jyväskylän yliopisto metsäkurssi 9.9.2016 aino Ässämäki

KASVUPAIKATKEHITYSLUOKAT

HAKKUUT UUDISTAMINEN

Jyväskylän yliopiston metsäkurssi 9.9.2016Aino Ässämäki

9.9.2016 Suomen metsäkeskus 1

KASVUPAIKKATYYPIT


• Kivennäismaat (kangasmaa tai kangas)• Turvemaat (suo)

» korpi» räme» avosuo; neva, letto

• Ojitetut suot» ojikko» muuttuma» turvekangas


Kivennäis- ja turvemaat

Esittäjä

Esityksen muistiinpanot

Lyhyesti kerrottuna, että maaperä jaetaan näihin luokkiin. KIVENNÄISMAAT (kangasmaa, kangas) Kivennäismaan pinnalla yleensä vain ohut kangashumus (max 20 – 30). Karuilla kankailla humuskerrosta ei ole välttämättä ollenkaan. Lehdoissa maan pinnassa on multa. Kangasmaan soistumalla turvetta on alle 30 cm paksuisesti. TURVEMAAT Maaperän ominaisuudet erilaisia kuin kivennäismaissa. Vaikuttaa mm. puulajivalinoihin ja uudistamismenetelmiin. Kasvupaikka on suota silloin, kun turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm tai pintakasvillisuudesta on yli 75 % suokasveja. Kasvillisuuden perusteella suot jaetaan kolmeen pääluokkaan: korpiin, rämeisiin ja avosoihin. OJITETUT SUOT Ojikolla pintakasvillisuus ei ole vielä muuttunut eikä puuston kasvu elpynyt kuten muuttumalla. Turvekangas muistuttaa kivennäismaata.

• Lehdot • Lehtomaiset kankaat• Tuoreet kankaat• Kuivahkot kankaat• Kuivat kankaat • Karukkokankaat


Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit (A.K.Cajander)

Esittäjä


Tuore kangas tyypillisin Etelä-Suomessa http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/metsatyypit.swf KASVUPAIKKATYYPIT Kasvupaikkatyyppi on maaperän kasvutekijöiden (ravinteet, maaperä, vesi ym.) summa. Kasvupaikkaluokitus kattaa koko Suomen. Tyyppejä on kuusi. Mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä enemmän on biomassaa ( puita, puulajeja, pensaita, yms.kasveja ) LEHDOT Lehdot ovat reheviä, multapohjaisia kasvupaikkoja. Kasvillisuudessa on leveälehtisiä lehtosammalia, ruohoja heinäkasveja sekä saniaisia. Lehtoja tavataan rehevillä rinnemailla ja rannoilla. Metsäalasta lehtoja on Etelä-Suomessa noin 1,6 %. LEHTOMAISET KANKAAT Runsaasti ruohoja heinäkasvillisuutta. Kangashumuksen alla multamainen kerros. Etelä-Suomessa lehtomaisia kankaita on noin 24,5 % metsäalasta. TUOREET KANKAAT Kangashumuskerros on osittain hajonnut ja kivennäismaata selvästi erillään. Mustikka on valtavarpu, heiniä on runsaasti. E-Suomessa n. 47 % metsämaasta. KUIVAHKOT KANKAAT Paksuhko raakahumuskerros. Seinäsammal ja puolukka vallitsevia. Ruohoja ja heiniä niukasti. Tyypillisiä männyn kasvupaikkoja. E-Suomessa noin 22,5 % metsäalasta. KUIVAT KANKAAT Jäkälä- ja varpukankaita. Maaperä on hiekkaa tai someroa. Varvusto on kanervavaltaista, ja jäkälää on vähintään yhtä runsaasti kuin sammalia. Männyn kasvupaikkoja. Etelä-Suomessa noin 2 % metsämaasta. KARUKKOKANKAAT Jäkäläkankaita, joilla muuta pintakasvillisuutta ei juuri esiinny. Pohjois-Suomessa lähinnä 0,2% metsämaasta. Puusto on harvaa, valoisaa eri-ikäistä männikkköä. Vrt. myös soihin.


Kasvupaikkatyyppien ominaisuudetKUIVA

KANGASTUORE

KANGASLEHTO

VESI x xx xxx

RAVINTEET x xx xxx

RAEKOKO xxx xx x

VALO xxx xx x

ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS x xx xxx

MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA x xx xxx

LAJILUKU x xx xxx

BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS x xx xxx

Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987


Lehto

Esittäjä


Kuvassa lehto. Puusto tervaleppää, haapaa, ja kuusta. Saniaiset kotkansiipeä, hiirenporrasta ja alvejuurta. LEHTO - Rehevillä, multaisilla kasvupaikoilla - Erityisesti kalkkialueilla Osa lehdoista metsälain ns. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä Pohjakerros - Leveälehtiset lehtosammalet Kenttäkerros - Kookkaat ruohoja heinäkasvit sekä saniaiset Pensaskerros - Lehtokuusama, näsiä, koiranheisi, pähkinäpensas Puulajit - Kuusi, koivu, haapa, raita ja harmaaleppä - Paikoin vaahtera ja muita jalopuita Lehdot lakikohteita. Tarkemmin osiossa Metsäluonnonhoito. Suurin osa raivattu pelloiksi. Lehtotyypit: kosteuden perusteella - kosteat,tuoreet ja kuivat Lehtokeskukset, kartta löytyy mm. Metsäluonnonhoidon perusteista s.68 Pohjakerroksessa ei esiinny jäkälää eikä kenttäkerroksessa varpuja. Sammalpeite on harva, mutta monilajinen; metsäliekosammal, kerrossammal, ruusukesammal sekä lehvä- ja suikerosammalia. Etelä-Suomessa metsäalasta 1,6 %.


Lehtomainen kangas (OMT)

Esittäjä


Lehtomainen kangas - Käenkaali-mustikkatyyppi ( omt ) - viljavilla moreeni- ja savimailla Pohjakerros: - Kuusivaltaisessa metsässä käenkaali yleinen, tyyppisammal on metsänliekosammal , seinä- ja kerrossammalta vähemmän Kenttäkerros: - heiniä ja ruohoja yleisesti - Ei yhtenäistä varpukerrosta Pensaskerros: - pihlaja, raita, tuomi Puulajit: - kuusi, koivut, mänty, lepät Keskipituus: - Valtapuustossa 24-26 metriä


Tuore kangas(MT)

Esittäjä


Ei vieläkään ihan optimaalinen kuva. Tuore kangas - Mustikkatyyppi ( MT ) - keskiravinteisilla moreeni- ja hietamailla Kunttakerros: - Usein paksu Pohjakerros: - Seinä- ja kerrossammalpeite Kenttäkerros: - Melko yhtenäinen mustikanvarpupeite, - metsätähti, vanamo Pensaskerros: - harvempi; pihlaja, raita Puulajit: - mänty, kuusi, raudus- ja hieskoivu,haapa Keskipituus: - ( 80v) valtapuustolla 21-24 m


Kuivahkokangas

(VT)

Esittäjä


Kuvassa N. 80 vuotta vanha männikkö. Uudistamisessa ei vielä kiirettä. Kuivahko kangas - Puolukkatyyppi ( vt ) - vähäravinteiset moreeni- ja hiekkamaat Kunttakerros: - Paksu Pohjakerros: - yhtenäinen seinä- ja kerrossammalpeite, kannoilla ja kivillä jäkälää Kenttäkerros: - yhtenäinen varpukerros puolukkaa, Heiniä ja ruohoja jonkin verran Pensaskerros: - Harva, pihlaja, lehtipuiden vesat Pääpuulaji: - mänty, sekapuustona kuusi ja rauduskoivu Keskipituus: - valtapuustolla 21 m ( 80 v )


Kuiva kangas(CT)

Esittäjä


Kuiva kangas - Kanervatyyppi ( ct ) - hiekkaiset maat Kunttakerros: - Ohut Pohjakerros: - jäkälät ja sammaleet yhtä yleisiä Kenttäkerros: - Lähes yksinomaan varpuja, kanervaa, paahteisilla paikoilla sianpuolukka Pensaskerros: - Erittäin harva, rauduskoivun vesat ja Pihlaja Pääpuulaji: - Mänty Keskipituus: - valtapuusto 17 m ( 80 v )


Karukkokangas(CLT)

Esittäjä


Etelä-Suomessa pienialaisia; kallioalueet. Vrt. Pohjois-Suomi Karukkokangas - JÄKÄLÄTYYPPI ( clt ) (cladonia) - JÄKÄLÄKANKAITA Kuntta- ja pohjakerros - Pintakasvillisuus puuttuu lähes Kokonaan - Humuskerros on erittäin ohut jäkälää Ja kariketta Puusto - Harvaa ja eri-ikäistä

• Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai jossa kasvualustana on turve

• Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut, suomuurain• Pintakasveista yli 75 % suokasveja• Turpeen paksuus yli 30 cm• Soiden osuus metsämaasta vaihtelee eri puolilla maata, yhteensä noin

30 % Suomen pinta-alasta• Puuntuotannon kasvupaikkaluokitus samanlainen kuin kivennäismailla


Suot


Räme• Tyypillinen puulaji mänty• Suopursu, juolukka, vaivero


Korpi

KEHITYSLUOKAT



Metsän kiertokulku

Esittäjä


Kehitysluokkaympyrä. Kehitysluokkia läpikäytäessä syytä kertoa myös toimenpiteet eri vaiheissa. Metsän kussakin ikävaiheessa sitä täytyy hoitaa ja hakata eri tavoin. Tämän vuoksi metsän kuvion pohjana pidetään metsikön kehitysvaihetta eli kehitysluokkaa. Tilan kehitysluokkajakaumaa voidaan ohjata kestävän metsätalouden edellyttämään suuntaan. Kehitysluokkaympyrä- piirros Kehitysluokkien nimet antavat hyvän käsityksen yhdellä sanalla metsän kehitysvaiheesta. Eli yhtenäinen kieli metsätaloudesta puhuttaessa.

A0 = AukeaS0 = Siemenpuumetsikkö, noin 50 mäntyä tai koivua/ha, ei vakiintunutta taimikkoa05 = Suojuspuumetsikkö, 150-300 puuta /ha + kuusen taimiaT1 = Pieni taimikko, alle 1,3 metriä pituuttaT2 = Varttunut taimikko, yli 1,3m pituutta, paksuutta alle 8 cmY1 = Ylispuustoinen taimikko, S0+T102 = Nuori kasvatusmetsikkö, läpimitta 8-16 cm havupuut yli 7m, lehtipuut yli 9 m03 = Varttunut kasvatusmetsikkö, läpimitta yli 16 cm04 = Uudistuskypsä metsikköEr = Eri-ikäisrakenteinen metsä


Kehitysluokat

Esittäjä


Ei tarkkaa läpikäyntiä. Itseopiskelumateriaaliksi


Aukea, A0

Esittäjä


Muokattu uudistusala.


Siemenpuu-metsikkö, S0


Pieni taimikko,T1


Varttunut taimikko, T2

Esittäjä


Kuvan männikkö n. 15 vuotta vanhaa. Uudistettu luontaisesti.


Nuori kasvatusmetsikkö,

02

Esittäjä


Kuvassa puustolla ensiharvennustarve. Kiinnitä huomiota männyn alaoksien karsiutumiseen.


Varttunut kasvatusmetsikkö,

03

Esittäjä


Kuvan männikkö n. 70 vuotista. Laatuharvennus tarpeen ennen uudistamista. Kerro mikä on laatuharvennus.


Uudistuskypsä metsikkö, 04

Esittäjä


Vanha, uudistuskypsä männikkö. Vihermassa on huomattavasti pienentynyt. Kertaa mitkä suositukset ovat eri puulajeilla terveen latvuston osuudesta rungon pituudesta.

KASVATUSHAKKUUT


Esittäjä


Perinteisesti aloitetaan uudistamisesta. Se ei useinkaan vastaa tilannetta, joka uudella metsänomistajalla on vastassa. Siksi järjestys on tällä kurssilla harvennus – uudistaminen (=uudistamisajankohdan määrittäminen, uudistamistavan valinta ja viljely käytännössä, varhaishoito ja taimikonhoito) Tässä esityksessä tarkastellaan ensin kiertoaikamalliin ja kuviotalouteen perustuvaa tasa-ikäismetsän kasvatusta ja lopuksi eri-ikäisrakenteisen metsikön hakkuita eli ’jatkuvaa kasvatusta'

Hakkuupinta-alat 1970-2013

26

Lähde: METLA Metsätilastollinen vuosikirja 2014

Kasvatushakkuut


Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus

Harvennus Harvennus ja/tai pienaukot

Poiminta-hakkuu

Poimintahakkuut ja/tai pienaukot

Latvuskerrokset

28

Esittäjä


Puulajien ja puuyksiöiden erot kasvunopeudessa, kilpailu, kasvupaikkatekijöiden pienipiirteinen vaihtelu ja puiden ikähajonta johtavat metsikön luontaisessa kehityksessä usean latvuskerroksen syntymineen. Ylispuut on muuta puustoa selvästi vanhempia, järeämpiä ja usein myös pidempiä. Päävaltapuut ovat metsikön pisimpiä puita ja muodostavat metsikön ylimmän latvuskerroksen. Lisävaltapuut ovat pituudeltaan n. 80-90% päävaltapuuston pituudesta. Välipuut ovat pituudeltaan n. 70-80% päävaltapuuston pituudesta. Aluspuut ovat pituudeltaan enintään 60-70% päävaltapuuston pituudesta. Alikasvos on muuta puustoa selvästi nuorempaa puustoa, pituudeltaan alle 50% valtapituudesta. Vallitsevan latvuskerroksen puut (pää- ja lisävaltapuut) ovat parhaassa kasvuasemassa joten ero vallittujen latvuskerrosten puihin (väli- ja aluspuut) kasvaa ajan myötä.

29

MÄNTY 40 %KUUSI 60 %KOIVU 50 %

Latvusosuudet

9.9.2016 Suomen metsäkeskus

Esittäjä


Ensiharvennus pitää tehdä viimeistään silloin kun puiden alaoksat ovat tyvitukin ( 4-5 m) pituudelta kuolleet tai kuivumassa, mutta kasvatettavien puiden elävä latvus ei ole supistunut liikaa. Jos elävä latvus supistuu puilla liikaa, puun kasvu ja reagointikyky harvennuksen antamaan lisätilaan huononee. Ks. Kuva Ensiharvennusta joudutaan aikaistamaan liian tiheinä kasvatetuissa metsiköissä. Aikainen ensiharvennus on useimmiten taloudellisesti kannattamaton.

30

Harvennushakkuulla vaikutetaan metsän tulevaan rakenteeseen

• Järeys → Kasvun ohjautuminen paksuuskasvuun.• Laatu → Puuyksilöiden valinta, kasvatetaan parhaita. • Puulajisuhteet → Kasvatetaan kasvupaikan potentiaalin

parhaiten hyväksikäyttäviä puita. Huomaa sekametsärakenne!• Korjataan talteen kilpailussa hävinnyt puusto → ilman

hakkuuta luonto hoitaa harvennuksen.• Harvennusmetsikköä pyritään kasvattamaan täystiheänä.9.9.2016 Suomen metsäkeskus

Esittäjä


Kilpailussa hävinnyt puusto menetetään luonnonpoistumana, jos harvennusta ei tehdä. Nopeutetaan puuston järeytymistä. Tässä tulee taas ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteet. Ensiharvennuksen kannattavuuteen vaikuttaa kertymän lisäksi poistettavien puiden koko. Harvennuksessa tulee kasvutappioita ( m3 ), mutta arvokasvu ( järeytyminen ) paranee. Toistuva harventaminen alentaa kiertoajan kokonaiskasvua 5-8 %, mutta ilman harvennusta jopa 1/3 tuotetusta puusta lahoaa metsään ( luonnonpoistuma ) Järeyteen perustuva uudistamiskypsyys saavutetaan 20-30 vuotta aikaisemmin säännöllisesti harvennetuissa metsissä. Harvennus lisää kiertoajan nettotuloja: 4% korolla 80-100%. Suomessa harvennukset ovat pääasiassa alaharvennusta. Huomioi uudet metsänhoitosuositukset! Pohjoismaita lukuunottamatta harventaminen on harvinaista maailmalla. Harvennushakkuista löytyy erilaisia taulukoita Kannattava Puuntutotanto-materiaalista http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff01/ff011045.pdf Harvennusmallit.

Harvennusten vaikutus metsän terveyteen

• Riukuuntumisen estäminen ← lumituhot• Juuriston vahvistaminen ← tuulituhot• Elinvoimaisuus ← säiden ääri-ilmiöt, hyönteiset, sienet, taudit• Sairaiden ja vahingoittuneiden puiden poisto ← taudit, sienet,

hyönteiset• Puulajisuhteet ← sienet, taudit, hyönteiset• ”Tuuletus” ← sienet, hyönteiset• Huomaa juurikääpäriskin lisääntyminen harvennuksissa.


Esittäjä


Viivästyneen harvennuksen jälkeen tuuli-/lumituhoriski voi hetkellisesti jopa kohota. Juurikäävän leviämisen ehkäisemisessä on huomioitava hakkuun ajankohta ja torjunta-aineen käyttö.

HARVENNUSTAVAT


Esittäjä


Edellä todettiin harvennushakkuiden olevan puuntuotannollisesti ja etenkin metsätaloudellisesti välttämättömiä. Erilaisilla harvennustavoilla voidaan hakkuussa huomioida metsikkökohtaiset tekijät ja metsänomistajan tavoitteet.

Kasvatushakkuutavat tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa

1. Ensiharvennukset» Alaharvennus, laatuharvennus

2. Myöhemmät harvennukset» Yleensä ala- tai yläharvennuksia

3. Väljennyshakkuut» Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen.» Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta.

4. Ylispuuhakkuut» Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen

uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa kaksijaksoisesta metsiköstä.


Esittäjä


Oikea ajoitus, viivyttely maksaa

Alaharvennus


Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset

Esittäjä


ALAHARVENNUKSESSA poistetaan: - Selvästi muiden alle jääneet - Huonolaatuiset, lengot, mutkaiset tai haaraiset - Hyvälaatuisten puiden kasvua haittaavat - Tuhohyönteisiä sekä tauteja levittävät sairaat ja vioittuneet - Lisävaltapuita tarpeen mukaan harvennusvoimakkuudesta riippuen

Yläharvennus


Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset

Esittäjä


Soveltuu lähinnä toiseen/kolmanteen harvennukseen kun ensiharvennus on tehty alaharvennusperiaatteella Harvennuksessa jää: Riittävä määrä parhaita, kasvuisimpia lisävaltapuita katajat, jalot lehtipuut ja pökkelöt pensaat

• Männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin menetelmä.• Tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo 10–12

metrin valtapituudessa.• Lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän.• Kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden ja lyhyen

kiertoajan edelle.• Tuuli- ja lumituhoriski suurempi kuin alaharvennuksessa.

Laatuharvennus


Esittäjä


Hakkuussa poistetaan tekniseltä laadultaan huonot, vahingoittuneet. Suositaan runkomuodoltaan hyviä, terveitä ja elinvoimaisen latvuksen omaavia lisävaltapuita eli laatuharvennuksessa poistetaan yleensä myös päävaltapuita vallittujen latvuskerrosten lisäksi. Tavoitteena parantaa kasvatettavan puuston laatua ja lisätä tulevaisuudessa saatavia hakkuutuloja.

• Ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi• Voimakas ensiharvennus (pohjoisessa lievempi)• Kahden harvennuskerran kasvatusohjelma yleensä kannattavin• Juurikäävän riskialueella voi olla perusteltua tehdä vain yksi

harvennus• Kasvuvoimansa menettänyttä kuusikkoa ei kannata harventaa• Lahoriski – kantokäsittely ja kesäkorjuussa erityinen tarkkaavaisuus

Kuusikon harventaminen


Esittäjä


Täystiheän kuusikon ensiharvennus 13-16 metrin pituudessa. Ajoissa tehty harvennus vahvistaa puuston juuristoa ja täten myrskynkestoa. Ylitiheässä kasvanut metsä on juuristoltaan pientä jolloin harventaessa se ei pysy kunnolla pystyssä. Kuusi toipuu harvennuksen stressistä nuorena hyvin ja järeytyy nopeasti. Vanha kuusikko sitä vastoin ei toivu kunnolla harvennuksesta vaan sen kasvu alenee ja tuhoriski lisääntyy. Kuusella on huomioitava maannousemasienen tuhot: kiertoaikana 1-2 talvella tapahtuvaa harvennusta, ei kesähakkuita tai kantojen käsittely! Yksi harvennuskerta edellyttää normaalia harvempaa kasvatusasentoa taimikonhoidon jälkeen (n. 1500 r/ha) ja ensiharvennuksen lykkäämistä 17-18 m valtapituusvaiheeseen.

• Ensiharvennuksessa kasvamaan jäävien puiden laatu on tärkeä tekijä (ala-/laatuharvennus)

• Yleensä kaksi harvennuskertaa kiertoajalle• Hyvälaatuisessa männikössä kolme pidennetty kiertoaika• Tyvitervastauti kantokäsittely

Männikön harventaminen


Esittäjä


Ensiharvennuksessa männikössä kannattaa tehdä laatuharvennusta eli nk.susipuut, runkomuodoltaan ja oksakulmaltaan huonot sekä sairaat pois. Jos on satsattu pystykarsintaan, kannattaa myös suosia niitä harvennuksissa: elintilaa niille. terveessä, tukkiosastaan korkealaatuisessa metsässä kannattaa kasvattaa puhdasta, oksatonta pintapuuta tuottavia laatupuita normaalia pitempään. Kuitenkin tulee muistaa, että myös huippulaatuiset puut tarvitsevat elintilaa. Heikkolaatuisille ’räkämänniköille’ voi olla perusteltua tehdä vain yksi harvennus ja päätehakata varhain. Etelä-Suomen alueella esiintyy tyvitervastautia;maannousemasienen kaltainen. Kesähakkuita tulisi välttää tai käsitellä kannot.

• Rauduskoivikoiden harvennukset tehdään voimakkaana.• Tavoitteena tukkikertymää toisessa harvennuksessa.• Yleensä kaksi harvennuskertaa antaa parhaan tuloksen.• Hieskoivikoiden harvennuksessa jätettävä tiheyttä riittävästi.• Yleensä yhden harvennuskerran kasvatusohjelma sopivin.• Vaihtoehtona energiapuun kasvatus ilman harvennuksia.

Koivikon harventaminen


Esittäjä


Ohjetiheydessä kasvaneen rauduskoivikon ensiharvennus 14-16 metrin valtapituudessa. Tiheämmässä kasvanut koivikko harvennetaan aikaisemmin. Rauduskoivikon harvennuksissa voidaan käyttää nyrkkisääntöä ’puolet pois’ (runkoluvusta: 1600>800>400). Riukuuntunut koivu ei enää elvy kunnolla. Lumituho uhkaa tiheitä koivikoita. Nuori rauduskoivikko reagoi parhaiten harvennukseen. Hieskoivu ei reagoi yhtä hyvin harvennukseen. Suon vesipinta voi nousta haihdunnan vähetessä. Näistä syistä puustopääoma on pidettävä korkeampana kuin rauduskoivikoissa.

• Jätä lehtipuita• Säästä ikipuut, lahopuut sekä

kolopuut tai niiksi kehittyvät• Vältä turhaa raivaamista• Riistatiheiköt

Harvennuksen luontonäkökulmia


Esittäjä


Riistatiheikkö mm. Kemera-laki

HAKKUUN AJOITUS JA VOIMAKKUUS


Esimerkki harvennusmallista


Esittäjä


Hoidetuissa ja täystiheissä viljelymänniköissä ja -kuusikoissa sekä tiheänä kasvaneissa, tuulille alttiissa ja riukuuntuneissa metsiköissä puuston määrä kannattaa jättää harvennusmallien ylärajan tuntumaan. Pystykarsitut metsiköt, sekametsiköt, erittäin kivisten maiden metsiköt, tuhoista kärsineet metsiköt sekä männiköt ja koivikot, joihin on syntynyt kehityskelpoinen kuusialikasvos, harvennetaan mallien alarajan tuntumaan.

ERI-IKÄISRAKENTEINEN METSÄ


Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn periaate


• Metsässä on sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa.

• Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia, suuri vaihtelu luonteenomaista, tasaisuuteen ei tarvetta.

• Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen.

• Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle.

• Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa.

Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet


Esittäjä


Metsä TV – Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

• Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen.

• Kasvatettavat puulajit kasvupaikan mukaan.» Viljaville maille kuusi (rauduskoivu) – kuntta? juurikääpä?» Karummille maille mänty – karukkokankaat?

• Metsän rakenne» Käsittelymenetelmien valinta.» Aika eri-ikäisrakenteen muodostumiseen.

Kasvupaikan huomioon ottaminen


• Poimintahakkuut — poimitaan yksittäisiä puita.• Pienaukkohakkuut — tehdään ≤ 0,3 ha:n aukkoja• Lisäksi voidaan tehdä

» harvennus vaihtelevaan tiheyteen,» ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain,» useamman suuren puun poiminta ryhmänä,» siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen,» kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin.

Rakennepiirteiden kehittäminen


• Ei suuria investointikuluja» Uudistuminen luontaisesti» Ei taimikonhoitoa

• Tukkisaanto suuri• Jatkuva metsäpeite• Oikein valituilla kohteilla

kannattavuus voi olla tasaikäistä parempi.

• Uudistumisen epävarmuus• Puunkorjuun vaikeus

» Korjuuvauriot» Korjuukustannukset

• Hakkuukertymän koko• Juurikääpäriski• Jalostushyödyn menetys

Eri-ikäiskasvatuksen +/-

48

• Uudistumi

Esittäjä


Kasvatustapojen kannattavuusvertailu on vaikeaa. Vertailun lopputulos on monen tekijän yhteisvaikutusta ja kaikista muuttujista ei ole riittävää tutkimustietoa tai käytännön kokemusta. Mm. Riski uudistumisen onnistumisessa, kasvumallit, kantohintaerot ja tuhoriskit ovat asioita, joista ei vielä ole eri-ikäiskäsittelyn osalta tarpeeksi tietoa luotettavan vertailun pohjaksi. Puuston lähtötilanne vaikuttaa merkittävästi kannattavuustarkasteluiden lopputulokseen. Eri-ikäiskasvatuksen kannattavuus paranee jos metsänhoidon kustannukset nousevat, puun hinta laskee tai tarkastellaan karumpia kasvupaikkoja.

SIIRTYMÄ TASAIKÄISRAKENTEISESTA METSÄSTÄ ERI-IKÄISMETSÄN

KASVATUKSEEN


Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästäSiirtyminen helppoa:

» Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä.» Nuori, hyväkuntoinen puusto.» Näkyvä taimettumisen onnistuminen.

Siirtyminen vaikeaa:» Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt.» Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen

vaikeaa, ongelma erityisesti kuusikoissa.» Paksu kunttakerros.


Siirtymävaihe

51

• Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa - valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin.

• Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista.

• Myöhemmin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita.

• Yleensä valmiiksi kokovaihtelua.• Hoidossa ja hakkuussa lisätään

vaihtelua:» Harvennus vaihtelevaan tiheyteen.» Eri kokoisten puiden harvennus.» Poistetaan ensisijaisesti laadultaan

huonompia puita.» Sekametsän suosiminen.


Siirtymävaihe• Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta.• Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan

verran. Mahdollisuus palata jaksolliseen kasvatukseen• Kuusi

↓ (Väljennyshakkuu)↓ Suojuspuuhakkuu↓ Suojuspuiden poimintahakkuu↓ Sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi

• Mänty» Tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu


53

Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla.

© Juha Varhi


Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa.Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa

poimintahakkuussa.

549.9.2016 Suomen metsäkeskus© Juha Varhi

POIMINTAHAKKUU


Poimintahakkuu• Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa.• Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta.

» Poistetaan suurimpia puita.» Poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita.» Tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa

kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi.


Poimintahakkuu


• Kasvamaan jätetään: » Hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi » Monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset.» Säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä.

Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin.• Talvi yleensä sopivin ajankohta, kesän kuivat jaksot?

» Juurikäävän torjunta.» Latvusvauriot, pakkasella ja lumettomaan aikaan.

Puiden valinta hakkuussa


Suurimpia puita Vaurioituneet ja sairaat puut Tiheikköä harvennetaan tarvittaessa

Säästöpuut säilytetään

Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistamista

© Juha Varhi

Poimintahakkuu


Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita

Säästöpuuryhmä

© Juha Varhi


• 15 vuotta poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita

• Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15–20 vuoden välein

© Juha Varhi

Säästöpuuryhmä

PIENAUKKOHAKKUU


Pienaukkohakkuu• Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa.• Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha = uudistamisvelvoitteen

raja) luontaisesti taimettuvia aukkoja.• Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia

aukkoja.• Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta

valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat.• Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille.


Pienaukkohakkuu• Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen:

» Kivennäismailla alle 20 metrin läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti reunapuiden kilpailu (juuristo, varjostus…).

» Vähintään 40 metrin läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen (valo),

» Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, reunapuuston vaikutus suuri koko alalla.

• Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla.

• Siemenvuodet ja sääolot vaikuttavat taimettumiseen. • Aukon reunat ”pehmennetään” (reunapuuston vahvistaminen,

kilpailun vähentäminen).


Pienaukkohakkuu

64

» Pienaukko sekametsässä

© Kalle Vanhatalo


• Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa• Reunustavaa puustoa harvennetaan• Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja.

Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen


Pienaukkohakkuu• Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis• Reunametsää on harvennettu antamaan valoa


• Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia

• Tämä hakkuu on tehty 20–25 vuotta edellisestä



• Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20–25 vuotta• Tehdyt pienaukot taimettuneet• Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi• Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu

© Juha Varhi

METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISEN METSÄN

KASVATUKSESSA


• Uudistamiseen vaikuttavat tekijät• Uudistamismenetelmät ja uudistamisketjun valinta

• Uudistamistyöt• Taimikonhoito: varhaisperkaus ja taimikonharvennus

Metsän uudistaminen 1/21. Pääpuulaji

» Tavoitetaimikko2. Uudistamismenetelmä

» Istutus, kylvö, luontainen uudistaminen3. Maanmuokkaus

» Maata paljastava vai kohoumia muodostava?

Uudistamisvaihe päättyy taimikon harvennukseen• Koko uudistamisketjusta on huolehdittava.


71

Metsän uudistaminen 2/2• Hakatun metsän tilalle perustetaan taimikko. • Ei hakkuupakkoa

» Yli 0,3 ha avoin ala > lakisääteinen uudistamisvelvoite.» Hakkuusta pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen,

uudistamisketju mainittava ilmoituksessa.


Esittäjä


Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta on puhuttu edellisellä kerralla. Lisää uudistamisesta: Tapion Hyvän Metsänhoidon suositukset, Metsäluonnonhoito s. 20, 58-61, Tapion Taskukirja s. 170-184, METLA tiedonantoja 888; Etelä-Suomen metsien uudistaminen Uudistamismäärät ovat lisääntyneet. Metsän uudistaminen on lakisääteinen velvoite, josta on säädetty metsälailla ja-asetuksella. Lisäksi maa- ja metsätalousminsisteriö antanut päätöksen soveltamisesta. Uudistamisvelvoite. Vähimmäistavoite on kaikille metsänomistajille sama.

UUDISTAMISKYPSYYS


• ”Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin sen edelleen kasvattamisesta.”

- metsänhoitosuositukset

• Ei enää laissa määritelty – hyvät neuvot suosituksista.• Uudistuskypsyys vaihtelee

» puulajin, » maantieteellisen sijainnin,» kasvupaikkatyypin mukaan.

Uudistamiskypsyys


Esittäjä


Metsänomistajan rahantarve voi myös olla motiivina. Kerro mitä tarkoittaa uudistamiskypsyys. Lämpösumma. Määritelmät ovat alarajoja, milloin aikaisintaan kannattaa uudistaa. Ohjeistus uudistuskypsyydelle. Metsän uudistaminen Taloudellisin ajankohta metsänuudistamiselle on silloin, kun nykyisen puusukupolven tuotto häviää metsänomistajan tuottovaatimukselle.

Uudistamiskypsyyden osatekijät


• Puuston järeys• Puuston ikä ja kasvukunto• Metsikön puuntuotannollinen laatu

» tasaisuus, harvennuskerrat, puulaji» puuston terveys

• Maisemakysymykset • Virkistyskäyttö• Metsäluonnon monimuotoisuus• Erityiskäyttöön perustetut metsät

Esittäjä


Määrittely: Ensisijainen uudistamiskypsyyden peruste on järeys. Viljelymetsät järeytyvät nopeasti, jos hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. Nk. ylijäreät metsät ovat olleet korjuukalustoille haasteellisia. Mitä viljavammalla kasvupaikalla puusto kasvaa, sitä järeämmäksi se kannattaa kasvattaa. Laatu on kuitenkin huomioitava. Epätasainen, pitkään harventamatta ollut, hieskoivikko. Erityiskäyttöön perustetut metsät (erikoispuut, meluntorjunta…) Teollisuuden vaatimukset ohjaavat myös läpimittarajoja. Poikkeaminen uudistamissuosituksista: - Metsän monimuotoisuus : maisema- ja taajama-alueet, virkistyskäyttö - Terveydelliset syyt: laho,yms. metsätuhot - Huonolaatuiset metsät: väärällä kasvupaikalla, mutkaisuus, paksuoksaisuus ( istutusvirheet, alkuperä ) - Erityiskäyttöön perustetut metsät:esim. joulukuusi-, energiapuumetsät

Uudistuskypsyyden suositukset, Etelä-Suomi yli 1200 d.d. kivennäismailla


Ppa:lla painotettu keskiläpimitta, cm Ikä, vuotta

Mänty Tuore kangas tai parempi

26-32 70+

Kuivahko kangas 25-30 80+

Kuiva kangas 22-26 90+

Kuusi Lehtomainen kangas < 28-32 60+

Tuore kangas 26-30 70+

Rauduskoivu Lehtomainen kangas < 28-32 60+


Hieskoivu Turvemaat 50-60

Esittäjä


Valitse taulukko pitopaikan / kurssilaisten tarpeiden mukaan.

Uudistuskypsyyden suositukset, Väli-Suomi 1000 – 1200 d.d kivennäismailla




24-28 80+








Esittäjä



Uudistuskypsyyden suositukset, Pohjois-Suomi 750 -1000 d.d kivennäismailla




23-27 90+








Esittäjä



UUDISTAMISKETJUN VALINTA


79

Uudistamismenetelmä• Luontainen uudistaminen• Metsäviljely

» Kylvö» Istutus


Esittäjä


On otettava huomioon myös vaikutukset metsäluontoon, ympäristöön, riistan elinoloihin ja maisemaan. Kun valitaan uudistamismenetelmää, edullisten kertakustannusten sijasta kannattaa arvioida kokonaiskustannuksia uudistamistöistä taimikon vakiintumiseen saakka. KERRO MITÄ TARKOITTAA VAKIINTUMINEN!!! Metsänuudistamistöiden kustannuksista löytyy ajankohtaista tietoa: www.metsateho.fi, keskiarvot töistä jne. Luontainen vai viljely? Luontaista uudistamista suositellaan vain silloin, kun maaperä ja siementävä puusto antavat menetelmälle riittävät edellytykset. Sekä taloudellisesti arvokas uusi sukupolvi saadaan kohtuullisessa ajassa. Etelä-Suomessa viljelty metsä saavuttaa metrin pituuden 5 vuodessa, luontaisesti syntynyt 8 vuodessa. Tämä edellyttää sitä, että uudistamistoimenpiteet on huolella tehty ja kasvupaikka on ollut menetelmälle suosiollinen. Suometsien uudistaminen: periaate sama

80

0

50

100

150

200

250

1970

1973

1976

1979

1982

1985

1988

1991

1994

1997

2000

2003

2006

2009

2012

1000

ha

Istutus, muu (lähinnä koivu)

Istutus, kuusi

Istutus, mänty

Kylvö (lähinnä mänty)

Luont. Uudistaminen (lähinnämänty)


Uudistamismenetelmät ja puulajit

Esittäjä


Vuonna 2012 uudistushakkuiden pinta-ala oli 142 000 ha. Avohakkuuta oli 86 % eli 122 000 ha. Loput uudistettiin luontaisesti. Avohakkuiden osuus on ollut kasvussa 1990- luvun lopulta alkaen. Kylvöä tehtiin pääasiallisesti männylle. Männyn viljelyala on pienentynyt, kuusen kasvanut.

Uudistamismenetelmät

81

1. Kuuselle uudistamista tulisi välttää kuivumiselle alttiilla paikoilla.2. Vain alueet, joilla erittäin suuri hirvituhojen riski.


3. Taimettumisen merkit oltava selvästi nähtävissä.4. Epäonnistumisen riskit ovat isommat kuin istutuksessa.

Kivennäismaat, eteläinen ja keskinen SuomiP = maata paljastava muokkaus, K = kohoumia muodostava muokkaus, 0 = ei muokkausta

Vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin

Kasvupaikkatyyppi Lehtomainen kangas tai sitä viljavampi Tuore kangas Kuivahko kangas

Kuiva kangas tai sitä

karumpi

MaalajiMänty, istutus Mänty, kylvö Mänty, siemenpuu Kuusi1, istutus Kuusi1, kaistale Kuusi1, suojuspuuRauduskoivu, istutus Rauduskoivu, kylvö Rauduskoivu, siemenpuu

Esittäjä


Löytyy MetsänhoItosuosituksista. Ei kannata käydä kokonaisuudessaan läpi, vaan periaate ja problematiikka; UUDISTAMINEN ON TOIMENPITEIDEN SARJA! metsän uudistamisen menetelmien suositukset eri rehevyyksillä ja eri karkeausasteisilla mailla. Käytännössä laikkumätästystä tai mätästystä käytetään enimmäkseen hienoilla, routivilla mailla, jolloin pidetään huolta myös vesitaloudesta. Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä mailla käytetään äestystä tai laikutusta.

Männikön uudistamishakkuu


© Juha Varhi

Esittäjä


Esimerkki kuivahkon kankaan männiköstä, jossa on tehty siemenpuu- ja avohakkuuta. Osa rantametsästä on hakattu, koska sillä on haluttu avata järvimaisemaa tiellä kulkeville. Hakkuualan säästöpuut on keskitetty kallioharjanteen juurelle sekä rantakaistalle. Seuraava toimenpide on maanmuokkaus ja avohakkuualan viljely kylvämällä.

83

Kuusikon uudistamishakkuun


© Juha Varhi

Esittäjä


Esimerkki tuoreen kankaan kuusikosta, jossa on tehty avohakkuuta ja suojuspuuhakkuuta. Suojuspuuhakkuualue on rajattu turvemaalle sekä leventämään järven rantaan jätettyä puustoista suojakaistaa. Hakkuualan säästöpuut on keskitetty kallioharjanteen juurelle sekä vesistön rantaan. Lisäksi on säästetty yksittäiset isot haavat. Seuraava toimenpide on maanmuokkaus ja avohakkuualan viljely istuttamalla sekä myöhemmin suojuspuiden poisto.

UUDISTAMISEEN LIITTYVIÄ TÖITÄ


• Uudistusalan raivaus on tarpeen monissa kohteissa.» Luontaisten taimiryhmien säästäminen.

• Hakkuutähteiden ja kantojen korjuu» Helpottaa maanmuokkausta viljelyä» Huolehdittava ravinnetaloudesta.» Voi vaikutta uudistamistöihin.» Noin 30 prosenttia hakkuutähteistä ja kannoista jätetään.

Uudistamiseen liittyviä töitä


Esittäjä


Hakkualan ennakkoraivaus ennen uudistamishakkuuta on kannattavaa. Hakkuu- ja uudistamistyöt sujuvat paremmin. Raivauksen voi metsänomistajakin tehdä itse helposti. Helppo valita poistettavat puut. Raivaus täytyy tehdä joka tapauksessa viimeistään ennen muokkausta. Hakkuutähteet + kannot: Voi vaikuttaa myös negatiivisesti, jos nämä ovat uudistusalalla kasoissa ja estävät uudistamisen toteutuksen. Energiapuun korjuu: Katso metsänhoitosuositukset ja Tapion työopas energiapuun korjuusta (tulossa).

• Maan pinnan valmistaminen metsänviljelyä varten» Maata paljastava muokkaus (äestys, laikutus)» Kohoumia muodostava muokkaus (laikku-, kääntö- , navero- ja ojitusmätästys)» Kulotus

• Muokkauksen vaikutus:» Maaperän ominaisuudet paranevat taimien kannalta.

» Lämpötila, ilmavuus, kosteus» Hakkutähteet ja humus hajoavat nopeammin.» Muun kasvuston kilpailu ja tukkimiehentäin tuhot vähenevät.» Viljelykausi pitenee ja viljelytyöt helpottuvat.

Metsämaan muokkaus


Esittäjä


Tässä kohtaa käyttöön Metsänhoidon ABC video Maanmuokkaus. http://www.metsatv.fi/category/metsanhoidon-abc/metsan-elinkaari/taimikko-metsan-elinkaari/ Voidaan korvata seuraavat diat! Hyvä opas: Metsätehon Maanmuokkauksen koulutusaineisto. Uudistamisalalle kannattaa aina tehdä muokkaus. KERRO KUNTAN PAKSUUDEN VAIKUTUKSESTA UUDISTAMISEN ONNISTUMISEEN! KERRO MIKÄ ON KUNTTA.

Maanmuokkaus, maata paljastava


• Istutusta varten muokkausjälki puhdas humuksesta.» Kivennäismaa suojaa tukkimiehentäitä vastaan.» Sopii vettä läpäiseville, routimattomille maille.

© Juha Varhi

Esittäjä


Voidaan jättää pois ja esitellä asia dian 20 yhteydessä.

Maanmuokkaus, kohoumia muodostava


• Laikkumättään koko n. 50x60 cm, navero- ja ojitusmätäs 60–80 cm.

• Laakeat mättäät, taimipaakku ylettyy humukseen.• Taimen ympärille vähintään 15 cm paljastettua maanpintaa

© Juha Varhi

Esittäjä


Voidaan jättää pois ja esitellä asia dian 20 yhteydessä.

Maanmuokkaus


Esimerkki eri maanmuokkausmenetelmien käytöstä tuoreella kankaalla© Juha Varhi

Esittäjä


Näkökulmia/ perusteluita: sertifiointivaatimukset, vesiensuojelu, toivottavan/viljeltävän puulajin ominaisuudet, maanmuokkauksen vaikutus kasvuolosuhteisiin, tulevan puusukupolven täydentyminen luontaisella taimiaineksella (monimuotoisuus), tulevien hoitotöiden ennakointi, maisema, jne.

UUDISTAMISMENETELMÄT• Luontainen uudistaminen

• Kylvö• Istutus


91

Luontainen uudistaminen 1/2• Hakkuualan taimikko syntyy edellisen sukupolven

siemenistä.• Taimikon syntyminen edellyttää

» sopivaa maaperää,» riittävästi hyvälaatuisia siemeniä peräkkäisinä vuosina,» riittävästi valmistavia töitä, tärkein on maanmuokkaus.


Esittäjä


Siemenpuun ominaisuudet periytyvät: mm. Lenkous periytyy voimakkaasti. Siemenpuuhakkuuta ei kannata tehdä, jos ei ole käytettävissä hyviä siemenpuita. Menetelmän korvaa kylvö. Maanpinnan muokkaus edistää luontaista uudistumista. Myös jo ennen uudistamishakkuuta voidaan tehdä nk. väljennyshakkuu esim. kuusen suojuspuuhakkuuta varten.

92

Luontainen uudistaminen 2/2• Menetelmät

» Siemenpuuhakkuu» Mänty ja koivu

» Kaistalehakkuu» Mänty ja kuusi

» Suojuspuuhakkuu» Kuusi


Esittäjä


Huomioi! Paras siemen lentää puun pituuden verran. Mänty: jätettävien siemenpuiden tavoitemäärä 50- 150 kpl / ha. Kuuselle ei siemenpuuhakkuuta myrskytuhot, suojan puute. Koivu: Puulajin vaihdos vanha kuusikko koivikoksi. Ravinteisuus - Tuore tai lehtomainen kangas. Hyviä siemenpuita jätetään n. 10-20 kpl/ ha. Siemen lentää pitkälle. Se on kevyttä. Maanmuokkaus: - Voimakas, läpikotainen - Kulotus Siemenpuut poistetaan heti taimiaineksen synnyttyä.

93

Uudistaminen kylväen tai istuttamalla• Metsä uudistetaan kylväen tai istuttaen, kun

» halutaan saada aikaan tasainen taimikko kerralla ja nopeasti,

» luontaisen uudistamisen edellytykset puuttuvat,» halutaan hyödyntää metsänjalostuksen edut,» halutaan valita puulaji itse,» metsitetään ennestään aukea ala.


Esittäjä


Kun metsä uudistetaan viljellen: taimikko saadaan aikaan kerralla ja nopeasti voidaan itse valita puulaji voidaan valita viljelymateriaalin alkuperä ja käyttää hyväksi metsänjalostuksen hyödyt voidaan vaikuttaa taimitiheyteen

• Toimenpiteet, joiden päätarkoitus on taloudellinen kansantaloudellinen näkökulma

• Vuoden 2014 metsälain uudistaminen tähtäsi erityisesti metsänkäsittelyn monipuolistumiseen

• Voimassa metsätalousmaalla

Metsälaki


• Metsänhoitoa ei edellytetä• Keskeiset velvoitteet:

• Kasvatushakkuussa jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa• Uudistushakkuuta seuraa metsän uudistamisvelvoite• Puunkorjuussa vältettävä jäljelle jäävän puuston vaurioita

Metsälaki & hakkuut


Suomen metsäkeskusMMM Aino Ässämäkipuhelin 040 124 92 99

[email protected]

www.metsäkeskus.fiwww.metsään.fi

www.facebook.com/suomenmetsakeskus


jyväskylän yliopisto metsäkurssi 9.9.2016 aino Ässämäki

Education