insu 1/2013

1INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

HAPKIDO JA HALLINTOTYÖ

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY - 1•2013

VIIDEN VUOSIKYMMENEN INSINÖÖRI

2 3INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

Pääkirjoitus

SIS

ÄLLY

S

INSU 1•2013

JulkaisijaTampereen Insinöörit ryOtavalankatu 9 A33100 Tamperep. (03) 214 [email protected]

PäätoimittajaJyrki Koskinen

ToimittajatArto KotilainenLaura Myllykoski

Toimituksen sihteeriKaisu Lämsä

TaittoAntti SilvennoinenTampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

KuvankäsittelyEetu KeränenTampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

KansikuvaEetu Keränen

Levikki6 500 kpl

Insinöörit,insinööriopiskelijatja alan yritykset Pirkanmaalla

PainoTammerprint Oy, Tampere

Ilmoitushinnat 2013:1/1s 600 e1/2s 300 e1/4s 200 etakasivu + 30 prosenttia

Ilmestyminen1/2013 vko 62/2013 vko 163/2013 vko 374/2013 vko 45

ISSN: 1236-7079

INSUTAMPEREEN INSINÖÖRIT RY - 1•2013

3

10

26

18Diplomi-insinööri Pekka Valkama

Hallituksen uusi opiskelijajäsen Niko Kyösti

Kesätöissä Norjassa: Insinööriopiskelija Antti Hiltunen

Viiden vuosikymmenen insinööri Timo Salokannel

MITÄ?

Pääkirjoitus - Syksyn työehtosopimusneuvotteluihin valmistaudutaan 2

TYÖMARKKINAT

Syksyllä tavoitteena työllisyyssopimus 4-5Suunnittelualalla valmistaudutaan syksyn neuvotteluihin 6-7Työmarkkinaratkaisu jo keväällä 8-9CV-klinikka vei TeliaSoneralle 10-12Tuloksia Piotty-projektista 12-13

TOIMINTA

Tapahtumat 14-17

HENKILÖT

Hapkido valmensi hallitustyöhön 18-19

TEKNIIKKA & TALOUS & PIRKANMAA

Insinöörinä viidellä vuosikymmenellä 20-23Biojätteen esikäsittely tehokkaaksi 24-25

KOULUTUS

Lumen ja kiven maassa 26-28Insinöörien pätevyys suunnittelutehtäviin uhattuna 29

JÄRJESTÖ

Puheenjohtajan kynästä: Työn puolustajat 30Hallinon päätökset 30Mökkivuokraus Pälkäne 31Toimiston yhteystiedot 31Hallituksen tiedot 31UIL:n mainos

INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

SYKSYN TYÖEHTOSOPIMUS-NEUVOTTELUIHIN VALMISTAUDUTAAN

Jyrki Koskinenpäätoimittaja

Helmikuun alussa Uuden Insinööriliiton Järjestöjohdon neuvottelu-päivillä liiton neuvottelujohtaja kertoi liiton tavoittelevan työllisyys-sopimusta. Tavoitteen taustalla on insinöörien ammattikunnan voi-makkaasti heikentynyt työllisyystilanne.

Viikkoa myöhemmin SDP:n puheenjohtaja kertoi puolueosas-tojen puheenjohtajille puolueen tavoittelevan työllisyyssopimusta. Akava tavoittelee veroratkaisuja sisältävää ostovoimaratkaisua, jolla on välillisesti työllisyyttä parantava vaikutus. EK tavoittelee parempaa työllisyyttä, joka tarkoittaa heidän mukaansa tiukkaa palkkamalttia. Näiden kannanottojen myötä näyttää siltä, että työl-lisyyden parantaminen nousee syksyn työehtosopimusneuvottelu-jen keskeiseksi tavoitteeksi ja maan hallitus tukee tavoit-teen toteutumista.

Tampereen Insinöörien osalla työehtosopimus-neuvotteluihin valmistautuminen tarkoittaa muun muassa luottamusmiesverkon kattavuuden paran-tamista. Pirkanmaalla ylemmillä toimihenkilöil-lä on tällä hetkellä luottamusmies kaikissa yli 15 insinööriä työllistävissä 40 yritykses-sä. Syksyyn mennessä tavoitteena on laa-jentaa luottamusmiesverkkoa kattamaan kaikki yli 10 insinööriä työllistävät yrityk-set. Tavoitteen toteutuminen on muuta-man yrityksen päässä.

Työehtosopimusneuvottelujen ja mah-dollisen työtaistelun aikaisen tiedottami-sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jä-senten jäsenrekisteritiedot ovat ajan tasalla niin maapostiosoitteen kuin säh-köpostiosoitteen ja työnantajatiedon osalta. Jäsenrekisteritiedot voi päivit-tää liiton jäsensivujen muutoslomakkeellawww.uil.fi/muutos.

20

14Kevään tapahtumat

Tampereen Insinöörit ry etsii vuosivuokrasopimuksella mökkiä Himokselta. Yhteydenotot jyrki.

[email protected] tai 0400 338024

5INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ryINSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

5

SYKSYLLÄ TAVOITTEENA”TYÖLLISYYSSOPIMUS”

Teksti JYRKI KOSKINEN Kuva MINNA VIROLAINEN

Vuoden 2013-2014 neuvotteluihin valmistaudutaan sekä keskitet-tyyn ratkaisuun että liittokierrok-seen. Ammattikunnan työttömyys on noussut noin neljään prosent-

tiin. Palkankorotusten arvioidaan jäävän alhaiselle tasolle, joten vastapainoksi on saatava varmuutta ihmisten työpaikkojen pysyvyydelle ja luotava uutta työllisyyttä.

Ennen kuin uudelle sopimuskierrok-selle voidaan lähteä, on kolmen päi-vän koulutusoikeuskiista saatava pois pöydältä.

Neuvottelujen tavoiteasetanta kolmi-jakoinen: palkansaajien yhteiset asiat, toimialakohtaiset sekä henkilöstöryhmä-kohtaiset tavoitteet, Ismo Kokko kertoi.

INFLAATIO 2,4 PROSENTTIA

Inflaatio (=kuluttajahintojen vuosi-muutos) oli joulukuussa 2,4 prosent-tia. Vuonna 2012 inflaatio oli keskimää-rin 2,8 prosenttia. Palkkasumma kasvoi syys-marraskuussa 2,9 prosenttia vuo-den takaisesta. Parhaiten kehittyi sosiaa-li- ja terveydenhuollon palkkasumma ja irtisanomisten myötä heikoiten teollisuu-den palkkasumma.

Suomen vienti oli marraskuussa 2012 lähes samalla tasolla kuin vuotta aikai-semmin. Viennin arvo oli 4,9 miljardia euroa, eli prosentin edellisvuotista vä-hemmän. Tuonti Suomeen väheni sa-maan aikaan 11 prosenttia ja jäi 4,7 mil-jardiin euroon.

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennak-kotietojen mukaan. Kotitalouksien re-aalitulojen kasvu sen sijaan pysähtyi vuonna 2011.

PALKKATILASTOT 2012

Ansiokehitys ylitti inflaation vuonna 2012. Nuorten alkupalkkakehitys oli heikkoa ja työnantajien palkkapolitiikka kiristyi. Yhä useamman insinöörin palk-kakehitys oli vain yleiskorotusten varas-sa. Meriittikorotukset olivat harvinaista herkkua. Tulospalkkiot pienenivät selväs-ti, Ismo Kokko listaa.

Insinöörikunnan mediaanipalkka oli lo-kakuussa 2012 yhteensä 3741 euroa ja keskiarvopalkka 3997 euroa. Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka oli 3750 euroa ja keskiarvopalkka 4025 euroa.

Yksityisen sektorin osuus 88 pro-senttia. Julkisella sektorilla mediaani-palkka oli 3656 euroa ja keskiarvopalk-ka 3772 euroa.

PALKANSAAJIEN YHTEISET TAVOITTEET

Palkansaajajärjestöt ovat yhtä mieltä sii-tä, että kolmen päivän kouluttautuminen on ratkaistava ennen uusia neuvottelu-ja. Järjestöille tulee saada kanneoikeus. Lisäksi tulee tehdä työllisyyttä tukevia ratkaisuja kuten muutosturvan paranta-minen ja irtisanomisen vaikeutuminen, Kokko painottaa.

TOIMIALAKOHTAISET TAVOITTEET

Toimialoittain asetetaan tavoitteet pal-kankorotuksen tason ja muodon suh-teen. Yleiskorotuksen lisäksi jaetaan paikallinen erä, johon täytyy muodostaa perälauta eli määritellä paikallisen erän jakaminen mikäli sen jakamisesta ei pai-kallisesti saavuteta yhteisymmärrystä.

Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää ja ammattitaidon kehittämisen tulee antaa mahdollisuudet koulutuksen muodossa.

HENKILÖSTÖ- RYHMÄKOHTAISET TAVOITTEET

Sopimuksettomilla aloilla on tärkeää solmia työehtosopimukset aloille, joilla niitä ei vielä ole. Henkilöstöedustus tu-lee varmistaa myös sopimuksettomil-la aloilla. Työaika-asiat kuten työaika-pankki, vapaa-aikana matkustaminen ja ylityöt vaativat parannuksia. Työhön käytettävän aika on kontrolloitava ja kor-vattava mahdollisimman täysmääräises-ti, Kokko muistutti.

TYÖTAISTELUVALMIUS

Akavassa valmistaudutaan maaliskuun kehysriiheen, jossa aiheina ovat työurat, eläkeasiat, sosiaaliturva, elinkeinopolitiik-ka ja verotus. Keskusjärjestöneuvottelut käydään huhti-toukokuussa 2013. Teollisuuden palkansaajat asettavat ta-voitteet tammikuun lopussa.

Uuden Insinööriliiton tavoitteet pää-tetään liiton hallituksessa maaliskuus-sa. Sitä ennen liiton hallitus vahvistaa alakohtaiset tavoitteet, jotka on val-misteltu valtuuskunnissa Tesva (yksi-tyinen sektori), Vesva (valtiosektori) ja Kesva (kuntasektori).

UIL:n keskeisin työkalu ja velvol-lisuus on oman näkemyksen muo-dostaminen ja siitä kiinni pitäminen. Valmius tehdä järkeviä kompromisse-ja, tarvittaessa myös työtaistella, ki-teytti neuvottelujohtaja Ismo Kokko Lahdessa.

4

Uuden Insinööriliiton ensisijainen tavoite on solmia yhden vuoden mittainen keskitetty

”työllisyyssopimus”. Ammattikunnan työttömyys on sellaisella tasolla, että työllisyyden turvaaminen on noussut ykköstavoitteeksi, kertoi neuvottelujohtaja

Ismo Kokko Uuden Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivillä Lahdessa helmikuun alussa.

6 INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖSUHDELOUNAS

Ti 12.3. klo 12.00 LAHDESJÄRVEN ABC

Tampereen Insinöörit ry tarjo-aa työsuhdelounaan tiistaina 12.3. klo 12.00 Lahdesjärven ABC:llä. Lounaan yhteydessä asiamies Tapio Soltin pitää ajankohtaiskatsauksen työmarkkinatilanteeseen.

Lounaalle mahtuu mukaan 30 henki-löä (paikat varataan ilmoittautumisjärjes-tyksessä). Lounas on lounaslistan mu-kainen linjastolounas.

Ota mukaan liittoon kuulumaton kol-legasi niin tarjoamme myös hänelle lounaan.

Ilmoittautumiset pe 8.3. mennessä osoitteessa www.tampereeninsinoorit.fi

TYÖSUHDEAAMIAINEN

Ti 9.4. klo 8.00 PIRKKALAN ABC

Työskenteletkö Pirkkalassa tai ajat-ko kenties Pirkkalan ABC:n ohi töihin mennessäsi?

Tampereen Insinöörit ry tarjoaa työ-suhdeaamiaisen tiistaina 9.4. klo 8.00 Pirkkalan ABC:llä. Aamiaisen yhteydes-sä asiamies Tapio Soltin pitää ajankoh-taiskatsauksen työmarkkinatilanteeseen.

Aamiaiselle mahtuu mukaan 30 hen-kilöä (paikat varataan ilmoittautumisjär-jestyksessä). Aamiainen on aamiaislis-tan mukainen aamiainen.

Ota mukaan liittoon kuulumaton kol-legasi niin tarjoamme myös hänelle aamiaisen.

Ilmoittautumiset pe 5.4. mennessä osoitteessa www.tampereeninsinoorit.fi

7

METSÄTEOLLISUUDEN IRTISANOMISET PYSÄYTETTÄVÄYTN:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä suomalaisen metsäteollisuuden on korkea aika oppia viime vuosien virheistään.

Valitettavasti Nokian ulkoistamisilla on minun korvissani huono kaiku. Accenturen tapauksessa Nokia kylmän viileästi ulkoisti irtisanomiset uudelle yritykselle. Toivottavasti nyt ei ole kyse samanlaisesta operaatiosta, hän sanoo. Tämä omalta osaltaan paljastaa, millaisessa maailmassa ja yrityskulttuurissa töitä juuri nyt teemme.

Nokia vähentää Suomessa tietohallinnosta noin tuhat työpaikkaa, joista 715 siir-tyy tietohallinnon toimintojen mukana kahdelle Nokian strategiselle kumppanille, HCL Techonologies - ja TATA Consultancy Services -yrityksille.

Tämän lisäksi Nokia vähentää tietohallinnosta työpaikkoja maailmanlaajuisesti enintään 300. Työpaikoista suurin osa on Suomessa. Yhtiö on luvannut irtisanottaville työntekijöille taloudellista tukea ja tukea uusien vaihtoehtojen löytämisessä koulutuk-sen, uudelleentyöllistymisen ja yrittäjyyden kautta.

Nokian on kannettava oma vastuunsa irtisanottavista ja jäljelle jäävien jaksami-sesta, kun töitä tehdään aikaisempaa pienemmällä porukalla, Porokari toteaa. Hän muistuttaa Nokian käyneen koko 2000-luvun ajan vuosittain useita isoja, henkilöstön vähentämistä koskevia yt-neuvotteluja.

Tämä ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen ja tätä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Todennäköisesti myös Nokian varjelema brändi on jonkin verran haalistunut, Porokari sanoo.

YTN: NOKIAN ULKOISTAMISILLA HUONO ENNUSTEYlemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii Nokiaa hoitamaan tietohallinnon toimintojen ulkoistamisen reilummin ja rehellisemmin kuin konsernissa on ollut tapana.

Metsäteollisuuden yritykset ovat seikkailleet ulkomailla varsin vaihtelevalla menestyksellä, mutta investoinnit kotimaas-sa ovat olleet olemattomia.

Suomen yksiköitä on suljettu ja väkeä on laitettu pihalle, mikä on johtanut siihen, että yhä harvempi nuori hakeutuu alalle.

Vihreä kultamme on hyödynnettävä suomalaisen osaamisen ja huipputekno-logian avulla. Irtisanomisten sijaan tarvi-taan panostusta tuotekehitykseen ja in-vestointeja uusiin teknologioihin, jotta hiipumisen kierre saadaan katkaistua. Ilman osaavaa henkilöstöä se ei onnistu.

80 YLEMPÄÄ TOIMIHENKILÖÄ YT-NEUVOTTELUISSA

UPM-Kymmenen yt-neuvottelut uh-kaavat Suomessa nyt noin 80 ylem-pää toimihenkilöä paperiliiketoiminnan tukitehtävissä.

Metsäteollisuusalasta YTN:ssä vas-taava asiamies Saku Laapio painottaa,

Vielä vuonna 2010 metsäteollisuus oli Suomessa viennin ykkönen. Mutta järjes-tys on vaihtunut ja nyt kemian osuus alkaa lähestyä jo neljännestä. Koko alan kasvusta huolimatta kemian alan työpaikat kuitenkin vähentyvät.

Kasvua selittää elektroniikka-alan hiipuminen, mutta taustalla on myös alan omaa, muutaman vuoden jatkunutta nousua edellisestä suhdannekuopasta,

sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

KEMIANTEOLLISUUS VIENNIN YKKÖNENKemianteollisuus on noussut Suomen tärkeimmäksi vientialaksi metsäteollisuudenkin ohi. Monipuolisen yritysrakenteen ansiosta kemian alan kehitys on ollut vakaampaa kuin esimerkiksi elektroniikka-alan. Asiasta raportoi Yle Uutiset.

että alaa kurjistava irtisanomiskierre on pysäytettävä.

Osaavia ihmisiä pidetään jatkuvas-ti työpaikan menettämisen pelossa. Se syö jaksamista ja huonontaa työilmapii-riä. YTN:n selvitysten mukaan ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointi onkin hei-kointa juuri metsäteollisuudessa.

Ir tisanomisten sijasta UPM-Kymmenessä pitäisi rohkeasti panostaa osaajiin ja heidän työhyvinvointiinsa. Se on ainoa oikea avain uusien, kestävän kehityksen liiketoimintojen synnyttämi-seen, Laapio sanoo.

SUUNNITTELUALALLA VALMISTAUDUTAAN SYKSYN NEUVOTTELUIHINValmistautuminen syksyn työehtosopimusneuvotteluihin on alkanut. Suunnittelualan taustaryhmä hyväksyi helmikuun alussa pitkäntähtäimen tavoiteasiakirjan, jossa määritellään suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden edunvalvontatavoitteet.

YHTEISKUNTAVASTUU

UPM-Kymmene lanseerasi ensimmäi-senä metsäyrityksenä yhteiskuntavas-tuullisen Työstä työhön -ohjelman 2006 Voikkaan tehtaan alasajon yhteydes-sä. Nyt irtisanomisuhan alle joutuvat tarvitsevat vastaavaa tukea uuden työ-paikan löytämisessä ja osaamisensa päivittämisessä.

Irtisanotuksi tuleminen on aina ih-miselle kova paikka. Työpaikkansa me-nettävän tukemisessa ei saa pihistellä, Laapio muistuttaa.

Asiakirjassa ei oteta kantaa, mi-tä tavoitteita milläkin neuvottelu-kierroksella erityisesti painote-taan, vaan taustaryhmä päättää syksyn neuvottelukierroksen yk-

sityiskohtaisista työehtosopimustavoit-teista vielä erikseen. Tavoiteasiakirjaan voi tutustua suunnittelualan kotisivuilla. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.10.2013 asti.

Kokouksessa käsitelti in myös marraskuun palkankorotusneuvot-

teluista ja -sopimuksista tehdyn ky-selyn tuoreita tuloksia. Alan luot-tamusmiehet vastasivat kyselyyn tammikuussa. Työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutet-tiin suunnittelualalla valtaosin 1,9 pro-sentin yleiskorotuksena marraskuusta 2012 lukien. Yhteenveto tarkemmista tuloksista lähetetään luottamusmiehil-le helmi-maaliskuun aikana. Tuloksista uutisoidaan myös suunnittelualan kotisivuilla.

TAMPEREEN INSINÖÖRIEN TYÖMARKKINATAPAHTUMAT

8 9INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖTTÖMYYSTURVALAKI MUUTTUU

Vuonna 2013 päättyneen, yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen yhteydessä makset-tuja lomakorvauksia ei enää jak-soteta työsuhteen päättymisestä

lukien. Vuosilomakorvauksen, eli pitä-mättä jääneistä lomapäivistä maksetun korvauksen, saaminen ei siis enää jat-kossa tule siirtämään ansiopäiväraha-oikeuden alkamista.

Sen sijaan jos työsuhde on päätty-nyt vuoden 2012 puolella ja lomakorva-uksia tulee maksettavaksi, tulee loma-korvaus edelleen jaksotettavaksi. Tällöin jaksotettava aika, jolta ei siis ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, voi jatkua myös vuoden 2013 puolelle. Ratkaisevaa on työsuhteen päättymisvuosi, ei lomakor-vauksen maksuajankohta.

Osa-aikatyöstä maksetun loma-korvauksen sovittelu säilyy ennal-laan, eli tällöin lomakorvaus sovitellaan maksuperusteisesti.

Taloudellisen etuuden jaksotus pysyy myös edelleen voimassa. Myös kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikai-sen lomautuksen alkamista tai sen aika-na työaikapankista maksettu rahakorva-us jaksotetaan edelleen.

Koska maan hallitus on patistanut työmarkkinajärjestöjä tekemään palkkaratkaisun jo keväällä, on järjestöillä oikeus vaatia valtiol-ta toimia ostovoiman turvaami-

seksi ainaisen leikkaus- ja veronkoro-tusuhan sijaan.

TYÖEHTOSOPIMUKSIIN LISÄVUOSI JA OSTOVOIMARATKAISU

Akava on valmis jatkamaan nykyisiä työ- ja virkaehtosopimuksia vuodella ja tämän ohessa neuvottelemaan osto-

Ansiopäivärahan ensihakemuk-sia on ajalla 1.-31.1.2013 saa-punut 1392 kpl (923 kpl v.2012) eli 50,8 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime

vuonna. Jatkohakemuksia ajalla 1.-31.1.2013 on saapunut yhteensä 7909 kpl (6777 kpl v.2012) eli myös jatkoha-kemusten määrässä on selvää kasvua (16,7 prosenttia).

Ryhmälomautusmenettelystä luo-vutaan 1.7.2013 jälkeen alkavissa lomautuksissa

Ns. ryhmälomautusmenettelystä luo-vutaan siirtymäajan jälkeen 1.7.2013. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.7.2013 alka-en kaikkien lomautettujen tulee rekiste-röityä henkilökohtaisesti työnhakijoiksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömyyse-tuutta saadaksewen. Muutoksella paran-netaan lomautettujen keskinäistä yhden-vertaisuutta siten, että menettelytavat

Lomakorvauksen jaksottaminen poistuu 1.1.2013 alkaen

Työmarkkinaratkaisua ei saa jättää syksyyn, koska taloutta vakauttava työmarkkinaratkaisu olisi nyt kaikkien, sekä elinkeinoelämän että palkansaajien yhteinen etu, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUSTEN MÄÄRÄ KASVAA

olisivat kaikkien lomautettujen osalta samanlaiset riippumatta lomautettavien työntekijöiden määrästä ja lomautuksen toteuttamistavasta. Muutoksella varmis-tetaan myös lomautettujen henkilöiden ohjautuminen työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin.

Lakiin on tullut muutoksia myös kos-kien esim. yrittäjyyttä, opiskeluita sekä poissaoloa työllistymistä edistävistä pal-veluista. Lue lisätiedot lakimuutoksista osoitteesta www.iaet.fi

Tammikuussa IAET-kassassa hakemusmäärät ovat kasvaneet niin ensihakemuksissa kuin jatkohakemuksissa.

Päivärahan ensihakemusten käsit-telyyn ottoaika on ollut tammi-helmi-kuussa noin kolme viikkoa tavallisen kahden viikon sijaan. Jatkohakemusten käsittelyyn ottoaika on pysynyt nor-maalina, eli keskimäärin 1-2 viikkoa hakemuksen saapumispäivästä.

Vuorottelukorvauksen hakemus-määrät ovat pysyneet käytännössä ennallaan.

Työmarkkinoiden epävarma tilanne sekä vuoden 2012 syksyn yt-neuvotte-luiden aiheuttamat irtisanomiset näkyvät selvästi myös IAET-kassan asiakaspalve-lussa. Kassalle puhelimitse ja sähköpos-tilla saapuvien yhteydenottojen määrät ovat selvästi kasvaneet viime vuodesta.

Käsittely-/maksatustilannetta koske-vat ajankohtaiset tiedot löytyvät kassan kotisivuilta www.iaet.fi

voimaratkaisusta työnantajien ja maan hallituksen kanssa. Ratkaisu koostuisi maltillisesta palkankorotusprosentista, työeläkemaksujen verovähennysoikeu-desta, verotaulukoiden indeksitarkistuk-sista sekä pienestä veronalennusvivusta.

Tällainen ostovoimaratkaisu toisi en-nakoitavuutta työmarkkinoille ja talou-teen sekä parantaisi yritysten mahdol-lisuutta työllistää ihmisiä. Työllisyyden kehittyessä valtion talous kohenisi, Fjäder huomauttaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kuitenkin irtisanoutunut keskitetystä, os-tovoimaa vahvistavasta työmarkkinarat-kaisusta heti alkuunsa.

Kenenkään etu ei ole, että painei-ta kasataan syksyyn. EK:n tavoittelemat paikalliset joustot eivät toteudu liittokier-roksella, vaan edessä on rankka ja en-nustamaton neuvottelujen kierre kovine vaatimuksineen, Fjäder varoittaa.

SUOMEN TYÖN LINJA 2019

Akava julkaisi helmikuun alussa Suomen työn linja 2019 -keskusteluasiakirjan, jossa esitetään rakenteellisia ratkaisuja työurien pidentämiseksi sekä uran alku- että loppuvaiheissa.

Työuraneuvotteluissa kiireellisintä on sopia sitova aikataulu eläkepolitiikan ko-konaisratkaisulle ja viedä työhyvinvointia edistävät ratkaisut työpaikkojen arkeen, Fjäder sanoo.

Neuvottelujen eteneminen takkuaa, koska EK on livennyt sopimastaan pal-kansaajien koulutusoikeudesta.

Koulutusoikeuskiistasta ei saa tul-la kolmikantaa rapauttavaa riippakiveä. Sopimatta jääminen toisi kasaan lisää dynamiittia ja uusia vaatimuksia syksyn työmarkkinaneuvotteluihin. Haluaako EK todella näin? Fjäder kysyy.

TYÖMARKKINARATKAISU JO KEVÄÄLLÄ

”Koulutusoikeuskiistasta ei saa tulla kolmikantaa rapauttavaa riippakiveä. Sopimatta jääminen toisi

kasaan lisää dynamiittia ja uusia vaatimuksia syksyn työmarkkinaneuvotteluihin. Haluaako EK todella näin?”

11INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

CV-KLINIKKAVEI TELIASONERALLEDiplomi-insinööri Pekka Valkama sai potkut, mutta hän ei jäänyt tuleen makaamaan. PIOTTY:n opeilla ja pienellä ripauksella onnea Valkama onnistui työllistymään alle puoli vuotta yt-neuvotteluiden alkamisesta.Teksti LAURA MYLLYKOSKI Kuva EETU KERÄNEN

10

Pekka Valkaman 13-vuotinen työ-ura Nokia Siemens Networksilla sai päätöksensä vuosi sitten ke-väällä yt-neuvotteluiden myötä. Helmikuussa alkaneiden neuvotte-

lujen seurauksena Valkama kuuli olevan-sa irtisanomisuhan alainen. Tällöin elet-tiin huhtikuun puoliväliä. Käytännössä tämä tarkoitti, sitä, että tavalla tai toisella hänen silloiset työnsä loppuisivat.

“Minulla ja muilla irtisanomisuhas-ta ilmoituksen saaneilla oli kuukausi aikaa päättää, ottaisiko firman tarjo-aman tukipaketin, hakisiko firman si-sältä muita töitä, vai irtisanottaisiinko”, Valkama kertoo.

Valkama päätti, ettei jatkaisia enää Nokia Siemensillä.

“Olin ollut NSN:llä yli 13 vuotta, eli kolmasosan työurastani, ja olin viihtynyt kyllä hyvin. Ajattelin kuitenkin, että voisi-han tuota katsoa jotain uuttakin.”

ASIAKASARVONÄKÖKULMAA NSN:LLÄ

Valkama tuli alunperin Nokia Siemensille (tuolloinen Nokia) suo-raan koulusta vuoden 1999 alus-sa. Työt alkoivat diplomityön puit-teissa ja työn valmistutta hän siirtyi tuotepäälliköksi.

Työtehtävät ja -nimikkeet ovat 13 vuoden aikana vaihtuneet hieman, mutta pääasiassa Valkama on työs-kennellyt tarjonnan, asiakasryhmien ja näiden kahden kohtaamisen parissa.

“Viimeiset vuodet keskityin etenkin asiakasarvonäkökulman kehittämiseen ja esiintuomiseen. “

Nokia Siemens Networksin asiakkais-ta suurin osa on operaattoreita. Yritys tarjoaa heille verkon infrastruktuurin ja siihen liittyviä palveluita.

“Operaattorit tekevät nykyään entis-tä vähemmän asioita itse. Operaattorit tekevät harvat asennukset vaikkapa mastoihin itse, vaikka asentajien haa-lareissa operaattorin nimi saattaa lu-keakin”, Valkama selventää.

Hänen mukaansa ohjelmistojen osuus Nokia Siemensin kaltaisten yri-tyksien kilpailussa on kasvussa.

“Raudalla ei pysty enää erottautu-maan muista, vaan se on kaikilla pää-osin samanlaista. Älykkyys tulee ohjel-mistoista ja palveluista.”

Tämän takia Valkaman osaamiseen kuuluvan asiakasarvonäkökulman huo-mioiminen onkin tärkeää. Monesti kes-kustelu asiakkaan kanssa perustuu teknisiin faktoihin, mutta tärkeintä olisi kertoa asiakkaalle mitä kyseisellä tuot-teella voi käytännössä tehdä.

“Yleensä suurin etu tulee siitä, et-tä ohjelmistolla voidaan säästää aikaa. Manuaalisesti joku tietty juttu voi viedä pari päivää, kun taas automaattisesti se hoituu parissa tunnissa”, Valkama kertoo.

TUKITOIMISTA PIOTTYYN

Valkama viihtyi omien sanojensa mu-kaan Nokia Siemensillä hyvin, vaikka ai-ka ei aina auvoisaa ollutkaan. Vuodesta 2003 lähtien hän muistelee olleen-sa mukana yli viisissä yt-neuvotteluis-sa. Työvuosiin mahtui myös Nokian ja Siemensin yhdistyminen ja sen aiheutta-mat organisaatiomuutokset.

“Ainainen yt-neuvottelujen uhka vai-kutti osaltaan siihen, että päätin olla ha-kematta töitä firman sisältä.”

Kun irtisanominen sitten sattui koh-dalle, huolehti yritys onneksi tukitoimista hyvin. Mukana olivat työvoimaviranomai-set, ammattiliitot ja erilaiset koulutukset. Firma esitteli laajasti, mistä uusia töitä voisi hakea tai mihin koulutuksiin kannat-taisi hakeutua.

“NSN tuli mielestäni hyvin vastaan ja antoi mahdollisuuden käyttää aikaa tukipalveluihin.”

Tätä kautta Valkama löysi tiensä myös PIOTTY-projektiin, joka esiteltiin yhtenä yrityksen ulkopuolisista mah-dollisuuksista edistää irtisanottujen työnhakuvalmiuksia. Valkaman työn-hakupäivistä oli sen verran aikaa, et-

tä hän päätti hakeutua projetin kou-lutustapahtumiin. Etenkin PIOTTY:n tarjoamaan cv-klinikkaan hän oli erityi-sen tyytyväinen.

“Päivitimme ansioluettelomme ja hi-oimme niiden rakennetta. Oli hyödyllistä saada tietää esimerkiksi, että tittelit eivät cv:ssä kuvaa mitään, vaan pitää pystyä nostamaan esille sitä, mitä on tehnyt ja mitä osaa.”

Valkama ei ollut ainoa nokiasie-mensläinen PIOTTY:ssä, joten tilai-suudet tarjosivat myös hyvän mahdol-lisuuden sparraamiseen ja ideoiden vaihtamiseen. Miehen mukaan kokonai-suudessaan sekä Nokia Siemensin tuki-toimet että PIOTTY tukivat hänen työn-hakuaan hyvin.

“On paljon helpompaa hakea töi-tä, kun tietää mitä haluaa ja mitä osaa. Myös haastattelukysymyksien miet-timinen etukäteen on hyödyllistä. Suomalaisen miehen ei välttämättä ole niin helppoa olla kovin analyyttinen itses-tään”, hän naurahtaa.

PIKAVAUHTIA TÖIHIN

Valkama ei kuitenkaan lopulta tarvinnut tukea kauaa. Hän viihtyi työttömänä lopul-ta vain muutaman viikon ja aloitti elokuun alussa työt managerina TeliaSoneralla, entisen työpaikkansa vieressä.

“En päässyt tästä Hatanpäältä sitten yhtään mihinkään”, mies virnistää.

Työpaikan löytymistä voisi kuvailla lä-hestulkoon vahingoksi.

“Olin ihan muuten vain internetissä surffailemassa, kun silmiini osui erään työnvälitysfirman mainos, jossa esiteltiin

“Päivitimme ansioluettelomme ja hioimme niiden rakennetta.

Oli hyödyllistä saada tietää esimerkiksi, että

tittelit eivät cv:ssä kuvaa mitään, vaan pitää pystyä nostamaan esille sitä, mitä

on tehnyt ja mitä osaa.”

“Olin ihan muuten vain internetissä surffailemassa,

kun silmiini osui erään työnvälitysfirman mainos,

jossa esiteltiin heillä avoinna olevia paikkoja. Klikkasin sitten huvikseni yhtä, joka vaikutti kiinnostavalta. Työn kuvauksen luettuani totesin, että tämähän sopii minulle

kuin nyrkki silmään”


TYÖ

MA

RK

KIN

AT

TYÖ

MA

RK

KIN

AT

PUOLET PITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ TYÖLLISTYI

heillä avoinna olevia paikkoja. Klikkasin sitten huvikseni yhtä, joka vaikutti kiin-nostavalta. Työn kuvauksen luettuani to-tesin, että tämähän sopii minulle kuin nyrkki silmään”, Valkama kertoo.

Työnvälitysfirman markkinoiman paikan työnantaja oli TeliaSonera.

Ainoa miinus työssä oli, että se si-jaitsi Helsingissä. Vaimonsa suostumuk-sella hän kuitenkin laittoi hakemuksen, vaikkei muuttamisesta järin innoissaan ollutkaan. Heti seuraavana päivänä tuli kutsu haastatteluun.

“Sanoin haastattelussa, että muutto Helsinkiin kyllä onnistuu, mutta samalla kyselin varovasti, olisiko töitä mahdolli-sesti myös Tampereella.”

Valkama sai kuitenkin kutsun vielä toiseen haastatteluun ja lopulta myös töitä, joiden sijaintipaikaksikin varmis-tui Tampere. Tässä vaiheessa irtisano-misuhkailmoituksesta oli kulunut vasta muutama kuukausi.

“Ei tarvinnut alkaa siihen muuttorul-janssiin”, hän toteaa helpottuneena.

LISÄÄ NEUVOTTELUJA

TeliaSoneralla Valkama on tekemisis-sä yritysasiakkaiden kanssa. Hän painii edelleen asiakasarvokysymyksien kans-sa, mutta nyt näkökulma on muuttunut.

“Siirryin käytännössä NSN:n asiak-kaalle töihin. Ja vähän lähemmäs loppu-asiakasta”, hän hymyilee.

Keväisissä yt-neuvotteluissa koko Valkaman tiimi irtisanottiin. Valkamalle kävi hyvin, sillä osa kollegoista on vielä ilman työtä.

“Osa lähti kouluttautumaan. Joukossa oli myös sellaisia työntekijöitä, jotka oli-vat olleet NSN:llä toistakymmentä vuotta ja muutama heistä päätti pitää ihan tar-koituksellistakin sapattia miettiäkseen mitä seuraavaksi.”

Yt-neuvotteluiden ollessa ajan hen-ki, ei mies ole niiltä säästynyt uudessa työssäänkään.

“Ei ollut vielä edes koeaika loppu, kun ensiksi tuli organisaatiomuutos ja sit-ten yt-neuvottelut, joissa olin mukana”, Valkama kertoo.

Neuvotteluissa kävi kuitenkin hyvin, eikä uutta työpaikkaa tarvinnut etsiä vielä.

“Ihan dynaamiselta vaikuttaa joka ta-pauksessa tämä uusikin työympäristö”, hän nauraa.

PIOTTY-työllisyysprojektista 105 työllistyi vuonna 2012

Piotty-projektin projektipäällikkö Mari Kuusjärvi

Piotty -työllisyysprojektin osallistu-jista 105 työllistyi vuoden 2012 ai-kana. Projekti on toiminut tehok-kaasti sillä projektin kustannukset olivat vain 500-600 euroa työllisty-

nyttä osallistujaa kohden. Työllistyminen on tapahtunut koulutusta vastaavaan ko-koaikaiseen työhön pääasiassa yksityi-selle sektorille, kertoo Piotty-projektin projektipäällikkö Mari Kuusjärvi.

Työllistyneistä 60 prosenttia oli al-le kuusi kuukautta työttömänä ollei-ta, viidennes 6-12 kuukautta työttömä-nä olleita ja viidennes yli 12 kuukautta työttömänä olleita. Osallistujamäärään suhteutettuna työllistymistä tapahtuu ta-saisesti kaikissa ryhmissä. Erityisesti pit-käaikaistyöttömät ovat työllistyneet hyvin eli liki puolet heistä on työllistynyt.

Työllistyneistä 60 prosenttia työllis-tyi toistaiseksi voimassaolevaan työsuh-teeseen ja 40 prosenttia määräaikai-seen työsuhteeseen.

NSN:LTÄ JA NOKIALTA PROJEKTIIN

Elokuusta 2009 joulukuuhun 2012 pro-jektin osallistujista on työllistynyt yhteen-sä 296 henkilöä. Projektiin on osallistu-nut ao. aikana yhteensä 702 henkilöä. Kevääseen 2012 asti puolet projektin osallistujista työllistyi mutta kevään ja syksyn 2012 runsaat irtisanomiset it-alal-ta muuttivat tilanteen, Kuusjärvi toteaa.

Projektiin ilmoittautui huhti-touko-kuussa paljon väkeä NSN:ltä ja elo-syyskuussa Nokialta. Molemmat yrityk-set tarjosivat poistuville työntekijöille koulutusta työnhakuun. Piotty –projek-ti tarjosi kuitenkin syventävät opinnot eri aiheisiin huippuluokan kouluttajien kouluttamina. Projektissa oli koulutta-jia mm. MPS Finlandista, PD Personel Developmentista ja Psyconilta.

Vuonna 2012 projektiin ilmoittautu-neita oli 350 henkilöä, joista 280 uusia

osallistujia. Heistä 40 prosenttia on dip-lomi-insinöörejä, 30 prosenttia insinöö-rejä ja 30 prosenttia muita kuten mm. ekonomeja, tradenomeja. Osallistujista kolmannes on ollut työttömyysuhan alai-sia tai lomautettuja sekä puolet alle kuu-si kuukautta työttömänä olleita. Yli vuo-den työttömänä olleita on 15 prosenttia.

1300 OSALLISTUJAA TILAISUUKSISSA

Projektissa järjestettiin vuoden 2012 ai-kana 62 tilaisuutta, joihin osallistui 1300 osallistujaa. Yhdessä tilaisuudessa kä-vi siten noin 20 henkilöä. Tilaisuudet oli-vat luonteeltaan koulutuksia sekä yritys-esittelyjä ja niitä järjestettiin 2-3 kertaa

viikossa. Suosituimpia koulutuksia olivat yritysesittelyjen ohella peruspaketin si-sältö eli hakemuskoulutus, cv-koulutus ja työhaastattelukoulutus. Tilaisuuksien yleisarvosanojen keskiarvoksi muodos-tui 4,0 asteikolla 0-5, Kuusjärvi kehuu.

1500 TYÖTÖNTÄ PIRKANMAALLA

Projektin kohderyhmänä ovat pirkan-maalaiset insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Pirkanmaalla arvioidaan olevan yli 1500 työtöntä kohderyhmään kuuluvaa työnhakijaa. Projektiin on siten osallistunut runsas vii-dennes kohderyhmästä.

Projektin tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutusta vastaavaan työtehtävään pit-

Tiistai 5.3.2013 klo 9-13 TYÖHAASTATTELU

Riitta Kättö, MPS Finland Oy

Miten valmistautua työhaastatteluun ja kommunikoida vakuuttavasti haastat-telussa? Eri haastattelutyypit ja niiden käyttö? Entä jälkihoito? Haastattelu vaa-tii harjoittelua ja sen mukana tulevaa varmuutta. Esiintymisen on vakuutetta-va työnantaja juuri sinun soveltuvuudes-tasi tehtävään. Koulutuksen vetää KTM Jarkko Sipiläinen.

Ilmoittautumiset pe 1.3.2013 klo 15 mennessä osoitteessa www.pirkanmaanotty.fi.

Torstai 7.3.2013 klo 10-12 KULISSEISSA TAPAHTUU Raimo Vähämaa, Tredea

Mitä Tampereen seudun yrityskentässä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Tredean

business tiimi houkuttelee uusia investoin-teja ja yrityksiä Tampereelle. Työnhakijan kannalta mielenkiintoista tietoa eri toimi-aloista ja mitä kulisseissa tapahtuu uu-sien työnantajien saamiseksi alueelle. Tilaisuudessa puhuva Raimo Vähämaa toimii Tredeassa yrityspalvelupäällikkönä.

Ilmoittautumiset ma 4.3.2013 klo 15 mennessä osoitteessa www.pirkanmaanotty.fi.

Tiistai 12.3.2013 klo 9-13 SOVELTUVUUSARVIO

Petri Raivola, MPS Finland Oy

Millaisia ovat soveltuvuusarviot? Miten niitä tehdään ja tulkitaan sekä mikä niissä on tärkeää rekrytoinnin kannal-ta? Erilaiset testityypit ja niiden käyttö? Koulutukseen osallistujille toimitetaan etukäteen linkit netissä toteutettavaan motivaatiokyselyyn ja yhteen persoonal-lisuuskyselyyn. Koulutuksessa käydään

käaikaiseen työsuhteeseen, kiteyttää projektipäällikkö Kuusjärvi.

TEK, UIL JA TI RAHOITTAVAT

Pirkanmaan Otty (PIOTTY) -projek-tia hallinnoi Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry. PIOTTY –projekti alkoi syksyllä vuonna 2009. Projektia rahoittavat Pirkanmaan ELY-keskus, Tekniikan Akateemiset TEK ry, Uusi Insinööriliitto UIL ry sekä Tampereen Insinöörit ry.

TYÖLLISTYMISEN HINTA 500 EUROA PER TYÖPAIKKAProjektin toiminta jatkuu vuonna 2013. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi projek-tille rahoitusta vuodelle 2013 yhteensä 109.750 euroa. Tuen määrä on noussut koska vuodelle 2012 Pirkanmaan ELY-keskus myönsi tukea 100.500 euroa. Projektin kulut olivat vuonna 2012 sel-västi alle myönnetyn summan. Yhden työllistymisen hinnaksi muodostui 500-600 euroa, laskee Piotty-projektin pro-jektipäällikkö Mari Kuusjärvi.

läpi näiden kyselyjen sisältöä ja tulos-ten tulkintoja Erkki Esimerkin vastausten pohjalta. Kouluttajana toimii psykologian tohtori Petri Raivola.

Ilmoittautumiset ma 4.3.2013 klo 15 mennessä osoitteessa www.pirkanmaanotty.fi.

Tiistai 19.3.2013 klo 13-15 YRITYSESITTELY

Vincit Oy

Vincit Oy on vaativien ohjelmistopro-jektien toimittaja ja vahva kasvuyritys. Saamme tietoa yrityksen toiminnasta ja rekrytointiprosesseista sekä siitä, mil-laista osaamista ja työvoimaa yritys tar-vitsee. Esittelyn jälkeen halukkailla on mahdollisuus keskustella yrityksen edus-tajien kanssa työtehtävistä.

Ilmoittautumiset to 14.3.2013 klo 15 mennessä osoitteessa www.pirkanmaanotty.fi.

Teksti JYRKI KOSKINEN

PIOTTY –projektin koulutuksia maaliskuussa 2013

”Projektin tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutusta vastaavaan

työtehtävään pitkäaikaiseen työsuhteeseen”, kiteyttää projektipäällikkö Kuusjärvi.

13

Kuvaaja: Eetu Keränen

14 15INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry14 15INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ryINSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ryINSU 1•2013 | T

TAPAHTUMAT

TOIM

INTA

TOIM

INTA

Salpausselän kisat La 9.3. klo 9.00-18.00 LahtiVal di Fiemmen FIS MM-kisojen mesta-rit saapuvat jälleen suoraan Selälle. Näe heidät livenä! Koe Lahden kisamontun tunnelma!

Hinta A-katsomo: aikuiset 25€, lapset 10€ (portilta 35€/22€). Hinta B-katsomo: aikuiset 15€, lapset 5€ (portilta 20€/15€).

S i t o v a t i l m o i t t a u t u m i -set ti 5.3. mennessä osoitteessawww.tampereeninsinoorit.fi.

Niko Kivelä

Ismo LeikolaTomaatteja! Tomaatteja!

Sakespearen kootut theoksetKe 20.3. klo 19.00Tampereen Työväen Teatteri

Seniorienlounas Ti 12.3. klo 12.00Suomalainen Klubi

Tampereen Insinöörien seniorit tapaa-vat joka kuukauden toisena tiistaina. Maaliskuussa tavataan omakustanteisel-la lounaalla Tampereen Suomalaisella Klubilla. Ilmoittautumiset ja lisätietoa lou-naan alustajasta ja aiheesta osoitteessa www.tampereeninsinoorit.fi.

Millä eväillä eläkkeelle ja milloin?Ti 12.3. klo 17.30-20.00TI:n toimistoEläkejärjestelmään perehtynyt UIL:n ju-risti saapuu kertomaan maamme työ-eläkejärjestelmästä ja vakuutettujen elä-keturvasta. Vastauksia saadaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Sopiiko sinulle varhennettu, tavallinen vai lykätty van-huuseläke? Kenellä oikeus jäädä osa-ai-kaeläkkeelle, työaika osa-aikaeläkkeellä, osa-aikaeläkkeen määrä? Miten ja mil-loin haen eläkettä? Voinko työskennellä eläkkeellä?

Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä ja niitä voi lähettää myös etukäteen [email protected].

Ilmoittautumiset ti 5.3. mennessä osoitteessa www.tampereeninsinoorit.fi.

Pe 15.3. klo 18.30Tullikamari, Pakkahuone

Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali on stand up –ilmiön suomalainen lippu-laiva. Maaliskuun puolessa välissä ko-timaisten koomikoiden kerma saapuu jälleen Tampereelle mukana muutama ulkomaalainen vieras. Esiintyjinä ovat Niko Kivelä, Ismo Leikola, Fred Cooke (in english), Joni Koivumäki sekä Arimo Mustonen.

Liput 20€/hlö (norm. 26,50€). Sitovat ilmoittautumiset ke 4.4. mennessä osoit-teessa www.tampereeninsinoorit.fi.

UIL:nKevätkiertueKe 13.3. klo 18.00Scandic Tampere StationOletko valmistun ut insinööriksi syksyllä 2012? Osallistu UIL:n kevätkiertueelle ja ota askel paremmalle uralle.

Tervetuloa kuulemaan, miten Uuden Insinööriliiton jäsenyys tuo turvaa, me-nestystä ja hyötyä koko työelämäsi ajal-le. Liiton ura-asiantuntija kertoo vinkkejä työnhakuun ja oman urasi suunnitteluun sekä miten UIL:n urapalvelut ovat tässä jäsenen tukena. Lisäksi saat neuvoja pa-remman palkan saavuttamiseksi.Ilmoittautumiset osoitteessawww.uil.fi/kevatkiertue.

Ollako vai eikö olla? Vai miten se meni? Kuka se Macbeth oli vai oliko se edes mikään? Kaikkihan tietävät Romeon ja Julian vai tietävätkö sittenkään? Ja miksi ihmeessä sukkahousut on niin epämuka-vat? Jos William Shakespearen tuotanto ei ole hallussasi, ei se mitään. Ei se ole meilläkään. Mutta esitämme silti hänen kaikki näytelmänsä kahdessa tunnissa.

Tämän älyttömän haasteen ovat ot-taneet vastaan kolme huippunäyttelijää: Mikko Nousiainen, Tuukka Huttunen ja Teemu Palosaari. Tämä kolmikko laittaa itsensä sekä roolivaatteensa likoon ja esittävät kymmeniä rooleja niin naisista miehiin kuin hevosista parvekkeeseen. Tule nauttimaan tästä hillittömän haus-kasta kolmen miehen spektaakkelista Tampereen työväen teatteriin!

Liput 22€/hlö (norm. 27,50€). Sitovat ilmoittautumiset ti 4.4. klo 12.00 mennessä osoitteessawww.tampereeninsinoorit.fi.

16 17INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry16 17INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

TOIM

INTA

TOIM

INTA

Ke 12.6. klo 19.00Tampereen Komediateatteri

Tampereen Komediateatterin katetulla ulkoilmanäyttämöllä. Röyhkeä, häpeä-mätön, aurinkoinen, ilakoiva ja nauratta-va “Puhelinluettelo” on kotimainen ko-media ihmisistä ja ilmiöistä, yrityksistä ja erehdyksistä.

Takuuhauska huvinäytelmä risteyttää satiiria ja kansannäytelmää, sekoittaa melodraamaa, kaupunkikomediaa ja lä-hiönaapurien tirkistelyä. Ja kaikkia näy-telmän henkilöitä yhdistää katoava kan-sanperinne – joka kodin itsestään selvä tuki ja turva – puhelinluettelo. Rooleissa nähdään Krisse Salminen, Samuli Muje, Jukka Leisti, Emilia Pokkinen ja Jere Riihinen.

Liput 26€/hlö sis. kahvin ja viinerin (norm. 37€). Max. 4 lippua jäsen. Sitovat ilmoittautumiset ma 29.4. mennessä.

La 8.6.Ratinan festivaalipuistoKesän ensimmäinen suurfestivaa-li Sauna Open Air Tampereella. Lauantaina esiintyjinä mm. Nightwish, Opeth (SWE), Children of Bodom, Bloodred Hourglass.

Liput 48€ / kpl (norm. 55,50€), lippu-ja kaksi/jäsen.

Sitovat i lmoittautumiset pe 3 .5 . mennessä oso i t teessawww.tampereeninsinoorit.fi.


Tuure Kilpeläinenja Kaihon Karavaani

Puhelinluettelo

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani jatkaa kulkuaan sekoittamalla ennakkoluulotto-masti slaavilaista poljentoa ja rytmikästä maailmanmusiikkia. Luvassa on palavaa mu-siikkia, iloa ja kaihoa kaipaavalle kansalle.

Liput 27€ (norm. 32,50€). Sitovat ilmoittautumiset ti 4.4. mennessä osoitteessa www.tampereeninsinoorit.fi.

Wappubrunssi

La 13.4. klo 19.00Tampere-talo

Ke 1.5.klo 11.00-12.30Mukavaa yhdessäoloa koko per-heelle jo perinteeksi tulleella bruns-silla. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan.

Ilmoittautumiset to 25.4. men-nessä osoitteessa www.tamperee-ninsinoorit.fi.

Sauna Open Air

Kuvaaja: Ville Juurikkala

18 19INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

TOIM

INTA

1918

Ensimmäisen vuoden opiskelijat harvemmin hakeutuvat, tai pää-sevät opiskelijajärjestöjen halli-tuksiin. 25-vuotias Niko Kyösti on kuitenkin poikkeus.Tampereen

ammattikorkeakoulussa sähköistä ta-lotekniikkaa opiskeleva mies aloit-ti vuoden alusta hän Tampereen Insinööriopiskelijoiden eli Tiron hallituk-sen ura- ja rekrytointivastaavana.

”Järjestötoiminta oli minulle jo en-nestään tuttua urheiluharrastukseni hapkidon parista ja tiesin olevani siitä kiinnostunut. Lisäksi tällä alalla verkostoi-tuminen on tärkeää ja Tirossa se onnis-tuu. Ajattelin, että miksi en aloittaisi heti.”

ELEKTRONIIKASTA SÄHKÖÖN

Hallitukseen Kyösti valittiin Tiron syys-kokouksessa marraskuussa, jossa uu-det hallituslaiset valittiin haastattelun ja äänestyksen perusteella. Haastattelua Kyösti kuvaa melko tiukaksi tentiksi, jos-sa oli yllättäviäkin kysymyksiä. Valintaa kuvaa myös se, että kaksi halukasta hal-litusehdokasta jäi uuden hallituksen ul-kopuolelle. Omista valintaperusteistaan Kyösti ei osaa sanoa oikein mitään.

”Olin kai kuitenkin jotenkin vakuutta-nut”, hän naurahtaa.

Aiemmalta koulutukseltaan Kyösti on elektroniikka-asentaja, mutta pula töis-tä sai hänet hakemaan uusiin opintoi-hin. Varsinaisia elektroniikka-asentajan töitä hän on tehnyt valmistumisensa jäl-keen vain vähän.”Yhden kesän tein ATK-huoltoja omalla toiminimellä. Lisäksi olen tehnyt vartijan töitä, joita jatkan nyt opis-kelujeni ohessa”, hän kertoo.

Lisäkouluttautumiseen vaikutti myös se, että monet elektroniikka-alan työt ovat rutiininomaista liukuhihnatyötä tehtaassa. Kyösti kertoo leipiintyvänsä äkkiä saman asian toistamiseen päivästä toiseen.

”Olen ennemminkin liikkuva ja so-siaalinen ihminen ja kaipaan työssäni vaihtelevuutta ja haasteita.”

Uudella koulutuksellaan Kyöstin pitäi-si oman käsityksensä mukaan työllistyä hyvin. Talotekniikka ja sähkötyöt eivät ole aloina kovin taantumaherkkiä, koska sil-loin, kun ei rakenneta uutta pitää jossain aina korjata vanhaa.

Sähköinen suuntautuminen oli Kyöstille luonnollinen valinta hänen poh-jakoulutuksensa takia.

HAPKIDO VALMENSI HALLITUSTYÖHÖNTalotekniikan opiskelija Niko Kyösti päätti aloittaa verkostoitumisen heti opintojensa alussa. Niinpä hän suuntasi suoraan Tiron hallitukseen.

BRUCE LEEN JALANJÄLJISSA

Vapaa-aikansa Kyösti viettää korealai-sen itsepuolustuslajin hapkidon parissa. Lajin pariin hän päätyi puolivahingossa ja harrastus on jäänyt.

” Asuin aloittaessani Parkanossa, ei-kä siellä ollut mahdollisuus harrastaa muita kamppailulajeja. Nyt taitaa tosiaan alkaa 13. harrastusvuosi.”

Hapkido on yhdistelmä vaikutteita useammasta itämaisesta kamppailulajis-ta. Sen tyyliin kuuluu muun muassa lyön-tejä, potkuja, heittoja, lukkoja ja erilaisia asetekniikoita esimerkiksi erilaisten kep-pien, miekan, puukon tai narun kanssa.

”Hapkidossa painotetaan ennen kaikkea turvallista ja tehokasta itse-puolustusta, jonka jälkeen uhkaavasta

tilanteesta voidaan paeta. Toinen osa-puoli voi jopa hölmistyä, että miten se nyt tuosta otteesta noin pääsi pois”, Kyösti kertoo.

Myös kamppailulajien länsimainen le-genda Bruce Lee tutustui hapkidoon lajin suurmestarin Ji Han Jaen opastuksella. Ji Han Jae myös näyttelee Leen elokuvassa Game of Death yhtä tämän vastustajista.

Tällä hetkellä Kyösti treenaa kahdes-ta kolmeen kertaan viikossa ehtimisen-sä mukaan. Toisinaan hän myös toimii Tampereen Hapkidoseuran treenien ve-täjän. Nääshallilla järjestettävissä tree-neissä käy 20-30 aktiivia ja tämän lisäksi usein on meneillään erillinen peruskurs-si. Kyöstin mukaan Suomessa menossa oleva kamppailulajibuumi näkyy myös hapkidossa, vaikka tällä hetkellä trendik-käintä taitaakin olla vapaaottelu.

”Hapkido on siitä hyvä laji, että se ei vaadi kovaa pohjakuntoa ja treenaa-maan voivat tulla jo ihan pikkumukelot. Kunto kyllä kasvaa ja paikat venyvät har-rastuneisuuden edetessä.”

Tampereen Hapkidoseuran perus-kurssi on alkanut heti tammikuussa, mut-

ta Kyöstin mukaan halukkaat ehtivät vie-lä hyvin mukaan helmikuunkin puolella.

URAA JA REKRYÄ TIROSSA

Hapkidoseurassa Kyösti on toiminut val-mennusporukassa sekä hankkinut seural-le sponsoreita. Tirossa hän on kuitenkin ottanut askeleen vakavampaan suuntaan.

”Näkisin Tiron ennemminkin lisä-työnä, vaikkakin mukavana sellaisena. Meillä on tosi hyvä porukka kasassa ja kokouksissa on mukava käydä.”

Ura- ja rekrytointivastaavana Kyöstin tehtävä on huolehtia insinööriopiskelijoi-den yritysyhteistyöstä, järjestää rekry-tointitilaisuuksia ja hoitaa haalarien mai-nosmyynti. Hänen vastuullaan ovat myös ammattikorkeakoulun kanssa yhteis-

työssä järjestettävät harjoittelu- ja opin-näytetyövalmennukset. Valmennukset poikkeavat muista Tiron järjestämistä ta-pahtumista siten, että ne ovat opiskeli-joille pakollisia.

”Monet opiskelijat tulevat opiskele-maan suoraan lukiosta, eikä heillä ole aiempaa työkokemusta. Kaikki eivät ole ikinä laatineet esimerkiksi työhakemus-ta, tai CV:tä, ja meidän on tarkoitus aut-taa heitä siinä”, Kyösti kertoo.

Hallituskausi on vasta alussa. Varsinaisesti uudella hallituksella on ko-koustettu vasta kerran, mutta tämän vuo-den hallituslaiset pääsivät seuraamaan vanhan hallituksen kokouksia heti valin-nastaan lähtien. Vielä on kuitenkin opit-tavaa ja viimevuotisen hallituksen jä-senet ohjaavat uusia tarvittaessa.

Mitään suurempia tavoitteitteita Kyösti ei alkaneelle kaudelle osaa vie-lä nimetä, mutta uskoo niiden hahmot-tuvan, kunhan hallitustyöhön pääsee enemmän sisälle.

”Ja tietenkin haluan kehittää ura- ja rekrytointivastaavan toimea edelleen”, hän päättää.

Teksti LAURA MYLLYKOSKI Kuva EETU KERÄNEN

”Monet opiskelijat tulevat opiskelemaan suoraan lukiosta, eikä heillä ole aiempaa työkokemusta. Kaikki eivät ole ikinä laatineet esimerkiksi työhakemusta, tai

CV:tä, ja meidän on tarkoitus auttaa heitä siinä.”

HE

NK

ILÖT

HE

NK

ILÖT

INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry

INSINÖÖRINÄVIIDELLÄVUOSIKYMMENELLÄEnsi heinäkuussa 90 vuotta täyttävän Timo Salokanteleen ura metallurgian insinöörinä alkoi sotakorvaustuotteita valmistavan Lokomon palveluksessa. Uran kohokohta oli osallistuminen syvänmeren sukellusalusten valmistukseen 1980-luvulla.

Teksti ARTO KOTILAINEN Kuva EETU KERÄNEN

TE

KN

IIKK

A &

TE

OL

LIS

UU

S &

PIR

KA

NM

AA

TE

KN

IIKK

A &

TE

OL

LIS

UU

S &

PIR

KA

NM

AA

20 21


TE

KN

IIKK

A &

TE

OL

LIS

UU

S &

PIR

KA

NM

AA

TE

KN

IIKK

A &

TE

OL

LIS

UU

S &

PIR

KA

NM

AA

Timo Salokannel kuuluu ikäluok-kaan, joka astui työelämään sota-korvaustuotannon ollessa kiivaim-millaan. Raskaimmillaan 40-luvun lopussa sotakorvaukset sitoivat

15- 16 prosenttia valtion menoista.Sota-aikana Lokomo oli valmistanut

muun muassa kranaattien kuoria, tykki-en putkia, linnoitteiden kupuja ja lentoko-neiden osia.

Kun Salokannel tuli vastavalmis-tuneena insinöörinä Lokomon kirjoi-hin vuonna 1949, firma valmisti sota-korvaus tuotteita, muun muassa lähes 300 kapearaiteista höyry- ja dieselvetu-ria, suuren määrän haponkestäviä vent-tiilejä sekä laivateollisuuden valuja.

LAADUKKAAT KORVAUKSET

Enimmillään Lokomon tuotannosta me-ni sotakorvauksiin jopa 80 prosenttia. Tuotantoa valvottiin eri lailla kuin mihin tämän päivän insinöörit ovat tottuneet.

- Laivatoimitusten laatua tarkas-tamassa Neuvostoliitolla oli aluk-si Helsingissä ja myöhemmin Turussa merirekisteri, jonka tarkastajien ko-mennus Suomessa kesti yleensä kol-me vuotta.

- Tampereellakin asui jonkin ai-kaa vakituinen Neuvostoliiton lähettä-mä laaduntarkastaja. Tiukoista aika-tauluista huolimatta laadusta ei tingitty, Salokannel kertoo.

Salokanteleen mukaan raskaudes-ta huolimatta sotakorvausten suoritta-misesta oli myös hyötyä, sillä se taval-laan pakotti koko Suomen teollisuuden ja myös Lokomon kehittämään tutkimus- ja tuotekehittelyä huippuunsa.

Jokainen erä tarkastettiin huolella en-nen luovutusta, ja siihen aikaan tavaran hyväksymiseksi tarvittiin myös tavallista enemmän ”voitelua”.

- Koulutettujen tarkastajien kanssa puhuimme yleensä englantia tai sak-saa. Opiskelin kyllä jonkin verran ve-näjää, mutta en juuri käyttänyt sitä työssäni. Virallista kommunikointia ja do-kumentointia varten oli käytössä tulkki, Salokannel kertoo.

TERÄKSEN KORKEAKOULU

Timo Salokanteleen ensimmäiset työ-tehtävät nuorena insinöörinä Lokomolla

sisälsivät työskentelyä metallilaboratori-ossa esimerkiksi rakennetutkimuksen ja koelämpökäsittelyn parissa.

Sotakorvausten jälkeen Lokomo val-misti sarjoina muun muassa keskus-lämmityskattiloita. Seuraavina vuosina päätuotteiksi muodostuivat murskaimet, veturit, erilaiset kaivin-, tie- ja rakennus-koneet sekä terästehtaan tuotteet.

Teräksen ominaisuuksien tutkimi-sesta tuli olennainen osa Salokanteleen uraa. Uusia seoksia ja kehitettävää löytyy Salokanteleen mukaan teräksestä aina.

- Insinööriopinnot Tampereen Teknillisen Opiston kemian osaston me-tallurgian opintosuunnalla antoivat hyvän pohjatiedon, mutta varsinainen teräksen valmistuksen korkeakoulu alkoi vasta työtehtävien parissa, Salokannel kertoo.

SALAISIA PROJEKTEJA

Uransa kohokohdaksi Salokannel ker-too osallistumisen Neuvostoliiton tie-deakatemian tilaaman syvänmeren tutkimusalus MIRin miehistöpallon te-räsvaluun 1980-luvulla juuri ennen eläk-keelle jäämistään. Salokannel vastasi miehistöpallon testi- ja tarkastustulos-ten luotettavuudesta.

Esimerkiksi yhdysvaltalaiset asi-antuntijat pitivät teräsvalun onnistu-mista käytännössä mahdottomana ei-vätkä siksi puuttuneet valmistukseen,

vaikka epäilivätkin sillä olevan sotilaalli-sia kytköksiä.

- Meille rakentajille kerrottiin, että aluksia käytettäisiin merenpohjan mine-raalikerrostumien tutkimukseen, mutta toki tiesimme, että niitä voitaisiin käyt-tää myös sotilaalliseen tarkoitukseen, Salokannel muistelee.

Neuvostoliiton vaatimukset sukellus-pallojen laadusta olivat kovat niin pai-neen kuin meriveden kestävyyden ja kyl-myydenkin suhteen.

- Lokomolla oli teräksen valua var-ten huippuunsa kehitetyt laitteet, muun muassa tyhjiökonvertteri, jota käyte-tään teräksen puhdistamiseen kaa-suista ja muista epäpuhtauksista se-kä erittäin matalahiilisen teräksen valmistamiseen.

- Tyhjiökonvertteri oli hankittu muuta-mia vuosia aiemmin muun muassa va-lussa syntyneiden vetyrepeämien es-tämiseksi. Tampellalle toimitettavien tykinputkien valmistuksen loputtua lait-teistoa voitiin käyttää muiden huipputuot-teiden tekoa varten.

POLIITTINEN KRIISI

Sukellusalusten rakentamisesta syntyi jopa suurvaltapoliittinen kriisi Suomen, USAn ja Neuvostoliiton välille.

Presidentti Koivisto sai Yhdysvaltain presidentti George Bushilta asiaa koske-van kirjeen, ja maan suurlähettiläs ja va-raulkoministeri kävivät erikseen taivutte-lemassa Koivistoa.

CIA;n agentit puolestaan hiillosti-vat Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäkeä.

Lopulta sukellusaluksia valmistettiin poliittisen painostuksen vuoksi vain kak-si, MIR 1 ja MIR 2.

”Lokomolla oli teräksen valua varten huippuunsa kehitetyt laitteet, muun muassa tyhjiökonvertteri, jota

käytetään teräksen puhdistamiseen kaasuista ja muista epäpuhtauksista sekä erittäin matalahiilisen teräksen

valmistamiseen. Tyhjiökonvertteri oli hankittu muutamia vuosia aiemmin muun muassa valussa syntyneiden

vetyrepeämien estämiseksi. Tampellalle toimitettavien tykinputkien valmistuksen loputtua laitteistoa voitiin

käyttää muiden huipputuotteiden tekoa varten.”

”Alukset on testattu Kap Verden syvänteessä yli

kuudessa kilometrissä ja niitä käytetään edelleen esimerkiksi

Barentsin meren öljy- ja kaasurikkauksien tutkimuksissa”

- Alukset on testattu Kap Verden sy-vänteessä yli kuudessa kilometrissä ja niitä käytetään edelleen esimerkiksi Barentsin meren öljy- ja kaasurikkauksi-en tutkimuksissa, Salokannel kertoo.

AKTIIVISET ELÄKEVUODET Timo Salokannel jäi eläkkeelle vuon-na 1985 oltuaan Lokomon palvelukses-sa yhteensä 38 vuotta, viimeksi teräs-tehtaan laatupäällikkönä. Uraan sisältyi useita asiantuntijatehtäviä kotimaassa ja ulkomailla.

Eläkkeelle jäätyään Salokannel toi-mi lähes kymmenen vuotta Det Norske Veritasin ja Bureau Veritasin tarkastaja-na Tampereen alueella.

- Parhaimmillaan tein viidestä kah-teenkymmeneen tuntia viikossa tar-kastustöitä, esimerkiksi moottorien ja laitteiden koeajoja ja paineastioiden tar-kastuksia ja aineenkoetuksia.

Työuran jälkeen Salokannel on toimi-nut aktiivisesti sotaveteraanien asioiden hoitamiseksi. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Tampereen Sotaveteraanien huoltoyhdistyksen puheenjohtajana.

- Vuonna 2010 veteraanien kun-toutusmäärärahoja yritettiin vähentää. Liittomme kokosi sadan hengen ryh-män, jonka luovuttamaa kirjelmää oli-vat vastaanottamassa Paula Risikko, Maria Guzenina-Richardson ja Eero Heinäluoma. Joukkoliikkeellä oli vai-kutusta sillä määrärahat saatiin nousemaan.

SOTA KATKAISI OPINTIEN

Timo Salokanteleen opinnot ja työ-ura siirtyivät sodan takia kolme vuot-ta. Kun lukioon lähtö olisi ollut ajankoh-tainen, Salokannel joutui sotareissulle radiosähköttäjäksi.

Rad iom iehen kou lu tuksen Salokannel sai Karkun koulutuskeskuk-sessa ja komennukset suuntautuivat muun muassa Viipuriin ilmavalvontaan ja Kuusamoon suomalais-saksalaiseen Vienan piiriesikuntaan.

Sodassa kulutettujen vuosien jälkeen opiskelu- ja työhalut olivat kovat, niin kuin monella muullakin ikäluokan miehellä.

- Monet sodasta palaavat halusivat päättää mahdollisimman pian, mitä alka-vat tehdä korvatakseen sodassa huka-tut vuodet.

Salokannel oli harkinnut kolmea vaih-toehtoa: sähköttäjäksi valtiolle, VR:lle tai teknilliselle alalle. Tekninen ala tun-tui kiinnostavimmalta, ja ovet Tampereen Teknilliseen Opistoon aukenivat ensim-mäisellä yrityksellä pääsykokeissa.

”Vuonna 2010 veteraanien kuntoutusmäärärahoja

yritettiin vähentää. Liittomme kokosi sadan hengen ryhmän, jonka luovuttamaa kirjelmää

olivat vastaanottamassa Paula Risikko, Maria

Guzenina-Richardson ja Eero Heinäluoma. Joukkoliikkeellä oli

vaikutusta sillä määrärahat saatiin nousemaan.”


TE

KN

IIKK

A &

TE

OL

LIS

UU

S &

PIR

KA

NM

AA

TE

KN

IIKK

A &

TE

OL

LIS

UU

S &

PIR

KA

NM

AA

Biol inja Oy Uusikaupunki on rakentanut biokaasu-la i tosta Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikka-alueelle viime keväästä lähtien.

Varsinaisen toiminnan on tarkoitus alkaa alkuvuoden 2013 aikana.

Kun laitoksen tiloja suunniteltiin, oli tarkoituksena, että laitos ottaisi vastaan enimmäkseen puhdistamolietettä ja vain vähäisiä määriä erilliskerättyä biojätettä.

Ympäristöluvan käsittelyn aika-na yritys kuitenkin teki päätöksen eril-liskerätyn biojätteen määrän kasvat-tamisesta, koska puhdistamolietteen käsittelyn ennustettiin muuttuvan kannattamattomaksi.

Erilliskerätyn biojätteen määrien kas-vattaminen asetti esikäsittelylinjalle uusia vaatimuksia, mistä Mikko Sahlgren sai aiheen TAMKin kemiantekniikan koulu-tusohjelmalle tehtävälle opinnäytetyölle.

- Aihe oli hyvä ja tavoitteet selvät. Lisäksi laitoksen oma suunnittelija oli jo jonkin verran miettinyt asiaa ja sain apua häneltä, Mikko kertoo.

Biojätteen esikäsittelystä poistetaan jätteen seasta sinne kuulumaton materi-aali, kuten muovi ja hiekka, jotka kuluttavat laitteita ja voivat haitata merkittävästi toi-minnan kannattavuutta ja taloudellisuutta.

TILANAHTAUS ONGELMANA

Uudestakaupungista lähtöisin olevalla Mikolla oli kokemusta biokaasulaitokses-sa työskentelystä jo ammattikoulun ai-kaisista kesätöistä ennen opintojen aloit-tamista TAMKissa.

- Olin Vehmaan biokaasulaitoksella kesällä 2006, mutta erilliskerätyn biojät-teen pakkausten poistoa siellä ei kyllä-kään tehty, Mikko muistelee.

Insinöörityö lähti käyntiin kartoittamal-la Biolinjan tekemiä suunnitelmia ja etu-käteen hankittua laitteistoa. Työllä oli kii-re sillä laitoksen rakennustyöt olivat jo alkaneet.

- Yrityksellä oli valmiiksi hankittuina muun muassa flotaattori, rumpuseula ja liettosäiliö, ja näiden ja sekä muiden lait-teiden sovittaminen ahtaisiin tiloihin oli suunnitelmissa haasteellisinta.

- Suurin ongelma työssä oli raken-teilla olevan vastaanottohallin tilanahta-us sekä laitteiden ja kuljettimien sijoittelu varsinkin pystysuunnassa, koska kuljetti-

milla on pystysuunnassa tarkat nousura-jat, Mikko kertoo.

VIERAILUT TÄRKEITÄ

Es ikäs i t t e l y l i n j an ma l l i nnuk -seen Mikko käytti jo työn alkuvai-heista saakka Autodesk Inventor 3D– mallinnusohjelmaa.Mahdollisten laitteiden valinnan Mikko aloitti tutkimalla eri vaihtoehtoja inter-netissä sekä pitämällä laitetoimittajien kanssa palavereja.

Myös muiden biokaasulaitosten jär-jestelmiin perehtyminen sekä vierailu yhteen niistä, Lakeuden Etappiin, kuu-lui ohjelmaan.

- Lakeuden Etapista sain arvokasta tie-toa siitä, minkä tyyppiseen biojätteeseen on syytä varautua, minkälaisia määriä jä-tettä tulee ja mikä on laitteiden kuormitus.

- Jos nyt alkaisin tehdä insinöörityötäni uudelleen, ottaisin enemmän selvää, mis-sä päin Suomea on mahdollisesti vastaavia järjestelmiä käytössä ja pyrkisin käymään paikan päällä vierailuilla, Mikko sanoo.

KAKSI VAIHTOEHTOA

Insinöörityön tekoon kului aikaa yhteensä noin kaksi ja puoli kuukautta, joista ensim-mäinen kului lähinnä laitetietouden han-kintaan ja toinen laitoksen mallintamiseen ja laitteiden yksityiskohtiin syventymiseen.

Työn tuloksena syntyi kaksi vaihtoeh-toista mallia biojätteen esikäsittelylinjas-tolle. Ratkaisevaksi eroksi mallien välillä muodostui kuormaimen käyttö biojätteen poimimiseksi vastaanottosäiliöstä.

- Toteutettavaksi valitussa vaihtoeh-dossa tavallinen maatilakuormain nostaa biojätteen vastaanottosäiliöstä murskai-melle. Kun kuormain korvaa kuljettimen,

BIOJÄTTEEN esikäsittely tehokkaaksi

Mikko Sahlgrenin opinnäytetyön tavoitteena oli löytää mahdollisimman kustannustehokas laitteisto erilliskerätyn biojätteent esikäsittelyyn. Biolinja Oy

Uudellekaupungille tehty työ sai toisen viime keväänä jaetuista Tampereen Insinöörien insinöörityöstipendeistä.


Teksti ja kuvat ARTO KOTILAINEN

vapautuu tilaa enemmän muille laitteille, Mikko selvittää.

Kuormaimen valintaa puoltaa myös sen käytön varmuus. Vaihtoehtoisessa mallissa vastaanottosäiliöön asennettu harava olisi siirtänyt biojätettä kuljettimel-le, jolloin prosessi olisi ollut altis häiriöille.

- Hylätyn vaihtoehdon laitehankinnat olisivat olleet hiukan edullisemmat, mutta siihen liittyvää biojätteen vastaanottojär-jestelmää pidettiin liian monimutkaisena.

Mikon insinöörityö sai Tampereen Insinöörien myöntämän 888 euron in-sinöörityöpalkinnon. Työn kirjallisten ansioiden lisäksi palkinnon tärkeimpä-nä perusteena pidettiin sitä, että tulok-sia päästiin hyödyntämään todellises-sa investointitilanteessa.

SOIJAJALOSTAMOLLE

Valmistumisensa jälkeen Mikko on ollut va-kituisessa työsuhteessa projektipäällikön assistenttina Finnproteinin uuden soijaja-lostamon työmaalla Uudessakaupungissa.

Soijajalostamon raaka-aine tulee ole-maan geenimuuntelematon soijapapu, jota tuotannossa kuluu 240 000 tonnia vuodessa. Jalostamon tuotanto myydään aluksi rehuteollisuuteen. Myöhemmin ja-lostamo alkaa tuottaa soijaproteiinia myös elintarviketeollisuudelle.

Mikon työnkuva rakennustyömaal-la sisältää niin sanotulle harmaalle alueelle jääviä teknisiä asioita, han-kintoihin osallistumista, raportointia ja asioiden selvittelyä. Kokonaisuuksien hahmottamiseen insinöörikoulutus an-taa hyvän lähtökohdan.

- Koulussa yhtenä aineena oli liike-toimintaosaaminen, mutta esimerkiksi hankintaprosesseja olisi voitu käsitellä enemmän, Mikko toteaa.

24


KO

UL

UT

US

KO

UL

UT

US

24-vuotias Antti Hiltusen ke-sä 2012 kului hieman eri-laisissa maisemissa. Toukokuussa mies pak-kasi kimpsunsa ja mat-

kusti ensiksi junalla Tornioon, jos-ta jatkoi matkaansa autoteitse vielä 800 kilometriä pohjoisemmas Pohjois-Norjan Havøysundiin Jäämeren rannal-le. Sähköistä talotekniikkaa opiskeleva Hiltunen oli saanut kesätöitä havøysund-laiselta Gabriel Elektrolta.

”Tampereen Insinööriopiskelijoille tu-li erään toisen paikallisyhdistyksen ak-tiivilta viesti, jossa hän kertoi kuulleen-sa kesäätyöpaikasta Pohjois-Norjassa”, Tirossa aktiivisesti toimiva Hiltunen ker-too. ”Päätettiin sitten kaverin kanssa ha-kea sinne.”

Kun työpaikka lopulta varmistui oli Hiltusen alkuperäinen reissukaveri jo eh-tinyt saada töitä toisaalta, joten oli impro-visoinnin paikka.

”Menin luokkaan ja kysyin, että kuka haluaa lähteä Norjaan kesäksi töihin.”

Työkaveriksi Hiltuselle valikoitui lopul-ta luokkakaveri Markus Kyöstäjä.

TYÖVOIMAPULA PAINOSTAA

Hiltunen ja Kyöstäjä pestattiin yritykseen sähköasentajaksi, ja kesän aikana he tekivät terveyskeskuksen laajennus- ja saneeraustöitä. Kyseessä ei ollut vuok-ratyösuhde, vaan miehet työskentelivät suoraan firmalle.

”Norjalaisen työnjohtajan puoliso oli suomalainen. Hän oli opiskellut jossain pohjoisessa ammattikorkeassa ja tunsi sitä kautta väkeä, joka laittoi sitten Suomessa viestin työpaikasta kiertämään.”

Pitkän välimatkan takia kaikki työn aloittamiseen liittyvät käytännön asiat työsopimuksesta lähtien hoidettiin puhe-limitse englanniksi.

”Oli yllättävää, miten hyvää englantia ihmiset ikään katsomatta siellä puhuivat ”, hän kertoo.

Noin 1000 asukkaan Havøysundissa oli muutenkin kansainvälinen meininki. Ulkomailta tulleita työntekijöitä oli paljon niin Gabriel Elektrolla kuin muidenkin yri-tysten palveluksessa.

” Meillä työntekijöistä varmaan puolet oli puolalaisia. Norjalaisia yrityksessä oli vain johdossa ja erikoisaloilla, eikä heis-täkään kukaan asunut Havøysundissa,

LUMEN JA KIVEN MAASSAInsinööriopiskelija Antti Hiltunen lähti kesätöihin Pohjois-Norjaan. Jos nyt kesästä voidaan puhua paikassa, jossa kesäkuukausien lämpötilaennätys jää helposti alle 20 asteen.

vaan lähiympäristön isommissa kau-pungeissa kuten Hammerfestissä ja Lakselvissä. Yksi työntekijä kävi töissä Oslosta asti, mutta hänkin oli alunperin pohjoisesta kotoisin”, Hiltunen selittää.

Työvoimapula johtuu Pohjois-Norjan eristäytyneisyydestä ja toisaalta myös Norjan korkeasta hintatasosta. Hiltusen mukaan alueen yritykset ovat pakotettu-ja tarjoamaan työntekijöilleen hyvät edut, jotta tekijöitä ylipäätään löytyisi, ja eduis-ta kannattaakin sopimusta tehdessä ol-la tarkka.

”Palkka oli vähintään puolet parempi kuin Suomessa vastaavista hommista, mutta toisaalta kaikki oli huomattavasti kalliimpaa. 50 gramman leikkelepaketti maksoi saman verran kuin 200 gramman paketti Suomessa.”

Hiltuselle firma tarjosi palkan lisäksi ilmaisen asumisen isossa omakotitalos-sa ja ruokaedun.

”Luottokorttia ei tarvinnut koko kesänä nostaa taskusta. Käytännössä työpaikka maksoi aivan kaiken”, hän virnistää.

RENNOSTI VAAN

Hiltusen mukaan Pohjois-Norja erosi hinta- ja palkkatason lisäksi Suomesta myös työnteon käytännöissä. Tahti oli verkkaista, ja turhaa pingotusta pyrittiin välttämään.

”Jos sattui olemaan se kesän ainoa päivä, jolloin aurinko paistoi ja lämpö-tila kohosi sinne 16 asteeseen niin po-rukka lähti pois töistä, kun kerrankin tarkeni ulkona t-paidalla. Toisaalta sen ymmärtääkin, koska pohjoiset olot vaa-tivat pitkäjänteisyyttä kaikessa. Talvella tiet saattavat olla pari viikkoa poik-ki lumivyöryjen, tai huono kelin takia, ja siellä sitä sitten ollaan ja pysytään”, hän naurahtaa.

Hiltusen Norjassa olon aikana tiet onneksi pysyivät auki ja keskilämpötila maltillisesti alle kymmenessä asteessa.

Monen yrityksessä työskentelevän norjalaisen työviikko myös kesti viiden si-jaan neljä päivää. Välimatkojen takia he tulivat töihin maanantaina puolenpäivän aikaan ja lähtivät torstaina samoihin ai-koihin. He tosin tekivät tuona aikana ko-ko viikon työtunnit. Myös Hiltunen painoi osan viikosta pitkää päivää.

”Ylitöitä tuli kyllä tehtyä. Kolmena päivä-nä viikosta pyrin tekemään sen 12 tuntia. Viikonloput olivat sitten rauhallisempia.”

Vapaa-aikana Hiltunen lähinnä tutus-tui lähiseutuihin sekä vaeltaen että autolla. Parin kuukauden kuluttua maisemat alkoi-vat tuntua kuitenkin jo hieman liian tutuilta.

”Kävihän se vähän tylsäksi, kun kaik-kialla oli samanlaista puutonta kivikkoa, mutta eipä siellä oikein muuta tekemis-tä ollut kuin tuo luonnossa kulkeminen”, mies toteaa. ”Niin ja käytiinhän me myös laskemassa mäkeä kesäkuussa.”

Mäenlasku tapahtui siis lumella.Vaikka Havøysund on valasseutua,

ei Hiltunen onnistunut näkemään yhtään valasta. Hänen kaverinsa Kyöstäjä bon-gasi yhden, mutta jättiläinen ehti vaihtaa maisemaa ennen Hiltusta.

”Seudullahan syödäänkin valaanlihaa. Yritimme kerran tilata sitä ravintolassa, mutta se oli juuri päässyt loppumaan.”

HARVAAN ASUTTUA, MUTTA YHTEISÖLLISTÄ

Suomalaiset ovat perinteisesti suunnan-neet Pohjois-Norjaan töihin kalatehtaisiin ja sellainen löytyy myös Havøysundista. Hiltusen mukaan suomalaisia työskente-lee kuitenkin enemmän alueen suurempi-en kaupunkien tehtaissa. Kalastuksen li-säksi alueella on alettu panostaa turismiin.

”Turistit tulevat rannikolle laivoil-la ja käyvät kierroksella alueen kylissä. Suurin osa tuntui olevan brittiläisiä ja saksalaisia eläkeläisiä.”

Alueen ikärakenne kantaväestön jou-kossa on samalla tavalla vinoutunut kuin

Teksti LAURA MYLLYKOSKI

”Palkka oli vähintään puolet parempi kuin Suomessa vastaavista hommista, mutta

toisaalta kaikki oli huomattavasti kalliimpaa. 50 gramman leikkelepaketti maksoi saman verran

kuin 200 gramman paketti Suomessa.”

26 INSU 1•2013 | Tampereen Insinöörit ry Kuva EETU KERÄNEN


KO

UL

UT

US

KO

UL

UT

US

Suomen Lapissa. Suurin osa havøysun-dilaisista oli joko alle 18- tai yli 40-vuoti-aita. Paikalliset nuoret suuntaavat ensik-si lukioon isompiin kaupunkeihin ja sieltä edelleen etelään, pääasiassa Osloon. Ikä rajoitti myös Hiltusen ja paikallisen väestön kohtaamista.

”Työntekijöihin kyllä tutustui, koska he olivat saman ikäisiä kuin me, mut-ta lähikuppilan paikalliset olivat reilusti vanhempia.”

Toisaalta kulttuuri Norjassa oli paljon Suomea yhteisöllisempää. Siinä missä suomalaisissa kylissä saattaa olla talo siellä ja toinen täällä, oli Havøysund tihe-ään rakennettu.

”Kaikki tunsivat toisensa ja vielä naapurikyläläisetkin.”

Norjan pohjoisimmassa kunnas-sa Finnmarkissa, johon Havøysundkin

kuuluu, on 15 000 asukasta. Vaikka ky-lät itsessään olivat tiheään rakennet-tuja, on alueen asukastiheys kaksi per neliökilometri, eli samaa luokkaa kuin Suomen Lapissa.

”Kaikkiin isompiin paikkoihin oli 200 kilometriä ja matkalla vastaan tuli vain 15 talon perherykelmiä ylhäisessä yksi-näisyydessään”, Hiltunen kuvailee.

PASSI JA HAMMASHARJA

Kokonaisuudessaan Hiltunen kuvailee kesää onnistuneeksi.

”Kannatti ehdottomasti lähteä niin ra-hallisesti kuin kokemuksellisesti. Yhden Suomen festarikesän siinä menetti, mut-ta tällaista tuskin tulee tehtyä toiste.”

Etelä-Suomessa koko ikänsä viettä-neelle Hiltuselle Havøysund oli kovin hil-

jainen, mutta kolmen kuukauden jälkeen oli myös paluushokki melkoinen.

”Norjassa saattoi ajaa satoja kilo-metrejä ilman, että näki yhtään ihmistä. Kotona menikin sitten kolmisen viikkoa tottua Tampereen ihmismäärään.”

Ulkomailla työskentelyä hän kuitenkin suosittelee kaikille. Norjan kohdalla kan-nattaa hänen mukaansa huomioida hinta-tason lisäksi se, ettei maa kuulu EU:hun.

”Pohjoismaiden takia lähteminen on kuitenkin helppoa. Melkeinpä passi ja hammasharja riittävät”, hän kertoo. ”Tietenkin reissun onnistuminen riip-puu myös siitä, kenen kanssa lähtee. Me tulimme onneksi Kyöstilän kanssa hyvin toimeen.”

Neljättä vuotta opiskeleva Hiltunen ei osaa vielä sanoa, onko mahdollisia ulko-maankeikkoja tulossa lisää.

”Jos vielä lähden, lähden Etelä-Eurooppaan, tai vastaavasti Huippuvuorille, missä verotus on edulli-nen. Siellä ei ole arvonlisäveroa ollenkaan. Voi olla kuitenkin, että haaveeksi jää.”

”Kaikkiin isompiin paikkoihin oli 200 kilometriä ja matkalla vastaan tuli vain 15 talon perherykelmiä

ylhäisessä yksinäisyydessään”

Tampereen ammattikorkeakou-lu aloittaa yhteistoimintamenet-telyn, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja vastata valtion am-mattikorkeakouluille kohdistamiin

säästötavoitteisiin. Opetus- ja kulttuuri-ministeriön tekemän 115 aloituspaikan vähennyksen lisäksi tarvitaan TAMKissa lisää rakenteellisia ja toiminnallisia rat-kaisuja kustannusten vähentämiseksi. Ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoi-tus vähenee yhteensä noin 15 prosent-tia vuoteen 2015 mennessä (verrattuna vuoden 2012 yksikköhintarahoitukseen).

TAMK:SSA YT-NEUVOTTELUT Vuoden 2013 toimintasuunnitel-

massaan TAMK on jo aloittanut toi-minnan kehittämisen ja sopeuttamisen pienevään yksikköhintarahoitukseen. Uusien tarvittavien ratkaisuvaihto-ehtojen löytämiseksi ja arvioimisek-si TAMKin johto on päättänyt aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jonka pii-rissä on koko henkilöstö. Helmikuun puolivälissä alkaneen yt-menettelyn vaikutusten arvioidaan olevan mak-simissaan 40 henkilötyövuotta, mikä tarpeen mukaisesti toteutetaan osa-aikaistamisina tai irtisanomisina ajan-

Uu s i I n s i n ö ö r i l i i t t o , Rakennusinsinöörit ja –ark-kitehdit RIA, RKL, Suomen LVI-liitto, Suomen Yrittäjät, Rakennus teo l l i suus RT,

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL jättivät ympäristöministeriölle lau-sunnon koskien maankäyttö- ja raken-nuslain muuttamisesta sekä siihen liitty-vistä asetuksista.

Lausunnossa korostettiin erityises-ti mm. teknillisistä oppilaitoksista en-nen ammattikorkeakouluja valmistunei-den insinöörien, rakennusarkkitehtien ja teknikoiden ammatinharjoittamisen ja työnteon mahdollisuuden jatkumista, pääsuunnittelijoiden pätevyyskysymys-tä, suunnittelijoiden kelpoisuusmenet-telyä ja rakennesuunnittelun vaativuus-luokkien määrittelyä.

PÄÄSUUNNITTELIJAN PÄTEVYYS

Lakiehdotuksessa säädetään, että ra-kennussuunnittelijana voi toimia myös pääsuunnittelija samoin kuin erityissuun-nittelija voi toimia myös pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan tulee ehdotuksen mu-kaan täyttää rakennussuunnittelijan kel-poisuusvaatimukset. Pääsuunnittelijan tehtävät on tällöin ohjattu yksinomaan

rakennussuunnittelijoille, jolloin muut suunnittelijat kuten insinöörit, raken-nusarkkitehdit ja teknikot on sivuutettu korkeakoulututkintovaatimuksella.

RAKENNUSSUUNNITTELIJAN KELPOISUUS

Suunnittelijoiden kelpoisuuden suh-teen rakennussuunnittelijan pätevyys-vaatimukseksi on kirjattu 1) erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä kor-keakoulututkinto ja 2) vaativassa suun-nittelutehtävässä rakennusalan korkea-koulututkinto. Tämä kirjaus rajaa nykyään ao. suunnittelutehtävissä toimivat raken-nusinsinöörit, rakennusarkkitehdit ja tek-nikot pois kelvollisista suunnittelijoista.

RAKENNESUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT

Esimerkkinä puurakenteiden suunnitte-lussa 16 metrin jännevälin ylittävien nau-lalevyristikoiden mitoittamiseen ja suun-nitteluun eivät esityksen mukaan edes AMK-tutkinnon suorittaneet ole kelvollisia.

VASTAAVA TYÖNJOHTAJA

Lakiehdotuksen mukaan vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan

jaksolla 2013–2014. Henkilöstökulujen lisäksi tarkastellaan TAMKin muita ku-lueriä ja pyritään niissä pysyvään kus-tannusten vähentämiseen.

”Ammattikorkeakoululain ja ra-hoitusmallin uudistukset haastavat meitä kehittämään toimintaamme. Muuttuvassa tilanteessakin teemme kaikkemme, että koulutuksen laatu, TKI-toiminta ja aluevaikuttavuus py-syvät hyvällä tasolla ja että toimin-tamme kehittyy työelämän tarpei-den mukaan”, sanoo rehtori Markku Lahtinen.

INSINÖÖRIEN PÄTEVYYS SUUNNITTELUTEHTÄVIIN UHATTUNA

ITÄ-SUOMEN INSINÖÖRIYHDISTYKSET MINISTERIN LUONA

Lappeenrannan Insinöörit ry:n, Kuopion Insinöörit ry:n, Ala-Kymen Insinöörit ry:n ja Mikkelin Insinöörit ry:n edustajat vierailivat helmikuun puolivälissä asunto- ja viestintä-

ministeri Krista Kiurun luona. He jättivät ministerille kannanoton liittyen uudistet-tavaan rakennusmääräyskokoelman osi-oon A2.

Kannanotossa mm. toivottiin, ettei ministeri vahvistaisi lakimuutosta esi-tetyssä muodossa vaan palauttaisi sen jatkovalmisteluun insinöörien aseman selkiyttämiseksi. Ministeri Kiuru lupa-si insinööreille, että hän ei tule ministe-rinä allekirjoittamaan esitystä esitetyssä muodossa.

kelpoisuusvaatimukset rajaavat korkea-koulututkintovaatimuksella yksiselittei-sesti pois insinöörit, rakennusarkkiteh-dit ja teknikot.


Kuva ANTTI HILTUNEN

Teksti JYRKI KOSKINEN


Tampereen Insinöörit ry 2013I varapuheenjohtaja, edunvalvontaSEPPÄLÄ JANNEMetso Minerals Oy040 766 [email protected]

PuheenjohtajaSAARINEN LAURA

Parker Hannifin Oy044 338 0484

[email protected]

ToimistosihteeriLÄMSÄ KAISU

(03) 214 [email protected]

EdunvalvontaSAANILAHTI KIMMO

Metso Power Oy040 709 2024

[email protected]

Nuorten toiminta ja opiskelijatoiminta

SALMINEN VILLEPatria Aviation Oy

050 358 [email protected]

TIRO:n opiskelijaedustajaKYÖSTI NIKO


TIRO:n opiskelijaedustajaROBINKOV ANDREI


II varapuheenjohtaja, palvelutSALONEN ERKKISymbio Finland Oyj0400 963 [email protected] Tiedotussihteeri

KOTILAINEN ARTO (03) 214 [email protected]

KARELO AIJAFonecta Media Oy0400 925 [email protected]

TaloudenhoitajaJÄRVINEN JANNETmi JJTEC0400 500 [email protected]

PalvelutHAMMAR ANTERORakentamispalvelut Tampereen Infra0400 500 [email protected]

EdunvalvontaKIILI KALLE

Nokia Oyj050 480 0277

[email protected]

WWW.TAMPEREENINSINOORIT.FI

Hinnat viikoilla 9, 23–32, 52 (punaiset viikot) viikko 380 €Hinnat viikoilla 15–16, 22, 33–34, 51 viikko 250 € vkl 175 €Hinnat (muut viikot) viikko 200 € vkl 140 €Arkivuorokaudet 60 €/vrk 100 € / 2 vrk

Kesälomaviik-kojen arvon-ta TI 2.4. klo

12:00

HALLINNON PÄÄTÖKSIÄHALLITUS 7/2012 (1.11.2012) HALLITUS 1/2013 (19.1.2013)

Hyväksyttiin lokakuussa liittyneet 29 jäsentä.

Merkittiin tiedoksi Välitilinpäätös 1-9/2012 (lii-

te 1), joka osoittaa tappiota -4.955,33 euroa

(+11.223,70). Varsinaisen toiminnan kulujäämä on

-132.834 euroa (-113.093 euroa).

Päätettiin hallituksen kokousten ajankohdat alku-

keväällä 2013 ja päätettiin pitää hallituksen työko-

kous tammikuun puolivälin viikonloppuna.

Todettiin hallituksen suhtautuvan Pirkanmaan

Otty –työllisyysprojektin taloudelliseen tukemiseen

myönteisesti edellä esitetyissä puitteissa mutta

omarahoitusosuuden kattamisesta päätetään myö-

hemmin projektisuunnitelman perusteella.

Päätettiin esittää piirin toiminnan painopistealu-

eiksi vuodelle 2013 jäsenpitoa- ja hankintaa sekä

työmarkkinatoimintaa.

Päätettiin nimetä ehdokkaiksi Akavan alueverk-

koon/aluejohtoryhmään Antero Hammar, Janne

Järvinen ja Jyrki Koskinen.

Päätettiin henkilöstöasioita kuten todettiin työehto-

sopimuksiin perustuvat palkankorotukset.

Päätettiin perustaa edunvalvontatiimi, palvelutiimi,

viestintätiimi ja opiskelijatoiminnan tiimi.

Päätettiin tiimeille seuraavat vetäjät: edunvalvon-

tatiimi (vpj Janne Seppälä), palvelutiimi (vpj Erkki

Salonen), viestintätiimi (Erkki Salonen) ja opiskeli-

jatoiminnan tiimi (Ville Salminen).

Päätettiin esittää valtuustolle Uuden Insinööriliiton

edustajakokouksiin toistaiseksi kunnes toisin pää-

tetään viideksi varsinaiseksi edustajakokousedus-

tajaksi Laura Saarinen, Janne Seppälä, Erkki

Salonen, Aija Karelo ja Jyrki Koskinen sekä va-

raedustajiksi Antero Hammar, Janne Järvinen,

Kimmo Saanilahti, Ville Salminen ja Matti Ollila.

Päätettiin nimetä UIL Hämeen piirin piirikokouk-

siin vuodelle 2013 Jyrki Koskinen, Laura Saarinen,

Janne Seppälä, Aija Karelo ja Antero Hammar se-

kä varalla loput hallituksen jäsenet.

Merkittiin hyväksyen tiedoksi, että Tampereen aka-

valaisten kannatusyhdistys Taky ry:n vuosikokous

on 20.12.2012 valinnut hallituksen jäseniksi Jyrki

Koskisen ja Antero Hammarin sekä varajäseneksi

Janne Järvisen.

Merkittiin hyväksyen tiedoksi, että Pirkanmaan

omatoimisen työllistymisen tuki ry:n syyskokous

on 3.12.2012 valinnut hallituksen puheenjohtajak-

si Jyrki Koskisen ja hallituksen jäseneksi Janne

Seppälän.

Hyväksyttiin marras-joulukuussa liittyneet 91

jäsentä.

Valittiin 1. varapuheenjohtajaksi Janne Seppälä

(edunvalvonta), 2. varapuheenjohtajaksi Erkki

Salonen, sihteeriksi Jyrki Koskinen ja taloudenhoi-

tajaksi Janne Järvinen.

Vuosi on alkanut vilkkaasti julki-sella keskustelulla suomalaisen työn hinnasta. On puhuttu palk-ka-alesta ja ylin valtionjohto on jo näyttänyt esimerkkiä joka toi-

vottavasti löytää kohteensa, yritysjoh-don. Yritysjohtajat ovat vuodesta toiseen vuodattaneet yhdessä lauseessa kuinka suomalainen työvoima on kallista ja toi-sessa lauseessa kertoneet kuinka joh-

tajien palkkiot eivät ole kansainvälises-ti kilpailukykyisiä. Tällaisena aikana kun työntekijät miettivät oman työpaikkansa kohtaloa ja mahdollisien lomautuksien pituutta, saavat yritysten johtajat ennä-tykselliset bonukset ja palkankorotukset hyvin tehdyistä kustannussäästöistä. Ensimmäistä kertaa on nyt julkisessa keskustelussa vaadittu myös yritysjohta-jilta palkkamalttia ja omista palkankoro-tuksista luopumista.

Tämä kaikki on vain alkusoittoa ensi syksynä alkaville työehtosopimusneuvot-teluille. Syksyllä 2011 aikaan saatu raa-misopimus menee umpeen ja uuden so-pimuksen neuvotteluun valmistaudutaan jo julkisessa keskustelussa palkkojen ta-sosta. Jo nyt on palkansaajan kukka-rolla käyty kun valtionverotus on kiristy-nyt muun muassa arvonlisäverotuksen osalta. Entä miten kävisi jos palkanko-rotukset jäädytettäisiin tai palkkoja jopa leikattaisiin? Mikäli palkat eivät seuraa

kustannuskehitystä, syöksemme maam-me lamaan, koska eihän kenelläkään ole enää varaa kuluttaa ja käyttää palveluita.

Luottamusmiehet, TES-neuvottelijat ja liittojen edustajat, suomalaisen työn puolustajat, ovat paljon vartioita kun pu-hutaan palkan korotuksista, työajan pi-tuudesta ja eläkeiästä. Kun näistä asiois-ta neuvotellaan, on heidän sanansa yhtä painava kuin on heidän edustettaviensa määrä. Tampereen Insinöörit ry yhdes-sä Uuden Insinööriliiton kanssa suuntaa tänä keväänä jäsenhankintaa yrityksiin. Haluamme laajentaan luottamusmies-verkon kattavuutta sekä olla luottamus-miesten apuna ja parantaa heidän ase-miaan ensi syksyn neuvottelupöydissä, suomalaisen työn puolustajina.

Laura Saarinenpuheenjohtaja

Otavalankatu

Otavalankatu 9A

Tuomiokirkonkatu

Työn puolustajat

Skannaa QR-koodi kännykkääsi lisätäksesi kohde osoitekirjaasi!

ToiminnanjohtajaKOSKINEN JYRKI

(03) 214 30430400 338 024

[email protected]


ARKI ON TASAPAINOTTELUA työelämän tavoitteiden ja paineiden sekä yksityiselä-män toiveiden ja tarpeiden välillä. Uuden Insinööriliiton jäsenenä varmistat, että saat tukea, neu-vontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa, jo opiskeluaikana ja tiukankin tilanteen tullen. Asiallasi ovat alan suurin ja asiantuntevin edunvalvoja ja 70 000 jäsenen vaikuttava voima.

UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta: www.uil.fi

KOULUTUSURA

ELÄKE

PERHE

PALKKAOPPIMINEN

VARMUUS

TURVALLISUUS

YHTEISÖ

LAPSET

LOMAT

JATKUVUUS

OPPIMINEN

JATKUVUUS

PALKK

PERHE

PERHEKOULUTUS

KOULUT

URA

UR

URA

TURVALLISUUS

YHTEISÖ

YHTEISÖ

PALKKA

PALKKA

OPPIMINEN

KOULUTUS

LAPSET

OPPIMINE

OPPIMINEN

insu 1/2013

Documents