Kalevan lukion opetussuunnitelma

2014

2

KALEVAN LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 12

Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan tavoite 12

Arvoperusta 12

Kalevan lukion arvoperusta 13

TOIMINTAKULTTUURI 14

Kalevan lukion toimintakulttuuri 14

OPINTOJEN RAKENNE 15

Lukio-opetuksen tuntijako 15 8 § Nuorille annettavan opetuksen tuntijako 16 Kalevan lukion tuntijako 17

Arviointi 18 Arvioinnin tavoitteet 18

Kurssisuorituksen arviointi 18 Opiskellun kurssin arviointi 18 kurssia ei voi arvioida edes arvosanalla 4 tai H. 18 Puuttuvien suoritusten täydentäminen 18 Itsenäisen opiskelun arviointi 18 Hylätyn kurssin uusiminen 19 Uusintakuulustelut 19 Hyväksytyn kurssin uusiminen 19 Kuunteluopiskelijana opiskeleminen 19 Arvioinnista tiedottaminen 19 Arvostelu 21 Erityistapaukset 21 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja arviointi 21 Pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen 22 Maahanmuuttajaopiskelijan suomi toisena kielenä -arviointi 22

Oppiaineen oppimäärän arviointi 22 Oppiaineen oppimäärän arvosanan määräytyminen 22 Oppiaineen arvosanan korottaminen 23 Harkinta ja lisänäyttö 23 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 23

Lukion oppimäärän suoritus 24 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 24

3

KIELIOHJELMA 25

YHTEISTYÖ ERI OPPILAITOSTEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 26

YHTEISTYÖ ERI OPPILAITOSTEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 26

TIETOSTRATEGIA 27

KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ 28 Vanhempainillat 28 Vanhempainyhdistys 28 Yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä 28

OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 29 Opinto-ohjauksen järjestäminen 29

Työnjako opiskelijan ohjauksessa 29 Rehtori 29 Opinto-ohjaajan tehtävät 30 Ryhmänohjaajien tehtävät 1.vuosikurssi 30 Ryhmänohjaajan tehtävät 2.vuosikurssi 31 Ryhmänohjaajan tehtävät 3.vuosikurssi 31 Aineenopettajan tehtävät ohjauksessa 32 Tutor-toiminta 33

OPISKELUHUOLTO 34 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 34 Turvallinen opiskeluympäristö 35 Opiskelijaterveydenhuolto 35 Opiskeluhuoltoryhmät 35 Kriisiryhmä 35 Poissaolot 35 Opiskelun erityinen tuki 36 Luki-häiriö 36

Opetuksen yleiset tavoitteet 38

Aihekokonaisuudet 38 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 39 Kestävä kehitys 41 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 42 Teknologia ja yhteiskunta 43 Viestintä- ja mediaosaaminen 44

VISIOITA LÄHIVUOSILLE 46

4

Toiminnan tavoitteet 46

OPPIAINEET 47

AI Äidinkieli ja kirjallisuus 47 AI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus 49 AI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä 49 AI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa 50 AI4 Tekstit ja vaikuttaminen 51 AI5 Teksti, tyyli ja konteksti 51 AI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti 52 AI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen 52 AI8 Abi I Tekstitaitojen syventäminen 53 AI9 Abi II Kirjoittaminen ja nykykulttuuri 53 AI 10 Ilmaisukasvatuksen kurssi 54 AI11 Luovan kirjoittamisen kurssi 54 AI12 Lukudiplomi 54 AI13 Lehtikurssi 56 AI14 ja AI15 Kielenhuollon kurssit I ja II 56

Toinen kotimainen kieli 58

Ruotsi 58 RUB 1 Koulu ja vapaa-aika 60 RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa 60 RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa 60 RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen 61 RUB5 Elinympäristömme 61 RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin 62 RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 62 RUB8 Abikurssi 63 RUB9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä 64 RUB10 Starta på nytt 64

Vieraat kielet 65

ENA Englanti 67 ENA1 Nuori ja hänen maailmansa 67 ENA2 Viestintä ja vapaa-aika 67 ENA3 Opiskelu ja työ 67 ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 67 ENA5 Kulttuuri 68 ENA6 Tiede, talous ja tekniikka 68 ENA7 Luonto ja kestävä kehitys 68 ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin 68 ENA9 Abikurssi 69 ENA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 69

5

ENA11 Kertauskurssi alkaville 69 ENA12 Englannin kirjoituskurssi 70

SAA Saksa 71 SAA1 Jugendliche und ihre Welt 71 SAA2 Kommunikation und Freizeit 71 SAA3 Lernen und Arbeiten 72 SAA4 Gesellschaft und die Welt um uns 73 SAA5 Kultur 73 SAA6 Wissenschaft, Wirtschaft und Technik 74 SAA7 Natur und nachhaltige Entwicklung 75 SAA8 Besser sprechen und verstehen 75 SAA 9 Übung macht den Meister 75

RAB2 Ranska 77 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset 77 RAB22 Meillä ja muualla 77 RAB23 Ennen ja nyt 77 RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 78 RAB25 Kulttuuri 78 RAB26 Yhteinen maapallomme 78 RAB27 Tiede ja tekniikka 78 RAB28 Luonto ja kestävä kehitys 79

SAB2 Saksa 80 SAB21 Freizeit und Hobbys 80 SAB22 Bei uns und anderswo 80 SAB23 Früher und heute 80 SAB24 Lernen und Zukunftspläne 81 SAB25 Kultur 81 SAB26 Unsere gemeinsame Erde 81 SAB27 Wissenschaft und Technik 81 SAB28 Natur und nachhaltige Entwicklung 82 SAB29 Übung macht den Meister 82

EAB3 ESPANJA 83 EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua 83 EAB32 Näin asiat hoituvat 83 EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset 83 EAB34 Meillä ja muualla 83 EAB35 Ennen ja nyt 84 EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 84 EAB37Kulttuuri 84 EAB38 Yhteinen maapallomme 84 EAB39 Suullisen kielitaidon kurssi 85 EAB310Abikurssi 85

6

IAB3 Italia 86 IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua 86 IAB32 Näin asiat hoituvat 86 IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset 87 IAB34 Meillä ja muualla 87 IAB35 Ennen ja nyt 87 IAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 88 IAB37 Kulttuuri 88 IAB38 Yhteinen maapallomme 88 IAB39 Suullisen ja kirjallisen kielitaidon kurssi 89 IAB310Abikurssi 89

RAB3 Ranska 90 RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua 90 RAB32 Näin asiat hoituvat 90

SAB3 Saksa 91 SAB31 Guten Tag, Schön Sie zu treffen 91 SAB32 So wird’s gemacht 91

Matematiikka 92

MAA Matematiikan pitkä oppimäärä 93 MAA1Funktiot ja yhtälöt 93 MAA2Polynomifunktiot 94 MAA3 Geometria 94 MAA4 Analyyttinen geometria 95 MAA5 Vektorit 95 MAA6 Todennäköisyys ja tilastot 95 MAA7 Derivaatta 96 MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 96 MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 96 MAA10 Integraalilaskenta 97 MAA11 Lukuteoria ja logiikka 98 MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 98 MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 98 MAA14 Kertauskurssi I 99 MAA15 Funktioiden ja yhtälöiden perusteet 99 MAA16 Kertauskurssi II 99 MAA17 Geometrian jatkokurssi 100

Matematiikan lyhyt oppimäärä 100 MB1 Lausekkeet ja yhtälöt 101 MB2 Geometria 102 MB3 Matemaattisia malleja I 102 MB4 Matemaattinen analyysi 102 MB5 Tilastot ja todennäköisyys 103

7

MB6 Matemaattisia malleja II 103 MB7 Talousmatematiikka 103 MB8 Matemaattisia malleja III 104 MB9 Kertauskurssi I 104 MB 10 Johdantokurssi 104 MB11 Geometrian jatkokurssi 105 MB12 Kertauskurssi II 105

BI Biologia 106 BI1 Eliömaailma 107 BI2 Solu ja perinnöllisyys 107 BI3 Ympäristöekologia 108 BI4 Ihmisen biologia 109 BI5 Bioteknologia 110 BI6 Luonto 111 BI7 Biologian kertauskurssi 111 BI8 Biologian työkurssi 112

GE Maantiede 113 GE1 Sininen planeetta 114 GE2 Yhteinen maailma 115 GE3 Riskien maailma 116 GE4 Aluetutkimus 116 GE5 Maantieteen työkurssi 117 GE6 Maantieteen kertauskurssi 118

FY Fysiikka 119 FY1 Fysiikka luonnontieteenä 120 FY2Lämpö 121 FY3 Aallot 121 FY4 Liikkeen lait 121 FY5 Pyöriminen ja gravitaatio 122 FY6 Sähkö 122 FY7 Sähkömagnetismi 122 FY8Aine ja säteily 123 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 123 FY10 Tähtitiede 124

KE Kemia 125 KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia 126 KE2 Kemian mikromaailma 126 KE3 Reaktiot ja energia 127 KE4 Metallit ja materiaalit 127 KE5 Reaktiot ja tasapaino 127 KE6 Kemian kertauskurssi 128 KE 7 Ympäristökemia 128 KE8 Ravintokemia 128

8

KE9 Kokeellisen kemian kurssi 129

UE Uskonto 130 UE1Uskonnon luonne ja merkitys 131 UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta 131 UE3 Ihmisen elämä ja etiikka 132 UE4 Uskontojen maailmat 132 UE5 Mihin suomalainen uskoo? 133 UE6 Uskonnon kertauskurssi 133 UE7 Uskonto ja kulttuuri 134

ET Elämänkatsomustieto 135 ET 1 Hyvä elämä 136 ET 2 Maailmankuva 136 ET3 Yksilö ja yhteisö 137 ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti 138 ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä 139

FI Filosofia 140 FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 141 FI2 Filosofinen etiikka ja estetiikka 141 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 142 FI4 Yhteiskuntafilosofia 142 FI5 Filosofian kertauskurssi 143

HI Historia 144 HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri 147 HI2 Eurooppalainen ihminen 148 HI3 Kansainväliset suhteet 149 HI4 Suomen historian käännekohtia 150 HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan 151 HI6 Kulttuurien kohtaaminen 151 HI7 Historian kertauskurssi 152 HI8 Vainojen uhrit maailmalla 152 HI 9 Kulttuurikurssi 153

YH Yhteiskuntaoppi 154 YH1 Yhteiskuntatieto 156 YH2Taloustieto 157 YH3 Kansalaisen lakitieto 158 YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni 159 YH5 Lakitieto II 159 YH6 Taloustieto 2 160 YH7 Yhteiskuntaopin kertauskurssi 160

PS Psykologia 161 PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 162

9

PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys 162 PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet 163 PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta 163 PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys 163 PS6 Minä ryhmän jäsenenä 164 PS7 Valmentava kurssi psykologian ylioppilaskirjoituksiin 164

Musiikki MU 166 MU1 Musiikki ja minä 167 MU2 Moniääninen Suomi 167 MU3 Ovet auki musiikille 168 MU7 Musiikki tutuksi kuunnellen 169 MU8/PS8 Musiikkipsykologia 1 169 MU9 Musiikkiprojekti 2 169 MU10 Kitaransoiton alkeet 170 MU11 Kitaransoiton jatkokurssi 170 MU12 Kosketinsoittamisen perusteet 170 MU13 Nuottien maailma 171 MU14 Sävellyspaja 171 MU16 Musiikkiteknologian perusteet 171 MU17 Äänentoisto- ja valotekniikka 171 MU18 Studioäänitys 1 171 MU19 Studioäänitys 2 172 MU20 Musiikin lukiodiplomi 172 MU21-25 Yhtyemusisointi/bändikurssi 173 MU26-30 Kuoro 173 MU31-35 Yhtyelaulu 173

KU Kuvataide 174 KU1 Minä, kuva ja kulttuuri 177 KU2 Ympäristö, paikka ja tila 179 KU3 Media ja kuvien viestit 179 KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin 180 KU5 Nykytaiteen työpaja 180 KU6 Grafiikka 181 KU7 Valokuvaus 181 KU8 Kolmiulotteinen työskentely 181 KU9 Oman ilmaisun syventäminen 182 KU10 Kuva-analyysi 182 KU11 Multivisio 182 KU12 Keramiikka 182 KU13 Kuvataiteen diplomikurssi 183

LI Liikunta 184 LI1Taitoa ja kuntoa 186 LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen 187 LI3 Kuntosalikurssi 187

10

LI4 Dance – yhdessä liikkuen 188 LI5 Kesäkuntoon 188 LI6 Pallo- ja mailapelikurssi 188 LI7 Pesäpallokurssi 189 LI8 Liikunnan diplomikurssi 189 LI9 Elämyksiä liikunnasta 190 LI10 Kamppailukurssi 190 LI11 Wanhat tanssit 190 LI 12 Liikunnan harrastuneisuuskurssi 192

TE Terveystieto 193 TE1 Terveyden perusteet 195 TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä 196 TE3 Terveys ja tutkimus 197 TE4 Terveystiedon kertauskurssi 198

OP Opinto-ohjaus 199 OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus 201 OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta 201

TVT Tieto- ja viestintätekniikka 202 TVT 1 Tietokoneen hyödyntäminen lukio-opiskelussa 202 TVT 2 Julkaisukurssi 202 TVT 3 TI-84 Plus-laskin ja matikkaohjelmia tietokoneella 203

Kotitalous KOT 204 KOT 1 - 2 Kotitalous 1-2 204 KOT 3 - 4 Leivontakurssit 1 ja 2 204 KOT5 Bon appetit 204 KOT6 Kasvisruokakurssi 205 KOT7 Hygieniapassikurssi 205 KOT8 Gastronauttikurssi 205 KOT 9 Kakkukurssi 205 KOT10 Kotitalouden lukiodiplomi 205

TUT Tutor-kurssi 206

RTO Rento-kurssi 207

KEK Kestävän kehityksen kurssi 209

AUT Autokoulukurssi 210

KTK Kansainvälisen toiminnan kurssi 212

MT Ihminen ja sota 212

Kielten soveltavat kurssit 213

11

FI Fit in Deutsch 2 –kielitutkinto 213 FIK Filmkaraoke 213 BER Berlin-kurssi 213

TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 – 2011 214

12

Kalevan lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset

Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan tavoite Kalevan lukion toiminnan tavoitteena on antaa opiskelijalle vankka yleissivistävä koulutus. Tähän pyri-tään kehittämällä opiskelijan ominaisuuksia ja kykyjä mahdollisimman monipuolisesti. Kalevan lukion lähtökohtana on antaa opiskelijalle valmiuksia eri elämäntilanteisiin siten, että hän lukion päätettyään on kypsä suuntautumaan jatko-opiskelu- ja ammattitehtäviin, jotka vastaavat hänen taipumuksiaan. Koulun motto on Arvosta itseäsi ja kunnioita muita.

Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uu-distamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristirii-toja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa aiheko-konaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvo-perustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisäl-töihin sekä koulutyön organisointiin.

13

Kalevan lukion arvoperusta Koulun arvoperustan muodostavat perusarvot rehellisyys, oikeudenmukaisuus, toiminnan johdonmu-kaisuus ja suvaitsevaisuus. Vastuuntunto arvona näkyy työskentelyssä sisäisenä motivaationa, aktiivi-suutena, työskentelyn pitkäjänteisyytenä, ymmärtävänä oppimisena ja itsearviointikykynä. Myös työs-kentelyn suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja elinikäisen oppimisen merkitystä korostetaan. Koulun arvoihin kuuluvat myös yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden korostaminen. Yksilöllisyyden ko-rostaminen tarkoittaa opiskelijan arvostamista yksilönä. Yhteisöllisyys tarkoittaa me-henkeä, jonka osa-alueita ovat mm. sosiaalisuus, eettisyys, toisten huomioonottaminen, hyvät tavat ja monikulttuuri-suuden huomioonottaminen. Kalevan lukiossa korostetaan kansainvälisyyttä ja suomalaisen kulttuurin arvostamista sekä vastuuta ympäristöstä.

14

Toimintakulttuuri

• Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakult-tuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismal-lit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

• • Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko

yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuun-nitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin.

Kalevan lukion toimintakulttuuri

• Kalevan lukion toiminnan lähtökohtana on työn tekemisen arvostaminen ja sitä kautta hyvien tulosten saavuttaminen. Oppimisilmapiirin tulisi olla kannustava ja motivoiva. Me-henkeä pi-detään yllä edistämällä opiskelijoiden ryhmäytymistä keskenään ja ehkäisemällä syrjäyty-mistä. Avoimuus koulun työskentelyssä koskee paitsi yhteisiä päätöksiä ja toiminnasta tie-dottamista myös tiedotustoimintaa koulun eri sidosryhmien välillä.

Toimintakulttuuriin kuuluu myös jokaisen opettajan ja opiskelijan yhteinen vastuunotto opiskelun ta-voitteista ja sitoutuminen yhteisiin päätöksiin. Jokainen Kalevan lukiossa opiskeleva ja työskentelevä sitoutuu noudattamaan yhteisiä sopimuksia. Yleiset käyttäytymissäännöt määritellään järjestyssään-nöissä. Työtavat eri aineissa määritellään ainekohtaisesti.

15

Opintojen rakenne

Lukio-opetuksen tuntijako Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivä-nä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin ja 39 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 1184/1998.

7 § Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetel-mäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuk-sen järjestäjän järjestämiä opintoja. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kurs-seja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan.

16

8 § Nuorille annettavan opetuksen tuntijako

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoi-na tarjottavien valtakun-nallisten kurssien määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet

perusopetuksen vuosiluokilta 1- 6 alkava kieli (A-kieli)

6 2

perusopetuksen vuosiluokilta 7- 9 alkava kieli (B-kieli)

5 2

muut kielet 16 Matematiikka

lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet

Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto/elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2

Taito- ja taideaineet 5

Liikunta 2 3 Musiikki 1 - 2 3 Kuvataide 1 - 2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47 - 51

Syventävät kurssit vähintään 10

Soveltavat kurssit

Yhteensä vähintään 75

17

Kalevan lukion tuntijako

Tuntijako Pakolliset Syventävät Soveltavat Yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 4 4 13

Englanti(A1) 6 6 12

Saksa(A1) 6 3 9

Ruotsi (B1) 5 5 10

Ranska, jatkava (B2) 8 Saksa, jatkava (B2) 9 9

Espanja, alkava (B3) 10 10

Italia, alkava (B3) 9 8

Ranska, alkava (B3) 11 10

Saksa, alkava (B3) 11 11

Matematiikka: lyhyt oppimäärä 6 6 12

pitkä oppimäärä 10 6 16

Biologia 2 5 7

Maantiede 2 4 6

Fysiikka 1 8 1 10

Kemia 1 5 3 9

Uskonto/ET 3 3 1 7

Filosofia 1 5 6

Psykologia 1 6 7

Historia 4 3 2 9

Yhteiskuntaoppi 2 5 7

Musiikki 2 3 29 34

Kuvataide 2 7 3 12

Liikunta 2 4 6 12

Terveystieto 1 3 4

Opinto-ohjaus 1 1 3

Tietotekniikan käyttötaito 3 3

Tutor-kurssi 1 1

Rento-kurssi 1

Autokoulukurssi 1 1

Kotitalous 10 10

Kestävä kehitys 1 1

Kansainvälisen toiminnan kurssi 1 1

Ihminen ja sota 1 1

Kielten soveltavat kurssit 3

18

Arviointi Arvioinnin tavoitteet ”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti” (Lu-kiolaki 629/1998, 17 § 1 mom). Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle pa-lautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuk-sen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannus-tetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tar-kentamiseen.

Kurssisuorituksen arviointi Opiskellun kurssin arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opis-kelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jat-kuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioimatta jättäminen Mikäli kurssia ei voi arvioida asteikolla 4 – 10 tai merkinnöillä S (suoritettu)/H (hylätty), merkitään K (keskeytynyt). Arvosanalla 4 tai merkinnällä H arvioitu pakollinen tai valtakunnallinen syventävä kurssi on suoritettu kurssi ja lasketaan siis kurssikertymään. Tämä ei koske koulukohtaisia syventäviä kursseja. Keskeytynyttä kurssia ei voi arvioida edes arvosanalla 4 tai H. Puuttuvien suoritusten täydentäminen

• • Puuttuvat tehtävät on suoritettava kurssia seuraavan kahden jakson aikana. • Puuttuvat rahasuoritukset, palauttamattomat kirjat tai vastaavat eivät saa olla este kurssin ar-

vioinnille.

Itsenäisen opiskelun arviointi ”Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.” (Lukioasetus 810/ 1998 4 § 1 mom)

19

”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.” (Lukioasetus 810/1998 4§ 2 mom) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin voi yhden kerran yrittää suorittaa joko uusintakuulustelussa tai jonkin toisen opetus-ryhmän vastaavan kurssikokeen yhteydessä. Jos korottaminen ei onnistu, kurssi on käytävä uudelleen. Hylätty kurssi tulee pääsääntöisesti suorittaa kurssikoetta seuraavan kahden jakson aikana. Uusintakuulustelut Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliasta saatavalla uusintakuulustelulomakkeella. Lomake jätetään viikkoa ennen uusintakuulustelupäivää kanslian oven vieressä olevaan uusintakuulus-telulaatikkoon. Jos opiskelija ei pääse uusintakuulusteluun jo ilmoittauduttuaan siihen, ilmoittautumi-nen täytyy perua viisi päivää ennen uusintakuulustelupäivää. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi. Sairauden tai vastaavan syyn takia tehty myöhäisempi ilmoittautumisen pe-ruminen käsitellään tapauskohtaisesti. Hyväksytyn kurssin uusiminen Opiskelija voi halutessaan yrittää korottaa hyväksytyn kurssin kurssiarvosanaa osallistumalla yhden kerran uudelleen kurssille. Parempi kurssi antaa kurssiarvosanan. Kuunteluopiskelijana opiskeleminen Opiskelija voi opettajan suostuessa opiskella jonkin kurssin ennakolta tai toistamiseen kuunteluopiske-lijana. Kuunteluopiskelijan tulee osallistua kurssin opetukseen säännöllisesti ja aktiivisesti; kurssiko-keeseen hän ei kuitenkaan osallistu eikä saa kurssista arvosanaa. Varsinkin omaa opiskeluohjelmaa noudattavalle kuunteluopiskelijana opiskeleminen tuottaa paljon hyötyä. Arvioinnista tiedottaminen Arvioinnin suorittajat ”Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yh-dessä.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)

20

Opiskelijalle tiedottaminen ”Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.” (Lukioase-tus 810/1998, 9 § 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opinto-ja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurs-sin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opettaja antaa jokaisen jakson päätyttyä kyseisen jakson arvosanat opettajainko- kouksessa annettuun määräaikaan mennessä.

• Huoltajalle tiedottaminen ”Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin

• sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä Tällainen tiedote on joka jakson päätyttyä jaettava jaksoarvostelu, josta näkyvät opiskelijan kyseisessä jaksossa hyväksytysti suorittamat kurssit, hylätyt suoritukset, keskeytyneet kurssit, aikaisemmat suori-tukset sekä poissaolojen määrä. Jaksotodistuksen allekirjoittaa ryhmänohjaaja, ja se tulisi palauttaa huoltajan allekirjoittamana ryhmänohjaajalle.

21

Arvostelu Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset sy-ventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 -10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset syventävät kurssit ja soveltavat kurssit arvioidaan joko suoritusmerkinnällä S, merkin-nällä H(= hylätty) tai numerolla. Kunkin kurssin yhteydessä ilmoitetaan, mitä arviointitapaa käy-tetään. Keskeytyneen kurssin merkintätapa on K. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Erityistapaukset Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahan-muuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiar-vosanaa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja arviointi ”Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia” (Lukiolaki 629/1998 23 § 1 mom) ”Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee siitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.” (Lukiolaki 629/1998 23 § 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 §) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetus-suunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraa-van vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko1–5 lukioasteikko asteikko 1–3 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

22

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai so-veltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määritel-tyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Niiden kurssien osalta, jotka eivät ole valtioneuvoston tuntijakopää-töksen mukaisia kursseja, ylläpitäjä päättää hyväksymisestä. Pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyem-mästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voi-daan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelijan suomi toisena kielenä -arviointi Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmää-räisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjalli-suuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista.

Oppiaineen oppimäärän arviointi ”Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kurs-seista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmas-sa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunni-telma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosanan määräytyminen

23

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitel-man perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Opiskelijalla on oikeus muuttaa oppimääräänsä opiskelun aikana. Mainituista opin-noista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskel-tuja pakollisia ja opetussuunnitelman perus-teissa määriteltyjä valtakunnallisia syventä-viä kursseja, enintään

joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja

1–2 kurssia 0 3–5 kurssia 1 6–8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen arvosanan korottaminen

”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Harkinta ja lisänäyttö Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

• koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurs-sien pohjalta saadulla lisänäytöllä

• opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa pa-remmat.

Aritmeettisen keskiarvon perusteella määräytyvää päättöarvosanaa ei kuitenkaan voi alentaa. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskeli-jan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lu-kion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan

24

siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Lukion oppimäärän suoritus

• ”Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kurs-seina.

• Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pi-tempiä.

• Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. ...” (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom) • • Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia

kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston • 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). • • Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden op-

pimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitos- kohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

• ”Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kah-den

• kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opis-kelijan

• opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom) • • ”Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen

virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden • arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrä-

tä, • mikä arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom).

25

Kieliohjelma Kalevan lukion kieliohjelma on seuraava: A-kielinä englanti ja saksa (perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 6 alkanut oppimäärä) B1-kielenä ruotsi (peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä) B2-kielinä saksa ja ranska ( peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä) B3-kielinä saksa, ranska ja italia (lukiossa alkava oppimäärä) Lisäksi on mahdollista suorittaa soveltavina kursseina VIA NOVA -kurssi latinassa . Kalevan lukio tarjoaa mahdollisuuden lukea B2- ja B3-kielenä myös venäjää, jos halukkaita opiskeli-joita on tarvittava määrä ryhmien muodostamiseksi.

26

Yhteistyö eri oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa Kalevan lukiolla on yhteistyötä Tampereen kaupunkialueen lukioiden kanssa niin sanotun yhteistarjot-timen kautta. Siten esimerkiksi italian kieltä tarjotaan kaupungin muiden lukioiden opiskelijoille. Tampereen yliopiston, Tampereen kesäyliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on tehty jo sopimukset, joiden mukaisesti opiskelijamme voivat suorittaa sovittuja opintokokonaisuuksia mainituissa oppilaitoksissa. Yhteistyötahot historiassa, yhteiskuntaopissa ja taloustiedossa ENSIMETRI - Tampereen seudun uusyritys-keskus ry Pirkanmaan Yrittäjät ry Tampereen kaupunki Sampo-pankki Mainostoimisto Adsek SAK Tampereen Kauppakamari Kalmar Industries Oy YIT (Yhtymä Oyj) Tampereen yliopisto HYOL Edita WSOY Otava PHYO Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus eduskunta maanpuolustusjärjestöt Tampereen poliisilaitos Tampereen käräjäoikeus Hämeenlinnan vankila Hämeenlinnan vankilamuseo Tampereen verotoimisto Tampereen yliopiston opettajainkoulutuslaitos Pohjola

• • Yhteistyötahot uskonnossa • Tampereen ev.lut. seurakunnat • Tampereen Islamin yhdyskunta • SUOL • Suomen Piplia-seura • Katolinen kirkko Suomessa • Tampereen ortodoksiseurakunta • Pirkanmaan Henkinen Kehitys • Ultra-lehti • Myöhempien Aikojen Pyhien • Jeesuksen Kristuksen Kirkko • • • Yhteistyötahot musiikissa • Musiikki Mode Oy • • Yhteistyötahot vapaaehtoistyön kurs-

silla • Setlementti naapuri • Mummon kammari • • Yhteistyötahot äidinkielessä • Tampereen Teatteri • Tampereen Työväen Teatteri • Komediateatteri

27

Tietostrategia Kalevan lukiolle on tehty tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia (erillinen tuloste). Tieto-strategia sisältää mm. tieto- ja viestintätekniikan käytön Kalevan lukion opetuksessa ja hallinnossa, henkilökunnan koulutussuunnitelman, tietotekniikan käyttösäännöt sekä opetuskäytön strategian arvi-oinnin.

28

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tue-taan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilai-toksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäi-syyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kalevan lukion ja kodin yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, vanhempainyhdistyksen toiminta ja tarvittaessa muu yhteydenpito kodin ja koulun välillä. Vanhempainillat Vanhempainiltoja järjestetään joka lukuvuosi kunkin vuositason opiskelijoiden huoltajille. tilaisuuksis-sa käsitellään opiskelijan kannalta ajankohtaisia asioita. Vanhemmilla on mahdollisuus tavata rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajia ja aineenopettajia. Vanhempainyhdistys Vanhempainyhdistys tukee omalta osaltaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä. Vanhempainyhdistyk-sen hallitukseen kuuluu opiskelijoiden vanhempien lisäksi rehtori ja opettajajäsen. Vanhempainyhdis-tys on mukana koulun eri tapahtumissa sekä kerää stipendirahastoon varoja eri tavoin. Lisäksi vanhem-painyhdistyksen pyrkimyksenä on olla aktiivisesti mukana koulun kehittämistoiminnassa. Vanhem-painyhdistys kuulee mm. oppilaskunnan ja tutorien edustajien mielipiteitä sekä tutustuu opetussuunni-telmaan. Yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä Alaikäisen opiskelijan huoltajiin otetaan yhteyttä, jos opiskelu jostain syystä ei etene. Tällaisia syitä ovat mm. useiden kurssien keskeytyminen ja useat hylätyt arvosanat. Myös runsaat selittämättömät poissaolot katsotaan yhteydenoton kannalta tarpeellisiksi. Yhteydenotosta huolehtii joko ryhmänohjaa-ja tai opinto-ohjaaja. Vanhempien toivotaan myös ottavan yhteyttä oppilaitokseen.

29

Ohjauksen järjestäminen Ryhmänohjaus opinto-ohjauksen osana Kalevan lukiossa.

Opinto-ohjauksen järjestäminen

• Opinto-ohjaus perustuu voimassa olevaan lukiolakiin. Lain mukaan opiskelijalla on subjektii-vinen oikeus saada opinto-ohjausta, ja lukiolla on ehdoton velvollisuus järjestää ohjausta (lu-kiolaki 7 §).

• Kalevan lukiossa opinto-ohjauksen päävastuu on opinto-ohjaajalla. Jokaisella vuosikurssilla on 18 viikkotuntia luokkamuotoista opinto-ohjausta lukuvuosittain. Opinto-ohjaus kurssi on ilmoitettu kurssitarjottimessa. Ryhmänohjaajan suorittama ryhmänohjaus on keskeinen osa opinto-ohjausta. Ryhmänohjaus on pakollinen kaikille opiskelijoille ja se on osa pakollista opinto-ohjauksen kurssia. Ryhmänohjaajat kierrättävät nimilistan joka ryhmänohjaustunnilla .

Opinto-ohjaukseen osallistuvat myös rehtori sekä vararehtori. Opinto-ohjauksen tavoitteet:

• tukea lukiolaisen kasvamista ja kypsymistä tasapainoiseen aikuisuuteen • varmistaa, että jokainen suorittaa lukio-opinnot mahdollisimman hyvin kuitenkin ottaen huo-

mioon kunkin opiskelijan edellytykset ja taipumukset • varmistaa, että jokainen lukiolainen suorittaa lukion päättötutkinnon edellytystensä mukaan • auttaa lukiolaista löytämään itselleen sopiva jatko-opiskelupaikka / työpaikka / elämänala

Opinto-ohjaaja seuraa osaltaan mm. opiskelijoiden opintojen kulkua ja auttaa opiskelijoita opintosuun-nitelmien teossa. Opintoihin liittyvissä vaikeuksissa opiskelija ohjataan opinto-ohjaajan luo. Henkilö-kohtaiset opintosuunnitelmat (esim. kaksi- tai nelivuotiset) tehdään aina kirjallisesti opinto-ohjaajan kanssa. Pääsääntöisesti opiskelijat noudattavat kolmen vuoden opiskeluohjelmaa, mutta laaja-alaiset lukio-opinnot, aktiivinen harrastuneisuus tai sosiaaliset ja terveydelliset tekijät saattavat pidentää opis-kelijan opintoja 3,5 tai 4vuoteen asti.

Työnjako opiskelijan ohjauksessa Rehtori

• päättää eri koulujen kurssien vastaavuuksista ja korvaavuuksista yhdessä aineenopettajien kanssa

• antaa henkilökohtaista ohjausta (mm. erialiset ongelmatilanteet, opintojen keskeyttäminen, vaihto-opiskelijat ym.)

• vastaa ylioppilastutkinnon toimeenpanosta ja siitä tiedottamisesta • osallistuu yhteydenpitoon kotien, muiden oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa • kurssitarjottimen laatiminen • osallistuu lukio-oppaan laatimiseen • vanhempainiltojen järjestämiseen • koeviikot

30

• uusintakuulustelut • abien tenttijärjestelyt

Opinto-ohjaajan tehtävät

• opiskelijoiden kurssivalinnat sekä muutokset valinnoissa • vastaa opinto-ohjauksen luokkatuntien hoitamisesta • antaa yleistä opintoneuvontaa • auttaa opinto-ohjelman ja sen muutosten tekemisessä ( kaksi- tai nelivuotiset suunnitelmat,

opiskeltavien aineiden tai niiden tason muutokset, kurssien suoritusjärjestyksestä poikkeami-nen yms.)

• antaa henkilökohtaista ohjausta (mm. opinto-ongelmat kuten etenemisesteet, opintojen kes-keyttäminen….)

• huolehtii uranvalintaan liittyvästä ja jatkokoulutukseen ohjaamisesta sekä siihen liittyvästä tiedottamisesta

• osallistuu koulun tiedotustilaisuuksiin ja vanhempainiltoihin ja suunnittelee niiden sisältöä yhdessä ryhmänohjaajien kanssa

• huolehtii tiedottamisesta kouluun pyrkiville • osallistuu opinto-oppaan päivitykseen • osallistuu yhteydenpitoon kotien, muiden oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa • Ryhmänohjauksen tavoitteena:

on luoda turvallinen, oppimiselle otollinen ilmapiiri ja kannustaa ja rohkaista opiskelijaa hyviin tulok-siin. On tärkeää motivoida ja innostaa opiskelijoita opiskelemaan ja yrittämään parastaan. Ryhmänohjaajien tehtävät 1.vuosikurssi

• suunnittelevat ja vastaavat yhdessä opinto-ohjaajan, tutor-toiminnasta vastaavan opettajan ja tutorien kanssa uusien opiskelijoiden tutustuttamisesta/ ryhmäyttämisestä koulun käytäntöihin

• pitävät viikoittain ryhmänohjaustuokiot 15min/keskiviikkona ja tarvittaessa torstai iltapäivisin • huolehtivat opintojen seurannasta ja opintomenestyksestä • antavat opintoneuvontaa (mm. opiskelutekniikka, päivittäin tehtävät läksyt, esseevastaus tek-

niikka ym.) • viimeisen jaksotodistuksen palautus on tärkeä välietappi, jossa tarkistetaan kurssikertymä, tu-

lokset ja tavoitteet • ongelmatapaukset ohjataan; oppilashuoltotyöryhmään, opinto-ohjaajalle tai kouluterveyden-

hoitajalle riippuen tapauksesta • antavat positiivista palautetta koko ryhmälle ja yksilöille erikseen. • luovat uskoa osaamiseen ja onnistumiseen. • pitävät yhteyttä koteihin ja ovat järjestämässä vanhempainiltoja

Poissaolot

Aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissa-oloista riittävän ajoissa. (max. 6h). Ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijaa ja vaatii selvitystä poissa-oloihin. Tehostettua seurantaa jatketaan ja jos se ei toimi otetaan yhteyttä kotiin. Yhteys kotiin välittö-

31

mästi silloin jos kaksi kurssia uhkaa jaksossa keskeytyä. Jos tämä tuki ei ole riittävän tehokasta otetaan yhteyttä opinto-ohjaajaan. Terveydelliset tekijät

Terveyttä koskevissa asioissa ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Yli 18-vuotiaan tapauksessa kysytään aina lupa opiskelijalta yhteydenottoon kotiin! Ryhmänohjaajan tehtävät 2.vuosikurssi

• pitävät viikoittain ryhmänohjaustuokiot • huolehtivat, että opiskelijat osallistuvat/ sitoutuvat ryhmänohjaukseen • haastattelevat ryhmänsä opiskelijat syksyllä / antavat henkilökohtainen ohjausta ja yleistä

opintoneuvontaa • tiedottavat yo-kirjoituksiin liittyvistä asioista • vanhojen päivä • laskevat kurssit, joka jakson jälkeen • ja opinto-ohjaaja pitävät yhteisen palaverin heti 3.jakson jälkeen • laativat muistilistan lukuvuoden tärkeimmistä ajankohdista ja ym. asioista • tekevät yhteistyötä oppilashuoltotyöryhmän kanssa • antavat positiivista palautetta koko ryhmälle ja yksilöille erikseen. • luovat uskoa osaamiseen ja onnistumiseen. • pitävät yhteyttä koteihin ja ovat järjestämässä vanhempainiltoja

Poissaolot ym.

Aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissa-oloista riittävän ajoissa. (max. 6h).Ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijaa ja vaatii selvitystä poissaoloi-hin. Tehostettua seurantaa jatketaan ja jos se ei toimi otetaan yhteyttä kotiin. Yhteys kotiin välittömästi silloin jos kaksi kurssia uhkaa jaksossa keskeytyä. Jos tämä tuki ei ole riittävän tehokasta, otetaan yh-teyttä opinto-ohjaajaan. Terveydelliset tekijät

Terveyttä koskevissa asioissa ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Yli 18-vuotiaan tapauksessa kysytään aina lupa opiskelijalta yhteydenottoon kotiin! Ryhmänohjaajan tehtävät 3.vuosikurssi

• pitävät viikoittain ryhmänohjaustuokiot • huolehtivat, että pakolliset kurssit tulevat suoritetuiksi ja ettei kenelläkään opiskelijalla ole es-

tettä osallistua kirjoituksiin • huolehtivat, että opiskelija sitoutuu kirjoittamaan aineet, joihin on ilmoittautunut ja varmiste-

taan myös, että hän ilmoittautuu oikeisiin aineisiin eli laittaa rastin oikeaan kohtaan • ovat tietoisia opiskelijan edellytyksistä kirjoittaa ilmoittamansa oppiaine (t) ja varmistavat ti-

lanteen ko. aineen opettajalta. • ottavat sitovat ilmoittautumiset riittävän ajoissa vastaan opiskelijoilta, myös hajauttajilta

32

• jakavat rehtorin ohella mahdollisimman paljon informaatiota yo-kirjoituksista ja muista esiin tulevista yhteisön asioista sekä myöskin antavat yksilöohjausta.

• seuraavat poissaoloja ja opintojen edistymistä tukien lukiolaisen kasvamista ja kypsymistä ta-sapainoiseen aikuisuuteen ja löytämään itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan

• poissaoloihin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Poissaoloja seurataan jaksoar-vosteluista kuten myös arvosanojen huonontumista.

• pitävät henkilökohtaisia haastatteluja ja myös ryhmätapaamisia. • ongelmatapauksissa ohjataan asiantuntijoiden luo. • pyrkivät tavoittamaan nopeasti erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Opettajien tulee heti

huomatessaan ongelmia informoida opiskelijan ryhmänohjaajaa, joka ohjaa opinto-ohjaajalle tai terveydenhoitajalle riippuen asian laadusta

• tiedottavat mahdollisimman paljon yo-kirjoituksiin liittyvistä käytännön asioista itse kirjoitus-tilanteessa.

• antavat positiivista palautetta koko ryhmälle ja yksilöille erikseen. • luovat uskoa osaamiseen ja onnistumiseen. • pitävät yhteyttä koteihin ja osallistuvat vanhempainiltojen järjestämiseen

Poissaolot

Aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissa-oloista riittävän ajoissa. (max. 6h). Ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijaa ja vaatii selvitystä poissa-oloihin. Tehostettua seurantaa jatketaan ja jos se ei toimi otetaan yhteyttä kotiin. Yhteys kotiin välittö-mästi silloin jos kaksi kurssia uhkaa jaksossa keskeytyä. Jos tämä tuki ei ole riittävän tehokasta otetaan yhteyttä opinto-ohjaajaan.

• Terveydelliset tekijät Terveyttä koskevissa asioissa ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Yli 18-vuotiaan tapauksessa kysytään aina lupa opiskelijalta yhteydenottoon kotiin!

• Aineenopettajan tehtävät ohjauksessa

• seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja suorituksia omassa aineessaan (mm. aineen oppi-määrän suorittaminen, etenemisesteet, kurssien suoritusjärjestyksestä poikkeaminen)

• aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissaoloista riittävän ajoissa. (max. 6h)

• seuraa opiskelijoiden koulunkäynnin säännöllisyyttä • antaa opintoneuvontaa (mm. opiskelutekniikka, kurssien itsenäinen suorittaminen) • antaa henkilökohtaista ohjausta • ohjaa kurssien itsenäistä suorittamista • päättää kurssien korvautuvuudesta/vastaavuudesta yhdessä rehtorin kanssa • laatii kurssiselosteet opinto-oppaaseen ja opetussuunnitelmaan • osallistuu tarvittaessa vanhempainiltoihin • antaa tukiopetusta

33

Tutor-toiminta Tutor-toiminnan tavoitteena on tukea uusien opiskelijoiden sopeutumista kouluyhteisöön ja opiskeluun. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutor-ryhmän ja muun henkilökunnan kanssa koulun yhteisiä päämääriä ja tavoitteita noudattaen.

34

Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää ja siinä otetaan huomioon nuoren edun ensisijaisuus. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti uuden lain henges-sä ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Lukiokoulutuksen opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään Oppilas- ja opiskeli-jahuoltolaissa. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yksityisissä lukioissa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakult-tuuria ja käytännön toimia. Yksityiskoulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri rakenteineen edistääkin kokonaisuudessaan yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon pääpaino on yhteisöl-lisessä opiskeluhuollossa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea hyvinvoivista ihmisistä ja terveyttä tukevasta ympäristöstä koostuvaa kouluyhteisöä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hy-vinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvää oppimista. Samalla huolehditaan kouluympäristön ter-veellisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Lähtökohtana on se, että yhteisön hyvinvointiin voidaan ja tulee vaikuttaa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja ku-raattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota tarjotaan monialaisessa asian-tuntijaryhmässä. Luottamus ja toisen kunnioittaminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Yhteistyö opiskelijan sekä hänen huoltajansa kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki yksilökohtainen opiskelija-huollon työ perustuu vapaaehtoisuuteen. Laki ei tunne käsitettä ”pakkoauttaminen”. Opetuksen tai kou-lutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat kuitenkin velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaa-valle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää nuoresta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus (25§) tehdään ensisijaisesti yhteistyössä nuoren ja tämän huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma (liitteenä) Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimis-ta. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisön-sä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiske-

35

luyhteisössä työskenteleville. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämi-nen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Turvallinen opiskeluympäristö Lukiolain 21§:n nojalla opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kalevan lukiossa jo-kapäiväistä toimintaa ohjaavat ajan tasalle saatetut järjestyssäännöt, jotka ovat nähtävissä sekä rehtorin ilmoitustaululla että kansliassa. Hätätilanteiden varalle on koulussa laadittu kriisisuunnitelma sekä suo-jelusuunnitelma. Kouluterveydenhuollon ja psykologin palvelut ovat osa turvallista opiskeluympäris-töä. Opiskelijaterveydenhuolto Kalevan lukio tarjoaa opiskelijoilleen kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja koulupsykologin palve-lut. Opiskelijaterveydenhuolto lukiossa sisältää terveystarkastuksia, terveyskasvatusta sekä poliklinik-katoimintaa. Kaikille uusille opiskelijoille tehdään terveystarkastus – terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin luona käynnit. Tarkastuksessa käytetään suurin osa ajasta keskusteluun nuoren kanssa hänen senhetkisestä elämäntilanteestaan. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Varsinaisissa sairastapauksissa kuluista vastaa lukiolainen itse tai hänen huoltajansa. Opiskeluhuoltoryhmät Opiskeluhuoltoryhmiä ovat oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, psykologi, opettajaedustaja ja apulaisrehtori kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Ryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän kes-keisenä tehtävänä on terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi pääsääntöisesti vain opiskelijan suostu-muksella.

Kriisiryhmä Kalevan lukioon on perustettu kriisiryhmä, joka toimii mahdollisesti sattuvissa kriisitilanteissa. Sen jä-seniin voi ottaa yhteyttä jonkin henkilökohtaisen – pienen tai suuren – kriisin, vaikeuden tai ongelma-tilanteen yhteydessä, jolloin yhdessä pohtien tilannetta voidaan helpottaa. Haluttaessa asia jää opiskeli-jan ja kriisiryhmän väliseksi. Kriisiryhmä on laatinut erilaisia kriisitilanteita varten toimintaohjeet, jotka otetaan käyttöön tarvittaessa. Poissaolot

• Lukiolain (21.8.1998/629) todetaan 5.luvun 25§:ssä todetaan opiskelijan velvollisuudesta: ”Opiskeli-jan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.” Jos

36

opiskelija on ollut viikon poissa koulusta ilmoittamatta syytä poissaoloonsa, lähetetään kirje kotiin vanhemmille.

• • Lukiolain 5.luvun 24§:n 2 momentissa sanotaan:” Eronneeksi katsotaan myös sellainen opis-

kelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tar-koituksenaan ole jatkaa opintoja.”

Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdolli-suudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyyk-kistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaali-seen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Kalevan lukion opiskelijoilla on mahdollisuus kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja koulupsykolo-gin palveluihin. Kriisiryhmässä käsitellään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilannetta. Tar-peen vaatiessa opiskelija ohjataan asiantuntijoiden luo. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitel-massa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilal-le muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Luki-häiriö Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Kalevan lukiossa jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus käydä lukivaikeuksia seulovassa tes-tissä, mikäli opiskelija itse epäilee lukivaikeutta itsellään tai aineenopettajat ovat kiinnittäneet huomiota opiskelijan mahdolliseen oppimisvaikeuteen. Standardoitu lukivaikeuksien yksilötesti tehdään koulu-psykologin vastaanotolla. Testitulosten perusteella arvioidaan onko lukiossa tarvetta erityisen tuen pe-dagogiseen suunnitelmaan, jonka perusteella opiskelijan oppimista voidaan tueta erityisjärjestelyillä. Myös opiskelijalle, jolla on oppimisen vaikeutta ja/tai koulumotivaation puutetta, suositellaan vapaaeh-toista oppimistaitokurssia. Oppimistaitokurssilla ohjaajana toimii koulupsykologi. Kurssilla opiskelijat saavat tietoa oppimisvaikeuksista, tutustuvat erilaisiin opiskelutekniikoihin ja oppimisstrategioihin sekä reflektoivat omaa oppimistyyliä ja tapoja oppia. Tavoitteena on tiedostaa omia oppimisen pulmia ja löytää keinoja niiden hallitsemiseksi ja opiskelun helpottamiseksi. Ajankäyttö ja stressin hallinta kuu-luvat myös kurssin teemoihin. Koska oppimisen vaikeudet monesti tulevat selvimmin esiin kielten

37

opiskelussa ja matemaattisissa aineissa, vieraiden kielten opettajat ja matematiikan opettajat luennoivat kurssilla resurssiensa mukaan.

38

Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankin-ta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa tai-toa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun eri-laisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tu-lee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eet-tisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle ke-hittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaa-tunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuu-rielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutus-taan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Ta-voitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haas-teet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytyk-set monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.

Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsen-täviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta

39

arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys • hyvinvointi ja turvallisuus

kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen.

Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla ta-valla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtai-siin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Aihealueiden toteutuminen Kalevan lukiossa Eri aihekokonaisuuksien sisällöt todentuvat luontevimmin oppiainekohtaisesti eri kursseissa. Sekä val-takunnallisesti että koulukohtaisesti määritellyt kurssisisällöt ottavat huomioon eri aihealueiden paino-tukset. Kalevan lukio tarjoaa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien ja soveltavien kurssien li-säksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, joilla aihealueita syvennetään. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallis-tuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yh-teiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija

• syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien • tuntemustaan • osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mieli-

piteitä • tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallis-

tua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilö-nä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

• omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen • tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita • ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle • tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten

40

osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys todentuvat mm. seuraavilla kursseilla:

• • ÄI4 • RUB3, RUB4, RUB7 • SAB32, SAB33, SAB34, SAB36, SAB37, SAB38 • UE1 • GE2 • FI2, FI4 • HI2, HI3, HI4 • YH2, YH3, YH4 • • Hyvinvointi ja turvallisuus

Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden ko-kemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja tur-vallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvin-voinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puo-lesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa • kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja

väkivallattomasti • rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhtei-

söllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea • osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät

edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa • toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen • tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointi-

palveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.

41

Hyvinvointi ja turvallisuus todentuvat mm. seuraavilla kursseilla: RUB2, RUB4, RUB5 SAB23, SAB24, SAB26 SAB31, SAB32, SAB35, SAB36, SAB38 MU1 GE3 BI4 UE1, UE2 FI2, FI4 HI3, HI4 YH1, YH2, YH3, YH4 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdolli-suudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kesto-kyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuuri-sesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee ke-hityksestä kestävän

• osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia

• pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja • yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan

ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri • osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana

ja aktiivisena kansalaisena • osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kan-

sainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keino-ja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan sääs-tämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristön-suojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityk-siin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edel-lytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuak-seen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitys-

42

tä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, et-tä tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion omaympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäris-tötietoinen toimintakulttuuri. Kestävä kehitys todentuu mm. seuraavilla kursseilla ÄI4 RUB5, RUB7 ENA7 SAB23, SAB26 SAB35, SAB38 UE2, UE5 GE2, BI3 FI4 HI1, HI3, HI6 YH2, YH4 KEK Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkie-len, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle mer-kityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suo-malaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuripe-rinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä • tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä • on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän • tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina • arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä • osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja • osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten • ihmisten kanssa • pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen • yhteiskunnan rakentamiseksi.

Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

43

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus todentuvat mm. seuraavilla kursseilla: ÄI1, ÄI2, ÄI3, ÄI4, ÄI5, ÄI6, ÄI8, ÄI9, ÄI11, ÄI12 RUB1, RUB3, RUB4, RUB6 SAB22, SAB23, SAB25 SAB34, SAB35, SAB7 HY6, YO UE4 MU2, MU3 GE2, GE3, GE4 FI1, FI5 HI2, HI5, HI6 YH4 Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elä-määnsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuoro-vaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittä-mismahdollisuuksia

• ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida • teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan • osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja • tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin • ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten • vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen • oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnal-lisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyö-hön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknolo-gian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perus-tarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäse-nenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutus-tumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestin-tä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.

44

Teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuutena todentuu mm. seuraavilla kursseilla: ÄI4 RUB3, RUB4, RUB5, RUB7 MU11, MU12 SAB23, SAB24, SAB25, SAB26 SAB35, SAB36, SAB37, SAB8 UE7, UE3 FI4 GE2 BI3 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikalli-sen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäyty-mismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opis-kelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija

• saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja

• osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottami-sessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään

• saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot • pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan

itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä • tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään

mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä

• tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä • saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taito-jen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniik-kaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. Viestintä- ja mediaosaaminen todentuu mm. seuraavilla kursseilla:

45

ÄI1, ÄI4, ÄI9, ÄI11, ÄI12 RUB2, RUB5, RUB7 SAB31, SAB32, SAB33, SAB35, SAB36, SAB37, SAB38 SAB21, SAB23, SAB24, SAB25, SAB26 UE3, UE7 MU4 FI3, FI6 GE5 HI3, HI4, YH1, YH2, YH3, YH4 Aihealueiden toteutuminen koulun muussa toiminnassa Eri aihealueiden painotukset näkyvät mm. oppilaskunnan toiminnassa, eri oppilaitosten välisissä yhte-yksissä ja yhteistyössä eri yritysten kanssa.

46

Visioita lähivuosille Toiminnan tavoitteet

• • Koulun tavoitteena on vankan yleissivistyksen ja siten jatko-opintokelpoisuuden takaaminen

myös tulevaisuudessa sekä opiskelijoiden lukio-opintojen tukeminen kaikin käytettävissä olevin keinoin.

• Koulun tavoitteisiin kuuluu myös hyvän yhteistyön hengen ylläpitäminen oppilaitoksen sisäl-lä. Hyvää yhteistyötä vaalitaan ja edistetään myös eri sidosryhmien ja oppilaitosten, kuten Tampereen kaupungin lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten, ympäristökuntien toi-sen asteen oppilaitosten, Tampereen yliopiston, Tampereen teknisen yliopiston, Pirkanmaan ammattikoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

•

47

Oppiaineet AI Äidinkieli ja kirjallisuus (Kurssitarjottimella koodilla AI) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kult-tuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä luke-misen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa mo-nikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuu-teen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien erittelemi-nen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuu-den opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja op-piminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä tai-toon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tie-don hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnalli-sessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

• syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteel-liseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen

• oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa • oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta • syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa • erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista • oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä so-

veltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen

48

• syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissi-vistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa

• hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden • osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoi-

suutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa • nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri aluei-siin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seu-raamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktii-vinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetukses-sa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realis-tista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1 – 6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit 7 – 9 ar-vioidaan numeroin. Soveltavat kurssit 10 - 11 arvioidaan kunkin kurssin luonteen mukaan joko nume-roarvostelulla tai suoritusmerkinnällä S. Päättöarvostelussa otetaan huomioon opiskelijan suorittamien soveltavien kurssien tuoma lisänäyttö. Kunkin kurssin alussa opettaja selvittää kurssikohtaiset arvioin-tiin ja arvosteluun vaikuttavat seikat. Kurssiarvosteluun vaikuttavia seikkoja:

• kirjallisuuden lukeminen • kirjallisten töiden laatu ja määrä • osallistuminen tuntityöskentelyyn • kursseihin liittyvät erityistyöt • harrastuneisuus

Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit: Opiskelu aloitetaan kurssilla1. Suositeltava suoritusjärjestys on kurssien numeroiden mukainen. Kurssi 6 suoritetaan viimeisenä. Syventävät kurssit: 7. kurssin voi suorittaa jo 1. tai 2. opintovuotena. Suositetaan, että kurssit 8 ja 9 suoritetaan viimeisenä opintovuotena. Soveltavat kurssit: Kurssit 10, 11, ja 12 voi suorittaa opintojen missä vaiheessa tahansa. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kir-jallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kie-len hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

49

AI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Pakollinen kurssi Kurssia ei voi tenttiä. Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tekstikäsitystään • oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista sei-

koista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, vies-tintätilanteen ja -välineen kannalta

• oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin • tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua • syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumista-

pojaan • ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskusteluntuloksellisuuden

kannalta. Keskeiset sisällöt

• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, teksti-laji ja tekstityyppi

• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin • tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, • sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit • erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havain-

nollisuus ja eheys • tekstien referointi ja kommentointi • omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun nä-

kökulmasta • vuorovaikutustaidot ryhmässä

AI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Pakollinen kurssi Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilais-ten tekstien tuottajana.

50

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä

temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana koko-naisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä

• tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta • oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välit-

tämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti • oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyt-

tökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi Keskeiset sisällöt

• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; • jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja

arviointi • kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen

viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityi-sesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

AI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Pakollinen kurssi Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merki-tyksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta • syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä • kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä • tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen • oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti • harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa

ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt

• kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymista-paa hyödyntäen

• proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, • henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi • lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, • mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus • draama kirjallisuudenlajina • novellien, runojen ja draaman erittelyä • kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

51

AI4 Tekstit ja vaikuttaminen Pakollinen kurssi Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan ar-gumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia me-diatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää infor-maatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan

• osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta

• osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta • oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtö-

kohdista. Keskeiset sisällöt

• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, • propaganda; ironia, satiiri, parodia • vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, • pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos • argumentointitavat ja retoriset keinot • kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä • tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä • tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki • viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

AI5 Teksti, tyyli ja konteksti Pakollinen kurssi Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa • ja suhteessa muihin teksteihin • oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen • pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja

järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laa-dintaan

• kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

52

Keskeiset sisällöt • eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen

kontekstin näkökulmasta • tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä

oman aikansa että nykyajan kontekstissa • tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen

vaikutus tekstiin • oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva

teksti • oman tyylin hiontaa ja huoltoa

AI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Pakollinen kurssi Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kult-tuuri kontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutok-seen

• arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityk-sen jokaiselle ihmiselle

• tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden mer-kitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

Keskeiset sisällöt

• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään

• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä • kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta • kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa • suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja • kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

• Syventävät kurssit

AI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Syventävä kurssi Kurssia ei voi tenttiä. Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioi-maan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

53

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista • kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan • tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Keskeiset sisällöt

• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet • verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä • esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menette-

lytavat • esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa • puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

AI8 Abi I Tekstitaitojen syventäminen Syventävä kurssi Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä • varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista

tekstiä Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

• tekstityypit ja tekstilajit • tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet • tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, • tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely • kielenhuoltoa

AI9 Abi II Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Syventävä kurssi Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nyky-kirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjal-linen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja vies-tinnän teemoja

• oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja nä-kemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

54

• löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskus-teluun

• osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itse-näisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

Keskeiset sisällöt

• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä • ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista • mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua • osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

Soveltavat kurssit AI 10 Ilmaisukasvatuksen kurssi Soveltava kurssi Kurssia ei voi tenttiä Kurssilla harjaannutetaan opiskelijaa ilmaisemaan itseään koko persoonallaan. Kiinnitetään erityistä huomiota itseensä luottamisen opetteluun. Kurssilla tehdään eri aisteihin perustuvia harjoituksia, älyyn ja mielikuvitukseen pohjautuvia yksilö- ja ryhmätöitä, improvisointia, dramatisointia, tekstien tuotta-mista. Tutustutaan teatterin tekemiseen. Ilmaisukasvatus ja näyttämömusiikin kurssi (MU6) on mahdollista suorittaa yhteisprojektina osallistu-malla jommallekummalle kurssille. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. AI11 Luovan kirjoittamisen kurssi Soveltava kurssi

Kurssilla tutustutaan erilaisiin luovan kirjoittamisen menetelmiin ja tekstilajeihin, kuten novelliin ja runoon. Kehitetään omaa kirjallista ilmaisua ja kokeillaan monipuolisesti eri-laisten tekstien tuottamista sekä harjoitellaan tekstin muokkaamista ja prosessikirjoitta-mista. Kurssista ei pidetä koetta, vaan omista teksteistä kootaan arvosteltavaksi jätettävä kansio. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

AI12 Lukudiplomi Soveltava kurssi Kurssin sisältö

Lukudiplomin voi suorittaa lukemalla 20 kaunokirjallista teosta annetuilta aihealueilta (ks. ohjeet kirjavalintoja varten). Listat on ladittu siten, etä ne tarjoavat mahdollisimman monipuolisen valikoiman kaunokirjallisuutta eri aikakausilta, eri maista ja kirjallisuuden eri lajeista ja genreistä. Sama teos voi esiintyä useammallakin listalla. Listoilla on muka-

55

na myös teoksia, jotka kuuluvat äidinkielen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kirjavalikoimiin.

Sama teosta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Teos voi yhtä aikaa olla jännittävä seikkailu, kuolematon rakkaustarina, ajankuvaus ja kehityskertomus sekä paljon muuta. juuri tässä piilee kirjan vetovoima. Näin jokaisella lukijalla on oma kokemuksensa ja tul-kintansa samasta teoksesta. Aihealueiden otsikot ohjaavat tulkinnan suuntaa, mutta sito-via ne eivät ole.Ne näyttävät lukijalle suunnan, mutta eivät päämäärää ja elämyksiä reitin varrella. Ne lukijan täytyy löytää itse.

Kurssin tavoite Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kirjallisuudesta • osaa analysoida, tulkita ja vertailla erilaisia kaunokirjallisia teoksia annetun teeman tai aihe-

piirin näkökulmasta • tottuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn • kertaa kirjallisuudesta kirjoittamisen muotoja ja tapoja

Kurssin suoritusaika

Lukudiplomin suoritusaikaa on periaatteessa koko lukioaika. Sen suorittamisen voi aloit-taa, kun opiskelija on suorittanut vähintään kaksi pakollista kurssia äidinkieltä, siis jo en-simmäisenä lukuvuonna. Kahden äidinkielen kurssin jälkeen opiskelijalla on riittävät valmiudet kirjallisuuden analyyttiseen tulkintaan.

Kurssin suoritustapa Kirjavalikoimat ja kurssin suoritusohjeet löytyvät koulun verkkosivuilta äidinkielen lin-keistä. Valituista kirjoista tehdään erilaisia tehtäviä, joista osa on etätehtäviä ja osa lähiopetus-päivinä suoritettavia kirjallisuuskuulusteluja. Kaikista tehtävistä kootaan portfolio (ks. tarkemmat ohjeet portfoliosta) Opiskelija voi halutessaan lähettää annetut tehtävät sähköpostissa liitetiedostoina opetta-jalle. Työt voi palauttaa myös henkilökohtaisesti. Ohjeita ja neuvoja voi kysyä opettajalta joko sähköpostitse tai henkilökohtaisesti.

Kurssiin kuuluu 3 - 4 lähiopetuskertaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. 1.kerralla tutustutaan kirjavalikoimiin valitaan alustavasti aihepiiri ja lähestymistapa sovitaan etätehtävistä etätehtävät saa halutessaan sähköpostina tai suoraan opettajalta sovitaan alustavasti aikataulusta 2. kerralla kirjallinen tai suullinen kuulustelu sovituista teoksista

56

aikataulun tarkistaminen 3. - 4. kerralla kirjallinen tai suullinen kuulustelu tarpeen mukaan portfolion luovutus

Kurssin arviointi Kurssi on luonteeltaan soveltava kurssi. se arvioidaan asteikolla 1 - 5. Kurssista saa erilli-sen todistuksen. Jokainen kurssin osasuoritus arvioidaan erikseen. Kuvataiteen opettaja arvioi mahdollisen kuvitustyön.

AI13 Lehtikurssi Soveltava kurssi

Opiskelija oppii lehden tekemisen perusteet ja harjaantuu median käyttäjänä. Kurssilla tehdään koulun oma julkaisu. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Aamulehden kanssa.

Keskeiset sisällöt • Journalismin periaatteet • Lehtitekstien kirjoittaminen käytännössä, tekstien tekeminen juhlalehteen • Vierailu lehtipainossa ja/tai lehden toimituksessa • Valokuvaus • Lehden taittaminen • Lehden viimeistely Kurssista annetaan suoritusmerkintä. Kurssia ei voi tenttiä.

Koulukohtaiset syventävät kurssit AI14 ja AI15 Kielenhuollon kurssit I ja II Syventävä kurssi

Kurssin voi suorittaa kahtena puolikkaana kurssina tai siitä voi suorittaa vain jomman-kumman puolikkaan.

Ensimmäinen puolikurssi (AI14) on tarkoitettu niille ykkösvuotisille opiskelijoille, jotka kaipaavat harjoitusta oikeinkirjoituksen perusasioissa. Kurssilla kerrataan sellaisia kielen-huollon ja kirjoittamisen keskeisiä asioita, joiden osaamisesta on hyötyä paitsi esseekir-joituksessa myös mm. reaalikokeiden esseevastauksissa. Tällaisia ovat esim. yhdyssanat, välimerkit, virkerakenteet ja pronominien viittaussuhteet. Kurssi suositellaan valittavaksi vasta AI2-kurssin jälkeen. Mainitulta kurssilta myös ohjataan AI14-kurssille, jos se opet-tajan mielestä on tarpeen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S, eikä sitä ole tarkoitettu suoritettavaksi itsenäi-sesti.

Kurssin ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan tuntien ajankohdat, joita ei ole sidot-tu mihinkään tuntipaikkaan.

57

Toinen puolikurssi (AI15) on tarkoitettu abiturienteille, jotka haluavat vahvistaa oikein-kirjoitustaitojaan ennen kevään ylioppilaskoetta ja kerrata myös haasteellisempia kielen-huollon asioita. Kurssilla käydään läpi myös sellaisia kielenhuollon peruskäsitteitä, joista mahdollisesti on hyötyä ylioppilaskokeessa. Kurssille voi osallistua, vaikka ei olisikaan suorittanut ykkösvuoden puolikurssia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S, eikä sitä ole tarkoitettu suoritettavaksi itsenäi-sesti. Kurssin ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan tuntien ajankohdat, joita ei ole sidot-tu mihinkään tuntipaikkaan.

58

Toinen kotimainen kieli

Ruotsi • Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa

heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuu-den kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämys-tään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuu-riaine.

• • Opetuksen tavoitteet • • Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) ta-

sot seuraavasti:

Oppimäärä Kuullun ym-märtäminen

Puhuminen Luetun ymmär-täminen

Kirjoittaminen

B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 • • Tavoitteena on myös, että opiskelija • osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla • osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin • tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana • osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tar-

koituksenmukaisin strategioin.

• Arviointi • Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotus-

ten mukaisesti. • • Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun- ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä

sekä jatkuva näyttö. Opetukseen osallistuminen ja läsnäolo oppitunneilla on osa arviointia. Taitotasoasteikkoja voidaan käyttää opiskelijoiden arvioinnin ja itsearvioinnin välineenä. Niiden avulla opiskelija saa kattavan kuvan kielitaidostaan. Opiskelijoita ohjataan itsearvioi-maan erityisesti kurssin painopistealueita. Opiskelijan päättöarvosanaan voivat vaikuttaa ko-rottavasti koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla, mutta ne eivät voi vaikuttaa alentavasti opiskelijan päättöarvosanaan. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S (hyväksytty) / H (hylätty).

• Kurssit • Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kult-

tuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden kä-

59

sittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

• Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanas-ton tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen mate-riaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tu-lee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

• • Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan

tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehit-tymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

• Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyk-

sessä. Koulukohtainen syventävä kurssi RUB8 (Abikurssi) suoritetaan syventävän RUB7:n jälkeen tai samanaikaisesti. Syventävä kurssi RUB9 voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen.

• Lukion ulkopuolella suoritetuista kursseista opiskelijan on toimitettava etukäteen tarkka kurssikuvaus aineenopettajalle, jolloin opettaja vertaa, vastaako ko. kurssi jotain lukion kurs-sia. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa ko. kurssin koe. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija toimittaa suorittamastaan kurssista todistuksen opettajalle.

• • Kurssien 1 - 5 itsenäinen suorittaminen on mahdollista erityistapauksissa, joista on sovittava

opettajan kanssa. Syventäviä kursseja ei voi tenttiä. Jos opiskelija suorittaa kurssin itsenäises-ti, hän on velvollinen raportoimaan suoritustensa etenemisestä opettajalle sovitun aikataulun mukaisesti. Opiskelija laatii oman opiskelusuunnitelman, josta näkyy, että hän on sisäistänyt kurssin tavoitteet.

•

60

• Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1) • • Pakolliset kurssit •

RUB 1 Koulu ja vapaa-aika Pakollinen kurssi

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusra-kenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

• Arviointi • Numeroarvostelu (4-10). Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. • • Aihekokonaisuudet • Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Pakollinen kurssi

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jat-ketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkaste-lua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Arviointi

Numeroarvostelu (4-10) Arvioinnissa painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. Opiskelija kirjoittaa esim. sähköpostiviestejä ja lyhyitä kirjeitä. Tar-kemmat arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

Aihekokonaisuudet Hyvinvointi ja turvallisuus, Viestintä ja mediaosaaminen RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Pakollinen kurssi

• Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi

pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmär-tävän lukemisen strategioita.

•

61

• Kurssilla opitaan kuvailemaan suomalaisia ja Suomea: sen asukkaita, luontoa, historiaa, kult-tuuria ja suomalaista osaamista. Oman kotiseudun ja sen ihmisten kuvaaminen sekä suullisesti että kirjallisesti ovat kurssin keskeisiä teemoja.

• Arviointi • Numeroarvostelu (4-10). Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. • • Aihekokonaisuudet • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Teknolo-

gia ja yhteiskunta. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Pakollinen kurssi

• Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiske-

lussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.

• • Kurssilla vahvistetaan erityisesti suullista kielitaitoa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä perusteluineen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja asi-oista sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelijan tulisi myös pystyä ilmaisemaan omia tunte-muksiaan ja mielialojaan sekä reagoimaan asianmukaisesti keskustelutilanteissa toisten vies-teihin.

• Arviointi • Numeroarvostelu (4-10). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn ilmaista mie-

lipiteensä sekä suullisesti että kirjallisesti. Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa.

Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Hyvinvointi ja turvallisuus, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Teknologia ja yhteiskunta.

RUB5 Elinympäristömme Pakollinen kurssi

• Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonai-

suudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tar-joavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strate-gioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

• • Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttista materiaalia, joka liittyy

kurssin aiheisiin. Samalla harjoitellaan olennaisen tiedon etsimistä ja tiivistämistä sekä luetun että kuullun osalta. Kielen sopivuuteen eri tilanteissa kiinnitetään erityistä huomiota. Harjoi-tellaan tuottamaan erilaisia tekstejä: raportti, puhe, yleisönosastokirjoitus.

• Arviointi • Numeroarvostelu (4-10). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erilaisiin kielen käyttötilantei-

siin sekä luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen. Arviointiperusteet sel-vitetään tarkemmin kurssin alussa.

62

• Aihekokonaisuudet • Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja me-

diaosaaminen.

• Syventävät kurssit • Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin Syventävä kurssi

• Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa op-pimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti (puhumisen taitotasovaatimus B1.1).

• • Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurs-

sien aihepiirit. Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan kertaamalla rakenteita ja sanastoa suu-reksi osaksi suullisin tehtävin. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttöti-lanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla (erilaiset kuullun ymmär-tämisen harjoitukset).

• • Arviointi • Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Arviointi perustuu OPH: n tuottamasta suullisen kielitai-

don kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin, joista osa voi olla myös kirjallisia. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

• • Kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan erikseen numeroin käyttäen asteikkoa 4-

10. Koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä, taitoa tiivistää tekstiä ruotsiksi ja keskustelutaitoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättö-todistuksen liitteeksi.

RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Syventävä kurssi

• Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitel-lään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamis-ta ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.

• • Kurssin suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja argumen-

tointia. Tavoitteena on että, opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita eri viestimistä. Opiskelijaa ohjataan käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen stra-tegioita. Lisäksi tutustutaan ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin.

• Arviointi

63

• Numeroarvostelu (4-10). Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. Arvioinnis-sa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monta kielen eri osa-aluetta.

• • Aihekokonaisuudet • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja

mediaosaaminen. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB8 Abikurssi Syventävä kurssi

Kurssilla opiskelija vahvistaa kielitaitonsa eri osa-alueita menestyäkseen mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Kurssilla kerrataan rakenteita ja sanastoa, harjoitellaan pu-heen ja tekstin ymmärtämistä sekä kirjoittamista. Kurssi voi myös painottua johonkin kielitaidon osa-alueeseen opiskelijaryhmän toiveiden mukaisesti.

Arviointi:

Numeroarvostelu (4-10). Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon eri osa-alueet. Kurssia ei voi tenttiä. Muissa oppilaitoksissa suoritetuista kertauskursseista voi saada abikurssin suoritusmer-kinnän esittämällä kurssitodistuksen ja selvityksen kurssin ohjelmasta ja kurssin kestosta sekä osallistumalla abikurssin loppukokeeseen.

Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Viestintä ja mediaosaaminen

64

RUB9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Syventävä kurssi

• • Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja

kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

• Opiskelijat valitsevat jonkun pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan, arkkitehdin tms. tai pohjoismaisen ilmiön, johon he perehtyvät ja laativat kirjallisen tai suullisen tuotoksen. Opiskelijat opettelevat yhdistämään ja tiivistämään eri lähteistä poimittuja tietoja omiin teksteihinsä. Kurssilla vahvistetaan toimivan peruskielitaidon valmiuksia erityisesti kirjal-lisen ja suullisen tuottamisen osalta.

Arviointi

Numeroarvostelu (4-10). Opettaja antaa kurssiarvosanan tuotosten, työprosessin ja mah-dollisen kokeen/kokeiden perusteella. Kurssia ei voi tenttiä.

• • Aihekokonaisuudet • Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.

RUB10 Starta på nytt Syventävä kurssi Kurssi on lukion alkuvaiheeseen sijoittuva monipuolinen kertauskurssi, jonka avulla vahvistetaan ai-empia ja lukion ensimmäisillä kursseilla opittuja perustietoja ja –taitoja. Kurssin painopiste on perus-kielioppiasioissa ja keskeisessä perussanastossa, lisäksi harjoitellaan kuullun ymmärtämistä ja kirjoit-tamista. Kurssin alkaessa on mahdollisuus suorittaa lähtötasotesti. Arviointi Numeroarvostelu (4-10) tai Suoritus-merkintä. Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa.

65

Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Täl-löin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista vies-tinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Kieli jaop-pimäärä

Kuullun ym-märtäminen Puhuminen Luetun ym-

märtäminen Kirjoittaminen

Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1-B1.2 B1.1 B1.2 B1.1-B1.2

Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1-A2.2 A2.2-B1.1 A2.1-A2.2

Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 Muut kielet B3 A2.1-A2.2 A2.1 A2.1-A2.2 A1.3-A2.1

Tavoitteena on myös, että opiskelija

• osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla • osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin • tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana • osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tar-

koituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla

66

voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sa-naston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoite-taan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tu-lee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli LA = latinan kieli RA = ranskan kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli IA = italian kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2.

67

ENA Englanti Kurssien arviointi Kurssit ENA1-ENA8 ja ENA10 arvostellaan numeroin. Kaikkien kurssien arvioinnissa otetaan huomi-oon sanaston laajentaminen, rakenteiden hallinta ja tekstin ymmärtäminen sekä kirjallinen tuottaminen. Kursseissa ENA4-ENA8 arvioinnissa otetaan huomioon myös kuullun ymmärtäminen kurssin alussa ilmoitettavalla tavalla. Suullinen kielitaito arvioidaan kurssissa 8. Kursseista ENA9 ENA12 saa suori-tusmerkinnän.

Kurssien itsenäinen suorittaminen Pakolliset kurssit ENA1 ja ENA6 sekä kaikki syventävät kurssit (ENA7-ENA12) tulee suorittaa osallis-tumalla luokkaopetukseen. Erityistapauksessa opiskelija voi tenttiä jonkin muista pakollisista kursseista opettajien harkinnan mukaan. Tällöin opiskelija saa yksityiskohtaiset tenttiohjeet, joita on noudatettava.

Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Pakollinen kurssi

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusra-kenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan myös omien opiskelutaitojen kehittämistä. Ai-hepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymi-seen ja ihmissuhteisiin. Aihekokonaisuus ”Hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökul-mia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita, ja kieli on epämuodollisempaa.

ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Pakollinen kurssi

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan raken-teiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yh-teydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävi-en avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

ENA3 Opiskelu ja työ Pakollinen kurssi

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitellaan myös muodollisten tilantei-den vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä, mm. työnhakuprojektissa.

ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

68

Pakollinen kurssi

Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, esimerkiksi pääasioiden etsiminen tekstistä ja tiivis-telmän laatiminen. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erityyppisiä tekstejä.

ENA5 Kulttuuri Pakollinen kurssi

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja harjoitellaan tekstin lukemista vaativalla tasolla. Opiskelijoita voidaan myös ohjata tutustumaan englanninkieliseen kirjallisuuteen. Opiskelijat voivat valmistaa valitsemastaan kulttuurialaan liittyvästä aiheesta laajahkon tuotoksen ja esitellä sen.

ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Pakollinen kurssi

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioi-den harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua monipuolisilla kirjoitustehtävillä.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Syventävä kurssi

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla opiskelijoiden suullista kielitai-toa vahvistetaan ja harjoitellaan erilaisten tekstien monipuolista käsittelyä ja tuottamista. Kielitaidon eri osa-alueita painotetaan ylioppilaskirjoituksiin suuntautuen. Kurssilla voi-daan laatia suullinen tai kirjallinen projektityö, joka otetaan huomioon arvioinnissa kurs-sin alussa sovittavalla tavalla.

ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Syventävä kurssi

Kehitä suullista kielitaitoasi ja opi selviytymään puhetilanteista tyylikkäästi. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa monipuolisesti ja in-nostavasti kuuntelua, kirjoittamista ja rakenteita unohtamatta. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat siten, että samalla kerrataan aiempien kurssien keskeisintä sanastoa. Kurssi on tarkoitettu toisen (ja kolmannen) vuoden opiskelijoille. Ryhmään voidaan ottaa 20 opiskelijaa. Kurssilla käytetään joko opettajan omaa materiaalia tai oppikirjaa (Open Road 8).

69

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10). Kurssiarvosana määräytyy puhekokeen ja muiden kurssisuoritusten sekä jatkuvan näytön perusteella. Puhekoe perustuu Opetushallituksen testeihin, ja puhekokeesta saa erillisen todistuksen. Myös puhekoe arvostellaan numeroin (4-10).

Koulukohtaiset syventävät kurssit

ENA9 Abikurssi Syventävä kurssi

Kurssi on tarkoitettu kertaukseen ja ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen. Kurssilla vahvistetaan opiskelijoiden kielitaidon eri osa-alueita, esimerkiksi kertaamalla englannin kielen keskeisiä rakenteita ja harjoittelemalla kuullun ja luetun ymmärtämistä monipuoli-sesti. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan ylioppilaskokeen kirjoitustehtävien tyyppisillä teh-tävillä. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

ENA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Syventävä kurssi

. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan ajankohtaisia yhteis-kunnallisia asioita eri viestimistä. Kurssilla painotetaan kielitaidon eri osa-alueita moni-puolisesti, ylioppilaskirjoituksiin suuntautuen. Numeroarviointi.

ENA11 Kertauskurssi alkaville Syventävä kurssi

Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joiden kielitaidossa on ilmennyt puutteita ENA1-kurssilla. Kurssin tavoitteena on kerrata kieliopin perusasiat, vahvistaa sanavarastoa ja tekstin ymmärtämistä sekä erityisesti parantaa opiskelijoiden opiskelutai-toja. Kurssiin kuuluu suullisia ja kirjallisia tehtäviä sekä loppukoe. Ryhmään voidaan ot-taa 12 opiskelijaa. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin. Arvosana perustuu kurssin aikana suoritettuihin tehtäviin ja loppukokeeseen

70

ENA12 Englannin kirjoituskurssi Syventävä kurssi

Kurssi on suunnattu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille, jotka haluavat hioa kirjoi-tustaitojaan. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä, mm. tiivistelmä, kirje, puhe, kuvaileva teksti, pakina, sekä runsaasti luovia kirjoitustehtäviä. Tavoitteena on sanavaraston laajentaminen ja sujuvan englannin kirjoittamisen kehittäminen. Kurssilla ei tarvita oppikirjaa. Kirjoitustehtävien pohjana voi olla opettajan materiaali tai opiskelijan itsensä hankkima materiaali. Arviointi Suoritusmerkintä, kun opiskelija on tehnyt kurssin alussa esitellyn suunnitelman mukaiset suoritukset annetussa aikataulussa. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää myös aktiivis-ta läsnäoloa.

71

SAA Saksa Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit SAA1 Jugendliche und ihre Welt Pakollinen kurssi

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusra-kenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät joka-päiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa nä-kökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen il-maisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

Aihepiirit • jokapäiväinen elämä, ihmissuhteet, harrastukset • nuorten elämänasenne • tulevaisuuden pohdinta

Tavoitteet • rohkaistaan puhumaan saksaa • opitaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä

Aihekokonaisuudet • hyvinvointi ja turvallisuus • kulttuuri-identiteetti, kulttuurituntemus

Strategiat ja opiskelutaidot • puheviestintätaidot (suullinen vuorovaikutus, kuullun ymmärtäminen) • ymmärtävä lukeminen • viestien kirjoittaminen, lyhyt kuvaus omasta elämästä

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAA2 Kommunikation und Freizeit Pakollinen kurssi

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan raken-teiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yh-teydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistai-toa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Aihepiirit • nuorten elämäntilanteita • monikulttuurinen saksalainen yhteiskunta • oma maa ja kulttuuri

72

• uuden teknologian ja median merkitys nuorten vapaa-ajanvietossa Arviointi

Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

Tavoitteet • saksankielisen alueen tuntemus • monikulttuurinen yhteiskunta ja vähemmistöt • uuden teknologian mahdollisuudet • verbien ja substantiivin sijamuotojen käyttö

Aihekokonaisuudet • viestintä ja mediaosaaminen • hyvinvointi ja turvallisuus • kulttuuri-identiteetti ja kulttuurintuntemus

Strategiat ja opiskelutaidot • ymmärtävä lukeminen • sanaston elaborointi • puheviestinnän harjoittelu, kulttuurierot • sähköpostiviesti, epävirallinen kirje tai viesti

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAA3 Lernen und Arbeiten Pakollinen kurssi

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilantei-den vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalai-suus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.

Aihepiirit • koulu ja koulutus • vaihto-oppilasvuosi • työelämä (esimerkiksi kesätyö)

Tavoitteet • opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja työelämään liittyvää sanastoa • vahvistaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja kurssin aiheista • oppia adjektiivien taivutus ja pronomineja

Aihekokonaisuudet • aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys • turvallisuus ja hyvinvointi

Strategiat ja opiskelutaidot • ymmärtävä lukeminen, mind map, tiivistäminen, sanojen selittäminen, tiedonhaku Interne-

tistä • opiskelusta ja työstä kertominen

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

73

SAA4 Gesellschaft und die Welt um uns Pakollinen kurssi

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökoh-tana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalai-suus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssil-la harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitel-laan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Aihepiirit

• erilaiset yhteisöt ja yksilön rooli niissä • yhteiskunnan rakenteet • Suomi-tietous

Tavoitteet • yksilön ja yhteisön elämän kuvaaminen • omasta maasta ja kotipaikasta kertominen • substantiivien rakenteita, verbioppia ja pronomineja

Aihekokonaisuudet • aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys • hyvinvointi ja turvallisuus

Strategiat ja opiskelutaidot • vaativankin tekstin ymmärtävä lukeminen (esim. pääkäsitteiden etsiminen) • mid map, tiivistäminen • merkityksen päättely • kirjallinen tiivistelmä

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAA5 Kultur Pakollinen kurssi

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin ai-heiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Aihepiirit • kulttuurin käsite, kommunikaatiokulttuuri, elokuva, musiikki, kirjallisuus, median maail-

ma, Saksa-tietous, oman maan kulttuuri Tavoitteet

• eri taiteiden sanastoa • saksankielinen kommunikaatiokulttuuri • oman maan kulttuuri • adjektiivit ja partisiipit • verbien ja adjektiivien rektion hallinta • sanajärjestys

74

Aihekokonaisuudet • kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus • viestintä ja mediaosaaminen

Strategiat ja opiskelutaidot • tekstin ymmärtäminen, tiivistäminen • kirja- ja elokuva-arvostelu, esityksestä kertominen (salkkutyöskentelyä) • mielipiteen ilmaisu, keskustelun aloitus ja ylläpito, pieni suullinen esitys

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAA6 Wissenschaft, Wirtschaft und Technik Pakollinen kurssi

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknolo-gia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Aihepiirit • luonto, sen tila ja suojelu • maailmantalous • tieteen esimerkkejä ja teknologian mahdollisuuksia

Tavoitteet • oppia aihepiireihin liittyvien tekstien sanastoa • vahvistaa vaativienkin tekstien ymmärtävää lukemista • partisiipit ja infinitiivin käyttö

Aihekokonaisuudet • teknologia ja yhteiskunta • viestintä ja mediaosaaminen • hyvinvointi ja turvallisuus

Strategia ja opiskelutaidot • lukemisstrategioita • kirjallinen ilmaisu (esimerkiksi tapahtuneesta kertominen) • esitteleminen • lyhyen artikkelin kirjoittaminen • osallistuvan kirjoituksen, esim. mielipiteen, valituksen, ohjeen, pyynnön laatiminen

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

75

SAA7 Natur und nachhaltige Entwicklung Syventävä kurssi

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAA8 Besser sprechen und verstehen Syventävä kurssi

• Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa saksan kielen A-oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on lisätä rohke-utta ilmaista ajatuksiaan saksan kielellä ja uskoa kykyihinsä itsenäisenä kielen käyttäjänä. Pu-humisen harjoitteleminen nivotaan yhteen kuuntelun, lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, mi-kä vastaa arkielämän kielitaitotarpeita ja tukee menestymistä kirjallisessa yo-kokeessa.

• Aihepiirit liittyvät ajankohtaisiin, kiinnostaviin aiheisiin sekä edellisten kurssien sisältöihin, jolloin aiemmin opittu sanasto kertaantuu. Kurssilla edetään arkipäivän tilanteiden harjoitte-lusta aina sanastoltaan vaativienkin tekstien pohjalta tehtäviin harjoituksiin.

• Kurssilla kiinnitetään huomiota nimenomaan puhutussa kielessä käytettäviin rakenteisiin, ku-ten kohteliaisuusmuotoihin (esim. konditionaali ja sinuttelu/ teitittely). Pääsääntöisesti puhut-tu kieli on kirjoitettua kieltä yksinkertaisempaa rakenteeltaan.

• Arviointi • Kurssin lopussa pidetään Opetushallituksen suullinen koe, josta saa erillisen todistuksen luki-

on päättötodistuksen yhteydessä. Kurssiarvosana muodostuu Opetushallituksen suullisen ko-keen arvosanasta, muista kurssin alussa sovittavista tuotoksista ja jatkuvasta näytöstä. Sekä kurssi että suullinen koe arvioidaan asteikolla 4-10.

Koulukohtainen syventävä kurssi SAA 9 Übung macht den Meister Syventävä kurssi Tavoitteet

Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen ja kertaukseen. Vahviste-taan oppilaiden kielitaidon eri osa-alueita tarpeen mukaan.

Sisältö

Käsitellään ajankohtaisia tekstejä monipuolisesti, harjoitellaan tekstin ja kuullun ymmär-tämistä sekä kirjallista tuottamista.

Arviointi Jatkuva näyttö, studioharjoitukset ja kirjoitelmat sekä kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Kurssia ei voi tenttiä. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

76

77

RAB2 Ranska Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Syventävät kurssit RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Syventävä kurssi

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla paino-tetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajen-netaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B2-ranskaa. Tenttimi-nen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

RAB22 Meillä ja muualla Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, histo-ria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämis-tä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B2-ranskaa. Tenttimi-nen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

RAB23 Ennen ja nyt Syventävä kurssi

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ai-heina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

78

RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suul-lista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

RAB25 Kulttuuri Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

Arviointi: Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

RAB26 Yhteinen maapallomme Syventävä kurssi

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon ti-laan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painote-taan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullises-ti ja kirjallisesti.

Arviointi: Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10.

Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB27 Tiede ja tekniikka Syventävä kurssi

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

79

RAB28 Luonto ja kestävä kehitys Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja koh-dekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

80

SAB2 Saksa Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

Syventävät kurssit

SAB21 Freizeit und Hobbys • (kurssitarjottimella koodilla SAB1)

Syventävä kurssi

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla paino-tetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajen-netaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAB22 Bei uns und anderswo

• (kurssitarjottimella koodilla SAB2) Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, histo-ria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtä-mistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitel-laan viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAB23 Früher und heute

• (kurssitarjottimella koodilla SAB3) Syventävä kurssi

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ai-heina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

81

SAB24 Lernen und Zukunftspläne • (kurssitarjottimella koodilla SAB4)

Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suul-lista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAB25 Kultur

• (kurssitarjottimella koodilla SAB5) Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAB26 Unsere gemeinsame Erde • (kurssitarjottimella koodilla SAB6)

Syventävä kurssi

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon ti-laan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painote-taan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullises-ti ja kirjallisesti.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

SAB27 Wissenschaft und Technik

• (kurssitarjottimella koodilla SAB7) Syventävä kurssi

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

82

SAB28 Natur und nachhaltige Entwicklung • (kurssitarjottimella koodilla SAB8)

Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja koh-dekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

• Koulukohtainen syventävä kurssi

SAB29 Übung macht den Meister

• (kurssitarjottimella koodilla SAB9) Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet

Intensiivikurssi, jossa kerrataan kielioppia, harjoitetaan ainekirjoitusta ja tekstin- ja kuul-lunymmärtämistaitoja, aineistona käytetään vanhoja yo-kokeita.

Arviointi Jatkuva näyttö, studioharjoitukset ja kirjoitelmat sekä kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Kurssia ei voi tenttiä. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

83

EAB3 ESPANJA Lukiossa alkava oppimäärä (B3) EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Syventävä kurssi

• Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssil-la opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

• Arviointi

Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-espanjaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

EAB32 Näin asiat hoituvat Syventävä kurssi

• Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten os-toksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointi-palveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

• Arviointi • Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos

opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-espanjaa. • Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla

EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Syventävä kurssi

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssil-la painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

• Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

EAB34 Meillä ja muualla

84

Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, histo-ria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtä-mistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitel-laan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

EAB35 Ennen ja nyt Syventävä kurssi

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ai-heina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10.

Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suul-lista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10.

Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

EAB37Kulttuuri Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

EAB38 Yhteinen maapallomme Syventävä kurssi

85

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös me-diatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten se-lostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10.

Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

Koulukohtaiset syventävät kurssit EAB39 Suullisen kielitaidon kurssi Syventävä kurssi

Kurssi on tarkoitettu espanjaa vähintään 3 kurssia suorittaneille oppilaille. Kurssin tavoit-teena on suullisen kielitaidon monipuolinen kehittäminen erilaisten aktiviteettien, esitys-ten ja harjoitustenavulla. Kurssiin liittyy myös kirjallisia tehtäviä, joita käytetään suullis-ten harjoitusten pohjana.

Kurssin arviointi Kurssiarvosana pohjautuu läsnäoloon ja annettujen tehtävien hyväksyttävään suorittami-seen kurssin alussa sovittavalla tavalla. Kurssi voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä S.

EAB310Abikurssi Syventävä kurssi

Intensiivikurssi, jonka aikana kerrataan keskeinen kielioppi, harjoitellaan ainekirjoitusta ja tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja. Aineistona käytetään myös vanhoja yo-kokeita.

Arviointi

Kurssikoe, studioharjoitukset, kirjoitelmat ja jatkuva näyttö. Kurssi voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä S.

Kurssia ei voi tenttiä.

86

IAB3 Italia • Lukiossa alkava oppimäärä (B3)

Syventävät kurssit IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Syventävä kurssi

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vas-taavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ih-missuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteis-ta. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

Arviointi

Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan piketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-italiaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

IAB32 Näin asiat hoituvat Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ku-ten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-italiaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

87

IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Syventävä kurssi

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssil-la painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

IAB34 Meillä ja muualla Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, histo-ria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtä-mistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitel-laan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

IAB35 Ennen ja nyt Syventävä kurssi

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ai-heina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

88

IAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suul-lista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

IAB37 Kulttuuri Syventävä kurssi

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

IAB38 Yhteinen maapallomme Syventävä kurssi

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös me-diatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten se-lostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Arviointi

Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luval-la.

89

Koulukohtaiset syventävät kurssit IAB39 Suullisen ja kirjallisen kielitaidon kurssi Syventävä kurssi

Kurssin tarkoituksena on harjaannuttaa monipuolisesti toisaalta kirjallisen kielitaidon eri osa-alueita, toisaalta suullisia taitoja. Kurssilla kirjoitetaan aineita, lisätään kieliopillista tarkkuutta ja laajennetaan sanastoa. Suullista kielitaitoa hiotaan käytännön tilanteiden har-joituksilla. Arvostelu: 4-10

IAB310Abikurssi Syventävä kurssi

Intensiivikurssi, jonka aikana kerrataan keskeinen kielioppi, harjoitellaan ainekirjoitusta ja tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja. Aineistona käytetään myös vanhoja yo-kokeita.

Arviointi Kurssikoe, studioharjoitukset, kirjoitelmat ja jatkuva näyttö. Kurssia ei voi tenttiä.

90

RAB3 Ranska Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Syventävä kurssi

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vas-taavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ih-missuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteis-ta. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

Keskeisimmät perusrakenteet: Artikkelit, substantiivien suku ja luku, adjektiivin taipumi-nen, lukusanat 0-69, keskeisimmät epäsäännölliset verbit, ja 1 säännöllinen verbiluokka (preesens + passe compose), demonstratiivipronominit, lähifutuuri, omistuspronominit ja il y a-rakenne.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-ranskaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

RAB32 Näin asiat hoituvat

• (kurssitarjottimella koodilla FR2) Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ku-ten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Keskeisimmät perusrakenteet: 2. ja 3. verbiluokka (preesens ja passe compose), reflek-siiviverbit, partitiivi, komparatiivi, objektipronominit, lukusanat 70-100, avoir besoin de -rakenne, etre en train de -rakenne, imperatiivi ja kieltosanat.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-ranskaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla.

Kurssit RAB33 – RAB310 ks. RAB21 – RAB28

91

SAB3 Saksa Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit SAB31 Guten Tag, Schön Sie zu treffen Syventävä kurssi

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vas-taavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ih-missuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteis-ta. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Arviointiperusteet selvitetään kurs-sin alussa. Kurssia ei voi tenttiä.

SAB32 So wird’s gemacht Syventävä kurssi

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielen-käyttötilanteissa ku-ten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain pe-rustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa.

Kurssit SAB33 – SAB311 ks. SAB21 – SAB29

92

Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa mate-maattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kir-joitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdolli-suuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuk-sensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

• Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskeli-jaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opis-kelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetel-mien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

• Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen Käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vas-taavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Kurssit arvioidaan numeroarvostelulla 4 – 10. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan joko suori-tusmerkinnällä tai numerolla. Opiskelija voi tenttiä matematiikan kursseja perustellusta syystä keskusteltuaan asiasta ensin matemaat-tisten aineiden opettajien kanssa.

93

MAA Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään ma-temaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematii-kan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tie-teessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin • kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa • rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriitti-

seen arviointiin • ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esit-

tämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvosta-maan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

• oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena • kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan • harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksu-

mia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pä-tevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.

• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustra-tegioita

• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietoläh-teitä.

Pakolliset kurssit MAA1Funktiot ja yhtälöt

• (kurssitarjottimella koodi MA1) Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan • syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään • tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä • syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita • oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

Keskeiset sisällöt • potenssifunktio • potenssiyhtälön ratkaiseminen • juuret ja murtopotenssi • eksponenttifunktio

94

MAA2Polynomifunktiot

• (kurssitarjottimella koodi MA2) Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita • oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää • oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman po-

lynomien jakolaskua • oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

Keskeiset sisällöt

• polynomien tulo ja binomikaavat • polynomifunktio • toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä • toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen • toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin • polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

MAA3 Geometria

• (kurssitarjottimella MA3) Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita • ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, • yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometri-

aa. Keskeiset sisällöt

• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus • sini- ja kosinilause • ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria • kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemi-

nen

95

MAA4 Analyyttinen geometria • (kurssitarjottimella MA4)

Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsittei-den välille

• ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

• syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöi-tä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

• vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. Keskeiset sisällöt

• pistejoukon yhtälö • suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt • itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen • yhtälöryhmän ratkaiseminen • pisteen etäisyys suorasta

MAA5 Vektorit Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin • oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla • tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden

avulla. Keskeiset sisällöt

• vektoreiden perusominaisuudet • vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla • koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo • suorat ja tasot avaruudessa •

MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja

• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin • perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin • ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman • odotusarvon ja soveltamaan sitä • perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan

96

• normaalijakaumaa. Keskeiset sisällöt

• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma • jakauman tunnusluvut • klassinen ja tilastollinen todennäköisyys • kombinatoriikka • todennäköisyyksien laskusäännöt • diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma • diskreetin jakauman odotusarvo • normaalijakauma

MAA7 Derivaatta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä • omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta mää-

rittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat • osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot • osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhtey-

dessä. • Keskeiset sisällöt • rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö • funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta • polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen • polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Pakollinen kurssi

• • Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liitty-

viä yhtälöitä • tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla • oppii yhdistetyn funktion derivoimisen • tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.

Keskeiset sisällöt • juurifunktiot ja -yhtälöt • eksponenttifunktiot ja -yhtälöt • logaritmifunktiot ja -yhtälöt • yhdistetyn funktion derivaatta • käänteisfunktio • juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot

97

Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla • oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä

sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) • osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x • tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla • ymmärtää lukujonon käsitteen • oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla • osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen

summien avulla.

Keskeiset sisällöt • suunnattu kulma ja radiaani • trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen • trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen • trigonometristen funktioiden derivaatat • lukujono • rekursiivinen lukujono • aritmeettinen jono ja summa • geometrinen jono ja summa

MAA10 Integraalilaskenta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden • integraalifunktioita • ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan • oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla • perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.

Keskeiset sisällöt • integraalifunktio • alkeisfunktioiden integraalifunktiot • määrätty integraali • pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

98

Syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka

• (kurssitarjottimella MA 11) Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla • ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita • oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista • oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin • osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla • osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.

Keskeiset sisällöt • lauseen formalisoiminen • lauseen totuusarvot • avoin lause • kvanttorit • suora, käänteinen ja ristiriitatodistus • kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö • Eukleideen algoritmi • alkuluvut • aritmetiikan peruslause • kokonaislukujen kongruenssi

MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla • likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa • ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti • oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät • oppii algoritmista ajattelua • harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä • oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.

Keskeiset sisällöt • absoluuttinen ja suhteellinen virhe • Newtonin menetelmä ja iterointi • polynomien jakoalgoritmi • polynomien jakoyhtälö • muutosnopeus ja pinta-ala

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syventävä kurssi

99

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan • täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennä-

köisyysjakaumien tutkimiseen • tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. • Keskeiset sisällöt • funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen • jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia • funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä • epäoleelliset integraalit • Koulukohtaiset syventävät kurssit

MAA14 Kertauskurssi I Syventävä kurssi

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa ja syventää pitkän matematiikan pakollisten kurssien 1-5 pääkohdat • rakentaa yhteyksiä oppimäärän eri osien ja aihepiirien välille • vahvistaa laskennallisia ja matemaattisia valmiuksia • ymmärtää tehtävien ratkaisutapoja sekä geometrian että vektorilaskennan näkökulmasta

Keskeiset sisällöt • pakollisessa oppimäärässä kursseilla 1-5 käytetyt matemaattiset menetelmät

MAA15 Funktioiden ja yhtälöiden perusteet Syventävä kurssi

• • Pitkän matematiikan opiskelu aloitetaan tällä kurssilla. • • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • syventää perusasteella opittuja asioita • pohjustaa matematiikan opiskelua lukiossa • Keskeiset sisällöt • prosenttilaskentaa • yhtälöitä • epäyhtälöitä • yhtälöpareja •

MAA16 Kertauskurssi II Syventävä kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

100

• kertaa ja syventää pitkän matematiikan pakollisten kurssien 6-10 pääkohdat • rakentaa yhteyksiä oppimäärän eri osien ja aihepiirien välille • motivoituu valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin • luo valmiuksia ymmärtää matematiikkaa kokonaisvaltaisesti • Keskeiset sisällöt • pakollisessa oppimäärässä kursseilla 6-10 käytetyt matemaattiset menetelmät • vanhoja preliminääri- ja ylioppilastehtäviä

MAA17 Geometrian jatkokurssi Syventävä kurssi

• Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • syventää geometristen tehtävien ratkaisuperiaatteita • harjoittelee perusteellisemmin matemaattista todistamista • vahvistaa avaruudellista hahmottamiskykyä tutkimalla kolmi-ulotteisia kappaleita • kehittää päättelytaitoja ja itsenäistä ajattelua • Keskeiset sisällöt • sini- ja kosinilauseen syventäminen • ympyrään liittyvien tehtävien syventäminen • ellipsin ja hyperbelin yhtälöt • avaruusgeometrian tehtävät • Pitkän matematiikan opiskelijoille sopii mainiosti suoritettavaksi talousmatematiikan kurssi

MAB7. • Kurssilla pyritään ymmärtämään yhteiskunnan taloudellisia ilmiöitä ja oman talouden hallit-

semista. Kurssilla syvennetään prosentti- ja korkolaskentaa sekä tutustutaan mm. verotukseen, arvopapereihin, valuuttalaskentaan sekä indekseihin. Kurssilla syvennetään myös matemaatti-sen mallin käsitettä sekä optimoinnin periaatteita. Katso tarkemmat tavoitteet ja keskeiset si-sällöt kohdasta MAB7

• • • • • • • • • •

•

Matematiikan lyhyt oppimäärä • • Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitel-

lä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

101

• Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälinee-nä

• saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luotta-maan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja kek-sivään oppimiseen

• hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jat-ko-opinnoille

• sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallin-taa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

• saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta • harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa • tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta • tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä • oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.

• Pakolliset kurssit

MB1 Lausekkeet ja yhtälöt Pakollinen kurssi

• Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja • oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä • ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion kä-

sitteet • vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. • • Keskeiset sisällöt • suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus • ongelmien muotoileminen yhtälöiksi • yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen • ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen • toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

102

MB2 Geometria Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista • ominaisuuksista • vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan • osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.

Keskeiset sisällöt • kuvioiden yhdenmuotoisuus • suorakulmaisen kolmion trigonometria • Pythagoraan lause • kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen • geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

MB3 Matemaattisia malleja I Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä • matemaattisilla malleilla • tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.

Keskeiset sisällöt • lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen • potenssiyhtälön ratkaiseminen • eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

MB4 Matemaattinen analyysi Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin • ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana • osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla • oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän ar-

von. Keskeiset sisällöt

• polynomifunktion derivaatta • polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen • polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen • graafisia ja numeerisia menetelmiä

103

MB5 Tilastot ja todennäköisyys Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja • tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä • perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

Keskeiset sisällöt • jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen • normaalijakauma ja jakauman normittaminen • kombinatoriikkaa • todennäköisyyden käsite • todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä • tarkastellaan tilastollisten taulukoiden ja graafisten kuvien avulla mediaviestintää kriittisesti

MB6 Matemaattisia malleja II Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan • osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä • ymmärtää lukujonon käsitteen • ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. • kahden muuttujan lineaariset yhtälöt • lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen • kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen • lineaarinen optimointi • lukujono • aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

Syventävät kurssit MB7 Talousmatematiikka Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä • saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun • saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun • soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

Keskeiset sisällöt • indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia • taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

104

MB8 Matemaattisia malleja III Syventävä kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta • saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. • Keskeiset sisällöt • trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla • radiaani • tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen • muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina • vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet • koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo • kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla • • Koulukohtaiset syventävät kurssit

MB9 Kertauskurssi I Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää ja kertaa aikaisemmin opittujen pakollisten kurssien 1 - 6 asiat • saa laskurutiinia ja erilaisia laskutekniikoita ratkaisumalleihin • oppii hahmottamaan ja piirtämään geometrian tehtäviä • ymmärtää geometrian merkityksen ympäristössään myös kestävän kehityksen kannalta • oppii tunnistamaan ja käyttämään lineaarista ja eksponentiaalista mallia • oppii soveltamaan derivaattaa käytännön eri tilanteissa • ymmärtää taloudellisia sovellutuksia ja osaa ratkaista niitä lineaarisen optimoinnin avulla

Keskeiset sisällöt • kerrataan pakollisten kurssien 1-6 keskeiset sisällöt • integroidaan aikaisemmin opittu teoria laajempaan yhteyteen • tulkitaan ja arvioidaan ratkaisuja graafisesti ja algebrallisesti

MB 10 Johdantokurssi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii hallitsemaan murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun • oppii potenssilaskusäännöt ja kertaa laskujärjestyssäännöt • saa laskurutiinia toisen asteen yhtälön ratkaisemisessa • hallitsee yksikkömuunnokset sekä suoraan ja kääntäen verrannollisuuden • hallitsee helpommin nopeaa omaksumista ja oppimista pakollisten kurssien aikana

105

Keskeiset sisällöt

• murtolukulaskut • potenssi- ja polynomilaskut sekä laskujärjestyssäännöt • binomineliökaavat eli muistikaavat • toisen asteen yhtälön ratkaisukaava • yksikkömuunnokset • prosentti- ja liuosprosenttilaskut • polynomilaskut

Arvostelu Kurssi arvostellaan suoritettu/hylätty-merkinnällä, ei arvosanoin. MB11 Geometrian jatkokurssi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• parantaa valmiuksia geometrian ratkaisutaidoissa • hahmottaa taso- ja avaruusgeometrian kuvioita ja osaa piirtää niitä • harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kappaleiden geometrisistä ominaisuuksista meitä

ympäröivässä elämässä kestävä kehitys huomioiden • oppii ratkaisemaan vaativia geometrian yo-tehtäviä monipuolisesti • oppii integroimaan muiden kurssien matematiikkaa geometrisissä ratkaisuissa

Keskeiset sisällöt

• geometrian kurssi 3:n käsittelemättömät asiat • vanhat geometrian yo-tehtävät ja niihin liittyvät neliöjuurilaskut, integraalilaskut ja suoran yh-

tälöt MB12 Kertauskurssi II Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• valmistautuu monipuolisesti ylioppilaskirjoituksia sekä jatko-opintoja varten • osaa käsitellä ja laskea vaikeusasteeltaan vaativampia ja laajempia tehtäviä • täydentää aikaisemmilla kursseilla hankkimiaan taitoja ja käyttää niitä yo-tehtävien ratkaisus-

sa • osaa ilmentää ajatteluaan matemaattisesti ja tehdä täsmällisiä merkintöjä

Keskeiset sisällöt • eri sisältöihin liittyvät vanhat yo-tehtävät

106

BI Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuu-teen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyö-dynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuu-desta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskun-nan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttä-vää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee biologian keskeiset käsitteet • tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiota-

sot molekyylitasolta biosfääriin • oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen eri-

laisiin ympäristöihin • ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä • perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriitti-

sesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa • osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia • tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia • tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet • ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että

ihmiskunnan kannalta • tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemi-

en tulevaisuudesta.

• Arviointi Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonai-suuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentely-taitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huo-mioon. Arviointi arvosanoin 4-10

107

Pakolliset kurssit Ensin suoritetaan kurssi 1 ja sitten 2. Molemmat arvostellaan arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentely ja koemenestys.

BI1 Eliömaailma Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan • ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa • ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen • tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle • osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä • tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

Keskeiset sisällöt Biologia tieteenä

• elämän ominaisuudet ja perusedellytykset • biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen • ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus • eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä • geneettinen monimuotoisuus

Evoluutio – elämän kehittyminen • elämän syntyvaiheet • lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat • lajien syntyminen ja häviäminen • nykyinen eliökunta

Miten luonto toimii? • elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus • ekosysteemien rakenne ja toiminta • populaatioiden ominaisuudet • lajien väliset suhteet • eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

BI2 Solu ja perinnöllisyys Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden ra-kenteita

• ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden • osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan • hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen

108

• tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja • sukupolvelta toiselle • tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa • osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet • tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.

Keskeiset sisällöt Solu elämän perusyksikkönä

• miten soluja tutkitaan • erilaisia soluja • solun rakenne ja toiminta

Solun energiatalous • energian sitominen • energian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminen • DNA:n rakenne ja toiminta • proteiinisynteesi

Solujen lisääntyminen • mitoosi ja sen merkitys • solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet • geenit ja alleelit • sukusolut ja niiden synty meioosissa • periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Valtakunnalliset syventävät kurssit Kurssit saa suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Ne arvostellaan arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa ote-taan huomioon tuntityöskentely, harrastuneisuus ja koemenestys. BI3 Ympäristöekologia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon • ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle • hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä • tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös • ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin • tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista • syntyneitä ongelmia • osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset • kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia • kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Keskeiset sisällöt Ekologinen tutkimus

109

ekologisten peruskäsitteiden syventäminen • ekologisen tutkimuksen tehtävä • ympäristön laadun indikaattorit • oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys • biodiversiteetti luonnonvarana • eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu • biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet • aineiden kiertoon liittyvät ongelmat • paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus • pohjoiset metsät • suot • järvet ja virtavedet • Itämeri

Kestävä tulevaisuus • ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat • rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia • ekologisesti kestävä tuotanto • ympäristötekniikan mahdollisuudet

BI4 Ihmisen biologia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperi-aatteet

• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten teki-jöiden vaikutuksia niihin

• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana

• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

• pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vas-taan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

• ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen ter-veyteen

• pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Keskeiset sisällöt Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

• solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys • solujen vanheneminen ja kuolema • syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

110

ruoansulatus ja ravitsemus • hengityselimistö ja hengityksen säätely • veri ja verenkierto • erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino • tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely • umpirauhaset ja hormonit • hermosto ja aistit • lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen • sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus • hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys

• ihmisen evoluutio ja ihminen lajina • perinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit • elimistön puolustusjärjestelmät • ihminen ja mikrobit • myrkylliset aineet ja mutageenit

BI5 Bioteknologia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta • ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa • hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja li-

sääntymisen periaatteet • tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn • tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet

ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet • tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa • pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja • eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

Keskeiset sisällöt Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina

• DNA:n, geenien ja genomien rakenne • entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toiminta • geenin toiminta ja sen säätely • mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet • geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus • geenitutkimus lääketieteessä

111

• geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys

• bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen • bakteerien viljely ja käsittely • mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö Koulukohtaiset syventävät kurssit Kurssin BI6 voi suorittaa missä tahansa lukion vaiheessa. Kurssit BI7 ja BI8 suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena kaikkien muiden biologien kurssien jälkeen BI6 Luonto Syventävä kurssi

Tavoite Opiskelija oppii havainnoimaan ympäröivää luontoa. Opiskelija tunnistaa kasvi- ja eläin-lajeja ja näkee yhteyden lajiston ja sen vaatiman elinympäristön välillä. Opiskelija pystyy toteamaan biodiversiteettiin vaikuttavat seikat ja arvioimaan ihmisen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Opiskelija oppii luonnossa liikkumisen taitoja ja aistii luonnon ainut-laatuisuuden.

Sisältö Kurssi toteutetaan lukuvuoden aikana kaksi kertaa: toinen kurssi järjestetään viikonlop-puvaelluksena lukuvuoden alussa Pirkanmaalla, toinen muutaman päivän vaelluksena La-pissa viikkoa ennen koulun alkua.

Arviointi Kurssin arviointikriteerinä on aktiivinen osallistuminen kurssin retkeen, jonka aikana teh-dään opettajan osoittamia tehtäviä. Retken aikana pidetään opituista asioista kirjallinen koe, josta pitää saada hyväksytty arvosana. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi tenttiä.

BI7 Biologian kertauskurssi Syventävä kurssi Tavoite

Opiskelija ymmärtää opiskelemiensa kurssien osalta biologisia ilmiöitä ja niiden muodos-tamia kokonaisuuksia. Hän oppii biologian ylioppilaskysymysten vastaamistekniikkaa.

Sisältö

Kurssilla opiskelija kertaa opiskelemansa biologian kurssit, huomaa käsiteltyjen asioiden yhteyden toisiinsa ja harjoittelee vastaamista ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin.

112

Arviointi Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista opiskelua, jatkuvaa hyvää tunti-työskentelyä ja läsnäoloa. Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi tenttiä. Kurssi BI7 kannattaa suorittaa biologian kursseista viimeisenä mahdollisimman lähellä ylioppilastutkinnon reaalikoetta

BI8 Biologian työkurssi Syventävä kurssi

Tavoite Opiskelija kertaa kaikkea pakollisilla ja valtakunnallisilla syventävillä kursseilla oppimi-aan asioita käytännönläheisesti. Kurssilla korostetaan biologian empiiristä luonnetta.

Sisältö Kurssin sisältönä on opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan eri biologian kurssien aiheet, kuten ihmisen biologia, solubiologia ja bioteknologia. Kurssilla käytetään paljon video-materiaalia.

Arviointi Kurssin arviointikriteerinä on aktiivinen osallistuminen kurssille ja tuntitehtävien tekemi-nen. Kurssista ei ole koetta. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi tenttiä.

113

GE Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien raken-netta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoi-minnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoi-sena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelli-set aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija op-pii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodos-tamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutok-siin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

• Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kir-jallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

• ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

• osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhtei-ta sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

• osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti

• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

• tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta • tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäris-

tönsä kehitykseen • osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puo-

lesta • toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

• Arviointi

Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioi-da maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

114

Pakolliset kurssit Ensin suoritetaan kurssi 1 ja sitten 2. Molemmat arvostellaan arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentely ja koemenestys.

GE1 Sininen planeetta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä • ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt • osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan • ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta

luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä • ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla • osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailman-

laajuisesti. Keskeiset sisällöt Maantieteellinen ajattelu

• mitä on maantiede? • maantiede luonnontieteenä • maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku • maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne • aurinkokunnan synty ja perusrakenne • Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla • Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä • ilmakehän rakenne ja merkitys • tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä • veden kiertokulku luonnossa • sateiden synty ja jakautuminen • meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto • sää ja sen ennustaminen • lämpö- ja ilmastovyöhykkeet • ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne

• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina • Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet • kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus • ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

115

GE2 Yhteinen maailma Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä il-miöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen

• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä • osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupun-

gistumisen syitä ja seurauksia • osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen

toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mer-kityksen

• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja • tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot • osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti • kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

Keskeiset sisällöt Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

• lähestymistavat ja näkökulmat • maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat • paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus • väestönkehitys ja väestönkasvu • asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen • kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat • luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö • ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous • maatalouden muodot • metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia • raaka-aineet ja energialähteet • teollisuuden sijainti • kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus • liikennejärjestelmät • matkailu ja sen merkitys eri alueilla • maailmankauppa • alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne • ytimet ja periferiat • maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa • keskukset ja vaikutusalueet • kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

116

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys • aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet • kehittyneisyyserot eri aluetasoilla • kansainvälinen yhteistyö • globalisaatio

Valtakunnalliset syventävät kurssit Kurssit voi suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. GE3 Riskien maailma Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannal-ta

• tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri aluei-den riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta • osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa

oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin • tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää • ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä

ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen • tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestä-

vän kehityksen mukaisesti. Keskeiset sisällöt Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

• avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit • luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet • luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puh-

taan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversi-teetin heikkeneminen

• mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin GE4 Aluetutkimus Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kartografian perusteet • tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia

117

• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä

• osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulos-ten julkaisemisessa

• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina • osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta • osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustek- nii-

kan sekä tuntee tekijänoikeudet. Keskeiset sisällöt Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

• kenttähavainnot, kysely ja haastattelu • kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat • numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina • painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-

tallenteina olevat lähteet Paikkatietojärjestelmät

• paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet • esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista • eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus • tutkimusalueen valinta • aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden

avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi • aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luon-

nonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Kurssi GE5 käydään pakollisten kurssien jälkeen. Kurssin GE6 paras ajoitus on maantieteen kursseista viimeisenä mahdollisimman lähellä ylioppilas-tutkinnon reaalikoetta. .

GE5 Maantieteen työkurssi Syventävä kurssi Tavoite

Opiskelija oppii lukemaan maantieteellistä tietoa, käsittelemään sitä ja esittämään tietoja kartalla. Tekemällä harjoitustöitä opiskelija oppii tuntemaan Tamperetta, Suomea ja mui-takin maailman alueita paremmin.

Sisältö

Kurssilla käsiteltävien asioiden teoria on opiskeltu muilla kursseilla. Tälle kurssille luon-teenomaista on itse tekeminen ja kokeminen. Esiin pyritään saamaan luonnonmaantieteen kokeellinen luonne, maantieteen käytännönläheisyys ja sen soveltaminen arkeen. Kurssil-la tehdään parin kanssa muutamia harjoitustöitä, kuten diagrammeja käyttäen paikallisia

118

demografisia tilastotietoja, karttaharjoituksia käyttäen mm. peruskarttoja ja kaupunki-maantieteen harjoitustöitä, joihin kuuluvat omat havainnot kaupungista. Kartat, diagram-mit ja videot ovat oleellinen osa kurssin oppimateriaalia. Kurssilla harjoitellaan myös karttanimistöä.

Arviointi

Kurssin arviointiperustana on aktiivinen osallistuminen kurssille ja sen aikana tehtävien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssista ei ole koetta, eikä sitä voi tenttiä.

GE6 Maantieteen kertauskurssi Syventävä kurssi Tavoite

Opiskelija syventää tietämystään lukion maantieteen oppimäärän sisällöistä. Sisältö

Kurssilla kerrataan kaikki lukion maantieteen pakollisten ja syventävien maantieteen kurssien sisällöt kertauskirjan ja vanhojen ylioppilaskirjoituskysymysten avulla.

Arviointi

Kurssin arviointiperustana on aktiivinen osallistuminen kurssille, tehtävien tekeminen ja koe. Kurssia ei voi tenttiä. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

119

FY Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luon-nossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, vi-deoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksu-maan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnon-tieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitys-tensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maa-ilmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asi-antuntijat. Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa

• hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkei-noelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä

• vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi • jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avul-

la • pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja • ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen • hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan • suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia

sekä soveltamaan niitä • hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan

tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen • tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen

soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.

120

• Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

Pakollinen kurssi

FY1 Fysiikka luonnontieteenä Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja sy-ventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsen-tää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avul-la

• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkey-tyvän mallintamisen kautta

• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille

• tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti • käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.

Keskeiset sisällöt • fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana • aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset • energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamis-

sa prosesseissa • kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tu-

losten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi • voima liikkeen muutoksen aiheuttajana • liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

Syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija

• saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla • tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien

avulla • rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen • tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla • tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin

121

• tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan • tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla • tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.

FY2Lämpö Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt • tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä • saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja • päätöksentekoon.

Keskeiset sisällöt • kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen • paine, hydrostaattinen paine • kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia • mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde • lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia • energiavarat

FY3 Aallot Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaat-teisiin

• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.

Keskeiset sisällöt • harmoninen voima ja värähdysliike • aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen • aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen • heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen • valo, peilit ja linssit • ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

FY4 Liikkeen lait Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja • tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin

lakeihin • ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

122

Keskeiset sisällöt • liikkeen mallit ja Newtonin lait • etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste • liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate • liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate • värähdysliikkeen energia •

FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden las-kennallista hallintaa

• syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. Keskeiset sisällöt

• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen • pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike • pyörimisen liikeyhtälö • pyörimismäärän säilyminen • pyörimisliikkeen energia • ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys • gravitaatio ja gravitaation alainen liike • heittoliike ja planeettojen liike • satelliitit ja niiden käyttö

FY6 Sähkö Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan • osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.

Keskeiset sisällöt • sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa • jännitteen ja sähkövirran mittaaminen • Ohmin laki • Joulen laki • vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait • Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä • kondensaattori, kytkennät ja energia • sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

FY7 Sähkömagnetismi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

123

• syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä • perehtyy sähköturvallisuuteen • syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.

Keskeiset sisällöt

• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä • varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä • induktiolaki ja Lenzin laki • induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio • energian siirto sähkövirran avulla • tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden mää-

rittäminen • värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä • sähköturvallisuus • energiateollisuus

FY8Aine ja säteily Syventävä kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta

ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina • syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tul-

kitsijana. • Keskeiset sisällöt • sähkömagneettinen säteily • röntgensäteily • mustan kappaleen säteily • valosähköilmiö • säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne • atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli • kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio • atomiytimen rakenne • radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus • massan ja energian ekvivalenssi • ydinreaktiot ja ydinenergia • aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu • • Koulukohtainen syventävä kurssi •

FY9 Fysiikan kokonaiskuva Syventävä kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • saa monipuolisen ja mielekkään kuvan fysiikasta

124

• hahmottaa kokonaisuuksia ja yleisiä periaatteita • kykenee osallistumaan luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätök-

sentekoon • saa valmiuksia jatko-opiskelua varten • Keskeiset sisällöt • kerrataan keskeiset sisällöt • syvennetään keskeisten osa-alueiden hallintaa ja luodaan yhteyksiä niiden välille

• Soveltava kurssi

FY10 Tähtitiede Soveltava kurssi

125

KE Kemia

• Kemian opiskelun tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmi-öihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

• osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä

• osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat

• osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille

• perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen väli-neinä

• perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa • osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä

osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. • osaa integroida saamaansa tietoa muihin luonnontieteisiin • saa riittävät valmiudet opiskella kemiaa ja sitä soveltavia aloja • • • Arviointi

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja käsittelytaitojen ke-hittyminen, johon kuuluvat

• havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus • työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö • tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti • tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi • johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen • .

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeel

• lista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan kä-sitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

• Pakollinen kurssi ja muut valtakunnalliset syventävät kurssin arvioidaan numeroarvosteluin 4 - 10. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan joko numeroin tai merkinnällä

126

suoritettu/hylätty. KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Pakollinen kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• • saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä • syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien

• asioiden yhteydessä • osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä

• ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle • tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä • kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia • oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja • osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. Keskeiset sisällöt • orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia • orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus • erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus • orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirto- reaktioita

Syventävät kurssit

KE2 Kemian mikromaailma Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä • osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä • ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuk- siin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä • elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit • hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava • kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet • atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne • isomeria

127

KE3 Reaktiot ja energia Syventävä kurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityk- sen elinympäristössä (teollisuus) • ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa • osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu • epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia • stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö • energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa • reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

KE4 Metallit ja materiaalit Syventävä kurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja • tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis- pelkistymisreaktioita • osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluk sia • tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi • hapettumis-pelkistymisreaktiot • metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet • bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

KE5 Reaktiot ja tasapaino Syventävä kurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapai- nosovelluksia • ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

128

Keskeiset sisällöt • reaktiotasapaino • happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden mer-kitys • liukoisuus ja liukoisuustasapaino • tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

KE6 Kemian kertauskurssi Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa lukiokemian keskeiset osa-alueet • opiskelee ne kemian osa-alueet, jotka ovat jääneet käsittelemättä muiden kurssien yhteydessä. • saa valmiuksia ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen ja korkeakoulujen pääsykokeisiin

Keskeiset sisällöt • kertauksena lukiokemian keskeiset osa-alueet.

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. Suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tu-lee • osallistua opetukseen • osallistua kurssikokeeseen ja suorittaa se hyväksytysti • osallistua kurssin aikana pidettäviin testeihin.

Soveltavat kurssit

KE 7 Ympäristökemia Soveltava kurssi

• Perehdytään ilman-, vesien ja maaperän saasteisiin ja niiden puhdistusmenetelmiin. Opitaan elinkaari- ja kierrätysajattelua.

Arviointi Tämä kurssi arvioidaan numeroarvosteluin 4-10. Arviointi pohjautuu kurssilla suoritettavaan portfolioon tai esseihin.

KE8 Ravintokemia Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ravinnon ja kemian välisen yhteyden • saa kuluttajan kannalta valistusta oikeaoppisesta ravinnosta, terveydestä ja syömisestä • tutustuu ravintokemian terminologiaan • oppii huomioimaan ruoanvalmistuksessa tapahtuvat kemialliset ilmiöt

Keskeiset sisällöt

129

• ravinnon merkitys opiskelijan omaan terveyteen • energiaravintoaineet, vitamiinit, hivenaineet • monipuolisen ruoanvalmistus • erityisruokavaliot

Arviointi Tämä kurssi arvioidaan numeroarvosteluin 4-10. ( Oppikirjaa ei ole.) Lisämateriaalia jaetaan monisteina. Arvostelu perustuu kurssilla suoritettavan tutkielmien tekoon sekä kurssipäiväkirjaan. Kurssia ei voi suorittaa tenttimällä.

KE9 Kokeellisen kemian kurssi Soveltava kurssi

Kurssilla tehdään kemian laboratoriotöitä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa ja oppii uusia kemian työmenetelmiä. • saa lisää kokeellisen työskentelyn valmiuksia ajatellen jatko-opintoja. • hankkii kokeellisesti tietoa kemian perusilmiöistä. • oppii raportoimaan työn tuloksia Kurssilla suoritettaan kemian valtakunnallisten kurssien KE1-5 sisältöihin liittyviä kokeellisia töitä.

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointi pohjautuu kurssilla tehtyihin töihin ja niistä palautettuihin työselostuksiin.

130

UE Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuripe-rintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoi-hin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jä-sentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja au-tetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.

• Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merki-tyksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin

• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskon-toihin liittyviä kysymyksiä

• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään

• sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä • kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuu-

reista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yh-teiskunnassa ja maailmassa

• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen • taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen • hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä • uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

• Arviointi

Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saa-vuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilöl-liset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

131

UE1Uskonnon luonne ja merkitys Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana

• ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

• saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen • tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana us-

konnon tutkimusta • oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

Keskeiset sisällöt • uskonnon määrittely ja tutkiminen • uskonnon ydinkysymykset • uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa • Raamattu pyhänä kirjallisuutena • yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä • Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat • Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa

• tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa

• ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa • osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin

sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. Keskeiset sisällöt

• kristillisen kirkon synty • alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon • lännen kirkko keskiajalla • idän kirkon kehitys • reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla • nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa • kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

132

UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen

• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun • ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan • saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä

ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin • ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan • ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja

kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. Keskeiset sisällöt

• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema • kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta • hyvän ja pahan käsitteet • kristillinen etiikka ja etiikan teoriat • yksilöeettisiä kysymyksiä • yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

UE4 Uskontojen maailmat Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet • ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, • kulttuuriin ja yhteiskuntaan • ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja

oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhtei-siä piirteitä.

• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät • uskontojen pyhät kirjat ja oppi • uskontojen eettiset ohjeet • uskontojen kultit ja rituaalit • uskontojen suuntaukset • uskonnot ja yhteiskunta

133

UE5 Mihin suomalainen uskoo? Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän • uskonnollisuuteen • ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä kes-

kustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä • osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkö-

kulmasta. Keskeiset sisällöt

• muinaissuomalainen uskonto • Suomen kirkkohistorian yleislinjat • luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa • ei-kristilliset yhteisöt Suomessa • kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

• Koulukohtainen syventävä kurssi •

UE6 Uskonnon kertauskurssi Syventävä kurssi Sisältö

Kurssin aikana tarkastellaan eri uskontoja sekä uskontotieteellisiä käsitteitä. Eri uskonto-jen välillä tehdään vertailuja. Eri uskontojen peruskäsitteet käydään selkeästi läpi. Kurs-silla perehdytään myös ajankohtaisiin uskonnollisiin kysymyksiin meillä ja muualla. Kurssilla suoritetaan myös vierailukäyntejä eri kohteisiin. Asiantuntijavierailuja. Kurssil-la kerrataan lukion uskonnon oppimäärä (5 kurssia) sekä käydään läpi vanhoja yo-tehtäviä uskonnossa.

Arviointi Numeroarvostelu 4 – 10 Suoritusajankohta Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abiturienteille

134

UE7 Uskonto ja kulttuuri Soveltava kurssi Kurssin tavoitteet

• opiskelija perehtyy syvemmin uskonnon vaikutukseen eri kulttuureihin ja taidemuotoihin. • oppii tuntemaan eri maailmanuskontojen vaikutuksen musiikkiin ja kuvataiteisiin. • oppii näkemään Raamatun ja muiden pyhien kirjojen vaikutuksen eurooppalaisessa kulttuuripe-

rinnössä. Keskeiset sisällöt

• uskonnon, kulttuurin ja taiteen yhteys • kuvataide, elokuvat, kirjallisuus, näytelmät, runous • maailman uskonnot ja musiikki • länsimaisen sivistyksen juuret ja eri uskontojen vaikutus sivistyksen muotoutumiseen • vierailukäynnit esim. kuvataidenäyttelyt ja vierailijat koululla

Suoritusjärjestys Kurssi on vapaavalintainen koulukohtainen syventävä kurssi. Ennen kurssin suorittamista on ol-tava vähintään yksi pakollinen uskonnon kurssi suoritettuna.

Arvostelu Numeroarvostelu 4-10

135

ET Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäi-sessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja tra-ditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsi-tykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa si-tä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdis-ta oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhtei-söllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuk-sellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevai-suutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittymi-nen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen • rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan • laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään • kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään • sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeu-

denmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryk-sen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita moni-puolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

136

ET 1 Hyvä elämä Pakollinen kurssi

• Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elä-

mä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. • • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostus-

tensa mukaisesti • kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yh-

teiskunnasta ja luonnosta • kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja

näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan • oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä • kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näke-

myksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

Keskeiset sisällöt • peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti • hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja • ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuo-

lema, optimismi, pessimismi ja realismi • elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ym-

päristön merkitys • identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämän-

vaiheissa • yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa • hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tot-

tumuksiin

ET 2 Maailmankuva Pakollinen kurssi

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten insti-tuutioiden merkitykseen siinä. Lisäksi tarkastellaan maailmankuvien suhdetta ihmisen historiaan ja eri elinympäristöihin. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

• oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja • kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välit-

täjinä • jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.

137

Keskeiset sisällöt • maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen

suhde • maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja

luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta • maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden

ja uskontojen rajankäynti • koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina • länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat • kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus • maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi • maailmankuvien ilmeneminen taiteessa ja populaarikulttuurissa

ET3 Yksilö ja yhteisö Pakollinen kurssi

• Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Näitä teemoja lähestytään ihanteiden ja käytäntöjen näkökulmista.

• Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille • oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valti-

ossa ja toimijana talousjärjestelmässä • oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallis-

ta vallankäyttöä • oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakenta-

vaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen • ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteis-

kunnan ja tulevaisuuden kannalta.

138

• Keskeiset sisällöt • ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julki-

nen • vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot • teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta • hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena • ihmisoikeudet ja niiden historia • poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot • oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä

Syventävät kurssit

ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Syventävä kurssi

• Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana se-

kä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maail-man että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

• Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana • tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin • kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa

ja uskomusjärjestelmiinsä • oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja koh-

taan • perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin • ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. • Keskeiset sisällöt • kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt • identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö • saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys • kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus • etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa • elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa • etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa •

139

ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Syventävä kurssi

• Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katso-

muksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

• Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtä-

läisyyksiä • oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä • tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatso-

muksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa

• ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

• oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. • • Keskeiset sisällöt • maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt • uskonnon ja uskonnollisuuden olemus • uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen • ateismi ja agnostismi • sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia • humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina •

140

FI Filosofia Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toi-mintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Fi-losofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuu-rin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vasta-painona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian perus-kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysy-mysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuk-siinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuul-lisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.

• Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja • osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja • ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä • johdonmukaisesti ja järkevästi • hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa

suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

• Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajat-telua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perusta-na ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

141

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten • filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja • tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä

ja siinä toimimisesta • hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä

ja oikeasta. Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muo-dostumisessa

• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioi-hin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

FI2 Filosofinen etiikka ja estetiikka Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan ja estetiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin • osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan

käsittein • kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein • oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan • ymmärtää taideteoksia ja kauneutta koskevien arvostelmien filosofisia perusteita

Keskeiset sisällöt • moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka • moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeu-

teen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa • moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perustei-

den • tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta • klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet • filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä • tärkeimmät filosofiset kauneus- ja taideteoriat

142

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä • osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä

ja katsomuksissa • oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä • oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

Keskeiset sisällöt • metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luon-

teesta, • todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa • totuuden luonne ja totuusteoriat • tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen • tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja • yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä • tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä • argumentoinnin ja päättelyn perusteita

FI4 Yhteiskuntafilosofia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin • oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa • osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta • osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.

Keskeiset sisällöt • yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus • yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus • yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,

anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat • poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yh-

teiskuntafilosofiset nykytulkinnat • nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja • identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

143

Koulukohtainet syventävä kurssi FI5 Filosofian kertauskurssi Syventävä kurssi

Kurssilla harjoitellaan filosofisen ajattelun, keskustelun ja kirjoittamisen taitoja. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja hahmottamaan kielen loogisia vivahteita ja pätevän päättelyn ehtoja sekä arvioimaan kriittisesti erilaisia väitteitä ja niiden perusteluja. Kurssilla harjoitellaan myös hyvän filosofian yo-koevastauksen kirjoittamista, joten se toimii samalla valmennuskurssina yo-kirjoitusten reaalikoetta varten.

Kurssi arvostellaan hyväksytty/ hylätty –periaatteella.

144

HI Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikan-sa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huo-mioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus se-kä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ym-märtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

• Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapah-tumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoi-suuttaan

• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen mo-nitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta • saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toi-

mintaan vastuullisena kansalaisena. • kehittää opiskelijan valmiuksia ja kykyä käsitellä oppiaineeseen liittyvää tietoa

Opetuksessa tuetaan opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi antamalla hänelle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halun jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tavoitteena in, että opiskeli-ja saa monipuolisen yleissivistyksen sekä hyvät tiedot ja taidot myös kotiseutunsa historiasta ja talouselämän kehityksestä. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioi-daan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä. Historian syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esimerkiksi eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja.

145

Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisis-taan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriitti-sesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyt-tää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioi-daan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä. Historian syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esimerkiksi eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja. Suoritusjärjestys Pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositus pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi on 1-2-3-4. Itsenäinen suoritus Mikäli opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdolli-sista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa. Aihekokonaisuudet Historia oppiaineena nostaa esiin eri aihekokonaisuuksien historian ja auttaa opiskelijaa ymmär-tämään niiden merkitystä. Aihekokonaisuuksien tavoitteita voidaan lähestyä yhteyksillä paikalli-siin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavut-tamiseksi tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin historian opetuksessa voidaan kiinnittää huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajan-kohtaiset tapahtumat. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aatehistorian taustaa vasten tarkastellaan erityisesti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia (HI2). Ak-tiivinen kansalaistoiminta, demokratian kehitys ja merkitys nostetaan esille 1900-luvun historiaa opiskeltaessa (HI3, HI4). Asioita voidaan lähestyä museotoimen ja kansalaisjärjestöjen avulla.

146

Hyvinvointi ja turvallisuus Historiassa pohditaan erityisesti hyvinvointivaltion, oikeuslaitoksen ja turvallisuuspolitiikan kehi-tystä (HI3, HI4). Yhteistyötä on mahdollista tehdä julkisyhteisöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kestävä kehitys Oppiaineessa pohditaan, miten ihminen on muokannut ympäristöään. Historia oppiaineena auttaa oppilasta ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen kansallisella ja globaalilla tasolla (HI1, HI3, HI6). Historia esittää ihmisen ja ympäristön yhteisen menneisyyden. Yhteistyötä voidaan tehdä eri ympäristöjärjestöjen, ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston ja Kehitysyhteis-työn palvelukeskuksen kanssa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuurihistoria auttaa opiskelijaa rakentamaan identiteettiään ja ymmärtämään eri kulttuureja (HI2, HI5, HI6). Yhteistyötä on mahdollista tehdä esimerkiksi eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Teknologia ja yhteiskunta Historia käsittelee teknologian kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä (HI1, HI3, HI4). Asi-aan voidaan perehtyä tutustumalla Tampereen teollisuuskaupungin historiaan museoiden ja pai-kallisten verkkomateriaalien avulla. Viestintä- ja mediaosaaminen Historiassa käytetään monipuolisia lähteitä. Lähdekritiikkiä korostavana oppiaineena historiassa opiskellaan mediakriittisyyttä ja annetaan mahdollisuuksia muodostaa eri historiantulkintoja. Kursseilla voidaan tutkia esimerkiksi uutisten totuusarvoa lähdekriittisin menetelmin ja tehdä yh-teistyötä median kanssa ( HI3, HI4). Verkostoituminen Lisäksi historian opetuksessa aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi verkostoitumalla eri sidosryhmien kanssa.

147

HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Pakollinen kurssi

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä • ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa • ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen • tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan • tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät • reaaliaineen edellyttämien opiskelutaitojen kehittäminen ja syventäminen (esim. jäsentely, es-

see) Keskeiset sisällöt Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

• ihmisen kehitysvaiheet • keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset • työnjako ja kulttuurin synty • suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana Kreikan talouselämä Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi

• orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

• feodaaliyhteiskunta • keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket • löytöretkien edellytykset ja seuraukset • maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma • tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet • muutokset sukupuolten työnjaossa • yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset • muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta • raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen • massatuotanto ja kulutusyhteiskunta • sosialistinen suunnitelmatalous • kolmannen maailman muotoutuminen • kasvun rajat ja uudet haasteet

Aihekokonaisuudet

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ” Kestävä kehitys” ja ”Teknologia ja yhteiskunta”.

148

HI2 Eurooppalainen ihminen Pakollinen kurssi

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeai-neiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperin-töön

• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana • osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä • tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia • tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa • hallitsee perusvalmiudet suullisen/ kirjallisen esityksen valmistamiseen, kyky hankkia eri läh-

teistä tarvittavaa tietoa Keskeiset sisällöt Antiikin aika

• demokratian synty • antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri • keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri • uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros • renessanssi ja tiedon vallankumous • uskonpuhdistus • barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä • luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi • valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen • Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata • keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset • tiede uskonnon haastajana • porvariston vuosisata

Nykyaika • kulttuurin pirstoutuminen • populaarikulttuuri massaviihteeksi

Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittä-jyys” sekä ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”.

149

HI3 Kansainväliset suhteet Pakollinen kurssi

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800- luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä ta-loudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkas-telunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa • ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita • ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden his-

toriassa. Keskeiset sisällöt Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet • imperialismin teoria ja käytännöt • ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota • eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot • toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota • kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina • kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat • kylmän sodan kriisien luonne • Saksa kylmän sodan näyttämönä • Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika • Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen • kansainväliset rauhanpyrkimykset • kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa • Lähi-idän ongelmakenttä • Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa • uudet kansainväliset rakenteet • • Aihekokonaisuudet • Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrit-

täjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus”, ”Kestävä kehitys”, ”Teknologia ja yhteiskunta” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”.

150

HI4 Suomen historian käännekohtia Pakollinen kurssi

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslin-joja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kan-sainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset • osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen

taustaan • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän • ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

Keskeiset sisällöt Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos

• Suomen liittäminen Venäjään • autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen • aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros • elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen • sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty • sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi • Suomen itsenäistyminen • sisällissota • hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen • oikeistoradikalismin nousu • elintason nousu • kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen • sodat ja jälleenrakentaminen • ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen • rakennemuutos • 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema • kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti • suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

Aihekokonaisuudet

Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus”, ”Teknologia ja yhteiskunta” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”.

151

HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Syventävä kurssi

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen • tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen • ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin • oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä • oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen

myös yksittäisen ihmisen kannalta. Keskeiset sisällöt Esihistoria

• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä • asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla • Suomi idän ja lännen välimaastossa • sääty-yhteiskunnan synty • asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet • uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi • suurvaltakauden vaikutukset Suomessa • talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika • kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys • kustavilaiset uudistukset • kansallisen tietoisuuden ensi askeleet • Aihekokonaisuudet • Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuutta ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien

tuntemus”. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Syventävä kurssi

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja ny-kyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena kä-sitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kult-tuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

152

• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa

• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. • tarkastella eri kulttuureja yhdessä useamman oppiaineen kautta

Keskeiset sisällöt • Afrikka • Intia • islamin maailma • Japani • Kiina • Aihekokonaisuudet • Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Kestävä kehitys” ja ”Kulttuuri-

identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. •

HI7 Historian kertauskurssi Syventävä kurssi

• Kurssilla kerrataan historian eri kurssien sisältöjä ja valmistaudutaan historian ainereaalin ko-keeseen yo-kirjoituksissa. Kurssilla käydään läpi vanhoja yo-kysymyksiä ja harjoitellaan vas-taamista erilaisiin tehtäviin.

Arviointi • Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. • Suoritusajankohta • Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu abiturienteille.

HI8 Vainojen uhrit maailmalla Soveltava kurssi Sisältö

Tutustutaan erilaisiin vainoihin historian eri aikoina. Pääpaino 1900-luvun vainoissa. Kurssilla tehdään erilaisia ryhmätöitä, harjoituksia ja esitelmiä. Vierailukäynnit eri koh-teisiin sekä asiantuntijavierailut koululle eri aloilta kuuluvat myös kurssin ohjelmaan. Kurssin tarkoituksena on tehdä tutustumismatka Puolaan, jossa perehdytään juutalaisvai-noihin keskitysleirivierailun ym. ohjelman kanssa.

153

Tavoite Opiskelija ymmärtää vainojen merkityksen ja laajuuden maailmanhistoriassa. Opiskelija perehtyy vainojen syihin ja kulttuureihin vainojen taustalla. Opitaan ymmärtämään su-vaitsevaisuuden merkitys valtioiden välisessä kanssakäymisessä.

Arviointi Hyväksytty - hylätty

Kurssin hyväksytty suoritusmerkintä edellyttää aktiivista mukanaoloa ja harjoitustehtä-vien sekä muiden opettajien antamien töiden suoritusta koulun yleisen kurssiarvostelun tapaan.

Ajankohta Lukio-opintojen toinen vuosi HI 9 Kulttuurikurssi Soveltava kurssi

154

YH Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskun-nan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeus-tieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä ak-tiiviseen kansalaisuuteen.

• Opetuksen tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena • tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suh-

teuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin • hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön • on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös

käyttää niitä • pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista,

kuvallista ja tilastollista informaatiota • kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista

yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä • saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityk-

sen rakentamiseen. • • Yhteiskuntaopin opetus rohkaisee opiskelijoita aktiivisiksi kansalaisvaikuttajiksi Tampereella,

Suomessa ja Euroopan unionissa. Opiskelijoille annetaan tietoja työelämästä ja sen kehitys-näkymistä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kuluttajan, yrittäjyyden ja valtion merkityk-sen talouden toimijana. Opetuksessa korostetaan kriittistä tiedonhankintaa ja hyödynnetään medioita sekä tieto- ja viestintätekniikkaa.

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät. Koulukohtaiset syventävät jas soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla.

Suoritusjärjestys

155

Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositellaan kurssia 1 suoritettavaksi ensimmäisenä. Itsenäinen suoritus

Mikäli oppilas haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdollisis-ta lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa.

Aihekokonaisuudet

Yhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia sekä taloudellisesta, sosiaalisesta, poliittisesta että oikeudellisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia lähestytään yhteyksillä eri sidosryhmiin. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin yhteiskuntaopin opetuksessa kiinnitetään huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat.

• • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys • Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien sisältöä ja merkitystä. Aktiivisen

kansalaistoiminnan merkitystä tarkastellaan paikalliselta tasolta globaalille tasolle (YH1, YH4). Opiskelijoille esitetään omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esi-merkiksi eri kansalaisjärjestöissä ja Euroopan unionin projekteissa. Sisäisen ja ulkoisen yrittä-jyyden erkitys avautuu esimerkiksi yhteistyöllä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH2).

• Hyvinvointi ja turvallisuus • Hyvinvointipalvelujen, oikeuslaitoksen ja turvallisuusjärjestelmän merkitystä (YH1, YH2,

YH3, YH4 ) tarkastellaan myös käytännössä tutustumalla esimerkiksi sosiaalitoimen, poliisin, oikeuslaitoksen ja armeijan toimintaan.

• Kestävä kehitys • Sekä kestävä elämäntapa että ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys korostuvat

samanaikaisesti yhteiskuntaopin opetuksessa. Opiskelija oppii myös vaikuttamiskeinoja pai-kalliselta tasolta globaalille tasolle saakka. Aihekokonaisuutta voidaan toteuttaa yhteistyöllä esimerkiksi eri kansalaisjärjestöjen kuten luonnonsuojelujärjestöjen ja yliopistojen tulevai-suuden tutkimuksen yksikköjen kanssa (YH1, YH2, YH4).

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Yhteiskuntaoppi lisää opiskelijan tietoisuutta siitä, miten erilaiset arvot vaikuttavat omassa arjessa, yhteiskunnassa ja maailmassa sekä tukee opiskelijan kulttuuri-identiteetin muodostumista (YH1, YH4). Yhteistyötä voidaan tehdä eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Teknologia ja yhteiskunta

Yhteiskuntaopin kursseilla tarkastellaan teknologian vaikutusta elämäntapaan ja talouteen kuten työllisyyteen ja työn sisältöön. Aihekokonaisuutta voidaan syventää yhteistyöllä esimerkiksi yrittä-jien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH1, YH2).

156

Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan vahvistetaan. Opiskelija saa tietoa median toimintaan vaikuttavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä sekä yksityisyydensuojasta, turvalli-suudesta, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista (YH1, YH2, YH3, YH4). Kursseilla tutkitaan esi-merkiksi poliittisten ja talousuutisten sisältöä lähdekriittisin menetelmin sekä tehdään yhteistyö-tä median kanssa.

Verkostoituminen

Lisäksi aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi verkos-toitumalla eri sidosryhmien kanssa.

• YH1 Yhteiskuntatieto Pakollinen kurssi

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikut-taminen.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet • tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet • omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan • tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

Keskeiset sisällöt Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

• Suomen väestörakenne • hyvinvointivaltion rakentuminen • hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta • valta käsitteenä ja vallankäytön muodot • poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen • demokratia ja kansalaisyhteiskunta • globaali vaikuttaminen • vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät • perusoikeudet • tuomio- ja järjestysvalta • turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka • tarkoitus, tehtävä ja muodot

157

Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden ottaa huomioon kaikki aihekokonaisuudet, mutta niistä erityisesti painottuvat ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”Viestin-tä ja mediaosaaminen”.

YH2Taloustieto Pakollinen kurssi

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökul-masta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin • tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin • saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä

myös eettiseltä kannalta • tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

Keskeiset sisällöt Suomalaisten elinkeinot

• alkutuotanto • teknologia ja teollistuminen • palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset • talouden peruskäsitteet • kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina • kilpailu ja sen muodot • yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt • taloudellinen kasvu • keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat • markkinoiden vapautuminen • rahoitusmarkkinoiden rakenne • rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka • verotus ja finanssipolitiikka • politiikka ja markkinavoimat • tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa • kansainvälistyvä talous ja Suomi • globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät • uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

158

Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittä-jyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus”, ”Kestävä kehitys”, ”Teknologia ja yhteiskunta” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”.

YH3 Kansalaisen lakitieto Syventävä kurssi

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista • saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansain-

välisistä tuomioistuimista • oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat • tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana • kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä • haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Keskeiset sisällöt Lakitiedon perusteet

• Suomen oikeushistoria • oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä • peruskäsitteet • oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet • perheoikeus • työoikeus • kuluttajansuoja • velka, takaus ja maksukyvyttömyys • asuminen • muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus • oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot • rangaistukset • kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittä-jyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”.

159

YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Syventävä kurssi Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdenty-vässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskus-teluun. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta • oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena • tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia • osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa • ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjes-

telmän kannalta. Keskeiset sisällöt Eurooppalainen identiteetti

• yhteiset eurooppalaiset arvot • Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa • Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä • suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä • erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset • nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa • alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet • EU:n laajeneminen • yhteinen turvallisuuspolitiikka • EU ja globaalit järjestelmät

Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittä-jyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus, ”Kestävä kehitys”, ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tun-temus” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”.

Koulukohtaiset syventävät kurssit YH5 Lakitieto II Syventävä kurssi

Kurssilla opiskellaan Suomen oikeusjärjestyksen periaatteita ja tavallisimpia oikeudenkäytön alueita. Kurssin sisällön osan muodostaa harjoitustapausten ratkominen. Samoin lukuisat asian-tuntijoiden vierailut antavat osaltaan syvyyttä kurssin sisältöön.

160

Arviointi Lakitieto II arvostellaan suoritettu/hylätty-merkinnällä. Suoritusajankohta Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abiturienteille. YH6 Taloustieto 2 Syventävä kurssi

• Taloustiedon jatkokurssilla perehdytään talouden keskeisimpien asioiden ja teorioiden tunte-mukseen.

• Pääpaino kurssilla on yritysmaailmaan suuntautuvissa tutustumiskäynneissä, joita tehdään kurssin aikana useita. Opiskelija tutustuukin yrittämisen, sen käytäntöihin ja arkipäivään.

• • Kurssilla analysoidaan myös ajankohtaisia taloudellisia ongelmia. Kurssin aikana syvenny-

tään maailmaa ravistelevan finanssikriisin taustojen, tapahtumien ja seurausten arviointiin. Kurssilla käydään läpi lisäksi rahajärjestelmän historiaa, sijoittamista ja sen tuomia mahdolli-suuksia, Suomen rahoitusmarkkinoita ja EKP:n valuuttakurssipolitiikkaa.

• • Kurssin aikana opiskelijat pitävät oppimispäiväkirjaa. Kurssikoetta ei ole. • Vaatii taloustiedon kurssien tiedot ja taidot tai muuten hyvät pohjatiedot. • Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

YH7 Yhteiskuntaopin kertauskurssi

• Syventävä kurssi • Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin eri kurssien sisältöjä ja valmistaudutaan yhteiskuntaopin

ainereaalin kokeeseen yo-kirjoituksissa. kurssilla käydään läpi vanhoja yo-kysymyksiä ja har-joitellaan vastaamista erilaisiin tehtäviin.

Arviointi • Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla.

161

PS Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmär-tää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsittei-den avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologi-an tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltami-seen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankoh-taisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtai-sen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyyk-kisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen

• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia

• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämi-seen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämi-seen

• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta • kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja

kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

• • Arviointi

Numeroarvostelu 4 – 10. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen täh-täävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksit-täisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Opiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistu-mista oppitunneilla sekä työtehtävien huolellista suorittamista.

162

PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla • ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa • tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot,

sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla • ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avul-

la omaa opiskeluaan Keskeiset sisällöt

• psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muo-dostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen

• psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, bio-logisia ja sosiaalisia tekijöitä

• oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaali-sia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta

• tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä

• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan • ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen

voidaan vaikuttaa • ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.

Keskeiset sisällöt • yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa • psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa • psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja her-

moston kehitykseen • sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä • psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen • psyykkisen kehityksen tutkiminen

163

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita

• ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta • ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitii-

visiin perustoimintoihin • tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.

Keskeiset sisällöt • kognitiiviset perusprosessit • vireystilan säätely, nukkuminen ja uni • hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin • toimintoihin • kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus • kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöi-den vaikutuksen alaista

• tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta

• ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden

• ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin • ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa • ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehit-

tämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Keskeiset sisällöt

• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen • tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys • motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus • motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toi-

minnassa • motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla • motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja

tunteiden biopsykologinen perusta • korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

164

Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt

• ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen • ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, • sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen • tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja • tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.

Keskeiset sisällöt • persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti • persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista • persoonallisuuden tutkiminen • mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt • psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa • psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

PS6 Minä ryhmän jäsenenä Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet

• opiskelija perehtyy erityisesti sosiaalipsykologiaan eli ryhmäprosesseihin • opiskelija osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa

ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä Keskeinen sisältö

• sosiaalipsykologian perusteita kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit PS7 Valmentava kurssi psykologian ylioppilaskirjoituksiin Syventävä kurssi

• Keskeiset tavoitteet • Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija • saa kokonaiskuvan lukion psykologian oppimäärästä (kurssit (1 – 6) • syventää aikaisemmin opiskelemaansa • tutstuu ylioppilaskirjoitusten reaalin psykologian tehtäviin • oppii analysoimaan psykologian esseevastauksia ja harjaannuttaa vastaustyyliään • Keskeinen sisältö • psykologian kurssien keskeiset kohdat (kurssit 1 – 6) • ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen psykologian tehtävien tehtäväalueet • esseevastaaminen; vastausten analysointi, arviointikriteerit, tehtäväharjoitukset jne. • Opetusjärjestelyt ja työtavat • Kurssilla kerrataan psykologian kurssit (1 – 6) painottaen keskeisiä oppisisältöjä. Käydään

läpi ylioppilaskirjoitusten psykologian reaalikokeen tehtäviä ja harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. Keskustelujen avulla pohditaan psykologian ajankohtaisia teemoja.

165

• • Arviointi • Hyväksytty/ hylätty • • • • • • • • • • • • • •

166

Musiikki MU

• Opetuksen tavoitteet

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija • tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan eri-

laisia käsityksiä musiikista • oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen • kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan • syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta • tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä, oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuo-

toisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa • osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa • osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.

• Arviointi

Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikil-lista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan mu-siikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiske-lijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opis-kelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toi-mintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. Musiikin pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja syventävät kurssit niiden jälkeen. Sovel-tavia kursseja voi valita vapaassa järjestyksessä. Musiikin kursseja ei voi tenttiä. Musiikkioppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksiluettavuus Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään soveltaviksi kursseiksi musiikkioppilai-toksissa suoritettuja kursseja. Todistus suoritetuista opinnoista toimitetaan musiikinopettajalle. Peruskurssitasoiset suoritukset 1 kurssi/ suoritus Peruskurssitasoisia kursseja voidaan hyväksi lukea vain, jos ne on suoritettu lukioaikana. Peruskurssitasoa ylemmät suoritukset 2 kurssia/suoritus Peruskurssitasoa ylempiä suorituksia voidaan hyväksi lukea, jos ne on suoritettu lukioaikana tai sitä ai-kaisemmin.

167

Soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksi lukea myös muita musiikkioppilaitosten opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia: 1 kurssi/ lukuvuoden opinnot.

• Pakolliset kurssit

MU1 Musiikki ja minä Pakollinen kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän poh-tii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuoro-vaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan laulajana, soittajana, kuuntelijana ja kult-tuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan ja luodaan katsaus eurooppalaiseen taidemusiikkiin. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään mu-siikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkaile-maan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

• Arviointi • Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

MU2 Moniääninen Suomi Pakollinen kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikult-tuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommuni-kointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

• Arviointi • Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

168

• • Syventävät kurssit •

MU3 Ovet auki musiikille Syventävä kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja mu-siikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiik-kikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään miten jo-kainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvälli-sesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

• • Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa

Syventävä kurssi •

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvas-sa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä pohtii musiikin yhteyttä tekstiin, ku-vaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

• • Kurssi arvioidaan numeroin 4 -10.

MU5 Musiikkiprojekti

Syventävä kurssi •

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai it-senäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja tai-toja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.

• Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

169

• Soveltavat kurssit Integroivat musiikinkurssit (3 kurssia) MU6/AI10 Näyttämömusiikki ja ilmaisutaito

Soveltava kurssi •

Kurssilla valmistetaan dramaturginen musiikillinen kokonaisuus. Tuotos voi pohjautua val-miiseen materiaaliin tai se voidaan rakentaa opiskelijoiden ideoiden pohjalta. Kurssin suori-tukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen kokonaisuuden suunnitteluun, harjoitteluun ja esit-tämiseen. Näyttämömusiikin kurssi ja äidinkielen ilmaisukasvatus (AI10) on mahdollista suo-rittaa yhteisprojektina osallistumalla jommallekummalle kurssille.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

• MU7 Musiikki tutuksi kuunnellen Soveltava kurssi

• Kurssin tavoitteena on laajentaa opiskelijan näkemyksiä erilaisesta musiikista ja musiikin moninaisuudesta. Kuunnellaan eri musiikinlajien klassikoita ja tarkastellaan musiikkimaail-man ajankohtaisia ilmiöitä. Analysoidaan musiikkia keskustellen ja kirjallisesti. Kurssiin si-sältyy mahdollisia konserttikäyntejä ajankohtaisen tarjonnan mukaan. Kurssi muodostaa hy-vän kokonaisuuden kuvataiteen Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4), Nykytaiteen kurssi (KU5), historian Eurooppalainen ihminen (HI2) ja Kulttuurien kohtaaminen (HI6) kanssa.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU8/PS8 Musiikkipsykologia 1 Soveltava kurssi

• Kurssilla tutustutaan musiikkipsykologian saloihin käytössä olevaa teknologiaa hyödyntäen. Tunneilla perehdytään myös musiikin havaitsemisen ja tuottamisen psykologisiin ilmiöihin. Teoriaosaamista syvennetään erityisesti monipuolisten käytännön tehtävien kautta. Opiskeli-jalta edellytetään psykologian perustietoja.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU9 Musiikkiprojekti 2

170

Soveltava kurssi •

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai it-senäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja tai-toja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, äänite tai jokin taiteidenvälinen projekti. Kurssin voi suorittaa toisena osallistumisena esim. MU4, MU5 -kursseille ja se sovi-taan opettajan kanssa erikseen.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. • • Musiikin soveltavat kurssit (5 erilaista kurssia)

MU10 Kitaransoiton alkeet Soveltava kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii akustisen kitaransoiton perusteet. Tunneilla har-joitellaan laulujen säestämistä perussoinnuin (”nuotiokitaran” alkeet). Opiskelija opettelee soittamaan joko tabulatuureista tai nuoteista yksinkertaisia melodioita. Lisäksi perehdytään hiukan myös sähkökitaran soittoon, tunnettuihin riffeihin, yhtyetyöskentelyyn sekä impro-visointiin.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

• MU11 Kitaransoiton jatkokurssi Soveltava kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa rutiinia kitaransoiton perusteisiin. tunneilla harjoi-tellaan laulujen säestämistä erilaisin soinnuin ja transponoiden eri sävellajeihin. Opiskelija opettelee soittamaan tabulatuureista ja nuoteista erilaisia melodioita, riffejä ja säestystyylejä. lisäksi perehdytään sähkökitaran soittoon, yhtyetyöskentelyyn sekä improvisointiin. Kurssi edellyttää kurssin MU8 Kitaransoiton alkeet hyväksyttyä suoritusmerkintää tai muuten vas-taavia taitoja.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. •

MU12 Kosketinsoittamisen perusteet Soveltava kurssi

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kosketinsoittamisen perusteet. Opiskelija opette-lee säestämään sointumerkeistä sekä soittamaan yksinkertaisia melodioita. Lisäksi perehdy-tään yhtyetyöskentelyyn sekä improvisointiin.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

171

MU13 Nuottien maailma Soveltava kurssi

• Kurssin tarkoituksena on tutustua nuotteihin ja perussointuihin ja opiskella musiikin teorian perusteita niin, että siitä olisi käytännön hyötyä soittamisessa, laulamisessa ja musiikin kuun-telussa. Kurssin perusideana on oppia ymmärtämään paremmin ympärillämme olevaa musiik-kia. Kurssilla opiskellaan nuottien nimet, sävellajit, mollin ja duurin erot, perussoinnut, mu-siikkitermejä sekä rytmejä. Aikaisempaa tuntemusta musiikin teoriasta ei tarvita.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU14 Sävellyspaja Soveltava kurssi

• Kuinka syntyy seuraava hittibiisi? Kurssin tavoitteena on tutustua sanoittamisen, säveltämisen ja sovittamisen perusteisiin. Tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ja ideoita omien sävellysten toteuttamiseen. Kurssilla harjoitellaan eri sävellystapoja musiikinteon välineenä. Tunneilla sävelletään ja sovitetaan omia kappaleita, sekä harjoitellaan ne esityskuntoon.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

• Musiikkiteknologian opinnot (4 kurssia)

MU16 Musiikkiteknologian perusteet Soveltava kurssi

• Kurssilla opiskellaan musiikkiteknologian peruskäsitteistöä sekä äänentoisto-, studio- ja valo-tekniikan ja niihin liittyvien ohjelmistojen käyttöä. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiu-det pienimuotoisten projektien tekniseen toteutukseen sekä myöhempään musiikkiteknologian opiskeluun.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU17 Äänentoisto- ja valotekniikka Soveltava kurssi

• Kurssilla perehdytään äänentoiston ja valotekniikan perusteisiin, laitteistokokoonpanoihin ja niiden toimintaan. Tavoitteena on hallita PA- ja valojärjestelmän rakentaminen ja kytkemi-nen. Opiskellaan käyttämään laitteistoa live-tilanteessa ja hallitsemaan laitteiston turvallinen käyttö. Kurssille osallistuminen edellyttää Musiikkiteknologian perusteet (MU17) hyväksyt-tyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU18 Studioäänitys 1

172

Soveltava kurssi •

Kurssilla opiskellaan moniraitaäänityksen perusteita ja digitaaliäänen muokkausta. Lisäksi pe-rehdytään bändin äänitystilanteeseen, instumenttien mikittämiseen sekä äänitteen valmistus-prosessiin. Kurssille osallistuminen edellyttää Musiikkiteknologian perusteet (MU17) hyväk-syttyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU19 Studioäänitys 2 Soveltava kurssi

• Kurssilla syvennytään studioäänityksen perusteisiin: tehdään useita äänityksiä, syvennytään signaaliprosessointiin ja miksaukseen sekä tutustutaan masteroinnin perusteisiin. Kurssille osallistuminen edellyttää Studioäänitys 1 (MU19) hyväksyttyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

• Musiikin lukiodiplomi

MU20 Musiikin lukiodiplomi Soveltava kurssi

• Musiikin lukiodiplomi on päästötodistuksen liite, jonka tarkoituksena on antaa konkreettista informaatiota opiskelijan musiikillisesta erityisosaamisesta. Diplomi tehdään kokoamalla näy-tesalkku (portfolio). Sen sisältönä voi olla 3-5 työnäytettä, jotka edustavat seuraavia osa-alueita: 1. Esittäminen, laulaminen ja soittaminen 2. Säveltäminen, sovittaminen ja improvi-sointi 3. Kuuntelu, kuullun analysointi ja musiikkikritiikki 4. Kirjoitelma. Näytesalkku voi myös olla aineen taidollista ja tiedollista hallintaa osoittava projektityö, jossa kokonaisuus muodostuu edellä luetelluista neljästä alueesta tai jostakin niistä. Sisällön tulee kuitenkin liit-tyä koulun musiikkitoimintaan.

• Musiikin lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5 ja siitä annetaan erillinen todistus.

•

173

• • Musiikin soveltavat harrastekurssit (3 kurssia)

MU21-25 Yhtyemusisointi/bändikurssi Soveltava kurssi

• Kurssilla harjoitellaan tyylinmukaista soittoa pienessä ryhmässä. Kurssin voi suorittaa eri tyy-lisissä kokoonpanoissa, kuten vanhojentanssiorkesteri, pop/rock- tai jazzbändi, etnobändi tai kamariyhtye. Kurssin suoritukseen kuuluu esiintymisiä. Ryhmä pyritään muodostamaan kes-kenään samantasoisista soittajista. Opiskelijat voivat myös itse koota ryhmän ja ilmoittautua opettajalle yhdessä. Opiskelija voi osallistua erilaisiin yhtyeisiin ja saada kustakin kurssisuori-tuksen. Kurssin voi suorittaa viiteen kertaan.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU26-30 Kuoro Soveltava kurssi

• Kuorossa harjoitellaan moniäänistä laulua, tervettä äänenkäyttöä ja monipuolista ilmaisua omalla äänellä. Kuoro harjoittelee säännöllisesti koko lukuvuoden ja esiintyy erilaisissa tilai-suuksissa. Yhden lukukauden aktiivisesta osallistumisesta saa yhden kurssisuorituksen. Kurs-sin voi suorittaa viiteen kertaan.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MU31-35 Yhtyelaulu Soveltava kurssi

• Kurssilla harjoitellaan äänenmuodostusta ja hengitystekniikkaa, moniäänistä laulua ja mikro-fonitekniikkaa pienessä ryhmässä. Ohjelmistona on eri tyylistä musiikkia oppilaiden kiinnos-tuksen ja valmiuksien mukaan. Kurssin suoritukseen kuuluu esiintymisiä. Opiskelijat voivat myös itse koota ryhmän ja ilmoittautua opettajalle yhdessä. Kurssin voi suorittaa viiteen ker-taan.

• Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

174

KU Kuvataide • • Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa

ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Oma-kohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.

• Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen

osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. • • Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt

täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkinta-prosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuu-ritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

• • Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetussuunnitelmassa • • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys • • Lukion kuvataiteen opiskelijat tutustuvat ajankohtaiseen taiteen kenttään ja erilaisiin visuaali-

siin ammatteihin työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa sekä vierailles-saan eri taidealan organisaatioissa. Kuvataiteilijat ovat usein PKT –sektorin toimijoita. Eettis-ten ja esteettisten arvovalintojen pohdinta kuten myös visuaalisten merkkien vaikutusten oi-valtaminen ovat keskeisiä

• kuvataideopetuksen tavoitteita. • • Hyvinvointi ja turvallisuus • • Taide kasvattaa opiskelijaa psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseksi aikuiseksi. Taidekas-

vatus sallii tunteiden tunnistamisen ja arkojenkin asioiden käsittelyn. • • Kestävä kehitys •

175

• Ympäristökasvatus on yksi kuvataiteen osa-alue. Kuvataide opettaa havainnoimaan ja tutki-maan eri ympäristöjä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Kuvataiteen opetuksessa painotetaan vastuuta ympäristöstä

• ja ohjataan opiskelijaa omilla valinnoillaan kestävään elämäntapaan. • •

176

• Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus • • Taide kulttuurin tulkkina on keskeinen lukion kuvataideopetuksen sisältö kaikissa pakollisissa

ja syventävissä kursseissa. Kulttuuri muotoutuu myös merkityksellistäessämme arkipäiväisiä prosesseja.

• • Teknologia ja yhteiskunta • • Kuvataideopetuksessa kannustetaan ennakkoluulottomiin luoviin ratkaisuihin, jotka ovat in-

novatiivisuuden perusta. Teknologista kehitystä ei tapahdu ilman olemassa olevien mallien • kyseenalaistamista. • • Viestintä- ja mediaosaaminen • • Kokemuksemme todellisuudesta on nykyisin usein visuaalisen median välittämää. Lukion ku-

vataide opettaa tulkitsemaan, tuottamaan ja analysoimaan median visuaalisia viestejä. • • Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion kuvataiteen opetus-

suunnitelmassa • • Persoonallisen itseilmaisun syventäminen, visuaalisen maailman ymmärrys, tulkinta ja arvot-

taminen sekä luovan ongelmanratkaisun soveltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen ta-voitteita. Niillä syvennetään opiskelijan omakohtaista suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin sekä tuetaan henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi.

• • Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa

opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitai-toja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioin-nissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäi-sesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.

• • Kuvataiteen sisäinen ja muiden oppiaineiden välinen integraatio ja monipuoliset työskentely-

menetelmät syventävät sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tilannesidonnaista oppimista.

• Kuvataideopetuksessa syvennetään opiskelijan kulttuurisuhdetta tutustumalla kaupungin ku-vataidetarjontaan sekä hyödyntämällä opetuksessa valtakunnallisesti keskeisiä kuvataidekoh-teita.

• Opetuksen tavoitteet • Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuu-

ria omassa elämässään ja yhteiskunnassa • tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taidete-

osten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työs-kentelyprosessin kuvailussa

177

• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyö-hön

• • oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja väli-

neitä kuvallisessa ilmaisussaan • tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa • ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan • oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja

osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään • tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa • tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympä-

ristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon • osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. • • Arviointi • • Valtakunnalliset pakolliset kurssit tulisi kuitenkin suorittaa ensimmäisen opintovuoden aika-

na. Valtakunnallisesti pakolliset ja syventävät kurssit, kuten myös koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päättötodistukseen tulevaa aritmeettisesti määräytyvää keskiarvoa.

• • Pakolliset kurssit •

KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Pakollinen kurssi

• • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita • oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja • oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja • arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia • oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältö-

jä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään

• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yh-teiskunnassa.

• oppii käyttämään paikkakunnan tarjoamia tiedonhankinta- ja kulttuuripalveluja. • Keskeiset sisällöt • mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset • kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa • taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulko-

puolisia kulttuureita • oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen

kuvan käyttö • kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika • kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten for-

malistiseen, semioottiseen, ikonologiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen

178

•

179

• • Aihekokonaisuudet • Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. •

KU2 Ympäristö, paikka ja tila Pakollinen kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa

ja suunnitteluprosesseja • oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten

esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta • oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykki-

senä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä • ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin vi-

suaalisessa kulttuurissa • Keskeiset sisällöt • tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana • arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne,

väri, muoto ja materiaali • maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa

kulttuurihistoriallisena viestinä • arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta • mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut • Aihekokonaisuudet • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-

identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta • • Syventävät kurssit • • Tavoitteet • oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa vä-

lineenä •

KU3 Media ja kuvien viestit Syventävä kurssi

• • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja to-

dellisuuteen • ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa • oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan. • Keskeiset sisällöt • kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva,

www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu •

180

• graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät • mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa • valokuva mediassa • elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta • visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa • • Aihekokonaisuudet •

• Viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja

turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. •

KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Syventävä kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti • ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa • käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan • oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin. • harjaantuu näkemään visuaalisia merkityksiä persoonallisessa kuvailmaisussaan. • Keskeiset sisällöt • taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin • eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa • aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia • kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja

liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali • Aihekokonaisuudet • Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys •

KU5 Nykytaiteen työpaja Syventävä kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä • oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan

havaintojaan omassa ilmaisussaan • oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden

parissa • harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. • Keskeiset sisällöt • mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset • nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit • taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella • oman produktion toteuttaminen

181

• visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita • Aihekokonaisuudet • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tun-

temus, viestintä ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta • • Koulukohtaiset syventävät kurssit •

KU6 Grafiikka Syventävä kurssi

• • Keskeiset tavoitteet • opiskelija ymmärtää taidegrafiikan pääperiaatteet • tutustutaan ja opitaan työpajatyyppisessä ympäristössä käyttämään eri taidegrafiikan mene-

telmiä kuvallisessa ilmaisussa • Keskeinen sisältö • graafisen ilmaisun kuvalliset ja sommittelulliset keinot • tekniikoina esim. kankaanpainanta materiaalilaatta carborundum/collagrafia, puukaiverrus,

kuivaneula, etsaus, akvatinta KU7 Valokuvaus Syventävä kurssi

• • Keskeiset tavoitteet • tutustuttaa viestinnän osa-alueisiin (valokuva ja elokuva) • rohkaista omaperäiseen ilmaisuun ja tekniikan käyttöön • Keskeinen sisältö • kuvasommittelun pääpiirteet • kuvakerronta • perehdytään valokuvauksen perusteisiin alussa sovittavilla työvälineillä ja materiaaleilla •

KU8 Kolmiulotteinen työskentely Syventävä kurssi

• • Keskeiset tavoitteet • kehittää havaintokykyä, tilannetajua ja avaruudellista hahmottamista • tutkia kolmiulotteista tilaa ja volyymiä, plastisuutta ja rakenteellisuutta • • Keskeinen sisältö • tutustuttaa muovailun ja kuvanveiston perusteisiin • perehtyä eri materiaalien mahdollisuuksiin • Opetusjärjestelyt ja työtavat • työskennellään eri materiaaleja omien tarpeiden mukaan valiten • (esim. savi, kipsi, puu, pahvi, paperi, romu) •

182

• KU9 Oman ilmaisun syventäminen Syventävä kurssi

• • Keskeiset tavoitteet • kehittää pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä suunnittelukykyä syventymällä itselle läheisen teknii-

kan käyttöön • Keskeinen sisältö • suunnitellaan tilateos kouluun • lopputyö itse valitulla tekniikalla (esim. piirustus, maalaus, grafiikka, valokuva, keramiikka

tms) • Arviointi • Kurssi arvostellaan numeroin 4-10 •

KU10 Kuva-analyysi Syventävä kurssi

• • Kurssilla opetellaan kuvan lukemista kuvallisin ja kirjallisin harjoituksin. Tarkoituksena on

etenkin valmentautua ja tarjota työkaluja yo-kirjoitusten kuva-analyysitehtäviä varten sekä yleisesti yrittää hallita nykymaailman kuvatulvaa. Tutustutaan erilaisiin taide- ja käyttöku-van tutkimisen menetelmiin ja tekniikoihin (esim. ikonologia, formalismi, semiotiikka, re-septioanalyysi, ...). Luonnollisesti tarkastellaan runsaasti erilaisia mielenkiintoisia kuvia.

• • Soveltavat kurssit •

KU11 Multivisio Soveltava kurssi

• • Keskeiset tavoitteet • opetellaan kertomaan tarina videon avulla • Keskeinen sisältö • käsikirjoitus, kuvakoot, kuvakulmat, sommittelu, kuvaus, digitaalinen leikkaus, valo, ääni • syvennytään liikkuvan kuvan tapaan kertoa • yhteistyönä isompi kokonaisuus •

KU12 Keramiikka Soveltava kurssi

• • Keskeiset tavoitteet • - syventää kolmiulotteisen muodon hallintaa • Keskeinen sisältö • tutustutaan alkuperäiskulttuurien tyyleihin • tehdään käyttö- ja taide-esineitä savesta • kokeillaan lasituksia • •

183

KU13 Kuvataiteen diplomikurssi Soveltava kurssi

• Valtakunnallisen lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähin-tään neljä kuvataiteen kurssia. Kurssin erinomaisesti (5) suorittaneet saavat joidenkin taide-koulujen

• sisäänpääsykokeissa lisäpisteitä. • • Keskeinen tavoite • Valmistaa portfolio, jossa on kuvallinen ja kirjallinen osuus. • • Keskeinen sisältö • Valtakunnallinen tehtävä opiskelijan valitsemalla tekniikalla. Prosessimainen työskentely it-

senäisesti opettajan valvonnassa. • Arviointi • Numeroarviointi 1-5 ja sanallinen arviointi

184

LI Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opis-kelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoi-den fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikun-nan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pe-lin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen ar-vopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaeh-toiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjes-telyinä käytetään yksilö- ja pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriyte-tään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, moni-kulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.

• Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa • • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Omasta toimintakyvystä huolehtiminen vaatii aina aktiivisuutta ja omaehtoista toimintaa. Opiskelijoita rohkaistaan vastuullisuuteen ja aktiivisen otteen ottamiseen omasta liikuntakäyttäytymisestään. Liikun-takursseilla opiskelijat käyttävät tamperelaisia liikuntapaikkoja ja liikuntapalveluita. Liikuntapalve-luissa seuratoimintaan tutustuminen avaa opiskelijoille yhden tärkeän aktiivisen toimintaväylän.

• Hyvinvointi ja turvallisuus Lukion liikunnan keskeisenä sisältönä on liikunnan merkityksen oivaltaminen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Liikuntatunnit tarjoavat runsaasti aitoja vuorovaikutustilanteita ja tunne-elämyksiä erilaisissa ja erikokoisissa ryhmissä. Liikunnalla on oma tärkeä merkityksensä myös itseilmaisun kanavana. Lukion liikunnassa ohjataan oppilaita itse huomaa-maan sääntöjen noudattamisen ja turvallisuusnäkökulmien merkitys liikuntaharjoituksessa. Liikunnan keskeisiin sisältöihin kuuluu myös erilaisissa hätätilanteissa toimiminen, kuten vesipelastus.

• Kestävä kehitys Luontoliikunnassa harjoitellaan luonnon ehdoilla liikkumista ja arvioidaan liikuntapaikoille siirtymistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Liikuntakursseilla painotetaan hyötyliikunnan merkitystä oleellise-na osana terveys- ja ympäristöystävällistä liikuntaa.

• Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus • Suomalaisten liikuntamuotojen harjoittaminen on oleellinen osa liikuntakursseja. Kursseilla

185

välitetään myös lukion omaa kulttuuri- ja juhlaperinnettä ja vahvistetaan opiskelijoiden ja lähiympäristön yhteisöllisyyttä: esim. ”Vanhojen päivän” tanssit. Tanssi eri muodoissaan

• on oleellinen osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuuria. Lukion liikunnan tanssiosiot autta-vat opiskelijoita ymmärtämään tanssia itseilmaisun ja kommunikaation välineenä. Liikunnan ja urheilun kieli on väylä myös kansainväliseen kanssakäymiseen. Kursseilla voidaan tutustua muiden kulttuurien liikuntamuotoihin ja näiden kautta opiskelijalla on mahdollisuus ymmär-tää myös muiden kulttuurien liikuntaperinnettä ja liikuntafilosofiaa.

Teknologia ja yhteiskunta

Liikuntaan liittyvä teknologia on osa suomalaista huippuosaamista. Lukion liikunnanopetuksessa tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sykemittarien käyttöön terveysliikunnan opti-maalisen harjoitusvasteen saavuttamiseksi.

Viestintä ja mediaosaaminen

Monipuolinen lukion liikunta sääntöineen ja rajoituksineen auttaa opiskelijaa ymmärtämään ja tul-kitsemaan median liikunta- ja urheilukulttuurin näkyviä ja näkymättömiä viestejä.

Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion liikunnan opetussuunnitel-massa Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia se-kä tuetaan heidän tasapainoista kehitystään ja kasvuaan. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia opiskelijan jatkuvalle omaehtoiselle liikunnan harrastamiselle ja työkyvyn ylläpidolle. Vas-tuullisuuden, sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden korostaminen auttavat nuoren henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Opetuksen tavoitteet

• Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija − kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa − saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen − osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita − toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luon-

nonarvoja kunnioittaen − osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryh-

mässä

• Arviointi

• Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus, sosiaalisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.

• Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioi-daan numeroilla. Näistä kursseista tulee aritmeettinen keskiarvo päättötodistukseen, opiskeli-jan pyynnöstä, muutoin suoritusmerkintä. Koulukohtaisista soveltavista kursseista annetaan suoritusmerkintä, paitsi diplomikurssista erillinen todistus.

• Pakolliset kurssit • Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan

186

• mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. • Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien ai- • kana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa • tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan • turvallisuus ryhmiä muodostettaessa. • • Liikunnan pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakolliset kurssit suositellaan • opiskeltavaksi 1. lukuvuotena, 1. kurssi syyslukukaudella ja 2. kurssi kevätlukukaudella. •

LI1Taitoa ja kuntoa Pakollinen kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista • saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan • saa myönteisiä liikuntakokemuksia • tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin • ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hy-

vinvointia ja turvallisuutta edistävästi • Keskeiset sisällöt • fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi • lihashuolto ja rentous • sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit • voimistelu eri muodoissaan • tanssi eri muodoissaan • talviliikunta • uinti ja vesipelastus • yleisurheilu • suunnistus ja luontoliikunta • Arviointi • Kurssi arvioidaan numeroin ( 4-10 )

187

LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Pakollinen kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan • saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen • saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen • oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä • oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä • kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä • Keskeiset sisällöt • fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentous • sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit • voimistelu eri muodoissaan • tanssi eri muodoissaan • talviliikunta • kuntouinti ja vesiliikunta • luontoliikunta • jokin uusi liikuntalaji

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin ( 4-10 )

• Syventävät kurssit

Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssien sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Koulukohtainen syventävä kurssi LI3 Kuntosalikurssi Syventävä kurssi

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija kuntosalityöskentelyyn. Kurssilla perehdy-tään lihaskuntoharjoitteluun sekä teoriatasolla että oman tekemisen kautta. Opiskelijat laativat itselleen kuntosaliohjelman, jota he toteuttavat kurssin ajan.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)

188

Valtakunnalliset syventävät kurssit LI4 Dance – yhdessä liikkuen Syventävä kurssi

• Kurssilla harjoitellaan opiskelijoiden valinnan mukaan kaikenlaista tanssillista liikuntaa. Opiskelijat voivat halutessaan esitellä/ opettaa omaa tanssiharrastustaan muille kurssilaisille. Mahdollisuuksien mukaan voimme tehdä pieniä esityksiä esim. koulun tilaisuuksiin.

• Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 – 10).

• . LI5 Kesäkuntoon Syventävä kurssi

Tällä kurssilla pääset matkaan kohti huipputuloksia. Kurssin aikana käydään yhteisesti läpi eri fyysisten ominaisuuksien kehittämistä. Sisältöihin kuuluu mm. kuntosaliharjoitte-lua, kestävyysliikuntaa eri muodoissa (juoksu, uinti, rullaluistelu mahdollisuuksien mu-kaan), kehonhallinta- ja liikkuvuusharjoitteita. Pääset laatimaan kurssin aikana tavoitteesi mukaisen harjoitusohjelman, johon saat opettajalta ohjeita ja vinkkejä. Harjoitusohjelmaa kannattaa jatkaa myös kurssin jälkeen, jolloin tuloksien saavuttaminen on realistisempaa kuin lyhyen, viiden viikon kurssin aikana. Sinun ei tarvitse palkata kallista personal traineria, vaan tällä kurssilla pääset ilmaiseksi kohti tavoitteitasi! Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohot-taminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan se-kä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kans-sa.

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10).

• Koulukohtainen syventävä kurssi LI6 Pallo- ja mailapelikurssi Syventävä kurssi

• Kurssin tavoitteena on että opiskelijat voivat kehittää taitojaan jo hallitsemissaan pallo- ja mailapeleissä sekä tutustua heille mahdollisesti uusiin peleihin. Kurssin tavoitteena on myös-kin tukea opiskelijan oman harrastuslajin löytymistä, kohottaa osallistujien kuntoa ja tarjota koulun puitteissa mahdollisuus virkistävään ja rentouttavaan liikuntaan. Kurssin sisällön tar-kentaminen tehdään opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Arviointi

189

Kurssista saa suoritusmerkinnän ( S ) Soveltavat kurssit LI7 Pesäpallokurssi Soveltava kurssi Keskeinen tavoite

Kurssin tavoitteena on kehittää pesäpallon tekniikkataitoja ja oppia soveltamaan niitä pe-litaktisesti oikein ja saada iloa hauskan pelin parissa.

Keskeinen sisältö Pelitekniikan ja -taktiikan harjoittaminen.

Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän ( S ) LI8 Liikunnan diplomikurssi Soveltava kurssi Kurssin suorittamisesta on annettu valtakunnalliset ohjeet.

Valtakunnallisen lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vä-hintään viisi liikunnan kurssia, tähän määrään voi sisältyä myös terveystieto. Tämän li-säksi opiskelija osallistuu päättökokeeseen, jossa arvioidaan liikuntatiedot, liikunnalliset valmiudet ja erityisosaaminen oppilaan valitsemassa lajissa. Opiskelijan antamien tietojen perusteella todistukseen merkitään myös muut eniten harrastetut lajit, menestyminen kil-paurheilussa ja osallistuminen koulun liikuntatoimintaan pääsääntöisesti lukion aikana. Opiskelija on voinut ansaita osan näytöistään jo liikuntatunneilla. yhteistyötaidot arvioi-daan liikuntakurssien perusteella.

Keskeinen tavoite

Opiskelija voi tuoda esille paremmin erityisosaamistaan liikuntatiedoissa ja -taidoissa. Opiskelija voi perehtyä syvällisemmin valitsemaansa lajiin.

Keskeinen sisältö

Kurssi hajautetaan useammalle vuodelle. Sen lisäksi, että opiskelija osallistuu päättöko-keisiin, hän kokoaa näytesalkkua, jossa hän seuraa kehittymistään ja suorituksiaan lukio-vuosien ajan päiväkirjamaisesti ja tekee niistä arvostelijalle yhteenvedon.

• Arviointi Opiskelija arvioidaan asteikolla 1-5 seuraavissa aiheissa:

− liikuntatiedoissa − liikuntakykyisyydessä − yhteistyötaidoissa − erityisosaamisessa

190

Kurssista annetaan erillinen todistus. LI9 Elämyksiä liikunnasta Soveltava kurssi

Keskeiset sisällöt:

Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan uusiin lajeihin, kuten jousiammunta, laitesukellus, kajakkipoolo (meloen tapahtuva joukkuepallopeli), seinäkiipeily ja curling. Lisäksi kurssin aikana toteutetaan yhtei-nen retki. Vaihtoehtona ovat esim. vaeltaminen tai laskettelu (esim. Tahkolle noin 200e). Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöihin.

Tavoitteet:

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille positiivisia elämyksiä uusista ja hieman normaalista poik-keavista liikuntalajeista.

Arviointi:

Kurssista saa suoritusmerkinnän (S)

LI10 Kamppailukurssi Soveltava kurssi Kurssin aikana tutustutaan moniin erilaisiin kamppailulajeihin. Harjoitellaan perustekniikoita, kehite-tään eri kunto-ominaisuuksia kuten voimaa, nopeutta, kestävyyttä, ketteryyttä, kehonhallintaa ja tasa-painoa. Lajivalikoima on monipuolinen: judoa, nyrkkeilyä, defendoa, karatea, ju-jutsua, miekkailua, capoeiraa, thaiboxingia. Lajit tarkentuvat kurssin alussa, opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa laji-valintoihin. Kurssin hinta on noin 20e (sisältää ohjaajien palkkiot ja välinevuokrat). Kurssista saa suoritusmerkinnän (S). LI11 Wanhat tanssit Soveltava kurssi

• Keskeiset tavoitteet • Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tanssitaitoa, sosiaalisuutta ja valmentaa vanho-

jen päivää varten. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista vanhojen päivi-en kahteen esitykseen (päivä- ja iltaesitykset).

• Keskeinen sisältö • Kurssi on yhteinen tytöille ja pojille. Tunneilla harjoitellaan tunnettuja salonki- ja vakiotans-

seja. • Kurssi toteutetaan sekä lukujärjestyksen mukaisena kurssina (jakso 3/4) että omana kurssi-

naan lukujärjestyksen ulkopuolella (ilta- ja viikonloppukurssi). Molemmilla kursseilla ohjel-misto on sama, joten esiintyminen vanhojen päivänä onnistuu kumman tahansa kurssin poh-jalta.

191

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S ja pyydettäessä numeroarvioinnilla

192

LI 12 Liikunnan harrastuneisuuskurssi Soveltava kurssi

Tällä kurssilla voit hyödyntää omaa aktiivista liikuntaharrastustasi. Kurssi toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa siten, että ensimmäinen ajoittuu jaksoille 1-3 ja toinen jaksoille 4 – 6. Yksi lukukaudenmittainen harjoitusjakso on siis laajuudeltaan yksi kurssi. Pidät viikoittain harjoituspäiväkirjaa omasta harrastuksestasi ja hyväksytät sen kurssia vetävällä opettajalla säännöllisesti.

Arvostelu Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

193

TE Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveys-osaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystie-don opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tar-kastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveys-tiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansan-tautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen. Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysre-sursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuul-lisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluu itsestä ja muista huolehtiminen. Terveystiedon kursseissa painote-taan opiskelijan omien valintojen merkitystä terveyden rakentumisen peruspilareina. Keskeisiin sisäl-töihin kuuluu myös terveydenhuollon alueella toimivien yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan perehtyminen. Opiskelijalle esitellään näin väyliä itse osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta ja eettisyyttä arvioitaessa mietitään opiskelijan omia oikeuksia ja velvollisuuksia tervey-denhuollon kentässä. Aktiivinen kansalaisuus edellyttää yhteiskunnan jäseniltä kykyä ottaa kantaa itseä koskeviin asioihin sekä kykyä perustella ja puolustaa omia näkökantoja. Keskustelu- ja argumentointi-taitoja harjoittavat opetusmenetelmät tukevat tähän tavoitteeseen pyrkimistä. Hyvinvointi ja turvallisuus ”Hyvinvointi ja turvallisuus” - aihekokonaisuus on itsessään lukion terveystiedon keskeinen sisältö-alue. Kestävä kehitys Ihmisen ja ympäristön terveys edellyttää kestävän kehityksen huomioimista kaikessa arkikäyttäytymi-sessä. Terveystiedossa tutkitaan ihmisen käyttäytymisen vaikutuksia paitsi omaan itseen, myös lähiym-päristöön ja koko maapallon tilaan. Opiskelija arvioi myös omia elintapojaan ja tottumuksiaan kestävän kehityksen periaatteiden näkökulmasta. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

194

• • Kulttuuri-identiteetti voi muodostua vain tuntemalla sekä omaa että muiden kulttuureja. Lu-

kion terveystiedossa pohditaan suomalaisten terveydentilaan vaikuttavia suomalaisille omi-naisia kulttuurisia tekijöitä sekä alakulttuurien merkitystä terveystottumusten syntyyn. Laa-jempaa perspektiiviä opiskelijat saavat tutustumalla kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyserojen syntyyn eri valtioiden ja maanosien välillä.

Teknologia ja yhteiskunta Teknologian nopea kehitys on vaikuttanut yhteiskunnassamme monin eri tavoin. Lukion terveystiedos-sa pohditaan teknologian terveyteen kohdistuvia seurannaisvaikutuksia. Viestintä- ja mediaosaaminen Terveyttä koskevissa asioissa nuori tarvitsee hyvää medialukutaitoa. Lukion terveystiedon kaikissa kursseissa keskeisenä sisältönä on terveysinformaation kriittinen ja aktiivinen seuraaminen ja tulkinta.

• Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen Terveystiedon oppisisältö tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi. Oppiaineessa opiske-lija arvioi terveyskäyttäytymisensä vaikutusta itseensä, lähiympäristöönsä, yhteiskuntaan sekä maail-manlaajuisen ympäristöön. Opiskelija pohtii kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista omassa terveyskäyttäytymisessään. Terveystiedon kursseilla rakennetaan turvallinen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävä oppimisympäristö. Oppilaslähtöisten toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö edistää yhteisöllisyyttä.

• Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edis-tämisen merkityksen

• osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä • ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja

tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmas-ta

• pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvos-tamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä

• tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syn-tyyn vaikuttavia tekijöitä

• tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalais-toimintaa

• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tul-kita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

195

• • Arviointi

Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvi-oinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koske-via ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esi-telmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Lukion terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursse-ja. Lukion terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja.

• Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioi-daan numeroilla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Valtakun-nalliset pakolliset ja syventävät kurssit lasketaan oppimäärän aritmeettiseen keskiarvoon. Jos opiskelija opiskelee terveystietoa vain yhden kurssin hänellä on oikeus valita päästötodistuk-seen oppimäärän arvosanaksi merkintä ”suoritettu”.

• Itsenäinen suorittaminen • Terveystiedon pakollista kurssia suoritettaessa suositellaan osallistumista opetukseen. Kurssin

itsenäinen suorittaminen edellyttää kurssikokeeseen osallistumista sekä lisätehtävien tekemis-tä.

• Terveystiedon valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. • Pakollinen kurssi

TE1 Terveyden perusteet Pakollinen kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun tur-

vallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskun-nan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa

• tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä • osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveys-

kulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta • tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut. • • Keskeiset sisällöt • työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja

kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys

• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö

196

• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen

• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen • terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen • terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja

markkinoinnin kriittinen tulkinta • terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä • • Valtakunnalliset syventävät kurssit

TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä Syventävä kurssi

• • Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja

selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittä-viä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi pereh-dytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvo-pohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskus-telu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.

• Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta • osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia • osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympä-

ristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille • osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkinto-

ja. • Keskeiset sisällöt • itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä • vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen

• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien koh-taaminen

• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, ter-veysliikunta, syömishäiriöt

• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä • seksuaaliterveys • terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja

niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiin-kuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana

• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkö-kulmasta

• Arviointi • Kurssi arvioidaan numeroin (4 – 10).

TE3 Terveys ja tutkimus Syventävä kurssi

• • Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, ter-

veyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehitys-linjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin taval-lisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelu-jen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä ko-rostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.

• Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja • kansallisesti ja maailmanlaajuisesti • osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa • toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympä-

ristössään • osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet • osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden nä-

kökulmasta. • • Keskeiset sisällöt • terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien

menetelmiä • terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toi-

mintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat teki-jät

• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet • tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medika-

lisaatio • terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen • • Arviointi • Kurssi arvioidaan numeroin (4 – 10).

198

• Koulukohtainen syventävä kurssi TE4 Terveystiedon kertauskurssi Syventävä kurssi

• Kurssilla kerrataan tärkeimpiä asioita aiemmista kursseista 1-3. Valmistautumista yo-kokeisiin harjoitellaan tutustumalla aiempiin koekysymyksiin sekä Liiton laatimiin kerta-uskysymyksiin. Puolet kurssista (16 tuntia) suoritetaan Ensiapu1-kurssin mukaisesti ja SPR antaa kurssin hyväksyttävästä suorituksesta virallisen EA1-todistuksen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

• • Arviointi • Kurssista annetaan suoritusmerkintä (S)

199

OP Opinto-ohjaus Kalevan lukion opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opin-to-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden va-rassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valin-ta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoi-hin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluun-sa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelija-na. Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itse-näisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaih-toehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikor-keakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opis-kelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiske-lijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppi-laitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opis-kelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. Lukioaikana opiskelijalla on mahdollisuus tutustua työelämään myös käytännössä. Opinto-ohjaus on osa oppilaitoksen ohjausjärjestelmää, jossa rehtorilla, ryhmänohjaajilla, ai-neenopettajilla ja opinto-ohjaajalla on oma ohjauksellinen roolinsa.

200

Aihekokonaisuudet opinto-ohjauksessa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Ohjauksen tärkeä lähtökohta on tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yrittävää asennetta opiske-lussa ja jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Yrittäjyys uranvalinnallisena vaihtoehtona tulee tuoda esiin sekä luokkatunneilla että henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opiskelijoille järjestetään mahdolli-suus tutustua yritystoimintaan käytännössä. Hyvinvointi ja turvallisuus Opinto-ohjaus ja oppilaitoksen ohjausjärjestelmä pyrkivät turvaamaan jokaisen opiskelijan hyvin-vointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä ja eri elämäntilanteissa. Kestävä kehitys Ura- ja elämänsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon erilaisten valintojen eettiset seuraukset ja vaikutus kestävän kehityksen kannalta. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuuri-identiteettiin ja kulttuurien tuntemukseen liittyvät kysymykset tulevat ohjauksessa esille mm. maahanmuuttajien opinto- ja urasuunnitelmia tehtäessä ja toisaalta ulkomaille suuntaavien suomalaisten ohjauksessa. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan rakentavaan kulttuurien välisen vuo-rovaikutuksen kehittymiseen. Teknologia ja yhteiskunta Opinto-ohjauksessa tuodaan esille teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämises-sä ja työllistymisessä. Myös sukupuolten välistä tasa-arvoa teknologia-aloille hakeutumisessa (ku-ten myös hoito- ja opetusaloille hakeutumisessa) pyritään lisäämään. Teknologia-aloille tutustutta-misessa hyödynnetään yhteistyösopimuksia alan oppilaitosten kanssa. Teknologia-alalle suuntau-tuminen on huomioitava jo ainevalintoja tehtäessä. Viestintä- ja mediaosaaminen Ohjauksessa perehdytään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin koulutus- ja ammattitiedon hankkimisen ja koulutukseen hakeutumisen välineenä. Ohjauksessa on tärkeää huomioida kriitti-syys uranvalintaan liittyvässä informaatiossa, koska media tarjoaa asiallisen tiedon lisäksi myös epärealistista ja asenteellista kuvaa työelämästä ja ammateista.

201

• Pakollinen kurssi

OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Pakollinen kurssi

Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.

Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liitty-viä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen • itsetuntemus • omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen • työelämätietous • ylioppilastutkinto • ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen • jatko-opintoihin hakeutuminen • työelämään siirtyminen

Kurssi toteutetaan hajautetusti ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden aikana

• • Syventävä kurssi

OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Syventävä kurssi Työelämään tutustuminen (TET-kurssi)

Kalevan lukion opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työelämään tutustumiskurssi (TET) . Opiskelijoita kannustetaan itsenäisesti etsimään työhön tutustumispaikka ja tekemään työharjoittelusopimus työnantajan kanssa. Työelämään tutustumisen tavoit-teena on antaa opiskelijalle tietoa työelämästä, mahdollisuuden kokeilla erilaisia työ-tehtäviä, antaa vihjeitä omalle uravalinnalle sekä tilaisuuden kokeilla omia ihmissuh-detaitoja työelämässä.

TET-pelisäännöt ja tavoitteet Tutustumisjaksoon osallistuva opiskelija on edelleen Kalevan lukion opiskelija. Kale-van lukio on vakuuttanut opiskelijan, mutta tahallisista vahingoista vastaa opiskelija itse. Työpäiviä on kuusi ja työaika on kuusi (6) tuntia päivässä sisältäen ruokatauon. TET:in tarkoituksena on myös eri työtehtäviin tutustuminen ja mahdollisuuksien mu-kaan osallistuminen. Perehtyminen työpaikan sääntöihin, ammatteihin ja niiden vaa-timaan koulutukseen sekä työturvallisuuskysymyksiin. Opiskelijan perehdyttämistä ohjaa työpaikalla vastuuhenkilö. TET-jaksosta laaditaan raportti, joka palautetaan opinto-ohjaajalle.

202

TVT Tieto- ja viestintätekniikka

Tietotekniikkaa pyritään käyttämään lukiossa kaikkien aineiden opetuksessa. Jokaisen lukiolaisen tulisi hallita tietokoneen peruskäyttö, joka ei pelkästään tarkoita pelaamista ja Internetissä surffaamista, vaan tietokoneen hyötykäyttöä opinnoissa.

Keskeiset tavoitteet

• tutustuttaa opiskelija tietotekniikan keskeisiin osa-alueisiin • antaa valmiudet omatoimiseen opiskeluun • antaa valmiuksia tietotekniikan hyväksikäytöstä eri työtehtävissä • tarjoaa välineen oppimisen edistämiseen ja ajattelun kehittämiseen • kehittää pitkäjänteistä työskentelyä joko yksin tai ryhmässä.

TVT 1 Tietokoneen hyödyntäminen lukio-opiskelussa Soveltava kurssi

Tällä kurssilla harjoitellaan esitelmän, tutkielman ja harjoitustyön tekemistä Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Lisäksi harjoitellaan taulukkolaskentaohjelmalla esimer-kiksi kuvaajien piirtoa. Kurssin tarkoitus on antaa jokaiselle opiskelijalle sellaiset tai-dot tekstinkäsittelyssä ja tutkielman tekemisessä, että hänen on helppo soveltaa taito-jaan käytännössä useilla eri aineiden kursseilla. Kurssin pääpaino on tekstinkäsittely ja etenkin kirjoitelmien ulkoasun (esim. otsikot, sisällysluettelo, tekstin muokkaaminen, kuvien ja objektien lisääminen) muokkaaminen. Harjoitustyönä on mahdollista tehdä jollekin meneillään olevalle kurssille vaadittava tutkielma/esitelmä.

Arviointi Suoritusmerkinnällä TVT 2 Julkaisukurssi Soveltava kurssi

Kurssilla tutustutaan taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmiin. Kurssilla opetel-laan myös omien kotisivujen teko jollain HTML-editori-ohjelmalla. Samalla käydään läpi tekijänoikeudet sekä tutustumme myös ohjelmointiin (HMTL ja Java). Tämän kurssin aikana toteutetaan Excel-laskentataulukko kuvaajineen, PowerPoint-esitys se-kä Internetjulkaisu.

Arviointi Suoritusmerkinnällä

203

TVT 3 TI-84 Plus-laskin ja matikkaohjelmia tietokoneella Soveltava kurssi

Tällä kurssilla ladataan graafiseen laskimeen ilmaisia lisäsovelluksia ja harjoitellaan niiden käyttöä. Vaatimuksena oma TI-84 Plus- tai Silver Edition laskin. Lisäksi tutus-tutaan Internetistä saataviin ilmaisiin matikkaohjelmiin. Kurssin tarkoitus on syventää oman laskimen tuntemusta ja oppia käyttämään yksinkertaisia matikkaohjelmia. Kurs-si käy kaikille kiinnostuneille, mutta erityisesti pitkän matematiikan lukijoille. Kurs-silla valitaan grafiikka- ja symbolisen laskennan ohjelmat sen mukaan mikä on opis-kelijoiden osaamistaso matematiikassa. Kurssilla ei opeteta uusia matematiikan asioi-ta.

Arviointi Suoritusmerkinnällä

204

Kotitalous KOT Kalevan lukiossa on mahdolliseta suorittaa kaksi niin sanottua ”perinteistä” kotitalouskurssia (Koti-talous 1 ja 2). Lisäksi tarjolla on kursseja, joissa opiskellaan tarkemmin ja yksilöidymmin kotita-louden eri osa-alueita (Leivontakurssit 1 ja2, Bon appetit, Edullista elämää –kurssi, Kokkikirjakurs-si sekä Gastronauttikurssi). Myös lukiodoplomin suorittaminen on mahdollista. Uusia kursseja kehi-tellään lisäksi tarpeen ja kysynnän mukaan.

KOT 1 - 2 Kotitalous 1-2 Soveltava kurssi

Kursseilla kerrataan ja syvennetään peruskoulussa opittuja tietoja ja taitoja. Kurssien pää-tavoitteena on virittää harrastusta ja kiinnostusta kodin töihin. Kotitalouteen kuuluvaa ruoanlaittoa opiskellaan tunneilla pienissä ryhmissä siten, että jokainen ryhmä valmistaa oman ryhmänsä ateriakokonaisuuden. Kurssien sisältöaiheita ovat

• ruoka ja ruoanvalmistus, hygienia, ympäristö ja kierrätys, ateriasuunnittelu, ra-hankäytön suunnittelu, ruoan merkitys, terveyttä edistävät valinnat (ravitse-mus), ruokakulttuurin muuttuminen sekä arjen ”pyöritys”.

KOT 3 - 4 Leivontakurssit 1 ja 2 Soveltava kurssi

Kurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa tietoja ja taitoja leivonnasta sekä tapakulttuu-rista. Kursseilla tutustutaan erilaisiin leivonnassa käytettäviin raaka-aineisiin ja työvälinei-siin, taikinatyyppeihin ja niistä valmistettuihin leivonnaisiin. Kurssilla harjoitellaan erilais-ten juhlien suunnittelua, järjestämistä sekä niihin osallistumista. Kurssein sisältöaiheita ovat

• leivonnan raaka-aineet sekä työvälineet ja taikinatyypit, puhtaus ja leivonta, tapatietous, kalenterivuoden juhlat ja niihin liittyviä leivonnaiset.

KOT5 Bon appetit Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on tutustua kansainvälisen ruokakulttuuriin hankkien tietoja ja taitoja ruoan-valmistus- ja ruokailutavoista. Kurssin suunnittelussa huomioidaan oppilaiden kiinnostus ja koke-mus. Kurssilla kerrataan keittotaidon keskeiset perusasiat, jonka jälkeen syvennytään ruoanvalmis-tuksen ”saloihin” kansainvälisestä näkökulmasta. Kurssilla suunnitellaan aterioita, valmistetaan ja maistellaan eri maiden ruokia ja leivonnaisia, katetaan kauniisti sekä harjoitellaan pöytätapoja. Kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan projektityö sekä vierailukäyntejä. Kurssin sisältöaiheita ovat

• ruoanvalmistuksen keskeiset käsitteet, ruoanvalmistuksen keskeiset menetel-mät, kattaminen ja tarjoilu sekä pöytätavat, kansainväliset ruokakulttuurit laa-joina kokonaisuuksina, ajankohtaiset näkökulmat ruokaan sekä Suomeen juur-tuneet kansainväliset ruoat ja ruokailuun liittyvät tavat.

205

KOT6 Kasvisruokakurssi Soveltava kurssi

Kurssilla tutustumme erityyppisten kasvisruokien valmistamiseen. Valmistamme kas-viksista vokki-, kastike-, kiusaus-, keitto-, pihvi- ja salaattiruokia sekä leivomme eri-laisia kasvispiiraita. Mietimme syitä miksi jotkut valitsevat kasvisruokavalion ja opis-kelemme minkälaisia erilaisia kasvisruokavalioita on. Opettelemme tunnistamaan eri-laisia kasviksia sekä näiden ravintoarvoja, säilytystä ja säilyvyysaikoja. Kurssiin sisäl-tyy projektityö, jossa oppilas suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti yhden kasvisruoka-kokonaisuuden. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

KOT7 Hygieniapassikurssi Soveltava kurssi

Kurssilla käydään läpi elintarvikehygienian perusteita sekä teoreettisesti että ruokia valmistamalla. Kurssi tähtää hygieniaosaamistestin eli hygieniapassin suorittamiseen. Kurssi arvostellaan numeroin 4 – 10.

KOT8 Gastronauttikurssi Soveltava kurssi

Kurssilla paneudutaan laadukkaan ruoanvalmistuksen saloihin, käydään läpi juhlaruo-kia sekä korostetaan eri ruokailutilanteisiin sopivia käytöstapoja. Kurssin tavoitteena on tutustua gastronomiseen ruokakulttuuriin hankkien tietoja ja taitoja laadukkaista ruoanvalmistustavoista sekä oikeista ruokailutavoista. Kurssin suunnittelussa huomi-oidaan oppilaiden kiinnostus ja kokemus. Kurssin työtapoihin kuuluu mm. pienien ruokamäärien valmistaminen ryhmittäin. Kurssin sisältöaiheita ovat: gastronomian ja ruoanvalmistuksen keskeiset käsitteet, laadukkaan ruoanvalmistuksen keskeiset mene-telmät, kattaminen ja tarjoilu sekä pöytätavat .

KOT 9 Kakkukurssi Soveltava kurssi

Kakkukurssilla leivomme kaikenlaisia kakkuja tavallisista kermakakuista fantasiakak-kuihin ja kakkutikkareihin. Kurssin tavoitteena on syventää leivontataitoja, lisätä kä-dentaitoja sekä antaa luovuudelle ja taiteellisuudelle vapaat kädet. Opimme leivonta-taitojen lisäksi erilaisia koristelutekniikoita, sommittelutaitoja, värioppia ja saamme valmiudet itsenäiseen ja innovatiiviseen työskentelyyn. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.

KOT10 Kotitalouden lukiodiplomi Soveltava kurssi

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kotitalouden lukiodiplomi, mikäli hän on suo-rittanut kolme lukion kotitalouskurssia. Osan kursseista opiskelija voi suorittaa muissa oppilaitoksissa tai itsenäisenä projektina, mutta niistä tulee aina ennakkoon sopia koti-talousopettajan kanssa. Diplomia varten opiskelija suorittaa itsenäistä työskentelyä edellyttävän erityistyön, johon liittyy kirjallinen osio.

206

TUT Tutor-kurssi Soveltava kurssi

• Tutor tukee ja auttaa kouluun tulevia uusia opiskelijoita perehdyttäen lukio-opiskeluun ja

opastaen muihin koulun arkeen liittyvissä kysymyksissä. Hän osallistuu koulun edustajana vanhempainiltoihin ja uusille opiskelijoille järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin. Tutor-toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutor-ryhmän ja koulun muun henkilö-kunnan kanssa koulun yhteisiä päämääriä ja tavoitteita noudattaen.

• Tutor-kurssille haetaan erillisellä hakemuksella ensimmäisenä opiskeluvuonna 1. huhti-kuuta mennessä. Tutoreiksi valitut osallistuvat vielä saman kevään aikana mm. MLL:n tu-torkoulutukseen sekä valmistelevat ja suunnittelevat tulevaa toimintaa, joka käynnistyy heti elokuussa uuden lukukauden alkaessa.

• Kurssin suorittaminen edellyttää • osallistumista koulutuksiin • sitoutumista ja aktiivisuutta tutor-toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa • tutorpäiväkirjan laatimista • Arviointi

Suoritusmerkintä

207

RTO Rento-kurssi Soveltava kurssi Kohderyhmä

Tarkoitettu kaikille niille opiskelijoille, jotka haluavat harjaannuttaa itsetuntemusta ja stressinhallintataitoja sekä kehittää elämänhallintaansa.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija oppii paremmin tunnistamaan omat voimavaransa ja kehittää arjessa tarvittavia selviytymis- ja hallintakeinojaan (coping), mikä edistää mielenterveyttä ja ennaltaehkäisee niin fyysistä kuin psyykkistä uupumista.

208

Kurssin sisältö Elämänhallinta taitona Itsetuntemusharjoitukset Rentoutustekniikat ja rentousharjoitus Nukkuminen ja ravinto Uupumuksen merkit ja masennus Kriiseistä selviytyminen Voimavarakenttä

Vierailu ja/tai terveydenhoitajan luento sisältyy kurssiin. Kurssista suoritusrekisteriin kertyy ½ kurssia. Kurssisuorituksia kasvattaakseen toisen täydentävän puolikkaan saa käymällä terveystiedon abikurssin tai ensiapukurssin, jotka ovat myös ½ kurssia.

Arviointi: suoritettu/ hylätty

209

KEK Kestävän kehityksen kurssi Soveltava kurssi Kestävän kehityksen kurssilla on tavoitteena laajentaa tietoisuutta kestävän kehityksen eri ulottu-vuuksista (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) ja pyrkiä siirtämään sitä koko oppilaitoksen toimintaympäristöön. Kurssi toteutetaan pohdintojen, vierailujen, vierailijoiden ja mahdollisten teematapahtumien merkeissä. Kurssista annetaan suoritusmerkintä (S), joka edellyt-tää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tehtävien suorittamiseen.

210

AUT Autokoulukurssi Soveltava kurssi Young Drivers of Finland (1999) Opetussuunnitelma Ajokorttiluokka B Johdanto

Kun puhumme liikennetapaturmista, me emme puhu onnettomuuksista vaan kolareis-ta. Kolarien pääsyyt ovat tutkimuksen mukaan 90-prosenttisesti kuljettajan inhimilli-sen toiminnan seurausta, ja vain 10% muodostuu ajoneuvon teknisistä ongelmista ja liikenneympäristön riskitekijöistä. Filosofiamme mukaan siis lähes kaikki kolarit ovat vältettävissä oikealla koulutuksella. Kolarinvälttämismenetelmän omaksuminen ja te-hokas käyttö juuri ajouran alkaessa on ensiarvoisen tärkeää, koska kuljettaja on useimmissa tapauksissa nuori ja vasta astumassa aikuiselämään ja sen myötä tuleviin riskeihin, josta liikenne on yksi suurimmista. Euroopan unionin alueella tapahtuu vuo-sitasolla noin 45 000 liikennekuolemaa ja 1,5 miljoonaa loukkaantumista. Liikenne-koulun valinta on nuorelle äärimmäisen tärkeä asia, ja kolarinvälttämismenetelmä, jo-ka on Young Drivers -organisaation kehittämä menetelmä, on paras tapa oppia aja-maan turvallisesti.

Periaatteet Jokainen Young Driversin henkilökunnasta on sitoutunut työskentelemään seuraavan tärkeän periaatteen hyväksi: koska 90 % kolareista on ihmisten toiminnan seurausta, voimme YD:n kehittämän kolarinvälttämisohjelman mukaisesti kouluttamalla estää asiakkaidemme joutumisen kolarien uhreiksi, mikäli he toimivat saamiensa ohjeiden mukaisesti. Ympäristöystävällisyys on myös tärkeä periaate YD:n toiminnassa, eikä autoilu todellakaan tee siinä mitään poikkeusta.

Tavoitteet Opettaa nuori kuljettaja ajamaan minimoidulla riskitasolla (kolarivapaasti) koko ajouransa ajan, tietenkin elämää ja luontoa kunnioittavasti ja säästävästi.

Keinot Young Drivers käyttää vain oman organisaationsa kouluttamia opettajia, jotka ovat laajasti perehtyneet aiheeseensa sekä tietopuolisesti että käytännössä. Opetuskokonai-suus niin tietopuolisesti kuin käytännössäkin rakentuu joustavasti ja niin, että edelli-nen aihe antaa pohjan seuraavalle. Jokainen oppilas testataan kurssin aikana neljästi, jotta hänen oppimisestaan pysytään koko ajan selvillä. Ympäristöasioissa autoissa teknisenä apuvälineenä ovat ajotietokoneet.

Teoriaopetus Täyteen B-kurssiin kuuluu yhteensä 21 tietopuolista tuntia. Kurssi aloitetaan normaa-listi YD-liikenneaiheilla 1 – 9, jotta saadaan pohja YD-kolarinvälttämismenetelmän omaksumiselle. Seuraavilla tunneilla menetelmää sovelletaan. Erityistapauksissa (mm. ajo-oikeusluokan korottajat) voidaan tätä järjestystä soveltaa.

Aiheet

211

1,2,3 opetus YD-koulussa, liikennejärjestelmä, liikenneympäristö, liikenteen ohjaus

4,5,6 ajoneuvo, käsittely, liikennesääntöjen perusasioita, risteysajo, ajovuorot, ajolinjat

7,8,9 perusedellytyksiä kuljettajan turvalliselle toiminnalle liikennetilanteissa, tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus, YD-menetelmä

10,11,12 kaupunkiajo, kolarityypit, ajoon valmistautuminen, ajonopeus, risteysajo, reittien suunnittelu, riskien tunnistaminen, YD-testi 1

13,14,15 maantieajo, kolarityypit, ajoon valmistautuminen, ajonopeus, kohtaami-nen, ohittaminen, moottoritieajo, reittien suunnittelu, riskien tunnistami-nen, YD-testi 2 harj.

16,17,18 ajamista vaikeuttavat tekijät: sää- ja keliolosuhteet, kuljettajan ongelmat, ajoneuvon riskitekijät

19, 20, 21 itsenäisenä liikenteessä, vastuukysymykset, toiminta kolaripaikalla, YD-testi 2.

Ajo-opetus Tämän opetussuunnitelman mukaan oppilaalle B-luokkaa varten annetaan vähintään 30 ajokertaa, ensin riittävä käsittelyopetus, sen jälkeen liikenneajo, jonka ajokerroista osa käytetään maantie- ja rataharjoituksiin YD:n erillisen ohjeen mukaisesti. On suo-tavaa, että oppilaat ainakin jossain määrin seuraavat toisen oppilaan ajo-opetusta. Ajo-opetus jaksottuu teoriaopetuksen kanssa niin, että kyseinen aihealue yleensä käsitel-lään ensin teoriatunneilla.

Käsittelyajo

Hallintalaitteet, mittaristo turvatarkastus, kuolleet kulmat, kytkimen käyttö, liikkeelle-lähdöt, pysäyttäminen, käännökset, vaihtaminen, peruuttaminen, mäkilähdöt, ajoneu-von ulottuvuudet, kontrolloitu jarrutus Neljä viimeisintä harjoitusta muodostavat myös käsittelykokeen, jonka läpäiseminen on edellytyksenä liikenneajon aloittamiselle.

Liikenneajo Young Drivers -menetelmän perusasiat käytännössä. Taajama-ajo: säännöt, liikenteen ohjaus, ajojärjestykset, ryhmittymiset (myös yk-

sisuuntaiset), kevyt liikenne, kolarinvälttämisharjoitukset käytännössä Maantieajo: säännöt, päätielle tuleminen, ajaminen, poistuminen, kaarreajo, katse-

tekniikka, ohjaustekniikka, ohittaminen, reitin suunnittelut, kolarinvält-tämistekniikka käytännössä

Hätätilanneharjoitukset: kontrollin säilyttäminen paineen alaisena, erilaisilla kitkapinnoilla rata-olosuhteissa, kontrolloitu jarrutus, katseen käyttö, karkuun kiihdytys

Lisäksi kurssiin kuuluu Young Drivers -pimeän ajon kurssi, joka voidaan vuodenajas-ta riippuen suorittaa myös oppilaan ollessa välivaiheessa ja jos hänellä siis on jo ly-hytaikainen ajokortti. Paras tapa oppia ajamaan on Young Drivers - kolarinvälttämiskurssi

Autokoulukurssi on kaikille avoin. Kurssimaksun suorittavat saavat lisäksi ajokortin.

212

KTK Kansainvälisen toiminnan kurssi Soveltava kurssi

Kurssimerkintä annetaan opiskelijalle, joka on osallistunut merkittävällä tavalla kou-lun kansainväliseen käytännön toimintaan esimerkiksi majoittamalla ulkomaisia opis-kelijoita, osallistumalla opintomatkalle ulkomailla tai osallistumalla muutoin huomat-tavalla panoksella koulun sellaisiin kansainvälisiin projekteihin, joista ei muuta kurs-simerkintää ole saatavilla. Kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on rohkaista opis-kelijaa kansainväliseen viestintään ja harjaannuttaa käytännössä kansainvälisessä toi-minnassa vaadittavia taitoja ja tietoja. Suoritusmerkintä.

MT Ihminen ja sota Soveltava kurssi

• • Tavoitteet • Kurssin tavoitteena on tutustua sotien syihin ja vaikutuksiin laaja-alaisesti ainerajat ylittä-

en. Tarkoitus on saada opiskelija ymmärtämään asioita kokonaisvaltaisesti ja kannustaa opiskelijaa ajattelemaan itsenäisesti ja kriittisesti sekä oppiainerajat ylittävästi.

• Keskeiset sisällöt • Kurssilla tutustutaan sotaan ja sen aiheuttamiin ilmiöihin eri näkökulmista, mm. psykolo-

gian, historian, filosofian, maantieteen, kirjallisuuden ja muun taiteen kautta. • Arviointi • Suoritusmerkintä (S) ja kirjallinen palaute.

213

Kielten soveltavat kurssit Saksa FI Fit in Deutsch 2 –kielitutkinto Kalevan lukio tarjoaa toistaiseksi ainoana kouluna Suomessa Fit-tutkinnon saksan aineopinnoissa. Goethe Institutin Fit in Deutsch 2 –tutkinnolla osoitat, että olet saavuttanut kuusiportaisen taso-luokituksen toisen tason (A2) Eurooppalaisessa kielten viitekehyksessä. Kokeeseen kuuluu luetun- ja kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen osio. Näin ollen koe valmentaa myös yo-kirjoituksiin.

- A-saksan lukijat (aloitus 4. tai 5. luokalla) voivat selviytyä Fit-tutkinnosta luokkatasolta 8/9 alkaen - B2-saksan lukijat (aloitus 8. luokalla) voivat selviytyä Fit-tutkinnosta lukion ensimmäiseltä luokkata-

solta alkaen - B3-saksan lukijat (aloitus lukion 1. luokkatasolla) voivat selviytyä Fit-tutkinnosta lukion toiselta vuo-

sitasolta alkaen

Goethe-Institut on maailmanlaajuisesti tunnustettu Eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuvien kielitutkintojen tarjoaja. Työnantajat ja oppilaitokset monissa maissa kelpuuttavat tutkintoihin liit-tyviä todistuksia näyttönä kielitaidosta. Lukion toisen vuositason opiskelijat (A- ja B-saksa) saavat oppitunneilla valmennusta ja voivat suo-rittaa sen marraskuussa. FIK Filmkaraoke Saksanlukijat voivat osallistua jännittävään ”Filmkaraoke” –Projektiin, joka järjestetään yhteistyös-sä Goethe Institutin kanssa. Projektin ohjaaja Goethe Institutin puolelta on saksalainen Jan Qui-litzsch. Mukavat hetket sekä kielitaidon että ääntämisen kehittyminen ovat taattuja! Katsomme ot-teita erilaisista elokuvista ilman ääntä, ja suunnittelemme niihin dialogeja, äänikulissin ja musiikin. Muutamana iltapäivänä harjoittelemme äänien ja dialogien synkronisoimista elokuvakohtauksiin. Projektin huipennuksena esitämme tuotoksemme yleisön edessä erityisessä paikassa, ja yleisökin otetaan mukaan esitykseen. Vasta sen jälkeen kun yleisö on nähnyt meidän ääniversiomme eloku-vasta, näytämme elokuvakohtaukset alkuperäisellä äänellä. Yllätyksiä on varmasti luvassa! Projekti käynnistyy toisen jakson alusta ja esitykset ovat alustavasti viikolla 46. Tapaamiset ovat torstai-iltapäivisin (tai sopimuksen mukaan) sekä muutamana viikonloppuna. BER Berlin-kurssi

214

TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 – 2011

1. Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja toimenpiteet syrjinnän estämiseksi sekä tasa-arvon

edistämiseksi.

Tasa-arvotyön tarkoituksena on edistää ihmisten välistä tasavertaisuutta ja estää kaikkinainen syrjintä sukupuolen, iän, alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai muun niihin verrattavan seikan perusteella. Tasa-arvon edistäminen kuuluu jo- kaiselle henkilölle työpaikalla, erityisesti johtotehtävissä toimiville. Tasa-arvon tulee olla osa kaik- kea päätöksentekoa ja valmistelua. Kesäkuun 1.päivänä vuonna 2005 voimaan tulleessa tasa-arvouudistuksessa täsmennettiin muun muassa viranomaisten ja työnantajien velvollisuuksia. Sukupuolten välisiä tasa-arvokysymyksiä sääntelevät Suomessa tasa-arvolain ja muiden Suomessa säädettyjen lakien lisäksi EY:n tasa-arvodirektiivit, jotka sitovat Suomea EU:n jäsenenä. Tasa-arvolainsäädäntö sisältää muun muassa seuraavat periaatteet:

• sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen • sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän estäminen • työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen • syrjintäkielto työpaikka- ja koulutusilmoittelussa • oikeus hyvityksen hakemiseen sukupuolen vuoksi syrjitylle • edellytys, että miehille ja naisille järjestetään samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja

ammatilliseen kehitykseen

Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ( 609 / 1986 ) velvoittaa työnantajan ja oppilaitoksen ylläpitäjän edistämään ja valvomaan tasa-arvon toteutumista ja estämään sukupuo- leen perustuvan syrjinnän. Tasa-arvon edistäminen on osa koulun toimintaa ja erityisesti koulun ylläpitäjällä ja rehtorilla on vastuu tasa-arvon toteuttamisesta ja edistämisestä. Edellä mainitun ohella tasa-arvon toteutumista ja edistämistä valvoo myös tasa-arvotoimikunta, joka koostuu rehtorista, apulaisrehtorista, lukion ohjaavista opettajista, opetushenkilöstön keskuudestaan valitsemasta edustajasta, hallinto- ja tuki- palveluhenkilöstön keskuudestaan valitsemasta edustajasta sekä lukion oppilaskunnan keskuudes- taan valitsemista kahdesta edustajasta. Toimikunnan vastuulla on myös tämän tasa-arvosuunnitelman tarkistaminen vähintään kolmen vuoden välein. Se myös tiedottaa suunnitelmasta oppilaitoksessa. Opetussisältöjen, opetusjärjestelyjen ja opiskelijoiden ohjauksen tulee tukea tasa-arvon tavoitteel- lista ja suunnitelmallista edistämistä.

215

2. Työolot

Työoloja kehitetään jatkuvasti siten, että ne soveltuvat sekä mies- että naisopiskelijoille, ja helpot-tavat opiskelun ja vapaa-ajan sekä tarvittaessa työelämän yhteensovittamista. Tasa-arvonäkökohdat otetaan huomioon fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työolojen kehittämisessä. Työtehtävien, vastuun ja kannustusten tulee olla tasapuolisia.

3. Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu

Oppilaitoksen opiskelijavalinnoista vastaava rehtori huolehtii siitä, että mahdollisille hakijoille kohdistettava informaatio suunnataan tasapuolisesti. Opetustilanteissa ja opintosuoritusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon tasa-arvoisen kohtelun vaatimukset ( Tasa-arvo L 7§ ja 8b§ ). Opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi laaditaan sel- keä ohjeisto suosimis- ja syrjintätapausten varalle. Ohjeistosta ilmenee, millä keinoin syrjintään voi puuttua ja kenen puoleen opiskelija voi kääntyä. Koulun johto huolehtii siitä, että mahdolliset häirintätapaukset selvitetään ilman aiheettomia viivästyksiä, asiallisesti ja ehdottoman luottamuksellisesti. Opetussuunnitelmaa kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa on, niin usein kuin se on mahdollista, otettava huomioon molempien sukupuolten näkökulmat. Tasa-arvon edistämistä opetustilanteissa sekä opetushenkilöstön kykyä tunnistaa ja korjata omaa syrjivää käyt täytymistään tulee kehittää tarjoamalla koulutusta ja antamalla tietoa tasa-arvon edistämismahdolli- suuksista. 4. Syrjinnän ja sukupuolisen häirinnän sekä ahdistelun ehkäisy Sukupuoleen perustuva syrjintä, häirintä ja ahdistelu on ehdottomasti kiellettyä ( Tasa-arvoL 7§,8§,8a§ ja 8d§).Häirinnän tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi jaetaan asiaa koskevaa tietoa henki- löstölle ja opiskelijoille. Tasa-arvotoimikunta huolehtii siitä, että menettelytapaohjeet häirintä- tapauksien varalta ovat helposti kaikkien saatavilla. Sukupuolisena häirintänä pidetään ei-toivottua, yksipuolista sanallista tai fyysistä lähestymistä, ja häirinnäksi tai ahdisteluksi se muuttuu, jos sitä jatketaan, vaikka sen kohteeksi joutunut on ilmoittanut pitävänsä sitä epämiellyttävänä tai loukkaavana. Tasa-arvotoimikunta tilastoi tapausten lukumäärän vuosittain ja tarvittaessa järjestää oppilaitoksessa opiskeleville häirintäselvityksen. 5. Opiskeljoiden sukupuolijakauma Kaikkiaan Kalevan lukiossa oli 20.9.2008 455 opiskelijaa. Näistä tyttöjä oli 306 ( 67,25 % ) ja poikia 149 ( 32,75 % ). Kalevan lukion opiskelijoista voidaan sanoa, että se on tyttövaltaista. Oppilaitoksen katsotaan olevan sukupuolijakaumaltaan tyttö- tai poikavaltainen, kun yli 60 % siihen

216

kuuluvista opiskelijoista on samaa sukupuolta. Opiskeltavien aineiden jakaantumisessa tyttöjen ja poikien välillä ei ole yleisesti havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia.

Sukupuolijakauma opiskelijoiden kesken ilmenee oheisesta asetelmasta, missä tarkastellaan sen kehitystä kolmen viimeisimmän lukuvuoden osalta sekä lukuvuoden 2008-2009 osalta tarkastelutilanteen ollessa kunakin lukuvuonna syyskuun 20.päivän tilasto. Lukuvuosi tytöt % pojat % yhteensä % 2005-2006 238 57.77 174 42.23 412 100 2006-2007 273 62.75 162 32.25 435 100 2007-2008 288 65.31 153 34.69 441 100 2008-2009 306 67.25 149 32.75 455 100 Asetelman pohjalta voidaan todeta tyttöjen suhteellisen osuuden tilastollisesti merkitsevä kasvu viimeksi kuluneiden lukuvuosien aikana. Kasvutrendi on aivan selkeä. Sille on selittäviä tekijöitä, joita ovat mm. sukupuolten välinen kypsyysero pyrkimisvaiheessa kouluun sekä ehken jossakin määrin myös ammatilliset arvostustekijät. 6. Linkit ja liitteet Miten pyydät ohjeita ja neuvoja tasa-arvovaltuutetulta ? Jos epäilet, että Sinua on kohdeltu tasa-arvolain vastaisesti, voit pyytää tasa-arvovaltuute- tulta asiassa ohjeita ja neuvoja. Tasa-arvovaltuutetulta saat myös muuta tietoa tasa-arvolaista. Käytännössä tarvittavan opastuksen saa usein helpoimmin tasa-arvovaltuutetun toimiston neuvontapuhelinnumerosta 09 – 1607 3248 neuvoja kiintiöistä ja tasa-arvosuunnittelusta numerosta 09 – 1607 4463 numerosta 09 - 16001 / VN:n vaihde / tasa-arvovaltuutetun toimisto Ohjeita ja neuvoja voi pyytää myös sähköpostitse osoitteella tasa-arvo@stm.fi tai kirjeitse osoite: Tasa-arvovaltuutetun toimisto PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO Lisätietoja tasa-arvoasioista osoitteessa: www.tasa-arvo.fi

Muita vinkkejä tasa-arvoasioista:

217

• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609 / 1986 • Tasa-arvolaki, Niklas Bruun, Pirkko Koskinen, Kauppakaari Oy, Lakimiesliiton kustannus,

Helsinki 1997

• Eurooppaoikeuden tavoitteet ja johtavat periaatteet, Juha Raitio, Tampereen yliopisto,

julkisoikeuden laitos 1998

• Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenkirje 4.5. 2005, Työmarkkinat, Minna Etu-Seppälä

• Tasa-arvodirektiivit: ( EY:n tasa-arvodirektiivit, jotka sitovat Suomea Euroopan unionin jäsenenä ) 75/117/ETY OJ 1975 L 45 Neuvoston direktiivi naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. 76/207/ETY OJ 1976 L 39 Neuvoston direktiivi naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työolois-sa. 79/7/ETY OJ 1979 L 6 Neuvoston direktiivi naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä. 86/378/ETY OJ 1986 L 225 Neuvoston direktiivi naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä. 86/613/ETY OJ 1986 L 359 Neuvoston direktiivi naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisen ammatin harjoittajiin, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan luki-en, ja itsenäisten ammattia harjoittavien naisten suojeluun raskauden ja synnytyksen perusteella. 92/85/ETY OJ L 348 Neuvoston direktiivi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä.

96/34/EY OJ 1996 L 145

218

Neuvoston direktiivi UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta. 97/80/EY OJ 1998 L 14 Neuvoston direktiivi todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa. 2002/73/EY OJ 2002 L 269 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttami- sesta.

219

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa TaitoLiitasA1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

• • • • Kuullun ymmär-

täminen • Puhuminen • Luetun ymmär-

täminen • Kirjoittaminen

• A1.1 • Kielitaidon al-keiden hallinta

• Ymmärtää erittäin rajalli-sen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (terveh-dyksiä, nimiä, lukuja, keho-tuksia) arkisissa yhteyksis-sä. •Ei edes ponnistellen ym-märrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta.

• • Tarvitsee erittäin paljon apua:

• toistoa, osoitta-mista, käännöstä.

• • Osaa vastata häntä koske-viin yksinkertaisiin kysy-myksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhe-kumppanin varassa, ja pu-huja turvautuu ehkä äidin-kieleen tai eleisiin.

• •Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.

• •Ääntäminen voi aiheuttaa suuria

• ymmärtämisongelmia. • •Osaa hyvin suppean perus-

sanaston ja joitakin opetel-tuja vakioilmaisuja.

• •Puhuja ei kykene vapaa-seen tuotokseen, mutta hä-nen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla

• melko virheettömiä.

Tuntee kirjainjärjestel-män, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. • Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. • Kyky ymmärtää entuu-destaan tuntematon sana edes hy-vin ennakoitavassa yh-teydessä on erittäin rajal-linen

•

• Osaa viestiä välittömiä tar-peita hyvin lyhyin ilmaisuin. • Osaa kirjoittaa kielen kir-jaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustieton-sa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sa-noja ja fraaseja. • Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. • Ei kykene vapaaseen tuo-tokseen, mutta kirjoittaa oikein muu-tamia sanoja ja ilmauksia.

•

• A1.2 • Kehittyvä • alkeiskieli- • taito

• • Ymmärtää rajal-lisen määrän

• sanoja, lyhyitä lauseita, kysy-myksiä

• ja kehotuksia, jot-ka liittyvät henki-lökohtaisiin asioi-hin tai välittömään tilanteeseen.

• •Joutuu ponniste-lemaan ymmär-tääkseen yksinker-taisiakin lausumia ilman selviä tilan-nevihjeitä.

• • Tarvitsee paljon apua: puheen

• hidastamista, tois-toa, näyttämistä ja käännöstä.

• • Osaa viestiä suppeasti joi-takin

• välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata

• henkilökohtaisia perustieto-ja käsittelevissä vuoropuhe-luissa. Tarvitsee usein pu-hekumppanin apua.

• • Puheessa on taukoja ja muita katkoksia.

• • Ääntäminen voi aiheuttaa usein

• ymmärtämisongelmia. • •Osaa hyvin suppean perus-

sanaston, joitakin tilan-nesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.

• •Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

• Ymmärtää ni-miä, kylttejä ja muita

• hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia

• tekstejä, jotka liittyvät välit-tömiin

• tarpeisiin. • • Tunnistaa yk-

sinkertaisesta tekstistä

• yksittäisen tie-don, jos voi lu-kea tarvittaessa

• uudelleen • • Kyky ymmär-

tää entuudestaan tuntematon

• sana edes hyvin ennustettavassa

• yhteydessä on rajallinen.

•

• Osaa viestiä välittömiä tar-peita lyhyin lausein. • Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipii-ristään (esim. vastauksia kysymyk-siin tai muistilappuja). • Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoit-tamaan hyvin yksinkertaisia päälau-seita. • Ulkoa opetellut fraasit voi-vat olla oikein kirjoitettuja, mutta al-keellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaiken-laisia virheitä.

•

220

•

221

• •

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

•

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

• A1.3 • Toimiva al-keiskielitaito

• Ymmärtää yksinker-taisia lausumia (henki-lökohtaisia kysymyk-siä ja jokapäiväisiä oh-jeita, pyyntöjä ja kiel-toja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tuke-mana. • Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välit-tömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskie-listä puhetta.

•

• Ymmärtää yksinkertai-sia lausumia (henkilökohtaisia kysy-myksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukema-na. • Pystyy seuraamaan yk-sinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. • Yksinkertaisenkin vies-tin ymmärtäminen edel-lyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.

•

• Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä vieste-jä, joissa käsitellään arkielämää ja ru-tiinitapahtumia tai annetaan yksinker-taisia ohjeita. • Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon ly-hyestä tekstistä (postikortit, säätiedo-tukset). • Lyhyenkin teksti-pätkän lukeminen

• ja ymmär-täminen on hyvin hidas-ta

• Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti enna-koitavissa arkisiin tarpeisiin ja koke-muksiin liittyvissä tilanteissa. • Osaa kirjoittaa yksinkertai-sia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). • Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yk-silauseisia virkkeitä. • Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monen-laisia virheitä.

• •

222

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

•

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

• A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

•

• Pystyy ymmärtä-mään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hä-nelle välittömän tärkeitä. • Pystyy ymmärtä-mään lyhyiden, yksinkertaisten, itse-ään kiinnostavien kes-kustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä ha-vaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

•

• Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaali-sista kohtaamisista ja tavallisimmista palveluti-lanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. • Tuottaa sujuvasti joita-kin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. • Ääntäminen on ymmär-rettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvir-heistä voi koitua satunnaisia ymmärtä-misongelmia. • Osaa helposti ennakoi-tavan perussanaston ja monia keskeisimpiä ra-kenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunk-tioita). • Hallitsee kaikkein yk-sinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissa-kin.

• Ymmärtää yksin-kertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanas-toa sisältäviä tekstejä (yksityiskir-jeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöoh-jeita). • Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityis-kohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yk-sinkertaiseen päätte-lyyn kontekstin avul-la. • Lyhyenkin teksti-pätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

•

• Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkiti-lanteista. • Osaa kirjoittaa lyhyitä, yk-sinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arki-siin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hy-vin tutuista aiheista (todelli-sista tai kuvitteellisista hen-kilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). • Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yk-sinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. • Kirjoittaa kaikkein yksin-kertaisimmat sanat ja rakenteet melko oi-kein, mutta tekee toistuvasti vir-heitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

•

•

223

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

•

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

• A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

•

• Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkree-tit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selvä-piirteisen asiapuheen pääkohtia. • Pystyy yleensä tun-nistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää ta-vallista sanastoa ja hyvin rajallisen jou-kon idiomeja tuttuja aiheita tai yleis-tietoa käsittelevässä tilan-nesidonnaisessa puheessa. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhe-kieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan mel-ko usein.

• Osaa esittää pienen, lu-ettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallis-tumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskuste-lussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. • Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. • Ääntäminen on ymmär-rettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. • Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia il-maisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. • Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuo-doissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

• Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muu-taman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainok-set, kirjeet, ruokalis-tat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttö-ohjeet, pikku-uutiset). • Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jä-sennellystä muuta-man kappaleen pitui-sesta tekstistä. Osaa päätellä tuntematto-mien sanojen merki-tyksiä niiden kie-liasusta ja kontekstis-ta. • Tarvitsee usein uu-delleen lukemista ja apuvälineitä teksti-kappaleen ymmärtämiseksi

• Selviytyy kirjoittamalla ta-vanomaisissa arkitilanteissa. • Osaa kirjoittaa hyvin lyhy-en, yksinkertaisen kuvauksen ta-pahtumista, menneistä toi-mista ja henkilökohtaisista kokemuk-sista tai elinympäristönsä arkipäi-väisistä puolista (lyhyet kirjeet, muis-tilaput, hakemukset, puhelinviestit). • Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat si-doskeinot. • Kirjoittaa yksinkertaiset sa-nat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

•

224

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

•

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

• B1.1 Toimiva peruskielitaito

•

• Ymmärtää pääaja-tukset ja keskeisiä yk-sityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulus-sa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mu-kaan lukien lyhyt ker-ronta. Tavoittaa radio-uutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pää-kohdat. • Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleis-tietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. • Pitemmän viestin mmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskie-listä puhetta. Toistoa tarvitaan sil-loin tällöin.

. • Osaa kertoa tutuista asi-oista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella ta-vallisimmista arkitilan-teista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa vies-tiä itselleen tärkeistä asi-oista myös hieman vaati-vammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. • Pitää yllä ymmärrettä-vää puhetta, vaikka pitemmissä puhe-jaksoissa esiintyy taukoja ja epä-röintiä. • Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvir-heitä esiintyy jonkin ver-ran. • Osaa käyttää melko laa-jaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää usei-ta erilaisia rakenteita. • Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat ta-vallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne hait-taavat harvoin ymmärret-tävyyttä.

• Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pi-tuisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraa-maan tekstin pääaja-tuksia, avainsanoja ja tärkei-tä yksityiskohtia myös valmistautu-matta. • Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän pa-risivuisen tekstin pääajatuksia, avain-sanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. • Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

• Pystyy kirjoittamaan ym-märrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitie-toa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todelli-sista tai kuvitelluista aiheista. • Osaa kirjoittaa selväpiirtei-sen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehok-kaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muo-doissa. • Osaa useimpien tutuissa ti-lanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja il-meisiä kiertoilmaisuja. • Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suh-teellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sa-naliitot tuottavat ongelmia.

225

•

226

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

• • • • Kuullun ymmärtä-

minen • Puhuminen • Luetun ymmärtäminen • Kirjoittaminen

• B1.2 Sujuva peruskielitaito

•

• Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttui-hin ja melko yleisiin aihei-siin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tie-dustelu, työkeskustelut, ennakoita-vissa olevat puhelinviestit). • Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laa-jemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskus-telusta. • Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen kes-kustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskoh-dat tuottavat vaikeuksia.

• Osaa kertoa tavallisista, konk-reeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä var-masti useimmissa tavallisissa ti-lanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. • Osaa ilmaista itseään suhteelli-sen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. • Ääntäminen on hyvin ymmär-rettävää, vaikka intonaatio ja painotus ei-vät ole aivan kohdekielen mu-kaisia. • Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. • Kielioppivirheitä esiintyy jon-kin verran, mutta ne haittaavat har-voin laajempaakaan viestintää.

• Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä mo-nenlaisista aiheista (lehtiartikke-lit, esitteet, käyttöohjeet, yksin-kertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teks-teistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. • Pystyy etsimään ja yhdistele-mään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. • Pitkien tekstien jotkin yksityis-kohdat ja sävyt saattavat jäädä epäsel-viksi.

• Osaa kirjoittaa henkilökoh-taisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheis-ta, kuten musiikista tai elokuvis-ta. • Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsenty-neen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selos-tuksia selväpiirteisen keskus-telun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tu-kitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. • Hallitsee melko monenlai-seen kirjoittamiseen tarvitta-vaa sanastoa ja lauserakentei-ta. Osaa ilmaista rinnasteisuut-ta ja alisteisuutta. • Pystyy kirjoittamaan ymmär-rettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelys-sä ja tyylissä ja vaikka äidinkie-len tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymi-sessä syntyperäisten kanssa

•

227

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa

til anteissa •

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

• B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso

•

• Ymmärtää asiallises-ti ja kielellisesti komp-leksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abst-rakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista ker-rontaa (uutiset, haas-tattelut, elokuvat, lu-ennot). • Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraa-maan laajaa puhetta ja monimutkaista argu-mentointia, jos puheen kulku on selvästi mer-kitty erilaisin jäsenti-min (sidesanat, rytmi-tys). Pystyy tiivistä-mään tai ilmaisemaan kuulemastaan avain-kohdat ja tärkeät yksityiskoh-dat. • Ymmärtää suuren osan ympärillään käy-tävästä keskustelusta, mutta voi kokea vai-keaksi ymmärtää use-amman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa.

• Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista koke-muspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtu-mien ja kokemusten hen-kilökohtaisen merkityk-sen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käy-tännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskustelui-hin. Pystyy säännölliseen vuorovaiku-tukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielelli-nen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. • Pystyy tuottamaan puhe-jaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. • Ääntäminen ja intonaa-tio ovat selkeitä ja luontevia. • Osaa käyttää monipuoli-sesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaat-tinen ja käsitteellinen sa-nasto. Osoittaa kasvavaa

• Pystyy lukemaan it-senäisesti muutaman sivun pi-tuisia tekstejä (lehtiartikkeleita, no-velleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, ra-portteja ja yksityiskohtaisia oh-jeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aihei-ta, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. • Pystyy tunnista-maan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskoh-tia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tun-nistamaan tekstin sisällön ja uu-sien tietojen käyttöarvon päättääk-seen, kannattaako tekstiin tutustua tar-kemmin. • Vaikeuksia tuotta-vat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.

• Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavis-ta aihepiireistä, tutuista abst-rakteista aiheista, rutiiniluon-teisia asiaviestejä sekä muo-dollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekir-jeet, ohjeet, hakemukset, yhteen-vedot). • Osaa kirjoittaessaan ilmais-ta tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näke-myksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimit-tuja tietoja omaan tekstiin. • Osaa laajan sanaston ja vaa-tivia lauserakenteita sekä kielelli-set keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilme-tä hyppäyksiä asiasta toiseen. • Hallitsee melko hyvin oi-keinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityk-siin. Tuotoksessa saattaa nä-kyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä il-maisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. .

228

taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muo-tovaatimuksiin. • Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset vir-heet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.

•

229

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa

til anteissa •

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

• B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito

•

• Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskie-listä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työ-elämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntype-räisten välinen vilkas keskustelu). • Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten komp-leksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esi-tyksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokult-tuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaan-sa. • Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomat-tava taustamelu, kie-lellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviit-taukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia

. • Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen so-siaaliseen vuorovaikutuk-seen syntyperäisten kans-sa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asiois-ta, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa tois-ten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisi-naan kiertoilmauksiin. • Osaa viestiä spontaanis-ti, usein hyvinkin sujuvasti ja vai-vattomasti satunnaisista epäröinneis-tä huolimatta. • Ääntäminen ja intonaa-tio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. • Hallitsee laajasti kielel-liset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta nou-

• Pystyy lukemaan it-senäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksi-sia tekstejä (päivälehtiä, novelle-ja, kaunokirjallisuut-ta). Jotkin näistä voi-vat olla vain osittain tuttuja tai tuntemat-tomia, mutta henkilön itsensä kannalta mer-kityksellisiä. • Pystyy tunnista-maan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teks-teistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmais-takseen ne toisin sanoin. • Vaikeuksia tuotta-vat vain pitkien tekstien harvinai-semmat idiomit ja kulttuuriviittaukset.

. • Osaa kirjoittaa selkeitä, yk-sityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäk-seen tutuille ja toisinaan tuntemat-tomille lukijoille. Osaa kirjoittaa es-seen, muodollisen tai epämuodolli-sen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yh-teenvetoja. • Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argument-teja systemaattisesti, analy-soida, pohtia ja tiivistää tie-toa ja ajatuksia. • Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. • Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Vir-heitä voi esiintyä harvinaisissa raken-teissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. C1-C2 Selviytyminen monis-sa vaativissa kielenkäyttöti-lanteissa

230

dattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. • Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärret-tävyyttä.

•

231

• Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa

til anteissa •

• • • Kuullun

ymmärtämi-nen

• Puhuminen • Luetun ymmärtä-minen

• Kirjoittaminen

C1.1 •

Taitavan kielitaidon perustaso

•

• Ymmärtää suhteelli-sen vaivattomasti pi-tempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, lu-entoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä ai-heista myös silloin, kun puhe ei ole selke-ästi jäsenneltyä ja si-sältää idiomaattisia ilmauksia ja rekiste-rinvaihdoksia. • Ymmärtää hyvin eri-laisia äänitemateriaale-ja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. • Vieras aksentti tai hyvin urteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia.

• Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityis-kohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä mo-nenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyy-lilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. • Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. • Osaa vaihdella intonaa-tiota ja sijoittaa lausepai-not oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. • Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmai-sua erittäin harvoin. Osaa ilmaista it-seään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. • Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmär-tämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.

• Ymmärtää yksityis-kohtaisesti pitkähkö-jä, kompleksisia teks-tejä eri aloilta. • Pystyy vaihtele-maan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahtei-ta arvioiden sekä tunnistaa kirjoit-tajan asennoitumisen ja tekstin piilomerki-tyksiä. Pystyy pai-kantamaan ja yhdis-tämään useita käsit-teellisiä tietoja mo-nimutkaisista teksteistä, tiivistä-mään ne ja tekemään niistä vaativia johto-päätöksiä. • Vaativimmat yksi-tyiskohdat ja idiomaattiset teksti-kohdat saattavat vaatia useamman lu-kukerran tai apuvälineiden käyt-töä.

. • Pystyy kirjoittamaan selkei-tä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonal-lisella tyylillä käyttäen kieltä jous-tavasti ja monitasoisesti. Pystyy kir-joittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. • Osoittaa, että hallitsee mo-nia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja si-dosteisuuden edistämiseksi. • Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanon-nat. • Hallitsee erittäin hyvin kie-liopin, sanaston ja tekstin jäsennyk-sen. Virheitä voi esiintyä satun-naisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

•

232