JEP-hankkeen loppuraportti

1

1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

JEP Pedagoginen muutos ‒ juonneopetuksen implementointi -hankkeen (JEP-hanke)

lähtökohtana on ollut kehittää opetussuunnitelmia osaamispohjaisiksi ja paremmin

työelämäyhteyksiä sekä muuta TKI-toimintaa tukevaksi ja tätä kautta rakentaa koulutustamme

entistä paremmin työelämää palvelevaa osaamista tuottavaksi. Tämä lähtökohta tukee sekä EU:n

laajuista että valtakunnallista kehityssuuntausta, joten se on Vaasan ammattikorkeakoulun

(VAMK) ja alueellisen kehityksen sekä valtakunnallisen yhteistyön kannalta ollut erittäin

onnistunut lähtökohta. JEP-hankkeen päätavoite nousi muutosten vakiinnuttamisen tarpeista.

Vakiinnuttamisen keinoina on käytetty nimeämistä, virallistamista ja vahvistamista. VAMK:n

edellinen mittavampi opetussuunnitelmiin tehty uudistus liittyi ECTS-laatusertifikaatin

mukaiseen opintojen mitoitukseen: tällöin ammattikorkeakoulukentällä siirryttiin opintoviikoista

opintopisteisiin. VAMK:ssa opintopisteisiin siirryttiin lukuvuonna 2005–2006. Tässä yhteydessä

useimmilla koulutusaloilla tehtiin myös oppiaineiden ydinainesanalyysi (Must Know, Should

Know & Nice to Know), johon liittyi opintojen alussa edellytettävän osaamistason (vaadittavien

edeltävien opintojen) määrittely.

Laajemman opetussuunnitelmien (OPS) rakenteellisen kehityksen suunnittelu aloitettiin

lukuvuonna 2006‒2007, jolloin lähdettiin pohtimaan OPS-mallin uudistamista vastaamaan

toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön kautta tuleviin Bolognan prosessin toteutukseen liittyviin

korkea-asteen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen ja toisaalta työelämän osaamistarpeiden

haasteisiin. Näistä lähtökohdista määritelty JEP-hankkeen tavoite on ollut, että uudistetut

JuonneOPS-mallin mukaiset opetussuunnitelmat mahdollistavat myös rakenteellisesti

nykyaikaisen ja entistä työelämä- sekä opiskelijalähtöisemmän opetuksen toteuttamisen

ammattikorkeakoulussamme.

1.1. Tavoitteet

JEP-hankkeen hankesuunnitelman mukaisena päätavoitteena on ollut JuonneOPS-mallin

jalkautus kaikille toimialoille ja TKI-toiminnan entistä vahvempi integrointi opetukseen.

JuonneOPS:n perusideana ovat olleet laajat osaamisperustaiset kokonaisuudet eli juonteet, joiden

toteutukset pyritään järjestämään sopivissa osissa siten, että opintojen edistyminen mahdollistuu.

Ohjeistuksessa on painotettu sitä, että opintotukeen liittyvä opintojen seuranta ja sen asettamat

rajat on huomioitava vuosisuunnittelussa. Lisäksi tavoitteena on ollut OPS-taulukoiden

julkaisutavan ja opintojaksokuvausten sisällön kehittäminen siten, että kompetenssit, vuositeema

ja osaamistavoitteet saadaan näkyviin. Voidaan siis puhua kompetenssi- tai osaamisperustaisesta

kuvaustavasta. Varsinainen OPS-kehitystyö on tehty opetusaloilla tiimeissä; projektin tavoitteena

oli koulutusten, mallien sekä muiden tukitoimenpiteiden kautta edistää JuonneOPS:ien

jalkautusta, auttaa tiimejä suunnitteluprosessissa sekä edistää TKI-toiminnan integrointia

opetukseen. Tavoitteena oli myös levittää projektin tuloksia muihin Vaasan oppilaitoksiin sekä

korkeakouluihin.

2

Päätavoitteiden osalta hanke on onnistunut hyvin, joten voidaan todeta, että päätavoitteiden

asettaminen on onnistunut erittäin hyvin. Juonneopetuksen käyttöönotto ja opetussuunnitelmien

uudistaminen ovat tapahtuneet rinnakkain, ja tähän liittyvien tavoitteiden osalta on päästy hyviin

tuloksiin, vaikkakin opetussuunnitelmauudistuksen aikataulua on jouduttu muokkaamaan pariin

otteeseen. Kaikilla toimialoilla on ollut nuorisoasteen koulutuksessa käytössä uuden mallin

mukainen Juonneopetussuunnitelma (JuonneOPS) jo syksystä 2010 alkaen. Kaikilla aloilla on

myös toteutettu koulutusohjelman yleisten ja alakohtaisten kompetenssien analyysi sekä

määritelty vuositeemat.

Syksyn 2010 aikana päivitetty julkaisujärjestelmä on toiminut hyvin, ja kaikki tiedot ovat

saatavilla myös julkisen verkon puolella. Opetussuunnitelmatasolla (JuonneOPS-taulukot) kaikki

alat ovat pysyneet melko hyvin vuosikellon mukaisessa aikataulussa myös vuonna 2011, vaikka

joillakin aloilla on ollut viivettä opintojaksokuvausten ajantasaistamisessa JuonneOPS:n

mukaisiksi. Aikuiskoulutuksen osalta JuonneOPS:eihin siirtyminen on myös pääosin toteutunut,

mutta osalla koulutusohjelmista aikuispuolen JuonneOPS noudattaa nuorisoasteen kanssa samaa

pohjaa, joten tältä osin tavoitteena ollut aikuisopiskelijoiden erityistarpeet huomioiva erillinen

aikuisOPS ei toteudu. Erikoistumisopintojen sekä ylempien amk-tutkintojen osalta julkaisutapa ei

kaikilta osin noudata perustutkintojen JuonneOPS-mallia, mutta todettakoon, että niissäkin

työelämä- ja opiskelijalähtöisyys toteutuvat, sillä niiden OPS:ien osalta suunnittelu on ollut jo

aiemmin vahvasti työelämän tarpeisiin perustuvaa.

1.2. Kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet VAMK:n päätoimiset opettajat. Aloittaneita opettajia oli

hankkeen tulostavoitteena 150: toteuma hankkeen lopussa on 142. Välillisinä kohderyhminä

olivat VAMK:n muu henkilöstö sekä alueen muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten henkilöstö.

Lähtökohtaa ja tavoitteita ajatellen tämä kohderyhmärajaus oli onnistunut. JEP-hankkeessa

toteutetut koulutukset ja tukitoimet on kohdistettu ensisijaisesti pääkohderyhmälle, joka jatkaa

myös hankkeen jälkeen tiimeissä oman opetusalansa käytännön kehittämistyötä. Välillisten

kohderyhmien edustajille on tarjottu mahdollisuutta osallistua koulutuksiin ja he ovat olleet

ensisijaisena kohderyhmänä hyviä käytänteitä levitettäessä. Koulutuksiin ja seminaareihin

liittyen tavoitteet on ylitetty. Opetussuunnitelmien kehittäminen hyödyttää pitkällä tähtäyksellä

myös opiskelijoita ja alueen työelämää, mutta nämä sidosryhmät eivät ole hankkeen varsinaisia

kohderyhmiä.

3

2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Hankkeen toteutti kokonaan Vaasan amk, osatoteuttajia tai alihankintaa ei ole ollut. Opetuksen

kehittämisen näkökulmasta tämä on ollut hyvä ratkaisu, kun kyseessä oli näin laaja

kehittämishanke, jossa uudistettiin opetussuunnitelmien rakenne, pedagoginen malli sekä

kehitettiin voimakkaasti myös opetus- ja arviointimenetelmiä. TKI-toiminnan integraation ja

työelämäyhteyksien lisäämisen kautta mukaan on tullut myös muita yhteistyökumppaneita, mutta

nämä tahot eivät ole toteuttajia, eikä mukaan tulevia yrityksiä/organisaatioita näin ollen ollut

valittu etukäteen. Suunnitteluvaiheessa oli mietitty joitakin mahdollisia yhteistyötahoja kuten

alueellisia kehittämisorganisaatioita, mutta näiltä osin suunnitelma ei toteutunut vaan

yhteistyöverkosto muodostui hankkeen kuluessa.

2.1. JEP-hankkeen toteutus

JEP-hanke alkoi lokakuussa 2008. Syksyn 2008 aikana laadittiin hankkeen yksityiskohtaisempi

toimintasuunnitelma ja tiedotettiin hankkeesta kattavasti koko henkilöstölle alkaen

johtoryhmästä. Opetuksen kehittämisryhmän kokouksessa 8.9.2009 vahvistettiin JuonneOPS:ien

yleisohje, joka sisälsi JuonneOPS-kehityksen suuntaviivat. Samaan aikaan uuteen JuonneOPS-

malliin siirtymisen aikataulu vahvistettiin seuraavasti: kaikkien syksyllä 2010 alkaneiden

koulutusohjelmien uudistetut JuonneOPS-taulukot tuli olla valmiina 31.10.2009 mennessä ja

taulukoiden rakenteellinen viimeistely sekä koodituksen päivitys 15.12.2009 mennessä.

Aikataulun vahvistaminen tapahtui samassa yhteydessä, kun opetusjohtajan ylläpitämä

koulutusprosessin mukainen OPS-vuosikello päivitettiin kokonaisuudessaan.

Heti hankkeen alussa tehtiin myös kielten ja projektien integraatiomallit juonnetiimien työn

avuksi. Vuoden 2009 aikana opetusaloilla toteutettiin JuonneOPS:t nuorisoasteelle: parilla alalla

viimeistely oli tuolloin vielä kesken ja poikkesi näin hieman alun perin sovitusta aikataulusta.

Kevään 2009 aikana tehtiin JuonneOPS-rakenteiden ja osaamiskuvausten julkaisuun liittyvää

määrittelyä, ja niiden HTML-julkaisuun liittyvää koodausta toteutti määräaikainen ICT-

suunnittelija yhteistyössä projektipäällikön kanssa.

Yritysyhteistyön ja projektioppimisen uusien toimintamallien pilotointi alkoi joillakin

koulutusaloilla (mm. tietojenkäsittely) vahvasti jo lukuvuonna 2008–2009. Vuoden 2010

(erityisesti kevään) pääpaino oli JEP-hankkeen kannalta JuonneOPS-mallin,

opintojaksokuvauksen muodon ja HTML-julkaisutavan viimeistelyssä sekä opettajatiimien

näkökulmasta sisältöjen tuottamisessa. Opettajille ja osastonjohtajille tarjottiin tukea MOSS-

ympäristön käyttöön koulutusten ja vierihoitojen kautta (MOSS = Microsoft Office SharePoint

Server).

4

JEP-hankkeen elinkaaren kannalta lukuvuosi 2010–2011 oli viimeinen täysi toimintavuosi.

Hankkeen viimeisen neljänneksen (6‒9/2011) päätavoitteena oli hankkeessa luotujen mallien ja

syntyneiden hyvien käytänteiden jalkautus osaksi normaalitoimintaa. Tavoitteena oli myös

jalkauttaa kehitettyjen uusien toimintatapojen jatkokehitys VAMK:n toimijoille siten, että

hankkeen tulokset jäävät elämään myös varsinaisen hankekauden jälkeen. Nämä tavoitteet

toteutettiin mm. uudistetun pedagogisen ohjelman jalkautuksen kautta sekä sopimalla

jatkovastuut, tästä tarkemmin luvussa 9.

Opetussuunnitelmien laajemman rakenteellisen uudistamisen myötä VAMK:ssa päivitettiin

myös vuotuinen OPS-prosessi, joka kuuluu VAMK:ssa toimialajohtajien vastuulle. OPS-

prosessin uudistaminen on osa VAMK:n laajempaa toimintajärjestelmän kehittämistä. OPS-

kehitys on jatkuvaa ja pidemmän tähtäyksen suunnittelua ajatellen OPS-kehitys kulkeekin

enemmän spiraalina kuin sulkeutuvina kehinä. Kun OPS-taulukko on julkaistu, alkaa toteutus- ja

seurantavaihe. Mikäli koulutusohjelman sisäisessä arvioinnissa, saadussa opiskelija- ja

työelämäpalautteessa tai muuta kautta tulee signaaleja muutostarpeille, OPS tarkistetaan ja

päivitetään tarvittaessa vastaamaan havaittuja uusia osaamistarpeita. Joissakin tapauksissa

toteutustason muutokset riittävät mutta laajemmat, esimerkiksi ammatillisen osaamisen

vaatimusten muutokseen liittyvät kehittämiskohteet vaativat OPS:n rakenteen uudistamista.

Pääsääntöisesti OPS-päivitykset koskevat seuraavaa ko. koulutusohjelmassa aloittavaa

opiskelijaryhmää, mutta joissakin tapauksissa OPS:a voidaan päivittää myös käynnissä olevien

opiskelijaryhmien osalta.

2.1.1 Osaamispohjaisen opetussuunnitelmamallin ja OPS-tietojärjestelmän

rinnakkainen uudistaminen

JuonneOPS-mallin ja OPS-tietojärjestelmän kehittäminen on toteutettu rinnakkain. VAMK:n

OPS-tietojärjestelmä rakentuu pitkälle Microsoftin MOSS-palvelimen toimintojen kautta. OPS-

mallin kehittämisen suunnittelu alkoi jo lukuvuonna 2006–2007. Keväällä 2008 asetettiin OPS-

kehitystyön tavoitteet ja syksyllä 2008 lähdettiin kehittämään JuonneOPS-mallia JEP-hankkeen

johdolla opetuksen kehittämistyöryhmässä. Tässä vaiheessa esille nousi OPS-tietojärjestelmän

päivitystarve, sillä vanha järjestelmä ei tukenut osaamispohjaista julkaisutapaa. OPS-

tietojärjestelmän uudistus aloitettiin opetuksen kehittämisyksikön, JEP-hankkeen ja ICT-

palveluiden sekä opintoasiain henkilöstöstä kootun ryhmän tiimityönä. Tässä vaiheessa

selviteltiin myös mahdollisuuksia ostaa tarvittavia OPS-työkaluja, mutta VAMK:ssa päädyttiin

räätälöimään omiin tarpeisiin sopiva ratkaisu jo käytössä olevien tai silloin suunnitteilla olleiden

järjestelmien varaan.

5

Tietojärjestelmäpalveluiden toimijat loivat MOSS-palvelimelle OPS-taulukoiden ja

opintojaksokuvausten työstämiseen ja tallentamiseen soveltuvan käyttöliittymän. OPS:t

tallennetaan excel-taulukoihin ja muut tiedot, kuten opintojaksokuvaukset, puolestaan MOSS:n

listoille. Näin opintojaksokuvauksiin saadaan osaamispohjaiseen kuvaustapaan tarvittavia tietoja,

joita ei ollut mahdollista tallentaa aiempaan järjestelmään. Tietojärjestelmäpäällikkö oli myös

aktiivisesti mukana luomassa JuonneOPS-mallin taulukkopohjaa yhdessä

pilottikoulutusohjelman (tietojenkäsittely) osastonjohtajan kanssa. Lisäksi lähdettiin

rakentamaan OPSWeb-ohjelmistoa, jonka avulla hoidetaan OPS-taulukoiden ja muiden OPS-

tietojen HTML-pohjainen julkaisu sekä OPS:ien virhetarkistus. Tämän jälkeen määrityksiä on

tarkennettu yhdessä opetusalan toimijoiden ja tukipalveluiden kanssa. JEP-hankkeen puitteissa

pääpaino on ollut mallintamisessa, koulutuksessa ja tukipalveluissa. Viimeisimpänä vaiheena

syksyllä 2010 alkoi Seinäjoen amk:n kanssa yhteistyönä toteutettava opintojaksokuvauksen

uudistaminen vastaamaan ECTS-laatusertifikaatin vaatimuksia. Tässä yhteistyössä hyödynnettiin

JEP-hankkeessa tuotettuja malleja (JuonneOPS:eihin liittyvä opintojaksokuvaus ja niiden

julkaisujärjestelmä). OPS-tietojärjestelmän rakenteesta on tehty myös kaavio (kuvio 1), josta

käyvät ilmi VAMK:n OPS-tietojärjestelmän pääelementit tietojen ylläpidosta julkaisuun ja

opintorekisteriin saakka. Kuviossa on myös esitetty yksinkertaistettuna OPS-tietojen ylläpidon

vastuutahot (osastonjohtaja, opettajatiimi ja opettaja).

Kuvio 1.VAMK:n OPS-tietojärjestelmä

6

OPSWeb-järjestelmä tarkistaa automaattisesti, että tiedot Winhassa ja MOSS:ssa ovat yhtenevät.

Jos esimerkiksi opintojakson koodi on sama niin Winhassa, OPS-taulukossa kuin

opintojaksokuvauksessakin, mutta jossakin niistä laajuus poikkeaa, tulee raportille siitä

virheilmoitus. OPSWeb-järjestelmä raportoi myös mahdollisista puutteista OPS-taulukossa,

vuositeemoissa, koulutusohjelmakuvauksessa, kompetensseissa ja opintojaksokuvauksissa.

2.1.2. Koulutukset ja seminaarit

JEP-hankkeessa toteutettiin kevään 2009 aikana MOSS-, Moodle- ja Connect Pro -ohjelmien

koulutuksia sekä tiimityökoulutus. Learning in Networks 2009 (LIN09) -seminaari järjestettiin

12.5.2009 Tritonian oppimiskeskuksen ja JEP-hankkeen yhteistyönä. Teema oli

verkkoyhteisöjen käyttäjät tulevaisuuden työntekijöinä. Seminaarin pääpuhuja Viktoria Waldin

avasi kuulijoille näkökulmia ns. diginatiivien maailmaan, ja workshopeissa esiteltiin vaasalaisten

korkeakouluopettajien sulautuvia ja virtuaalisia toteutusesimerkkejä. Viimeinen luento-osuus

toteutettiin verkkoluentona, esiintyjänä Leena Vainio HAMK:sta aiheenaan autenttinen

oppiminen verkkoympäristöissä. LIN09-seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistui

myös työelämän edustajia.

Projektihallinnan ja projektioppimisen teemapäivä järjestettiin 21.8.2009 Technobothniassa.

Teemapäivän aiheita olivat projektioppiminen VAMK:ssa, SCRUM-menetelmä

pähkinänkuoressa sekä ePeda-, PLE- ja LbD -mallien esittely. Toisen rinnakkaisworkshopin

aiheena oli IT-pajatoiminnan esittely. Pidempi SCRUM-valmennuspäivä pidettiin tiistaina

15.9.2009 ja siihen osallistui myös yritysyhteistyökumppanin edustaja. OPS-tietojärjestelmiin

liittyviä MOSS-opastuksia järjestettiin yhdessä tietojärjestelmäpäällikön kanssa osastonjohtajille

syksyllä 2009 esimerkiksi lokakuun opetuksen kehittämistyöryhmän kokouksen yhteydessä,

lisäksi ohjausta ja neuvontaa on annettu sähköpostitse ja puhelimitse pitkin syksyä.

Marraskuussa 2009 järjestettiin myös Second Life opetuksessa -infotilaisuus, jossa esiteltiin

VAMK:n Second Life -ympäristöä ja sinne tehtyjä opetuspilotteja.

Kielten ja ammattiaineiden integraatioon keskittynyt CLIL-seminaari (CLIL= Content and

Language Integrated Learning) järjestettiin 17.–18.3.2010 yhteistyössä konetekniikan osaston ja

kielten opettajien kanssa. Samassa yhteydessä järjestettiin CLIL-seminaarin kanssa rinnakkainen

SOME-workshop (SOME= Sosiaalinen media) 18.3.2010, jossa kouluttajana toimi Esko Lius.

Maaliskuun 2010 lopussa järjestettiin myös erittäin positiivista palautetta saanut Ideapakka-

opetusmenetelmäkoulutus, ja kevään aikana toteutettiin MOSS-käyttökoulutusta osastonjohtajille

ja opettajille niin osasto- ja tiimikohtaisina ryhmäkoulutuksina kuin yksilöllisenä vierihoitona.

Alakohtaiset AHOT-workshopit pidettiin 19.–20.5.2010 JEP-hankkeen ja valtakunnallisen

AHOT korkeakouluissa -hankkeen yhteistyönä, lisäksi järjestettiin toukokuussa Moodle-työpajat

(alkeet ja edistynyt käyttö).

7

Kesäkuussa (4.6.2010) vuorossa oli Second Life- ja JEP -hankkeiden yhteinen webinaari, jossa

yhdistettiin onnistuneesti kahden eri verkkotyövälineen käyttö siten, että webinaariin oli

mahdollista osallistua sekä Adobe ConnectPron (ACP) että Second Lifen kautta, ja myös

kommunikaatio toimi molempien väylien käyttäjille. Esimerkiksi Second Lifen kautta

osallistuneiden avatarit (virtuaalihahmot) näkyivät ACP:n osallistujalistalla niminä ja he

pystyivät myös osallistumaan keskusteluun pikaviestimen (chat) kautta.

Syksy 2010 aloitettiin MOSS-käyttökoulutuksilla, jotka järjestettiin osastoittain elokuussa 2010

opettajien yleisen ICT-koulutuksen yhteydessä. Tästä puolenpäivän mittaisten koulutuspakettien

sarjasta vastasi JEP-hankkeen puolesta hankkeen ICT-suunnittelija Janne Saarela ja yleisten ICT-

valmiuksien osalta VAMK:n ICT-lehtori Pekka Liedes.

Syksyn 2010 päätapahtuma oli !NNO WEEK 2010, joka toteutettiin viikolla 38 useamman

hankkeen yhteistyönä. Tavoitteena oli rahoittajankin toiveiden mukaisesti hankkeiden välisen

yhteistyön tiivistäminen. JEP-hankkeen projektipäällikkö toimi !NNO WEEK:n

suunnitteluryhmän koordinoijana ja vastasi lisäksi hankkeen tavoitteiden puitteissa järjestettävien

osioiden suunnittelusta ja toteutuksesta. 23.9. järjestetty Lisa Sounion luento teemasta

”Yrittäjyys ja luovuus” oli yksi hankkeen kohderyhmille suunnatuista koulutuksista. Samana

päivänä käynnistyneen opiskelijoiden diilikisan tavoitteena oli puolestaan vastata opettaja-

opiskelija-työelämäyhteistyön kehittämisen tavoitteisiin tuomalla tempauksen muodossa case-

pohjaista oppimista tutuksi sekä opettajille, opiskelijoille että työelämäyhteistyökumppaneille.

Tämä palveli myös hankkeen tavoitteissa mainittuja Yritysklinikan uusien tuotekorttien

kehittämisen tavoitteita, sillä tuotekortteja on JuonneOPS:ien uudistuksen myötä syntynyt ja

case-pohjaisen oppimisen tutuksi tekeminen madaltaa kaikkien osapuolten kynnystä ottaa uusia

kortteja käyttöön. !NNO WEEK 2010 -tapahtuma järjestettiin syksyllä 2010 ensimmäistä kertaa,

mutta tavoitteena oli jatkaa samalla peruskonseptilla useampana vuotena peräkkäin

(tulevaisuusnäkökulmasta lisää luvussa 9). Vuoden 2010 teemaksi valikoitui ”Yrittäjyys ja

liiketoimintaosaaminen”, sillä siihen aiheeseen liittyviä hankkeita oli käynnissä useita. Ideointia

koordinoineen JEP-hankkeen kannalta se on ollut yksi tavoitteita ohjaavista pääteemoista, sillä

”Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen” on yksi JuonneOPS:ien kaikkia aloja läpileikkaavista

yleisistä työelämäkompetensseista ja myös yksi VAMK:n uudistettujen strategisten

koulutuslinjausten painotuksista.

8

!NNO WEEK 2010 -pilotin sisältö lyhyesti

Ma 20.9. klo 9‒12 Vaasa World Café. Pilottiworkshop VAMK:n kansainvälisille vieraille.

Kutsuvierastilaisuus. (Vastuuhenkilö: Jukka Rautio/Minä Osaan -hanke)

Ti 21.9. klo 10.15–12.00 Yrittäjämäinen toiminta ja onnistumisen mahdollisuus – yrittäjän

näkökulmasta. Kohderyhmä: SoTe-alan opiskelijat. (Vastuuhenkilö: Kaisa Lehtimäki/SaTaVa-

hanke)

Ke 22.9. klo 12.30‒17.00 Jakten på innovationsfrön ‒ Löydä jyvä innovaatioille -seminaari

(Vastuuhenkilöt: Jukka Rautio/Minä osaan -hanke sekä Malin Wälitalo/Leader-hanke)

To 23.9. klo 12‒14 Lisa Sounion luento, teemoina muun muassa ”Luovuus: Onko sitä meillä

jokaisella?”, ”Luova ajattelu kasvun lähteenä” ja ”Yrittäjyys: pienikin on suurta ‒ rohkeus ja

näkemyksellisyys” (Vastuuhenkilö: Mira Pihlaja/JEP-hanke)

VAMK:n diilikisa opiskelijoille 23.‒24.9. Mukana kisatiimien lisäksi case-yrityksiä ja muita

yhteistyökumppaneita sekä kisatiimejä arvioineita opettajia. Paikka: Rewell Center.

(Vastuuhenkilö: Mira Pihlaja/JEP-hanke)

Opiskelijoiden diilikisa pähkinänkuoressa

Karsinnassa kymmenen opiskelijaryhmää mitteli asiakashankintaan ja sissimarkkinointiin

liittyvissä, vaasalaisilta yrittäjiltä saaduissa tehtävissä. Sissimarkkinoinnissa hyödynnetään usein

epätyypillisiä mutta ketteriä, edullisia ja tuloksellisia markkinoinnin keinoja. Finaaliin

nousseiden kolmen tiimin finaalitehtävänä oli suunnitella ja esitellä VAMK:n

opiskelijamarkkinointiin soveltuva idea, joka on sissimarkkinoinnin keinoilla toteutettavissa.

Kisan voitti Skåter Girls, jonka karsintatehtävänä oli houkutella asiakkaita hyödyntämään

vaateliike Karisman tarjous. Lainaus saadusta työelämäpalautteesta Karisman casen osalta:

- Tiimin asenne oli energinen, ideoita suorastaan pursusi. Ja mikä parasta, tytöt onnistuivat tavoitteessa eli myimme

kampanjatuotetta jopa yli odotusten, kertoo tyytyväinen Carola Svahn-Salomäki Karismasta.

- Skåter Girlseja kisan aikana sparrasi mainostoimisto Onen Jarmo Glader. Hänelle tiimiläiset tunnustivat

suurimman haasteen olevan esiintyminen ja kontaktin ottaminen ihmisiin. Mietimme, miten olosuhteet ja tunteet

käännettäisiin vahvuudeksi. Alun heikkoudesta tulikin tiimin vahvuus ja uskon, että tiimi voitti juuri innostuneen

esiintymisensä vuoksi, Jarmo Glader totesi.

Karsintakierroksen case-tehtävien arviointiin osallistui tiimejä seurailleita opettajia, joiden

palautteista tehtiin kooste tuomariston päätöksenteon tueksi. Tiimien arvioinnissa oleellisena

osana oli saavutettujen määrällisten tulosten (myynti kappaleina ja rahana, palautuneet flyerit

sekä muut kontaktit) lisäksi tiimin toiminta asiakastilanteissa.

9

Kaikki kisatiimit saivat sanallista palautetta yhteisesti karsintatulosten julkistamisen yhteydessä,

mutta palautteista kävi ilmi, että erityisesti karsiutuneet tiimit olisivat toivoneet

yksityiskohtaisempaa, esimerkiksi kirjallista palautetta. Finaalipäivän aikataulu oli finalisteille

hektinen, sillä he saivat finaalitehtävän tietoonsa aamulla, ja ideointiin sekä esityksen

valmisteluun jäi aikaa vain kolmisen tuntia.

!NNO WEEK -konseptilla (!W-konsepti) oltiin myös mukana Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi

2010–2011 -kilpailussa, jonka finaali järjestettiin 16. –17.5.2011 Tampereella. VAMK:n

kilpailuehdotus sisälsi tiivistelmän edellä mainituista !W-konseptin rakenteista ja toteutuksen

pääkohdista. Kilpailuesityksemme runko rakennettiin toteuttajatiimin yhteistyönä prezi-

esitykseksi. Varsinaisesta esityksestä vastasivat JEP-hankkeen työntekijät Mira Pihlaja ja Janne

Saarela. Kaikki finaaliin osallistuneet 11 kilpailuehdotusta esiteltiin ensin “suljetuin ovin”

maanantaina arviointiraadille. Tiistain aluksi kukin kilpailuehdotus sai minuuttikierroksella

esittäytymismahdollisuuden. Finaaliin päässeiden kuuden kilpailuehdotuksen esitykset pidettiin

yleisötilaisuudessa tiistaina, jonka jälkeen arviointiraati valitsi voittajan. VAMK:n

kilpailuehdotus ei päässyt finaaliin, mutta siellä oli vastaavan tyyppisistä ehdotuksista yksi:

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun innovaatiokuukausi, joka oli toteutettu 5‒10 viikon

mittaisina opintojaksoina jo yksitoista kertaa eri ryhmille.

JEP-hankkeen vuoden 2011 päätavoitteena oli uusien toimintamallien jalkautus. Koulutusten

osalta tämä tarkoitti keskittymistä pedagogisiin koulutuksiin ja hyvien käytänteiden jakoon.

Pedagoginen innovointipäivä (PedaInno-päivä) järjestettiin maaliskuussa 2011, siihen osallistui

pedagogisen työryhmän jäsenten lisäksi pedagogisesta kehityksestä kiinnostuneita opettajia

kaikilta VAMK:n toimialoilta sekä oppimiskeskuksen pedagogi.

Pedagogista koulutusta tarjottiin myös kesäkuussa, silloin vuorossa oli dialogisen opetuksen

koulutus Lassi Pruukin vetämänä. Elokuussa 2011 järjestettiin sulautuviin opetusmenetelmiin

keskittynyt koulutustilaisuus, jonka pääteemana olivat VAMK:n sisäisten hyvien käytänteiden ja

uusien opetusmenetelmien esittely. Päätösseminaari järjestettiin 13.9.2011 ja sen teemoina olivat

hankkeen tulosten eli lähinnä mallien ja toimintatapojen esittelyn lisäksi osaamislähtöiset

arviointimenetelmät sekä innovointityökalut. Vuoden 2011 koulutuksiin ja seminaareihin

osallistui yhteensä 60 henkilöä ja tiedotustilaisuudessa oli paikalla yli 100 henkilöä. Kuten alla

olevista taulukoista 1 & 2 voidaan todeta, koulutusten ja seminaarien osalta tavoitteet on ylitetty

reilusti.

10

Taulukko 1. Kooste koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneista

Koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneet Hlöä

10-12/2008 0

1-6/2009 118

7-12/2009 51

1-6/2010 166

7-12/2010 228

1-6/2011 32

7-9/2011 43

Yhteensä 638

Taulukko 2. Kooste koulutusten ja seminaarien tavoitteista ja toteumasta

Tilaisuuksien lukumäärä Koulutukset Seminaarit

10-12/2008 0 0

1-6/2009 8 1

7-12/2009 4

1-6/2010 4 2

7-12/2010 2 0

1-6/2011 2 0

7-9/2011 1 1

Yhteensä 21 4

Tavoite 12 3

Toteuma% 175 133,333333

11

2.2. Yhteistyö ja verkostoituminen

Yhteisöllisen viestinnän näkökulmasta tarkasteltuna JEP-hankkeen verkosto on kehittynyt

KLUM-mallin mukaiseksi. KLUM-mallissa verkoston eri toimijatyyppit on lajiteltu seuraavasti:

keskeiset, läheiset, uudet ja muut. JEP-hankkeen keskeisiä toimijoita ovat olleet

projektityöntekijät ja opetuksen kehittämisyksikkö, JEP-hankkeen ohjausryhmä sekä VAMK:n

johtoryhmä. Läheisiä toimijoita puolestaan ovat olleet opetusalojen osastonjohtajat ja JEP:n

yhteistyöhankkeiden toimijat sekä aktiivisesti kehityksessä mukana olevat opettajatiimit.

Hankkeen kannalta uusia toimijoita puolestaan ovat olleet uudet opettajat ja työelämäkumppanit.

Kategoria muut pitää sisällään toisten ammattikorkeakoulujen hankkeita, VAMK:n muita

tukipalveluyksiköitä, Vaasan korkeakoulukonsortion toimijoita sekä muun muassa

tiedotusvälineitä ja muita verkostoja. Yhteisöllisen viestinnän näkökulmasta tarkasteltuna JEP-

hankkeen verkosto on kehittynyt kuvion 2 mukaiseksi. Pallojen määrä ei vastaa todellista

kontaktien lukumäärää, mutta niiden koon ja määrän avulla olen pyrkinyt kuvaamaan verkoston

eri toimijatyyppien (keskeiset, läheiset, uudet ja muut) suhteellista määrää todellisuudessa.

JEP-hankkeen verkosto

Keskeiset

Läheiset

Uudet

Muut

Kahden suuntainen viestintä (tiedotuksen lisäksi vuorovaikutus)Yhden suuntainen viestintä (tiedotus & markkinointi)

Kuvio 2. JEP-hankkeen verkosto yhteisöllisen viestinnän näkökulmasta.

VAMK:n toimijoiden sisäinen yhteistyö eri toimialojen, opetusalojen ja aineryhmien välillä oli

yhtenä edellytyksenä hankkeen päätavoitteiden toteutumiselle ja sen osalta esimerkiksi kielten ja

ammattiaineiden integraatiossa on pilotoitu uusia yhteistoimintamalleja muuan muassa matkailun

ja konetekniikan koulutusohjelmissa.

12

Yrittäjyyden integrointi kaikkien alojen JuonneOPS:eihin on myös ollut tavoitteena, sillä

yrittäjyyskasvatus ja liiketoimintaosaamisen edistäminen ovat yksi VAMK:n profiilialueista.

Tällä saralla on tehty hankkeen alusta lähtien yhteistyötä VAMK:n eri hanke- ja TKI-toimijoiden

kanssa (muun muassa Minä osaan -hanke, SaTaVa, Yritysklinikka ja ICT-paja). JEP-hankkeen

puitteissa aloitettiin entistä vahvempi yhteistyön tiivistäminen yrittäjyyteen ja yritystoimintaan

liittyvien muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa syksyllä 2009. Yhteistyötä on tehty muiden

Vaasan alueen korkeakoulujen kanssa sekä muiden opetuksen kehittämiseen sekä

työelämäyhteyksien parantamisen kenttään kuuluvien hankkeiden kanssa myös valtakunnallisella

tasolla. Toteutuneita yhteistyön muotoja ovat muun muassa Tritonian oppimiskeskuksen ja JEP-

hankkeen yhteinen Learning in Networks -seminaari 12.5.2009. Vuoden 2009 aikana alkoi myös

yhteistyö muiden vastaavien aihepiirien hankkeiden kanssa sekä osaamispohjaisten OPS:ien

uudistuksessa aktiivisten ammattikorkeakoulujen benchmarking (muun muassa RAMK, Laurea,

Haaga-Helia).

Valtakunnallisella tasolla projektityöntekijät ovat olleet mukana esimerkiksi

virtuaalikorkeakouluyhteistyössä, Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja

tunnustamisen (AHOT) kehitystyössä sekä Vaasan tasolla korkeakoulukonsortioyhteistyössä.

Hankkeen alussa projektin työntekijät osallistuivat myös aktiivisesti rakennerahastokoulutuksiin

ja -tilaisuuksiin, joissa jaettiin parhaita käytänteitä eri hanketoimijoiden näkökulmista.

Erityisesti hankkeen alussa työelämäyhteistyön tiivistyminen tapahtui opetusaloilla, ei suoraan

hankkeen toimintana. Kaikki toimialat ovatkin tehneet JuonneOPS-uudistusta yhteistyössä

työelämän kanssa siten, että koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat, joissa työelämän edustajat

ovat mukana, ovat olleet mukana JuonneOPS-kehitystyön eri vaiheissa. Joillakin aloilla on myös

tehty laajempaa alakohtaista yhteistyötä osaamistarpeiden tunnistamisessa, esimerkiksi

konetekniikan osastolla on kysytty valmistuneilta insinööreiltä sekä työnantajilta tyypillisimpiä

koneinsinöörin työtehtäviä erityisesti Vaasan alueella, ja tätä tietoa on hyödynnetty erityisesti

syventävien ammatillisten opintojen uudistamisessa.

Vuonna 2010 JEP-hankkeen yritysyhteistyö on painottunut !NNO WEEK -tapahtumaan sekä

toimialoilla Yritysklinikan kautta tulleisiin toimeksiantoihin, jotka liittyvät uusiin juonteiden

myötä syntyneisiin tuotekortteihin. Yhteistyötä on tehty vuonna 2010 tiiviisti myös muiden

hankkeiden (esimerkiksi valtakunnallinen AHOT korkeakouluissa -hanke, SaTaVa ja Minä

Osaan sekä Leader-hanke) sekä Business Factoryn, Yritysklinikan ja Yri-tiimin toimijoiden

kanssa. Projektipäällikkö ja ICT-suunnittelija aloittivat sisäisen auditoinnin valmistelut

yhteistyössä VAMK:n laatutiimin kanssa jo loppuvuodesta 2010. Sisäinen auditointi toteutettiin

vuoden 2011 helmikuussa ja aiheena olivat JuonneOPS:t. Vuonna 2011 hankkeen ja VAMK:n

opetusalan toimijoiden välinen yhteistyö on painottunut tulosten jalkautuksen suunnitteluun ja

sen toteuttamiseen.

13

2.2.1 Työnjako

JEP-hankkeeseen oli budjetoitu suunnitteluvaiheessa vuotuinen henkilöstötarve siten, että

projektipäällikön osuus oli 100 % ja lisäksi oli projektiassistentin nimikkeellä varattu puolikas

vuosityöaika. Hankkeen alussa projektityöntekijöitä oli kaksi: projektipäällikkö ja

projektikoordinaattori. Sisäinen työnjako suunniteltiin siten, että projektipäällikkö vastasi

toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta, toimenpideseurannasta ja hankkeen viestinnästä.

Projektikoordinaattori puolestaan vastasi pääosin hallinnoinnista kuten ESR-raportoinnista,

talouden seurannasta ja avusti muissa hankkeen toimenpiteissä muun muassa viestinnässä.

Hankkeen edetessä nousi esiin tarve ICT-osaamisen vahvistamiselle hankkeen toiminnassa.

Tämän vuoksi hankkeelle palkattiin ensin lyhytaikainen ICT-suunnittelija ja vuoden 2010 alusta

pidempiaikainen 45 %:n työkuormalla. Tämä oli mahdollista, kun projektikoordinaattorin

osuutta supistettiin ja osa hallinnoinnista siirtyi projektipäällikölle.

JEP-hankkeen sisäinen työnjako vuosien 2010–2011 osalta on toiminut siten, että koordinaattori

vastasi talouden seurannasta ja juoksevista hallinnollisista asioista. ESR-raportointi hoidettiin

hankekoordinaattorin ja projektipäällikön yhteistyönä. Kokousten osalta ICT-suunnittelija on

tarvittaessa sijaistanut hankekoordinaattoria muun muassa JEP:n ohjausryhmän kokousten

sihteerinä. Hankkeen työntekijät, erityisesti ICT-suunnittelija ja projektipäällikkö, ovat toimineet

tiiminä tiiviissä yhteistyössä. Vastuut ovat painottuneet siten, että ICT-suunnittelijalla on ollut

päävastuu OPS-tietojärjestelmään liittyvistä koulutuksista ja tukitoimista. Hän on myös toiminut

yhdyshenkilönä tietojärjestelmäpalveluihin päin. Projektipäällikkö puolestaan on vastannut

muiden koulutusten ja tilaisuuksien järjestelyistä, mallien ja ohjeiden tuottamisesta sekä

viestinnästä. ICT-suunnittelijalla on ollut myös tärkeä avustava rooli viestinnässä erityisesti

graafisella puolella muun muassa markkinointimateriaalin tuottamisessa. Työnjako on ollut

mielestämme toimiva ja erityisesti virallisen projektihallinnoinnin ja ICT-tuen vastuiden

hajauttaminen on parantanut hankkeen aikaisten tukitoimenpiteiden laatua.

JEP-hankkeen sisäinen ohjausryhmä on koostunut VAMK:n sisäisistä eri toimialojen

asiantuntijoista ja sen puheenjohtajana on toiminut opetusjohtaja. Ulkoiseen ohjausryhmään on

kuulunut sisäisen ohjausryhmän jäsenten lisäksi rahoittajan ja omistajan edustajat. Hankkeen

alussa rahoittajan edustajana oli Länsi-Suomen lääninhallituksesta ja omistajatahon edustajana

Vaasan apulaiskaupunginjohtaja. Vuoden 2010 alusta lähtien rahoittajan edustaja oli Pohjanmaan

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ja lisäksi viimeisiin kokouksiin kutsuttiin

työelämän edustajaksi Vaasan yrittäjät ry:n toimitusjohtaja korvaamaan organisatoristen

muutosten vuoksi ohjausryhmästä pois jäänyttä Vaasan kaupungin edustajaa. Sisäisen

ohjausryhmän rooli on ollut erittäin merkittävä hankkeen kannalta: se on toiminut enemmän

kehittämistä tukevana projektiryhmänä kuin pelkkänä toimintaa ohjaavana ja arvioivana

virallisena ohjausryhmänä.

14

2.2.2 Kansainvälinen yhteistyö

JEP-hankkeen tavoitteissa ei ollut suoria kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä tavoitteita, mutta

kansainvälistä yhteistyötä on tehty seminaarien ja kotikansainvälistymisen kautta. Kevään 2009

LIN09-seminaarin ohjelma oli kolmikielinen siten, että osa esityksistä oli suomeksi, pääluento ja

yksi workshop englanniksi ja osa muista esityksistä myös ruotsiksi. CLIL-seminaari keväällä

2010 oli kansainvälinen ja se järjestettiin samaan aikaan vuotuisen International Days -

tapahtuman kanssa. Lisäksi projektipäällikkö ja kohderyhmän edustajat ovat osallistuneet

hankesuunnitelman mukaisesti soveltuviin kansainvälisiin seminaareihin. Projektipäällikkö

osallistui myös Wienin projektivieraiden (Quality of Curricula Project) vierailuun syyskuussa

2010. FH Campus Wienistä vierailulla kävivät Ruth Zach (Project Coordinator), Daniela Janko

(Head of Quality Management) sekä Susanna Boldrino (Strategy development, organizational

structure and organization chart). Kesäkuussa 2011 projektipäällikkö ja ICT-suunnittelija

esittelivät hankkeen tuloksia kansainvälisessä EUNIS-konferenssissa, liitteenä JEP-hankkeen

posterin näköisversio (Liite 1). Opetusjohtaja Raijaliisa Laakkonen on lisäksi levittänyt tietoa

JEP-hankkeesta erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa opetuksen kehittämisyksikön toiminnan

puitteissa.

15

3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

JEP-hankkeen kokonaisviestinnässä on noudatettu yhteisöllisen viestinnän periaatteita. Tiedotus-

ja markkinointisuunnitelma (TiMa-suunnitelma) laadittiin puoleksi vuodeksi kerrallaan sisältäen

kohteet, kanavat, vastuut ja tavoitteena olevan viestin sekä toteumaseurannan. Suunnitelman

laadinnassa oli pohjana rakennerahastot.fi -sivustolla oleva mallipohja, jota räätälöitiin JEP-

hankkeen tarpeisiin VAMK:n tiedotus- ja markkinointipäällikön kanssa. Puolivuosittaisten

TiMa-suunnitelmien laadinnassa noudateltiin melko pitkälle hankekirjoittamisen

suunnitelmamallin periaatteita, vaikka kyseinen malli ei ollut käytössä vielä hankkeen alussa.

JEP-hankkeen TiMa-suunnitelmat ovat kulkeneet käsi kädessä saman ajanjakson

toimintasuunnitelmien kanssa ja ne ovat sisältäneet niin sähköisiä tiedotteita, verkkouutisia,

lehtiartikkeleita kuin perinteisiä painotuotteitakin. TiMa-suunnitelmissa on myös mietitty

valmiiksi, ketkä osallistuvat tarvittavien tekstien kirjoittamiseen. Kirjallisen viestinnän

(sähköinen ja perinteinen) lisäksi niihin on koottu myös tiedotustilaisuudet ja muut viestinnän

elementit.Viestinnän toteutus on sujunut pääosin suunnitellulla tavalla ja lähes kaikki

suunnitellut VAMK:n sisäiset tiedotus- ja markkinointitoimet ovat toteutuneet ajallaan ja

suunnitellun mukaisesti. Ulkoisista TiMa-toimenpiteistä suunniteltuja lehtiartikkeleita ei

toteutettu hankkeen alussa, sillä haluttiin odottaa, että koulutusohjelmissa otetaan JuonneOPS:t

käyttöön, ennen kuin lähdetään tekemään lehdistötiedotteita ja artikkeleita. Koko VAMK:n

markkinoinnissa JEP-hankkeen tuottama kehitys on otettu huomioon erinomaisesti ja

projektipäällikön sekä VAMK:n TiMa-tiimin yhteystyö on sujunut erinomaisesti.

Hankkeen eteneminen ja välitulokset on otettu huomioon myös opiskelijarekrytoinnissa ja

rekrytoinnin vastuuhenkilöstöä on pidetty ajan tasalla koko hankkeen ajan. Hankkeen

päätösvaiheessa, viimeisten yhdeksän kuukauden aikana (1.1.2011–30.9.2011) tiedotuksellinen

päätavoite oli hankkeen tulosten levittäminen. VAMK:n sisällä tämä tarkoitti hyvien

käytänteiden, tuotettujen mallien ja ohjeiden leviämisen varmistamista. Ulkoisessa tiedotuksessa

pääpaino oli hankkeen tulosten levittämisessä lähialueen korkeakouluille ja muille

ammattikorkeakouluille: keinona käytettiin muun muassa hankkeen julkaisua (Osaamisen jäljillä

– Juonneopetuksen suunnittelusta käytännön toteutukseen). Lisäksi hankkeen toimijat

osallistuivat valtakunnallisiin seminaareihin ja tapahtumiin, muun muassa Yrittäjyysfoorumi

2010–2011 -finaaliin Tampereella. Näiden lisäksi hankkeen tulosten jalkautukseen kuului jo

aiemmin mainittu kansainväliseen EUNIS-konferenssiin osallistuminen kesäkuussa 2011.

Hankkeen loppuseminaari ja siihen liittyvä viestintä oli myös yksi merkittävä keino levittää

tietoa hankkeen tuloksista. Hankkeen päättyessä laadittiin myös tiedote, jota levitettiin laajasti eri

sidosryhmille.

16

Hankkeen puitteissa on julkaistu kaksi painettua julkaisua, laadittu useita mediatiedotteita

(kaikista isoimmista tapahtumista sekä hankkeen päättymisestä) ja mediatiedotteiden kautta on

saatu myös mediajulkisuutta (mm. !NNO WEEK 2011 -juttuja lehdissä, radiossa sekä

artikkeleita yrittäjäjärjestöjen lehdissä). Hankkeen verkkosivut päivitettiin vielä kertaalleen aivan

hankkeen lopussa siten, että verkkosivuilta löytyvät helposti hankkeen konkreettiset tulokset

(mm. mallit) sekä hankkeen toiminnasta tehty kooste ja muu oleellinen materiaali. Hankkeen

aikaisista toiminnoista kertovat alasivut löytyvät edelleen, mutta ne on siirretty alemmalle

tasolle. Alla (Taulukko 3) kooste JEP-hankkeen tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden

määrästä.

Taulukko 3. Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet 1.10.2008‒30.9.2011

Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Hlöä

10-12/2008 90

1-6/2009 287

7-12/2009 115

1-6/2010 137

7-12/2010 118

1-6/2011 108

7-9/2011 111

Yhteensä 966

3.1 Projektin internet-osoite

Internet-osoite: www.puv.fi/jep

Täydellinen URL: http://www.puv.fi/fi/com/projects/jep/

17

4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET

4.1 Ongelmat projektin toteutuksessa

Päätavoitteissa ei ole havaittu suuria ongelmia. Alatavoitteiden osalta ongelmia on esiintynyt

lähinnä toteutuksen aikatauluissa, ja niitä on muokattu tarpeen mukaan. Haasteellisinta on ollut

saada kaikki toimialat ja osastot noudattamaan sovittuja aikatauluraameja. Työelämäyhteyksien

osalta olemassa olevat työelämäyhteydet ovat tiivistyneet ja uusia yhteyksiä ja toimintamalleja

on testattu, mutta laajempi uusien työelämäkumppaneiden hankinta oli hankkeen puitteissa

ongelmallista.

4.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi

Sisäisen auditoinnin tuloksena (kevät 2011) saatiin mm. seuraavia kehittämisehdotuksia koskien

kehittämishankkeita:

Tulevissa kehittämishankkeissa on kiinnitettävä huomiota ohjeistukseen ja

aikataulutukseen.

Tulevissa pedagogisissa kehittämishankkeissa on kiinnitettävä huomioita ohjeiden

saatavuuteen ja ajoitukseen (vastaa kehittämisehdotukseen: dokumentointiohjeiden

ajoituksen parantaminen).

18

5. PROJEKTIN TULOKSET

Taulukko 4. Projektin tavoitteiden toteuma

Projektisuunnitelman mukainen tulostavoite

Toteuman tilanne hankeen päättyessä Ohjausryhmän arviointi

Juonneopetusmalli on otettu käyttöön Vaasan ammattikorkeakoulussa (VAMK) Toteutunut

JuonneOPS-mallipohja on käytössä, se toimii, hyödyntämisen taso vaihtelee.

Uusia opetussuunnitelmia on otettu käyttöön kaikilla VAMK-osastoilla Pääosin toteutunut

OPS-työkalut ovat helpottaneet tiimityötä (MOSS/Sharepoint), ja auttaneet jalkautuksessa. Aikataulu oli riittävä, vuosikellon 'varhentaminen' on hyvä, jos toteutuu. Valmistyökalu (esim. SoleOPS) olisi nopeuttanut prosessia.

Jokaisella osastolla on aikuisille oma juonneopetussuunnitelma Pääosin toteutunut

Osalla nuorison kanssa sama, toteutustapa (esim. lähiopetuksen määrä) vaihtelee vrt. nuorisoon, joillakin aloilla jopa tiivistynyt tiukempaan aikaan.

Opettajat, etenkin aikuisopettajat, käyttävät virtuaalityökaluja

Osin toteutunut, vaatii toimenpiteitä myös hankkeen päättymisen jälkeen

On jonkin verran lisääntynyt, mutta opetusmenetelmien uudistaminen kokonaisuudessaan on vielä iso kehittämishaaste.

Opintotarjonta on joustava ja houkuttelee monia uusia opiskelijoita

Ei vielä mahdollista mitata/vaikea mitata mistä johtuu (markkinointi vai uudistukset), osin hakijaluvut parantuneet

Joustavuudessa on paljon tekemistä vielä. Mittarit: vetovoimaluvut ja opiskelijabarometri sekä KOPO-kysely.

Valmiiksi suunniteltu opettajien työelämäjakso-malli

Ei toteudu hankkeen puitteissa, toimialoilla on kehitetty omia malleja Vaikea toteuttaa taloudellisista syistä

Toimiva yritys-opettaja-opiskelija-yhteistyöverkosto koulun jokaiselle osastolle

Hankkeen toimenpiteillä on edistetty, alat edenneet omaa tahtia: on kehittynyt

Tarvitaan uusia toimintamalleja, ei 'joko-tai-ajattelua', vaan joustavia ratkaisuja. TKI-integraatio vaatii vielä toimenpiteitä. (Opiskelijatoimeksiantoja voisi saada siten, että yrityksestä saadaan sama projekti/case, joka menee siellä muutenkin, opiskelijoiden työstä saadaan vinkkejä yrityksen projektiryhmälle.)

19

Projektisuunnitelman mukainen tulostavoite

Toteuman tilanne hankeen päättyessä Ohjausryhmän arviointi

Kaikille osastoille vähintään kolme tuotekorttia

Hankkeen toimenpiteillä edistetty, Yritysklinikan johdolla tuotettu uusia tuotekortteja JuonneOPS-uudistusten myötä

Tuotekortteja on tarjolla tällä hetkellä 25‒30 kpl. Tuotekorttien löydettävyys puv.fi-sivuilla pitäisi olla parempi.

Projektitoiminnalle yhtenäinen brändi ja markkinointisuunnitelma

Ei toteudu hankkeen puitteissa, Levón-yhteistyö käynnistynyt

Koska ei ole toteutunut hankkeen puitteissa, ohry ei arvioinut tätä.

Valmis InnoBothnia-suunnitelma ja -toimipaikka

2008: Aloitettu, 2009: Lepotilassa, 2010: Idea haudattu (yhteistyön suuntalinjat muuttuneet organisaatioiden tasolla)

Koska ei ole toteutunut hankkeen puitteissa, ohry ei arvioinut tätä.

Kaikki VAMK:n työntekijät ovat tietoisia projektista ja sen aktiviteeteista

Pääosin toteutunut (ei ole mitattu kyselyllä, mutta voidaan todentaa tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden lukumäärällä)

Jotta hyödynnettävyys varmistetaan, JEP-hankkeen verkkosivujen linkki on laitettava helposti saataville (uusi intra), jotta tuotetut ohjeet ja mallit löytyvät.

Koulutukset ja seminaarit

Tavoite ylittynyt (lkm), myös osallistujien määrä korkea, näistä tarkemmin numeeristen seurantatietojen koosteessa

Toteutunut yli odotusten, hyviä kouluttajia ja laadukkaita koulutuksia.

Aloittaneet (opettajat, yritykset, muut yht.työkumppanit)

Tavoite alittunut, mutta tulos silti hyvällä/kohtuullisella tasolla, näistä tarkemmin numeeristen seurantatietojen koosteessa

Opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti, mutta yrityskumppanitavoitteet olivat turhan korkealla.

20

Vaikutukset eri kohderyhmiin

Pääkohderyhmän (VAMK:n opettajat) osalta vaikutuksia voidaan arvioida määrällisten

seurantatietojen kautta eli aloittaneiden ja koulutuksiin sekä seminaareihin osallistuneiden

määrän perusteella sekä infotilaisuuksien osallistujamäärän kautta. Aloittaneita opettajia oli 142

(tavoite 150), lisäksi koulutuksiin ja seminaareihin on osallistunut hankkeen kuluessa yli 600

henkilöä: laskennallisesti siis jokainen aloittanut opettaja on osallistunut vähintään kolmeen

tilaisuuteen, kun huomioidaan, että osallistujissa on myös välillisten kohderyhmien edustajia.

Tiedotustilaisuuksiin on osallistunut niin opettajia kuin välillistenkin kohderyhmien edustajia,

yhteensä yli 950 henkilöä, eli laskennallisesti koko henkilöstö on osallistunut useampaan kuin

yhteen tiedotustilaisuuteen, joten voidaan todeta, että tiedollinen puoli pitäisi olla kunnossa.

Laadullisia vaikutuksia on vaikea arvioida kovin laajasti vielä tässä vaiheessa. Se voidaan tehdä

lopullisesti vasta, kun kaikki uudistetut JuonneOPS:t ovat menneet kerran läpi eli 2010 syksyllä

aloittaneet ryhmät ovat pääosin valmistuneet. Tämä tullaan tekemään ulkoisen auditoinnin

keinoin (KKA:n ulkoinen auditointi todennäköisesti syksyllä 2014). Tässä vaiheessa voidaan

kuitenkin todeta, että opettajien tiimityö on lisääntynyt ja uusia toteutusmalleja on otettu

käyttöön (näistä on kerrottu esimerkkejä luvussa 8.1.). Myös moodlen käyttö on tasaisesti

lisääntynyt: tämä näkyy mm. opettajien lisääntyneenä kiinnostuksena EduLab-yhteistyönä

järjestettäviin moodle-koulutuksiin.

Vaikutukset välillisiin kohderyhmiin (muiden korkeakoulujen toimijat ja VAMK:n muu

henkilöstö) ovat lähinnä tiedollisia. Myös niiden osalta määrällisten seurantatietojen kooste

osoittaa, että tiedon levityksen piirissä ovat olleet opettajien lisäksi myös muut

korkeakoulutoimijat. Laadullisia vaikutuksia on tältäkin osin vaikea arvioida, mutta varmasti

voidaan sanoa, että tiedon levittämisen lisäksi olemme saaneet ja antaneet verkostojen kautta

uusia ideoita opetuksen kehittämiseen koko alueella.

21

6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

JEP-hankkeen tavoitteissa ei ollut suoraan uusia tuotteita tai palveluita, mutta hankkeen aikana

on tuotettu malleja ja toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää alueellisesti ja kansallisesti. JEP-

hankkeen aikana tuotettua JuonneOPS-mallia ja siihen liittyvää opintojaksojen kuvaustapaa sekä

niiden yhteistä julkaisumallia (OPSWeb) hyödynnetään myös jatkossa ainakin VAMK:n ja

Seijäjoen amk:n tietojärjestelmiin liittyvässä kehitysyhteistyössä. Yritysklinikan johdolla

tuotettujen uusien tuotekorttien myötä on mahdollista myös jatkossa löytää alakohtaisia uusia

palvelumuotoja, joissa VAMK:n tuottamaa osaamista tarjotaan alueen yrityksille

opiskelijatoimeksiantojen kautta, mutta niiden innovatiivisuus jää arvioitavaksi hankkeen

päättymisen jälkeen. Ainakin joitakin uusia moderniin tekniikkaan pohjautuvia casejä on tullut,

esimerkkinä panoraamakuvaus.

VAMK:n sisäisen toiminnan kannalta monia hankkeen aikana toteutettuja uudistuksia voidaan

pitää innovaatioina, mikäli innovaationa pidetään yleismääritelmän mukaisesti uutta ideaa, joka

saadaan myös toteutukseen. VAMK:lle organisaationa JuonneOPS-uudistus on pitänyt sisällään

monia innovatiivisia ratkaisuja: esimerkkinä tästä voidaan mainita vaikkapa konetekniikan

projektijuonteet, jotka nivovat yhteen perusopinnot ja ammattiaineet tekemällä oppimisen

(LbD=Learning by Doing) ja projektityöskentelyn keinoin. Näin saavutetaan ei vain teoreettisen

viitekehyksen ja ammatillisen osaamisen yhdistäminen laajaksi osaamiskokonaisuudeksi, vaan

samalla myös yleisiin kompetensseihin erityisen vahvana teknisillä aloilla noussut

projektityöskentelyyn liittyvä osaaminen, jota vahvistetaan opintojen jatkuessa. Tässä

kehitystyössä on hyödynnetty myös muiden ammattikorkeakoulujen malleja ja

työelämäyhteistyötä.

22

7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Kaikki Vaasan amk:n toimialat ovat mukana kehitystyössä tasapuolisesti ja tukitoimenpiteet on

kohdistettu kaikille henkilöstöryhmille ja aloille. Vuosina 2008‒2011 hankkeessa aloittaneita opettajia

on yhteensä 142 kappaletta, joista naisia on 73 (51,4 %). Alakohtaisia erityistarpeita sekä eri kieliryhmiä

(suomenkielisten lisäksi ruotsinkieliset ja englanninkieliset kohderyhmät) on pyritty huomioimaan

resurssien puitteissa. Opetussuunnitelmauudistus ja joustavuuden lisääminen tulevat välillisesti

vaikuttamaan myös erilaisten oppijoiden tasavertaisuuden lisääntymiseen.

8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT

8.1 Mitä hyviä käytäntöjä projektissa kehitettiin?

Mallit ja ohjeet

Hankkeen päätavoitteena oli JuonneOPS-mallin jalkautus kaikille toimialoille, joten

mallintaminen lähti liikkeelle suuntaviivojen määrittämisestä ja OPS-taulukon kehittämisestä

(JuonneOPS-malli). Ensimmäinen versio saatiin pilottikäyttöön jo lukuvuonna 2008–2009, ja sen

pohjalta ensimmäiset koulutusohjelmat lähtivät uudistamaan opetussuunnitelmiaan.

Koulutusohjelmien OPS-uudistus aloitettiin määrittelemällä koulutusohjelman kokonaistavoitteet

sekä kaikille koulutusohjelmille yhteiset yleiset kompetenssit, joiden jälkeen alat työstivät

valtakunnallisten suositusten mukaisista ammatillisista kompetensseista kullekin

koulutusohjelmalle soveltuvat koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset kompetenssit. Kuviossa 3

esitetään JuonneOPS-mallin mukainen OPS-taulukon perusnäkymä. Lukuvuoden 2009–2010

OPS:t julkaistiin hieman kevyemmällä mallilla, jossa ei vielä ollut mahdollisuutta näyttää

kompetenssien ja vuositeemojen sisältöjä.

23

Kuvio 3. JuonneOPS-malli

JuonneOPS-mallin lisäksi hankkeen alkuvaiheessa tuotettiin opettajatiimien työtä helpottamaan

muun muassa CLIL-malli, projektien integraatiomalli sekä opiskelijoiden työmääräarvion

mallipohja ja ohje (Liitteet 2–5). VAMK:n opetussuunnitelmissa vuositeemat kuvaavat

osaamisen kehittymistä ja niiden lähtökohtana on “keltanokasta osaajaksi” -ajattelu.

Vuositeemojen kuvausten avulla opiskelijat saavat kuvan siitä, miten osaaminen rakentuu

opintojen edetessä. Niitä voivat hyödyntää myös kesätöihin ja harjoitteluun menevä opiskelija,

sillä niissä on kuvattu siihen mennessä hankittu osaaminen tiivistetysti. Myös yleisten ja

ammatillisten kompetenssien kuvaukset ovat näkyvillä kunkin JuonneOPS-taulukon yhteydessä.

Sisältökuvaukset kertovat kunkin kompetenssin eli osaamisalueen sisällön pääpirteissään.

Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja on kuusi (EQF:n taso 6), näiden

lisäksi tekniikassa ja liikenteessä on toimialan luonteesta johtuen seitsemäs kaikille tekniikan

koulutusaloille yhteinen yleinen matemaattis-luonnontieteellinen kompetenssi. VAMK:ssa

käytössä olevat yleiset kompetenssit noudattelevat ARENEN ensimmäistä suositusta, jota on

sittemmin päivitetty, mutta VAMK:ssa on pitäydytty lukuvuonna 2008–2009 tehdyssä

määrittelyssä ja sisältökuvauksissa.

24

Alakohtaisia ammatillisia kompetensseja on pääsääntöisesti 4–6 ja ne noudattelevat

valtakunnallista linjaa. Joillakin aloilla ammatillisissa kompetensseissa on huomioitu alueelliset

erityispiirteet, joten alan valtakunnallisten ammatillisten kompetenssien täydennyksenä on

alueelliseen osaamistarpeeseen liittyviä kompetensseja. Opintojaksokuvauksien kenttien

otsikoinnissa on noudatettu ECTS-laatusertifikaatin ohjeita siitä, mitä hyvän

opintojaksokuvauksen tulisi vähintään sisältää. Osaamislähtöisyys näkyy selkeästi muun muassa

siinä, että tavoitekuvaukset kertovat sisällöllisesti opintojen osaamistavoitteista eli opintojakson

aikana kehittyvästä osaamisesta. Näiden lisäksi osaamislähtöisyyteen kuuluu

arviointimenetelmien ja -kriteereiden kuvaaminen: tämä työ on VAMK:ssa vielä kesken. Pääosa

opintojaksokuvauksista sisältää jo arviointikriteerit, jotka on määritelty tasoille 1, 2‒3 sekä 4‒5,

mutta niitä tullaan vielä päivittämään, kunhan VAMK:n yhteinen arviointikriteereiden sapluuna

valmistuu lukuvuonna 2011–2012.

OPS-uudistuksen apuna on mallien lisäksi ollut opetusjohtaja Raijaliisa Laakkosen koostama ja

yhteisesti opetuksen kehittämistyöryhmässä hyväksytty ohje. Myös arviointikriteereiden

määrittelyn tukena on ollut käytössä muiden ammattikorkeakoulujen malleja ja esimerkkejä sekä

kouluttajilta saatuja materiaaleja. Ohjeiden jakelu on tapahtunut pääsääntöisesti osastonjohtajien

kautta. Opetuksen kehittämistyöryhmän kokoukset sekä työryhmälle perustettu MOSS-

ryhmätyötila ovat olleet merkittävässä roolissa lukuvuosina 2008–2009 sekä 2009–2010.

Opetuksen kehittämistyöryhmän toiminta lopetettiin kevään 2010 päätteeksi ja sen tilalle

perustettiin johtoryhmän päätöksellä jäsenistöltään tiiviimpi Pedagoginen työryhmä, jonka

tehtävänä on ollut lukuvuoden 2010–2011 aikana työstää VAMK:n uutta pedagogista ohjelmaa.

Uusi pedagoginen ohjelma on valmis ja siitä julkaistiin perinteisemmän kirjallisen version lisäksi

tiivistelmä digitaalisen tarinan muodossa.

VAMK:n sisäisen auditoinnin tulosten pohjalta keväällä 2011 kävi myös selvästi ilmi tarve koota

kaikki JuonneOPS:eihin liittyvät materiaalit samaan, helposti löydettävään paikkaan, jotta niiden

hyödyntäminen helpottuu. Hankkeen aikana materiaaleja on jaettu pääasiassa Opetuksen

kehittämistyöryhmän verkkotyötilassa (MOSS-työtila), OPS:ien ylläpidon pääsivulla sekä

ajankohtaisen tiedotuksen yhteydessä sähköpostin välityksellä. Hankkeen tilaisuuksiin liittyvät

materiaalit puolestaan on julkaistu hankkeen verkkosivuilla. Tällä hetkellä opettajien ohjeita on

myös VAMK:n moodle-portaalissa, mutta sinne on koottu lähinnä ICT:n käyttöön ja

verkkopedagogiikkaan liittyviä ohjeita. Tavoitteena on koota kaikki JEP-hankkeen aikana

tuotetut ohjeet ja mallit yhteen paikkaan uudistuvaan intraan. Muut hankkeen materiaalit sekä

em. materiaalien linkit koostettiin JEP-hankkeen ohjausryhmässä esitetyn idean pohjalta

laadittuun moodle-pohjaan, jota voidaan hyödyntää mm. tulevien projektityöntekijöiden

perehdytyksessä. Tulokset on koottu jo JEP-hankkeen julkisille verkkosivuille. Keväällä 2011 on

tuotettu yhteistyössä laatutiimin kanssa vielä sisäisen auditoinnin tulosten pohjalta

osastonjohtajille sekä juonnetiimeille suunnatut muistilistat JuonneOPS-päivitysten tueksi

(Liitteet 6-7).

25

JuonneOPS:ien myötä syntyneitä uusia opintojaksojen/juonteiden toteutustapoja ovat

esimerkiksi:

Matkailu- ja ravitsemuspalveluiden arviointilounaat

Ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja tarjoilevat kolmen

ruokalajin aterian Ravintolapalvelu-juonteen lopputyönä. Aterian arvioijiksi kutsutaan

myöhempien vuosikurssien opiskelijoita, VAMK:n henkilökuntaa ja muutamia yhteistyötahojen

edustajiakin. Keittiö- ja tarjoiluryhmät vaihtavat paikkaa eri kerroilla siten, että kaikki opiskelijat

harjoittelevat niin ruokien tekemistä kuin tarjoiluakin. Suunnittelu tehdään pienryhmissä eli

tiiminä. Myös opettajat toimivat tiiminä. Kokonaisarviointi: itsearviointi, vertaisarviointi,

opettajatiimin arviointi sekä asiakkailta saadun palautteen läpikäynti yhdessä.

Konetekniikan 1. vuoden projektityöskentelyyn perustuvat juonteet

Ensimmäisen vuoden juonteiden projektit olivat ajoneuvon purku (syksy) ja kokoonpano (kevät).

Näihin projekteihin hankittiin kuusi erilaista sähkö- tai polttomoottorikäyttöistä ajoneuvoa

(moposkoottereita/mönkijöitä) sekä tarvittavat työkalut. Syksyllä opiskelu aloitettiin yhteisellä

tiimiytymispäivällä, joka järjestettiin heti toisena koulupäivänä. Opiskelijat testataan opintojen

alkaessa ja tämän testin perusteella heidät jaetaan tiimeihin, joissa on erilaisia tiimitoimijoita.

Kussakin tiimissä on 7–8 opiskelijaa ja kukin tiimi jakautuu kahteen alaryhmään laboratorion

projektitunneilla. Uuden JuonneOPS:n käyttöönotto edellytti konkreettisia muutoksia myös

Technobothnia-opetuslaboratorion tiloissa, jotta ensimmäisen vuoden juonteille saatiin toimivat

tiimityötilat.

Pilotti: Digitaalinen tarina

VAMK:ssa toteutettiin tammi‒toukokuussa 2011 digitaalisen tarinankerronnan projekti, jossa

mukana olivat VAMK:n tietojenkäsittelyn sekä sosiaalialan opiskelijat. Tietojenkäsittelyn

kolmannen vuosikurssin opiskelijat opettivat oman alansa opettajan ohjauksessa ”Multimedian

tuotannon työkalut” -opintojakson harjoitustyönään sosiaalialan opiskelijoille digitaalisen tarinan

toteuttamisen tekniset ja ohjelmistolliset valmiudet. Sosiaalialan ensimmäisen vuoden opiskelijat

tekivät osana ”Ihminen oppijana ja ryhmän jäsenenä” -opintojaksoa ennalta annetuista teemoista

digitaalisen tarinan. Lopputuotokset esitettiin muulle ryhmälle ja opettajalle esitysseminaarissa.

Suunnittelun toteutti monialainen opettajatiimi (ko. opintojaksojen opettajat pääroolissa).

Toimintatapoihin liittyviä hyviä käytänteitä nousi esiin sisäisessä auditoinnissa, niistä kooste

seuraavassa luvussa (8.2).

26

8.2. Sisäisen auditoinnin tuloksena (kevät 2011) saatiin mm. seuraavia

hyviä käytänteitä:

Laajoihin kehittämishankkeisiin liittyvät valmisteluvaiheen benchmarking- ja

asiantuntijavierailut koettiin hyvänä käytänteenä. Tätä käytännettä siis syytä jatkaa

edelleen uusien laajojen kehittämishankkeiden yhteydessä.

Isojen kehittämishankkeiden tavoitteiden vahvistaminen hallitustasolla (sis. hallitus)

koettiin hyväksi käytänteeksi. Näin olisi hyvä toimia jatkossakin.

Selkeät perustelut kehittämistarpeelle oli tiedossa. Perustelut tulee olla jatkossakin

selkeässä, ymmärrettävässä muodossa (tiedotukseen kiinnitettävä huomiota).

Kehittämisen vaiheiden seuranta soveltuvassa työryhmässä tai muussa VAMK:n

toimielimessä. (Pidettiin hyvänä käytänteenä, että JuonneOPS-suunnittelutyön vaiheita

seurattiin säännöllisesti opetuksen kehittämisryhmässä.) Vastaava suurien

kehittämishankkeiden seuranta varmistettava jatkossakin.

8.3. Esiin nousseet muut hyvät käytänteet/kehittämiskohteet

TKI-integraatio:

Hankkeiden yritysyhteistyökumppanit (ja muut organisaatiot) tulisi sitouttaa jo hankkeen

suunnitteluvaiheessa, oli kyse sitten rahoituksesta tai muusta osallistumisesta.

Pitäisi kehitellä toimintamalli alumnien hyödyntämiseksi myös hanketoiminnassa ja

OPS-kehityksessä (tuli esiin päätösseminaarin ryhmätyöskentelyosuudessa). Tätä mallia

voisi hyödyntää myös yritysyhteistyökumppaneiden osallistamisessa.

Projektityöskentelyn perusteet tulisi olla kaikissa JounneOPS:eissa selkeästi omana

kokonaisuutena, jossa myös yleisiä hanketoiminnan periaatteita käytäisiin läpi, ei vain

oman alan projektien toteutusta.

Hankehallinnointi:

Yksityiskohtainen (eli toimenpidekohtainen) talousseurantataulukko on välttämätön

talouden suunnittelun ja ajantasaisen seurannan onnistumiseksi.

Toteuttajaorganisaatiolla olisi hyvä olla valmiit pohjat hankkeissa tarvittavista

asiakirjoista (sopimukset, lomakkeet, ajopäiväkirja ja niiden laskutusperiaatteet, erilaisia

suunnittelupohjia jne.): kaikki tarvittavat tiedot ja yhtenäiset käytännöt olisi jo huomioitu

ja pohjiin tarvitsisi lisätä vain hankkeen tiedot ja rahoittajan logot.

27

Hankkeen jälkeisissä toimissa voitaisiin myös noudattaa kestävän kehityksen periaatteita

ja rahoittajatahon olisikin hyvä miettiä esimerkiksi käytöstä poistettujen elektronisten

laitteiden (siis pienelektroniikka, joka ei ole käytössä enää hankkeen päättymisen jälkeen) osalta ohjeistustaan. Ekologisempaa olisi kierrättää hankerahoilla hankittu elektroniikka

toimittamalla se kierrätyskeskukseen (siitä todistus arkistointia varten hankemappiin) sen

sijaan, että niitä säilytetään arkistossa 5 vuotta.

8.4. Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?

Hankkeen tuloksia ja hyviä käytänteitä on levitetty VAMK:n sisällä ja lähialueen korkeakouluihin mm.

tiedotuksen (intra /puv.fi -uutiset, sähköpostitiedotteet koulutusten ja seminaarien markkinoinnin

yhteydessä sekä konsortion pedagogisen työryhmän kautta), tiedotustilaisuuksien, osastonjohtajien

välityksellä osastokokouksien sekä ulkoisille sidosryhmille julkaisujen ja mediatiedotteiden kautta sekä

seminaariesitysten yhteydessä.

28

9. TOIMINNAN JATKUVUUS

JEP-hanke on jättänyt näkyvät jäljet VAMK:n sisällä JuonneOPS-kehityksen vauhdituksen ja

hankkeen perintönä jäävien mallien sekä kehittämisen jatkotoimenpiteiden muodossa.

JuonneOPS-malliin liittyvästä yleisestä opetuksen ja sen menetelmien kehittämisestä vastaa JEP-

hankkeen päättymisen jälkeen opetusjohtaja (mm. OPS-kehityksen vuosikello) ja

juonneopetuksen sisältöjen sekä toteutuksen kehittämisestä toimialajohtajien johdolla

osastonjohtajat. Juonteiden sisällöllisestä kehityksestä vastaavat juonnetiimit, tiimin vetäjinä

toimivat pääsääntöisesti yliopettajat. Nämä vastuut on kuvattu myös päivityksen alla olevaan

VAMK:n toimintajärjestelmään OPS-kehityksen prosessikuvaukseen. JuonneOPS-mallin

mukaisen opetuksen toteutukseen liittyvän kehittämisen välineenä tullaan käyttämään uudistettua

pedagogista ohjelmaa, jonka työstämisessä JEP-hankkeen toimijat ovat olleet mukana.

Pedagogisen ohjelman jalkautus alkoi jo syyskuussa 2011 ja se jatkuu vahvistetun

toimintasuunnitelman mukaisesti lukuvuonna 2011‒2012.

JEP-hankkeen aikana kehitettyjen uusien toimintamallien/toimintojen periyttäminen osaksi

VAMK:n normaalitoimintaa on aloitettu syksyn 2010 aikana ja sitä jatkettiin keväällä 2011: mm.

!NNO WEEK -tapahtuman pohjalta järjestettävien tilaisuuksien ja toimintojen suunnittelu ja

toteutus vuodesta 2011 eteenpäin on periytetty Yri-tiimille siten, että yleinen ideointi on Yri-

tiimin vastuulla ja opiskelijoiden yrittäjyystapahtumien toteutuksesta vastaa Yritysklinikka, kun

taas diilikisa-idean jatkojalostuksesta vastaa Business Factory.

TKI-integraation osalta kehitystä jatketaan pedagogisen ohjelman ja TKI-ohjelman jalkautusten

kautta. Osaamispohjainen opetussuunnitelma mahdollistaa entistä paremmin TKI-integraation ja

sitä kautta työelämäyhteistyön syventämisen. Yhtenä TKI-integraation vahvana kehityskohteena

ovat opiskelijatoimeksiannot, joiden kautta yritysyhteistyötä pyritään lisäämään, tästä

toiminnasta vastaa Yritysklinikka.

Osaamispohjainen opetussuunnitelma ja erityisesti osaamistavoitteet sekä sanalliset

arviointikriteerit mahdollistavat aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja

tunnustamisen. JEP-hankkeen kautta on siis luotu pohjaa erityisesti aikuisopiskelijoiden AHOT-

menettelyiden kehitykselle ja hankkeen toimijat ovatkin olleet mukana kehittämässä VAMK:n

AHOT-lomaketta sekä opiskelijaohjetta. AHOT-prosessin kehittäminen tulee jatkumaan

opetuksen kehittämisyksikön koordinoimana lukuvuonna 2011‒2012.

JuonneOPS-mallia ja OPS-tietojen sekä opintojaksokuvausten julkaisua OPSWebin avulla on

hyödynnetty jo Seinäjoen amk:n kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tulosten levittäminen

laajemmin Vaasan alueelle ja muihin ammattikorkeakouluihin on tapahtunut seminaarien,

tiedotuksen ja julkaisujen kautta. Se, miten muut hyödyntävät JEP-hankkeen tuloksia, onkin

vaikeammin todennettavissa. Uudistetun JuonneOPS:n mahdollistamaa opetusmenetelmien

monipuolistamiseen ja joustavoittamiseen liittyvää kehitystä on tavoitteena vauhdittaa myös

uusien kehittämishankkeiden kautta. Näissä tullaan hyödyntämään niin JEP:n, Opinpolun kuin

Valtinkin tuloksia ja niissä esiin nousseita kehittämistarpeita.

29

10. PROJEKTIN RAHOITUS

JEP-hankkeen toteutuneet kustannukset koko hankeajalta on koottu taulukkoon 5. ESR-rahoituksen

osalta vuosi 2011 on vielä maksatuskäsittelyssä loppuraporttia laadittaessa, sen osalta siis kyseessä eivät

ole vielä lopullisesti vahvistetut luvut (ESR-rahoituksen ja omarahoituksen suhde).

Rahoitussuunnitelman mukainen budjetti oli 302 280€, toteutuneet kulut olivat 278 976, 31€, jolloin

toteumaprosentiksi tuli 91,2 %.

Taulukko 5. JEP-hankkeen toteutuneet kustannukset

2008 2009 2010 2011 Yhteensä

Kokonaiskustannukset 16 414,06 86 238,92 94 878,09 81 445,24 278 976,31

- ESR-rahoitus -10 372,82 -60 295,01 -63 511,10 -57 011,67 -191 190,60

VAMK:n omarahoitus 6 041,24 25 943,91 31 366,99 24 433,57 87 785,71

30

11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

Hankkeen ”JEP Pedagoginen muutos ‒ juonneopetuksen implementointi” (Juonneopetuksen

edistämisen projekti eli JEP-hanke) päätavoite nousi muutosten vakiinnuttamisen tarpeista.

Vakiinnuttamisen keinoina on käytetty nimeämistä, virallistamista ja vahvistamista. Vaasan

ammattikorkeakoulun (VAMK) edellinen mittavampi opetussuunnitelmiin tehty uudistus liittyi

ECTS-laatusertifikaatin mukaiseen opintojen mitoitukseen, jolloin ammattikorkeakoulukentällä

siirryttiin opintoviikoista opintopisteisiin. VAMK:ssa opintopisteisiin siirryttiin lukuvuonna

2005–2006. Tässä yhteydessä useimmilla koulutusaloilla tehtiin myös oppiaineiden

ydinainesanalyysi (Must Know, Should Know & Nice to Know), johon liittyi opintojen alussa

edellytettävän osaamistason (vaadittavien edeltävien opintojen) määrittely. Laajemman

opetussuunnitelmien (OPS) rakenteellisen kehityksen suunnittelu aloitettiin lukuvuonna 2006‒

2007, jolloin lähdettiin pohtimaan OPS-mallin uudistamista vastaamaan toisaalta opetus- ja

kulttuuriministeriön kautta tuleviin Bolognan prosessin toteutukseen liittyviin korkea-asteen

koulutuksen rakenteellisen uudistuksen ja toisaalta työelämän osaamistarpeiden haasteisiin. JEP-

hankkeen tavoitteena on ollut, että uudistetut opetussuunnitelmat mahdollistavat myös

rakenteellisesti nykyaikaisen ja entistä työelämä- sekä opiskelijalähtöisemmän opetuksen

toteuttamisen ammattikorkeakoulussamme.

Hankkeen päätavoitteena oli JuonneOPS-mallin jalkautus kaikille toimialoille, joten

mallintaminen lähti liikkeelle suuntaviivojen määrittämisestä ja OPS-taulukon kehittämisestä

(JuonneOPS-malli). Ensimmäinen versio saatiin pilottikäyttöön jo lukuvuonna 2008–2009 ja sen

pohjalta ensimmäiset koulutusohjelmat lähtivät uudistamaan opetussuunnitelmiaan.

Koulutusohjelmien OPS-uudistus aloitettiin määrittelemällä koulutusohjelman kokonaistavoitteet

sekä kaikille koulutusohjelmille yhteiset yleiset kompetenssit, joiden jälkeen alat työstivät

valtakunnallisten suositusten mukaisista ammatillisista kompetensseista kullekin

koulutusohjelmalle soveltuvat koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset kompetenssit. Lukuvuoden

2009–2010 JuonneOPS:t julkaistiin hieman kevyemmällä mallilla, jossa ei vielä ollut

mahdollisuutta näyttää kompetenssien ja vuositeemojen sisältöjä. Lopullinen julkaisutapa saatiin

valmiiksi siten, että lukuvuoden 2010–2011 JuonneOPS-taulukot julkaistiin päivitetyllä versiolla,

jonka HTML-julkaisutapa sisältää myös kompetenssien ja vuositeemojen sisältötekstien

näkymät. Muita tuotettuja malleja ovat mm. kielten ja ammattiaineiden integraatiomalli (CLIL-

malli), projektien integraatiomalli sekä opiskelijoiden työmääräarvion mallipohja. Näiden lisäksi

on toteutettu ohjeita ja muistilistoja.

Yritysyhteistyön ja projektioppimisen uusien toimintamallien pilotointi alkoi joillakin

koulutusaloilla (esim. tietojenkäsittely) vahvasti jo lukuvuonna 2008–2009. Vuoden 2010

(erityisesti kevään) pääpaino oli JEP-hankkeen kannalta JuonneOPS-mallin,

opintojaksokuvauksen muodon ja HTML-julkaisutavan viimeistelyssä sekä opettajatiimien

näkökulmasta sisältöjen tuottamisessa. Opettajille ja osastonjohtajille tarjottiin tukea MOSS-

ympäristön käyttöön koulutusten ja vierihoitojen kautta.

31

Pedagogisten ratkaisujen muuttuminen, nopea tietotekninen kehitys, työelämäyhteyksien

vahvistamisen tarve sekä lisääntynyt projektityö ovat vaikuttaneet varsinkin opettajien

menetelmällisen osaamisen kehittämistarpeisiin. Opettajalta vaaditaan entistä enemmän sisäistä

yrittäjyyttä, kykyä oman työnsä arviointiin ja osaamisensa kehittämiseen sekä monipuolisia

vuorovaikutustaitoja. Näihin haasteisiin on pyritty JEP-hankkeessa tarjoamaan eväitä

järjestämällä JuonneOPS-uudistukseen liittyvien tietojärjestelmien käyttökoulutusta ja lähitukea

sekä monipuolisia pedagogisten menetelmien ja uusien osaamislähtöisten toimintaperiaatteiden

koulutuksia. Koulutuksia järjestettiin 21 (tavoite 12) ja seminaareja 4 (tavoite 3).

Vaikutukset eri kohderyhmiin

Pääkohderyhmän (VAMK:n opettajat) osalta vaikutuksia voidaan arvioida määrällisten

seurantatietojen kautta eli aloittaneiden ja koulutuksiin sekä seminaareihin osallistuneiden

määrän perusteella sekä infotilaisuuksien osallistujamäärän kautta. Aloittaneita opettajia on 142

(tavoite 150), lisäksi koulutuksiin ja seminaareihin on osallistunut hankkeen kuluessa yli 600

henkilöä: laskennallisesti siis jokainen aloittanut opettaja on osallistunut vähintään kolmeen

tilaisuuteen, kun huomioidaan, että osallistujissa on myös välillisten kohderyhmien edustajia.

Tiedotustilaisuuksiin on osallistunut niin opettajia kuin välillisten kohderyhmien edustajia,

yhteensä yli 950 henkilöä, eli laskennallisesti koko henkilöstö on osallistunut useampaan kuin

yhteen tiedotustilaisuuteen, joten voidaan todeta, että tiedollinen puoli pitäisi olla kunnossa.

Laadullisia vaikutuksia on vaikea arvioida kovin laajasti vielä tässä vaiheessa. Se voidaan tehdä

lopullisesti vasta, kun kaikki uudistetut JuonneOPS:t ovat menneet kerran läpi eli kun 2010

syksyllä aloittaneet ryhmät ovat pääosin valmistuneet. Tämä tullaan tekemään ulkoisen

auditoinnin keinoin (KKA:n ulkoinen auditointi todennäköisesti syksyllä 2014). Tässä vaiheessa

voidaan kuitenkin todeta, että opettajien tiimityö on lisääntynyt ja uusia toteutusmalleja on otettu

käyttöön. Myös moodlen käyttö on tasaisesti lisääntynyt: tämä näkyy mm. opettajien

lisääntyneenä kiinnostuksena EduLab-yhteistyönä järjestettäviin moodle-koulutuksiin.

Vaikutukset välillisiin kohderyhmiin (muiden korkeakoulujen toimijat ja VAMK:n muu

henkilöstö) ovat lähinnä tiedollisia: myös niiden osalta määrällisten seurantatietojen kooste

osoittaa, että tiedon levityksen piirissä ovat olleet opettajien lisäksi myös muut

korkeakoulutoimijat. Laadullisia vaikutuksia on tältäkin osin vaikea arvioida, mutta varmasti

voidaan sanoa, että tiedon levittämisen lisäksi olemme saaneet ja antaneet verkostojen kautta

uusia ideoita opetuksen kehittämiseen koko alueella.

32

Tiedon levittäminen ja jalkauttaminen

Oleellista on ollut siis uuden tiedon levittäminen ja jalkauttaminen, jota JEP-hankkeen aikana on

tehty kertomalla hankkeesta mm. sisäisissä infotilaisuuksissa. JEP-hankkeen puitteissa tehdystä

kehittämistyöstä on levitetty tietoa myös niin VAMK:n sisällä kuin valtakunnallisesti ja

kansainvälisesti seminaareissa, konferensseissa ja julkaisemalla artikkeleita sekä julkaisuja. JEP-

hanke on jättänyt näkyvät jäljet VAMK:n sisällä OPS-kehityksen vauhdituksen ja hankkeen

perintönä jäävien mallien sekä kehittämisen jatkotoimenpiteiden muodossa. Tietoa JEP-

hankkeen tuloksista on koottu hankkeen verkkosivuille (www.puv.fi/jep), jotka tullaan pitämään

käytössä vähintään ESR-arkistointiohjeiden mukaisen ajan. VAMK:n sisäisessä käytössä JEP-

hankkeessa tuotetut mallit ja pohjat ovat myös intran kautta.

33

12. AINEISTON SÄILYTYS

Hankkeen asiakirjat, kirjanpitoaineisto, osallistujalistat, ohjausryhmän kokouspöytäkirjat,

tiedotusmateriaalit ym. säilytetään Vaasan ammattikorkeakoulun

arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti 20 vuotta rahoituspäätöksen päiväyksestä.

Hankemapit sijoitetaan Vaasan ammattikorkeakoulun keskusarkistoon Palosaaren yksikköön.

Hankkeen sähköiset kansiot arkistoidaan lisäksi oppilaitoksen palvelimelle sekä DVD-muodossa

hankemappien mukana keskusarkistoon.

30.9.2011

Mira Pihlaja

projektipäällikkö