Inter VivosPykälä ry:n jäsenlehti 4/2013

Suuri työnumero

J O S S I N U S S A O N J O T A K I N P O I K K E U K S E L L I S T A ,

S A A T A T L U O D A U R A N P O I K K E U K S E L L I S E S S A T O I M I S T O S S A .

VA R M A A N J O A RVA AT, M I L L A I S I A H E N K I LÖ I TÄ H A E M M E .

R E K RY TO I M M E V U O D E S SA 5 0 O P I N TOJ E N SA E R I VA I H E I S SA

O L E VA A O P I S K E L I JA A . J O S S I N U L L A O N Ä LYÄ , A LT T I U T TA JA

S O S I A A L I S I A TA I TOJA , K L I K K A A W W W. C AST R E N . F I . J O K A I N E N

H A K E M U S K ÄS I T E L L Ä Ä N . J O N OT U S O N M A K S U TO N .

TAHTO & TA JU

3

PääkirjoitusTyöuria on pidennettävä. Molemmista päistä. Alusta, keskeltä ja lo-pusta. Siitä jostain väliltä. Mutta etenkin siitä alusta. Tämä koskee siis sinua. Tervetuloa tiedekuntaan, tervetuloa töihin!

Oikeustieteen ylioppilas on opiskeluaikaisen työssäkäynnin ahke-ra mallioppilas. Syystä tai toisesta lähes poikkeuksetta kaikki Hel-singin yliopiston oikeustieteen opiskelijat ovat töissä opiskeluaika-naan. Oman alansa töissä tai jonkin aivan muun alan töissä. Usein molemmissa. Yleensä ensin ollaan muun alan töissä, jonka jälkeen yksi niistä sadasta lähetetystä työhakemuksesta tärppää. Elleivät sit-ten aloita oikeudellisen alan uraputkeaan jo ennen Punssikahveja. Näinkin on käynyt. Kirje tuli, samoin ilmoitus Oikkaripörssissä. Ter-vetuloa oikkari + hyvä tyyppi. Täällä bingo. Nyt töihin, nyt minus-ta tulee juristi.

Lähetti, Courier, Toimistoapulainen, Legal Assistant Trainee, Oike-ustieteen ylioppilas, Office Support Trainee, Junior Trainee, Info Trainee, KM Trainee, Trainee, Associate Trainee, Senior Trainee, Pro Gradu Trainee. Tässä on urasi. Keskimäärin 6,5 vuotta opintoja siinä sivussa. Sitten valmistut. Vasta sitten työurasi alkaa oikeasti. Näin sanovat valtio ja tilastot. Vasta sitten aletaan kerätä riittävää pereh-tyneisyyttä osoittavaa työkokemusta, jotta sinustakin voi tulla luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Näin sanoo uusi laki. Onnea valmis-tumisesta, mutta maistereinakaan ei oikeasti olla vielä valmiita ju-risteja.

Associate, Senior Associate, Managing Associate, Counsel, Senior Counsel, Senior Advisor, Specialist Partner, Partner, Managing Part-ner, Of Counsel. Kaikki tämä autuus odottaa sinua kulman takana. Ainakin jos maksat opiskeluaikaisella työlläsi 1500 euron asianaja-jatutkinnon. Tai saat auskultointipaikan. Sitten pääset oikeisiin töi-hin. Juristiksi. Ainakin jos olet kirjoittanut gradusi oikeasta aihees-ta. Ainakin jos sinulla on jonkin toisenkin alan koulutus. Tai vähin-täänkin kiiltävä CV, jossa listaat kaikki erinomaisesti hoidetut työ-si lähetistä alkaen. Riittääkö sekään? Tuleeko minusta ikinä juristia?

Oikeustieteen ylioppilas, älä stressaa liikaa. Nauti vapaudesta. Ren-toudu välillä. Tutustu uusiin ihmisiin. Tule mukaan yhdistystoimin-taan. Lähde työharjoitteluun vaikka Pakistaniin. Harrasta jotain. Opiskele kieliä. Osallistu oikeustapauskilpailuun. Kokeile välillä jo-tain aivan erilaista. Yhtäkkiä voitkin löytää itsesi ja sinulle oikean uran. Ehkä se onkin jotain aivan muuta kuin yllälueteltuja tittelei-tä. Tai ehkä se onkin juuri niitä, mutta nimenomaan jokin yllättävä tekemäsi asia auttaa sinut tälle tielle. Kenenkään polku ei ole kiviin kirjoitettu, vaikka kivinen se polku voikin usein olla. Keep Calm and Carry On. Muista aina välillä myös miettiä liikenteessä, miksi halusitkaan juristiksi. Sillä syitä on niin monta kuin on juristejakin.

Ahkeraa ja avaramielistä syksyä kaikille!

Mikko RudankoPäätoimittaja 2013

J O S S I N U S S A O N J O T A K I N P O I K K E U K S E L L I S T A ,

S A A T A T L U O D A U R A N P O I K K E U K S E L L I S E S S A T O I M I S T O S S A .

VA R M A A N J O A RVA AT, M I L L A I S I A H E N K I LÖ I TÄ H A E M M E .

R E K RY TO I M M E V U O D E S SA 5 0 O P I N TOJ E N SA E R I VA I H E I S SA

O L E VA A O P I S K E L I JA A . J O S S I N U L L A O N Ä LYÄ , A LT T I U T TA JA

S O S I A A L I S I A TA I TOJA , K L I K K A A W W W. C AST R E N . F I . J O K A I N E N

H A K E M U S K ÄS I T E L L Ä Ä N . J O N OT U S O N M A K S U TO N .

TAHTO & TA JU

4

SisältöVAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 IV tenttaa 7 Bona mater familiae 8 Heikin palsta 9 TOP IV11 IV Ajankohtaiset15 HELP-palsta17 Experto Credite51 Osavuosikatsaus52 Julkinen runosuoli56 Onnea valmistumisesta!58 Perhonen

12 Aarteeni eriparisukka - minne sä sen viet?18 Spex 201320 Työttömät oikkarit22 Oikkaripörssi - myytti vai mahdollisuus?24 Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, eli lupalakimiesjärjestelmä28 Palkattomat harjoittelut30 Esimerkkejä Euroopasta palkattomista harjoitte- luista31 STEP-harjoittelijana Pakistanissa34 IV tutkii... Ihastuttavat ja vihastuttavat juristit36 Lyhyt oodi yhdistystoiminnalle38 Helsingin yliopiston paluu Teldersin kärkisijoille40 ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu 201341 Non-performerit pisti paalulle!43 Oikeustapauskilpailun keskiössä kansainvälinen vero-oikeus ja siirtohinnoittelu46 IV testaa... Paljumelonta48 Oikeus harrastaa: Savityöt

5

Inter Vivos 4/2013

YHTEYSTIEDOT

Päätoimittaja Mikko Rudanko mikko.rudanko@pykala.fi +358 45 114 9915

Taittaja Annika Solehmainen annika.solehmainen@pykala.fi +358 45 256 5905

Kirjoittajat Tuomas Haavikko & Eero RapolaSamuli HuttulaAnnika JuvonenNiina KarjunenTero KivinenKristina KotroAnette LaulajainenMikko LeinolaLaura PäivinenMikko RudankoMatti SillanmäkiVerna SyrjänenSuvi SyvänenLaura TimonenTiia VuoristoTiimi ”Legally Blondes”

Sähköpostiosoite:iv-toimitus@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI

Yrityssuhdetoimikuntayrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

Charlotta Bonsdorff+358 40 715 2255Riku Saarinen +358 50 500 3533Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014

Sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@pykala.fi

Painopaikka:Forssa Print Oy

Painos:1900 kpl

Inter Vivos saa HYYn tukea.

tähän tulee kuva

6

IV tenttaaTällä kertaa IV suuntasi Kalleen legendaarisiin Syyskauden avajaisiin ja tiedusteli juhli-joilta, mikä on kuuminta tässä syksyssä.

Markus R

Pykälän tanssilattia!

Aino P

Öljytyt pykälistimiesvartalot.

Teksti ja kuvat: Verna Syrjänen

Nicklas S

Kv-viikot tietenkin!

Henri S

Minun veistoksellinen miesvartalo öljyttynä (kahdeksan vatsalihasta).

7

Hallitus:Bona Mater Familiae

Suvi Syvänen, hallituksen puheenjohtaja 2013

Omalta osaltani keskityin miettimään, olemmeko todel-la valmistuessamme valmiita työelämään. Vaikka tutkin-tomme onkin arvostettu sellaisenaan, voisiko se valmis-taa meitä vielä paremmin? Ja mitä me itse voimme teh-dä asialle?

Juristiksi kasvamisessa olennainen merkitys on oikeudel-lisen ajattelun kehittymisellä. Juuri kokonaiskuvan ym-märtäminen ja yleisten oppien hallitseminen onkin elin-tärkeää – nykyisin oikeudelliset ongelmat ovat niin laaja-alaisia, että on välttämätöntä pystyä hahmottamaan eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä. Jos keskitytään opettele-maan ainoastaan tarkkoja sääntöjä ja ”nippelitietoja” eri oikeudenaloilta, tieto vanhenee nopeasti ja juuri koko-naiskuvan luominen hankaloituu. Uuden tutkintoraken-teen kautta on onneksi tiedekunnassakin pyritty hake-maan ratkaisua näihin ongelmiin – toivotaan siis, että uu-distuksen myötä myös oppiaineiden väliset rajat hieman hämärtyisivät!

Omasta mielestäni opiskeltavien asioiden syvällisempi ymmärtäminen ja oikeudellisen ajattelun kehittyminen vaativat myös keskustelevampaa ympäristöä ja mielipi-teiden vaihtoa, jota ei nykyisenlaisilla massaluennoilla valitettavasti pääse juurikaan harjoittamaan. Uskallan-kin väittää, etteivät laadukas, opiskelijoita aktivoiva ope-tus ja tutkimukseen perustuva opetus suinkaan ole toi-siaan poissulkevia tekijöitä – päinvastoin! Vaikka vuo-rovaikutteisempi opetus toki vaatii enemmän sekä pro-fessorilta että opiskelijalta, ja voi kestää aikansa, että me opiskelijat totumme hieman sokraattisempiin metodeihin (= emme hivuttaudu hitaasti pöydän alle), olen varma että täten päästäisiin myös parempiin oppimistuloksiin!

Erilaisten ryhmätöiden ja vuorovaikutteisemman ope-tuksen kautta me opiskelijat pääsisimme oppimaan myös kaikissa juristiammateissa tarvittavia työelämätaitoja. Näitä ovat esimerkiksi neuvottelu- ja argumentaatiotai-

dot, tiimityöskentelytaidot sekä esiintymistaidot. Haas-tavaa näiden taitojen oppimisessa kuitenkin on, ettei nii-tä opi kirjoista lukemalla. Massaluennon kuunteleminen esiintymistaidoista tuskin helpottaa pulssin uhkaavaa kohoamista itse esiintymistilanteessa. Näitä taitoja oppii ainoastaan tekemällä – menemällä omalle epämukavuus-alueelle.

Itse olen kokenut ainejärjestötoiminnan äärimmäisen hyödylliseksi mainitsemieni työelämätaitojen kehittämi-sessä. Vaikka alkuperäinen syy, miksi opiskelijatoimin-taan hakeuduin ei varmasti lainkaan liittynyt niinkään ”taitojen kehittämiseen”, vaan ennemminkin kavereihin, joita olin Pykälässä oppinut tuntemaan, olen itsekin huo-mannut kuin varkain kehittyneeni siinä sivussa mitä eri-koisimmissakin asioissa. Paitsi että erilaisissa valiokun-nissa toimimalla oppii ryhmätyö- ja vuorovaikutustaito-ja, pääsee samalla myös opettelemaan, miten asioihin to-della vaikutetaan ja kehittämään juristin ammatissa tär-keitä argumentaatio- ja neuvottelutaitoja. Neuvottelipa sitten yritysten yhteistyösopimuksista tai oppiaineiden seuraavan vuoden opetuksesta, on kokemus arvokasta.

Erityisesti haluan nostaa esiin uuden toimintamuodon Pykälässä: opintopiirit. Opintopiirejä järjestetään yhdes-sä alamme yritysten kanssa ja niissä pääsee samaan ai-kaan verkostoitumaan alan ammattilaisten että muiden opiskelijoiden kanssa, keskustelemaan, esiintymään että oppimaan erilaisia ajattelutapoja. Alaa paremmin tun-tevien asiantuntijoiden avulla asioita on myös helpom-pi ymmärtää, kun he liittävät opeteltavat asiat erilaisiin käytännön tilanteisiin. Kannustankin lähtemään erityi-sesti mukaan näihin opintopiireihin, vaikka muuten jär-jestötoiminta ei kiinnostaisikaan – opiskelu ainakin on mukavampaa porukalla!

Vielä yksi syksyinen vinkki esiintymistaitojen kehittä-miseen: kilistä lasiasi sitseillä ja pidä puhe! Ehkä seuraa-vana syksynä olet jo johtamassa laulua.

Syksyisen raikkain terveisin,

8

Heikin palstaLähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa www.pykala.fi/julkaisut/kysy-heikilta

Oikeuden ratio ja voluntasRakas Heikki!

Miksi pitää olla oikeusteoriaa? Ihan aikuisten oikeesti, miksi? (eikä pliis mitään ”koska pitää oppia ajattelemaan kuin plaaplaaplaa...”). Yli hilseen menevää ihme läpätystä sanon minä.Nimim. Ännännes

HEIKKI:Hyvä Ännännes, pelkäänpä pahoin, että vastaukseni on kammoamaasi tyyppiä. Kyllä oikeusteoriaa (samoin kuin oikeushistoriaa, teoreettista lainoppia yms.) opiskellaan siksi, että opiskeli-jat oppisivat ajattelemaan omilla aivoillaan ja näkisivät oi-keuden ilmiönä, joka ei ole itsestäänselvyys vaan joka syn-tyy ja kasvaa yhteiskunnallisissa yhteyksissään. Hyvä ju-risti erottuu huonosta (puhumattakaan Ruotsissa koulutet-tavista ammattikorkeajuristeista) juuri siinä, että hän ym-märtää juridiikkaa syvällisemmin kuin pelkästään pykälä-tasolla. Varmasti ilman teoreettisia aineita voi viettää suh-teellisen tasapainoista elämää, ei siinä mitään, mutta erin-omaiseksi juristiksi tarvitaan kyllä vähän enemmän kuin voimassaolevien pykälien ulkolukua. Tämän vahvistaa myös jokainen vähänkin merkittävämpi käytännön juristi. Yleisen oikeustieteen eli oikeusteorian tarve käy erityisen havainnollisesti ilmi uudehkoilla oikeudenaloilla, joilla oi-keustiede ei vielä ole ehtinyt hioa apparaattia yhtä pitkäl-le kuin perinteisemmillä aloilla. Esimerkkejä tällaisista uu-sista aloista voin mainita eurooppaoikeuden ja ympäristö-oikeuden. Tällä saarnalla en tarkoita, ettei joskus voisi tai olisi jopa syytä suhtautua kriittisesti siihen, mitä opete-taan. Ännännen vuoden opiskelijan luulisi jo oppineen ra-kentavan kriittisen asenteen. Rakentavaa kritiikkiä ei sen sijaan ole vikinä, että menee ”yli hilseen”.

Huomenna on paremmin?Parahin Heikki,

Milloin nousukausi oikein alkaa?Nimim. Odotan sitä

HEIKKI:Arvoisa Odotan sitä, nousukausi alkaa laskukauden tai sitä mahdollisesti seu-raavan suvantovaiheen jälkeen, jollei tule uutta laskukaut-ta.

Pitäiskö munkin jo valmistua? Rakas Heikki,

Olen seurannut palstaasi niin kauan, että suuri osa kurs-sikavereistani on jo ehtinyt poistua keskuudestamme tie-dekunnasta. Kuulen päivittäin hyvin ristiriitaisia neuvo-ja siitä, kuuluisiko minun olla vielä täällä vai ei. Toiset sa-novat, että valmistua pitää heti kun se on ajankohtaista eli opinnot ovat edenneet tarpeeksi, kun taas monet painot-tavat sitä, ettei valmistumisella oikeastaan ole mikään kii-re. Olen hämmentynyt – milloin siis pitäisi oikeasti val-mistua? Nyt, heti, kohta vai jo viime vuonna? Onko ole-massa täydellisen valmistumisajan tarkkaa määritelmää, jos tiedekunnan suosituksia ei oteta huomioon?

Nimim. NNN

HEIKKI:Rakas NNN, kiitokset palstani seuraamisesta! Uskollisia lukijoita neu-von aina erityisen mielelläni. Niin kuin arvaat, yhtä aino-ata ratkaisua ei tässä(kään) asiassa ole. Oikea vastaus riip-puu omasta kontekstistasi. Kädettömäksi en tässä aio kui-tenkaan jäädä vaan lanseeraan apukysymysapparaatin, jol-la ohjaan sinua oikeaan ratkaisuun. Pohdi siis seuraavia seikkoja: Pidätkö opiskelijaelämästä? Onko opiskelijaelä-män puolella jotain kesken (paitsi itse opinnot): vaihto ko-kematta, uusi kieli opettelematta, tärkeä kurssi käymättä, opiskelijajärjestön kivassa luottamustoimessa kautta jäljel-lä, kapakoita kiertämättä? Onko perhe elätettävänä? Onko kiinnostava työpaikka tiedossa? Mitä sydän sanoo? Jos nämä eivät auttaneet, keksi itse lisää kysymyksiä, kunnes päädyt ratkaisuun. Kavereita ei kannata kauheasti kuun-nella, koska heillä voi olla aivan eri vastaukset, mahdolli-sesti myös kysymykset!

Ei huudella vieraisiin taloihinHyvä Heikki,

Milloin ylitetään raja? Eli siis jos oman kodin vieressä ole-valla kadulla nuorisojoukko meluaa ja häiriköi. Milloin voi soittaa poliisille?Nimim. Erilainen nuori

HEIKKI:Arvoisa Erilainen nuori, oivaa osviittaa antaa järjestyslaki (612/2003) ja eritoten sen 2 luku. Yleisellä paikalla, kuten kotisi vieressä sijaitseval-la kadulla, ei saa yleistä järjestystä häiritä tai turvallisuutta vaarantaa esimerkiksi metelöimällä tai toistuvilla uhkaavil-la eleillä, hyökkäävillä liikkeillä, suullisesti esitetyillä uh-kailuilla ja muulla vastaavalla, pelkoa herättävällä uhkaa-valla käyttäytymisellä. Tulkinnanvaraista on, milloin raja ylitetään. Siihen voisi ajatella vaikuttavan desibelimää-rän, häiritsevän porukan suuruuden, liittyykö häiriköin-tiin väkivaltaista käyttäytymistä tai paikkojen särkemis-tä, onko kysymyksessä yö vai päivä yms. Sinun ei tätä ra-jaa kuitenkaan tarvitse käydä vaan voit soittaa poliisit, jos melskaaminen ylittää normaalin siedättävyyden rajat. Vi-ranomaisella on hyvä tuntuma siihen, millainen remakoin-ti käy laatuun ja milloin on menty liian pitkälle.

Joku raja!?Eräs tuntemani poliisimies lähestyi minua kysymyksen kanssa. En osannut vastata. Käännyn siis itseäni viisaam-man puoleen. Poliisiammattikorkeakoulussa oli käsitel-ty tapausta, jossa mies oli yhtynyt isokokoiseen eläimeen (mm. lehmä tai hevonen). Asiasta nostettu syyte hylättiin sillä perusteella, että em. toiminnan ei voitu katsoa aihe-uttavan kärsimystä eläimelle. Naudathan esimerkiksi sie-mennetään ihmiskäsin, ja ihmisen elinhän on selvästi ih-miskättä pienempi.

Asiaa käsittelevällä luennolla poliisiopiskelijat olivat huo-lestuneet. Tämä käytäntöhän mahdollistaisi periaatteessa isokokoisista eläimistä koostuvan eläinbordellin pyörittä-misen. Onko asia todella näin? Onko olemassa laki, joka

9

Top IVTäällä sinä olet tänä syksynä!

1 Kaverisitsit 11.10.Pykälässä järjestettiin 23.11.2007 ensimmäistä kertaa Kaverisitzit. Sen jälkeen tapahtuneesta hienoisesta nimenmuutoksesta huolimatta konsepti on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi ja luonteeltaan py-synyt samansisältöisenä: tuo paitsi itsesi, myös vapaavalintainen kaverisi ihmettelemään Pykälän sitsien menoa ja meininkiä. Enää ns. siviilikaverisi ei tarvitse ihmetellä, missä ja miten käytät aikaasi, jota opis-kelijaelämäksikin kutsutaan. Mikä ihmeen Pykälä?

2 Vaalipaneeli 5.11.Mikä on Pykälä ry:n tärkein tulonlähde? Entä suurin kuluerä? Mitä valmennuskurssit merkitsevät Py-kälälle? Kenen kanssa Pykälän tulisi leikkiä? Mikä on HELP? Entä Paragraaffi? Mitä Pykälän kerhotilal-le pitäisi mielestäsi tehdä? Miten kestät stressiä? Mikä on huonoin puolesi? Mitä tekisit paremmin kuin edeltäjäsi? Kuinka suuren osan elämästäsi käyttäisit hallitustyöskentelyyn? Miten saisit kaikki haluk-kaat osallistumaan Pykälässä? Mitä tarjottavaa sinulla on phukseille? Mikä on hallituksen tärkein tehtä-vä? Mikä on Pykälä ry:n tärkein tehtävä? Miksi haet hallitukseen? Kuka sä oot?

3 ~~*~~~*~~~~*~~~*~~~*~~~ GLAMOUR-SITSIT 6.11. ~~*~~*~~~~*~~~*~~~~~*~~OVK huolehtii tärkeimmistä asioistasi, opiskelusta ja glamourista . . . Nämä ovat sitsit, joista järjestet-tiin Varjoversio vuonna 2006. Sitsit, joissa Perhosen mukaan liekitettiin kukkia ja laukkuja. Sitsit, joi-den jatkot on pidetty Luxissa, Milliklubilla ja Cuba!ssa. Sitsit, joissa skriinille peilattiin mustavalkolef-foja pöytäosuuden ajan. Sitsit, joissa koristeluihin on käytetty satoja euroja! Syksyn Akateeminen Pöy-täjuhla Numero 1.

4 Pikkujoulut 27.11.2000: Suurlähettiläät; 2002: Don Huonot; 2003: Maija Vilkkumaa; 2004: Tiktak; 2005: PMMP; 2006: Zen Café; 2007: Sturm und Drang; 2008: Scandinavian Music Group; 2009: Anna Puu; 2010: Pariisin Kevät; 2011: Aikakone; 2012: Haloo Helsinki! ja Tiktakin Petra; 2013: ???Tavastia-klubi on nähnyt monet huikeat Pykälä ry:n Pikkujoulut. Mitä on tällä kertaa luvassa? Suosi-tuimmat päivät artistin julkistamiselle ovat olleet 1.11. ja 2.11. Seuraa siis sähköpostiasi!

Teksti: Mikko Rudanko

kyseisenlaisen toiminnan kuitenkin kieltäisi tilanteessa, jossa eläimelle ei voida katsoa kärsimystä ai-heutuvan?Nimim. Huolestunut

HEIKKI:Arvoisa Huolestunut, eläinsuojelulaki mahdollistaa ko. toiminnan kieltämisen, jos voitaisiin näyttää siitä aiheutuvan fyysistä haittaa tai kärsimystä eläimelle. Näyttöä voi olla vaikea saada, mistä syystä Ruotsissa suunnitellaan tiet-tävästi eläimeen sekaantumisen kieltämistä kokonaan. Jälleen, täytyy lisätä, sillä kysymyksessä oli en-nen modernin rikosoikeuden syntyä valistuksen jälkimainingeissa uudistuksia kuolemalla rangaistava teko monessa osassa Eurooppaa, myös Ruotsissa. Suomessa eläimeen sekaantuminen poistettiin lopulli-sesti rikoslaista vasta vuonna 1971.

Dekriminalisaation taustalla oli sinänsä terve ajatus, että rikoslain ei tarvitse kattaa kaikkea moraalises-ti paheksuttavaa menettelyä vaan osa paheksuttavista teoista voidaan jättää eettisen säännöstön kautta tapahtuvan kontrollin varaan. Nyttemmin tilanne on siinä mielessä muuttunut, että kaikkien jakaman yhteisen moraalikoodiston sisällöstä on yhä vaikeampi päästä yksimielisyyteen. Ehkä lainsäädäntötoi-mia olisi syytä harkita myös meillä tässä asiassa. Itse kukin voi tässä yhteydessä tykönään pohtia, mitä kaikkea nimenomaan oikeuden keinoin pitää kontrolloida.

10

Unelmista totta

Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus. Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi.

Yhdessä teemme tulevaisuutta.

Tutustu ja hae: kpmg.fi/rekry

kpmg.fi

IV Ajankohtaiset

Teksti: Heidi Elo

Syksy on kerrassaan kummastusta herättävä vuodenaika. Puolet väestöstä inho-aa sitä sateineen, kuralammikoineen ja hämärine myrskyineen, jotka saavat yli-kierroksilla käyvän tuulen läimäisemään ohikulkijaa paljailla, kuivuneilla risuilla. Toiselle puolelle ihmisistä syksy on lämmin teemuki, kirkas ilma ja väriloisto, jol-le edes kesän kukat eivät vedä vertoja. Nämä ihmiset eivät sure kesän loppua, sillä heille lehtien putoaminen on kuin tentin läpäisy – huokaus, joka tarkoittaa: ”Vih-doin. Lepo.” Paljas puu ei ole ennuste kovista ajoista, se on matkahuuto seikkai-luun!

Ne, jotka kokevat asiakseen tuhahtaa syksyn sateille, käyttävät (tiedostaen tai tie-dostamatta) koko elokuun noiden sateiden pelkäämiseen. Ei kesää saa viedä pois! Onpa kesä mennyt (liian) nopeasti! Olkoon kesä ainainen! He tarttuvat kesäunel-mansa voimakkaasti kuin se ei tulisi enää koskaan takaisin, ja päästävät irti vasta huomatessaan hämmentyneinä muuttuneen ympäristönsä – muillahan on jo top-patakit! Siis mitäh? Talviko tulee?

Syysihastelijat tiedostavat sen karun loogisen tosiasian, että ainaista ei ole kesä, vaan syksyn tulo. He vaihtavat ajoissa kesävaatteet tuulitakkeihin ja saappaisiin, sillä… miksi ei? Miksi pitäisi provosoitua jotakin sellaista vastaan, jonka kulkua ei voi estää? Vaikka provokaationi osoitukseksi istuisin kuralätäkköön ja murjot-taisin siinä joulukuuhun saakka, ei lammikko voisi antaa minulle kuin kylmyyt-tä ja märkyyttä – siis juuri sitä, mitä alun perin vastustin. Miksi en siis stoalaisel-la rohkeudella tarttuisi siihen, mitä on annettu ja iloitsisi siitä? Pimeys, joka kät-kee sisälleen vesilammikot ja kuivat maa-alueet, voi eksyttää minut, pakottaa mi-nut kastelemaan hienot kenkäni tai jopa astumaan kastemadon päälle… Voin siis (niin inhottavaa kuin onkin) astua vahingossa kastemadon päälle, mutta… tulipa-han koettua. Hauskaa ei tosin ollut, myönnettävä on.

Syysvihaajat, jotka tässä vaiheessa huomattuaan uuden tunteen: paniikki, suun-taavat talvitakkiostoksille vain toivoakseen mahdollisimman pikaista kevättä. He eivät astu kastemadon päälle, koska pelkäävät. He surevat edelleen menetettyä kesää ja tekevät jo suunnitelmia seuraavalle – siihenhän on enää puoli vuotta! Syksyn he kulkevat katse alhaalla eivätkä edes näe, kuinka euforiset juoksijat lä-hes lentävät heidän ohitsensa ja lapset keksivät kymmenen tapaa hypätä yhteen niistä vesilätäköistä, joita syysvihaajat suorastaan pakonomaisesti varovat.

Muuan helsinkiläinen syysihastelija sai juuri työpaikan! Toinen haali itselleen kursseja kuin ne voisivat hetkenä minä hyvänsä kadota WebOodista, ja silti mui-den huolestuessa burn outista, vain hymyilee kuin rakastunut. Kolmas, Joensuus-sa, päätti kunnostautua opiskelutoiminnassa ja ryhtyä aivan uuden paikallisyh-distyksen perustajajäseneksi! Neljäs aloitti juuri innoissaan kaksoistutkintonsa ja on jälleen fuksi, kuten eräs P1:n suurisilmäinen ihmettelijä, jolle jokainen profes-sorin OAP:ssa sanoma sana on laki.

Samaan aikaan syysvihaajat, nuo kesän onnettomat rakastajat, piiloutuvat ko-loihinsa. He eivät saa työpaikkoja, menettävät tenttimotivaationsa ja kietoutuvat uusiin takkeihinsa. Kiinnittäessään huomionsa vain kastematojen kulkureitteihin syysvihaajat eivät pessimismissään edes huomaa, että vain nostamalla katseensa he voisivat elää kesänsä uudestaan.

Se sietämätön syksy

Unelmista totta

Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus. Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi.

Yhdessä teemme tulevaisuutta.

Tutustu ja hae: kpmg.fi/rekry

kpmg.fi

12

Aarteeni eriparisukka – minne viet sä sen?Teksti: Laura PäivinenKuva: Tiia Öhman/HESY

Suomalainen tuottaa vuosittain keskimäärin yhdeksän kiloa kaatopaikoille päätyvää tekstii-lijätettä. Samaan aikaan maailman tekstiilituotanto on joka vuosi yhdeksän kertaa suurempi kuin tekstiilien kulutus. Vuonna 2016 asiat lienevät toisin. Silloin Suomessa aletaan soveltaa valtioneuvoston 2.5.2013 antamien asetusten (331–332/2013) rajoituksia, jotka kieltävät bio-hajoavan materiaalin viennin kaatopaikalle. Mihin sitten loppusijoitat pesukoneen mystises-ti kadottaman sukan parin, eriparisukan?

IV listasi kuusi paikkaa, jotka ottavat mielellään vastaan tekstiililahjoituksesi:

1. Erityispäiväkeskus Stoori & Salli Puotinharjun ostoskeskus, Kastelholmantie 2, 00900 HelsinkiErityispäiväkeskus Stoori & Salli on tuen tarpeessa oleville ihmisille tarkoitettu Helsingin Diakonissalaitok-sen erityispäiväkeskus, jossa on mahdollista ruokailla edullisesti, peseytyä sekä saada puhdasta päällepanta-vaa ja terveydenhuoltopalveluita. Suuri osa keskuksen asiakkaista asuu kadulla.

Kun itse teen suursiivouksen ja tyhjennän vaatekaappini, suuntaan aina Stooriin. Suurin pula on miesten vaatteista, erityisesti alusasuista, kengistä ja repuista. Naisten vaatteita tarvitaan toki myös. Viime kerralla keskukseen sisään astuessani minut otti vastaan lempeä mieshenkilö suuri hymy huulillaan. Hän oli nähnyt, että kassini oli täynnä miesten kenkiä. Valitettavasti hänelle sopivaa kokoa ei minulta löytynyt. Mies kertoi, että kadulla asuessa kengät ovat suuressa arvossa. Toisinaan käy jopa niin ikävästi, että taivasalla nukuttu-jen päiväunien jälkeen kengät on jaloista varastettu. Silloin on suru suuri. Kenkien ulkomuodolla ei ole juuri väliä, kunhan ne suojaavat kiviltä ja roskilta tehden askelluksen keveämmäksi.

Itselle tarpeettomien vaatteiden kierrätysmahdollisuuksia pohdiskellessa harvoin tulee ajatelleeksi, että joku voisi haluta esimerkiksi eriparisukkia. Stoori vastaanottaa nämäkin varsin mielellään. Se, että sukat sattuvat olemaan eriparia ei juurikaan talvipakkasella haittaa, vaihtoehtona kun saattaa olla sukaton meno. Vaatelah-joituksissa tulee kuitenkin huomioida käytännöllisyys. Näin ollen esimerkiksi juhlavaatteille ei ole Stooris-sa juuri käyttöä. Iltojen pimetessä ja pakkasen kiristyessä kaipaa myös erityispäiväkeskuksen talvivaateva-rasto täytettä. Erityisesti pipoista, kaulaliinoista ja käsineistä on pulaa. Lahjoitukset voi tehdä aukioloaiko-jen puitteissa.

2. Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus VEPA Vaasankatu 5, 00500 HelsinkiVertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus VEPA palvelee pääasiassa asunnottomia tarjoten heille päivit-täisen aterian saamiensa ruokatavaralahjoitusten pohjalta. Lisäksi VEPAssa on mahdollisuus suihkuun sekä vaatteiden pesuun ja -vaihtoon.

Myös VEPAssa on suurin pula kaikenlaisista miesten vaatteista, mutta myös naisten vaatteille ja kengille on kysyntää. Mikäli VEPAlle haluaa vaatteita lahjoittaa, on heille syytä ensin soittaa ja varmistaa jonkun olevan vastaanottamassa lahjoitusta.

3. Pieneläinsairaala Koetilantie 2, 00790 HelsinkiYliopistollinen eläinsairaala on auki 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä ja myös he ottavat mieluusti vastaan tekstiililahjoituksia. Lahjoituksina otetaan vastaan täkkejä, päiväpeittoja, ohuita pieniä mattoja, pyyhkeitä ynnä muita sellaista, mitä voidaan käyttää eläinpotilaiden alusina. Pienet lahjoituserät voi toimittaa suoraan pieneläinsairaalan potilastoimistoon, isommista eristä on hyvä sopia henkilökunnan kans-sa erikseen. Tarvittaessa vahtimestarit voivat myös noutaa suurempia lahjoitusmääriä esimerkiksi hotelleista.

13

Aarteeni eriparisukka – minne viet sä sen?

5. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY Yhdyskunnantie 11, 00680 HelsinkiHESYn tarkoituksena on suojella kaikkia eläimiä resurssiensa mukaan. Yhdistyksen päätoiminta-alueena on koditto-mien eläinten auttaminen. Parhaiten HESY tunnetaankin Itä-Pakilassa sijaitsevasta Eläinsuojelukeskuksesta.

Yhdistys ottaa mielellään vastaan liina- ja vuodevaatteita sekä pyyhkeitä, peittoja ja tyynyjä eläinten alusiksi. Hy-väkuntoisimmat niistä pyritään kuitenkin myymään yhdistyksen omalla kirpputorilla. Näin saatu tuotto käytetään eläinten hyväksi. Tilanpuutteen vuoksi minkäänlaisia patjoja ei voida ottaa vastaan. Tekstiilit otetaan mieluiten vas-taan pestyinä, mutta ehjiä niiden ei välttämättä tarvitse olla. Rikkinäisiä ja puhkikuluneita liinavaatteita käytetään eläintilojen siivoukseen.

Myös matot toivotetaan tervetulleeksi. Niitä käytetään kanien alustoina. Mattojen tarve tosin vaihtelee kanien luku-määrän mukaan. Tavara- ja tekstiililahjoitukset voi tuoda Eläinsuojelukeskukseen sen aukioloaikoina.

Kysyin HESYltä myös muita keinoja osallistua heidän toimintaansa. Tarjolla on vapaaehtoisille hyvin paljon erilaisia töitä, joista voi tarkemmin lukea yhdistyksen nettisivuilta. Mainitsen kuitenkin sen, että oikeusoppinut opiskelija voi tarjota yhdistyksen käyttöön myös juridista asiantuntemustaan. Sille on tarvetta muun muassa erilaisissa ongel-mallisissa eläinsuojelullisissa kysymyksissä ja lausuntojen laatimisessa.

6. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry Helsinginkatu 19, 00500 Helsinki (jakelupiste)Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry lienee monelle jo entuudestaan tuttu. Järjestö toimii lähinnä jakamalla vaa-te- ja ruoka-avustuksia niitä tarvitseville. Tällä hetkellä heidän vaatevarastonsa on kuitenkin täynnä, joten he pitä-vät pientä taukoa vaatelahjoitusten vastaanotossa. Opiskelijat toivotettiin kuitenkin tervetulleiksi auttamaan itse ja-kotilaisuuksiin, joihin on ilmoittauduttava etukäteen.

4. Hevossairaala Koetilankuja 1, 00790 HelsinkiYliopistollisen eläinsairaalan Hevossairaala tarjoaa parhaat mahdollisuudet hevosten laadukkaaseen tutkimukseen ja hoitoon. Hevossairaalassa käytetään erityisen paljon pyyhkeitä, joten niitä otetaan mielihyvin vastaan. Peitot, laka-nat ja muut peitteet ovat käytössä lähinnä kesäisin varsakaudella. Lahjoitukset voi tuoda Hevossairaalan potilastoi-mistoon, mutta yli kahden jätesäkin lahjoituksista olisi hyvä sopia etukäteen henkilökunnan kanssa.

Yliopistollisen eläinsairaalan väki kertoi minulle myös eläinten veripankista. En ollut siitä itse aiemmin kuullut. Ve-renluovuttajiksi voidaan ilmoittaa koirat, kissat ja hevoset. Luovutettua verta tarvitaan jatkuvasti lajitoverien aut-tamiseksi.

14

Kokkaa ja nauti!

Lakimiesliiton Kustannus on vuonna 1948 toimintansa aloittanut perinteinen juridinen kustantaja. Vuoden 2009 alusta alkaen Helsingin seudun kauppakamari on vastannut Lakimiesliiton Kustannuksen toiminnasta yhteistyössä Lakimiesliiton kanssa.

www.lakimiesliitonkustannus.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360 KauppakamariKauppa: Kalevankatu 12, 2. krs., Helsinki • avoinna arkisin klo 9-15

Kaijus Ervasti

Juristi liemessä - Lakimiehen keittokirja

Hauska ja herkullinen lakimiehen keittokirja näkee päivänvalon! Kirjassa esitellään lukuisia maukkai-ta ruokalajeja ja reseptejä yhdisteltyinä oikeuteen liittyviin tarinoihin ja kuviin. Jokaisesta ruoka-lajista on ensin kirjoitettu lyhyt johdanto, jonka jälkeen kerrotaan raaka-aineet ja valmistusohjeet sekä ruokalajiin liittyvä oikeudellinen tietoisku tai tarina.

Kirja on luotu jokaisen laista ja ruuanlaitosta in-nostuneen kotikokin kirjahyllyyn. Se sopii vaikka-pa oikeustieteellisiä opintoja aloittelevan nuoren juristinalun keittokirjaksi, mutta myös mm. liike- tai vuosipäivälahjaksi. Tilaa, kokkaa ja nauti!

Jäsenetuhinta 35 € Normaalihinta 45 €(+alv 10 %)

Interr vivos_4 2013.indd 1 30.8.2013 11:41:39

15

HELPHYY ja Vanha ylioppilastalo otsikoissaKuluneen kevään ja kesän aikana Helsingin yliopis-ton ylioppilaskunta on pitkästä aikaa noussut kun-nolla julkisuuteen. Keskustelussa, johon sinäkin to-dennäköisesti olet mediassa törmännyt, on puhut-tu musiikkikorporaatioiden (Akademiska Sångfö-reningen, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ylioppilas-kunnan Soittajat ja Akademiska Damkören Lyran) ”häätämisestä” Vanhalta ylioppilastalolta ja toito-tettu kovien taloudellisten arvojen voittoa kult-tuurista ja yli satavuotisista perinteistä. Epäilemät-tä hienoja ja tunteisiin vetoavia sanoja, mutta mistä oikeastaan on kyse?

Lyhyesti sanottuna HYYn hallitus päätti keväällä muuttaa Vanhan ylioppilastalon minimikäyttöeh-toja. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että musiik-kikorporaatiot, jotka ovat tähän saakka harjoitel-leet Vanhalla neljänä iltana viikossa, saisivat jatkos-sa vain yhden harjoitteluvuoron viikossa Vanhal-la ja lopuille harjoittelukerroille etsittäisiin korvaa-vat tilat. Syynä tähän oli se, että runsaat harjoitte-luvuorot olivat osaltaan pitkään vaikeuttaneet Van-han vuokraamista ulospäin. Tehty päätös mahdol-listi sen, että voitiin toden teolla ryhtyä etsimään Vanhalle vuokralaista. Elokuussa solmitun sopi-muksen myötä Royal Ravintolat Oy ryhtyykin pyö-rittämään Vanhan ravintolatoimintaa ensi vuoden alusta lähtien.

Pienen piirin kulttuuritoimintaa sinun rahoillasi – reilua?Mistä tässä kovasti kuohuttaneessa sopassa sitten aivan pohjimmiltaan on kyse? Mielestäni ylioppi-laskunnan järkevästä taloudenpidosta sekä HYYn jäsenistön yhdenvertaisuudesta. Ensinnäkin Van-ha ylioppilastalo on pitkään ollut taloudellisena riippakivenä HYYn liiketoimintapuolella. Helsin-gin ydinkeskustassa sijaitsevaa upeaa rakennusta ei ole millään saatu tehokkaaseen käyttöön. Näin ol-len oli luontevaa vuokrata Vanha osaavalle ja mark-kinointiresursseiltaan paljon vahvemmalle ravinto-loitsijalle, joka todella tietää mihin suuntaan lähteä kehittämään Vanhaa. Ratkaisu parantaa HYY Yhty-män tulosta ja vähentää painetta jäsenmaksun nos-tamiseen, toivottavasti ennen pitkää jopa mahdol-listaa sen alentamisen!

Miten jäsenistön yhdenvertaisuus sitten liittyy asi-aan? HYY on perinteisesti tukenut rahallisesti mu-siikkikorporaatioita erittäin merkittävässä määrin, eikä ole jatkossakaan lopettamassa tukemista. Päin-vastoin koko ajan on ollut selvää, että korporaati-oille etsitään korvaavat harjoittelutilat. Korporaati-oiden toiminta on epäilemättä taiteellisesti merkit-

tävää, eikä kulttuuria voikaan mitata rahassa. Toi-saalta niiden toiminnassa on mukana vajaa parisataa HYYn 27 000 jäsenestä, siis alle prosentti koko jä-senistöstä, tai vertailun vuoksi noin kymmenesosa Pykälän jäsenmäärästä! On päivänselvää, että muun jäsenistön tehtävä ei voi olla loputtomiin kustan-taa tätä toimintaa. On täysin kohtuullista, että tämä pieni ryhmä joustaa omista varsin mittavista eduis-taan yhteisen edun hyväksi.

Kohti taloudellisesti yhdenvertaisempaa ylioppilaskuntaaHYYn edustajisto käsitteli asiaa kokouksessaan elo-kuun lopussa ja antoi lähes yksimielisen siunauk-sensa hallituksen toimille. Päätös on suuri voitto HELPille ja koko ylioppilaskunnalle. Se edistää pe-rimmäisiä tavoitteitamme taloudellisesti järkeväm-mästä ja oikeudenmukaisemmasta ylioppilaskun-nasta merkittävästi. Toisaalta onnistumisten het-kelläkin on hyvä muistaa, ettei työ lopu tähän. Jä-senistön taloudellisen yhdenvertaisuuden osalta HYYssä on vielä paljon parannettavaa. Järjestöjen toiminta-avustusten jakokriteereissä on viime vuo-sina siirrytty määrällisistä kriteereistä (jäsenmäärä, järjestetyt tapahtumat) yhä enemmän epämääräis-ten laadullisten kriteerien suuntaan, mikä on kurit-tanut Pykälän kaltaisia suuria järjestöjä. Järjestöjä ei myöskään kannusteta riittävästi pyrkimään oma-varaisuuteen, vaan monet ovat käytännössä täysin HYYn rahallisen tuen varassa – tässäkin suhtees-sa Pykälällä olisi HYYlle ja pienemmille järjestöille valtavasti opetettavaa. Työ jatkukoon!

Matti SillanmäkiHELPin puheenjohtajamatti.sillanmaki @helsinki.fi

Kokkaa ja nauti!

Lakimiesliiton Kustannus on vuonna 1948 toimintansa aloittanut perinteinen juridinen kustantaja. Vuoden 2009 alusta alkaen Helsingin seudun kauppakamari on vastannut Lakimiesliiton Kustannuksen toiminnasta yhteistyössä Lakimiesliiton kanssa.

www.lakimiesliitonkustannus.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360 KauppakamariKauppa: Kalevankatu 12, 2. krs., Helsinki • avoinna arkisin klo 9-15

Kaijus Ervasti

Juristi liemessä - Lakimiehen keittokirja

Hauska ja herkullinen lakimiehen keittokirja näkee päivänvalon! Kirjassa esitellään lukuisia maukkai-ta ruokalajeja ja reseptejä yhdisteltyinä oikeuteen liittyviin tarinoihin ja kuviin. Jokaisesta ruoka-lajista on ensin kirjoitettu lyhyt johdanto, jonka jälkeen kerrotaan raaka-aineet ja valmistusohjeet sekä ruokalajiin liittyvä oikeudellinen tietoisku tai tarina.

Kirja on luotu jokaisen laista ja ruuanlaitosta in-nostuneen kotikokin kirjahyllyyn. Se sopii vaikka-pa oikeustieteellisiä opintoja aloittelevan nuoren juristinalun keittokirjaksi, mutta myös mm. liike- tai vuosipäivälahjaksi. Tilaa, kokkaa ja nauti!

Jäsenetuhinta 35 € Normaalihinta 45 €(+alv 10 %)

Interr vivos_4 2013.indd 1 30.8.2013 11:41:39

16

– 40 %

Tilaa kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100 Talentumshop.fi»

Talentum tukeeopiskeluasi

Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Tuotteemme on tarkoitettu vaativaan ammatti käyttöön, oikeustieteen opiskelijoille ja eri alojen käytännön

ammatti laisille. Kirjoittajamme ovat maan parhaita omien alojensa asian­tuntijoita.

Alennukset kirjoista

Tutustu nyt uudistuneeseen verkkokauppaamme, saat oikeus­tieteen opiskelijana vuoden loppuun saakka kaikista Talentumin

kirjoista 40 %:n alennuksen alennuskoodilla OTY1302A.

Tutustu ja tilaa: www.talentumshop.fi.

Suomen Laki -hakupalvelu

Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy.

Opiskelijoille Suomen Laki ­hakupalvelun käyttö on maksutonta yliopiston tietokoneilta tai mistä

tahansa Nelliportaalin kautta.

190x270_inter_vivos_opiskelijan_edut.indd 1 3.9.2013 13:08:32

17

Hallitus:Experto Credite

Eläköön teknologia!Osallistuin elokuussa tiedekun-nan johdon purjehdukselle kahden muun tiedekuntaneuvoston opiske-lijaedustajan kanssa. Muuten pur-jehdukselle osallistui tiedekunnan henkilökuntaa. Kävimme merellä pa-lautekeskustelua edellisestä luku-vuodesta ja suunnittelimme tulevaa. Olen ollut erittäin tyytyväinen siitä innovatiivisuudesta, jota nykyinen dekaanimme Kimmo Nuotio on tie-dekuntaan tuonut. Kimmon kanssa on voinut myös keskustella erittäin avoimesti ongelmallisimmistakin ai-heista. Yksi puheenaiheemme oli tekniikka ja internet ja kuinka niitä voitaisiin hyödyntää vielä paremmin tiedekunnassamme.

Suuri osa opiskelijoiden ongelmal-lisia tilanteita johtuu suoraan sii-tä, että tietoa opetuksesta ei löydy tai se on väärää tai tiedon etsiminen on vaikeaa. Meidän tutkintomme on rakennettu sen verran monimutkai-seksi, syystäkin, että opintoneuvo-jan palveluille on runsaasti käyttöä. Internetsivujen, WebOodin, Alman, Flamman, Apumatin ja muiden ver-kossa toimivien tiedekunnan palve-luiden organisoinnilla, suunnittelul-la ja johdonmukaisuudella olisi mah-dollista ratkaista monia opiskelijoi-den ongelmia. Opiskelijat myös ky-selevät vähemmän yksittäisiä kysy-myksiä, kun tieto on helposti saata-villa.

Olen kuullut usein tiedekunnassa lauseen ”ei, WebOodissa ei pysty te-kemään sellaista”. Miksi ei? Eletään vuotta 2013 ja tekniikan osalta laa-dukkaiden johdonmukaisten inter-netsivujen pitäisi olla täysin toteu-tettavissa. Jään odottamaan kiinnos-

tuneena mitä seuraavat vuodet tuo-vat teknologian osalta tiedekuntaan.

Syksy ”kirjastolla”En usko, että vanhemmilta opiskeli-joilta on jäänyt huomaamatta tämän syksyn poikkeuksellisen myöhäinen opinto-oppaan julkaisu ja WebOo-din opetustietojen päivittyminen. Nyt syksyn käynnistyttyä olen kui-tenkin siirtynyt tämän syksyn on-gelmien selvittämisestä kohti tule-vaa. Seuraava projekti yhdessä opin-tovaliokuntalaisten ja hallopedi-en kanssa onkin lukuvuoden 2014–2015 opetuksensuunnitteluun osal-listuminen. Kyllä, tällä hetkellä ol-laan jo starttaamassa ensi lukuvuo-den opetuksen suunnittelua. Silloin käynnistyy uuden tutkintoraken-teen mukainen toinen lukuvuosi. Jälleen on edessä uusi kartoitus sii-tä, kuinka tämä vaikuttaa vanhoihin opiskelijoihin ja mitä kaikkea olisi hyvä huomioida opetusta suunnitel-taessa. Tulemme olemaan aktiivises-ti mukana suunnittelussa ja edelleen minuun voi olla yhteydessä erityis-ten kysymysten osalta.

Tiedekunnassa vaihtuu johto neljän vuoden välein. Ensi vuodeksi va-litaan uusi dekaani. Nykyinen de-kaanimme Kimmo Nuotio hakee par-haillaan yhdeksäntoista muun haki-jan kanssa yliopiston vararehtorin paikkaa. Toivottavasti me opiskeli-jat kuulisimme myös ajoissa, ketkä ovat hakemassa dekaaniksi. Dekaa-nista äänestetään tiedekuntaneuvos-ton kokouksessa ja myös opiskelijat pääsevät siten vaikuttamaan tiede-kunnan johdon valintaan.

Summa summarumPykälä ry:n hallituksen opintovas-

taavana ja ylipäätään hallituksen jä-senenä mielestäni on tärkeää kertoa mitä asioita on tehty valmiiksi, mitä on vielä kesken ja mitä ei sittenkään saada valmiiksi tämän ”Pykälä-vuo-den” aikana. Pohdinkin välillä, pi-täisikö Pykälän nettisivuille päivit-tää taulukkoa, josta voisi tarkastella erilaisten projektien etenemistä.

Minun listaltani voisin todeta opin-topiiritoiminnan, hallopeditoimin-nan ja opintovaliokunnan iloisen ja ahkeran tekemisen olevan jonkin-laisia vielä kesken olevia onnistumi-sia. Vuosikalenteri sen sijaan on vie-lä täysin tekemättä. Sen osalta ai-katauluihin tulee vielä syksylläkin muutoksia eikä vuosikalenteria oi-kein kannata sitä ennen rakentaa valmiiksi. Pykälän kirjaston kirjati-laus on vielä tekemättä, teemme sen kirjastovastaavien ja toimiston San-nan kanssa muutaman viikon sisäl-lä. Joka vuosi Pykälän kirjastoon ti-lataan uusia kirjoja. Syksyn aikana Pykälässä järjestetään paljon asiata-pahtumia, niistä kiinnostuneille ka-lenteri näyttääkin mielestäni erin-omaiselta. Voin myös paljastaa, että suunnittelemme jo tammikuulle uu-denlaista asiatapahtumaa. Hallope-divaalivalmistelut ovat kesken enkä ole vielä lukenut ihan joka kohtaa opinto-oppaasta läpi punakynäni kanssa. Tänä viikonloppuna siihen on juuri sopivasti aikaa!

Ehkä edellisestä kävikin jo ilmi, että aika ei riitä kaikkeen. Mutta onnek-si se on riittänyt johonkin. Opinto-vastaava kiittää iloisesti palautteista ja tutkinnonuudistukseen liittyneis-tä kysymyksistä. On ollut kiva olla yhteyksissä monien kanssa.

Tällä kertaa luvassa on opintovastaa-van seikkailuja tiedekunnan kesäpur-jehdukselta kohti syksyn sateisia kir-jastopäiviä. Voin tunnustaa, että omat kirjastopäiväni ovat tänä vuonna olleet enemmän ”opintovastaavapäiviä” kuin opiskelupäiviä. Opintovastaavana on parasta!

Niina Karjunen, opintovastaava 2013

– 40 %

Tilaa kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100 Talentumshop.fi»

Talentum tukeeopiskeluasi

Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Tuotteemme on tarkoitettu vaativaan ammatti käyttöön, oikeustieteen opiskelijoille ja eri alojen käytännön

ammatti laisille. Kirjoittajamme ovat maan parhaita omien alojensa asian­tuntijoita.

Alennukset kirjoista

Tutustu nyt uudistuneeseen verkkokauppaamme, saat oikeus­tieteen opiskelijana vuoden loppuun saakka kaikista Talentumin

kirjoista 40 %:n alennuksen alennuskoodilla OTY1302A.

Tutustu ja tilaa: www.talentumshop.fi.

Suomen Laki -hakupalvelu

Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy.

Opiskelijoille Suomen Laki ­hakupalvelun käyttö on maksutonta yliopiston tietokoneilta tai mistä

tahansa Nelliportaalin kautta.

190x270_inter_vivos_opiskelijan_edut.indd 1 3.9.2013 13:08:32

18

© 2

013

Erns

t & Y

oung

. Kai

kki o

ikeu

det p

idät

etää

n.

FORM E R L

Y K N O WN A S E R N

S T & Y O U N G

EYThe world changes, and so does Ernst & Young. We are now EY.

When business works better, the world works better. That is why EY is committed to doing our part in building a better working world. Let’s start with yours!

ey.com/fi/eyexperience

Scan the QR Code and read more about joining the EY team and the EY Experience trainee program.

Spex on täällä taas!Pykälä ry ylpeänä esittää 17. spexinsä joulukuussa Gloriassa. Kyseessä on täysin opiskelijavoimin toteutet-tu interaktiivinen musikaalikomediaspektaakkeeli. Mukaan on saatu upea joukko säteileviä pykälistitäh-tösiä. Erityismaininnan ansaitee spexorkesterimme, jonka vastaavien yhteenlaskettu pituus ja paino ovat suuremmat kuin koskaan aiemmin! Tule seuraamaan upeaa näytelmäämme ja vaikuta sen kulkuun huuta-malla ”Omstart!”. Tällöin esiintyjämme keksivät uuden tavan esittää äsken nähdyn kohtauksen osan. Li-punmyynti tapahtuu Tiketin kautta ja aukeaa marraskuussa.

Näytökset:

Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 122., 4., 7., 11., ja 12. joulukuutaTampere, Hällä näyttämö 9.12.

Spex 2.–12.12.Se alkoi vuonna 1997. Miehen tuoksu, Spex, interaktiivinen musiikkinäytelmä. Sen jälkeen Pykälän täh-diltä on tullut jo kunnioitettavat 15 spexiä. Itse sain olla lavalla niistä viidessä. Se oli jotain uskomatonta. Syksyn kestänyt valtava produktio huipentuu lavalla näytösten huikeaan show’hun. Tanssi, laulu ja mu-siikki. Massiiviset lavasteet. Hauska ja oivaltava käsikirjoitus. Jäätävät näyttelijäsuoritukset. Ovatko nämä kaikki oikeasti oikkareita? Tätä ei voi jättää näkemättä. Nyt onkin taas uuden Spexin aika. Ensi-illan mit-taamaton jännitys, seuraavien näytösten kasvava varmuus (minä oikeasti osaan lentää, yleisö huutaa, tämä on mahtavaa), Tampereen eksotiikka, viimeinen näytös ja kaikki peliin – jokainen näytös on erilainen, va-litse niistä siis mieleisesi, valitse vaikka ne kaikki! Kunhan tulet mukaan!Mikko Rudanko

19

© 2

013

Erns

t & Y

oung

. Kai

kki o

ikeu

det p

idät

etää

n.

FORM E R L

Y K N O WN A S E R N

S T & Y O U N G

EYThe world changes, and so does Ernst & Young. We are now EY.

When business works better, the world works better. That is why EY is committed to doing our part in building a better working world. Let’s start with yours!

ey.com/fi/eyexperience

Scan the QR Code and read more about joining the EY team and the EY Experience trainee program.

20

Työttömät oikkaritTeksti: Annika Juvonen, Kuva: Mikko Rudanko

Oikeustieteilijöiden työtilannetta pidetään yleisesti loistavana. Työttömyystilas-tojen mukaan valmistuneista työttömänä on vain noin kolme prosenttia. Kuiten-kin viime aikoina on liikkunut huhuja oikeustieteen maistereista, jotka haikai-levat kauppojen kassoille tai McDonald’sin myyjiksi. Osa jopa peittelee oikkari-taustaansa CV:ssä saadakseen edes jonkinlaisen työn. Akateeminen työttömyys tuntuu iskeneen myös lakimiehiin.

Kaksi maisteriaSanna tuskasteli keväällä työttömyyden kanssa. Hän oli juuri suorittanut toisen maisterinsa (LL.M.-tut-kinnon) ulkomailta. Kevään aikana Sanna aloitti massiivisen työnhaku-urakan. Työnhaun venyessä San-na alkoi turhautua. Hän ei saanut minkäänlaista harjoittelu- tai trainee-paikkaa kovista yrityksistään huolimatta. Kutsuja haastatteluihin saapui, mutta mikään niistä ei johtanut työllistymiseen.

Sannan tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, toisin kuin joillakin muilla tarinoilla. Syksyn koittaessa työpaikan ovet vihdoin ja viimein aukesivat, ja Sanna pääsi huokaisemaan helpotuksesta.

Työtön OTMSusannalla oli valmistuessaan opiskelijan työpaikka. Luonnollisesti valmistuminen pakotti hänet etsi-mään toista työtä opiskelijatyöpaikkansa sijaan. ”Opiskeluajan työpaikalla tuntuu olevan suuri merki-tys. Ilman työkokemusta olisi turha kuvitellakaan saavansa töitä – työkokemuksellakin paikkoja ei yk-sinkertaisesti tunnu olevan juuri lainkaan. Voi olla että oikistutkinto ei vaan enää riitä”, toteaa Susan-na ja pohtii mahdollisuutta jatkaa opintoja kauppakorkeassa. ”Kaikki eivät vain yksinkertaisesti voi olla suurissa asianajotoimistoissa töissä, ja kuitenkin valmistumisen jälkeen se tuntuu olevan ainoa asia, jolla on merkitystä.” Susanna päätyi lopulta muokkaamaan CV:täänkin ja hakemaan esimerkiksi kaupan kas-saksi ja McDonald’sin myyjäksi ilman suurempaa tulosta.

Haastattelun jälkeen Susanna sai kutsun työhaastatteluun. ”Nyt on syytä keskeyttää vähäksi aikaa sei-nille hyppiminen ja hiusten repiminen päästä ja epätoivoon vaipuminen”, hän toteaa työllistymismah-dollisuudestaan. Tosin Susannan mahdollinen seuraava työpaikka sijaitsisi noin 100 kilometrin pääs-sä hänen asunnostaan. Sinänsä Susanna kokee olevansa kaikin puolin tavallinen oikislainen, eikä löydä suurta syytä työttömyydelleen. ”Jos olisin tiennyt alun perin työllistymisen olevan näin vaikeaa, olisin luultavasti hakenut jollekin toiselle alalle. Tällä hetkellä alan valinta kaduttaa; tosi asiassa Suomessa työ-tä taitavat saada varmuudella lähinnä lääkärit.”

Toinen tutkintoJussi aloitti oikeustieteen opinnot viisi vuotta sitten. Tähän mennessä hänellä on ol-lut kaksi määräaikaista toimistoduunia vuokratyöfirman kautta, joista kumpikaan ei varsi-naisesti liittynyt oikikseen. Tällä hetkellä Jussi tekee opintojen ohella asiakaspalvelutyötä. ”Yksi syy, jonka takia valitsin oikiksen, oli juristien hyvä työllisyys. Kuitenkin olen opiskeluaikana huo-mannut, miten vaikea töitä hakiessa on päästä edes haastatteluun. Siitä huolimatta varsinkin ekoina opis-keluvuosina tuntui, että melkein kaikilla muilla on työpaikat hienoissa asianajotoimistoissa. Mietin, että tuleeko musta ikinä mitään, vai olenko aina vain työtön luuseri”, toteaa Jussi. ”Aikaa myöten olen kum-minkin huomannut, että ei läheskään kaikilla ole niitä hienoja oman alan työpaikkoja. Ehkä oikiksessa vallitsee sellainen pärjäämisen kulttuuri, että omia onnistumisia nostetaan esille, mutta ne jotka ei ihan sovi siihen ’täydellisen oikkarin’ stereotypiaan on hiljaa itsestään.”

Jussi toteaa, ettei ole ollut varma, onko oikis juuri se hänen juttunsa. Hän uskoo sen sinänsä vaikeutta-neen työllistymistä; tilannetta muuttaakseen Jussilla on nykyään toinen opiskelupaikka, jonka hän ko-kee tarjoavan hänelle uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. ”Varsinkin aiempina vuosina stressasin

21

Työttömät oikkarit työttömyyttäni hyvinkin paljon. Joskus oikeastaan käytin enemmän aikaa asiasta murehtimiseen kuin varsinai-seen työnhakuun. Nykyään en jaksa enää murehtia asiasta niin paljon. Haluan uskoa, että sitten kunhan ryh-dyn tosissani etsimään töitä, niitä myös löytyy. Tiedän, että tulevassa työnhaussa työhistorian puutteellisuus tulee olemaan miinus, mutta en halua uskoa että peli olisi jo kokonaan menetetty”, hän toteaa toiveikkaana. ”Tällä hetkellä en ole etsimässä oman alan duunia, koska nykyinen työni sopii paljon paremmin elämäntilantee-seeni. Silti minua huolettaa jonkin verran se, ettei nykyinen työkokemukseni näytä kovin hyvältä CV:ssä, kun niin usein painotetaan opiskeluaikaisen työkokemuksen merkitystä”, hän päättää.

Gradun aihe vaihtoonEetu aloitti vaihto-opintojensa jälkeen työpaikan metsästämisen. Hän teki listauksen hakemistaan työpaikoista, joita kertyikin lopulta reilusti yli sata. Hän pääsi muutamaan paikkaan haastatteluun, mutta töitä ei tuntunut löytyvän suuresta urakasta huolimatta. ”Auskultointiinkin hakee todella paljon ihmisiä. Kuulemma esimerkiksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen auskultoimaan haluaisi jopa yli 100 valmistunutta maisteria.” Joka työpaikkaa kohti tuntui olevan satoja hakijoita, joista työnantaja sitten pääsi valitsemaan haluamansa.

Työnhaun takerrellessa Eetu päätyi vaihtamaan gradunsa aihetta. Edellisessä projektissa aloitettu gradu oli Ee-tun mukaan yli puolivälissä, mutta aiheen vaihtaminen tuntui oikealta ratkaisulta työllistymismahdollisuuksi-en parantamiseksi. Projektin vaihtumisen jälkeen onni potkaisi, ja työpaikan ovet avautuivatkin Eetulle. ”Jois-sakin hakemissani työpaikoissa mainittiin hakemuksia tulleen jopa 158. Työpaikoissa, jotka oli suunnattu oi-keus-, valtio- ja kauppatieteiden opiskelijoille hakijoita oli parhaimmillaan 352 kappaletta paikkaa kohden.”

Akateeminen työttömyys ei ole selkeästi pelkästään humanistisen alan ongelma, vaan taloustilanne on iskenyt juristeihinkin. Päätyminen kortistoon viiden tai useamman vuoden rankan opiskelun jälkeen kuulostaa yksin-kertaisesti huonolta yhdistelmältä.

Juttua varten on haastateltu neljää oikeustieteitä opiskelevaa/opiskellutta. Ju-tussa esiintyvien nimet on muutettu.

22

In 2006, Carola was a trainee @Krogerus.Now she’s a Senior Associate.If you want to stand out, your address is krogerus.com

krogerus_pykälä_190x270_v04.indd 2 30.5.2012 15.28

Oikkaripörssi – myytti vai mahdollisuus?

Teksti: Anette Laulajainen

Yksi monista työnhakuun liittyvistä myyteistä on huhu oikkareista, jotka ovat onnistuneet saamaan töitä Paragraaffin sivuille jätettyjen hakuilmoitusten kautta. ”Ei se todellakaan mahdotonta ole, vaikka niin kyllä luulin ennen kuin työpaikan sain”, nauraa Aino (nimi muutettu), nyt viidettä opiskeluvuot-taan aloittava pykälisti, joka sai aikanaan ensimmäisen ”oman alan” työpaikan Oikkaripörssiin ilmoi-tuksen jättäneestä yrityksestä. ”Olin jonkin aikaa etsinyt töitä, ja eräs ilmoitus Oikkaripörssissä herät-ti mielenkiintoni, koska tehtävänkuva ja hakijalta toivotut ominaisuudet tuntuivat aika lailla minulle räätälöidyiltä”, hän jatkaa.

Myöhemmin työnantaja paljasti, että hakemuksia yhtä paikkaa varten oli tullut noin kuusikymmentä vain muutamassa päivässä. Aino oli onnistunut erottautumaan joukosta olemalla juuri sellainen ”hyvä tyyppi”, jollaista toimistoon oli etsittykin. ”En kyllä oikeastaan missään vaiheessa uskonut mahdolli-suuksiini, mutta onneksi kävi näin! En olisi jaksanut enää sitä jatkuvaa avointen hakemusten lähettely-rumbaa”, Aino huokaisee. Hän rohkaisee hakemaan rohkeasti Oikkaripörssinkin paikkoja, jos on töitä vailla: ”Aina sieltä joku sen vonkaleen nappaa.”

Paragraaffi Oy:n toimitusjohtaja Oskari Pasasen mukaan Oikkaripörssissä on noin 200 ilmoitusta vuo-dessa. Sen kautta välitettyjen työpaikkojen määrää on kuitenkin hankala arvioida, sillä ilmoituksis-sa saatetaan hakea useampaa kuin yhtä työntekijää kerralla. Suurin osa tätä kautta ilmoitettavista pai-koista on määräaikaisia, mutta joukkoon mahtuu myös ilmoituksia, joissa haetaan työntekijää toistai-seksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Välitettyjen työpaikkojen määrän Pasanen arvioi olevan vähin-tään 300 vuodessa.

Usein opiskelijoilta jää huomaamatta, että Paragraaffi välittää myös vuokratyövoimaa. ”Paragraaffin vuokratyövoiman määrä vaihtelee paljon. Tänä vuonna Paragraaffilla vuokratyösuhteessa on ollut yli 20 henkilöä. Suurin osa näistä on ollut lyhyitä projekteja”, kertoo Pasanen. Pasasen mukaan vuokratyö-voima on hyödyllisimmillään erilaisten projektien aputyövoimana. Vuokrattujen työntekijöiden tehtä-vät vaihtelevat, ja joukkoon on mahtunut niin yhdistysten jäsenneuvojia, sopimuskäsittelijöitä kuin perinteisiä oikkari-harjoittelijoitakin.

Käytännössä valtaosa vuokratyöpaikoista jaetaan Oikkaripörssin hakuilmoitusten kautta. ”Parhaat mahdollisuudet työllistyä vuokratyöntekijäksi on seuraamalla aktiivisesti oikkaripörssiä”, Pasanen mainitsee. Sieltä Paragraaffi ja sen asiakasyritykset poimivat hakemusten perusteella sopivimmat kan-didaatit kuhunkin tehtävään. Vuokratyöntekijän palkkauksessa pyritään lähtökohtaisesti aina noudat-tamaan Lakimiesliiton palkkasuosituksia, ja tarkka palkka määräytyy Paragraaffin ja asiakasyrityksen sopimusneuvotteluissa.

23

In 2006, Carola was a trainee @Krogerus.Now she’s a Senior Associate.If you want to stand out, your address is krogerus.com

krogerus_pykälä_190x270_v04.indd 2 30.5.2012 15.28

24

Laki luvan saaneista oikeuden-käyntiavustajista,eli lupalakimiesjärjestelmä

Teksti: Mikko Rudanko

Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen lain myö-tä oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Vuoden siir-tymäajan vuoksi muilla kuin asianajajilla ja julkisilla oikeusavustajilla tulee vuoden 2014 alusta lukien olla lupa oikeudenkäyntiasia-miehenä ja -avustajana toimimiseen. Suomen Lakimiesliitto järjesti kesäkuussa seminaa-rin otsikolla ”Lupalakimiesjärjestelmä – ky-symyksiä & vastauksia”. Mukana keskustele-massa lupalakimiesjärjestelmästä olivat Laki-miesliiton Tommi Rainerman kanssa oikeus-neuvos, oikeudenkäyntiavustajatyöryhmän puheenjohtajana toiminut Hannu Rajalahti, oikeudenkäyntiavustajalautakunnan sihteeri Riikka Meroma ja Suomen Asianajajaliiton apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari. Seminaa-rin järjestelyissä mukana olleen Eero Blåfiel-din mukaan idea tapahtuman järjestämisestä tuli kahdelta Lakimiesliiton jäseneltä.

Miten lupajärjestelmään päädyttiin?Rajalahti avaa tilaisuuden käsitellen lupajärjestelmän taus-toja. Vuonna 2008 perustettiin työryhmä, sen työn pohjalta annettiin 17.12.2010 hallituksen esitys 318/2010, lakivalio-kunnan mietintö 18.2.2011 ja 17.6.2011 vahvistettiin laki 715/2011, joka tuli voimaan 1.1.2013 vuoden siirtymäajal-la niiden kohdalla, jotka ovat saavuttaneet riittävän kelpoi-suuden jo aiemmin. Heidänkin tuli kuitenkin hakea lupaa syyskuun loppuun mennessä.

Miksi tällainen laki lopulta tuli? Rajalahden mukaan syyt uuteen lupajärjestelmään olivat muuttuneessa toimintaym-päristössä, joka synnytti tarpeen arvioida järjestelmää uu-delleen. Taustalla oli muun muassa oikeudenkäyntime-nettelyjen uudistaminen ja joulukuussa 1997 toimintansa aloittanut vahva valtakunnansyyttäjävirasto.

Vuonna 2002 tuli voimaan vaatimus, jonka mukaan oikeu-dessa asiamiehenä esiintyvällä henkilöllä tuli olla lakimies-tutkinto. Ennen tätä oikeudessa oli ollut erilaisia asioitsijoi-ta, jotka saattoivat silloin tällöin hoitaa jonkin asian. Täs-tä muutoksesta seuraava askel oli tuomioistuinlaitoksen ke-hittämiskomitea (KM 2003:3), joka käsitteli jo mahdollista luvanvaraisuutta, mutta myös asianajomonopolia, jota yksi komitean jäsenistä kannattikin. Komiteaa seurasi mm. Asi-anajajaliiton tutkimus asianajotoiminnan sääntelystä. Seu-raava askel olikin jo Rajalahden oikeudenkäyntiavustaja-työryhmä.

Rajalahden mukaan oikeudellisten palveluiden tarjoajina oli vuonna 2010: n. 1800 asianajajaa ja 600 asianajotoimis-

25

tojen lakimiestä; n. 220 julkista oikeudenkäynti-avustajaa, joista n. 130 asianajajia; 500–600 laki-asiaintoimistojen lakimiestä; sekä vain arvioita-vissa oleva määrä liikeyritysten ja edunvalvonta-järjestöjen lakimiehiä, perintäpalveluiden tarjo-ajia ja sivutoimisia palveluntarjoajia.

Rajalahden mukaan tärkeimpiä syitä uudistuk-seen olivat erot oikeudenkäyntiavustajien vel-vollisuuksissa ja näiden toiminnan valvonnassa – asianajajilla oli valvontalautakunta, muilla ei mi-tään, eli ei ollut mahdollisuutta tehdä kantelua-kaan heidän toiminnastaan. Toinen syy oli am-matillisissa laatuvaatimuksissa ja kuluttajansuo-jassa – esimerkiksi vain asianajajilta vaadittiin vastuuvakuutus, jonka puuttumisesta heille tuli kurinpitoseuraamus. Kolmantena syynä Rajalahti mainitsee oikeudenkäyntiavustajien toimimisen yhtenä keskeisenä oikeudenhoidon orgaanina – avustajan päätehtävä on oman päämiehen etu ja turvaaminen, mutta toiminnan vaikutus ulottuu tätäkin laajemmalle, joten on tärkeää olla sovit-tuna yhteisiä pelisääntöjä prosessien sujuvuuden varmistamiseksi.

Erilaiset vaihtoehdotRajalahden mukaan asianajajamonopoli olisi ol-lut selväpiirteinen ja tehokas, sillä siinä olisi vain yksi ryhmä, joka toimii oikeudenkäynneissä. Tämä ei olekaan kansainvälisesti harvinainen jär-jestelmä. Harppaus suomalaisesta oikeudenkäyn-ti- ja käräjäperinteestä olisi kuitenkin ollut liian suuri. Saamansa palautteen perusteella työryh-mä törmäsikin realismiin – monopoli ei ollut vie-lä mahdollinen, täytyi ottaa pienempi askel en-sin. Lakimiesliitto vastusti monopolia, Asianajan-liitoltakin se olisi edellyttänyt suuria organisaa-tiomuutoksia.

Toinen vaihtoehto oli tuomioistuinvalvonta. Ää-ritapauksessa tuomioistuinten onkin jo nyt ollut mahdollista antaa asiamiehelle esiintymiskieltoa. Tällaisen kiellon antamisessa on kuitenkin yleen-sä kyse yksittäistapauksesta, sillä yhden tuomio-istuimen yhdessä asiassa antaman kiellon perus-teella on vaikea tietää kuka on missäkin esiinty-miskiellossa. Järjestelmä olisikin kaivannut sel-keää tiedonkulun parantamista. Vaarana valvon-nassa olisi ollut valvontakäytännön hajautumi-nen ja epäyhtenäisyys, hyvinä puolina sen sijaan valvonnan yksinkertaisuus, keveys ja ennaltaeh-käisevyys. Rajalahden mukaan valvonta olisi kui-tenkin voinut johtaa ristiriitoihin asiaa käsittele-vän tuomioistuimen puolueettomuuden kannal-ta.

Kolmas vaihtoehto oli luvan- tai ilmoituksenva-raisuus. Tässä kyse oli tiettyjen kelpoisuuseh-

tojen täyttämisen kontrolloinnista. Koska tällai-nen kontrollointi saattaa kasvaa kustannuksil-taan huomattavaksi, oleellista olikin järjestelmän keveys ja yksinkertaisuus. Kelpoisuuden valvo-jaksi esillä olivat valvontalautakunta ja erillinen oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Rajalahden mukaan työryhmä päätyi siihen, että napanuo-ra Asianajajaliittoon tuli katkaista ja kelpoisuut-ta valvovan lautakunnan tuli toimia selkeästi eril-lään asianajotoiminnasta.

Rajalahden mukaan työryhmä piti tärkeänä, että kaikkia oikeudessa esiintyviä asiamiehiä sitoo paitsi laki, myös samanlaiset eettiset normit ja periaatteet. Muidenkin asiamiesten kuin asian-ajajien kohdalla tuli olla mahdollisuus kanteluun. Aiemmin moni maallikko ei ollutkaan tietoinen eroista vaan kanteluita yritettiin tehdä muiden-kin asiamiesten kohdalla.

Laajuudeltaan lupajärjestelmän tuli työryhmän mukaan olla yleinen. Tärkeimmät poikkeukset tästä olivat asianosaiseen työ- tai virkasuhtees-sa oleva lakimies, työmarkkinajärjestön lakimies palvelusuhteeseen liittyvässä asiassa ja viran-omaisen palveluksessa oleva lakimies. Rajalah-den mukaan kelpoisuusehdoista poikkeamisesta yksittäisessä asiassa ei laadittu erillistä säännös-tä vaan haluttiin ensin katsoa, miten järjestelmä käytännössä toimisi.

Kelpoisuusehtojen osalta työryhmässä käytiin keskustelua. Rajalahden mukaan kyse oli nyt lä-hinnä minimitiukennuksesta kelpoisuusehtoihin. Tuomarijärjestöjen mukaan luvan saaneelta oi-keudenkäyntiavustajalta olisi tullut valvoa ole-van samanlaista kokemusta kuin pyrittäessä asi-anajajaksi. Korkeimman oikeuden mukaan ehtoi-hin olisi tullut tehdä heti suurempi tiukennus. Rajalahti pitää vain vähäistä tiukennusta hyvä-nä, sillä alalla ei ole enää pieniä asioita, joilla voi-si harjoitella alalle pääsyä, mutta alalle pääsyn pi-täisi kuitenkin olla melko helppoa. Rajalahti ei itse näe nyt tehtyä uudistusta lupajärjestelmän päätepisteenä vaan jossain vaiheessa mennään entistä tiukempaan suuntaan, mahdollisesti yh-teiseen eurooppalaiseen järjestelmään.

Lupajärjestelmä käytännössäRiippumattoman oikeudenkäyntiavustajalauta-kunnan tehtävänä on myöntää luvat oikeuden-käyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä päättää luvan peruuttamisesta ja seuraamus-maksun määräämisestä. Lautakunnan suurin me-noerä on valvontapuoli. Luvan saanutta oikeu-denkäyntiavustajaa koskevan valvonta-asian kä-sittelee ja ratkaisee tietyin poikkeuksin kuiten-kin Asianajajaliiton valvontalautakunta. Mero-

26

man mukaan oikeudenkäyntiavustajalautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja lautakunnalla on koko-uksia kerran kuussa, eli lupaa ei yleensä saa ihan heti.

Luvan edellytyksenä on ensinnäkin Suomessa suo-ritettu oikeustieteen ylemmän asteen korkeakou-lututkinto, eli OTK/OTM-tutkinto. Toiseksi vaa-ditaan riittävää perehtyneisyyttä, eli vuoden työ-kokemusta, josta tulee olla yksilöidyt todistukset. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyytensä voi osoittaa suorittamalla asianajajatutkinnon tai tuomioistuin-harjoittelun tai toimimalla vuoden ajan syyttäjän tehtävissä.

Edellytyksenä luvan saamiselle on myös hakijan re-hellisyys, eli häntä ei saa olla viiden viimeisen vuo-den aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana tuomittu sakko-rangaistukseen rikoksista, jotka osoittavat hakijan olevan sopimaton tehtävään. Hakija ei saa myös-kään olla ilmeisen sopimaton tehtävään, esimer-kiksi vakavasti päihde- tai mielenterveysongelmai-nen taikka konkurssissa. Meroma toteaa kuitenkin, ettei lautakunta tiedä, jos hakijalla on esimerkiksi päihdeongelma vaan tämä tieto tulee yleensä tuo-mioistuimen kautta.

Mikä otetaan huomioon?Meroman mukaan riittävään perehtyneisyyteen edellytettävän vuoden työkokemuksen tulee olla valmistumisen jälkeistä työkokemusta. Sen ei tar-vitse kuitenkaan olla yksi yhtenäinen työkoke-mus vaan yhteenlaskettu vuoden mittainen työko-kemus. Lakimiesliiton esityksestä huolimatta opis-keluaikaista työkokemusta ei siis kuitenkaan oteta huomioon, vaikka henkilö olisikin päässyt jo sil-loin tekemään lakimiehen tehtäviä vaativuudeltaan vastaavia töitä. Mikä kaikki valmistumisen jälkei-nen sitten otetaan huomioon? Meroman mukaan lautakunta päättää aina kussakin tapauksessa tä-män erikseen, sillä tähän ei ole yleispätevää vasta-usta. Kyse on kokonaisharkinnasta. Hakemukseen selvityksineen kannattaakin kunnolla panostaa ja tarkasti avata tehtävänkuviaan. Yksityisyrittäjäkin voi osoittaa riittävän perehtyneisyytensä kirjoitta-malla itse tarpeellisen selvityksen toiminnastaan ja allekirjoittamalla sen. Meroman mukaan lautakun-nassa luotetaan tällaiseen tiedon oikeaksi vakuut-tamiseen.

Yksi suuri kysymys uudistuksen yhteydessä on ol-lut, miten nyt valmistuva henkilö voi saada vuo-den työkokemuksen, jos häntä ei päästetä proses-saamaan? Miten käy valmistuneiden juristien palk-kaamisen esim. pieniin ja keskisuuriin liikejuridii-kan toimistoihin? Nihkeilläänkö pienissä proses-saavissa toimistoissa palkkaamista, jos lupaa ei vie-lä ole? Meroman mukaan kaikille täytyy olla yh-täläiset kriteerit, eivätkä ne voi olla riippuvaisia työnantajan koosta. Rainerman mukaan Lakimies-liiton kanta oli, että maisterin tutkinnon olisi tul-lut riittää osoittamaan riittävää kelpoisuutta. Laki-miesliitto ei nyt kuitenkaan ollut mukana työryh-mässä. Rajalahti myöntää, että oikeudenkäyntiko-kemuksen saaminen on entistä vaikeampaa. Hänen näkemyksensä on, että Asianajajaliitto sai nyt ää-nensä kuuluviin. Asianajajaliiton Kivikarin mu-kaan liitto ei valitse asianajotoimistojen palkkaa-mista. Hyvänä asiana hän kuitenkin pitää sitä, että asianajajatutkinnon voi suorittaa jo opintojen aika-na. Rainerman mukaan ainakaan yliopistolla ei ole kuitenkaan resursseja järjestää asianajajatutkintoa opiskelujen osana.

Kuinka lupaa haetaan? Lupaa haetaan kirjallisesti oikeudenkäyntiavusta-jalautakunnalta. Tämä tapahtuu postitse oikeaksi todistetuin papereiden. Meroma teroittaakin, että ei hakemusta ei voi vain nopeasti skannailla. Kaik-ki eivät aina jaksa kuitenkaan lukea loppuun asti ohjeita. Hakemuksessa on oltava sen ratkaisemisek-si tarpeellinen selvitys. Hakemus on myös allekir-joitettava.

Lupahakemuksen käsittelystä peritään kertaluon-teinen 350 euron hakemusmaksu. Lisäksi vuosit-tain peritään luvan haltijalta valvontamaksu, jonka suuruus on 350 euroa. Mikäli luvan saa tämän vuo-den puolella, maksaa luvan saaja siis tänä vuonna 700 euroa ja 1.1.2014 uudet 350 euroa. Lupa myön-netään, jos edellytykset täyttyvät. Luvan myöntä-minen ei ole siis tarveharkintaista. Lupa myönne-tään toistaiseksi.

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta ylläpitää oi-keudenkäyntiavustajaluetteloa luvan saaneista henkilöistä. Lista on samankaltainen kuin lääkä-reiden ja muiden terveydenhoidon ammattihenki-löiden Valviran lista, eli siinä tulee tietää henkilön etu- ja sukunimi. Tietoja ei tällä hetkellä saakaan esimerkiksi paikkakuntakohtaisesti eikä myöskään

27

listaa kaikista luvan saaneista henkilöistä. Mero-man mukaan tietosuojavaltuutetun lausunto edel-lytti tätä.

Seminaariin mennessä lupia oli hyväksytty 122 kappaletta ja seuraavalla viikolla käsiteltävänä oli 40. Yhtään hylkypäätöstä ei oltu annettu. Al-kuperäinen arvio lupien määrästä oli 1000, joten matkaa siihen vielä oli. Meroman mukaan nimi ei kuitenkaan automaattisesti putkahda rekisteriin vaan sitä tulee hakea. Olikohan syyskuun siirty-mäajan päättyminen lopulta monen fatalji?

Kiertotienä asianajajatutkintoSuomen Asianajajaliiton tehtävänä on mm. sään-nellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajatut-kinto on asianajajaliiton jäsenedellytys. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukaan se on myös yksi mahdollisuus saada oi-keudenkäyntiavustajalupa. Tutkinnon myöntää Asianajajaliiton tutkintolautakunta. Lautakun-nan päätöksiin ei ole valitusoikeutta. 1.3.2011 jäl-keen suoritetut tutkinnot eivät vanhene, tätä ai-emmin suoritetut vanhenevat kolmessa vuodessa.

Kivikarin mukaan oikeusnotaarin (tai OTK/OTM) tutkinnon tulee olla suoritettu, jotta henkilö voi suorittaa asianajajatutkintoa. Tutkinto voidaan suorittaa muutoin vapaavalintaisessa järjestykses-sä, mutta sen eettiseen osaan voi osallistua vasta, kun on osallistunut kirjalliseen kokeeseen. Tämä ei siis kuitenkaan edellytä, että kirjallisen kokeen tulokset ovat tulleet tai että henkilö on päässyt kirjallisen kokeen läpi.

Kirjallinen koe on Kivikarin mukaan verrattavis-sa oikeustieteellisen tutkinnon tenttiin. Luettavaa siihen on satoja sivuja, mm. tapaohjeiden kom-mentaariteos, 40 sivua hallintoprosessioikeutta, asianajajaoikeudellista kirjallisuutta, lainsäädän-

töä ja asianajotoimintaa koskevia ohjeita. Itse kir-jallisessa kokeessa on kuusi tehtävää, jotka ovat esseitä, monivalintatehtäviä ja oikeustapauksia. Neljä tehtävistä on asianajajaoikeudellisia, yksi hallinto-oikeudellinen ja yksi rikosprosessioike-udellinen. Tehtävä arvostellaan asteikolla 1–10 ja tenttijän on saatava vähintään puolet kokonais-pistemäärästä 60.

Tutkinnon oikeudenkäyntiosa paikkaa Kivikarin mukaan Suomea kansainvälisessä vertailussa pit-kään vaivanneen harjoituksen puutteen. Ajalli-sesti tämä osio vie eniten aikaa, sillä se vaatii etä-opiskelua 12 viikon ajan ja mm. haastehakemuk-sen, vastauksen ja yhteenvedon laatimisen. Tä-män jälkeen on käytävä kaksi kurssipäivää lu-entoja ja harjoituksia, jotka koostuvat suullises-ta valmistelusta, pääkäsittelystä, todistajien kuu-lemisesta ja loppuyhteenvedosta.

Kivikarin mukaan kursseilla prosessoinnin novii-si ja prosessikeisari eivät joudu samaan ryhmään, mutta lopulta osallistujat ovat erittäin taitavia. Tutkinnon eettinen osa on sekin kaksipäiväinen kurssi. Päivät sisältävät liiton toiminnan esittelyä, tapaohjeita käytännössä (esim. salassapitovelvolli-suus, valvontaratkaisuja), markkinointia ja julki-suuden käsittelyä.

Tutkinnon kirjallinen osa maksaa 150 euroa, eet-tinen osa 675 euroa ja oikeudenkäyntiosa 675 eu-roa, eli yhteensä hintaa tälle lystille tulee 1500 eu-roa. Mikäli asianajajatutkinto on hankittu tarkoi-tuksessa saada oikeudenkäyntiavustajalta vaadit-tava lupa, tulee tähän lisätä vielä siitä maksettavat 700 euroa. Sitten pääsee oikeuteen.

28

Palkattomatharjoittelut

Teksti: Annika Juvonen

Mediassa keskustellaan koko ajan enemmän palkat-tomista harjoitteluista. Suu-rin osa lehtien otsikoista pi-tää palkattomia harjoittelu-ja pelkästään negatiivisena asiana. Varsinkin ammatti-korkeakouluissa tutkintoi-hin kuuluu ajoittain useam-pikin yli kuukauden mit-tainen palkaton harjoittelu. Osasta palkattomista har-joitteluista kertyy samalla opintopisteitä, mutta ajoit-tain alaa opiskeleva joutuu rahoittamaan harjoittelun-sa samaan aikaan tehtävällä palkallisella työllä.

Helsingissä oikeustieteilijöille tarjotaan kuukauden mittaista palkatonta har-joittelua syyttäjänvirastossa; tästä ker-tyy kuitenkin 7 opintopistettä. Toi-saalta ajoittain esimerkiksi Paragraaf-fin oikkaripörssinkin kautta tarjotaan työpaikkoja, jossa palkka voi olla 500 euroa kuukaudessa viiden kuukauden ajan tehtävästä työstä.

Inter Vivos haastatteli nyt amk-opiske-lijaa, jonka alalla palkattomat harjoitte-lut ovat enemmänkin sääntö kuin poik-keus, suomalaista ulkomailla palkatto-man harjoittelun suorittanutta oikka-ria sekä selvitteli muutenkin ulkomai-

den tilannetta palkattomien harjoitte-luiden suhteen.

Ulkomailla gradutyöharjoit-telussa palkattaRuotsissa gradutyöharjoittelun (työ-harjoittelun, johon sisältyi gradun kir-joittaminen harjoittelupaikan toivo-masta aiheesta) palkatta suorittanut oi-keustieteen opiskelija Olli päätyi har-joitteluun uusien kokemusten tähden.

”Toki harjoittelun palkattomuus mie-titytti. Punninnan tuloksena päätin, että ulkomailla tehdyssä oman alan har-joittelussa saan niin paljon kokemusta, että minun kannattaa valita harjoittelu – vaikka palkatonkin,” hän toteaa. Olli kertoo palkattomien gradun kirjoitta-miseen yhteydessä olevien harjoittelu-jen olevan Ruotsissa yleinen käytäntö.

”Suomessa palkattomaan harjoitteluun lähtemiskynnys olisi kyllä korkeam-pi – ehkä siksi että en ole tottunut sel-laiseen käytäntöön. Paikassa, jossa har-joitteluni suoritin, oli minun lisäkse-ni kolme muuta palkatonta harjoitteli-jaa, ja he olivat kaikki paikallisia opis-kelijoita. Heidän kanssaan tuli useaan otteeseen keskusteltua palkattomuu-den mielekkyydestä opiskelijan näkö-kulmasta.” Olli haluaa kuitenkin muis-tuttaa ulkomaille lähteviä opiskelijoita mahdollisuudesta saada erilaisia apura-hoja ulkomailla suoritettavia harjoitte-luja varten.

Ollin mielestä opiskelijoiden ei tarvit-sisi olla valmiita tekemään nykyistä enempää ilmaisia harjoitteluja; hän nä-

29

kee ne hieman ongelmallisina sekä toimeentulon että työmotivaation kannalta. Harjoittelija, oli hän sitten palkaton tai palkallinen, tuo kuitenkin työpanoksen-sa työharjoittelupaikkaan. ”Harjoittelupaikassani läh-dettiin siitä, että harjoittelijat ovat lähes valmistuneita juristeja, ja siksi saavat tehdä aikalailla samoja juttuja kuin palkkalistalla olevat juristit”, Olli toteaa lopuksi.

Palkattomat harjoittelut osana tutkintoaFysioterapeutiksi opiskeleva Emma kertoo tutkintoon-sa kuuluvan olennaisena osana palkattomia harjoittelu-ja. Hän kertoo muutenkin sosiaali- ja terveysalan tut-kintoihin kuuluvan yleisesti palkattomia harjoitteluja. ”Kaikki harjoittelut, joita tutkinnon aikana suoritetaan ovat palkattomia. Toki jos jollakin käy hyvä tuuri/on suhteita niin kaipa sitä palkkaakin voisi saada, ei sitä kukaan tietääkseni kieltänyt ole. Eli en siis voi sanoa, että kaikilla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla kaikki harjoittelut olisivat palkattomia.”

Emma käy viikoittaisen 40 tunnin harjoittelun lisäksi palkallisissa töissä toimeentulonsa takia. ”Harjoittelu-han on sinänsä yhtä rankka oli se palkallinen tai ei, si-sältö kuitenkin on sama. Palkattomasta harjoittelusta tosin tekee rankaksi se, että moni tekee sen ohella töitä; 40h/vko harjoittelussa ja sen päälle vielä omat työt on melko rankka yhtälö. Toisaalta ne (itseni mukaan luki-en), jotka töitä harjoittelun aikana tekevät, tekevät nii-tä yleensä ympäri vuoden opiskelun ohella. Tämän ta-kia jatkuvaan kiireeseen ja mitättömään vapaan aikaan on ehtinyt jo jollakin tasolla tottua”, hän toteaa.

Emma kertoo harjoittelussa oppimisen ajoittavan kär-sivän, koska aikaa ei vapaa-ajan puutteen vuoksi aina ole tarpeeksi asioihin paneutumista varten. Emma to-sin toteaa, ettei harjoittelun yhdistäminen normaaliin työhön ajoittain onnistu työaikojen mennessä päällek-käin ja välimatkojen muodostaessa ongelmia työnteon ja harjoittelun välillä. Hänen mielestään optimaalista voisi olla työskennellä vähemmän harjoittelun aikana ja enemmän hiljaisempana aikana, mutta toisaalta mo-nilla työpaikoilla tunneista on mahdotonta joustaa.

Emma toteaa kuitenkin ymmärtävänsä harjoittelun pal-kattomuuden. ”Ohjaaja on kuitenkin opiskelijasta vas-tuussa, ja sosiaali- ja terveysalalla virheet voivat saa-da isotkin seuraukset potilastilanteissa. Me opiskelijat siis täysin työllistämme ohjaajaa harjoittelun ajan. Lä-hes valmistuneiden opiskelijoiden tieto- ja taitotaso on jo kuitenkin sen verran korkeammalla, että kyllä har-joittelijasta tosiasiassa hyötyäkin on. Näiden harjoitte-lujen palkallisuus olisi ehkä siis perusteltua.”

Emma kuitenkin arvostaa harjoittelussa saamaansa ko-kemusta. ”Harjoittelussa nähtyä, koettua ja opittua ei voi millään tasolla verrata normaaliin koulun käyntiin, koska ei siellä saa aikaiseksi oikeita potilastilanteita (ja jos saa, niin ne ovat harvassa). Sen takia en pidä itseä-ni orjatyöläisenä harjoittelussa vaan pikemminkin ar-vostan sitä, että saan oppia ammattilaisen ohjauksessa.”

?

30

Esimerkkejä Euroopasta palkattomista harjoitte-

luistaTeksti: Kristina Kotro

Samson, oikeustieteen opiskelija, RanskaRanskassa suurin osa harjoitteluista on kokonaan palkattomia, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Opiskelijat ovat tottuneet siihen, että ensimäistä palkal-lista oman alan työtä edeltää muutama palkaton harjoittelujakso. Myös ilmaisis-ta harjoittelupaikoista käydään kovaa kilpailua. Usein ilmaiseen harjoitteluunkin vaaditaan hakijalta aiempaa työkokemusta, hyviä arvosanoja ja kielitaitoa. Rans-kan työmarkkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa juristeista ja monet yritykset käyttävät sitä häikäilemättä hyväkseen. Olen jopa kuullut toimistoista, joissa sih-teeri irtisanottiin, koska oli halvempaa teettää paperityöt palkattomilla harjoitte-lijoilla.

Martha, Puola, oikeustieteen opiskelija, palkattomassa harjoittelussa asianajotoimistossaPalkattomat harjoittelut ovat Puolassa tavallisia. Yleisimpiä ovat muutaman viikon mittaiset ilmaiset harjoittelut, mutta tarjolla on myös jopa vuoden mittaisia palkat-tomia työsuhteita. Osa paikoista kuitenkin korvaa harjoittelijalle esimerkiksi työ-matkoista syntyneet kustannukset ja lounaan. Joskus harjoittelijalle maksetaan lisäksi pientä kuukausikorvausta, esimerkiksi 200 euroa. Itse olen tällä hetkellä palkattomassa harjoittelussa kilpailuoikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistos-sa. Olen paikasta todella onnellinen, sillä hakijoita oli paljon. Ajattelen sitä sijoi-tuksena tulevaisuuteen.

Anna, markkinoinnin opiskelija kauppakorkeassa, Suomi, palkattiin mainostoimistoon vakituisesti palkattoman har-joittelun päätteeksiMinut palkattiin harjoittelupaikkaani palkattoman harjoittelun päätteeksi. Har-joittelujakso oli vähän kuin koeaika, mahdollisuus todistaa kykyni työntekijänä. Palkaton työpanos oli varmasti myös osoitus motivaatiostani. Suomalaisissa mai-nostoimistoissa yllättävän suuri osa harjoitteluista on kokonaan palkattomia. Kil-pailu alan paikoista on kovaa, koska markkinointi on suosittu opiskelusuunta-us. Sitä voi myös opiskella monessa paikassa, ja vastavalmistuneita markkinoin-nin ammattilaisia on paljon. Esimerkiksi ammattikorkeassa harjoittelu on pakolli-nen osa opintoja ja moni suorittaa harjoittelun mainostoimistossa. Se on varmasti lisännyt palkattomia harjoitteluita mainosalalla.

31

STEP-harjoittelijana PakistanissaTeksti: Laura TimonenKuvat: Mira Savilaakso

Kiinnostaako kansainvälisyys ja erilaiset työharjoittelumahdollisuudet ulkomailla? ELSAn kahdesti vuodessa ilmestyvä STEP Newsletter tarjo-aa monipuolisia työharjoittelumahdollisuuksia maailmalla. Mukana on myös hieman perinteisistä oikkareiden työpaikoista poikkeavia ja ek-soottisempia vaihtoehtoja.

Mira Savilaakso Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta päätti viime keväänä hakea ELSAn STEP-työharjoitteluohjelman kautta silloin en-simmäistä kertaa ohjelmassa mukana ollutta harjoittelupaikkaa Pakista-nin Lahoresta, Center for Law and Policysta. Hän tuli valituksi ja vietti kesällä kolme kuukautta työskennellen taatusti erilaisessa kesäharjoitte-lupaikassa täysin vieraassa kulttuurissa.

32

Mikä sai sinut kiinnostumaan STEP-työharjoittelusta Pakistanissa? Erikoistun kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoike-uksiin ja olen erityisen kiinnostunut ihmisoikeuksis-ta Aasiassa. Olinkin varma, että haluan suorittaa jos-sain vaiheessa työharjoittelun jossain Aasian maassa. Kun näin ilmoituksen Pakistanin harjoittelupaikas-ta joulukuun STEP Newsletterissä, päätin pienen Pa-kistanin turvallisuustilanteen googlailun jälkeen ha-kea kyseistä paikkaa. Pyysin ELSA Turun STEP-vas-taavaa toimittamaan minulle hakemuslomakkeen, jon-ka täytettyäni lähetin sen hänelle takaisin. Noin kuu-kauden päästä kuulin, että olin tullut valituksi kysei-seen harjoittelupaikkaan erään tšekkiläisen tytön li-säksi. Koska harjoitteluni kesto oli kolme kuukautta, sain myös Turun yliopistolta yleistä matka-apurahaa harjoitteluun. Harjoittelusta ei saanut palkkaa, mutta siihen kuului majoitus, ateriat sekä kuljetukset Laho-ressa, joten selvisin melko pienellä budjetilla kesästä.

Kerro työpaikastasi, mitä odotuksia si-nulla oli ja täyttyivätkö ne? Harjoittelupaikkailmoituksen mukaan työtehtäviini kuuluisi tutkimusavustajan tehtävät keskittyen Pakis-tanin ihmisoikeustilanteeseen. Sen enempää en tien-nyt tehtävistäni ennen saapumista Lahoreen. Paikan päällä tutkimusaiheekseni täsmentyi ei-muslimien oi-keudet islamilaisessa oikeudessa sekä Pakistanissa. Li-säksi tutustuin islamilaiseen oikeuteen yleisesti. Kiin-nostuin islamilaisesta oikeudesta matkan aikana niin paljon, että suunnittelen tällä hetkellä jopa kirjoitta-vani graduni aiheesta.

Ilmenikö yllätyksiä?Se oli aika yllättävää, että käytimme niin useita työ-päiviä tapaamisiin eri työtehtävissä toimivien laki-miesten kanssa. Olen juonut teetä mm. muutaman po-liisipäällikön, asianajajan, tuomarin ja jopa Pakista-nin tulevan oikeusministerin kanssa. Tämä oli tieten-kin vain positiivinen muutos aikatauluihin, sillä tus-kin minulla ikinä tulee samanlaista tilaisuutta vastaan. Saimmekin välillä kunnon VIP-kohtelua, koska Pakis-tanissa ei ole paljon länsimaalaisia ja kaikki olivat niin kiinnostuneita meistä harjoittelijoista.

Jännittikö lähteminen vieraaseen kult-tuuriin? Oliko sinulla ennakkoon min-kälainen tuntemus Etelä-Aasiasta ja sen oikeuskulttuurista? Jännitti todella paljon. Olen matkustanut aikaisemmin Kaakkois-Aasiassa ja Japanissa, mutta en ollut kos-kaan ennen ollut Etelä-Aasiassa. Varsinkin Pakistan luokitellaan hyvin vaaralliseksi maaksi länsimaalaisil-le, vaikka Lahoren alueella onkin paljon turvallisem-

paa kuin muissa osissa Pakistania. Aikaisemman Aasia kokemuksen perusteella osasin varautua hulluun lii-kenteeseen, siihen että kaikki asiat hoituu hyvin hi-taasti sekä tuliseen ruokaan. Silti minua odotti pai-kan päällä iso kulttuurishokki. Eniten shokkia aiheut-ti se, että olin koko maan ainut blondi. Eli kaikki La-horen kymmenen miljoonaa ihmistä tykkäsivät tuijot-taa minua, jos sattuivat vilauksen minusta näkemään. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja loppuajasta paikalliset luulivat minua jopa yhdeksi heistä, kun olin alkanut peittää vaaleaa tukkaani isoilla huiveilla sekä käytin muutenkin paikallisia vaatteita ja käyttäydyin paikal-listen tavoin.Pakistanin oikeuskulttuurista minulla ei ollut mitään tietoa ennen harjoitteluun lähtöä. Se ei kyllä ollut edes harjoitteluun pääsyn edellytys. Paikan päällä kyllä opin jonkin verran myös Pakistanin oikeusjärjestel-mästä sekä myös sen nurjasta puolesta kuten korrup-tiosta ja tuomareihin kohdistuvasta väkivallan uhasta.

Sujuivatko käytännön matka- ja asu-misjärjestelyt ongelmitta? Matkat sujuivat erityisen hyvin, sillä lennot Pakista-niin on helppo varata netin kautta. Jostain syystä mi-nut oli paluumatkalla siirretty business-luokkaan ja minulla oli jopa oma sohva/sänky lentokoneessa. La-horessa me harjoittelijat asuimme koko ajan länsimaa-laistyylisessä hotellissa, sillä niissä on niin hyvät tur-vajärjestelyt. Hotelli oli tosi hieno, mutta tulevaisuu-dessa harjoittelijat ilmeisesti saavat oman asunnon, mikä on mielestäni hyvä asia, sillä sinne todennäköi-sesti on helpompi kotiutua kuin hotelliin.

Minkälaista työ oli ja miten kulutit va-paa-aikasi? Työ oli aika rentoa, mikä oli ihanaa rankan opiskelu- ja työskentelyvuoden jälkeen. Varsinkin Ramadanin eli muslimien paastokuukauden aikana työpäivät oli-vat vain kuusituntisia. Vapaa-aikaani kulutin yleensä kirjoja lukien ja välillä kävimme myös muiden harjoit-telijoiden sekä paikallisten työkavereidemme kanssa shoppailemassa ja ulkona syömässä. Emme oikeastaan kulkeneet yksiksemme, sillä Lahoressa joka paikkaan pitää mennä autolla ja sellaista meillä ei ollut. Olin kui-tenkin tyytyväinen, että minulle jäi niin paljon aikaa vain rentoutua hotellilla.

Ehditkö tutustua maahan ja sen kult-tuuriin?Kävimme Lahoren ulkopuolella retkillä muutaman kerran. Työnantaja vei meidät esimerkiksi katsomaan show’ta Intian ja Pakistanin rajalle, jossa kummankin maan sotilaat laskevat auringonlaskun aikaan maiden-sa liput lipputangosta. Kyseinen show keräsi rajalle joka ilta satoja ihmisiä kannustamaan sotilaita ja tun-nelma olikin kuin Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelusta.

33

Työnantajamme käytti meitä myös katsomassa paikalli-sia nähtävyyksiä sekä pääsimme myös tutustumaan hä-nen sekä työkavereidemme perheisiin. Heidän avullaan pääsimme siis näkemään myös paikallista perhe-elämää, jota ihan joku perusturisti ei näe.

Mitä haluaisit sanoa oikkareille, jotka tätä lukiessaan miettivät: ”Jos vaan us-kaltaisin, niin hakisin…”?En aio vähätellä Pakistanin turvallisuustilannetta. Jos reissuun lähtee, kannattaa sitä harkita pitkään, onko val-mis ottamaan riskin. Vaikka Lahoressa ei olekaan tapah-tunut länsimaalaisiin kohdistuneita iskuja vuosiin, riski on kuitenkin aina olemassa. Jos kuitenkin on kiinnos-

tunut vierailemaan Pakistanissa, on tämä turvallisem-pi vaihtoehto kuin lähteä sinne yksin. Työnantaja piti meistä harjoittelijoista todella hyvää huolta ja auttoi kai-kissa käytännön asioissa. En koskaan tuntenut oloani uhatuksi. Eli jos olet valmis ottamaan riskin, sekä kunni-oittamaan ja sopeutumaan hyvin erilaiseen kulttuuriin, voit kokea jotain mihin vain hyvin harvalla on mahdol-lisuus. Matkani todisti, että henkilöt, joilla on hyvin eri-laiset taustat sekä kulttuurilliset ja uskonnolliset lähtö-kohdat voivat tulla läheisiksi ystäviksi. Sain matkalta-ni elinikäisiä ystäviä sekä kokemuksia, joita en koskaan unohda. Lisäksi voin kirjoittaa CV:heni jotain sellaista, mitä tuskin kellään muulla suomalaisella oikkarilla on.

Mikä STEP-työharjoittelu?Jos Pakistan kuitenkin tuntuu liian extremeltä tilaisuudelta, STEP-harjoittelupaikkoja on myös mo-nissa Euroopan maissa sekä esimerkiksi Amerikassa.Student Trainee Exchange Programme (STEP) tarjoaa ELSAn jäsenmaksun maksaneille oikeustieteen opiskelijoille mahdollisuuden lähteä oman alan työharjoitteluun ulkomaille. Harjoittelupaikkoja tar-jotaan sekä ELSAn jäsenmaissa, että sen ulkopuolella ympäri vuoden. Harjoittelun kesto vaihtelee 2 viikosta 2 vuoteen. Harjoittelu on yleensä palkallista. STEP-harjoitteluun hakeminen on ilmaista ja li-säksi erittäin helppoa. Paikallisryhmäsi STEP-vastaava tukee sinua koko prosessin ajan ja kohdemaa-si ELSA-ryhmä auttaa sinua käytännön järjestelyissä sekä järjestää vapaa-ajanohjelmaa harjoittelusi aikana.

Lisätietoja STEP-harjoittelusta saat ELSA Helsingin ja ELSA Finlandin kotisivuilta tai ELSA Finlan-din STEP-vastaavalta osoitteesta vpstep@elsa-finland.fi. Mira Savilaaksolta voi kysyä lisätietoja hänen harjoittelustaan osoitteesta humanrights@elsa-finland.fi.

34

IV tutkii ...Ihastuttavat ja vihastuttavat juristit

Teksti: Tiia VuoristoKuvitus: Annika Solehmainen

35

Ahne kieroilija vai yhteiskuntajärjestyksen olennainen osa? Lakimiehistä on kautta historian sanottu sitä sun tätä, eikä kaikki lausuttu ole aina ol-lut mairittelevaa. IV päätti alkavan lukuvuoden kunniaksi kysellä muiden alojen opiskelijoiden mielipiteitä tästä ammattikunnista kauneimmasta. IV pyysi kyselyyn osallistuneita kertomaan omin sanoin mielipiteensä juris-teista. Kyselyyn osallistuikin opiskelijoita useista eri tiedekunnista.

Tulokset yllättivät (ainakin kyselyn tekijöitä), sil-lä suurin osa, noin 55 %, kyselyyn vastanneista il-moitti ajattelevansa juristeista melko positiivises-ti tai vähintään neutraalisti. Vastanneiden mielipi-teet kuitenkin vaihtelivat erittäin paljon, ja juris-tiammattiin perinteisesti yhdistetyt stereotypiat korostuivat monissa vastauksissa selkeästi.

Lakimiehiin liitetyt negatiiviset ennakkoluulot tulivat ilmi monissa vastauksissa. Erityisesti hu-manististen alojen sekä luonnontieteellisten alojen opiskelijat eivät arvostaneet juristeja kovinkaan korkealle. Vastauksissa juristit miellettiin usein ylimielisiksi (varsinkin ns. köyhien alojen ihmisiä kohtaan), omahyväisiksi, pinnallisiksi ja rahanah-neiksi. Monen kyselyyn osallistuneen mielestä ju-ristit myös pyrkivät korostamaan arvovaltaansa ja statustaan pukeutumalla merkkivaatteisiin. ”Ju-rististereotyyppihän on konservatiivinen, turhan-tärkeä burberseilijä”, eräs humanistiopiskelija to-tesi.

Monen vastanneen mielestä juristit ovat myös pik-kutarkkoja ja yksityiskohtaisia. Asioiden ulkoa oppiminen yhdistettiin joidenkin opiskelijoiden vastauksissa juristiammattiin olennaisesti kuulu-vana osana.

Suopeimmin juristeihin suhtautuivat kyselyn mu-kaan kauppatieteen, tekniikan ja käyttäytymistie-teen opiskelijat. Juristit yhdistettiin monessa vas-tauksessa pukeutumisen osalta jakkupukutyyliin: ”Juristeilla on aina ykköset yllä”, eräs vastanneis-

ta sanoi. Juristit yhdistettiin myös amerikkalai-siin lakisarjoihin, menestykseen ja kovaan palk-kaan. ”Juristit on massikeisareita”, eräs kauppa-tieteen opiskelija summasi. Juristit miellettiin li-säksi älykkäiksi ja kunnianhimoisiksi ihmisiksi. Toisaalta kunnianhimoa ei aina pidetty ainoana juristien työmotivaatioon vaikuttavana tekijänä: ”Täytyy olla joko äärimmäisen kunnianhimoinen tai rahanahne, jos tekee sellaista hommaa”, yksi kyselyyn vastanneista tokaisi.

Jurististereotypiat olivat joidenkin mielestä van-hanaikaisia ja kuluneita: ”Ihmisillä on juristeis-ta ihan väärä kuva. On tyhmää yleistää tietyt ste-reotypiat koskemaan koko ammattikuntaa”, eräs kauppatieteen opiskelija kiteytti.

Kyselyyn vastasi parikymmentä opiskelijaa kuudesta eri tiedekun-nasta.

36

Lyhyt oodi yhdistystoiminnalle

Teksti: Mikko RudankoKuvat: Pykälä ry

Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeus-kelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä noin 135 000 yhdistystä. Suomea onkin usein ku-vailtu yhdistysten luvatuksi maaksi.

Yhdistymisvapaus on Suomessa turvattu perustuslaissa. Sen 13.2 § kuuluu seuraavasti: “Jokaisella on yhdistymis-vapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistyk-seen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on tur-vattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäy-tyä muiden etujen valvomiseksi.”

Yhdistystoimintaa sääntelee yhdistyslaki. Lain mukaan yh-distyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä to-teuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien ta-pojen vastainen. Laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoitukse-na on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hank-kiminen siihen osalliselle tai jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Tällaiset yhteisöt jäävät myös nyt ulkopuolelle.

Mitä on yhdistystoiminta?Yhdistystoimintaan liittyy olennaisesti aatteellisuus, va-paaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Yhdistystoiminnassa vähin-tään kolme henkilöä on kiinnostunut yhteisestä päämääräs-tä, joka ei tähtää taloudelliseen voittoon. Kyse on siis yleis-hyödyllisestä toiminnasta. Aatteellisuus voi olla esimerkik-si urheilun, kulttuurin, ympäristön tai perinteiden edistä-mistä tai jonkin ryhmän, kuten lasten tai vanhusten, autta-mista. Usein toimitaankin tietyn yhteisön hyväksi.

Yhdistystoiminta voi olla poliittista tai poliittisesti sitou-tumatonta. Luottamustehtävissä toimivat myös mm. kan-sanedustajat ja kunnanvaltuutetut. Puolueetkin ovat yh-distyksiä, joiden toiminnan tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen keskusorganisaatiot voi-daan tietyin edellytyksin merkitä puoluerekisteriin, jolloin niillä on oikeus käyttää nimessään lyhennystä r.p. (rekiste-röity puolue) erotuksena lyhenteestä ry (rekisteröity yhdis-tys). Useimmat Suomessa toimivista yhdistyksistä ovat kui-tenkin poliittisesti sitoutumattomia, luonteeltaan esimer-kiksi urheiluseuroja.

Yhdistyksellä tulee olla säännöt, joissa on määriteltävä muun muassa yhdistyksen tarkoitus. Esimerkiksi Pykälä ry:n sääntöjen 2 §:n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on:

1) toimia Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekun-nan opiskelijoiden etujärjestönä;2) tarjota jäsenilleen opinto-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja

sekä kehittää jäsenistön harrastusmahdollisuuksia;3) toimia jäsentensä taloudellisten, ammatillisten ja sosiaa-listen etujen puolesta;4) puolustaa jäsentensä oikeusturvaa; sekä5) osallistua oikeus- ja koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen sekä tarjota sen edellyttämiä tietoja jäsenilleen.

Demokraattinen ja laajapohjainen yhdis-tystoimintaOleellisena osana yhdistystoimintaan kuuluu demokratia ja vaalit. Päätösvalta yhdistyksissä kuuluukin jäsenille, jotka käyttävät valtaansa yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä tulee olla hallitus, jonka valitsee yh-distyksen kokous. Hallituksen jäsenten tulee olla luonnolli-sia yli 15-vuotiaita henkilöitä, joita ei ole asetettu konkurs-siin. Hallituksen puheenjohtajalla pitää myös olla asuin-paikka Suomessa eikä hän saa olla vajaavaltainen. Hallituk-sen tulee kollektiivisesti vastata toiminnastaan, hoitaa huo-lellisesti yhdistyksen asioita, huolehtia yhdistyksen kirjan-pidon lainmukaisuudesta ja edustaa yhdistystä suhteessa ulkopuolisiin tahoihin. Hallitus vastaa yleensä myös yhdis-tyksen juoksevista asioista.

Luottamustehtävä on tehtävä, jonka hoitajalta edellytetään hänen nimittäjiensä tai valitsijoidensa luottamusta. Tällai-nen tehtävä on usein edellä mainitun hallituksen jäsenyys, mutta se voi myös olla toimintaa muussa yhdistyksen toi-mielimessä, kuten toimi- tai valiokunnassa. Yleensä luotta-mustehtävien toimikausi on kestoltaan ennalta määrätty, jo-ten transitio ja tiedon siirtyminen eri toimikausien toimijoi-den välillä onkin erityisen tärkeää.

Toimielimen jäsenet voi valita yhdistyksen jäsenistö tai ni-mittää hallitus. Koska aatteellisen yhdistyksen tarkoitus ei ole taloudellinen, sen luottamustehtävistä ei yleensä mak-seta palkkaa tai muuta palkkiota. Kuluja toiminnassa voi-daan korvata, mutta motivaatio usein haastavaan ja eten-kin aikaavievään toimintaan on aina muuta kuin rahallis-ta. Kannustimena toimintaan voi olla esimerkiksi vastuulli-suus, arvostus tai mahdollisuus päästä vaikuttamaan.

Tehtävä ja toiminta yhdistyksessä voi myös olla jotain muu-ta kuin tarkkaan määritelty toimielimen jäsenyys. Se voi olla kestoltaan lyhyttä tai tiettyyn tapahtumaan/projektiin sidottua. Aktiivisuus voi myös olla ajoittaista ja halu osal-listumiseen syntyä aina uudelleen. Tärkeää onkin, että yh-distys tiedottaa hyvin toiminnastaan jäsenilleen, jotta nämä ovat tietoisia osallistumismahdollisuuksistaan. Kynnys osal-listumiseen ei saa olla liian korkealla. Luonteeltaan toimin-ta on yleensä sitä, että yhdistyksen jäsen antaa aikaansa ja osaamistaan yhdistykselle. Tässä motivoi yleensä mahdol-

37

Lyhyt oodi yhdistystoiminnalle

lisuus osallistua ja vaikuttaa. Usein syy löytyy myös halusta toimia yhdessä muiden kanssa. Yleensä yh-distyksessä onkin helppo tavata uusia ihmisiä, jotka jakavat samankaltaisia arvoja ja kiinnostuksen koh-teita kuin sinä. Tämä juontuu jo yhdistyksen luon-teesta kerätä yhteen yhteisestä päämäärästä kiinnos-tuneet. Hyvin toimiva yhdistys pystyy toki tarjoa-maan myös erilaisista asioista kiinnostuneille mah-dollisuuden toteuttaa näitä asioita yhdistyksen si-sällä. Halukkaat voivat esimerkiksi perustaa kerhoja.

Miksi lähdin mukaan yhdistystoimin-taan?”Saapuessani phuksina ilman minkäänlaisia ennak-kokäsityksiä Pykälään, se vei mukanaan kuin itses-tään. En koskaan siis nimenomaisesti tehnyt päätös-tä lähteä mukaan yhdistystoimintaan, mutta sekun-tiakaan ei ole kaduttanut! Ennen kaikkea toiminta Pykälän kaltaisessa yhdistyksessä on minulle mer-kinnyt huikeita ihmisiä, unohtumattomia kokemuk-sia, itsensä kehittämistä sekä hommia, joita mielek-käämpiä ei muualta tule vastaan. Tällaisen jäsenistön kanssa on todella palkitsevaa työskennellä!”

Katariina JärviPykälä ry:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen 2012 ja varapuheenjohtaja 2013Pykälä ry:n opintovaliokunnan jäsen 2012–2013

”Olin töissä tennishallissa ja Jaana Saarijärvi oli myös. Itse tein kauheasti vuoroja ja Jaana melko vä-hän. Kysyin, miksi hän ei tee enemmän. Vastaus oli, että ELSA pitää liian kiireisenä.Olin jo hakenut tiedekuntaan, mutta en päässyt si-sään. Jaanan elämä ja kiireet kuulostivat hienoilta. Halusin tietysti samaa. Kun sitten sain hyväksymis-kirjeen ja ELSAn esite oli siellä, liityin heti ja odotin kuumeisesti tilaisuutta lähteä mukaan toimintaan. Sitten tuli Annukalta viestiä juhlagaalaan liittyen. Il-moittauduin OC:hen ja aloin haaveilemaan hallitus-pestistä. Toki olen aina rakastanut matkustamista ja tiesin ELSAn olevan kansainvälinen järjestö.”

Laura PäivinenELSA Helsinki ry:n hallituksen jäsen 2012 ja puheenjohtaja 2013ELSA Finland ry:n hallituksen jäsen 2012/2013Pykälä ry:n opintovaliokunnan jäsen 2012

“Kun tekee yhdessä töitä ihmisten kanssa niin oppii tuntemaan heidät paljon paremmin kuin silloin, kun tekee vain niin sanotusti miellyttäviä asioita (dokaa, käy leffassa). Oikiksessa tehdään niin vähän ryhmä-töitä yms., joten Pykälä on oikeastaan ainoa paikka, jossa voi tutustua ihmisiin pintaa syvemmältä. Ja on-han se kiva juhliakin.”

Jenna TirkkonenPykälä ry:n yleisvaliokunnan jäsen 2010Pykälä ry:n hallituksen jäsen 2011 ja puheenjohtaja 2012Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry:n opiskelijavaliokunnan jäsen 2012–2013

”Kaikenlaisen oppilaskuntatoiminnan jälkeen oli täysin luonnollista jatkaa samanlaista ’puuhastelua’ myös vähän isommissa piireissä. Varsinkin kun en heti ensi yrittämällä päässyt sisään, niin ehti nähdä parin tutun toimintaa Pykälässä jo ennen omaa si-säänpääsyä. Totta kai halusin nähdä toimintaa myös sisältäpäin enkä vain osallistua tapahtumiin ns. ulko-puolisena. Yhdistys- ja kaikenlaisen kerhotoiminnan ansiosta pääsi niin erilaisiin asioihin mukaan ja sai tutustua niin monenlaisiin ihmisiin. Näistä ihmisis-tä samantapaisine ajatuksineen onkin sittemmin tul-lut parhaita ystäviäni. Nälkä kasvoi syödessä ja kun lisävastuun ottaminen tuntui omalta jutulta, niin on-nistuin sitten pääsemään pariksi vuodeksi Pykälän hallitukseen asti ja myös Lakimiesliiton toimintaan. Yhdistystoiminta on yksi loistava harrastus muiden joukossa, varsinkin tällä alalla, joten eiköhän se tule aina pysymään osana elämääni.”

Jesse ViljanenPykälä ry:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen 2007Pykälä ry:n hallituksen jäsen 2008 ja 2009Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry:n järjestövaliokunnan jäsen 2012

Pykälä ry:n hallitus valitaan yhdistyk-sen sääntömääräisessä syyskokouksessa 11.11.2013.Pykälä ry:n valiokunnat (UAV, YVK, OVK, YSV) valitaan valiokuntavaaleissa 19.11.2013.

38

Helsingin yliopistonpaluu Teldersin kärkisijoille

Teksti ja kuva: Tero Kivinen

Vuoden 2013 joukkue: Eliška Pírková (valmentaja), Paavo Teittinen, Ukri Soirila (valmentaja), Vesa Kyyrönen, Anne Hyartt, Tero Kivinen

39

Monografioita, artikkeleita, oikeustapauksia. Yökäyttöavaimia ja huonoa il-manlaatua Aleksandrian ryhmätyötiloissa. Viime hetken painovirheitä. Väitte-lyä, vaihtuvia tuomaripaneeleita, umpikujia. Yllättävän ahdas vuokra-asunto, kreikkalaista ruokaa, stressin vaihtumista onnistumisen riemuun. Loppumaton määrä herrasmiesmaksiimeja. Kaikesta tästä koostuu Helsingin yliopiston vuo-den 2013 Telders-oikeustapauskilpailujoukkueen matka Porthaniasta Rauhan-palatsiin.

Neljä henkeä ahertaa AleksandriassaVuoden 2013 joukkueen valinta aloitettiin aikaisin syyskuus-sa 2012. Alkuvaiheen miehistövaihdoksen jälkeen joukkueen kokoonpano vakiintui kolmeen tiedekunnan OTM-opiskeli-jaan sekä yhteen MICL-opiskelijaan. Neljä henkeä, jotka us-komattomine valmentajineen veisivät Helsingin yliopiston ja samalla Suomen aina kilpailun finaaliin saakka.

Muistioiden kirjoittamisen alkuvaiheessa ajan paljouden ai-heuttama optimismi saa helposti uskomaan, että muistiot oli-sivat valmiit jo viikosta kahteen ennen tammikuista deadli-nea – turha toivo. Deadlinea edeltäneet kaksi viikkoa tiesivät tuntikaupalla yhteistä laatuaikaa Aleksandrian ryhmätyö-tiloissa. Yökäyttöavaimet tulivat hyötykäyttöön joukkueen painaessa pitkää työpäivää uudelleenjärjestäen argumentte-jaan, tarkastaen uudelleen kaikki oikeustapausviittauksen-sa sekä etsien lähdeluettelosta puuttuneita pikkudetaljeja. Deadlinepäivää edeltänyt sunnuntai oli edennyt jo tuntuvas-ti maanantain puolelle joukkueen kahden viimeisen jäsenen poistuessa Aleksandriasta painovalmiiden muistioiden kans-sa.

Viimeiset palautusta edeltäneet kauhunhetket koettiin, kun uunituoreet muistiot paljastuivat – kilpailun sääntöjen vas-taisesti – painetuiksi sivujen molemmille puolille. Motivoi-tuneen ja nälkäisen joukkueen momentumia ei kuitenkaan hidastanut edes se, että toisessa painoerässä yksi seitsemästä muistiosta oli painettu väärin päin. Oikea-aikainen, sääntö-jenmukainen palautus tiesi viikon lepoa, minkä jälkeen alkoi kilpailun suulliseen vaiheeseen valmentautuminen.

Helmikuun alusta huhtikuisiin suullisiin esiintymisiin saak-ka joukkue harjoitteli pääsääntöisesti kerran viikossa. Kirjal-listen muistioiden monitahoisia ja laajoja argumenttikokonai-suuksia tiivistettiin agenttikohtaisiin n. 18-minuuttisiin pu-heisiin sopiviksi. Joukkue harjoitteli välillä nelistään, välil-lä monilukuisempienkin paneelien edessä. Harjoittelu kulmi-noitui huhtikuun puolivälissä, jolloin joukkuetta opponoivat niin ulkoministeriön virkamiehet ja Roschier Asianajotoimis-to Oy:n asianajajat kuin useat aikaisempien vuosien kilpai-lijat ja tiedekunnan tutkijat. Loppuvaiheen harjoitukset oli-vat todella haastavia, mutta niistä saatu hyöty tultiin havait-semaan Haagissa jo hyvissä ajoin ennen finaalipäivää. Viime hetken sairastapauksestakin selvittiin, ja joukkue suuntasi täysilukuisena Alankomaihin.

Kilpailu huipentuu HaagissaKuusipäiväisestä visiitistä Haagiin muodostui tapahtuma- ja muistorikas miniloma yhteen kansainvälisen oikeuden mer-kittävimmistä kaupungeista. Joukkueen vuokraama asunto paljastui mainoskuviin verrattuna varsin intiimin kokoisek-si, mutta se vain kohotti jo ennestään uskomatonta joukkue-

henkeä ja motivaatiota. Viimeistään ensimmäisen kilpailupäi-vän kohtaamiset muiden joukkueiden kanssa tekivät selväk-si, miten rautaiseen kisakuntoon joukkueen jäsenet oli val-mennettu. Vasta-argumentteihin oli varauduttu jo etukäteen, joukkueen agentit saivat usealtakin tuomaristolta osakseen hyväksyvää nyökkäilyä, eikä vastaaminen edes vaikeimpiin ja oudoimpiin kysymyksiin aiheuttanut ongelmia. Mutta tus-kinpa kukaan uskalsi odottaa vielä suuremman loppuhui-pennuksen olevan edessä – kunnes Helsingin joukkue julis-tettiin kilpailun parhaaksi vastaajaksi Leidenin kaupungin-talolla.

Finaaliin pääseminen tiesi perjantai-illan ”rantajuhlien” leik-kautumista lyhyeen. Parhaan kantajan Leidenin muistiota lu-ettiin ja analysoitiin pitkään ja hartaasti ennen hyvin ansait-tuja yöunia. Itse lauantain finaali oli tasaväkinen kamppailu, jossa molemmat joukkueet antoivat yleisölle parastaan. Mo-lempien argumentit olivat odotetusti substanssiltaan timan-tinkovia, ja vastapuolen pienimpiinkin virhetulkintoihin tar-tuttiin armottomasti. Sinä päivänä epäilemättä parhaan ja koukuttavimman Haagissa nähdyn oikeussalidraaman lopuk-si Helsingin joukkueen oli kuitenkin tyytyminen hopeasi-jaan, kun tuomaripaneelin presidentti Sir Kenneth Keith ju-listi voittajaksi Leidenin yliopiston.

Jos kaikki tähän asti lukemasi on antanut käsityksen, jonka mukaan oikeustapauskilpailuissa on kyse ainoastaan stressis-tä, ylimitoitetusta työmäärästä ja vastoinkäymisistä, ei vaiku-telma voisi olla kauempana todellisuudesta. Teldersiin osallis-tumisessa oli ennen kaikkea kyse oppimisesta, itsensä haas-tamisesta, uskomattomista onnistumisen tunteista sekä mah-dollisuudesta työskennellä äärimmäisen lahjakkaiden ja mo-tivoituneiden kanssakilpailijoiden ja valmentajien kans-sa. Siksi suosittelemmekin lämpimästi osallistumista kaikil-le kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneille opiskelijoille – toista vastaavanlaista oppimiskokemusta et tiedekunnan va-likoimasta löydä!

Telders 2013 pähkinänkuoressaTelders International Law Moot Court Competition järjestet-tiin vuonna 2013 36. kertaa. Kilpailussa opiskelijajoukku-eet edustavat fiktiivisen oikeustapauksen molempia osapuo-lia YK:n kansainvälisen tuomioistuimen edessä. Kilpailu al-kaa kirjallisella vaiheella ja huipentuu Haagissa huhtikuus-sa järjestettävään suulliseen vaiheeseen. Vuoden 2013 kilpai-lun teemoja olivat mm. valtiosopimusten tulkinta, rajojen ja aluehankintojen juridiikka, kansainvälinen ympäristöoikeus sekä tulevien sukupolvien oikeudet. Helsingin yliopiston joukkue pääsi kilpailun finaaliin ja palkittiin sekä parhaana vastaajajoukkueena että parhaasta vastaajan muistiosta.

40

ELSA Finlandinkansallinen oikeustapauskilpailu 2013

Teksti: Laura Päivinen

Pitkä ja kivinen on tiemme oikeustieteen maistereiksi. Saavuttaaksemme unelmamme uhraamme päiviem-me valoisimmat tunnit kirjaston hämärälle. Opiskelemme ja teemme kovasti töitä, loma on meille tunte-maton ajatus. Työelämässä meidän on opeteltava nöyrtymään, mutta kuitenkin kannettava itsemme yl-peydellä. Opimme luopumaan jostakin jotakin saadaksemme. Kiire on meille sanoista läheisin. Aherruk-sen keskellä joku aina muistaa muistuttaa myös itse elämisen tärkeydestä. Elämä ei odota. Lopulta koittaa suuri ilon päivä, valmistumisemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme valmiita juristeja. Koulu-tuksemme antaa meille vain avaimet varsinaisen ammatin oppimiseen. Parhaiten oppii tekemällä. Miksi et aloittaisi ”tekemistä” jo opiskeluaikanasi?

ELSAn tavoite on edistää oikeustieteen opiskelijoiden kansainvälisiä ja ammatillisia valmiuksia sekä vas-tuullista suhtautumista yhteiskuntaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ELSA Finland järjestää vuosittain ainoan suomenkielellä pidettävän oikeustapauskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille oikeustieteellisissä tie-dekunnissa perustutkintoa suorittaville opiskelijoille ja siihen osallistuessaan he pääsevät soveltamaan voimassa olevaa kotimaista oikeutta simuloituun oikeustapaukseen. Oikeustapauskilpailun painopiste on oikeudellisessa argumentaatiossa ja tuomioistuimessa esiintymisessä.

Vuonna 2013 kuudennen kerran järjestetyn kansallisen oikeustapauskilpailun aiheena oli innostava ja trendikäs kilpailuoikeus. Järjestimme aluksi tavanomaiseen tapaan kirjallisen kierroksen, jossa parhaiten menestyneet jatkoivat suulliseen osioon. Lopulta kilpailu huipentui 19.4.2013 markkinaoikeuden tilois-sa järjestettyyn finaaliin. Kilpailutapauksen laati Hannele Huimala (Castrén & Snellman) apunaan kilpai-lun vastuuopettaja Olli Wikberg (OTT, VT), Ilkka Aalto-Setälä (Borenius) ja Jukka Lehtonen (EK), jotka myös yhdessä toimivat kilpailun tuomareina. Tuomarointiin osallistui lisäksi Maria Parker (PwC), joka valitsi kilpailun parhaan puhujan.

Kaikkien kilpailuun osallistuneiden joukkueiden työpanos palkittiin opintopisteillä. Voittajajoukkue ja parhaana puhujana palkittu henkilö saivat lisäksi rahapalkinnot. Jaossa oli myös Editan lakikirjat.

Finaalissa jännitys oli käsin kosketeltavissa. Joukkueilla oli edessään kova paikka, sillä kuukausien aher-rus oli pian saavuttava huippunsa. Kilpailijat antoivat kaikkensa, ja lopulta voittoon ylsi neljästä naisesta koostunut joukkue. Vielä kerran onnea Mari Ryymin, Essi Raitala, Ines Huhta ja Eila Ryyppö! Onnea myös parhaana puhujana palkitulle Olli Rautsille.

Voittajajoukkue kertoi tehneensä töitä tapauksen parissa määrätietoisesti ja periksi antamatta, heidän suullinen ulosantinsa sai järjestäjäjoukkion haukkomaan henkeään. Kilpailulle annettu aika todella näkyi ja kuului. Yhteen hitsautunut joukkue selvisi kunnialla tuomaripaneelin tiukoista kysymyksistä ja har-hautusyrityksistä.

Lukuvuonna 2013/2014 seitsemättä kertaa järjestettävä ELSAn kansallinen oikeustapauskilpailu johdat-taa osallistujansa syvälle finanssioikeuden kiemuroihin. Löytyykö Sinulta rohkeutta ottaa haaste vastaan?

Laura PäivinenVice President Academic Activities 2012/2013ELSA Finland

41

ELSA Finlandinkansallinen oikeustapauskilpailu 2013

Non-performerit pisti paalulle!Teksti: Mari Ryymin, Essi Raitala, Ines Huhta ja Eila RyyppöKuvat: Ulla Riipinen

Tiimi Legally Blondes syntyyKilpailutapaus julkistetaan tammikuun alussa, jolloin myös joukkueiden ilmoittautuminen alkaa. Tiimi ”Le-gally Blondes” saadaan kasaan nopealla aikataululla osan joukkueen jäsenistä ihmetellessä ensimmäisten viikkojen aikana, mihin olikaan tullut lupauduttua.

Kilpailussa tehtävänämme on ensin laatia annetun ta-pahtumankuvauksen perusteella Kilpailuviraston rat-kaisu ja toimialayhdistyksen vastine siihen. Joudum-me siis käsittelemään asiaa kahdesta eri näkökulmas-ta.

Joukkueemme lähtötaso on kutakuinkin luokkaa ”nää kartellit on kyllä ihan mielenkiintoisia” ja en-siksi tapauksessa tuntuu kristallinkirkkaalta ainoas-taan, että se koskee jollain tapaa valtiontukia. Myö-hemmin käy ilmi, että noh, eipä koskekaan. Hatarah-kosta tietämyksestä huolimatta jo ensimmäisissä ko-koontumisissamme on hyvä tunnelma, sillä joukku-eemme jäsenet ovat erittäin motivoituneita ja innos-tuneita. Aluksi jaamme kaikille eri alueita, joihin pe-rehtyä ja käymme tapaamisissa läpi löytämiämme tie-toja, joista osa osoittautuu myöhemmin hyödyllisik-si, osa taas ei.

ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu on ainoa suomeksi järjestettävä oikeustapauskilpailu, joka järjestettiin vuonna 2013 kuudetta kertaa. Kilpailun aiheena oli tällä ker-taa kilpailuoikeus. Vuoden 2013 voittajajoukkue kertoo tässä tiestään kilpailun voittoon.

42

Tietoa, juoruja ja kirjelmiäHelmikuun puolella alamme vihdoin laatia kirjelmiä aloittaen Kilpailuviraston päätöksestä. Oikean kirjoi-tustyylin löytäminen vie aikansa, sillä kirjelmistä ei saa tulla jaarittelevia tai ”liian seminaarityömäisiä”. Viikonloppumme alkavat kulua asianajotoimisto Me-rilammen neuvotteluhuoneissa villasukissa vaeltaen ja suklaata ennätyksellisiä määriä puputtaen. Kilpailun ulkopuolisiin asioihin käytettävää vapaa-aika vähenee vähenemistään. Eräänä lauantaina tosin päätämme pi-tää vapaaillan: klo 19 eteenpäin saa tehdä muita kou-lujuttuja!

Assistentin palkkaaminen käy mielessä koettaessamme järjestää kalenteriin aikaa myös töille, luennoille, kieli-kursseille ja mahdolliselle muulle elämälle. Disclaimeri-na todettakoon, etteivät tapaamisemme aina ole tehok-kuuden multihuipentumia, vaan neljän tytön porukas-sa eksymme toisinaan myös melko kauas varsinaises-ta aiheesta. Tehdessä porukalla pitkää päivää on varsin tarpeellista välillä päivittää kuumimmat juorut tuttu-jen tutuista tai opetella kevään cooleimmat tanssimuu-vit Karri Koiran musiikkivideolta.

Kirjallisten töiden jättöpäivän perjantain 22.3. lähes-tyessä sanonta ”tieto lisää tuskaa” osoittautuu liian-kin todeksi. Oivalluksen lamput sammuvat yhtä nope-asti kuin syttyvätkin. Pistämme kirjelmämme uusiksi vain muutama päivä ennen deadlinea. Lähetettyämme työmme olemme jokseenkin tyytyväisiä Kilpailuviras-ton päätökseen, mutta toimialayhdistyksen vastineen laatijana on ollut selvästi ”joku halpa juristi”.

Kivi voittaa aina?Oikeustapauskilpailun kirjallisista töistä saatujen pis-teiden perusteella neljä parasta joukkuetta pääsee markkinaoikeudessa pidettävään suulliseen osuuteen eli semifinaaliin ja finaaliin. Parin viikon odotuksen jälkeen 10.4. saamme tietää sijoittuneemme toiseksi ja päässeemme jatkoon. Pian riemu kuitenkin vaihtuu pa-niikkiin, kun on päätettävä, kumpaa osapuolta halu-amme semifinaalissa edustaa. Päätöstä pohtiessamme kuulemme muun muassa kuolemattoman lauseen ”Kivi voittaa aina”, mutta tästä huolimatta päädymme valit-semaan toimialayhdistyksen.

Kilpailun viimeinen viikko alkaa. Vapaaillan käsite on jälleen muuttanut muotoaan; nyt se tarkoittaa, että klo 00.00 jälkeen saa mennä kotiin harjoittelemaan omaa suullista puheenvuoroaan. Epätoivo puskee pintaan: miten ihmeessä ehdimme sanoa kaiken olennaisen ajal-lisesti rajoitetuissa puheenvuoroissa? Pientä kisaväsy-mystä, joka täyttää osittain myös hermoromahduksen esiasteen tunnusmerkistön, alkaa olla ilmassa.

Viimein koittaa perjantai 19.4. ja suullinen käsittely markkinaoikeudessa. Aloitamme päivän muiden kil-pailijoiden ja tuomareiden kanssa ELSAn järjestämäl-lä kahvitarjoilulla, josta nautimme väkinäiset hymyt kasvoillamme: pulla tarttuu kurkkuun eikä kenenkään tee mieli kahvia. Jännittää niin, että kädet tärisevät – apua, mitä jos tuomarit kysyvät mahdottomia?

Pieni sisäinen litigaattori vie voittoonSemifinaalissa esiinnymme toimialayhdistyksenä ja vastaamme Kilpailuviraston esittämiin väitteisiin. Kil-pailuvirasto yllättää ja esittää väitteitä, joita emme osaa odottaa. Onneksi edellisenä päivänä olemme varautu-neet mahdollisiin väitteisiin tutustumalla hallintolain-käyttölakiin ja lopulta hallintoprosessin tuntemuksem-me saa jopa kehuja! Semifinaalin jälkitunnelmat ovat kuitenkin hieman ristiriitaiset ja odotamme jännitty-neinä tuomareiden mielipiteitä.

Lounaan jälkeen kuulemme päässeemme finaaliin! Sul-jettuamme valmistautumissalin oven tanssimme 30 se-kuntia villiä riemuntanssia, jonka jälkeen alkaa viimei-nen kiivas puolentoista tunnin valmistautuminen fi-naaliin. Taas jännittää, mutta olemme myös tyytyväisiä pelkästä finaalipaikasta.

Itse suullinen finaali on todella tiukka. Esiinnymme nyt Kilpailuvirastona. Vastapuoli höykyttää meitä ar-moa tuntematta ja tuomaristolta satelee huomattavas-ti enemmän kysymyksiä kuin semifinaalissa. Käymme kuumaa väittelyä siitä, mitä käsite ”edellisvuosi” tar-koittaa ja kohtaamme vastapuolen piinaavaa mulkoilua. Silti koko ajan on hyvä fiilis ja jokainen on löytänyt si-sältään pienen litigaattorin!

Iltatilaisuudessa tuomarit puhuvat pitkään ennen tu-losten julkaisemista. Finaali on ollut erittäin tiukka ja tulos on syntynyt äänestysratkaisulla. Lopulta voittaja julkistetaan – mitä, mekö? Paras nörttifiilis! Kilpailun jälkeen tunnelma on uskomattoman hyvä. Onnistuim-me voiton lisäksi säilyttämään kaverisuhteet, poikays-tävät, työpaikat, muut opinnot, liikuntaharrastukset ja mielenterveyden, vaikka toisinaan tämä kaikki epäi-lyttikin.

Työtä oikeustapauskilpailu siis teettää, mutta klisei-sesti kaikki on sen arvoista. Kilpailun myötä oppii sel-västi enemmän kuin lukemalla tenttikirjoja ja kirjoitta-malla seminaaritöitä. Kukaan joukkueemme jäsenistä ei ennestään tuntenut itseään kovin varmaksi suullisek-si esiintyjäksi, mutta mukavuusalueelta ulos astuminen kannattaa. Lisäksi meistä neljästä tuli hyviä ystäviä ja oli mielenkiintoista ja opettavaista miettiä oikeudelli-sia ongelmia yhdessä yksin puurtamisen sijaan. Suo-sittelemme kilpailuun osallistumista varauksetta kai-kille. Oikeustapauskilpailuun osallistuminen on opis-keluajan fiksuin ja hauskin päätös.

Oikeustapauskilpailun keskiössä kansainvälinenvero-oikeus ja siirtohinnoittelu

Teksti: Mikko Leinola, Senior Tax Manager, PwC

Kansainvälisesti toimivien yritysten verojen mak-saminen – tai pikemminkin väitetty veronmaksun välttely – on herättänyt runsaasti keskustelua vii-me aikoina. Merkittävissä suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä on julkaistu useita artikkeleja, joissa on mm. esitetty siirtohinnoittelu kansainvä-listen konsernien verokikkailukeinona ja kyseen-alaistettu eräiden yksittäisten kansainvälisesti toi-mivien konsernien Suomeen maksamien verojen määrä sekä konserniyhtiöiden keskinäisten toi-mien verotuksellinen hyväksyttävyys. Vastaavas-ti kansainvälisessä keskustelussa esille on noussut monikansallisten konsernien, kuten Starbucksin, Googlen ja Amazonin, verostrategian moraalinen hyväksyttävyys – jopa siinä määrin, että osa yh-

tiöistä on lupautunut vapaaehtoisesti maksamaan veroja enemmän kuin ne lainsäädännön mukaan olisivat velvollisia.

Vaikka verouutisointia onkin usein leimannut ve-rosääntelyn teknisen sisällön puutteellinen tun-temus ja myös esitystavan ja otsikoinnin negatii-vinen sävy, osoittaa se aiheen ajankohtaisuuden ja kiinnostavuuden. Verotuksen taso, sen laajuus ja velvollisuuksien oikeudenmukainen jako vero-velvollisten kesken herättää runsaasti mielipiteitä meissä jokaisessa.

Nyt keskustelun kohteena olevat teemat, ku-ten siirtohinnoittelu ja kansainvälisesti toimivi-

44

Tilaukset ja lisätiedot

www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

L A K I K I R J A2014

YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

en konsernien verotus, eivät ole uusia. Nykyinen maailmantaloudellinen tilanne, jossa useat valtiot kamppailevat alijäämäisten budjettiensa kanssa, kasvattaa kuitenkin painetta verotulojen keräämi-seen sekä valtion oman verotusvallan turvaamiseen. Tämä luonnollisesti lisää myös aihetta koskevaa julkista keskustelua. Paineet verotulojen keräämisessä näkyvät käytännössä monissa maissa myös ve-roviranomaisten tulkintakäytännön kiristymisenä.

Kansainvälisen liiketoiminnan kasvu sekä lainsäädännön kansainvälistyminen ja sen määrän lisään-tyminen ja monimutkaistuminen lisäävät verojuristien tarvetta tulevaisuudessa. Tämä onkin johtanut verokonsultointipalveluita tarjoavien yritysten liikevaihdon ja henkilökunnan vankkaan kasvuun 2000-luvulla. Tarve ammattitaitoiselle henkilökunnalle näkyy vastaavasti myös kansainvälistä liike-toimintaa harjoittavissa yrityksissä ja verohallinnossa.

Vero-oikeuden ajankohtaisuuden vuoksi ELSA Finlandin vuoden 2014 oikeustapauskilpailu keskit-tyykin kansainväliseen vero-oikeuteen ja siirtohinnoitteluun. Oikeustapauksessa kilpailijat pääsevät hiomaan argumentaatiotaitojaan sekä verovelvollisen että veroviranomaisten näkökulmasta. Tapaus toimii oivana esimerkkinä kansainvälisestä verolainsäädännön soveltamistilanteesta, jollainen voi tul-la vastaan verokonsultointialalla tai verohallinnossa työskentelevälle verojuristille. Tapauksen laa-timisesta vastaa kansainväliseen vero-oikeuteen ja siirtohinnoitteluun erikoistunut PwC:n partneri.

Tilaukset ja lisätiedot

www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

L A K I K I R J A2014

YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

IV:n Suuri valokuvaus- ja

piirustuskilpailu

Millainen on oikkarin joulu? Piirrä

tai kuvaa se

ja lähetä teoksesi JPEG-muodossa 15.

11. mennessä

osoitteeseen oikkarinjoulu@gmail.com

Kuvan minimikoko 1122x1594px. Lähety

s .jpg, .png

tai .pdf muodossa.

IV julkaisee parhaat kuvat. Voittaj

akuva pääsee

lehden kanteen ja palkitaan 37 euron l

ahjakortilla

Pykälän toimistolle.

Kilpailukuvan tulee olla osallistujan i

tsensä ottama

ja kuvaajalla on oltava kuvaan täyd

et oikeudet.

Kilpailun järjestäjällä on oikeus julkaista ja

käyttää kuvia ilman erillistä korvaust

a.

46

PaljumelontaIV testaa ...

Teksti: Laura Timonen, Kuvat: Olli Vuorinen

On puolipilvinen elokuun lauantaiaamupäivä Vantaan Kuusijärvellä. Reilut parikymmentä pelastusliivit päällä verryttelevää ihmistä seisoskelee laituril-la, yleisöä kerääntyy rannoille, kovaäänisiä viritellään ja ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. On vuorossaan yhdeksänsien Paljumelonnan suomen-mestaruuskisojen aika ja IV on mukana melomassa.

Mikä paljumelonta?Paljumelonta (viroksi tünnisõit, engl. tub racing) on Virosta lähtöisin oleva vesiurheilu- ja kilpalaji. Kilpaileminen tapahtuu melomalla puisissa, määrämittaisissa paljuissa kajakkimelalla viidenkymme-nen metrin mittaisia ratoja, jotka sijaitsevat lähtölaiturin ja siitä 25 metrin päähän asetettujen poiju-jen välissä.

Kilpapaljun strategiset mitat ovat 80 cm leveyttä ja 100 cm syvyyttä. Keskellä paljua on noin kakkosne-losen paksuinen puurima, jolla meloja istuu kilpasuorituksen ajan. Suomalaisessa niin kutsutussa Kot-ka-mallissa rima on keskellä siten, että meloja istuu hajareisin riman päällä. Virolaisessa mallissa rima on vaakasuorassa kulkusuuntaan nähden. Palju täytetään osittain vedellä pystyssä pysymistä varten. Paikalla pyörimistä estämässä on peräsin. Parikilpailua varten on olemassa myös soikea versio, johon mahtuu kaksi ihmistä kerralla.

47

Paljumelonta

Suomen kannalta merkittävimmät kilpailut ovat heinäkuussa Virossa järjestettävät MM-paljumelontakilpai-lut ja Suomen elokuiset SM-kilpailut. Kilpailuihin on avoin pääsy ja harjoittelu onnistuu ennen varsinaisen kilpailun alkua. Kilpailuja järjestetään yksikkö- ja paripaljuissa sekä miesten ja naisten sarjoissa. Paripaljuis-sa osallistujien sukupuolella ei ole väliä. Yksiköissä parhaat paljumelojat selvittävät radan alle 1,5 minuu-tin. Voiman ohella menestyminen vaatii hyvää tasapainoa. Taktiikkaan liittyy muun muassa melonta-asen-non valinta ja paljuun otettavan veden määrä. Vesi antaa tasapainoa, mutta samalla myös lisää vastusta. Pal-julla ei saa kaatua kesken kilpailun.

Vapaat harjoitukset, alkuerät, finaaliIV:n kilpailupäivä alkaa paripaljun testaamisella yksikköpaljujen ollessa kaikkien varattuina toimittajan sangen myöhäisen paikalle saapumisen johdosta. Harjoittelua jatkuu noin metrin ja edessä on pulikoiminen paljun kaaduttua rantavedessä. Yksikköpaljun vapauduttua tekniikkakin alkaa hahmottua. Lantion täytyy pysyä tasapainossa ja jalkoja painaa vasten paljun etuseinää. Paljua on peräsimestä huolimatta hankala saa-da kulkemaan suoraan, sillä luonnonvedessä tuuli ynnä muut ulkopuoliset olosuhteet vaikuttavat yllättävän paljon pyöreäreunaisen tynnyrin kulkemiseen.

Muutaman harjoittelukierroksen jälkeen toimittaja tuntee olevansa sen verran pro, että voi vetäytyä kuivat-telemaan itseään hallitsevien Suomen- ja maailmanmestarien vierelle laiturille ja seuraamaan alkueriä.

Kilpailussa vuorotellaan alkuerissä miesten ja naisten lähtöjen kanssa. Yhdessä erässä kilpailee 3 melojaa ja kaikki kiertävät poijun kerran. Aika loppuu kun palju kolahtaa laituriin. Naisten ja miesten erien 3 parasta pääsevät finaalikierrokselle. Paripaljukilpailussa matka on sama, mutta kussakin erässä on vain 2 rataa käy-tössä.

IV:n suoritus yksikkökilpailussa alkaa lupaavasti erän johtopaikalla. Pari metriä ennen poijua napakka tuu-lenpuuska iskee kuitenkin ulkoradalle ja painaa paljun voimakkaasti oikealle. Arvokkaita sekunteja tuhlau-tuu, kun nopea ja ketterä paljun kierto muuttuukin metrien ylimääräiseksi kierrokseksi. Takaisintulo osoit-tautuu myös haastavaksi ja palju ohjautuu taas liikaa oikealle. Loppuaika, vajaat 3 minuuttia, oli noin mi-nuuttia sarjan voittajia huonompi, mutta ei kuitenkaan viimeinen. Kenenkään palju ei kaatunut.

Paripaljukilpailussa IV meloo itsensä ja parinsa sijalle 4. SM-mitali jäi siis lopulta vain yhdestä sijasta kiin-ni. Lohdutuspalkinnoksi käteen jäi hyvän mielen lisäksi tapahtuman virallinen T-paita ja pääsymaksuun si-sältynyt saunominen.

Tämän vuoden paljukausi on jo loppunut, mutta kiinnostuneita pyydetään tutustumaan Suomen paljumelo-jien viralliseen Facebook-sivustoon tai blogiin osoitteessa: http://paljumelonta.blogspot.fi/. Kysymyksiä voi myös esittää sähköpostitse osoitteeseen: palju@illuusio.fi.

Vantaan Kuusijärvellä lauantaina 10.8.2013 pidetyissä Paljumelonnan SM-kisoissa kultaa veivät yk-sikköpaljuissa virolaiset ja paripaljussa suomalaiset. IV ei tällä kertaa päässyt palkintosijoille. Osal-listujat edustivat viittä eri kansallisuutta.

Oikeus harrastaa:

Savityöt

Teksti: Laura PäivinenKuvat: Tetti Kunnas

49

Tetti osallistui ensimmäiselle keramiikkakurssilleen jo ala-asteella. Se, että konkreettisesti pää-si todistamaan oman työnsä jälkeä, innoitti Tettiä jatkamaan harrastuksen parissa. Myöhemmin tämä innostus kehittyi intohimoksi.

Tetin käsittelyssä ruskeasta, punaisesta ja valkoisesta savesta syntyy ruukkuja, kuppeja, hedel-mävateja, lautasia ja muita käyttöesineitä. Myös joulukuusilyhdyt, noita-akat, kanat, kukot ja muut koriste-esineet saavat Espoon Gräsassa pintaansa eriväriset lasitteet. Uudet ideat kumpua-vat Tetin mukaan meitä ympäröivästä todellisuudesta. Esimerkiksi sisustuslehdet ja TV-ohjelmat tarjoavat virikkeitä uuden luomiseen. Toisinaan myös lähipiiristä joku innostuu tilaamaan Tetil-tä juuri tietynlaisen työn.

Kysymykseen omasta suosikistaan taiteilijamme ei pysty heti vastaamaan. Yhteentoista vuoteen on mahtunut niitä niin paljon! Hetken mietittyään Tetti nostaa jalustalle kuitenkin pyöreän pal-lokulhon, jonka kannella on pieni talo. Se toimii sekä käyttö- että koriste-esineenä.

Saven työstäminen on hidasta ja monivaiheista. Oma aikansa kuluu halutun muodon saavuttami-seen. Tämän jälkeen työ vielä kuivatetaan, mahdollisesti myös hiotaan ja lopulta poltetaan kah-teen kertaan. Tetti kertoo, että yhden työn valmiiksi saattaminen vie häneltä vähintään kolme viikkoa. Näin ollen muotoilija tarvitsee evääkseen aimo annoksen kärsivällisyyttä.

Tetti haaveilee suuren piparkakkutalon tekemisestä jouluksi. Tarkoituksena olisi myös suunnitel-la ja toteuttaa kokonainen käyttöastiasto.

Rakutyöt Tetti mainitsee kysyttäessä erityisistä haasteista. Raku on vanha japanilainen keramii-kan valmistusmenetelmä. Rakusavi on erityistä suurirakeista savea. Siitä muovaillut työt kuu-mennetaan nopeasti polttouunissa ja tulikuumat luomukset nostetaan sahanpuruja sisältäviin tynnyreihin savustumaan ja pelkistymään. Erityinen polttomenetelmä saa aikaan sen, että lasi-tuksen pintaan syntyy paljon pieniä halkeamia sekä kuparisia ja turkooseja värisävyjä. Ominais-ta rakuesineissä on lasitteen pinnan hauska säröily.

”Rakutöissä ei voi ikinä tietää, millainen lopputulos tulee olemaan eikä koskaan voi saada aikaan toista samanlaista esinettä, sillä jokainen polttokerta on ainutlaatuinen. Rakupoltossa myös riski siitä, että työ halkeaa saumakohdista, on tavallista suurempi. Tämä lisää jännitystä!” kertoo Tet-ti intoa puhkuen.

Ennen opintokiireiden alkua Tetti kävi viikoittain savipajalla, mutta nyt tahti on hidastunut. Ny-kyään hän suuntaa vanhaan tukikohtaansa vain silloin, kun mielessä on valmiiksi idea uudes-ta työstä.

Savi on todella monikäyttöinen materiaali, mutta elää omaa elämäänsä. Savimöykky elää muo-vaajansa kädessä ja lopputulos voi poiketa täysin suunnitellusta. Tämä on osa lajin viehätystä. Saveen voi lisäksi upottaa huolensa ja murheensa. Tetti kertookin, että harrastus on oiva keino unohtaa opintostressi ja kaikki kiire hetkeksi. Savikimpaleen möyhentäminen kuljettaa ajatuk-set toisinaan antiikin aikoihin asti. Tärkeintä onkin luomisen ilo.

Tetin näppäryys ei tyhjenny ainoastaan savitöihin. Hän tekee myös hopeakoruja, mutta se on-kin jo oma tarinansa.

Savi on materiaalina ikiaikainen ja sen työstötaito on joskus ollut lähes elinehto. Vielä tänä päivänä siitä muovailtuja mes-tariteoksia löytyy sekä kylpyhuoneista että keittiöistä. Sa-ven työstäminen etenee hitaasti vaihe vaiheelta, materiaa-lin ehdoilla. Savi tuntuu sormien välissä primitiivisen lumo-avalta. Ainakin jutun kirjoittajan mielestä. Se palauttaa mie-leen lapsuuden sadepäivät ja saven metsästyksen. Tässä nu-merossa Tetti Kunnas kertoo meille harrastuksestaan. Hän on koukussa keramiikkaan.

50

As one of Finland’s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students.

We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what

it is like to work at a leading business law firm.

COURIERFor law students at the early stage of their studies,

typically first/second-year law students

TRAINEE For third/fourth-year law students

(a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE For students who are finalising their studies

INTERESTED?Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Tampere

www.borenius.com

U.S.New York

www.borenius.com/newyork

ESTONIATallinn

www.borenius.ee

LITHUANIAVilnius

www.borenius.lt

LATVIARiga

www.borenius.lv

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities

practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

RUSSIASt. Petersburg

www.borenius.com

As one of Finland’s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students.

We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what

it is like to work at a leading business law firm.

COURIERFor law students at the early stage of their studies,

typically first/second-year law students

TRAINEE For third/fourth-year law students

(a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE For students who are finalising their studies

INTERESTED?Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Tampere

www.borenius.com

U.S.New York

www.borenius.com/newyork

ESTONIATallinn

www.borenius.ee

LITHUANIAVilnius

www.borenius.lt

LATVIARiga

www.borenius.lv

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities

practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

RUSSIASt. Petersburg

www.borenius.com

Hallitus:Osavuosikatsaus

Yhdistys on jälleen kerran saanut piristysruiskeen kun parisataa uutta opiskelijaa on hypännyt mukaan toi-mintaan. Kaikki uudet jäsenet otetaan avosylin vastaan. Ensimmäiset tapahtumat ovat sujuneet kommelluksis-ta huolimatta upeasti, ja ainakin allekirjoittaneet ovat viihtyneet. Lienee tarpeen muistuttaa kuitenkin parista kerhotilojen käyttöön liittyvästä seikasta. Kuten kaik-ki varmasti viimeistään tässä vaiheessa tietävät, ulko-na oleskelu on ehdottomasti kielletty. Säännöt on teh-ty syystä ja ymmärrettävästi opiskelijajärjestön suh-de naapureihin on jo lähtökohtaisesti hankala. Emme halua aiheuttaa naapureille yhtään enempää haittaa.

Jokaiselle jotakinOlemme olleet erittäin tyytyväisiä toimijoiden ak-tiivisuudesta. Valiokunnat ovat tehneet erittäin hy-vää työtä järjestelyissä. On ollut mukava huomata myös phuksien olevan innokkaita, ja toivomme että kiinnostuneet hakeutuvat rohkeasti yhdistyksen toi-mintaan mukaan. Vaihtoehtoja on monia spexistä ja phuksitoimikunnista valiokuntiin ja hallitukseen. Yhdistys on suuri ja sillä on tarjota jäsenille toimintaa paljon laajemmin kuin ensi silmäyksellä saattaisi kuvi-tella. Spex on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Kerhot ovat aktivoituneet viime aikoina ja niitä on myös perustettu lukuisia. Salibandysta, kokkauksesta, vii-neistä, oluesta, tenniksestä, jalkapallosta tai vaikkapa golfista kiinnostuneet löytävät varmasti oman kerhon-sa. Mikäli kerhoa ei vielä ole, sellaisen voi ja saakin pe-rustaa – apua voi kysyä esimerkiksi allekirjoittaneilta. Pykälä toimii jäseniään varten. Kerhotiloja pidetään kunnossa ja tapahtumia järjestetään jäseniä ajatellen. Tämä itsestään selvä asia kannattaa pitää mielessä ja osallistua yhdistyksen tapahtumiin tiskin molemmin puolin. Toimivat ja siistit kerhotilat ovat kaikkien etu.

Kerhotilat jäsenistöä varten

Tuomas Haavikko ja Eero Rapola, yleisvastaavat 2013

Julkinen runosuolihttp://www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php

Tätä palstaa lukevat kaikki,kerro siis ihmeessä mikä nyt on!

Julkinen runosuoli oli aktiivisesti mukana Punssikahveilla. Mitä jäi käteen?

Life is good

Olen rakastunut <3

ELÄMÄ ON LAIFFII!JEE OIKIS!

LOV U <3

Oikis, you’re the one.Kolmas kerta toden sanoo. <3

<3

Ootte parhaita!

Pykälä on ihana, kun kaikki vastailee maailman tyhmimpiin kysymyksiin <3 Olihan kivaa infoo.

Helsinki is funHaikus are known everywhereAt least I hope so

U of H offers a large array of courses and parties!

I think finns are amazing because of their straight-forwadness.

Pykälän toiminta kiinnostaa, ja kaik-ki vaikuttaa tosi mukavilta.

Ihana SV. Opiskelija, sytit mut.

IHANIA PHUKSEJA! IHANA IV JA SEN TOIMITUS! IHANA SPEX! IHA-NA ELÄMÄ! IHANA PYKÄLÄ! <3

53

Life is good

Juhlakunnossa

Viina on hyvää. <3PS. Ja tuutorit ihqui <3 Moi kaikki selväpäiset!

Ensiksi opetellaan.Toiseksi.

Hain vaan shotteja… ?D JEBAA!

S on kännissä.Minä rakastan olutta.

S:llä menee lujaa…Varmaa kylpee vielä tänää jossain kiukaassa. :DJa A ja K on söpö pari!!!!!

I love free alcohol, especially when it is free and I’m free.

Muuten hyvä talo, mutta…

Vituttaa ku jäbät Ed Hardy t-paidois ei ees ime munaa. Pitääkö Pykälälle olla uskollinen?

T: Poikkitieteellinen

Pitää olla ruokaa.Vittu että tekee mieli pesää.

Älkää kirjoittako musta ilkeitä tari-noita perhoseen. Nim. mun vitsit on hauskoja

Olen liian tyhmä käyttämään turva-lukittua liettä.

Pykälässä on vitun kuuma!

I think you guys should get some air-cons!

–aamulla väsytti–illalla väsytti

LIFE IS PAIN

–aamulla väsytti–illalla -//-

VÄSY

Meno on teennäinen.

54

The alcohol is a big problem for ERASMUS people. Because it’s too ex-pensive and you can’t take it in any moment from the supermarket.

Hello, I am from the Czech Republic. And that is the reason I would like to recommend you 1 thing – drink a Czech beer (do you know Pilsner Urquell?) instead a Finnish beer. Really!

Mihin on hävinnyt palaute(posti)laatikko Pykälästä?! Nih!Nimim. Kysynpähän vaan..

Miksi pääsykoebileisiin ei jaettu Viikissä lippuja? Kokeen päätyttyä en myyjiä löytänyt mistään.

Onko täällä kilttejä phukseja?

Ollapa taas phuksi!

Phuksit on ihanan energisiä ja KUUMIA!T: Puuma vm-84

Hei ihanasti vanhukset otettu huomi-oon tuutoriryhmien jaossa…T: Fuksi x3

Hahahaa. Esitän fuksia fuksibileissä. Tai vaihtaria. In English, please.

Fuksille – SÄ SANOIT ETTET VEDÄ ÖVEREITÄ MUTTA SIINÄ SÄ HEILUT.

Kesä kuuma polttaa hiestä,Onneksi tänään voin phukseja piestä!

55

Illan tummetessa mieli syventyy

”Puut humisevat metsässä,karhu huutaa yksin,tuuli tyyntyy,myrsky lakkaa,ystävyys on kuollut,karhu on kuollut.”

Viiva------------Tyhjä pää

The people of the world are not aware of themselves.

JULIAN ASSANGE

”Why did the girl fall of the swing?Because she had no arms.”

TATU NISSINEN FOR PRESIDENT 2018

”Never cheat, lie or drinkif you must cheat, cheat deathif you must lie, lie in the arms you loveif you must drink, drink for the moment, that take your breath away.”

Inter Vivos on voittajien lehti.

Mielestäni Inter Vivos on hyvä.<3 Ada

Aamulla aatokset taas uudet

Joku olis voinut kertoa että phuksiaisten (sic – toim. huom.) jälkeen voi aamulla olla paha olla.Nimim. FukZi

Luulin pitkään käyneeni jo kaikki turhat kurssit, mutta sit-ten päädyin suomenkieliseen kirjalliseen viestintään.Nimim. Kirjoittaminen on prosessi

56

Onnea valmistumisesta!

Kesäkuun publiikissa valmistui myös Inter Vivos -lehden vuoden 2010 päätoimittaja, OTM Nina Toi-vonen. Ninan pykälistiuraan kuu-luu tämän merkittävän luottamustoi-men ohella toimiminen Pykälä ry:n Oikeusapuvaliokunnassa ja Semi-naaritoimikunnassa. Kesäkuun pub-liikissa hänet palkittiin myös par-haasta tutkielmasta.

1. OTM Nina Toivonen, miltä nyt tuntuu?

Näin kolme kuukautta varsinaisen valmistumispäivän jälkeen olen jo ehtinyt tottua ajatukseen, että Porthani-aan ei tarvitse enää palata – ei ainakaan maisterinopin-tojen takia. Kesällä kävin muutaman kerran Portsun UniCafessa edullisella lounaalla. Muistan, että gradun palautettuani olo oli samaan aikaan vapautunut, hel-pottunut ja hämmentynyt, kun pääsin yhtäkkiä in-tensiivisestä gradun vääntämisestä muiden aktiviteet-tien pariin. Nyt tuo euforian tunne on jo tiessään, kun muut velvoitteet ovat täyttäneet elämän.

2. Mieleenpainuvin muistosi opiskeluajoilta? Entä mitä et jää kaipaamaan?

Yhtä yksittäistä muistoa on vaikea nostaa ylitse mui-den. Ikimuistoisimmat asiat noilta vuosilta liittyvät kuitenkin muuhun kuin varsinaiseen opiskeluun tai opiskelijaelämään. Kaikenlaista ulkomailla asumisesta perheen perustamiseen on ehtinyt tapahtua. Muistelen kaiholla kuitenkin niitä opiskelijan arkiaamuja, kun sai nukkua pitkään ja päivän ohjelma oli vielä ihanas-ti auki. Kaikkea tentteihin liittyvää ei kyllä tule yh-tään ikävä.

3. Minkä ohjeen haluaisit näin jälkikäteen antaa sille opintojaan aloittaneelle Ninalle?

Ohjeistaisin olemaan murehtimatta siitä, onko jokin valinta oikea vai väärä ja mitä siitä voi seurata. Tähän ikään mennessä olen oppinut, että asioilla on kuiten-kin tapana järjestyä. Uusiin asioihin kannattaa heittäy-tyä joskus ihan vain mututuntuman perusteella, niin

pääsee paremmin perille siitä, mikä itseä oikeasti kiin-nostaa. Myös omia mielipiteitä, erityisesti juridiikassa, kannattaa vaalia. Käytin tiedekunnassa viisi vuotta sii-hen, että opettelin muiden ajatuksia absoluuttisina to-tuuksina, mutta todellisen oikeustieteellisen valaistu-misen koin vasta, kun opin puolustamaan omaa argu-mentaatiotani.

4. Oliko juristin ura haaveissasi jo kauan, vai pää-dyitkö uralle sattumalta?

Lapsena minulla oli useampiakin urahaaveita, joista yksi oli taiteilija. Pääsinkin sitten sekä oikikseen että Taikkiin, mutta vanhempien painostuksesta päädyin valitsemaan juristin uran. Kuulemma ilmaiseksi voi piirtää ja maalata ihan vapaa-ajallakin. Eipä ole juuri tullut piirreltyä sen kevään jälkeen.

5. Miten juhlistit valmistumistasi?

Pienesti lähipiirissä.

6. Muita terveisiä Inter Vivos -lehden lukijoille?

Menestystä opintoihinne, ja muistakaa, että juristikin on vain ihminen.

Teksti: Annika JuvonenKuva: Nina Toivonen

57

www.juridiabutzow.com

Helsinki I Hämeenlinna I Jyväskylä I Tampere I Turku

Inter Vivos

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30tel. +358 9 278 5003

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojen-muutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTACharlotta Bonsdorff +358 40 715 2255Riku Saarinen +358 50 500 3533Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT1/13: 19.2.20132/13: 19.4.20133/13: 3.6.20134/13: 3.9.20135/13: 10.11.2013

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 630€ / 680€ **1/2 väri 360€1/4 väri 200€

** takakannen ilmoitus

Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyt-tämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkais-ta, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta va-hingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoitukses-ta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituk-sen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lu-kien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavak-si sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Syksy saapuu ja uusi suola janottaa! Tämän huomasi myös Punssikahveille pörrännyt Perhonen, jonka kyltymätön kiinnostus pykälistejä kohtaan sai illan pimentyessä taas kaivattua tyydytystä.

Tyytyväisyyttä tosin ei ollut havaittavissa erään YVK:n biosuhteista vastaavan herras-miehen kasvoilta tämän kaapiessa päältään kohtaamansa untuvikon päivällistä ja maha-nesteitä. Perhonen toivookin yleisen viihtyvyyden takaamiseksi, ettei kyseisen lapsukai-sen tekemä vaikutus valiokuntalaisen haalareihin jää pysyväksi. Sen koommin parempaa tähtäystaitoa ei valitettavasti päästy vesiklosetinkaan luona todistamaan, sillä eräs tois-ta phuksivuottaan viettävä siilitukka esitti sukupuolensa käsienpesutaidoista kertovan myytin käytännön tasolla todeksi rysäyttämällä lavuaarin uudelle tasolle kohti lattian sy-vyyksiä. Yleisvastaavilta toivotaankin seikkaperäisiä ohjeita käsien puhtaanapitoon, jot-ta vastaavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin jatkossa.

Kauniimman sukupuolen edustajat sen sijaan pyrkivät ansiokkaasti Suvilahdenkadun täyteen hyödyntämiseen, sillä Perhosen korvaan kantautui tietoa useammasta yöllisel-le viuhahdukselle jo ensimmäisellä kerhotilavierailullaan halajavasta neitosesta. Toivot-tavasti seuraavalla kerralla kaikkien vilvoittelun ystävien tarpeisiin kyetään vastaamaan Pykälälle ominaisella virkistävällä tavalla.

Phuksiviikon toisen päivän legendaarinen LML-info ei myöskään jättänyt ketään kyl-mäksi, eikä vähiten kyseisissä viinanlipittäjäisissä suutaan aukonutta komistusta, jonka vieressä viihtyi illan aikana useampikin nuoremman pykälistisukupolven edustaja. Ky-seisen pykälistimiehen harmiksi kilpailutilanne ei kuitenkaan tainnut johtaa edes yhtei-sen kotimatkan mittaisiin ulottuvuuksiin.

Phuksiaisissa sitten oli varsinainen sirkus pystyssä. Tilaisuutensa tiikerin kesyttäjänä huomasikin piakkoin tanssilattialle Suomen karuimmasta kunnasta saapunut rintalihas-kimppu, jonka vahvat käsivarret sulkivat syleilyynsä erään suloisen phuksineitosen. On-neksi edes ison salin tyhjyyttään kumahtelevat seinät eivät saaneet kyseistä paria häiriin-tymään. Toisaalla eräs vaalea phuksimiekkonen sen sijaan ei tyytynyt yhteen vaan vältti valinnan vaikeuden toteamalla vanhassa olevan varan parempi, mutta myös uuden lumen olevan vanhan surma. Perhosen saamien tietojen mukaan tosin täysin brutaaleihin ottei-siin ei ollut tarvetta ryhtyä, sillä kyseinen pellavapää kykeni taidokkaasti pitämään nei-

Perhonen

59

Perhonentosensa eri puolilla kerhotilaa: kymmenen pistettä ja perhosmerkki!

Pykälistien seikkailut eivät tänä syksynä kuitenkaan ole rajoittuneet vain valta-kunnan rajojen sisäpuolelle, sillä Perhosen siipien alle on virrannut kuuman kos-teaa ilmaa aina Portugalin rannoilta asti, jossa Rinnerikolliset vaihtoivat laskette-lumäet aallonharjalla ratsastamiseen. Kuohujen kesyttäminen vaati kuitenkin sel-keästi veronsa, sillä villin lännen karjanpaimennusvälineistöön viittaavasta lem-pinimestään huolimatta eräs pykälisti joutui taipumaan surffilaudan ikeen alla ja ompeluttamaan tikkauksen leukaluidensa suojaksi.

Veronsa vaativat myös Syyskauden avajaiset ja Kallen mainetta niittäneet por-taat, joissa kymmenen sentin korot vaihtuivat useammin kuin kerran kymme-nen metrin toikkaroivaan putoiluun. Porrashaasteesta selvinneillä oli silti vielä toinen legendaarinen koettelemus kestettävänään, eikä sitä valitettavasti voida kaikkien kertoa selättäneen. Eräskin pohjoismaisia juomakerhoja kiertänyt py-kälisti joutui antamaan periksi äkilliselle halulleen uusia yläkerran laattalattia ja voipuneena suorituksestaan hänet tavattiinkin kaksin käsin seinään nojailemas-ta. Kaikkien läsnäolijoiden suureksi helpotuksesi hän kuitenkin kykeni vielä vii-meisillä voimillaan tarttumaan uudestaan skumppapullon petolliseen kaulaan, sillä mikäänhän ei peitä äkillisen ylösnousemuksen makua yhtä tehokkaasti kuin uusi samanmoinen. Tämän esimerkin innoittamana Perhonenkin liitelee kohti yhä tiivistyvää syksyn juhlakautta ja pykälistien riemullisia aikaansaannoksia!

60