Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

IraVermaJohannaHätönenPäiviAro

TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueilla

�

SoteraArkkitehtuurinlaitosAalto-yliopistonteknillinenkorkeakouluPL11300,00076AALTO

Toimittaneet IraVerma,JohannaHätönenjaPäiviAroValokuvat SoteraCopyright © Sotera,Aalto-yliopistonteknillinen korkeakouluEspoo,2010

�

Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

IraVermaJohannaHätönenPäiviAro

TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueilla

�

TIIVISTELMÄ04.11.2010

SOTERA, AALTO-YLIOPISTOPL 113000, 00076 AALTOhttp:://www.sotera.fi/

Osasto / ErillislaitosArkkitehtuurin laitos

Laboratorio

Tekijät Ira Verma, Johanna Hätönen, Päivi Aro

Julkaisun nimiTulevaisuuden Esteetön Raideliikenne - käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueilla

Tiivistelmä

Hyvä raideliikennesuunnittelu ja asemien käytettävyyden kehittäminen lisää kaikkien käyt-täjäryhmien liikkumismahdollisuuksia ikään ja toimintakykyyn katsomatta. Turvallinen ja esteetön joukkoliikenne hyödyttää kaikkia käyttäjäryhmiä ja tukee kestävän kehityksen pää-määriä sekä edistää sosiaalisesti kestävän kaupunkiympäristön muodostumista.

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne -hankkeen tavoitteena oli luoda kattava kuva raidelii-kenneterminaalien käytettävyyteen ja saavutettavuuteen sekä koko matkaketjun onnistumi-seen vaikuttavista ratkaisuista. Käyttäjätutkimus tehtiin yhteistyössä Invalidiliiton, Kuuloliiton ja Näkövammaisten keskusliiton kanssa. Tietoa kerättiin haastatteluilla ja internet-kyselyllä sekä havainnointikierroksilla raideliikenneasemille eri käyttäjäryhmien kanssa.

Koko matkaketju matkan alkupisteestä määränpäähän analysoitiin. Matkan suunnitteluun, joukkoliikenteen käyttöön ja asemien saavutettavuuteen liittyvät kehittämistarpeet tunnis-tettiin. Tutkimuksen tuloksena syntyi ohjeistus tunnettujen hyvien käytäntöjen sekä uusien esteettömien suunnitteluratkaisujen soveltamisesta raideliikenneterminaaleihin.

Tutkimuksessa todettiin, että raideliikennettä ja joukkoliikennettä käytettäisiin enemmän, mikäli liikkuminen olisi esteetöntä ja turvallista. Kehittämällä joukkoliikenteen tiedotusta sekä asemaympäristöjen tiloja, opastusta ja liityntäliikennettä saadaan potentiaaliset käyttä-jät joukkoliikenteen pariin.

Hanke toteutettiin Tekesin Kestävä yhdyskunta – ohjelmassa ja hanke kuuluu Helsingin kau-pungin Innovatiivinen kaupunki – ohjelmaan. Länsimetro ja Kehärata ovat olleet hankkeen kehittämiskohteina ja rahoittajina. Hankkeeseen osallistuivat lisäksi Liikenne- ja viestintämi-nisteriö, Liikennevirasto Espoon ja Vantaan kaupungit, Ilmailulaitos Finavia sekä HKL ja HSL.

Avainsanat - asiasanat (ja luokat)Raideliikenneterminaalit, matkaketju, saavutettavuus, käytettävyys, esteettömyys

JulkaisupaikkaEspoo

Kuukausi / Vuosi11 / 2010

KieliSuomi

Sivumäärä63

ISBN (painettu)978-952-60-3442-3

ISBN (sähköinen)978-952-60-3443-0

ISSN (painettu)1797-352X

ISSN(sähköinen)1797-8351

Julkaisun WWW-osoite http://www.sotera.fi

Sarjan nimiArkkitehtuurin julkaisuja

Osan numero tai raporttikoodi2010/108

Painetun julkaisun jakelu

�

Sisällys

LUKIJALLE 6 Hankkeenosapuolet 7 Ohjausryhmä 7 Projektiryhmä 7

TAUSTAA 8 Raideliikenteenkehityspääkaupunkiseudulla 8 Kestäväkehitysjakäyttäjäystävällisyys 9 Käyttäjätietoa 10 UudetvaatimuksetjaEU-direktiivit 10

KÄYTTÄJÄTUTKIMUS 11 Yleistä 11 Käyttäjätutkimuksentoteutus 11 Internet-kyselyntuloksia 12 Tärkeimmätkehittämiskohteetkäyttäjäryhmittäin 15

RATKAISUTJAKEHITTÄMISEHDOTUKSET1 18 Lähiympäristö 18 Sisäänkäynti 27 Asemarakennus 30

RATKAISUTJAKEHITTÄMISEHDOTUKSET2 44 Opasteet 44 Poikkeustilanteet 47

TULEVAISUUDENKEHITTÄMISKOHTEET 48

YHTEENVETO 50

LÄHTEET 51

OHJEKORTIT 53

�

Lukijalle

Tulevaisuudenesteetönraideliikenne,käy-tettävyys ja saavutettavuus terminaalialu-eella-tutkimuksessakartoitettiinjulkisenlii-kenneverkoston, erityisesti raideliikenteenkäytettävyyden edellytyksiä eri käyttäjä-ryhmiennäkökulmasta.Laajankäyttäjätut-kimuksen avulla kartoitettiin matkantekoaedistäviä jaestäviä tekijöitä.Projektin tar-koituksena oli tuoda raideliikenteen py-säkeille, asemille ja terminaaleihin sekäniiden lähiympäristöön käyttäjälähtöisiäsuunnitteluratkaisuja. Suunnittelun tavoit-teenaonhelpottaa liikkumista jasuunnis-tautumista raideliikennealueilla sekä teh-dä liikennevälineestä toiseen vaihtamisenmahdollisimmanvaivattomaksi.

Projektissa tarkasteltiin koko matkaket-jua sen lähtöpisteestä määränpäähän jatekijöitä, jotka vaikuttavat onnistuneenmatkakokemuksen syntymiseen. Käytet-tävyyttäedistävilläratkaisuillavoidaanvai-kuttaa sekä ympäristön esteettömyyteenettä käyttäjien kokemaan tyytyväisyyteen.Suuri osahankkeenkäyttäjätutkimukseenosallistuneista henkilöistä käyttäisi enem-män joukkoliikennettä,mikälisesoveltuisiparemmin heidän tarpeisiinsa. Käytettä-vyyttä edistävien ratkaisujen avulla muunmuassa ikääntyvän väestön, lastenrattai-den kanssa liikkuvien, liikkumisesteistentaieritavoinvammaistenhenkilöidenitse-näinen toimiminen joukkoliikenteessä onmahdollista.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntäälähitulevaisuuden raideliikennehankkeis-sa monipuolisesti. Hankkeen aikana arvi-oitiin viimeaikaisissa pääkaupunkiseudunjoukkoliikenne-terminaaleissasekämuuta-massaeurooppalaisessakohteessatoteu-tettujen suunnitteluratkaisujen vaikutuksiakäytettävyyteen ja matkustajien itsenäi-seen liikkumiseen. Hankesuunnitelmata-solla olevat Länsimetro ja Kehärata ovatolleet projektin aktiivisena kehityskohtee-na. Tuloksia on voitu siirtää meneilläänoleviin suunnitteluprosesseihin vuorovai-kutuksessa suunnittelijoiden kanssa. So-veltava tutkimus- ja kehitystyö tukee rat-kaisujeninnovointiajasiirtämistäsuoraankäytäntöön.

Joukkoliikennettä ja sen houkuttelevuuttatulee kehittää, jotta kaikki potentiaalisetkäyttäjäryhmät saataisiin joukkoliikenteenpiiriin. Joukkoliikennettä ja erityisesti rai-deliikennettäkehittämällävoidaanvastatamyös ympäristöministeriön alueiden käy-tölle asettamiin vaatimuksiin ja liikenne-ministeriön joukkoliikenteelle asettamiintavoitteisiin.Toimivanraideliikenteenavul-laedistetäänmyössosiaalisesti kestävänkehityksenmukaisenmetropolialueensyn-tymistä pääkaupunkiseudulle. Terminaali-alueiden käytettävyyttä ja saavutettavuut-takehittämälläedesautetaanmyönteistenmatkakokemusten syntymistä, jotka osal-taanlisäävätjulkisenliikenteenkäyttöä.

�

Hanke on ollut Tekes-rahoitteinen yritys-hanke, jossa rahoituksen päähakijana onollutLänsimetroOy.Tutkimuson tehty ti-laustyönä Aalto-yliopiston Arkkitehtuurinlaitoksen Sotera-instituutissa. Hankkeenohjausryhmäkoostuihankkeeseenosallis-tuneiden rahoittajatahojen sekä tutkimus-ryhmänedustajista.Ohjausryhmäpuheen-johtajana ja hankkeen koordinaattorinatoimitoimitusjohtajaMattiKokkinenLänsi-metroOy:stä.Ohjausryhmäkokoontui2-3kertaavuodessaerikseensovitunaikatau-lunmukaisesti.

Projektissa toimi työryhmä, joka muodos-tuiSoteran,Näkövammaistenkeskusliiton,InvalidiliitonjaKuuloliitonedustajista.Työ-ryhmässä käytettiin tarpeen mukaan eri-tyisasiantuntijoita arvioitsijoina, luennoitsi-joinataimääritellyssäprojektityössä.

OHJAUSRYHMÄMattiKokkinen,toimitusjohtaja,LänsimetroOyArjaAalto,ylitarkastaja,LiikennevirastoSinikkaAhtiainen,joukkoliikennekoordinaattori,EspoonkaupunkiTimoErnvall,professori,Aalto-yliopistonteknillinenkorkeakoulu,LiikennetekniikkaHannuHuttunen,professori,Aalto-yliopistonteknillinenkorkeakoulu,ArkkitehtuuriNinaKarasmaa,projektipäällikkö,Helsinginseudunliikenne,HSLEmmiKoskinen,liikenneinsinööri,VantaankaupunkiHarriLeivo,esteettömyysasiamies,InvalidiliittoKatariinaMyllärniemi,neuvottelevavirkamies,Liikenne-javiestintäministeriöJariPusa,projektipäällikkö,IlmailulaitosFinaviaHanna-LeenaRissanen,esteettömyysasiamies,NäkövammaistenkeskusliittoMarkoVihervuori,johtavaliikennetutkija,HelsinginseudunliikenneHSLIraVerma,projektipäällikkö,Aalto-yliopistonteknillinenkorkeakoulu,Sotera

PROJEKTIRYHMÄIraVerma,projektipäällikkö,SoteraPäiviAro,PinkoOyJohannaHätönen,tutkimusapulainen,SoteraHarriLeivo,InvalidiliittoryJukkaRasa,KuuloliittoryHanna-LeenaRissanen,AnnaRuskovaaraNäkövammaistenkeskusliittoryEricaRoselius,Liikennetekniikanlaboratorio,diplomityöntekijä

HANKKEENOSAPUOLET

L U

K I

J A

L L

E

�

Kuva 2. Kehäradan asemat (Kehärata)

4.

Taustaa

Elokuussa2008liikenne-javiestintäminis-teriö,Helsingin,Espoon,Vantaan jaKau-niaistenkaupungitsekäYTVallekirjoittivatPääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä-suunnitelman.Sopimuksenensimmäiseksisuureksi rakennushankkeeksi alueen toi-mijatesittivätKehärataa ja toiseksiLänsi-metroa 1. Kehäradan rakentaminen alkoikeväällä 2009 ja liikennöinti radalla alkaavuoden 2014 puolivälissä. Länsimetronlouhintatyötalkoivatsyksyllä2009 jamet-roradan on arvioitu avautuvan liikenteellevuonna2015.

Raideliikenteenkehityspääkaupunkiseudulla

1.

2.

Nykyisenmetronsuunnittelunkatsotaanal-kaneenvuonna1955,jolloinkaupunginval-tuustossatehtiinkaksialoitettamaanalaisensaamiseksiHelsinkiin.Kaupunginvaltuus-tonpäätösmetronrakentamisestakirjattiin7.5.1969.Helsinginmetronkoeluontoinenlinjaliikennealkoi1.6.1982jametronviralli-siaavajaisiavietettiin2.8.1982.

Kuva 1. Länsimetron asemat (Länsimetro Oy)

Eliel Saarinen ja Bertel Jung piirsivät jo1910-luvulla Helsinki-suunnitelmiinsa esi-kaupunkiratoja.Näitäratasuunnitelmiavoi-daanpitääsuomalaisenmetronvarhaisinaesikuvina.Uusialiikenneyhteyksiätarvittiintuolloin vastaamaan kasvavan kaupungintarpeisiin. Uudet kaupunginosat haluttiinliittääparemminosaksiHelsinginkeskus-taa ja asukkaiden piti päästä liikkumaanvaivattomamminkaupunginosastatoiseen.

1 Liikenneministeri Vehviläinen, 24.11.2009.

�

9. 10.KestäväkehitysjakäyttäjäystävällisyysRaideliikenneonpaitsitehokastapaliikkua,myösvastausmoniinkestävänkehityksenhaasteisiin. Asiantuntijat ovat yksimielisiäsiitä, että kestävän kehityksen kannaltaparas kaupunkirakenteen maankäyttö tu-keutuu raideliikenteeseen. Valtakunnalli-siksialueidenkäyttötavoitteiksionasetettuHelsinginseudullaedistääjoukkoliikentee-seen, erityisesti raideliikenteeseen tukeu-tuvaayhdyskuntarakennetta2.

Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistäpääkaupunkiseudulla on noin viidennesjaraideliikenteenosuustästäonnoin2%.Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentääedistämälläjoukkoliikenteenkäyttöäjavä-hentämällä yksityisautoilua. Joukkoliiken-teenhoukuttelevuuttaavoidaalisätäliiken-nevälineiden ja asemien saavutettavuuttaja käytettävyyttä kehittämällä. Asemienvaikutusalueellatuleeollaturvallinenkevy-enliikenteenverkostopyöräilyäjakävelyävarten3.

Energiatehokkuuden ja liikenteen päästö-jen vähentämisen ohella raideliikenteelläon rooli sosiaalisesti kestävän kaupunginkehittämisessä. Sosiaalisen tasa-arvonedistämisessä jokaisella tulisi olla mah-dollisuus tyydyttää liikkumistarpeensariippumatta taloudellisista, fyysisistä taihenkisistä ominaisuuksista. Sosiaalisenkestävyyden avaintekijöiksi on määriteltymuunmuassaelinympäristönlaatu,toimin-tojentavoitettavuusjaliikennejärjestelmänesteettömyys.

Väestön ikääntyminen lisää joukkoliiken-teen saavutettavuuden ja käytettävyydenmerkitystätulevinavuosina.Vuonna2030yli65-vuotiaitaonarvioituolevanyli25%väestöstä 4. Kehittämällä liikennejärjes-telmiä ja joukkoliikennettä iäkkäille sekäliikuntaesteisillejaaistivammaisilleparem-minsoveltuvaksi tuetaanheidänosallistu-mismahdollisuuksiaan.

Toisenmaailmansodanaikaannousi kes-kustelu tunneleista ajankohtaiseksi. Tun-neleitasuunniteltiinkeskustastakohtiKä-pylääjaPohjois-Haagaajaliikenneväylänlisäksiniitäsuunniteltiinkäytettäväksimyösväestönsuojina.

SodanjälkeenHelsinkiinmuuttipaljonuu-siaasukkaitaeikäjulkisenliikenteenkalus-to pystynyt enää vastaamaan kasvavaankuljetustarpeeseen. Ratkaisuksi ehdotet-tiinpikaratoja,jotkakulkisivatkeskustassamaanalla.Tuolloinaikaeiollutvieläkyp-sä kyseisille hankkeille ja metroa vastus-tettiin enemmän kuin kannatettiin. Myösulkomailta tulleet negatiiviset metrokoke-muksetvaikuttivatihmistenasenteisiinko-timaassa. ”Matkustavalle yleisölle olisi ol-

lutmieluisampaajaterveellisempääsaadakäyttää päivänvalossa kulkevia välineitäkuinmatkustaapimeissätunneliradanvau-nuissa”, puntaroi HKL:n eläkkeelle jäänyttoimitusjohtajaHansSahlbergulkomaidenkokemuksia.

1950-luvulla rakennettiin Helsingin itäi-siä lähiöitä jametron rakentaminennousijälleen ajankohtaiseksi aiheeksi. Uusienlähiöiden puutteelliset liikenneyhteydet jaHelsingin kasvava autokanta vauhdittivatkeskusteluja metron rakentamisen puo-lesta. Viimein 1960-luvun loppupuolellasaatiin valmiiksi Helsingin raideliikenteenpäälinjat,joidenmukaanpaikallisjunatkul-kisivatlänteenjapohjoiseenjaitäisiäalu-eitavartenHelsinkirakentaisimetron.

T A

U S

T A

A

2 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkistamisesta, 2008.3 Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma, 2004.4 Tilastokeskus, väestöennusteet.

10

Käyttäjätietoa

Käyttäjätietoa tarvitaan terminaalialueidenkehittämisen tueksi, matkustajien tarpei-den ja esiin tulleiden ongelmien määritte-lemiseksi.Matkustajattarkastelevatkulke-maansareittiäkokonaisuutena,jonkatuleetoimia alkupisteestä määränpäähän asti.Hearvioivatjavertailevatolemassaoleviaratkaisuja. Asiantuntijoiden tehtävänä onlöytääratkaisut, jotkavastaavatkäyttäjientarpeisiin. Kehittämisen tueksi tarvitaanmyös yleistä tietoa matkustajamääristä,matkustajien iästä, sukupuolesta, matkantarkoituksestajaniinedelleen.

Liikenne- ja viestintäministeriö, Ratahal-lintokeskus,HKL jaVRovat tehneet itse-näisesti kartoituksia jaohjeistusta raidelii-kenteen asemien sekä matkakeskuksienesteettömyyttäkoskien.Erilaisiakartoitus-työvälineitä on luotu käytettäväksi organi-saatioidensisälläjaraportitovattarkoitettuorganisaatioiden oman toiminnan kehittä-miseksi.Tulokseteivätolesuoraanvertai-lukelpoisia yhteisen kartoitustyövälineen

puuttuessa. Myös esimerkiksi InvalidiliittojaStakesovatkehittäneetarviointivälinei-tä, joiden avulla voidaan arvioida julkisiatiloja ja palveluita yksityiskohtaisesti. Ke-hitettyjäarviointivälineitävoidaansoveltaamyösraideliikenneympäristöissäjajoukko-liikenteenterminaaleissa.

Yhdellä raideliikenneasemalla on useitatoimijoita, joilla kullakinonomatesteettö-myyskriteerinsä ja -tavoitteensa. Samanmatkustajaterminaalinosiahallinnoivateriorganisaatiot, mikä tekee ympäristön yh-tenäisestä ja kokonaisvaltaisesta kehittä-misestä haastavaa. Onnistuneen matkantoteuttaminenvaatiikuitenkinkokomatka-ketjunesteettömyyttä.Yleisinäasemapal-velujenkehittämistarpeinaovatkineritoimi-joidenvälistenvastuu-jaomistussuhteidenselkeyttäminenjayhteistyönlisääminen5.

UudetvaatimuksetjaEU-direktiivit

Euroopanlaajuisestilaaditaanuusiasään-nöksiä, jotka koskevat myös Suomenraideliikennettä. Vuoden 2009 lopussaEuroopan unionin komissio antoi päätök-sen koskien liikkumisrajoitteisia henkilöitätavanomaisessa ja suurten nopeuksienrautatiejärjestelmässä 6. Päätös on tullutvoimaan1.12.2009jaonvoimassatoistai-seksi.

Määräyskoskeepääsääntöisestivoimaantulon jälkeen rakennettavia rautatieliiken-nepaikalla olevia rakennuksia ja matkus-tajalaitureita.Metroonjätettypoisnäiden

säädöstenpiiristä,muttaonoletettavissa,että esteettömyyteen vaikuttavat säädök-settulevatlähitulevaisuudessakoskemaanmyösmaanalaisiaasemia.

Liikkumisrajoitteiseksi säädöksessä lue-taan vamman tai aistivamman takia vai-keastiliikkuvienohellamyöspientenlastentairaskaidenkantamustenkanssaliikkuvathenkilötsekälapsetjaulkomaalaisetturis-tit, jotkaeivätymmärräkieltä.Säädöksenvoidaannäinkatsoakoskevankaikkiarai-deliikenteessä kulkeviahenkiöitä jossakinelämänvaiheessa.

T A

U S

T A

A

5 Meriläinen, A. & Somerpalo, S. 2004.6 RTV. 2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.

11

Käyttäjätutkimus

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne -hankkeessatoteutettiin laajakäyttäjätutki-mus7,jonkatarkoituksenaoliantaaselkeäkokonaiskuvapääkaupunkiseudunraidelii-kenteen toimivuudesta sekä tärkeimmistäkehittämiskohteista erityisesti liikkumises-teisten ja aistivammaisten matkustajienkannalta. Käyttäjätutkimuksen kautta ha-ettiinvastauksiajulkisenliikenteenkäyttöäestäviinjahankaloittaviintekijöihin.

Erikäyttäjäryhmienkokematjulkisenliiken-teenongelmatjapuutteetjaoteltiinmatkan-tekoavaarantaviin,estäviinjavaikeuttaviintekijöihin. Myös epävarmuutta ja pelkoaaiheuttavat tekijät raideliikenteen matkus-tustilanteissa ja ympäristöissä kartoitettiinjaanalysoitiin.

Käyttäjätutkimuksen tuloksia on hyödyn-netty tässä raportissa parhaiden käytän-töjen jasuunnitteluratkaisujenmäärittämi-sessä Ratkaisut ja kehittämisehdotukset-luvuissa.

Tutkimuksessa arvioitiin koko matkaketjumatkansuunnittelustaalkaenmääränpää-hänasti.Matkaketjuatarkasteltiinfyysisenympäristön esteettömyyden, matkustus-informaation ja palvelujen saatavuudensekä käytäntöjen osalta. Matkaketjun eriosat muodostavat kokonaisuuden ja osi-en yhteentoimivuutta tarkasteltiin käytet-tävyydennäkökulmasta.Matka voi jatkuaesteettömästivainniinkauankuinketjuonkatkeamatonjatoimiva.

Yleistä

KäyttäjätutkimuksentoteutusKäyttäjätutkimuksessa arvioitiin raidelii-kenteen käytettävyyttä yhdessä liikkumi-sesteisten,näkövammaistenjakuulovam-maistenmatkustajienkanssa.Invalidiliiton,Näkövammaisten keskusliiton sekä Kuu-loliitonedustajatosallistuivatkäyttäjätutki-muksensuunnitteluunjatoteutukseen.

Käyttäjätietoakerättiin laajalla internet-ky-selyllä,haastatteluillajahavainnointikierro-silla.Internetissäjulkaistunkyselynkauttasaatiin yhteensä 151 vastausta liikkumis-esteisiltäjaaistivammaisiltahenkilöiltä.

Havainnointitutkimuksenyhteydessähaas-tateltiinyhteensä22henkilöäerikäyttäjä-ryhmistä.Suurin osahaastatelluista osal-listui myös havainnointikierroksille, joitatehtiinyhteensäkahdeksan.

Havainnointikierrokset tehtiin pääkaupun-kiseudun raideliikenneasemaympäristöis-sä. Kierrosten aikana arvioitiin asemia,pysäkkejä ja liityntäliikennealueita sekämatkustustiedon saavutettavuutta ja pal-velujentoimivuutta.

7 Aro, P. 2009. Yhteenveto pääkaupunkiseudun raideliikenteen käyttäjätutkimuksesta.

1�

Internet-kyselyntuloksia

Kyselyyn vastanneet näkövammaiset jakuulovammaisetkäyttävätaktiivisestijouk-koliikennettä. Vastanneista näkövammai-setjaliikkumisesteisetsuosivatenitenmet-roa,kuulovammaisetkäyttivätpaljonsekämetroa että lähijunaa. Liikkumisesteisetkäyttävät raideliikenteen kulkuvälineistävähiten lähijunaa. Näkö- ja kuulovammai-sethenkilötkäyttivätvähitenraitiovaunua.Suurin osa kyselyyn vastanneista (liikku-misesteiset 80%, näkövammaiset 77% jakuulovammaiset55%),käyttäisi jokohuo-mattavasti tai jonkinverranenemmänrai-deliikennettä, mikäli matkanteko olisi vai-vattomampaa.

Eripaikoissakohdatutesteetvoivat liittyärakennettuunympäristöön,muttamyöstie-don tai palvelun saatavuuteen. Kuulutuk-set sekä poikkeustietojen saavutettavuusolivataiheuttaneetongelmiaerityisestiais-tivammaisillematkustajille.

Internet-kyselyyn vastanneista henkilöistäraideliikenteen käyttämistä karttaa 43%kaikista vastaajista, mikäli matkalla pitäävaihtaa joukkoliikennevälinettä. Raidelii-kenteellä matkustamista vältettiin myöshankalissa sääoloissa esimerkiksi koval-la pakkasella, maanpinnan ollessa jäinensekä ruuhka-aikoina ja pimeän tulon jäl-keen.

Näkövammaisista 40%, liikkumisesteisis-tä 36% ja kuulovammaisista 16% ilmoittikyselyssä käyttävänsä vain entuudestaantuttujajaopeteltujaraideliikenteenreittejä.Osallanäkövammaisistamatkustajistaliik-kumistaidon ohjaus on välttämätöntä uu-sissa ympäristöissä. Uusi reitti opetellaanavustavan henkilön kanssa, itsenäiseenpärjäämiseenuudellareitilläeiluoteta.

Eniten ongelmia kuulovammaisille aihe-uttivat kuulutusten epäselvyys tai puuttu-minen. Poikkeusliikennetiedotus tapahtuuyleensä kuuluttamalla, jolloin heikkokuu-loisetmatkustajatjäävätilmantietoa.Tär-keää poikkeustiedotusta vaille pelkäsijäävänsä43%kuulo- ja40%näkövam-maisista kyselyyn vastanneista henkilöis-tä. Lisäksi näkövammaisista 53% vastasijääneensä tiedonpuutteenvuoksi väärälläasemalla pois. Näkövammaisille matkus-tajille oikean lähtölaiturin, pysäkin, hissintai kulkuvälineen löytäminen on tuottanuthankaluuksia. Liikkumisesteisille oli tuot-tanutvaikeuksia löytäähissinsijaintiase-maympäristössäsekäpäästäasemalletailaiturillehissinollessaepäkunnossa.

Kyselyssäkartoitettiinmyösepävarmuuttaja pelkoa aiheuttavia seikkoja, jotka vai-kuttavat raideliikenteen luotettavuuteenja imagoon.Epävarmuusperillepääsemi-sestävoiestääkokomatkantoteutumisen.Kyselyynvastanneistaliikkumisesteisiä39% koki epävarmuutta liikennevälineeseensiirtymisenonnistumisestaitsenäisesti.

Kaikissa kyselyyn vastanneissa käyttä-järyhmissä kaivattiin enemmän esteettö-myystietoamatkansuunnitteluavarten.Ky-selyynvastanneista23%olityytymättömiäaikataulu- ja reittitietojen saatavuuteen.Tietoakaivattiinerityisestiaseman lähelläolevista liityntäliikennealueista (77% vas-taajista), saavutettavuuteen vaikuttavistakatutyö-tairakennustyömaa-alueista(77%vastaajista) ja poikkeusliikenteestä (75%vastaajista).Suurinosakyselyynosallistu-neistahakitarvitsemiaanaikataulu-jareit-titietoja internetistä, muun muassaYTV:n(HSL1.1.2010lähtein)reittioppaasta.

K Ä

Y T

T Ä

J Ä

T U

T K

I M

U S

1�

Kuva 3. Kyselytulos raideliikenteen ympäristöjen esteistä

K Ä

Y T

T Ä

J Ä

T U

T K

I M

U S

Oletko kohdannut matkustamista vaikeuttavia esteitä seuraavissaraideliikenteen ympäristöissä tai tilanteissa?

Kyllävastaukset.Vertailukohderyhmittäin,%

46

37

32

28

45

38

30

18

31

44

53

31

33

31

24

35

20

22

24

22

29

22

22

35

73

67

63

47

60

50

47

40

53

70

50

50

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Asemienjalaiturienvälittömässälähiympäristössä?

Asemienlähelläolevienvaihtoyhteyksienpysäkkialueilla?

Asemarakennustenkulkuväylillä?

Asemienlipunmyynti-taineuvontapisteissä?

Asemanhisseissätailiukuportaissa?

AsemanWC-tiloissa?

Muidenasemallasijaitsevienpalvelujentiloissa,esim.kahvilat,kioskit,ravintolat?

Metrolaitureilla?

Lähijunienlaitureilla?

Raitiovaunupysäkeillä?

Noustessataipoistuessakulkuvälineestä(metro,lähijunatairaitiovaunu)?

Kulkuvälineessä(metro,lähijunatairaitiovaunu)matkustaessa?

Liikkumisesteiset Kuulovammaiset Näkövammaiset

1� K Ä

Y T

T Ä

J Ä

T U

T K

I M

U S Usein epävarmuutta tai pelkoa aiheuttavat asiat raideliikenteellä

matkustaessa

Vertailu kohderyhmittäin, %

28

8

22

16

19

12

39

18

24

12

12

15

8

2

4

4

14

2

4

2

2

6

43

6

0

2

17

13

23

17

23

13

10

13

20

40

10

0

20

0 10 20 30 40 50

Enpärjääkäänmatkallaitsenäisesti

Eksynmatkallataijoudunvääräänpaikkaan

Myöhästyntapaamisestatms.rakennetunympäristönesteidenvuoksi

Myöhästyntapaamisestatms.aikataulu-jareittitietojenpuutteenvuoksi

Kaadun,kompastuntailiukastunmatkalla

Putoantaihorjahdanlaiturilta

Enpääsekäänitsenäisestiliikennevälineeseensisääntaisieltäulos

Jäänkulkuvälineenovienväliin

Ensaatarvittaessaapuamatkanaikana

Jäänpaitsitärkeäätietoapoikkeustilanteessa

Aiheutanviivytystämuillematkustajille

Voimaniehtyvätmatkalla

Muutasiat

Liikkumisesteiset Kuulovammaiset Näkövammaiset

Kuva 4. Kyselytulos epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavista asioista raideliikenteessä

1�

Tärkeimmätkehittämiskohteetkäyttäjäryhmittäin

Asemaympäristöjen kehittämistarpeetjaoteltiin käyttäjäryhmittäin, jotta liikku-misesteisten, näkövammaisten ja kuulo-vammaisten matkustajien erityistarpeethuomioidaankunkinkäyttäjäryhmänosaltatasavertaisesti.Käyttäjätietoavoidaanhyö-dyntääkaikkienmatkustajienmatkantekoahelpottavienratkaisujensuunnittelussa.

Liikkumisesteiset

Liikkumisesteisellä henkilöllä tarkoitetaantässäraportissahenkilöä,jokavammantaisairaudentakialiikkuuvaikeastitaikäyttääapuvälinettä kuten pyörätuolia liikkues-saan.Vammavoiolla tilapäinen taipitkä-aikainen.Myöshenkilö, jonkaliikkumisky-ky on rajoittunut vanhuuden, raskauden,lastenrattaiden tai matkatavaroiden takiavoidaanlaskealiikkumisesteiseksi.Liikku-

1. Esteettömät reitit ja opastus

Käyttäjäystävällisintäontehdäpääreitties-teettömäksi. Nykyisillä asemilla esteetönreitti poikkeaa usein pääreitistä. Esimer-kiksihissi,luiskataiesteetönsisäänkäyntivoivat sijaita erillään pääkulkureitistä. Es-

Esteetön asemaympäristö palvelee kaik-kia. Esimerkiksi ikääntyneet henkilöt hyö-tyvätmonistapalveluistajaparannuksista,jotka on alun perin suunniteltu helpotta-maan liikkumisesteisten ja aistivammais-tentoimintaa.

misesteisille hankaluutta asema-alueellatuottavattasoerot,pitkätvälimatkatjaulot-tuvuudet. Myös lyhytkasvuisilla henkilöilläjapienillälapsillaonrajoitteitaulottumises-sa.Seuraavaksionesitettytärkeimpiäke-hittämiskohteita,joissatehdytparannuksethelpottavat erityisesti liikkumisesteistenhenkilöiden raideliikenteellä matkustamis-ta.

K Ä

Y T

T Ä

J Ä

T U

T K

I M

U S

teettömät reititmuodostuvatuseinpidem-miksijamonimutkaisemmiksikuinpääreititjareitinopastusonpuutteellinen.Erityisenhaastaviaovatreititjaniidenopastaminenliityntäliikennealueille.

2. Laiturin tai pysäkin reunan ja kulkuvälineen yhteensopivuuden kehittäminen

Uusienmatalalattiamallistenraitiovaunujenja korotettujen pysäkkien välillä on edel-leenliiansuuritasoerotainiidenväliinjääliianleveärako,jottasiirtyminenraitiovau-nuun sujuisi ongelmitta pyörätuolin, säh-köpyörätuolin ja sähkömopon käyttäjiltä.Raitiovaunun japysäkinyhteensopivuuttatulee edelleen kehittää. Osa raitiovaunu-pysäkkienkatoksistasijaitsee liian lähellälaiturin reunaa, eikä pysäkkikatoksen allepääsepyörätuolinkanssa.Raitiovaunulai-turit ovat usein myös liian kapeita hyvänkäytettävyydenkannalta.

Vanhemmissamatalalattiamallisissalähiju-nissaonsiirrettäväluiska,jonkakäyttämi-seentarvitaankonduktöörinapua.Havain-nointikierroksillakuitenkintodettiin,etteivätkonduktöörit aina joko ehdi tai huomaatulla paikalle auttamaan liikkumisesteistämatkustajaa.

1� K Ä

Y T

T Ä

J Ä

T U

T K

I M

U S

Näkövammaiset

Näkövammainen ihminen voi olla heikko-näköinentaisokea.Näkökykyvoiollahei-kentynytsairaudentaitapaturmanjohdos-ta. Heikkonäköisyyteen liittyy usein myöshämäräsokeuttajahäikäistymisherkkyyttä.

Näkövamma vaikeuttaa etäisyyksien jatasoerojen havaitsemista sekä suunnis-tautumista. Useimmat näkövammaisistapystyvätkuitenkinhahmottamaanvalojajakontrastejasekäliikettä.

3. Esteettömyyttä koskevan matkustusinformaation saatavuuden parantaminen

1. Näkövammaisille suunnattujen opastejärjestelmien käytön lisääminen ja yhden-mukaistaminen

Lähijunien asemilla on vaikea tai mahdo-tonta saada aikataulutietoa matalalattia-vuoroista.Internetinkäytetyimpienaikatau-lu-jareittihakupalveluidentiedotlähijunien

matalalattiavuoroista ovat hankalasti löy-dettävissä. Matkan suunnittelua helpotta-viaesteettömyystietojaonmyössaatavillaliianvähän.

Näkövammaisten suunnistautumista jatoimimistahelpottaviaopasteitakäytetäänasemaympäristöissäliianvähänjaepäjoh-donmukaisesti.Yhdenmukaistamistarpeita

on erityisesti opastavissa pintamateriaa-leissa,ääniopasteissasekäkohokirjaimienjapistekirjoituksenkäyttötavoissaasemillajalaiturialueilla.

2. Matkustusinformaation saavutettavuus ja hallinta

Monet näkövammaiset matkustajat eivätsaalainkaantärkeitämatkustustietojaase-millaitsenäisesti,kutenseuraavaksilähte-vänvuoronaikataulu- ja lähtölaituritietoja.Pysäkillätai laiturillaolevankulkuvälineentunnistaminenonmonellenäkövammaisel-lehankalaataimahdotona.

Asemien palvelupisteiden vuoronumero-järjestelmän käyttäminen on mahdotontamonellenäkövammaisellematkustajalle.

3. Raideliikenneympäristöjen hahmotettavuuden parantaminen

Asemaympäristöjen hahmotettavuus onjoillakinasemillaheikko.Portaidenreunat,lasiovet ja–seinät,pylväätsekäkalusteeteivätainaerotuympäristöstä,mikäaiheut-taatörmäys-jakaatumisvaaran.Selkeälläkontrastillasekäpintamateriaalillaerottuvavaroittava laiturialueen reuna puuttuu joil-takin asemilta. Varoitusalue tulee merkitäjohdonmukaisestikaikillalaitureilla.

Päivänvalostaaiheutuvialiiansuuriavaloi-suuskontrasteja,jotkaaiheuttavathäikäis-tymistä tai hämäräsokeutta, tulee välttääasemaympäristössä. Esimerkiksi alikulku-tunneleissa,katetuillalaiturialueillajaaula-tiloissaonpäiväaikaanuseinpuutteellinenvalaistus.

1�

Kuulovammaiset

Kuulovammaiset voidaan jakaa kahteenpääryhmään:huonokuuloisiinjakuuroihin.Huonokuuloisia ovat ne, jotka selviävätkommunikoinnistapuheella,huuliolukuajakuulolaitettaapunaankäyttäen.Kuurottaaskäyttävät näköön perustuvaa viestintää,pääasiassa viittomakieltä ja kirjoittamista.

1. Poikkeusliikenteestä informointi asemalla, laiturialueella ja kulkuvälineessä

Kuulovamma vaikeuttaa kommunikointiaja tiedonsaantia. Ikähuonokuuloisuudelletyypillistä on sanojen erotteluvaikeudet.Henkilö saattaa kuulla puheen, mutta eisaayksittäisistäsanoistaselvää.

Kuva 5. Käyttäjätutkimus tehtiin yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Havainnointikierroksilta kerättiin käyttäjäkokemuksia valokuvien ja videoinnin avulla.

Poikkeusliikenneinformaatio ei saavutakuulovammaista, mikäli tiedotus toteute-taan vain kuulutuksin. Laiturialueella ja

kulkuvälineessä poikkeusliikennetiedotustapahtuuyleensävainkuuluttamalla.

2. Kommunikointiympäristön parantaminen asemilla

Palvelupisteistä puuttuvat usein hyvätkuuntelu- ja kommunikointiolosuhteet, jot-ka ovat tärkeitä kuulovammaisille. Tyypil-lisiä puutteita palvelupisteissä ovat muun

muassa induktiosilmukan puuttuminen jaepäselvätkäytännötkuulovammaisenmat-kustajankanssaasioitaessa.

3. Laitteiden ja automatiikan käytettävyyden parantaminen

Erilaiset tekniset laitteet ja automatiikkayleistyvätjalisääntyvätasemilla.Aistivam-maisilleontärkeää,että laitteistasaatava

informaatio,esimerkiksitoiminnononnistu-minen tai epäonnistuminen, on saatavillasekänäön-ettäkuulonvaraisesti.

K Ä

Y T

T Ä

J Ä

T U

T K

I M

U S

1�

Ratkaisutjakehittämisehdotukset1

LÄHIYMPÄRISTÖAsema-alueeksilasketaantässäraportissaasemarakennuksenlisäksisaatto-jaliityn-täliikennealueet, liityntäpysäköintialueetsekäasemanlähiristeykset.Määrittelyvas-taa Ratahallintokeskuksen RATO ohjeis-tuksessaannettuamääritelmää8.Asema-alueen lähiympäristöksi voidaan kuitenkinkäsittää terminaalin koko vaikutusalue,joka koskee noin kilometrin säteellä ase-marakennuksestaasuviataityössäkäyviähenkilöitä. Hyväksyttävänä kävelyetäisyy-tenäjoukkoliikennesuunnittelussakaupun-kialueellapidetään300-700metriä.Uusia

alueitakaavoitettaessa,lähtökohtanapide-tään,ettälähimmällejulkisenkulkuneuvonpysäkilleonmatkaakorkeintaan300m9.

Kevyenliikenteen reitit tulee suunnitellahuolella. Monet ikääntyneistä tai liikkumi-sesteisistäeivätjaksakävelläpitkiämatko-jajaheilletuleetarjotatäydentäviäjulkisiakuljetuspalveluita sekä levähdyspaikkojakävelyreittienvarrelta.Levähdyspaikat tu-leesijoittaanäköetäisyydellätoisistaan.

Kuva 6. Ratkaisut ja kehittämisehdotukset on jaettu aiheittain kuvan osoittamalla tavalla. Jotta koko matkaketju olisi toimiva, tulee kaikkien osa-alueiden olla kunnossa.

1. LÄHIYMPÄRISTÖ

2. SISÄÄNKÄYNTI

3. ASEMARAKENNUS

Lähiristeykset

Liityntäpysäköinti

Saattoliikennealueet

Liityntäliikennealueet

Pyöräparkki

Laituritaso

Tasonvaihto Lippuhalli

8 RHK.2009. RATO. Osa 16. Väylät ja laiturit.9 Joukkoliikenteen suunnitteluohje Helsingissä (kh 18.6.2007).

1�

Käyttäjätutkimukseenosallistuneetraidelii-kenteenkäyttäjätolivatkohdanneetuseitapuutteita ja ongelmia asemien lähiympä-ristöissä.Muunmuassahuonostimerkityttasoerot, liukkaatpinnat javaarallisen jyr-kätluiskatolivataiheuttaneetuseitavaara-tilanteita.

Terminaalialueen välittömän lähiympäris-tön toteutuksen haasteena on taata tur-vallinen,esteetönjamahdollisimmanlyhytreitti saatto- ja liityntäliikennealueilta ase-man palvelutiloihin ja matkustajalaiturille.Liikkumisesteisille, ikääntyneille ja lasten-rattaidentaimatkatavaroidenkanssaliikku-villesuunnattujenreittientuleeollalyhyitäjaselkeästiopastettuja,jotteimatkustajantarvitseturhaankulkeapitkiämatkoja.

Fyysisenesteettömyydenlisäksiselkeälläopastuksella on tärkeä rooli onnistuneenmatkakokemuksen syntymisessä. Oikeanreitin löytämiseen vaikuttavat asema-alu-een selkeät tilaratkaisut, katkeamatonopastussekälähiristeyksestäettäliityntä-liikenne- ja liityntäpysäköintipaikoilta ase-manpalvelutiloihinjalaiturialueelle.

Opastuksen kriittiset pisteet ovat siellä,missämatkustajanonvalittavareitti.Opas-tuksen tulee olla katkeamaton ja opastei-taonsijoitettavaterminaalialueellaolevanreitin varrelle riittävästi, vähintään100m:n välein 10. Mikäli pääreitistä poikkeavaaesteetöntäreittiäeioleerikseenopastettu,kulkeutuvat liikkumisesteiset ja näkövam-maiset pääreitille matkustajavirran muka-na.

Kuva 7. Huonosti merkityt tasoerot olivat aihe-uttaneet vaaratilanteita 64 % kyselyyn vastan-neista näkövammaisista ja 35 % liikkumisestei-sistä ja kuulovammaisista.

Kuva 8. Käyttäjäkyselyyn vastanneista näkö-vammaisista 30% ja liikkumisesteisistä 16% oli horjahtanut tai kaatunut työmaa-alueiden takia.

Esteettömyyteen vaikuttavista työmaa- jakorjausalueista terminaalien lähiympäris-tössäkaivattiinlisäätietoamatkansuunnit-telua varten. Matkustajat kokivat työmaa-alueista koituvien esteiden vaikuttavanmatkankestoonjaturvallisuuteen.

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

Ö

10 Määräys RVI/894/413/2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä. Rautatievirasto.

�0

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

ÖLähiristeys

Matkanteonesteeksieisaakoituavaikea-kulkuinenristeys,jotaepävarmastiliikkuvattainäkövammaiseteivätuskallaitsenäises-tiylittää.Lähiristeyssuositellaansuunnitel-tavaksijamitoitettavaksiulkoalueitakoske-vanSuRaKu–ohjeistuksenmukaan11.

Ohjeetonlaadittujalankulkualueen,risteys-alueiden ja jalkakäytävien toteuttamiseksisiten,ettäliikkumisesteisetjanäkövammai-setpystyvättoimimaanmahdollisimmanit-senäisesti.Ohjeessaannetaanmitoitus-jamateriaalitietoja suunnittelun ja toteutuk-sen tueksi.Risteysalueitasuunniteltaessaja toteutettaessa tuleekiinnittäähuomiotamuunmuassasuojatientasoeroihin ja jal-kakäytävänkaltevuuksiin.

Esteettömänreitin lähiristeysalueeltaase-man pääsisäänkäynnille tulee olla mah-dollisimmanlyhytjahyvinopastettu.Lyhytesteetön reitti ja kaikkia käyttäjäryhmiäpalvelevaopastushelpottavatjanopeutta-vatmatkantekoa.

Esteettömien reittien asianmukaisestakunnossapidosta on huolehdittava jottareitit pysyvät turvallisina kaikissa sääolo-suhteissa.Asematerminaalin lähiympäris-töön tulee asentaa sulanapitojärjestelmä,jokatakaaohjaavienpäällystemateriaalientoimivuuden ja suojatiemerkinnän näky-vyydenmyöstalviaikana.

Kuva 9. Asemaa ympäröivissä risteyksissä tulee olla asianmukaisesti merkitty suojatie.

11 Suraku_Kortti-1_060208.pdf.

�1

• Valaistusvoimakkuustuleeollajalkakäytävällävähintään10luksiajasuojatiellä vähintään30luksia12.

• Esteettömälläsuojatiellätuleeollaluiskareunatukipyörällisiäapuvälineitävar- ten.Luiskatunosuudentuleeolla2300mmleveä,jottasuojatienkoneellinen talvikunnossapitoonmahdollista.

• Risteyksenliikennevalonohjauksenpainonappituleeollahelpostihavaittavissa jasitätuleepystyäkäyttämäänpyörätuolista.

Suojatien kohdalla tulee olla pinnaltaanja kontrastiltaan erottuva huomio- tai va-roitusalue, joka ohjaa näkövammaisia.Helpostihahmotettavatsuojatien raidat jakontrastierot toimivat ohjaavana element-tinäheikostinäkevälle.Risteysalueen riit-täväänvalaistukseentuleemyöskiinnittäähuomiota. Risteyksestä tulee olla katkea-maton näkövammaisten opastus asema-terminaalinsisäänkäynnille.

SuRaKu-ohjeen määrittelemän esteettö-myyden erikoistason risteysalueilla tuleeainaollavalo-ohjaus.Suojatienmerkkisi-joitetaantienreunaan.Käsinohjattavanlii-kennevalon painonapin tulee olla helpostisaavutettavissa ja asennettuna pyörätuo-linkäyttäjällesopivallekorkeudelle.

Lisätietoa:UlkotilojenesteettömyydenSuRaKu–kartoitus(Suunnittelu,RakentaminenjaKunnossapito)http://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/SURAKU_OPAS.pdf

Suojatietjajalkakäytävät:http://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/Suraku_Kortti-1_060208.pdf

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

ÖKuva 10. Suojatien toimiva reunatuki auttaa näkövammaista löytämään oikean suunnan ja on riittävän matala pyörällisten apuvälineiden käyttäjille.

12 Suraku_Kortti-1_060208.pdf.

��

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

Ö Saattoliikenne

Suositeltavaetäisyyssaattoliikennealueel-taasemansisäänkäynnilleonenintään100metriä13.Saattoliikennealueentuleesijaitaesteettömän sisäänkäynnin välittömäs-sä läheisyydessä. Saattoliikennealueeltatulisi olla näköyhteys terminaalin sisään-käynnille tai selkeä opastus terminaaliin.Saattoliikennealueelle on varattava riittä-

västitilaajottaautostavoidaansiirtyätur-vallisesti pyörätuoliin. Jalankulku- ja ajo-neuvoliikenteen risteämistä tulee välttää.Reitinasema-alueellejaterminaaliintuleeolla portaaton ja mahdollisimman lyhyt.Levähdyspaikkoja tulee sijoittaa riittävästireitin varrelle ja niiden olisi hyvä olla nä-köyhteydenpäässätoisistaan.

Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinti tulee sijoittaa juna- taimetroasemansisäänkäynninläheisyyteen.Liityntäpysäköintipaikoilta tulee olla lyhytja turvallinen yhteys asematerminaaliin jalähtölaitureille. Suositeltava kävelymatkapitkäaikaispysäköintilaitoksesta asemalleon alle 300 metriä, korkeintaan 400 met-riä14.Reitintuleeollaportaatonjaopastuk-sessatuleehuomioidamyösnäkövammai-setmatkustajat.

Turvallinenjasujuvaliityntäpysäköintiedis-tää julkisen liikenteenkäyttöä työmatkalii-kenteessä.Joviidenminuutinkävelymatka

liityntäpysäköintialueeltaterminaalialueelleonkoettuliianpitkäksijaliityntäpysäköinti-paikatovatjääneettästäsyystävajaakäy-tölle15.

Liikkumisesteisille tarkoitettujenpysäköin-tipaikkojen tulee sijaita lähimpänä estee-töntäsisäänkäyntiäjahissiä.Esteettömänpysäköintipaikan mitoitus on esitetty ym-päristöministeriön rakentamismääräyksis-sä16.Autonsivulletarvitaantilaapyörätuo-liinsiirtymistävartenjakulkuneuvontaakseonvarattavatilaatavaroidenpurkamiselletavarasäiliöstä.

• Levähdyspaikkojensuositeltavaetäisyystoisistaanon50metriä.

• Liikkumisesteisilletarkoitetutsaattoliikenne-jataksipaikatsijoitetaanesteettö- mänsisäänkäynninyhteyteen.• LiikkumisesteistenpysäköintipaikatmerkitäänasianmukaisinISA-tunnuksin. (ISA,the international symbol of access)

• Liikkumisesteiselletarkoitetunpysäköintipaikanleveysonvähintään3600mm japituus5000mm.

• Invataksinvaatimantilankorkeuson2800mm.

• Kulkureitinleveysonvähintään1800mm,mikäsalliilastenvaunujentaipyörä- tuolillakulkevienkohtaamisen.

13 LVM, Esteetön matkakeskus.14 sama15 Kokemus Münchenin metron suunnittelusta, Paul Kramer. Vierailu Münchenissä 2009.16 RakMK F1 Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005.

��

Pyöräparkki

Asematerminaalin ympäristön kävely- japyöräilyreittien hyvä suunnittelu edistääterminaalinsaavutettavuutta.Polkupyöräi-lynedistäminenkaupungeissatukeeyleisiäkestävänkehityksen tavoitteita.Hyvin jär-jestettyjaturvallinenpyöräpysäköintiedis-tääpyöräilyä.Myösmahdollisuuskuljettaapyörää liikennevälineissä lisää kaupun-gissa tehtävien pyörämatkojen määrää17.Pyöräilyn edistämiseksi kaupunkipyörienlainaustoimintaatulisikehittää.

Toimiva pyöräparkki sijaitsee samassatasossa kuin aseman sisäänkäynti. Pyö-räparkki tulee sijoittaa sisäänkäynnin vä-littömään läheisyyteensiten,etteivätpyö-rätoleesteettömänkulkuväyläntukkeenaja aiheuta törmäys- tai kaatumisvaaraa.Asemallaasiointiavartentarjottavatpaikatsuositellaan sijoitettavaksi 10metrin pää-hänsisäänkäynnistä,pitkäaikaispysäköintivoisijaitahiemankauempana.Mikälipyö-rätelineiden ja asematerminaalin sisään-käynninvälinenetäisyysonyli50metriä,jäävät pyörätelineet helposti vajaakäytöl-le18. Pyörätelineet tulisi sijoittaa kevyenliikenteenpäätulosuuntiin.

Pyöräilijöiden määrä vaihtelee paljonvuodenaikojen mukaan. Pyöräilykaudenpidentämiseen ja turvalliseen pyöräpysä-köintiin voidaan asematerminaalin alueel-la vaikuttaa muun muassa kiinnittämällähuomiotasuojaisaanpyöräpysäköintipaik-kaan, hyvään valaistukseen ja runkolukit-taviinpyörätelineisiin.Pyöriensäilytysaluetulee kattaa siten, että vähintään puoletpaikoista on sateensuojassa. Talviaikanapyöräilijöidenmäärälaskeejaosasäilytys-telineistä voidaan siirtää varastoon, poistalvikunnossapidon tieltä. Erilaiset pyörä-kaapit tarjoavat parhaimman suojan sää-olosuhteitajailkivaltaavastaan.

Jalankulkualue ja pyörätie tulee erottaaselkeästitoisistaan.Pyörätietmerkitäänjapäällystetään hyvin havaittavalla ja erot-tuvalla materiaalilla. Risteämistä jalan-kulkuliikenteen ja autoliikenteen kanssavältetään. Pyörätien ohittaessa julkisenliikenteenpysäkin,pyöräliikenneohjataanpysäkkikatoksentakaa.

Pyörienmääränjakoonoletetaanlähivuo-sina kasvavan. Kolmipyöräisten pyörienoletetaan hieman lisääntyvän tavarankul-jetuksen ja tasapainohäiriöistä kärsivienapuna19.

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

ÖKuva 11. Kööpenhaminan metroasemien pyö-räparkit sijaitsevat maanpinnan alapuolella, hissiyhteyden päässä ja ovat tästä syystä va-jaakäytössä.

Kuva 12. Mikäli asemien läheisyyteen ei varata riittävästi tilaa polkupyörille, voivat väärin pysä-köidyt pyörät aiheuttaa törmäysvaaran.

17 Bäckström, J. & al. Polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. 2009.18 sama19 Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma, 2004.

��

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

ÖLiityntäliikenne

Liikennevälineenvaihtomatkanaikanaonhankkeessa tehdyn käyttäjätutkimuksenmukaan suurin yksittäinen matkaa han-kaloittavataiestävätekijä.Liityntäliikennekoetaanhankalaksimuunmuassapitkistävuoroväleistä johtuvan odotusajan ja py-säkiltätoisellesiirtymisenvuoksi.

Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenne-hankkeet siirtävät matkustajia tulevaisuu-dessaentistäenemmänbusseistametroonjajuniin.Arvioidaan,ettävalmisLänsimet-

rosiirtääpäivittäinbusseistametroonjopa60 000 matkaa ja metromatkojen koko-naismääräkohoaanoin100000matkaanpäivässä 20. Liikennevälineen sujuvaanvaihtamiseen, liityntäliikenteen sijoittami-seen sekä selkeään opastamiseen tulee-kin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.Helpostisaavutettavatliityntäliikenteenai-kataulut ja lähtölaituritsekäselkeätkartatlähtölaitureistaovattärkeitämatkanonnis-tumisenkannalta.

Kuva 13. Mikäli liityntäliikenneterminaalissa joudutaan käyttämään nokkalaituriratkaisua, tulee pysäkkialueen ja ajoradan välinen reuna merkitä asianmukaisella varoitusalueella.

VAIHTAMINENLIIKENNEVÄLINEESTÄTOISEEN

Vaihtamisen liikennevälineestä toiseentu-leeollaturvallistajamahdollisimmansuju-vaa.Lähtölaiturittuleemerkitäselkeästijaliityntälinjoillatuleeollakiinteätlähtölaiturit.Vaihtuvaalähtölaiturijärjestelyäeisuositel-la,koskaselisääinformaationtarvetta,vai-keuttaamatkanennakkosuunnittelua ja li-säämatkustajienkokemaaepävarmuutta.

Reitti liityntäliikenteen pysäkkialueellesuunnitellaan mahdollisuuksien mukaanniin, ettei kadun ylityksiä tarvitse tehdä.Metroliikenneterminaaleissaratkaisut,jois-sa sisäänkäyntitasosta siirrytään hissilläsuoraanasemanlaituritasolle,ovatkäytet-tävyydenkannaltaparhaimmat.

20 Liikenneministeri Vehviläinen, 24.11.2009 Länsimetron aloitustilaisuus.

��

Odottamiselle tulee olla suojainen paikkaliityntäliikennelaiturin välittömässä lähei-syydessä, josta on näköyhteys lähtölai-turille. Reaaliaikaisen tietoon, näköön ja

kuuloon perustuvan aikataulutiedottami-senavullaodottaminenvoitapahtuamyössisätiloissa,jolloinoleskeluhuonoissasää-olosuhteissaulkotiloissavoidaanvälttää.

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

Ö

MATKUSTUKSEENLIITTYVÄINFORMAATIO

Matkustamiseen liittyvä informaatio kutenaikataulutieto ja lähtölaiturit ilmoitetaankatsekorkeudelle asennetussa näyttötau-lussa. Visuaalinen kartta ja näyttötaulutulee olla tarkasteltavissa myös lähietäi-syydeltä. Kauppakeskuksissa yleistyneetkosketusnäyttökartatovatyksiselkeätapaopastaavisuaalisesti.Kosketusnäyttökart-tojen suunnittelussa tulee kiinnittää huo-miotakartankontrastieroihin.

Näkövammaisille tulee tarjota tuntoaistiinperustuva, taktiilinen kohokartta, jossa il-moitetaan laiturien sijainti sekä laiturinu-merot. Kohokartta tulee sijoittaa asemansisätilaantaikatoksenallejasentuleeollahelposti lähestyttävässä paikassa kulku-reitinsivussa.Ulkotilassaolevataktiilinenopasteei toimiyhtähyvinkuinsisätilassasijaitseva,koskasormientuntoaistiheikke-neekylmälläilmalla.

LIITYNTÄLIIKENTEENPYSÄKKIALUE

Liityntäliikennepysäkiterotetaanmuustalii-kenteestäviherkaistojen,turvakaistojenjakaiteidenavulla.Pysäkkikatoksen ja laitu-rinreunanväliin jäävävähimmäisetäisyyson1200mmmitattunabussinkulkusuun-nassaetummaisenpylväänkohdalla.Jottakatoksenallepääseesiirtymäänlastenrat-taiden kanssa tai pyörätuolilla, tulee etäi-syys taaemmanpylväänkohdallaollavä-hintään1500mm21.Keskiovestapoistuvataibussiinnousevamatkustaja,kutenpyö-rätuolinkäyttäjä tai lastenrattaiden kanssakulkeva, saattaa tarvita enemmän tilaaajoneuvosta ulos työntyvän luiskan takia.Helsingin kaupungin rakennusvirasto onlaatinut tyyppipiirustuksen esteettömästäpysäkkisyvennyksestäSuRaKu–ohjeidentäydennykseksi22.

Ajoratapysäkitsijaitsevatajoradanreunas-sa23.Esteettömänpysäkintyyppipiirroksiatuleetäydentääsiten,ettäbussienpysäh-tymiskohta vakioidaan ja pysäkkialueellemerkitään ajoneuvon sisäänkäyntiovenkohta huomiolaatan avulla. Laiturialueenreuna varustetaan asianmukaisella turva-

merkinnälläjanäkövammaisiaopastavallavaroitusalueella.

Liityntäliikenteenterminaalialueillesuunni-tellaanuseintilansäästämiseksinokkalai-tureita,joistalähtiessäbussijoutuuperut-tamaan pois laiturista. Mikäli mahdollista,tulisi nokkalaitureita välttää terminaalialu-eilla, silläperuuttavatbussit lisäävät vaa-ratilanteidenriskiä.

Liityntäliikennelaiturille tai -pysäkille suo-sitellaantaktillistaopastetta,jostavoidaantarkistaalaiturinnumero.EsimerkiksiKam-pinmatkakeskuksessaolevattunnustelta-vat laiturimerkinnättoimivathyvin.Vapaa-naseisovaopastesijoitetaansiten,etteiseolekulkureitintiellä.Opastevoidaanasen-taamyösesimerkiksipysäkkikatoksenpyl-väänyhteyteen.

Infotaulujen avulla tulee tarjota reaaliai-kaistaaikataulutietoa.Näkövammaisilleonkehitteillämobiilisovelluksia reaaliaikaisenaikataulutiedonsaamiseksikännykkään.

21 Helsinki kaikille, Tyyppipiirustukset. Erikoistason pysäkkisyvennys.22 sama23 Helsinki kaikille, Tyyppipiirustukset. Ajoratapysäkki.

��

L Ä

H I

Y M

P Ä

R I

S T

Ö

Kuva 16. Ote Elielinaukion liityntäliikennealu-een kartasta.

Kuva 15. Esimerkki taktiilisesta opaskartasta, Kampin liityntäliikenneterminaali.

• Liityntäliikennelaituritsuositellaankatettaviksi,jolloinniidenleveydentuleeolla vähintään3500–4000mm.

• Jottapysäkkialuevoidaanpitääpuhtaanakoneellisesti,tuleepysäkkikatoksen laiturinreunaalähimpänäsijaitsevanpylväänjaajoradanreunanvälinenetäi- syysollavähintään2250mm24.

• Lastenrattaidenkäsittelyyntarvittavatilaonvähintään2000mm.

Kuva 14. Ajoratapysäkkien käytettävyyttä tulee parantaa kaikkien käyttäjäryhmien kannalta.

24 HKI. 2007. Katualueita koskevat tyyppipiirustukset.

��

SISÄÄNKÄYNTI

Sisäänkäynnin tulee erottua selkeästi ra-kennuksenjulkisivusta, jottasetoimii tun-nistettavanamaamerkkinä.Mikälijalankul-kijat lähestyvät laajaa asemarakennustausealtaerisuunnalta,tuleeesteettömiäsi-säänkäyntejäollariittävästi.Kaikkisisään-käynnit suositellaan toteutettavan esteet-tömiksi, mutta ainakin pääsisäänkäynnintuleeollaesteetön.Mikälipääsisäänkäyntiei ole esteetön tulee pääsisäänkäynnilläolla selkeä opaste esteettömälle sisään-käynnille. Reitin pääsisäänkäynniltä es-teettömällesisäänkäynnilletuleeollamah-dollisimmanhelppojalyhyt.

Sisäänkäynti suojataan katoksella, jokatoimii suojana esimerkiksi saattoliikennet-

täodotettaessa.Katoshelpottaamyössi-säänkäyntitasanteen sulanapitoa talvella.Katettusisäänkäyntierottuumyösparem-minkunrakennustalähestytäänsivusuun-nasta.

Valaistustasoa nostamalla korostetaan si-säänkäyntiä ja toisaaltavähennetäänhäi-käistymisenvaaraaastuttaessasisätilastaulostaipäinvastoin.Liiansuuretvalaistus-kontrastitsisä- jaulkotilojenvälilläaiheut-tavat häikäistymistä ja voivat estää koko-naanrajoittuneennäönkäytön.Näkyväjavalaistu metrotunnus tai aseman symbolisisäänkäynnin yhteydessä toimii myös vi-suaalisenamaamerkkinä, jokaohjaamat-kustajiajaerityisestiheikkonäköisiä.

Kuva 17. Pääsisäänkäynnin tulee olla esteetön ja helposti havaittavissa.

��

Sisäänkäynninedessäonkatettutasanne,jossalastenrattaidentaipyörätuolinkanssakulkevavoiturvallisestiodottaaovenavau-tumista. Sisäänkäyntioven edessä olevaritilä,jokaonupotettutasoon,toimiinäkö-vammaisten huomio-alueena. Ritilän sä-leikkötuleevalitasiten,etteikengänkorkotaivalkoinenkeppivoijäädäritilänrakojenväliineivätkälastenrattaidentaipyörätuolinpyörätjääniihinkiinni.Ovienavautumisenääni ja ilmavirta toimivat näkövammaisiaohjaavana elementtinä. Sisäänkäyntiovel-le suositellaan lisäksi äänimajakkaa, joka

ohjaa näkövammaiset sisäänkäynnin luo.Merkkiäänentuleeerottuaselkeästiympä-ristöntaustahälystä.

Läpinäkyvätlasiovettai-seinättuleemer-kitäselkeällähuomiomerkinnällä,jottatör-määmisvaaraaeipääsesyntymään.Huo-miomerkkientuleesijaitakatsekorkeudella,900–1500mm:nkorkeudellalattiapinnastamitattuna. Lasiseinien ja -ovien varoitus-merkintä koostuu ainakin kahdesta 100mmkorkuisestavaakasuuntaisestakaista-leesta25.

S I S

Ä Ä

N K

Ä Y

N T

I

Esteetönreittitoteutetaanilmantasoeroja.Kynnyksetön sisäänkäynti voidaan toteut-taa tuulikaapinavulla.Senavullavoidaantasatamyösasemanasiointitilojenlämpöä,ilmavirtoja sekä valaistustason vaihtelua.Tuulikaapinvapaankulkuväylänleveydek-si suositellaan vähintään 1800 mm, mikäon riittävä tila kahden pyörätuolin tai las-tenrattaidenkohtaamiseensekäavustajantaiopaskoirankanssaliikkuvallehenkilölle.Tuulikaapin syvyydeksi suositellaan myös1800 mm, jotta tuulikaapissa mahtuu tar-vittaessa kääntymään pyörällisen apuvä-lineen kanssa. Esteettömän tuulikaapinmitoitusohjeet on annettu muun muassaRakennustietosäätiönohjeistuksessa26.

Liukuovettaiulospäinavautuvatautomaat-tiovetovatkäytettävyydenkannaltasuosi-teltavaratkaisu.Pyöröoviaeitulekäyttää.Puoliautomaattisesti toimivatovetavautu-vat käyttölaitteen painikkeen avulla. Jottapainikehavaitaanhelposti,tuleesensijaitanäkyvälläpaikallajaerottuaselvästitaus-tastaan. Painike asennetaan pyörätuolin-käyttäjälle soveltuvalla korkeudella paik-kaan, jossahenkilöeiolevaarassajäädäaukeavanoventielle.Ulospäinavautuvanoventoimintasädeonsuositeltavaamerki-tä näkövammaisia varoittavalla päällyste-materiaalilla.

Kuva 18. Pasilan rautatieaseman lipunmyynti-pisteen lasiseinät on merkitty huomioraidoilla.

Kuva 19. Metron sisäänkäynnin lasiovet rauta-tieasemalla eivät erotu ja niistä aiheutuu törmä-ysvaara.

25 RTV. Esteettömyys rautatieliikenteessä.26 RT 09-10692. Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö.

��

• Kulkuväylänleveydentuleeollavähintään2300mm,jottakoneellinen puhtaanapitoolisimahdollista.

• Väylänvapaankorkeudentuleeollavähintään2200mm,kuitenkinsiten,että rakennuksentaisenosanalikulkukorkeudeksisuositellaanvähintään3000mm. (Suraku-ohje)

• Sisäänkäyntipyritääntoteuttamaankynnyksettömänä,suositeltavaaonkorkein- taan20mm:nkynnys27.

• Ritilöidenrakojenenimmäisleveyson5mmjapituus30mm.

• Tuulikaapinonoltavavähintään1800mmleveäja1800mmsyvä,jotta lastenrattaattaipyörätuolitvoivatkohdatatoisensatörmäämättäjajottakäänty- minentuulikaapissaonmahdollista

• Läpinäkyvienlasiseinienja–ovienhuomiokaistaleetsijaitsevat850-1050mm:n ja1500-2000mm:nkorkeudellalattiapinnasta.

• Ovenpainikesijoitetaan800–1200mm:nkorkeudelle28.

• Käsinkäytettävänovenavaamiseentarvittavavoimaeisaaylittää10N29.

S I S

Ä Ä

N K

Ä Y

N T

I

Kuva 20. Metroasema maamerkkinä. Esimerkki Münchenistä, St. Quirin Platz.

27 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.28 RTV. 2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.29 VYP. Esteetön asuinrakennus.

�0

ASEMARAKENNUS

EsteetönreittiPääreitintuleeollaesteetön.Esteettömänpääreitintuleeollaselkeä,mahdollisimmanlyhyt ja hyvin opastettu. Mikäli esteetönreitti poikkeaa pääreitistä, tulee risteys-kohtaan, joka toimii reitin valintapisteenä,sijoittaa selkeä ja riittävä opastus. Nämäpäätöksentekokohdatovatkeskeisiä reitil-lä liikuttaessa ja niiden havaitseminen ontärkeää.Reitinristeyskohdattuleemerkitänäkövammaisille erottuvan huomioalueenavullamyöslattiapintaan.

Avonainenpohjaratkaisu, jossaeri toimin-not japalvelut rajautuvatvainkalusteidenkautta kulkuväylästä, on erittäin haastavanäkövammaisille.Avonainenterminaaliai-heuttaahaasteitamyösesimerkiksiopas-koirankanssaliikkuville.

Suurin osa metron käyttäjistä valitsee ta-sonvaihtolaitteeksi liukuportaat,mikäsyn-nyttää pääjalankulkuvirran liukuportaillevievälle reitille. Reitin tulee olla tarpeeksileveä, jotta nopeasti ja hitaasti kulkevatmatkustajatvoivatkulkeavapaastitörmää-mättätoisiinsa.

Hyvässä jalankulkuympäristössä välte-tään ruuhkaantumista, kun jalankulkijatpystyvät liikkumaanomallanopeudellaan.Reitinvarrella,kulkureitinsivullatuleeollariittävästilevähdyspaikkojaheikomminkul-kevillehenkilöille.

Kuva 21. Esimerkkejä esteettömyyttä ja saavutettavuutta parantavista ratkaisuista asemaraken-nuksen sisällä.

�1

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

Liukuportaille vievä pääreitti opastetaanlattiassa erottuvalla kontrastiraidalla sekämetallilistalla, joka toimii valkoisen kepinkanssa kulkeville opasteena. Kulkureitinsuuntainenyhtenäinenvalaisinlinjakatossatoimiimyösohjaavanaelementtinä.Monetheikkonäköiset kulkevat jalankulkuvirranmukanajalöytävättiensäsenvarassa.

• Raideliikennealueidenesteettömienkävelyreittienvähimmäisvalaistuson100 luksialattiatasoltamitattuna30,valaistussuosituson300luksia31.

• Käytävätilojenkulkuleveydenminimivaatimuson1800mm,jottakahdetlasten- rattaattaipyörätuolitvoivatkohdatakulkuväylällä.Vähimmäissuositusonkui- tenkin2500mm.

• Levähdyspaikkojatuleeollavähintään150metrinvälein,suositeltuetäisyys 50metrinvälein32.

Lipunmyyntijamatkakortinleimauspiste

Lipumyynti- ja lipunleimauslaitteiden tuleeolla kaikilla asemilla yhteneväiset ja hel-posti tunnistettavissa. Lipunmyyntilaittei-den tulee olla yksinkertaisia ja helppojakäyttää.Laitteetsuositellaansijoitettavak-sipääreitinsivuunkulkureitinsuuntaisestisiten,etteiniideneteenmahdollisestisyn-

tyväjonoaiheutaesteitätairuuhkiakulku-reiteille. Mitään uutta laitetta ei tule ottaakäyttöön ilman, että sen käytettävyyttätestataaneriasiakasryhmienkanssa.Lip-puautomaateissajamuissalaitteissatuleemyös olla tunnistettava äänivastine, jokakertoo toiminnon onnistumisesta tai epä-onnistumisesta.

Lipunmyyntion järjestettävämyösvaihto-ehtoisella tavalla. Esimerkiksi näkövam-maisten on vaikea löytää lipunleimauslai-tetta ja käyttää sitä. Pyörätuolinkäyttäjäntuleeylettyävaivattakäyttämään lipunos-to- tai leimauslaitteita.Pyörätuolinkäyttäjäylettyy suoraan edessä olevaan laittee-seenn.700–1200mm:nkorkeudelle latti-asta, mikäli laitteen alle on jätetty riittäväpolvitila. Näppäimistön, maksulaitteen jalipun tulostuslaitteen on oltava tällä kor-keudella33.

Kuva 22. Nanakuma Line, Fukuoka, Japani

Lastenrattaidentaipyöränkanssakulkevathenkilöt, liikkumisesteiset tai opaskoirankanssakulkevatnäkövammaisetvalitsevattasonvaihtoonhissin.Reittihissilleopaste-taanohjaavanmetallilistansekääänimaja-kanavulla.

30 RTV. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.31 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus, visuaalinen opas.32 Roselius, E. 2009.33 RTV. Esteettömyys raideliikenteessä.

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

STaustahäly vaikeuttaa kuulemista. Mikäliasemalla on erillinen lipunmyyntipiste, tu-lee sen sijaita tilassa, jossa kuunteluolo-suhteet voidaan säätää heikkokuuloisellesopivaksi.Kuulonalenemavaikuttaakom-munikaatioonjatiedonsaantiinjasitäkaut-ta vaikeuttaa itsenäistä asiointia. Ainakinyhdessäpalvelupisteessätuleeollakuulo-vammaisten käytettävissä induktiosilmuk-ka, suositeltavaa on käyttää siirrettäväälähisilmukkaa 34. Asiakaspalvelijan puhesiirtyypalvelutiskilläolevanmikrofoninväli-tyksellätiskilleasennettuuninduktiosilmuk-kaan ja sitä kautta suoraan kuulolaittee-seen.Pisteessätuleetarjotamahdollisuusasioidamyöskirjoittamalla.

Asiakaspalvelupisteitä mitoitetaan myöspyörätuoliakäyttävillematkustajille.Palve-lutiskinreunaanasennettukäsijohdetoimiiepävarmasti kulkevan tukena palvelupis-teessäasioitaessa.

Kuulovammaiselle hyvä palvelun jonotus-järjestelmä on vuoronumerojärjestelmä.Vuoronumeronvaihtuminenosoitetaanää-nimerkin lisäksi esimerkiksi numeropäät-teen valomerkillä. Näkövammaiset eivätpysty käyttämään näköhavaintoon perus-tuvaa jonotusjärjestelmääeivätkäseuraa-maannumeroidenvaihtumistanäyttöpäät-teellä. Heille tulee tarjota vaihtoehtoinentapaasioidapalvelutiskillä.

Osahuonostikuulevistamatkustajistaos-taa lippunsa mieluummin automaatistakuin lipunmyyntipisteestä, josta puuttuuinduktiosilmukka tai palvelualtista henki-lökuntaa. Laitteiden löytäminen ja niidenkäyttäminen tulee olla mahdollista ilmanerillistäopastusta.Lippuautomaatinympä-rillätuleeollatilaaasioidarauhassa.Suo-siteltavaaonjärjestääainakin1500mm:nsäteellätyhjäätilaalippuautomaatinympä-rille.Tällealueelleeisijoitetamitäänmuita

kalusteita.Alue laitteenympärillävoidaanmerkitämyöserilaisellalattiamateriaalilla.

Myös automaatteihin ja muihin laitteisiinvoi yhdistää induktiosilmukan käyttömah-dollisuuden, jokaesitetäännäkyvän sym-bolinavulla.Lippuautomaattienyhteydestätaierilaisista infopisteistävoiauetapuhe-yhteys kauempana sijaitsevaan infokes-kukseen,jostasaatarvittaessalisäneuvojaesimerkiksilaitteenkäyttööntaimatkusta-miseen liittyvään informaatioon liittyen.Painikkeiden toimintojen tuleeerottua toi-sistaan selkeästi ja asiakkaan tulee saa-da äänen ja merkkivalon avulla kuittausonnistuneestatapahtumastatai toiminnonepäonnistumisesta.

Kuva 23. Infopiste Kööpenhaminan lentoken-tällä

34 LVM. Esteetön Matkakeskus.

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

• Pyörätuolinkäyttäjällesoveltuvanpalvelupisteensopivakorkeuson 750–800mm37.

• Palvelutiskinalletuleejäädäpolvitilaa670mm:nkorkeudellevähintään 600mm:nsyvyydeltä.

• Polvitilanvähimmäisleveyson800mm.

Kuva 24. Nanakuma Line, Fukuoka, Japani

KalusteetlippuhallissaKalusteetsijoitetaankulkuväylänulkopuo-lellesiten,etteivätneaiheutakompastumis-vaaraa.Kalusteidenyhteneväinensijoittelueriterminaaleissahelpottaanäkövammais-tensuunnistautumistaeriasemilla.Kalus-teidentuleeollaturvallisiajakestäviä.Nekiinnitetääntukevastialustaan,etteivätnepääse liikkumaan.Kalusteiden tuleeerot-tua selkeästi väriltään tai tummuudeltaantaustastaan. Heijastavia ja häikäistymistäaiheuttaviamateriaalejavältetään.

Istuimet olisi hyvä toteuttaahelposti puh-taanapidettävästäkestävästämateriaalis-ta.Istuimientuleeerottuaselkeästitaustas-tajaniidensijaintionhyvämerkitälattiaankontrastiltaan ja materiaaliltaan erottuvanhuomioalueenavulla.Istuimissatuleeollaselkänoja ja niihin suositellaan käsinojia.Istuimia suositellaan asennettavaksi vä-hintään 50 metrin välein 38. Istuimia tulisisijoittaa tavanomaisen istumiskorkeuden450 mm lisäksi myös 500-550 mm kor-keudelle. Korkeammalle sijoitetut istuimetpalvelevat mm. polvi- ja lonkkavaivoistakärsiviä matkustajia. Istuimien ja muidenkalusteiden muotoilussa tulee otttaa huo-mioonlaittiapinnanpuhtaanapito.

Metro- tai juna-asemille mahdollisestiasennettavan lipuntarkastusportin tuleeolla riittävän leveä, jottei jalankulkijan tar-vitsehidastaanopeuttaanlaitteenläpikul-jettaessa.Ainakinyhdenlipuntarkastuspor-teista tuleeollaavoin,vähintään800mmleveä35.Lippuportinvähimmäisleveydeksivoidaansuositellanormaaliaoviaukon le-veyttä,850mm,jottapyörätuolillaliikkuvapystyy rullaamaan portista. Kääntöportillavarustetulla lipuntarkastusportilla liikkumi-sesteisenhenkilönonvoitavakäyttääkul-kuväylää,jossaeioleporttia36.

Kuva 25. Helsingin metroasemien penkit on suunnitellut Yrjö Kukkapuro. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ergonomiaan, kes-tävyyteen ja helppohoitoisuuteen.

35 RTV. 2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.36 sama37 LVM. Esteetön matkakeskus.38 SuRaKu.

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

SOpasteetlippuhallissa

Lippuhallinopasteidentehtävänäonohja-tamatkustajat sisäänkäynniltäpalvelupis-teisiin ja edelleen asemalaiturille heidänvalitsemaansa tasonvaihtolaitetta käyttä-en.Opastusta tarvitaanerityisestisiinä ti-lanteessa,missäliukuportaallevieväpää-reittieroaahissillevievästäesteettömästäreitistä. Risteysalueet sekä lipunosto- jalipunleimausalueetmerkitäänlattiapintaanerottuvanhuomioalueenavulla.Tuloaulansisäpuolelle suositellaan sijoitettavaksi vi-suaalisenopasteen lisäksi taktiilinenkart-ta,mistäreitinvoitarkistaataiopetella.

Liukuportaan ääni opastaa näkövammai-set liukuportaan luo. Liukuportaalle vieväreittiopastetaankontrastiraidanjavalkois-ta keppiä käyttävääauttavanmetallilistanavulla.Hissin luo suositellaan äänimajak-kaa, jonka avulla näkövammaiset löytä-vättienhissille.Hissintilaaminenjaovienavautuminen ilmoitetaanhavaittavallaää-nimerkillä.

Valaistuslippuhallissa

Lippuautomaatti tai infopiste sijoitetaanpois suorasta auringonvalosta siten, etteihäikäistymisen vaaraa ole. Jos yksityis-kohtaisentiedonlukemiseentarvitaankei-

novalaistusta, valaistusvoimakkuuden onoltavavähintään15 luksiaympäristönva-laistusvoimakkuuttakorkeampi39.

• Asiakaspalvelutilattuleeollariittävästivalaistuja,vähimmäisvalaistus300luk- sia40.• Asiakaspalvelupisteenvalaistussuosituson750luksia41siten,ettäasiakaspal- velijankasvotnäkyväthyvin,muttahäikäistymistäeitapahdu.

• Kassatilantyöpöydänvalaistussuosituson1000luksia42.

• Suoraaauringonvaloajahäikäisyäaiheuttaviasuurialasipintojatuleevälttää.

Kuva 26. Opasteita Kampin liityntäliikenneterminaalissa.

39 RTV. 2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.40 Innojok, standardi SFS-EN 12464-141 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.42 sama

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

Tasonvaihto

Terminaalissa matkustajalle tulee tarjotamahdollisuuskäyttäävalitsemaansatason-vaihtolaitetta.Parasvalinnanmahdollisuussyntyy,kunportaat,liukuportaatjahissisi-joitetaan tasa-arvoisesti kulkureitinvarrel-le.Valintahissintaiportaankäyttämisestäsyntyy hetkessä. Terveyden edistämisenkannaltaonsuositeltavaasijoittaaportaatnäkyvästi kulkureitille.Mikäli portaat sijoi-tetaankauaskatseenulottumattomiin,va-litaanhelpostiliukuportaattaihissi.Liikku-misesteisilletuleeainaollatarjollahissi.

HISSI

Liikkumisesteisillejalastenrattaidenkans-sa kulkeville tulee aina olla tarjolla hissi.Hissisuositellaanasennettavaksiainakuntasoero on yli metrin korkuinen, muutenluiskat kasvavat liian pitkiksi. Hissi suosi-tellaan mitoitettavaksi vähintään 10 hen-kilölle, vähimmäismitoitus on8henkilölle.Hissinmitoituksessa tuleehuomioidapol-kupyörien, lastenrattaiden ja pyörätuolien

Kuva 27. Liukuportaat, hissit ja tavalliset portaat sijaitsevat tasa-arvoisesti kulkuväylällä.

43 RT RakMK-21255. Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005.

Ennen liukuportaita tai portaita tulee jät-tää vapaa alue, jonka sisään ei sijoitetalipunosto- tai leimauslaitteita.Mahdollisialipuntarkastusporttejaeitulemyöskäänsi-joittaaliukuportaantaiportaanvälittömäänläheisyyteen. Jalankulkuvirta hidastuu ta-sonvaihtolaitetta lähestyttäessä ja auto-maateille syntyvä jono saattaa aiheuttaaruuhkan.Liukuportaanjaportaantuleeollahyvinvalaistuja.

kanssa liikkuvat henkilöt. Hissi suunnitel-laan Rakennustieto Oy:n julkaiseman es-teettömyysohjeen43mukaan.

Näkövammaistenopastushissillesuositel-laan toteutettavaksiohjaavanmetallilistansekääänimajakanavulla.Hissisijoitetaankulkuväylänpäähäntaiavautumaankohti-suoraankulkuväylänsivuun.Hissineteen

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

Stulee varata riittävästi tilaa odottamiseensiten,etteikulkureitillesynnytukosta.His-sin viereen merkitään selkeästi kerrosnu-merotaisymboli.Luontevapaikkakerros-opasteelle on hissin vieressä, jossa tietoeripalveluidensijainnistavoidaantarkistaahissiäodottaessa.

Hissin tilaus voidaan toteuttaa automaat-tisesti liiketunnistimen avulla tai kutsupai-nikkeella. Kutsupainikkeen tulee erottuaselkeästi taustastaan ja sen tulee sijaitapyörätuoliakäyttävällehenkilöllesopivallakorkeudella. Yläraajan liikkumisrajoitteettaitoimintakyvynrajoitteetsaattavatestääkutsupainikkeenkäytön.Hissintilaaminen,saapuminenjaovienavautuminenilmoite-taan vaihtuvien äänimerkkien avulla. His-sin sisälle suositellaan puhuvaa opastus-ta,jokakertoomissäkerroksessahissionsekäilmoittaavalitunkerroksennumeron.

Hissin painikkeiden tulee olla loogisessajärjestyksessä allekkain. Hälytyspainik-keen tulee erottua selvästi muista painik-keista. Väärät hälytykset voidaan estääasentamalla hälytysnappi kiinteän suoja-

renkaansisäänsiten,ettei sitä voi vahin-gossa painaa. Hipaisupainikkeita tuleevälttää.Painikkeidenvieressäilmoitetaankerrosnumerotpiste-taikohokirjaimin.

• Hissikorinvähimmäissyvyyson 1400mmja-leveys1100mm44. Suositeltavaaolisikäyttäähissiko- rinvähimmäismittoina1600mm (syvyys)x1400mm(leveys)45.• Oviaukonvapaaleveyson 900mm.• Hissinedessäolevanpyörähdys- ympyränhalkaisijaonvähintään 1500mm46.• Hissinpainikkeetasennetaan 850–1000mm:nkorkeudellehissin lattiastajavähintään400mmpää- hänhissinnurkasta.• Painikkeidentuleeollariittävän kookkaita(Ø25mm)jariittävän etäällätoisistaan(kk35mm)47.• Hissinvalaistusuosituson300luk- sia48.• Kerrosopasteetonhyväasentaa myöshissinulkopuolelle

Kuva 28. Hissien tulee olla kaikkien käyttäjäryhmien käytettävissä.

45 Rollaattori apuna liikkumisessa - tekniset ominaisuudet ja tilantarve, Invalidiliitto ry, 2010.46 Helsinki kaikille. Estettömiä ratkaisuja. Hissit.47 Rakennustietosäätiö. 1998. Esteetön rakennus ja ympäristö, Suunnitteluopas.48 Suomen Valoteknillinen Seura ry, Julkaisuja No: 9 1986. Valaistussuositukset, Sisävalaistus.

44 RT RakMK-21255. Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005.

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

PORTAAT

Alaspäinvievätportaattuleesijoittaamie-luitenkulkureitinsivuun,kulkusuuntaavas-taan kohtisuoraan, jottei näkövammainenkulkeuduepähuomiossaportaisiin.Portai-denalapäähänjätetäänriittävästivapaatatilaa,jotteivätalaslaskeutuvathenkilöttukikulkureittiä.Portaidenallaolevan tilan tu-leeollaumpinainen taikulunportaanalletuleeollamuutenestettytapaturmienvält-tämiseksi.Tilantuleekuitenkinollahelpos-tipuhtaanapidettävä.Portaidenalkupääs-sätuleeollavaroittavallalattiamateriaalillamerkittyalue.

Portaidenleveysvaikuttaajalankulkijoidennopeuteenjakulkuvirransujuvuuteen.Väl-jemmässä portaassa ohittaminen on hel-pompaa ja kulkeminen miellyttävämpää.Vilkasliikenteisissä paikoissa portaidensuositeltavaleveysonsamakuinniillejoh-tavan jalankulkuväylän leveys. Junalaitu-reillejohtavienulkoportaidenvähimmäisle-veydeksionmääritelty3000mm51.

Portaat ja luiskat tuleesuunnitellaRT-es-teettömyyskortin ohjeiden mukaan. Luis-katjaportaatvarustetaanmolemminpuo-lin yhtenäisillä käsijohteilla, jotka jatkuvatmyös tasanteilla. Pyöreä käsijohde onmiellyttävämpi kädelle. Johdekiinnitetäänalapuolta vähintään 45 mm etäisyydelleseinästä,jottakäsivoiliukuavapaastijoh-teenpäällä.Raideliikenneasemillavoidaankäyttää pistekirjoitusta näkövammaistenopastamiseen. Kaidetta voidaan hyödyn-tää muun muassa sisäänkäyntien ja lai-tureiden nimeämiseen. Näkövammaisiaopastava pistekirjoitus voidaan asentaakäsijohteeseen.

Portaan etureuna merkitään väriltään taitummuudeltaanerottuvallakontrastiraidal-la.Kontrastiraitalisääturvallisuuttajahel-pottaa portaiden havaitsemista. Portaanetureunassa suositellaan lisäksi käytettä-vän näkövammaisia opastavaa varoitus-materiaalia.

LIUKUPORTAAT

Liukuportaat ovat pääkulkureitti metronlaituritasolle laskeuduttaessa. Liukupor-taat soveltuvat useimmille käyttäjäryhmil-le, lukuun ottamatta esimerkiksi lasten-rattaiden, pyörätuolin tai pyörän kanssakulkevia matkustajia. Kolme liukuporrastavierekkäin sallii portaan huoltotyöt ilman,että jalankulkuvirta niissä katkeaa. Opas-koiran kanssa kulkevat näkövammaisetvälttävät liukuportaita,koskakoiravoisa-tuttaa niissä tassunsa. Liukuportaan äänitoimii heikosti näkevälle ääniopasteena.Liukuportaan edessä oleva kumimatto tairitilätoimiihuomioalueenavalkoisenkepinkanssakuljettaessa.

Liukuportaat tulee sijoittaa kulkureitinsuuntaisestitaisitävastaankohtisuoraan.Liukuporras mitoitetaan jalankulkuvirranmukaan.1000mmleveässäliukuportaas-sakaksimatkustajaavoiseisoavierekkäinjatoisenjalankulkijanohittaminenonmah-dollista. Liukuportaan yläpäässä oleval-le alueelle jätetään porrasta leveämpi javähintään kuuden metrin syvyinen vapaaalue, jonkasisälläeiole lipunleimaus- tailipunostolaitteita.

• Varoittavanpinnantuleealkaa 1200 mmennenalaspäinjohta- vaaliukuporrasta49.• Liukuportaanpäähänsuositellaan 6000mmvapaatatilaa50.

49 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.50 Roselius. E. 2009.51 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S• Portaatmerkitäänvaroittavallaalu- eella1200mmennenalaspäinjoh- tavaaporrasta.• Esteettömänmatkakeskuksenpor- taidenvähimmäisleveydeksion määritelty2000mm.Ulkoportaiden vähimmäisleveys3000mm.• Helppokulkuisetporrasaskelmat onmitoitettavaetenemiltäänvähin- tään300mm:npituisiksisekänou- suiltaanenintään160mm:n korkuisiksi52.• Leveissäportaissasuositellaan portaankeskelläkäsijohdetta 2400mm:nvälein53.• Käsijohteensuositeltavahalkaisija on25mm-45mm.

Kuva 29. Helppokulkuinen porras kannustaa ihmisiä hyötyliikkumaan.

LUISKAT

Luiskien enimmäiskaltevuudet ja pituu-detonmääriteltySuRaKu-ohjekorteissa54sekärakentamismääräyskokoelmanosas-saF155.Ylimetrinkorkuisiintasoeroihineisuositellaluiskaa,koskasenpituuskasvaaliian pitkäksi. Matkustajalaitureille vievienluiskien tuleeolla vähintään3000mm le-veätjaniidenenimmäispituudentuleeolla,ilmanvälitasannetta,6000mm.Luiskantu-leeainajatkuatasanteeltatasanteelleeikäluiskassasaaollasivukaltevuutta.

• Luiskansuositeltuenimmäiskalte- vuuson5%.• Luiskanmolemminpuolintulee ollakäsijohde.

52 RakMK. 2005. F1. Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet.53 RakMK F2. Ohje 2.5.2.54 SuRaKu. Kortti-3_060208. 55 RakMK. 2005. F1. Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet.

��

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

Opasteettasoerojenyhteydessä

Portaiden käsijohteita voidaan käyttääopastamiseen.Rautateidenmatkustajalai-turillevievälläreitillätuleeollakäsijohtees-sataiseinällä800-1000mm:nkorkeudel-la lyhyetohjaavat tiedotpistekirjoituksella

sekä kohokuvioilla merkittynä. Esteettö-män reitinmerkintäonsäädeltyRautatie-virastonantamassamääräyksessä56.Sa-maaohjeistustasuositellaankäytettäväksimyösmetroasemille.

Valaistustasoerojenyhteydessä

Portaiden vähimmäisvalaistusvoimakkuuson100 luksia lattiatasostamitattuna.Kei-novalaistusta käytettäessä valaistusvoi-makkuudentuleeolla40luksiaympäröivänalueenvalaistustakorkeampi57.Heikkonä-köisien tarpeisiin soveltuva valaistusvoi-makkuusonvähintään300luksia.

Liukuportaan alku- ja loppupäähän suosi-tellaan200luksinvalaistusta58.Liukupor-taaseensuositellaanliikennevalo-opastus-ta, joka ilmoittaa portaan kulkusuunnan.Valonjavärinlisäksiopasteessatulisiollaselkeästierottuvasymboli, jottase toimisimyösheikkonäköisille.

Kuva 30. Käsijohteeseen sijoitettu kerrosopas-te (kuva Invalidiliitto).

Kuva 31. Valaistusesimerkki Kööpenhaminan metroasemalta.

56 RTV.2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.57 sama58 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.

�0

A S

E M

A R

A K

E N

N U

SLaituritaso

Reittilaituritasolletuleeollaesteetön.Kul-kuväylien tulee olla tasoerottomia ja tur-vallisuuden kannalta riittävän leveitä. Nä-kövammaisten opastus tulee jatkua myöslaiturialueella. Rakenteelliset elementit,kuten ulkolaiturialueiden sadevesikourut,voivattoimiamyösohjaavinaelementteinä.Ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa kom-pastumis- tai liukastumisvaaraa. Laiturienreunamerkintöjentuleeollaloogisetjayh-teneväisetkaikillaasemilla.

Laiturin jakulkuvälineenyhteensopivuuttatulee kehittää. Metro on käyttäjätutkimuk-sen perusteella liikkumisesteisille saavu-tettavuudeltaan paras julkisen liikenteenväline.Metrovaunujalaiturivoidaansuun-nitellasiten,ettäväliin jäävärakojääpie-neksi,n.50mm:nlevyiseksi,mikäeiestäjunaan nousemista. Automaattiset metro-

junat pysähtyvät aina samalla kohtaa jalaituriovienpaikatonhelppomerkitänäkö-vammaisia opastavilla materiaaleilla. Lai-turiseinätlisäävätosaltaanturvallisuutta.

Uuden junakaluston suunnittelussa onhuomioitu esteettömyysasiat aikaisempiavaunumalleja paremmin. Uudet junavau-nut parantavat paikallis- ja pitkänmatkanjunienkäytettävyyttä.Jottajunissamatkus-taminenolisimahdollista kaikille käyttäjä-ryhmille,tuleejunakalustonlisäksikehittäämyösasemienjajunienpalvelukäytäntöjä.Henkilökuntaatuleekouluttaaavustamisti-lanteita varten ja apuvälineiden tulee ollavaivattomiajaturvallisiakäyttää.

Matkustamisen tulisi sujua mahdollisim-man itsenäisesti ja vaivattomasti, ilmanetukäteisyhteydenottoajuna-asemanpal-

Kuva 32. Esimerkkejä esteettömyyttä ja saavutettavuutta parantavista ratkaisuista laituritasolla.

�1

veluihin, jotta juna voisi olla varteenotet-tava kulkuväline kaikille käyttäjäryhmille.Mitä hankalampaa matkalle lähtö on jamitä enemmän matkaa joutuu etukäteen-suunnittelemaan, sitä useammin matkus-tajat valitsevat mieluummin jonkun toisenliikennevälineen.

Myös raitiovaunupysäkkien saavutetta-vuudessa ja raitiovaunujen esteettömyy-dessä on vielä kehitettävää, jotta itsenäi-nen matkanteko olisi mahdollista kaikillejoukkoliikenteen käyttäjäryhmille. Raitio-vaunupysäkeille pääsy on vaikeaa, sillälaiturikorokkeet ovat usein liian kapeitapyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa lii-kuttaessa.Lastenrattaidenkäsittelynvaati-malaiturinvähimmäisleveyson2000mm59.Katualueenkeskelläsijaitsevatyksipuolisetpysäkkilaituritovat turvattomia,kun jalan-kulku risteää ajoneuvoliikenteen kanssa.Laiturittuleemerkitänäkövammaisilletar-koitetuilla opasteilla ja pintamateriaaleilla.Laitureiden talvikunnossapito aiheuttaamyösomathaasteensapysäkkienympäri-vuotisellekäytölle.

Matalalattiaraitiovaunut on kehitetty edis-tämään raitiotieliikenteen käytettävyyttä.

Kehitystyötä täytyyvielä jatkaapysäkkiensaavutettavuuden sekä laiturin ja vaununyhteensopivuuden varmistamiseksi. Vau-nunjalaiturinvälillejäävärakojääedelleenliian leveäksi. Käyttäjäkierroksen aikanapyörätuolilla tai sähköpyörätuolilla kulke-neet henkilöt eivät päässeet itsenäisestisiirtymäänmatalalattiaraitiovaunuun.

Laiturialueentuleeollariittävänleveä,jot-ta matkustajat voivat liikkua turvallisestimyös ohitustilanteissa. Rautatievirastonantamissa määräyksissä laituritasolle an-netaan tarkat ohjeet 60. Laiturin reuna onmerkittävänäkyvälläjatuntuvallavaroitus-merkinnälläjavaroitusalueella.Reuna-alu-eentuleeerottuakontrastiltaantummastaratakiskosta.Materiaaliteivätsaaollamär-känäkäänliukkaita.

Metrolaitureilla laituriovien paikka tuleemerkitä pintamateriaalilla kontrastiltaanja pinnaltaan erottuvaksi. Paikallisjunia jamuita kulkuvälineitä tulee kehittää siten,ettäniilläontarkatpysähtymiskohdat, jot-ka voidaan kiinteästi merkitä matkustaja-laiturille tai pysäkille. Näin oikean liiken-nevälineen ja sisäänkäynnin löytyminenhelpottuu.

• Välilaiturinatoteutetunpaikallisjunanmatkustajalaiturinvähimmäisleveyson 3300mm61.Katostenpystyttämiseksilaiturintuleeollavähintään3500mm leveä.

• Laiturialueenvaroitusalueenvähimmäisleveyson500mm,muttaleveyskasvaa ohikulkevanjunannopeudennoustessa62.

• Liityntäliikennepysäkeillesuositellaanvähintään300mmvaroitusraitaa63.

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

59 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.60 RTV. 2009. Esteettömyys rautatiejärjestelmässä.61 sama 62 sama63 LVM. 2000. Esteetön matkakeskus.

��

Kalusteetlaituritasolla

Mikälilaiturialueellaonopasteita,kalustei-tatairakenteellisiaesteitä, laiturinreunanvaara-alueen ja esteen väliin on jäätävä800 mm leveä vapaa kulkuväylä. Istuimi-entuleeollakiinteitäjaerottuakontrastilla

taivärillätaustastaan.Kalusteeteivätsaaaiheuttaa törmäys- tai kompastumisvaa-raa. Niiden tulee olla kestäviä ja helpostikunnossapidettäviä.Kiiltäviäjaheijastaviamateriaalejatuleevälttääkalusteissa.

Opasteetlaituritasolla

Laituritasollatuleetarjotaopastustamoni-aistisesti.Opastuksentuleevälittyäkuulo-,näkö- ja tuntoaistin avulla. Näyttötaulutasennetaansiten,ettäniitävoidaanlukeamyös lähietäisyydeltä ja niiden tulee ollahyvinvalaistuja.Junavaunujenkulkusuun-nat ja matkustajalaiturien numerot esite-täänvisuaalisestisekätaktiilistenopastei-den avulla. Kaikki tiedottaminen voidaansijoittaa laiturialueelle yhteen pisteeseen,jokaonselkeästihavaittavissa.Näkövam-maistentuleesaadatietoselkeidenkuulu-tustenavullajakuulovammaisilletuleeollakäytössäinduktiosilmukka.

Laiturialueelle suositellaan asennettavak-si metallinen lista ja kontrastiraita, jotkaohjaavat näkövammaisen liukuportaalta

vaunun sisäänkäynnin luo. Metron auto-maattijunissa on mahdollista määrätä ju-nan tarkka pysähtymiskohta ja laituriovi,joka toimii näkövammaistensisäänkäynti-nä.Tavoitteenaon,ettämetron jokaisellalaiturialueella näkövammaiset matkusta-jat ohjataan samalle ovelle. Reitti hissilleopastetaanpelkänmetallilistanavulla.Lai-turiovienjahissinedessäonkontrastiltaanerottuvahuomioalue.

Laituriovelle suositellaan lisäksi taktiilistaopastetta, josta metron kulkusuunta voi-daan tarkistaa. Varsinkin maanalaisillaasemilla suuntien ilmoittaminen on tärke-ää.Juna-asemillelaitureidennumerotvoi-daanasentaaaikataulu-jatiedotuspisteenyhteyteen.

Valaistuslaituritasolla

Pinta-asemien katettujen laituritasojen jamatkustajatunnelien vähimmäisvalaistus-tasoon50 luksia 64.EsimerkiksiKööpen-haminan tunneliasemilla metrolaiturienvalaistustasoon200luksia,jokaonheikko-näköisillevieläliianhämärä.Tunneliasemi-envalaistussuositusonnoin300luksia65.

Yleisvalaistuksessa suositaan epäsuoraavalaistusta. Suoraa valaistusta käytetäänlaituriovien,hissienjaportaidenkorostami-seksijaerottamiseksiympäristöstään.

Valaistuksen tarve pienenee, kun laituri-alueen lattiapintaonvaalea japinnaltaanyhtenäinen.Kuviot lattiapinnassavaikeut-tavattilanhahmottamista.

Ulkoasemilla tulee välttää lasisia valokat-teita,jotkaaiheuttavathäikäistymistä.Suo-raauringonvaloluomyösvoimakkaitavar-joja katerakenteista laiturin pintaan, jotkavaikeuttavatlaiturialueenhahmottamista. A

S E

M A

R A

K E

N N

U S

64 Standardi SFS-EN 12464-1 valaistusvoimakkuusarvot.65 Laitinen, S. 2008.

��

Kuvat 33. ja 34. Matkustamiseen liittyvän informaation saavutettavuus laiturialuella, nykytilanne ja parannusehdotus.

A S

E M

A R

A K

E N

N U

S

Kuvat 35. ja 36. Valaistusesimerkki Kööpenhaminan metroaseman laituritasolta, nykytilanne ja parannusehdotus.

��

Ratkaisutjakehittämisehdotukset2

OPASTEET

Ratkaisutjakehittämisehdotukset2-otsikonalleonkoottuopasteisiinjapoikkeustilan-teisiinyleisestiliittyviäkehittämisehdotuksia.

Suuri osa käyttäjätutkimuksen kyselyynvastanneista käytti matkan suunnitteluunreittiopasta tai aikataulukirjaa. Jotta mat-kan suunnittelu sujuisi jatkossa entistäparemmin tulee matkustusinformaationsaatavuutta kehittää esteettömäksi. In-ternetistä saatavat aikataulutiedot ja muumatkustusinformaatio tulee tarjota myöskuunneltavassa tai mobiililaitteen kanssayhteensopivassamuodossa.Reaaliaikais-tatiedottamistatuleemyöskehittää.

Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmääja häiriötiedotusta on tutkittu ja kehitettymuunmuassaliikenne-javiestintäministe-riön ELSA-projektissa. Hyvä joukkoliiken-ne- informaatio edistää julkisen liikenteenkäytettävyyttä ja tekee sen käytön mah-dolliseksi kaikille asiakasryhmille. Selkeäjaymmärrettäväjoukkoliikenneinformaatiovaikuttaa varsinaisen matkan turvalliseensujumiseensekäyksilönvalintaankäyttäätoimiviksijamiellyttäviksikoettujajoukkolii-kennevälineitämatkustusvälineenä66.

Matkustusinformaatio

Kuvat 37. Sekä sähköistä että painettua mat-kustusinformaatiota tulee kehittää

66 Esteettä eteenpäin. 2005.

��

Asemarakennuksen selkeäpohjaratkaisu,tunnistettavat maamerkit reitin varrella jaohjaava valaistus edistävät suunnistautu-mista. Kontrasti- tai värieron ja valaistus-tason vaihteluiden avulla voidaan lisätätilojen hahmotettavuutta. Läpinäkyvät la-siseinät ja –ovet tulee merkitä katsekor-keudelta siten, että ne havaitaan. Näkö-tarkkuus ja sopeutuminen valaistustasonvaihteluun heikkenevät ja taipumus häi-käistyä kasvavat iän myötä. Suurin tör-mäysriski on henkilöillä, joiden näkökykyonheikentynyt,mutta jotka luottavatvielänäkökykyynsä. Epäsuora valaistus antaatasaisenyleisvalon jakohdevalaistuksellavoidaankorostaa tasoeroja jaesimerkiksilaituriovienkohtia.

Kulkureitin lattiapintaanmerkitytkontrasti-raidat jahuomioalueetohjaavatheikkonä-köistä henkilöä. Vaaleassa lattiapinnassaoleva tumma raitaerottuuohjaavanaele-menttinä, samoin kuin jatkuva valaisinrivikatossa. Lattiapinnan tulee olla neutraali,eikä siinä tule olla suuria, hahmottamistahankaloittavia kuvioita. Lattiapinta ei saaaiheuttaa heijastuksia. Laiturialueen reu-nan varoitusalue tulee olla vaalea, jottatummat raiteeterottuvat kontrastiltaansii-tä.Portaidenkontrastiraitojen tulee jatkuakokoportaanleveydeltä,jottamyöshenki-löt,joillaonkaventunutnäkökenttähavait-sevataskelmat.

Näköaistiinperustuvatopasteet

Kuuloaistiinperustuviaopasteitaterminaa-lialueella ovat kuulutukset, äänimajakatja erilaiset merkinantolaitteet. Opasteitasuunniteltaessa tulee ottaa huomioon nii-denkäyttöympäristöjaasemanäänimaail-ma.Hyvälläakustiikalla jatilankaikuisuu-den alentamisella lisätään kuulutusten japuheen ymmärtämistä. Samanaikaisestikuuluvat äänet tai taustahäly saattavatpeittääopasteestakuuluvanäänen.

Kuulutusten tulee olla selkeitä ja äänen-toistolaitteiden hyvälaatuisia. Matalat ää-net kuullaan paremmin kuin korkeat ää-net. Kuulutukset tulee toistaa, jotta nehuomioidaan 67. Kööpenhaminan metro-laitureilla on käytössä hiljaiset kuulutuk-set (45 dB), jotka eivät ulkoasemilla häi-ritse lähiympäristöä. Matkustajan ollessamäärätyllä alueella lähtölaiturilla hän saamatkustustiedonkuulutustenavulla.Hiljai-setkuulutukseteivättoimikuulovammais-tenopastamiseen.Heitä varten tuleeolla

mahdollisuus käyttää induktiosilmukkaa,joka voidaan asentaa kiinteän infopisteenyhteyteen asemarakennuksessa ja laituri-alueella. Induktiosilmukan asentamiseentarvitaanhenkilö,jokatunteesilmukantoi-mintaperiaatteen. Silmukan toimivuutta jakenttävoimakkuutta pitää kokeilla ennenlopullista asentamista 68. Silmukan sijain-ti ilmoitetaan T-tunnuksella ja se voidaanasentaamuuninformaationyhteyteen.

Äänimerkit auttavat suunnistautumisessajaetäisyyksienarvioinnissa.Vaihtuvanää-nimerkin avulla voidaan ilmoittaa esimer-kiksihissinsijainti,onkohissitilattujahis-sinsaapuminensekäovienavautuminen.Painikkeiden ja erilaisten valintanappuloi-dentulisiantaaäänivaste,kuntoimintoononnistunut.Kulkuneuvoissatoimivatpysäk-kikuulutuksetovatitsenäisenselviytymisenedellytysnäkövammaisillematkustajille.

Kuuloaistiinperustuvatopasteet

O P

A S

T E

E T

67 LVM. Esteetön matkakeskus. 2001. Visuaalinen ohje.68 sama

��

Ihminenpystyyhavaitsemaanvainmäärä-tyn määrän informaatiota samanaikaises-ti. Asema-alueella informaatiotulvan tuleeolla hallittavissa, jotta tiedotus erotetaanselkeästi mainonnasta. Asematerminaa-lissa tulee olla käytössä tilan käyttöohje,jonkaavullamainoskylttien,-taulujenjate-lineidenmäärääjapaikkojavoidaanohja-ta.Mainokset, irtokalusteettaimyyntikojuteivätsaalevittäytyäliianlähellenäkövam-maisten reittiä, jotteikompastumisenvaa-raasynny.

Opasteita tulee olla kattavasti terminaali-alueella jane tuleesijoittaasiten,etteivätneaiheutatörmäysvaaraa.Opasteidentu-lee olla helposti havaittavissa ja tiedotuk-sen luettavissa kaikissa valaistusolosuh-teissa.

Valaistut opasteet huomioidaan helpom-min kuin valaisemattomat. Valo ja liikku-va kuva havaitaan ja ne vetävät katsettapuoleensa. Niitä voidaan käyttää poikke-ustilanteista tiedottamisessa. Opasteissatulee käyttää graafisesti selkeitä kirjaimia sekämerkkejäjaniidenmääräntuleeollarajattu. Näkemiseen vaikuttaa merkkienkokojaetäisyys,joltaniitäluetaan.Mustatekstivalkeallapohjallaerottuuparhaiten.Punainen tekstimustallapohjallaonhuo-nostihahmotettavissa.

Valonjavärinlisäksiopasteissatuleekäyt-tääselkeitäsymboleita.Liukuportaiden jaesimerkiksi Kampin matkakeskuksen läh-tölaitureiden liikennevalo-opasteet, joissaonvärijasymboli,toimivathyvin.

Suunnittelussavoidaanvalonjakontrastie-rojenlisäksikäyttäähyväksivaihtuviapin-tamateriaaleja.Ihminentunteekulkiessaanesimerkiksi lattian päällystemateriaalienvaihtumisen.Erilaisiapäällystemateriaalejavoidaanhyödyntääohjauksessa jaeri toi-mintojenerottelussatoisistaan.Lattiapääl-lysteiden kitkaan tulee kuitenkin kiinnittäähuomiota ja vierekkäisten pintojen kitkanonoltavalähessamanlainenliukastumisenjakompastumisenvälttämiseksi.Kaikkienlattiapäällystemateriaalien tulee olla mär-känäkinluistamattomia.

Muidenkäytettyjenpintamateriaalientuleeerottuaselkeästiohjaavistajavaroittavistamateriaaleista. Kaikille asemille suositel-laanyhteneväistäopasteraitojen toteutus-ta, jotta opasteiden tulkinta olisi helpom-paa.

Ulkotilojenopasteiden toimivuuteenmyöstalvioloissa on kiinnitettävä huomiota. Si-säänkäynnin läheisyyteen ja liityntäliiken-nepaikoillesuositellaankulkuväyliensula-napitojärjestelmää.Yhtenäisetmetallilistattoimivat hyvin näkövammaisten opastuk-sessa.Valkoisenkepinosuessaniihin,nä-kövammainen tuntee sen kautta vasteenkämmenellään.Samallasyntyyääni, jokaopastaanäkövammaista.

Hissien,wc-tilojenjamuidenpalvelutilojenopasteidentuleeollaluettavissamyöspis-tekirjoituksellataiselkeälläkohosymbolilla.Osa näkövammaisista ei osaa pistekirjoi-tusta. Heille selkeät symbolit ja kohokir-jaimet ja -numerot toimivat hyvin. Piste-kirjoitus tulee sijoittaa 1300–1400 mm:nkorkeudellelattiasta.

Tuntoaistiinperustuvatopasteet

O P

A S

T E

E T

��

POIKKEUSTILANTEETPoikkeustilanteistatuleeollasaatavillatie-toa mahdollisuuksien mukaan jo matkansuunnitteluvaiheessa. Tiedottamisen täy-tyytapahtuasähköistenpalveluidenkauttasekäasema-jalaiturialueella.Poikkeustie-donsaatavuusonongelmallistaerityisestihenkilöille, joiden kuulo- tai näköaisti onheikentynyt. Tiedottamisessa täytyy kuu-lutustenlisäksikäyttäähyväksivisuaalistainformaatiota, kuten näyttöpäätteitä ja in-fotauluja. Visuaalista poikkeustietoa tuleekorostaayhdistämällätekstiinvärijaliike.

Aseman lähialueella tapahtuvat tilapäisetliikennejärjestelyt ja työmaat tulee ilmoit-taa esimerkiksi sähköisissä reittihakupal-veluissa. Jalankulkuliikenteen ohjauksentulee toimia poikkeustilanteissakin kaikki-enkäyttäjäryhmienosalta,eikäjalankulki-ja saa ajautua ajotielle liikenteen sekaanmissään tilanteessa. Asianmukaiset sul-kupuomit,poikkeusreittiopasteet,esteettö-myyskriteerittäyttävätluiskatjakäsijohteettulee asentaa työmaa-alueelle ennen töi-denaloittamista.Niiden tulee toimiakokopoikkeusjärjestelynajan.

Hissien huolto- tai korjaustöistä tulee il-moittaa sähköisissä palveluissa ja termi-naaleissa,jottajalankulkijavoisuunnitellareittinsä etukäteen. Liikkumisesteisille ontarjottava tasonvaihtomahdollisuus myöshissien tai liukuportaiden ollessa huollos-sataipoiskäytöstä.Hissejätuleerakentaapareittain, jotta ainakin yksi hissi on käy-tössätoisenollessahuollossa.

Liukuportaita asennetaan kolme vierek-käin, jotta jalankulkuliikenne molempiinsuuntiin toimii yhden liukuportaan ollessahuollossa. Poikkeuksellisten, suurten ja-lankulkuvirtojenaikanapolkupyörienjalas-tenrattaiden kuljettaminen liukuportaissatuleekieltää.Matkustajienpääsyäasema-

alueellejalaiturialueelletuleepystyärajoit-tamaanääriruuhkanaikana.Liukuportaankulkunopeutta säätelemällä voidaan mat-kustajat ohjata tasaisesti laiturialueelle javähentäävaaratilanteidensyntymistä.

Lippuautomaateillesyntyviäjonojavoidaanvälttääautomaattienriittävällämäärällä jaerilaisten vaihtoehtoisten lipunostomah-dollisuuksien,kutenkännykkälipunavulla.Lippuautomaattien ja lipunleimauslaittei-densijoittaminenpoisliukuportaanvälittö-mästäläheisyydestätakaavapaanpääsynliukuportaallemyösruuhkatilanteissa69.

Tunneleissa kulkevien rataosuuksien hä-täpoistumisteihin tulee kiinnittää jatkossaparemminhuomiota.Metrovaunustapois-tumisentuleehätätilanteessaollamahdol-lista kaikille matkustajille, myös liikkumis-esteisille. Hätätilanteessa ei ketään tulisijättää metro- / junavaunuun odottamaanavunsaapumista,mikälimuutmatkustajatpääsevätpoistumaanvaunusta.

Tunneleissa sijaitsevien hätäpoistumislai-tureidentuleeollasamallatasollanormaa-lien laiturialueiden kanssa, jotta poistumi-nen vaunusta onnistuu myös pyörällistenapuvälineidenkanssa.Hätäpoistumislaitu-reidentuleeollamyösriittävänleveitä,jot-ta esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjä pääseekulkemaanlaiturillatukkimattatietämuiltamatkustajilta.

Poistumistiloissa tuleeollahissit, joitavoikäyttäämyöstulipalonaikanataimuupor-taaton poistumisreitti. Poistumistiloihin tu-leeasentaapuheyhteyskeskukseen,jostavoihätätilanteessapyytääapua.

Myös maan pinnalla sijaitsevilla rai-deosuuksillatuleehuolehtiahätäpoistumi-senasianmukaisestahoitamisesta.

69 Roselius. E. 2009. Terminaalien jalankulkuvirrat.

P O

I K

K E

U S

T I

L A

N T

E E

T

��

Tulevaisuudenkehittämiskohteet

Tässäraportissaontarkasteltulähinnära-kennettuunympäristöön,hahmottamiseenjaopastukseenliittyviäkehittämiskohteita.Onnistunut matkakokemus on kuitenkinmonentekijänsumma.Tulevaisuudenes-teetön raideliikenne -hankkeesta rajattiinpois muun muassa palvelut sekä uudetteknologiat opastuksen ja informaationapuna. Matkustajainformaation saanti jatiedon reaaliaikaisuus ovat teknisesti jototeutettavissajamoniaerisovelluksiaonkoekäytössä ja niitä kehitetään aktiivises-ti. Eri aisteja tukevan tekniikan ja uusienteknologiasovellustenhyödyntäminenase-maympäristöissä suunnistautumisessa jamatkustusinformaationsaannissamahdol-listavat aistivammaisten itsenäisen toimi-misen.

Tampereen teknillisessä korkeakoulussaon kehitteillä ja koekäytössä Matkakump-pani-sovellus, joka toimiimatkapuhelimenvälityksellä. Sovellus esittää reittivaihto-ehtojajaopastaalähtöpaikastaperilleastijoukkoliikennettähyödyntäen.Sevoineu-voamyösmatkanaikana.Matkakumppanitoimiijokopuhelimennäppäimillätaipuhe-komennoilla ja siinä on puheominaisuus70.

VTT on kehittänyt KAMO Kaupunkilaisenmobiiliopas-sovellusta,jonkarahoitukses-sa myös HKL on ollut mukana. Palvelunkäyttäjä saa pysäkillä ollessaan matka-puhelimeensa tietoa pysäkille saapuvista

bussi- tai raitioliikenteen vuoroista reaali-aikaisesti. Sovelluksen käyttäjä voi myösseuratavalitsemansakulkuvälineenetene-mistämatkapuhelimennäytöltäpysäkkipy-säkiltä.Palveluavoitulevaisuudessakäyt-tää omalla profiloidulla sovelluksella siten, ettäpalvelutarjoaatietoaesimerkiksivaintietyistälinjoista,reiteistätailisäpalveluistakäyttäjäntekemienvalintojenmukaan71.

Liikenne- ja viestintäministeriön AINO–hankkeessaHelsinki-Vantaanlentokentällesuunniteltiin vaihtuva laituri -järjestelmää,joka edellytti reaaliaikaista infojärjestel-mää. Kuljettajan tuli pystyä kommunikoi-maan informaatiojärjestelmän kanssa si-ten,että tietokuljettajanajamasta linjasta/ vuorostapystytäänyhdistämäänseurat-tavaanajoneuvoon.Hankkeessaeikuiten-kaanlöydettytoteuttamiskelpoistateknistäratkaisua.

HSL:n alueella on koekäytössä internet-sovellus,jonkaavullabussienjaraitiovau-nujenliikkumistaHelsinginliikenteessävoiseurata sekunnin tarkkuudella internetinkarttaliittymässä.Sovellusontarkoituslaa-jentaa koskemaan 1500 joukkoliikenteenkulkuneuvoa. Matkustajille voidaan lan-gattoman lähiverkon avulla tarjota yhteysinternetiin sekäajantasaista informaatiotaliikennevälineen saapumisesta, matkanedistymisestä ja vaihtomahdollisuuksistatulevillapysäkeillä72.

70 http://matkakumppani.cs.uta.fi/71 http://www.vtt.fi/uutta/2007/20070521.jsp72 http://transport.wspgroup.fi/hklkartta/

��

Norjassa tehdyssäAKTA-hankkeessa ke-hitettiin erityisesti näkövammaisille tarkoi-tettua palvelua, jossa aikataulutiedon voitilata ja ladata matkustajan kännykkään.Palvelunkauttamatkustajavoiollayhtey-dessä kuljettajaan, joka saa tiedon pysä-killä odottavasta matkustajasta ja tämänavuntarpeesta.Matkustajavoiantaamää-ränpäänsä,jolloinkuljettajaosaavarautuaauttamaan tarvittaessa oikealla pysäkillä.Hankkeessatestattiinmyösuuttateknolo-giaa liikennevälineen tunnistamiseksi senlähestyessä pysäkkialuetta. Teknisiä rat-kaisujatuleekuitenkinvieläkehittää, jottapalvelustatulisitoimiva73.

Tulevaisuuden joukkoliikenne tähtää mat-kustajamäärienkasvattamiseenjayksityis-autoilun vähentämiseen. Joukkoliikenteenosuus kaikesta liikkumisesta on kuitenkinvähentynyt.Yksityisautoiluasuosivanelä-mäntavanohellavähentymiseenvaikuttaase, että joukkoliikenteen palvelutaso onmoninpaikoinheikentynyt ja samanaikai-sesti lippujenhinnatovatnousseet.Julki-sen liikenteen hintataso suhteessa yksi-tyisautoiluunonnoussutvuosivuodelta74.Julkisen liikenteen houkuttavuuden lisää-minenvaatiiaktiivisiatoimiajaasenteidenmuokkaamista.

Pysäkkien ja asemien saavutettavuuttajalan sekä pyörällä tulee kehittää yhteis-työssä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.MuunmuassaHelsinginKalasatamaan jaJätkäsaareenkaavaillaankokonaanauto-tonta asuinkorttelia. Tämä on mahdollistatoteuttaa hyvien raideliikennepalvelujensekämetroasemanläheisyydentakia.Mar-ja-Vantaan keskustassa pyritään keskitet-tyihin pysäköintilaitoksiin, joka sijoittuvatKehäradanaseman läheisyyteen.Selkeätja turvalliset,hyvinkunnossapidetyt kevy-enliikenteenreititasema-alueelleedistävätraideliikenteen käyttöä. Kaupunkiympäris-tön laatu ja turvallisuusparanevatkunnetoteutetaanjalankulkijoidenehdoilla.

Suunnitelmissa on tulevaisuudessa kau-punkipyörien lisäksi myös autojen yh-teiskäytön lisääminen liikenneasemilla.Yhteiskäyttöisten kaupunkisähköautojentarjoaminen voi merkittävästi vähentääyksityisautoilun tarvetta. Sähkökäyttöistenautojen sekä bussien latauspisteiden tar-joaminen vaikuttaa asema-alueen ympä-ristönsuunnitteluun.

73 Tveit, Ø. & Flø, M. 2007. AKTA Evaluering av Demonstrator.74 Ympäristöministeriö. 2007. Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja Globaalisti kstävä Suomi. s.21.

�0

Yhteenveto

Matkakokemuksen onnistuminen edellyt-tää koko matkaketjun toimivuutta. Matkavoikatketa,josjokinyksityiskohtamatkanvarrellaestäämatkanjatkumisen.Matkan-teko voi kokonaan estyä, mikäli matkansuunnitteluun tarvittavaa tietoaeioleetu-käteensaatavilla.Matkaketjusisältäämat-kan suunnittelun, lähtöpisteestä joukkolii-kenneasemalletai-terminaaliinsiirtymisen,matkalipunostamisen,laiturialueellesiirty-misen,liikennevälineeseennousemisenjasiinämatkustamisen.Reitillämatkanpää-tepisteeseentarvitaanmahdollisestivaihtotoiseenliikennevälineeseen.

Kulkuneuvojen esteettömyyttä on paran-nettu kehittämällä matalalattiabusseja, -raitiovaunuja ja -junia.Tulevat SM5–junatlähiliikenteessä jaKehäradallaparantavatlähijunienkäytettävyyttä.Matalalattiaraitio-vaunut helpottavat raitiovaunuun nouse-mista ja niistä poistumista. Laiturialueenjakulkuneuvonyhteensovittaminenontär-keää.Pysäkkijärjestelyttuleetoteuttaatur-vallisestisiten,ettävaihtamiseentarvittavakävelymatkajäälyhyeksi.

Metroonkyselynmukaankäytettävyydel-tään toimivin vaihtoehto. Laiturialueenturvallisuutta parannetaan laituriovien janäkövammaisille suunnatun opastuksenavulla. Tarve käyttää liityntäliikennettä jakulkuneuvon vaihtaminen matkan aikanavähentävätmetroliikenteenhoukuttelevuut-ta. Vaihtamisen joukkoliikennevälineestätoiseen tulee tapahtua joustavasti siten,että vaihtamiseen kuluu mahdollisimman

vähänaikaa.Metronvuorovälitovatlyhyetja toimivat. Matkaan kuluva kokonaisaikasaattaa kuitenkin kasvaa kohtuuttomastiliityntäliikenteen vuorovälien kasvaessa.Liityntäliikenteentoimivuuttatuleeentises-täänpyrkiäkehittämään.

Asematilajapalvelutkehittyvätjamuuttu-vatjatkuvasti.Alunperinhyvätratkaisutjakäytännöt voivat muuttua toimimattomik-si, mikäli niitä ei ymmärretä osana koko-naisuutta. Muutostöiden yhteydessä tulisitämäottaahuomioon.

Hyviä suunnitteluohjeita ja ratkaisuja onolemassa liikkumisesteisten huomioimi-seksi rakennetussaympäristössä.Uusienjulkistentilojentoteutuksessajaperuskor-jaustenyhteydessätuleenäitäohjeitakäyt-tää.Käyttäjätutkimuksentuloksetosoittivat,ettäaistivammaisetjaerityisestinäkövam-maisetjoukkoliikenteenkäyttäjätkohtaavatmatkallaanpaljonesteitä,joitaeivieläoletiedostettu.Esteettömyyskriteereidentuleekäsittääkaikkikäyttäjäryhmätjaohjeistus-tatuleetäydentääaistivammaistenosalta,jottakäytettävyysjasaavutettavuustoteu-tuvat.

�1

LähteetAro,P.2009.Yhteenvetopääkaupunkiseudunraideliikenteenkäyttäjätutkimuksesta.TKK,Sote-ra.Hankkeenosaraportti1/2009.(pdf)

Bäckström,J.&al.2009.Polkupyörienliityntäpysäköinninkehittämissuunnitelma.HKL:njulkaisusarjaC:6/2009

Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma, 2004. Helsingin talous- ja suunnittelukeskus.ISBN952-473-205-X

HKR&Sotera.2005.Ulkotilojenesteettömyydenkartoitus-jaarviointiopas.Suunnittelu-Rakenta-minen-KunnossapitoSuRaKu.HelsinginkaupunginrakennusvirastojaTeknillisenkorkeakoulunSotera-instituutti.ISBN952-473-483-4

Jokiniemi,J.1998.Toimivaympäristöjokaiselle.Heikkonäköisethenkilötarvioimassarakennet-tuaympäristöä.Espoo:Teknillinenkorkeakoulu,arkkitehtiosasto,Sosiaali- ja terveydenhuollontekniikanjarakentamiseninstituuttiSOTERA.140s.Teknillisenkorkeakoulunarkkitehtiosastonjulkaisuja1998/48.

JoukkoliikenteensuunnitteluohjeHelsingissä(kh18.6.2007),HKL:njulkaisusarjaA:1/2007.ISBN978-952-5640-06-9.

Laitinen, S. 2008. Metroasema käyttökokemuksena – Parantaako valaistus saavutettavuutta.Opinnäytetyö,ylempiAMK-tutkinto.Lahdenammattikorkeakoulu,Muotoiluinstituutti.

LiikenneministeriVehviläisenpuhe24.11.2009,Länsimetronalkupamaus-tilaisuus

LVM.2001.Matkakeskus-Visuaalinenohje.Liikenne-javiestintäministeriö.

Meriläinen,A.&Somerpalo,S.2004.Rautateidenkaukoliikenteenasemienpalvelutasojakehit-tämistarpeet.Ratahallintokeskus.Helsinki2004.RatahallintokeskuksenjulkaisujaA2/2004.95sivua.ISBN952-445-097-6,ISSN1455-2604

Nikitin-Vesanen, I. (toim.) 2000. Esteetön matkakeskus. Liikenneministeriön julkaisuja 9/2009.Helsinki.951-723-288-8.

RTV.2009.Esteettömyysrautatiejärjestelmässä–määräysRVI/894/413/2009.Rautatievirasto

��

Rakennustietosäätiö,1998,Esteetönrakennusjaympäristö,Suunnitteluopas1998,RakennustietoOy

Roselius,E.2009.Terminaalienmatkustajavirtojenominaisuudetjasuunnittelu.Diplomityö,Teknillisenkorkeakoulunyhdyskunta-jaympäristötekniikanlaitos.Espoo

Ruskovaara,A.(toim.)2009.rakennetunympäristönesteettömyyskartoitus.Invalidiliitonjulkaisu-ja0.38.,2009.ISBN978-952-5548-23-5.

Staffans,A.;Kyttä,M.;Merikoski(toim.)2008.Kestäväyhdyskuntarakenne.

Tveit,Ø.&Flø,M.2007.AKTAEvalueringavDemonstrator.SINTEF.ISBN978-82-14-04284-9.

Valaistussuositukset,Sisävalaistus,SuomenValoteknillinenSeurary,JulkaisujaNo:91986Va-laistusstandardi,standardiSFS-EN12464-1

Verma,I.;Hätönen,J.&Myllärniemi,K.(KuvatAro,P.)2009.Matkaraportti14.-16.09.2009.Köö-penhaminajaMunchen.(pdf)

Ympäristöministeriö,asunto-jarakennusosasto,2005,RakMKF1Esteetönrakennus,Määräyk-setjaohjeet2005,RakennustietoOy,RTRakMK-21255

Liikennevirasto.2010.Henkilöliikennepaikkojenkehittämisohjelma,Väliraportti.Jyväskylä,2010.ISBN978-952-255-510-6

VYP. 2003. Esteetön asuinrakennus. Invalidiliiton julkaisuja 0.16, ISBN 952-9615-87-6, ISSN1457-1471.Pieksämäki,2003.

Invalidiliitto.2010.Rollaattoriapunaliikkumisessa-teknisetominaisuudetjatilantarve,cd-rom.Invalidiliittory,2010

Sähköisiälähteitä:HKI.2007.Katualueitakoskevattyyppipiirrustuksethttp://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/tyyppipiirustukset/29263_11_ajoratapysakki.pdfhttp://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/tyyppipiirustukset/29263_10_erikoistason_pysakkisy-vennys.pdf

Helsinkikaikille-projektihttp://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/kirjasto/esteettomia_ratkaisuja/Hissit.pdfhttp://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/Suraku_Kortti-3_060208.pdf http://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/kirjasto/esteettomia_ratkaisuja/Luiskat.pdf

Mobiilisovelluksia:http://matkakumppani.cs.uta.fi/ http://www.vtt.fi/uutta/2007/20070521.jsp http://transport.wspgroup.fi/hklkartta/

��

Ohjekortit

��

ASEMANLÄHIYMPÄRISTÖ,LIITYNTÄLIIKENNETERMINAALI

©Sotera

Vaivaton ja esteetön reitti asematerminaalista liityntäliikennealueelle:–liityntäliikennealueasematerminaalinvälittömäänläheisyyteen–reitilläliityntäliikennealueelleeioletasoerojataiajoradanylityksiä–reittiopastettunäkövammaistenopastavillaraidoillajahuomioalueilla–kulkureitinpintaontasainenjamärkänäkinluistamaton–jalankulkualuejaajorataonerotettutoisistaanreunatuenavulla–jalankulkualueenjaajoradanvälinenreunaonmerkittykontrasti-jamateriaalierolla

Selkeät kartat ja moniaistinen matkustukseen liittyvä informaatio:–helppolukuinenkarttaliityntäliikennealueesta–taktiilinenopaskarttaliityntäliikennealueesta,jostasaatietoatuntoaistinvälityksellä–matkustamiseenliittyväninformaatiohelpostihavaittavaanjanäkyväänpaikkaan–matkustamiseenliittyvääinformaatiotanäkö-jakuuloaistinvälityksellä

Valaistus, luonnonvalon hallinta, kalusteet:–riittäväjatasainenvalaistuskaikkinavuorokaudenaikoina–lasipinnatonmerkittykontrastivärein–lasikatteistaeiaiheuduvarjojalaiturialueenpintaan–odotusalueillariittävästiistuimia–kalusteissajarakenteissaeiolekäytettyhäikäiseviämateriaaleja–kalusteidenkohdatmerkittykontrastieroin

��

ASEMANLÄHIYMPÄRISTÖ,LIITYNTÄLIIKENNEPYSÄKKI

Liityntäliikennepysäkin saavutettavuus:–liityntäliikenteenpysäkitsijoitetaanmahdollisimmanlyhyidenjahelppokulkuistenreittienpäähänraideliikenteenterminaaleistajalaiturialueista–reitilläeioletasoerojataiajoradanylityksiä–reittionopastettunäkövammaistenopastavillaraidoillajahuomioalueilla–kulkureitinpintaontasainenjamärkänäkinluistamaton–jalankulkualuejaajorataonerotettutoisistaanreunatuenavulla–jalankulkualueenjaajoradanvälinenreunaonmerkittykontrasti-jamateriaalierolla

Matkustukseen liittyvä informaatio:–Lähtölaitureidennumerotontarkastettavissalaiturialueellamyöstuntoaistinvälityksellä–Pysäkilläonreaaliaikaistaaikataulutietoajatietoamahdollisestapoikkeusliikenteestä–Nähtävänmatkustustiedonlisäksipysäkeilläonmyöskuunneltavissaolevaainformaatiota,esimerkiksiinduktiosilmukanvälityksellätoimivaruudunlukija

Valaistus ja kontrastit:–riittäväjatasainenvalaistuskaikkinavuorokaudenaikoina–lasipinnatonmerkittykontrastivärein–pysäkinkohtamerkittymateriaali-jakontrastieroin–pysäkillähuomioaluekulkuvälineenovenkohdalla

©Sotera

��

ASEMANLÄHIYMPÄRISTÖ,RISTEYSALUE

©Sotera

Aseman lähiristeykset suositellaan suunniteltaviksi SuRaKu-ohjeessa määritellyn risteysalueen erityistason vaatimusten mukaisesti:–pyöräilyjajalankulkuovaterotettuinatoisistaanomillekaistoilleen–suojatielläonriittäväntehokasvalaistus–suojatiemerkinnätovathyväkuntoisiajaraidoituksenvärikontrastionriittävänvoimakas–ennensuojatietäonvaroitusalue,jokaerottuusekäkontrasti-ettämateriaalieronavulla–suojatielläonluiskattureunatuki–risteyksessäonvalo-jaääniohjaus–liikennevalonpainonappionsijoitettusitenettäsitävoikäyttääpyörätuolissaistuen–kulkureitinpintaontasainenjamärkänäkinluistamaton–risteyksestäopastetaanasemanlähimmällesisäänkäynnillenäkövammaistenohjaavanraidanavulla.

��

SISÄÄNKÄYNTI

Pääsisäänkäynti on esteetön:–sisäänkäynnissäonautomaattisestitoimivatovet–sisäänkäynninyhteydessäeioletasoeroja–sisäänkäyntionvarustettuääni-javalo-opasteella

Sisäänkäynti on helposti havaittavissa ja erottuu selkeästi muusta julkisivupinnasta:–katossisäänkäynninyhteyteen–korkeampivalaistustasosisäänkäynninkohdallaopastaajaestäähäikäistymistävalaistustasonvaihtuessa–huomioaluesisäänkäynninedessä–pyörällisetapuvälineettaiopaskoirantassuteivätsaajäädäkiinnimahdollisenritiläntms.pintaan

©Sotera

��

ASEMARAKENNUS,LIPPUHALLI

©Sotera

Esteetön reitti sisäänkäynniltä tasonvaihtolaitteille ja palvelupisteisiin:–kulkureittionmitoitetturiittävänleveäksi,käyttäjientarpeethuomioiden–liukuportaalleonopastettukontrastiraidallajametallilistalla.–hisseillevieväreittionopastettumetallilistallajatarvittaessaopastekyltein–selkeäkarttaasemarakennuksesta,jostasaatietoamyöstuntoaistinvälityksellä–valaistuksellavoidaantukeatilanhahmottamistajasuunnistautumista

Automaatit, palvelupisteet ja kalusteet:–lippuautomaatitja-laitteetovatyhteneväisetjahelpostitunnistettavissakaikillaasemilla–automaattienjalaitteidentuleeollahelppokäyttöisiäkaikillekäyttäjäryhmille–automaatitjalaitteetonsijoitettusitenetteivätniillejonottavatihmisettukikulkuväylää–asiakaspalvelupisteissäonhyväkuunteluympäristö–asiakaspalvelupisteidenvuoronumerojärjestelmätoimiimoniaistisesti–asiakaspalvelutiskitsoveltuvatkaikillekäyttäjäryhmille–kalusteetonsijoitettuyhdenmukaisestikaikilleasemille–kalusteeteivätaiheutatörmäys-taikompastumisvaaraa–kalusteetovathelpostihavaittavissajaerottuvattaustastaanjalattiapinnastakontrastieronavulla

��©Sotera

ASEMARAKENNUS,TASONVAIHTO

Liukuporras:–liukuportaallejohtavareittionpääreitti–liukuportaanedessäonvaroitusalue–liukuportaankulkusuuntaonmerkittyvärivalonjasymbolinavulla–liukuportaankulkusuuntaonmerkittyvärivalonjasymbolinavulla–liukuportaanylä-jaalapäässäriittävästivapaatatilaa–metallilistajakontrastiraitaopastavatliukuportaalle

Hissi:–hissionvarustettuäänimajakalla–hissintilaustapahtuuliiketunnistimenavulla–äänimerkkikertoohissinsaapumisestakerrokseen–hissinkerrosnappulatsijaitsevatloogisestijaovathelpostitunnistettavissamyöstuntoaistinavulla–metallilistaopastaahissille–hissienedustallaonriittävästi

Porras:–porrasaskelmienreunatonmerkittykontrastiraidoinjaaskelmathelppokulkuiset–käsijohdeonkatkeamatonkokoportaanmatkaltajakäsijohteessapistekirjoitusopaste

�0©Sotera

ASEMARAKENNUS,OPASTUSPINTALAITURIALUEILLA

Matkustamiseen liittyvät informaatio ja aikataulunäytöt:–matkustamiseenliittyväinformaatioonhelpostilöydettävissä–aikataulunäytötonsuojattuheijastuksilta–näytöissäonselkeätjasuurikokoisetmerkitsekäriittäväkontrastimerkinjataustanvälillä–aikataulujenyhteydessäontietomatalalattiavuoroista–induktiosilmukkaonsijoitettuaikataulunäytönkehykseen–laiturialueellaonäänisuihkualue,jonkakohdallakuuleematkustusinformaation45dB:nvoimakkuudella.

Laiturialueen opasteet:–Teknisetratkaisuttoimivatosanalaiturialueenopastusjärjestelmää.Esimerkiksilaiturialueenreunaansijoitettulinjavesikouruvoitoimiaosanavaroitusaluettajakeskellelaiturialuettasijoitettunalinjavesikouruvoitoimianäkövammaistensuunnistautumistahelpottavanaohjaavanaraitana

�1©Sotera

ASEMARAKENNUS,OPASTUSTUNNELILAITURIALUEILLA

Opasteet ja matkustamiseen liittyvät informaatio:–valo-opasteetonliukuportaidenylä-jaalapäässä.Opasteessaonsekäväriettäsymboli–varoitusalueonliukuportaanylä-jaalapäässäsekälaituriovienedessä–ohjaavaraitajohtaaliukuportaaltalähimmällelaituriovelle–reitinristeyskohdissaonhuomioalueet–laiturioveterottuvatselkeästimuustalaiturialueenseinästä–laituriovienvieressäontuntoaistiinperustuvaatietoametronkulkusuunnasta–matkustamiseenliittyvääinformaatiotaonsijoitettumyössilmänkorkeudellelaituriovienviereen

��

��

��