Inuiaqatigiinnut Sunniutaasussanik

Nalilersuinermi suliassat nassuiaatigineqarnerat

Kuannersuarni aatsitassat assigiinngitsut pillugit suliniut

Akuersissutigineqarpoq Oktobari 2015

Suliassat nassuiaatigineqarnerat, Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq, Kuannersuit Aatsitassat Assigiinngitsut pillugit Suliniut

| P a g e

i | P a g e

IMARISAASA ALLATTORSIMAFFIAT

1 AALLAQQAASIUT 1

1.1 Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqaarnerup ingerlannera 1 1.2 Suliniut 3 1.3 Aallartisarnermi paasisitsiniaalluni sammisaqartitsisarnerit 3 1.4 Suliassat nassuiaatigineqarnerat (“ToR”) 4

2 AALLARTISARNEQ AAMMA INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNERMUT PILERSAARUT 6

2.1 Suliamik ingerlatsinissamik nassuiaassutit siulliit juuli 2011-imi akuerineqartut 6 2.2 Juulimi 2011-imili ineriartorneq 7 2.3 Juulimi 2014-imi killiffik 10

3 MALITTARISASSAQARNIKKUT KILLIUSSAT 12

3.1 Kalaallit Nunaanni politikikkut pissutsit 12 3.2 Inatsisit tunngavigineqartut 13

4 SULINIUT NAATSUMIK OQALUTTUARALUGU 19

4.1 Suliassanut nassuiaassutigineqartunut siunnersuut juuli 2011-imeersoq 19 4.2 Maanakkut suliniut naatsumik (Takorluugaq 2) 20

4.2.1 Piiaavik 22 4.2.2 Suliarinninnermi atortussat 22 4.2.3 Ujaraaqqanik seqummakunik suliarineqareersunik uninngatitsivik 23 4.2.4 Umiarsualivik 24 4.2.5 Sulisut inissaat 24 4.2.6 Attaveqaasersuutit allat 24 4.2.7 Sulisussatut naatsorsuutigineqartut 25

4.3 Periarfissaq alla (Takorluugaq 1) 25

5 INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNEQ 27

5.1 Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup – ingerlanneqarnerani periuseq atorneqartoq 27 5.2 Suunuku Inuiaqatigiinnut kingunerisassaasut? 29 5.3 Aallaritasarluni ingerlatsineq 30 5.4 Sumiiffiit misissuiffigineqarsimasut aamma piffissaq killissarititaasoq 32

6 INUIAQATIGIINNUT PINGAARUTEQARTUT SAMMINEQARTUSSAT 33

7 INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNERMI PERIUTSIT ATORNEQARTUT 35

7.1 Tunngaviusumik misissuinerit 35 7.2 Paasissutissanik katersuineq aamma paasisaqarfinnit pingaarnernit misissuinerit 35

7.2.1 Pitsaassutsit 35 7.2.2 Annertussutsit 36 7.2.3 Kalaallit Nunaata kujataani qangali inooriaatsimi ileqqut 36 7.2.4 Attaveqaasersuutinut piumasaqaatit 37 7.2.5 Sumiiffiup sunniuteqarfigineqarsinnaasup atorneqarneranik sukumiisumik misissuineq 37 7.2.6 Peqqissutsimik misissuineq 38 7.2.7 Aaqqiagiinngissutaasinnaasunik misissueqqissaarneq 38

7.3 Sunniutaasinnaasunik misissuinermi periutsit 39

8 INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNERMUT NALUNAARUSIAP QANOQ ILUSILERSORNEQARNISSAA 40

ii | P a g e

9 KUANNERSUARNI AATSITASSAT ASSIGIINNGITSUT PILLUGIT SULINIUMMUT SOQUTIGISAQARTUT 41

10 SOQUTIGISAQARTUT KUANNERSUARNI AATSITASSAT ASSIGIINNGITSUT PILLUGIT SULINIUMMUT PEQATAATINNEQARNISSAAT PILLUGIT PILERSAARUT 44

11 INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNERUP INGERLANNEQARNISSAANUT PILERSAARUMMI PIFFISSAQ NAATSORSUUTIGIENQARTOQ 48

12 PAASISSUTISSANIK PISSARSIFFIIT INNERSUUSSUTIGINEQARTUT 49

TAKUSSUTISSIAT ALLATTORSIMAFFIAT

Takussutissiaq 2.1 Narsap qeqertaasartaa 8 Takussutissiaq 2.2 Kalaallit Nunaata kujataa 10 Takussutissiaq 4.1 Sumiiffik kangiatungaaniittoq 19 Takussutissiaq 4.2 Sumiiffik kitaatungaaniittoq 20 Takussutissiaq 4.3 Takorluugaq 2 titartaganngorlugu 22 Takussutissiaq 4.4 Takorluugaq 2 ingerlaarnerit titartaganngorlugit 23 Takussutissiaq 4.5 Nunap assinga suliniutip ilusilersorneqarneranik takutitsisoq 26 Takussutissiaq 4.6 Takorluugaq 1 ingerlaarnerit titartaganngorlugit 27

TABELIT ALLATTORSIMAFFIAT

Tabeli 2.1 Ineriartortitsinermi takorluukkatut isigineqartut tassaapput 11 Tabeli 9.1 Kuannersuarni aatsitassat assigiinngitsut pillugit suliniummut soqutigisaqartut allattorsimaffiat Suliniut (2015) 41 Tabeli 9.2 Ukioq 2013-imi sammisaqartitsilluni isumasioqatigiinnermut aggersarneqartut aamma peqataasut allattorsimaffiat 43

Suliassat nassuiaatigineqarnerat, Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq, Kuannersuit Aatsitassat Assigiinngitsut pillugit Suliniut

1 | P a g e

1 AALLAQQAASIUT

1.1 Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqaarnerup ingerlannera

Ukioq 2010 naangajalersoq Greenland Minerals and Energy (“GME”) Ltd Kuannersuarni misissueqqaarnermik suliaqarnissaminut akuersissummik tunineqarpoq, tassa Aatsitassat Assigiinngitsut pillugit suliniummi (“Kuannersuit”, “Suliniutaasoq”). Kuannaersuarni misissueqqaarnerit taakka aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerit piiaanissamut akuersissummik tuneqarnissamut piumasaqaatinut ilaannut ilaapput. November 2009-imi AIP-mit Kalaallit Nunaanni Aatsitassanik Piiaanermut atatillugu Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissuinerit suliarineqarnissaanut maleruaqqusanik nutartikkanik atuutilersitsivoq (“Maleruaqqusat (2009)”). Maleruaqqusat (2009) misissorneqarput naatsorsuutigineqarporlu maleruaqqusanik saqqummersitsineq normu 2, 2015 saqqummiunneqarumaartoq. Kuannersuarni SIA maleruaqqusat (2009) tunngavigalugu aamma kingusinnerusukkut saqqummersinneqarunnartut tunngavigalugit suliarineqassaaq. Februaari 2015-imi nalunaarutigineqarpoq oqartussaaffiit aatsitassanut tunngasut nutaamik aaqqissuunneqartut. Aatsitassanut tunngasunut allaffissornikkut ingerlatsineq oqartussaasunit pingasunik akisussaaffigineqalerpoq tassaasunit:

1) Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik (MRR) 2) Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik (MILT) 3) Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (EAMRA)

Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiat (MSLA – siornatigut AIA) taakku tassaapput akuersissutinut, teknikimut tunngasunut aamma nunalerinermut tunngasunut allaffissornikkut akisussaasuusut. Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik (MILT) suliffissuaqarnermut aamma sulisoqarnermut tamatumunnga ilanngullugu Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissuinerit (SIA) aamma aatsitassanik isumalluutinut kiisalu assigisaannut inuiaqatigiit aningasaqarniarneranut apeqqutini sunniutissat iluaqutissallu pillugit isumaqatigiissutissanut oqartussaasuupput. Tamatuma saniatigut Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik tassaavoq Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut sinnerlugit Udenrigsministeriet i Danmark (Danmarkimi Nunanut Allanut Ministereqarfik), Ministeriet for Erhvervs- og Vækstministeriet (Danmark) (Inuussutissarsiornermut aamma Annertusiartortitsinermut Ministereqarfik) aamma nunani tamalaani oqartussaasunik soorlu Det Internationale Atomenergiagentur (IAEA), (Nunani tamalaani atomip nukinga pillugu suleqatigiiffik) suleqatiginnittoq, tassa atomimik sakkulianik siaruarterisoqarnissaa pinngitsoortinniarlugu aamma atomip nukinganik eqqissinerup aqqanik atuinissamik suleqatigiinnermut tunngatillugu. Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma danskit ministereqarfiisa taaneqareersut akornanni suleqatigiinneq pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaanni Namminersorneruneq pillugu inatsimmi akisussaaffiit tiguneqartut pillugit aalajangersakkat tunngavigalugit. Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (EAMRA) tassaavoq aatsitassarsiornermi avatangiisinut tunngatillugu apeqqutinut allaffissornikkut oqartussaasuusoq, taakkununnga ilanngullugit avatangiisinik aamma pinngortitamik illersuineq, avatangiisinut akisussaasuussuseqarnermut aamma avatangiisinik nalilersuinermut.

2 | P a g e

Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq pisussaaffittaqarpoq aatsitassarsiornissamut siunnersuutigineqartut inuiaqatigiinnut kingunerisinnaasai suunerusut paasissallugit aamma misissoqqissaassallugit. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermi Kuannersuarni suliniummi ingerlanneqartussat piareersaatit tassaapput:

Inuttaasunut sunniutaasut suunersut paasissallugit aamma misissoqqissaassallugit

Ingerlatsinernik ingerlateqqinnissaannut periarfissalinnik siunnersuuteqarnissaq

Inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik kingunerisassat annikillisinneqarnissaannut ikiuunneq

Kulturikkut eriagisanik aamma ileqquni piuaannartitsinissamut ikiuunneq

Piuaannartitsineq tunngavigalugu ineriartortitsinissamut periarfissat piviusunngortinneqarnissaannut ikiuunneq

Maleruaqqusat (2009) tunngavigalugit Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut piumasaqaataasut tassaapput:

Soqutigisaqartunik tamanik katersuutsitsinerni aamma tamanut ammasumik tusarniaanerni peqataatitsineq

Suliniutip aallartinnginnerani aallaaviusumik inuit akornanni qanoq inisisimaneq sukumiisumik nassuiaassutigalugu allaaseralugu misissoqqissaarlugulu ineriartornissamut, annikillisitsinissamut aamma siunissamut nakkutiginninnissamut tunngaviusussatut

Tunngaviusumik paasissutissat katersorneqartut tunngavigalugu nalilersuisoqassaaq inunnut pitsaasumik aamma pitsaanngitsumik sunniutit paasineqassapput sumiiffimmi aamma nuna tamakkerlugu

Suliniutip ingerlanneqarnera tamakkerlugu sunniutit pitsaasut pitsanngortinneqassapput aamma sunniutit pitsaanngitsut annikillisinneqassapput aamma

Sunniutissat iluaqutaasussat pillugit pilersaarummik ineriartortitsisoqassaaq Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissuteqarnissaq ingerlanniarlugu.

Uppernarsaasersuummi matumani siunertarineqartoq, tassa GME sinnerlugu Grontmijimit suliarineqartumi, tassaavoq Kuannersuarnut tunngatillugu Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup imassaatut siunnersuutit nassuiaassutiginiarlugit aamma Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik, suliffeqarfiup Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik qanoq ingerlatsiniarneranut paasissutissanik tuniniarlugu. Misissuinerit aamma nalilersuinerit allat arlaqartut soorlu assersuutigalugu Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq aamma akilersinnaassutsimik misissuinermut assersuut 2015-ip ingerlanerini suliarineqassapput, tamatumani siunertarineqarluni inaarsaanissaq aamma akuerineqarnissamut kiisalu akuersissutinik qinnuteqaateqarnissamut, tamakku suliniutip ineriartortinneqarnissaanut pisariaqartuummata.

3 | P a g e

1.2 Suliniut

Ukioq 2007-imi Greenland Minerals and Energy (GME) A/S-ip Kuannersuarni suliniutip sumiiffiani akuersissut allanit tiguaa. GME A/S suliffeqarfimmit uannga; Greenland Minerals and Energy Ltd., Australiamiut suliffeqarfiutaannit pigineqartuuvoq taannalu Australian Securities Exchangemi (Australiami aningasanik niuerfik – børs) nalunaarsorneqarsimasuuvoq. Grønland Minerals and Energy Ltd GME A/S-imi piginneqataassutinik aktianik 100%-imik piginnittuuvoq. Sumiiffik suliniummik ingerlatsivissaq Kalaallit Nunaata Kujataani ippoq Narsamiit 10 km-it missaannik ungasissuseqarluni kiisalu Narsarsuarmiit 35 km-it missaannik ungasitsigaluni. Kuannersuarni aatsitassat soqutiginarnerpaat tassaapput aatsitassat qaqutigoortut malmeqarfik, Malmeqarfimmi tassani aammattaaq uraneqarpoq aamma zinkeqarpoq akilersinnaasumik sinneruttutut piiarneqarnissaasunik. Suliniummut ilaapput piaaffissaq ammasoq suliarinniffissaq, umiarsualivik, sulisut inissaat suliarinneqqiffissat aqquserngit suliniutip immikkoortuinut attaveqaasersuutissat,

1.3 Aallartisarnermi paasisitsiniaalluni sammisaqartitsisarnerit

Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik pilersaarusiornermi alloriarneq siulleq taaneqarpoq aallartisarnermi paasisitsiniaanermik. Kikkut tamarmik Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup ingerlanneqarnerani peqataatinneqartussaammata aamma suliniutip ineriartortinneqarnera kiisalu piiaasoqalerpat ingerlaavartumik paasissutissinneqartartussaammata attuumassuteqartut tusarniarneqarput aallartisarnermi paasisitsiniaanerup ilaatut.

a. Aallartisarnermi paasisitsiniaaneq siulleq: (2011-imi juulip tungaanut)

Aallartisarnermi paasisitsiniaanerup siulliup ilaatut Kalaallit Nunaanni soqutigisaqartut akornanni paasisitsiniaalluni sammisaqartitsinerit sisamat ingerlanneqarput.

Ulloq 30. marsi Qaqortumi

Ulloq 31. marsi Narsami aamma

Ullut 4. aamma 5. apriili Nuummi. Sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerni taakkunani siunertaavoq suliniutip peqataasunut saqqummiunnissaa aamma soqutigisaqartunit apeqqutitigut pissarsiaqarnissaq Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik aamma Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermik ingerlatsinernut tunngatillugu. Sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerni paasisat pingaarnerit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut Nuummi 7. apriili 2011-imi saqqummiunneqarput.

b. Juuli 2011-imit ineriartorneq

GME 2013-imi soqutigisaqartunit qitiusunik tusarniaanerit aallartippai tassani nalilerniarlugu suliniummik allatut ingerlatsinissamut periarfissat, tassa piiaaffiliornissaq aamma aatsitassanik akuiaaffik Kalaallit Nunaanni ingerlallugu aamma uranimik kiisalu REO-mik karbonat atorlugu immikkoortiteriffik nunami allami ingerlanneqarnissaa.

4 | P a g e

Augustimi 2013-imi sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerit Pisortat Suliffeqarfiinut saqqummiunneqarput tassa suliniutip allanngortinneqarnera, Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup/Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermik ingerlanneqartut sumut killiffiat saqqummiunneqarlutik, kiisalu Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup/Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermik suliniummik allanngortitsinermut tunngatillugu ingerlanneqartunut oqaatigiumasat tusarniarlugit. Aggusti 2013-imiilli GME siunertaqarluartumik paasisaqarfiusumillu arlaleriarluni sammisaqartitsilluni paasititsiniaavoq Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiannit, Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfimmit, (Maannakkut Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik) Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit aamma Kommuni Kujallermit peqataaffigineqartunik, tassa ineriartortitsinissat aamma periarfissat assigiinngitsut oqaloqatigiissutigineqarlutik. Tamanna immikkoortoq 2-mi Aallartisarneq aamma Avatangiisinik misissuinissamik pilersaarummi sukumiisumik sammineqarpoq.

1.4 Suliassat nassuiaatigineqarnerat (“ToR”)

Juulimi 2011-imi tusarniaanerit annertuut ingerlanneqareersut GME-p suliamik ingerlatsinermit najoqqutassaq siulleq suliarivaa, tassa Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermik aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut tunngatillugu. Taamanimiit ukiut pingasut ingerlareersut Kuannersuarni suliniummut tunngatillugu ilusilersuinermut, sumiiffissamut aamma annertussusianut tunngasunut paasissutissat amerlanerusut pissarsiarineqarput, soqutigisaqartunik paasisitsiniaalluni sammisaqartitsinerit aamma ataatsimiinnerit allat ingerlanneqarput (imm. 4.2 takuuk). Tamatuma saniatigut Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsit 2014-imi allanngortinneqarnerata kingunerisaanik suliniutit tamarmik inuuniarnermi atugarisanut malunnaateqarluartumik sunniuteqartussatut isigineqartut Suliassat nassuiaassutigineqarnerannik tunniussisartussanngorput tamanut saqqummiunneqartussamik kingornatigullu akuersissutigineqartussamik. Ilusissaanut, sumiiffissaanut il. il. paasissutissat amerlanerusut pissarsiarineqarnerat aamma Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsisip allannguuteqarnera pissutigalugu suliassat nassuiaatigineqarnerat 2011-imeersoq nutarterneqariaqalerpoq. Taamaattumik ataatsimut isigalugu maannakkut suliassat nassuiaatigineqarneranni paasisat nutaanerpaat ilanngunneqarput imaluunniit suliniummi allannguutit (tamatumunnga ilanngullugit matuma siuliani suliniummut ilusilersuinerit allanngortinneqartut). Suliassat nassuiaatigineqarnerat nutarterneqarsimasumi Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik imaqartoq ulluni 35-ini tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarpoq (Takuuk Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi immikkoortoq 18a). Tamanut tusarniaaneq 2014-imi augustip naalerneraniit oktobarip aallartilaarneranut ingerlanneqarpoq. Oqaaseqaatit tusarniaanermit akissuteqaatineersut 2014-imi tusarniaanerup ingerlanerani pissarsiarineqartut allattorlugit katersorneqarput. Ukiup 2015-ip affaani siullermi suliassat nassuiaassutigineqarnera GME-mit nutarterneqarpoq tusarniaanermi akissuteqaatit taneqareersut tunngavigalugit (takuuk Naalakkersuisut.gl) Tamatuma kingornatigut allattukkat aammattaaq suliassat nassuiaatigineqarnerat nutartigaq akuersissutigisassanngorlugu nassiunneqarpoq.

5 | P a g e

Suliassat nassuiaassutigineqarnerata allanngortup tamatumalu kingornatigut akuersissutigineqarput (Oktobari 2015) Kuannersuarni suliniummut tunngatillugu Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinerup aallartisarluni suliamut siullermut aamma soqutigisaqartut peqataanerannut tunngatillugu suliniummut ilanngunneqarput. Tassani misissuinerit ulloq manna naammassineqareersut kiisalu Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinerup suliarineqarnissaanut pilersaarut nutaaq. Oqaaseqaatit aamma ilanngussat paasititsiniaalluni sammisaqartitsinerni aamma tamanut ammasumik tusarniaanernit soqutigisaqartunit pissarsiarineqartut suliassat nassuiaassutigineqarneranni matumani ilanngunneqarput, tamannalu oktoberimi 2015 akuersissutigisassanngorlugu saqqummiunneqarpoq.

6 | P a g e

2 AALLARTISARNEQ AAMMA INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNERMUT PILERSAARUT

Immikkoortuni matuma siulianittuut taaneqareersutut aamma Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi 18a tunngavigalugu ingerlataq avatangiisinut taamatullu inuiaqatigiinni pissutsinut malunnaatilimmik kinguneqarsinnaasutut ilimagineqarpat, taava suliniummik ingerlatsinissamut qinnuteqaateqartoq suliniummut nassuiaassummik aamma inuiaqatigiinnut sunniutaasinnaasut pillugit misissueqqissaarnissamut suliassanut nassuiaassummik nassiussissaaq. Tamatumani ilaatinneqassapput Avatangiisinut

Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinissamut pilersaarut aamma inuiaqatigiinnut kingunerisassai pillugit misissueqqissaarnermut pilersaarut.

2.1 Suliamik ingerlatsinissamik nassuiaassutit siulliit juuli 2011-meersut

Februar 2011-imi Kalaallit Nunaata kujataani Narsami, Qaqortumi aamma Nanortalimmi innuttaasunik ataatsimiititsinerit ingerlanneqarput, Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik misissuinissamut piginnaatitsissutip ingerlanneqarnissaanut annertussusia innuttaasunut saqqummiunniarlugu. Tamatuma kingorna apriilip aallartinnerani Nuummi Kalaallit Nunaata illoqarfiisa pingaarnersaanni innuttaasunik ataatsimiititsinerit aamma soqutigisaqartunik paatitsitsiniaalluni sammisaqartitsinerit ingerlanneqarput taamatullu Narsami aamma Qaqortumi; kujataani illoqarfinni annerni, tassaasuni suliniutip inissisimaffianut Kuannersuarnut qaninnerit. Pisut taakku malitseqartinneqarput Qaqortumi ammartitsilluni Narsami aamma Nanortalimmi innuttaasunik ataatsimiititsinernik juunip aallartinnerani ingerlanneqartunik. Junimi ataatsimiititsinerit suliffeqarfimmut periarfissiipput innuttaasunut aamma soqutigisalinnut paatitsitsiniaalluni sammisaqartitsinerni angusanik saqqummiussinissaanut, soorluttaaq tassani ilanngunneqartut pilersaarutip ineriartortinneqarnissanut ilusissai ornigineqarnerusut nalilersorluagassat. Nuummi junimi sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerit Naalakkersuisoqarfiit arlallit aallartitaannit peqataaffigineqarput, taakkununnga ilaallutik: Aningaasaqarnermut; Peqqissutsimut; Inulerinermut; Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu; Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu; Nunami Namminermi; Pinngortitamut Avatangiisinullu: Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu; Nunatta Katersugaasivia; Pingortitaleriffik kiisalu Kommunit Kattuffiat. Nuummi suliaqartitsinerit aammattaaq Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiannit, Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiannit kiisalu Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Katuffiata aallartitaanit peqataaffigineqarput. Kujataani illoqarfinni Narsami aamma Qaqortumi sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerit annertunerusumik sumiiffimmi naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffinnit naalakkersuinikkut sinniisunik peqataaffigineqarlutik ingerlanneqarput. Sumiiffinni oqartussaasut borgmesterip allaffeqarfia, inulerinermut sullissiviit aningaasaqarnermut sullissiviit aamma naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffiit soorlu arnat peqatigiiffiat aamma utoqqaat peqatigiifffiat, savaatillit aamma sumiiffinni avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffik, sumiiffimmi inuussutissarsiuteqartut aamma takornarianik sullissisut peqataapput.

7 | P a g e

Sammisaqartitsilluni paasititsiniaanernut peqataasut suliffeqarfiit sinniisuutitaat Kuannersuarni suliniummut siunissami pilersaarutinik killiffimmik tusartinneqarput, tamatuma kingorna atuinissaq aamma Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermut aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut tunngasut annertuumik oqallisigineqarput. 2.2 Juulimi 2011-imili ineriartorneq

GME 2011-imili Kalaallit Nunaanni suliassanut arlalinnut isumaqatigiissuteqarsimavoq, Kuannersuarni suliniummut misissueqqaarnernut aamma avatangiisinut kingunerisassat kiisalu inuiaqatigiinnut kingunerisassanik misissueqqissaarnermut tapertaasunik. Sulianut pilersaarutinut ilaasut tassaapput:

aalajangersimasumik aallaaveqarluni avatangiisinik nakkutilliineq tassani tunngavigineqarput paasissutissat ukiup siuliani katersorneqarsimasut

qinngornerit qaffasissusiannik misissuineq

attaveqaasersuutit inissiffissarisinnaasaanni nunap sannaanik misissuinerit

soqutigisaqartunik peqataatitsineq tassani nunaqarfinni mikinerniittut Kalaallit Nunaata kujataani illoqarfiit anginerusut avataaniittut pineqarlutik

sammisaqartitsilluni paasisitsiniaanerit Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfimmit aamma soqutigisaqartunit pingaaruteqartunit allaneersut peqataatillugu piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaateqarnermi piumasaqaataasut aamma annertussutsit oqaluuseriniarlugit.

a. Avatangiisinik misissuinermi tunngaviusut

GMEL-imit tunngaviusumik avatangiisinik misissuinerit annertuut suliniuteqarfimmi Kuannersuarni ukiuni arlalinni ingerlanneqarsimapput, tassuuna nalilersorneqarpoq aatsitassarsiornermi avatangiisit qanoq sunnerneqarsinnaanissaat. Tunngaviusumik misissuinerit takutippaat suliniuteqarfimmi annertunerusumi pissusissamisoortutut pinngortitami kemiskiusut aamma qinngornerit avatangiisini pinngortitamiittut nunami, imermi, pujoralammi biologiskiusut piusut. Ilimmaasami nunap sannaani aatsitassaqarpoq alkaliskiusunik aatsitassat suussusiat ilisimaneqarpoq aamma nalunnginneqarpoq aatsitassaqartoq immikkut illuinnartunik aamma kemeeqarluni. Ilimmaasami ujaqqat ilaat sequtsersimapput Narsarlu qooruanut aamma sumiiffinnut tamatuma eqqaaniittunut pisimallutik, tamatumalu kingunerisaanik pissusissamisoortutut pingortitamiittuni akuutissat arlaqartut nalinginnaasumik qaffasinnerupput. (Takussutissiaq 2.1). Avatangiisinik tunngaviusumik misissuinerit Orbiconimit, GME-p pingaarnertut avatangiisit pillugit siunnersortigisaa, suleqatigalugu ingerlanneqarput. 2013-imi naasunik misissuineq aamma imaani naasut uumasullu Narsap kangerlua sinerlugu misissorneqarput, Narsap qooruata naanerani avatangiisit uumasullu toqunartunik sunnerneqarsimaneranik misissuineq ingerlanneqarpoq aamma sananeqaatit radioaktivitallit piunerat misissoqqissaarneqarlutik. Imermik aamma kuup naqqanik misissuiffiit uninngatitat takuniaqqinneqarput paasissutissat siornaammat katersorneqarsimasut tunngavigalugit, avatangiisit uumasullu toqunartunik aamma radiup qinngornerani sunnerneqarsimanerat aammattaaq misissoqqissaarneqarput. Nunami misissugassanik tigooraaviit aamma takuniaqqinneqarput nunamik aamma orsuaasanik katersuisoqarluni. Tunngaviusumik misissugassanik tigooraaneq 2014-imi ingerlateqqinneqarpoq.

8 | P a g e

Takussutissiaq 2.1 Narsap qeqertaasartaa Kalaallit Nunaata kujataani suliniuteqarfiullu Kuannersuit isorartussusiat. Ilimmaasami qaarsut sannaat alkaliskiusuupput aamma ujaqqat immikkut illuinnartuupput seqummanngorlutillu tamatuma eqqaani avatangiisinut siaruarsimallutik. Kuannersuarni Sørensenimi aamma zone 3-mi aatsitassanut isumalluutinut ilisarnaat JORC naapertorlugu nassaarfiusimapput.

b. Qinngornernik nakkutilliineq

Qinngornernik nakkutilliineq annertooq suliniutip isorartussusiani aamma Narsap illoqarfia ilanngullugu ingerlanneqarpoq, paasissutissat ukiuni arlaqartuni katersorneqarsimallutik. Piffissami sivikitsumi (ullut arlallit) radonimik aamma thoronimik nakkutiginninneq ingerlaneqarpoq kiisalu piffissami sivisuumi (qaammatit pingasut) misissuinerit ataasiakkaat ingerlaavartumik qaammatini aggersuni katersorneqarlutik. Imermit aamma nunamit misissugassat radioaktiveqarnersut katersorneqarput misissoqqissaarneqarlutillu. Silaannarmik misissuinissamut tigooraassutit amerlasuut ungasinngitsukkut ikkussuunneqarput pujoralammik aamma silaannarmik nakkutilliinermut atorneqartussat. Gamma qinngornernik misissuineq aammattaaq 2013 ingerlanneqarpoq ukiumi siuliani misissuisimaneq nangeqqillugu. Sumiiffiit nutaat Narsap kooruani ilanngunneqarpoq Narsap illoqarfia tamakkiinerusumik misissuiffiginiarlugu, malmi Kuannersuit sivinganeraniittoq eqqarsaatigalugu.

c. Nunap sannaanik teknikikkut nunap assiliorneqarnera

9 | P a g e

Nunap sanaanik misissuinerit aamma teknikikkut nunap assiliorneri sumiiffinni aqqusiorfissatut piukkunnaateqartuni ingerlanneqarput. Tamakku tunngaviussapput atugassarititaasunut ilanngullugit qaarsut aamma nunap suuneri aammattaaq paasineqassapput nunap sannaanik sumiiffinnilu ulorianarsinnaasut qillerilluni misissoqqinneqartussat. Taakku inernerini sumiiffinni attaveqaasersuusiornissamut tunngatillugu toqqaanissamut paasissutissanut tapertaalluassapput.

d. Soqutigisaqartut peqataatinneqarnissaannut pilersaarut

Kuannersuarni suliniummut tunngatillugu GME soqutigisaqartunut piviusumik peqataatitsineq 2008-miilli ingerlassimavaa. Tamanna ingammik qitiutinneqarpoq sumiiffinni inuiaqatigiit ataatsimiititsinerni peqataatinneqartarnerisigut Kalaallit Nunaata kujataani illoqarfinni pingaaruteqartuni, tassaasuni Narsaq, Qaqortoq aamma Nanortalik. Ataatsimiititsinerni taakkunani siunertaavoq Kuannersuarni suliniut pillugu aamma ineriartornissamut takorloorneqarsinnaasut pillugit, kiisalu tamaani najugaqartut soqutigisinnaasaannik sumiiffinnik sammisanik nutaanik saqqummiussisarnerit. Ataatsimiititsinerni taakkunani sumiiffinni soqutigisaqartut apeqqutinik saqqummiussisinnaapput aamma eqqasuutigisaminnik kiisalu sumiiffiit pillugit paasissutissanik annertunerusunik pissarsiarerusukkunik. Kalaallit Nunaata kujataani innuttaasut amerlanersaat illoqarfinni taakkunani najugaqarput, kisianni ilarpassui illoqarfiit taakku avataanni nunaqarfinni aamma najugaqarput. Augusti 2013-imi GME-mi sulisut nunap immikkoortuani tamaani nunaqarfinnut angalapput Kuannersuarni suliniutip killiffianik saqqummiussiartorlutik aamma oqallittarfimmik inuit apeqquteqaateqarfigisinnaasaannik pilersitsiniarlutik. Nunaqarfinnut angalaarnermi siunertaavoq Kalaallit Nunaata kujataani sumiiffinni soqutigisaqartut ingerlaavartumik oqaloqatigiinnermut peqataatinneqarnissaat, tassa Kuannersuarni suliniutip ineriartorneranut tunngatillugu periarfissat pillugit. Nunaqarfiit arfineq pingasut tikinneqarput saqqummiussisoqarluni aamma tamatuma kingorna ilumoorsaarnanngitsumik oqaloqatigiittoqartarluni (Takussutissiaq 2.2). Saqqummiussinernit qitiutinneqarput Kuannersuarni suliniutip siunissami ineriartorsinnaaneranut takorluukkat aamma suliat ingerlanneqartut avatangiisinut sunniutaasinnaasunut aamma inuiaqatigiinnut kingunerisassanut tunngasut. Ataatsimiinnerit tamarmik ornigarneqarluartarput akulikinnerusunik apeqquteqaatigineqartartut tassaallutik sulinissamut periarfissat aammattaaq avatangiisinut sunniutaasinnaasunut aamma inuiaqatigiinnut kingunerisassanut tunngasut.

10 | P a g e

Takussutissiaq 2.2 Kalaallit Nunaata kujataa illoqarfiit anginerit Qaqortoq, Narsaq aamma Nanortalik erseqqinnerusunngorlugit aammattaaq nunaqarfiit GME-p kingullermik angalanermini tikitai. Kuannersuarni suliniut Narsamiit avannamut kangimut 10 kilometerinik ungasissuseqarpoq. 2.3 Juulimi 2014-imi killiffik

GME-mit 2014-imili suliarineqarput aningaasartuutinik naatsorsuineq, tassa suliarinnittarnissamut tunngatillugu tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik Kalaallit Nunaanni ingerlatsinissamut nunani allani pinnani. Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi § 18 (3) kingunerisaanik siunnersuivoq piianissamut piginnittup aatsitassat piiarneqanngitsut Kalaallit Nunaanni suliarineqarnissaat akuersissut tunngavigalugu aalajangersarneqartassasut. Taamatut piviusumik naliliisinnaaneq ingerlanniarlugu tassa Kalaallit Nunaanni kemiskiusumik suliarinnittoqarsinnaanersoq, taava periarfissatut takorluukkat assigiinngitsut qinnuteqaammi paasereerneqartariaqarput tamatumunnga ilanngullugit Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq pillugit nalunaarutit kiisalu suliassat nassuiarneqarneranni, Tusarniaanerit annertuut ingerlanneqareersut GME aamma Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik inerniliipput suliassat nassuiarneqarnerani ineriartortitsinissamut siumut takorluukkat pingasut ilaatinneqartariaqartut tassaasut:

11 | P a g e

Tabeli 2.1 Ineriartortitsinermi takorluukkatut isigineqartut tassaapput

Kalaallit Nunaanni suliaqarnissap annertussusissaa

Kalaallit Nunaanni aamma avataani suliffissat

Takorluugaq 1

Maskiinat atorlugit suliarinninneq (immikkoortiterineq); Malmi akoqar-poq taaneqartunik steenstrupine (REE-t aamma uran) aamma nunamiippoq zinki aatsitassallu taakku aatsitassanut marlunnut immikkoortinneqassapput. REE-t aamma uran piffissami tassani aatsitassatut ataatsimoortuupput (steenstrupine). Aatsitassaq taanna nioqqutigineqarpat taava marluullutik REE-t aamma uran ataatsikkut nioqqutigineqassapput. Zink ingerlaan-naq nioqqutigineqarsinnaavoq.

Aallartisarluni sanaartornermi suliffiit 1.000 (nunanit allaneersuunerusut) kiisalu ingerlatsinerup nalaani suliffiit 458 missaanni, taakkunannga sumiiffimmeersut 134 kiisalu Kalaallit Nunaata sinneraneersut 73-it aamma nunanit allaneersut 251-it.

Takorluugaq 2

Kemiskiusumik suliarinninneq (akuiaaneq): REE-t aamma uran kemiskiusumik immikkoortinneqassapput nioqqutissat marlunngortinniarlugit. Tamatuma saniatigut uran kemiskiusumik suliarineqaqqissaaq uraninngorlugu taaneqartartoq yellowcake. Tassannga yellowcakemik nioqquteqarneq suugaluartorluunniit nunani tamalaani maleruaqqusat tunngavigalugit avammut nioqqutigineqarnera nakkutigineqarpoq. Nioqqutissiat REE-t maanna tassaalerput aatsitassaq qaqutigoortut oxideriat (TREO). Zink aammattaaq nioqqutissiarineqarpoq

Aallartisarluni sanaartornermi suliffiit 1.000 (nunanit allaneersuunerusut), Aamma ingerlatsinerup nalaani suliffiit 787-it. Kisitsisit akilersinnaassutsip nalilersorneqarneranit kingullermit pissarsiaapput.

Takorluugaq 3

TREO kemiskiusumik suliareqqik-kaanni taava nioqqutissanut marlunnut immikkoortinneqartarpoq siulleq oqinneq aamma kingorna REE oqimaannerusoq avissaartinneqar-tarput, tamanna takorluukkami 2-mi pereersimanngippat. REE-t ataasiak-kaat kemiskiusumik suliareqqillugit taava REE-nut immikkoortunut arla-linnut immikkoortinneqassapput nioq-qutigineqarlutillu.

Piffissami tassani sulisussat qanoq amerlatiginerat ilisimane-qanngilaq, kisianni kisitsit allaq-qussinnaanngitsumik takorluugaq 2-mi suliffinnik 787-inik amerla-nerupput.

12 | P a g e

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik (Maannakkut Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik) isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni suliarinninnissamik piumasaqaat takorluukkanut 1-imut aamma 2-mut ilaasoq. Taamaattorli takorluukkamut 3-mut tunngatillugu sunniutaasinnaasunik misissueqqissaartoqartariaqartoq takorluukkamut 1-imut aamma takorluukkamut 2-mut assinganik, aalajangiineq ilisimatitsissutigineqartussaq aammattaaq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut aamma avatangiisinut kingunerisassanut tunngatillugu. 3 MALITTARISASSAQARNIKKUT KILLIUSSAT

3.1 Kalaallit Nunaanni politikikkut pissutsit

Kalaallit Nunaannut Namminersulerneq pillugu inatsit 21. juuni 2009 atuutilerpoq taannalu Namminersornerulernerup inatsisaanut 1979-imi akuersissutigineqartumi pisinnaatitaanernut ilassutaavoq. Namminersornerunermut aamma namminersornermut oqartussaanermi inatsisit aqqutigalugit Kalaallit Nunaat pisinnaatitaavoq nammineq inatsisartuminik aamma naalakkersuisunik toqqaasinnaanermut, kingulleq oqartussaanerpaaffiuvoq aamma allaffissornikkut ingerlatsisuulluni sammisanut namminersornermut inatsimmi taaneqartunut soorlu ilinniartitaanermut, peqqissutsimut, aalisarnermut, avatangiisinut, silap pissusianut aamma 1. januaari 2010 allarnerfigalugu aatsitassanut. Namminersorluni Inatsimmi (2009) angusat ilagaat Kalaallit inuiattut akuerisaanerat tassa nunani tamalaanit piginnaatitaaneq tunngavigalugu, Kalaallit Nunaata nunatut namminersortunngorsinnaanera, aammattaaq sammisanut arlaqarnerusunut inatsisitigut oqartussanngorsinnaaneq (soorlu aatsitassanut aamma inatsisinut tunngasutigut). Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianut ilaavoq. Danskit oqartussaasuisa Kalaallit Nunaannut oqartussaassuseqarnertik 1979-imiilli annikilliartortissimavaat namminersornerulluni oqartussaaneq eqqunneqarmat. Namminersornerulernermut inatsisip aallartinneraniilli periarfissaavoq Kalallit Nunaata sammisaqarfinni arlalinni oqartussaassuseqarnermik tigusisinnaanera, kisianni sammisaqarfiit suli danskinit oqartussaaffigineqartut makkuupput:

Eqqartuussinernut tunngasut, taakkununnga ilaallutik politiit, pillaanissamut eqqartuussinerit aamma eqqartuussiviit

Illersornissaq aamma nunap isumannaatsuunissaa

Aningaasarsiornermut tunngasut aamma aningasaat naliinut oqartussaaneq, soorlu assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni danskit koruunii atorneqarput DKK

Inatsisit innuttaasut akornanni pissutsinut tunngasut soorlu assersuutigalugit ilaqutariinnermut aamma kingornussisussaanermut, nunami innuttanngorsinnaanermut il. il. tunngasut

Pissutsit nunanut allanut tunngasut Kalaallit Nunaanni Inatsisartut (inatsisiliornermut oqartussaasut aamma katersuuttartullu) 31-nik ilaasortaqarput kalaallinit innuttaasunit ukiut sisamakkaarlugit qinigaasunit, taakku ukiumut marloriarlutik katersuuttarput. Siulittaasoq Inatsisartunit qinerneqartarpoq. Kalaallit Nunaani Naalakkersuisut qulingiluanik naalakkersuisoqarfeqarput Naalakkersuisoq qinigaalluni. Naalakkersuisoqarfiit immikkoortortaqarfeqarput ukiut tamaat ingerlasunik. Inatsisartunit inatsisit aamma aningaasaliissuteqarnerit aalajangersarneqartarput, taakkulu Naalakkersuisunit malinneqartussaapput aammattaaq Naalakkersuisut ingerlatsinerannik nakkutilliisuupput (http://en.inatsisartut.gl/brochure.aspx).

13 | P a g e

Ukioq 2009-mi kommunit 18-it kommunerujussuarnut sisamanut katiterneqarput: Qaasuitsup Kommunia, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq aamma Kommune Kujalleq. Kommuneqarfiit akisussaaffigisaat tassaapput: Kultureqarneq aamma ilinniartitaaneq, inunnik isumaginninneq aamma peqqinnissaq, aningaasaqarneq aamma akileraarutit, teknikki, inissiat aamma avatangiisit. (www.sermersooq.gl aamma www.kanukoka.gl). Narsaq Kommuni Kujallermut ilaavoq. Kalaallit Nunaat Nordisk Rådimut kiisalu Nordisk Ministerrådimut ilaasortaavoq. Nunat avannarliit nunallu namminersorfiusut taakkununnga ilaasortaanermikkut pinngortitamut avatangiisinullu tunngasutigut inatsisartutigoortumik suleqatigiissinnaalersimapput. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivi (Nordisk Råd) avatangiisit pillugit Iliusissanik pilersaarusiorput, 2013-2018, tassani qitiutinneqarlutik isumalluutinik pitsaanerusumik atuinissaq aamma avatangiisinik annikinnerusumik sunniinissaq, mingutsitsinngitsumik ineriartortitsineq, silaannaap allanngoriartornera silaannarmillu mingutsitsineq tassunga ilaatinneqarlutik aamma uumassusillit assigiinngitsut atornerisigut, akuutissat inuit peqqissusaanut avatangiisimullu pitsaanngitsumik sunniutillit pillugit annikillisaanikkut pissalluni. 3.2 Inatsisit tunngavigineqartut

Inatsit pingaarneq tassa suliniummik matuminnga ineriartortitsinissamut aamma ingerlatsinissamut tunngaviusussaq tassaassaaq Inatsisartut Inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-meersoq (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit), taanna 1. januaari 2010 atuutilerpoq. Inatsimmi tassani aatsitassarsiornermi ingerlatsinerit malittarisassiuunneqarput. Aatsitassanut Ikummatissanullu inatsimmut allannguutit 2012-imi eqqunneqarput, Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 18, decembari 2012-imeersoq, 1. januaari 2013 atuutilersoq aqqutigalugu aamma 2014-imi Inatsisartut Inatsisaat nr. 6, 8. juuni 2014-imeersoq, 1. juuli 2014 atuutilersoq aamma Inatsisartut Inatsisaat nr. 16, 3 juuni 2015-meersoq, 1. maaji 2015 atuutilersoq aqqutigalugu.

a. Akuersissutit, akuerisaanerit aamma isumaqatigiissutit pisariaqartinneqartut

Suliniutip ineriartortinneqarnissaanut atatillugu GME-p inatsisitigut akuersissutit aamma akuerineqarnerit makku pissarsiarisimassavai:

Piiaanissamut akuersissut Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi § 16 tunngavigalugu

Piiaanissamut akuersissut aamma pilersaarummik saqqummiussineq Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi § 19 aamma § 43 tunngavigalugit

Suliffeqarfiup ingerlatsineranik akuersissut Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi § 86 tunngavigalugu

Piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissamut piumasaqaataapput matuma siuliani akuersissutit suulluunniit matuma siuliani taaneqartut, ingerlatsinissamut pilersaarusiaq akuersissutigineqarsinnaanngilaq piiaanissamut aamma pilersaarusiamik akuersissuteqartoqartinnagu. Maannakkorpiaq GME akuersissutinik aamma akuerineqarnernik matuma siuliani taaneqartunik pissarsiaqarsimanngilaq.

b. Uppernarsaasersuutit akuersissutigineqartussanngorlugit GME-mit nassiunneqartussatut piumasaqaataasut

14 | P a g e

Akuerissut aamma akuersissutit matuma siuliani taaneqartut anguniarlugit GME-mit uppernarsaasersuutit ilaatigut nassiunneqartut aamma / imaluunniit atsiorneqartut makkuupput:

i. Akilersinnaassutsimut misissuineq ii. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut nalunaarusiap

suliarineqarnissaata nassuiaatigineqarnera iii. Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermut nalunaarusiap

suliarineqarnissaata nassuiaassutigineqarnera iv. Suliassat Suliarineqarnissaannut nassuiaassutit allattorneqarnerat, tassunga

ilanngullugit tusarniaassuteqannginnermi allaganngorlugit akissuteqaatit (tak. imm. 5)

v. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut nalunaarusiaq (tak. imm. 5)

vi. Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermut nalunaarusiaq vii. Nalunaarusiat pillugit nassuiaassutit allattorneqarnerat, tassunga ilanngullugit

tusarniaassuteqarnerup nalaani allaganngorlugit akissuteqaatit aammattaaq tusarniaanermi ataatsimiititsinerni oqaaseqaatit (tak. imm. 5)

viii. Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissut (IBA) ix. Imarsiornermi isumannaallisaaneq pillugu nalunaarusiaq x. Piiaanermut aamma atuiunnaarnissamut pilersaarut xi. Ingerlatsinermut pilersaarusiat / ingerlatsinerup nassuiaassutigineqarnera

c. Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi inuiaqatigiinni piujuartitsinissaq pillugu aalajangersakkat malunnaateqarluartut

Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi § 78 malillugu imaappoq, aatsitassarsiornermik ingerlatsineq sunaluunniit inuiaqatigiinnut atuagassarititaasunut sunniutaasut annertuppata, taamaallaat ingerlatsinermut akuersissut aamma akuerineqarneq tunniunneqarsinnaavoq Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq suliarineqarsimappat, tassannga ingerlatsineq aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiaq Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimassaaq. Saviminissanik atortut aamma aatsitassanik piiaaffik atorlugit inuiaqatigiinnut atugassarititaasunik malunnaateqarluartumik sunniuteqartutut isigineqartariaqarpoq. Taamaattumik GME piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaateqarsinnaanngilaq inuiaqatigiinnut kingunerisassai pillugit misissueqqissaarnermik suliaqartinnani aamma Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq pillugu nalunaarusiamik saqqummiussaqartinnani. Inuiaqatigiinnut kingunerisassat pillugit misissueqqissaarneq immikkoortoq 5-imi “INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNEQ” allaaserienqarpoq. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup suliarineqarneranut ilaatigut siunertaavoq Naalakkersuisut ilisimasanik tunngaveqarnissaat, taakku piiaanissamut akuersissummi aalajangersarsinnaassallugit, tassa qanoq annertutigisumik GME-mit atorneqarnissaat.

• Nunaanni Naalakkersuisut Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi § 18 (1) • Kalaallit Nunaanni suliffeqarfii Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi § 18 (2) • Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaarneqarsimasunik suliarinninneq Aatsitassanut

Ikummatissanullu Inatsimmi § 18 (3)

15 | P a g e

Tamatuma saniatigut nalunaarusiaq Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigineqarneranut tunngavissatut atorneqarsinnaavoq, tassa Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut, GME aamma kommunimik Kalaallit Nunaata kujataaniittumik Kommune Kujalleq (tak. imm. 5.1 matuma kinguliani).

d. Kalaallit Nunaanni inatsisit allat tamatumunnga attuumassuteqartut

Allanut ilanngunneqarsinnaasunut ilaapput:

Suliniutit angisuut pillugit inatsit (Suliniutini angisuuni illuliortiternernik sanaartornernillu suliassat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 25, 18. december 2012-imeersoq)

Sulisitsinermi piumasaqaatit (Kalaallit Nunaanni sulinermi avatangiisit pillugit inatsit 1048, 26. oktobari 2005-imeersoq)

Peqqissutsimut aamma isumannaallisaanermut piumasaqaatit suliniummut attuumassuteqartut

Nunasiartortarnerit (Nalunaarut nr. 150, 23. februaari 2001-imeersoq (danskit peqqussutaat)) aamma

Inatsisartut Inatsisaat nr. 4, 4. Juuni 2012-meersoq Greenland Oil Response A/S pillugu

Tamakku saniatigut inatsisissatut siunnersuutit aamma aalajangiiffigisassatut siunnersuutit arlaqartut Inatsisartut ukiakkut 2015-imi ataatsimiinnissaat sioqqullugu saqqummiunneqarumaartut naatsorsuutigineqarpoq. Siunnersuutit taakku allattorsimaffiat Kalaallit Nunaanni Inatsisartut nittartagaanni (http://www.inatsisartut.gl) septembari 2015-imi saqqummiunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Inatsisit taakku Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermit nalunaarusiamut ilanngunneqarumaarput, taanna sapaatit akunnerini arfineq pingasunik tusarniaassutigineqartussaavoq (tak. imm. 5.1). Siunnersuutit taakku ilaat arlaqartut matuma kinguliani nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aamma aalajangersakkat atuutilersinneqarnissaannut attuumassuteqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Nunami namminermi maleruaqqusat saniatigut nunani tamalaani isumaqatigiissutit aamma aalajangersakkat tulliuttut taakku tamatumunnga attuumassuteqarpata nalilersuinermut ilanngunneqarumaarput:

e. FN-imi isumaqatigiissutit aamma aalajangersakkat:

Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons (NPT) – Atomip nukinganik sakkussiat siaruarterneqannginnissaat pillugu isumaqatigiissut (NPT)

United Nations Security Council Resolution 1540 (2004) – Naalagaaffiit Peqatigiit Isumannaallisaanermut Siunnersuisooqatigiivisa aalajangersagaat 1540 (2004)

Convention on Nuclear Terrorism – Atomip nukinganik pinerliiniarneq pillugu isumaqatigiissut

UN Recommendations on Transport of Dangerous Goods – FN-ip usinik navianartunik assartuineq pillugu inassuteqaataa

Radiation Protection Convention (ILO), 1960 (No. 115) – Qinngornernut illersorneqarnissaq pillugu isumaqatigiissut (ILO), 1960 (nr. 115)

16 | P a g e

Safety on Sea – Act No. 882 of August 2008 which rules the implementation under Greenlandic law of the International Convention on safety at Sea (SOLAS, 1974), the international convention for the prevention of pollution from ships, 1973 and the modified protocol (MARPOL), 1978. – Imarsiornermi isumannaallisaaneq – Inatsit nr. 882, augusti 2008-meersoq, tassani maleruagassiuunneqarpoq Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni imarsiornermi isumannaallisaanermut isumaqatigiissummut peqataanera (SOLAS 1974), nunat tamalaat akornaanni umiarsuarnit mingutsitsisoqarnissaanik pinaveersaartitsineq, 1973, allanngortinneqartoq protokollatikkut (MARPOL) 1978-imi.

International regulations and Codes of Practice concerning maritime transport of dangerous goods including Conventions (e.g. SOLAS 1974, MARPOL 73/78 and STCW Conventions) – Nunat tamalaat akornanni maleruaqqusat aamma nalinginnaasut usinik navianartunik immakkut assartuinermut tunngatillugu, tamatumunnga ilaapput isumaqatigiissutit (soorlu assersuutigalugit SOLAS 1974, MARPOL 73/78 aamma STCW-imi isumaqatigiissutit)

f. Nunani tamalaani Atomip Nukinganik Nakkutilliisut Isumaqatigiissutaat:

The Convention on Assistance in the Case of a Nuclear Accident or Radiological Emergency – Atomip nukinganik ajutoortoqassagaluarpat imaluunniit qinngornernut navianartorsiortoqassagaluarpat ikiuinissamut isumaqatigiissut

Convention on Nuclear Safety – Atomip nukinga pillugu isumannaallisaanermut isumaqatigiissut

Convention on the Physical Protection of Nuclear Material (including amendments) – Atomip nukinganik atortunut timip illersorneqarnissaanut isumaqatigiissut (naleqqussaanerit ilanngullugit)

Joint Convention on the Safety of Spent Fuel Management Nukissiuutut atoriikkat isumannaatsumik isumagineqarnissaat pillugit isumaqatigiissut

Inaarutaasumik nunat tamalaat akornanni maleruaqqusaat aamma maleruagassat nalinginnaasut, tamatumunnga ilanngullugu Nunani tamalaani Atomip Nukinganik Nakkutilliisut Maleruagassiaat nalinginnaasut annikinnerusumik annertunerusumilluunniit nalilersuinermut ilaatinneqassapput: Nunani tamalaani Atomip Nukinganik Nakkutilliisut Isumannaallisaanermut Maleruagassiaat Nalinginnaasut Isumannaallisaanermut maleruagassiat nalinginnaasut allattorsimaffiat tunngavigalugu uani: “Long term structure of the IAEA safety standards and current status – IAEA-p isumannaallisaanermut maleruagassiaanut nalinginnaasunut piffissamut sivisuumik aaqqissuussineq aamma maannakkut killiffik”, marsi 2015-imeersoq, http://www-ns.iaea.org/committees/files/CSS/205/status.pdf matuma kinguliani allattorneqarput isumannaallisaanermut maleruagassat nalinginnaasut aatsitassarsiornermut aamma aserorterivinni aserorterinermut tunngasut. Isumannaallisaanermi maleruagassat nalinginnaasut (atortunut aamma ingerlatsinernut tamanut atuuttut) GSR Part 1 Governmental, Legal and Regulatory Framework for Safety (2010) – Imm. 1 Naalakkersuinikkut, inatsiseqarnermi aamma inatsisiliornermi isumannaallisaanermut killiussat (2010) GS-R-3 The Management System for Facilities and Activities (2006) – Atortunik aamma ingerlatsinermut aqutsinermut atortut (2006)

http://www-ns.iaea.org/committees/files/CSS/205/status.pdfhttp://www-ns.iaea.org/committees/files/CSS/205/status.pdf

17 | P a g e

GSR Part 3 Radiation Protection and Safety of Radiation Sources: International Basic Safety Standards (2014) – Imm. 3 qinngornernut illersuineq aamma qinngornerit pinngorfiinut isumannaallisaaneq: nunani tamalaani tunngaviusumik isumannaallisaanermut nalinginnaasumik maleruagassat (2014) GSR Part 4 Safety Assessment for Facilities and Activities (2009) – Imm. 4 Atortunik aamma ingerlatsinernik isumannaallisaanermut nalilersuinerit (2009) GSR Part 5 Predisposal Management of Radioactive Waste (2009) – Imm. 5 Eqqakkanik qinngornernik radioaktiviusunik akoqartunik toqqorsivimmi uninngatitsigallarneq (2009) GSR Part 6 Decommissioning of Facilities (2014) – Imm. 6 Atortunik piiaaneq (2014) GS-R-2 Preparedness and Response for a Nuclear or Radiological Emergency (2002) – Atomip nukinganut imaluunniit qinngornernik qinngortinnissamut navianartorsiornermut upalungaarsimaneq aamma iliuuseqarneq (2002) GSG-4 Use of External Experts by the Regulatory Body (2013) – Immikkut ilisimasalinnik avataaneersunik atuineq nakkutilliinermut oqartussaasut (2013) GS-G-2.1 Arrangements for Preparedness for a Nuclear or Radiological Emergency (2007) – Atomip nukinganut imaluunniit qinngortinnissamut navianartorsiornermut upalungaarsimanermut aaqqissuussinerit (2007) GSG-2 Criteria for Use in Preparedness and Response for a Nuclear or Radiological Emergency (2011) - Atomip nukinganut imaluunniit qinngortinnissamut navianartorsiornermut upalungaarsimanermut aamma iliuuseqarnissamut aalajangersaanermut tunngavissat (2011) GS-G-3.1 Application of the Management System for Facilities and Activities (2006) -Atortunik aamma ingerlatsinermut aqutsinermut atuinissamut atortut (2006) GS-G-3.2 The Management System for Technical Services in Radiation Safety (2008) – Teknikikkut sullissinissamut qinngornernut radioaktiviusunut isumannaallisaanermut aqutsinissamut atortut (2008) GS-G-3.3 The Management System for the Processing, Handling and Storage of Radioactive Waste (2008) – Eqqakkanik radioaktiviusunik suliarinninnermi, passussinermi aamma uninngatitsinermi aqutsinermut atortut (2008) GSG-1 Classification of Radioactive Waste (2009) – Eqqakkanik radioaktiviusunik suunerinik nalilersuineq (2009) GSG-3 The Safety Case and Safety Assessment for the Predisposal Management of Radioactive Waste (2013) – Eqqakkanik radioaktiviusunik uninngatitsigallarnermi passussinermik isumannaallisaanikkut nalorninartunik nalilersueqqissaarneq aamma isumannaallisaanermik nalilersuineq (2013) RS-G-1.1 Occupational Radiation Protection (1999) – Sulinermut tunngatillugu qinngortinnissamut illersuineq (1999) RS-G-1.2 Assessment of Occupational Exposure Due to Intakes of Radionuclides (1999) – Radionukliderinik iioraaneq pissutigalugu sunnertinnermik suliaqarnermi nalilersuineq (1999) RS-G-1.3 Assessment of Occupational Exposure Due to External Sources of Radiation (1999) Qinngornernik avataaneersunik qinngortinneq pissutigalugu sunnertinnermik suliaqarnermi nalilersuineq (1999) RS-G-1.4 Building Competence in Radiation Protection and the Safe Use of Radiation Sources (2001) – Qinngornernut illersuiniarluni aamma qinngornertalinnik isumannaatsumik atuinermi illut qanoq ittuunissaat (2001) RS-G-1.7 Application of the Concepts of Exclusion, Exemption and Clearance (2004) – Oqariaatsinik ilaatitaannginneq, immikkut akuerisaaneq aamma akuerisaanik atuineq (2004) RS-G-1.8 Environmental and Source Monitoring for Purposes of Radiation Protection (2005) – Avatangiisinik aamma aallaavinnik nakkutilliineq qinngornernut illersornissaq siunertaralugu (2005) RS-G-1.9 Categorization of Radioactive Sources (2005) – Qinngornerit radioaktiviusut suunerinik immikkoortiterineq (2005)

18 | P a g e

WS-G-2.3 Regulatory Control of Radioactive Discharges to the Environment (2000) (under revision) – Qinngornerit radioaktiviusut avatangiisinut aniasoorneranni oqartussaasut nakkutilliinerat (2000) (nutarterneqarpoq) WS-G-2.5 Predisposal Management of Low and Intermediate Level Radioactive Waste (2003) (under revision) – Eqqakkat radioaktiviusut annikitsumik aamma akunnattumik akullit uninngatinneqarallarneranni ingerlatsineq (2003) (nutarterneqarpoq) WS-G-2.6 Predisposal Management of High Level Radioactive Waste (2003) (under revision) - Eqqakkat radioaktiviusut annertuumik akullit uninngatinneqarallarneranni ingerlatsineq (2003) (nutarterneqarpoq) WS-G-3.1 Remediation Process for Areas Affected by Past Activities and Accidents (2007) – Sumiiffinnik ingerlatsiffiusimasunik aamma ajutoorfiusimasunik saliinermi suleriaaseq (2007) WS-G-5.1 Release of Sites from Regulatory Control on Termination of Practices (2006) – Oqartussaasut nakkutilliinerannik atorunnaarsitsineq suleriaatsit atorunnaarsinnerisigut (2006) WS-G-5.2 Safety Assessment for the decommissioning of Facilities Using Radioactive Material (2008) – Atortut radioaktivitalinnut atorneqarsimasut atorunnaarsinnissaannut isumannaatsuunermik nalilersuineq (2008) WS-G-6.1 Storage of Radioactive Waste (2006) – Eqqakkanik radioaktivitalinnik uninngatitsineq (2006) GSG-5 Justification of Practices, Including Non-Medical Human Imaging (2014) – Suleriaatsinut tungavilersuineq tamatumunnga ilanngullugit inunnik nakorsaanertaqanngitsumik misissuineq (2014) Aatsitassarsiorneq aamma aserorterivimmi suliaqarneq RS-G-1.6 Occupational Radiation Protection in the Mining and Processing of Raw Materials (2004) – Inuussutissarsiutigalugu aatsitassarsiornermi aamma aatsitassanik suliarinninnermi qinngornernut illersuineq (2004) WS-G-1.2 Management of Radioactive Waste from the Mining and Milling of Ores (2002) (under revision) – Eqqakkanik qinngornernik radioaktivitalinnik aatsitassarsiorfimmeersunik aamma malmimik aserorterivimmeersunik aqutsineq (2002) (nutarterneqarpoq) The OECD Nuclear Energy Agency (NEA) – OECD-ip Atomip Nukinganik Nakkutilliisuutitai:

Managing Environmental and Health Impacts of Uranium Mining. OECD Nuclear Energy Agency (NEA), 2014 – Uranimik aatsitassarsiorfinni avatangiisinut aamma peqqissutsimut sunniutinik passussineq. OECD Nuclear Energy Agency (NEA), 2014

.

19 | P a g e

4 SULINIUT NAATSUMIK OQALUTTUARALUGU

4.1 Suliassanut nassuiaassutigineqartunut siunnersuut juuli 2011-imeersoq

Suliassat nassuiaassutigineqarneranni siullermi akuersissutigineqartumi (juuli 2011) GME-mit siunnersuutigineqarsimavoq Takorluugaq 2 aamma naatsumik oqaluttuaralu piumasaqaatit tassaapput. Suliniummi pineqarpoq piaaffik ammasoq, suliarinninnermut atortut, umiarsualivik, sulisunut inissat, eqqagassanik suliaqarfissaq aamma aqquserngit suliniutip immikkoortuinik atassusiisussat. GME-mit takorluukkat marluk eqqarsaatigineqarput ineqarfissat, suliarinninnermut atortut aamma umiarsualiviup sumiinnissannut tunngatillugu. Suliarinninnermut atortut Narsap qooruanut inissinneqarnissaat takorloorneqarpoq aamma umiarsualiviup nutaap Narsap avannaani Narsap Iluani (kimmut) inissinneqarnissaa. Periarfissaq aappaat tassaavoq suliarinninnermut atortut Narsap avannamut kangianut 15 – 20 kilometerit ungasitsigisumi inissinneqarnissat kiisalu umiarsualivik nutaaq Illunnguit kangiani Nunarsarnap akiani (kangiatungaa). Takussutissiat 4.1-imi aamma 4.2-mi periarfissat marluk takutinneqarput (kangimut aamma kimmut). Misissueqqinnerit malunnaateqarluartut aamma inuiaqatigiinnit tusarniaarnerit kiisalu peqataatitsilluarnerit suli pisariaqassapput sumiinnissaat paasiniarneranni aamma atortussat inissiiffissat piumaneqarnerusut paasiniarlugit.

Takussutissiaq 4.1 Sumiiffik kangiatungaaniittoq

20 | P a g e

Takussutissiaq 4.2 Sumiiffik kitaatungaaniittoq

Suliniummi immikkoortut pingaarnerit tassaapput:

Piiaaffik Piiaaffik ammasoq tassanngaanniit malmi piiarneqassalluni

Suliarinniffik Tassani saviminissat malmit immikkoortiterneqassapput teknik una hydrometallurgisk atorlugu nioqqutissat niuerutigineqarsinnaasut suliariniarlugit

Eqqagassanik suliaqarfissaq Tassani suliarinniffimmit sinneruttut isumannaatsumik uninngatinneqassapput

Umiarsualivik Umiarsuarnut piaaffimmut atortussanik pajuttartunut aamma nioqqutissianit Kalaallit Nunaannit suliffeqarfiup pisisartuinut assartuisartunut

Sulisunut inigititassat Sulisartunut aatsitassarsiornermi sulinerisa nalaanni

Attaveqaasersuutit attuumassuteqartut

Qulakkeerniarlugit innaallagissamik pilersuineq, pitsaasumik attaveqaqatigiinneq aamma piiaaffimmut isumannaatsumik isersinnaaneq

4.2 Maanakkut suliniut naatsumik (Takorluugaq 2)

Suliassatut nassuiaassutigineqartoq taanna tunngavigalugu, GME-mit siunnersuutigineqarpoq Takorluukkap 2-p (takuuk tabeli 2.1) ineriartortinneqarnissaa ineriartortinneqartussanut piumaneqarnerusutut pilersaarutitut. Takorluugaq 1 aamma akuiaaneq taamaallaat allatut iliornissamut ilanngunneqassaaq Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit misissueqqissaarneq apeqqutaatillugu. Sunniuteqarnissamik misissueqqissaarneq Takorluugaq 3-mi saqqummiunneqassaaq, tassani

21 | P a g e

eqqarsaatigineqarput kemiskiusumik suliarinneqqinneq TREO aatsitassanik qaqutigoortunik oqitsunik aamma oqimaatsunik immikkoortiterilluni nioqqutissiorneq. Maannakkut ineriartortitsinissamut pilersaarut tassunga ilanngullugu suliassatut nassuiaassutigineqartoq una suliniummi suliassat nassuiarneqarneranni saqqummiunneqartumit allaanerussuteqarpoq, tassa 2011-imi saqqummiunneqartumut sanilliullugu. Ukioq 2011-imi saqqummiunneqartumik allaanerussutaasut pingaarnerit matuma kinguliani saqqummiunneqarput:

Inuiaqatigiinni aamma soqutigisaqartut pingaarnerit akornanni annertuumik tusarniaanerit ingerlanneqareersut suliniummi inissat, umiarsualivik aamma suliarinniffissaq Narsap qooruani inissinneqarnissaat orniginarnerusimavoq (inissisimaffik kimmut matuma siuliani taaneqartoq);

Piiaanissaq annikillisinneqarpoq ukiumut 7,2 – 10,8 millionit tonsinit ukiumut 3,0 millionit tonsinut;

Suliarinninnerup ingerlanissaa allanngortinneqarpoq malmilu tamakkerlugu naqitsinilimmik basiskiusumik issingeerneqartarnissaanut taarsiullugu aatsitassat suliarineqartassapput: sakkortuumik naqitsinilimmik syre aqqusaarlugu isingeerneqarlutik;

Naalakkersuisut sanaartornerup ingerlanneqarneranut aamma ingerlatsinerup ingerlanneqarneranut piumasaqaataat tamarmik annertusipput:

Sinneruttunik uninngatitsinissamut sumiiffissaattut periarfissat orniginarnerit sumiiffissineqarput.

Takorluugaq 2-mut naatsumik teknikkimut tunngasuunngitsumik nassuiaat matuma kinguliani allaaserineqarpoq aamma takutinneqarluni Takussutissiaq 4.3-mi:

22 | P a g e

Takussutissiaq 4.3 Takorluugaq 2 titartaganngorlugu. Ujaqqat eqqaavimmut igitat annertussusiat aamma eqqakkanik suliaqarfiit titartakkami takuneqarsinnaapput ukiut 39-t aatsitassarsiornerup ingerlanneqareernerani 4.2.1 Piiaavik

Pilersaarutigineqarpoq Kuannersuarni piiaaviup Ilimmaasami nunap sannaani akoqarfimmi inissinneqarnissaa Kalaallit Nunaata kujataani Narsap illoqarfianit 10 kilometerit missaannik aamma Narsarsuarmit 35 kilometerit missaannik ungasitsigisumi. 4.2.2 Suliarinninnermi atortussat

Suliarinniffissaq Narsap qooruata timaanut naanerata eqqaani inissinneqarsimassaaq. Maannakkorpiaq naatsorsuutigineqarpoq atortup ukiumut ullut 365-it ingerlasarnissaa aamma siunnersuutigineqarpoq atortoq ukiumut malmimik 3,0 millionit tonsinik suliarinnissinnaasunngorlugu saneqassasoq. Kuannersuarni suliniutip pitsaaqutigilluinnarpaa immikkorluinnaq ittunik nunami aatsitassaqarnera qaqutigoortunik aamma uranitalinnik aatsitassaqarnera kiisalu suliarinniffissatut atortussaq tassaassaaq aatsitassanik taakkuninnga akuiaasinnaasoq. Aatsitassat taakku pitsaasumik suliarineqarsinnaapput annikitsunngorlugit, naleqarluartunngorlugit eqiterullugit tamatuma kingorna silaannarmi annertuumik naqitsinilimmi syre atorlugu immikkoortiterneqartussanngorlugit, tassa aatsitassanut qaqutigoortunut oqimaatsunut aamma uranimut. Suleriaaseq tamanna ajornaatsuuvoq teknikkikkut nalorninartut annikitsuullutik, tassa urani malmimit avissaartilluarneqartarpoq aamma tamatuma kingorna eqiterutsitsinissaq, immikkoortiterinissaq kiisalu aatsitassanik qaqutigoortunik nioqqutigineqartussanik pissarsinissaq periarfissaalluni.

23 | P a g e

Maannakkorpiaq siunnersuutigineqarpoq suliarinninnermut atortumut ilaassasut immikkoortut sequtserivik, immikkoortiterivik, immikkoortitsineq (flotation), errortuineq, issingeerineq, uranimik piiaarneq aamma aatsitassanik qaqutigoortunik eqiterutsitsineq.

Takussutissiaq 4.4 Takorluugaq 2 ingerlaarnerit titartaganngorlugit

Suliarinnilluni atortumi imeq atorneqassaaq atortigut ingerlaareernerata kingorna passunneqassaaq atortumut atoqqinneqarluni utertinneqannginnermini imaluunniit avatangiisinut ingerlatsinneqannginnermini. Pilersaarutaavoq nioqqutissiat niuerutigineqarsinnaasut suliarinnittarfimmi nappartarsuarnut immiunneqartarnissaat aamma containerinut ikiorarneqarlutik, nappartarsuillu containeriniittut umiarsualivimmut lastbiilit atorlugit assartorneqartassallutik. Tamatuma kingornatigut pilersaarutaavoq nunarsuaq tamakkerlugu pisisartunut nassiunneqarnissaat. 4.2.3 Ujaraaqqanik seqummakunik suliarineqareersunik uninngatitsivik

Sinnikut tassa suliarinnittarfik aqqusaareerlugu sinneruttut taaneqartarput tailings (ujaraaqqat seqummarittut aamma imeq akulerullutik). Akuutissat sulfidit, urani, thorium, flourit aamma aatsitassat qaqutigoortut ilaat tamarmik peerneqarsimassapput imaluunniit oqimaaqatigiissinneqarsimassapput suliarinninnermi tamaanga pigaangamik.

24 | P a g e

Ujaraaqqat seqummakut igitassanngorsimasut imermik akuiaarnermit pisut masattut toqqorneqassapput. Igitassanut uninngatitsivissut eqqarsaatigineqartut allat atorneqarsinnaasut soorlu assersuutigalugit qooqqumi kinnerit, tatsimi aamma kangerlummi/imaani itisuumi inissivissaasinnaasut tamakku nalilersorneqalerput. Sinneruttunut toqqorsivissap inissiivissaanut avatangiisit mianerineqassapput aamma sinneruttuni kemi apeqqutaassaaq. Maannakkut ornigineqartut periarfissat tassaapput tatsip ateqartup Taseq atorneqarnissaa imaluunniit piiaaffiup eqqaani igitanut toqqorsiviliornissaq. Saviminissanik suliaqarnermit sinneruttut saniatigut igitassat allat pilersinneqarsinnaapput kiisalu tamakku katersorneqassapput, suliarineqassapput aamma tamanna periarfissaappat atoqqinneqassallutik. Taamaanngippat eqqagassanut toqqorsivimmut ingerlatseqqinneqassapput. Eqqagassat allat suusinnaanerat maannakkut suli paasineqanngikkaluartoq tamakkununnga ilaasinnaasut assersuutigalugit makkuusinnaapput:

REE-nit piiaanermit sinneruttut

Piiaavimmit kuunneq aamma ujaqqanit igitanit toqqorsivimmeersut. 4.2.4 Umiarsualivik

Umiarsualivik tassaasussaammat umiarsuarnut 32.000 DWT-imik (useqarluni oqimaassusia tonsinngorlugu) angissusilinnut talittarfik kiisalu sullissinermut talittarfik umiarsuarnut useqqortunnginnerusunut atortussanik aamma nioqqutissanik tigusisarfissaq. Umiarsualivimmi aamma quersuaqassaaq tunisassianut nioqqutigineqariaannanngorsimasunut kiisalu umiarsuarnik usilersuinermut atortoqassalluni. GME-mit eqqarsaatigineqarpoq umiarsualiviup Narsap Iluani allamut inissinneqarsinnaanera. 4.2.5 Sulisut inissaat

Sulisut inissaanut ilaassapput kantiina, ersorsisarfik aamma sulinngiffimmi sammisaqarnissamut periarfissaqassaaq aamma qasuersaartarfeqassalluni. GME-mit eqqarsaatigineqarput unnuisarfinnik allami inissiinissaq illoqarfiup killingata iluani imaluunniit qooqqumi ilorpasinnerusumi. 4.2.6 Attaveqaasersuutit allat

Attaveqaasersuutit pingaarnerit suliniummit tunniunneqartussat tassaassapput:

Umiarsualivimmiit piiaaffimmut, suliarinnittarfimmut aamma atortunut allanut aqquserngit

Nukissiorfik siulleq orsussamik ingerlatilik kingusinnerusukkut imermik nukissiorfik

Imermik pilersuiffik suliarinnittarfimmi atorneqartussamut, imermut imerneqartussamut aamma ikuallattoornissamut sillimmatissaq

Illut aamma sulinermi tapertaasussat taakkununnga illaalutik sulisut inissaat

Helikopterinut mittarfik sulisunut aamma tassanngaannartumik napparsimasunik angallassinissamut atugassaq

Kiassaateqarfik aamma kiassaanermi atueqqittarfik

IT-mut aamma telemut atorlugu attaveqaasersuutit

Imermut iginneqartussamut aamma eqqakkanut passussivissat

25 | P a g e

Innaallagissiorfik qulaatungaani pineqartoq, nalilerneqarpoq pilersaarutip aallartinnerani akilersinnaanavianngitsoq tunisassiassat piiarniarneqartut eqqarsaatigalugit. Pilersaarut aningaasanik kaaviaartitsillualerpat erngup nukinganik innaallagissiorneq eqqarsaatigineqassaaq pilersaarusiunneqarlunilu, uuliamik atuinermi innaallagissiornermut taarsiutaasussamik. Innaallagissiorfik tunisassiorfiusussap nalaani qooqqup qullasinnersaaniissaaq. 4.2.7 Sulisussatut naatsorsuutigineqartut

Sanaartornerup nalaani GME-mit naatsorsuutigineqarpoq amerlanerpaamik inuit 1171-it sulisorineqarnissaat. Naatsorsuutigineqarpoq sanaartorneq ukiut marluk missaanni ingerlassasoq. Piaanerup ingerlanneqarnerata nalaani GME-mit naatsorsuutigineqarpoq katillugit inuit 787-it sulisorineqarnissaat, anguniarneqarpoq taakku 3/5-ii nunaqavissuussallutik Narsameersut imaluunniit Kalaallit Nunaata sinneraneersut. Paarlagaatitsinissaq pitsaanerpaaq Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup ingerlanneqarnerani oqallisigineqassaaq aamma isumaqatigiissutigineqarluni kiisalu Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissutissap ingerlanneqarnerani tamanna pisariaqarpat sulisussat nunaqavissut amerlineqarsinnaanerat. 4.3 Periarfissaq alla (Takorluugaq 1)

Ukioq 2013-imi suliniummut allamut ilusilersugaq GME-mit saqqummiunneqarpoq. Suliniummi ilusilersukkami tassani ilaatinneqarput piiaaffiup ammasup ineriartortinneqarnissaa, akuiaavik, umiarsualivik, piiaaffimmi sulisut inissaat, eqqakkanut inissiivik aamma aqquserngit, suliniutip immikkoortuinut tamanut atassusiisut soorlu Takorluukkami 1-imi taaneqartut. Suliniummut pilersaarusiami siullermi (Takorluugaq 2) ilaatinneqarput immikkoortiterivik akuiaaviup aamma piiaaffiup ammasup eqqaaniittut. Immikkoortiteriviup avataani imaluunniit Kalaallit Nunaanni sumiiffimmi allami inissinneqarnissaanut eqqarsaatit annertuumik allanngorput soqutigisaqartut peqataatinneqarnerisa kingunerisaanik, inuiaqatigiinnut tunngasunik aamma avatangiisinut pitsaanerusumik naliliinerup taamatuttaarlu aningaasaqarnikkut piuinnartitsinermik naliliinerit. Soqutigisaqartunit aamma sumiiffinni oqartussaasunit tusarniaaqqinneq tapertaassaaq immikkoortiteriviup sumerpiaq inissinneqarnissaanik aalajangiiniarnermut. Maannakkut suliaqarfissap sumiiffissaatut siunnersuutip suliniut sumiiffinnut pingasunut agguarpaa ingerlatsineq attaveqaasersuutinik aamma sullissinernik ataqqatigiissillugu. Inissiivissami sumiiffimmi siullermi Kuannersuarni piiaaffimmi Narsap qooruata naanerani inissiisoqartussaavoq tassaasunik sequtserivik, immikkoortiterivik aamma immikkoortiterilluni kaavititsineq ‘flotation’ (immikkoortiterivik). Inissiivissat aappaanni sumiiffik tassaavoq aatsitassanik poortuisarfissaq umiarsualivimmi Narsap Iluani inissinneqartussaq. Immikkoortiterivimmi immikkoortiterneqarsimasut inissiivimmit siullermiit ruujorersuakkut tassunga ingerlatinneqartassallutik kiisalu umiarsualivik Narsamit tikinneqarsinnaassalluni aqqusinikkut matoqqasukkut 2,5 kilometerisut takitigisukkut. Inissiivissat pingajuat sumiiffik tassaavoq unnuisarfissaq sulisut tikittarfigalugulu aallartarfissaat taannalu Narsap illoqarfiata avannamut avatinnguani inisisimassalluni.

26 | P a g e

Taakku Takussutissiaq 4.5-imi takutinneqarput:

Takussutissiaq 4.5 Nunap assinga suliniutip ilusilersorneqarneranik takutitsisoq

Pilersaarutaavoq Kuannersuarni malmip suliarineqartarnissaa qapuk atorlugu kaavititsilluni malmi pitsaanerpaanngortinniarlugu kiisalu aatsitassanut assigiinngitsunut marlunnut eqiterutsinniarlugu. Kaavititsinermi siullermi zinksulfid eqiterutsitaq qaffasissumik pitsaassusilik pissarsiarineqassaaq, tamatuma kingorna kaavititsinermi tullermi aatsitassaq phosphatmineral eqiterutsitaq pilersinneqassaaq. Qaqqat ipai innermik anitsisartuneersut immikkoortiterivimmi kaavititsivimmi kaavitsinneqareerlutik imertaajarneqassapput eqqagassanullu toqqorsivimmut toqqorneqassallutik. Imeq imertaajaanermeersoq immikkoortiterivimmut utertinneqassaaq atorneqaqqillunilu, tassani akuiarneqassaaq flourid flusspatinngorlugu (CaF2) peerneqassalluni, taanna zinkimut eqitikkamut ilanngullugu nunani tamalaani pisisartunut nioqqutigineqassalluni. Imeq annikitsuaraq sinneruttoq immikkoortiterivimmut utertillugu atoqqinneqarsinnaanngitsoq nioqqutissiarineqassaaq. Imeq tamanna salinneqassaaq flourid peerneqarluni avatangiisinullu uterteqqinneqassalluni kuutsitsivissamut immikkoortiteriviup eqqannguaniittumut Ikersuarmut. Saviminissat fosfatit eqiterutsinneqarsimasut uranimik aamma aatsitassanik qaqutigoortunik akoqartut ruujorersuit aqqutigalugit pumperlugit ingerlaartinneqassapput eqiterutsinneqarsimasut issingiigassanngorlugit kiisalu suliffissuarmi umiarsualiviup eqqaaniittumi poortugassanngorlugit. Saviminissat fosfatit eqiterutsinneqarsimasut aatsitassanik nalilinnik akoqarluarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq nioqqutissiaq taanna puunut poortorlugu containerinik avataani suliffissuarmut akuiaasarfimmut assartorneqassasoq. Suliffissuup akuiaasarfiup sumi inissinneqarnissaa suli aalajangiiffigineqanngilaq. (Takuuk Takussutissiaq 4.6)

27 | P a g e

Takussutissiaq 4.6 Takorluugaq 1 ingerlaarnerit titartaganngorlugit

Naatsorsuutigineqarpoq suliffiup ukiumut ulluni 365-ini ingerlajuarnissaa kiisalu siunnersuutigineqarpoq suliffik malmimik ukiumut 3,0 millionit tonsinik suliarinnissinnaasunngorlugu sananeqassasoq. 5 INUIAQATIGIINNUT KINGUNERISASSAI PILLUGIT MISISSUEQQISSAARNEQ

5.1 Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup – ingerlanneqarnerani periuseq atorneqartoq

a. Piareersaataasumik tusarniaaneq (Suliassat Nassuiaassutigineqarneranut siunnersuutip tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarnera)

Uppernarsaasersuutip matuma suliarineqarnerani Grontmij GME-mut ikiuuppoq. Immikkoortoq 1.4 taaneqareersutut Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsisip 2014-imi (tak. imm. 3.2) allanngortinneqarnerata kingunerisaanik Suliassat nassuiaassutigineqarnerat nutarterneqarsimasoq tamanut tusarniaassutigineqarpoq ulluni 35-ni 2014-imi augustip naalerneraniit oktobarip aallartinnerata tungaanut. 2015-ip affaata siulliup ingerlanerani Suliassat nassuiaassutigineqarnerat nutarterneqarsimasoq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmut GME-p nassiuppaa. Suliassat nassuiaassutigineqarnerannut siunnersuutip nutarterneqarneranut tunngaviupput tusarniaanermi akissuteqaatit imarisaat 2014-imi tusarniaanermi taaneqareersumeersut. Tusarniaanermi akissuteqaatit Naalakkersuisut.gl-imi tamanut saqqummiunneqarput aamma oqaaseqaatit pingaaruteqartut taakku ilaat allattorlugit katersorneqartut aammattaaq Naalakkersuisut.gl-imi tamanut saqqummiunneqarput.

28 | P a g e

b. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermit nalunaarusiaq

GME-mit ingerlatiinnarneqassaaq siunnersortit misilittagaqartut aamma piginnaanillit tulluartut suleqatigineqartarnerat suliassat nassuiaatigineqarnerisa allannguutaat makku akuersissutigineqareerpata Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermit Nalunaarusiaq. Apeqqutinut aalajangersimasunut tunngatillugu, soorlu peqqissutsimut aamma aningaasaqarnermut tunngasuni immikkut ilisimasallit nunanit tamalaaneersut aamma najukkaneersut suliamut peqataatinneqartassapput. Maleruaqqusani (2009) ilaapput paasissutissanut tunngatillugu imarisaanut aamma qanoq annertussuseqarnissaanut minnerpaamik killiussatut piumasaqaatit Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut piumasaqaataasut. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup pilersaarusiorneqarnerani aamma ineriartortinneqarnerani innersuussutit aamma paasissutissanik pissarsiffiit arlaqartut eqqarsaatigineqassapput nunani tamalaani aatsitassarsiornermi Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermut tunngatillugu pitsaanerpaamik periusiusartut anguniarlugit. Paasissutissanik pissarsiffiit ilaatigut tassaassapput:

The International Council on Minerals and Metals (ICMM); (Nunani tamalaani aatsitassat aamma saffiugassat pillugit siunnersuisooqatigiit)

The International Atomic Energy Agency (IAEA); (Nunani tamalaani atomip nukinganik nakkutilliissut), aamma

The International Reporting Initiative for Extractive Industries; (Nunani tamalaani piiaanermik suliffissuarni ingerlatsinerit pillugit nalunaaruteqartarnissamut iliuuserineqartut) aamma

The International Finance Corporation (“The Equator Principles”). (Nunani tamalaani aningaasarsiornikkut suleqatigiiffik (Ækvatorimi isumaqatigiissummi tunngaviusut”)

Taakku saniatigut Kalaallit Nunaanni ilisimasat aamma misilittakkat ineriartortinneqarsimasut atorluarneqassapput, suliniummik ingerlatsinerup kingunerisaanik sumiiffinni inuiaqatigiinnut kingunerisinnaasaanik naliliineq aamma nalilersuineq ingerlanneqalerpata. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiaq peqataatitsinikkut suliarineqassaaq, tassa kikkut soqutigisaqartut sapinngisamik suliap ingerlanneqarnerani tamani aamma pitsaanerpaamik peqataatinniarneqartassallutik. Annertuumik attaveqaqatigiinneq suliap ingerlanera tamakkerlugu pingaaruteqarluinnartussaavoq.

c. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiamut siunnersuutip tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarnera

Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiamut siunnersuut allanneqareeruni aamma akuersissutigineqareeruni tamanut tusarniaassutigineqassaaq, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut sivikinnerpaamik sapaatit akunnerini arfineq pingasuni Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiamut siunnersuut tamanut saqqummiullugu tusarniaassutigissavaat uani naalakkersuisut.gl (tak. Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi immikkoortoq 18a). Inatsit tunngavigalugu Naalakkersuisut tusarniaanerup ingerlanneqarnerata nalaani tusarniaanermut atatillugu illoqarfinni aamma nunaqarfinni tamanut ammasumik ataatsimiisitsisassapput, pingaartumik suliniummut tunngasunik attuumassuteqarfiusuni. Taamatuttaaq Suliassat Nassuiaassutigineqarnerat tunngavigalugu soqutigisaqartunit Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiamut siunnersuummut oqaaseqaatit katersorneqassapput aamma allattorneqarlutik. Tamatuma kingorna allattukkat Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiamut siunnersuutip nutarterneqarneranut atorneqassapput.

29 | P a g e

d. Nalunaarusiap nutartikkap akuersissutigineqarnera aamma Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissummik isumaqatigiissuteqarneq

Tamatuma kingorna Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiaq nutarterneqarsimasoq akuersissutigineqartussanngorlugu saqqummiunneqassaaq. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiaq akuersissutigineqarsimasoq Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissumik isumaqatigiissuteqarnissamut isumaqatigiinniarnermi tunngavigineqassaaq. Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissut Naalakkersuisut, Kommune Kujalleq (Kalaallit Nunaanni kommune kujataaniittoq) aamma GME-p akornanni. Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissumut siunertaasoq ataaseq, kisianni taannaannaanngitsoq tassaavoq qulakkiissallugu GME-p, kommunip aamma minnerunngitsumik nunap immikkoortuani innuttaasut akornanni aatsitassarsiorfiup ingerlanneqarnerata nalaani oqaloqatigiissinnaanissaq. Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Isumaqatigiissut atsiorneqareerpat piianissamut akuersissummik tunniussisoqarsinnaalissaaq. 5.2 Suunuku Inuiaqatigiinnut kingunerisassaasut?

Inuiaqatigiinnut sunniutaasut suunerat ajornanngitsumik nassuiaassutigissagaanni tassaapput tulliuttut arlaat ataaseq arlallilluunniit allannguuteqarpata:

Innuttaasut inooriaasiat – tassa imaappoq qanoq inuunersut, sulinersut, pinnguartarnersut aamma imminnut ataqatigiinnersut ulluinnarni inuunertik tunngavigalugu

Kulturiat – tassa taakku qanoq isumaveqarnerat, ileqqui, naleqartitaat aamma oqaasii imaluunniit sumiorpalussusiat

Inuiaqatigiiussusiat – imminnut ataqatigiinnerat, aalajaatsuunerat, ilisarnaataat, sullissineri aamma atortorisaat

Politikikkut aaqqissuussaanerat – inuit qanoq annertutigisumik aalajangersaanernut peqataasinnaatitaappat, tassa inuunerminnut sunniuteqartunut, tamat oqartussaaqataanerisa annertussusia tamaani takuneqarsinnaasoq aamma tamanna anguniarlugu sunik periarfissaqarnersut

Avatangiisiat – silaannaap aamma erngup inuit atugarisaasa pitsaassusiat, nerisassat nerisartagaasa pissarsiarineqarsinnaanerat aamma pitsaassusiat, ajutoornissamut nalorninartut qaffasissusiat, pujoralammik aamma pisorpalummik sunnerneqartassusiat, eqqaaveqarnikkut pitsaassuseq, inuttut isumannaatsuuneq, isumalluutinut periarfissat aamma qanoq aqutsisinnaanerat

Peqqissusiat aamma atugarissaarnerat – peqqissuseq tassaavoq timikkut, tarnikkut inuttut aamma tarnikkut atugarissaarneq aamma imaaginnanngitsoq napparsimannginneq imaluunniit sanngiitsuunnginneq

Ilinniartitaanerisa qaffasissusiat aamma piginnaasaminnik kiisalu pisinnaasaminnik allanik ineriartortitsinissaminnut periarfissaqarnerat, ataatsimut isiginnilluni aammattaaq aatsitassarsiornerup iluani

Inuttut aamma piginnissinnaanermut pisinnaatitaaffii – ingammik inuit aningaasaqarnermikkut eqqugaasimanersut imaluunniit inuttut akornusersorneqarsimanermik misilittagaqarnersut, taakkununnga ilaallutik innuttaaqataasutut kiffaanngissuseqarnerminnik akornusersorneqarsimanersut, kiisalu

Ernummateqarnerat aamma neriuuteqarnerat – isumannaassusermut tunngatillugu isumaata, inuiaqatigiinni peqataaffigisamini siunissamut ernummateqarnersut aamma nammineq siunissamut aamma qitornamik siunissaannut anguniaqassusiat.

30 | P a g e

5.3 Aallaritasarluni ingerlatsineq

Inuiat atugarisaannik aamma avatangiisinut tunngatillugu aallaqqaataasumik nalilersuineq, tassa Kuannersuarni suliniutip ingerlanneqarnerata kingunerisaanik pilersinnaasunik, siullerpaamik oqaluuserineqarpoq aamma nalunaarusiarineqarluni uani: Preliminary Project Strategy – Kvanefjeld Multi-element Project” - Suliniutip aallartinnginnerani siunissamut pilersaarut – Kuannersuarni aatsitassat assigiinngitsut pillugit suliniummut tunngasut” suliarinnittuupput Coffey Natural Systems, septembari 2009. Misissuinerit aappaat tassaavoq “Socio-economic Desktop Study for the Kvanefjeld Multi-element Project – Kuannersuarni aatsitassat assigiinngitsut pillugit suliniutip inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut sunniutigisinnaasai pillugit misissuineq allaffeqarfimmit ingerlanneqartoq” Grontmij Carl Bromit juuli 2010 suliarineqartoq. Inuit atugarisaannut apeqqutit pingaanerit (pitsaasut aamma pitsaanngitsut ilanngullugit) matuma siuliani suliniummut tunngatillugu paasineqartut malunnaateqarnerpaat imatut tulleriaarneqarsinnaapput:

Nunamik atuinermik ingerlanneqareersumik allanngortitsineq suliniummi atorneqartut aamma attaveqaasersuutit allat kingunerisaannik

Narsap aamma nunaqarfiit eqqaaniittut alutornassusiannut sunniutaasut pujoralaap, nipiliortitsinerup aamma qaamarngup suliniuteqarfimmeersup kingunerisaanik

Suliniutip sunniutai Narsaq illoqarfianut aamma nunaqarfiit eqqaaniittunut imermik pilersuinermut tunngatillugu

Pilersorneqarnermut sunniutaasut assassorluni kusanartuliortarnernut aamma inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut aamma piniarnermtu (ilanngullugit aalisakkat suffisarfii alliartortarfii aamma puisit piaqqisarfii)

Kulturikkut kingornussanut aamma itsarnitsanik eriagisassanut sunniutaasut (ilanngullugit illernartuuteqarfiit aamma anersaarsiornermut tunngasut, qangarsuarli asiartarfiit aalisartarfiit imaluunniit piniariartarfiit, qangarsuarli aqqutit aamma iliveqarfiit)

Assartuinermi attaveqaasersuutinut aamma kipisaqattaartumik attaveqaasersuutinut (silaannakkut, nunakkut aamma immakkut) sunniutaasut aamma assartuinermi nalorninartut

Najukkami attaveqaasersuutinut, peqqissutsimut, ilinniartitaanermut aamma oqartussaasut sullissinerinut allanut suliniutip sunniutigisai

Ilinniartitaanermut, suliffissaqarnermut aamma inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermut periarfissat sanaartornerup aamma ingerlatsinerup nalaani

Aningaasarsiornikkut (soorlu akileraarutitigut aamma royalties aqqutigalugit) aamma iluaqutaasussat allat (eqqaaveqarnermi pitsannguutit aamma peqqissutsimik sullissinerni) suliniummut attuumassuteqartumik

Aningaasarsiornikkut naatsorsuinerit suliniummut attuumassuteqartut aammattaaq Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermut attuumassuteqartunut aningaasarsiornikkut kinguarsimasunut aamma niueqatiginninnermi aningaasarsiornikkut ineriartortitsisut kiisalu

Nunap nunanik allanik niueqateqarnermini oqimaaqatigiissitsineranut, attaveqaasersuutitigut ineriartorneranut, aamma aningaasarsiornermi, sulisoqarnikkut kiisalu ilinniartitaanikkut periarfissatigut pitsannguutaasut.

31 | P a g e

Marsimi 2011-imi Avatangiisinik Naliliineq siunissamut pilersaarusiorfiusoq pillugu sammisaqartitsilluni paasititsiniaaneq Australiap kitaani Perthimi ingerlanneqarpoq. Sammisaqartitsilluni paasititsiniaanermi Grontmijimeersunit aamma Orbiconimeersunit peqataaffigineqartumi suliniutip inuiaqatigiinnut aamma avatangiisinut sunniutigisinnaasai nalilersorneqarput. Sammisaqartitsilluni paasititsiniaanermi pissarsiat “Suliniummik eqikkaanermut” tunngaviliisuupput, tassanilu suliniut ilisimatoorpalaanngitsumik paasiuminartumilli nassuiarneqarpoq. Ingerlariaqqinneq tulliuttoq tassaavoq soqutigisaqartunit peqataatitsiniarnermik aallartitsineq. Sammisaqartitsilluni paasisitsiniaanerit sisamat soqutigisartunit peqataaffigineqartut ingerlanneqarput:

Qaqortumi 30. marsi

Narsami 31. marsi aamma

Nuummi 4. aamma 5. aprilli. Sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerup siorngatigut taakku qanoq ingerlanneqarnissaat aamma soqutigisaqartut allattorneqarsimasut aggersarneqarput peqataaqqullugit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit akuerineqarlutik. Soqutigisaqartutut isigisariaqartutut isumaqatigiissutigineqartut tamarmik suliniut pillugu ataatsimiititsinissamut ataatsimiigiaqqusissummik suliniut pillugu naalisakkamik ilaqartumik nassinneqarlutik. Taamaaliornermi siunertarineqartoq tassaavoq sammisaqartitsilluni paasisitsiniaanermi peqataasussat paasisimasaqareerlutik peqataanissaat kiisalu paaserusutaminnik aarleqqutigisaminnilluunniit suliffeqarfiup sinniisuutitaanut aamma siunnersortinut Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermik nalunaarusiamut nalilersuisussanut apeqquteqarsinnaanissaat. Piffissami matumani GME ineriartortitsinissamut periarfissanik marlunnik suliaqarpoq, Takorluugaq 1 aamma 2. Aallartisarluni ingerlatsinermi takorluugaq 2 aallaavigineqarpoq aamma inissiivissat marluk (Kangilleq aamma Killeq) isiginiarneqarput. Soqutigisaqartunut periarfissat aamma eqqasuutit pillugit oqaloqatigiinnissaannik kaammattorneqarput, tassa pineqartunut taakkununnga tamanut tunngatillugu. GME-p 2013-imi soqutigisaqartunit qitiusunik immikkut tusarniaanerit aallartippai tassani nalilerniarlugu suliniummik allatut ingerlatsinissamut periarfissat, tassaasumik Takorluugaq 2. Augustimi 2013-imi sammisaqartitsilluni paasititsiniaanerit marluk ingerlanneqarput Pisortat Suliffeqarfiinut Takorluugaq 2 saqqummiunneqarluni, aamma Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq/Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq ingerlanneqartut sumut killiffiat saqqummiunneqarlutik, kiisalu Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq/Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarneq suliniummik allanngortitsinermut tunngatillugu ingerlanneqartunut oqaatigiumasat tusarniarlugit. Aggusti 2013-imiilli GME siunertaqarluartumik paasisaqarfiusumillu arlaleriarluni sammisaqartitsilluni paasititsiniaavoq Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiannit, (MLSA) Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfimmit, Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit EAMRA, kiisalu Kommuni Kujallermit peqataaffigineqartunik, tassani ineriartortitsinissat aamma periarfissat assigiinngitsut oqaloqatigiissutigineqarlutik.

32 | P a g e

Soqutigisaqartut allat kinaassusersineqarput soqutigisaqartut 2013-imi sammisaqartitsilluni paasititsiniaavigineqarneranni, pingaartumik Politiit tassani pineqarlutik. Sammisaqartitsilluni paasisitsiniaanermut saqqummiunneqartut tunngavigalugu ajornartorsiutit aamma periarfissat ataatsimoortut paasineqarput. Suliassat nassuiaassutigineqarneranni uppernarsaasersuummi matumani sammisaqartitsilluni paasisitsiniaanerni saqqummiunneqartut ilaat akissuteqarfigineqarput. Akissuteqaat tamanna paasisaqarfinneersunit ilaneqarpoq tamakkununnga ilaallutik:

Malittarisassat (2009) (Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik);

‘Socio-Economic Impact Assessment Guidelines’ ‘Inuaqatigiit aningaasaqarniarnerannut maleruaqqusat kingunerisassanik misissueqqissaarnermut tunngasut' (Mackenzie Valley); and

‘Addressing the Social Dimensions of Private Sector Projects’ (International Finance Corporation - World Bank Group). ‘Inuiaqatigiinnut tunngasut suliarineqartarnerat namminersortut suliniuteqarnerisa iluani’ (Nunani tamalaani aningaasarsiorneq – Nunarsuarmi aningaaseriviup suleqatigiissitaa).

Taakku saniatigut Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi uppernarsaasersuutit aamma misissuinerit soorlu SLiCA (Survey of Living Conditions in the Arctic – Nunani issittumi inuuniarneq pillugu misissuinerit) atorneqarput. 5.4 Sumiiffiit misissuiffigineqarsimasut aamma piffissaq killissarititaasoq

Misissuiffigineqartussat tassaapput sumiiffiit aatsitassarsiornermit aamma tamatumunnga atortorineqartunit toqqaanartumik sunniuteqarfigineqartussat kiisalu illoqarfiit aamma nunaqarfiit sunniuteqarfigineqartussat aamma sulisoqarnikkut, niuernermi periarfissarsinikkut aamma ineriartornissamut toqqaannartumik aamma toqqaanngitsumik suliniummit pilersinneqartunit malunnaateqarluartumik sunniuteqarfigineqarnissaannik ilimasuffiusut. Tunngaviusumik misissuinernik paasissutissat suliarineqassapput aamma immikkoortunut pingasunut avillugit nalilersorneqassallutik: Nuna tamakkerlugu, Nunap Immikkoortuani (Kommune Kujalleq) kiisalu najukkani (Narsaq aamma Qaqortoq). Sumiiffinnut immikkut soqutiginartunut aamma/imaluunniit Narsami ernumassuteqartunut tunngaviusumik misissuinermi paasissutissat sisamassaat suliarineqassaaq taamaallaat Narsamut tunngasut. Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnermi suliniummi immikkoortut sammineqassapput:

Sanaartornerup nalaa

Ingerlatsinerup nalaa aamma

Matusinerup nalaa kiisalu pinngortitap pissusissamisut ileqqinnissaata nalaa.

33 | P a g e

6 INUIAQATIGIINNUT PINGAARUTEQARTUT SAMMINEQARTUSSAT

Aallartisarluni suliaqarnermi, tusarniaanernit akissuteqaatinit aamma isummersuutinit apeqqutit pingaarnertut aamma ernumassutigineqartut paasineqartut makkuupput:

Sulisussat Kalaallit Nunaata avataaneersut akulerutsinneqarnissaat

Attaveqaasersuutit (innuttaasut periarfissaat aamma oqartussaasut attaveqaasersuutit pillugit pilersaarutaannut ataqatigiissaarinissaq)

Savaatillit (aaqqiagiinngissinnaanerit aamma savaatilioreersut annertusiartortitsisinnaanerat)

Pinngortitamut kulturikkut pingaaruteqartumut ornigussinnaaneq aamma sulinngiffimmi atuisinnaaneq kiisalu inuussutissarsiutitut siunertalimmik aamma

Pujoralaami aamma flourit pilersitaannik mingutsitsisoqarsinnaanera. Inuiaqatigiinnut aamma aningaasaqarniarnermut apeqqutit pingaaruteqartut ilaat Inuiaqatigiinnut Kingunerisassai pillugit Misissueqqissaarnerup ingerlanerani sammineqartussat tassaapput:

Ingerlatsinerit misissuinissamut a