TERVE-SOS 2011Espoo Dipoli

Teemaseminaari Datasta viisauteen terveyden ja

hyvinvoinnin edistämisessä

Jari AnderssonKaupunginhallituksen puheenjohtaja

Rehtori

http://fi.wikinews.org/wiki/Kuva:Karkku.vaakuna.svg

3

Mouhijärven kunta 3 069 asukasta

Vammalan kaupunki 16 700 asukasta

Äetsän kunta 4 836 asukasta

Sastamalan kaupunki 2009 24 605 asukasta

Hallinnon tukipalvelutKaupunginhallitus

Henkilöstö tiimi

Sastamalan prosessikartta

Hallinto- jakonserniviestintä

tiimi

Konsernitalous-tiimi

Kaupunki-kehityksenohjaustiimi

Kasvun Sastamala

Elämänlaatu ja elävä maaseutuMaaseutu ltk, kulttuuri- ja vapaa-aika ltk

Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakykySosiaali-ja terveysltk

Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjausKasvatus- ja opetusltk

Yhdyskunta ja ympäristöTekninen ltk, vesilaitoksen johtokunta, rak. ltk

Prosessinjohtaja

Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksentekoKaupunginvaltuusto, hallitus

JohtoryhmäKaupungin johto

Muut tukipalvelutKaupunginhallitus, johtokunta,

kaupunginjohtaja,apulaiskaupunginjohtaja

Tilakeskus

Elinkeinot ja osaaminenKaupunginhallitus

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Sastamalan kaupunki

Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksentekoValtuusto, hallitus, tarkastusltk, keskusvaaliltk

Sastamalan prosessikartta 2012Kasvun Sastam

ala

Sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaali-ja terveysltk

Kasvu ja kulttuuriKasvatus ja opetusltk, kulttuuri ja vapaa-aikaltk

Yhdyskunta ja ympäristöTekninen ltk, vesilaitoksen johtokunta, rak.ltkMaaseutultkProsessin

johtaja

Tilakeskusjohtokunta, apulaiskaupunginjohtaja

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Prosessinjohtaja

Kons

ernih

allint

okv

alt, k

hall,

kj, jo

ry

KONSERNIHALLINTO 2012 Tiedon kerääminen, hallinta päätöksenteko

Yritystoiminnan edistäminen

Elämänhallinnan vahvistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen,so-te tilaajarooli

Strategia, kaupunkirakenne,maaseutu-strategia

Konserniohjaus, prosessien kehittäminen

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Konsernipalvelut

henkilöstö-,tietohallinto-,juridiikkapalvelut

Talousohjaus, tuottavuus

kvalkhal

Elämänhallinta-työryhmä,Yhteistoiminta-alueen khal pj:t + kj:t

khalhenk.jaosto

Sasypkvalkhalteklamaas.ltk

khal

khal

Hanke ”Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella”

• Kumppanuus ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa– Kehitysohjelmat ja konseptointi– Luovuustekniikoiden soveltaminen innovaatiotyöpajoissa– Asiantuntijat ja kansainväliset yhteydet– Ym.

• Lisäarvoista (datan kerääminen) uutta nykyisin sovelletun lisäksi– Lapsen huostaanoton ennalta estämiseksi– Liikunnan edistämiseksi– Syrjäytymisen estämiseksi– Kulttuurin eheyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi– Ihmisten omavastuuttamiseksi

• Hyvinvointikertomukseen vaikuttavuusmittarit

ALUKSI:

• Jotta mikään suunnitelma voidaan jalkauttaa käytäntöön, tarvitaan:– Visio, mihin suuntaan ollaan menossa– Aikataulutus ja tehtävänjako (mitä, miten,

milloin, kuka)– RIITTÄVÄSTI OIKEATA INFORMAATIOTA– Johdon täydellinen sitoutuminen– Riittävästi aikaa– Riittävä resursointi

Miksi yhteistä työtä?• Yksittäinen organisaatio (oppilaitos,

terveydenhuolto, psykiatria, työvoimahallinto) saavuttaa tuloksia, jos organisaation toimintamallit ja perustehtävä on kunnossa

• Jokaisen toimijatahon työlle asettamat tulokset paranevat välittömästi, jos yhteistyö muiden nuorta auttavien tahojen kanssa on toimii

• Suurimman hyödyn saan lapsi ja nuori, joka tulee autetuksi nopeammin ja yhteistyössä suunnitelluin oikea-aikaisin toimenpitein

• Strateginen johtaminen vaatii riittävästi ajantasaista tietoa

TYÖYHTEISÖTAIDOT JA TYÖELÄMÄÄN INTEGROITUMINEN

AKTIVOITUMINENVOIMAANTUMINEN

Takkunen, Rissa & Stucki 2003Case management

ARJEN-HALLINTA

• Osaava työvoima• Rakennetyöttömyyden purkaminen• maahanmuuttajien kotouttaminen

TYÖVALMENNUSSastamalan kaupunki

YKSILÖVALMENNUS

Sastamalan työ- jaelinkeinotoimisto

Vammalan yhteispalvelupistePalveluohjausTilannearviointi, Suunnitelma, SopimusKoordinointi, Kokonaisvastuu, SeurantaProsessin arviointi

AMMATILLINEN KOKEMUS JA TYÖSSÄOPPIMINEN PEDAGOGINEN OHJAUS

AMMATILLINEN KOULUTUS JA VALMENNUS

TYÖNHAKUVALMENNUS URAOHJAUS

YHTEINEN toimintamalli

K u n t o u t u j a nt o i m i n t a k e s k u s

S A S T A M A L A – K U N T O U T U K S E N K O H D E N N E T U T P A L V E L U T

T y ö - j a e l i n k e i n o t o i m i s t o

T y ö v o i m a n

p a l v e l u k e s k u s

A M M A T I L L I N E NK U N T O U T U ST Y Ö S T Ä T Y Ö H Ö N- t y ö t t ö m y y d e n e n n a l t a e h k ä i s y , t y ö - j a t o i m i n t a k y k y i s y y d e n t u k e m i n e n , t y ö n v ä l i t y s- v a r h a i n e n p u u t t u m i n e n

A M M A T I L L I N E NJ A S O S I A A L I N E NK U N T O U T U S : T Y Ö K Y K Y- t y ö t t ö m y y d e s t ä t y ö h ö n , t y ö -j a t o i m i n t a k y v y n y l l ä p i t o

- s o s i a a l i s t e n o n g e l m i e ne n n a l t a e h k ä i s e m i n e n- s y r j ä y t y m i s e n e h k ä i s y

S O S I A A L I N E NK U N T O U T U S : T O I M I N T A K Y K Y- t o i m i n t a k y v y n v a h v i s t a m i n e n- s o s i a a l i n e n k u n t o u t u s- o s a l l i s u u d e n v a h v i s t a m i n e n

T Y Ö K Y V Y T T Ö M Y Y S E L Ä K E

T Y Ö E L Ä M ÄL

Ä

Ä

K

I

N

N

Ä

L

L

I

N

E

N

K

U

N

T

O

U

T

U

S

O

P

I

N

N

O

L

L

I

N

E

N

K

U

N

T

O

U

T

U

S

k u n t a / v a l t i o V A S T U U J A K O=

YHTEINEN HAAASTE!• Kaikki toiminnalliset prosessit, joissa keskiössä on

lapsi/nuori/aikuinen, on järkevää suunnitella yhdessä• Tärkeässä roolissa on nivelvaiheiden tiedonsiirto ja

pysyvät arjen käytännöt tiedon välittämisessä • mm. riittävä ja oikea-aikainen tieto opintoihin

hakeutuvien osalta on taattava estetään väärät valinnat ja tästä syystä turhat keskeyttämiset

• Jokaisessa oppilaitoksessa on opiskelijahuoltoryhmien toimintaan kiinnitettävä huomiota. Sen on oltava:– Hyvin johdettua– Suunnitelmallista ja moniammatillista toimintaa– Toimijioilla oltava yhteinen toimintaa ohjaava tieto ja mahd. malli

• Moniammatillisessa työryhmässä tulee olla yhteinen tieto toiminnan tavoitteista ja ryhmän mahdollisuuksista

YHTEINEN JOHTAJUUS KESKIÖÖN!

• Perusopetuksen, Työvoimahallinnon, ammatillisen toisen asteen ja työllistämiskeskuksen päätösvaltaiset johtajat ovat verkottuneet

• Johtajat järjestävät säännöllisesti kokouksia, joissa päätetään operatiivista toimenpiteistä mm. nuorten työllisyyden ja koulutuksen järjestämisen osalta

• HYÖTY: taataan oikea informaatio eri hallinnon aloilta ja nopea reagointi

• HYÖTY: Yhteinen suunnittelu ja informaatio selkeyttää toimintakentällä tapahtuvia muutoksia, koska toimijoilla yhteinen tieto muutoksista

Esimerkki: seudullinen oppilashuolto• Oppilashuolto toimii alueen kaikissa

yksiköissä samoilla periaatteilla • Oppilashuollon toimintamallit, kaavakkeet

ja kaaviot yhteisessä intrassa• Kun toiminta kehittyy, koulutus kaikille

ryhmille yhteisesti ja materiaalien muuttaminen keskitetysti sähköiseen järjestelmään

• Toimintaa johtaa kentän palautteen perusteella rehtoritiimi

Yhteinen päämäärä = yhteinen ymmärrys = yhteinen kartta

• Jokaisen organisaation tai prosessin on tiedettävä tarkasti oma perustehtävänsä

• Rajapinnoilla toimivien organisaatioiden on tunnettava toistensa perustehtävät ja prosessit (oikea tieto)

• Tärkeätä, että toimintakentän muutokset ja niihin reagointi voidaan toteuttaa yhdessä (yht. tiedon keruu)

• Viime vuosia kuntakenttää on kuvannut jatkuva muutos• Verkostoituminen ja verkostoista saatu informaatio

auttaa suuresti toiminnan suunnittelussa ja strategisten päätösten tekemisessä

• Prosessien yhteinen kuvaaminen noussee yhä keskeisempään asemaan

Yhteinen päämäärä = Yhteinen ymmärrys =

• Esimerkiksi oppilashuollollisessa toimintakentässä on haasteena alueiden erilainen palveluntarjonta

• On etsivää nuorisotyötä, sosiaalista kuntoutusta, erilaista pajatoimintaa, jne…

• On erilaisia tapoja ohjata, auttaa, ja tukea kohderyhmän nuorta

• Tästä syystä olisi yhdessä työstettävä yhteinen kartta toimintakentästä, jonka avulla jokaisen toimijan rooli ja erilaiset prosessit avautuisivat kaikille samalla tavalla

Kohti prosessilähtöistä palvelutuotantoa KAUPUNGINHALLITUKSEN LINJAUS:Prosessilähtöinen toimintatapa korostaa

- ydinpalvelujen tunnistamista, määrittelyä ja toiminnan järjestämistä niiden mukaisesti- organisaatiorajat ylittävinä kokonaisuuksina ja arvon tuottamisen ketjuina asiakkaalle- asiakkaan rooli; aktiivinen toimija omassa prosessissaan- horisontaalisen yhteistyön ja tiedonhallinnan kehittämistä

Prosessilähtöisesti kohti yhteistä tavoitetta ja palveluiden hallintaa

Kunta/ tavoitteet, toimintaohjelmat, resurssit

Pth/ tavoitteet, toimintaohjelmat, resurssit

Esh/ tavoitteet, toimintaohjelmat, resurssit

Tavoitteet, arvon tuottamisen ketju

Resurssit, koordinointi

Mittarit ja arviointi

Valtio/Lainsäädäntö, tavoiteohjelmat ym.

Palvelut asiakkaanparhaaksi

Kuvio 1. Prosessilähtöisen palvelutuotannon suunnittelun ja koordinoinnin kenttä (Marjamäki 2009).

Jotta kokonaisuus toimisi, on oltava oikeata tietoa jokaiselta toimialueelta, perustehtävät kuvattu ja tiedossa sekä saatava palveluketjut toimiviksi

Kohti synergisen verkosto-organisaation mallia Neilimo 2010

Suuri

SuuriPieni

Pieni

Synerginen verkosto-

yritysKyky ohjata kokonaisuutt

a ja hyödyntää synergioita

& prosessien ja järjestelmien yhtenäisyys

Herkkyys vastata asiakastarpeisiin ja toiminnan mahdollisuuksiin ja

haasteisiin

Integroitunut organisaatio

Koordinoidusti hajautettu organisaatio

Hajautettu/ monipaikallin

en organisaatio

TietojohtamisenMerkitys kasvaa

Organisaation tahtotila määrittää tavoitetason Neilimo 2010

Potentiaaliset toimintahyödyt

Muutoksen haastavuus

Nykyprosessien dokumentointi

Nykyprosessein virtaviivaistaminen ja/tai

harmonisointi

Kriittisten prosessien uudelleen

suunnittelu

Toiminnan uudelleensuunnittelu; uudet toimintamallit

Pienet vaikutukset

Kohtalaiset parannukset kustannustehokkuudessa ja

asiakaspalvelussa

Merkittävät parannukset kustannustehokkuudessa ja

asiakaspalvelussa

Strategiset hyödyt

Case: Turvallinen kasvun ja opin polku• Kunnan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

palvelutuotannon kehittämistavoitteena palvelutuotannon kokonaisuuksien määrittely ja kehittäminen yhdessä em. toimijatahojen kesken (Palveluiden hallinta yhteisellä kartalla/ PALHAL)

• Palvelutuotannon kokonaisuuden määrittelyn, mallintamisen ja käytäntöön viemisen osalta ei ole valmista toimintamallia, vaan tämä on määriteltävä ja pilotoitava

• Toimintamalli laaditaan ja pilotoidaan erityistä tukea, ohjausta ja opetusta tarvitsevan lapsen/ nuoren prosessilla.

• Em. prosessin kokonaisviitekehys on Kasvun ja opin polku, minkä vuoksi pilotoinnissa

1) mallinnettiin Kasvun ja opin polun prosessikartta (The big piture)2) mallinnettiin Kasvun ja opin polun osa- ja aliprosessit sekä niihin liittyvät

tietoelementit (erilaiset ohjeet, dokumentit ym.)3) mallinnetaan Kasvun ja opin polkuun liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon

prosesseja ja palveluita (prosessikuvaukset tai palvelukuvaukset)4) kartoitetaan sekä Kasvun ja opin polun sisäiset nivelvaihetarpeet, kuten

myös Kasvun ja opin polun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon väliset rajapintatarpeet (toimintakäytäntöihin, tiedonhallintaan, yhteistyöhön ym. liittyvät asiat)

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Toimintoon linkitetään dokumentit taidokumentin osoite. Toiminta ja dokumentit linkitetään toisiinsa.

Esim. huolilomake,pedagoginen selvitys,

pedagoginen arvio

Huom. Tiedonhallinnan kehittämisen näkökulma.

Marjamäki Anne

Marjamäki Anne

Jatkotyöskentely pilotoinnin jälkeen Sastamalan kaupungissa• Ohjausryhmä koordinoi toimintaa jatkossa

– prosessien hallintamalli (2010-2013 suunnitelma ja kehittämistoimet)• Työryhmät:

– Sastamalan kaupungin oma työryhmä – PALVELUIDEN HALLINTA-työryhmä (sosiaali ja terveystoimi)

Prosessien hallintamalli:• Prosessikarttojen ja prosessien määrittely (rajapinnat)

– mallintaminen ja käytäntöön vieminen – prosessijohtamisen viitekehys (muutoksen ohjaus)– mittarit (eri tahojen mittareiden yhtenevyys)– prosessien arviointi

• Mallinnusohje eli notaatio; QPR ProcessGuide 8.1. työvälineenä (mallinnuksen määrittelyt; värit, tasot, päivitykset jne.)

• Prosessien hallinta (asian määrittely tulee sisältymään notaatioon eli mallinnusohjeeseen)

• Prosessien käyttöönotto ja kommunikointi (erillinen suunnitelma/ koulutussuunnitelma)– ydinprosessin tasolla– alueellisesti

• Koulutukset (substanssi- ja prosessinäkökulma)Marjamäki Anne

Tiedon hankinta tai analysointi ei ole kaikille työntekijöille luontaista

…hetkittäin johtajaki voi tuntea yksinäisyyttä infotulvassa…

…tällöin ei kannata jäädä yksin vaan kysyä neuvoa…

…eri prosessien on

saatava oikeata tietoa

toisista prosesseista

oman suunnittelun

tueksi…

Rehtori Andersson Sylvään-Marttilan koulu 35

Tärkeätä on muistaa, miksi me tätä työtä teemme…

Tiedustelut ja yhteydenotot! Hallituksen puheenjohtajaRehtoriJari AnderssonSylvään kouluOjansuunkatu 838200 SASTAMALA050 338 1609, 03 –5213 4440jari.andersson@sastamala.fihttp://www.sylvaa.fi