Jätehuollon järjestäminen kouluilla

www.kiertokapula.fi

JÄTEHUOLTOA OPETTAJILLE

2

Sisällysluettelo

1 Vastuullista elämäntapaa........................................................................................................... 3

2 Jätelaki pohjana oppilaitosten jätehuollolle............................................................................ 4

3 Kohti vähäjätteisempää oppilaitosta........................................................................................ 5 3.1 Selkeä työnjako on kaiken A ja O............................................................................................................ 5 3.1.1 Ympäristötyöryhmän johto....................................................................................................... 5 3.1.2 Ympäristötyöryhmä...................................................................................................................... 5 3.2 Alkutilanteen kartoitus................................................................................................................................ 5 3.3 Suunnitelmat jätehuollon parantamiseksi........................................................................................... 6

4 Jätehuollon järjestäminen koululla........................................................................................... 7 4.1 Sopimus roska-astioiden tyhjennyksestä............................................................................................. 7 4.2 Keräysastiat oppilaitoksessa...................................................................................................................... 7 4.2.1 Normaali luokkatila...................................................................................................................... 7 4.2.2 Kemian, fysiikan ja biologian laboratoriot............................................................................ 7 4.2.3 Kotitalousluokka............................................................................................................................ 7 4.2.4 Käsityöluokka................................................................................................................................. 7 4.2.5 Teknisen työn luokka................................................................................................................... 7 4.2.6 ATK-luokka....................................................................................................................................... 7 4.2.7 Kuvaamataidon luokka............................................................................................................... 7 4.2.8 Ruokala............................................................................................................................................. 8 4.2.9 Henkilöstön tilat............................................................................................................................ 8 4.2.10 Koulun käytävät............................................................................................................................. 8

5 Miten jätteen syntyä voi ehkäistä.............................................................................................. 9 5.1 Järkevät hankinnat....................................................................................................................................... 9 5.2 Vinkkejä materiaalien käyttöön............................................................................................................... 9 5.2.1 Paperinkulutus haltuun............................................................................................................... 9 5.2.2 Sähköiset materiaalit.................................................................................................................... 9 5.2.3 Toisen roska on toisen aarre...................................................................................................... 9 5.3 Ekologisempi ruokailu................................................................................................................................. 9 5.3.1 Pakkausmateriaalit........................................................................................................................ 10 5.3.2 Biojäte................................................................................................................................................ 10 5.4 Vaaralliset jätteet huomioon..................................................................................................................... 10

6 Lajittelun ABC.............................................................................................................................. 11

7 Jätehuolto opetuksessa.............................................................................................................. 13 7.1 Erilaisia pelejä ja kilpailuja......................................................................................................................... 13 7.1.1 Lajittelupeli...................................................................................................................................... 13 7.1.2 Jätekiertoleikki............................................................................................................................... 13 7.1.3 Valintatehtävä................................................................................................................................. 13 7.2 Keskustelua ja pohdintaa........................................................................................................................... 14 7.2.1 Vuoden turhake............................................................................................................................. 14 7.2.2 Ekologisempaa elämää............................................................................................................... 14 7.2.3 Ekologinen selkäreppu................................................................................................................ 14 7.3 Ympäristöpäivä oppilaitoksessa.............................................................................................................. 14 7.3.1 Kompostointi.................................................................................................................................. 15 7.3.2 Tavaranvaihtopäivä....................................................................................................................... 15 7.3.3 Taidepaja.......................................................................................................................................... 15

LIITTEET Liitteinä ovat tarkistuslistat, testaa tietosi -kysymykset sekä vastaukset kysymyksiin.

3

Nykyinen korkea elintaso ja jatkuva kehittyminen kasvattavat myös syntyvää jätemäärää ja maapal-lon kuormitusta. Jätteiden synnyn ehkäisy on en-nakoivaa ympäristönsuojelua, ja sillä saavutetaan myös taloudellisia hyötyjä. Opettajat toimivat tie-don jakajina ja esimerkin näyttäjinä oppilaille, joten he ovat tärkeässä asemassa oppilaiden kasvattami-sessa vastuulliseen elämäntapaan. Tämän oppaan tarkoituksena on olla avuksi peruskoulujen, lukioi-den ja ammattioppilaitosten opettajille sekä muulle henkilökunnalle jätehuollon järjestämisessä, jotta vastuullinen elämäntapa siirtyy myös oppilaille ja opiskelijoille.

1 Vastuullista elämäntapaa

Oppaassa käydään tarkasti läpi eri tapoja, joilla jät-teiden syntyä saadaan ehkäistyä. Siinä kerrotaan myös eri jätejakeista, lajittelusta sekä jätehuollon järjestämisestä oppilaitoksissa. Lopuksi oppaaseen on lisätty erilliset tarkastuslistat koulun henkilökun-nalle ja ympäristötyöryhmälle sekä erilaisia tehtäviä ja testejä. Listojen avulla voidaan testata, kuinka hy-vin jäteasiat on hoidettu, ja tehtävien avulla kuinka paljon jokainen henkilökuntaan kuuluva tietää kier-rätyksestä ja jätehuollosta.

4

Jätelaki säätelee jätehuoltoa ja antaa pohjan kun-nallisille jätehuoltomääräyksille. Kuntien jätehuol-tomääräykset sisältävät jokaisen kunnan paikalliset velvoitteet jätteiden hyötykäytöstä ja jätehuollon järjestämisestä. Määräyksistä selviää esimerkiksi se, mitkä jätejakeet kussakin kiinteistössä on kerättävä ja kuinka usein astiat on tyhjennettävä.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoite vuoteen 2016 mennessä on kierrättää yhdyskuntajätteistä materiaalina 50 prosenttia ja hyödyntää energiana 30 prosenttia. Näin ollen loppusijoitettavaksi jäisi ainoastaan 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä.

Jätelain mukaan jokaisen tulee noudattaa kaikes-sa toiminnassaan jätteiden etusijajärjestystä. Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti on ehkäistävä jät-teiden syntymistä ja niiden haitallisuutta. Jos ja kun jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisi-jaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

Jätelain mukainen ensisijaisuusjärjestys:

1. jätteen synnyn ehkäisy 2. uudelleenkäyttö (esim. laitteen tai esineen korjaaminen toista käyttäjää varten) 3. kierrätys materiaalina 4. kierrätys muulla tavoin (esim. energiahyötykäyttö) 5. loppukäsittely (esim. sijoitus kaatopaikalle)

2 Jätelaki pohjana oppilaitosten jätehuollolle2 Jätelaki pohjana oppilaitosten jätehuollolle

5

3.2 Alkutilanteen kartoitus

Ensimmäiseksi on kartoitettava oppilaitoksen jä-tehuollon lähtötilanne, jotta pystytään tekemään hyvät suunnitelmat tarvittavista muutoksista, jäte-huollon seurannasta sekä tavoitteista. Lähtötilan-teen selvittäminen tapahtuu:

- selvittämällä syntyvät jätejakeet ja niiden vuotui- nen kertymä,

- selvittämällä valittujen tuotteiden hankintamää- rät vuotta kohden ja

- kartoittamalla jokaisessa yksikössä eniten jätteitä tuottava toiminto.

Jätteiden kertymä voidaan arvioida esimerkiksi selvittämällä tyhjennettävien jäteastioiden koko ja vuosittaiset tyhjennyskerrat. Syntyvän jätteen mää-rä on hyvä ilmoittaa jokaista oppilaitoksen henkilöä kohden vuodessa. Kokonaisjätemäärästä lasketaan myös jätteiden kierrätysprosentti, joka on metallin, lasin, paperin ja kartongin osuus kokonaisjätemää-rästä. Alkutiedot syötetään tiedostoon, johon kirja-taan myös seurannan aikana syntyvät jätemäärät. Tiedoston avulla voidaan syntyvän jätteen määrää seurata tarkasti ja helposti.

Hankintamääriä kannattaa seurata sellaisista tuot-teista, joiden tiedot on helposti saatavilla ja joiden käyttötarkoitus tiedetään. Esimerkkinä kopiopape-ri, jonka käyttöä on helppo seurata. Usein jätemää-rät eivät kerro totuutta kulutuksesta, sillä esimerkik-si paperista osa arkistoidaan. Paperin kulutusmäärä pystytäänkin laskemaan paremmin hankintamääri-en avulla. Näin voidaan seurata sitä, onko oppilai-toksessa materiaalien hankintamäärä saatu vaihto-ehtoisilla tavoilla laskuun.

Syntyvän jätteen määrän ja tuotteiden hankinta-määrän lisäksi on hyvä kartoittaa jokaisesta yksi-köstä eniten jätteitä tuottava toiminto. Esimerkiksi toimistossa eniten jätettä tuottava toiminta on to-dennäköisesti juuri tulostaminen ja keittiössä ruoan valmistus. Näiden tietojen avulla voidaan huomio kiinnittää oikeisiin seikkoihin ja siten saada jättei-den määrä vähenemään. Kannattaa myös selvittää, onko jotain sellaista toimintoa, jota muuttamalla saadaan helposti muutoksia syntyviin jätemääriin.

3.1 Selkeä työnjako on kaiken A ja O

Jokainen ihminen voi vähentää jätteitä vain oman toimintansa verran. Siksi on tärkeää saada koko yhteisö saman tavoitteen ympärille. Ympäristötyö-ryhmä voisi olla hyvä ratkaisu asioiden viemiseksi käytännön tasolle koko henkilökunnalle. Ympäris-tötyöryhmään voisivat kuulua johto, ympäristövas-taavat sekä muita jäseniä.

3.1.1 Ympäristötyöryhmän johto

Ympäristötyöryhmän johdolla täytyy olla selkeä päämäärä, jonka tarkoituksena on vähentää jättei-den syntymistä. Se perustaa ympäristöryhmän sekä nimeää ympäristövastaavat. Lisäksi se käsittelee ryhmän ehdotukset ja hyväksyy vuosittaiset tavoit-teet. Sen tarkoituksena on myös tukea opettajia ja muuta henkilökuntaa jätehuoltoon liittyvissä asi-oissa.

3.1.2 Ympäristötyöryhmä

Ympäristötyöryhmä on johdon avulla koko toimin-nan ja järjestelmän ydin. Se kartoittaa ja toteuttaa oppilaitoksen sen hetkisen jätehuollon tilanteen sekä miettii vuosittaiset tavoitteet ja ideoi keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ympäristötyöryh-män tiedottaa ympäristöasioista, tavoitteista ja kei-noista johdolle sekä henkilökunnalle. Tärkeää on myös seurata työn etenemistä. Ympäristötyöryh-män jäsenille voidaan antaa omat vastuualueensa:

• Vaaravastaava vastaa vaarallisten jätteiden säilyt- tämisestä ja käsittelystä.

• Biojätevastaava hoitaa oppilaitoksen biojättei- den vähentämiskampanjaa ja toimii yhteyshenki- lönä koulujen välisissä biojätekilpailuissa.

• Materiaalivastaava huolehtii materiaalipankista ja pitää huolta materiaalien kestävästä kierrätyk- sestä ja uudelleenkäytöstä.

• Hankintavastaava huolehtii ekologisista ja kestä- vistä hankinnoista.

• Ideointivastaava huolehtii jäteaiheisten teema- päivien ja kilpailujen suunnittelusta ja toteutukses- ta sekä opettajien tiedotuksesta.

3 Kohti vähäjätteisempää oppilaitosta3 Kohti vähäjätteisempää oppilaitosta

6

3.3 Suunnitelmat jätehuollon parantamiseksi

Alkutilanteen selvittämisen jälkeen on kirjattava selkeät tavoitteet ja ideat jätteiden synnyn ehkäi-syyn. Tärkeintä on asettaa realistiset ja vaikuttavat tavoitteet voimavarat huomioiden.

Suunnitelmista on oltava aikataulu ja selkeä tehtä-vien ja vastuiden jako. Asiasta pitää tiedottaa koko oppilaitoksen henkilökuntaa. Siistijöille ja keittäjille olisi hyvä pitää erikseen oma tiedotustilaisuus, jossa käydään läpi uusia toimintatapoja. Suunnitelmasta ja uusista toimintatavoista voidaan tiedottaa myös sähköpostitse, intranetissä, inforuudussa ja esimer-kiksi luokkahuoneiden ilmoitustaululla.

Kaikille toimijoille ja asiasta vastaaville on hyvä olla selkeä lista muutosta vaativista toimista, jotta asia ei pääse unohtumaan. Opettajien tehtäväna on opet-taa oppilaille uudet toimintatavat.

7

4 Jätehuollon järjestäminen kouluilla

4.2.3 Kotitalousluokka

- kuivajäte: muovit ja muoviset pakkausmateriaalit, käsipaperit ja lautasliinat - biojäte: ruoan tähteet - kartonki: kartonkiset pakkaukset, munakennot - metalli: metallipurkit, -korkit, -astiat, foliot - lasi: lasipullot ja lasipurkit

4.2.4 Käsityöluokka

- kuivajäte: kankaanpalat - metalli: soljet, nepparit, neulat, niitit ja metalliset vetoketjut

Ennen kangaspalojen hävittämistä kannattaa var-mistaa, löytyisikö niille käyttöä esim. askartelussa tai kuvaamataidontunneilla.

4.2.5 Teknisen työn luokka

- kuivajäte: muovit, hiontapaperit, puupalat, sahan- puru (mikäli saadaan puhtaana talteen, kerätään erikseen) - metalli: naulat, niitit, metalliset työkalut, työstöjä- te - vaarallinen jäte: maalit, liimat, lakat, kitti, kylläs- tetty puu

Vaarallisten jätteiden keräämisestä ja säilyttämi-sestä teknisen työn luokassa sekä niiden toimitta-misesta asianmukaiseen keräyspaikkaan huolehtii aineen opettaja.

4.2.6 ATK-luokka

- kuivajäte: sähköjohdot ja muut johdot - paperi - SER: kaikki sähköllä ja akuilla tai paristoilla toimi- vat laitteet Sähkö- ja elktroniikkaromut voidaan kerätä erik-seen varastoon, josta sovittu vastuuhenkilö hoitaa ne erilliseen keräykseen.

4.2.7 Kuvaamataidon luokka

- kuivajäte: savi, kipsi, hiili, muovailuvaha, pensselit, liidut, tussit, märät paperit - paperi: myös maalattu paperi, jos kuivaa - metalli: foliot, rautalanka - vaarallinen jäte: maalit, liimat, liuottimet, valoku- vauskemikaalit

Hyvin järjestetty jätehuolto helpottaa koulun arkea ja mahdollistaa hyötyjätteiden tehokkaan kierrä-tyksen. Jokaisessa oppilaitoksessa on oltava roska-astiat kuivajätteelle ja biojätteelle. Kuntien yhtei-nen jätelautakunta päättää kiinteistökohtaisesta pakkausjätteen keräämisestä tuottajavastuun voi-maanastumisen jälkeen. Näiden jätejakeiden ohjaa-minen hyötykäyttöön säästää yleensä jätehuolto-kustannuksia. Jos pakkausten kiinteistökohtainen keräys jatkuu, pienet koulut voivat halutessaan so-pia yhteisastian käytöstä toisen läheisen koulun tai päiväkodin kanssa. Jos oppilaitoksessa syntyy vaa-rallisia jätteitä tai sähkö- ja elektroniikkaromua, on ne kerättävä talteen ja toimitettava niitä vastaanot-taviin paikkoihin.

4.1 Sopimus roska-astioiden tyhjennyksestä

Yleensä tyhjennyssopimukset tehdään keskitetysti kunnan viranhaltijan toimesta eikä koulun henki-lökunnan tarvitse puuttua asiaan. Koulun puolesta voidaan kunnalle kuitenkin esittää toiveita.

4.2 Keräysastiat oppilaitoksessa

Jokaisessa opetustilassa on oltava keräysastiat siellä syntyville jätteille. Tavallisessa opetustilassa riittää normaalin kuivajäteastian lisäksi paperinkeräysas-tia. Koulussa olisi kuitenkin hyvä olla yksi tai kaksi lajittelupistettä, josta löytyvät astiat kaikille jäteja-keille. Näin oppilaat voivat viedä esimerkiksi väli-tunnilla syödyn banaanin kuoret biojätekeräykseen luokan kuivajäteastian sijaan. Joissakin luokissa oli-si hyvä olla paristoastia, ja vaarallisille jätteille sekä sähkölaitteille on oltava oma varasto. Seuraavassa on käyty läpi luokkatiloja ja niihin suositeltavia ke-räysastioita.

4.2.1 Normaali luokkatila

- kuivajäte: muovit ja kalvot - paperi - kartonki (jos luokassa askarrellaan paljon)

4.2.2 Kemian, fysiikan ja biologian laboratoriot

- vaarallinen jäte: kemikaalit, hapot, paristot ja akut - metallinkeräys: tyhjät kaasusäiliöt, lusikat ja me- talliset työvälineet - paperi - kuivajäte: laboratoriolasi

Vaarallisten jätteiden keräämisestä ja säilyttämises-tä sekä niiden toimittamisesta asianmukaiseen ke-räyspaikkaan huolehtii aineen opettaja.

8

Kuvaamataidon opettajan on huolehdittava vaaral-listen jätteiden keräämisestä ja säilytyksestä sekä palautuksesta asianmukaiseen keräyspaikkaan.

4.2.8 Ruokala

- biojäte: ruoan tähteet - kuivajäte: lautasliinat, käsipaperit, muovit, lasias- tiat - kartonki: munakennot, kartonkiset pakkaukset - metalli: säilykepurkit, foliot, metallikorkit, -astiat - lasi: lasipurkit ja -pullot

4.2.9 Henkilöstön tilat

- kuivajäte - biojäte - paperi

Henkilökunnan tiloista mahdolliset metalliset ja la-siset säilykepurkit voidaan palauttaa lajittelupistee-seen. Jos metallia tai lasia syntyy paljon, ovat keräy-sastiat myös henkilökunnan tiloissa tarpeen.

4.2.10 Koulun käytävät

Lajittelupiste: - kuivajäte - biojäte - paperi - kartonki - lasi - metalli - (SER ja vaarallinen jäte)

Lajittelupisteeseen oppilaat voivat viedä roskat, joi-ta syntyy esimerkiksi välituntien aikana. Jos opetus-luokissa syntyy myös pieniä määriä metallijätettä, eikä siellä ole metallinkeräysastiaa, viedään ne yh-teiseen lajittelupisteeseen. Yhteiset lajittelupisteet osoittavat myös oppilaille lajittelun tärkeyden ja on helppo tapa saada kaikki jäte hyötykäyttöön. Lajit-telupistettä voidaan hyödyntää myös opetuskäy-tössä.

Kuivajäteastiat ja biojäteastiat on hyvä tyhjentää luokista säännöllisin väliajoin, mieluiten päivittäin. Paperille, metallille, lasille ja kartongille riittää pi-dempi tyhjennysväli.

Tarkista oppaan lopussa olevan tehtävän avulla, kuinka hyvin oppilaitoksessanne on järjestetty jät-teiden keräyspisteet.

9

5 Miten jätteen syntyä voi ehkäistä

tai paperinpala leikataan arkin reunalta, ei keskeltä.

5.2.1 Paperin kulutus haltuun

Oppilaitoksissa paperin kulutusta saadaan helpos-ti vähennettyä pienillä teoilla. Paras tapa vähentää kulutusta on tulostaa vain ehdottomasti sitä vaa-tivat asiat ja nekin kaksipuoleisina. Arkistoitavien papereiden vähentyessä myös kansioita ja hyllytilaa tarvitaan vähemmän. Epäonnistuneet tulosteet tai kopiot voidaan käyttää esimerkiksi muistilappuina. Opetuksessa on hyvä suosia laadukkaita ja hyviä oppikirjoja monisteiden sijaan. On tärkeää opettaa myös oppilaille vastuullista materiaalien käyttöä ja esim. kertoa, että oppikirjoja on kohdeltava hyvin, jotta joku muu voi vielä seuraavana vuonna hyötyä samasta oppikirjasta.

5.2.2 Sähköiset materiaalit

Sähköiset materiaalit vähentävät paljon paperin kulutusta ja näin ollen myös jätettä. Opetuksessa muistiinpanot kannattaa tehdä sähköisesti niin, että opiskelijat voivat lukea ne myöhemmin omal-ta koneeltaan. Koulun sisäinen viestintä voidaan papereiden sijaan hoitaa käytävillä olevilla moni-toreilla sekä koulun nettisivuilla. Talous- ja henki-löstöhallinnon toimintojen sähköistäminen säästää materiaalin lisäksi myös työaikaa ja rahaa.

5.2.3 Toisen roska on toisen aarre

Opetuksessa syntyvän jätteen määrää voidaan pie-nentää maalaisjärkeä käyttäen. On hyvä muistaa periaate ”toisen roska on toisen aarre”. Käsitöissä syntyvät pienet kangaspalat voivat olla kuvaama-taidonopiskelijoille aarteita. Oppilaita voi myös pyytää tuomaan kotoaan vanhoja tavaroita, joista voisi kuvaamataidontunneilla taiteilla jotakin uutta. Myös vanhoja tyhjiä jogurttipurkkeja tai rasioita voi käyttää askartelussa.

5.3 Ekologisempi ruokailu

Kouluruokailu on jatkuvasti muuttunut vähäjättei-sempään suuntaan. Monissa oppilaitoksissa pienet rasvanapit on jo vaihdettu isoihin rasioihin ja mai-topurkit säiliöihin. Biojätteen määrä on myös saatu vähenemään erilaisten sääntöjen avulla. Seuraavas-sa on muutamia vinkkejä siitä, miten oppilaitosten ruokailusta syntyisi vielä vähemmän jätettä.

Jokaisella oppilaitoksella on mahdollisuudet jättei-den vähentämiseen. Kierrättämällä, korjaamalla ja kunnostamalla pidennetään tuotteiden käyttöikää, vähennetään ympäristön kuormitusta ja jätteiden määrää. Tärkeää onkin siis miettiä erilaisia menetel-miä, joilla jätteiden syntyä voitaisiin ehkäistä. Ehkäi-semällä jätteiden syntyä, voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä jätekulujen että hankintakulujen laskiessa.

5.1 Järkevät hankinnat

Käyttötavaroita hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden käyttötarkoitukseen ja kulutuk-seen. Tärkeintä on hankkia vain niitä tuotteita, joille on todella käyttöä. Kun ostetaan mahdollisimman tehokkaita ja laadukkaita tuotteita, myös niiden käyttöikä on pidempi. Järkevät, laadukkaat ja ym-päristöystävälliset valinnat hankintoja tehdessä tuottavat yleensä myös taloudellisia säästöjä.

Seuraavassa on ehdotuksia järkevämmistä ja ekolo-gisemmista hankinnoista:

• Vaihdetaan paperiset käsipyyhkeet vuokrattavaan kangasrullaan.

• Hankitaan pesuaineet aina suurissa pakkauksissa tiivisteinä, ei erikseen pakattuina.

• Vähennetään tuotteiden hankkimista perusta- malla yhteinen materiaalivarasto ja lainaamalla varastosta tavaroita aina tarvittaessa. Esimerkiksi erilaisia pelejä on hyvä pitää joko koko kunnan tai koulun yhteisissä materiaalivarastoissa. Varasto- kirjanpidon avulla vältytään myös tavaroiden tur- hilta tilauksilta, kun tiedetään, mitä tavaroita puuttuu ja kuinka paljon.

• Tarvikkeita ei tilata varastoon, jos niiden menekistä ei olla varmoja.

• Lasketaan tarkasti ruoan menekki ja tilataan vain tarvittava määrä ruokaa.

5.2 Vinkkejä materiaalien käyttöön

Oppilaita tulee opastaa kaikkien materiaalien jär-kevään ja huolelliseen käyttöön. Ihan perusasiana kaikki kynät, kumit, viivottimet, vihot ja paperit on tarkoitettu tietynlaiseen käyttöön, missä ne kestä-vät laatunsa mukaisesti. Mikäli väärinkäyttö on ta-hallista, tuotetta ei saa heti korvata uudella. Ope-tuksessa kannattaa varsinkin pienten oppilaiden kanssa lähteä liikkeelle ihan perusasioista: pahvin-

10

5.3.1 Pakkausmateriaalit

Kouluretkillä pakkausjätteiden syntymistä saa-daan helposti vähennettyä pyytämällä oppilaita tuomaan oma juomapullo ja eväsrasia ruokailua varten. Tällöin mehutetrat voidaan korvata keittiö-henkilökunnan tekemällä mehulla, jota jaetaan jo-kaisen oppilaan pulloon. Näin jokainen oppilas pys-tyy myös vaikuttamaan siihen, kuinka paljon haluaa mehua juoda. Eväsrasioita käytettäessä myöskään eväitä ei tarvitse pakata erillisiin suojakääreisiin.

Ruokalassa syntyvät pakkausmateriaalit voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi säilytysrasioina luokis-sa, askartelemalla niistä jotain tai viemällä ne kierrä-tykseen. Kertakäyttöastioilta puolestaan vältytään käyttämällä kestoastioita. Opettajilla on hyvä olla omat nimikkomukit. Myös vieraita varten opetta-jainhuoneessa kannattaa olla muutamia kestomu-keja, jotta kertakäyttöastioita ei tarvitsisi käyttää lainkaan.

5.3.2 Biojäte

Tärkeä tekijä oppilaitosten biojätteen vähentämi-sessä on ruoan tarkka annostelu. Olisikin tärkeää ennakoida tarkasti syöjien lukumäärä ja tehdä op-pilaille selväksi säännöt ruoan poisheittämisestä. Hyvä periaate on ”ota vain se mitä syöt”. Keittiössä yli jäänyt ruoka voidaan säilöä ja laittaa tarjolle seu-raavana päivänä.

Erilaiset kannustimet ovat tärkeässä osassa, kun biojätteen määrää halutaan todella vähentää. Hy-vinä kannustimina toimivat erilaiset kilpailut. Kou-

lun sisäisessä kilpailussa oppilaat voidaan palkita viikoittain. Jos oppilaat esimerkiksi vähentävät syntyvän jätteen määrää viikon aikana, heidät pal-kitaan viikon päätteeksi vaikkapa jälkiruoalla. Syn-tyvän biojätteen määrää olisi hyvä seurata niin, että tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Kunnan koulut voivat puolestaan järjestää yhteisen koko vuoden kestävän biojätekilpailun, jonka päätteeksi vähiten biojätettä/oppilas synnyttävä koulu voittaa palkin-non. Tällöin syntyvän biojätteen määrää voi valvoa esimerkiksi kunnan koulujen aterioista huolehtiva taho.

5.4 Vaaralliset jätteet huomioon

Vaaralliset jätteet ovat aineita, jotka voivat aiheut-taa vaaraa tai haittaa ihmiselle tai ympäristölle. Ta-vallisimpia vaarallisia jätteitä syntyy oppilaitoksissa päivittäin. Kemian oppitunneilla syntyviä vaarallisia jätteitä ovat kaikki kemikaalit ja liuottimet. Kuvaa-mataidon tunnilla törmätään puolestaan liimoihin ja maaleihin.

Oppilaitosten olisi syytä tehdä tarkka kemikaalitar-vikkeiden kartoitus, jonka avulla voitaisiin siirtyä vä-hitellen yhä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Monet maalit voidaan korvata vastaavanlaisilla ym-päristöystävällisemmillä tuotteilla, esimerkiksi me-hiläis- tai antiikkivahalla. Myös apteekista saatava parafiiniöljy on vaaraton vaihtoehto. Oppilaitosten kannattaa harkita myös uuden kehittyneemmän teknologian hankkimista. Esimerkiksi aurinkoken-noilla toimivat laskimet ovat ekologisempi vaihto-ehto kuin paristoilla toimivat.

11

6 Lajittelun ABC

BIOJÄTE• Ruoantähteet• Hedelmien ja vihannesten kuoret• Lihan ja kalan perkuujätteet• Kananmunankuoret• Kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet

EI SAA LAITTAA• Käsipapereita tai lautasliinoja• Kuihtuneet kasvit ja multa

Biojätettä ei saa enää pakata biohajoavaan muovipussiin, vaan se pakataan joko normaa-liin muovipussiin, sanomalehteen tai paperi-pussiin. Biojäte hyödynnetään nestemäisen liikennepolttoaineen valmistukseen.

KUIVAJÄTE• Muovi ja styroksi• Lautasliinat ja käsipaperit• Posliini ja keramiikka• Hehkulamput • Kuumuutta kestävä lasi• Ikkuna- ja peililasi• C- ja VHS-kasetit, CD:t, DVD:t• Kuihtuneet kasvit ja multa

Kuivajäte toimitetaan energiahyötykäyttöön Ekokemin jätevoimalaan Riihimäelle. Poltetus-ta kuiva- ja sekajätteestä saatavasta energiasta tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä.

PAPERI• Sanomalehdet ja aikakauslehdet• Mainokset• Puhelinluettelot • Pehmeäkantiset kirjat• Kirjekuoret• Kopiopaperi ja tulosteet

Paperinkeräykseen ei saa laittaa kääre- tai lah-japapereita, naruja tai teippejä eikä käsipape-reita tai lautasliinoja. Hyvä sääntö paperinke-räykseen kuuluvista jätteistä on se, että sinne menevät kaikki postissa tulevat paperiset tava-rat. Keräyspaperi jatkojalostetaan uusiopape-rin raaka-aineeksi ja siitä tehdään myös sellu-villaa talojen lämpöeristykseen.

KARTONKI• Kartonkipakkaukset • Kartonkitölkit (myös folioidut)• Kopiopaperin kääreet• Askartelukartongit ja piirustukset• Aaltopahvi ja voimapaperi• Talous- ja wc-paperihylsyt• Paperikassit ja –pussit• Kananmunakennot

Keräyskartongista valmistetaan hylsykarton-kia. Kartongeissa oleva muovi puolestaan hyö-dynnetään energiaksi ja mahdollinen alumiini-folio kierrätetään.

SEKAJÄTE

Kun biojätettä ei kerätä erikseen, vaan se laitetaan samaan roska-astiaan kuivajätteen kanssa, pu-hutaan sekajätteestä. Sitä kerätään kiinteistöillä, joilla biojätettä ei tarvitse määräysten mukaan erikseen lajitella tai joilla sitä ei kompostoida. Sekajäte menee kuivajätteen tapaan energiahyöty-käyttöön Ekokemin jätevoimalaan Riihimäelle.

Sekajäte = kuivajäte + biojäte

12

METALLI• Säilykepurkit• Pantittomat juomatölkit• Alumiinifolio• Kattilat, pannut • Tyhjät maalipurkit ja aerosolipullot• Metallikorkit ja -tuubit

Pienmetallinkeräykseen ei saa laittaa isoja metalliromuja. Ne vastaanotetaan erikseen jätteidenkäsittelyalueilla. Metallinkeräykseen eivät kuulu kahvi- tai perunalastupussit tai kiil-täväpintaiset karkkipaperit.

Metalli jalostetaan metalliteollisuuden raaka-aineeksi ja siitä valmistetaan uusia metallituot-teita.

LASI• Lasipullot• Lasipurkit

Lasinkeräykseen ei saa laittaa kristallia, opaali-lasia, lamppuja eikä ikkuna- ja peililasia. Myös-kään kuumuutta kestävät lasit (uunivuoat, kahvipannut, juomalasit ym.) eivät kuulu lasin-keräykseen.

Keräyslasista osa käytetään maanrakennuskäy-tössä korvaamaan maa- ja kiviaineksia, osa uu-siolasin raaka-aineena ja osasta valmistetaan lasivillaa eristeeksi.

VAARALLISET JÄTTEET• Maalit, liimat, lakat ja kovetteet• Hapot ja emäkset • Vahvat puhdistusaineet• Liuottimet ja ohenteet• Jäteöljyt ja öljyiset jätteet• Akut, kytkin-, jarru- ja jäähdytinnesteet• Elohopeakuumemittarit ja lääkkeet• Paristot ja pienakut -> palautetaan niitä myyviin liikkeisiin

Vaaralliset jätteet ovat terveydelle tai ympäris-tölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Niitä ei saa laittaa muiden jätteiden joukkoon, vaan ne on toimitettava omissa pakkauksissaan niitä vas-taanottaviin pisteisiin.

SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU eli SER• Pienet elektroniikkalaitteet (tuuletti- met, sähköhammasharja, vedenkeitin)• Isot kodinkoneet (pesukoneet, hellat)• Kylmälaitteet• Televisiot ja monitorit• Valaisimet ja loisteputket• Energiansäästölamput ja led-lamput• Tietokoneet ja oheislaitteet• Lämmittimet ja työkalut (porat, trimmerit yms.)

Sähkö- ja elektroniikkaromuun kuuluvat kaikki sähköllä, akuilla tai paristoilla toimivat laitteet. Ne pitää palauttaa SER-keräyspisteisiin.

13

7 Jätehuolto opetuksessa

on käyttää peliin mahdollisimman paljon aikaa ja tarkkuutta sekä samalla oppia. Tärkeintä ei ole siis nopeus!

Peli koostuu eri lapuista, jotka sijoitetaan ympä-ri käytössä olevaa tilaa. Jotkut lapuista voivat olla myös osittain piilossa, jotta oppilailla olisi tekemistä niiden löytämisessä. Puolet lapuista sisältävät väit-tämiä, joihin vastataan kyllä tai ei –periaatteella. Loput lapuista sisältävät oikeita vastauksia kyseisiin väittämiin. Pelaajan vastatessa kysymykseen oikein, vastauslappu neuvoo jatkamaan seuraavaan väittä-mään. Jos pelaaja kuitenkin vastaa väärin, neuvoo vastauslappu menemään sen paperin luo, jossa kysymys oli, ja vastaamaan uudelleen, tällä kertaa mielellään oikein. Kun pelaajan eteen tulee kysy-mys, johon on jo kerran vastattu, on peli käyty läpi.

Oppilaiden käytyä pelin huolellisesti läpi, on opet-tajan hyvä kerrata opittuja tietoja kysymällä muu-tamia kysymyksiä koko ryhmältä. Näin saadaan tii-vistettyä juuri opittu asia. Jätekiertoleikin voi tehdä helposti itse, mutta sen voi myös tilata Kiertokapu-lan neuvonnasta.

7.1.3 Valintatehtävä

Valintatehtävä auttaa oppilaita pohtimaan arkipäi-vän taloudellisia ja ekologisia vaihtoehtoja. Tehtävä sopii parhaiten 3-6 luokkalaisille, mutta tehtävää helpottamalla myös nuoremmille. Yläkouluikäisille kyseistä tehtävää voi soveltaa muuttamalla kuvat väittämiksi.

Tehtävä sisältää erilaisia arkipäivän valintoihin liitty-viä kuvia ja kysymyksiä, joita opettaja näyttää luo-kan edessä. Oppilaiden tehtävänä on valita kuvissa olevista vaihtoehdoista se, joka tuottaa vähemmän jätettä. Esimerkiksi, kumpi annetuista suklaavaih-toehdoista tuottaa vähemmän jätettä. Tällöin ku-vina voivat olla suklaakonvehtirasia ja suklaalevy ja oikea vastaus on suklaalevy. Opettajan on vastauk-sen jälkeen hyvä käydä kyseistä asiaa läpi tarkem-min oppilaiden kanssa esimerkiksi pohtimalla, miksi suklaalevy tuottaa vähemmän jätettä.

Vanhemmat oppilaat voivat myös suorittaa valinta-tehtävän ryhmissä, jolloin oikea vastaus rastitetaan vastauslomakkeeseen. Tällöin kuvia ja kysymyksiä tulee kierrättää luokassa kaikkien ryhmien kesken. Lopuksi opettaja voi käydä läpi oikeat vastaukset ja korjata virheet.

7.1 Erilaisia pelejä ja kilpailuja

Pelit ja kilpailut ovat käteviä erityisesti, kun opete-taan jäteasioita alakouluikäisille. Tässä mainitut pe-lit ovat vinkkeinä opettajille. Niiden materiaaleja voi halutessaan tilata Kiertokapulan neuvonnasta.

7.1.1 Lajittelupeli

Lajittelupeli tai –kilpailu on hyvä tapa saada pie-nemmät oppilaat kiinnostumaan lajittelusta. Peli sopii erityisesti alakouluikäisille, ja siitä voi tehdä helposti myös pienen kilpailun.

Lajittelupeliin tarvitset: • 8 astiaa eri jätejakeille (biojäte, kuivajäte, paperi, kartonki, lasi, metalli, sähkö- ja elektroniikkaromu ja vaarallinen jäte) • Tarrat astioihin • Eri jätteitä sisältävän jätelaatikon

Lajittelupelissä jätelaatikon jätteet lajitellaanoikei-siin astioihin. Laatikon jätteiden on oltava puhtai-ta ja vaarattomia, ja ne voidaan kerätä esimerkiksi opettajien kotoa. Jätteet olisi hyvä vaihtaa tasaisin väliajoin uusiin. Tästä voi huolehtia oppilaitoksen ympäristötyöryhmän ideointivastaava. Ennen pelin aloittamista on opettajan hyvä käydä kaikki jäteja-keet sekä siihen kuuluvat jätteet huolellisesti läpi oppilaiden kanssa.

Lajittelupeli käy helposti myös kilpailusta esimer-kiksi oppilaitoksen järjestämänä ympäristöpäivänä. Tällöin lajittelussa vähiten virheitä tehnyt ryhmä palkitaan.

Esimerkki jätelaatikon sisällöstä: • biojäte: teepussi, omena • kuivajäte: tyhjä jogurttipurkki, cd-levy, lautanen, käsipaperi, sukka • paperi: sanomalehti, tulostuspaperi • kartonki: munakenno, wc-paperin hylsy, kartonkinen paketti • lasi: säilykelasipurkki • metalli: säilyketölkki, haarukka, foliovuoka tai -kansi • vaarallinen jäte: liimapurkki (täysi) • sähkö- ja elektroniikkaromu: taskulamppu

7.1.2 Jätekiertoleikki

Jätekiertoleikki yhdistää hauskalla tavalla jäteasioi-den oppimisen ja liikunnan. Tarkoituksena on vas-tata jäteaiheisiin kysymyksiin ja oppia omien vas-tausten kautta asioita jätehuollosta. Peliä voidaan pelata joko pareittain tai pienissä ryhmissä. Ideana

14

Ajatuksena on saada oppilaat ymmärtämään se, että materiaalien kierrätystä ei lasketa jätteen vält-tämiseksi, vaan tarkoituksena on vähentää itse jätteen syntymistä. Seuraavassa on muutamia esi-merkkejä tuotteista tai tavoista sekä ekologisem-mista vaihtoehdoista.

• Käytetään paperipyyhkeitä – käytetään kangas- pyyhettä

• Uusien vaatteiden ostaminen kaupasta – vaattei- den ostaminen kirpputorilta

• Yksittäispakattujen karkkien ostaminen – pakkaa- mattomien karkkien ostaminen

• Uuden kirjan ostaminen kirjakaupasta – kirjan lai- naaminen kirjastosta

7.2.3 Ekologinen selkäreppu

Hyvä ja haastava tehtävä vanhemmille oppilaille on pohtia jonkin tuotteen ekologista selkäreppua eli sitä, kuinka paljon tuotteen elinkaari on kulutta-nut luonnonvaroja ilman, että materiaalit sisältyvät itse tuotteeseen. Ekologista selkäreppua arvioides-sa tuote täytyy ”purkaa osiin”, jotta tiedetään, mitä kaikkea tuotteen valmistukseen on tarvittu. Myös tuotteen elinkaarta on pohdittava – mistä materi-aaleista tuote on tehty, miten se on kuljetettu pai-kanpäälle, miten se on valmistettu, miten sitä käy-tetään, miten se käsitellään jätteenä?

Ekologisen selkärepun selvittäminen saa oppilaat miettimään, kuinka paljon todellisuudessa tuhla-taan luonnonvaroja pienen - kenties hyödyttömän-kin - tuotteen valmistamiseen, käyttöön ja hävit-tämiseen. Yhdessä voidaan käydä läpi sitä, miten tuotteen ekologista selkäreppua saataisiin pienen-nettyä ja miten jokainen pystyy vaikuttamaan sii-hen itse kuluttamisen kautta.

7.3 Ympäristöpäivä oppilaitoksessa

Ympäristöpäivän järjestäminen oppilaitoksessa on hyvä tapa saada jätehuolto ja ekologinen kulutta-minen esille sekä tuoda piristystä oppilaitoksen normaaliin arkeen. Päivään kannattaa sisällyttää jä-teaiheisia kilpailuja ja rasteja, joiden avulla oppilaat huomaamattaan oppivat jäteasioita.

Seuraavassa on muutamia ehdotuksia toiminnois-ta, joita voi sisällyttää ympäristöpäivään tai järjestää erillisinä päivinä. Myös edellä esitetyt pelit ja leikit ovat hyviä vaihtoehtoja ympäristöpäivään.

Esimerkkejä valinnoista: 1. Konvehtirasia vai suklaalevy? 2. Kotiruoka-ateria vai pikaruoka-ateria? 3. Kertakäyttöastiat vai posliiniastiat? 4. Käsipyyhe vai -paperi? 5. Itse tehty mehu vai pillimehu? 6. Yksi iso jogurttipurkki vai monta pientä purkkia? 7. Uusi kirja kirjakaupasta vai lainaus kirjastosta? 8. Rikkoutuneen television korjaus vai uuden osta- minen? 9. Ostosten pakkaaminen muovikassiin vai kesto- kassiin? 10. Pullotettu lähdevesi vai hanavesi?

7.2 Keskustelua ja pohdintaa

Seuraavassa on ehdotuksia jätehuoltoon liittyvien asioiden käsittelystä vanhempien oppilaiden kans-sa. Kyseiset pohdinta- ja keskustelutehtävät sopivat erityisesti lukioille ja ammattioppilaitoksille sekä yläkouluikäisille.

7.2.1 Vuoden turhake

Tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat pohti-maan nykymaailman kulutus- ja materiaalilähtöi-syyttä. Oppilaiden tehtävänä on pohtia, mitkä ta-varat ovat heille oikeasti hyödyllisiä arkielämässä ja mitkä täysin turhia.

Jokainen oppilas valitsee omista tavaroistaan kol-me välttämätöntä sekä kolme täysin turhaa esinet-tä tai tavaraa. Tämän jälkeen luokka jaetaan pieniin ryhmiin, jotka keskustelevat ja valitsevat ryhmän jä-senten ehdotuksista kolme välttämätöntä ja kolme turhaa tavaraa. Opettaja kokoaa vastaukset taululle, jonka jälkeen luokka saa äänestää valituista turhista tavaroista luokan vuoden turhakkeen.

Äänestyksen jälkeen opettaja voi keskustella oppi-laiden kanssa siitä, kuinka paljon tavaroita oppilaat omistavat ja mitkä niistä ovat todella välttämättö-miä. Lisäksi voidaan pohtia sitä, kuinka suuri osa ta-varoista on sähköllä toimivia, ja miten ne voitaisiin vaihtaa ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

7.2.2 Ekologisempaa elämää

Ekologisempaa elämää –tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat pohtimaan tuotteille ekologisempi ja vähemmän jätteitä tuottava vaihtoehto. Oppilaat voidaan jakaa pareihin, jolloin parin toinen osapuo-li keksii jonkin tuotteen ja toinen ekologisemman vaihtoehdon tälle ehdotetulle tuotteelle. Tehtävä voidaan suorittaa myös luokan kesken niin, että opettaja ehdottaa tuotteen tai toiminnan. Tällöin oppilaiden tehtävänä on keksiä ekologisempi vaih-toehto opettajan ehdotukselle.

15

7.3.3 Taidepaja

Jätehuollon voi yhdistää myös taiteeseen – van-hoista tavaroista saa vaikka minkälaisia taideteoksia aikaan. Koulussa voidaan järjestää taidepaja, jonka tarkoituksena on askarrella, maalata, ommella, sa-hata, höylätä ja liimata jostakin vanhasta tavarasta taideteos. Valmiista taideteoksista voidaan koko koulun oppilaiden ja henkilökunnan kesken äänes-tää paras.

7.3.1 Kompostointi

Hankkikaa koululle kompostori ja pitäkää sille ”avajaiskaste” ympäristöpäivänä. Samana päivänä oppilaat voivat opetella tekemään biojätepussin sanomalehdestä. Jos oman kompostorin hankkimi-nen ei ole mahdollista, on vaihtoehtona kompos-tointikokeiden tekeminen maatumiskokein. Pieniin reiällisiin pusseihin (esimerkiksi tiheäsilmäisestä muoviverkosta) laitetaan sekä maatuvia että maa-tumattomia materiaaleja, jonka jälkeen pussit hau-dataan maahan. Viikon välein voidaan käydä kat-somassa, kuinka maatuminen on edennyt. Kokeet havainnollistavat oppilaille luonnon kiertokulkua.

7.3.2 Tavaranvaihtopäivä

Tavaranvaihtopäivänä oppilaat saavat tuoda kou-luun tavaroita, joille heillä ei ole enää käyttöä. Näin tavarat pääsevät kiertoon ja niille on taas uuden omistajan myötä tarvetta. Jos mahdollista, kouluun voi myös järjestää pysyvän kierrätyspisteen, jonka ylläpidosta vastaa esimerkiksi oppilaskunta.

Oppaan lähteet:

• HSY ”Parhaat käytännöt oppilaitoksessa – Fiksu vähentää jätettä”. • YTV Jätehuolto ”Koulun ja oppilaitoksen jäteopas” 2003.

16

TARKISTUSLISTA HENKILÖKUNNALLE

Toteutuu KehitettävääHankin vain tarvittavia tavaroita.

Ostan laadukkaita tuotteita.

Suosin ympäristömerkittyjä tuotteita.

Käytämme luokassa kangaspyyhettä paperipyyhkeiden sijaan.

Käytän hyödyksi materiaalivarastoa.

Tulostan ja kopioin kaksipuoleisesti.

Käytän ylimääräisiä tulostettuja papereita esim. muistilappuina.

Tulostan ainoastaan tarpeelliset asiat.

Kierrätän asiakirjoja kopioinnin sijaan.

Suosin opetuksessa laadukkaita kirjoja monisteiden sijaan.

Opetan oppilaille vastuullista materiaalien käyttöä.

Teen opetuksen muistiinpanot sähköisessä muodossa.

Viestin koulun ulkopuolelle sähköpostilla tai muuten paperittomasti.

Sisäisessä viestinnässä käytän sähköpostia, monitoreja ja nettisivuja.

Suunnittelen opetuksen niin, että syntyy mahdollisimman vähän jätettä.

Käytämme hyödyksi vanhoja käytöstä poistettuja materiaaleja.

Noudatamme luokkien kesken periaatetta “toisen roska on toisen aarre”.

Opetan oppilaita käyttämään materiaalit huolella loppuun.

Pyydän oppilaita tuomaan kouluretkille oman juomapullon ja eväsrasian.

Ohjeistan oppilaita syömään kaiken mitä he lautaselleen ottavat.

Korvaan opetuksessa vaaralliset tuotteet vaarattomilla tuotteilla.

Käytämme kestotuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan (esim. mukit).

Hankinnoissa suosin käytettyjä vaihtoehtoja.

Osaan lajitella jätteet oikein.

Opetan oppilaille jätteiden lajittelua.

17

TARKISTUSLISTA YMPÄRISTÖTYÖRYHMÄLLE

Toteutuu KehitettävääOppilaitoksen ympäristötyöryhmällä on selkeä työnjako.

Tuotteiden tilauksia ja kulutusta seurataan sekä pyritään vähentämään.

Syntyviä jätemääriä seurataan ja kirjataan ylös.

Oppilaitoksen hallinto toteutuu täysin sähköisesti.

Henkilökunnan palkkatositteet on mahdollista saada sähköisesti.

Oppilaitoksen sisäinen tiedotus toteutetaan sähköisesti.

Tulostimessa on selkeät ohjeet dokumentin pienentämisestä ja kaksipuo-leisesta kopioinnista.Tulostimessa on oletusarvona vähäjätteiset toiminnot (esim. kaksipuolei-nen tulostus).Tulostusmääriä ja paperinkulutusta seurataan sekä ohjeistusta parannetaan.

Jätteen synnyn ehkäisy ja jätehuolto kuuluvat opetussuunnitelmaan.

Henkilökuntaa koulutetaan kulutuksen vähentämiseen ja hyvään jäte-huoltoon.Henkilökuntaa kannustetaan opettamaan oppilaille kestävää kehitystä sekä jätehuoltoa.Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ATK-laitteiden käytössä.

Oppilaitos käyttää hankinnoissaan hyväksi kierrätystä ja vuokrausta.

Tarpeettomat tavarat käytetään hyödyksi tai laitetaan kierrätykseen.

Oppilaitos suosii monitoimilaitteita.

Tuotteet hankitaan suurissa erissä yksittäispakkausten sijaan.

Tuotteiden hankintakriteereihin kuuluvat kestävyys, korjattavuus, tarvitta-vuus sekä ekologisuus.Oppilaitoksessa käytetään ainoastaan kestotuotteita, ei kertakäyttötuot-teita.Käsipyyhepaperit on keittiö- ja sanitettitiloissa korvattu pestävillä kangas-pyyhkeillä.Koulussa syntyvän biojätteen määrää seurataan, etenkin ruokalassa.

Valmistettavan ruoan määrä lasketaan tarkoin ruoan menekin pohjalta.

Biojätteen vähentämiseksi koulussa on järjestetty erilaisia kannustimia.

Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä tuotteita ja uudelleen-käytettäviä välineitä.Oppilaitoksessa on tehty kemikaalikartoitus.

Oppilaitoksessa on tarpeeksi lajittelupisteitä, ja niistä huolehtimiseen on nimetty henkilöt.Lajittelupisteissä on joko kuvalliset tai tekstillä varustetut lajitteluohjeet.

18

TESTAA TIETOSI - Osaatko lajitella?

Laita rasti sen jätejakeen kohdalle, johon kyseinen jäte kuuluu.

kuiv

ajät

e

bioj

äte

pape

ri

kart

onki

lasi

met

alli

vaar

allin

en

jäte

ser

Voirasia

Taskulamppu

Teepussi

Lasipullo

Alumiinivuoka

Paperipussi

Paristot

Omena

CD-levy

Kumihanska

Puhelin

Munakenno

Sanomalehti

Karkkipaperi

Posliinilautanen

Kahvipaketti

Täysi hiuskiinnepullo

Tyhjä hiuskiinnepullo

Elohopeakuumemittari

Juomalasi

19

TESTAA TIETOSI - Keräysastiat oppilaitoksessa

Kuinka hyvin oppilaitoksessanne on järjestetty jätteiden keräyspisteet? Laita rasti sen jätejakeen kohdal-le, jota kussakin luokassa kerätään. Vastauksista voit katsoa, mitä keräysastioita olisi hyvä olla missäkin luokassa, ja kuinka paljon oppilaitoksellanne on vielä kehitettävää.

kuiv

ajät

e

bioj

äte

pape

ri

kart

onki

lasi

met

alli

vaar

allin

en

jäte

ser

Normaali opetustila

Kemian ja fysiikan luokka

Kotitalousluokka

Käsityöluokka

Teknisen työn luokka

ATK-luokka

Kuvaamataidon luokka

Ruokala

Henkilöstön tilat

Koulun käytävät

20

TESTAA TIETOSI - Loppukoe

Nyt pääset testaamaan mitä uutta mieleesi on jäänyt jätehuollosta. Kokeen maksimipistemäärä on 15 ja läpi pääsyyn vaaditaan vähintään 10 pistettä. Tietojen etsiminen oppaasta kokeen aikana on sallittua. Onnea kokeeseen! Kysymys Pisteet1. Mitkä ovat jätteiden etusijajärjestyksen viisi kohtaa oikeassa järjestyksessä?

-

-

-

-

- ____/ 5

2. Kuinka suuri osa jätteistä pitää Suomessa hyödyntää joko materiaalina tai energiana vuoteen 2016 mennessä?

____/ 13. Kerro kaksi tapaa, joilla paperinkulutusta saadaan vähennettyä.

-

- ____/2

4. Listaa kolme tapaa, joilla ruokailussa syntyvää jätettä saadaan vähennettyä.

-

-

- ____/ 3

5. Nimeä neljä oppilaitoksessa syntyvää vaarallista jätettä.

-

-

-

- ____/ 4

6. Miksi jätteiden lajittelu on tärkeää?

____/ 1

yhteensä ____/ 16

21

VASTAUKSET- Osaatko lajitella?

kuiv

ajät

e

bioj

äte

pape

ri

kart

onki

lasi

met

alli

vaar

allin

en

jäte

ser

Voirasia X

Taskulamppu X

Teepussi X

Lasipullo X

Alumiinivuoka X

Paperipussi X

Paristot X

Omena X

CD-levy X

Kumihanska X

Puhelin X

Munakenno X

Sanomalehti X

Karkkipaperi X

Posliinilautanen X

Kahvipaketti X

Täysi hiuskiinnepullo X

Tyhjä hiuskiinnepullo X

Elohopeakuumemittari X

Juomalasi X

22

VASTAUKSET- Keräysastiat oppilaitoksessa

Seuraavassa on oikeat vastaukset tehtävään. Vastaukset ovat suuntaa antavia ja niitä voi soveltaa tarpeen mukaan omaan oppilaitokseen.

kuiv

ajät

e

bioj

äte

pape

ri

kart

onki

lasi

met

alli

vaar

allin

en

jäte

ser

Normaali opetustila X X (X)

Kemian ja fysiikan luokka X X X X

Kotitalousluokka X X X X X

Käsityöluokka X X

Teknisen työn luokka X X X

ATK-luokka X X X

Kuvaamataidon luokka X X X X

Ruokala X X X X X

Henkilöstön tilat X X X

Koulun käytävät X X X X X X

23

VASTAUKSET- Loppukoe

Kysymys Pisteet1. Mitkä ovat jätteiden etusijajärjestyksen viisi kohtaa oikeassa järjestyksessä?

- jätteen synnyn ehkäisy - uudelleenkäyttö (esim. laitteen tai esineen korjaaminen toista käyttäjää varten) - kierrätys materiaalina - kierrätys muulla tavoin (esim. energiahyötykäyttö) - loppukäsittely (esim. sijoitus kaatopaikalle)

____/ 52. Kuinka suuri osa jätteistä pitää Suomessa hyödyntää joko materiaalina tai energiana vuoteen 2016 mennessä?80 %

____/ 13. Kerro kaksi tapaa, joilla paperinkulutusta saadaan vähennettyä.

- Kaksipuoleinen tulostus- Sähköiset materiaalit- Oppikirjojen käyttö monisteiden sijaan

____/24. Listaa kolme tapaa, joilla ruokailussa syntyvää jätettä saadaan vähennettyä.

- Pyydetään oppilaita tuomaan oma juomapullo ja eväsrasia retkille.- Käytetään kertakäyttöastioiden sijaan kestoastioita.- Kannustetaan oppilaita vähentämään biojätettä kilpailujen avulla.- Keittiössä ylijäänyt ruoka voidaan säilöä ja syödä seuraavana päivänä.

____/ 35. Nimeä neljä oppilaitoksessa syntyvää vaarallista jätettä.

- maalit- liimat- lakat - vahvat puhdistusaineet- paristot ja pienakut- hapot ja emäkset- liuottimet ja ohenteet

____/ 46. Miksi jätteiden lajittelu on tärkeää?

Lajittelemalla oikein suurin osa jätteistä saadaan hyötykäyttöön ja näin ollen myös etusi-jajärjestystä pystytään noudattamaan täydellisesti.

____/ 1

yhteensä ____/ 16

KIERTOKAPULA OY VAIHDE Vankanlähde 7 avoinna: ma-pe 8-1513100 Hämeenlinna 075 753 0000

kiertokapula@kiertokapula.fi

www.kiertokapula.fi

Painovuosi 2012

Tervetuloa jätteidenkäsittelyalueillemme

KARANOJAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUEKaranojantie 145, 13430 Hämeenlinna

KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUEKapulasillantie 2, 05880 Hyvinkää

PUOLMATKAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUEHyötykuja 3, 04400 Järvenpää avoinna: ma-pe klo 7-19, arkipyhien aattoina klo 7-17

LUMIKORVEN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUEMeijerikuja, 37600 Valkeakoski

avoinna: ma, to 11-18 ja ti, ke, pe 9-16

Kiertokapula Oy vastaa toimialueensa yhdyskuntajätehuollosta Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Se huolehtii ympäristöystävällisesti ja asiantuntevasti jätteiden vastaanotos-ta, käsittelystä ja hyödyntämisestä. Kiertokapula tekee työtäympäristön parhaaksi.

Vastuullista huolenpitoa ympäristöstä