KOTI JA KEITTIÖ 11/2011

kertaisen maukas ateria jää mieleen tuhat kertaa paremmin kuin hotellin yltäkylläinen buffetillal-linen.

Kun lautaset on korjattu pois, otetaan kitarat esille ja tanssitaan. Kyläläiset pitävät huolen sii-tä, ettei kukaan jää seisoskelemaan paikoilleen.

PAlJAIn JAlOIn FIdŽIlläPieni kyläyhteisö ei ole enää jokaisen fidžiläisen kotimiljöö, mutta perinteisiä maauuneja käyte-tään yhä yleisesti, kuten muillakin Tyynenmeren saarilla. Myös kavaa juodaan paljon ja usein. Se on tapa seurustella ja viettää aikaa. Juoma rentout-taa ja tekee raukeaksi ja uneliaaksi. Ehkäpä siksi rytmi on niin verkkainen ja huolettoman oloinen.

Leppoisasta tunnelmasta saa varmimmin kiin-ni, kun jättää taakseen pääsaaren, Viti Levun, ja

suuntaa veneellä jollekin Fidžin kolmesta sadas-ta pikkusaaresta.

Yasawa-saaria kehutaan upeiksi. Herkkuja löytyy myös lähempää Mamanuca-saarilta. Yksi niistä oli pääosassa kymmenisen vuotta sitten ku-vatussa Cast Away -elokuvassa, jossa Tom Hanks näyttelee autiolle saarelle ajautunutta.

Matkailjian ei tarvitse kokea suurta seikkailua. Mukavia tai ylellisiä bungalow-hotelleja on ripo-teltu sinne tänne. Niissä ei kaipaa kenkiä eikä kelloa. Päivät täyttyvät oleilusta ja suunnittele-mattomasta puuhailusta, veneretkistä ja piipah-duksista muilla saarilla.

Meri on ällistyttävän kirkas. Korallikaloja, me-ritähtiä ja simpukoita näkee paitsi snorklaten ja sukeltaen, myös kahlaamalla lämpimässä ranta-vedessä.

Puukuppi kiertää kädestä käteen. Sie-maisemme siitä vuorollamme kurave-deltä näyttävää juomaa, pippurikasvin juuresta ja vedestä sekoitettua, yrteiltä maistuvaa kavaa. Paikalliset kertovat,

että jos sitä joisi enemmän, kieli menisi tunnot-tomaksi.

Olemme fidžiläisessä pikkukylässä, tyypillisen tervetuliaisrituaalin eli kavaseremonian pyörteis-sä. Sitä säestävät laulut, puheet ja napakasti huu-detut bula-tervehdykset.

Täällä, vaatimattoman kodin olohuoneen latti-alla istuskellessa – vaikkakin monen muun mat-kailijan ympäröimänä – tuntuu, että on tavoitta-nut palan perinteistä fidžiläistä elämäntapaa.

Lounaaksi tarjotaan maauunissa kypsennettyä maniokkia, kanaa, banaania ja papaijaa. Yksin-

Fidži, Tahiti ja PääsiäissaaretUnOHTUMATOn SAARIHYPPElY Fidžistä jäävät mieleen huikean kirkkaat vedet, puuterirannat ja kylät, joissa juodaan yrttistä kavaa. Vuoristoinen Tahiti tuoksuu eksoottisilta kukilta ja aaltojen pärskeiltä. Karunkauniilta Pääsiäissaarelta, patsaiden asuinsijoilta, löytyy ainutlaatuinen rauha. Mira JaloMies • Kuvat PePPe Mancuso

74

MATKA

KOTI JA KEITTIÖ 11/2011

FIdŽIMISSÄ: Eteläisellä Tyynellä valtamerellä, 1800 km Uuden-Seelannin pohjoispuolella.ASUKASLUKU: vajaa miljoona. PINTA-ALA: 18 300 km².PÄÄKAUPUNKI: Suva, sijaitsee pääsaarella Viti Levulla.KIELI: englanti, fidži ja hindi.VALTIOMUOTO: tasavalta.RAHA: Fidžin dollari, 1 FJD on noin 0,40 e. Hintataso on suomalaisittain kohtuullisen edullinen ja huokeam-pi kuin monissa muissa Tyynenmeren maissa. Majoi-tusta ja ravintoloita on kaiken hintaisia ja tasoisia. ILMASTO: Trooppinen meri-ilmasto, lämpötilat vaihte-levat noin 20–30 asteen välillä.MILLOIN MENNÄ: Sää on parhaimmillaan touko–loka-kuussa. Sadekuuroja tulee ympäri vuoden, mutta satei-sinta on marras–huhtikuussa. Silloin voi esiintyä myös pyörremyrskyjä. MITEN: Suomalaiset matkanjärjestäjät räätälöivät mat-kapaketteja. Esimerkiksi Air New Zealand myy lippuja Helsingistä Lontoon ja Los Angelesin kautta.LIIKKUMINEN SAARILLA: Pääsaarelta pääsee muille saarille nopeilla ja mukavilla katamaraaniveneillä Port Denaraun satamasta Nadin kaupungin läheltä.www.fijime.com

Fidži, Tahiti ja PääsiäissaaretUnOHTUMATOn SAARIHYPPElY

< Fidžiläiset ovat kovia juomaan kavaa, jota valmistetaan pippurikasveihin kuuluvan kasvin juurista. Pieninä annoksina se rentouttaa, suurina väsyttää.

V Pienet, kauniin väriset iguanat viihtyvät Fidžillä.

> Monella fidžiläisnaisella on komea kiharakampaus ja leveä, ystävällinen hymy. Englanti on yksi maan virallisista kielistä.

^ Fidžin pikkusaarilla elämä on ihanan yksinkertaista.

^ Fidžiin kuuluu lukuisia erikokoisia, idyllisiä saaria. Pääsaaren lähettyvillä olevilla Mamanuca-saarilla luonto on vehreää, hiekka valkoista ja vesi turkoosia.

75

KOTI JA KEITTIÖ 11/2011

lAAVARAnTOJEn TAHITIKun siirtyy noin 3500 kilometriä Fidziltä itään, Tahitille, avautuvat edessä toisenlaiset rannat. Täällä varpaiden alla on pikimustaa laavahiek-kaa tai pyöreiksi hioutuneita pikkukiviä. Meri on täynnä yllättäviä merivirtoja ja näyttäviä aal-toja.

Tahitilaisnuoret temppuilevat tuntikausia lai-nelaudoilla. Mukavaa tuntuu olevan myös seu-rueilla, jotka vahtivat rannalle viritettyjä grillejä, tai niillä, jotka istuvat vesirajassa sipsipussit ja juomatölkit kädessä. Tähän tapaan Tahitilla vie-tetään vapaapäivää.

Tahiti on Ranskan Polynesian saarista suurin ja vilkkain. Pääkaupungissa Papeetessa odotta-vat pienet liikkeet, vilkas kauppahalli ja ravinto-lat. Värikkäät kietaisuhameet, pareot, hehkuvat katukojuissa ja naisten yllä.

Ranskan hallinnoiman saaren tunnelmasta löytää myös tuulahduksen emomaasta ja Euroo-

pasta. Kaupasta saa aina tuoretta patonkia, kah-viloista café crèmeä ja tienvieruskojuista pizzaa.

TAHITIn lUMOAVAT TUOKSUTTahitin maisemat ovat vehreät ja jylhät. Kape-aa, alavaa rantakaistaletta lukuun ottamatta koko saari on vuoristoa. Korkeimmat huiput kipuavat yli kahteen kilometriin, ja niitä peittää, tiheä, mo-ni paikoin koskematon trooppinen kasvillisuus.

Kukat tuoksuvat kaikkialla. Lumoavimpia ovat Tahitin kansalliskukat tiaret ja ylang-ylang -puiden voimakasaromiset kukat, joita paikalli-set sujauttavat korvan taakse koristeeksi. Niistä tislattua öljyä käytetään monissa itämaisissa ha-juvesissä ja kukkaisparfyymeissä.

Tuoksuja saa mukaansa myös saippuoina ja vartaloöljyinä, mutta aivan yhtä olennainen mat-kamuisto on paikallisten osterien tuottama mus-tanpuhuva helmikoru. Sellainen koristaa miltei jokaisen tahitilaisnaisen kaulaa.

^ Tahitin pääkaupungin, Papeeten, kauppahallissa myydään elintarvikkeita ja matkamuistoja.

< Ranskan Polynesiaan kuuluva Tahiti on kukkien saari.

^ Lainelautailu on Tahitilla suosittu harrastus. Saari lukeutuu myös maailman huippusurfaajien suosikeihin.

^ Tahitin luonto on vuoristoista, jyrkkäpiirteistä ja uskomattoman vihreää. Rehevä, monin paikoin koskematon luonto on saaren suurin nähtävyys.

^^ Tahitin Intercontinental-hotellissa saa yöpyä bungaloweissa meren päällä.

Tahitilla viettelevät vuoristoinen, rehevä luonto ja tuoksuva kukkaloisto

76

MATKA

KOTI JA KEITTIÖ 11/2011

TAHITIMISSÄ: Eteläisellä Tyynellä valtamerellä, Ranskan Polynesiaan lukeutuvassa Society Islands -saaristossa. ASUKASLUKU: Tahitilla noin 180 000, koko Ranskan Polynesiassa noin 267 000. PINTA-ALA: Tahiti 1045 km², koko Ranskan Polynesia 4167 km².PÄÄKAUPUNKI: Papeete.KIELI: ranska ja tahiti, englannillakin pärjää. VALTIOMUOTO: Ranskan merentakainen paikallishallintoalueRAHA: Ranskan Tyynenmeren frangi, 100 XPF (tai CPF) = 0,84 e. Ranskan Polynesia on Tyynen valtameren kalleimpia kohteita. Hotellien hintataso on kohtuullisempi sesongin ulkopuolella. ILMASTO: trooppinen.MILLOIN MENNÄ: Kuivinta ja aurinkoisinta on touko–lokakuussa, sateisinta joulu-, tammi- ja helmikuussa.MITEN: Suomalaiset matkanjärjestäjät räätälöivät matkapaketteja. Euroopasta Tahitille lentävät Air France ja Air Tahiti Nui; Suomesta lennetään Pariisin ja Los Angelesin kautta. Air New Zealand lentää Lontoon ja Los Angelesin kautta.LIIKKUMINEN MUILLE SAARILLE: Naapurisaarelle Moorealle kulkee lauttoja useita kertoja päivässä, matka kestää puoli tuntia. Muille saarille pääsee lentämällä.www.tahiti-tourisme.com

^ Auringonlasku Tahitin tyyliin. Taustalla näkyy naapurisaari Moorea, jonne on vain puolen tunnin lauttamatka.

77

KOTI JA KEITTIÖ 11/2011

VAIKUTTAVA PääSIäISSAARIPääsiäissaarella liikutun, kun kohtaan kuvista tu-tut patsaat kasvokkain. Ryhdikkäät hahmot sei-sovat rivissä rannalla kuin perhepotretissa, se-lät kohti merta. Alkuillan aurinko luo lämmintä hehkua totisille, sympaattisille kivikasvoille.

1000–1600-luvuilla tehtyjä moai-patsaita on miltei tuhat. Päälliköiden ja muiden tärkeiden esi-isien kuvat komistuivat vuosisatojen mittaan, kun saaren heimot kilpailivat keskenään.

Aivan varmasti ei tiedetä, miksi patsaskultti lopahti. Ilmeisesti saarelaisten määrä romahti nälänhädän, heimosotien, valloittajien tuomi-en sairauksien ja orjuuden vuoksi. Moait saivat vihat niskoilleen, ja ne kumottiin.

Osa patsaista on nostettu uudestaan pystyyn. Vielä useampi lojuu pitkin pituuttaan eri puolilla saarta. Monet kenottavat sammuneen tulivuoren rinteillä, paikassa, jossa patsaat louhittiin.

Heinikkoon hautautuneiden kiviolentojen koh-talo saa palan kurkkuun. Tekisi mieli auttaa ne jaloilleen.

nIMI PääSIäISSUnnUnTAISTAPääsiäissaari-nimi juontuu 1700-luvulle, pää-siäissunnuntaihin, jolloin hollantilaispurjehti-jat ”löysivät” saaren. Paikalliset kutsuvat kotiaan kuitenkin yhä alkuperäisellä nimellä Rapa Nui.

UNESCO:n suojeluksessa oleva saari on idyl-lisen maaseutumainen. Kolme sammunutta tu-

livuorta kraatterijärvineen hallitsee maisemaa. Puolivillit hevoset laiduntavat kaikkialla.

Hienointa on ainutlaatuinen rauha. Saarella on alle 5000 asukasta, ja siellä käy vain noin 50 000 matkailijaa vuodessa. Missään ei ole ruuhkaa, monin paikoin ei ristin sielua.

Pääsiäissaaria luonnehditaan maapallon syrjäi-simmäksi asutuksi kolkaksi, sillä lähimmät naa-purit ovat tuhansien merikilometrien takana.

Eristyneisyys kiehtoo matkailijoiden lisäksi myös paikallisia. He kertovat elelevänsä mielellään omissa oloissaan, yksinkertaisesti ja perinteisesti.

Mieli ei tahtoisi päästää irti Pääsiäissaaresta. Se viipyilee Tyynenmeren perukoilla vielä pit-kään matkan jälkeen. □

Pääsiäissaaren pyhät patsaat ja hiljainen elämä jättävät vahvan muistijäljen

^ Kolme muinaista tulivuorta hallitsee yhä Pääsiäissaaren näkymiä. Kahden kraatterin pohjalla on nykyään järvi.

^ Osa Pääsiäissaaren noin tuhannesta moai-patsaasta jäi ikuisesti keskeneräisiksi. Nämä moait ovat jääneet rinteeseen, josta ne alun perin louhittiin.

< Pääsiäissaaren pääkaupungissa, Hanga Roassa, vihanneksia ja hedelmiä voi ostaa suoraan autosta. Monet saarelaiset kasvattavat vihanneksia myös omissa puutarhoissaan.

78

MATKA

KOTI JA KEITTIÖ 11/2011

PääSIäISSAARIMISSÄ: Chilelle kuuluva saari Tyynessä valtameressä; Chileen on matkaa noin 3500 km, Tahitille noin 4200 km.ASUKASLUKU: 4800.PINTA-ALA: 164 km².PÄÄKAUPUNKI: Hanga Roa.KIELI: espanja ja rapanui.RAHA: Chilen peso, 100 CLP = 0,15 e. Hintataso on kalliimpi kuin Chilen mantereella, mutta huokeampi kuin vaikkapa Tahitilla.ILMASTO: Subtrooppinen meri-ilmasto, keskilämpötila on 20–25 astetta.MILLOIN MENNÄ: Ympäri vuoden, vilkkain sesonki ulottuu joulusta helmikuun lopulle. MITEN: Saarelle lentää LAN, jolla on lentoja Santiago de Chilestä ja Tahitilta. LIIKKUMINEN: Saaren voi tutustua patikoiden, pyöräillen, ratsain tai vuok-raamalla auton päiväksi, pariksi. Välimatkat ovat lyhyitä, mutta monet tiet ovat huonokuntoisia. www.islandheritage.org

VINKKI: Voit yhdistää kaikki kolme

kohdetta hankkimalla maailmanympärilippu-paketin One World -alli-

anssilta, johon Finnairkin kuuluu.

^^ Kaukaisella Pääsiäissaarella elää enemmän puolivillejä hevosia kuin ihmisiä.

^ Ekologisesti rakennettu, maisemaan sulau-tuva Posada de Mike Rapu on Pääsiäissaaren miellyttävin hotelli. Täyshoito ja asiantuntevat opaspalvelut kuuluvat hintaan.

79