRmocenebis sixSires. amgvarad, Tundacc warmatebuli

Trombolizisi, ar unda moiazrebodes rogorcc sabo-

loo mkurnaloba.

pacientebisTvis, romlebsac pirveli 12 saaTis gan-

mavlobaSi ar CatarebiaT reperfuzia (gviani hospita-

lizaciis an/da warumatebeli Terapiis gamo) ar aris

naCvenebi gviani Trombolizuri Terapia, radgan aseTi

mkurnaloba ar amcirebs infarqtis zomas da ar icavs

marcxena parkuWs. SesaZlebelia maT CautardeT PCI,Tumca pacientTa am jgufisTvis zustad ar aris dadge-

nili samkurnalo rekomendaciebi.

GP IIb/IIIa inhibitorebi (absiqsimabi, eftifibatidi,

tirofibani, lamifibani) aumjobeseben PCI Sedegs didi

riskis pacientebSi.

MI garTulebebimarccxena parkuWis (LV) disfunqccia

MI Semdgom marcxena parkuWis disfunqciis ganviTa-

reba cudi prognozuli maCvenebelia. adreuli kvleve-

biT, kardiogenuli Sokis ganviTarebis SemTxvevaSi sik-

vdiloba 85%-ze maRalia, Tumca ukanasknel periodSi

PCI, an gadaudebeli CABG gamoyenebam mniSvnelovnad

gamoaswora klinikuri Sedegi.

marjvena parkuWis infarqtis garTulebebi

marjvena parkuWis infarqti xSirad Tan axlavs qve-

da (CvenSi mas xSirad `ukanasac~ uwodeben,rac araswo-

ria!) kedlis infarqts da TiTqmis yovelTvis ganpiro-

bebulia marjvena koronaluri arteriis proqsimalu-

ri nawilis okluziiT. marjvena parkuWis infarqtiT

garTulebuli qveda kedlis MI-s prognozi uaresia,

vidre izolirebuli qveda kedlis infarqtisa. miokar-

diumis qveda kedlis infarqtis SemTxvevaSi yovelTvis

saeWvoa marjvena parkuWis infarqtis ganviTarebac,Tu

aRiniSneba triada: hipotenzia, filtvebis naTeli aus-

kultaciuri suraTi da sauRle venebSi gazrdili wneva.

aseve,sakmaod xSirad viTardeba ST segmentis elevacia

gulmkerdis marjvena ganxrebSi (mag.,V4R).

marjvena parkuWis infarqtis marTva diametrulad

gansxvavebulia marcxena parkuWis infarqtis mkurna-

lobisagan. unda moveridoT nitratebsa da predatvir-

Tvis damaqveiTebel sxva saSualebebs. yvelaze mniSvne-

lovania siTxiT Sevseba. SesaZloa saWiro gaxdes inot-

ropuli preparatebis (Cveulebriv, dobutaminis) Sey-

vana.

ariTmiebi da blokadebi

miokardiumis infarqtis/iSemiis fonze SesaZloa

mravali sxvadasxva ariTmia aRmocendes. hemodinamiku-

ri arastabilobis gamomwvevi winagulebis cimcimi sa-

Wiroa moixsnas eleqtruli kardioversiiT. Tu hemodi-

namika stabiluria da pacienti ar saWiroebs kardio-

versias,parkuWovani ritmis sakontrolod gamoiyeneba

digoqsini, an beta-blokeri. Tu gulis sistoluri dis-

funqcia ar aRiniSneba, SesaZlebelia aradihidropiri-

dinuli kalciumis antagonistebis gamoyenebac. unda

aRiniSnos, rom winagulebis cimcimiT MI garTulebis

SemTxvevaSi prognozi ufro arasaimedoa.

parkuWebis fibrilaccia, an hemodinamikuri arastabi-

lobis gamomwvevi mdgradi parkuWovani taqikardia sa-

Wiroebs eleqtrul kardioversias.

Tu mdgradi parkuWovani taqikardia ar iwvevs hemo-

dinamikur arastabilobas, gamoiyeneba romelime qve-

moT CamoTvlili medikamenti:

lidokaini: bolusiT 1.0-1.5 mg/kg SemanarCunebeli

dozaa 0.5-0.75 mg/kg bolusiT yovel 5-10 wT-Si maqsimum

3 mg/kg totalur damtvirTvel dozamde. SemdgomSi Se-

manarCunebeli dozaa 2-4 mg/wT.

prokainamidi (novokainamidi): datvirTvis dozaa 20-

30 mg/wT 17 mg/kg srul dozamde. SemgomSi SesaZloa Se-

manarCunebeli infuzia 1-4 mg/wT doziT.

amiodaroni (kordaroni): 150 mg infuzia 10 wT-is

ganmavlobaSi,SemdgomSi mudmivi infuzia 1.0 mg/wT 6 sT-

is ganmavlobaSi, Semdgom SemanarCunebeli infuzia 0.5

mg/wT doziT.

aRsaniSnavia, rom izolirebuli parkuWovani eqst-

rasistolia, an parkuWovani taqikardiis hemodinamiku-

rad umniSvnelo ganarbenebi ar saWiroeben lidokai-

niT rutinul Terapias.

bradikardia da AV blokada wina infarqtebze metad,

qveda kedlis infarqtebisTvisaa damaxasiaTebeli, imi-

tom, rom qveda kedlis infarqtebTan asocirebulia va-

gusis tonusis gazrda da/an AV kvanZis iSemia. unda

gvaxsovdes, rom aseT SemTxvevebSi MI prognozs gan-

sazRvravs, ara Tavad AV blokadis arseboba, aramed in-

farqtis zoma.

AV blokada SeiZleba mcire zomis qveda infarqte-

bis drosac ganviTardes; is,Cveulebriv,droebiTi mov-

lenaa da ar saWiroebs mudmivi tipis ritmis wamyvanis

implantirebas.

zemoTqmulis sapirispirod, wina MI fonze ganviTa-

rebuli AV blokada parkuWTaSua Zgidis didi nawilis

dazianebis maCvenebelia, asocirebulia did sikvdilo-

basTan da pacientis gadarCenis SemTxvevaSi, xSirad sa-

Wiroebs ritmis mudmivi wamyvanis implantacias.

MI dros droebiTi peismekeris Cvenebebia:

• asistolia;

• simptomuri bradikardia (sinusuri bradikardia

hipotenziiT da mobic I tipis II xarisxis AV blokada

hipotenziiT), romelic ar emorCileba atropiniT mku-

rnalobas);

• hisis konis bilateraluri blokada (marcxeba fe-

xis gardamavali blokada,an RBBB Serwymuli marcxena

38 kardi o eqspresi 950000 390000 004

fexis wina,an ukana totebis gardamaval, nebismieri xa-

ndazmulobis blokadebTan;

• axali,an ganusazRvreli xandazmulobis bifasciku-

luri blokada I xarisxis AV blokadasTan erTad;

• mobic II tipis II xarisxis AV blokada _ (mobic I ti-

pis II xarisxis AV blokada peismeikers ar saWiroebs).

STEMI meqanikuri garTulebebi

dvrilisebri kunTebis gagleja, Cveulebriv, MI Sem-

dgom 3-7 dReSi viTardeba. pacients swrafad uviTarde-

ba kardiogenuli Soki. auskultaciiT SeiZleba movismi-

noT,an ver movisminoT mokle adreuli sistoluri Su-

ili. MI infarqtis fonze hemodinamikuri arastabilo-

bis ganviTarebis nebismier SemTxvevaSi kvlevis sauke-

Teso meTodi eqokardiografiaa. gadarCenis erTader-

Ti Sansi ki gadaudebeli kardioTorakaluri qirur-

gia.

parkuWTaSua Zgidis defeqticc MI Semdgom 3-7 dReSi

viTardeba. pacients, aseve swrafad uviTardeba kardi-

ogenuli Soki. prekordiul midamoSi,farTo areze mo-

ismineba Zlieri holosistoluri Suili. diagnozi das-

turdeba eqokardiografiulad. sikvdilobis maCvenebe-

li Zalian maRalia da am SemTxvevaSic mkurnaloba mxo-

lod qirurgiulia.

marccxena parkuWis Tavisufali kedlis gaglejacc,Cve-

ulebriv, daavadebidan 3-7 dReSi viTardeba wina didi

infarqtebis Semdgom,ufro xSirad,xandazmul hiperten-

ziul qalebSi. tipuria uecari sinkope. tamponadis ga-

mo kisris venebi Zalianaa daberili. gadaudebeli qi-

rurgiiT gadarCenis ramdenime iSviaTi SemTxvevaa aR-

werili.

sqema N 5. mwvave iSemiis mkurnalobis algoriTmi UA/NSTEMI SemTxvevaSi

sqema N 6. STEMI, an axlad warmoqmnili LBBB mkurnaloba

aspirini, beta-bblokerebi,

nitroglicerini, klopidogreli,

UFH an LMWH, Tu dagegmilia PCIGP IIb/IIIa inhibitorebi. araviTari

fibrinolizuri preparati;

ritmis da iSemiis monitoringi

adreuli invaziuri

Terapia

angiografia

12-224 sT-SSi gadaudebeli

angiografia

aspirini, beta-bblokerebi, peroraluri nitroglicerini,

klopidogreli (Tu araa dagegmili CABG), UFH, an

LMWH, Tu dagegmilia PCI , _ GP IIb/IIIa inhibitorebi.

ekg monitorireba

fibrinolizuri Terapia

(Tu ukunaCvenebi araa).

Tu pirveladi PCI SeuZlebelia,

an gviandeba

pirveladi PCI(umjobesia)

adreuli

konservatiuli

Terapia

LV funqciisgamokvleva

stres-ttesti

medikamenturi

Terapia

ganmeorebadi simptomebi,

iSemia, gulis ukmarisoba,

seriozuli ariTmiebi

PCI unda Catardes anginuri tkivilis dawyebidan 12 saaTSi, an gadaudebel ganyofilebaSi

moTavsebidan 90 wuTSi.

saSualo, an maRali riski

dabali riski

pacienti stabilizdeba _

stres-ttesti, an LVfunqciis gamokvleva

EF ≥ 40%EF < 40%

40 kardi o eqspresi 950000 390000 004


Brugada-s sindroms (BS) axasiaTebs ST segmentisiSemiasTan, eleqtrolitur disbalansTan, an gu-

lis struqturul daavadebasTan daukavSirebeli

ST elevacia marjvena prekordiul ganxrebSi (V1-V3).

is pirvelad aRwerili iyo 1953 wels, magram ro-

gorc damoukidebeli klinikuri erTeuli 1992

wels iqna gamoqveynebuli. BS aris ojaxuri daava-

deba, romelic gadaecema autosomur-dominanturi

formiT, arasruli penetraciiT da gavrcelebis

sixSire meryeobs 5-dan 66-mde 10000 mosaxleze. sam-

xreT-aRmosavleT aziaSi is endemuri xasiaTisaa,

Warbobs mamakacebSi 8:1 SefardebiT, xolo ariTmi-

is gamovlenis maqsimumi fiqsirdeba saSualod 40

wlis asakSi (diapazoni meryeobs 1-dan 77-wlamde).

miuxedavad imisa, rom bevri geni iTvleba daavade-

bis SesaZlo mizezad, dRemde sindromi dakavSire-

bulia mxolod SCN5A-genis mutaciasTan, romelic

kodirebuliaNnatriumis arxebis alfa-suberTeuli-

saTvis.

BS diagnostikisas ramdenime sirTulea. ekg mona-

cemebi dinamikurad cvalebadi da xSirad SeniRbu-

lia. isini SeiZleba gamovaaSkaraoT natriumis ar-

xebis blokerebiT, iseTiT, rogoricaa flekainidi,

aimalini da prokainamidi. Tumca, BS diagnozis mqo-

ne avadmyofebSi am efeqtis kavSiri uecar sikvdil-

Tan, mecnierTa davis sagania. Remme-s mier Catare-bulma testebma aCvena, rom BS avadmyofebSi idiopa-

Tikuri parkuWovani fibrilaciiT, is sakmaod

mgrZnobiare testia.

ra aris WeSmariti sadiagnozo kriteriumi BSidentificirebisas? am kiTxvaze pasuxi gasca evro-

pis kardiologTa sazogadoebis ariTmologTa jg-

ufma, romelic Seikriba 31.08-1.09 2000 wels da winam-

debare statia aris am Sekrebis daskvniTi dokumen-

ti.

eleqtrokardiografiuli parametrebi

ekg darRvevebi BS mTavari kriteriumia. is moicavs

rogorc repolarizaciuli, aseve depolarizaciuli

procesebis darRvevas, gulis struqturuli daziane-

bebis, an sxva mdgomareobebis ararsebobisas, romel-

Tac mivyavarT marjvena prekordiul ganxrebSi ST seg-mentis elevaciamde. repolarizaciis cvlilebebis 3

tipia cnobili. I tipi aRwerilia 1992 wels da axasi-

aTebs ST segmentis amozneqili ,,TaRis~ formis eleva-

cia, J talRis amplitudis, an ST segmentis 2 mm-ze me-ti elevaciiT, an 0,2 mV simaRlis mrudiT, romelsac

mosdevs uaryofiTi T kbili, ST mcire izoeleqtruli

1 mm = 0.1 mV.

cxrili 1. ST segmentis paTologia V1-V3 ganxrebSi

Brugada-s sindromis (BS) diagnostikuri kriteriumebi*

I tipi II tipi III tipi

J talRis amplituda

T - talRa

ST-T konfiguracia

ST- segmenti (bolo nawili)

≥ 2 mmuaryofiTi

`TaRis~ tipi

TandaTanobiTi daweva

≥ 2 mmpozitiuri an orfaziani

`unagiris~ tipi

elevacia ≥ 1 mm

≥ 2 mmpozitiuri

`unagiris~ tipi

elevacia ≥ 1 mm

suraTi № 1. Brugada-s sindromismqone reanimirebuli pacientis pr-

ekordiuli ganxrebi. ramdenime dR-

is ganmavlobaSi aRiniSneba ekg-s

dinamikuri cvlilebebi. isrebi mi-

uTiTeben J – talRas (naxeT teqsti

gansazRvrisaTvis). marcxena sveti

gviCvenebs I tipis ekg-s. 1999 wlis

13 Tebervlamde ekg-ze Cndeba II da

III tipisTvis damaxasiaTebeli sur-

aTi. kalibracia mocemulia.

* ibeWdeba zogierTi SemoklebiT. redaqcia madlobas uxdis b-nn daviT maliZes masalis mowodebisTvis.

42 kardi o eqspresi 950000 390000 004

separaciiT, an mis gareSe. II tipsac axasiaTebs STsegmentis elevacia, magram am SemTxvevaSi J talRis

amplituda (≥ 2mm) sawyiss aZlevs TandaTanobiT

daRmavali tipis ST segmentis elevacias, romelic

misi sigrZis bolomde rCeba 1 mm–iT maRla izoxa-

zis zemoT da Semdeg ki grZeldeba dadebiTi, an or-

faziani T kbiliT, rac erTianobaSi qmnis unagiris

formis kompleqss. III tipi moicavs marjvena pre-

kordiul ganxrebSi 1 mm-ze naklebi `unagiris~ an

,,TaRis~ (an orives) konfiguraciis msgavs ST segmen-tis elevacias. sayuradReboa, rom J talRis izoe-

leqtruli xazidan cdomis sarwmunooba zogjer

arasaimedoa da misi aRwera dafuZnebuli unda iyos

prekordiuli ganxrebis zust gadaRebaze, Tumca ma-

Rali riskis pacientebSi (uecari kardiuli sikvdi-

lis ganviTarebis dros gadarCenil avadmyofebSi,

BS avadmyofis ojaxis wevrebSi da a.S. ixileT qv.)

marjvena prekordiuli ganxrebis maRal neknTaSua

areebSi alternatiuli gadanacvlebiT mopovebuli

ekg parametrebi SeiZleba migvaniSnebdnen ariTmiu-

li substratis arsebobaze. aRniSnul SemTxvevebSi,

zogierTis azriT umjobesia eleqtrodebis marj-

venamxrivi gadanacvleba. ase Tu ise, ґ gadaxra V3R,V4R da a.S ganxrebis interpretacia unda movaxdi-

noT sifrTxiliT.

reanimaciis, an eleqtruli Sokis gamoyenebis

Semdgom pirvel saaTebSi gadaRebuli ekg ar SeiZ-

leba gamoviyenoT BS sadiagnostikod. #1 suraTze

naCvenebia ST segmentis cvlilebebi dinamikaSi. er-

Tsa da imave avadmyofs SeiZleba ekg gansxvavebuli

formebis monacvleoba hqondes, an es cvlilebebi

SeiZleba mohyves specifikuri wamlebis gamoyenebas.

QT-intervali xSirad normis farglebSia (anti-

ariTmiuli medikamentebis gamouyeneblobisas), mag-

ram SeiZleba gaxangrZlivebulic iyos. brugadebis

Tavdapirvel kvlevebSi aRwerili 6 mamakacidan 3-s

hqonda QTc ≥ 440 mwm, tailandel avadmyof mamakaceb-

Si, hisis konis marjvena fexis sruli blokadiT.

(RBBB) da ST-segmentis elevaciiT - saSualo QTciyo normaze mcired momatebuli. aRwerilia agreT-

ve ojaxebi, medikamentiT inducirebuli ST-segmen-tis elevaciT da QT intervalis gaxangrZlivebiT.

gamtareblobis paTologia SeiZleba gamoxatuli

iyos gamtari sistemis nebismieri nawilis rogorc

specifikuri, ise araspecifikuri xasiaTis darRve-

vebiT (medikamentebis miRebis gareSe). pirveli kate-

goria xSirad gvxvdeba da mas miekuTvneba I, II daLIII

ganxrebSi mkveTrad gamoxatuli S kbili, rac gvaZ-

levs RerZis marcxniv gadawevas, an mkveTr gadax-

ras. RerZis marcxniv gadaxra SeiZleba miuTiTebdes

marcxena wina hemiblokis arsebobazec. namdvili

RBBB SeiZleba arsebobdes RerZis marjvniv an mar-

cxniv gadaxriT, an mis gareSe. zemoT ukve aRniS-

nulma ST segmentis maRalma dgomam SeiZleba gva-

fiqrebinos RBBB-ze, magram S talRebis ararseboba

marcxena-gverdiT ganxrebSi gviZnelebs namdvili

RBBB-s arsebobis dafiqsirebas, e.i. saeWvos xdisRBBB-s.

PQ intervali xSirad gazrdilia (≥ 200 ms) dasavaraudod HV- gamtareblobis Seferxebas (≥ 55ms)

suraTi № 2. warmatebiT reanimirebuli 35 wlis mama-

kacis ekg-ebi. marcxnidan marjvniv svetebSi moTavsebulia

2 sakontrolo ekg, xolo 1,2,3,4,5, svetebSi 5-wuTiani in-

tervalebiT ganlagebulia ekg-ebi, 50 mg aimalinis intra-

venurad Seyvanis Semdeg. marcxena mxares arsebuli `una-

giris~ formis ekg (II tipi), `TaRis~ msgavsi marjvena sve-

tebSi (I tipi).

asaxavs. bolo gamokvlevaSi es movlena dafiqsirda

BS mqone 21-dan 20 pacientSi da Cveulebriv misi

xangrZlivoba meryeobda 65 ms farglebSi, Tumca

iyo SemTxvevebic, sadac HV intervali 110 ms-mdeciyo gaxangrZlivebuli. amis sapirispirod Eckardt atal.-is moxsenebiT 35 pacientis HV- s gatarebis saSu-alo xangrZlivoba iyo 49± 12 ms da mxolod 6 pa-

cients hqonda es intervali 60 ms-ze meti.sakontrolo monacemebis simciris, gulmkerdis

sxvadasxva morfologiis da marjvena parkuWis Za-

lebis asakTan dakavSirebuli dominanturobis ga-

mo, calkeuli problemebi arsebobs bavSvTa popu-

laciaSi BS diagnostirebisas. Tumca, axalSobi-

lebSi dafiqsirebulia tipuri ekg cvlilebebi,

romlTa dros ganviTarebuli letaluri ariTmia

SeiZleba hgavdes bavSvTa uecari sikvdilis sind-

roms. aqedan gamomdinare saeWvo simptomebi bavS-

vebSi (tipuri ekg an, uecari sikvdilis sindro-

mis ojaxuri istoria) unda iwvevdes pediatrebis

mier yuradRebis gamaxvilebas BS SesaZlo arse-

bobaze.

medikamenturi provokaciuli sinjebi

gansazRvruli wamlebis intravenurad Seyvanam Se-

iZleba Secvalos ekg suraTi. aimalini (1 mg/kg won-aze, 10 mg wuTSi siCqariT), flekainidi (2 mg/kg, maqsi-

mum 150 mg 10 wuTSi) da prokainamidi (10 mg/kg-ze, 100

mg wuTSi) zrdis ST segmentis elevaciis xarisxs, an

misi ararsebobis SemTxvevaSi gamoavlens mas. medika-

menturi testebis mgrZnobeloba da specifikuroba

(genetikur monacemebTan, rogorc oqros standart-

Tan erTad) sakamaToa. Tumca arsebobs konsensusi,


rom prokainamidis gamoyenebisas mgrZnobeloba Se-

darebiT dabalia. testze ganmeorebiTi pasuxi sabo-

lood araa dadgenili da rogorc bolo kvlevebi

gviCveneben, is SeiZleba 100% - ze naklebi iyos.

medikamenturi provokaciuli testi SeiZleba Ca-

tardes mxolod pacientis ganuwyveteli monitori-

rebisas (12 – ganxriani ekg da arteriuli wnevis ko-

ntroli), defibrilatoris da sxva reanimaciuli

saSualebebis arsebobisas. aseve uzrunvelyofili

unda iyos ganxrebis zusti pozicia da kargi int-

ravenuri midgoma). medikamentis Seyvana unda Sewy-

des, rodesac testi pozitiuria (ix. qvemoT), an ga-

movlindeba parkuWovani ariTmiebi, maT Soris par-

kuWovani eqstrasistoliac, an rodesac QRS-komp-leqsi farTovdeba (≥ 30%). uaryofiTi sawyisi ekg-s

arsebobisas, Tu J talRis amplituda gaxda > 2mm-

ze, V1 da/an V2 da/an V3 ganxrebSi RBBB-iT, an mis

gareSe, aseve iTvleba pozitiurad. I tipis ekg mqo-

ne avadmyofebSi medikamentur tests damatebiTi Ri-

rebuleba ar gaaCnia.Lekg II da III tipis avadmyo-

hisis konis marjvena, an marcxena fexis

blokada, marcxena parkuWis hipertrofia

miokardiumis mwvave iSemia, an infarqti

mwvave miokarditi

marjvena parkuWis iSemia, an infarqti

aortis ganSrevebadi anevrizma

filtvis arteriis mwvave Trombembolia

sxvadasxva centraluri Tu periferiuli

nervuli sistemis paTologiebi

heterocikluri antidepresantebis

dozis gadameteba

diuSenis kunTovani distrofia

fridraixis ataqsia

Tiaminis ukmarisoba

hiperkalciemia

hiperkaliemia

kokainiT intoqsikacia

Suasayris simsivne, romelic iwvevs marjvena

parkuWis gasavali traqtis zewolas

marjvena parkuWis ariTmogenuli

displazia (mpad)

gaxangrZlivebuli QT intervalis sindromis

me-3 tipi (LQT3)

adreuli repolarizaciis sindromi

sxva normaluri variantebi

(gansakuTrebiT kacebSi)

cxrili № 2 (a). paTologiebi, romelTac SeuZ-

lia ST segmentis elevaciis gamowveva ekg-ss marjve-

na prekordiul ganxrebSi.

cxrili № 2 (b). sxva mdgomareobani, romelTac

SeuZlia ST segmentis elevacia ekg-ss marjvena pre-

kordiul ganxrebSi.

maSin, rodesac es ori mdgomareoba SesaZloa msgavsi

iyos BS II da III ekg tipisa, (a+b) cxrilSi mocemul paTo-

logiaTa umetesoba msgavsia I ekg tipisa.

febSi testis Catareba rekomendebulia diagnozis

verifikaciis mizniT. ekg-s II da III tipis gardaqmna

I tipad, aseve, ganixileba pozitiurad (sur. 2)

J–talRis amplitudis gazrda 2 mm-ze metad, I ti-

pis konfiguraciis ganviTarebis gareSe, agreTve

mniSvnelovania, Tumca iSviaTad gvxdeba. III tipis

ekg-s II tipSi gadasvla iTvleba arasarwmunod.

monitoringi rekomendebulia ekg normalizaci-

amde (plazmaSi, naxevrad daSlis periodi flekai-

nidisTvis aris 20 sT, prokainamidisTvis – 3-4 sT,

aimalini inaqtivdeba ramdenime wT-Si). testis Cata-

rebisas SeiZleba dafiqsirdes seriozuli parkuWo-

vani ariTmiebi (maT Soris, parkuWTa fibrilaciac).

am dros aucilebelia medikamentis Seyvanis saswra-

fod Sewyveta da, saWiroebis mixedviT izoprotere-

nolis infuzia (1-3 mkg wT.; brugadas personaluri

dakvirveba).

intuiciurad, albaT, rac meti natriumis arxe-

bis blokia saWiro BS-is fenotipis gamosavlenad,

imdenad naklebi riski emuqreba pacients Cveuleb-

riv pirobebSi. marTlac, asimptomur pacientebs,

romlebSic ekg cvlilebebi gamovlindeba mxolod

medikamentebiT provocirebisas, aqvT keTilsaimedo

prognozi. rogorc ZaRlebze Catarebuli kvlevebi

gviCveneben, flekainidis mier BS fenotipis gamowve-vis faqti ar amtkicebs aucileblad ariTmiuli

substratis arsebobas; is amtkicebs, rom natriumis

arxebis blokiT SesaZlebelia Seiqmnas iseTi piro-

bebi, roca Zalian advilad viTardeba ariTmiu.li

substrati.

klinikuri gamovlinebebi

yvelaze xSirad BS avadmyofebSi erTaderTi sim-

ptomia sinkope, an uecari kardialuri sikvdili.zog SemTxvevaSi, uecari sikvdili am daavadebis

pirveli gamovlenaa. aseTi pacientebis monitoring-

ma uecari sikvdilis mizezad gamoavlina Cqari po-

limorfuli parkuWovani taqikardiebis ganviTareba.

parkuWovani taqikardia, Cveulebriv, iwyeba mokle

SeWidebis intervaliT. TviTCamTavrebad epizodebs

mivyavarT sinkopes axali epizodebis ganviTarebam-

de. marTlac, dokumentirebuli parkuWovani fibri-

laciis mqone avadmyofTa 80%-Si, anamnezSi aRiniS-

neba sinkopes epizodebi. klinikur SemTxvevaTa mo-

nacemebi gviCveneben, rom BS mqone avadmyofebSi

uecari sikvdili viTardeba ZiriTadad Zilis peri-

odSi da, ufro konkretulad, adreul dilis saa-

TebSi.

supraventrikuluri taqiariTmiebi, atriaventri-

kuluri da atrialuri ri-entris tipis taqikardi-

ebi BS populaciaSi ufro xSiria, vidre Cveuleb-

rivSi. monomorfuli parkuWovani taqikardia (pt)

iSviaTadaa dafiqsirebuli. ojaxur anamnezs aqvs

maRali diagnostikuri mniSvneloba da axalgazrda

asakSi ganviTarebuli uecari kardiuli sikvdilis

SemTxvevebSi is xSirad dadebiTia.

BS mqone avadmyofebSi pirvelad simptomebis

gamovlena xdeba saSualod maTi cxovrebis me-3

_ me-4 aTwleulSi, Tumca aRwerilia simptomebis

44 kardi o eqspresi 950000 390000 004

klinikuri daxasiaTebamarjvena parkuWis ariTmogenuli

kardiomiopaTiaBrugada-ss sindromi

asaki 25-335 35-440

sqesi (mamr./mdedr.) 3:1 8:1

gavrceleba mTeli msoflio* mTeli msoflio*

memkvidreoba AD(AR) ADqromosomebi 1,2,3,10,14 (17) 3

geni hRYR2, plakoglobini SCN5A

simptomebigulis Zgeris gaZliereba,

sinkope, gulis gaCereba

sinkope,

gulis gaCereba

garemoebebi daZabva mosveneba

eqo gamosaxulebamarjvena parkuWi (marcx. parkuWi)

morfo-ffunqciuri paTologianorma

paTologiamiokardiumis fibro-ccximovani

qsoviliT Canacvlebanorma

ekg repolarizaciaprekordiul ganxrebSi

invertirebuli T - talRebi

ST- segmentis maRali dgoma

V1-VV3 ganxrebSi

ekg depolarizaciaepsilon-ttalRebSi

QRS - gaxangrZlivebaRBBB/LAD

AV gatareba norma 50%-SSi PR/HV paTologia

winagulebis ariTmiebi mogvianebiT (meoradi) adreuli (pirveladi 10-225%)

ekg cvlilebebi fiqsirebuli (umetesad) cvalebadi

parkuWovani ariTmiebi monofazuri pt/pf polimorfuli VT/VFariTmiis meqanizmi nawiburdakavSirebuli me-22 faza

I klasis wamlebis efeqti

II klasis wamlebis efeqti

III klasis wamlebis efeqti_ \

IV klasis wamlebis efeqti _ / _

beta-sstimulacia

anamneziuecari sikvdili

gulis ukmarisobauecari sikvdili

cxrili № 3. diferenciuli diagnozi ARVC da BS Soris

isrebi aRniSnaven ST segmentis elevaciis cvlilebebs ( - gazrdili, - Semcirebuli, _/ - mcire cvlilebebi).

* ARVC (marjvena parkuWis ariTmogenuli kardiomiopaTia) xSirad gvxvdeba Crdilo-aaRmosavleT italiaSi, BS ume-

tesad gvxvdeba samxreT-aaRmosavleT aziaSi.

mqone 1 wlis tyupebi da ufro mogvianebiT, aR-

werilia ojaxebi simptomebis mqone bavSvebiT.

aseve aRwerilia 77 wlis pacienti, romelsac

pirveli simptomebi gamouvlinda aRniSnul asak-

Si.

eleqtrofiziologiuri kvlevebi

eleqtrofiziologiuri kvlevebi (EPS) SeiZ-leba dagvexmaros riskis stratifikaciaSi da,

zog SemTxvevaSi, diagnozis dadgenaSi. sruli

EPS Catareba rekomendebulia yvela simptomur

pacientSi.

parkuWovani fibrilaciis ganviTarebisas war-

matebiT reanimirebul avadmyofebSi EPS-s Se-

iZleba hqondes, an ar hqondes raime diagnosti-

kuri Rirebuleba, magram dagvexmaros sxva diag-

nostikuri saSualebebis arCevaSi. EPS-ismgrZnobelobis da specifikurobis monacemebis

ararsebobis pirobebSi gTavazobT protokols

EPS CatarebiT 2 sastimulacio adgilidan (RVA

da RVOT), minimum 3 sxvadasxva sigrZis cikliT

(600, 430, 300 ms) 1, 2 da 3 eqstrastimulaciiT da

minimaluri 200 ms xangrZlivobis SeWiduli in-

tervaliT. jer cnobili ar aris aqvs Tu ara

SeWidulobis intervalis Semoklebas refraqtu-

lobamde BS avadmyofebSi damatebiTi Rirebule-

ba. parkuWovani ariTmiis stimulacia (pa) xSirad

xerxdeba, Tumca aris SemTxvevebi, rodesac misi

gamowveva ver xerxdeba. pacientTa 50% -Si pa-s

stimulacia xdeba gamomtani traqtis aredan.

izoproterenoli ar zrdis pa-s induqciis zR-

urbls da Teoriulad, SeiZleba sawinaaRmdego

efeqtsac avlendes. ganmeorebiTi EPS-is diag-

nostikuri Rirebuleba I jgufis antiariTmiuli

wamlebis Seyvanis Semdeg zustad dadgenili ar

aris. aseve cnobili ar aris epikardiuli sti-

mulaciis da marjvena parkuWis aredan monofa-

zuri moqmedebis potencialis Caweris Rirebu-

leba. asimptomur avadmyofebSi, romlebic dat-

virTuli ar arian ojaxSi uecari kardiuli sik-


vdilis ganviTarebis dadebiTi anamneziT, kvleva igi-

ve gziT tardeba. EPS-is Catarebis saWiroeba kiTxvis

qveS dgas asimptomur avadmyofebSi, romelTac ekg aRe-

niSnebaT BS-is fenotipi, magram ojaxuri anamnezi dat-

virTvis gareSea. faqtobrivad testis sarwmunooba sa-

kamaToa, misi mgrZnobeloba meryeobs 50%-dan 37%-mde,

xolo specifikuroba 46%-dan 97%-mde.

diferenciuli diagnozi

ST-segmentis elevaciis gamowvevis xelSemwyobi

faqtorebis sia grZelia (cxrili 2). klinikuri diag-

nozis dasmisas TiToeuli maTgani unda iyos gamo-

ricxuli. gansakuTrebiT rTulia BS da marjvena

parkuWis ariTmogenuli displaziis (ARVC) gansxva-

veba, radgan ARVC zogjer SeiZleba emsgavsebodes

BS da struqturuli anomalia SeiZleba vipovoT mxo-

lod autofsiis dros. BS diagnozis dasmamde serio-

zuli mcdeloba unda CavataroT ARVC-is gamosa-

ricxad. am ori sindromis gasarCevad saWiroa medika-

menturi testis gamoyeneba natriumis arxTa blokere-

biT. am dros, ARVC-is mqone avadmyofebSi, Teoriulad

ufro mosalodnelia efsilon talRis gadanacvleba

marjvena mxares. me-3 cxrili gviCvenebs, Tu ra niSnebi

SeiZleba gamoviyenoT ARVC-s da BS gansasxvaveblad.

BS diagnostikisas unda gamovricxoT naadrevi re-

polarizaciis sindromic (marcxena prekordialur gan-

xrebSi J talRis amplitudis SesaZlo elevaciiT) da

marjvena prekordialuri ganxrebis ST segmentis ele-

vaciis normis varianti, im mamakacebSi, romlebSic Se-

iZleba es paTologia msgavsi iyos ekg II an III tipis

BS-isa. medikamenturi provokaciis testi kidev erTxel

SeiZleba dagvexmaros am situaciaSi swori diagnozis

dasadgenad.

molekuluri genetika

genetikurma analizma SeiZleba didi daxmareba gag-

viwios marTebuli diagnozis dasmaSi. Tumca am meTo-

dis gamoyenebisas ramdenime SezRudva arsebobs. pirve-

li _ SCN5A genis mutaciis identifikaciam SeiZleba

ramdenime kvira da Tvec waiRos. meore _ aRiniSneba

iseTi laboratoriebis simcire, romlebSic moxdeba am

gamokvlevis Catareba da mesame, am dros xdeba avadm-

yofTa mxolod mcire jgufis (10-30%) warmatebuli ge-

notipireba da bolos, sporadul SemTxvevaSi axali

mutaciis dafiqsireba. ukeTes SemTxvevaSi, mcired sar-

wmunoa. aseT SemTxvevaSi informacia aramarTebulad

kodirebuli proteinis funqciis Sesaxeb SeiZleba dag-

vexmaros genis mutaciis fiziologiuri mniSvnelobis

dakonkretebasa da klinikuri riskis donis gansazRv-

raSi.

dadgenili mutaciis mqone pirTa naTesavebis gamok-

vleva saSualebas iZleva efeqturi mkurnalobisa jer

kidev asimptomur avadmyofebSi. SCN5A mutaciis BS-Tan

kavSiri dadgenilia genis mTeli sigrZis gamokvleviT.

BS diagnozi

BS arseboba Zlier sarwmunoa Semdeg SemTxvevebSi:

1) 1 tipis ST segmentis elevaciis (`TaRis~-tipis,suraTi 1.) arseboba erTze met marjvena prekordiul

ganxraSi (V1-V3), natriumis arxebis blokerebis gamoye-

nebis fonze, an maT gareSe da qvemoT CamoTvlilTagan

erT-erTi faqtoris Tanaarsebobisas: dokumentirebuli

parkuWovani fibrilacia (pf), TviTCamTavrebadi poli-

morfuli parkuWovani taqikardia, uecari kardiuli

sikvdilis ojaxuri istoria (<45 welze), ojaxis wev-

rebi ,,TaRis~ formis ekg, parkuWovani ariTmiebis ga-

mowveva eleqtro-fiziologiuri kvlevis dros, sinko-

pe, an Ramis agoniuri sunTqva, ekg darRvevebis sxva mi-

zezis ararsebobisas.

ekg darRvevebi am klinikuri gamovlinebebis gare-

Se unda CavTvaloT rogorc idiopaTikuri BS -is ekgsuraTi da ara BS.

2) Tu sawyisi II tipis (unagiris formis) ST segmen-tis elevacia erTze met marjvena prekordiul ganxra-

Si natriumis arxebis blokirebiT gadadis I tipSi,

SemTxveva ganixileba zemoT aRwerili I variantis ekvi-

valenturad. medikamentiT gamowveuli ST segmentiselevacia 2 mm-ze metad, romelsac axlavs klinikuri

kriteriumebi, zrdis BS arsebobis SesaZleblobas - (ix.

I SemTxveva zemoT).

dReisaTvis Cvens xelT arsebul mwir monacemebze

dayrdnobiT, pacients, romelsac aReniSneba uaryofiTi

medikamenturi testi (e.i. araviTari ST segmentis cvli-

lebebi natriumis blokerebis Seyvanisas ar viTardeba)

- BS – is arseboba naklebad sarwmunoa, xolo Tu ST-s elavacia moxda, magram < 2mm-ze, pasuxi iTvleba ara-

damajereblad.

3) III tipis ST segmentis elevacia erTze met marj-

vena prekordiul ganxraSi, romelic natriumis arxebis

blokirebiT gadadis I tipSi, ganixileba zemoT aRwe-

rili I SemTxvevis ekvivalenturad. medikamentiT gamow-

veuli III tipis ST segmentis elevaciis gadasvla II

tipSi - arasarwmunoa.

pacientebs, romlebic ver akmayofileben zemoT aR-

weril kriteriumebs (mag., I tipis ekg-ze J talRis am-

plitudis simaRle mxolod 1 mm-ia), magram axasiaTebT

zemoT aRwerilia erTi, an meti klinikuri kriteriumi

- unda movekidoT didi sifrTxiliT. Zalian xSirad me-

dikamentiT datvirTva gamoavlens BS-s. am da sxva Sem-TxvevaSi damatebiTi EPS SeiZleba sasargeblo gamod-

ges.

1960 wlisTvis gancalkevebulad Camoyalibda reanimaci-

is ZiriTadi Semadgeneli nawilebi _ gulmkerdis garegani

kompresia Kouvenhoven-is mier, amosunTquli haeriT („pi-

riT pirSi~) ventilacia Schafer-is mier, garegani defib-rilacia Zoll-is mier. aseve, unda aRiniSnos, rom sworedSchafer-i iyo pirveli, vinc aRniSna am meTodebis kombini-

rebis mniSvneloba kritikul mdgomareobaSi myof pacienteb-

isTvis.

1973 wels AHA-m pirvelad gamoaqveyna „gul-filtvis

reanimaciis da gadaudebeli kardiologiuri daxmarebis

standartebi”. am droisTvis maTi mxolod mcire nawili Tu

iyo dafuZnebuli mecnierul mtkicebulebebze, Tumca, same-

dicino samyarom igi miiRo, rogorc reanimaciuli RonisZi-

ebis ganxorcielebis oqros standarti. 1973 wlidan gana-

viTares mravali nacionaluri da saerTaSoriso rekomenda-

cia da gamoaqveynes AHA standartebis damatebis saxiT. yve-la axali rekomendacia Seicavda detalur rCevas,rac uxSi-

resad, mecnierulad ar iyo dasabuTebuli, Tumca, gamarT-

lebuli iyo klinikur gamocdilebasa da tradiciaze dayr-

dnobiT. amasTan erTad, Zneli iyo am rekomendaciaTa aSS-s

gareT danergva.

1989 wels daarsda evropis reanimaciuli sabWo (ERC).man, rogorc reanimaciuli medicinis da saswrafo samedici-

no daxmarebis interdisciplinarulma sabWom 1992-94-96-

98 wlebSi Seqmna gaidlainebi umartivesi, intensiuri da

pediatriuli gadaudebeli daxmarebis, avtomaturi garega-

gadaudebeli kardiologiuri daxmarebis ZiriTadi principebi

46 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ni defibrilatorebis (AED) gamoyenebis sakiTxebSi, agreTve

gulis gaCerebis Semdgomi ariTmiebis mkurnalobisTvis.

am fonze, 1992 wels daarsda saerTaSoriso SemakavSi-

rebeli komiteti reanimaciul sakiTxebze – ILCOR, rome-

lic aerTianebs aSS-s, evropis, avstraliis, kanadis, samx-

reT afrikis da laTinuri amerikis Sexedulebebs. ILCOR-Si Semavali organizaciebi SeTanxmdnen, rom yvela momavali

gaidlaini asaxavda SexedulebaTa erTianobas, rac gamoikve-

Teboda muSaobis procesSi.

2000 wels AHA-sa da ILCOR-Si Semavali sxva wevre-

bis TanamSromlobis Sedegad SemuSavebul iqna gul-filt-

vis reanimaciis (CPR) da gul-sisxlZarRvTa gadaudebeli

daxmarebis (ECC) saerTaSoriso saxelmZRvaneloebi, romle-

bic warmoadgens kargad standartizebul mtkicebulebebze

dayrdnobili procesebis Sedegs, sadac samecniero mtkice-

buleba, romelic mxars uWerda CPR da ECC aspeqtebs, Ses-

wavlili da klasificirebuli iyo (I; IIa; IIb; III; daudge-

neli) samecniero mtkicebulebaTa xarisxis mixedviT. amis

Sedegad, yvela ZiriTadi reanimaciuli sabWo asrulebs

ILCOR-is miTiTebebs. amgvarad, 2000 wels mocemul sa-

kiTxSi miRweul iqna namdvili saerTaSoriso erToba.

CPR saWiroa Catardes im mwvave SemTxvevebis dros, ro-ca gadaudebeli Carevis gareSe gardauvalia letaluri ga-

mosavali. aqedan yvelaze didi yuradReba eqceva parkuWTa

fibrilacias, nawilobriv imitom, rom igi xSiria gulis

iSemiuri daavadebis, marcxena parkuWovani ukmarisobis, mi-

okardiumis hipertrofiis dros da nawilobriv imis gamoc,

rom am ariTmiis dros arsebobs unikaluri SesaZlebloba,

igi moxsnil iqnas swrafi defibrilaciiT.

gulis gaCerebis sxva formebi _ asisitolia da eleqt-

rulmeqanikuri disociacia (amJamad ufro uwodeben pulsis

gareSe mimdinare eleqtrul aqtivobas, anu PEA) – SesaZloa

aseve gamowveuli iyos miokardiumis mwvave iSemiiT, metabo-

luri, toqsikuri, an travmuli mizezebiT. asistolia uf-

ro metad rezistentulia mkurnalobis mimarT da gadarCe-

na naklebad savaraudoa, Tu ar moxda misi gamomwvevi ise-

Ti mizezebis koreqcia, rogoricaa hipoqsia, gulis tampo-

nada, hipovolemia, hipoTermia, wamlis dozis gadaWarbeba,

eleqtrolituri disbalansi, an daWimuli pnevmoToraqsi.

gulis pirveladi gaCereba iwvevs gulis meqanikuri aq-

tivobis myisier Sewyvetas, maSin, roca arteriul sistema-

Si jer kidev aris kargad oqsigenirebuli sisxli. aseT

dros gulis kumSvadobis aRdgenas gaaCnia udidesi priori-

teti. gansxvavebiT sasunTqi gzebis obstruqciiT, an cereb-

ruli daTrgunviT gamowveuli sunTqvis gaCerebisgan, rac

SedarebiT nakleb gavlenas moaxdens gulis gadmotyorcnis

Semcirebaze. drois umokles periodSi ganxorcielebuli

ventilaciis uzrunvelyofa warmoadgens tvinis damcav qme-

debas. esaa _ CPR-is upirvelesi mizani. P

parkuWovani fibrilaciis dros defibrilaciisTvis da-

karguli yoveli wuTi 7-10%-iT amcirebs warmatebis Sanss.

tvinis dazianeba vlindeba anoqsiidan 1 wT-is manZilze da

kardiovaskuluri Soki swrafadve xdeba Seuqcevadi.

gul-filtvis reanimaciis (CPR) saxalxo swavlebis 30

wlis Semdegac ki sazogadoebis didi nawili ar aris gaw-

vrTnili CPR-is CatarebaSi. CPR-is swavlebis gazrda

warmoadgens yoveli sazogadoebis sasicocxlo prioritets.

marTvis sakvanZo safexurebi maSvelis, an pacientisTvis arsebuli safrTxis Tavi-

dan acileba da/an, moSoreba. (yovelTvis darwmundiT gare-

mos usafrTxoebaSi).

gadaudebeli daxmarebis Sewyvetis gareSe unda mox-

des kolafsis detalebis da misi winamorbedi klinikuri

statusis aRniSvna.

unda moxdes adekvaturi cerebruli da kardiuli

oqsigenaciis uzrunvelyofa gulmkerdis kompresiis da/an,

dadebiTi wneviT ventilaciis meSveobiT, rac SesaZloa miR-

weul iqnas saxis niRbis saSualebiT (BLS). defibrilacia, intubacia, intravenuri kaTeteri wam-

lebis da/an, siTxeebis Sesayvanad (ALS). warmatebul SemTxvevaSi unda Catardes reanimaciis

Semdgomi mkurnaloba, raTa moxdes tvinis funqciaTa maqsi-

maluri aRdgena da ganmeorebiTi gaCerebis prevencia.

rodesac aRiniSneba mkurnalobis mimarT rezisten-

toba, unda gadawydes RonisZiebaTa Sewyvetis sakiTxi.

AHA-m CPR-is marTvis sakvanZo safexurebi warmoadgi-na „gadarCenis jaWvis” saxiT.Eesenia: „adreuli reagireba”,

„adreuli CPR”, „adreuli defibrilacia” da „adreuli in-

tensiuri Terapia~.

ddarekke maSSinve, ddarekke sswrafadd _ 2000 wlis saerTaSo-

riso gaidlaini gvirCevs, rom maSvelma unda uxmos daxma-

rebisTvis maSinve, rogorc ki aRmoaCens ugono mdgomareo-

baSi myof dazaralebuls da rom marto myofma maSvelma un-

da datovos dazaralebuli da wavides Sesatyobineblad ma-

Sinve,rogorc ki daadgens sunTqvis gaCerebis arsebobas.

drois optimumi, raTa datovos dazaralebuli da wavides

Sesatyobineblad damokidebulia imaze, aris Tu ara maSveli

marto, aReniSneba Tu ara dazaralebuls sunTqvis an gulis

pirveladi gaCereba, ra manZilzea uaxloesi damxmare punq-

ti, EMS aRWurvilobaze.

bavSSvebSSi dda ttravmuli aressttiss SSemTTxvevaSSi (aqve igu-

lisxmeba wyalSi daxrCobac) sunTqvis gaCereba aris ufro

xSiri, SedarebiT gulis gaCerebasTan da gadarCena damoki-

debulia dauyovnebliv ganxorcielebul gadamrCen ventila-

ciaze. aqedan gamomdinare, arsebobs rekomendacia, rom gan-

xorcieldes 1 wT-iani gadamrCeni sunTqviTi RonisZiebebi,

vidre dazaralebuls davtovebT.

idealur SemTxvevaSi BLSBmozrdilebSi uzrunvelyofs

gulis normaluri gadmosrolis 30%-s, rac sakmarisia tvi-

nis dasacavad da defibrilaciisTvis drois mosagebad.

sqema 1 da 2 warmogvidgens amJamad rekomendebul Tnmim-

devrobas. sqema 1 _ maSvelisTvis, romelsac Tan ar gaaCnia

Sesabamisi aRWurviloba da sqema 2 _ samedicino persona-

lisTvis Sesabamisi haergamtari saSualebebiTa da defibri-

latoriT.

ussafrTTxoo mddebareooba _ spontanuri sunTqvis mqone ugo-

no mdgomareobaSi myofi dazaralebulis sasunTqi gzebi im-

yofeba eniT daxSobis, lorwos da naRebinebi masiT aspira-

ciis riskis qveS. dazaralebulis moTavseba gverdze Tavi-

dan agvacilebs am problemas da siTxes miecema piridan ad-

vilad gadmosvlis saSualeba.

ugono mdgomareobaSi myofi, magram spontanuri sunTq-

adreuli

reagireba

adreuli

CPR

adreuli

defibrilacia

daxmarebis

misaRebad

drois

mosagebad

dasastabilur-

eblad

gulis muSaobis

aRsadgenad

adreuli

ALS

suraTi 1.

48 kardi o eqspresi 950000 390000 004


vis mqone pacientis usafrTxo mdebareobaSi moTavsebis

principebi:

1. mdebareoba unda iyos WeSmaritad lateraluri Tav-

Tan mimarTebaSi.

2. mdebareoba unda iyos stabiluri.

3. Tavidan unda iqnes acilebuli nebismieri saxis ze-

wola gulmkerdze, rac SezRudavs sunTqvas.

4. advilad SesaZlebeli unda iyos dazaralebulis ga-

dabruneba gverdze da zurgze dabruneba.

5. SesaZlebeli unda iyos haergamtari gzebis gamavlo-

bis kontroli.

6. mdebareoba unda iyos dazaralebulisaTvis usafrTxo.

cirkulaciis gganssazzRvra dda uzzrunvelyyoofa _ dRemde

yvela reanimaciuli rekomendacia moiTxovda karotiduli

pulsis arsebobis dadgenas, rac warmoadgenda diagnosti-

kur safexurs gulmkerdze zewolebis dasawyebad.

amJamindeli kvlevebi miuTiTebs, rom karotiduli pulsis

arseboba-ararsebobis darwmunebiT Sesacnobad saWiroa gaci-

lebiT meti dro, vidre rekomendebuli iyo (5-10 wm).

xangrZlivi palpaciiTac ki 45% SemTxvevaSi karotiduli

pulsi SesaZloa ver iqnas Secnobili, maSinac ki, roca is

arsebobs. umravlesoba am kvlevebisa Catarebul iqna nor-

motenziul moxaliseebSi. rasakvirvelia mdgomareoba mkveT-

rad gansxvavdeba kolaptoidur mdgomareobasa da cianozis

mqone quCis dazaralebulis SemTxvevaSi, roca mosalodne-

lia hipotenziisa da vazokonstriqciis arseboba.

am kvlevaTa Sedegebze dayrdnobiT saerTaSoriso sazo-

gadoeba gvirCevs, rom sayovelTao saswavlo programebSi ar

moxdes aqcentireba karotiduli pulsis Semowmebaze da

swavleba Seexos mxolod profesionalebs. A

amgvarad, apnoes mdgomareobaSi myof mwoliare mozrdil

pacientebSi gulmkerdze zewolebis ganxorcielebis dasad-

genad sxva kriteriumebi unda iqnas gamoyenebuli. gadawyda,

rom mniSvneloba mieniWos `cirkulaciis niSnebs~, romelnic

moicaven moZraobas, xvelas, sunTqvas. maSvelebi am Sefase-

bisTvis iyeneben araumetes 10wm-isa.

mozrdilebsa da bavSvebSi gulmkerdze zewola unda

moxdes 50kg-iani ZaliT, sixSiriT-100 zewola wuTSi. xe-

lebi Tavsdeba mkerdis Zvlis qveda mesamedSi. rodesac kom-

binirebulia piriT-pirSi ventilaciasTan, Sefardeba aris

15 zewola, 2 ventilacia, miuxedavad imisa, ramdeni maSve-

li axorcielebs. cxovelebsa da adamianebze Catarebuli

kvlevebis mixedviT arsebobs sarwmuno mtkicebuleba, rom

adre arsebuli rekomendaciis mixedviT 2 maSvelis saSua-

lebiT Catarebuli kompresia-ventilaciis 5:1 Sefardeba, ar

qmnis koronaruli perfuziis sakmaris wnevas. amJamad moz-

rdilebSi kompresia-ventilaciis 5:1 Sefardeba aramarTebu-

ladaa miCneuli.

ventilaciis moculoba da sixSireyoveli Cabervisas miwodebuli haeris rekomendebuli

moculoba, Cveulebriv, iyo 800-1200ml 1-1,5 wm-is xangrZ-

livobiT TiToeuli.

xelovnur ventilacias haergamtari gzebis dacvis gare-

Se (rogoric aris traqeis intubacia) Tan axlavs kuWis ga-

dabervis maRali riski, regurgitacia da pulmonuri aspi-

racia. bolo dros gamovlinda, rom haeris ufro mcire ra-

odenoba sakmarisia mozrdilebSi adekvaturi ventilaciisT-

vis, radganac gulis gaCerebis dros CO2-is produqcia Za-

lian dabalia. amJamad arsebuli rekomendaciis mixedviT Ca-

sunTquli haeris moculoba unda iyos mxolod 10 ml/kg

sxeulis wonaze (700-1000 ml). es moculoba SesaZloa uf-

ro naklebic iyos (7ml/kg), Tu xdeba damatebiT Jangbadis

miwodeba (400-600 ml). haeris moculoba unda iwvevdes

gulmkerdis awevas.

cirkulacia

aris

ggaannaaggrrZZee ssuunnTTqqvviiss

uuzzrruunnvveellyyooffaa

cirkulacia

ar aris

gguullmmkkeerrddzzee

zzeewwoollaa

Searxie da uxme

daxmarebisTvis

Tavis gadaweva

/ nikapis

wamoweva

Sexede, mousmine,

SeigrZeni

2 efeqtiani

cirkulaciis

niSnebi

100-jjer

wuTSi

zewola/

Caberva

15:2

SefardebiT

Tu sunTqavs_

usafrTxo

mdebareoba

sqema 1.

Seamowme

cirkulacia

yovel

1 wuTSi

ar aris

rekomendacia mozrdilebSi

sasicocxlo niSnebis sawyisi

uzrunvelyofisaTvis

BLS _sasicocxlo funqciebis pirveladi (umarti-

vesi, bazaluri) uzrunvelyofa

ALS _ sasicocxlo funqciebis specifikurad uz-

runvelyofa (intensiuri Terapia)

Seamowme

cnobiereba

gaxseni sasunTqi

gzebi

SSeeaammoowwmmee ssuunnTTqqvvaa

CC aa bb ee rr vv aa

gansazRvre

cirkulacia

((mmaaqqssiimmuumm 1100 wwmm

ggaannmmaavvlloobbaaSSii))

kolafsis mdgomareobaSi myofi pacienti

uxme daxmarebisTvis da Seamowme cnobiereba

gansazRvre pulsisa da

sunTqvis arseboba

cnobiereba aris

uxme

asistents

sahaero gzebis

gaxsna-ggaTavisuf-

leba, gamtarobis

SenarCuneba Jan-

gbadi, monitori,

i/v kaTeteri

aRniSne detalebi,

moamzade

gadamcemi

cnobiereba ar aris

gamoiZaxe gulis gaCerebis brigada/ aiRe

defibrilatori, daiwye BLS,Tu defibrilatoris maSinve

gamoyeneba SeuZlebelia

gamoiyene monitori -

defibrilatoris eleqtrodebi.

saWiroebis SemTxvevaSi _ defibrilacia

ventilacia Jangbadis saSualebiT,

gulmkerdis kompresia

gulis gaCerebis brigadis mosvlisas _

ALS

aris

sqema 2.

50 kardi o eqspresi 950000 390000 004

reanimaciuli sabWos 1998 wlis rekomendaciebi

mozrdilTa ALS

prekordiuli dartyma: erTjeradi prekordiuli darty-

ma SesaZloa ganxorcieldes reanimatoris mier dadasture-

buli, an monitorze dafiqsirebuli gulis gaCerebis SemTx-

vevaSi, sanam momzaddeba defibrilatori. am meTodis warma-

tebuloba naklebad savaraudoa gulis gaCerebidan 30 wm-is

Semdeg.

defibrilacia: mozrdilebSi gulis gaCerebis dros ar-

sebuli yvelaze xSiri ariTmia aris parkuWTa fibrilacia

an upulso (pulsis gareSe mimdinare) parkuWovani taqikar-

dia. erTaderTi Careva, romelic yovelgvari eWvis gareSe

aumjobesebs sicocxlis xangrZlivobis maCvenebels aris

BLS da defibrilacia. VF moxsna SesaZlebelia, Tumca war-

matebuli defibrilaciis Sansi mniSvnelovnad mcirdeba

drois kargvasTan erTad. VF dros talRis amplituda da

forma swrafad uaresdeba, rac asaxavs miokardiumis ener-

giis wyaros _ fosfatis maragis amowurvas. misi Semcire-

bis done nawilobriv damokidebulia adekvatur BLS-ze.amgvarad, gulis gaCerebasa da defibrilaciuri ganmuxtvis

(Sokis) Catarebas Soris umniSvnelovanesia arsebuli dro-

is minimumamde dayvana.

amJamad, yvelaze xSirad gamoyenebadi transTorakaluri

defibrilatoris talRebi aris sinusoiduri formis. axa-

li saSualebebi, rogoric aris bifazuri talRebi, amcirebs

warmatebuli defibrilaciisTvis saWiro energias. xelmi-

sawvdomi gaxda da viTardeba avtomaturi bifazuri talRis

mqone defibrilatorebi. maTi gamoyeneba, rogorc Cans,

zrdis ganmuxtvis Sedegianobas.

Cveulebrivi, monofazuri defibrilatorebisTvis gan-

muxtvis energia Semdegi Tanmimdevrobisaa: 200j, 200 j-dan

300j-mde da 360j (2000 wlis rekomendaciebiT), igive

iTqmis evropul rekomendaciebzec. 2005 w. amerikuli

rekomendaciebiT ki upiratesoba eniWeba erT ganmuxtvas. es

SeiZleba iyos 150-200j energiis bifazuri, 120j sworxa-

zovani bifazuri, an 360j monofazuri ganmuxtva. Tu es

impulsi warumatebelia, SesaZloa, es dabalamplitudiani

VF-iT iyos gamowveuli da ganmeorebiTi Sokis efeqtiano-

ba dabalia. 1 Sokis (ganmuxtvis) Semdeg dauyovnebeli CPRSesaZlebelia ufro Sedegiani iyos. garda amisa, Seicvala

zogierTi monacemi BLS algoriTmSi. mag.: zewola/Cabervis

Tanafardoba _ 30:2, agreTve yoveli Catarebuli

RonisZiebis Sedegis Semowmeba unda xdebodes yovel 2

wuTSi* (AHA Guidelines for CPR and ECC (EmergencyCardiovascular Care) Circulation. 2005; 112 Issue 24).

sisxlZarRvovani manipulaciebi: centralur cirkulaci-

aSi wamlis swrafad Seyvanis optimalur gzas warmoadgens

centraluri vena.periferiuli venis kanulacia gansaxorci-

eleblad aris ufro swrafi, advili da SedarebiT usafr-

Txoc. am gziT wamlis Seyvanis Semdgom unda moxdes 10-20

ml. 0,9% fiziologiuri xsnariT Carecxva. rodesac venis

aReba SeuZlebelia, adrenalinis, atropinis da lidokainis

Seyvana SesaZlebelia traqeuli milis saSualebiT. am Sem-

TxvevaSi preparati gamoiyeneba ufro meti doziT (2-3jer),

rac zavdeba 10ml sainieqcio sxnarSi.

enis qveS metikamentebis Seyvana akrZalulia.

specifikuri medikamenturi mkurnaloba:

vazopresorebi: cxovelebze Catarebul eqsperimentSi

adrenalini aumjobesebs miokardiuli da cerebruli sisx-

lis mimoqcevas da gadarCenis sixSires. amasTan, ufro ma-

Rali doza aris metad efeqtiani, vidre standartuli 1mg.

Tumca, adamianebTan mimarTebaSi ar arsebobs utyuari mtki-

cebuleba, rom adrenalini aumjobesebs gadarCenas, an ner-

vuli sistemis funqciebis aRdgenis monacemebs standaruli,

an maRali dozebiT gamoyenebisas. zogierTma klinikurma

kvlevam aCvena spontanuri cirkulaciis mciredad momateba

adrenalinis maRali doziT gamoyenebisas sicocxlis saer-

To xangrZlivobis monacemis gaumjobesebis gareSe. amgvarad,

adrenalinis Cvenebebi, dozireba da dozebs Soris drois in-

tervali darCa ucvleli _ 1mg adrenalini yovel 3wT-Si.

sifrTxile gvmarTebs adrenalinis rutinulad gamoyene-

bisas im pacientebSi, sadac gulis gaCereba asocirebulia ko-

kainisa da sxva simpatomimeturi saSualebebis gamoyenebasTan.

eqsperimentSi vazopresini (40erT) qmnis mniSvnelovnad

ufro maRal koronarul perfuziul wnevas. amJamad vazopre-

sini miRebulia, rogorc adrenalinis SesaZlo alternativa.

antiariTmuli saSualebebi: VF an upulso VT SemTxveva-Si antiariTmuli preparatebis prehospitalur etapze gamo-

sayeneblad arsebobs Zalian susti mtkicebuleba.

antiariTmuli saSualebebis gamoyenebisas, saWiroa gark-

veuli principebiT xelmZRvaneloba:

1. gadaudebeli Terapiis Catareba damokidebuli iqneba

imaze, pacienti stabiluria Tu arastabiluri;

2. arastabiluri pacientis SemTxvevaSi saWiroa Catar-

des kardioversia;

3. yvela antiariTmul preparats gaaCnia proariTmuli

Tvisebebi;

4. ar aris sasurveli erTze meti antiariTmuli prepa-

ratis gamoyeneba;

5. Tu preparati ar moqmedebs, mizanSewonilia Catardes

defibrilacia/kardioversia;

6. Tu pacientis miokardiumis funqcia daqveiTebulia,

umravlesoba antiariTmuli preparatebisa gamoiwvevs misi

funqciis kidev ufro metad daqveiTebas.

amiodaroni (kordaroni) warmoadgens pirveli rigis ar-

Cevis antiariTmul preparats VF/VT dros, Tu ariTmia

refraqterulia 3 sawyisi Sokuri Terapiis mimarT, sastar-

to dozaa 300mg (gaxsnili 20ml 5%-ian deqstrozaSi) bo-

lusiT.

damatebiTi 150mg i/v doza (aseve gaxsnili) SesaZloa ga-

moyenebul iqnas Tu VF/VT ganmeorda, rasac moyveba 1mg/wTdoziT infuzia 6sT-is ganmavlobaSi da Semdeg 0,5mg/wT, maq-

simum 2 g. dozamde.

magniumi (8 mmol) rekomendebulia refraqteruli VF-isdros, Tu eWvi gvaqvs hipomagniemiaze. mag., pacientebSi, rom-

lebic imyofebian kaliumis mkargav diuretikebze.

lidokaini da prokainamidi warmoadgens alternatiul

saSualebebs im SemTxvevaSi, Tu amiodaroni ar aris, magram

ar unda gamoviyenoT amiodaronze damatebis saxiT. prokai-

namidi gamoiyeneba 30mg/wT-Si, 17mg/kg. srul dozamdeAaseTi,

SedarebiT neli infuziis aucileblobis gamo mas naklebad

eniWeba upiratesoba.

bretiliumi sadReisod aRar aris rekomendebuli.

atropini warmoadgens kargad dadgenil samkurnalo sa-

Sualebas hemodinamikurad saSiSi bradiariTmiebis dros. igi

gamoiyeneba erTjeradi dozis saxiT_ 3mg i/v. cnobilia, rom

es doza mozrdilebSi, SenarCunebuli wuTmoculobis fon-

ze, sakmarisia vagusis aqtivobis efeqturi blokirebisTvis.

Seqcevadi mizezebis mkurnaloba:

gulis gaCerebis potenciur mizezebs, an gamauaresebel

faqtorebs, romlebic moiTxoven specifikur mkurnalobas,

miekuTvneba:

hipoqsia

hipovolemia

hiper/hipokalemia, hipokalcemia, (acidemia)

hipoTermia

daWimuli pnevmoToraqsi* am da zogierTi sxva cvlilebis Sesaxeb ufro dawvrilebiT

momdevno gamocemebSi visaubrebT


gulis gaCereba

m o z r d il T a A L S a l g o r i T m i

prekordiuli dartyma

BLS algoriTmi, Tu saWiroa

monitoriani defibrilatoris momzadeba

VF/VTparkuWTa fibrilacia /

taqikardia

defibrilacia

3-jjer, Tu

aucilebelia

CPR 1 wuTis

ganmavlobaSi

VF/VTar aris

CPR 3 wuTis

ganmavlobaSi

(1 wT, Tu tardeba

defibrilaciis

damTavrebisTanave)

+/- Seamowme pulsi

CPR ppeerriiooddSSii

gamoaswore Seqcevadi mizezebi

Tu jer ar gakeTebula,

* Seamowme eleqtrodebi, defib-

rilatoris eleqtrodebis mdebar-

eoba da kontaqti

* Seamowme/daadasture sasunTqi

gzebis mdgomareoba da JangbadiT

uzrunvelyofa

* aiRe vena

* mieci epinefrini (adrenalini)

yovel 3wT-Si

ifiqre:

amiodaronis, atropinis / peisin-

gis, buferebis Sesaxeb

potenciurad Seqcevadi mizezebi

* hipoqsia

* hipovolemia

* hipo/hiperkalemia da metaboluri darRvevebi

* daWimuli pnevmoToraqsi

* gulis tamponada

* toqsikuri da samkurnalo nivTierebebis zedozireba

* Trombemboliuri da meqanikuri obstruqcia

gansazRvre

ritmi

parkuWTa fibrilaciisas, an upulso parkuWovani taqikardiisas manualuri defibrilacia

xorcieldeba 1 wT-is ganmavlobaSi sami Tanmimdevruli Sokis (ganmuxtvis) meSveobiT. Tu si-

nusuri ritmi ar aRdga 1 wT-is ganmavlobaSi, xorcieldeba CPR, defibrilaciis axali cik-

lis dawyebamde. sxeulzeDdefibrilatoriT zewola xorcieldeba 10kg ZaliT.

52 kardi o eqspresi 950000 390000 004

ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉ 50 ßËÉÓ ÂÀÍÌÀÅËÏÁÀÛÉ ÊÏÍÅÄÍÝÉÖÒÉ ÀÍÔÉ-ÊÏÀÂÖËÀÝÉÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÀ ÌÈÀÅÀÒÉ ÃÀÓÀÚÒÃÄÍÉÀ ÀáËÀÃ ÂÀÃÀ-ÔÀÍÉËÉ ÐÖËÌÏÍÖÒÉ ÄÌÁÏËÉÉÓ (PE) ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÓ ÐÀÝÉ-ÄÍÔÈÀ ÖÌÒÀÅËÄÓÏÁÉÓÀÈÅÉÓ; ÞÉÒÉÈÀÃ ÀÌÏÝÀÍÀÓ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓÛÄÌÃÂÏÌÛÉ ÈÒÏÌÁÉÓ ßÀÒÌÏØÌÍÉÓÀ ÃÀ ÄÌÁÏËÉÉÓ ÄÐÉÆÏÃÄÁÉÓÒÄÝÉÃÉÅÄÁÉÓ ÈÀÅÉÃÀÍ ÀÝÉËÄÁÀ, ÅÉÃÒÄ ÄÍÃÏÂÄÍÖÒÉ ×ÉÁÒÉ-ÍÏËÉÆÉÓÉÓ ÓÀÛÖÀËÄÁÉÈ ÀÒÓÄÁÖËÉ ÈÒÏÌÁÄÁÉ ÀÒ ÃÀÉÛËÄÁÀ.

ÓÀßÚÉÓ ×ÀÆÀÛÉ ÌÉÙÄÁÖËÉÀ äÄÐÀÒÉÍÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ. ÀÒÀ-×ÒÀØÝÉÖËÉ äÄÐÀÒÉÍÉ ÛÄäÚÀÅÈ ÌÖÃÌÉÅÉ ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÉ ÉÍ×Ö-ÆÉÉÓ ÓÀáÉÈ (ÌÀÂ., 30 000 ÄÒÈ. 24 ÓÀÀÈÛÉ) ÃÀÒÔÚÌÉÈÉÃÏÆÉÓ ÛÄÌÃÄÂ (ÌÀÂ., 5000-10000 ÄÒÈ.) ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÉÓÀÃÄÊÅÀÔÖÒÉ ÃÏÍÄ ÌÉÙßÄÖËÉÀ, ÒÏÝÀ ÐÀÝÉÄÍÔÉÓ ÀØÔÉÅÉÒÄ-ÁÖËÉ ÐÀÒÝÉÀËÖÒÉ ÈÒÏÌÁÏÐËÀÓÔÉÍÉÓ ÃÒÏ, ÓÀßÚÉÓÈÀÍ ÛÄ-ÃÀÒÄÁÉÈ, 1,5-2,5-ãÄÒ ÉÆÒÃÄÁÀ.

ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉÀ ÉÓ, ÒÏÌ ÆÄÌÏÀÙÍÉÛÍÖËÉ ÃÏÍÄ ÌÉÙßÄ-ÖËÉ ÖÍÃÀ ÉØÍÄÓ ÒÀÝ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÓßÒÀ×ÀÃ. ÌßÅÀÅÄ ÈÒÏÌÁÄÌÁÏ-ËÉÉÓ ÃÒÏÓ ÆÏÂÉÄÒÈ ÐÀÝÉÄÍÔÓ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÃÀÓàÉÒÃÄÓ äÄÐÀ-ÒÉÍÉÓ ÂÀÝÉËÄÁÉÈ ÌÀÙÀËÉ ÃÏÆÀ ÐËÀÆÌÀÛÉ äÄÐÀÒÉÍÛÄÌÁÏ-àÅÄËÉ ÝÉËÄÁÉÓ ÓÉàÀÒÁÉÓ ÂÀÌÏ; ßÚÅÄÔÉËÉ ÁÏËÖÓÖÒÉ ÉÍÉÄ-ØÝÉÄÁÉ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÓ äÄÐÀÒÉÍÉÓ ÌÖÃÌÉÅÉ ÉÍ×ÖÆÉÄÁÉÓ ÀËÔÄ-ÒÍÀÔÉÅÀÓ, ÈÖÌÝÀ, ÀÌ ÖÊÀÍÀÓÊÍÄËÉÓÂÀÍ ÂÀÍÓáÅÀÅÄÁÉÈ, ÀÓÄÈÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÓ ÓÉÓáËÃÄÍÉÓ ÂÀÝÉËÄÁÉÈ ÌÄÔÉ ÄÐÉÆÏÃÉÓ ÐÒÏ-ÅÏÝÉÒÄÁÀ ÛÄÖÞËÉÀ; ÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖËÉ äÄÐÀÒÉÍÉÓ ÊÀÍØÅÄÛÀ ÉÍÉÄ-ØÝÉÄÁÉ ÁÄÅÒÀÃ Ö×ÒÏ ÉÛÅÉÀÈÀÃ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ.

ÓÔÀÁÉËÖÒ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖËÉ äÄÐÀÒÉÍÉ ÛÄ-ÉÞËÄÁÀ ÛÄÉÝÅÀËÏÓ ÃÀÁÀËÌÏËÄÊÖËÖÒÉ äÄÐÀÒÉÍÉÈ, ÒÏÌÄ-ËÉÝ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ ÊÀÍØÅÄÛÀ ÉÍÉÄØÝÉÄÁÉÓ ÓÀáÉÈ, ÃÙÄÛÉ 2-ãÄÒ,ÌÀÓ ÀØÅÈ Ö×ÒÏ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÍÀáÄÅÒÀÃ ÃÀÛËÉÓ ÐÄÒÉÏÃÉ ÃÀÌÀÙÀËÉ ÁÉÏÛÄÙßÄÅÀÃÏÁÀ, ÅÉÃÒÄ ÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖË äÄÐÀÒÉÍÓ;ÃÀÁÀËÌÏËÄÊÖËÖÒÉ äÄÐÀÒÉÍÉ ØÌÍÉÓ Ö×ÒÏ ÓÔÀÁÉËÖÒ ÃÀÖÊÄÈ ÐÒÏÂÍÏÆÉÒÄÁÀÃ ÛÄÃÄÂÓ.

ÃÀÁÀËÌÏËÄÊÖËÖÒÉ äÄÐÀÒÉÍÉÓ ÉÍÉÄØÝÉÉÓÀÓ ÌÏÍÉÔÏÒÉÍÂÉÀÒ ÀÒÉÓ ÓÀàÉÒÏ, (ÛÄÉÚÅÀÍÄÁÀ ßÏÍÉÓ ÂÀÈÅÀËÉÓßÉÍÄÁÉÈ –ÄÒÈáÄË, ÀÍ ÏÒãÄÒ ÃÙÄÛÉ).

ÌßÅÀÅÄ PE ÃÒÏÓ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÃÀÁÀËÌÏËÄÊÖËÖÒÉ äÄÐÀ-ÒÉÍÉÓ Ä×ÄØÔÉ ÃÀ ÖÓÀ×ÒÈáÏÄÁÀ ÛÄÃÀÒÄÁÖËÉÀ ÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖËäÄÐÀÒÉÍÈÀÍ 2 ÃÉÃ ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÀÃ ÊÅËÄÅÀÛÉ. ÔÉÍÆÀÐÀÒÉÍÉ(ÊÀÍØÅÄÛÀ 175 ÄÒÈ. ÊÂ. ÃÙÄÛÉ) ÛÄÃÀÒÄÁÖËÉÀ ÉÍÔÒÀÅÄÍÖÒÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖË äÄÐÀÒÉÍÈÀÍ 612 ÓÔÀÁÉËÖÒ ÐÀÝÉÄÍÔÛÉ PEÃÒÏÓ; ÏÒÉÅÄ ãÂÖ×Ó äØÏÍÃÀ ÌÏÒÄÝÉÃÉÅÄ ÈÒÏÌÁÄÌÁÏËÉÉÓ,ÓÉÓáËÃÄÍÉÓÀ ÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÉÀÍÏÁÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÉÓ ÌÓÂÀÅÓÉ ÓÉ-áÛÉÒÄ. Columbus ÊÅËÄÅÀÌ ÛÄÉÓßÀÅËÀ 1,021 ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÃÀÃÀ-

ÓÔÖÒÄÁÖËÉ ÅÄÍÖÒÉ ÈÒÏÌÁÄÌÁÏËÉÉÈ (VTE), ÌÀÈÂÀÍ 271äØÏÍÃÀ PE; ÉÓÉÍÉ ÉÙÄÁÃÍÄÍ ÀÓÄÅÄ ÊÀÍØÅÄÛÀ ÒÄÅÉÐÀÒÉÍÓ, ÀÍÀÒÀ×ÒÀØÝÉÖË äÄÐÀÒÉÍÓ; ÂÀÍÓáÅÀÅÄÁÀ ÌÀÈ ÛÏÒÉÓ ÒÄÝÉÃÉÅÉÓ,ÓÉÊÅÃÉËÏÁÉÓ, ÓÉÓáËÃÄÍÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÉÓ ÌáÒÉÅ ÀÒ ÂÀÌÏÅËÉ-ÍÃÀ.

äÄÐÀÒÉÍÉ ÛÄÝÅËÉËÉÀ ÏÒÀËÖÒÉ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÍÔÄÁÉÈ (ÌÀ-ÈÂÀÍ ÅÀÒ×ÀÒÉÍÉ ÚÅÄËÀÆÄ ×ÀÒÈÏÃ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ). ÓÀÃÙÄÉÓÏÃÚÅÄËÀÆÄ ÌÄÔÀÃ ÌÉÙÄÁÖËÉÀ ÅÀÒ×ÀÒÉÍÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ,ÒÏÌÄËÉÝ ÓÀßÚÉÓÉ äÄÐÀÒÉÍÖËÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÐÉÒÅÄË ÀÍ ÌÄÏÒÄÃÙÄÓÅÄ ÖÍÃÀ ÃÀÉßÚÏÓ.

äÄÐÀÒÉÍÉÈ ÈÄÒÀÐÉÀ ßÚÃÄÁÀ, ÒÏÝÀ ÐÒÏÈÒÏÌÁÉÍÉÓ ÃÒÏÌÉÀÙßÄÅÓ ÃÀ ÒÜÄÁÀ ÈÄÒÀÐÉÖË ÓÀÆÙÅÒÄÁÛÉ (INR 2,0-3,0)ÓÖË ÌÝÉÒÄ, 24 ÓÀÀÈÉÈ ÌÀÉÍÝ, ÈÖÌÝÀ, äÄÐÀÒÉÍÉÈ ÈÄÒÀÐÉÉÓÌÉÍÉÌÀËÖÒÉ áÀÍÂÒÞËÉÅÏÁÀ ÛÄÀÃÂÄÍÓ 5 ÃÙÄÓ.

ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ ÓÀÃÉÓÊÖÓÉÏ ÓÀÊÉÈáÉÀ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÖÒÉÈÄÒÀÐÉÉÓ ÏÐÔÉÌÀËÖÒÉ ÐÄÒÉÏÃÉÓ ÃÀÃÂÄÍÀ. ÉÊÅÄÈÄÁÀ 2 ÐÒÏ-ÁËÄÌÀ: ÐÉÒÅÄËÉ: – ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓÀÓ ÓÉ-ÓáËÃÄÍÉÓ ÒÉÓÊÉ ÃÀ ÌÄÏÒÄ ÐÒÏÁËÄÌÀ – ÄÌÁÏËÉÆÌÉÓ ÒÄÝÉ-ÃÉÅÉÓ ÒÉÓÊÉ, ÒÏÌÄËÉÝ ÉÝÅËÄÁÀ ÃÒÏÉÓ ÌÉáÄÃÅÉÈ ÃÀ ÐÀÝÉ-ÄÍÔÉÃÀÍ ÐÀÝÉÄÍÔÀÌÃÄ. ÉÃÄÀËÖÒÀÃ, ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ áÀÍÂÒÞËÉ-ÅÏÁÀ ÖÍÃÀ ÀÓÀáÀÅÃÄÓ ÀÌ ÏÒÉ ÒÉÓÊÉÓ ÁÀËÀÍÓÓ ÃÀ ÖÍÃÀ ÌÏ-ÄÒÂÏÓ ÚÏÅÄË ÐÀÝÉÄÍÔÓ ÉÍÃÉÅÉÃÖÀËÖÒÀÃ; ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓÈÅÉÓÖÝÍÏÁÉ, ÀÍ ÂÀáÀÍÂÒÞËÉÅÄÁÖËÉ ÒÉÓÊÉÈ (ÌÀÂ., ÉÃÉÏÐÀÈÉÊÖÒÉÈÒÏÌÁÄÌÁÏËÉÀ ÀÍ, ÌÀËÉÂÍÉÆÀÝÉÀÓÈÀÍ ÀÓÏÝÉÒÄÁÖËÉ ÈÒÏ-ÌÁÄÌÁÏËÉÀ) ÓÉÔÖÀÝÉÀ Ö×ÒÏ ÁÖÍÃÏÅÀÍÉÀ; ÊÅËÄÅÄÁÛÉ, ÓÀÃÀÝÌÏáÃÀ áÀÍÌÏÊËÄ ÐÄÒÉÏÃÉÓ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÉÓ (4 ÊÅÉÒÉÃÀÍ 3ÈÅÄÌÃÄ) ÛÄÃÀÒÄÁÀ áÀÍÂÒÞËÉÅ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÀÓÈÀÍ (3-ÃÀÍ27 ÈÅÄÌÃÄ), ÍÀÜÅÄÍÄÁÉ ÉØÍÀ, ÒÏÌ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀ-ÝÉÀ ÀÓÏÝÉÒÃÄÁÀ ÈÒÏÌÁÄÌÁÏËÉÉÓ ÒÄÝÉÃÉÅÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÉÓÖ×ÒÏ ÃÀÁÀË ÒÉÓÊÈÀÍ; ÈÖÌÝÀ, ÅÀÒ×ÀÒÉÍÉÓ ÏÐÔÉÌÀËÖÒÉ áÀ-ÍÂÒÞËÉÅÏÁÉÓ ÉÔÀËÉÖÒ ÊÅËÄÅÀÛÉ (WODIT), ÙÒÌÀ ÅÄÍÄÁÉÓÈÒÏÌÁÏÆÉÓ ÃÒÏÓ, ÛÄÃÀÒÄÁÖË ÉØÍÀ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÉÓ 3-ÈÅÉÀÍÉ áÀÍÂÒÞËÉÅÏÁÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉ 1 ßËÉÀÍÉ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀ-ÝÉÉÓ ÉÌÀÅÄ ÌÀÜÅÄÍÄÁËÄÁÈÀÍ. ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÛÄßÚÅÄÔÉÓ ÛÄÌÃÄÂÏÒÉÅÄ ãÂÖ×ÛÉ ÀÙÌÏÜÄÍÉË ÉØÍÀ ÒÄÝÉÃÉÅÄÁÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÉÓÈÀÍÀÁÀÒÉ ÓÉáÛÉÒÄ. ÀØÄÃÀÍ ÂÀÌÏÌÃÉÍÀÒÄ, ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÉÓÐÄÒÉÏÃÉÓ ÂÀáÀÍÂÒÞËÉÅÄÁÀ ÀáÃÄÍÓ ÒÄÝÉÃÉÅÄÁÉÓ ÒÉÓÊÉÓ ÛÄÍÄ-ËÄÁÀÓ ÃÀ ÀÒÀ ÓÖÐÒÄÓÉÀÓ; ÌÓÂÀÅÓÉ ÌÔÊÉÝÄÁÀ ÌÉÙßÄÖË ÉØÍÀÀáËÀáÀÍÓ WODIT PE ÊÅËÄÅÀÛÉ, ÓÀÃÀÝ ÛÄÃÀÒÄÁÖË ÉØÍÀÏÒÀËÖÒÉ ÀÍÔÉÊÏÀÂÖËÀÝÉÉÓ 3-ÈÅÉÀÍÉ ÒÄÑÉÌÉ ÂÀáÀÍÂÒÞËÉÅÄ-ÁÖË (6 ÈÅÉÃÀÍ 1 ßËÀÌÃÄ) ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÓÈÀÍ, ÓÉÌÐÔÏÌÖÒÉPE ÐÉÒÅÄËÉ ÄÐÉÆÏÃÉÓ ÛÄÌÃÄÂ.

pulmonuri emboliis (PE) antikoagulaciuri Terapia

gulis tamponada

Trombemboluri, an meqanikuri obstruqcia (mag., pulmo-

nuri embolizmi)

toqsiuri, an samkurnalo nivTierebebis dozis

gadaWarbeba.

peri-aarestuli ariTTmiebi:

mniSvnelovani yuradReba eqceva im ariTmiebis gadaudeb-

lad mkurnalobas, romlebic win uswrebs, an mosdevs gu-

lis gaCerebas.

bradikardiebi: transvenuri da transTorakaluri pei-

singi asrulebs mniSvnelovan rols pacientebSi, romelTac

aReniSnebaT ukiduresi bradiariTmiebi, Tumca, maTi mniSvne-

loba asistoliis dros ar aris dadgenili. garda im Sem-

Txvevebisa, rodesac aris trifascikuluri blokada, P kbi-

lebis SenarCunebiT. Tu garegani peisingis Catareba SeuZle-

belia, rekomendebulia adrenalinis dabali doziT infuzia,

nacvlad izoprenalinisa.

farTokompleqsiani taqikardia: Tu pulsacia ar aris,

unda vixelmZRvaneloT VF algoriTmiT.

Tu pacients aqvs arastabiluri mdgomareoba, an ritmi

ar emorCileba medikamentur mkurnalobas (amiodaroni, an

lidokaini), saWiroa eleqtruli kardioversia.

rac Seexeba buferul xsnarebs (ZiriTadad natriumis bi-

karbonats), reanimaciis dros mJava-tutovani balansis ko-

reqcia damokidebulia adekvatur alveolur ventilaciaze.

ar arsebobs monacemebi, romlebic adasturebdes buferis

mier gaumjobesebul Sedegs, piriqiT, intravenurma bikarbo-

natma SesaZloa gamoiwvios ujredSiga acidozi CO2-is uj-redebSi advilad SeRwevis gamo, rac iwvevs gulisa da tvi-

nis qsovilebis dazianebas. buferebi saWiro xdeba, Tu ar-

sebobs informacia metaboluri acidozis, hiperkalemiis, an

tricikluri nivTierebebiT hiperdozirebis Sesaxeb.

kalciumis marilebis gamoyeneba ugulebelyofili iqna,

radgan mwiria mtkicebuleba maT Sedegianobaze.


gansxvavebuli (?) azri

ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÒÏËÉ ÂÖËÉÓ ØÒÏÍÉÊÖËÉÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ (ÂØÖ) ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÛÉ: DIG ÊÅËÄÅÀ*

ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ, ÊÏäÏÒÔÖËÉ ÃÀ ÐÏÐÖËÀÝÉÖÒÉ ÊÅËÄÅÄÁÉÓÒÄÔÒÏÓÐÄØÔÖËÉ ÀÍÀËÉÆÉÓ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÌÏßÌÏÁÓ, ÒÏÌ ÃÉÂÏØÓÉ-ÍÉÓ áÀÍÂÒÞËÉÅÌÀ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀÌ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÂÀÆÀÒÃÏÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÂØÖ ÃÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÏÓÔÉÍ×ÀÒØÔÖËÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ. ÈÖÌÝÀ, ÆÖÓÔÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓÌÉÙÄÁÉÓ ÖÓÀ×ÒÈáÏÄÁÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÌØÏÍÄ ÂØÖÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÛÄÓÀÞËÄÁÄËÉÀ ÌÉÙÄÁÖË ÉØÍÄÓ ÃÉÃ, áÀ-ÍÂÒÞËÉÅ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖË ÐËÀÝÄÁÏ-ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÖË ÊÅËÄÅÄÁÛÉ.

ÓÉÍÖÓÖÒ ÒÉÔÌÉÀÍ ÂØÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ Ä×ÄØÔÉÓÀ ÃÀÖÓÀ×ÒÈáÏÄÁÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ ÄÒÈÀÃÄÒÈÉ ÐÒÏÓÐÄØÔÖËÉ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄ-ÁÖËÉ ÐËÀÝÄÁÏ-ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÀ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÈ, ÜÀ-ÔÀÒÄÁÖË ÉØÍÀ ÀÛÛ-ÛÉ ßÉÍÀ ÓÀÖÊÖÍÉÓ 90-ÉÀÍ ßËÄÁÛÉ. ÄÓ ÉÚÏ DIG-ÊÅËÄÅÀ. ÀÌ ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉ ÉÌÃÄÍÀÃ ÂÀÌÀÏÂÍÄÁÄËÉ ÀÙÌÏÜÍÃÀ,ÒÏÌ ÓÒÖËÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÓ ÂÀÌÏØÅÄÚÍÄÁÀÓ ÃÀÓàÉÒÃÀ 5 ßÄËÉ.

DIG (1997-2002 ß. Digitalis Investigation Group) ÊÅËÄÅÀ –ÄÓ ÀÒÉÓ ÐÉÒÅÄËÉ ÃÉÃÉ (ÌÀÓÏÁÒÉÅÉ) ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÀ, ÒÏ-ÌÄËÛÉÝ ÏÒÌÀÂÀÃ ÁÒÌÀ ÌÄÈÏÃÉÈ ×ÀÓÃÄÁÏÃÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÈ áÀ-ÍÂÒÞËÉÅÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ÂÀÅËÄÍÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÆÄ ÂØÖ I-IV ×ÖÍØÝÉÖÒÉÊËÀÓÉÓ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ. ÀÌÀÓ ÂÀÒÃÀ, ÛÄ-ÉÓßÀÅËÄÁÏÃÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÂÀÅËÄÍÀ ÓáÅÀÃÀÓáÅÀ ÌÉÆÄÆÉÈ ÂÀÍÐÉÒÏ-ÁÄÁÖË ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÆÄ, ÀÓÄÅÄ ÂØÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÈ ÂÀÍÐÉÒÏÁÄÁÖËäÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÀÆÄ ÃÀ ÓáÅÀ. ÐÀÝÉÄÍÔÈÀ 80%-ÆÄ ÌÄÔÓ ÀÙÄÍÉÛÍÄ-ÁÏÃÀ ÂØÖ II ÃÀ III ×ÖÍØÝÉÖÒÉ ÊËÀÓÉ, ÍÀáÄÅÀÒÆÄ ÌÄÔÉ ÌÀÍÀÌÃÄÀÒ ÉÙÄÁÃÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÓ.

DIG-ÊÅËÄÅÀ ÌÏÉÝÀÅÃÀ ÏÒ ÊÅËÄÅÀÓ: „ÞÉÒÉÈÀÃ“ ÊÅËÄÅÀÛÉ6800 ÐÀÝÉÄÍÔÆÄ ÛÄÉÓßÀÅËÄÁÏÃÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÂÀÅËÄÍÀ ÓÉÊÅÃÉËÏ-ÁÀÓÀ ÃÀ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÀÆÄ, ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖàÉÓ 45%-ÆÄ ÍÀÊËÄÁÉÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ. „ÃÀÌÀÔÄÁÉÈ“ ÊÅËÄÅÀÛÉ ÛÄÉÓßÀ-ÅËÄÁÏÃÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ Ä×ÄØÔÉ 988 ÐÀÝÉÄÍÔÛÉ ÌÐ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀ-ØÝÉÉÈ 45% ÃÀ ÌÄÔÉ.

DIG-ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉ, ÒÏÌÄËÉÝ ÌÈËÉÀÍÏÁÀÛÉ ÄáÄÁÏÃÀ ÂØÖ7788 ÐÀÝÉÄÍÔÓ, ÓÒÖËÀÃ ÂÀÌÏØÅÄÚÍÃÀ 2001 ßÄËÓ. ÄÓ ÓÀÅÀÒÀÖÃÏÃÃÀÊÀÅÛÉÒÄÁÖËÉ ÉÚÏ ÉÌÀÓÈÀÍ, ÒÏÌ „ÃÀÌÀÔÄÁÉÈ“ DIG-ÊÅËÄÅÀÛÉÀÙÌÏÜÍÃÀ, ÒÏÌ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÆÒÃÉÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓ ÂØÖ ÀÅÀÃÌÚÏ×Ä-ÁÛÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÈ 45% ÃÀ ÌÄÔÉ, ÖÊÉÃÖÒÄÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ,ÝÀËÊÄÖË ÀÓÀÊÏÁÒÉÅ ãÂÖ×ÄÁÛÉ ÌÀÉÍÝ.

ÌÈËÉÀÍÏÁÀÛÉ, áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÈ (0,25ÌÂ/ÃÙÄÛÉ) ÀÒ ÀáÃÄÍÃÀ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍ ÆÄÂÀÅËÄÍÀÓ ÓÀÄÒÈÏ ÃÀÂÖË-ÓÉÓáËÞÀÒÙÅÏÅÀÍÉ ÌÉÆÄÆÉÈ ÂÀÌÏßÅÄÖË ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÆÄ. ÚÖÒÀ-ÃÙÄÁÀÓ ÉÐÚÒÏÁÓ ÉÓ, ÒÏÌ ÃÉÂÏØÓÉÍÌÀ ÛÄÀÌÝÉÒÀ ÂÖËÉÓ ÐÒÏÂÒÄ-ÓÉÒÄÁÀÃÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÈ ÂÀÌÏßÅÄÖËÉ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ (ÓÀÛÖÀËÏÃ14%), ÀÌÀÅÄ ÃÒÏÓ ÂÀÉÆÀÒÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÈÍÀÌÊÖÒÍÀËÄÁ ÀÅÀÃÌÚÏ×ÈÀ ãÂÖ×ÛÉ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÌßÅÀÅÄ ÉÍ×À-ÒØÔÉÈ ÃÀ ÀÒÉÈÌÉÉÈ. ÄÓ ÌÉÖÈÉÈÄÁÓ, ÒÏÌ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ, ÛÄÓÀÞËÏÀ,ÆÒÃÉÓ ×ÀÔÀËÖÒÉ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓÀ ÃÀ ÀÒÉÈÌÉÖËÉ ÓÉÊÅÃÉËÉÓ ÒÉÓÊÓÂØÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ.

ÃÉÂÏØÓÉÍÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÍÀÃ ÛÄÌÝÉÒÃÀ äÏÓÐÉ-ÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÒÀÏÃÄÍÏÁÀ ÂØÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÓ ÃÀ ÊÀÒÃÉÖËÉ ÌÉ-ÆÄÆÉÓ ÂÀÌÏ. ÀÌÀÅÄ ÃÒÏÓ, ÂÀÉÆÀÒÃÀ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÀ ÂËÉÊÏÆÉ-ÃÖÒÉ ÉÍÔÏØÓÉÊÀÝÉÉÈ.

ÒÏÝÀ ÊÅËÄÅÉÃÀÍ ÂÀÌÏÉÒÉÝáÀ ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀ-ØÝÉÉÈ 45% ÃÀ ÌÄÔÉ ÃÀ ÂÀÀÍÀËÉÆÃÀ ÌáÏËÏÃ ÞÉÒÉÈÀÃÉ ÊÅËÄÅÉÓÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ, ÀÙÌÏÜÍÃÀ, ÒÏÌ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÈ ÍÀÌÊÖÒÍÀËÄÁ ÀÅÀÃÌÚÏ×Ä-ÁÛÉ ÛÄÌÝÉÒÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ ÂÖËÉÓ ÐÒÏÂÒÄÓÉÒÄÁÀÃÉ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÈ– 0,99 (95%-ÓÀÒßÌÖÍÏ ÉÍÔÄÒÅÀËÉ 0,77-ÃÀÍ 1,01-ÌÃÄ), ÓÀÌÀÂÉ-ÄÒÏÃ, ÂÀÉÆÀÒÃÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀ ÓáÅÀ ÊÀÒÃÉÖËÉ ÌÉÆÄÆÄÁÉÓ ÂÀÌÏ:ÀÒÉÈÌÉÄÁÉ, ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉ, ÂÖËÆÄ ÏÐÄÒÀÝÉÄÁÉ ÃÀ ÓáÅÀ– 1,14-ãÄÒ (95% ÓÀÒßÌÖÍÏ ÉÍÔÄÒÅÀËÉ 1,01-ÃÀÍ 1,30-ÌÃÄ). ÓÀ-ÒßÌÖÍÏ ÃÀÒÜÀ ÂØÖ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÊÀÒÃÉÖËÉ ÌÉÆÄÆÄÁÉÈ, ÀÍÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÓ ÂÀÌÏ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÛÄÌÝÉÒÄÁÀ.

ÀÓÄ ÒÏÌ, DIG-ÊÅËÄÅÉÓ ÓÀÄÒÈÏ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÆÄ ÃÀÚÒÃÍÏÁÉÈ, ÃÉ-ÂÏØÓÉÍÉ ÈÉÈØÏÓÃÀ ÀÒ ÀáÃÄÍÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍ ÂÀÅËÄÍÀÓ ÂØÖ ÐÀ-

ÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÆÄ ÃÀ ÒÀÌÃÄÍÀÃÌÄ ÀÌÝÉÒÄÁÓ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀ-ÝÉÀÓ.

ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ ÂØÖ ÃÒÏÓ ÀÒ ßÀÒÌÏÀÃÂÄÍÄÍ ÛÄ-ÖÝÅËÄË ÐÒÄÐÀÒÀÔÄÁÓ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓÀÈÅÉÓ, ÒÏÂÏÒÝ ÌÀÂ.,ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ ÃÀ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ. ÔÀØÉÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄÀÒÉÈÌÉÉÓ ÃÒÏÓÀÝ ÊÉ ÀÒ ÀÒÉÓ ÌÉÆÀÍÛÄßÏÍÉËÉ ÌÀÈÉ ÌÏÍÏÈÄÒÀ-ÐÉÖËÉ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ, ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÉÈ ØÒÏÍÉÊÖËÉ ×ÉËÔÅÉÓÌÉÄÒÉ ÂÖ-ËÉÈ, äÉÐÄÒÔÒÏ×ÉÖËÉ ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÉÈ, ÉÆÏËÉÒÄÁÖËÉ ÌÉÔÒÀ-ËÖÒÉ ÓÔÄÍÏÆÉÈ ÃÀ äÉÐÄÒÔÏÍÖËÉ ÂÖËÉÈ ÃÀÀÅÀÃÄÁÖËÄÁÛÉ, Ä.É.Ì.Ð. ÛÄÍÀáÖËÉ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ. ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓÂÀÃÀÔÀÍÉËÉ ÉÍ×ÀÒØÔÉÓ, ÔÀØÉÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÓÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÖÊÄÈÄÓÉÀ ÃÀÅÉßÚÏÈ β-ÀÃÒÄÍÁËÏ-ÊÄÒÄÁÉÈ (ÌÀÈÉ ßÉÍÀÀÙÌÃÄÂÜÅÄÍÄÁÉÓ ÃÒÏÓ – ÅÄÒÀÐÀÌÉËÉÈ, ÀÍ ÃÉ-ËÈÉÀÆÄÌÉÈ) ÃÀ ÀÒÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÈ. ÀÒ ÀÒÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄ-ÁÖËÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓÀ ÃÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÃÀÍÉÛÅÍÀ ÓÉÍÖÓÉÓÊÅÀÍÞÉÓ ÓÉÓÖÓÔÉÓ ÓÉÍÃÒÏÌÉÓ (ÓÊÓÓ), II-III áÀÒÉÓáÉÓ ÀÔÒÉÀÅÄ-ÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ ÁËÏÊÀÃÉÓÀ ÃÀ WPW ÓÉÍÃÒÏÌÉÓ ÃÒÏÓ. ÓÉ×ÒÈáÉ-ËÄÀ ÓÀàÉÒÏ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓÀ ÃÀ ÌÀÒÚÖÑÏÅÀÍÉ ÃÉÖÒÄÔÉ-ÊÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓÀÓ, ÒÏÌÄËÈÀ ÌÉÙÄÁÉÈ ÂÀÌÏßÅÄÖËÌÀ äÉÐÏÊÀËÄ-ÌÉÀÌ ÃÀ äÉÐÏÌÀÂÍÄÌÉÀÌ ÛÄÉÞËÄÁÀ áÄËÉ ÛÄÖßÚÏÓ ÃÉÂÉÔÀËÖÒÉÉÍÔÏØÓÉÊÀÝÉÉÓ ÂÀÍÅÉÈÀÒÄÁÀÓ.

ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓÀ ÃÀ ÓáÅÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÉÓ ÞÉ-ÒÉÈÀÃÉ ÜÅÄÍÄÁÀ ÀÒÉÓ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ ÂÀÌÏßÅÄÖËÉÂØÖ áÀÍÂÒÞËÉÅÉ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ (ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÀ <40-45%).

ÌÉÙÄÁÖËÉÀ, ÒÏÌ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉ-ÄÍÔÄÁÛÉ, ÀÒÜÄÅÉÓ ÐÒÄÐÀÒÀÔÀÃ ÉÈÅËÄÁÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉ, ÒÏ-ÌÄËÈÀÝ ÛÄÂÖÁÄÁÉÓ ÀÒÓÄÁÏÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÄÌÀÔÄÁÀÈ ÌÀÒÚÖÑÏ-ÅÀÍÉ, ÀÍ ÈÉÀÆÉÃÖÒÉ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ. ÖÓÉÌÐÔÏÌÏ, ÀÍ ÌÝÉÒÄ ÓÉÌÐÔÏ-ÌÉÀÍ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÉÙÄ-ÁÄÍ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÉÓ ÀÃÄÊÅÀÔÖÒ ÃÏÆÀÓ (+ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉ), ÓÀÂÖËÄÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ ÀÒ ÀÒÉÓ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉ ÀÒÉÈÌÉÄÁÉÓ ÃÒÏÓÀÝ ÊÉ.

ÌÉÙÄÁÖËÉÀ, ÒÏÌ ÁÀÆÉÓÖÒ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀÆÄ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ (ÀÍ ÃÉ-ÂÉÔÏØÓÉÍÉÓ) ÃÀÌÀÔÄÁÀ ÂÀÌÀÒÈËÄÁÖËÉÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÂØÖ-ÉÈ (II-IV ×.ÊË) ÃÀ ÐÄÒÌÀÍÄÍÔÖËÉ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÈ.

ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ ÃÀ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉ-ÔÌÉÈ, ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓÀ ÃÀ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÊÏÌÁÉÍÉÒÄÁÖËÉÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ÖÄ×ÄØÔÏÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÀÌÀÔÄÁÄÍ ÃÉÂÏØÓÉÍÓ.

ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÈÌÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ ÆÏÌÉÄÒÉ ÃÀ ÌÞÉÌÄ ÂÖ ÃÒÏÓ (III-IV ×.ÊË), ÊÀÒÃÉÏÌÄ-ÂÀËÉÉÓ ÃÒÏÓ (ÊÀÒÃÉÏÈÏÒÀÊÀËÖÒÉ ÉÍÃÄØÓÉ >0,55, ÀÍ ÌÐ ÓÀÁÏ-ËÏÏ ÃÉÀÓÔÏËÖÒÉ ÆÏÌÀ >6,0-6,5 ÓÌ), ÀÍ ÌÐ ÂÀÌÏáÀÔÖËÉ ÓÉ-ÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÓ ÃÒÏÓ (EF < 25-30%).

ÈÀÍÀÌÄÃÒÏÅÄ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓÀ ÃÀ ÓáÅÀ ÓÀÂÖËÄÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀÆÄ ÂØÖ ÃÀ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÌØÏÍÄ ÐÀ-ÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, Ä×ÖÞÍÄÁÀ DIG „ÞÉÒÉÈÀÃÉ“ ÊÅËÄÅÉÓ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÓ, ÒÏ-ÌËÄÁÉÝ ÂÀÌÏØÅÄÚÍÃÀ ÓÀÖÊÖÍÄÄÁÉÓ ÌÉãÍÀÆÄ. ÒÏÝÀ ÀÛÛ-Ó (1999) ÃÀAHA/ACC-Ó (2001) ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉ ÀÌÆÀÃÄÁÃÍÄÍ ÂØÖ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÓ, ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÖÓÀ×ÒÈáÏÄÁÉÓÀ ÃÀ Ä×Ä-ØÔÖÒÏÁÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÌÐ ÛÄÍÀáÖËÉ ×ÖÍØÝÉÉÈ(EF>45%), ÀÓÄÅÄ ÌÀÌÀÊÀÝÄÁÓÀ ÃÀ ØÀËÄÁÛÉ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÈ, ãÄÒÀÒ ÉÚÏ ÂÀÌÏØÅÄÚÍÄÁÖËÉ. ÒÈÖËÉÀ ÃÀÉãÄÒÏ, ÒÏÌ ÀÛÛ-Ó ÄØÓÐÄ-ÒÔÄÁÌÀ ÀÒ ÉÝÏÃÍÄÍ ÀÌÉÓ ÛÄÓÀáÄÁ, ÒÀÃÂÀÍÀÝ ÆÏÂÉÄÒÈÉ ÌÀÈÂÀÍÉÖÛÖÀËÏÃ ÉÙÄÁÃÀ ÌÏÍÀßÉËÄÏÁÀÓ DIG-ÊÅËÄÅÉÓ ßÀÒÌÀÒÈÅÀÛÉ.

L. Mcmurray ÃÀ M. Petrie (1997) ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÄÓ ÂØÖ ÃÒÏÓÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÜÅÄÍÄÁÄÁÉ:

1. ÚÅÄËÀ ÀÅÀÃÌÚÏ×É ÂØÖ-ÉÈ ÃÀ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÈ, ÒÏÌÄ-ËÈÀÈÅÉÓÀÝ ÀÖÝÉËÄÁÄËÉÀ ÐÀÒÊÖàÈÀ ÛÄÊÖÌÛÅÀÈÀ ÓÉáÛÉÒÉÓ ÊÏ-ÍÔÒÏËÉ.

2. ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÉ ÆÏÌÉÄÒÉ ÃÀ ÌÞÉÌÄ ÂØÖ-ÉÈ (III, ÀÍ IV ×.ÊË).À) ÈÖ ÌÀÈ ÂØÖ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉ ÖÍÀÒÜÖÍÃÄÁÀÈ, ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÃÉ-

ÖÒÄÔÉÊÄÁÉÈ ÃÀ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÈ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓÀ.Á) ÈÖ ÂØÖ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÀÝÉÉÓ ÂÀÌÏ ÄÒÈáÄË ÌÀÉÍÝ ÉÚÅÍÄÍ äÏ-

ÓÐÉÔÀËÉÆÄÁÖËÉ.

* ibeWdeba SemoklebiT.

54 kardi o eqspresi 950000 390000 004

Â) ÈÖ ÀØÅÈ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÌÊÅÄÈÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀ (EF<25%),ÀÍ ÊÀÒÃÉÏÌÄÂÀËÉÀ (ÊÀÒÃÉÏÈÏÒÀÊÀËÖÒÉ ÉÍÃÄØÓÉ >0,55 ÂÖËÌÊÄ-ÒÃÉÓ ÒÄÍÔÂÄÍÏÂÒÀ×ÉÖËÉ ÌÏÍÀÝÄÌÉÈ).

ÀÛÛ-Ó (1999) ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉÓ ÛÄáÄÃÖËÄÁÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÒÏËÆÄÂØÖ ÃÒÏÓ: ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈ ÌÐÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ ÂÀÌÏßÅÄÖËÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÓÔÀÔÖÓÉÓ ÂÀ-ÓÀÖÌãÏÁÄÓÄÁËÀÃ ÂØÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ, ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÈÀÍ, ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉ-ÔÏÒÄÁÈÀÍ ÃÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÈÀÍ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉ, ÐÒÄÐÀÒÀÔÉ ÀÓÄÅÄÉÍÉÛÍÄÁÀ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÂØÖ ÃÀ ÔÀØÉÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉ-ÈÌÉÉÈ, ÈÖÌÝÀ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÀÓÄÈ ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÛÉ β-ÀÃÒÄÍÏÁËÏÊÄÒÄ-ÁÌÀ ÖÊÄÈ ÛÄÞËÏÍ ÐÀÒÊÖàÈÀ ÛÄÊÖÌÛÅÄÁÉÓ ÓÉáÛÉÒÉÓ ÊÏÍÔÒÏËÉ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓ ÃÒÏÓ.

AHA/ACC (2001) ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉ ÂÅÉÒÜÄÅÄÍ ÃÀÉÍÉÛÍÏÓ ÃÉÂÏ-ØÓÉÍÉ ÂØÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÓÔÀÔÖÓÉÓ ÂÀÓÀÖÌãÏÁÄÓÄÁËÀÃÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÈÀÍ, ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÈÀÍ ÃÀ β-ÀÃÒÄÍÏÁËÏÊÄÒÄÁÈÀÍÄÒÈÀÃ (I ÊËÀÓÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀ A ÃÏÍÉÓ ÌÔÊÉÝÄÁÖËÄÁÉÈ). ÌÀÈÉÀÆÒÉÈ, ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÛÄÓÀÞËÏÀ ÃÀÉÍÉÛÍÏÓ ÌÀÍÀÌ, ÓÀÍÀÌ ÌÉÅÉÙÄÁÃÄÈÊËÉÍÉÊÖÒ Ä×ÄØÔÄÁÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÉÈÀ ÃÀ β-ÀÃÒÄÍÏÁËÏÊÄÒÄÁÉÈÌÊÖÒÍÀËÏÁÉÓ ×ÏÍÆÄ. ÀÌÀÅÄ ÃÒÏÓ ÌÊÖÒÍÀËÏÁÀ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÃÀÅÉ-ßÚÏÈ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÈ ÃÀ β-ÀÃÒÄÍÏÁËÏÊÄÒÄÁÉÈ, áÏËÏ ÃÉ-ÂÏØÓÉÍÉ ÃÀÅÀÌÀÔÏÈ ÉÌ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ, ÒÏÝÀ ÍÄÉÒÏäÖÌÏÒÖËÉÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ ÀÒ ÉÞËÄÅÉÀÍ ÛÄÃÄÂÓ. ÈÖ ÀÅÀÃÌÚÏ×É ÉÙÄÁÓ ÃÉÂÏ-ØÓÉÍÓ ÃÀ ÀÒ ÉÙÄÁÓ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÓ ÃÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÓ, ÌÀÓ ÖÍÃÀÃÀÄÍÉÛÍÏÓ ÍÄÉÒÏäÖÌÏÒÖËÉ ÀÍÔÀÂÏÍÉÓÔÄÁÉ, áÏËÏ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÀÌÄÔÀÐÆÄ ÀÒ ÌÏÉáÓÍÀÓ. ÃÉÂÏØÓÉÍÓ áÛÉÒÀÃ ÍÉÛÍÀÅÄÍ ÂØÖ ÃÀ ÌÏÝÉ-ÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÓ ÌÖÃÌÉÅÉ ×ÏÒÌÉÓ ÃÒÏÓ, ÈÖÌÝÀ ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÌÏÍÀ-ÝÄÌÄÁÉ, ÒÏÌ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ Ö×ÒÏ Ä×ÄØÔÖÒÀÃ ÀÊÏÍÔÒÏËÄÁÄÍ ÐÀ-ÒÊÖàÏÅÀÍ ÒÉÈÌÓ, ÂÀÍÓÀÊÖÈÒÄÁÉÈ ×ÉÆÉÊÖÒÉ ÃÀÔÅÉÒÈÅÉÓ ÃÒÏÓ.

ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÀÒ ÀÒÉÓ ÍÀÜÅÄÍÄÁÉ ÁÀÆÉÓÖÒÉ ÈÄÒÀÐÉÉÓ ×ÏÍÆÄ ÌßÅÀ-ÅÄÃ ÃÄÊÏÌÐÄÍÓÉÒÄÁÖËÉ ÂØÖ ÓÔÀÁÉËÉÆÀÝÉÉÓ ÌÉÆÍÉÈ.

ÀÒ ÖÍÃÀ ÃÀÉÍÉÛÍÏÓ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÊÅÀÍÞÉÓ ÃÉÓ×Ö-ÍØÝÉÉÓ, ÀÍ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍÉ AV ÁËÏÊÀÃÉÓ ÃÒÏÓ (ÈÖ ÌÀÈ ÀÒ ÀØÅÈÉÌÐËÀÍÔÉÒÄÁÖËÉ ÌÖÃÌÉÅÉ ÄËÄØÔÒÏÊÀÒÃÉÏÓÔÉÌÖËÀÔÏÒÉ). ÓÉ-×ÒÈáÉËÄÀ ÓÀàÉÒÏ, ÈÖ ÐÀÝÉÄÍÔÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÈÀÍ ÄÒÈÀÃ ÉÙÄÁÓ ÓáÅÀÌÄÃÉÊÀÌÄÍÔÄÁÓ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÀÍÄËÄÁÄÍ ÓÉÍÏÀÔÒÉÀËÖÒ ÃÀ AV ÂÀ-ÌÔÀÒÄÁËÏÁÀÓ (ÌÀÂ., ÀÌÉÏÃÀÒÏÍÉ ÀÍ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉ).

ESC (2001) ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉÓ ÀÆÒÉÈ, ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ ÍÀÜÅÄ-ÍÄÁÉÀ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÓ ÃÒÏÓ ÍÄÁÉÓÌÉÄÒÉ áÀÒÉÓáÉÓ ÓÉÌÐÔÏ-ÌÖÒÉ ÂØÖ-ÓÈÅÉÓ, ÉÌÉÓÂÀÍ ÃÀÌÏÖÊÉÃÄÁËÀÃ, ÃÀÊÀÅÛÉÒÄÁÖËÉÀ ÉÂÉÌÐ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀÓÈÀÍ ÈÖ ÀÒÀ. ÀÓÄÈ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÉÓÉÍÉ ÀÍÄËÄÁÄÍÐÀÒÊÖàÈÀ ÛÄÊÖÌÛÅÀÈÀ ÓÉáÛÉÒÄÓ ÃÀ ÀÌÉÈ ÀÖÌãÏÁÄÓÄÁÄÍ ÐÀÒÊÖàÉÓÃÉÓ×ÖÍØÝÉÀÓ ÃÀ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÓ (ÌÔÊÉÝÄÁÖËÄÁÉÓ B ÃÏÍÄ). ÃÉÂÏØÓÉ-ÍÉÓÀ ÃÀ β-ÁËÏÊÄÒÄÁÉÓ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀ, ÒÏÂÏÒÝ ÜÀÍÓ, ÖÊÄÈ ÀÊÏ-ÍÔÒÏËÄÁÓ ÐÀÒÊÖàÏÅÀÍ ÒÉÔÌÓ ÌÏÝÉÌÝÉÌÄ ÀÒÉÈÌÉÉÓ ÃÒÏÓ, ÅÉÃÒÄÝÀËÊÄÖËÉ ÀÌ ÐÒÄÐÀÒÀÔÈÀÂÀÍÉ (ÌÔÊÉÝÄÁÖËÄÁÉÓ C ÃÏÍÄ). ÓÉÍÖ-ÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÃÒÏÓ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÒÄÊÏÌÄÍÃÄÁÖËÉÀ ÂÀÌÏÅÉÚÄÍÏÈÊËÉÍÉÊÖÒÉ ÓÔÀÔÖÓÉÓ ÂÀÓÀÖÌãÏÁÄÓÄÁËÀÃ ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÛÉ ÌÐ ÓÉ-ÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ ÂÀÍÐÉÒÏÁÄÁÖËÉ ÂÖ ÓÉÌÐÔÏÌÄÁÉÈ, ÒÏÌÄ-ËÍÉÝ ÌÉÖáÄÃÀÅÀÃ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÉÓ ÃÀ ÃÉÖÒÄÔÉÊÄÁÉÓ ÌÉÙÄ-ÁÉÓÀ, ÌÀÉÍÝ ÀÙÉÍÉÛÍÄÁÀ (ÌÔÊÉÝ. B ÃÏÍÄ ÃÀ ÀÒÀ A, ÒÏÂÏÒÝAHA/ACC ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ). ÀÒÀÓÀÊÌÀÒÉÓÉ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÉÀÉÌÉÓÀÈÅÉÓ, ÒÏÌ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀ ÂÀÄßÉÏÓ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÃÀÍÉÛÅÍÀÓÂØÖ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ, ÒÏÌËÄÁÉÝ ÉÙÄ-ÁÄÍ ÊÏÌÁÉÍÀÝÉÀÛÉ ÀÂ×-ÉÍäÉÁÉÔÏÒÄÁÓ, β-ÁËÏÊÄÒÄÁÓ ÃÀ ÃÉÖÒÄÔÉ-ÊÄÁÓ, áÏËÏ ÌÞÉÌÄ ÖÊÌÀÒÉÓÏÁÉÓ ÃÒÏÓ – ÀÓÄÅÄ ÓÐÉÒÏÍÏËÀØÔÏÍÓ.

ÈÖ ÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓ ÃÏÍÄ ÓÉÓáËÉÓ ÛÒÀÔÛÉ ÍÏÒÌÉÓ ×ÀÒÂËÄÁÛÉÀ,ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÃÙÉÖÒÉ ÃÏÆÀ ÛÄÀÃÂÄÍÓ 0,25-0,375 ÌÂ. ÌÏáÖÝÄÁÛÉÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÃÙÉÖÒÉ ÃÏÆÀ ÖÍÃÀ ÛÄÀÃÂÄÍÃÄÓ 0,0625-0,125 ÌÂ,ÉÛÅÉÀÈÀÃ 0,25 ÌÂ. ÌÊÖÒÀËÏÁÉÓ I-II ÃÙÄÓ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÛÄÉÞËÄÁÀÃÀÉÍÉÛÍÏÓ 0,25 ÌÂ, 2-ãÄÒ ÃÙÄÛÉ.

DIG-ÊÅËÄÅÀÛÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÓÀÛÖÀËÏ ÃÏÆÀ ÛÄÀÃÂÄÍÓ 0,25 ÌÂ.ÀÌÉÔÏÌ ÛÄÉÞËÄÁÀ ÅÉÅÀÒÀÖÃÏÈ, ÒÏÌ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÄÁÉ,ESC ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÉÈ, ÉØÍÄÁÀ ÁÄÅÒÀÃ ÖÓÀ×ÒÈáÏ, ÌÀÂÒÀÌ ÀÒÀÅÉÓÃÀÖÌÔÊÉÝÄÁÉÀ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓ ÓÀÒÂÄÁËÏÁÀ 0,0625-0,125 ÌÂÃÏÆÄÁÛÉ.

ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉ ÖÊÖÍÀÜÅÄÍÄÁÉÀ äÉÐÏÊÀËÄÌÉÉÓ, äÉÐÄÒÊÀ-ËÝÄÌÉÉÓ, ÁÒÀÃÉÊÀÒÃÉÉÓ, ÓÉÍÖÓÉÓ ÊÅÀÍÞÉÓ ÓÉÓÖÓÔÉÓ ÓÉÍÃÒÏÌÉÓ(ÓÊÓÓ), ÊÀÒÏÔÉÃÖËÉ ÓÉÍÖÓÉÓ äÉÐÄÒÌÂÒÞÍÏÁÄËÏÁÉÓ ÓÉÍÃÒÏÌÉÓ,II-III áÀÒÉÓáÉÓ ÀÔÒÉÀÅÄÍÔÒÉÊÖËÖÒÉ ÁËÏÊÀÃÉÓ ÃÒÏÓ, WPWÓÉÍÃÒÏÌÉÓ, ÏÁÓÔÒÖØÝÉÖËÉ äÉÐÄÒÔÒÏ×ÉÖËÉ ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÉÓÃÒÏÓ.

ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÄÒÈÀÃÄÒÈÉ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÉÀ, ÒÏÌËÉÓ Ä×ÄØÔÉÃÀ ÖÓÀ×ÒÈáÏÄÁÀ ÂØÖ ÃÒÏÓ ÛÄÓßÀÅËÉËÉÀ ÐËÀÝÄÁÏ-ÊÏÍÔÒÏËÉ-ÒÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÉÈ, ÀÌÉÔÏÌÀÝ ÓáÅÀ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÖÓÀ-×ÖÞÅËÏÀ. ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÓÀßÚÉÓÉ ÃÀ ÛÄÌÀÍÀÒÜÖÍÄÁÄËÉ ÃÏÆÀ ÛÄ-ÀÃÂÄÍÓ 0,125-0,25 ÌÂ/ÃÙ. ÃÀÁÀËÉ ÃÏÆÄÁÉ (0,125 ÌÂ/ÃÙÄÛÉ, ÀÍÃÙÄÂÀÌÏÛÅÄÁÉÈ) ÖÍÃÀ ÃÀÄÍÉÛÍÏÈ ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÓ 70 ßÄËÓ ÆÄÌÏÈ,ÈÉÒÊÌËÉÓ ×ÖÍØÝÉÉÓ ÃÀÒÙÅÄÅÉÓÀ ÃÀ ÓáÄÖËÉÓ ÃÀÁÀËÉ „ÌÛÒÀËÉ“ßÏÍÉÓ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ. Ö×ÒÏ ÌÀÙÀËÉ ÃÏÆÄÁÉ (ÌÀÂ., 0,375-0,50ÌÂ/ÃÙÄÛÉ) ÉÛÅÉÀÈÀÃ ÂÀÌÏÉÚÄÍÄÁÀ.

ÀÛÛ (1999), AHA/ACC (2001) ÃÀ ESC (2001) ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉÓÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓÀ ÃÀ ÓáÅÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÂÀ-ÌÏÚÄÍÄÁÀÆÄ ÖÍÃÀ ÂÀÃÀÉÓÉÍãÏÓ, ÒÀÌÃÄÍÀÃÀÝ ÉÓÉÍÉ ÄßÉÍÀÀÙÌÃÄÂÄ-ÁÉÀÍ DIG-ÊÅËÄÅÉÓ ÌÏÍÀÝÄÌÄÁÓ, ÂÀÌÏØÅÄÚÍÄÁÖËÓ 2001-2002 ßËÄ-ÁÛÉ.

DIG-ÊÅËÄÅÀ ÐÉÒÅÄËÉ ÃÀ ÄÒÈÀÃÄÒÈÉ ÒÀÍÃÏÌÉÆÄÁÖËÉ ÐËÀ-ÝÄÁÏ-ÊÏÍÔÒÏËÉÒÄÁÖËÉ ÊÅËÄÅÀÀ, ÒÏÌÄËÛÉÝ ×ÀÓÃÄÁÏÃÀ ÃÉÂÏ-ØÓÉÍÉÓ ÂÀÅËÄÍÀ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÆÄ ÂØÖ ÃÀ ÓÉÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÓ ÌØÏÍÄÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÛÉ. ÀÌ ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉ ÀÙÌÏÜÍÃÀ ÄÒÈÃÒÏÖËÀÃ ÓÄ-ÍÓÀÝÉÖÒÉ ÃÀ ÉÌÄÃÂÀÌÀÝÒÖÄÁÄËÉ, ÀÌÉÔÏÌÀÝ ÛÄÃÄÂÄÁÉÓ ÂÀÌÏØÅÄ-ÚÍÄÁÀ ÃÀÉßÚÏ 1997 ß. ÃÀ ÃÀÌÈÀÅÒÃÀ 2002 ß.

I. DIG-ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉÃÀÍ ÂÀÌÏÌÃÉÍÀÒÄ, ÂØÖ ÃÒÏÓ,ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÌÉÓÀÙÄÁÀÃ ÀÖÝÉËÄÁÄËÉÀ ÌÀÒÝáÄÍÀ ÐÀÒÊÖ-àÉÓ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÓ ÂÀÍÓÀÆÙÅÒÀ. ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÛÉ ÌÐ 45%-ÆÄÌÄÔÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÈ, ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÆÒÃÉÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓ ÃÀ ÀÒÀáÃÄÍÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍ ÆÄÂÀÅËÄÍÀÓ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÓÉáÛÉÒÄÆÄ.

II. ØÀËÄÁÛÉ – ÌÐ 45%-ÆÄ ÍÀÊËÄÁÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÈ, ÃÉ-ÂÏØÓÉÍÉ ÆÒÃÉÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓ ÃÀ ÀÒ ÀáÃÄÍÓ ÌÍÉÛÅÍÄËÏÅÀÍ ÆÄÂÀ-ÅËÄÍÀÓ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÓÉáÛÉÒÄÆÄ.

III. ÌÀÌÀÊÀÝÄÁÉ, ÌÐ 45%-ÆÄ ÍÀÊËÄÁÉ ÂÀÍÃÄÅÍÉÓ ×ÒÀØÝÉÉÈ, ÂØÖÐÀÝÉÄÍÔÄÁÉÓ ÄÒÈÀÃÄÒÈÉ ÊÀÔÄÂÏÒÉÀÀ, ÒÏÌÄËÛÉÝ ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÌÍÉ-ÛÅÍÄËÏÅÍÀÃ ÀÌÝÉÒÄÁÓ äÏÓÐÉÔÀËÉÆÀÝÉÉÓ ÓÉáÛÉÒÄÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÉÓÂÀÆÒÃÉÓ ÂÀÒÄÛÄ.

ÀØÄÃÀÍ ÂÀÌÏÌÃÉÍÀÒÄ, DIG-ÊÅËÄÅÉÓ ÛÄÃÄÂÄÁÉÓ ÂÀÈÅÀËÉÓßÉÍÄ-ÁÉÈ, ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓÀ ÃÀ ÓáÅÀ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÌÉÙÄÁÉÓ ÒÄÊÏ-ÌÄÍÃÀÝÉÄÁÉ ÂØÖ ÃÒÏÓ, ÖÍÃÀ ÛÄ×ÀÓÃÄÓ ÀÒÀ ÒÏÂÏÒÝ I ÊËÀÓÉÓ,ÀÒÀÌÄÃ ÒÏÂÏÒÝ III ÊËÀÓÉÓ ÒÄÊÏÌÄÍÃÀÝÉÀ (ÒÀÝ ÉÌÀÓ ÍÉÛÍÀÅÓ,ÒÏÌ ÀÒÓÄÁÏÁÓ ÓÀÒßÌÖÍÏ ÌÔÊÉÝÄÁÖËÄÁÄÁÉ ÃÀ/ÀÍ ÄØÓÐÄÒÔÄÁÉÓÖÒÈÉÄÒÈÈÀÍáÌÏÁÀ ÉÌÀÆÄ, ÒÏÌ ÌÏÝÄÌÖËÉ ÐÒÏÝÄÃÖÒÀ, ÀÍ ÌÊÖÒÍÀ-ËÏÁÀ ÀÒÀÄ×ÄØÔÖÒÉ, ÖÓÀÒÂÄÁËÏ, ÆÏÂ ÛÄÌÈáÅÄÅÀÛÉ ÊÉ ÛÄÉÞËÄÁÀÓÀÆÉÀÍÏÝ ÉÚÏÓ).

70-75 %-ÛÉ ÂØÖ ÌÉÆÄÆÉ ÀÒÉÓ ÂÉÃ. 80-90%-ÛÉ ÂØÖ ÂÀÍÐÉ-ÒÏÁÄÁÖËÉ ÌÐ ÓÉÓÔÏËÖÒÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ, ÀÍÀÌÍÄÆÛÉ ÀÙÄÍÉÛÍÄÁÀÈÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÔÒÀÍÓÌÖÒÖËÉ ÉÍ×ÀÒØÔÉ. ÆÏÂÉÄÒÈÉ ÃÀÊÅÉÒÅÄÁÉÈ,ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÛÉ ÌÐ-ÉÓ ÐÏÓÔÉÍ×ÀÒØÔÖËÉ ÃÉÓ×ÖÍØÝÉÉÈ, ÒÏÌÄËÈÀÛÏÒÉÓ àÀÒÁÏÁÓ ÌÀÌÀÊÀÝÄÁÉ, ÃÉÂÏØÓÉÍÉ ÆÒÃÉÓ ÓÉÊÅÃÉËÏÁÀÓ.

ÄÓ ÚÅÄËÀ×ÄÒÉ áÏÌ ÀÒ ÉÞËÄÅÀ ÉÌÉÓ ÓÀ×ÖÞÅÄËÓ, ÒÏÌ Ö×ÒÏÌÄÔÀÃ ÛÄÉÆÙÖÃÏÓ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÂØÖ ÃÒÏÓ? ÍÖÈÖ ÀÒÙÉÒÓ, ÒÏÌ ÖÀÒÉ ÉÈØÅÀÓ ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀÆÄ ÌÀÌÀÊÀÝÄÁÛÉ ÓÉ-ÍÖÓÖÒÉ ÒÉÔÌÉÈ, ÀÍÀÌÍÄÆÛÉ ÌÉÏÊÀÒÃÉÖÌÉÓ ÉÍ×ÀÒØÔÉÈ? ÛÄÓÀÞËÏÀÙÉÒÃÄÓ ÓÀÂÖËÄ ÂËÉÊÏÆÉÃÄÁÉÓ ÂÀÌÏÚÄÍÄÁÀ ÀÒÀÉÛÄÌÉÖÒÉ ÄÔÉÏËÏ-ÂÉÉÓ ÂØÖ ÀÅÀÃÌÚÏ×ÄÁÛÉ, ÀÍÖ ÃÉËÀÔÀÝÉÖÒÉ ÊÀÒÃÉÏÌÉÏÐÀÈÉÉÓ ÌØ-ÏÍÄ ÐÀÝÉÄÍÔÄÁÛÉ ßÉÍÀÂÖËÈÀ ×ÉÁÒÉËÀÝÉÉÓ ×ÏÍÆÄ?

ÀÓÀÊÉ, ßËÄÁÉÓÉÓáËÉÓ ÛÒÀÔÛÉÊÒÄÀÔÉÍÉÍÉÓ ÃÏÍÄ

ÌÂ/ÃË.

ÃÉÂÏØÓÉÍÉÓ ÃÏÆÀÌÂ/ÃÙÄÛÉ

< 70 <1,50,25

ÚÏÅÄËÃÙÄ

> 1,50,125

ÚÏÅÄËÃÙÄ

>70 <1,50,125

ÚÏÅÄËÃÙÄ

>1,5 0,125

ÃÙÄÂÀÌÏÛÅÄÁÉÈ

sareklamo mmasalebi aar rredaqtirdeba. mmowodebul iinformaciaze ppasuxismgebelia aavtori.

mTavari rredaqtori: paata qavTaria; redaqtori: qeTevan sxilaZe.

saredaqcio kkolegia: m. gujabiZe, e. dumbaZe, m. ToiZe, z. maToSvili, e. ruxaZe, i. tyemalaZe

redaqciis mmisamarTi: vaJa-ffSavelas 83/11; tel: 004, 95 00 00, 39 00 00, 95 00 33; 53 73 00

kardioeqspresi 950000 390000 004 - medportal.gemedportal.ge/eml/journals/cardioexpress_01.pdf · 4...

Documents