Innovaatiotoiminnan moodit

Vesa Harmaakorpi,

Professori, Innovaatiojärjestelmät

Dekaani, Teknistaloudellinen tiedekunta

Yhteiskunnan muutos

Footer

Asiat on viimeinkin tehtävä toisin!Mahdollisten maailmojen rakentaminen

Footer

Muutosajurit:

KolmoisvelkaantuminenUusi innovaatiofilosofiaGlobaalisti verkottunut digitaaliyhteiskunta

SiiloutuneisuusKeskitetty suunnitteluHitaat kehitysputket

Johtamisen vanha regiimi

Muutostyökalut:

Älyllinen ristipölytysKäyttäjä mukaanNäkymätön näkyväksi

Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmojaJoukkoistaminenNopeat innovointiverkot

Johtamisen uusi regiimi

Systeeminen muutos

Miten innovaatioita?

Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%) Science, technology, innovation (STI)

Käytäntölähtöisesti (96%) Doing, using, interacting (DUI)

Tiedontuotannon moodit

Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa kognitiivista.

Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa konteksteissa.

Footer

Näkökulma Tiedelähtöinen

innovointi (STI, Moodi 1)

Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a)

Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b)

Keskeisimmät toimintalogiikat

Keskittäminen – Klusterit – Suurtuotannon edut

Yhteenkietoutunut moninaisuus – Innovaatioalustat

Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen – Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen

Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma –Taloudellinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – Institutionaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen pääoma

Keskeisimmät innovaatiotyypit

Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit

Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot

Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot

Keskeisimmät innovaatioprosessit

Analyyttinen Tulkitseva Tulkitseva

Keskeisimmät innovointimenetelmät

Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset)

Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät)

Keskeisimmät innovaatioiden lähteet

Asiantuntija- ja tiedelähtöisyys

Verkostolähtöisyys, Serenpiditeettilähtöisyys Asiakas- ja käytäntölähtöisyys

Henkilöstö- ja asiakaslähtöisyys

Keskeisimmät innovaatioympäristöt

Maailmanluokan tiedekeskittymät valitulla kapealla kärkialueella maailman huippuluokassa

Älyllisen ristipölytyksen areenat arvoverkostoissa

Työelämän innovaatiokyvykkyyden kehittämisareenat

Keskeisimmät tietolajit

Koodattu tieto Tulevaisuustieto Hiljainen tieto

Keskeisimmät tietoperustat

Analyyttinen Synteettinen Symbolinen

Keskeisin arvonlisä Tutkimuspanosten ja tiedelähtöisten innovaatioiden suhde

Verkostolähtöisen älyllisen ristipölytyksen tuloksena syntyvät innovaatiot

Henkilöstö- ja asiakaslähtöinen tuottavuuden parantuminen

Innovaatiotoiminnan moodit

Footer

Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1)

Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a)

Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b)

Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit – Suurtuotannon edut

Yhteenkietoutunut moninaisuus – Innovaatioalustat

Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen – Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen

Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma –Taloudellinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – Institutionaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen pääoma

Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit

Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot

Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot

Tiedontuotannon logiikka Homogeeninen Heterogeeninen Heterogeeninen

Keskeisimmät innovointimenetelmät

Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset)

Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät)

Keskeisimmät kohdeorganisaatiot

Suuryritykset, Teknologiagasellit

Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset, julkinen ja kolmas sektori

Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

Yliopistot Ammattikorkeakoulut, Yliopistot

Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaatiot

Von Duibeln ratsasti aukkoja katsellen

Footer

Metalliala

Sosiologia

ICT-tutkimus

Nanoteknologia

Asiakkaat

Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnanasiantuntijuus

Footer

Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja Siihen liittyvä brokerointiosaaminen Moodi 1:n asiantuntijuus vs. yleinen kyky rakentaa

mahdollisia maailmoja

Kuka innovoi?

Yhdessä työtä tekevä ryhmä tai verkosto= käytäntöyhteisö (communities of practice)

- Työnteon ohessa ryhmä hioo yhteiset käytäntönsä- Käytäntöihin tallentuu kokemusperäistä, hiljaista, toiminnallista ja tilannekohtaista tietoa

=> Ryhmän yhteinen tietopohja: - tiedostamaton- itsestäänselvä - ohjaa, miten ryhmä havaitsee, vastaanottaa, muodostaa ja jakaa uutta tietoa

Kulttuuriset käsitykset

KäyttäytymisnormitArvotUskomukset

KäyttäytyminenPuhe, sanatTeotSymbolit

… jättävät aivonsanarikkaan tullessaantöihin

no kaks vuotta

kesti palautteen

saamisessa

… kyse on siitä, että ohjeita ei ole

noudatettu

Miksei ne muutostiedot tule koskaan ajoissa

meille…

Jos mun täytyy saada joku asia

ihmisille tiedoks, ni mä en tiedä ketä ne

ihmiset on…

Kyllähän me kaikki tiedetään,

mikä on ongelma. Miksei sille tehdä

mitään?Kohtaamattomuudentilat

Esimerkki tavoiteltavavasta arvoinnovaatiosta

Arvo-innovaatio

Kustannukset alas

Työhyvinvointi ylös

Käytäntölähtöisessä innovoinnissa

Tarvitaan uutta asennetta innovointiin Tarvitaan uutta innovaatiotoiminnan johtamista Tarvitaan uusia työkaluja innovoinnin käytännön

toteuttamiseen Jokaisella työntekijällä on kaksi työtehtävää: tehdä tuote tai

palvelu ja samalla miettiä miten se tehdään paremmin Jokaisen työtekijän kykyä rakentaa (pieniä) uusia mahdollisia

maailmoja tulee edistää