JÄÄKÖ NUORILLE ELÄKETTÄ? Jaakko Kiander, talous- ja hallintojohtaja

@KianderJaakko

1

NÄISTÄ PUHUN

Ilmarinen osana eläkejärjestelmää

Miten eläkkeet rahoitetaan ja kuka ne maksaa?

Miksi ei kansalaisaloitteelle eläkeindeksistä?

Eläkeuudistus 2017: kuinka kauas eläkepäivät karkaavat?

2

Ilmarinen osana eläkejärjestelmää

3

HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA

4

500 500 työntekijää

38 400 TyEL-yritystä

61 900 YEL-yrittäjää

TYÖELÄKEMAKSUT

Eläkkeiden maksuun 323 000 eläkkeensaajalle

Sijoituksiin tulevia eläkkeitä varten

ROOLIMME YHTEISKUNNASSA

5

69 % nykyisille

eläkeläisille

16 % talteen

tuleville eläkeläisille

11 % talteen

tulevien riskien varalle

2 % asiakas-

hyvityksiin

3 % Ilmarisen toiminnan kuluihin

4,3 mrd. € työeläkemaksut

2,1 mrd. € sijoitustoiminnan tuotot

31.12.2015

Miten eläkkeet rahoitetaan ja kuka ne maksaa?

6

MITEN ELÄKKEET RAHOITETAAN? PERUSIDEA

7

Eläkemaksut Sijoitustuotot Eläke-

etuudet

KUKA ELÄKEMAKSUA MAKSAA?

Alentamaton työeläkemaksu

25,1 % ansioista

TYÖNTEKIJÄ maksaa TyEL-maksua

5,7 % ansioista*

Vero 20,5%

Netto- palkka

28 500 €

TYÖELÄKEMAKSU

TYÖNANTAJA maksaa TyEL-maksua

19,4 % ansioista

TYÖNANTAJA

JANNE 45-vuotias työntekijä

Bruttoansio Vuodessa: 36 000 €

* Jos työntekijä on täyttänyt 53 v., maksu on 7,2 % palkasta.

* Jos yrittäjä on täyttänyt 53 v., maksu on on 25,1 % työtulosta. Uudella yrittäjällä maksut ovat 18,5–19,6 % työtulosta.

Työttömyys- vakuutus- maksu 1,0 %

8

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ maksaa eläkemaksunsa kokonaan itse Maksu on 23,6 % työtulosta*

Työtulonsa yrittäjä vahvistaa itse

YRITTÄJÄN TYÖELÄKEMAKSU

SIJOITUSTUOTOT SYNTYVÄT ELÄKERAHASTOISTA

9

Osa vuotuisista työeläkemaksuista rahastoidaan

Rahasto

Eläke Eläkemaksu

Rahasto-osuus

MIKSI ELÄKERAHASTOT JA RAHASTOINTI?

• Eläkerahastoilla varmistetaan, että eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varjoja.

• Tavoite: tulevaisuudessa yhä suurempi osa eläkkeistä maksetaan rahastojen tuotolla näin maksut saadaan pysymään pienempinä.

• Rahastot toimivat puskurina talouden vaihteluilla – ilman niitä eläke-maksuja pitäisi nostaa laskukausina.

• Tämä kannattaa muistaa: eläkeyhtiöt eivät voi käyttää rahastoja omiin tarkoituksiinsa.

10

NÄIN ELÄKERAHA KIERTÄÄ YKSITYISTEN JA JULKISTEN ALOJEN TYÖELÄKERAHAN KIERTOKULKU 2015

3.5.2016 Lähde: Tela, ETK 11

MAKSUT 24,9 mrd

Toimintakulut

0,5 mrd

3,0 mrd

21,4 mrd

VARAT 31.12. 180,9 mrd

Työeläkemaksut ja valtionosuudet

Työnantajat 15,0 mrd

Työntekijät 4,7 mrd

Yrittäjät 1,3 mrd

Valtio 2,9 mrd

Työttömyysvakuutus-

rahasto 4,7 mrd

8,6 mrd

MAKSETUT ELÄKKEET

25,2 mrd

Sijoitukset

Arvonmuutokset 5,1

Työntekijät 3,5

3,8 mrd

Eläke on omalla työllä ansaittu, mutta vain osin itse maksettu.

Nyt eläkkeellä olevien eläkkeet maksavat suurelta osin työssä olevat – nyt ja tulevaisuudessa.

12

Miksi ei kansalaisaloitteelle eläkeindeksistä?

13

KANSALAISALOITE ELÄKEINDEKSISTÄ • Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen

teki kansalaisaloitteen eläkeindeksin muuttamisesta.

• Kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 85 000 henkilöä ja se on menossa eduskunnan käsittelyyn.

14

MIKÄ ON ELÄKEINDEKSI?

• Työeläkettä tarkistetaan indeksien mukaan: karttuvaa työeläkettä tarkistetaan palkkaindeksillä, alkanutta eläkettä eläkeindeksillä.

– Palkkaindeksi turvaa sen, että eläkekarttuma kehittyy yleisen ansiotason mukana (80 % paino ansiotasoindeksillä).

– Eläkeindeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen (80 % paino kuluttajahintaindeksillä).

– Nykyiset indeksisäännöt tulivat voimaan 1996: aiemmin eläkkeitä korotettiin 50/50-indeksillä.

• Tavoite: varmistaa kohtuullinen eläkemäärä aiempaan tulotasoon nähden ja huolehtia maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilymisestä.

• Näin eläkkeiden ostovoima säilyy, mutta eläkkeet jäävät jälkeen ansiotason kehityksestä.

15

INDEKSIALOITE – MISTÄ SIIS KYSE?

• Aloitteessa ehdotetaan eläkeindeksin muuttamista nykyisestä taitetusta 20/80-indeksistä joko puoliväli-indeksiin (50/50) tai ansiotasoindeksiin.

• Perusteluna aiemmat eläkelupaukset sekä huoli eläkkeellä pitkään olevien tulotason heikentymisestä suhteessa yleiseen ansiotasoon.

• Taitettu indeksi turvaa eläkkeiden ostovoiman, mutta ei takaa suhteellisen tulotason säilymistä.

– Jos eläkkeellä ollaan pitkään ja jos reaaliansioiden nousu on nopeaa, eläke jää merkittävästi jälkeen ansiotason kehityksestä vaikka ostovoima paraneekin.

16

INDEKSIMUUTOKSEN KUSTANNUKSET • Taitettu indeksi otettiin aikanaan

käyttöön, koska eläkemenojen kasvua haluttiin rajoittaa.

• Taitetun indeksin ansiosta eläkemeno suhteessa palkkasummaan ei kasva yhtä nopeasti kuin eläkeläisten määrä suhteessa työllisten määrään.

• Siirtyminen tuottoisampaan indeksiin tulisi ajan myötä hyvin kalliiksi ja edellyttäisi joko eläkerahastojen kuluttamista tai eläkemaksujen korottamista.

17

INDEKSINVAIHTO UHKAA ELÄKEVAROJA…

18

Lähde: ETK

...ELLEI ELÄKEMAKSUA KOROTETA – JA SE EI OLE HYVÄ

19 Lähde: ETK

ELÄKERAHASTOJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN • Suomalainen työeläkejärjestelmä on sekajärjestelmä, joka

on osittain rahastoiva ja suurelta osin jakojärjestelmä.

• Rahastoja on kartutettu maksuylijäämien avulla vuosina 1962–2013, koska ikärakenne oli edullinen.

• Rahastoinnin avulla on haluttu varautua suurten ikäluokkien eläköitymiseen.

• Ikärakenteen muutos ei kuitenkaan ole ohimenevä ilmiö vaan pysyvä muutos: vanhushuoltosuhde jatkaa kasvuaan myös suurten ikäluokkien jälkeen.

• Rahastojen kestävä ylisukupolvinen hyödyntäminen tarkoittaa tällöin vain pääoman tuoton käyttämistä, ei pääoman kuluttamista.

20

ELÄKEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖ • Työeläkevarat ovat yhteensä noin 180 mrd.

euroa – suomalaisten suurin omaisuusmassa.

• Eläkevaroja on kerrytetty sijoitustuotoilla ja pitämällä eläkemaksutulo eläkemenoa suurempana.

• Ikärakenteen muutoksen vuoksi tilanne muuttuu 2010-luvulla eläkemenot kasvavat pysyvästi maksutuloa suuremmiksi.

• Jatkossa juoksevien tulojen ja menojen erotus katetaan eläkerahastojen sijoitustuotoilla.

• Tarkoituksena ei ole kuitenkaan syödä rahastojen pääomaa, jotta tuottoja riittäisi myös tuleville sukupolville.

21

TYÖELÄKKEIDEN RAHOITUS PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ

0

5

10

15

20

25

30

35

1962

1970

19

78

1986

1994

2002

2010

2018

2026

2034

2042

2050

2058

20

66

2074

2082

2090

2098

eläkemaksu

eläkemeno

22

ELÄKEINDEKSIMUUTOS– REILUAKO?

• Nykyisten eläkeläisten tulojen korottaminen eläkeindeksiä muuttamalla

1. lisäisi vanhempien ikäluokkien maksamien eläkemaksujen tuottoa ja

2. heikentäisi vastaavasti nuorten ikäluokkien tuottoa, eli maksujen ja etuuksien suhdetta.

• Nykyeläkeläiset ovat työuransa aikana maksaneet suhteellisen matalia eläkemaksuja (5–20 %) ja jääneet eläkkeelle varhain (alle 60 v.).

• Nuoret ikäluokat (v. 1990 jälkeen syntyneet) tulevat maksamaan korkeampia maksuja (24 %–25 %) ja jäävät eläkkeelle myöhemmin (65–70 v.).

• Eläkkeiden rahastointi tasoittaa sukupolvien välistä eroa ja hillitsee eläkemaksujen korotustarvetta.

23

INDEKSIMUUTOS EI AUTA ELÄKELÄISKÖYHYYTEEN • Merkittävin eläkeläisten toimeentulon

ongelma on heikosta työhistoriasta johtuva pienituloisuus ja köyhyys.

• Keskimääräiset eläkkeet ovat hyviä (lähes 1600 e/kk) ja alkavat eläkkeet vielä parempia (miehillä noin 2000 e/kk)

– Silti lähes puolet eläkeläisistä saa alle 1000 e/kk.

• Suurin pienituloisuusriski on yksin asuvilla iäkkäillä naisilla.

• Pienituloisten eläkeläisten toimeentulon kannalta merkittävää ei ole työeläkkeen indeksointi vaan perusturvaetuuksien taso (takuueläke), eläkeläisten asumistuki ja Kelan korvaukset.

24

25

ELÄKERAHASTOISSA EI OLE

YLIMÄÄRÄISTÄ RAHAA:

NE ON VARATTU

TULEVIA SUKUPOLVIA

VARTEN.

Eläkeuudistus 2017: kuinka kauas eläkepäivät

karkaavat?

26

MIKSI ELÄKEUUDISTUS? • Ihmiset elävät pidempään: osa

lisävuosista tulee käyttää työntekoon.

• Uudistuksella pidennetään työuria ja vähennetään julkisen talouden kestävyysvajetta.

• Uudistuksilla halutaan myös turvata kaikille ikäluokille riittävät eläketasot ja varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

27

ELÄKEIKÄ NOUSEE 65 IKÄVUOTEEN • Alin vanhuuseläkeikä nousee

portaittain 65 ikävuoteen v. 2027 mennessä.

• Korotukset alkavat v. 2018 ja ovat 3 kk vuodessa.

• Alin ja ylin vanhuuseläkeikä määräytyvät syntymävuoden mukaan.

28

V. 2030 ALKAEN: MUUTTUVA ELÄKEIKÄ • V. 2030 alkaen eläkeikä sidotaan elinajan

kehitykseen ja työurien pituuteen.

• Kun elinikä pitenee, eläkkeen ala- ja yläikärajat nousevat.

• Eläkeikä vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle sinä vuonna, kun he täyttävät 62 v.

• Lisäksi lasketaan ikäluokkakohtainen tavoite-eläkeikä:

– Eläkeikä, joka riittää kompensoimaan elinaikakertoimen leikkaavan vaikutuksen

– Sen avulla kannustetaan jäämään eläkkeelle myöhemmin.

50-vuotiaat ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden eläkeikä ei ole vielä tiedossa. 29

ELÄKKEELLE, MUTTA MILLOIN ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN?

30

ELÄKE KASVAA TYÖSTÄ 1.5 % / V.

31

• Eläkkeeseen vaikuttaa eniten se kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut.

• Eläkettä karttuu myös palkattomilta jaksoilta, esim. sosiaalietuuksista ja tutkintoon johtavista opinnoista.

ELÄKKEEN KARTTUMINEN v. 2017: 1,5 % vuosiansioista, esim.: 40 v töissä

1,5 % 40 x = 60 % eläke

ELÄKEUUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

32

Mikä muuttuu

ELÄKKEEN KARTTUMINEN

Eläke karttuu samalla

tavalla kaiken ikäisille

(1,5 % vuodessa)

Osa-aikaeläke poistuu

– tilalle osittainen

vanhuuseläke

(2 % – 50%)

Työkyvyttömyyseläke

paranee hieman

Eläkeikä nousee

portaittain 65 vuoteen

Alin eläkeikä

↓

Tavoite-eläkeikä

v. 2030 alkaen: joka

ikäluokalle lasketaan

oma eläkeikä.

Pidempään työssä

jatkamisesta palkitaan

lykkäyskorotuksella

(4,8 % vuodessa)

Raskaiden töiden

tekijöille työuraeläke

(38 v. raskasta työtä)

ELÄKEIKÄ ELÄKELAJIT TURVA, VARMUUS

YHTEINEN KAIKILLE

Työeläke kasvaa

työstä. Mitä enemmän

palkkaa, sen

enemmän eläkettä.

Eläkeiän joustavuus

Eläkemaksujen taso

Mikä säilyy

SELVITIMME SIJOITUS-SALKUN TILANTEEN…

• Laskennan toteutti erikoistunut kansainvälinen yhtiö. Kohteena Ilmarisen suora osake- (7,1 milj. €) ja korkosalkku (10,2. mil. €) 31.3.2016

• Ilmarisen osakesalkun hiilijalanjälki 353,8 tCO2e/mEUR. Se on n. 24 % vertailuindeksiä matalampi

– Osakesijoitusten hiilijalanjälki on laskenut 27 % vuodesta 2015.

• Korkosalkku (yrityslainat) mukana ensimmäistä kertaa: hiilijalanjälki 414,3 tCO2e/mEUR

33

… VÄHENSIMME KIVIHIILTÄ • Sijoitusvalinnat erityisesti sähkö- ja

materiaalisektorilla ovat vaikuttaneet osakesalkun hiilijalanjäljen pienentymiseen

– Osakeomistuksemme sähkö- ja energiayhtiöissä ovat linjassa 2 asteen skenaarion kanssa (= ilmastonmuutos tullaan rajoittamaan kahteen asteeseen)

– Olemme luopuneet sellaisten yhtiöiden osakkeista, joiden sähköntuotannosta tai liikevaihdosta yli 30 % tulee kivihiilestä

– Lisäksi olemme luopuneet yksittäisistä materiaalisektorin yrityksistä korkeiden ilmastoriskien vuoksi

– Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus ylittää jo kivihiilen osakesijoituksissamme

34

KESKITYMME JATKO-TOIMENPITEISIIN • Tavoitteenamme on

mahdollisuuksien mukaan edelleen kasvattaa uusiutuvan energian osuutta sijoituksissa tulevaisuudessa

• Valmistelemme parhaillaan vastuullisen sijoittamisen ilmastoperiaatteita julkaistaan syksyllä

35

PAREMPAA ELÄMÄÄ, OLE HYVÄ.

www.ilmarinen.fi/uutishuone

Twitter: @ilmarinen_tweet

Blogi: www.parempaaelamaa.org

36