Opetusteknologiakeskus

_________________________________________________________________________________________________________________ Postiosoite: Katuosoite: Puhelin Fax PL 111 Tiedepuisto 013 − 251 111 (keskus) (013) 251 2813 80101 JOENSUU Länsikatu 15 e-mail: etunimi.sukunimi@joensuu.fi

ITÄ-SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON TOIMINTA VUOSINA 2001 - 2004

SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen organisointi ………………………………………………………………1 1.1 Koordinointi ………………………………………………………………..1 1.2Organisaatio ………………………………………………………………...2 1.3 Tiedotus …………………………………………………………………….2 2 Osahankkeet …………………………………………………………………………3 2.1 Teknisen infrastruktuurin kehittäminen ………………………………...3 2.2 Henkilöstökoulutus ………………………………………………………..3 2.3 Sisällöntuotannon tuki …………………………………………………….4 2.4 Tutkimus …………………………………………………………………...6 3 Opetushankkeet ……………………………………………………………………...7 3.1 Ympäristötekniikan osahanke ……………………………………………7 3.2 Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahanke ……………8 3.3 Tietojenkäsittelytieteen osahanke ………………………………………...8 3.4 Kauppatieteen osahanke …………………………………………………10 LIITTEET Liite 1 Kuvaus rahoituksesta ja hankkeen tuloslaskelma ………………….11 Liite 2 Itä-suomen virtuaaliyliopisto –osahankkeiden tiimit vuosina 2001-2004 ……………………………………………………………………...13 Liite 3 ISVY:n tutkijaverkoston toiminnassa syntyneitä ja tuettuja tutkimuksia ……………………………………………………………………16 Liite 4 Tutkimusapurahan saajat ja aiheet vuonna 2001 …………………..24 Tutkimusapurahan saajat ja aiheet vuonna 2002 …………………………..25

1

ITÄ-SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON TOIMINTA VUOSINA 2001 - 2004 Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteinen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hanke (ISVY) käynnistyi vuoden 2001 alussa osana valtakunnallista virtuaaliopistohanketta. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin Itä-Suomen yliopistojen asiantuntijuuden jakaminen ja osaamisen kehittäminen, yliopisto-opetuksen monipuolistaminen opetusteknologian avulla, opintojen valintamahdollisuuksien lisääminen, verkko-opetuksen ja -oppimisen kehittäminen ja tukeminen sekä aluekehittämisen tukeminen. Tavoitteisiin pyrittiin tuottamalla verkko-opetuskursseja, panostamalla tutkimus- ja kehitystyöhön sekä kouluttamalla yliopistojen henkilökuntaa. Osana Suomen virtuaaliyliopistoa ISVY:n kehitys- ja tutkimustyö on palvellut valtakunnallista yliopisto-opetuksen kehittämistä. Muista virtuaali-yliopistohankkeista ISVY teki tiivistä yhteistyötä erityisesti OVI-hankkeen, TieVie-hankkeen, IT-Pedan ja TieDOT-hankkeen kanssa. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hanketta koordinoi Joensuun yliopisto, joka palkkasi vuoden 2001 alusta kehitysjohtajan ja projektikoordinaattorin. Lisäksi Kuopion yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ovat toimineet muulla virtuaali-yliopistorahoituksella koordinaattorit, jotka ovat vastanneet hankkeen koordinoinnista ja tiedottamisesta omassa yliopistossaan. Kuvaus hankkeen rahoituksesta on liitteessä 1. 1 Hankkeen organisointi 1.1 Koordinointi Itä-Suomen virtuaaliyliopisto –hanketta koordinoi Joensuun yliopisto, joka palkkasi tehtävään kehitysjohtajan ja projektikoordinaattorin. Kehitysjohtaja Esko Kähkönen aloitti työnsä 11.1.2001, projektikoordinaattori Kirsi Karjalainen vuoden 2001 alussa. Kirsi Karjalaisen virkavapauden aikana 18.3.2002-31.12.2003 projektikoordinaattorin sijaisena toimi Paula Jussila. Esko Kähkönen ja Kirsi Karjalainen siirtyivät muihin tehtäviin 1.9.2004. Koordinaattorin tehtäviä hoiti 31.1.2005 saakka Hilkka Taimio. Kehitysjohtajan tilalle ei nimitetty ketään, vaan työtä hoiti muiden töidensä ohella Opetustekno-logiakeskuksen varajohtaja Sari H. Pitkänen. Kehitysjohtaja vastasi hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamisesta toi-meenpannut johtoryhmän hyväksymien päätösten toimeenpanosta, hankkeen menojen hyväksymisestä, hankkeen etenemisen raportoinnista johtoryhmälle sekä yhteydenpidosta hankkeen eri toimijoihin ja ulkopuolisiin yhteistyötahoihin. Hankkeen kokonaisvastuun lisäksi kehitysjohtaja vastasi erityisesti tutkimuksen ja sisällöntuotannon osahankkeista.

Projektikoordinaattorin tehtäviin kuului hankkeen yleinen koordinointi ja organisointi, talous- ja henkilöstöhallintotehtävät, suunnittelu ja raportointi sekä yhteydenpito projektin

2

toimijoihin eri yliopistoissa. Projektikoordinaattori toimi myös infrastruktuuri-osahankkeen vastuuhenkilönä.

Lisäksi Kuopion yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ovat toimineet muulla virtuaaliyliopistorahoituksella koordinaattorit, jotka ovat vastanneet hankkeen koordinoinnista ja tiedottamisesta omassa yliopistossaan. Hanke sijoittui Kuopion yliopistossa Oppimiskeskukseen ja Joensuun yliopistossa Opetusteknologiakeskukseen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa hanke sijoittui aluksi hallintovirastoon, mutta siirrettiin Oppimiskeskukseen tämän aloittaessa toimintansa syksyllä 2001. 1.2 Organisaatio Itä-Suomen virtuaaliyliopiston organisaatio muodostui johtoryhmästä, ohjausryhmästä ja osahankkeiden projektiryhmistä. Johtoryhmän tehtävänä on ollut hankkeen strategisista linjauksista sopiminen sekä talousarvion, osahankesuunnitelmien ja tutkimusohjelman hyväksyminen. Johtoryhmään kuuluivat rehtori Perttu Vartiainen Joensuun yliopistosta, rehtori Petteri Paronen Kuopion yliopistosta (25.10.2001 alkaen rehtori Matti Uusitupa), rehtori Markku Lukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kehitysjohtaja Esko Kähkönen. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut valmistella johtoryhmän päätökset, osallistua päätösten toteuttamiseen, ohjata virtuaaliyliopiston tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä seurata ja arvioida hankkeen toimintaa. Ohjausryhmään kuuluivat professori Marja Kallonen-Rönkkö Joensuun yliopistosta (varajäsenenä Kirsi Karjalainen), johtaja Ulla Voutilainen Kuopion yliopistosta (1.9.2004 alkaen ma. Johtaja Sari Tervonen) (varajäsenenä Anu Wulff, Ulla Ritvanen) sekä professori Ilkka Pöyhönen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (varajäsenenä Annikka Nurkka, Tuija Huovila). 1.3 Tiedotus Hankkeen www-sivut (http://www.joensuu.fi/isvy) ja sähköpostijakelulistat ovat olleet tärkeimpiä tiedotuskanavia sekä sisäisessä tiedotuksessa että ulkopuolisille yhteistyötahoille suunnatussa tiedotuksessa. Koordinaattorit kussakin yliopistossa ovat vastanneet ISVY:yn liittyvästä tiedottamisesta käyttäen oman yliopistonsa jakelukanavia, esim. intranetiä, jakelulistoja ja tiedotteita. Lisäksi kukin osahanke on vastannut itsenäisesti omaan hankkeeseensa liittyvästä tiedottamisesta. Tiedotusmateriaalia on tuotettu sekä suomen- että englanninkielisenä. Hanketta on esitelty useissa koti- ja ulkomaisissa seminaareissa ja konferensseissa (mm. ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa vuosina 2001-2003, ISOT-messuilla Kuopiossa vuonna 2003, Online Educa –konferenssissä Berliinissä vuonna 2002 ja Society for Information Technology and Teacher Education –konferenssissa Albuquerquessa vuonna 2003).

3

2 Osahankkeet Liitteessä 2 on esitetty osahankkeiden tiimit hankkeen aikana. 2.1 Teknisen infrastruktuurin kehittäminen Ensimmäisenä toimintavuotenaan hankkeessa panostettiin ip-pohjaisten videoneuvottelu-yhteyksien parantamiseen. Joensuun yliopistoon ja Kuopion yliopistoon hankittiin kolmet ja Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun kahdet videoneuvottelulaitteet. Yliopistoihin hankittiin myös digitaaliseen oppimateriaalituotantoon tarvittavaa infrastruktuuria. Videoneuvottelulaitteet saatiin kaikissa yliopistoissa käyttöön syksyn 2001 aikana, ja niitä on hyödynnetty sekä opetuksessa että muussa toiminnassa, esimerkiksi neuvotteluissa. Tämän osahankkeen vastuuhenkilönä toimi Kirsi Karjalainen. 2.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstön koulutushankkeessa on organisoitu verkko-opetuksen valmiuksien parantamiseen tähtäävää koulutusta Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetushenkilöstön tarpeisiin. Koulutusta on tarjottu yliopistokohtaisena ja yliopistojen välisenä koulutuksena. ISVY:n järjestämän henkilöstökoulutuksen tavoitteena on ollut - perehdyttää verkko-opetuksesta kiinnostuneet ja toteutusta suunnittelevat opettajat verkko-opetuksen teoreettisiin perusteisiin, suunnitteluprosessiin, toteutukseen ja arviointiin - parantaa verkko-opetusta toteuttavien perus- ja erityistaitoja - kouluttaa osasta kouluttajia ja asiantuntijoita yliopiston ja laitosten verkko-opetuksen kehittämistehtäviin ja - tiedottaa muulle henkilöstölle verkko-opetuksen mahdollisuuksista ja käytänteistä. Koulutusta on toteutettu kolmella toisiaan täydentävällä tasolla (Ope.fi I-III). Pääasiallisesti koulutus on keskittynyt II- ja III-tasoille. III-tason kohderyhminä ovat olleet em. yliopistojen henkilöt, jotka ovat lisäksi halunneet sitoutua pitkään koulutukseen ja virtuaaliyliopiston kehittämistyöhön. Koulutukseen osallistuttiin vuosina 2001-2004 seuraavasti:

Vuosi Taso Osallistujien määrä / oma yliopisto

Osallistujien määrä/ muu yliopisto

Suoritetut opintoviikot

2001 Ope.fi I 88 - 23,5 Ope.fi II 198 - 147 Ope.fi III - - - 2002 Ope.fi I 223 - - Ope.fi II 430 - 165,5

4

Ope.fi III 15 - 15 2003 Ope.fi I 28 - - Ope.fi II 184 6 65,5 Ope.fi III 111 30* 74 2004 Ope.fi I 45 - - Ope.fi II 189 - 118,5 Ope.fi III 110 - 39

Yhteensä 1 621 39 648 * JoY, LTY

Henkilöstökoulutushankkeen keskeisenä tuloksena on syntynyt yhteistyöverkosto Itä-Suomen yliopistojen välille. Hanke on nostanut hankeosapuolten yhteistyövalmiuksia toimia erilaisten verkostojen osapuolena myös jatkossa. Hanke on myös lisännyt osapuolten asiantuntija- ja kouluttajaosaamista. Lisäksi hankkeessa on luotu toiminta- ja koulutusmalleja, joiden kehittymisen pohjalta koulutuksia on jatkossa helpompi räätälöidä ja kehittää eteenpäin kussakin yliopistossa. Tärkeä hankkeen tulos on luonnollisesti myös se, että hankkeessa järjestettyjen koulutusten avulla on onnistuttu nostamaan opetushenkilökunnan osaamisen tasoa. Hankkeen aikana on koulutuksiin osallistunut runsaasti Itä-Suomen yliopistojen henkilökuntaa. Useat opettajat ovat kouluttautuneet monipuolisesti osallistumalla erilaisille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä edistäville kursseille. Hankkeessa on koulutettu kahdeksan verkko-opetuksen asiantuntijaa hankeyliopistoihin. Koulutus on myös lisännyt verkon ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Lisäksi koulutuksiin osallistuneiden opettajien yhteistyö on lisääntynyt yli laitosrajojen. Ohjausryhmän päätöksellä vuoden 2005 aikana ISVY:n vuodelta 2004 siirtyvällä rahoituksella suunnittelija Tuula Puruskainen suunnittelee ja toteuttaa opiskelun arviointikoulutusjakson. Materiaali tehdään rakenteeltaan moduulimaiseksi, jotta niitä voi käyttää erilaisissa yhteyksissä. ISVY:n verskostoon kuuluvat voivat päivittää materiaaleja tulevaisuudeksi, mutta kaikilla muillakin tahoilla on vapaa käyttöoikeus materiaaliin. Lisäksi rahoituksella suoritetaan e-luokkahuoneen käytettävyystestaus Joensuun yliopiston Opetusteknologiakeskuksen virtuaaliympäristöjen tutkimuslaboratoriossa. Alkuvuoden 2005 aikana suunnittelija Aarno Savolainen viimeistelee hankkeen historiikkisivut, jotka julkaistaan samaan osoitteeseen, kuin ISVY:n www-sivut ovat olleet hankkeen aikanakin. 2.3 Sisällöntuotannon tuki Sisällöntuotannon tukeen palkattiin kuhunkin yliopistoon suunnittelija vuosiksi 2001-2004. Heidän tehtävänään on ollut WebCT-oppimisalustan käytön hallinnointi ja opastaminen, henkilöstökoulutuksien toteuttaminen sekä opettajien ja muun henkilökunnan opastaminen. Vuonna 2001 tukihenkilöt kertoivat heille tehdyssä arvioinnissa, että kurssien tekoon lähteneet opettajat ovat olleet innostuneita. Taidot ovat kuitenkin vaihtelevia eikä vaadittavaa työmäärää aina ymmärretä. Tekijänoikeussopimuksia on myös kritisoitu. Tulevaisuuden tuottamisen mallina tukihenkilöt ovat yleensä valmiita laajempaankin opettajien materiaalin työstämiseen kuin tällä hetkellä tapahtuu, mutta ”täyden palvelun”

5

mallia ei pidetä toteuttamiskelpoisena. Kurssia pitävän opettajan täytyy joka tapauksessa tuntea jonkin verran oppimisympäristöänsä (ja alustaa) ja tuottamisen perusasioita. Vastaavasti arviointiin kesällä 2002 sisällöntuottajien mietteitä tuesta ja yleensäkin oppimateriaalin tekemisestä. Se osoitti, että työskentelyn puitteet ovat hyvässä kunnossa. ISVY:n sisällöntuottajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä tehtäviinsä ja uusiin haasteisiin. Käytössä on hyvät välineet ja sisällöntuottajilla on tarvittavat tvt-taidot. Ainelaitoksilla työskentelevät sisällöntuottajat ovat käyttäneet oppimis-/opetusteknologiakeskuksien tukipalveluja. Kehittämisen kohteeksi nousivat vuorovaikutusvälineiden ja multimedian käyttö sekä tuottamisen malli. Pedagogiset lähestymistavat tulisi saattaa opetuksen kehittäjien käytännön työkaluiksi. Verkkokurssien saaminen laajan yliopistoyhteistyön käyttöön on myös tulevaisuuden haaste. Laajemmin arvioinnin tuloksia on esitelty ISVY:n sisällöntuotannon ja oppimishankkeiden julkaisussa ”Projektina verkko-oppiminen. Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä" (toim. Esko Kähkönen) ilmestyi vuoden vaihteessa 2002-2003. Tuloksia esiteltiin myös E-Learn konferenssissa Kanadassa lokakuussa. Sisällöntuotannon tukihenkilöitä, kurssien tekijöitä ja muuta ISVY:n henkilökuntaa osallistui 5. – 8.2.2002 Saksassa Learntech-konferenssiin. On- line Educa –konferenssissa Berliinissä esiteltiin ISVY:n toimintaa mukaan lukien kahden opetushankkeen tuottamia verkkokursseja. Sisällöntuotannon tukihenkilöiden koulutukseen ja keskinäisen yhteistyön lisäämiseen on myös panostettu. Vuosittain on järjestetty seminaareja digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen liittyvissä aihealueissa (mm. multimedia oppimateriaalissa, verkko-ohjaus, oppimisalustat, evaluointi). Lisäksi ISVY on tehnyt yhteistyötä erityisesti OVI-hankkeen, TieVie-hankkeen (henkilöstökoulutus), IT-Pedan ja TieDOT-projektin kanssa. Itä-Suomen virtuaaliopiston edustajat ovat osallistuneet myös Suomen virtuaaliyliopiston yhteyshenkilötapaamisiin. Oppimisalustojen osalta ISVY-verkostossa selvitettiin mandollisuutta yhteisen lisenssin hankkimiseksi useiden yhteispalaverien ja keskinäisen yhteydenpidon myötä. Tämä olisi edellyttänyt kolmen yliopiston ohjelmiston sijoittamista yhteiselle palvelimelle. Hanke kaatui kuitenkin yhden osapuolen atk-keskuksen vastustukseen. Vuonna 2004 asia nousi jälleen esille valtakunnallisella tasolla, johon myös ISVY:n verkostossa olevat korkeakoulut ovat osallistuneet. Virtuaaliyliopiston kehittämisen kannalta avainkysymys on sisältötuotannon resurssi ja osaava henkilöstö. Tällä hetkellä toiminta on edelleen liian satunnaista ja pienimuotoista ja osittain määrällistä tuottamista laadun kustannuksella. ISVY:llä on hyvät yhteydet ja yhteistyötä alan suurten ja tunnustettujen toimijoitten kanssa. Vaikka Suomen oloissa ei vastaaviin tuottamistapoihin ja laadukkuuteen päästäisi kuten keski Euroopassa pienen käyttäjämäärän vuoksi, olisi kuitenkin tietoisesti kehitettävä ja resursoitava laadukasta verkkokurssien tuottamista. ISVY on tarjonnut mandollisuuden tukipalvelujen luomiseen kolmeen yliopistoon ja se on toiminut erinomaisesti. Opetusministeriön rahoituksen ehtyessä on selvää, että yliopistojen on huolehdittava tehtävien rahoittamisesta muilla keinoilla.

6

ISVY on ollut mukana kolmessa hankevalmistelussa, jonka tavoitteena oli laajentaa toimimista kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa. Mikään näistä ei kuitenkaan saanut rahoitusta. 2.4 Tutkimus ISVY:ssä on tehty kehittävää tutkimusta opetushankkeiden tukemiseksi. Vuosina 2001 ja 2002 hanke jakoi tutkimusapurahaa useille tutkijoille (apurahasaajat ja aiheet liitteessä 4). Apurahatutkijat edustavat eri itäsuomalaisten yliopistojen oppiaineita. Joensuussa painottui kasvatustiede, Kuopiossa hoitotiede ja Lappeenrannassa luonnollisesti tekniset alat. Yhteinen nimittäjä ISVY:n tutkimukselle on opetusteknologia ja verkkopedagogiikka, lähinnä eri opetushankkeitten tukena. Rajallisista resursseista huolimatta apurahat ovat herättäneet mielenkiintoa alaan liittyvään tutkimukseen, joka voi luoda pohjaa tulevaisuudessa laajemmille tutkimushankkeille. ISVY:n tutkimusverkostossa on julkaistu runsaasti jotka verkko-oppimisen kehittämistyöhön liittyviä esityksiä, artikkeleita ja opinnäytetöitä (julkaisuluettelo liitteessä 3). Näiden lisäksi hankkeessa on julkaistu viisi julkaisua:

- Projektina verkko-oppiminen. Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä

- Proceeding of the First International Conference on Educational Technology in Cultural Context

- Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen, jossa tarkasteltiin verkko-oppimisen vaikuttavuutta ja tuottamistapoja eri näkökulmista

- Proceeding of the Second International Conference on Educational Technology in Cultural Context

- Verkko-oppimisen vakiintuessa. Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista. Julkaisussa on käsitelty verkko-opetusta opiskelijan, opettajan, tuottamisprosessin, talouden ja oppilaitoksen näkökulmista.

Julkaisujen lisäksi ISVY-hankkeessa on järjestetty vuosittain useita omia tutkijatapaamisia ja osallistuttu muiden opetusteknologia-alaan liittyvien konferenssien järjestämiseen: First International Conference on Educational Technology in Cultural Context vuosina 2002-2004, International Conference on Advanced Learning Technologies (ICALT) – konferenssi vuonna 2004, opetusteknologian kesäkoulu vuosina 2002-2004, ISOT’04 (Itäsuomalaista opetusteknologiaa) –messut jne. Hankkeen toimijat ovat esiintyneet myös muissa kansainvälisissä konferensseissa, mm. kehitysjohtaja Esko Kähkönen Teheranissa etäopetuskonferenssissa ja Etelä-Koreassa International Conference on Computers in Education –konferenssissa vuonna 2002, E-Learn –konferenssissa Montrealissa vuonna 2003, ja Sirpa Torvinen Frontiers in Education –konferenssissa Bostonissa vuonna 2003.

Valtakunnallisista virtuaaliyliopistohankkeista ISVY on tehnyt tiivistä yhteistyötä erityisesti OVI-hankkeen, TieVie-hankkeen (henkilöstökoulutus), IT-Pedan ja TieDOT-projektin kanssa. Itä-Suomen virtuaaliopiston edustajat ovat osallistuneet myös Suomen virtuaaliyliopiston yhteyshenkilötapaamisiin. Lisäksi hanketta on esitelty useissa kotimaisissa seminaareissa ja konferensseissa.

7

3 Opetushankkeet Vuoden 2001 alusta käynnistyi ISVY:n kolme opetushanketta: ympäristötekniikka, sovellettu matematiikka ja tilastomatematiikka sekä tietojenkäsittelytiede. Neljäs opetushanke, kauppatiede käynnistyi marraskuussa 2001. 3.1 Ympäristötekniikan osahanke Ympäristötekniikan koulutusohjelman toteuttivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan laboratorio, Joensuun yliopiston biologian laitoksen ja julkisoikeuden laitoksen ympäristöoikeuden opetuskokonaisuus sekä Kuopion yliopiston ympäristötieteen koulutusohjelma. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävästä koulutusohjelmasta on vastannut Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan laboratorio. Koulutusohjelmaan osallistuneilla yliopistoilla on kullakin omat painopistealueensa, joten koulutusohjelma on edellyttänyt opiskelijoilta opiskelupaikkakunnan vaihtamista ainakin jossakin vaiheessa opintoja. Opiskelutahti vaihtelee merkittävästi eri opiskelijoiden välillä. Tästä syystä koulutuksen joustavuuden takaamiseksi nämä opintojaksot on järjestettävä verkko-opetuksena. Verkkokurssien tuottamisessa on pyritty yhdenmukaisuuteen aikaisemmin tuotettujen kurssien kanssa. Verkko-opetuksen tehokkuutta on myös pyritty lisäämään tuottamalla animaatioesityksiä (mm. ilmastointitekniikan laboratoriolaitteistosta). Vuosina 2001-2004 ympäristötekniikan koulutusohjelmaa varten tuotettiin seuraavat verkkokurssit ja verkko-oppimateriaalit: - kaasumaisten päästöjen hallinta (LTY) - kiinteiden päästöjen hallinta (LTY) - ekotoksikologian perusteet (JoY) - ympäristömikrobiologia (KuY) - nestemäisten päästöjen hallinta (LTY) - ympäristöjohtaminen (LTY) - tuotanto- ja palveluprosessit (LTY) - kemiallinen ympäristöhygienia (KuY) - toksikologian perusteet (JoY) - toksikologian perusteiden harjoitukset (JoY) - ympäristötekniikan perusteet (LTY) - päästökaupan hallinta (LTY) - rakennusten LVI-tekniikka (LTY) - GIS-peruskurssi (KuY) - Sustainable Water Management (JoY) - ympäristömittaukset (LTY) - ympäristöterveyden perusteet (LTY) - ympäristöoikeuden perusteet (LTY) - johdatus ympäristötekniikkaan (LTY)

8

3.2 Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahanke ISVY:n sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahankkeen osapuolina ovat olleet sovelletun fysiikan laitos Kuopion yliopistosta, matematiikan laitos Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tilastotieteen laitos ja matematiikan laitos Joensuun yliopistosta. Osahanketta on koordinoinut Joensuun yliopiston matematiikan laitos. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat liittyneet sovelletun matematiikan koulutustarjonnan lisäämiseen sekä matematiikan opetuksen kehittämiseen sisällöllisesti havainnollisempaan suuntaan. Hankkeen keskeisenä tarkoituksena on ollut etsiä ja löytää niitä tilanteita ja toimintamalleja, joissa uuden teknologian järkevä hyödyntäminen voi parantaa matemaattisen tiedon omaksumista. Peruslähtökohtana on ollut etsiä teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksellisen verkko-opiskelumateriaalin tuottamisen. Hankkeen osapuolten on sovittu varsinaisen luentomateriaalin saatavuudesta LaTeX-formaatissa, mikä takaa mahdollisuudet materiaalin jatkokehittämiselle, haluttiinpa lopullinen verkkomateriaali sitten pdf-, html- tai muussa yleisesti käytössä olevassa muodossa. Osahankkeessa on tuotettu vuosina 2001-2003 seuraavat verkkokurssit/-materiaalit: - numeerinen analyysi (JoY, LTY) - käänteisongelmat (KuY) - diskreetti matematiikka (JoY, LTY) - elementtimenetelmät (KuY) - sumea logiikka (LTY) - Statistical Demography and Forecasting (JoY) Kurssien verkkomateriaalien lisäksi hankkeen toisena tuloskenttänä on oppimateriaaleihin ja verkko-opetukseen liittyvä tutkimustoiminta, josta valtaosa on projektin piirissä virinnyttä tai jatkunut sen tuella. Joensuussa tutkimus- ja kehitystyö on kohdistunut vuorovaikutteisten visualisointien ja tehtävien kehittämiseen ja testaukseen, Lappeenrannassa taas esimerkiksi digitaalisen informaation käytettävyyteen. 3.3 Tietojenkäsittelytieteen osahanke Tietojenkäsittelytieteen osahankkeen virtuaaliapprobatur-projektissa Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos, Kuopion yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitos ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikan osasto ovat tutkineet keinoja toteuttaa tietojenkäsittelytieteen approbatur-opinnot tietoverkkoihin pohjautuvana verkko-opetuksena. Jokainen mainituista laitoksista on tarjonnut tietojenkäsittelytieteen approbatur-opintoja opiskeltavaksi lukiolaisille. Vuosien 2001-2003 aikana Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen virtuaaliapprobatur-opinnoissa oli mukana 19-21 lukiota Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Vuonna 2003 Joensuun virtuaaliapprobaturissa on ollut mukana opiskelijoita myös Päivölän kansanopiston matematiikkalinjalta. Ensimmäiset verkossa

9

tietojenkäsittelytieteen 15 opintoviikon approbatur-opintonsa suorittaneet oppilaat valmistuivat joulukuussa 2001. Kaiken kaikkiaan Joensuusta valmistui vuosina 2001-2003 n. 60 virtuaaliapprobatur-opinnot suorittanutta opiskelijaa. Kuopion yliopiston virtuaaliapprobatur-opinnoissa oli vuosina 2001-2003 mukana 10-17 lukiota Pohjois-Savosta. Ensimmäiset virtuaaliapprobaturin 15 opintoviikon kokonaisuuden suorittaneet oppilaat valmistuivat kesällä 2002. Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloitti oman virtuaaliapprobatur-projektinsa 1.2.2002. Virtuaaliapprobatur-opinnoissa opetettavat aiheet on pyritty pitämään yliopistotasoisina. Tason alentamisen sijaan esimerkiksi kurssien painotuksia, sisältöjä ja toteutusta on muokattu lukiolaisten aikataulujen ja intressien mukaisiksi. Opinnot on järjestetty pääosin verkkotyöskentelyyn ja –materiaaliin pohjautuvana koulutuksena. Virtuaaliapprobatur-opiskelijat suorittavat opintonsa lukion ohessa, minkä johdosta vaikutukset yliopistossa näkyvät vasta myöhemmin opiskelijoiden valmistuttua ylioppilaiksi. Yhteistyö virtuaaliapprobaturissa mukana olevien lukioiden kanssa on lisääntynyt merkittävästi ja lukioilta saatujen myönteisten palautteiden perusteella toimintaa voi pitää onnistuneena. Monet, erityisesti pienet maakuntalukiot ovat pitäneet virtuaaliapprobaturia hyvin merkittävänä lisänä lukion nykyiseen opintotarjontaan. Yliopiston kannalta motiivina on ollut näin saada motivoituneita ja alasta aidosti kiinnostuneita opiskelijoita. Hankkeen tuloksena on syntynyt useita toimivia toimintatapoja ja käytäntöjä verkkokurssien toteuttamiseen ja kurssien järjestämiseen. Virtuaaliapprobatur-osahankkeessa on tuotettu seuraava oppimateriaali: - tietotekniikan perusteet (JoY) - ohjelmointi, osa 1 (JoY) - ohjelmointi, osa 2 (JoY) - perusopintojen harjoitustyö (JoY) - algoritmien suunnittelu (JoY) - tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloja (JoY) - johdatus tietojenkäsittelyn etiikkaan (JoY) - ohjelmointi I, osa 1 (KuY) - johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, osa 1 (KuY)* - ohjelmointi I, osa 1 (KuY)* - ohjelmointi I, osa 2 (KuY)* - johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, osa 2 (KuY) - johdatus algoritmiikkaan (JoY) - tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloja (JoY) - johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, osa 3 (KuY) - tietotekniikan perusteet (LTY) - tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä (LTY) *) kesäkurssi

10

Vuonna 2004 tietojenkäsittelytieteen osahankkeessa paneuduttiin ohjelmoinnin opetukseen kehitetyn Jeliot 3-ohjelman kehittämiseen. Ohjelma animoi ja visualisoi ohjelmoinnin rakennetta. Osahankkeen tavoitteena on ollut kehittää ohjelmaa niin, että sitä voitaisiin käyttää mahdollisimman monipuolisesti eri oppimistilanteissa. Joensuun yliopiston vastuualueena on ollut ohjelman kehittäminen, Kuopion yliopiston vastuualueena ohjelman testaus ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastuualueena ohjelman käyttöohjeiden tuottaminen. Ohjelmaa on tarkoitus käyttää jatkossa kaikkien kolmen yliopiston ohjelmointikursseilla. Vuoden 2004 aikana Jeliot-ohjelmaa on kehitetty monella osa-alueella, ja sen käyttäjämäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Ohjelma on voitu integroida muihin järjestelmiin, jolloin ohjelmien yhteiskäyttö on ollut mahdollista. 3.4 Kauppatieteen osahanke Kauppatieteen osahanke käynnistyi vuoden 2001 lopussa hakukilpailun perusteella. Kauppatieteiden verkko-opetuksen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kauppatieteellisen verkko-opetuksen jatkokehittäminen Itä-Suomen alueella, verkko-opiskelumahdollisuuksien monipuolistaminen ja kauppatieteellisten yksiköiden opetuksen, tutkimusyhteistyön ja jatkotutkimukseen liittyvän yhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi on ollut verkkokurssikokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen. Verkkokurssit on järjestetty verkoston toimijoiden Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyönä. Kurssien suunnittelussa on painotettu eri kauppatieteellisten yksiköiden erikoisosaamista. Vuoden 2002 aikana toteutettiin seuraavat verkkokurssit: - rahoitusmarkkinat ja pk-yrityksen rahoitus - liiketoiminnan suunnittelu ja kasvurahoitus Vuonna 2002 valmisteltiin lisäksi seuraavia kursseja: - Environments Organized to Support Development - yrityksen strategiaprosessi - johdon laskentatoimen jatkokurssi Kauppatieteen osahankkeelle ei budjetoitu rahoitusta vuodelle 2003, mutta osahankkeella oli siirtyvää rahoitusta vuodelta 2002. Sen turvin kehitettiin vuonna 2002 tuotettuja verkko-opintoja edelleen sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Lisäksi Lappeenrannassa toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002 tuotettu Yrityksen strategiaprosessi –kurssi. Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto toteuttivat yhteistyönä rahoituksen oppiaineeseen liittyvän verkkokurssin.

11

LIITTEET Liite 1 Kuvaus rahoituksesta ja hankkeen tuloslaskelma YHTEENVETO - KAIKKI OSAHANKKEET 31.1.2005 tilanne – kaikki vuoden 2004 menot eivät vielä näy talousraporteissa

1.4.2004 € (KuY)1.5.2004 € (LTY)

JoY 152 250,00 209 517,04 100 222,26 173 666,94 35 850,10KuY 70 450,00 78 258,54 9 098,23 73 743,61 4 514,93LTY 77 750,00 97 032,86 34 064,61 97 029,17 3,69Sisältötuotannon seminaarit 0 4 339,23 2814 4 114,42 224,81Tutkimusseminaarit ja matkat 0 12 378,00 3 761,00 10 375,43 2 002,57Yhteensä 285 000,00 386 075,67 49 960,10 358 929,57 42 596,10

Joensuun yliopisto

Budjetoitu €Rahoitusta yhteensä €

Toteuma 31.7.2004 €

Toteuma 31.1.2005 €

Käytettävissä 1.2.2005 €

Koordinointi 69 000,00 85 098,92 51 366,13 73 197,74 11 901,18Infrastruktuurin kehittäminen 0 5,43 0 0 5,43Koulutus- ja tukipalvelut1 52 000,00 69 299,68 28 179,84 47 899,74 21 399,94Tutkimus 0 14 534,38 3 284,35 12 940,16 1 594,22Ympäristötekniikka 7 250,00 7 250,00 0 4 967,94 2 282,06tilastomatematiikka 0 2 585,77 1608,61 2 577,06 8,71Tietojenkäsittelytiede 24 000,00 30 742,86 15 783,33 32 084,30 -1 341,44Kauppatiede 0 0 0 0 0Yhteensä 152 250,00 209 517,04 100 222,26 173 666,94 35 850,10

Toteuma 31.1.2005 €

Käytettävissä 1.2.2005 €

Siirtyvää vuodelta 2003 € Budjetoitu €

Rahoitusta yhteensä €

57 267,047 808,54

19 282,864 339,23

12 378,00101 075,67

Siirtyvää vuodelta 2003 €

16 098,925,43

17 299,6814 534,38

02 585,776 742,86

057 267,04

12

Kuopion yliopisto

Budjetoitu €Rahoitusta yhteensä €

Toteuma 31.3.2004 €

Toteuma 31.1.2005 €

Käytettävissä 1.2.2005 €

Infrastruktuurin kehittäminen 0 67,94 0 67,94 0Koulutus- ja tukipalvelut2 52 000,00 52 025,74 8 762,17 51 834,46 191,28Asiantuntija- ja koulutusyhteistyö 0 1,71 0 1,71 0Tutkimus 0 0 0 0 0Ympäristötekniikka 7 250,00 10 333,68 0 7 250,00 3 083,68tilastomatematiikka 0 0 0 0 0Tietojenkäsittelytiede 3 000,00 6 389,75 0 6 389,75 0Kauppatiede 0 1 239,72 336,06 1 239,72 0Erilliset kehityshankkeet3 8 200,00 8 200,00 0 6 960,03 1 239,97Yhteensä 70 450,00 78 258,54 9 098,23 73 743,61 4 514,93

Budjetoitu €Rahoitusta yhteensä €

Toteuma 30.4.2004 €

Toteuma 31.1.2005 €

Käytettävissä 1.2.2005 €

Infrastruktuurin kehittäminen 0 0,05 0 0 0,05Koulutus- ja tukipalvelut4 52 000,00 62 123,96 18 242,26 62 123,96 0Asiantuntija- ja koulutusyhteistyö 0 23,05 23,05 23,05 0Tutkimus 0 3,64 0 0 3,64Ympäristötekniikka 22 750,00 25 901,70 12 012,89 25 901,70 0tilastomatematiikka 0 0 0 0 0Tietojenkäsittelytiede 3 000,00 8 969,86 3 786,41 8 969,86 0Kauppatiede 0 10,6 0 10,6 0Yhteensä 77 750,00 97 032,86 97 029,17 3,6919 282,864 Vuodelta 2003 siirtynyttä rahoitusta 1164,82 € (henk.koul.) + 8959,14 e (sis.tuot).

3 151,700

5 969,8610,6

0,0510 123,96

23,053,64

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Siirtyvää vuodelta 2003 €

7 808,542 Vuodelta 2003 siirtynyttä rahoitusta 25,74 € (henk.koul.).3 Kuopion yliopistolle budjetoitu 8 200 € selvityksen ja kurssimoduulin toteuttamiseen.

03 389,751 239,72

25,741,71

03 083,68

Siirtyvää vuodelta 2003 €

67,94

13

Liite 2

Itä-Suomen virtuaaliyliopisto - osahankkeiden tiimit vuosina 2001 - 2004

Teknisen infrastruktuurin kehittäminen: vastuuhenkilö projektikoordinaattori Kirsi Karjalainen

KuY: tietohallintopäällikkö Yrjö Jokinen (v.2001), atk-erikoistutkija Olavi Manninen, atk-suunnittelija Jarmo Miettinen, suunnittelija Anu Wulff

LTY: suunnittelija Sami Jokelainen, vastaava suunnittelija Annikka Nurkka, atk-keskuksen johtaja Antero Pajari, suunnittelija Hanna Ruokoniemi (4.7.2002 saakka), suunnittelija Joanna Muukkonen 5.7. – 31.12.2002

JoY: suunnittelija Ismo Järvinen, projektikoordinaattori Kirsi Karjalainen, sovellussuunnittelija Jorma Nyrhinen, sovellussuunnittelija Erkki Vänskä

Henkilöstökoulutus: vastuuhenkilö oppimiskeskuksen johtaja Ulla Voutilainen (31.8.2004 saakka), oppimiskeskuksen vt. johtaja Sari Tervonen (1.9.-31.12.2004)

KuY: suunnittelija Teija Räihä (10.8.2003 saakka), oppimiskeskuksen johtaja Ulla Voutilainen (31.8.2004 saakka), suunnittelija Anu Wulff, suunnittelija Sari Tervonen (2002-2003), suunnittelija Ulla Ritvanen (11.8.2003 alkaen)

LTY: vastaava suunnittelija Annikka Nurkka, tutkijaopettaja Jussi Salo, suunnittelija Joanna Muukkonen (v. 2002-2003)

JoY: professori Jorma Enkenberg, professori Marja Kallonen-Rönkkö, projektikoordinaattori Kirsi Karjalainen 17.3.2002 saakka, projekti-koordinaattori Paula Jussila 18.3.2002 – 31.12.2003, suunnittelija Katja Halmetoja (os. Koppinen)

Sisältötuotanto: vastuuhenkilö kehitysjohtaja Esko Kähkönen (31.8.2004 saakka)

KuY: suunnittelija Pasi Karvonen (v. 2001), suunnittelija Sari Marjamaa (v. 2001), suunnittelija Teija Räihä, suunnittelija Sari Tervonen (v. 2002-2003)

LTY: suunnittelija Sami Jokelainen, tutkija Pekka Nieminen (v. 2001), suunnittelija Hanna Ruokoniemi, suunnittelija Joanna Muukkonen (5.7.2002 – 31.12.2003)

JoY: suunnittelija Ismo Järvinen, suunnittelija Katja Halmetoja (os. Koppinen)

Tutkimus: vastuuhenkilöt kehitysjohtaja Esko Kähkönen (31.8.2004 saakka), professori Jorma Enkenberg

KuY: professori Martti Penttonen, professori Kerttu Tossavainen, lehtori Hannele Turunen, suunnittelija Anu Wulff (30.6.2003 saakka)

LTY: professori Matti Heiliö, tutkija Pekka Nieminen (v. 2001), vastaava suunnittelija Annikka Nurkka

14

JoY: professori Päivi Atjonen, professori Jorma Enkenberg, professori Marja Kallonen-Rönkkö, kehitysjohtaja Esko Kähkönen, professori Erkki Sutinen

Ympäristötekniikka: vastuuhenkilöt professori Esa Marttila, professori Juhani Ruuskanen, FT Olli-Pekka Penttinen (kevääseen 2003 saakka), professori Risto Soukka (v. 2003)

KuY: lehtori Helvi Heinonen-Tanski, tutkija Heidi Lettojärvi, professori Taisto Raunemaa, professori Juhani Ruuskanen, tutkijaopettaja Kari Pasanen (v. 2003)

LTY: tutkija Kati Koikkalainen, professori Esa Marttila, professori Risto Soukka, suunnittelija Mika Komulainen (v. 2003), suunnittelija Krista Suomalainen (v. 2003), suunnittelija Tiina Lehto (v. 2003), suunnittelija Mika Paakkunainen (v. 2003), suunnittelija Laura Johansson (v. 2003), suunnittelija Simo Varis (v. 2003)

JoY. yliassistentti Olli-Pekka Penttinen (kevääseen 2003 saakka), yliassistentti Tiina Ristola (kevät 2003 – kevät 2004), Jani Honkanen (keväästä 2004)

Sovellettu matematiikka ja tilastomatematiikka: vastuuhenkilöt professori Jukka Tuomela, professori Jari Kaipio, professori Jorma K. Mattila

KuY: professori Jari Kaipio, professori Markku Nihtilä, tutkija Jouko Tervo, yliassistentti Arto Voutilainen, tutkija Lasse Heikkinen (v. 2003)

LTY: professori Jorma K. Mattila, lehtori Pauli Welling, professori Matti Heiliö, assistentti Päivi Porras, Jaakko Ketola, Liisa Torikka, Matti Pekka Poutiainen

JoY: lehtori Martti Pesonen, projektisihteeri Jani Puumalainen (4.3.2002 saakka), projektisihteeri Mari Kähkönen (5.3.-6.12.2002), projektisihteeri Leena-Kaisa Liimatta (25.11.-31.12.2002), professori Jukka Tuomela, assistentti Terhi Kaarakka (v. 2003), professori Jukka Nyblom (v. 2003), Ari-Juhani Savolainen

Tietojenkäsittelytiede: vastuuhenkilöt professori Erkki Sutinen, professori Martti Penttonen, professori Jorma K. Mattila

KuY: professori Martti Penttonen, lukioyhteistyöamanuenssi Katja Pietiäinen

LTY: professori Jorma K. Mattila (v. 2001), tutkija Pekka Nieminen (v. 2001), professori Arto Kaarna (2002-2003), tutkija Satu Alaoutinen (v. 2003), professori Heikki Kälviäinen (v. 2003), yliassistentti Lasse Lensu (v. 2003), tutkijaopettaja Jussi Salo (v. 2003), tutkimusapulainen Markku Kuivalainen (v. 2003), tutkimusassistentti Timo Rongas (2003-2004)

JoY: professori Erkki Sutinen, assistentti Jarkko Suhonen 31.1.2002 saakka, assistentti Sirpa Torvinen 1.2.2002 -31.12.2003

Kauppatieteet: vastuuhenkilö professori Markku Virtanen

KuY: koordinaattori Jarkko Pellikka, professori Markku Virtanen

15

LTY: professori Jyrki Ahola, Ari-Pekka Salovaara (v. 2002)

JoY: lehtori Urho Paakkunainen (v. 2002)

Asiantuntija- ja koulutusyhteistyö:

KuY: suunnittelija Anu Wulff

LTY: vastaava suunnittelija Annikka Nurkka

JoY. kehitysjohtaja Esko Kähkönen

Koordinointi: vastuuhenkilöt kehitysjohtaja Esko Kähkönen (31.8.2004 saakka), projektikoordinaattori Kirsi Karjalainen (31.7.2004 saakka), projektikoordinaattori Paula Jussila (18.3.2002 – 31.12.2003) ja ohjausryhmä:

KuY: oppimiskeskuksen johtaja Ulla Voutilainen (31.8.2004 saakka), suunnittelija Anu Wulff (30.6.2003 saakka; varajäsen), vt. johtaja, suunnittelija Sari Tervo nen (1.9.2004 alkaen)

LTY: vararehtori Ilkka Pöyhönen, vastaava suunnittelija Annikka Nurkka (varajäsen v. 2001), opintoasiain johtaja Tuija Huovila (varajäsen v. 2002)

JoY: professori Marja Kallonen-Rönkkö, projektikoordinaattori Kirsi Karjalainen (varajäsen)

16

Liite 3

ISVY:n tutkijaverkoston toiminnassa syntyneitä ja tuettuja tutkimuksia:

Haataja, A., Suhonen, J., Sutinen, E. & Torvinen, S. 2001. High School Students Learning Com-puter Science over the Web. Julkaisussa: Interactive Multimedia Electronic Journal of Computer-Enhanced Learning (IMEJ) 3(2).

Karjalainen, K. & Kähkönen, E. 2004. Verkkokurssin tekijän valinnat ja suotuisat oppimisen edellytykset. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Verkko-oppimisen vakiintuessa - Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista. Joensuun yliopisto / Itä-Suomen virtuaaliyliopisto.

Karjalainen, K. & Kähkönen, E. 2002. Hyvään tuottamiseen ja oppimiseen - Verkko-oppimisen kehittäjät tavoitteita toteuttamassa. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Projektina verkko-oppiminen. Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 3.

Karjalainen, K. & Kähkönen, E. 2002. Teaching or producing? Orientation and Motivation of Virtual University Team in the Development of Web Courses. E-learn 2002, World Conference on E-learning in Corporate, Government, Healthcare & Higher Education, Montreal.

Karjalainen, Kristiina. 2003. Verkko-opetus - opettajan työkalu vai painajainen. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Koikkalainen, K. 2003. Uudet tekniikan ympäristötekniikan verkko-opetuksen kehittämisessä. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Koikkalainen, K. 2001. Opintojen tukirakenteiden ja oppimista mittaavien testausmenetelmien kehittäminen oppimisympäristössä. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto, Report EN D-75.

Kröger, T. 2003. Käsityön verkko-oppimateriaalien moninaisuus "Käspaikka" -verkkosivustossa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 90. - Väitöskirja. Tutkijalla Itä-Suomen virtuaaliyliopiston apuraha 1.9.-31.12.2001.

Kähkönen, E. 2003. Monitieteisyyttä ja oppimisen prosesseja opetusteknologian käytön tutkimukseen. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Kärnä-Lin Eija, 2002. "Ympäristö toimi ja keskustelu virisi". Opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien kokemuksia erityisluokkaharjoittelun verkko-ohjauksesta. Teoksessa M. Kuorelahti &

17

T. Saloviita T. Erityiskasvatus ja Integraatio. Juhlakirja: Prof Sakari Moberg 60 v. (s.116-137). Research Reports N:o 74. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopisto, Erityispedagogiikan laitos.

Lehtola, H. 2002. Vuorovaikutteiset matemaattiset animaatiot käsitteiden oppimisessa.- Pro gradu -tutkielma. Tekijällä Itä-Suomen virtuaaliyliopiston apuraha kesällä 2001. Meisalo, V., Sutinen, E. & Torvinen, S. 2002. How to improve a virtual programming course?. The 32nd ASEE/IEEE Frontiers in Education Conference, FIE 2002, November 6-9, 2002, Boston, MA, USA.

Meisalo, V., Sutinen, E. & Torvinen, S., Choosing appropriate methods for evaluating and im-proving the learning process in distance programming courses. The 33rd ASEE/IEEE Frontiers in Education Conference (FIE2003), November 5-8, 2003, Boulder, CO, USA.

Muukkonen, J. 2004. Verkko-opetus organisaation strategiassa ja puheissa tuotettuna käytäntönä. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Verkko-oppimisen vakiintuessa - Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista. Joensuun yliopisto / Itä-Suomen virtuaaliyliopisto.

Ojala, T. 2004. Riittääkö aika, riittävätkö rahat? - Tutkimus verkko-opetuksen työmääristä ja -kustannuksista. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Verkko-oppimisen vakiintuessa - Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista. Joensuun yliopisto / Itä-Suomen virtuaaliyliopisto.

Pesonen, M., Ehmke, T. & Wünscher, T. 2003. Verbaalisen, symbolimuotoisen ja kuvallisen esitystavan soveltaminen matemaattisten peruskäsitteiden opiskeluun vuorovaikutteisessa etäoppimateriaalissa. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Pirttimäki, S. 2004. Yliopisto-opettajien verkko-opetuksessa kohtaamat pedagogiset haasteet. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Verkko-oppimisen vakiintuessa - Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista. Joensuun yliopisto / Itä-Suomen virtuaaliyliopisto.

Räihä, T., Tossavainen, K., Turunen, H. & Enkenberg, J. 2003. Verkko-oppimisympäristö ja Internet ravitsemusterveysopetuksessa ja -oppimisessa - ensimmäisen vuoden käyttö-kokemuksia. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Saaranen, T., Tossavainen, K. & Turunen, H. 2003. Työterveyshoitajien verkostokoulutus WebCT-verkkooppimisympäristöä hyödyntäen - opiskelun ja työelämän käytäntöjen integroituminen. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Saarti, J. 2003. Informaatiolukutaidot osana virtuaaliyliopisto-opiskelua: opettajien käsityksiä. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

18

Saastamoinen, K. & Torikka, L. 2003. Käytettävyystutkimuksellako toimivammat www-sivut? Tutkimuksen lähtökohtia, toteutus ja hyödyt. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Silkelä, R. 2004. Opiskelun ja oppimisen mielekkyys verkkokurssilla. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Verkko-oppimisen vakiintuessa - Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista. Joensuun yliopisto / Itä-Suomen virtuaaliyliopisto.

Silkelä, R. 2003. Verkko-opiskelun ja oppimisen mielekkyys ja merkityksellisyys. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Silkelä, R. 2002. Verkkokurssin suunnittelu didaktisena prosessina. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Projektina verkko-oppiminen. Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 3.

Suhonen, J. & Sutinen E. 2003. Portfolio-Based Analysis in Developing Tool for a Web-Based Programming Project Course. Proceedings of the IASTED International Conference on Com-puters and Advanced Technology in Education (CATE 2003), Rhodes, Greece, June 30 - July 2, 2003. ACTA Press.

Voracek, J. 2003. Different Aspects of Virtual Education: Personal Experience and Con-clusions. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Kauppatieteen opetushankkeen ISVY-sidonnaiset julkaisut (Sisältää myös mahdollisesti tutkijaverkoston puitteissa tuotetut julkaisut)

Pellikka, J. & Virtanen, M. 2004. The Problems of Commercialization in Small and Medium-Sized Information Technology Firms. Esitetty “the 13th Nordic Conference on Small Business Research”, Tromsö, Norja 10.-12.6.2004.

Varis, M. & Pellikka, J. 2004. Local Technology Policy in the Kuopio Region: A System of In-novation Perspective. Esitetty “the 13th Nordic Conference on Small Business Research”, Tromsö, Norja 10.-12.6.2004.

Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan opetushankkeen ISVY-sidonnaiset julkaisut (Sisältää myös mahdollisesti tutkijaverkoston puitteissa tuotetut julkaisut)

Ehmke, T., Pesonen, M. & Haapasalo, L. Computer-based assessment of the learning of binary operations. To appear in Journal for Computer Assisted Learning.

Kähkönen Mari, Lehtola Hanna ja Pesonen Martti E. 2002. Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahanke: lisäarvoa oppimateriaaliin vuorovaikutteisuudella. Teoksessa:

19

Kähkönen, E. (toim.) Projektina verkko-oppiminen. Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 3, 37-50.

Lehtola, H. 2002. Vuorovaikutteiset matemaattiset animaatiot käsitteiden oppimisessa. Pro gradu -tutkielma. University of Joensuu, Department of Mathematics.

Lehtola Hanna, Pesonen Martti E. ja Puumalainen Jani 2002. Virtuaalimatematiikkaa Kokemuksia geometristen animaatioiden käytöstä matematiikan oppimateriaalissa. Yliopisto-opetusta virtuaalistamassa. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 1, 37-46.

Pesonen Martti E. 2003. Experiments on using interactive Web-based mathematics problem sets based on dynamic geometry applets. In Kari M. Sormunen, Vladimir A. Tarasov, and Sergey R. Bogdanov (Eds.) Mathematics and Natural Science Education in the North-East of Europe: His-tory, Traditions, Contemporary Issues. Proceedings of the Sixth Inter-Karelian Conference. Sortavala, Russia, 11-14 September, 2003. Joensuu University Press.

Pesonen, M., Ehmke, T. & Wünscher, T. 2003. Applying verbal, symbolical and graphical repre-sentations to studying basic mathematical concepts in interactive distance learning material. Pro-ject report. IPN: Kiel.

Pesonen Martti E., Ehmke Timo & Wünscher Thilo 2003. Verbaalisen, symbolimuotoisen ja kuvallisen esitystavan soveltaminen matemaattisten peruskäsitteiden opiskeluun vuorovaikutteisessa etäoppimateriaalissa. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Pesonen, M. E., Haapasalo, L. & Lehtola, H. 2002. Looking at Function Concept through Inter-active Animations. The Teaching of Mathematics, 5, 1, 37-45. URL http://optek.joensuu.fi/isvy_01_04/multimedia/FctAnim.pdf

Saastamoinen K., Ketola J., Kurppa T., and Torikka L. 2004. Enabling Web-access to a Database of Calculus Problems Using LaTeX, PHP and LaTeX2HTML, TUGboat Vol. 24 (1), pp. 50-52.

Saastamoinen, K. & Torikka, L. 2003. Käytettävyystutkimuksellako toimivammat www-sivut? Tutkimuksen lähtökohtia, toteutus ja hyödyt. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5, 73-89.

Saastamoinen, K. 2003. Distance Learning Experiences from the Mathematical Modelling Course - Proceedings of the Third Finnish/Baltic Sea Conference on Computer Science Educa-tion, pp. 29-33.

Saastamoinen, K. 2002. Usage and Usability of the Mathematical Web Pages - An Example. - Proceedings of the 2nd International Conference on the Teaching of Mathematics ( at the under-graduate level) (CD). - John Wiley & Sons, Oxford University Press. 8 p.

20

Saastamoinen, K. 2001. The Effective Virtual Strategy - An Example. - Koli Calling 2001 Con-ference. Report A-2002-1, pp. 79-83.

Esitelmiä

Pesonen, M. & Ehmke, T., Haapasalo, L. 2004. Solving mathematical problems with dynamic sketches: an exploratory study. The International Congress on the Problem Solving in Mathe-matics, ProMath 2004, June 30 - July 2, Lahti, Finland.

Pesonen, M. 2003. Some experiments on using interactive problem sets built around mathemati-cal Java applet constructions. Colloquium Presentation, IPN, Kiel, June 30, 2003.

Pesonen, M. 2002. An experimental dynamical www-worksheet: Basic linear transforms in the plane. Educational on-line materials and methods 2002. Helsinki, August 15, 2002. URL: http://www.joensuu.fi/mathematics/MathDistEdu/Helsinki2002/index.html

Pesonen Martti E. and Hanna Lehtola 2002. Interactive Animated Problem Sets in Learning Functions and Binary Operations. 2nd International Conference on the Teaching of Mathematics at the undergraduate level. Hersonissos, Crete, Greece, July 1-6, 2002. URL: http://www.joensuu.fi/mathematics/MathDistEdu/Crete2002/index.html

Tietojenkäsittelytieteen opetushankkeen ISVY-sidonnaiset julkaisut (Sisältää myös mahdollisesti tutkijaverkoston puitteissa tuotetut julkaisut)

Referoidut lehtiartikkelit

Haataja, A., Suhonen, J., Sutinen, E. & Torvinen, S. 2001. High School Students Learning Com-puter Science over the Web. Interactive Multimedia Electronic Journal of Computer-Enhanced Learning (IMEJ) 3(2), October 2001. URL: http://imej.wfu.edu/articles/2001/2/index.asp

Haataja, A., Suhonen, J. & Sutinen, E. 2001. How to Learn Introductory Programming over the Web. Informatica 25(2):165-171, July 2001.

Kareinen, A., Suhonen, J. & Sutinen, E. 2001. Graphical and Event-Driven Approach to Teach Introductory Programming. Informatika 38(2):25-38, 2001.

Sutinen, E. & Torvinen, S. 2003.The Candle Scheme for Creating an On-line Computer Science Program - Experiences and Vision. Informatics in Education, Vol. 2, 93-102, 2003. URL: http://www.vtex.lt/informatics_in_education/htm/INFE009.htm

Referoidut konferenssiartikkelit

Ben-Ari, M., Myller, N., Sutinen, E. & Tarhio, J. 2002. Perspectives on Program Animation with Jeliot. Software Visualization, Lecture Notes in Computer Science 2269 (Ed. S. Diehl), Springer-Verlag, 2002, 31-45.

21

Grönholm, K., Johansson, P., Kälviäinen, H., Kaarna, A., Toivanen, P., Virtual Learning System for Fundamentals of Computer Science. Proceedings of 4th EAEEIE Annual Conference on In-novation in Education for Electrical and Information Engineers, Gdansk, Poland, June 16-18, 2003.

Haataja, A., Suhonen, J., Kontkanen, S. & Sutinen, E. 2001. Teaching University-Level Com-puter Science to High School Students over the Web. Proceedings of the ED-MEDIA 2001, World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia & Telecommunication, Tampere, Finland, June 25-30, 2001.

Haataja, A., Suhonen, J. & Sutinen, E. 2001. How to Teach Programming over the Web? Pro-ceedings of 7th International Conference of European University Information Systems, Berlin, Humboldt-University, March 28-30, 2001, pp. 309-312.

Higgins, C., Suhonen, J. & Sutinen, E. 2001. Model of a Semi-Automatic Assessment Tool in Web-Based Learning Environment. Proceedings of the International Conference on Computers in Education (ICCE 2001), Seoul, Korea, 2001, pp.1213-1220.

Kannusmäki, O., Moreno, A., Myller, N., & Sutinen, E. 2004. What a Novice Wants: Students Using Program Visualization in Distance Programming Course. To appear in the Proceedings the Third Program Visualization Workshop (PVW'04), Warwick, UK, July 2004.

Kareinen, A., Myller, N., Suhonen, J. & Sutinen, E. 2002. Visuals First Approach in an Introduc-tory Web-based Programming Course. The Second Program Visualization Workshop, Aarhus, Denmark, June 2002.

LaRussa, G. & Torvinen, S. 2003. From Educational Prototypes Towards Practical Implementa-tions. International Conference on Networked e-learning for European Universities, Granada, Spain, 23-25 November, 2003.

Meisalo, V., Sutinen, E. & Torvinen, S. 2003. Choosing Appropriate Methods for Evaluating and Improving the Learning Process in Distance Programming Courses. Proceedings of the 33rd ASEE/IEEE Frontiers in Education Conference (FIE2003), Boulder, CO, USA, November 5-8, 2003.

Meisalo, V., Suhonen, J., Sutinen, E. & Torvinen, S. 2002. Formative Evaluation Scheme for a Web-based Course Design. Proceedings of the 7th Annual Conference on Innovation and Tech-nology in Computer Science Education (ITiCSE 2002), University of Aarhus, Denmark, June 24-26, 2002.

Meisalo, V., Sutinen, E. & Torvinen, S. 2002. How to Improve the Virtual Programming Course? Proceedings of the 32nd ASEE/IEEE Frontiers in Education Conference (FIE2002), Boston, MA, USA, 2002. URL: http://fie.engrng.pitt.edu/fie2002/papers/1180.pdf

22

Moreno García, A., Myller, N., Ben-Ari, M., & Sutinen, E. 2004. Program Animation in Jeliot 3. Proceedings of the 9th Annual Conference on Innovation and Technology in Computer Science Education (ITiCSE 2004), Leeds UK, 28-30 June 2004, pp. 265.

Moreno, A., Myller, N., & Sutinen, E. 2004. Collaborative Program Visualization with Woven Stories and Jeliot 3. Proceedings of the IADIS International Conference on Web Based Commu-nities, Lisbon, Portugal, pp. 482-485.

Moreno, A., Myller, N., Sutinen, E., & Ben-Ari, M. 2004. Visualizing Programs with Jeliot 3. Proceedings of the International Working Conference on Advanced Visual Interfaces (AVI 2004), Gallipoli (Lecce), Italy, 25-28 May, 2004.

Moreno, A., & Myller, N. 2003. Producing an Educationally Effective and Usable Tool for Learning: The Case of the Jeliot Family. Proceedings of International Conference on Networked e-learning for European Universities (Granada, Spain).

Moreno, A., Myller, N., and Sutinen, E. 2004. JeCo, a Collaborative Learning Tool for Pro-gramming. Proceedings of IEEE Symposium on Visual Languages and Human-Centric Comput-ing (VL/HCC'04), Rome, Italy, September 26-29, 2004, pp. 261-263.

Myller, N., Suhonen, J. & Sutinen, E. 2002. Using Data Mining for Improving Web-Based Course Design. Proceedings of the International Conference on Computers in Education (ICCE 2002), Auckland, New Zealand, December 3-6, 2002. IEEE Computer Society, pp. 959-963.

Sigovtseva, T. 2003. Web sources in computer science teaching. Kuopio, 2003.

Suhonen, J. & Sutinen, E. 2003. Portfolio-Based Analysis in Developing Tool for a Web-Based Programming Project Course. Proceedings of the IASTED International Conference on Com-puters and Advanced Technology in Education (CATE 2003), Rhodes, Greece.

Suhonen, J. & Sutinen, E. 2002. Creative Problem Management in Web-Tutored Programming Projects. Proceedings of the International Conference on Computers in Education (ICCE 2002), Auckland, New Zealand, December 3-6, 2002. IEEE Computer Society, pp. 557-558.

Sutinen, E. & Torvinen, S. 2002. Instructional Intervention in a Web-Based Programming Course. Proceedings of the First Annual Finnish/Baltic Sea Conference on Computer Science Education, Koli, Finland, October 19-21, 2001, Report Series A, University of Joensuu, Depart-ment of Computer Science.

Torvinen, S. 2002. An Overview of Virtual Approbatur. Proceedings of the Second Annual Fin-nish/Baltic Sea Conference on Computer Science Education, University of Joensuu, Report A-2002-7, October 18-20, 2002, Koli, Finland, pp. 83-85.

23

Muut julkaisut

Suhonen, J. & Torvinen, S. 2002. Virtuaaliapprobatur - Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot verkossa. Julkaisussa Kähkönen, E. (toim): Projektina verkko-oppiminen - Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 3, 23-35.

Torvinen, S. 2004. Aspects of the Evaluation and Improvements Process in an Online Program-ming Course - Case: The ViScoS Program. Licenciate Thesis. University of Joensuu, Depart-ment of Computer Science, August 2004.

Torvinen, S. 2003. Virtuaaliapprobatur - Uusia tuulia tietojenkäsittelytieteen opetukseen (kutsuesitelmä), Tietojenkäsittelytieteen päivät 2003, A. Korhonen ja J. Tarhio (toim.) Kokousjulkaisu. Yliopistopaino. Helsinki, 22-25.

Torvinen, S. 2003. Ohjelmoinnin oppimisessa kohdattuja vaikeuksia virtuaalisessa oppimisympäristössä (in finnish), Teoksessa Meisalo, V. (toim.), Aineenopettajankoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus 2002. Ainedidaktiikan symposiumi 1.2.2002, Tutkimuksia 241. Yliopistopaino. Helsinki, 49-62.

Torvinen, S. & Suhonen, J. 2003. Liite A: Verkko-opintojen suunnittelu ja toteutus opettajien ja opiskelijoiden kokemusten pohjalta analysoituna. In Meisalo, V., Sutinen, E. & Tarhio, J.: Modernit oppimisympäristöt. Tietosanoma Oy. Pieksämäki, 297-303.

Ympäristötekniikan opetushankkeen ISVY-sidonnaiset julkaisut (Sisältää myös mahdollisesti tutkijaverkoston puitteissa tuotetut julkaisut)

Koikkalainen, K. 2003. Uudet tekniikan ympäristötekniikan verkko-opetuksen kehittämisessä. Teoksessa: Kähkönen, E. (toim.) Tutkimuksen tuella verkko-oppimiseen. Joensuun yliopisto, Opetusteknologiakeskuksen selosteita N:o 5.

Koikkalainen, K. 2001. Opintojen tukirakenteiden ja oppimista mittaavien testausmenetelmien kehittäminen oppimisympäristössä. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto, Report EN D-75.

24

Liite 4

Tutkimusapurahan saajat ja aiheet vuonna 2001

Satu Alaoutinen ja Pekka Nieminen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan osasto. Tutkimuksen aihe: Kurssien sisällön, opetuksen ja hallinnon tukijärjestelmä. 30 000 mk (n. 5045 €)

Taina Hyttinen, Kuopion yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitos. Tutkimuksen aihe: Oppimateriaalin tuottavuus etäopetuksessa. 30 000 mk (n. 5045 €)

Kati Koikkalainen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto/Ympäristötekniikka. Tutkimuksen aihe: Opintojen tukirakenteiden ja oppimista mittaavien testausmenetelmien kehittäminen oppimisympäristössä. 20 000 mk (n. 3363 €)

Tarja Kröger, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksen aihe: Käsityön www-oppimateriaalin sisällöt, tehtävät ja käytettävyys. 30 000 mk (n. 5045 €)

Eija Kärnä-Lin, Joensuun yliopisto, Erityiskasvatuksen laitos. Tutkimuksen aihe: Opetusharjoittelun verkkopohjaisen ohjauksen kehittäminen ja arviointi. 30 000 mk (n. 5045 €)

Hanna Lehtola, Joensuun yliopisto, Matematiikan laitos. Tutkimuksen aihe: Dynaamisten työarkkien soveltuvuus itseopiskelussa. 15 000 mk (n. 2522 €)

Teija Räihä, Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tutkimuksen aihe: Nuorten ravitsemuksen terveysopettaminen ja - oppiminen uudenlaisessa oppimisympäristössä. 30 000 mk (n. 5045 €)

Terhi Saaranen, Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tutkimuksen aihe: Kouluyhteisön henkilöstön työkyky ja hyvinvointi. 10 000 mk (n. 1681 €)

Raimo Silkelä, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksen aihe: Opiskelun mielekkyys ja merkittävät oppimiskokemukset virtuaaliopinnoissa. 30 000 mk (n. 5045 €)

Jan Voracek, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan osasto. Tutkimuksen aihe: Preparing a report on VU-related experiences and knowledge and arranging a seminar on similar issues. 20 000 mk (n. 3363 €)

25

Tutkimusapurahan saajat ja aiheet vuonna 2002

Taina Hyttinen, Kuopion yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitos. Tutkimuksen aihe: Kuopion yliopiston tietojenkäsittelytieteen virtuaaliapprobaturin haastatteluaineiston edelleenkäsittely. 3 200 €

Kristiina Karjalainen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Koulutus- ja kehittämiskeskus. kristiina.karjalainen@lut.fi Tutkimuksen aihe: Virtuaalioppimisympäristöjen käyttö opetuksessa - opettajan toimiva työkalu vai painajainen? 4 480 €

Koulutuskoordinaattori, jatko-opiskelija Kati Koikkalainen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto, Ympäristötekniikka. Tutkimuksen aihe: Luentoja osittain korvaavan ja niitä tukevan videomateriaalin tuottaminen ja muokkaaminen oppimisympäristöön sopivaksi. 4 480 €

Eija Kärnä-Lin, Joensuun yliopisto, Erityiskasvatuksen laitos. Tutkimuksen aihe: Opetusharjoittelun verkko-ohjauksen kehittämis- ja arviointiprojekti. 2 200 €

Martti E. Pesonen, Joensuun yliopisto, Matematiikan laitos. Tutkimuksen aihe: Vuorovaikutteiset animaatiopohjaiset oppimistehtävät matemaattisten rakenteiden oppimisen tukena. 4 500 €

Teija Räihä, Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos. Tutkimuksen aihe: Nuorten ravitsemusoppiminen ja -kasvatus - verkkopedagogisen oppimisympäristön merkitys perusopetuksessa. 3 200 €

Jarmo Saarti, Kuopion yliopisto, Kirjasto. Tutkimuksen aihe: Virtuaaliyliopisto-opiskelua tukevat tietopalvelut, niiden käyttö ja käyttökokemukset. 7 000 €

Kalle Saastamoinen, Lappeenranta. Tutkimuksen aihe: Matemaattisten kotisivujen käytettävyys -verkostohanke. 4 480 €

Raimo Silkelä, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksen aihe: Opiskelun mielekkyys ja merkittävät oppimiskokemukset Itä-Suomen virtuaaliyliopiston verkkokursseilla. 4 500 €

Jarkko Suhonen, Joensuu. Tutkimuksen aihe: Semi-automatic assessment of programming exercises in adaptive web-based learning enviroment. 2 200 €