Juuret

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 3/15

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA:Leikkaa huhuilta siivet | s.18

LIITTOKOKOUS 2015:Puheenjohtajaehdokkaat | s.24

GALLUP:Pakolaiskriisi | s.18|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PÄÄKIRJOITUS

SÄKKISEN SÄKEET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

uistan, miten yläasteella yhteiskuntaopin opettaja profetoi meille tulevaa. Hän osoitti maailmankartalta

alueita jossain kaukana Suomineidosta. Vedenpinta tulee nousemaan, hän kertoi. Monet alueet ovat rutikuivia. Meille tulee uusia naapureita – paljon. Ajattelin hänen olevan sitä ihmistyyppiä, joka osaa selit-tää koko maailman ja ennustaa tulevai-suudenkin siinä samalla. Ärsytti jotenkin oppikirjan ulkopuolelta paasaaminen.

Oppikirjasta en taidakaan muistaa enää ulkoa yhtään lausetta ja nuo opettajan sa-nat tuntuvat käyvän toteen jo nyt, vaikka olin yläkoulussa vasta kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin olen oppinut, että kaikki ei vaikuta kaikkeen, mutta monet asiat ovat suhteessa toisiinsa. Yliopistos-

sa on joskus ärsyttävyyteen asti toisteltu globalisaatiota, sitä miten kaupankäynti, kulttuurit ja ongelmatkin ovat maailman-laajuisia.

Keskustanuorilla on usein tapana kysyä, mistä kukin on kotoisin. Ei ole sattumaa, että jaamme kuvia eri mallien mukaan ry-pytetyistä karjalanpiirakoista ja laulamme maakuntiemme lauluja kyynel silmäkul-massa. Me keskustanuoret, jos ketkä, ym-märrämme juurien tärkeyden.

Nyt olemme saamassa paljon uusia naa-pureita. Tilanne ei ole ongelmaton, mutta kuten tässä lehdessä eräs viisas keskusta-nuori toteaa, jokaisessa asiassa piilee uh-kia ja mahdollisuuksia. Kyse on siitä kum-paan näistä kahdesta päättää sitoa oman asenteensa.

Tässä lehdessä hahmotellaan pakolais-kriisin ratkaisua eri tasoilla. Paikallistaso on se, jossa meillä keskustanuorilla on aivan erityistä annettavaa. Työpaikoilla, kouluissa ja asuinalueilla voimme toimia rakentavan keskustelun ylläpitäjinä ja kohtaamisten mahdollistajina.

Tilanne vaatii yhtä aikaa humaaniutta ja jämäkkyyttä, kuten puheenjohtaja Teppo minulle haastattelussa totesi.

eskustalaisuuteen liitetään usein sana ihmisyysaate. Käsite pakenee tulkintoja, mutta roh-kenen esittää arvauksen.

Ihmisyysaate merkitsee pyrkimystä kai-kin tavoin edistää, vaalia ja vapauttaa sitä hyvää, mitä ihmislajissa on - tai kuten pappi hääparille totesi, ’toisiinne kätket-tyjä mahdollisuuksia’. Minulle keskusta-laisuus riisuttuna ytimiinsä on poliittista humanismia.

Keskustanuorten perustamisvuonna 1945 Maalaisliiton tuolloinen puheen-johtaja V.J. Sukselainen puki asian näin: ”Puolue on väline eikä päämäärä. Päämää-rä on suomalaisen yhteiskunnan menes-tys ja kansalaisten hyvinvointi, suomalai-

sen kulttuurin kohottaminen ja tätä tietä koko inhimillisen yhteiskunnan nousu.”

Puhuja tarkoitti tällä, että yltämällä Suomessa parhaimpaamme antaisimme oman sysäyksemme koko ihmiskunnan kehitykselle.

Jokaisella ihmisellä riippumatta lahjak-kuudesta tai syntyperästä on kyky tuntea onnea ja surua, ja siten jokaisen ihmisen mahdollisuus hyvään elämään on politii-kan tärkein tavoite. Tällä mittapuulla suo-malainen yhteiskuntamalli on yksi ihmis-kunnan parhaita saavutuksia. Emme voi valita, millaisten haasteiden eteen aika kunkin heittää. Osuimme mur-rosaikoihin. Niiden ihmisten, jotka nyt toimivat politiikassa, tärkein tehtävä on

varmistaa, että tuo saavutus ei jää laki-pisteeksi, että yhteiskuntamme parasta ennen -päiväys on vielä kaukana edessä.

Kyse on – ei enempää eikä vähempää – ih-misyyden kehitystarpeesta. Nämä ovat viimeiset säkeeni tällä pals-talla Keskustanuorten puheenjohtajana. 70-vuotiaan nuorisojärjestön virtaan as-t u m i n e n on ollut kunniate-htävä. Nyt on uuden aika.

M

K

Humaaniutta ja jämäkkyyttä

Ihmisyyden kehitystarve

Liina Hauru | PÄÄTOIMITTAJApaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Teppo SäkkinenKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

| 2

3 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

SUURI HALU TEHDÄ JA VAIKUTTAA/ Susanna Helminen

JUURI NYT / Taivaan tanssi

KVARTAALIN KOVIMMAT /Blogilöytö: #noljakanfaija

ARKADIAN TERVEISET/ Syrjäseutujen hokkuspokkus

KASVUN PAIKKA/ Olemme kaikki erilaisia, mutta yhdenver-taisia

KEPUN MYYTIT / Piirien kultturierot

s.5s.22s.6s.28s.7

s.20

| 3

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

SUOMALAISENA MAAHANMUUTTAJANAUnkarissa s.16

Inhimillisiä ratkaisuja s.12

Inhimillisiä

| 4

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TOIMITUSSIHTEERI:

Suzana BinclJuuren toimitussihteeri Suzana (25) on uusi viestintäsuunnittelija Keskustanuorten

liittotoimistolla. Hän vastaa lehden taittamisesta ja osin kuvatuotannosta. Vastaval-

mistunut medianomi listaa vahvuudekseen valokuvauksen, kuvamanipulaation, graa-

fi sen suunnittelun sekä videotyöskentelyn. Suzana on työskennellyt aiemmin mm.

mainostoimistossa, tv- ja elokuvatuotannoissa, freelancerina sekä radiojuontajana.

Harrastuksiinsa Suzana listaa elokuvat, maalaamisen sekä extempore matkustelun.

Suzanan portfolio löytyy osoitteesta: bincl.portfoliobox.me

Keskustanuorten viestintään tai Juuri- lehteen liittyvissä asioissa häneen voi ottaa yhteyt-

tä sähköpostilla suzana.bincl@keskustanuoret.fi

VALOKUVAAJA:

Jetro Stavén25-vuotias Jetro on free-

lance-valokuvaaja. Hän on

valmistunut keväällä 2014

valokuvaajaksi Pekka Halosen

akatemiasta. Valokuvaustöitä

Jetro on tehnyt jo vuodesta 2010 lähtien.

Yksi mieluisimmista kuvauksen aiheista miehelle on HC-kulttuuri

ja keikat. Kyseisestä aiheesta hän on tehnyt mm. valokuvakirjan

lopputyönään.

Alkujaan Lappeenranlaisen valokuvaajan löytää nykyään Helsingistä.

Katso Jetron kotisivut täältä: www.jetrostaven.com

TOIMITTAJA:

Laura HämäläinenMikkelistä kotoisin oleva 20-vuo-

tias Laura opiskelee puheviestin-

tää Tampereen yliopistossa.

Tähän lehteen hän haastatteli

puheenjohtajaehdokkaita Hilkka

Kemppiä ja Risto Lahtea (s. 24).

– Tartuin toimeen innolla ja mielenkiinnolla. Molemmat ovat

varsin ulospäin suuntautuneita ja ihania persoonia, joten haastat-

teleminen oli pelkkä ilo.

Laura pääsi tarkkailemaan kandidaatteja jo Elokoulussa pidetyssä

pj-paneelissa, josta hän myös kirjoitti jutun Juuren verkkosivuille.

TOIMITUSPäätoimitt ajaLiina Hauru

ToimitussihteeriSuzana Bincl

AVUSTAJATAinur Cevirel

Teppo Säkkinen

Tuomas Meriniemi

Hannu Tiusanen

Aila Hauru

Jetro Stavén

Hanna Markkanen

Lale Cevirel

Laura Hämäläinen

Susanna Helminen

Heli Hämäläinen

Anssi Kekkonen

Katri Kulmuni

Tiila Maaninka

PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painett u ympäristö-ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 HELSINKIinfo@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350

Keskustanuoret on Suomen suurin poliitti nen nuorisojärjestö. JUURI on kultt uuri-, mielipide-, ja ti edelehti en liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy loppuvuodesta 2015.

| 5

Hallituksen tavoitteena on avata rautatielii-kenteen henkilökuljetuksia kilpailulle vielä tämän hallituskauden aikana. Liikenne- ja viestintäministeriön pyrkimyksenä on, että edellytykset kilpailun avaamiselle ovat ole-massa jo ensi keväänä.

– Rautatieliikenteeseen tarvitaan mahdolli-simman avoimet markkinat, jotka tarjoavat

asiakaslähtöiset, kysyntään ja tarjontaan pe-rustuvat palvelut, liikenne- ja viestintäminis-teri Anne Berner toteaa ministeriön tiedot-teessa.

Berner on korostanut, että kyse ei ole VR:n yksityistämisestä. Heti ministeriön ilmoituk-sen jälkeen useita yksityisiä toimijoita ilmoitti kiinnostuksestaan raiteilla liikennöintiin.

Keskustanuorten kanta asiaan muodostuu Salon liittokokouksessa, sillä kaksi piiriä on tehnyt asiasta aloitteen. Sekä Etelä-Savon että Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät raidelii-kenteen avaamista kilpailulle.

Teksti: Liina Hauru

LSuuri halu tehdä ja vaikuttaa

Onnibusseja rautateille?

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

iikenne- ja viestintäministeriö ja VR uutisoivat alkusyksystä päässeensä neuvottelutulok-

seen junavuorojen lakkautuksista. Lii-kenne- ja viestintäministeriön mukaan monilla rataosuuksilla on hyvin vähän matkustajia, joten rautateiden henkilö-liikennettä täytyy avata kilpailulle.

Ähtäristä kotoisin olevaa reipasta 21-vuotiasta Aleksi Koivistoa suunni-telmat eivät kuitenkaan miellyttäneet. Varsinkin suunnitelma Seinäjoki-Jy-väskylä-rataosuuden lopettamisesta on Koiviston mielestä epäoikeuden-mukainen, sillä se koskettaa monia opiskelijoita. Hän perusti nettiadressin lakkautuksia vastaan ja lopulta siihen kertyi lähes 6000 nimeä.

– Monet keskustanuoret innostuivat ideastani ja keräsimme yhdessä monta nimeä adressiin Kenubiilin ja sosiaalisen median avulla, Aleksi kertoo.

Adressin keräämisen jälkeen hän otti itse yhteyttä liikenne- ja viestintämi-nisteri Anne Bernerin avustajaan ja sopi tapaamisen ministerin kanssa. Syyskuun loppupuolella Aleksi pääsi luovuttamaan adressin Bernerille.

– Adressin kerääminen ja sen toimit-taminen eteenpäin tarvitsi huolellis-ta valmistelua. Sain virtaa adressin

keräämiseen siitä, että asia kosketti itseäni ja lähipiiriäni. Nyt asiaa viedään kuitenkin eteenpäin, Koivisto iloitsee.

Adressi levisi sosiaalisessa mediassa hyvin nopeasti. Syynä siihen voidaan pitää sitä, että Aleksi itse on hyvin aktii-vinen sosiaalisessa mediassa. Hän jakaa Facebookissa ja Twitterissä kirjoituksia ja keskusteluita, jotka puhuttavat häntä. Hänestä sosiaalisen median avulla on helppo vaikuttaa asioihin. Nettiad-ressin kerää-minen on tästä hyvä esi- merkki. Aleksi on ollut pienestä pitäen kiinnos- tunut

vaikuttamisesta. Hän muistelee pitä-neensä jo 10-vuotiaana koulussa esitel-män Suomen eduskunnasta. Yläasteella hän puolestaan liittyi nuorisovaltuus-toon ja sitä kautta hänen innostuksensa kasvoi entisestään.

– Olen ollut nuorisovaltuuston lisäksi mukana Ähtärin kuntapolitiikassa sekä keskustaopiskelijoiden liittohalli-tuksessa. Lisäksi asetuin juuri ehdolle keskustaopiskelijoiden puheenjohtajak-si, Aleksi ilmoittaa.

Keskustaopiskelijoiden liittokokous jär-jestetään marraskuussa Rovaniemellä. Nähtäväksi jää, valitaanko Koivisto kes-kustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi. Vaikuttamisen halu Aleksilla on omasta mielestään hyvin suuri. Keskustanuoriin Aleksi on kuulunut jo reilun kolmen vuoden ajan. Hänestä keskusta puolueena tuntui heti omalta. Puolueessa on hänen mielestään helppo toteuttaa omia tavoitteitaan. Aleksi haluaa myös tulevaisuudessaan hyö-dyntää vaikuttamismahdollisuuksiaan. Tärkein tavoite hänellä on suorittaa opinnot loppuun Vaasan yliopistossa ja toimia sellaisten asioiden parissa, joiden kautta voi parantaa maailmaa.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Alek-sista kuullaan vielä.Teksti: Susanna Helminen

| 6

evontulet ovat lokakuun alussa ilahduttaneet ihmisiä myös pääkaupunkiseudulla. Eniten revontulia esiintyy Pohjoisessa ja saamelaisen kansanperinteen mukaan niiden uskottiin synty-

neen ketun huikiessa hännällä lumihankea.Todellisuudessa revontulet aiheutuvat aurinkotuulen varautuneiden hiukkasten osumisesta Maan ilmakehään. Törmäyksessä hiukkasten energiatila muuttuu jolloin vapautuva energia nähdään valoilmiönä taivaalla kauniiden värien muodossa.

Taivaan tanssiR

Kuva: Jetro Stavén Teksti: Suzana Bincl

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

BLOGILÖYTÖ: #noljakanfaija#noljakanfaija blogissa isä ripottelee vanhempien hyvinvointi-illassa chian siemeniä miespuolisen martan tarjoilemaan raakapuuroon ja eksyy vahingossa maitomammojen tapaamiseen. Noljakanfaija eli 28-vuotias Anssi Kekkonen on tuore Sulo-pojan isä ja kirjoittaa vanhemmuudesta isän näkökulmasta. Onko isäily hipstereiden etuoikeus, blogissa kysytään. Noljakanfaija päätyy siihen, että oikeanlainen hipsteriys on edelläkävijyyttä.”Isäily ja aktiivinen perhetapahtumissa vierailu on isien puolelta yleistymään päin. Isän osallistuminen koko perheen tapahtumaan ei ole enää pelkkää lapsen potkimista ladulle Hippo-hiihdoissa, vaan mukanaoloa ja oppimista raskauden alusta saakka.”Noljakanfaija on sitä mieltä, että uudenlainen isyys tuottaa uudenlai-sen miehen mallin ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan.Blogitaivaalla on pitkään ollut isyysblogien kokoinen musta aukko, mutta uusia tähtiä on alkanut syttyä.

Osoite blogiin: noljakanfaija.wordpress.com

Pohjoismaiden Keskustanuoret: Aika on kypsä pohjoismaiselle kansalaisuudellePohjoismaiden Keskustanuorten (NCF) mielestä pohjoismaisen yhteistyön on aika muuttua sattumanvaraisesta rakkaussuhteesta viralliseksi avioliitoksi, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin. Pohjoismaisen kansalaisuuden seurauksena kaikkien Pohjoismaiden kansalaisten katsottaisiin olevan yhdenvertaisia asukkaita siinä toisessa Pohjoismaassa, jossa he asuvat.

Pohjoismainen kansalaisuus purkaisi tehokkaasti maiden välisiä ra-jaesteet ja parantaisi Pohjoismaiden edellytyksiä yhteismarkkinoihin suurempien eurooppalaisten markkinoiden ohessa, puheenjohtaja Erik Carter linjaa.

Keskustanuoret: Uussuomalaisille kansal-linen juhlapäiväKeskustanuoret esittää uussuomalaisten päivää vietettäväksi ensim-mäisen kerran Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.Kansalaisuuden ja äänioikeuden saaminen on monelle tärkeä merkki

paalu elämässä. Juhlapäivänä kaupungit, kylät ja lähiyhteisöt voisivat toivottaa uudet tulijat joukkoonsa ja ihmiset voisivat tutustua puolin ja toisin.

Keskustanuoret esittää juhlapäivää vietettäväksi Sakari Topeliuk-sen syntymäpäivänä 14. tammikuuta. Maamme-kirjassa Topelius kirjoittaa, että syntyperästä riippumatta kaikki ne, jotka pitävät Suomea kotimaanaan, noudattavat sen lakeja ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. Keskustanuorten mielestä terve isänmaal-lisuus toivottaa joukkoon myös maahan muuttaneet.

Hämeen Keskustanuoret: Turvapaikka-hakemusten käsittelyaikoja nopeutettavaHämeen Keskustanuorten johtokunnan mielestä turvallisista lähtö-maista saapuvien henkilöiden hakemusten käsittelyä on nopeutet-tava ja palauttamiset laitettava täytäntöön. Turvapaikan saaneiden pakolaisten kotouttamistoimet on Hämeen nuorten mielestä aloitet-tava tehostetusti.

Keskustanuorten kannanottoja:

| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

olitiikan akatemiat ovat iltapäivän mittai-sia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuk-

sia, jotka koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on syventää osallistujien ymmärrystä politiikan ajan-kohtaisista aiheista. Ajatuksena on, että koulu-tuksen aikana syntyneitä ajatuksia voidaan myös käyttää Keskustanuorten poliittisen toiminnan kehittämiseen.

Koulutukset on tarkoitettu nuorkeskustalaisille toimijoille, sekä muille toiminnastamme kiin-nostuneille, jotka haluavat syventää tuntemus-taan politiikan eri osa-alueiden ajankohtaisista asioista. Innostus ja kiinnostus aihetta kohtaan ovat tärkeimpiä vaadittavia ominaisuuksia, eikä osaamisen lähtötasoa ole määritelty. Kurssien tavoitteena on lisätä osallistujien tietotaidollista osaamista, sekä kasvattaa ajattelemaan, kyseen-alaistamaan ja keskustelemaan rakentavasti.

Juhlavuoden kunniaksi akatemiat järjestetään alueellisesti kolmessa eri maakunnassa. Alueelli-set koulutukset tarjoavat myös keskustelufooru-min mahdollisille kuntavaaliehdokkaille.

JOENSUU: MaahanmuuttoAika: Lauantaina 17.10. klo 12:30 - 16:00

JYVÄSKYLÄ: Biotaloudella tulevaisuuteenAika: Lauantai 7.11. klo 11.30-16.00

OULU: YrittäjyysAika: Lauantai 28.11. klo 13.00-17.00

HINTA: Kaikki koulutustilaisuudet ovat maksuttomia. Keskustanuoret korvaavat jäsenilleen matkat matkustusohjesäännön mukaisesti 20 euron omavastuulla. Korkein maksettava avustus on 50 euroa.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään viikkoa ennen tapahtumapäivää! Osoite: www.keskustanuoret.fi

#vainkepujuttuja

@tepposakkinen Oct 5: Sen verta heitän aidan yli, että eihän nyt vaan @PS_Nuoret hae turvapaikkaa oppositiosta. #puujalka #rintama

@joonaskontta Sep 30: Ilmoittauduin @keskustanuoret liittariin. Tällä kertaa en ole ehdolla mihinkään. Minimoin mahdollisuuteni hävitä vaaleissa. #vainkepujuttuja

@SiljaSilvasti Sep 27: Viisi tuntia kokoustettu ja aloite 49/89 käsittelyssä. Happi lop-puu. Pylly puutuu. #vainkepujuttuja

@eskenut Sep 13: Milloin #yösauna muuttuu aamusaunaksi?Reply: @marjukii Sep 13: @eskenut auringon noustessa ja siinä vaiheessa ku aletaan puhu-maan maitokiintiöistä #vainkepujuttuja #niinsemeniainakinennenvanhaan

@AleKoivisto Sep 5: Ajassa 14.04 ministeri nosti keskusteluun lannan roolin kiertota-loudessa. “Jes” kuului yleisöstä. #vainkepujuttuja #elokoulu

@tepposakkinen Sep 4: Keskustanuorten johtoon nyt kaksi pyrkijää: @RistoLahti ja@HiluKemppi. Väistyvä on mielissään, vaalikeskustelu luo virtaa liittoon. #kenupj

@marjukii Sep 4: Jostain kumman syystä instagrami on tän illan aikana täyttynyt #kar-jalanpiirakka #selfi e’iästä #vainkepujuttuja #keskustanuoret #elokoulu15

@tiliiis Aug 14: Nää on taas näitä pitkän automatkan juttuja: “Siis Keskusta on paljo tehokkaampi parittamaan ihmisiä ku tinder!”

@jussisallinenfi Jul 15: Käännyin kulman ympäri ja kuulin sanat Alkio, Santeri, ite-rointi ja vatulointi. Taisin saapua oikeaan paikkaan #SuomiAreena @tepposakkinen

@TLaunio Jul 15: Joko @kokokansanpaavo on ilmoittanut olevansa käytettävissä @Keskustanuoret puheenjohtajaksi? #politiikka #kentänääni @jussisallinenfi Reply:@jussisallinenfi Jul 15: @TLaunio @kokokansanpaavo @Keskustanuoret kovaa kisaa ja syksyä odotellessa. Sopivan nuori, riittävän kokenutReply:@kokokansanpaavo Jul 16: @jussisallinenfi @TLaunio @Keskustanuoret tämän #ken-upj kisan jätän nuoremmille ja pätevämmille.Reply:@jussisallinenfi Jul 16: Kiitos @kokokansanpaavo vahvistuksesta, saa @TLaunio rau-han. @Keskustanuoret pj-ehdokkaita tulee varmasti vielä syksyyn taittuessa

@Nerika Jun 22: Lapsen nukuttamista maakuntalauluilla, vaikeusastetta lisää: Savol-aisen laulua 11 säkeistöä ja Nälkämaan laulu på svenska. #vainkepujuttuja

@aesaukko Jun 13: On niin #vainkepujuttuja viedä tapahtuma niin korpeen, ettei edes netti toimi. #kesäpäivät15 #keskustanuoret

P

FAKTA: MAAHANMUUTTO

Maahanmuuttaja:Tiettyyn maahan esimerkiksi Suomeen muuttanut ulko-

maalainen.

Siirtolainen: Maasta toiseen muuttava henkilö, jonka tarkoituksena

on ansaita elantonsa pysyvästi uudessa maassa. Maa-hanmuuttajat, maastamuuttajat ja paluumuuttajat ovat

siirtolaisia.

Turvapaikanhakija:Kansainvälistä suojelua vieraasta valtiosta hakeva hen-kilö. Hakijan on saavuttava sen maan rajalle, josta hän

turvapaikkaa hakee.

Pakolainen: Kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella nautti-

vahenkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn

yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipi-teen johdosta.

Kiintiöpakolainen: Pakolaiskiintiön puitteissa maahan saapuva henkilö, jolla on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n myöntämä pakolai-

sen asema.

Työperäinen maahan-muuttaja:

Työperäinen maahanmuuttaja muuttaa Suomeen työn vuoksi.

Siirtotyöläinen: Työskentelyn vuoksi maassa tilapäisesti asuva henkilö.

| 10

• Vuoden 2014 aikana 3651 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta.

• Vuoden 2015 alusta alkaen Suomeen on tullut 20 142 turvapaikanhakijaa (tilanne 5.10.2015)

• Vuoden alusta alkaen turvapaikanhaki-joita on tullut eniten Irakista, Somaliasta, Afganistanista, Albaniasta ja Syyriasta.

• Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuisi tänä vuonna kaikkiaan noin 50 000 turvapaikanhakijaa.

• Suomesta ulkomaille muutti vuoden 2014 aikana 15 490 henkeä.

Lähteet: Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto, Euroopan muuttoliikeverkosto,

Keskustanuorten infopaketti pakolaiskriisistä

Tiesitkö tätä?

| 11

Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat hakuperusteittain vuonna 2014

| 12

IHMISTEN AUTTAMISHALUA TARVITAAN

uomessa tärkeää olisi Säkkisen mielestä huolehtia turvapai-kan hakuprosessin inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudes-

ta. Jokaiselle täytyy löytyä vuode, katto pään päälle ja ruokaa.– Jokaisen kohdalla on tutkittava erikseen, onko henkilöllä peruste paeta vainoa. Turvapaikan hakeminen ei ole esimerkiksi taloudelli-sen siirtolaisuuden väylä.

Omalle väestölle on tärkeä viestittää, että tilanne on hallinnassa ja viranomaiset tietävät keitä maahan tulee. Säkkisen mielestä tulijoiden suuri määrä on yhteis-kunnalle iso haaste, myös taloudelli- sesti, eikä sitä pidä aliarvioida. Tilanteen ratkaiseminen tulee ole-maan viranomaisten ja kansalais- yh-teiskunnan yhteinen ponnistus. Vastaanottokeskus voisi olla monen siviilipalvelusmiehen palveluspaik-ka ja varusmiehiä voisi määrätä virka-apuun nykyistä enemmän, Säkkinen ehdottaa.

Moniin yhteisöihin tulee ensimmäistä kertaa suuri määrä muualta tulevia.

– Vaatii arkipäivän tason kohtaamisia esimerkiksi kirjastoissa ja kir-koissa, että ihmiset voivat tutustua toisiinsa ja käydä läpi myös niitä pelkoja ja tunteita, joita tilanne herättää.

SALAKULJETUS SAATAVA LOPPUMAAN

Suomessa näemme kuitenkin vasta viimeiset laineet. Esimerkiksi Syyriasta sotaa pakoon lähteneistä 95 prosenttia on Syyrian ra-jamaissa pakolaisleireillä. Yhdessä leirissä saattaa olla satoja tuhansia ihmisiä ja monet lapset ovat asuneet koko elämänsä alkeellisissa olosuhteissa.

Keskustanuorten puheenjohtajan Teppo Säkkisen mielestä pakolaiskriisin ratkaisussa täytyisi miettiä erityisesti kahta asiaa: miten yhteiskuntana hoidamme jo sylissämme olevan tilanteen ja millä tavalla pakolaispolitiikkaa tulisi Euroopan

tasolla muuttaa, jotta kaikkein hädänalaisimmat saisivat avun. Keskustanuorten maahanmuuttopoliittinen linjapaperi hy-väksytään Salon liittokokouksessa lokakuussa.

Inhimillisiä ratkaisuja

S

| 13

– Leirien olosuhteiden parantaminen on tapa auttaa suurinta joukkoa. Suomella on esimerkiksi tarvittavaa vesihuollon osaamista. Mitä kau-empaa lähdemme liikkeelle, sitä edullisempia ratkaisut ovat.

Mitä huonommat olot leirillä on, sitä todennäköisemmin ihminen on valmis maksamaan vaikka salakuljettajalle päästäkseen Euroop-paan. Ihmisten salakuljettaminen on järjestäytynyttä rikollisuutta.Säkkinen nostaa esimerkiksi Libyan, jonka rannikolla erilaiset aseel-liset ryhmittymät verottavat ihmissalakuljettajia suojelua vastaan. Suurin osa Eurooppaan pyrkivistä pakolaisista

tulee Välimeren kautta. – Reitin katkaiseminen vaatii tiukempaa

EU:n omaa rajavalvontaa Välimerellä. Ra-jojen sulkeminen ei kuitenkaan vielä estä

ketään lähtemästä.

Säkkinen olisi valmis harkitsemaan myös sa-lakuljettajien lauttojen ja laivojen tuhoamista

lähtösatamissa rajoitetuilla sotilaallisilla operaatioilla. Operaatioiden toteuttamiseen

EU tarvitsee YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin.

JUURISYIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA

Kriisin juurisyihin vaikuttaminen voivat Säkkisen mielestä vaikuttaa myös nuoret keskustalaiset, esi-

merkiksi pitämällä esillä kehityspolitiikan tärkeyttä. Syyrian sodan taustalla oli viiden vuoden kuivuus,

joka ajoi valtavasti ihmisiä maaseudulta kaupunkei-hin. Yhdistettynä sortavaan hallintoon, tilanne johti

levottomuuksiin, jotka kärjistyivät sisällissodaksi ja levisivät myös ympäröiville alueille.

– Kaikilla vaurailla mailla on oltava johdonmukais-ta kehityspolitiikkaa. Rauhanvälitys on edullisin tapa puuttua kriisitilanteisiin. Suomen tulee

edistää diplomaattisia ratkaisuja.

KOTOUTUMISEEN PANOSTETTAVA

Keskustanuoret ovat työstäneet syksyn ajan maahanmuuttopoliit-tista linjapaperia, joka hyväksytään lopullisesti liittokokouksessa lokakuun lopussa.

Työryhmän vetäjä Santeri Lampi kuvailee syntynyttä dokumenttia enemmänkin pakolaispoliittiseksi linjapaperiksi. Linjapaperin tiivis esitysmuoto ja pakolaiskriisin ajankohtaisuus vaikuttivat lopputu-lokseen.

Linjapaperissa ehdotetaan, että turvapaikkahakemukset tulisi käsi-tellä jatkossa suoraan pakolaisleireillä. Prosessista vastaisi eurooppa-lainen maahanmuuttoviranomainen. Myönteisen päätöksen saaneet jaettaisiin EU:n jäsenvaltioihin maiden väkilukuun ja bruttokansan-tuotteeseen perustuvan taakanjakojärjestelmän mukaisesti. – Mallin toteuduttua turvapaikan saisivat useammin myös kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä pitkien taivalten taakse hakemaan turvapaikkaa.Kotouttamisen tehostamiseksi linjapaperissa vaaditaan TE-toimistoa tarjoamaan työelämään siirtymistä tukeva alkukartoitus ja kotoutu-missuunnitelman jokaiselle täysi-ikäiselle pakolaiselle. Kielen ja viestintätaitojen opetusta sekä yhteiskunta- ja työelämän-taitoja sisältämän kotouttamiskoulutuksen ryhmä asettaisi velvoit-tavana jokaiselle täysi-ikäiselle.

– Kolmen ja kuuden kuukauden työkarenssista turvapaikanhakijoille tulisi luopua kokeilumielessä, Lampi ehdottaa.

Säkkinen pitää kotoutumisen kannalta tärkeänä, että maahan tulee kokonaisia perheitä tai että perheet saadaan yhdistettyä.

– Uusi alku on helpompi, kun puoli sydäntä ei ole jatkuvasti muualla.

Teksti ja kuva: Liina Hauru

Teksti :Hannu Tiusanen

Lähteet: Maahanmuuttovirasto,Kuntaliitto, Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Punainen Risti

| 14

LEIKKAA HUHUILTA SIIVET

faktaa turvapaikan hakemisesta

| 15

TURVAPAIKAN HAKEMINEN

Turvapaikan hakemisen perusedellytys on, että henkilön kotimaas-sa tai pysyvässä asuinmaassa hänellä on aihetta pelätä vainotuksi tulemista alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, tiettyyn yhteiskun-nalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvapaikkaa voi hakea vain olemalla Suomen valtion alueella. Turva-paikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika hakemuksen vireille-panosta ensimmäiseen ratkaisuun oli vuonna 2014 170 vuorokautta.

Turvapaikanhakija siirretään vastaanottokeskukseen odottamaan maahanmuuttoviraston päätöstä turvapaikkahakemukseen. Turvapai-kanhakijan majoittuminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 15 000 euroa vuodessa. Turvapaikanhakija voi järjestää oman majoituk-sen myös itse esimerkiksi jonkun kotona, mutta tällöin hänen on itse huolehdittava asumiskustannuksistaan.

OIKEUS TOIMEENTULOON

Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalla on oikeus perustoi-mentuloon, majoitukseen ja terveyspalveluihin sekä oikeusapupalve-luihin. Turvapaikanhakija saa vastaanottorahaa. Vastaanottorahalla tai muilla omilla tuloillaan turvapaikanhakijan on kustannettava elämisensä. Vastaanottorahan suuruuteen vaikuttavat turvapaikan-hakija elämäntilanne sekä käytössä olevat tulot ja varallisuus.

Yksin elävät ja yksinhuoltajat saavat vastaanottorahaa 316,07 euroa kuukaudessa. Jos vastaanottokeskuksessa on järjestetty ateriapal-velu, vastaanottoraha alenee 92,64 euroon. Muilla yli 18-vuotiailla sekä perheensä kanssa asuvilla lapsilla tuen määrä on noin 200–250 euroa. Ateriapalveluita tarjoavissa keskuksissa tuen määrä alenee samassa suhteessa. Vertailun vuoksi toimeentulotuen suuruus esi-merkiksi yksin asuvalle henkilölle on 485,50 euroa ja yksinhuoltajalle 534,05 euroa kuukaudessa.

TYÖNTEKO JA OPISKELU

Turvapaikanhakija on vapaa liikkumaan Suomessa. Päätöstä odottaessaan turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukau-den kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos hänellä on rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Jos hänellä ei tätä asiakirjaa ole, niin aikaraja on kuusi kuukautta.

Vastaanottokeskuksissa järjestetään erilaista toimintaa kielenopetukses-ta virkistymiseen ja opinto- ja työtoimintaan. Työ- ja opintotoiminnasta kieltäytymisestä voi seurata taloudellisen tuen vähentäminen. Opiskelu ja harrastaminen ovat sallittuja myös vastaanottokeskuksen ulkopuolel-la. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta opintotukeen eikä muihinkaan opintososiaalisiin etuuksiin. Turvapaikkaa hakeville lapsille valtio mak-saa korvausta perusopetuksen järjestämisestä.

KUNTAPAIKKA

Jos hakemus hyväksytään, turvapaikanha- kija saa oleskeluluvan ja kuntapaikan eli kunnan, joka ot-taa hänet vastaan ja josta hän saa asunnon. Oles-keluluvan saanut kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Kunnille maksetaan korvauksia turvapaikan saaneista koituvista kustannuksista kolmen vuoden ajan. Valtiolla ja kunnalla pitää olla sopimus asiasta. Valtion korvaus kunnille on 6845 euroa vuodessa alle seitsemän vuotiaasta ja 2300 euroa vuodessa seitsemän vuotta täyttäneestä henkilöstä.

Valtio korvaa myös erityiskustannuksia enintään kymmeneltä vuodelta. Kunta voi saada korvausta muun muassa merkittävistä sai-raanhoitokustannuksista sekä lastensuojelun palveluihin rinnastetta-vista toimenpiteistä. Myös tulkkauspalveluista koituvat kustannuk-set korvataan.

PERHEENYHDISTÄMINEN

Lähes kaikki oleskeluluvan Suomesta saaneet henkilöt saavat myös perheenyhdistämisoikeuden, eli oikeuden tietyin edellytyksin tuoda perheenjäsenensä luokseen. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekis-teröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Myös avopuo-lisolle voidaan myöntää lupa tulla Suomeen. Tällöin puolisoiden on tullut asua yhdessä kaksi vuotta tai heillä on oltava yhteinen lapsi.

Kuntapaikkojen vähyyden vuoksi moni perheen kokoamisesta haaveileva ei ole päässyt asumaan itsenäisesti vastaanottokeskuksen ul-kopuolelle vielä siinäkään vaiheessa, kun perheenyhdistämisprosessi on jo käynnissä. Ongelma on myös se, että kunnissa ei ole tarjolla riittävästi asuntoja tulijoille eikä niissä ole varauduttu isoihin perheisiin.

| 16

Muuttomatkalla

udapestissä navigaattori ilmoittaa, että olemme saapuneet kohteeseen. Katu näyttää samalta kuin Googlen karttapalvelun kuvissa: kauniisti entisöi-

tyjä vanhoja taloja, italialainen ravintola, Burger King. Naa-puritalon kaariparvekkeilla kukka-asetelmia ja koristevaloja. Kello on yli puolenyön, mutta ulkona on silti tukalan kuuma. Muuttokuorman tyhjentämiseen ei mene kuin puolisen tun-tia. Hyvä, että mukaan tuli otettua vain kaikkein välttämättö-min: muutama matkalaukullinen vaatteita, joitain astioita ja rakkaimmat muistoesineet.

Kolmannen kerroksen asuntoon käydään rautaisen turvapor-tin ja tuplalukolla varustetun ulko-oven kautta. Kiitos Un-karin alhaisen vuokratason, meillä on parveke ja 3,2 metrin huonekorkeus, kylpyamme ja makuuhuoneen koristelistaan upotetut himmennettävät lamput. Pankkitiliä ja puhelinliitty-mää avatessa meidät toivotetaan tervetulleeksi Budapestiin: ”it’s a wonderful city”, he sanovat ja olen ihan samaa mieltä.

Kadunkulman kahvilassa on pukumiehiä ja opiskelijoita, eng-lantia kuulee puhuttavan vähintään yhtä paljon kuin Unka-riakin. Ilmastointi tuntuu siunaukselta ulkolämpötilan lähen-nellessä 40 astetta. Tietokoneen ruudulla uutiskuvia. Kuvia virkapukuisista kivikasvoisista poliiseista, itkevistä naisista, hukkuvista lapsista, kasvoille painetuista käsistä, väkivaltaisista rajavartijoista. Kuvia sadoista ihmisistä nukkumassa nurmikolla, kurkottelemassa läkähtyneinä kohti juomapulloja Budapestin päärautatieaseman täyteen ahdetuissa junavaunuissa.

Ahdistuksen painava tunkkaisuus tekee kahvilan ilmastoidus-ta ilmasta sakeaa hengittää. Ympärillä ihmiset juovat edelleen kahvejaan, puhuvat puhelimessa. Pöydällä lojuvan muotileh-den kannessa ”Fall Trends 2015”. Tuntuu epätodelliselta.

Ikeassa iskee syyllisyys. Leivontakulhojen, pyykkipoikien, paistinlastojen ja lasinalusten tarpeellisuus tuntuu täysin ab-surdilta, kun muutaman kilometrin päässä ihmiset nukkuvat juna-asemalla. Kassan vieressä myydään mustikkamehua ja yhtäkkiä haluan kotiin. Sinne missä veneet ovat soutelua, ei-vät henkensä edestä pakenemista varten.

Yliopistolla info ”Kuinka auttaa pakolaiskriisissä”. ”Älkää odottako kiitollisuutta, he ovat usein traumatisoituneita ja matkustaneet viikkokaupalla. Pakolaisten auttamisessa on kyse heistä ei teistä.” Hävettää. Meno rautatieasemalle alkaa tuntua lähes tungettelulta ja omat auttamisen motiivit vähin-täänkin kyseenalaisilta.

”It’s a wonderful city”, he sanovat ja olen ihan samaa mieltä. Tämä on mahtava kaupunki meille, joilla on valkoinen iho, EU:n passi, koristelistat, leivontakulhot ja ulko-ovissa turva-lukot. Mutta heille joiden välttämättömyydet mahtuvat mat-kalaukkujen sijaan selkäreppuihin, jotka nekin on usein hei-tetty yli laidan Välimeren aallokkoihin, heille tämä kaupunki on kylmä ja kova.

B

Itävallan ja Unkarin rajalla on hiljaista ja pimeää. Rajan ylityksen huomaa lähinnä siitä, että ajovaloissa vilahtelevista opastekylteistä ei ymmärrä enää yhtään mitään.

Unkariin saapuminen tuntuu helpotukselta: lähes 3000 kilometrin automatka on loppusuoralla.

| 17

Teksti: Aila Hauru Kuvitus: Ainur Cevirel

| 18

Kysyimme nuorilta keskustalaisilta kuntapäättäjiltä, miten pakolaiskriisi on näkynyt heidän kotikun-nissaan eri puolilla Suomea. Vastauksissa korostuivat käytännönläheinen ratkaisujen etsiminen ja

yhteisvastuullisuus kuntien kesken.

Näitä kysyimme:1. Miten pakolaiskriisi on näkynyt kotikunnassasi?

2. Miten itse suhtaudut asiaan?3. Millaisia päätöksiä kunnassa on tehty pakolaiskriisiin liittyen?

GALLUP: Pakolaiskriisi Anni-Maija Siira

Ott o Takala

Ilkka Sivula

Tuukka Suomalainen

| 19| 18

Otto Takala, Joutsa

1) Joutsassa tilanteen etenemistä on seurattu kiihkeästi eri mediois-ta ja ajatukset ovat vaihtaneet aktiivisesti omistajaa toreilla ja saleil-la. Toivoisin ihmisten olevan kriittisiä lukiessaan mediassa esiintyviä ajatuksia tilanteeseen liittyen. Näen ihmisissä epätietoisuutta, pelkoa ja kielteisyyttä, mutta myös uskoa, toivoa ja tahtoa auttaa. Täällä ei ole totuttu osoittamaan tunteita väkivallan keinoin ja siksi olen erityisen ylpeä kuntalaisistamme ja omasta joutsalaisuudestani. Hätä ja apu ovat kautta aikojen yhdistäneet ihmisiä. Joutsassa avunhuuto on tuonut yhteen paljon vapaaehtoisia. He haluavat tehdä kaikkensa, jotta paikkakunnalle hetkeksi asettuvilla olisi mahdollisimman hyvä olla.

2) Suhtaudun asiaan neutraalisti. Jokaisessa asiassa piilee uhkia ja mahdollisuuksia. Kyse on siitä kumpaan näistä kahdesta päättää sitoa oman asenteensa. Itse uskon, että pakolaiskriisi tuo tullessaan mahdollisuuksia ja kansaa yhdistäviä tekijöitä. Vastaanottokeskuk-sen perustaminen luo mahdollisuuksia kulttuurien oppimiseen sekä omien arvomaailmojen ja näkökulmien muokkaamiseen. Pidän siitä, että ihmiset ovat valmiita auttamaan toisaalta tulevia huolimatta

siitä, että omakin yhteisömme kokee voivansa tällä hetkellä pahoin.

3) Vastaanottokeskus on tulossa yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön vuokraamiin tiloihin. Idea vastaanottokeskuksen perustamisesta lakkautetun lomakiinteistöön tiloihin nostettiin Suomen Punaisen Ristin edustajien toimesta ilmoitusluontoisesti esille kunnanvaltuus-ton kokouksessa. Vaikka asia tuli kunnanvaltuustolle osaksi yllätyk-sen, hankkeen toteuttamiseen suhtauduttiin myönteisesti.

Tuukka Suomalainen, Savonlinna

1) Katukuvassa turvapaikanhakijat eivät vielä näy. Savonlinnassa on joitakin oppilaitoksiin sijoitettuja nuoria turvapaikanhakijoita, mutta varsinaista vastaanottokeskusta ei ole avattu. Kuntalaisten keskuudessa kuitenkin asiasta kuulee keskusteltavan usein ja asiaan liittyvät lehtiartikkelit ja uutiset täyttyvät kommenteista.

2) Suhtaudun asiaan kuntapäättäjänä sen järjestämisen näkökulmas-ta. Kysymykseen ei voi suhtautua silmänsä ummistaen tai ajatellen, että eiköhän toiset hoida. Suomen on otettava turvapaikanhakijoita ja heidät sijoitetaan kuntiin, joihin se on mahdollista. Tässä on myös ehdottomasti inhimillinen puoli. Hädänalaista on autettava. Minulle opetettiin jo kotona lapsena, vaikkei elettykään yltäkylläisyyden keskellä, että köyhä antaa vähästäänkin.

3) Olemme Savonlinnan kaupunginhallituksessa päättäneet, että kaupunki suhtautuu myönteisesti vastaanottokeskuksen perustami-seen, jos sopivat tilat löytyvät. Samalla perusturvalautakunta on vas-tuutettu varautumaan mahdolliseen vastaanottokeskuksen tuloon ja kartoittamaan kaupungin omistamia tiloja sitä varten.

Tekstin koonti: Hanna Markkanen Kuvat: Haastateltavien arkistot

Anni-Maija Siira, Kempele

1) Kotikuntani Kempele on nuorekas kasvukunta Oulun kaupungin tuntumassa. Kunnan kaikki tämänhetkiset tilat ovat kunnan omassa käytössä. Pakolaisasia nousi kunnassamme keskusteluun pääminis-teri Juha Sipilän ilmoitettua Kempeleen kotinsa luovuttamisesta pakolaisperheiden käyttöön ensi vuoden alusta alkaen. Tämä asia keskustelutti kuntalaisia, mielipiteitä oli luonnollisesti puolesta ja vastaan. Valtuuston kokouksessa kävimme myös yleistä keskustelua asiasta. On kuitenkin hienoa huomata suomalaisten halu auttaa hä-dän keskeltä tulevia. Mielestäni pääministeri on näyttänyt todellista johtajuutta ja hyvää esimerkkiä.

2) Tämä kriisi osui haasteelliseen aikaan. Maamme hallitus on kuitenkin ottanut asian vakavasti hoitoonsa. Jokaisella saa ja tulee olla mielipide asiasta, mutta toivon, että keskustelu pysyy ihmisarvoa kunnioittavana. Jokaisen on helppo tunnistaa tilanteen johdosta syntyvää huolta ja pelkoa. Toivon, että sanomme pelolle ei. Suvaitse-vaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä arvoja.

3) Kunta on kartoittanut tilojaan. Kempeleen kunnalla ei ole osoittaa tiloja maahanmuuttajille. Uskon ja tiedän, että Kempeleen kunta hoi-taa asian, kun pakolaiskysymys on kunnalle ajankohtainen. Tärkeintä on oma asennoitumisemme ja halumme auttaa. Sitä löytyy myös Kempeleestä.

Ilkka Sivula, Vihti

1) Pakolaiskriisi on keskusteluttanut Vihdissä. Kun kunnanhallitus käsitteli maahanmuuttoviraston tiedustelua vastaanottokeskuksen avaamisesta kuntaan, kokouksen yhteydessä järjestettiin mielenosoi-tus. Esitetyt kannanotot ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen. Sittemmin Vihtiin on avattu hätämajoitusyksikkö ja vastaanottokes-kus. En ole kuullut, että näihin liittyen olisi ollut väkivallantekoja tai vakavaa ilkivaltaa.

2) Vaikka kriisi osuu taloustilanteemme huomioiden mahdollisim-man huonoon saumaan, on meidän kannettava vastuumme yhteisen ongelman hoidossa. Kriisin mittakaava on niin suuri, että vastaanot-tokeskuksia ja hätämajoitusyksiköitä joudutaan perustamaan myös vastoin kunnan omaa tahtotilaa. Tämä on mielestäni ymmärrettävää: johonkin turvapaikanhakijat täytyy saada sijoitettua.Turvapaikkahakemusten käsittelyn on oltava nopeaa ja päätösten toimeenpano tehokasta. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta siitä, että maahanmuuttajien kotoutuminen sujuisi mahdollisim-man hyvin. Onnistunut kotoutuminen minimoi maahanmuutosta aiheutuvia ongelmia ja kustannuksia. Vapaaehtoisten kivittäminen ei todellakaan vie lähemmäksi ratkaisua.

3) Kunnan päätöksenteko on ollut lausuntojen antamista, kun maa-hanmuuttovirasto on kysynyt kunnanhallituksen kantaa tiettyjen kohteiden soveltumiseksi vastaanottokeskukseksi tai hätämajoitus-yksiköksi. Tehtyjä päätöksiä on sitten tulkittu aina vähän tilanteen tai tulkitsijan itsensä parhaaksi katsomalla tavalla. Periaatteessa Vihdissä ollaan kuitenkin myötämielisiä maahanmuuttajien hätäma-joitusyksikön tai vastaanottokeskuksen perustamiselle.

| 20

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||ARKADIAN TERVEISET

Syrjäseutujen hokkuspokkus

O

Palstalla uudet nuoret kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

lisivatko syrjäseutujen liikenneyhteydet turvattavis-sa yksinkertaisesti sillä, että annetaan eri toimijoille mahdollisuudet vapaasti yrittää? Tälla korvattaisiin nykykäytäntö, jossa raideilikennettä pitää hallussaan

yksi toimija, valtion 100 % omistama VR.Tällaista temppua en usko ennen kuin näen. Enkä usko sitä näkeväni.

Monet syrjäseutujen palvelut turva-taan postimerkki – periaatteella. Meillä on laaja apteekkiverkosto sen vuoksi, että hyvin kannatta-vilta apteekeilta peritään maksua, jolla varmistetaan kannattavuus ja samanhintaiset lääkkeet myös pienissä kunnissa. Sähköverkkojen ylläpitoon perittävät siirtomaksut peritään samansuuruisina kaikilta verkkoon kuuluvilta, ei sen mukaan, kuinka pitkän piuhan päässä kukin asuu. Kännykkä ja langaton internet toimii koko maassa yhtäläiseen hintaan, koska suurim-mat operaattorit ovat velvoitettuja yhteyksi-en toimivuus varmistamaan muuallakin kuin tiheään asutuilla seuduilla. Ja tosiaan, posti kulkee koko maassa aivan samalla pos-timaksulla, lähetitpä kirjeen Utsjoelta Helsinkiin tai sitten ihan vain naapurille nimipäivänä.

Tätä logiikkaa noudattaa myös rautatieliikenne. VR ei operoi ainoastaan hyvin kannattavilla suurten kaupunkien välisillä työmatkareiteillä, vaan ulottuu ainakin vielä toistaiseksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sellainen temppu on vielä näkemättä, että yksityisen toimijan näpeissä julkiselle sektorille kannattamaton reitti kääntyy

voitolliseksi.

Useimmiten taika toimii toisin päin. Yksi-tyistä toimijaa taitaa kiinnostaa useimmi-

ten se kannattava reitti. Tämä puolestaan syö syrjäseuduistakin vastuuta kantavan VR:n mahdollisuuksia ylläpitää liiken-nettä vähemmän kannattavilla reiteillä, jos se ei enää pärjää kannattavilla reiteillä.

Miten tällaisella taikatempulla hoide-taan syrjäseutujen liikenteen rahoitus? Korvaavat rahat pitäisi löytyä valtion budjetista. Apuja ei taida löytyä. Ensi

vuoden budjetista leikattiin tältä osin 12 miljoonaa. Olisiko yksi vanha

tapa parempi, kuin tusina uusia temppuja?

Katri Kulmuni Kansanedustaja (kesk.)

Kuva: Kuvastudio Eija I.

| 21

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ULKOSUHTEET

e seitsemäntoista ihmistä neljästä eri maasta istuimme piirissä katselleen toisiamme ja välil-lä puhtaan valkoisena helottavaa fl äppitaulua.

Olimme tulleet Demo ry:n järjestämään koulutukseen mietti-mään miten me nuorten kanssa toimivina voimme tukea nuor-ten aktiivista kansalaisuutta. Me osallistujat olemme mukana puolue- tai demokratianedistämistyössä omissa maissamme: Bangladeshissa, Nepalissa, Sloveniassa ja Suomessa.

Takana oli neljän päivän orientaatiojakso Pohjois-Sloveniassa. Nyt kello oli yhdeksän aamulla ja meille oli juuri kerrottu, että huomenna alkaisi kaksipäiväinen koulutus slovenialaisille nuo-risotyöntekijöille. Koulutuksen suunnittelijoina ja toteuttajina toimisimme me. Seitsemäntoista erilaisen persoonan ja erilaisesta taustasta tu-levan ihmisen ”pakottaminen” kolmen vuorokauden mittaiseen yhteiseen prosessiin oli joltakin pirullisen älykäs idea. Itse opin kolmen päivän aikana jotain olennaista myös demokratiasta.

Kiire aiheutti sen, ettemme valinneet ryhmälle johtajaa tai organisaatiota. Etenemissuunnitelmakin jäi hataraksi, kun suuntasimme suoraan koulutuksen rungon ja sisältöjen miet-timiseen. Jokainen joutui miettimään omaa tapaansa toimia ryhmässä. Kielitaito toi omat rajoitteensa. Emme täysin välttyneet ristiriidoilta. Erilaiset toimintakulttuu-rit, ajattelutavat ja mielipiteet törmäilivät, kun yritimme luovia kohti yhteistä päämäärää. Oikeastaan kaikkien syntyneiden ris-tiriitojen taustalla oli tunne siitä, ettei oma ääni tule syystä tai toisesta kuulluksi.

Konfl iktien synty myös laajemmassa mittakaavassa kumpuaa usein siitä, etteivät yksilöt tai ryhmät koe tulevansa huomioi-duksi tai kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä. Demokraat-

tisten rakenteiden ja toimintatapojen syntyminen ei ole itses-täänselvyys, vaan vaatii aikaa ja tukea.

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry perustettiin kymmenen vuotta sitten. Ajatus eduskuntapuolu-eiden yhteisen järjestön perustamisen taustalla oli täydentää suomalaista kehitysyhteistyötä puoleista löytyvällä demokra-tiaosaamisella.

Me Sloveniassa saimme lopulta ryhmämme kanssa nollapistees-tä aikaan kelpo koulutuksen ja kokemuksen siitä, että yhteistyö kaikista hankaluuksistaan huolimatta antoi valtavan paljon. Koulutukseemme osallistuvia kiinnostivat eniten käytännön esimerkit ja kokemukset omista kotimaistamme ja työstämme.

Vuosien aikana Demon järjestämät matkat ja koulutukset ovat olleet lukuisille suomalaisille puolueaktiiveille mahdollisuus ja-kaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä eri puolilta maailmaa tule-vien ihmisten kanssa. Käsitys demokratian itsestäänselvyydes-tä on karissut, mutta käsitys sen tärkeydestä vahvistunut. Kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkaukset supistavat myös puolueiden oman järjestön työtä. Demon ensimmäinen pu-heenjohtaja, keskustalainen Mirja Ryynänen kirjoittaa järjes-tön juhlajulkaisussa:

”Toivon myös, että Demo tunnustettaisiin puolueiden suureksi voimavaraksi ja oltaisiin ylpeitä siitä, että meillä on tällainen yhdistys, jonka kautta voimme tehokkaasti osallistua kansain-väliseen demokratiatyöhön.”

Vaikuttava ja ammattitaitoinen kehitysyhteistyö kaikkinensa tulisi tunnustaa suureksi voimavaraksi ja siihen meillä tulisi myös olla varaa.

Teksti ja kuva: Liina Hauru

M

Demokratia onlähtökohta

KASVUN PAIKKA

aran juuret vievät isän puolelta Saksaan. 1700-luvun alussa muutti Itä-Uudellemaalle Grimm -niminen mies liittyäkseen Ruotsin armeijaan. Hänen esi-isän-

sä asuivat maaseudulla Pernajassa 1900-luvun alkupuolelle saakka. Sieltä sisällissodan jälkilöylyissä isättömäksi jäänyt isänisä muutti toisen maailmansodan jälkeen köyhänä Helsin-kiin. Isänisä toimi Helsingissä talonmiehenä ja isänäiti ompe-

lijana. Kara on isän puolen suvun ensimmäinen ylioppilaaksi päässyt mies.

Jos isän puolelta suku oli hyvin tavallista, niin äidin puolelta juuret vievät savolaiseen kartanoon. Karan äidin tyttönimi on Enckell. Enckellin suvun omistukseen siirtyi vuonna 1913 Vät-tilä niminen kartano Joroisissa Etelä-Savossa. Vättilässä Kara

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

K

Keskustanuorten liittohallituksen jäsenen Karl-Mikael ”Kara” Grimmin tie keskustalaiseksi ei ole aivan tyypil-lisin. Karan sukutaustasta löytyy niin saksalaista kuin savolaistakin verta, ruotsalaista ja venäläistä sotilassukua, hyväosaisuutta ja köyhyyttä. Kaiken tämän lisäksi Kara on perinyt lyhytkasvuisuuden äitinsä suvun puolelta. Niin

ja kenenkäs muun kuin Paavo Väyrysen nimi tulee Karan tarinassa esiin useammankin kerran.

Teksti : Hannu Tiusanen Kuvat: Hannu Tiusanen ja Karan lapsuuden arkistot

| 22

Karan lapsuusvuosien kuvasatoa.

Olemme kaikki erilaisia, mutta yhdenvertaisia

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KASVUN PAIKKA

| 23

Karan lapsuusvuosien kuvasatoa.

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

vietti lapsuutensa kesät ja osa kartanosta on edelleen suvun omistuksessa. Suvun tunnetuin edustaja on Suomen itsenäisyy-den alkuvuosikymmeninä ulkoministerinä moneen otteeseen toiminut Carl Enckell. Venäjän armeijassa palvellut upseeri Carl Enckell oli vahvasti vaikuttamassa Suomen itsenäistymi-seen ja johdattamassa maata rauhaan toisen maailmansodan jälkeen. Runoilija, akateemikko Rabbe Enckel oli Karan äidin-isänisä.

– Arvostan juuriani ja menneitä sukupolvia, jotka ovat tehneet työllään meidän sukupolvemme elämän helpommaksi. Poliitti-sesti sukuni on aina pääsääntöisesti kannattanut RKP:tta. Kes-kusta ei todellakaan ollut koskaan mikään vaihtoehto suvus-sani. Pikkuhiljaa vanhempani ja isovanhempani ovat alkaneet ymmärtää, että olen tosissani keskustalainen, Kara toteaa pieni pilke silmäkulmassaan.

Keskusta ei ollut ensimmäinen poliittinen koti, kun 15-vuoti-asta alkoivat kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat. Oikeistolainen RKP ei sisäänpäinkääntyneine valtarakenteineen kiinnosta-nut häntä myöskään. Sen sijaan Kara lähti mukaan vasem-mistolaisesti ajattelevia nuoria koonneeseen autonomiseen vasemmistoyhdistykseen, mikä vastusti ennen kaikkea vuonna 2007 muodostettua porvarihallitusta ja sen harjoittamaa poli-tiikkaa. Keskustelut kävivät kiivaina, mutta muutaman kym-menen nuoren porukka hajaantui ylioppilaaksi valmistumi-sensa jälkeen.

Karan kirjoittaessa ylioppilaaksi keväällä 2011 hän alkoi etsiä ystävänsä kanssa puoluetta, johon he molemmat voisivat kuu-lua. SDP se olisi voinut olla, mutta ystävälle se ei sopinut. Lopul-ta kaverusten katseet kääntyivät keskustan suuntaan. Kummal-lakaan ei ollut varsinaisesti mitään keskustaa vastaan.

– Olen aina ollut heikomman puolella. Keskusta oli ja on Hel-singissä pieni puolue. Heikoimmista huolen pitämisen aate iski meihin. Lopulta puoluevalintaamme vaikutti ratkaisevasti kukapas muu kuin Paavo Väyrynen ja hänen presidentinvaali-kampanjansa. Olen Väyrysen kanssa useasta asiasta eri mieltä, mutta hänen tapansa tehdä politiikkaa sai vaikuttumaan, Kara muistelee.

Hyvä vastaanotto keskustaan ja keskustanuoriin oli lopullinen niitti. Vaikuttajanpolku on vienyt Karan keskustanuorten liit-tohallituksen lisäksi kansanedustajaehdokkaaksi Helsingissä ja Pohjoismaiden Keskustanuorten hallituksen jäseneksi. Kes-kustaan lähtö ei ole kaduttanut, vaan pikemminkin se, ettei ole ehtinyt tehdä enempää.

Kara on vammaisaktiivi, jonka toiminnan päämäärä on yhden-vertaisuuden edistäminen. Lokakuun alussa tv:stä tulleessa Karasta tehdyssä ohjelmassa ”Ootsä joku vammainen?”, Paavo Väyrynen kiteytti vammaisten asioiden käsittelemisen sanoi-hin: ”Me olemme erilaisia, mutta yhdenvertaisia.”

Väyrynen osui naulan kantaan. Hänen toteamuksessaan kitey-tyy paljon Karl-Mikael Grimmin ajatusmaailmasta ja toimin-nasta, mihin hänen perin vivahteikkailla juurillaan on ollut vaikutuksensa.

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Koko Suomi haltuunTeksti: Laura Hämäläinen Kuva: Suzana Bincl

| 24

Keskustanuorten puheenjohtajuutta tavoitteleva Risto Lahti on opiskeleva helsinkiläinen, syntyjään pohjalainen ja koko Suomen

puolesta puhuva poliitikko.

LIITTOKOKOUS 2015: PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT

| 25

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: MATKAILU LIITTOKOKOUS 2015: PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Reteä pohjalainen, Ilmajoelta kotoisin oleva Risto Lahti on Helsingin keskustan Lasipalatsissa kuin kotonaan.

– Valitsen tämän paikan aina sen keskeisyyden vuoksi.

Helsinki on tullut miehelle tutuksi opintojen kautta. Elintar-vike-ekonomiaa opiskeleva 24-vuotias Lahti on aiemmalta koulutukseltaan automaatioasentaja. Hän on myös kokenut poliittinen vaikuttaja. Suomen Lukiolaisten Liitto ja kunnal-lispolitiikka ovat tulleet hänelle tutuiksi.

– Lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan, kun olin juuri täyt-tänyt 18.

Ei hetken mielijohde

Keskustanuorten istuva varapuheenjohtaja pohti ehdokkuut-taan Keskustanuorten kärkipaikalle tarkkaan.

– Piti punnita, onko minulla varapuheenjohtajuuden jälkeen mitään uutta annettavaa liikkeelle. Kesän aikana tulin tu-lokseen, että annettavaa on. Löytyi nälkä ja intohimo miet-tiä, miten keskustanuoret voi viedä hallituksen politiikkaa nuorkeskustalaiseen suuntaan.

Keskustanuorten roolia hallituksessa Lahti peilaa mahdollisu-uksien kautta. Valtaa on ja rohkeutta pitää olla yhtälailla.

– Pitää osata omia nuorten ääni ja rakentavasti tuoda vaihtoe-htoja esille.

Johtajana Lahti kokee olevansa rohkea ja kunnianhimoinen.

– Tunnustan olevani varsin idearikas ja tiedostan, että ideani ovat välillä liian villejä. Mutta yhdessä toisten kanssa kulmia hi-oen lopputulos on yleensä sellainen, joka huomataan.

Suunnannäyttäjä

Puheenjohtajana hän pyrkisi liikkumaan koko kauden ajan ympäri kenttää ja nostamaan suomalaisten tietoisuutta siitä, kuka keskustanuoria vetää.

– Olisin se kaveri, joka osoittaisi keskustanuorille suunnan.

Järjestöpuolella Lahti kiinnittäisi huomiota nimenomaan pi-iritason kehittämiseen ja piirien tukemiseen. Osastoihin hän ei kiinnittäisi sen suurempia resursseja.

– Meidän pitää miettiä, miten saadaan kanavoitua energiaa ti-etyille alueille. Yhtenä keinona näen tulevat kunnallisvaalit.

Piirien aktiivista toimintaa ja kunnallisvaaleja Lahti väläyttää väylänä myös uusien jäsenten hankintaan.

Edistystä ja köyhän asiaa

Lahti ottaa puheenjohtajakampanjassaan haltuun suuria koko-naisuuksia. Hänen pääteemojaan vaalissa ovat “kaveria ei jätetä” ja “koko Suomi”.

Lahti pohtii Suomen jakautuneisuutta työtä tekevien ja sellaist-en suomalaisten välille, joiden elämää määrittää pahoinvointi ja ulkopuolisuus. Tätä railoa hän haluaisi olla kuromassa umpeen.

Lahti ehdottaa myös aluepolitiikan uudelleenmäärittelyä. Lahti kuvaa Suomen tarvitsevan menestyäkseen koko maan vahvu-uksia. Globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja pakolaisongelmaan vastaus voi Lahden mukaan löytyä suoma-laiselta maaseudulta. Tähän Lahti liittää toisenkin teemansa, edistyksen.

– Pitää pystyä valjastamaan Suomen vahvuudet ja kaupallis-tamaan ne niin, että näitä kysymyksiä voidaan ratkoa.

– Suomessa on vahvaa osaamista metsistä ja cleantechistä. Suomalaiset ovat puhtaan veden ja tietyiltä osin uusiutuvan en-ergian ammattilaisia. Innovaatiot on vain saatava maailmalle.

Kotiseudun kehittäjinä

Lahti korostaa Suomensa olevan kansainvälinen ja monikult-tuurinen, jonka jäseneksi voi tulla kuka tahansa, joka ottaa lait omakseen ja tuntee maan kotimaakseen.

Köyhän asiasta Lahti puhuu puolestaan yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kaikki on saatava mukaan yhteiskuntaan. Pon-nistelua vaatii puheenjohtajaehdokkaan mielestä nimenomaan talouskasvu ja viennin edistäminen.

– Meidän täytyy keskustanuorina olla hallituksen perustulov-astaavia. Kokeilu tulee valmistella hyvin ja sen tulee johtaa sell-aisiin toimenpiteisiin, että se jää pysyväksi käytännöksi.

Edistystä Lahti pohtii koko Suomen hyödyntämisen kautta niin, että se koskee kaikkia kansalaisia. Ehdokas näkee Suomes-sa olevan paljon pitäjiä, jotka eivät ole osanneet valjastaa vah-vuuksiaan käyttöönsä. Keskustanuorten paikaksi vaikuttaa hän kokee nimenomaan jäsenistön kotiseudun kehittämisen.

– Tätä olen omalta osaltani pyrkinyt toteuttamaan.

| 24

| 26

Luottamuksen rakentajaTeksti: Laura Hämäläinen Kuva: Suzana Bincl

Keskustanuorten puheenjohtajakisan kandidaatti Hilkka Kemppi asettaa kaikki samalle viivalle ja puhuu kulttuuripolitiikasta

onnellisuuspolitiikkana.

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIITTOKOKOUS 2015: PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT

| 27

Keskustanuorten johtoon pyrkivä Hilkka Kemppi on ju-uriltaan karjalainen ja Rovaniemeltä Helsinkiin muuttanut hämäläinen.

– Hämeessä on se tila, joka on henkireikä itselle. Raikasta ilmaa ja järvi, jossa pystyy harrastamaan. Siellä on hyvä olla.

Keskustasta tuli koti

Politiikkaan Keskustan Opiskelijaliiton istuva puheenjohtaja ja nyt keskustanuorten johtoon pyrkivä Kemppi lähti mukaan yhteisöllisen tekemisen kautta. Korkeakoulussa puoluepolitiik-ka muuttui ajankohtaiseksi.

– Luin puolueohjelmia ja tapasin ihmisiä, jotka edustivat eri puolueita. Keskustan porukka tuntui omalta. Siitä tuli nopeasti oma koti. Kyse ei ollut pelkästä politiikasta, vaan yhteisöllisestä kansanliikkeestä, jonka arvomaailman olin saanut jo kotoa.

Opettajaksi valmistuva Kemppi kokee keskustan lähtevän aat-teen tasolla siitä, mistä jokaisen opettajankin tulisi lähteä: kaik-kien on oltava samalla viivalla.

Keskustanuorten potentiaalista vakuuttunut Kemppi pyrkii puheenjohtajaksi päästäkseen edistämään sen hyödyntämistä.

– Kentältä löytyy ihan hirveästi sellaista taitoa ja näkemyksiä, joita ei ole vielä pystytty valjastamaan käyttöön.

Verkostot kentän käyttöön

Puheenjohtajana Kemppi näkee olevansa innostava ja reipas, mutta myös vaativa ja kriittinen. Vahvat verkostonsa hän tar-joaisi kentän käyttöön. Kemppi tiedostaa lausuvansa selkeästi, jos jokin ei miellytä. Uusia näkökulmia Kemppi etsii näissä ti-lanteissa mielellään.

– Tykkään haastaa puheenjohtajana kenttää ajattelemaan eri tavalla, mutta myös etsiä niitä eri tavoin ajattelevia.

Keskustanuoret järjestönä vaatii Kempin mukaan kehittämistä. Asioihin olisi pystyttävä reagoimaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Keskustanuorten organisaationa pitäisi saada poliittisia kärkiä käsiteltyä entistä nopeammin.

– Tarvitaan nopeaa reagointia ja poliittista vahvuutta.

Järjestöpuolella Kemppi kehittäisikin liiton toimintaa ket-terämmäksi. Hän myös peräisi organisaatiolta tukea poliitti-seen ajattelemiseen nykyistä enemmän. Tämä edistäisi Kempin tavoitetta jakaa poliittista vastuuta jäsenistölle.

Kemppi uskoo, että keskustan ollessa hallituksessa, on juuri nyt nuortenkin aika nostaa päätään aatteellisessa uudistuksessa.

– Aatemaailma varmasti edelleen sama ja tunnustettu, mutta miten se tuodaan tähän päivään?

Kyse on luottamusyhteiskunnasta

Talouden ja turvapaikanhakijakeskustelun Kemppi näkee puheenjohtajakampanjassaan keskeisinä ja samalla ajankoh-taisina teemoina.

Kemppi kokee, että talouden saralla on kyse etenkin luotta-musyhteiskunnasta. Siitä, että ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa ja että talous on kestävää.

– Talouskasvu ei ole itsetarkoitus. Näen, että talouden tulee palvella sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Emme voi elää enää velaksi. Pitää muistaa, että hyvinvointivelkaakaan ei voida ottaa.

Kemppi aikoo puhua myös työstä ja sen uudistamisesta. Kemp-pi ideoi joustavampaa ja tasa-arvoisempaa työelämää.

– Olen puhunut rohkeasti uudistettavasta sosiaaliturvasta, jota kutsun perustuloksi. Näen perustulon sosiaalisena innovaatio-na, joka voisi poistaa syrjäytymistä ja pahoinvointia.

Kaupungeista pieniin pitäjiin

Kemppi puhuu rohkeasti koko Suomen, sekä kaupungit että pienet pitäjät, huomioivasta aluepolitiikasta. Taustansa vuoksi koko Suomen potentiaali on tullut hänelle tutuksi. Restonomik-sikin valmistunut Kemppi on tehnyt töitä luonto-, kulttuuri- ja elämysmatkailun puolella.

– Jo pelkästään yhden elinkeinon alta löytyy valtavasti poten-tiaalia. Suomessa ei ole ihan vielä hoksattu sitä monimuotoisu-utta, joka meiltä täältä löytyy.

Talous-, sivistys- ja elinkeinopolitiikan Kemppi kokee itselleen läheisiksi politiikan alueiksi, kansainvälisen politiikan ohella.

– Ja ehdottomasti myös kulttuuripolitiikka, jota kutsun on-nellisuuspolitiikaksi. Kulttuuri tuo itselleni niin paljon voima-varoja.

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: MATKAILU LIITTOKOKOUS 2015: PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 28

Piirien kulttuurierot

uomen kansa on pieni ja kahtiajakautunut. Tutkimus-ten mukaan itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan geneettisesti ja muutenkin kuin kaksi eri kansaa.

Tämähän tosin on ollut tiedossa jo Sakari Topeliuksen Maam-me kirjasta (1875) lähtien. Koulujen lukemistona sukupolvien ajan käytetyssä kirjassaan Topelius kuvailee suomalaisten hei-mojen ominaispiirteitä. Karjalaiset ovat vilkkaita, pohjalaiset jäyhiä, hämäläiset hitaita ja niin edelleen. Stereotypioissa on paljon samaa kuin horoskoopeissa: niistä tunnistaa itsensä ja läheisensä siten, että tekee mieli uskoa.

Keskustanuoret on kattava läpileikkaus Suomen nuorisosta. Näkyvätkö heimojen kulttuurierot keskustanuorissa?

– Sen huomaa hyvällä tavalla, kuka on Uu-deltamaalta, Savosta tai Etelä-Pohjanmaalta, arvioi Kainuun Keskustanuorten puheenjohtaja Tommi Anttalainen.

– Allekirjoitan väitteen, että karjalaiset ovat puheliaita. Välillä tuntuu, ettei saa suunvuoroa, kun tekstiä tulee niin paljon. Me kainuulaiset taas tykkäämme väittelystä ja kyseenalaistamises-ta. Olemme myös välillä aika pessimistisiä – totta kai, kun Näl-kämaasta tulemme!

Pohjois-Savon keskustanuorten puheenjohtaja Toni Viljamaa havaitsee itsessään ja piirinsä väessä savolaista lupsakkuutta.

– Ei pidä liikaa stressata. Kyllä ne asiat siitä lutviutuvat kohdil-leen, Viljamaa hymyilee.

Kulttuurierot näkyvät esimerkiksi toimintatavoissa. Uuden-maan keskustanuorten puheenjohtaja Oskari Willman myön-tää, että eroja on.

– Toimintatavat vaihtelevat kuitenkin myös piirien sisällä vuo-sittain, koska tavat ovat toimijoitten näköisiä, hän muistuttaa.

Uudenmaan piiri on esimerkki kulttuurisesta sulatusuunista. Etelä-Suomeen ajautuvat muun muassa eduskunta-avustajina

työskentelevät nuoret, vaikka heidän juu-rensa olisivatkin pienemmillä paikkakun-nilla.

– Piirissämme on toimijoita eri puolilta Suomea. Tapahtumiimme osallistuu myös muiden piirien jäseniä, pääosin helsinkiläi-siä, Willman kertoo.

Kainuussa tilanne taas on päinvastainen, kun muualle muutta-neet kainuulaiset käyvät kotikonnuillaan tapaamassa toisiaan.

– Kuusamolainen aktiivi saattaa kokous- ja mökkiviikonlopun takia ajaa satoja kilometrejä, Anttalainen kertoo. Kaikki haastatellut korostavat kodin ja perinteitten vaikutusta kulttuurierojen muodostumiseen.

Oskari Willmanin mukaan piirien väliset kulttuurierot ovat sa-manlaisia kuin eri alueiden ihmisten erot ylipäätään.

– Keskustanuoret on läpileikkaus lähes kaikista suomalaisista ihmistyypeistä, jotka edustavat eri alueita. Jotkut ovat lähem-pänä stereotypioita kuin toiset.

”Kyllä ne asiat siitä lutviutuvat

kohdilleen”

S

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Heli Hämäläinen

MURKINA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 29

Nyt on kaalin kausiRaaka-aineet ovat maukkaimpia ja edullisimpia niiden omana sesonkiaikana. Helpoin tapa valita kausiruokaa on ostaa kau-

pasta niitä kasviksia, joita on tarjolla paljon ja edullisesti.

Vastuullinen ruokailija valitsee raaka-aineet ja ruuat sesongin mukaan, sillä esimerkiksi kasvikset ovat sekä ekologisinta että

edullisinta tuottaa oman kasvukautensa aikana.

Kaali on syksyn kausiruokaa. Se on terveellinen ja edullinen raaka-aine, jota voi käyttää ruuanlaitossa varsin monipuolis-

esti: muhennoksissa ja padoissa, kaalikääryleinä, tortillana tai tuoresalaatissa.

KAALIMUHENNOS THAIMAALAISITTAIN

• 400 g kanan fi leesuikaletta.• 750 g valkokaalia• 250 g porkkanaa• 2 isoa punaista paprikaa• 2 punasipulia• 2 pientä tuoretta chiliä• 20 g tuoretta inkivääriä• 4 valkosipulinkynttä• 100 g cashewpähkinöitä• ½-1 prk kookosmaitoa• mustapippuria• suolaa• tuoretta korianteria• sitruunamehu

1. Paista ja mausta kanasuikaleet.2. Käsitt ele kasvikset: raasta kaali juustohöylällä, pilko porkkana ja paprikat paksuhkoiksi suikaleiksi, pilko puna- ja valkosipuli, poista chileistä kanta ja siemenet ja silppua chilit, raasta inkivääri.3. Kuullota sipulit öljyssä, lisää kaikki loput kasvikset, pähkinät ja mustapippuri.4. Hauduta kasviksia miedolla lämmöllä 10 min.5. Lisää kookosmaito, paistett u kana ja suola.6. Hauduta miedolla lämmöllä 5 min.7. Maistele ja mausta tarvitt aessa lisää.8. Lisää annoksen päälle hienonnett ua korianteria ja hieman sitruunamehua.

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||70 VUOTTA SITTEN

Keskustanuoret juhlii tänä vuonna 70-vuoti s juhlavuott aan

Lähde: Maaseudun Joulu 1945. Keskustan ja maaseudun arkisto

KESKUSTANUORTEN SYNTYKeskustanuorten liittokokous järjestetään vuonna 2015 Salossa 70-vuotis juhlavuoden kunniaksi.

Länsi-Balkan kehittyy vauhdilla, siksi onkin väärin puhua raunioista. Entisen Jugoslavian kaatumisesta on yli 20 vuot-ta, mutta jäljet ja arvet näkyvät edelleen. Luodinjälkiä sekä räjähdyksien vaurioit-tamia rakennuksia että bunkkereita löy-tyy niin kaupunkien keskustoista, kuin maaseudulta, jossa välillä vilahtaa myös varoituksia perkaamattomista miinaken-tistä.

Jugoslaviaan kuulumaton kommu-nistinen Albania oli eristyksissä naapuri-maistaan uskomattomat 48 vuotta. Tänä päivänä Tirana ja maan rannikko tar-joavat kuitenkin omatoimimatkailijalle paljon. Maa on vielä hiomaton ja koske-maton timantti, josta tulenee hiljalleen yhtä houkutteleva ja käyty kuin naapuri-maansa.

Alue on siis muutakin kuin Kroatian rannikko. Kuvissa vilahtelevat Mostar siltoineen ja Slovenian pääkaupunki Lju-bljana tarjoavat paljon enemmän kuin peruskaupunkiloma, Serbian Belgradia unohtamatta – kaupunki joka on alueen ehdoton helmi.

Teksti ja kuvat:

Tuomas Meriniemi

IRTI JUURISTA:

Jugoslavian kauniit rauniot

akkautta ja Anarkiaa elokuva-festivaali on jokaisen elokuva-rakastajan karkkikauppa. Oma

lempimakeiseni tänä vuonna oli saksalai-nen tuotanto ”Victoria”. Elokuva paneu-tuu mielenkiintoisella tavalla Berliinin öisten katujen sielunmaisemaan, seura-ten nuoren espanjalaisnaisen naiivia hor-toilua omituisessa miesseurassa. Tapahtumat kertovat yhdestä yöstä joka muuttaa päähenkilön elämän lopullises-ti. Juoni vaikuttaa aluksi taiteelliselta draamalta joka omituisella tavalla kasvaa rikollismaailmaan sijoittuvaksi takaa-ajo trilleriksi.

Elokuva on erikoinen monestakin syystä. Suurin ja ratkaisevin ihmetyksen herättä-jä on se tosiasia, että tämä 2,5 tuntinen tarina on kuvattu yhdellä otolla. Kyllä,

yhdellä. Tämä on vaatinut elokuvatyöryh-mältä aivan käsittämätöntä taituruutta ja kärsivällisyyttä. ”Birdman” jää kakkoseksi mennen tullen.

On jännittävää huomata elokuvaa kat-soessa että todella luulet olevasi yksi hen-kilöhamoista. Kuvaajan kamera on kuin sinun silmäsi joilla seuraat yön tapahtu-mia kärpäsenä katosta. Ei tarvita suuria erikoistehosteita, eikä räjähdyksiä. Riit-tää vain tämä tunne.

Katsoin mielenkiinnosta elokuvan jälkeen pääosaesittäjä Laia Costan haastattelua jossa nainen kertoo prosessin olleen nor-maalia elokuvatuotantoa intensiivisempi. ”Meillä oli kaksi kuukautta aikaa harjoi-tella. Normaalissa elokuvatuotannossa on niin kiire että saatat tavata vastanäyt-

telijän kuvaspäivänä ensimmäistä kertaa. Victoriassa me olimme kuin yhtä perhettä ja minulla oli aikaa työstää roolihahmoa” Se näkyy.

Victoria, 2015 Ohjaus: Sebastian Schipper

iasman uutuusnäyttely halkoo Ronald McDonaldin pään ja varmasti myös mielipiteitä.

Tottelemattomuuskouluksi nimetty näyttely on auki 31.01.2016 asti Helsin-gissä.

“Jani Leinonen haastaa meidät kyseen-alaistamaan niin taiteen, politiikan kuin koulumaailman rakenteita ja toiminta-tapoja. Hän hyödyntää taiteessaan sekä median toimintatapoja, julkisuutta että sosiaalista mediaa.” -Kiasma

Leinonen leikkii tunnetuilla brändeillä sekä hahmoilla samalla tuoden esille nii-den ylivaltaa markkinoilla. Näyttely on ivallinen, mustan huumorin täyteinen ja samalla todella herkullinen. Leinonen ei vain ivaa vaan tuo esiin myös maailman epäkohtia kuten köyhyyttä.

Näyttelyyn kuuluu myös oikea fyysinen koulu jossa voit istahtaa alas ja kuunnellaopettajia:

- Rehtori Leinonen- Li Andersson- Karri ”Paleface” Miettinen- Riku Rantala & Tunna Milonoff- Marjaana Toiviainen - Katutaiteilija Sampsa

Opettajat painottavat sitä että juuri tot-telemattomuus on suurten vaikuttajien tärkein työväline. Koulussa pureudutaan niin mediakritiikkiin, poliittisen musiikin voimaan kuin kansalaistoimintaan.

Näyttelyn jälkeen voi kokea hymyä poskilla ja mielessään ajatuksen siitä, että massan mukana meneminen ei aina kannata. Välil-lä asioita on syytä kyseenalaistaa.

R

K

Yhden oton ihme

Älä tottele!

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Suz

ana

Binc

lTe

ksti

: Su

zana

Bin

cl

| 32

TottelemattomuuskouluTaiteilija: Jani Leinonen

SARJAKUVA||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

“Sarjakuvan” tuotti Lale Cevirel.

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Diplomaattiauton kyydissäUudenmaan keskustanuoret tekivät opintomatkan Sveitsiin

Kuvat: Opiskelijakunta Sammakko & Sonja Lautamatti, Wikicommons

e Uudenmaan keskustanuoret teimme nelipäiväisen opintomatkan Sveitsiin elokuun lopussa. Matkalla Zürichistä Sveitsin halki Geneveen näimme jylhiä

vuoristomaisemia, laiduntavia lehmiä, suloisia pikkukyliä ja vähän isompiakin kaupunkeja. Bongasimme myös Leibstadtin ydinvoima-lan, joka on yksi neljästä Sveitsissä toimivasta ydinvoimalasta.

Lauantain ohjelmassa oli vierailu Euroopan hiukkasfysiikan tutki-muskeskus CERN:iin, jossa meitä opasti suomalainen tutkija Mikael Mieskolainen. Kiersimme ensin turisteille tarkoitetussa Microcos-moksessa, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan yleisöltä piilossa oleviin tiloihin ympäri Cernin valtavaa kiinteistöä.

Sunnuntaiksi meille oli varattu ohjattu kierros Punaisen Ristin muse-on kansainvälisestä humanitaarisesta työstä kertoviin näyttelyihin. Geneven kansainväliseen kortteliin saapuessa näkyy Yhdistyneiden Kansakuntien ”Euroopan päämaja” lukuisine lippuineen. Vastapäi-sellä aukiolla kuuluisa muistomerkki Th e Broken Chair muistuttaa maamiinojen vaarallisuudesta.

Maanantai alkoi vierailulla YK:n Euroopan päämajan tiloissa. Vierai-lun aikana näimme muun muassa kokoushuoneen, jossa on sovittu kansainvälinen pakolaisten asemaa koskeva yleissopimus. UNOGin toiminta Genevessä painottuu ihmisoikeuksiin ja aseidenriisuntaan ja siellä pidetään vuosittain noin 8000 kokousta.

YK-vierailun jälkeen siirryimme Parlamenttien välisen liiton toimis-tolle. Kuulimme IPUn toiminnasta ja keskustelimme Suomen roolista IPUssa, sekä siitä miten Suomessa nuoret osallistuvat poliittiseen toimintaan. Totesimme Suomessa olevan tällä hetkellä keski-iältään maailman nuorin parlamentti.

Päivä oli sateinen, joten olimme aikeissa tilata taksin juna-asemalle, mutta IPUn työntekijät lupasivat hoitaa kyydityksen. Olimme innois-samme päästessämme diplomaattikilvellä varustetun auton kyytiin. Parin tunnin junamatkan jälkeen saavuimme Berniin, jossa meitä oli vastassa Young Liberals of Switzerlandin (Sveitsin liberaalinuoret) puheenjohtaja Elias Maier. Hän vei meidät Sveitsin parlamenttiin, missä saimme esittelykierroksen kansanedustaja Christa Markwal-derin opastuksella.

Tutustumiskierroksen jälkeen Bernin liberaalien puoluetoimistolla meidät otti vastaan joukko liberaalinuoria. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Euroopan Unionista, Sveitsin puolueetto-muudesta ja Venäjästä. Majoittuminen vieraanvaraisten sveitsiläis-poliitikkojen kotona oli hieno tilaisuus nähdä tavallista sveitsiläistä elämää sekä harjoittaa englanninkielen taitoja. Aamulla kaikilla oli hymyt kasvoillaan, kokemus oli selvästi ollut mieleinen.

Viimeisenä päivänä vuoristojuna johdatti meidät Bernin korkeimmal-le kukkulalle. Tämä berniläisten kukkulaksi kutsuma paikka muistut-ti meidän suomalaisten mielestä kylläkin enemmän vuorta. Kiipe-simme huipulla olevalle näköalatornille, josta näki koko kaupungin ja vähän kauempana kohoavat Alpit.

Maan pinnalle palattuamme jatkoimme matkaa kohti Sveitsin ulko-ministeriötä. Saimme kuulla Sveitsin ja Suomen välisistä suhteista sekä Sveitsin ainutlaatuisesta kansainvälisestä roolista. Lounaan nautimme Bernin yliopistossa, jonka jälkeen menimme tutustumaan Bernin kaupunkimuseoon, jossa oli esillä myös Einstein – näyttely. Museokierroksen jälkeen alkoi matkanteko takaisin Suomeen.

M

| 35

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ETELÄ-KARJALA Pilvi Hytti nen044 020 9866pilvi.hytti nen@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 7340elina.pusaa@gmail.com

ETELÄ-SAVO Pinja Valtanen040 930 9990pinja.valtanen@gmail.com

HELSINKISara Huhtanen040 5609 040sara.huhtanen@helsinki.fi

HÄMEMarkku Karjulamkarjula@gmail.com

ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 suomalainen89@suomi24.fi

KAINUUTommiAntt alainen040 8669 707tommiantt alain-en@gmail.com

KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 35 83 759hannestorppa@gmail.com

KESKI-SUOMILiina Hauruliina.o.hauru@student.jyu.fi

KYMEN-LAAKSONiko Heikkilä040 756 9747niko.heikkila@kouvola.fi

LAPPINoora Hammar 044 524 2967noora.hammar@windowslive.com

PIRKANMAASanteri Lampi050 410 1839santeri.lampi@uta.fi

POHJOIS-KARJALASimo Lappalainensimo.lappalainen@konti olahti .fi

POHJOIS-POHJANMAAJussi Ylitalo045 160 6466jussiytalo@gmail.com

POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 6246toni_viljamaa@hotmail.com

SATAKUNTAEsko Kuusistoesko.kuusisto1@gmail.com

UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 oskari.willman@kolumbus.fi

VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 7640sunnemunne@hotmail.com

Piirien puheenjohtajat 2015

Piirien toiminnanjohtajat 2015

JUUREVAT KAUTTA MAAN

ETELÄ-KARJALA Siru Lavikka050 3521 856etela-karjala@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara045 878 6300etela-pohjanmaa(a)keskusta-nuoret.fi

ETELÄ-SAVO Janne Tarima050 448 5085etela-savo@keskusta-nuoret.fi

HÄMEJuha Iso-Ahohame@keskustanuoret.fi

HELSINKIHannu Tiusanen040 830 1023helsinki@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVOJanne Tarima050 448 5085ita-savo(at)keskustanuoret.fi

KAINUUkainuu(at)keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAAMari Pohjavaara(06) 831 2373keski-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

KESKI-SUOMIElina Suoranta040 721 0636keski-suomi@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSOSonja Kouvo040 833 2240kymenlaakso@keskustanuoret.fi

LAPPIKai Puro040 837 9867lappi@keskustanuoret.fi

PIRKANMAAEmmi Korkalainen040 829 0189pirkanmaa@keskustanuoret.fi

POHJOIS-KARJALANiina Koskenmäki044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuo-ret.fi

POHJOIS-POHJANMAAIina Keinänen044 754 6676pohjois-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

POHJOIS-SAVONiina Koskenmäkipohjois-savo@keskustanuoret.fi

SATAKUNTASonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi

UUSIMAAAnna-Mari Österlund044 7514 363uusimaa(at)keskustanuoret.fi

VARSINAIS-SUOMIvarsinais-suomi@keskustanuo-ret.fi

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Keskusta-nuoret maksaa

posti maksun

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

K Y L L Ä K I I T O S !