1

Joulu lähestyy, ihanaa. Odotusta leijuu joilmassa. Ulkona hiippailee uteliaita pieniätonttuja, ~ainakin jos uskot niihin. Joulu-laulut, espanjassa villancicos, kaikuvat jamekin vietimme iloista pikkujoulua isollajoukolla Fuengirolan feria-torin PP-peñassa.Lämmin kiitos ohjelmaryhmällemme järjes-telyistä! Suomelan syyskausi alkaa olla “pulkas-sa” ja on aika kiittää kaikkia aktiiveja ah-keruudesta. Kiitokset keittiöön, mihin ononneksi saatu taas uusiakin ihmisiä loihti-maan aterioita ja herkullisia leivonnaisia.Isänpäivälounas oli runsas, maukas ja kau-niisti katettu. Sirpa on jaksanut lisäksi huo-lehtia harjoittelijoiden ohjauksesta, tietoko-nekurssista, venyttelystä ja monesta muus-ta asiasta. Iso kiitos! Samoin kiitoksetharrastuspiirien vetäjille pyyteettömästävapaaehtoistyöstä, jonka palkkana on toi-vottavasti ainakin hyvä mieli. Rahapalk-kojahan meillä ei maksella. Kiitokset uudelle hallitukselle, joka onpaneutunut tehtäviinsä ja hoitanut ne kun-nialla, vaikka tänä syksynä hallituksessa onsuurin osa ensikertalaisia. Kirjanpito,rahastonhoito, henkilöstöasiat, kirjaston-hoito ja sali-isännyys ovat hoituneet hy-vin, vaikka uusia asioita onkin pitänyt ope-tella. On jaksettu aina tarvittaessa olla pai-kalla ja paneutua tehtäviin. Kiitos siitä! Olemme saaneet myös osallistua mielen-kiintoisiin matkoihin, josta suurin oli mar-raskuinen kolmen päivän ikimuistoinen tu-tustuminen Barcelonaan. Lisäksi tehtiinteemamatka vuohitilalle vuohenjuuston val-mistamista opettelemaan. Siitä on juttukin

kuvineen tässä lehdessä. Joulukuussa vie-lä tutkaillaan Malagan jouluvalot 10.12. jaRuten suklaatehdas 17. 12. Kaunis kiitosjärjestelyistä Ullal-le, joka on myös loista-va opas! Eeva Litmasen Entäs nyt Eeva- näytök-sessä puolet halukkaista katsojista jäi ovenulkopuolelle, eikä ainakaan tähän hätääntoista näytöstä Suomelaan saatu, koska vie-railu oli lyhyt, mutta toivomme, että Eevatulee menestyksen innoittamana uudestaan! Suomela käy joulutauolle aattoaterian jäl-keen. Maanantaina 31.12. kokoonnummekuitenkin ilman isoja järjestelyjä Suomelansaliin ottamaan uutta vuotta vastaan. Sielläsaa jokainen halukas laulaa, tanssia, lau-sua runoja, pitää tietokilpailuja ja järjestäämuutakin ohjelmaa. Kevätkausi aloitetaan loppiaisen jälkeenmaanantaina 7.1. Hyviä ideoita keväänteemailtojen aiheiksi otetaan mielellään vas-taan!

Nyt, hyvät ystävät, on aika toivottaa teil-le kaikille mukavaa joulun odotusta. Rela-taan, pysähdytään ja hiljennytään joulunvarsinaisen sanoman ääreen ja lopetetaantarpeeton höösääminen. Sitähän kerkiäätehdä taas joulun jälkeen. Joulu tulee, vaik-ka jätät turhat kiireet ja juoksut. Istahdanauttimaan tunnelmasta, tuoksuista ja ys-tävistä. Ei tule joulu sydämeen, jos tunteentuhlaa kiireeseen. Miten ihanaa on joulunodotus, kun rintaa ei paina ahdistus.Iloa ja valoa jouluun sekä onnenvuotta2013!

Marjut

Joulun kellot kajahtaa

2

Adventtiaikana yli miljoona suomalaistakokoontuu kirkkoihin laulamaan Kauneim-pia joululauluja. Vuonna 1973 SuomenLähetysseura käynnisti tämän tapahtuman,ja siitä on tullut luterilaisten seurakuntienjoulunajan suosituin yleisötapahtuma.

Kauneimmat joululaulut ovat niitä, joitaaikanaan lauloimme kansakoulussa. 1860-luvulla perustettua Suomen kansakoulu-laitosta onkin kiittäminen siitä, että nämärakkaat joululaulut ovat säilyttäneet paik-kansa suomalaisten mielissä ja siirtyneetsukupolvelta toiselle.

Laulujen syntyyn liittyy usein mielenkiin-toisia tarinoita, niin myös joululauluihin.

Jouluyö, juhlayö (saks. Stille Nacht,heilige Nacht) on maailman tunnetuimmak-

si arvioitu joululaulu. Laulu on käännettyyli 300 kielelle. Tunnetuimmat suomenkieli-set sanat on tehnyt Gustav Oskar Schön-eman, joka on tehnyt sanat myös lauluunJoulupuu on rakennettu.

Laulun alkuperästä on useita tarinoita.Laulu syntyi pienessä Oberndorfin kyläs-sä Saksan - Itävallan rajalla. Kylän pappiJoseph Mohr kirjoitti vuonna 1816 joulu-runon Stille Nacht, heilige Nacht. Vuonna1818 valmisteltaessa joulukirkon ohjelmaahuomattiin, että rotat olivat nakertaneeturut käyttökelvottomiksi. Silloin kylän opet-taja ja kirkon urkuri Franz Xaver Gruber tekiMohrin runoon sävelmän, jonka Mohr jaGruber yhdessä esittivät kitaran säestyk-sellä.

Kauneimmat joululaulut

3

Laulun ensiesitys oli siis jouluna 1818.Sakari Topeliuksen runoihin on tehty

monta joululaulua. Vuonna 1854 ilmestyi To-peliuksen runokokoelma “Ljungblommor”(Kanervankukkia), johon sisältyi mm. 10Sylviarunoa. Niistä tunnetuin on Sylvianjoululaulu. Sylvia viettää joulua vangittunahäkkilintuna Italiassa, jossa se muistelee“armainta ja kalleinta Suomenmaata”. Syl-via on se sama mustapääkerttu (Sylviaantricapilla) joka laulaa: “Mä oksalla ylim-mällä oon Harjulan seljänteen; niin kauaskuin silmään siintää, nään järviä lahtineen”.Sylvian joululaulun sävelsi Karl Collan,suomenkieliset sanat on tehnyt MarttiKorpilahti.

Sakari Topeliuksen alkuperäinen teksti onmyös laulussa Varpunen jouluaamuna.Laulussa Sakari Topelius muistelee kuollut-ta poikaansa Rafaelia. Topelius menetti yh-den tyttäristään ja kaksi poikaansa aivanpieninä. Pojista nuorempi - Rafael - kuoliisän syliin ollessaan vasta vuoden ikäinen.

Isä muistelee laulussa poikaansa Rafaelia:“olen pieni veljesi, tulin taivahasta”. Ruot-

sinkielinen alkuteksti kuuluu: “Jag är dinlilla bror, som dog bort i våras”.

Laulun sävelsi Otto Kotilainen. KarlAdolf Hougberg kirjoitti suomenkielisetsanat.

Vuonna 1887 Topelius kirjoitti runon ni-mellä Jouluvirsi (Julpsalm). Sibelius tekisävelmän runoon parikymmentä vuottamyöhemmin. Joululauluna se tunnetaan ni-mellä “En etsi valtaa loistoa”. Kuka on kir-joittanut nämä suomenkieliset sanat ? Sitäei ole vielä tähän päivään mennessä selvi-tetty.

Laulusta on sanottu, että se on yksi kau-neimmista joululauluista. Runoa on kutsut-tu eräänlaiseksi muunnelmaksi jouluevan-keliumista. Se on myös rukous siitä, ettäosaisimme ottaa joulun vastaan oikealla ta-valla ja että joulun sanoma ja joulurauhasaavuttaisivat jokaisen ihmisen säätyyn javarakkuuteen katsomatta. “Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana”.

Tapani MäkinenHelsinki

Kokoontuminen Los Bolichesin juna-asemalla klo 16.45.

Koe Malagan jouluvalotma 10.12.2012.Lähtö klo 17.00 renfe-junalla.

Ma 17.12.2012 retki mm.Ruten suklaatehtaanjoulusuklaita ihailemaan, maistamaanja ostamaan.

Jokainen ostaa menopaluulippunsa itse, opastus 2 €.

4

Pikon, Tuulan, Tuulin ja Ollin muistotilaisuus

Pastori Kaisa Salo piti kauniinmuistotilaisuuden

Helisevät lauloivat Martti Kilpeläisenjohdolla

5

Parisenkymmentä vuotta sitten tehtiin tut-kimus joululauluista. 1990-luvun taitteeseenmennessä oli maassamme julkaistu n. 2300joululaulua, joista vuosittaiseen käyttöönoli vakiintunut hieman yli 1%:n, n. 30 lau-lua. Vuoden 1990 jälkeen uusia joululaulujaon tullut paljon lisää. Joululauluista on jär-jestetty jopa sävellys- ja sanoituskilpailuja,mutta vain harva niistä kestää kilpailun van-hojen joululaulujen kanssa. Kilpailuun teh-dyt laulut tuntuvat usein “väkisin tehdyil-tä”. Uusien joululaulujen on vaikeata pääs-tä mukaan suosittujen listalle. Vanhat, tu-tut joululaulut ovat edelleen suosittuja. Nevanhat, joita aikoinaan jo lapsena lauloim-me.

Joitakin uusia joululauluja on tehty sekätunnetuille artisteille että kuoroille lauletta-viksi, mutta ne eivät ole jääneet koko kan-san lauluiksi. Koko kansan laulettavaksipääsi Kalervo “Kassu” Halosen “Sydämee-ni joulun teen”, johon Vexi Salmi teki sanat.Laulu kuultiin ensimmäisen kerran Vesa-Matti Loirin joululevyllä v. 1988.

Laulu suorastaan lumosi nuoret ja van-hat. Siinä yhdistyivät hyvän ja tunteikkaaniskelmän sekä kauniin joululaulun ominai-suudet. Kappaleesta tuli nopeasti niin joulu-konserttien kuin myös yhteislaulutilai-suuksien kestosuosikki. Kauneimmat joulu-laulut -tapahtuman yhteislauluvihkooniskelmänikkareiden Kassu Halosen ja VexiSalmen joululaululla oli hieman vaikeuksiapäästä mukaan, sillä “Rentun ruusun” jamonen muun “renkutuksen” tekijöitä ei osat-tu ottaa tosissaan.

Joskus1990-luvulla laulu pääsi mukaanlauluvihkoon eikä sitä ole sen jälkeen tar-vinnut ottaa pois.

Ilta-Sanomat järjesti vuonna 2005 kyse-

lyn, jossa piti vastata: “Mitkä joululaulutovat kaikkein rakkaimpia”? Yllättäen kilpai-lun ylivoimaiseksi ykköseksi nousi “Sydä-meeni joulun teen”, joka jätti taakseen sel-laiset klassikot kuten “Varpunen joulu-aamuna”, “Sylvian joululaulu” ja Adamin“Oi jouluyö”. Kymmenen suosituimmanjoululaulun listalla Kassu Halosen joululau-lu oli ainoa uusi joululaulu.

Miksi siis “Sydämeeni joulun teen” onniin suosittu? Onko siinä jotain tuttua?Muistatteko vielä lastenlaulun “Pikku maa-lari”? Laulakaapa “Sydämeeni joulun teen”“Pikku maalarin” nuotilla. Kahdessa ensim-mäisessä tahdissa sävelkulku on aivansama. Lastenlaulu on duurissa, mutta jou-lulaulu mollissa. Joululaulusta “Sydämeenijoulun teen” voi sanoa, että se on kansan-laulun tapainen, melodinen ja helppo op-pia. Unkarilaista säveltäjää ja kansanmusii-kin tutkijaa Zoltán Kodálya pyydettiin mää-rittelemään: “Mitä on kansanlaulu”? Kodályvastasi: “On parempi kysyä mitä kansa lau-laa”?

“Sydämeeni joulun teen” on laulu, jotakansa laulaa. Se on koko kansan laulaa.

Tapani Mäkinen

Sydämeeni joulun teen

Sydämeeni joulun teen kuultiin ensim-mäisen kerran Vesa-Matti Loirin joulu-

levyllä v. 1988.

6

Andalucian experiences -toimisto otti ke-väällä yhteyttä Suomelaan ja tarjosi meilleerityyppisiä elämysmatkoja. Syksyn ensim-mäiseksi kohteeksi valittiin vuohitila Casa-resin kylässä Crestellinan luonnonpuistonkupeessa.

Retkipäivänä 25.10.2012 satoi niin, ettämenomatkan maisemia ei huuruisten bussin-ikkunoiden takaa näkynyt. Perillä vuohi-tilalla meitä oli vastaanottamassa eläinlää-käri Luis sekä perhetilan juustomestari Juan.Tilalla on 450 vuohta, 2 paimenkoiraa, lam-paita ja jokunen porsas ja kaiken komenta-jana valtaisa pukki.

Tilan maidosta valmistetaan korkealuok-kaista vuohenjuustoa, jugurttia, saippuaa.Maitoa ei ole myynnissä. Tilalla on kaup-pa, joka on auki yleisölle joka päivä. Kau-passa myydään tilan omien juustojen lisäk-si alueen muita herkkuja kuten hilloja, hu-najaa, suklaata.

Tutustuimme perusteellisesti tilan tuotan-toon ja juustovalmistukseen. Karjasuojanpuolella jokainen halukas sai kokeilla käsin

lypsämistä. Aikamoista puristelua, muttaonnistuihan se!

Juustomestarimme Juan kertoi, että vuo-hi lypsää päivässä noin 2,5 l maitoa. Laa-dunvalvonta on tärkeällä sijalla tällä vuohi-tilalla, ja siksi heillä on töissä kokopäiväi-sesti eläinlääkäri. Maidosta otetaan luon-nollisesti laboratorionäytteet päivittäin.

Vuohitilan maito on erinomaista laadul-taan ja siitä tehty juusto maultaan aromikas-ta. Viime vuonna tila palkittiin Espanjan toi-seksi parhaana juustotilana, ja Andalucias-sa tuli ykköstila. Juuston ainutlaatuisenhyvä maku selittyy vuohen syömästä ra-vinnosta. Eläimet käyskentelevät päivät ul-kona Crestellinan luonnonpuistossa, jossaon puhdas, saasteeton kasvillisuus ja ruo-ho. Paimen ja paimenkoirat ovat välttämät-tömiä luonnossa, sillä samalla alueella liik-kuvat villisiat, ketut ja petolinnut.

Meitä varten oli lypsetty ja lämmitetty 36asteeseen 50 litraa vuohenmaitoa. LauriMatikaisen, 12 v, tehtävä oli kaataa seok-seen 20 ml juoksutinta. Seos jätettiin lepää-

mään tunniksi, ja sillä aikaa tu-tustuimme meijeriin ja lypsy-osastoon.

Irja Sädemaa toimi juuston-leikkaajana eli hänen tehtävä-nään oli vetää pystyviiltoja le-vänneeseen massaan erityisel-lä työkalulla. Seosta piti leikataniin kauan, että juusto erottuipieniksi helmenkokoisiksi ra-keiksi. Tästä raemassasta jokai-nen meistä sai tehdä oman juus-ton. Hera valutettiin pois ja jäl-jellä jäi kiinteä juusto, joka olisiherkutteluvalmista seuraavanapäivänä. Senkin kuulimme, että

Suomelan juustomestarit

Tilalla jokainen sai kokeilla omin käsin lypsämistä

7

suola lisätään vasta valmiiseen juustoonsiksi, että sioille ei kelpaa suolainen hera-maito, joka jää tuotannossa yli. Heraa eikoskaan päästetä valumaan luontoon, sillämaa halutaan pitää saasteettomana.

Tila valmistaa kolmea juustoa: quesofresco eli tuorejuustoa, semicurado eli 2-3kk kypsytettyä juustoa sekä curado eli 5 kkvanhaa juustoa. Juuston pinta sivelläänoliiviöljyllä. Tässä juustossa myös pinta onsyötävää. Tila ei käytä muovia eikä muita-

Heran valutusta

Tilalla oli myöskauppa, jossa olijuustoja ja monen-laista muutakinostettavaa.

kaan materiaaleja juustonkuoreksi.Vierailun lopuksi tilan nuori isäntä näytti

meille linkoamistaitojaan. Hän sinkautti ki-viä yli sadan metrin päähän tarkkaan osuma-kohtaan. Tässäkin lajissa kilpaillaan Anda-luciassa. Viime vuoden mestareita olivat ti-lan isäntä ja hänen veljensä.

Saimme paljon tietoa tällä retkellä jaluvattuja elämyksiä.

Tilan tiedot: Quesos sierra Crestellina,Ctra. Manilva-Gaucin, km 13,5 CASARES

Ulla Turtola teksti,kuvat Paavo Kivelä

8

Uusi Karjala-aiheinen kirjani Karjala Suomenja Venäjän välisissä suhteissa ja Carelia en lasrelaciones entre Finlandia y Rusia julkaistiin27. elokuuta 2012 Balder-salissa Helsingissä.

Koska kirja julkaistiin suomeksi ja espan-jaksi, olin 15.10.-24.10.2012 kirjan esittely-matkalla Espanjassa. Esittelytilaisuuksia jär-jestettiin Madridissa, Fuengirolassa jaCádizissa.

Miksi kirjoitat Karjalasta espanjaksi?Monet ovat kysyneet miksi kirjoitin Karja-

la-kirjani espanjaksi. Erityisen erikoisena onpidetty sitä, että kirjoitin kirjan sen ensin es-panjaksi, minkä jälkeen käänsin sen suomeksi.Myös sitä on ihmetelty, että maailmantalouttaja -historiaa ja Amerikkoja tutkinut kirjoittaanyt Karjalasta. Tämä jälkimmäinen johtuu kir-joittajan sukutaustan ja yleisen kiinnostuksenohella siitä, että Karjalan annektointi StalininNeuvostoliiton taholta oli laiton operaatio, jokavahingoitti sodissa kuolleitten ja haavoittunei-den ohella myös satoja tuhansia mailtaan poispakotettuja.

Koska olen aikaisempien tutkimuksieni jamuun toimintani puitteissa pyrkinyt puolus-tamaan kaltoin kohdeltuja ja myös mailtaanajettuja muualla maailmassa, pidin luontevanajatkona tukea tutkimuksen keinoin myös kal-toin koh-deltuja karjalaisia ja suomalaisia. Es-panjaksi kirjoittaminen johtui siitä, että olen1990-luvun alusta saakka tehnyt Pohjois- jaLatinalaiseen Amerikkaan ja etenkin Meksikoonliittyvää tutkimusta. Vuodesta 2004 lähtienolen tehnyt yhteistyötä espanjalaisen Cádizinyliopiston kanssa ja käynyt lähes vuosittainsiellä järjestetyissä nykyhistorian konferens-seissa. Vuoden 2009 konferenssin teema oli 20vuotta Berliinin muurin kaatumisesta ja mie-lestäni Karjala-aihe sopi teemaan oivallisesti.

Koska esitelmäni herätti kiinnostusta, pää-tin laajentaa sen espanjankieliseksi kirjaksi.Karjalasta on kirjoitettu esimerkiksi englanniksi,saksaksi ja ranskaksi, mutta ei käsittääksenikirjamuodossa espanjaksi. Miksen siis selven-

täisi Karjalan historiaa ja kysymystä siitä vähäntietäville ihmisille kielellä, jota ymmärtää noin500 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa.

Suomen Madridin - instituuttiMatkani alkoi Madridista ja ensimmäinen

kirjanesittely järjestettiin tiistaina 16.10. Suo-men Madridin instituutissa. Instituto Ibero-americano de Finlandia on yksi Suomen kuudes-tatoista ulkomailla toimivista kulttuuri- ja tiede-keskuksista. Sen toiminta kattaa Iberian niemi-maan ja Latinalaisen Amerikan ohella ne Afrikanja Aasian maat ja alueet, joissa puhutaan espanjaatai portugalia.

Málagan kautta FuengirolaanMatkani jatkui junalla Málagaan, josta alkoi

kiertomatkan Andalucia-osa. Tämä provinssi onsaanut nimensä vandaaleilta, joiden valtakaudenjälkeen alue oli islaminuskoisten maurien hallus-sa. Heidän vaikutuksensa näkyy yhä niin kult-tuurissa kuin arkkitehtuurissa.

Maurien yli 700-vuotinen valta Iberian niemi-maalla jatkui aina vuoteen 1492 saakka. Tällöinmonisatavuotinen takaisinvaltaaminen eli recon-quista päättyi katolisen kuningasparin, KastilianIsabelin ja Aragonin Fernandon alaisuudessatoteutettuun Gra-nadan valtaamiseen.

Málagassa nukutun yön jälkeen matkustin pai-kallisjunalla Fuengirolaan, jossa on jo pitkäänollut suuri suomalaissiirtokunta ja suomalaisillejuoksijasuuruuksille ja muille urheilijoille tuttuLos Pacos. Fuengirolassa järjestimme kaksikirjanesittelyä.

Hemingway BookshopEija ja Markku Vento ovat pitäneet tätä hy-

vin varustettua skandinaavista kirjakauppaa vuo-desta 2008 lähtien ja yli puolet sen asiakkaistaon suomalaisia.

Suomenkielisessä kaupunkilehdessä Fuengi-rola.fi julkaistiin 12.10. Markun kirjoittamakeskiaukeaman artikkeli “Yhdeksän tapaa saadaKarjala takaisin”, jossa kerrottiin kirjasta ja sentulevasta esittely tilaisuudesta. Tilaisuus järjes-tettiin Hemingway Bookshopissa torstaina 18.10.

Karjala-kirjan esittelymatka EspanjaanVtt, tutkimuspäällikkö Petri Minkkinen

9

ja Markun artikkeli varmastikin tuki sitä, ettäkirjasta kiinnostunutta väkeä oli runsaasti pai-kalla. Yleisö esitti aktiivisesti kysymyksiä jalopussa sain signeerata melkoisen määrän kirjo-ja, molemmilla kielillä.

La Asociación Finlandesa SuomelaTiedottaja Marjut Hurtig oli huomannut, että

olimme Markun kanssa sopineet kirjaesittelystäja pyysi minua esittelemään sitä seuraavana päi-vänä myös Suomelassa.

Suomelassa osallistujien keski-ikä oli korke-ampi mutta kysymyksiä ja kommentteja tuliehkä jopa enemmän kuin Heming-wayssa. Kai-ken kaikkiaan tilaisuus sujui erinomaisesti jaMarkku, jonka kyydissä olin Suomelaan tullut,palautti minut ystävällisesti lähtöpaikkaani ho-telli Las Rampasiin.

Cádiz, Euroopan vanhin kaupunkiMatkani jatkui bussilla Cádiziin ja samalla

Välimeren rannoilta Atlantin rannikolle. AsuinLas Cortes de Cádiz -hotellissa, jonka huoneetovat nimetyt tärkeän Cádizin liberaalin vuoden1812 perustuslain keskeisten laatijoiden mukaan.

Samoihin aikoihin kun Suomi NapoleonBona-parten ja Aleksanteri I:n sopimustenmukaisesti siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa,Napoleon joukkoineen valtasi Espanjan. Espan-jalaiset muistavat nämä ranskalaisten vastaisetsodat itsenäisyyssotana. Cádizin kaupunki oliainoa paikka, jota keisari Napoleonin joukot ei-vät vallanneet.

Olen melko varma siitä, että Asterix-sarjaku-vien tekijät saivat vaikutteen valloittamattomallegallialaiskylälleen Cádizista, koska Caesarinroomalaiset aikanaan valloittivat koko Gallian.

Foinikialaiset perustivat Cádizin noin 3000vuotta sitten ja sitä pidetään Euroopan vanhim-pana kaupunkina. Espanjan Amerikan valloi-tuksen jälkeen Cádiz oli Sevillan ohella kaupun-ki, jonka kautta Amerikan hopea ja kulta virtasiEurooppaan, mikä näkyy yhä kaupungin raken-nuskannassa.

La Asociación de Prensa de CádizKiertomatkani viimeinen kirjan esittely jär-

jestettiin maanantaina 22.10. Cádizin lehdistö-yhdistyksen salissa, joka sijaitsee keskeiselläkauppakadulla Calle Anchalla. Esitin kirjanitaustapaperin vuonna 2009 Cádizin yliopiston

nykyhistorian laitoksella etenkin la Asociaciónde Historia Actualin järjestämässä konferens-sissa. Nyt professorit Julio Pérez Serrano jaJoaquín Piñeiro Blanca sekä argentiinalainenväitöskirjan tekijä Mauro Rodríguez Peralta

järjestivät esittelytilaisuuden.Tilaisuudesta tiedotettiin yhdistyksen Geha

Blogissa ja päivälehti Diario de Cádiz julkaisisiitä ennakkojutun.

Karjalan asian edistäminen jatkuuEsittelymatka Espanjaan sujui oivallisesti.

Moni suomalainen sai lisätietoa ja monet Karja-la-kysymystä vähemmän tuntevat espanjalai-set pääsivät perehtymään asiaan. Tiedotusväli-neiden ja blogien välityksellä tietoa kirjasta le-visi laajasti, myös Latinalaisen Amerikan suun-taan.

Suomen Madridin instituutin tuki-yhdistyksen

(Asociación de Amigos del Instituto) ja He-mingway Bookshopin lisäksi kirjat ovat myyn-nissä muutamassa Madridin ja Cádizin kirja-kaupassa myös jatkossa.

Kiitän kaikkia esittelytilaisuuksien järjestä-jiä.

10

1.11.12 klo 9.30 Suomelan portilla otettiintavanomaisin seremonioin ryhmäkuvat LosPacosin kukkakasvihuoneille lähdettäessä.Melkein lähtökuopissa käsiteltiin hedelmi-en merkitys koristekasveilla granaattiomenaesimerkkinä, todettiin jakarandan syysku-kinta, nimettiin joitakin puutarhakasveja japohdiskeltiin palmukärsäkkään tuhoja. Ha-vaintolistaa kartutettiin Canteraskadun var-rella kasvavilla puilla, pensailla, köynnök-sillä ja rikkaruhoilla. Pian olimme Los Pacos-in Avenidalla ja presidentinpalmujen lähel-lä sijaitsevassa kohteessamme. Isäntä ava-si klo 10 jälkeen portit ja rouvakin ilmestyiennen pitkää kasvihuoneeseen, jossa olim-me jo vierailleet aikaisempinakin vuosina.

Luontopiiri kukkakasvihuoneilla

“Mucho travajo”, paljon työtä, toisteliisäntä esitellessään kylmiötä, jossa oli asi-akkaille toimitettavia kukkalaitteita myöshautajaisia varten. Tämäkin torstai oli taasyksi espanjalaisten pyhäpäivä ja nehänovat kukkakauppiaille työntäyteisiä.

Lajien opettelun ja valokuvaamisen lo-massa esittelin kuningasmagnolian, Mag-nolia grandiflora. Lajinimi grandifloramerkitsee isokukkaista. Sen hyvätuoksui-set kermanvalkoiset kukat voivatkin ollajopa 30 cm halkaisijaltaan. Sekä siitos- ettäkehälehtien määrä vaihtelee eikä kehä-lehdistö ole erikoistunut teriöksi ja verhiök-si. Mm. nämä ovat alkeellisia piirteitä.Magnoliakasveja pidetäänkin koppisieme-

Luontopiiriläisiä kasvihuoneessa kiemuraisten bambujen takana

11

nisten kukkakasvien alkeellisimpana nykyi-sin elossa olevana heimona. Kymmeniä mil-joonia vuosia sitten tertiäärikaudella niitäoli laajalti maapallolla, mm. Euroopassa,huippuvuorilla ja Grönlannissa, nyt vain Itä-Aasian ja Amerikan lämpimillä alueilla

Ystävällinen rouvan johdattelemana teim-me kierroksen myös hänen viihtyisässäkotipuutarhassaan, jossa oli uima-allas japaljon puutarhakasveja ja -keramiikkaa. Siel-lä kukki mm. eräs käpypalmulaji, Japanin-käpypalmu Cycas revoluta. Suomalaises-ta harhaan johtavasta nimestään huolimat-ta käpypalmut kuuluvat paljassiemenisiineli ovat läheisempää sukua havupuille kuinpalmuille. Ne ovat “eläviä fossiileja”, joi-den loistokausi oli jo yli 200 miljoonaa vuot-ta sitten ja joiden vanhimmat fossiilit ovatjo permikaudelta 240 miljoonan vuoden ta-kaa. Käpypalmuja ei ole Euroopassa luon-taisesti. Ne ovat siis tuontitavaraa. Niitäkasvatetaan Etelä-Euroopassa puutarhois-sa ja myös jättimäisissä ruukuissa pihoillaja kujanteilla.

Suosittelen käyntiä paikalla. On siellä mie-lenkiintoista nähtävää, kuvattavaa, ostet-tavaa ja ystävällinen isäntäväki.

Kiitos kaikille hauskasta retkestä! VM.

Käpypalmu onelävä fossiili

Puutarhakeramiikkaa

12

Maijaliisa Dieckmann:

Sigismund Virtanen Troijan sodassa

Miltä tarunhohtoinen Troijanäyttäisi tavallisen suomalai-sen koululaisen silmin?Sigismund Virtanen on nimestään huolimat-ta tavallinen 11-vuotias poika. Tai no, melkotavallinen, sillä aivan kaikilla ei ole aika-matkailuun vaadittavia taitoja.

Sigismund on tottunut kuulemaan histo-riahullun isänsä esitelmiä menneistä ajois-ta; nuorempana Sigismund usein nukahti,vähän vanhempana hän huomasi pystyvän-sä siirtymään aikaan, josta isä parhaillaankertoi. Kymmenen vuotta täytettyään Sigis-mund oli jo ehtinyt käydä tervehtimässämonia historian merkkihenkilöitä.

Huimapäinen seikkailu alkaa, kun Virtas-ten perhe matkustaa Kreikkaan ja Sigismundlöytää itsensä keskeltä jumalten juonitte-luista alkanutta Troijan sotaa. Sigismund tu-tustuu orjaksi siepattuun palveluspoikaan,Arikseen. Yhdessä ystävykset pääsevät to-

distamaan Troijan kaupungin tarunhoh-toista valloitusta.

Porvoossa asuva Maijaliisa Dieckmannjulkaisi esikoisteoksensa (Pakene luosta-riin, WSOY) vuonna 1977. Opettajan työn-sä ohessa ja siitä eläkkeelle jäätyään Dieck-mann on kirjoittanut viitisenkymmentä kir-jaa lapsille ja nuorille. Hänen kynästään onsyntynyt myös lukuisia tietokirjoja, kuun-nelmia ja näytelmiä. Dieckmann tunnetaanerityisesti historiallisista nuortenromaa-neistaan. Hänet on palkittu mm. Topelius-palkinnolla vuonna 2003. Sigismund Vir-tanen Troijan sodassa aloittaa uuden, ala-asteikäisille lukijoille suunnatun historial-lisen seikkailusarjan, joka sivistää ja viih-dyttää.

Mainio joululahjaidea lapsille ja aikuisillekin

13

Työssä oppiminen Suomelassa alkaa ollaohi ja meidän on aika vaihtaa maisemaa ta-kaisin koti Suomeen. Lokakuun alussa saa-puessamme Fuengirolaan jokaista meitä tie-tysti jännitti ja mietimme, mitä tästä oikeintulee ja miten pärjäämme. Opettajamme TaijaPakarinen KSAO:sta oli viikon kanssammeFuengirolassa ja auttoi meidät alkuun.Työharjoittelu on ollut osaltamme todellaantoisaa. Olemme tutustuneet moniin uu-siin ja samalla upeisiin ihmisiin sekä saa-neet paljon lisää opettavaisia ja kultaisiamuistoja. Olemme saaneet tulevaan lähi-hoitajatyöhömme liittyen paljon uusia ko-kemuksia: mm. toimintapiirien vetäminen,hoitopäivät erilaisineen hoitoineen jamittauksineen sekä antoisat ja opettavai-set kotikäynnit. Myös keittiöhommat tuli-vat tutuiksi.

Ihastuimme Andalusialaiseen luontoon,ihmisiin, kulttuuriin ja tietysti ruokaan. Mat-kalaukut ja me lähdemme hiukan paina-vimpina takaisin koti-Suomeen. Oli myösihanaa huomata, miten koko Suomelan po-rukka otti meidät ilolla ja lämmöllä vastaantoimintaansa ja jaksoi pitää meistä huolta.Jo ensimmäisestä päivästä tuli sellainen olo,

että kuulumme porukkaan mukaan. On ollut kunnia saada kuulla ihmisten

kertovan omaa elämäntarinaansa, kiitos sii-tä tuhannesti!

On aikamme kiittää koko Suomelan väkeä,ja erityiskiitos loistavalle ohjaajallemmeSirpalle! Monet hyvät neuvot ja vinkit elä-mään ja Espanjan kulttuuriin liittyen olem-me saaneet häneltä. Erityisesti Malagan jaMijaksen retket ja tapaskurssi jäivät mie-leemme.

Suuri kiitos myös aina niin avuliaalle,auttavaiselle, sympaattiselle ja hyväntuuli-selle sali-isännälle Reinolle! Olet saanutpäiväämme auringon paistetta sateenkinalla.

Kiitos myös Ullalle, joka on ahkerasti jak-sanut tsempata meitä espanjan kielen opis-keluun. Olemme kehittyneet kielellisestipaljon näiden viikkojen aikana.

Haluamme kiittää myös opiskelutoverei-tamme tuesta, avusta ja antoisasta seuras-ta. Tämän harjoittelun me kaikki kolme tu-lemme muistamaan aina.

Lähihoitajaopiskelijat KouvolastaSaara, Heli ja Matilda.

Työharjoittelijoina Suomelassa

14

Raija ja minä päätimme hankkia alennusliputjunamatkoille. Kävimme siis MalagassaMaria Zambranon juna-asemalla. Hetiaseman porttien ulkopuolella on lippumyy-mälä, josta ne kortit saa ostettua. Alennusmyönnetään 60 vuotta täyttäneille. Henki-löllisyyden ja iän joutuu siellä osoittamaanjokopassilla tai henkilökortilla, muitavaatimuksia kortin saamiseksi ei ole.Itse tämä Tarjeta Dorada on keltainenpahvikortti, joka maksoi 5,15 e. Kortti onvuoden voimassa. Sillä saa junalipuistaalennuksia seuraavasti: maanantaista tors-aihin saa 40 % alennusta, perjantaistasunnuntaihin 25% (http://www.renfe.com/EN/viajeros/tarifas/tarjeta_dorada.html).Ostimme saman tien kulman takaa isostamyymälästä junaliput Madridiin. Täysi hintakahden hengen edestakaisista matkoista

olisi ollut 4 x 89,40 = 357,60 mutta saimmeliput hintaan 249,90. Matkapäivät olivatsunnuntai ja keskiviikko, joten saimmealennusta su 25% ja ke 40%. Lisäksi meniprovisio.Tarjeta Doradalla saa saman verran alen-nusta myös Fuengirolan paikallisjunassa.Lippua ostaessa täytyy valita vaihtoehtoAdult T. Dorada. Lisäksi täytyy syöttääDorada-kortin numero (9 numeroa). Vainyhden lipun voi ostaa kerrallaan, ilmeisestituon Dorada-numeron syöttämisen vuoksi.

Pelkät ryhmäalennukset näyttäsivät olevan15 %. (http://www.renfe.com/EN/viajeros/tarifas/grupos.html).Tässä oli vähän tietoa, jos muillakin olisitarvetta junalla matkustamiseen.

Vesa Lindström

Gold card / Tarjeta Dorada

Meil turkkulaisil on annettukaks lahja jota tarttis käyttämahrollisimman paljo. Ne onhuumori ja miälikuvitus.Miälikuvitus korvaa sen, mitäemme ole ja huumori auttameit hyväksymän sen mitäme ollaan.

Turkulaissii tuumailui!

15

Kuukausi on takana ja elämä on asettunut uo-miinsa uudessa asuinpaikassamme OneonetwoResidence´ssä. Paikka ei ole oikeasti meille täy-sin uusi, sillä vietimme tässä samassa yhtiössäkeväällä kolme viimeistä viikkoa home-evakossa.Yhtiöön kuuluu 8 kaksikerroksista taloa, jossakussakin on neljä identtistä asuntoa. Kaksi al-haalla ja kaksi ylhäällä ja muuri ympäröi aluet-ta. Kaikissa kämpissä on ison olohuoneen jakeittiötilan lisäksi kaksi makuuhuonetta, kaksitoiletti-kylppäriä ja neliöitä hieman alle sata.Yhtiön omistaa ruotsalainen kaveri, joka vuok-raa asuntoja mutta ei myy niitä. Omistajan kan-sallisuudesta johtuen vuokralla on ruotsalaisiaaika paljon. Meillä on heidän lisäkseen naapu-reina venäläisiä, englantilaisia ja sekapareja, jois-sa emäntä on täkäläistä rotua. Paikka on pari-sen kilometriä entisestä vuokratalostamme ete-lään eli poispäin keskustasta.

Meillä on asunto yläkerrassa, josta voi ihaillavaikka yhtiön uima-allasta keskellä hyvin hoi-dettua pihaa. Olen aina sanonut, että herras-mies ei alle +28 asteisessa vedessä ui. Samoinolen ollut sitä mieltä, että siasta saa helpomminhieromalla poliisin kuin minusta uimarin muttanyt joutuu hieman ottamaan takaisin. Ilmeisestiveden lämpö täyttää kriteerin, sillä käymmekumpikin uimassa pari-kolme kertaa päivässäja altaassa matkaa kertyy satoja metrejä. Puhunsiis itsestäni. E-L on aina ollut himouimari jaläväyttää helposti päivässä kilometrin poikki.Hän kulkee nykyisin paikallisissa uintipiireissänimellä Thaimaan Norppa. Ei riitä, että miehi-nen itsetuntoni on kovilla hänen uintimatkansatakia vaan myös nopeuden vuoksi. Siinä missäitse polskin, pärskin ja mökellän sikanautaa(rintauinnin muoto) parisataa metriä, hän ui tyy-likkäästi samassa ajassa neljäsataa.

Pitkän pohdinnan tuloksena olen päätynytsiihen että syy on kellukkeissa. Naisilla on kak-si luontaista kelluketta nopeuttamassa menoa.Ja jos miehillä on kellukkeet, ne ovat väärässäpäässä ja liian pienet.

Paikallisen suomalaisen yhdistyksen parissaaikaa on kulunut yllättävän paljon. Saimme ke-sän ja syksyn aikana uudistettua kotisivumme.Kurkistapa www.huahininseudun-suomalaiset.fi

Ohjelman runkona ovat kielten opiskelu jaliikuntaan liittyvät asiat. Se, että mies pysty-metsästä ryhtyy kotisivujen ylläpitäjäksi (alanihmiset kutsuvat moderaattoriksi) on kyllä pie-ni ihme. Mutta ilmeisesti tässäkin tapauksessapätee se keväinen vanha totuus: sokeitten val-takunnassa yksisilmäinen on kuningas. Yllättä-vän paljon aikaa on vienyt tapahtumakalenteriinsisällön etsiminen, kyselyihin vastaaminen, si-vujen päivitykset ja roskapostin putsaaminen.Kun taito ei riitä, joutuu oppimaan ajan kanssakantapään kautta. Sivustolle tulee vielä lisä-materiaalia kuten oma palsta paikalliseen asu-miseen ja juridiikkaan liittyvissä asioissa. Meil-lä kun on yhdistyksessä suomalainen asiantun-tija omasta takaa.

Marraskuisen Isänpäivän kunniaksi laitan lo-puksi Viisi Sääntöä, joilla mies saavuttaa onnel-lisen elämän. Ne ovat nähtävissä Russel J. Lars-enin hautakivessä Loganissa, Utahissa.

1. On tärkeää. että miehellä on vaimo, jokaauttaa kotona, keittää, siivoaa ja käy töissä. 2.On tärkeää, että miehellä on nainen, joka saamiehen nauramaan. 3. On tärkeää, että sinullaon nainen, johon voi luottaa ja joka ei valehtele.4. On tärkeää, että miehellä on nainen, joka onhyvä vuoteessa ja pitää siitä. 5. On todella, TO-DELLA tärkeää, että nämä neljä naista eivät tunnetoisiaan tai saatat päätyä kuolleena tänne... ku-ten minäkin.

Juha Hallenberg

Hua Hinin syksynkuulumisia

16

...meinaan se talvi! 25.10. illalla käydessäninukkumaan näytti lämpömittari jo pysytte-levän nollan paikkeilla, mutta maa oli vihre-ää eikä liukkaudesta tietoakaan. Aamulla kunsilmäni aukaisin, ihmettelin ensimmäiseksivaloisuutta. Sitten kurkistin ikkunasta janäky oli kovasti talvinen. Yön aikana oli tul-lut lunta kymmenisen senttiä. Olihan se kau-nista, kun kaikki oli valkoisena. Lumentuloajatkui koko päivän ja näkymä oli sitten yllä-olevan kaltainen.

Pitihän sitä pihalle mennä, vaimon komen-nuksesta kaupoissa oli käytävä ja monillamuilla tärkeillä asioilla. Oli oikein jännittä-vää lähteä liikkeelle. Talvikengät oli vielä va-rastossa ja pitkiä kalsareitakaan ei oltu vieläotettu esille. Varpaita paleli ja muutenkin olikylmä. Jännitystä riitti myös kun auton otintallista. Alla oli huonohkot kesärenkaat,kuinkas sitä olisi kukaan osannut aavistaa,että Suomeen tulee talvi ja lunta...

Kaupungilla päästiin käymään, eikä kola-

reitakaan sattunut, mutta kyllä meno enem-män muistutti Ristomatti Ratian tanssia. Ko-vasti nöyränä piti ajaa rengasliikkeeseen,josko saisi lähiaikoina vähän pitävämmätpyörät alle. Sekin homma onnistui ilman suu-rempaa riitelyä ja uhkailua, ja nyt on jo mu-kavampaa ajaa, kun jarrutusmatka lyheni 100metristä kymmeneen metriin...

Viimeistään silloin tuli mieleen ystävätEspanjassa, Fuengirolan sulat tiet, aurinkoja lämpö, vaikka ei siellä nyt hellettä olisi-kaan. Vielä me nähdään!

Näin toivoo Hätäaputoimittaja

Se sitten tuli taas...

17

Suomelan viikko-ohjelmaMaanantai 09.00 - 12.00 Hopeasepät + lasikorut Suomela

12.00 - 15.00 Toimisto ja kirjasto Girasol12.00 - 13.00 Tennis MailapelikeskusC. Cantera12.15 - 13.00 Keppijumppa Cantera-puisto14.00 - 15.00 Espanjaa, Fantástico 1 Suomela15.00 - 16.00 Fantástico 2 Suomela16.00 - 17.00 Fantástico 3 Suomela17.00 - 18.00 Fantástico 4 Suomela16.00 - 18.00 Mölkky Cantera-puisto18.15 - 19.00 Äijäjumppa Suomela19.15 - 21.00 Soitinryhmä Suomela

Tiistai 08.45 - 09.45 iVenga! Espanjan alkeita Suomela10.00 - 11.00 Venyttely 1 Suomela11.15 – 12.30Tietokone tutuksi

ennakkoilm. toimistolla Suomela13.15 - 15.15 Kirjallisuuspiiri Suomela15.30 - 17.00 Virikepiiri Suomela

Keskiviikko 09.15 – 10.00Keppijumppa Cantera-puisto09.30 - 13.00 Tilkkupiiri Suomela12.00 - 15.00 Toimisto ja kirjasto Girasol13.10 – 16.00Hoidot ja mittaukset Suomela14.00 - 16.15 Lounas á la Suomela Suomela16.15 - 16.30 Viikkotiedotukset Suomela16.30 - Teemailta Suomela

Torstai 09.30 - 11.30 Luontopiiri kk:n 1. ja 3. to Suomelan portilta09.30 - 11.30 Käsityökahvila Suomela12.00 - 13.30 Jooga Suomela14.00 - 15.45 Helisevät Suomela15.15 - 17.30 Ohjelmaryhmä Suomela18.00 - 20.00 Kameraseura kk:n 2. ja 4. to Suomela18.00 Golf-kerhon kokous kk:n 1. to Suomela

Perjantai 8.30 – 9.30 Venyttely 2 Suomela09.30 - 15.00 Taideseura Suomela12.00 - 14.00 Espanjan keskusteluryhmä G:n uima-altaalla15.15 – 16.15Soft-jumppa Suomela16.30 – 17.30iVenga! Suomela17.30 - 19.30 Aurinkorannikon Veteraanit, kk:n viim. peSuomela19.30 - 21.30 Karaoke Suomela

Lauantai 09.20 – 10.05Zumba Suomela18.00 - 20.00 Yhteislauluilta Suomela

Sunnuntai 09.00 - Mijas-kävely lähtö Girasolin yläkulmalta15.00 - 17.00 Ohjelmaryhmä Suomela18.00 - 21.00 Tanssi-ilta, elävä musiikki, 3e Suomela

18

Joulukuun kuukausiohjelmaLA 1.12. klo 18-20 YhteislauluiltaSU 2.12. klo 18-21 Tanssi-ilta, Pikkis & kumpp. 3eMA 3.12. klo 12-15 Toimisto ja kirjasto avoinnaKE 5.12. klo 12-15 Toimisto ja kirjasto

klo 14 Lounas á la Suomelaklo 16.15 omat tiedotuksetklo 16.30 Teemaillassa Erja Hautala ja Seniorien hyvinvointi

TO 6.12. klo 09 ITSENÄISYYSPÄIVÄN LIPUNNOSTO Girasolin altaallaklo 12.30 Juhlajumalanpalvelus Palacio de la Paz´ssaklo 14 ITSENÄISYYSJUHLA Palacio de la Paz´ssa

Pe 7.12. klo 19.30 KaraokeLA 8.12. klo 18-20 YhteislauluiltaSU 9.12. klo 12 Perinteiset ANNANMARKKINA T Suomelassa

klo 18-21 Tanssi-ilta, Pikkis & kumpp. 3eMA 10.12. klo 12-15 Toimisto ja kirjasto avoinna

klo 17 Junalla Malagaan jouluvaloja ihastelemaanKE 12.12. klo 12-15 Toimisto ja kirjasto

klo 14-16 Lounas á la Suomelaklo 16.15 Omat tiedotuksetklo 16.30 Teemaillassa Tri Tolonen ja ravintolisät

TO 13.12. klo 9.30 Luontopiiriklo 18-20 Kameraseura

PE 14.12. klo 19.30 KaraokeLA 15.12. klo 18-20 Yhteislauluilta, kauneimmat joululaulutSU 16.12. klo 18-21 Syyskauden päättäjäistanssit, Pikkis ja Nikkis, 3 eMA 17.12. klo 9 Jouluretki Ruteen suklaatehtaalle ym.MA 24.12. klo 14 Perinteinen, runsas, JOULULOUNAS Suomelassa, 20 eMA 31.12. klo 21 Vapaamuotoinen Uuden Vuoden vastaanotto Suomelassa

Kevätkausi alkaa maanantaina 7.1.2013 klo 9.

Lisäyksistä ja muutoksista ilmoitetaan teemailloissa, kotisivuilla, ilmoitustauluilla, SE- jaFuengirola.fi-lehdissä sekä facebookissa.Jäseneksi voit liittyä Suomelan toimistossa tai teemailloissa.25€:n kausi- (1.7.–30.6.) ja 10€ kk-jäsenmaksulla voit osallistua ryhmiimme.

Jouluiloa sekäonnea vuodelle 2013!

19

Asociación Finlandesa Suomela

HALLITUS 2012 – 2013Seppo Järvinen Puheenjohtaja 635 728 246

seponselkasauna@suomi24.fiMarjut Hurtig tiedottaja 629 029 570Päivi Nummenmaa sihteeri 619 570 832

paivi.nummenmaa@luukku.comSirpaeliina Muurinen kirjanpitäjä 657 414 965

sirpaeliina@gmail.comAsta Kuorttinen rahastonhoitaja 693 781 049

astakuorttinen@hotmail.comHilkka Suorajärvi ja kirjastoSeppo Suorajärvi pappila@luukku.com 681 174 455Reino Savolainen sali-isäntä 693 825 760

reinosavolainen@suomi24.fiOlavi Turunen henkilöstöasiat 634 309 741

olliboy3@gmail.com

Suomelan toimisto 952 660 721Suomelan fax 952 660 697Suomelan sähköposti suomela@suomela.infoSuomelan kotisivut www.suomela.info

TOIMINT A- JA HARRASTUSPIIRITBaari Sinna Matikainen 622 292 967Espanjan kieli Tiina Lindén 670 671 483

tina.linden@telefonica.netEspanjan keskusteluryhmä Elena Vergara 658 814 033Golf-kerho Kari Hyttinen 693 780 578

Tapani Saarentola 664 672 111suomelangolf@gmail.com

Helisevät -kuoro Martti Kilpeläinen 609 115 245Hopeasepät Waltter Pirttivaara 652 539 840Harjoittelijoitten ohjaus, venyttely,tietokone tutuksi Sirpa Ruhanen 660 150 440Jooga Tiina Tuurna 693 712 417Kameraseura Ilkka Vainio-Mattila

ilkka.vm@pp.inet.fiKaraoke, yhteislaulu Tauno Aaltonen 634 363 500Kirjallisuuspiiri Kaija Tyyskä 693 481 606Kuvataide Eero Paakkunainen 652 296 959Käsityökahvila, matkat, iVenga! Ulla Turtola 645 059 708Lasikorut Maaret Rantapelkonen 634 351 157Luontopiiri Veikko Makkonen 649 226 712Mijas -kävely Olavi Silventoinen 952 664 257Ohjelmaryhmä, soft -jumppa Raija Ihanainen 687 313 193Suomelan Sanomat, toimitus Marjut Hurtig

marjut.hurtig@gmail.comtaitto RistoTuulensuu risto.tuulensuu@gmail.comTilkkupiiri Liisa Turtiainen 952 468 860Veteraanijaosto Vesa Tuominen 636 635 154

20

TärkeitäpuhelinnumeroitaYleinen hätänumero 112Poliisin hätänumero 092Rikosilmoitus 902 102 112Palokunta 080Ambulanssi 061

Suomelan sali:Camino de la Cantera 49, Los PacosToimisto ja kirjasto:Calle Las Vinas 54, Edif. Girasol,E-29640 FuengirolaToimisto ja kirjasto ovat avoinnama ja ke klo 12-15

maanantaisinvuosi 201210.12.

vuosi 201314.01.28.01.11.02.25.02.

Pelit alkavat klo 12.30Suomelan golf kerho

Suomelan golf kerhon kilpailupäivät

11.03.25.03.08.04.

suomelangolf@gmail.com

Suomelan jäsenmaksun25e/toimintakausi(1.7.-30.6.) tai 10e/kk

voi maksaa myös pankkiin tilille: ES11 3058 0822 7327 2002 2492(sähköisesti maksettaessa ilman välilyöntejä)

BIC SWIFT-koodi: CCRIES2A ja pankki on Cajamar FuengirolaMaksajan nimi ja jäsennumero tulee merkitä selkeästi. Uuden jäsenkortin,

missä on Golf-kerhon jäsenkortti mukana, saa Suomelan toimistolta.

Itsenäisyyspäivän LIPUNNOSTOTILAISUUSGirasolin altaalla 6.12.2012 klo 9

ITSENÄISYYSJUHLA Palacio de la Paz´ssa klo 12.30. Lippuja mm.Suomelasta 12 €, ovelta 15 €

Perinteiset ANNANMARKKINA T Suomelassa su 9.12.2012 klo 12.Jouluherkkuja, käsitöitä ym.

Harrastuspiirit lopettavat syyskauden toimintansa ma 17.12. minkä jälkeensali on keittiön käytössä

JOULUATERIA Suomelassa aattona 24.12.2012 klo 14Suomelan KEVÄTKAUSI alkaa ma 7.1.2013