iidesjÄrven osayleiskaava selostus - tampere

IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVASELOSTUS

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

Kuulutettu lainvoimaiseksi 28.4.2014Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.3.2014

1 Johdanto ...............................................................................5 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset ......................................................5 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue ..............................5 1.3 Suunnitteluorganisaatio ................................................6 1.4 Päätökset ja työvaiheet..................................................6 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen .....7

2 Lähtökohdat .........................................................................8 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne ...............................8 2.2 Suunnittelutilanne ..........................................................8 2.2.1 Maakuntakaava ....................................................8 2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ...........................................9 2.2.3 Yleiskaava .............................................................9 2.2.4 Asemakaava ...................................................... 10 2.2.5 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat ............................... 12 2.2.6 Muut selvitykset ja suunnitelmat ..................... 13 2.2.7 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat ............................... 15 2.3 Maanomistus ............................................................... 16 2.4 Rakennettu ympäristö ................................................. 16 2.4.1 Väestö ja asuminen ........................................... 16 2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta .......................... 17 2.4.3 Palvelut .............................................................. 17 2.4.4 Liikenne.............................................................. 18 2.4.5 Yhdyskuntatekninen huolto .............................. 19 2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ........................ 19 2.6 Luonnonympäristö ....................................................... 22 2.6.1 Maisemarakenne .............................................. 22 2.6.2 Maastorakenne ................................................. 23 2.6.3 Maisemakuva .................................................... 24 2.6.4 Kallio- ja maaperä / rakennettavuus ............... 25 2.6.5 Vesisuhteet ........................................................ 26 2.6.6 Ilmasto-olot ........................................................ 26 2.6.7 Kasvillisuus ........................................................ 27 2.6.8 Eläimistö ............................................................ 27 2.6.9 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat osa-alueet ja kohteet ........................................ 28 2.7 Ympäristön tila ............................................................ 28 2.7.1 Veden laatu ........................................................ 28 2.7.2 Ilman laatu......................................................... 30 2.7.3 Melu / tärinä ...................................................... 30 2.7.4 Radon ................................................................. 32 2.7.5 Nekalan kaatopaikka ja Atomikylä ................... 32

3 Selvitykset ......................................................................... 33 3.1 Valmisteluvaiheen selvitykset ..................................... 33 3.2 Valmisteluvaiheen yleissuunnitelmat ........................ 33 3.3 Viitasammakkoselvityksen päivitys ............................ 34 3.4 Linnustoselvityksen päivitys ....................................... 34 3.5 Täplälampikorentoselvitys .......................................... 34 3.6 Perhepuistoselvitys ..................................................... 34 3.7 Tie- ja raideliikenteen melu- ja tärinäselvitykset ....... 35 3.8 Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelma .......... 35

4 Tavoitteet ........................................................................... 36 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................. 36 4.2 Maakuntakaavan tavoitteet ........................................ 36 4.3 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteet ................................ 37 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet ............................... 37 4.4.1 Kaupunkistrategia ............................................. 37 4.4.2 Osayleiskaavan alustavat tavoitteet ................. 38 4.4.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita ....................................................... 38

5 Vaihtoehtojen tarkastelu ................................................. 39 5.1 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi .................................................... 39 5.2 Luonnosvaiheen palaute ............................................ 40 5.3 Luonnoksista ehdotukseksi ........................................ 40 5.4 Ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot ..... 41 5.5 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset ....... 42 6 Osayleiskaava ................................................................... 44 6.1 Yleisperustelu ja kuvaus ............................................. 44 6.2 Kokonaisrakenne ........................................................ 44 6.3 Asuminen ..................................................................... 45 6.4 Palvelut ........................................................................ 45 6.5 Virkistys ........................................................................ 45 6.6 Ympäristönsuojelu ...................................................... 46 6.7 Luonnonympäristö ja suojelu ..................................... 46 6.8 Liikenne........................................................................ 47 6.9 Yhdyskuntatekninen huolto ........................................ 47 6.10 Maisema ja kulttuuriarvot ........................................ 47 6.11 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset perusteluineen .......................................................... 48

7 Kaavan vaikutukset .......................................................... 52 7.1 Vaikutusten arviointi .................................................... 52 7.1.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ............................................. 52 7.1.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmaan ................................................ 52 7.1.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin .......... 53 7.1.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen ............. 54 7.1.5 Vaikutukset liikenteeseen ................................. 54 7.1.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ....................................................... 55 7.1.7 Muut mahdolliset vaikutukset .......................... 55 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen .......................................................... 56

8 Toteutus ............................................................................ 57 8.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat .............................. 57 8.2 Toteutuksen aikataulu ................................................ 57 8.3 Toteutuksen kustannukset ......................................... 57

- Sisällysluettelo -

LIITE 1 Perhepuiston yleissuunnitelmaluonnos valmisteluvaiheessa (2011)

LIITE 2 Osayleiskaava-alueen tiukasti suojeltavat lajit

LIITE 3 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 13.11.2013

- Liitteet -

Iidesjärven osayleiskaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa.

5

IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutuksetYleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdys-kuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tär-keänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpi-teisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle, kuten Iides-järven kohdalla on tehty.

Iidesjärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikuttei-sena yleiskaavana. Sen tärkeimpänä oikeusvaiku-tuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvai-kutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on suunnitellessaan alueen käyttöä koskevia toimenpi-teitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsot-tava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista.

1 Johdanto

1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalueIidesjärven alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäi-syydellä Tampereen ydinkeskustasta kaakkoon. Alue rajautuu idässä Hervannan valtaväylään, etelässä Nekalantiehen, lännessä Viinikan liikenneympyrään ja pohjoisessa vähäiseltä osin rautatiehen ja muutoin Iidesrannan katuun. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 160 hehtaaria, josta veden osuus on noin 40 prosenttia. Alueella asuu noin 1700 asukasta.

Suunnittelualuetta ympäröivät pohjoisessa Järven-sivun ja etelässä Viinikan, Nekalan sekä Muotialan asuinalueet, mutta sen vaikutusalueeseen voidaan katsoa kuuluvaksi myös Aakkulan ja Turtolan alueet. Lähivaikutuspiiriin voidaan laskea kuuluvaksi noin 9700 asukasta. Iidesjärvi on suosittu virkistysalue myös hieman kauempaa tuleville luontoharrastajille. Iidesjärven vaikutusalueeseen voidaan laskea kuulu-vaksi Kirkkosuonnotko kokonaisuudessaan Vilusen puistokadun ja Santaharjuntien päätteeseen saakka.

Maisemallisena vaikutusalueena voidaan pitää Vihio-jan, valtatien 9, Messukylänkadun, Kalevankankaan harjun ja Viinikankadun rajaamaa maisemaraken-teellista osa-aluetta. Maisemallisen vaikutusalueen asukasmäärä on noin 12400 asukasta.

Iidesjärven osayleiskaava-alue.

6


1.3 SuunnitteluorganisaatioOsayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleis-piirteistä maankäytön suunnittelua ohjaa kaupun-ginhallituksen suunnittelujaosto. Osayleiskaavatyötä ohjaa ja välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalau-takunta.

Iidesjärven osayleiskaava on laadittu Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelun organisaatios-sa ja työtä on ohjannut kaupunkiympäristön kehittä-misen johtoryhmä. Luonnosvaihtoehdot valmisteltiin yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemen johdolla. Ehdotusvaiheen valmistelusta ovat vastanneet yleis-kaavapäällikkö Pia Hastion johdolla projektiarkkitehti Lotta Kauppila ja johtava erikoissuunnittelija, arkki-tehti, MMM Kaarina Kivimäki. Kivimäki on lisäksi vastannut luontoon ja maisemaan liittyvän selvitys-aineiston valmistelusta. Osayleiskaavan karttojen ja kaavaselostuksen valmistelussa ovat avustaneet kaavoitusavustajat Birgitta Helsing ja Maikki Jokinen. Työssä ovat olleet mukana myös Infratuotanto liike-laitoksen suunnittelupalvelut, karttapalvelut sekä mittaus- ja geotekniikka.

Ulkopuolisia konsultteja on käytetty erillisselvitysten ja viitesuunnitelmien tekoon sekä vaikutusten arvi-ointiin. Valmisteluvaiheen vaihtoehtoja tarkemmin kuvaavat maisemasuunnitelmat on tehnyt maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Rakentamisvaihtoeh-toja kuvaavat viitesuunnitelmat on laatinut Arkkiteh-dit LSV Oy. Valmisteluvaiheen vaikutusten arvioinnin ja vertailun on tehnyt FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaatopaikan kunnostukseen liittyvät suunnitel-mat on laatinut Ramboll Finland Oy.

1.4 Päätökset ja työvaiheet

päätökset:• 16.12.2009 332 § Päätös Iidesjärven perhepuis-

ton ideakilpailun järjestämisestä

• 19.4.2010 Ideakilpailun voittajaksi valittiin ”Alleys in Wonderland”, jonka oli laatinut Maisema-arkki-tehtitoimisto Näkymä Oy

• 16.3.2010 34 § Iidesjärven osayleiskaavan linja-ukset, kaupunginhallituksen suunnittelujaosto

• 28.6.2010 341 § Aloituspäätös ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen, kaupunginhallitus

• 5.8. – 6.9.2010 osallistumis- ja arviointisuunnitel-ma nähtävillä

• 28.9. 2010 viranomaisneuvottelu

• 8.6.2011 Perhepuiston esittely lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalle

• 23.8.2011 Luonnosvaihtoehtojen esittely yhdys-kuntalautakunnalle

• 6.9.2011 277§ Luonnosvaihtoehdot hyväksyttiin nähtäville, yhdyskuntalautakunta

• 8.9. – 10.10.2011 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä

• 13.12.2011 Luonnosvaihtoehtojen palautteen esittely, yhdyskuntalautakunta

• 17.4.2012 124§ jatkosuunnittelupäätös, yhdys-kuntalautakunta

• 20.11.2012 345§ ehdotus hyväksyttiin nähtäville, yhdyskuntalautakunta

• 22.11.-27.12.2012 ehdotus yleisesti nähtävillä

• 13.11.2013 viranomaisneuvottelu

• 21.1.2014 yhdyskuntalautakunta hyväksyi Iides-järven osayleiskaavaehdotuksen

• 27.1.2014 kaupunginhallitus jätti osayleiskaava-ehdotuksen pöydälle

• 3.2.2014 kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaa-vaehdotuksen

• 17.2.2014 kaupunginvaltuusto jätti osayleiskaava-ehdotuksen pöydälle

• 17.3.2014 kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleis-kaavaehdotuksen

• 28.4.2014 osayleiskaava kuulutettiin lainvoimai-seksi

työvaiheet:• 15.6.2010 maisemasuunnitelman ja perhepuisto-

suunnitelman aloituskokous (konsulttina Näkymä Oy)

• 6.9.2010 rakentamisen viitesuunnitelmien aloi-tuskokous (konsulttina LSV Arkkitehdit Oy)

• lokakuu 2010 lähtökohtaraportti valmistuu

• 30.11.2010 arkeologinen selvitys valmistuu

• 8.12.2010 rakentamisen viitesuunnitelmat val-mistuvat (VE1-VE3)

• 3.1.2011 hulevesiselvitys valmistuu

• tammikuu 2011 alustavat luonnosvaihtoehdot valmistuvat

• tammikuu 2011 kulttuuriympäristöselvitys valmis-tuu

• 31.1.2011 rakentamisen viitesuunnitelma VE 4 valmistuu

7


• 10.3.2011 työpalaveri Pirkanmaan maakuntamu-seon kanssa

• huhtikuu 2011 maisemasuunnitelma ja perhe-puiston suunnitelma valmistuvat

• toukokuu 2011 kulttuuriympäristöselvityksen täydentäminen valmistuu

• 27.5.2011 luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu valmistuvat

• Tammikuu 2012 Täplälampikorentoselvitys val-mistuu

• Helmikuu 2012 Melu- ja tärinäselvitykset valmis-tuvat

• 27.3.2012 Perhepuistoselvitys valmistuu

• 18.4.2012 Työpalaveri ELYn kanssa

• 21.6.2012 Kaatopaikan kunnostuksen yleissuun-nitelman aloituskokous

• 15.10.2012 Kaatopaikan kunnostuksen yleis-suunnitelma valmistuu

• 25.10.2012 työpalaveri ELYn kanssa


• 11.6.2013 ”Kaatopaikan kunnostuksen vaikutuk-set viitasammakkoon” -raportti valmistuu


1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen• 1.6.2009 Etelä-Alvarin kokous, jossa on esitelty

Iidesjärven selvitysaineistoa ja perhepuiston idealuonnosta, lopuksi on pidetty ideariihi, jossa on pohdittu Iidesjärven kehittämistä.

• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 5.8. – 6.9.2010 välisen ajan. Suunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa ja kaksi mielipidettä. (ks. palaute kohdasta 4.4.4)

• 23.8.2010 Etelä-Alvarin kokous Steiner-koululla; osallistumis- ja arviointisuunnitelman, lähtökoh-tien ja tavoitteiden esittely

• 9.9.2010 Rakennusperintöpäivään liittyvän kau-punginosakävelyn (Iidesjärven linturetki) jälkeen osayleiskaavan lähtökohtien ja tavoitteiden esitte-lyä asukkaille Nekalan kirjastossa.

• 4.4.2011 alustavien luonnosvaihtoehtojen esittely Etelä-Alvarin kokouksessa Steiner-koululla. Mu-kana vaikutusten arvioinnin konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy:n edustajat, jotka työpaja-työskentelyn avulla selvittivät asukkaiden mielipi-teitä vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista sekä kehitysehdotuksia. Tuloksia on käytetty luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa ja vertailussa.

• Luonnosvaihtoehdot nähtävillä 8.9.-10.10.2011. Valmisteluaineistosta jätettiin 6 lausuntoa, 4 yhdistysten mielipidettä ja 36 yksityisten mielipi-dettä.

• 28.9.2011 Avoin yleisötilaisuus steinerkoululla, jossa esiteltiin luonnosvaihtoehdot, osallistujia 45 henkilöä.

• Ehdotus nähtävillä 22.11.-27.12.2012. Ehdo-tuksesta jätettiin 7 muistutusta, 4 yhdistysten muistutusta ja 5 lausuntoa.

• 27.11.2012 Avoin yleisötilaisuus steinerkoulul-la, jossa esiteltiin valmisteluvaiheen palaute ja osayleiskaavaehdotus, osallistujia 30 henkilöä.

8


2 Lähtökohdat

Alueen perusselvitysaineistoa on koottu erilliseen lähtökohtaraporttiin. Kaavaselostuksen lähtökohdat -osiossa on esitetty tiivistettynä lähtökohtaraportin aineistoa.

2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenneOsayleiskaava-alue sijoittuu Tampereen maisema-rakenteen ydinalueelle, Iidesjärven murroslaakson avoimeen maisematilaan. Alue sijaitsee noin kah-den kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta länteen. Suunnittelualue rantavyöhykkeineen muodostaa ka-tujen selkeästi rajaaman kokonaisuuden. Rajaavat kadut ovat: Iidesranta, Hervannan valtaväylä, Neka-lantie ja Viinikankatu.

Osayleiskaava-alueen pinta-alasta merkittävä osa koostuu Iidesjärven vesialueesta, maankäyttö koos-tuu etupäässä virkistyksestä ja asumisesta. Asumi-nen on levittäytynyt entisille pelloille, vanhaan kult-tuurimaisemaan, jonka rippeitä on enää vain vähän

Ilmakuva lännestä.

jäljellä. Maisemaa hallitsee Iidesjärvi ranta-aluei-neen, ja näiden taustalla kohoaa jyrkkärinteinen Ka-levankankaan harjujakso. Rannat ovat paikoin kapei-na vyöhykkeinä virkistyskäytössä tai suojelualueina.

Etelärannalla sijaitsee käytöstä pois jäänyt kaatopaik-ka, jonka pinta-ala on noin 8 ha. Osayleiskaavatyö-hön liittyy oleellisena osana kaatopaikan sulkemisen ja kunnostamisen suunnittelu. Maankäytön suunnit-telun edetessä laaditaan kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelma.

2.2 Suunnittelutilanne2.2.1 MaakuntakaavaPirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta-kaavaehdotuksen 9.3.2005 ja valtioneuvosto vah-visti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa Iidesjärvi, Hevoshaan alue jär-ven etelärannalla sekä iso osa Iidesjärven itäosan ranta-alueesta on osoitettu suojelualueeksi (S 147).

9


Ote maakuntakaavasta.

2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakenne-suunnitelma Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa 2030, joka on hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustos-sa 21.4.2010, Iidesjärvi on merkitty kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittäväksi, kehitettäväksi vyöhykkeeksi. Rakennesuunnitelmassa Iidesjärven etelärannalle on merkitty pohjois-eteläsuuntainen kehitettävä viheryh-teys. Iidesjärven alueet liittyvät myös Tampereen kes-kusta-alueen kävelykeskustana kehitettävään aluee-seen. Suunnittelualueen länsi- ja itäosiin on merkitty joukkoliikenteen laatukäytävinä kehitettävät alueet kuten esim. Hervannan valtaväylä.

Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta.

2.2.3 YleiskaavaKaupunginvaltuuston 27.5.1998 hyväksymässä kan-takaupungin yleiskaavassa on koko Iidesjärvi ja sen itärannan tulvaniityt merkitty luonnonsuojelualueeksi (itäosa merkinnällä SL-3, jo suojeltu ja länsiosa mer-kinnällä SL-4, suojeltavaksi tarkoitettu). Järven poh-joisranta ja osa itäosan ranta-alueista on merkitty maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuiksi lähivir-kistysalueiksi (VLM). Suojelualueen kaakkoispuolella sijaitseva niemi (Hevoshaka) on merkitty kaupunki-

Järven kaakkoisosaan ja Hervannan valtaväylän var-teen on osoitettu virkistysalue (V), joka jatkuu valta-väylän itäpuolelle Kirkkosuon notkoa pitkin. Järven eteläpuolelle on osoitettu yhtenäinen Pyhäjärveltä Kaukajärvelle ulottuva ja siitä edelleen Kangasa-lan puolelle suuntautuva viheryhteystarve. Muu osa alueen etelärannasta sekä Palvaanniemen alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen koilliskulmaan, Vuohenojan ja Palvaanniemen alueil-le, ulottuu vedenhankinnan kannalta tärkeä pohja-vesialue (pv). Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka on suojeltu kohdemerkinnällä SM 475. Iidesjärven pohjoisosaan on merkitty toteutunut runkoviemäri (j). Osayleiskaavan pohjois- ja eteläpuolen alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi samoin kuin itäosan alueet Kirkkosuonnotkon virkistysaluetta lu-kuun ottamatta. Suunnittelualueen lounaisosassa on merkintä akv 178, jolla on osoitettu valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö: Viinikka-Nekala ja Neka-lan asevelikylä.

puistoksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLK) ja ete-lärannan muu osa luonnonmukaiseksi lähivirkistys-alueeksi (VLL).

Vuohenojan Palvaanniemeen on merkitty kaksi toteu-tunutta, pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Viinik-kaan, Nekalantien pohjoispuolelle, on myös merkitty kaksi jo toteutunutta, pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Nekalantien pohjoispuolelle täydennysalueeksi merkitty pientaloaluevaraus samoin kuin Iidesjärven kaakkoiskulmaan merkitty julkisten palvelujen alue-varaus kumottiin korkeimman hallinto-oikeuden pää-töksellä 20.11.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden

10


Yleiskaavatilanne.

2.2.4 AsemakaavaSuunnittelualueella on voimassa monia eri-ikäisiä asemakaavoja. Vanhimmat asemakaavat on laa-dittu 1910-luvulla ja uusimmat 2000-luvun alussa. Palvaanniemen alueella on voimassa lukuisia pieniä asemakaavoja, joista vanhin on vuodelta 1954 ja uusimmat vuodelta 2003. Palvaanniemen alueelle on osoitettu mm. asuinrakennusten korttelialue se-kä viisi erillispientalojen korttelialuetta. Palvaannot-kon eteläpuolelle on osoitettu vielä yksi rivitalojen korttelialue, jonka pohjoispuolelle on merkitty pieni erityisalue. Asuntoalueita kiertää pienehköjen puis-tojen verkosto (Palvaanniemenpuisto, Palvaannotko ja Vuohensillanlehto) sekä itäosaan sijoittuva luon-nonsuojelualue. Hevoshaka ja sen itäpuolelle jäävä ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja risteysalue istutettavaksi puistoksi (PI), jonka pohjois-puolelle on osoitettu kapea puistonauha (VP).

Nekalantien pohjoispuolella olevan vanhan kaato-paikka-alueen länsipuolelle on osoitettu asuinpien-talojen korttelialueita, joita Iidesjärven länsipäässä jakaa pohjois-eteläsuuntainen katu, Lokintaival. Ole-massa olevien rakennusten tyylin säilyttämiseksi on kaavassa annettu niitä koskeva määräys (sj-8). Asuin-

päätöksen mukaan Iidesjärven alueella on edelleen katsottu olevan suojeltavia luonnonarvoja. Ottaen huomioon tämän sekä suunniteltujen aluevarausten rajaukset ja koot ei maankäytön vaikutuksia suoje-lualueen luonnonarvoihin ole korkeimman hallinto-oikeuden perustelun mukaisesti selvitetty riittävästi.

Suunnittelualueen luoteiskulmasta pieni osa kuuluu Tampereen keskustan osayleiskaavaan 1986. Suun-nitelman mukaan alue on osoitettu yksityisten pal-velujen ja hallinnon alueeksi (PK ja PK-1). Iidesran-takadun eteläpuoli on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK).

Kantakaupungin yleiskaavan kartassa 2 (Viherverkko ja suojelu) on Iidesjärven rannat suurimmaksi osaksi osoitettu merkittäväksi viheralueena säilytettäväksi alueeksi. Karttaan on myös merkitty järven itäosan muinaismuistokohteet: Kokinpelto ja Vuohenoja sekä suunnittelualueen länsipäähän Viinikanojan arvokas kasvillisuusalue. Iidesjärven pohjoisrannalle on mer-kitty kevyen liikenteen pääreitti.

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja etelässä pääasiassa asumiseen osoitettuihin alueisiin. Idässä on Kirkkosuon lähivirkistysalue ja lännessä leveähkö liikennealue (rautatie ja Viinikan risteys).

11


alueet rajautuvat pohjoisessa Nokikananpuiston ja Kurjenpuiston välityksellä Viinikanojaan ja Iidesjär-veen. Korttelialueiden keskelle jäävät leikkipuistoiksi rakennetut Telkänpuisto ja Kaakkurinpuisto. Kurjen-puistoa puolestaan rajaa idässä pienehkö yleisten rakennusten korttelialue. Asemakaava on vuodelta 1993.

Iidesjärven länsiosassa, Iidesranta-nimisen kadun eteläpuolella, on asemakaavaan merkitty asuinker-rostalojen korttelialueita (AK), asuinkerrostalojen ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen asuinrakennus-ten korttelialueita (AKR) sekä asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueita (AH) ja näitä kier-täviä autopaikkojen korttelialueita (LPA). Iidesjärven rantaan on merkitty lähivirkistysalue (VL), Lokinpuis-to. Lokintaival-kadun länsipuolelle on asemakaavaan merkitty kerrostalokortteli (AK), asumista palvelevien huoltorakennusten kortteli (AH) sekä näiden pohjois- ja eteläpuolelle autopaikkojen korttelialueet (LPA). Viinikanojan pohjoisrannalle on merkitty Nokikanan-puisto (VP), joka jatkuu Iidesrannan kadun luoteis-puolella Viinikanojanpuistona. Viinikanojanpuiston koillispuolelle, Viinikankatuun rajautuen, on asema-

Asemakaavatilanne.

kaavaan merkitty pienehkö liike- ja toimistorakennus-ten korttelialue (K) sekä siihen välittömästi liittyvä asuinkerrostalojen korttelialue, jonka päätteenä on liikerakennusten korttelialue (KL) ja näitä palveleva autopaikkojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennus-ten korttelialueella on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä raken-nus, Tuotannon leipomo, (sr-11) sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä piippu (sr-5), joita ei saa määräyksi-en mukaan purkaa. Asemakaava on vuodelta 1999.

Turjankadun pohjoispuolen asemakaavoihin on mer-kitty liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (Tp) sekä liikerakennusten korttelialuetta (AL). Alueen itäosaan on merkitty puisto, joka jatkuu Iidesjärven pohjoisran-nalle. Asemakaavat ovat vuosilta1953, 1955, 1972 ja 1995.

Iidesjärven keskivaiheilla on asemakaavoittamatonta aluetta, joka käsittää entisen kaatopaikan ja maton-pesupaikan välisen alueen Nekalantien pohjoispuo-lella.

12


2.2.5 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laadi-tut selvitykset ja suunnitelmatAlueelle on laadittu lukuisia eri selvityksiä, jois-ta luetteloon on kerätty vain uusimmat tai alueen maankäytön suunnittelun kannalta muutoin tärkeät. Osayleiskaavan valmisteluun sisältyvät selvitykset ja suunnitelmat on esitetty kohdassa 3.

• Selvitys Nekalanrannan asemakaava-alueen kasvillisuudesta, Tampereen kaupunki, kaavoi-tusyksikkö 2000 (Korte K.) Selvityksen tietoja on hyödynnetty Iidesjärven ympäristö- ja maisema-selvityksessä.

• Tampereen Iidesjärven pesimälinnusto vuosina 1997 - 2001, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdis-tys ry (Lagerström) 2001. Raportin aineistoa on hyödynnetty Iidesjärven Ympäristö- ja maisema-selvityksessä.

• Iidesjärven linnusto, linnustoseurannan tulokset vuodelta 2006, Mustalahti Lauri, 2007. Selvityk-sen mukaan Iidesjärvellä todettiin vuonna 2006 yhteensä 57 vesilintuparia koskien 12 eri lajia.

• Iidesjärven hyönteisselvitys, Tampereen hyönteis-tutkijain seura ry 2001. Selvityksessä todetaan, että Iidesjärveltä tunnettujen hyönteislajien määrä on peräti 1263 lajia ollen lajimäärältään suurin mihin seura on lajistotutkimuksissaan yltä-nyt. Alueelta tavattiin vain vähän uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Lajistossa on kuitenkin runsaasti harvinaista lajistoa, joten järvi vaikuttaa maakunnallisella tasolla merkittävältä kohteelta.

• Iidesjärven rantavyöhykkeen kasvisto, Iidesjärven kasvitieteellinen yhdistys ry (Lahtonen, T.)1994. Selvitystä on hyödynnetty ja täydennetty Ympä-ristö- ja maisemaselvityksen Eliöstö- ja biotooppi-osuudessa.

• Tampereen luontopolut: Iidesjärvi, Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta 2004. Reitti on pi-tuudeltaan 6,3 km ja sen varrelta löytyy linnuston lisäksi monipuolista kasvillisuutta.

• Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007, Biologitoimisto Vihervaara. Selvityksen mukaan Iidesjärven rantamat ovat lepakoille otollista aluetta, sillä lepakoita tavattiin koko Iidesjärven alueella.

• Tampereen kantakaupungin – Aitolahden Sorilan viitasammakot 2010, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Pekka Rintamäki 2010. Viitasammak-ko ei ole Suomessa uhanalainen, mutta luontodi-rektiiviin IV perustuen se on ns. tiukan suojelun laji. Selvityksen mukaan viitasammakkoa esiintyi Iidesjärven alueella kolmessa eri paikassa.

• Sedimenttien ilmentämä raskasmetallikuormitus Iidesjärvessä ja järven kunnostusmahdollisuudet, Pro gradututkielma, Helsingin yliopisto, Hakala Anu 1998. Tutkielman mukaan Iidesjärvi on etu-päässä teollisuuden ja vesien kaukokulkeuman likaamaa.

• Etelä-Tampere 2008, aluekuvaus, Tampereen kaupunki, Konsernihallinto, Kuntademokratia, Taina Åback. Aluekuvauksen mukaan tulevaisuu-den palvelutarjonnan haasteena ovat pienentyvät oppilasmäärät ja kasvava vanhusväestö.

• Tampereen kaupunkiseudun kaupunkirakennesel-vitys, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan ympäristökeskus ja Tampereen kau-punki/ Samuli Alppi 2008. Selvityksessä tutkittiin kaupunkirakenteen kasvun ja liikenneverkon muutosten vaikutusta kaupunkiseudun eri osien saavutettavuuteen.

• Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupungin alueelle, SCC Viatek 2003. Selvitysraportissa kartoitettiin vuoden 2003 tilanne ja laadittiin ennuste vuodelle 2020. Selvitys on ollut pohjana meluntorjuntaohjelman laadinnassa.

• Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 - 2012, Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2009. Nekalantielle, välillä Uotilantie – Viinikan liittymä, on laadittu toimenpideehdo-tuksia. Meluntorjuntamahdollisuuksiksi on mainit-tu mm. liikenteen ohjaus katkaisemalla ajoyhteys Viinikan liittymästä, vuoden 1994 meluvalli- ja meluaitasuunnitelman toimenpiteet sekä korjaus-työt kiinteistöissä.

• Tampereen rataympäristöselvitys, Vaihe 1, Läh-töaineisto ja nykytilan kartoitus, Sito -konsultit Oy 2003.

• Tampereen rataympäristöselvitys, Vaihe 2, Toimenpideohjelma, Osaraportti 1: Melu ja Osaraportti 2: Tärinä, Ramboll Finland Oy 2004. Vaiheraportissa 2 olemassa olevan rakennuskan-nan osalta kartoitettiin melun esiintymiskohteita raidemelun laskentamallin tulosten ja lähiympä-ristön asukkaiden valitusten perusteella.

13


2.2.6 Muut selvitykset ja suunnitelmat• Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys

(KYMS), Tampereen kaupunki, Suunnittelupal-velut, Selvitykset ja arvioinnit 2008. Selvityksen pohjana on kantakaupungin viheralueselvityksen 1994 luonnos, jota on päivitetty ja laajennettu. Selvityksessä on tutkittu luonnon- ja kulttuuri-ympäristön osatekijöitä sekä niiden vuorovaiku-tussuhteita ja merkitystä. Uusina osioina ovat Tampereen kulttuurimaiseman kehitystä sekä viheralueiden arvoja ja kokemusta kuvaavat

osiot, jotka syventävät ja täydentävät aikaisem-paa selvitystä. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys valottaa Tampereen maiseman peruspiirteitä selvittämällä kulttuurimaiseman ajallista kehitystä, maisemakuvan ja -rakenteen merkitystä sekä määrittelemällä ja luokittelemalla kantakaupungin viherverkon ja sen tärkeimmät osakokonaisuudet. Selvityksen mukaan Iidesjärvi muodostaa yhden merkittävimmistä avoimista ja puoliavoimista maisemakokonaisuuksista, jolla on runsaasti myös ekologista, kaupunkikuvallista ja toiminnallista merkitystä.

13

14


• Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu käyn-nistettiin vuoden 2009 lopussa. Kilpailu liittyi alueelle laadittavan osayleiskaavan valmisteluun. Osayleiskaavasta laaditaan useampi vaihtoehto, joista yhden, viheraluepainotteisen kaavavaih-toehdon, keskeiseksi sisällöksi on hahmoteltu koko kaupunkia ja ympäröiviä kuntia palvelevaa perhepuistoa. Perhepuisto tarjoaa monipuoliset toiminnalliset lähivirkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien ja myös tiivistyvän kaupunkikeskustan asukkaille. Kilpailu osoitettiin Kaupunkiympäristön kehittämisen maisemasuun-nittelun puitesopimuskumppaneille ja sen voitti maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, joka jat-koi työtä laatimalla Iidesjärven kahteen osayleis-kaavavaihtoehtoon maisemasuunnitelmat.

14141414

Perhepuiston ideakilpailun voittaja ”Alleys in Wonderland”,Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy.

15


• Iidesjärven maisemallinen kunnostus- ja hoito-suunnitelma, Maisema- ja puutarha-arkkiteh-tuuritoimisto Virve Veisterä 1992. Suunnitelman mukaan järven kuormituksen vähentäminen on välttämätöntä, mikäli Iidesjärven virkistys-, suoje-lu- ja maisema-arvot halutaan palauttaa. Työssä haettiin kunnostusperiaatteita, joilla veden laadun parantaminen, rantavyöhykkeiden umpeenkasvu- ja eroosiovaurioiden torjunta sekä järvialtaan mai-semallisten erityispiirteiden elvyttäminen voitai-siin toteuttaa. Suunnitelmassa alueen eteläosaan oli sijoitettu perhepuisto ja rannat oli käsitelty metsäekologialtaan monilajisina puistometsinä ja metsäpuistoina. Suunnitelma ei toteutunut johtu-en mm. siinä ehdotetusta ruoppauksesta ja siitä syntyvän lietteen sopivan sijoituspaikan puuttumi-sesta.

• Iidesjärven ja Kirkkosuon maisemasuunnitel-ma, diplomityö, Kaisa Rantee 2003. Diplomityö sisältää Iidesjärven ja Kirkkosuon virkistysalue- ja puistosuunnitelman. Työssä käsitellään myös tam-perelaisen maiseman ja virkistysaluejärjestelmän ominaispiirteitä sekä Iidesjärven ja Kirkkosuon asemaa siinä. Työssä määritellään Iidesjärven ja Kirkkosuon kehityssuunnat ja maisemasuun-nitelman ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset tavoitteet. Maisemanhoitotoimenpiteitä osoite-taan pääasiassa ranta- ja reunavyöhykkeille ja maisemarakentamista virkistysalueen keskeisim-piin kohteisiin kuten mahdollisen perhepuiston alueelle.

2.2.7 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat• Tampereen yhdyskuntarakenteen eheyttämi-

nen (EHYT), selvitystyö. Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön kehittäminen 2008 -2011. Työssä etsitään asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen on osoitettu muutamia pienehköjä täydennysraken-tamisalueita

• Tampereen seudun lisäraiteet – tilantarvetar-kastelu, Tampereen kaupunkiseutu ja Ratahal-lintokeskus, laatijana Sito Oy 2009. Tampere-Kangasala rataosuudella on tarkasteltu kahden lisäraiteen sijoittamista nykyisten raiteiden pohjois- tai eteläpuolelle. Lisätarve tällöin on ilman huoltotietä n. 16 m ja huoltotien kanssa 24 m nykyisen raiteen keskilinjasta. Selvityksen mukaan Järvensivulle on hyvin haastavaa raken-taa kaksi lisäraidetta samalle puolen nykyistä rataa ja radan pohjoispuolelle rakentaminen on lähes mahdotonta. Koska päätöstä siitä, kummal-le puolelle nykyistä raidetta lisäraide tulisi, ei ole tehty, on kaavoituksessa varauduttava lisäraiteen rakentamiseen.

16


2.3 MaanomistusAlueen pinta-ala on noin 160 hehtaaria, josta vesialu-etta on noin 40 %. Kaupunki omistaa kaava-alueesta suurimman osan. Yksityisomistuksessa ovat Iides-järven itäosan vesialue Palvaanniemen edustalla, Palvaanniemenpuiston eteläpuolella olevat pienker-rostalojen ja rivitalojen korttelialueet sekä Viinikano-janpuiston ja Lokinpuiston pohjoispuolelle sijoittuvat asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialu-eet. Rautatien ja Iidesranta-nimisen kadun risteyk-seen jää myös yksityisomistuksessa oleva tontti, jos-sa nykyisin on pienehkö leikkipaikka.

Alueen maanomistus (kaupungin maanomistus vihreällä) ja tilastoaluerajat.

2.4 Rakennettu ympäristö2.4.1 Väestö ja asuminenOsayleiskaava-alueella asuu tällä hetkellä noin 1700 asukasta, joista Palvaanniemessä noin 270 asukasta, Iidesrannassa noin 1160 asukasta ja Viinikan pienta-loissa noin 250 asukasta. Iidesjärven osayleiskaavan lähivaikutusalueella eli Kalevanharjun, Järvensivun, Vuohenojan, Viinikan, Nekalan, Jokipohjan, Vihiojan ja Muotialan tilastoalueilla asui vuoden 2010 lopussa yhteensä noin 9700 asukasta. Maisemarakenteelli-sella vaikutusalueella (Vihioja-VT9-Messukylänkatu-

Kalevankangas) asui noin 12 400 asukasta. Suurin osa vai-kutusalueen asukkaista asuu pientalovaltaisilla alueilla. Ii-desjärven rannat muodostavat lähivaikutusalueen asukkaille keskeisimmän ja merkittävim-män virkistysalueen, aluepuis-ton, jota käyttävät myös kau-empaa tulevat tamperelaiset.

TILASTOALUE 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010Kalevanharju (XVIII) 63 50 895 1214 1602 1931 1991 2005 2008Viinikka (XXIII) 1731 1456 1424 1368 1356 1345 1355 1352 1367Nekala (XXIV) 1666 1241 1180 1117 1075 1076 1070 1089 1085Jokipohja (XXVI) 2762 2387 2115 2056 2045 2008 1931 1776 1915Muotiala 370 538 751 1112 1190 1316Vuohenoja 455 620 672 622 645 637 653 639 645Järvensivu 1661 1334 1308 1383 1361 1341 1341 1349 1362

YHTEENSÄ 8338 7088 7594 8130 8622 9089 9453 9400 9698

Iidesjärven ympäristön tilastoalueiden väestömäärän kehitys vuosina 1980-2010.

17


2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta

Iidesjärven osayleiskaavan lähivaikutusalueella eli Kalevanharjun, Järvensivun, Vuohenojan, Viinikan, Nekalan, Jokipohjan, Vihiojan ja Muotialan tilastoalu-eilla oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 7500 työpaikkaa. Valtaosa eli 90% työpaikoista sijoittuu Kalevanharjun ja Vihiojan tilastoalueille. Eniten työ-paikkoja oli kaupan alalla (26% eli 1970 työpaikkaa), koulutuksessa (22% eli noin 1620 työpaikkaa) sekä teollisuudessa (12% eli noin 920 työpaikkaa).

Suurin osa kaupan alan työpaikoista (noin 1700) sijoittuu Vihiojan tilastoalueelle. Tukku- ja vähittäis-kauppojen lisäksi alueella on runsaasti myös teolli-suuden (noin 470), kuljetus- ja varastointialan (noin 460) sekä rakennusalan (noin 370) työpaikkoja. Val-taosa koulutuksen työpaikoista sijoittuu Kalevanhar-jun tilastoalueelle. Koulutuksen työpaikkojen suurta määrää (noin 1320) selittää Tampereen yliopiston

ja Tampereen Ammattiopiston Sairaalakadun toimi-pisteen sekä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen sijoittuminen alueelle. Kalevanharjun alueella on li-säksi paljon informaatio- ja viestintäalan (noin 430) sekä teollisuuden (noin 390) työpaikkoja.

2.4.3 Palvelut

Osayleiskaava-alueen suppeuden vuoksi ei alueella ole palveluja. Alueen väestölle on tarjolla monipuoli-set palvelut lähialueella.

Lähialueella sijaitsee kuusi kaupungin ylläpitämää päiväkotia; Iidesrannan, Järvensivun, Kalevanharjun, Viinikan, Nekalan ja Muotialan päiväkodit. Lisäksi kaupunki ostaa palveluja yksityisiltä Steiner-päivä-kodeilta Järvensivulla ja Muotialassa. Muotialan ker-hossa järjestetään kerhotoimintaa yli 2 –vuotiaille lapsille. Myös muut palveluntuottajat järjestävät alu-eella lastenkerhoja.

Alueen palvelut.

18


Syksystä 2011 alkaen koulut jaetaan aiemman kah-dentoista oppilasalueen sijaan kolmeen – läntiseen, keskiseen ja itäiseen - oppilasalueeseen. Osayleis-kaava-alue sijaitsee keskisellä oppilasalueella. Oppi-laat pyritään pääsääntöisesti ohjaamaan lähimpänä kotia sijaitsevaan alakouluun omalla oppilasalueella. Alueen lähimmät alakoulut ovat Järvensivun ja Neka-lan koulut sekä Nekalan koulun Muotialan toimipiste, jossa annetaan opetusta 1.-2. vuosiluokille. Nekalan koulusta oppilaat siirtyvät yläkouluun Tampereen yli-opiston ylläpitämään Tampereen normaalikouluun ja Järvensivun koulusta Sammon kouluun. Lisäksi Muo-tialassa toimii yksityinen Tampereen Rudolf Steiner-koulu, jossa annetaan opetusta 1.-9. vuosiluokille. Sekä Tampereen normaalikoulun että Tampereen Ru-dolf Steiner –koulun yhteydessä on myös lukio.

Alueen terveysasemana palvelee Hatanpään terve-ysasema. Terveysaseman yhteydessä on myös ham-mashoitola. Alueen lähin hammashoitola sijaitsee Nekalan koulun yhteydessä. Alueen äitiys- ja lasten-neuvolapalveluja tarjoavat Muotialan, Hatanpään ja Tammelan äitiys- ja lastenneuvolat. Ikäihmisten ko-tona asumista tukevia palveluja tarjoaa Nekalan pal-veluja päiväkeskus. Alueen lähikirjasto sijaitsee Ne-kalan koulun tiloissa. Lähin nuorisokeskus sijaitsee Koivistonkylässä Koiviston koulun yhteydessä.

Myös kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Lähialueella on kolme pientä päivittäistavarakaup-paa ja yksi supermarket-tasoinen päivittäistavara-kauppa. Lisäksi lähistöllä sijaitsevat Kalevan Prisma ja Turtolan kauppakeskus. Alueen lähin apteekki on Viinikan apteekki osoitteessa Kuokkamaantie 4. Postipalvelujen osalta alue jakautuu kolmelle posti-numeroalueelle. Kalevanharju, Järvensivu ja Viinikka sijoittuvat keskustan postinumeroalueelle (33100). Nekala, Vihioja, Jokipohja ja Muotiala taas kuuluvat Nekalan postinumeroalueeseen (33800). Molempia alueita palvelee postin Rautatienkadun toimipiste. Vuohenoja kuuluu Messukylän postinumeroaluee-seen (33700), jota palvelee postin toimipiste Keski-senkadulla Kaukajärven keskustassa.

Alueen palveluverkko tulee muuttumaan jonkin ver-ran tulevaisuudessa. Vuodesta 2015 alkaen Järven-sivun koulussa annetaan opetusta 1.-4. vuosiluokille, josta oppilaat siirtyvät jo 5. luokasta alkaen Sammon kouluun. Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen siirto Tampereelle aiheuttaa myös muutoksia. Tam-pereen normaalikoulu toimii tällä hetkellä yliopiston harjoittelukouluna ja jatkossa harjoittelukouluksi tar-vitaan myös alakoulu. Todennäköistä on, että Neka-lan koulu siirtyy Tampereen yliopiston alaisuuteen syksystä 2012 alkaen. Ikäihmisten palvelujen osalta on tehty kokonaistarkastelu vuonna 2010. Sen pe-rusteella alueen ikäihmisten palveluja on jo lisätty. Vuonna 2011 käynnistetään sivistys- ja elämänlaa-tupalvelujen palveluverkon kokonaistarkastelu, jonka yhteydessä käydään läpi muun muassa kirjastoverk-ko.

2.4.4 LiikenneIidesjärven osayleiskaava-alue sijaitsee liikenteelli-sesti keskeisellä paikalla ja alueelta on hyvät yhtey-det muille asuinalueille sekä valtateille. Iidesjärven osayleiskaava-alueen nykyinen liikenneverkko muo-dostuu alueen itäreunalla kulkevasta pääväylästä (Hervannan valtaväylä), sekä alueen pohjois- ja ete-läpuolella kulkevista pääkokoojakaduista (Iidesranta ja Nekalantie). Iidesrantakadulla vuorokautiset liiken-nemäärät vaihtelevat noin 4200 ajoneuvosta 8000 ajoneuvoon ja Nekalantiellä noin 4500 ajoneuvosta 10 000 ajoneuvoon.

Suunnittelualueen pohjoispuolella olevalla rautatiellä on merkittävä estevaikutus suorille yhteyksille kaava-alueelta sen pohjoispuolella oleviin kaupunginosiin. Liikenneviraston mukaan Tampere-Haviseva- rata-osuudelle on suunniteltu lisäraide, jonka sijoittumi-sesta radan etelä- tai pohjoispuolelle ei ole tehty pää-töstä. Järvensivun etelä- ja pohjoisosien välillä ei ole suoria katuyhteyksiä. Yhteys näiden kahden alueen välillä muodostuu Viinikan liittymän ja Messukylän-tien kautta.

19


Nekalantien eteläpuolella, Iidesrannan eteläpuolella sekä Hervannan valtaväylän länsipuolella kulkevat kevyen liikenteen pääreitit, jotka kaikki ovat myös merkittäviä pyöräily-yhteyksiä. Näiden lisäksi kevyen liikenteen väyliä on Nekalantien pohjoispuolella ja Hervannan valtaväylän itäpuolella. Iidesrannan poh-joispuoli ja osa Nekalantien pohjoispuolen väylästä kadun länsipäässä on jalkakäytävää. Kevyen liiken-teen alikulkuja alueella on neljä. Ne sijaitsevat alu-een itä- ja länsipäissä.

Iidesjärven osayleiskaava-alueen läpi kulkee kaksi linja-autoreittiä. Tampereen joukkoliikenteen linjan numero 15 reitti kulkee Viinikan liittymän kautta Ne-kalantielle, josta se kääntyy Jokipohjantielle ja palaa Kuoppamäentien kautta takaisin Nekalantielle kohti Kaukajärveä. Iidesrantaa pitkin Keskustasta Viinikan liittymän kautta kulkee linja numero 30, joka Vuohe-nojan eritasoliittymän kautta jatkaa Hervantaan Her-vannan valtaväylää pitkin. Iidesjärven osayleiskaava-alueella joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan pitää hyvänä.

2.4.5 Yhdyskuntatekninen huoltoKaava-alue kuuluu yhdyskuntateknisen huollon pii-riin.

2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistotJääkauden loppuvaiheessa n. 8000 eKr. syntyivät Tamperetta halkovat harjut, joista osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuvat Kalevankankaan,

Aakkulan sekä Vilusen harjut. Ancylusjärven loppu-vaiheessa Näsijärvi ja Pyhäjärvi kuroutuivat järvestä erilleen ja nykyisiä vesistöjä lukuun ottamatta lähes koko Tampereen alue oli kuivaa maata. Iidesjärven arvellaan muodostuneen itsenäiseksi järveksi ehkä n. vuonna 3000 eKr.

Tampereen seutu on ollut asutettuna jo vuosituhan-sia sitten. Asutuksen oletetaan asettuneen Tampe-reen seudulle 7. vuosituhannen alkuvaiheissa, An-cylusjärvi- ja Mastogloia- vaiheen aikoihin, sillä tuon aikakauden kalastajista ja metsästäjistä on löydetty runsaasti kiinto- ja irtojäännöksiä vyöhykkeeltä Viini-kanoja-Iidesjärvi-Vuohenoja. Suunnittelualueelta on myös paikannettu kaksi kivikautista asuinpaikkaa: Kokinpelto (n. 3200 - 2300 eKr.) ja Vuohenoja (n. 8400 – 1500 eKr.), joista jälkimmäinen on tuhoutu-nut. Syksyllä 2010 tehdyn arkeologisen inventoinnin mukaan alueelta tunnetaan vain yksi muinaisjään-nöskohde: Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka järven itäpäässä. Inventoinnin suorittamisen jälkeen Huringin pellolta löydettiin metallipaljastimella viikin-kiristiretkiaikainen ketjunjakaja. Tästä johtuen Pir-kanmaan maakuntamuseon mukaan maankäytön muuttuessa pellolla on arkeologisin tutkimuksin sel-vitettävä, sijaitseeko pellolla sellainen kiinteä mui-naisjäännös, josta ei ole havaittavissa maanpäällisiä jälkiä.

Esihistoriallisella ajalla kehittyi eräkulttuurin rinnal-le vähitellen erilaisia viljelymuotoja. Rautakaudella (n.500 eKr – 1300 jKr) kaskettiin metsiä ja viljeltiin ruista. Iidesjärven pohjasta tutkittujen näytteiden pe-rusteella Messukylän alueella on harjoitettu kaskea-mista jo n. 300 eKr. Koska kaskeaminen on merkki pysyvästä asumisesta, oletetaan alueella tuolloin asuneen joitakin ihmisiä. Kiinteään asumismuotoon siirtymistä edisti viljelyn lisäksi myös eläinten pito. Palvaanniemeä on pidetty vanhana kulttipaikkana ja oletusta tukee myös sen maisemallinen sijainti. 1100-luvulla Viinikka-Nekalaan vakiintui rikkaita ky-liä, joiden toimeentulo perustui turkismetsästykseen. Pian tämän jälkeen tulivat saksalaiset kauppiaat, joiden jälkeläisiä jäi paikalle maanviljelijöiksi esim. Viinikan talon isäntä. (Viinikan saksankielinen kanta-muoto on Winnicke).

Ancylysjärven laajimman esiintymisen aikaan vasta osa Tampe-reen alueesta oli kuivaa maata.

20


Ensimmäiset kirjalliset maininnat Nekalan asukkais-ta ovat Messukylän kirkonkirjojen mukaan 1500-lu-vulta. Iidesjärven rantamilla oli Per Nekan isännöimä Nekalan talo, jonka mukaan tuleva kaupunginosa sai nimensä. 1800-luvun puolivälissä Iidesjärven mai-semaa hallitsivat Hatanpään kartanon laajat laidun-maat sekä viljapellot ja vielä aivan 1900-luvun alussa Viinikanojan eteläpuolinen alue oli täysin maaseutua.

Iidesjärveä ympäröivistä alueista nykyinen Kalevan-harjun kaupunginosa tuli ensimmäisenä liitetyksi osaksi Tampereen kaupunkia Kyttälän liitoksen yhte-ydessä v. 1877. Vaasan radan valmistumisen jälkeen v. 1883 alkoi radan ja Viinikanojan väliselle alueelle sijoittua useita pieniä teollisuuslaitoksia, ja 1920-lu-vulla alueelle keskittyi erityisesti kahden suuren osuusliikkeen elintarviketeollisuutta. Alueen tunne-tuimpia rakennuksia ovat olleet Voiman ja Tuotan-non leipomot. 1990-luvulla ranta-alue kaavoitettiin asumiselle ja ajoneuvoliikenne ohjattiin kulkemaan asuinkortteleiden pohjoispuolitse, radan viertä pitkin. Tällä toimenpiteellä saatiin uusien asuinkortteleiden piha-alueet avautumaan kohti etelää ja Iidesjärven maisemia. Tuotannon leipomorakennus piippuineen ja Voiman leipomon piippu suojeltiin asemakaavas-

sa. Tuotannon leipomorakennukselle ei ole löydetty uutta käyttötarkoitusta, mutta Voiman leipomon pii-pun juurella olevassa voimalaitosrakennuksessa toi-mii nykyisin päiväkoti.

Sen jälkeen kun Tampereen kaupunki oli ostanut Hatanpään kartanon ja kaikki sen maat v. 1913, ryh-dyttiin Viinikan ja Nekalan alueille suunnittelemaan asuntoalueita työväestölle. Viinikan puutalokortte-leiden rakentaminen ajoittuu vuosiin 1914-1924 ja Viinikanpuiston eteläpuolisen Nekalan rakentaminen vuosiin 1923-1939. Viinikka-Nekalan alueesta sa-notaan, että se on Tampereen esikaupungeista puu-tarhakaupunkimaisin. Alue sai jo 1930-luvulla myös oman koulun, kirkon, lastentarhan ja urheilukentän. Viinikka-Nekalan pientaloalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, Mu-seovirasto 22.12.2009). Iidesjärven etelärannalla sijainneen Nekalan tilan peltojen viljelyä jatkettiin kaupungin toimesta aina 1960-luvulle. Viljelyksiä vähennettiin sitä mukaan kun alueita kaavoitettiin asumiseen. Sotien aikana ja jälkeen Viinikka-Neka-lan asukasluku nousi rajusti kunnes 1960-luvulla se kääntyi laskuun. Nekalan tilan päärakennus puret-tiin v. 1990. Nekalan erittäin laaja siirtolapuutarha-

Ilmakuva vuodelta 1946.

21


alue perustettiin Nekalan kaupunginosan itäpuolelle 1930-luvulla. Sotien jälkeen, 1940-luvulla, XXVI–kaupunginosaan rakennettiin talkoovoimin ns. Ruot-salaiskylä, Asevelikylä ja Miljoonakylä. Myös tämä alue sisältyy Museoviraston määrittelemään valta-kunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriym-päristöön.

Järvensivun historia liittyy kiinteästi Viinikka-Ne-kalaan. Ensimmäisen kerran alueesta puhutaan 1400-luvulla, jolloin Messukylän pappi sai Järven-sivun talon pappilakseen. Järvensivun kaupungin-osan alue liitettiin osaksi laajenevaa Tamperetta v. 1922. Mutta jo aiemmin, Kyttälän saneerauksesta johtuneen muuton seurauksena, radan pohjoispuoli oli alkanut esikaupungistua, sillä sinne oli rakennet-tu runsaasti pieniä asumuksia ilman minkäänlaista ohjausta. Radan eteläpuolisen alueen itäpäähän oli v.1909 valmistunut Järvensivun kansakoulu. Ja vaik-ka kaupunki ei vielä omistanutkaan Järvensivun tilan maita, laadittiin alueelle ensimmäinen asemakaava jo v. 1936. Kun Järvensivun tilan maat v. 1950 siir-tyivät kaupungin omistukseen, laadittiin radan etelä-puolelle uudet asemakaavat. Uuden kaavan mukaan alueen itäpäähän rakennettiin vuosina 1954-1958 ajallisesti hyvin yhtenäinen, laaja ja väljänoloinen pientaloalue, joka käsittää yhteensä 55 omakotitont-tia. Omakotialueen eteläpuolelle rakennettiin mai-semallinen ja laaja puistoalue. Alueen länsipäähän vuosina 1959-1962 rakennettu kerrostaloalue suun-niteltiin alueen keskustaksi. Muurimaiset, korkeat la-mellikerrostalot sijoitettiin taustalle siten, että niiden asunnoista aukeaa hienot näkymät Iidesjärven mai-semiin. Uutuutena rakennuksiin kuuluvat matalat lii-kesiivet ja autotallisiivet kertovat kaupan tilantarpeen ja yksityisautoilun kasvusta. Lamellikerrostalojen ete-läpuolisissa, kaksikerroksisissa, puukerrostaloissa on pohjakerroksissa työtiloja ja rakennukset on sijoi-tettu lähelle tonttien kadun puoleista reunaa siten, että ne ikään kuin myötäilevät kohdallaan kaartuvaa Iidesranta katua.

Vuohenojan kaupunginosan asuttaminen alkoi 1800-1900-lukujen vaihteessa, jolloin Hatanpään kartanon omistajat ryhtyivät vuokraamaan sieltä tontteja pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Tämä Hatanpään kartanon omistukseen kuulunut osa Vuo-henojaa tuli liitetyksi Tampereen kaupunkiin v. 1920. Palvaanniemi liitettiin Tampereeseen Messukylän lii-toksen yhteydessä v. 1947. Osayleiskaava-alueeseen kuuluvalla alueella on kolmetoista, hyvin eri-ikäista ja -tyylistä pientaloa sekä kaksi 1960-luvulla raken-nettua rivitaloa, jotka kaikki on rakennettu ennen 1970-luvulla valmistunutta Hervannan valtaväylää. 1980-luvulla Palvaanniemen kärkeen rakennettiin kahdeksan rivitaloa, kaksi pienkerrostaloa ja kolme asuinkerrostaloa käsittävä kortteli. Palvaanniemestä on paikannettu kaksi kivikautista asuinpaikkaa: Ko-kinpelto ja Vuohenoja. Näistä jälkimmäinen on tuhou-tunut. Huringin pellolta on myös metallinpaljastimella löydetty viikinkiristiretkiaikainen ketjunjakaja.

Kaakossa Iidesjärven osayleiskaava-alueeseen rajoit-tuva kaupunginosa Muotiala on kaavoitettu ja raken-nettu 2000-luvulla. Alue oli liitetty Tampereeseen v. 1947 Messukylän liitoksen yhteydessä, mutta säily-nyt sen jälkeen pitkään viljelykäytössä ja avoimena maisemana.

Iidesjärven alueesta kokonaisuudessaan voidaan todeta, että Iidesjärvi on toiminut paitsi rakennettu-jen alueiden keskiönä myös sitä reunustavien kau-punginosien henkireikänä jo vuosikymmenien ajan. Asutuksen lisääntyessä on virkistyskäyttö kasvanut ja monipuolistunut. Kalastuksen, soutelun ja uinnin vähitellen syrjäytyessä järveä ja sen rantoja on alettu käyttää mm. lintujen tarkkailuun sekä ympärivuoti-seen kuntoiluun. Iidesjärven virkistyskäytöllä on näin ollen myös oma pitkä historiansa.

22


Iidesjärven sijainti kantakaupungin maastorakenteessa.

2.6 Luonnonympäristö2.6.1 MaisemarakenneOsayleiskaava-alue sijaitsee maisemarakenteellises-sa ytimessä ja solmukohdassa sen sijaitessa Kanga-salan Pitkäjärvestä alkunsa saavan Iidesjärvi -Kauka-järven murroslaakson länsiosassa, jota pohjoisessa rajaa kaakko-luodesuuntainen harjujakso ja etelässä maastorakenteeltaan vaihtelevat moreeniselänteet.

Maisemarakenne on jaettavissa maisemavyöhykkeik-si, joiden mukaan suunnittelualue sijoittuu suurim-maksi osaksi Iidesjärven laaksoon sekä rantamille ja vähäisiltä osin lakialueiden ja laakson pohjien väliin jääväälle inhimilliselle vyöhykkeelle (nk. vaihettumis-vyöhyke). Laaksomuodostuma jatkuu Kirkkosuon-

notkoon ja siitä edelleen Aakkulanharjulle saakka muodostaen kantakaupungin maisemarakenteelli-sesti merkittävimmän murroslaakson, joka on samal-la myös erittäin merkittävä maisemallisena solmu-kohtana.

Iidesjärvi muodostaa maisemarakenteelliselta sijain-niltaan erikoisalueen, jolla on sekä ekologista että maisemallista merkitystä. Ranta muodostaa ääri-alueen, jota luonnehtivat huuhtoutunut maaperä ja veden korkeusvaihtelut. Ranta-alueella on merkitystä ilmaston lämpöolojen tasoittamisessa ja rannat muo-dostavat reunavyöhykkeen (ekotoni) avoimelle mai-sematilalle, missä näkyvyys veden yli on esteetöntä. Näkyvyys asettaakin alueen rakentamiselle suuria vaatimuksia ja edellyttää taitavaa suunnittelua.

23


2.6.2 MaastorakenneTampereen kantakaupunki on maastorakenteeltaan pienipiirteistä ja vaihtelevaa muodostaen kuitenkin selkeästi hahmottuvan kokonaisuuden. Maastora-kennetta luonnehtivat luode- kaakkosuuntainen, paikoin varsin jyrkkärinteinen harjujakso sekä sen pohjois- ja eteläpuolelle jäävät kallio-moreeniselän-teet ruhjelaaksoineen, joista merkittävimpiä ovat Iidesjärvi-Kaukajärven, Särkijärven ja Hervantajärvi -Suolijärven ruhjelaaksot. Tampereen korkein kohta, Vuoresvuori, on +193 mpy. Alavimman kohdan muo-dostaa Pyhäjärvi, joka on +77m mpy Iidesjärven ol-lessa tasossa + 77,4 m mpy.

Osayleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Iidesjärvi-Kaukajärvi murroslaaksoon, jonka pohjal-le järviallas on muodostunut. Iidesjärvi on syntynyt maankuoren liikkeiden synnyttämään ruhjeeseen, johon myös kuuluvat Viinikanlahti, Kaukajärvi ja Pit-käjärvi Kangasalan puolella. Osayleiskaava-alue on suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Kaltevuudeltaan yli 25 % olevia rinteitä (= jyrkkä rinne) on järven koil-lisosassa (Puhoonlahden rantamilla), sekä länsiosas-sa, jossa entisen kaatopaikan pengerrykset osittain ylittävät kyseisen raja-arvon. Jyrkimmät, yhtenäiset rinnealueet löytyvät kuitenkin alueen pohjoispuolella sijaitsevalta Kalevankankaan harjujaksolta.

Korkeustasot.

24


Viistokuva vuodelta 2010.

2.6.3 MaisemakuvaSuunnittelualue on maisemakuvaltaan hyvin moni-muotoinen: avoimen ja suljetun maisematilan kont-rasti yhdistettynä upeasti avautuviin näköaloihin, veteen, vaihtelevaan maastorakenteeseen sekä luon-nonmukaisiin rantapuistoihin synnyttävät mielenkiin-toisen ja rikkaan kokonaisuuden. Iidesjärvellä on toiminnallisesti aina ollut merkittävä rooli keskustan tuntuman virkistysalueena. Omaleimaisuus syntyy sen luonnonmukaisuudesta ja aidosta luonnon tun-nusta: lintujärvi keskellä kaupunkia.

Hervannan valtaväylä idässä hallitsee voimakkaasti maisemakuvaa sen katkaistessa Iidesjärvi – Kau-kajärven murroslaakson Iidesjärven ja Kirkkosuon-notkon välissä. Iidesjärven pohjoisrantaa luonnehtii rantapuiston takaa häämöttävä kerrostalo- ja oma-kotiasutus, idässä Palvaanniemen kerros- ja rivitalo-alue, sen eteläpuolella suojelualueen rantaluhta ja menneisiin aikoihin viittaava risteyksen avoin pelto-maisema, joka etelässä vaihtuu Hevoshaan laidun-niityksi ja vihertuotannon käytöstä poisjääneeksi taimitarhaksi. Atomikylä ja vanha kaatopaikka-alue ovat maisemakuvallisesti rumia ja luotaan työntäviä, mutta sen sijaan Viinikan omakotialue on viehättävä.

25


Maaperä.

2.6.4 Kallio- ja maaperä / rakennettavuusOsayleiskaava-alue kuuluu eteläiseen liuskealuee-seen. Alueen hallitsevin kivilaji on suoni gneissi, seos-kivilaji, jossa vuorottelevat vaaleat graniittisuonet ja tummat gneissiliuskeet. Suonigneissi on hapan, hei-kosti rapautuva ja niukkaravinteinen kivilaji. Alueen kaakkoisnurkassa on kivilajina emäksinen ja inter-mediäärinen tuffi itti ja amfi boliitti.

Iidesjärven pohjoispuolella kulkee Kalevankankaan harjumuodostuma, joka on merkittävä osa Tampe-reen saumamuodostumaa. Harjun alarinteet vaih-tuvat Iidesjärven rantamilla hiesuksi ja karkeaksi hiedaksi. Etelärannat ovat pääsääntöisesti savea/hiesua. Alueen itäosa koostuu liejusta ja turpeesta. Iidesjärven länsiosan kapeikossa on myös pienialai-set liejuesiintymät. Palvaanniemen asuntoalue on rakennettu täytemaalle ja täytemaana voidaan pitää myös Nekalan kaatopaikkaa.

Iidesjärven lounaisrannan rakentamaton alue so-veltuu maaperäsuhteiltaan asuinrakentamiseen, ja sinne voidaan kohtuullisin kustannuksin perustaa ja rakentaa yksi- tai useampikerroksisia asuinraken-nuksia. Alue on suositeltavaa esirakentaa ja tehdä alueelliset täytöt vähintään vuosi ennen rakentami-sen aloittamista. Asuinrakennukset on perustettava paaluilla.

Maaperä Iidesjärven lounaisella rantaosalla on mah-dollisen rakentamisalueen osalla pehmeää silttiä ja savea, syvemmällä löyhää hiekkaa. Kairauksissa ei ole tavattu turvetta. Pehmeiden ja löyhien maaker-rostumien vahvuus vaihtelee 10…15 m. Pehmeiden ja löyhien kerrosten alla on kairauksissa tavattu mo-reenia. Kalliopinnasta ei ole tehty havaintoa.

26


2.6.5 VesisuhteetIidesjärvi kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen ol-len sen alajuoksun päätteenä. Iidesjärven valuma-alue on laaja (34 km2) sisältäen sekä Kaukajärven että Alasjärven valuma-alueet. Iidesjärveen laskevat Vuohenoja, Pyhäoja ja Mutaoja. Iidesjärven laskuoja-na on Viinikanoja. Iidesjärven pinta-ala on 64 ha ja suurin syvyys noin kolme metriä. Keskisyvyyttä järves-sä on vain 1,2 metriä. Pituutta järvellä on reilut kaksi kilometriä ja leveyttä suurimmillaan puoli kilometriä. Järven rantaviivan pituus on noin kuusi kilometriä.

Iidesjärvi on läpivirtausjärvi, mutta virtaama (keski-virtaama 0,26 m3/s) on varsin vaatimatonta johtuen järven mataluudesta, rehevyydestä ja runsaasta ve-sikasvillisuudesta. Veden viipymä järvessä vaihtelee 28 ja 40 vuorokauden välillä. Järvi on tyypiltään ylire-hevä, mikä johtuu mm. aiemmin harjoitetusta maan-viljelystä, hule- ja jätevesistä sekä vuoteen 1959 toi-mineesta etelärannalle sijoittuvasta kaatopaikasta. Ravinteet ja haitalliset aineet ovat pitkälle sedimen-toituneet järven pohjaan, mikä aiheuttaa sisäistä kuormitusta ja talvisin hapetustarvetta.

Viinikanojan valuma-alue.

2.6.6 Ilmasto-olotIidesjärven osayleiskaava-alue sijaitsee murroslaak-sossa, joka pohjoisessa rajautuu Kalevankankaan harjuun. Harjuselänteellä, etenkin sen lounaisrin-teellä voi maanpinnan lämpötila aurinkoisina päivinä olla useita asteita korkeampi kuin pohjoisrinteellä. Harjuselänne myös varastoi lämpöä ja suojaa aluetta kylmiltä pohjoistuulilta. Varsinaisesta osayleiskaava-alueesta suurin osa on avovesialuetta, joka hieman viilentää keväisin ja kohottaa syksyisin lämpötiloja. Iidesjärven laaja, avoin alue on myös alttiina tuulille. Viinikanpuiston varsin kapeassa solassa lounaistuu-let voimistuvat ja saavuttaessaan laakson tuulisuus kääntyy laakson suuntaiseksi. Koska Iidesjärven laakso ei ole vallitsevan tulensuunnan kanssa yhte-nevä, tuulen voimakkuus hieman laantuu.

Selvitysalueen läheisyyteen, Kirkkosuonnotkoon, muodostuu kylmän ilman painanne, sillä painantee-seen virtaava kylmä ilma ei pääse ympäröivien teiden eikä kasvillisuuden vuoksi purkautumaan eteenpäin alueelta. Hervannan valtaväylän korkea penger kat-kaisee painanteen, joka jatkuu valtaväylän länsipuo-

27


lella suistoalueen läpi. Merkittävimmät kylmän ilman virtauspaikat sijaitsevat järven itä- ja länsipäissä, missä Vuohenoja ja Mutaoja sekä lännessä Viini-kanoja toimivat viileiden ilmamassojen kuljettajina.

2.6.7 KasvillisuusOsayleiskaava-alueella on vain vähän metsäisiä alueita. Puustoiset alueet ovat pääasiassa nuorta pioneerivaiheen lehtimetsää ja pensaikkoa. Yleis-täen voidaan sanoa, että Iidesjärven rantavyöhyke kokonaisuudessaan edustaa kasvupotentiaaliltaan lehtomaista kangasta. Harvinainen kasvillisuus kes-kittyy aivan Iidesjärven rantavyöhykkeelle ja rannan kosteikkoihin. Rantavyöhykkeen merkittävän kasvi-lajiston määrä kasvaa itään päin mentäessä, missä myös lehtomaisuus lisääntyy. Järven itäosan kosteik-koalueella on alueen merkittävin laji, lapinvesitähti, joka valtakunnallisesti on pohjoispainotteinen laji. Tampereella se on alueellisesi uhanalainen ja esiinty-misensä eteläisimmillä rajoillaan. Vesinenätti, jota on runsaasti, on Iidesjärvellä esiintymisensä pohjoisilla rajoilla. Kalmonjuurta esiintyy Viinikanojan luusuas-sa. Keltavuokkoa on pohjoisrannan humalalehdon alueella ja mesimarjaa sekä Puhoonlahden ranta-suolla että Vuohenojan varrella.

Iidesjärvellä on kirjattu 48 vesiputkilokasvia, joista 23 on säilynyt, 14 hävinnyt ja uusia lajeja on tullut 10. Yksi on hävinnyt ja palannut. Kasvilajeista me-nestyvät lajit, jotka ovat ravinteisuuden suhteen kaikkiruokaisia, keskiravinteisia tai ravinteisia oloja vaativia. Näitä ovat mm. leveälehtiosmankäämi, iso-sorsimo, haarapalpakko ja poimuvita. Kärsijöinä ovat olleet upos- ja pohjalehtiset lajit sekä muut karuissa ja kirkkaissa vesissä menestyvät lajit. Järviruoko ja ulpukka ovat dominoineet lajistoa koko havainnointi-jakson (1933 – 2003) ajan. 1950-luvulla järvellä oli vielä selkeä rannan ja avoveden välinen vesikasvilli-suusvyöhyke, mutta vyöhykkeestä katosi 1991-men-nessä järvikorte ja järvikaisla. Piuru, järviruoko ja osmankäämi ovat puolestaan levinneet, mikä on voi-makkaasti muuttanut järven yleisnäkymää. Maakas-veja alueelta on kirjattu 291, joista peräti 51 on ns. viljelykarkulaisia.

Suunnittelualueelta on kesällä 2009 löytynyt kääpä, harjasorakas (Gloiodon strigosus), joka kasvaa haa-vassa tai harvoin myös paksussa raidassa. Sitä on löydetty lintutornille lähtevien pitkospuiden alussa olevan raidan rungolta. Harjas orakas on Suomessa harvinainen, vaarantunut, luonnonsuojelulain alai-nen laji. Syksyllä 2010 löydettiin Suomessa uusi sie-nilaji, Hypocrea viridescens, viinipielus, joka sijaitsi osayleiskaava-alueella, 50 metriä pitkospuiden alus-ta länteen, lintutornille päin mentäessä.

2.6.8 EläimistöLepakot, jotka esiintyvät EU:n alueella, kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV(a), jonka mukaan Suo-men lainsäädännössä on huomioitava lajin suotuisan suojelutason säilyminen. Iidesjärven rannat näyttä-vät olevan lepakoille otollista aluetta, sillä lepakoita tavataan koko Iidesjärven alueella. Ranta-alueelta on pystytty määrittelemään peräti kuusi lepakoiltaan arvokasta aluetta. Laajin näistä on lähes koko poh-joisrannan pituudelle ulottuva luokkaa II oleva lepak-koalue. Myös etelärannalla on kaksi luokkaa II olevaa lepakkoaluetta: kaupungin taimiston ranta ja Hevos-haan ranta. Luokkaa III olevia alueita on sekä järven itäpäässä että länsipäässä: pumppaamon ympärillä ja järvestä laskevan puron varrella. Havaittuja lepak-kolajeja ovat pohjanlepakko, vesisiippa ja korvayök-kö. Iidesjärvi on laadittujen selvitysten perusteella katsottu arvokkaaksi nimenomaan sen runsaan le-pakkokannan johdosta.

Iidesjärven rannoilla on runsaasti viiltosaraa, järviruokoa ja leveäosmankäämiä.

28


Viitasammakko on myös luontodirektiivin liitteen IV mukainen eläinlaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen sekä kaupallinen käyttö on kielletty samoin kuin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikko-jen hävittäminen tai heikentäminen. Viitasammakon esiintymiä kartoitettiin vuosina 2010 ja 2011. Viita-sammakoita esiintyy eniten länsipäässä ja eteläisellä rannalla.

Hyönteistöllisesti järven itäosan luhtakosteikko, lintutornin lähteiköt ja etelärannan Hevoshaka ovat lajistollisesti rikkaimmat osa-alueet. Toisaalta alueen uhanalaiset lajit esiintyvät selvitysalueen länsipääs-sä. Uhanalaisia ovat ahdeyökkönen ja vajayökkönen. Suurimpina lajiryhminä voidaan mainita perhoset, kovakuoriaiset ja kaksisiipiset. Vaikka Iidesjärveltä tavattiin vain vähän uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja, lajistossa on kuitenkin runsaasti harvinaista lajistoa, joten Iidesjärvi vaikuttaa hyönteisselvityksen perusteella maakunnallisesti merkittävältä kohteelta. Tämä koskee erityisesti järven itäosan luhtasaraikko-aluetta ja Hevoshaan aluetta.

Iidesjärvi on Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi ja se kuuluu maa- ja metsätalousministeriön aset-tamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjel-maan (1982). Hervannan valtaväylän rakentaminen 1970-luvun alussa heikensi huomattavasti järven merkitystä lintujärvenä ja vähensi järvellä pesivien ja muuttomatkoilla levähtävien parien määrää. Pari-määrien vähenemisestä huolimatta järvellä pesivien lajien kokonaismäärä on pysynyt lähes ennallaan. Ii-desjärven linnuston elinolosuhteita on pyritty paran-tamaan raivaamalla järven itäpään pajukoita. Myös laidunnus vuosina 2002 - 2005 on auttanut maise-manhoidossa. Viime vuosina tehtyjen pensaikkojen raivaamisesta huolimatta ei järven itäluhdalla ole juurikaan tapahtunut pesimälinnustollisia muutok-sia, vaikka luhdat ja allikot tarjoaisivat vesilinnuille hyviä ruokailu- ja pesimäpaikkoja. Vesilintujen tilan-ne on säilynyt jotakuinkin ennallaan kaksikymmentä vuotta, mutta 1970-luvun tilanteeseen verrattuna parimäärät ovat kuitenkin pudonneet lähes puoleen ja samalla linnusto on yksipuolistunut neljään valta-lajiin, joita ovat: naurulokki, sinisorsa, silkkiuikku ja nokikana.

2.6.9 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat osa-alueet ja kohteetSeuraavissa osa-alueissa on keskitetysti harvinaista / huomionarvoista lajistoa:

Iidesjärven itäpää on osoitettu kantakaupungin yleis-kaavassa suojelualueeksi ja länsipää suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Järven itäosa on myös voimas-sa olevassa asemakaavassa suojeltu. Iidesjärven koillisosassa on avainbiotoopeiksi luokiteltavat ran-taluhta ja lähderinne. Ne liittyvät toisiinsa saumat-tomasti yhdeksi kosteikkoalueeksi. Kiinteistötoimen metsäkuviotietojen mukaan kohteet ovat myös met-sälain kriteerit täyttäviä erityisen tärkeitä elinympä-ristöjä. Rantavyöhykkeellä merkittävien kasvilajien määrä on huomattava, mutta pinta-alaltaan ne ovat melko tasaisesti jakautuneet ja kooltaan pienialaisia. Lajimäärä kasvaa kuitenkin itään päin mentäessä.

Luokkaan ll kuuluvia lepakkoalueita on kolme: yksi alueen pohjoisrannalla ja kaksi sijoittuu etelärannal-le. Luokkaan ll kuuluvat alueet ovat lepakoiden sään-nöllisesti käyttämiä. Maankäyttöä suunniteltaessa näiden alueiden muuttamista tulee pääsääntöises-ti välttää. Viitasammakoita esiintyy Iidesjärvellä ko-ko eteläisellä rannalla ja länsipäässä. Runsaimmat esiintymät ovat länsipään ruovikko ja eteläisen ma-tonpesupaikan lahti. Ne aiheuttavat maankäytölle ai-emmin mainitut rajoitteet.

2.7 Ympäristön tila2.7.1 Veden laatuIidesjärvi saa vetensä pääasiassa yläpuolisten järvi-en, Kaukajärven ja Alasjärven alueelta, mutta myös sitä ympäröivältä lähialueelta tulee merkittävä lisä järven vesimäärään (esim. Kalevankankaan ja Aak-kulanharjunjun rinteiltä). Iidesjärven veden laatua on tarkkailtu vuodesta 1980 lähtien ja tarkkailua suori-tetaan vuosittain. Järvi on perusluonteeltaan rehevä järvi. Nykyisin sen vettä voidaan ravinteikkuudeltaan pitää kuitenkin jo ylirehevänä. Tämä johtuu järven historiasta ja järven rehevöityminen on ollut ongelma-na kymmeniä vuosia, jo 1940-luvulta lähtien.

29


Arvokkaat lepakkoalueet.

Viitasammakoiden esiintyminen alueella.

30


Iidesjärvi on lähinnä teollisuuden ja kaukokulkeuman likaamaa. Veden laatua heikentävät myös järven si-säisen kuormituksen edistyminen sekä järveen edel-leen johdetut hulevedet. Iidesjärven vesi on kesäai-kana melko tasalaatuista pinnasta pohjaan, mutta talvisin syntyy eroja. Veden laatua heikentävät mm. erittäin voimakas rehevyys ja talvisin todettu happi-talouden häiriö. Iidesjärven virkistyskäyttöarvoa hei-kentävät jossain määrin runsas vesikasvillisuus ja järven mataluus.

Veden heikkoon laatuun voimakkaasti vaikuttavat jär-veen tulevat valuma- ja hulevedet, mikä näkyy mm. korkeina fosforipitoisuuksina. Veden laadun paranta-minen edellyttääkin koko Iidesjärven valuma-aluetta koskevia toimenpiteitä, sillä lähes jokaiseen valuma-alueen ojaan tulee sekä hulevesiviemäreitä että ra-kennetuilta alueilta suoraan ojiin johdettuja vesiä. Iidesjärven korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet viit-taavatkin hulevesien välityksellä tulevaan kuormituk-seen. Järven virkistyskäyttöä heikentävä ylirehevyys näkyy myös sameana, levien peittämänä ruskehtava-na vetenä ja järven länsipäässä ajoittain esiintyvinä hajuongelmina. Ravinteiden vähentämiseksi järven särkivaltaista kalakantaa on vahvistettu istuttamalla reheviin järviin soveltuvia lajeja kuten esim. eri karp-pilajeja.

Hulevesien hallintaan koko järven valuma-alueella olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Hu-levesien hallinnassa on tärkeää varata riittävästi kasvullisia vyöhykkeitä, jotka yhdessä kosteikkokäsit-telyn/veden viivyttämisen kanssa parantavat veden laatua. Liikennealueiden hulevesien osalta tärkeää on vesien viivyttäminen, virtaaman tasaaminen se-kä kiintoaineiden laskeuttaminen. Imeytysaltaiden ja ojien lisäksi vilkkaasti liikennöidyllä alueella voidaan tarvita myös teknisiä käsittelyratkaisuja.

2.7.2 Ilman laatuIidesjärven alueella liikennepäästöt ovat merkittä-vin ilman laatuun vaikuttavista tekijöistä. Iidesjärven alueella suurimmat typen oksidien pitoisuudet ovat Viinikan liikenneympyrän välittömässä läheisyydessä, Nekalantien päässä sekä Hervannan valtaväylällä. Suomessa voimassa oleva ohjearvotaso 70g/m3 on ylitetty Viinikan liikenneympyrässä sekä Hervan-nan valtaväylän ja Sotilaankadun risteyksessä (tiedot vuodelta 2000). Vuoteen 2020 mennessä typen ok-sidien on arvioitu pienenevän 70 %:iin vuoden 2000 tasosta, jolloin vuorokausiohjearvot eivät enää ylitty-ne Iidesjärven alueella.

2.7.3 Melu / tärinäValtioneuvoston vuonna 1992 antaman päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää 55 dB klo 7-22 vä-lisenä aikana taajamien asutus- ja virkistysalueilla eikä virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä. Osayleiskaava-alueella arvo ylittyy erityisesti alueen itäosassa, Hervannan valtaväylän läheisyydessä. Myös osa Vuohenojan asuinalueesta on Hervannan valtaväylän liikennemelualueella. Alueen länsiosassa näkyy puolestaan Viinikan liikenneympyrän meluvai-kutus. Melu vähentänee jossain määrin Iidesjärven arvoa virkistysalueena.

Raideliikenteen melu eroaa luonteeltaan tieliiken-teen melusta, koska raideliikennemäärät eivät yö-aikaan laske samalla tavalla kuin tieliikennemäärät ja meluhaitat pysyvät samansuuruisina vuorokau-denajasta riippumatta. Järvensivun omakotiyhdistys on huomauttanut ratamelusta Järvensivun alueella, jossa tehtiin vuonna 2001 melumittauksia. Melun suhteen Järvensivua pidetäänkin toimenpiteitä vaa-tivana kohteena.

Tärinän seurauksia ovat lähitalojen asukkaiden koke-mat haitan tuntemukset sekä mahdolliset rakennus-ten ja rakenteiden vauriot. Tärinän osalta Tampereen rataympäristöselvityksessä 2004 nostettiin toimenpi-teitä vaativaksi kohteeksi Järvensivun omakotialue, jossa tärinäriskin katsottiin olevan merkittävä. Täri-nän vaikutuksen piirissä on noin 30 pientaloa. Myös uusissa maankäyttösuunnitelmissa on Järvensivulla otettava huomioon rakentamisen haasteellisuus täri-nän suhteen.

31


Iidesjärven ympäristön melualueet. Ylhäällä v. 2003. Alhaalla ennuste 2020. (Ote Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvityksestä, SCC Viatek 2003.)

32


2.7.4 RadonSelvitysalueen koillis- ja luoteiskulmaan ulottuu ra-donriskialue. Radon on radioaktiivinen kaasu, jota vapautuu maaperästä. Sosiaali- ja terveysministeri-ön suositusten mukaan huoneilman radonarvot eivät saa ylittää 400 Bq/m3. Uudisrakennuksissa vastaa-va suositus on 200 Bq/m3. Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti radon on otettava huomioon kaikessa uudisrakentamisessa Tampereen alueella.

2.7.5 Nekalan kaatopaikka ja AtomikyläNekalan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1929 – 1958. Kaatopaikan kokonaispinta-ala on noin 8 ha ja tilavuus noin 200 000 kiinto-m3, josta peittä-miseen käytetyn pintamaan osuus on noin 70 000 kiinto-m3. Kaatopaikka-alueen lounaisosasta, Neka-lantien varresta, löytyi öljyisen jätteen alue, jonka pin-ta-alaksi arvioitiin 1,4 ha. Alueen itäreunassa on 700 m2:n suuruinen sekalainen betonirakennusjätealue.

Tutkimuksessa on todettu, että kaatopaikka-alue on ollut suota, joten jätemassoja on painunut pehmeään suomassaan. Uusimmassa kartoituksessa todetaan, että kaatopaikalle ei ole rakennettu pohjaa, vaan täyttöä on tehty Iidesjärveen ja sen rantakosteikkoon. Jätetäytön syrjäyttäessä pohjamaata on rannan ja kaatopaikka-alueen väliin muodostunut suotovesi-lammikko. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että suotovesissä esiintyi kohonneita kromi- ja lyijypitoi-

Nekalan vanhan kaatopaikan alue.

suuksia ja että elohopeapitoisuus on myös hiukan koholla. Suotovesien todettiin lisäävän Iidesjärven ravinnekuormaa ja rehevyyttä. Myös korkea barium-pitoisuus, kohonnut PAH-pitoisuus ja melko korkea kloorattujen orgaanisten yhdisteiden pitoisuus on to-dettu tutkimuksissa.

Täytön sisäiset vesinäytteet sisälsivät merkittäviä bariumin ja sinkin pitoisuuksia, korkeita bentseeni-, ksyleeni- ja tolueenipitoisuuksia sekä korkeita öljyhii-livetypitoisuuksi. Myös merkittävä osa sadevesistä pääsee imeytymään jätteeseen ja huuhtomaan sitä. Alapuolisen maaperän ollessa huonosti vettä läpäise-vää pääsevät suotovedet kulkeutumaan myös Iides-järveen.

Riski- ja toimenpidekartoituksessa (Ramboll 2008) kaatopaikan riskeiksi nostettiin haitta-aineiden kul-keutuminen Iidesjärveen, haitallisten kaasujen haih-tuminen ilmaan, painaumat (jäte/savimaa), suora kosketus haitta-aineisiin ja jätetäytön stabiliteettion-gelmat erityisesti jyrkän rantaluiskan osalta. Osayleis-kaavaan on laadittava kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelma.

Kaatopaikan kaakkoisosassa sijaitsee 5 parakki-rakennusta (nk. Atomikylä), jotka kaupunki osti Lo-viisan ydinvoimalatyömaalta 1989. Rakennuksissa asuu n. 40 henkilöä. Rakennukset on tarkoitettu vä-liaikaisiksi ja niillä on paikallaan pysyttämislupa vuo-teen 2013 asti.

33


3 Selvitykset

Kaavan valmisteluvaiheessa on laadittu lähtökoh-taraportti (2010), johon on koottu tietoa valmiste-luvaiheessa ja aiemmin laadituista selvityksistä ja suunnitelmista. Aiemmat selvitykset, jotka koskevat yleiskaava-aluetta tai rajautuvat siihen on luetteloitu selostuksen kohdissa 2.2.5 – 2.2.7..

3.1 Valmisteluvaiheen selvitykset• Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys, Tampe-

reen Infra, Selvitykset ja arvioinnit 2009. Selvityk-sessä käsitellään alueen luonnon ja maiseman ominais- ja erityispiirteitä sekä niiden vaikutuksia alueen rakennettavuuteen ja maankäytön suun-nitteluun.

• Nekalan entinen kaatopaikka, riski- ja toimenpide-kartoitus 2008, Ramboll Finland Oy. Työssä selvi-tettiin entisen kaatopaikan ympäristön maaperän ja pohjaveden tila sekä arvioitiin kaatopaikasta aiheutuvia riskejä nykyiselle ja tulevalle maan-käytölle sekä vertailtiin erilaisten kunnostusmene-telmien mahdollisia vaikutuksia.

• Iidesjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Mikko Kajanus, Tampereen Infra 2010.

Maisemasuunnitelma, vaihtoehto Perhepuisto (Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy).

• Iidesjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2010, Tiina Jäkärä, Pirkanmaan maa-kuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö

• Iidesjärven osayleiskaava-alueen kulttuuriym-päristöselvitys, Ulla Nummi, Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu 2010

• Iidesjärven liikenteelliset lähtökohdat, Mira Siren, Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, Liikenne-suunnittelu 2010. Raportti sisältää maankäyttö-vaihtoehtojen tarvitsemat liikenteelliset lähtökoh-dat.

• Kaatopaikan sulkemisen pohjatutkimukset ja vakavuustarkastelu, Ramboll 2011

• Automaattinen pohjaveden pinnankorkeusmittarin asennus, Ramboll 2011

• Alustava kevyen liikenteen sillan suunnittelu ja kustannusarvio, Ramboll 2011

3.2 Valmisteluvaiheen yleissuunnitelmatValmisteluvaiheessa laadittiin erillissuunnitelmia ku-vaamaan eri kaavavaihtoehtojen mahdollista toteu-tusta. Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy laati kaikkiin kaavavaihtoehtoihin maisemasuunnitelmat sekä yleissuunnitelman perhepuistosta.

34


Asuinrakentamisen vaihtoehtoihin laati Arkkitehdit LSV Oy viitesuunnitelmia. Pientalovaihtoehtoa tutkit-tiin kolmella erityylisellä rakentamistavalla. Kerrosta-lovaihtoehtoa kuvattiin yhdellä vaihtoehdolla.

3.3 Viitasammakkoselvityksen päivitysViitasammakoista vuonna 2010 tehtyä selvitystä täy-dennettiin vuonna 2011. Sen teki Tampereen kau-pungin ympäristönsuojeluyksikön tilauksesta Pirkan-maan lintutieteellinen yhdistys ry:n nimissä Pekka Rintamäki. Siinä kartoitettiin tarkemmin Iidesjärven viitasammakoiden määrä ja esiintyminen rantaha-vainnoinnin avulla. Selvityksessä todetaan, että viita-sammakkoesiintymät eivät ulotu järvelle, vaan sam-makot elävät rantavyöhykkeessä.

3.4 Linnustoselvityksen päivitysIidesjärven linnustoselvityksiä on teetetty vuodesta 1971 lähtien 12 eri vuonna. Selvitykset ovat olleet osa viranomaisseurantaa. Vuoden 2011 selvitykseen on varsinaisten laskentojen lisäksi huomioitu myös muita havaintoja vuosilta 2006 – 2011. Selvityksen on tehnyt Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu-yksikön tilauksesta Tampereen lintutieteellinen yh-distys ry:n nimissä Pekka Rintamäki. Selvityksessä todetaan linnustomäärien vähentyneen viimeisten vuosikymmenien aikana samaan tapaan kuin muil-lakin Suomen lintujärvillä. Selvityksessä pohditaan tarkemmin mahdollisia syitä tähän muutokseen ja toimenpiteitä tilan parantamiseksi.

3.5 TäplälampikorentoselvitysIidesjärven rannalla havaittiin täplälampikorento ke-sällä 2011. Täplälampikorento on Luontodirektiivin IV(a) -liitteen laji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Tampereen hyönteistutkijainseuran selvitys valmistui tammikuussa 2012. Selvitys sisältää kartan arvioi-dusta esiintymäalueesta sekä arvion osayleiskaavan toteuttamisen mahdollisista vaikutuksista täplälam-pikorennon elinolosuhteisiin.

3.6 PerhepuistoselvitysPerhepuistoselvitys tehtiin kaupunkiympäristön ke-hittämisen johtoryhmän pyynnöstä keväällä 2012. Selvitykseen on koottu perhepuiston sijoitusvaihto-ehtojen arviointi, Iidesjärven perhepuiston yleissuun-nitelman sisältö ja kustannusarviot investoinneista, käyttökustannuksista ja tuloista. Lisäksi työryhmät lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessista, sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinproses-sista sekä ympäristönsuojelusta ovat ideoineet puis-ton sisältöä.

Nekalantien varren asuinkortteleiden viitesuunnitelmat, (Arkkitehdit LSV Oy).

35


3.7 Tie- ja raideliikenteen melu- ja tärinäselvityksetIidesrannan korttelin mahdollinen muutos asuinker-rostalojen korttelialueeksi vaati tie- ja raideliikenteen melu- ja tärinäselvitykset. Selvitykset on laatinut Pro-methor Oy keväällä 2012. Meluselvityksen mukaan alue on suunniteltavissa asuinkäyttöön. Jatkosuun-nittelussa liikennemelu tulee ottaa tarkasti huomioon oleskelupiha-alueiden ja parvekkeiden sijoittamisis-sa, julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksissa sekä huoneistojen eri huoneiden sijoitussuunnittelussa. Tärinäselvityksen mukaan asuinrakennusten raken-taminen saattaa edellyttää tärinävaimennuksen to-teuttamista. Tärinävaimennustarve tulee kuitenkin varmistaa tarvittaessa ennen rakennusten muuta suunnittelua lisämittauksin.

3.8 Kaatopaikan kunnostuksen yleis-suunnitelmaEhdotuksen lähtökohdaksi valittiin keväällä 2012 perhepuistovaihtoehto. Sen pohjalta tehtiin kaato-paikan kunnostuksen yleissuunnitelma, jonka laati Ramboll Finland Oy. Suunnitelmaa varten asennet-tiin uusia kaasu- ja pohjavesiputkia sekä analysoitiin uusia näyteitä. Kunnostuksen tavoitteena olivat ter-veys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien poistaminen alueelta. Työhön liittyi myös virkistyskäytön mahdol-

lisuuksien kartoittaminen sekä kustannustehokkaan kunnostusratkaisun arvioiminen ja valinta. Suunni-telmassa esitettiin kunnostustavaksi jätetäytön eris-tämistä stabiloinnin avulla. Pintamaita leikataan ja puhdasta tiivistä maakerrosta tulee jätetäytön päälle vähintään 1 metri. Tämän kunnostustavan alustava kustannusarvio on 2,8 miljooonaa euroa.

Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen yleissuunnitelmaa täydennettiin vielä arvioinnilla eri kunnostusvaihtoeh-tojen vaikutuksista viitasammakon elinympäristöön Iidesjärvellä. Tavoitteet kunnostukselle saavutetaan pintapeittoa vahvistamalla, rannan luiskaa loiventa-malla ja suotovesien määrää vähentämällä. Rapor-tissa on arvioitu viiden eri vaihtoehdon vaikutuksia viitasammakoiden elinympäristöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta raportissa on arvioitu stabi-lointivaihtoehto, jossa massastabilointi tehdään joko veden alle tai siitä piikataan työn jälkeen 0,5 metriä pois ja alue ennallistetaan viitasammakon elinympä-ristöksi soveltuvaksi. Vaihtoehto täyttää myös parhai-ten perhepuistolle asetetut tavoitteet. Stabilointirat-kaisu ei sellaisenaan ole kuitenkaan mahdollinen, koska sitä on pidettävä direktiivilajien elinympäristöä hävittävänä. Asiaa on käsitelty työpalaverissa Pirkan-maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa 19.6.2013. Ks. Kohta 5.5.

Kaatopaikan edustalla sijaitseva suotovesikosteikko (rajattu keltaisella), joka on viitasammakkojen elinympäristöä.

36


4 Tavoitteet

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvosto on päättänyt MRL 22§:n mukai-sista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit-teista 30.11.2000. (Alueidenkäyttötavoitteiden tarkis taminen on tehty 13.11.2008, voimaantulo 1.3.2009). Niiden mukaan yleiskaavoituksessa tu-lee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Taa-jamien eheyttämisen tulee parantaa elinympäristön laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on varmistet-tava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liiken-nejärjestelmä. Iidesjärvellä tämä tarkoittaa sen var-mistamista, että kevyen liikenteen yhteydet jatkuvat sujuvasti ja turvallisesti kaava-alueen läpi.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa kaava-suunnittelua. Tulevaisuudessa myrskyjen, rankka-sateiden ja taajamatulvien lisääntyminen ovat mah-dollisia. Kaava-alueella on tehtävä ja toteutettava hulevesien käsittelysuunnitelma, jossa nämä asiat otetaan huomioon.

Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Suunnittelussa on turvattava tä-män ympäristön luonteen ja arvojen säilyminen. Alu-eiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Iidesjärvellä on lukuisia luontoarvoja. Luonnon moni-muotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilyminen on turvattava. Taajamia kehitettäessä on huolehdit-tava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueiden käytön suunnittelulla pitää pyrkiä vesien hyvän tilan saavuttamiseen ja ylläpi-toon. Iidesjärven veden laatu on jo pitkään ollut huo-no johtuen järviympäristön menneisyydestä (viljely, kaatopaikka yms.), laajasta valuma-alueesta, sula-misvesistä ja pohjasedimentin ravinteisuudesta sekä korkeista PCB-pitoisuuksista.

4.2 Maakuntakaavan tavoitteetTavoitteena Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on eheyttää yhdyskuntarakennetta, rakentaa ihmisen mittaisia ympäristöjä ja välttää luonnon pirstoutu-mista. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä voidaan turvata kaikkien väestöryhmien palveluja ja liikku-mismahdollisuuksia.

Kulttuuriympäristöjen osalta on tavoitteena valta-kunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökoko-naisuuksien keskeisten piirteiden säilyminen ja alu-eiden käytön muutosten ohjaaminen ominaispiirteet säilyttäen. Samalla on pyrittävä luomaan edellytyksiä uusien, laadukkaiden, tulevaisuuden kulttuuriperin-töarvojen rakentumiselle.

Iidesjärven osayleiskaava-alue on taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistys-käyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaa-miseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen.

Kaava-alueen läpi jatkuu viheryhteystarvemerkintä, jolla osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Maakuntasuunni-telmassa on konkreettisina tavoitteina esitetty mm. monipuolisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien varmistaminen.

Iidesjärven vesialue itäpään rantoineen on osoitettu suojelualueeksi, jolla ei saa ryhtyä sellaisiin toimen-piteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluar-voja.

Ote maakuntakaavasta.

37


4.3 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteetRakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseu-dun kuntien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välil-lä. Rakennesuunnitelma on valmistunut keväällä 2010. Työvaiheita ovat olleet kuntien kehityskuvien laadinta, rakennesuunnitelman tavoitteiden asetta-minen, rakennevaihtoehtojen suunnittelu ja vaiku-tustenarviointi, rakennesuunnitelman päälinjausten määrittäminen, rakennesuunnitelman ja sen toteut-tamisohjelman laadinta. Rakennesuunnitelmassa va-raudutaan n. 90000 asukkaan kasvuun Tampereen kaupunkiseudun alueelle vuoteen 2030 mennessä.

Suunnittelua ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet:

1. väestön kasvuun varautuminen

2. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

3. keskustojen kehittäminen

4. asuntotuotannon monipuolisuuden lisääminen

5. elinkeinoelämän kasvun tukeminen

6. liikkumisen tapojen uudistaminen

7. palvelujen saatavuuden parantaminen yli kunta-rajojen.

Yleistavoitteena on ollut ilmastonmuutoksen hillintä.

Iidesjärven osayleiskaava-alue on osa Tampereen keskustan kävelykeskustaa, jolle sijoitetaan moni-puolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia pal-veluja, työpaikkoja sekä asumista ja joilla kehitetään kevyen liikenteen käyttöedellytyksiä. Koko kaava-alue on osoitettu kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittäväksi ke-hitettäväksi vihervyöhykkeeksi. Suunnittelualueen länsi- ja itäosiin on merkitty joukkoliikenteen laatu-käytävinä kehitettävät alueet kuten esim. Hervannan valtaväylä.

Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta.

4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet4.4.1 KaupunkistrategiaTampereen kaupunkistrategia 2020 on nimeltään ”Tampere virtaa”. Kaupunginvaltuusto hyväksyi stra-tegian 12.8.2009. Visiona strategiassa on ”Sujuvan elämän suuri kaupunki – vastuullisesti kehityksen kärjessä”. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin tärkein tehtävä. Kiristynyt taloudellinen ti-lanne asettaa haasteita tehtävälle. Siihen vastataan siirtämällä painopistettä ongelmien ennaltaehkäi-syyn terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä, las-

38


ten ja nuorten kasvun tukemisessa sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Päämäärinä strategi-assa on mm. että kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis, elinympäristöt ovat laadukkaita ja monimuotoisia. Tiivistämisen yhteydessä tulee huomioida kaupunki-ympäristön viihtyisyys ja monimuotoisuus ja ne tulee toteuttaa kaupungin viheralueet säilyttäen. Iidesjär-vellä tämä tarkoittaa viheralueen laajuuden ja tiivis-tämisrakentamisen välisen suhteen ratkaisemista.

4.4.2 Osayleiskaavan alustavat tavoitteetAlustavat tavoitteet on linjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kokouksessa 16.3.2010. Kaava-työn tarkoituksena on selvittää virkistyksen ja raken-tamisen välisiä keskinäisiä suhteita. Suunnittelualu-een sijainti aivan keskustan tuntumassa ja toisaalta sen merkitys tärkeänä lintujärvenä ja maisemaraken-netta jäsentävänä osa-alueena on aiheuttanut alueen maankäyttötavoitteisiin ristipaineita. Työn tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja, jotka turvaavat kestävän kehityksen ja virkistyksen tarpei-ta Tampereen tiivistyessä ja väkiluvun yhä kasvaes-sa. Suunnittelutyössä tutkitaan myös mahdollisuutta osoittaa uutta asutusta Iidesjärven rannalle ottaen huomioon sekä vaikutusalueen virkistystarpeet että alueen erityiset maisema-, kulttuuri- ja suojeluarvot.

4.4.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita

Etelä - Alvarin palauteOsayleiskaavan osallisryhmänä toimivan Etelä - Alva-rin kokouksessa 23.8.2010 tuli esiin seuraavia läh-tökohtia ja tavoitteita kaavatyölle. Suunnittelutyössä tulisi ottaa huomioon Iidesjärven vedenlaadun pa-rantaminen. Vuohenoja tulisi kaavassa merkitä ve-sistöksi. Mikäli rakentamisvaihtoehtoon päädytään, tulisi tehdä vain kaksikerroksisia taloja riittävän kau-aksi rannasta. Rakentamisesta huolimatta näkymä Iidesjärvelle tulisi säilyttää avoimena. Myös alueen luonnetta ja kulttuuriympäristöä tulee kunnioittaa. Iidesjärven ympäristössä tehdyn kyselyn perusteella

asukkaiden mielestä paras suunnitelma on viher-aluepainotteinen vaihtoehto. Luontopolun toivotaan kiertävän välillä myös järven rannassa. Alueelle suunnitellut kevyen liikenteen liittymät katujen ali tu-lee suunnitella tarkoituksenmukaisiksi. Lähialueen tulevat kaavoitushankkeet (Keskusareena, Nekalan teollisuusalue) tulee ottaa huomioon myös Iidesjär-ven kaavassa. Kaatopaikan haitoista on tehtävä yleis-tajuinen selvitys ja etukäteen on arvioitava miten eri kunnostusvaihtoehdot toimivat käytännössä.

OAS palauteLiikenneviraston lausunnossa todetaan varautumi-nen pitkällä aikavälillä kahteen lisäraiteeseen välillä Tampere - Haviseva. Vielä ei ole selvitetty kummalla puolella nykyistä raidetta lisäraiteet tulisivat sijaitse-maan. Junaliikenteen aiheuttama melu ja tärinä tulee ottaa huomioon sekä turvallisuus radan läheisyydes-sä.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu haluaisi et-tä osayleiskaavaa kehitetään viherpainotteisen vaih-toehdon mukaan. Kaatopaikka-alue vaatii lisäselvi-tyksiä mm. kantavuuden ja kaasun hyödyntämisen suhteen. Linnusto ja muu eliölajisto on huomioitava suunnittelussa.

Maakuntamuseo edellyttää alueelta arkeologisen tutkimuksen tekemistä ja kulttuuriympäristöselvityk-sen täydentämistä niin, että rakennetun ympäristön ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot tulevat selvitetyksi ja otetuksi huomioon yleiskaavatasolla.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen antamas-sa palautteessa todetaan, että Iidesjärvi tulisi ko-konaan suojella eli suojelualuetta pitäisi laajentaa. Näin ollen jäisi tutkittavaksi mitä muita toimintoja suojelualue mahdollistaisi alueelle.

Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen mielestä rannat tulisi suojella, eikä alueelle tulisi osoittaa ra-kentamista eikä perhepuistotoimintoja melu- ja lii-kennehaittojen vuoksi.

39


5.1 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointiIidesjärven osayleiskaavasta valmistui syksyllä 2011 kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista toinen jakaantui vie-lä A- ja B-versioihin. Kaikissa vaihtoehdoissa järven rannat oli osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalu-eeksi varatuiksi lähivirkistysalueiksi. Järveä kiersi ke-vyen liikenteen reitti ja järven yli oli osoitettu kevyen liikenteen silta. Rautatien ja Iidesrantakadun välinen kortteli, jossa tällä hetkellä on yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta, oli osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Vaihtoehtojen eroavaisuudet sijoit-tuvat Iidesjärven etelärannalle Nekalantien varteen, johon oli eri vaihtoehdoissa osoitettu toisistaan poik-keavia toimintoja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alueelle oli osoitettu perhepuistoksi varattu virkistys-alue. Toisessa vaihtoehdossa Nekalantien varteen oli osoitettu asuinrakentamista, joka vaihtoehdossa A oli pientalovaltaista ja vaihtoehdossa B kerrostalo-valtaista.

Molempiin osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoihin teetettiin viitesuunnitelmia. Viitesuunnitelmat ovat yleissuunnitelmatasoisia ja esittävät kaavaratkai-sun mahdollisen toteutustavan. Ne sisältävät mai-semasuunnitelman sekä tarkemmat suunnitelmat perhepuistosta ja rakentamisen mahdollisista ratkai-sutavoista. Valmisteluvaiheessa tehty perhepuiston yleissuunnitelma esitellään liitteessä 1. Perhepuisto ja muut suunnitelmat ovat tarkemmin esiteltynä eril-lisissä raporteissa.

Luonnosvaihtoehdoista laadittiin vaikutusten arvioin-ti ja vertailu erillisenä raporttina. Vaihtoehtojen vai-kutuksia arvioitiin ja vaihtoehtoja vertailtiin kaavalle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnin suo-ritti FCG Finnish Consulting Group Oy.

Perhepuistovaihtoehdossa Iidesjärven lounaisran-nalle osoitettiin perhepuiston ja urheilutoimintojen alueet. Perhepuisto tukee yhtenäisen viherverkon jatkuvuutta. Perhepuisto voi muodostua seudullisesti vetovoimaiseksi virkistys- ja matkailukohteeksi. Vas-

5 Vaihtoehtojen tarkastelu

Vaihtoehto PERHEPUISTO.

Vaihtoehto RAKENTAMINEN A.

Vaihtoehto RAKENTAMINEN B.

40


taavan kohteen sijoittaminen muualle Tampereella yhtä hyvään paikkaan liikenneyhteyksien ja väestön sijoittumisen kannalta lienee mahdotonta. Perhepuis-ton rakentuminen edellyttää Tampereen kaupungilta taloudellisia resursseja ja sitoutumista hankkeen to-teuttamiseen. Riskinä on, että alue rakentuu hitaasti ja menettää siten houkuttelevuuttaan. Uusi laaja vir-kistysalue voi toimia perusteena kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteen toteuttamiselle lähialueilla.

Rakentamisvaihtoehdoissa lounaisrannalle osoi-tettiin pientalovaltaista (A) tai kerrostalovaltaista (B) asuinrakentamista. Nämä vaihtoehdot mahdollista-vat alueelle monipuolisen asukasrakenteen ja tehos-tavat olevan infrastruktuurin hyödyntämistä. Julkiset ja kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Kaupungin keskusta on helposti saavutettavissa pyö-rällä tai kävellen. Nekalantien varren uudisrakenta-misen sovittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan on kaupunkikuvallisesti haasta-vaa. Laadukkaasti toteutettuna uusi asuinrakenta-minen voi sopia yhteen Nekalan ja Viinikan kaupun-ginosien rakentamistavan kanssa, mutta erityisesti kerrostalorakentamisessa rakentamisen ohjaukseen tulee kiinnittää huomiota.

5.2 Luonnosvaiheen palauteLuonnosvaihtoehdoista saatu palaute oli kauttaal-taan hyvin yksimielistä. Sekä yksityiset osalliset, kaupungin eri toimialat että viranomaiset ehdottivat pääosin perhepuistovaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Palaute esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2011. Mielipiteet, lausunnot ja niihin laaditut vastineet on koottu erilliseen raporttiin.

Mielipiteistä reilusti yli puolet oli perhepuistovaihto-ehdon kannalla. Hyvin voimakkaasti nousi esiin myös näkemys, että alueelle ei tulisi rakentaa mitään. Eri-tyisesti lintuharrastajat olivat tätä mieltä. Perhepuis-tosuunnitelmaa kannattaneissakin mielipiteissä ko-rostui se seikka, että perhepuistosuunnitelmaa tulee karsia ja jättää rantaan leveämpi suojavyöhyke, joka jäisi luonnontilaan.

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tampereen ym-päristönsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan lintutieteel-

linen yhdistys ry, Tampereen hyönteistutkijain seura ja Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry olivat laa-tineet yhteisen mielipiteen, jossa uudistettiin heidän vuonna 2003 tekemä aloite muodostaa koko Iides-järvestä suojelualue. Heidän mielestään perhepuis-ton voisi ottaa jatkosuunnittelun pohjaksi. Sitä tulisi kehittää luonnonmukaisempaan suuntaan ja ottaa puiston teemaksi luonnon monimuotoisuus.

Sekä kaupungin hyvinvointipalvelut että ympäristön-suojelu toivat lausunnoissaan esiin näkemyksen, että perhepuistovaihtoehto tulisi valita jatkosuunnittelun pohjaksi. Hyvinvointipalvelut valmistelevat palvelu-verkon kokonaistarkastelua, jossa lähtökohtana on, että tulevaisuudessa Tampereella on perhepuisto. Ympäristönsuojelu nosti esiin luontoarvot, luontoelä-mykset ja ympäristökasvatuksen.

Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan perhepuisto-vaihtoehto säilyttää hyvin alueen maisemarakenteen erityispiirteet ja tukee Viinikka-Nekalan valtakunnal-lisen arvoalueen kulttuuriarvojen säilymistä sekä tarjoaa parhaat mahdollisuudet alueen historiallisen maankäytön jatkumolle maisemassa.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen mukaan valmistelua tulee jatkaa perhepuisto-vaihtoehdon pohjalta. Osayleiskaavan ensisijaisena tavoitteena tulee olla seudullisesti merkittävän, kau-punkirakenteeseen sisältyvän virkistys- ja luonnonar-voalueen säilyttäminen ja yhtenäisen viherverkoston jatkuvuuden turvaaminen. Asuinrakentamista osoit-tavat vaihtoehdot eivät täytä virkistys- ja vapaa-aluei-den laadun ja käyttökelpoisuuden tavoitteita.

Pirkanmaan liiton mukaan osayleiskaavan valmiste-luaineisto vastaa maakuntakaavan suunnitteluperi-aatteita turvaamalla mm. viheryhteyden. Perhepuis-tovaihtoehto ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon virkistyskäyttöedellytysten ja ympäristön laadun säi-lymisen.

5.3 Luonnoksista ehdotukseksiYhdyskuntalautakunta teki kokouksessaan 17.4.2012 (124§) päätöksen, että Iidesjärven osayleiskaavaeh-dotuksen valmistelua jatketaan perhepuistovaihtoeh-don pohjalta. Lisäponsina esitettiin, että luontoarvot

41


turvataan suunnittelussa, rantaan jätetään riittävän leveä suojavyöhyke ja että järven yli ei osoiteta kevy-en liikenteen siltaa.

Mielipiteissä ja lausunnoissa tuli selvästi esiin näke-mys, että ehdotus tulisi valmistella perhepuistovaih-toehdon pohjalta. Iidesjärven asemaa luonnonsuoje-lullisesti tärkeänä alueena on pyritty vahvistamaan luonnonsuojelualueen rajausta laajentamalla. Raja-us koskee nyt koko järveä rantavyöhykkeineen. Laa-jennus rajoittaa joidenkin perhepuiston toimintojen sijoittamista rannan tuntumaan.

Kevyen liikenteen silta sai paljon palautetta varsinkin yhdistysten ja viranomaisten taholta, josta suurin osa oli vastustavaa. Silta on jätetty pois ehdotuksesta. Syinä tähän olivat mm. sillan perustusten epävarmat pohjaolosuhteet sekä sillan mahdollisesti aiheutta-ma häiriö linnuille ja lepakoille.

Ehdotuksen laatimisen aikana on valmistunut useita selvityksiä. Alueelta on löytynyt täplälampikorento, jo-ka on Luontodirektiivin IV(a) -liitteen laji ja vaatii tiuk-kaa suojelua. Rautatien ja Iidesranta kadun välisen korttelin melu- ja tärinäselvitys on tehty sen varmista-miseksi, että kortteli on mahdollista muuttaa asuin-käyttöön.

Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmassa kunnostusvaihtoehdoksi on valittu kaatopaikan eris-täminen.

Ehdotus perustuu luonnosvaihtoehto ”perhepuis-toon”. Osayleiskaavaehdotukseen on tehty luonnos-vaihtoehdosta seuraavia muutoksia ja tarkennuksia:

• Kevyen liikenteen siltavaraus on jätetty pois

• Järven vesialue ja rantavyöhykkeet on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL-7). Rajausta on tar-kennettu alueen kaakkoisosassa kevyen liiken-teen väylän osalta

• Tuotannon ja voiman kulttuurihistoriallisesti arvo-kas rakennuskanta on merkitty kohdemerkinnöin suojeltaviksi

• Määräyksien sisältöä on tarkennettu tehtyjen selvitysten perusteella

Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaatopaikan yleis-suunnitelmaa on täydennetty vaikutustenarvioinnilla viitasammakkoon. Stabilointiratkaisu ei sellaisenaan ole mahdollinen, koska sitä on pidettävä direktiivi-

lajien elinympäristöä hävittävänä. Asiaa on käsitelty työpalaverissa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksen kanssa 19.6.2013. Ks. Kohta 5.5.

5.4 Ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnotEhdotuksesta saatiin yksityisiltä 7 ja yhdistyksiltä 4 muistutusta. Lausunnon antoivat Tampereen kau-pungin ympäristönsuojelu sekä 4 viranomaista. Muis-tutusten ja lausuntojen tiivistelmät ja niihin laaditut vastineet on koottu erilliseen raporttiin.

Iidesrannan kerrostalojen korkeudesta, hulevesien parantamisesta ja perhepuiston toiminnoista tuli muistutuksia. Puistoon toivottiin monivuotisia vilje-lypalstoja ja pelättiin puistotoimintojen aiheuttavan häiritsevää melua. Myös VU-alueen rajautuminen luonnonsuojelualueeseen otettiin esiin. Taimiston puuston säilyttämistä toivottiin ja ehdotettiin puis-toon perhospuiston perustamista. Pelikenttien sijoi-tuspaikaksi voisi harkita vanhan kaatopaikan aluetta.

Huringin pellon kevyen liikenteen reitti sekä Neka-lantien pohjoispuolinen uusi kevyen liikenteen reitti aiheuttivat paljon muistutuksia ja lausuntoja. Reitti on uhka luontoarvoille vaatiessaan paljon täyttöjä ja maansiirtotöitä kapealla rantakaistaleella. Muistakin reiteistä tuli palautetta; polkuverkostoa toivottiin kat-tavammaksi ja esteettömäksi, siltayhteyttä toivottiin takaisin, Rantaraitille tulisi merkitä polku, ei kevyen liikenteen reittiä, Palvaanniemen polku tulisi olla luonnontilainen ja Järvensivulta tulisi polku poistaa.

Ahdeyökkösen rajaus radan varressa ei ole rauhoi-tuspäätöksen mukainen. ELY-keskus toivoo kaava-kartalla esitettävän luonnonsuojelualueella olevien suojeltujen lajien elinalueet.

Luonnonsuojelualueen määräykseen kohdistui pa-lautetta. ELY-keskuksen mukaan määräyksestä tulee poistaa kunnan toteuttamisvastuu. Lisäksi suojelu-alueen peruste, lintuvesien suojeluohjelma, tulee nä-kyä määräyksessä. Lisäksi määräyksessä tulee edel-lyttää maisematyölupaa ennen kuin rauhoituspäätös on saatu lainvoimaiseksi. Tampereen kaupungin ym-päristönsuojelu haluaa viitata kaavamääräyksessä laadittavaan hoito- ja käyttösuuunnitelmaan sekä

42


haluaa tarkennuksia alueen rajaukseen. Lisäksi mai-seman- ja luonnonhoitoalueille laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma tulisi näkyä kaavamääräyksessä. Järvensivun omakotiyhdistys kyseenalaisti luonnon-suojelualueen laajennuksen perusteet.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaan tuli paljon huomioita-via asioita. Yhtenä toimenpiteenä voisi harkita lintu-jen elinolosuhteiden parantamista esim. tekosaarien rakentamisen ja ruoppauksen avulla, asukkaiden virkistäytymistarpeet tulee huomioida, näkymiä tulee avata sekä harkita kasvien niiton ja pohjasedimentin ruoppauksen mahdollisesti tarvitsemia kulkuyhteyk-siä.

Alueen melu ja vilkas läpikulkuliikenne aiheuttivat pa-lautetta. Liikenteen hidastamis- ja hiljentämiskeinoja esitettiin. Ympäristönsuojelu kehotti harkitsemaan meluntorjuntaa koskevaa yleismääräystä alueelle, koska melulla on virkistäytymistä heikentävä vaiku-tus ja se on syytä ottaa huomioon esim. leikkipaikko-ja suunniteltaessa.

Liikenneviraston mukaan uuden asuinkerrostalokort-telin määräystä tulee täydentää melun ja tärinän oh-jearvoilla ja ELY-keskuksen mukaan pilaaantuneen maan selvitystarpeella. Asuinviihtyisyyden saavutta-minen ko. alueella on ELY-keskuksen lausunnon mu-kaan haastavaa. PK-1-korttelissa ei ympäristönsuoje-lun mielestä tulisi sallia lainkaan asumista.

Maakuntamuseo pyysi täydentämään kulttuurihistori-allisten kohteiden kaavamääräystä.

Pirkanmaan ELY-keskus piti tärkeänä kaatopaikan edustan ruovikon säilymistä viitasammakkojen elin-alueena. Kaatopaikan kunnostustapa pitää valita si-ten, että luonnonsuojelullisia arvoja ei menetetä eikä heikennetä.

5.5 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt tarkistuksetEhdotukseen on tehty pieniä tarkistuksia muistutus-ten ja lausuntojen perusteella. Lisäksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa on käyty työpalavereja koskien kaatopaikan kunnos-tuksen tapaa.

Kaatopaikan kunnostuksen vaikutuksia viitasam-makkoon käsiteltiin työpalaverissa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa 19.6.2013. ELY-keskusken edustajat esittivät koko-uksessa, että ehdottomia kaatopaikkaa koskevia toimenpiteitä ovat jätetäytön peittäminen ja ran-taluiskan loiventaminen. Sen sijaan eristys ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole välttämätöntä, koska haitta-ainepitoisuudet ovat ajan myötä vähen-tyneet ja peittoratkaisullakin voidaan vähentää suo-tovesien määrää. Kunnostustapa voidaan ELY-kes-kuksen näkemyksen mukaan ratkaista myöhemmin, kun aluetta asemakaavoitetaan ja suunnittelu on tarkempaa. Osayleiskaavakartassa tulee kuitenkin näkyä selkeästi suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja reunaehdot kunnostukselle. Poikkeuslupa viitasam-makon elinympäristön hävittämiselle tulee kysymyk-seen vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy. ”Kunnostuksen vaikutukset viitasammakkoon” - ra-portin mukaan kaikki vertaillut ratkaisut ovat toteut-tamiskelpoisia ja kaikissa terveysriskien poistaminen tulee hoidettua. Näin ollen vaihtoehto VE0+ (minimi-toimenpiteet) vaikuttaisi säästävän viitasammakon elinympäristön parhaiten. Tämä kunnostusvaihtoeh-to tuo rajoitteita perhepuiston rakentamiselle ainakin ranta-alueen osalta.

Osayleiskaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehtyjä muutoksia:

• Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmaa on päivitetty vaikutusten arvioinnilla viitasammak-koon. Kunnostus täytyy tehdä niin, että terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskit poistuvat alueelta. Kunnostus ei saa hävittää tai heikentää viitasam-makon elinympäristöä kaatopaikan ranta-alueella. Osayleiskaavassa ei ole määritelty kunnostuksen tapaa.

• Suojelualueen ja kunnostettavan kaatopaikka-alu-een rajaa on siirretty niin, että viitasammakoiden elinalueeseen kuuluvat allikot kuuluvat luonnon-suojelualueeseen.

• VU-alueen rajausta on siirretty niin, että se ei rajaudu suoraan luonnonsuojelualueeseen.

• Luonnonsuojelualueen rajausta on hieman pie-nennetty Palvaanniemessä asuinalueiden välillä ja kasvatettu asuinalueiden eteläpuolella

43


• Luonnonsuojelualueen määräystä on muutettu niin, että kunnan toteuttamisvastuu on poistettu ja suojelualueen perusteena oleva lintuvesien suojeluohjelma näkyy määräyksessä. Lisäksi määräykseen on lisätty, että merkittäviä suo-jeluarvoja ei saa vaarantaa alueella tehtävillä toimenpiteillä, mutta kaatopaikan kunnostus ja muut ympäristöriskien poistotoimenpiteet ovat sallittuja.

• Luonnonsuojelualueelle on merkitty kaatopaikka-alueen levinneisyyden rajaus saa-merkinnällä.

• Kaavaselostukseen on tehty liitekartta, josta selviää suojelualueen perusteena olevien direktii-vilajien elinympäristöt.

• VLM- rajausta on Iidesjärven pohjoisrannalla hieman levennetty niin, että se sisältää matonpe-supaikan ja mahdollistaa virkistysrakentamisen rannalla.

• Huringin pellon ja Nekalantien pohjoispuolen uusi kevyenliikenteen reitin varaus on muutettu polku-varaukseksi.

• Rantaraitin kohdalla kevyen liikenteen reitti on siirretty olemassa olevalle reitille ja rannan puolel-le on osoitettu polkuyhteys.

• Perhepuiston läpi osoitettu kevyen liikenteen yhteys tarve on muutettu yleispiirteisemmäksi.

• Ahdeyökkösen rajaus on kaavakartalla muutettu rajauspäätöksen mukaiseksi.

• AK – korttelin määräykseen on lisätty melua ja tärinää koskevat ohjearvot sekä maaperän pilaan-tuneisuuden selvitystarve.

• Kulttuurihistoriallisten kohteiden määräystä on täsmennetty.

44


6 Osayleiskaava

6.1 Yleisperustelu ja kuvausIidesjärven alueella on vuosien varrella ollut vireillä monenlaisia hankkeita ja suunnitelmia. Osayleiskaa-van tavoitteena on ollut tutkia alueen maankäyttöä kokonaisuutena. Iidesjärven tuntumassa on kanta-kaupungin yleiskaavassa kaksi aluetta, jotka on ku-mottu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Luonnosvaiheen jälkeen käytiin runsasta keskuste-lua perhepuiston sijainnista Tampereella ja loppu-päätelmänä oli, että Iidesjärvi tarjoaa siihen parhaat edellytykset keskustan läheisen sijainnin ja hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta.

Kaavaprosessin aikana on selkeästi noussut esiin Ii-desjärven lukemattomat luontoarvot, jotka on pyritty turvaamaan kaavaa laadittaessa. Kaava tukee luon-toarvojen säilymistä ja virkistyskäyttöä. Tämä tukee myös parhaiten maakuntakaavan viheryhteystarvet-ta.

Osayleiskaavan tärkeänä tavoitteena on ollut Neka-lan entisen kaatopaikan kunnostamisen suunnittelu. Kaatopaikan kunnostamisen yleissuunnitelma on laadittu osana yleiskaavatyötä. Yleissuunnitelmassa esitetty kunnostustapa ei sellaisenaan sovellu käy-tettäväksi, sillä se hävittää osan viitasammakoiden elinympäristöstä kaatopaikan edustalla. Alue on tar-koitus kunnostaa virkistyskäytön mahdollistavalla ta-valla.

Täydennysrakentamisella kantakaupungin alueella on oleellinen merkitys yhdyskuntarakenteen eheyt-tämisessä. Rautatien ja Iidesranta -kadun välisen korttelin käyttötarkoituksen muuttamisella asuinra-kentamiseen saadaan sijainnin ja kulkuyhteyksien puolesta sopivalle paikalle uusia asuinkerrostaloja. Alueen jatkosuunnittelussa on kuitenkin tarkkaan kiinnitettävä huomiota radan ja kadun melu- ja tä-rinähaittoihin, jotta alueella saavutetaan viihtyisän asuinympäristön tavoitteet.

6.2 KokonaisrakenneOsayleiskaavalla osoitetaan virkistyksen ja luonnon-suojelun aluevarauksia tiivistyvän kantakaupungin alueella. Iidesjärvi ranta-alueineen on hyvin tärkeä virkistäytymis- ja ulkoilupaikka ympäröivien kaupun-ginosien asukkaille. Maakuntakaavassa osoitettu vi-heryhteys ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmas-sa esitetty kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittävä, kehi-tettävä vyöhyke vahvistetaan tämän osayleiskaavan myötä.

Radan varren palvelujen korttelialue muutetaan asuinkortteliksi.

Osayleiskaava istutettuna yleiskaavayhdistelmään.

45


6.3 AsuminenKaavalla muutetaan rautatien varressa sijaitseva keskustan osayleiskaavan yksityisten palvelujen ja hallinnon korttelialue asuinkerrostalovaltaiseksi kort-telialueeksi. Korttelissa on tällä hetkellä työpaikka-, liike- ja toimistotiloja. Sijainniltaan alue soveltuu luontevasti asumiseen, useista asunnoista saadaan näkymä järvimaisemaan. Raideliikenne ja Iidesranta -kadun liikenne aiheuttavat korttelialueelle melu- ja tärinähaittoja. Meluntorjunta vaatii parvekelase-ja, mahdollisesti myös erityisrakenteita sekä hyvää suunnittelua asuntojen, parvekkeiden ja oleskelu-pihojen sijainnin suhteen. Asumisviihtyvyys on kui-tenkin mahdollista saavuttaa. Tärinäsuunnittelu voi vaatia uusia, tarkempia mittauksia rakennussuun-nitteluvaiheessa. Kortteliin on oheisen mitoitustavan mukaan mahdollista rakentaa asunto 290 uudelle asukkaalle.

haAK 4,9AK-13 1,5AP 6,0AP/s-1 6,0E/V-2 6,7EV 1,0PK-1 0,9PY-1 0,4SL-8 91,0VLK-4 7,0VLM-7 21,8VU 1,8katualue 9,8YHTEENSÄ 158,8

Olemassa olevat asumisen alueet on osayleiskaa-vassa todettu sellaisenaan. Järven itäpäässä on Pal-vaanniemen pientalovaltaiset asuinalueet. Järven länsipäähän on merkitty olemassa olevat kerrosta-lokorttelit. Nekalantien varren pientaloalueille, jotka kuuluvat Viinikka – Nekalan valtakunnalliseen kult-tuuriympäristöön, on osoitettu määräys ympäristön säilyttämisestä. Määräys vaikuttaa alueen täyden-nysrakentamisen ja peruskorjauksen ohjaamiseen.

6.4 PalvelutOlemassa olevat palveluiden alueet on osayleiskaa-vassa todettu sellaisenaan. Kaava-alueen länsipääs-sä oleva yksityisten palvelujen ja hallinnon alue on tarkoitettu pääasiassa liike- ja toimistotiloille ja niihin liittyville varastotiloille, yksityisten hallintotoimien ti-loille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työ-paikkatoiminnoille. Rantaraitin varrella oleva palvelu-asumisen kortteli on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi.

Osayleiskaava-alueen uudet ja nykyiset asukkaat kuuluvat kaupungin palveluverkossa eteläiseen pal-velualueeseen. Uusia asukkaita varten ei lisäpalvelu-ja tarvita, vaan he voivat käyttää jo olemassa olevia palveluja.

6.5 VirkistysTampereen keskustan tuntumassa sijaitsevalla Ii-desjärven virkistys- ja luontoalueella on keskeinen merkitys kantakaupungin viheralueverkostossa. Sen laajimpaan osaan, Nekalantien varteen, on osoitettu aluevaraus perhepuistolle. Perhepuisto edustaa eri vuodenaikoina toimivaa ainutlaatuista ja monipuo-lista keidasta kaupungin viherverkossa. Se tarjoaa myös monipuoliset, toiminnalliset lähivirkistyspalve-lut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien mutta myös tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Perhe-puisto tarkoittaa elämyksellistä virkistys- ja vapaa-ajanviettokokonaisuutta, jossa on toimintoja kaiken ikäisille ihmisille.

Iidesjärvi on merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue. Osayleiskaavaan on osoitettu uusia kevyen liikenteen reittejä. Lisäksi reitistöön liittyy polkumaisia reittejä mm. Palvaanniemen ympäri.

AK-13 (IIDESRANTA)pinta-ala ha 1,5aluetehokkuus 1,0asuntokoko k-m² 80asuntojen määrä 187asumisväljyys k-m²/asukas 51,5asukasmäärä 290

Iidesjärven osayleiskaavan aluevarausten pinta-alat.

Iidesrannan korttelin mitoitusperusteet.

46


Iidesjärvi ja sen rantavyöhykkeet on osoitettu luon-nonsuojelualueeksi. Lähes kaikki järveä ympäröivät virkistysalueet on merkitty maiseman- ja luonnonhoi-toalueiksi. Määräyksen mukaan alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö ja hoitotoimenpiteet ovat luonnonmukaisia. Järven rannat ovat herkkää aluetta ja monien tärkeiden eliöstöjen elinalueita. Maisemaa muuttavat maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 §:ssä on sää-detty. Itäpäässä olevaa Huringin peltoaluetta tulee hoitaa avoimena, joko viljeltynä peltona tai niittynä. Hevoshaan aluetta tulee hoitaa avoimena niittynä, jolloin varmistetaan hyönteisten kannalta arvokkaan alueen elinolosuhteiden säilyminen. Molemmat alu-eet on merkitty kaavaan sk-4 - merkinnällä. Iidesjär-ven itäpäässä on olemassa oleva lintutorni. Tämän lisäksi on tarkoitus toteuttaa uusi esteetön lintutorni Hevoshaan alueelle. Uuden tornin sijainti on lintujen seurantaan parempi ilmansuuntien ja näkyvyyden suhteen.

6.6 YmpäristönsuojeluNekalan entisen kaatopaikan alue on merkitty erityis-alueeksi, joka kunnostetaan virkistysalueeksi. Yleis-kaavaprosessin yhteydessä kaatopaikan kunnostus-ta on pohdittu ja suunniteltu, mutta kunnostuksen

tapa päätetään vasta tarkemman suunnittelun, esim. asemakaavoituksen, yhteydessä. Kunnostuksen ta-voitteita ovat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöris-kien poistaminen alueelta. Useampi kunnostustapa täyttää nämä tavoitteet. Kunnostuksessa on otettava huomioon kaatopaikan suotovesikosteikossa sijaitse-va viitasammakon elinympäristö, jota ei kunnostus-toimien yhteydessä saa hävittää tai heikentää. Kaikki kunnostustavat aiheuttavat työnaikaisia vaikutuksia kuten veden samentumista ja haitta-aineiden kulkeu-tumista kosteikkoon pintaveden välityksellä. Myös rantapuusto menetetään kunnostuksessa, koska jyrkkää rantaluiskaa on loivennettava turvallisuuden takia. Osa kaatopaikasta on valunut vuosien myötä järven puolelle. Tiedossa olevan kaatopaikan rajat on merkitty osa-aluemerkinnällä kaavan luonnonsuoje-lualueelle.

Viheralueet, jotka ovat lähinnä Viinikan liikenneympy-rää, on kaavassa merkitty suojaviheralueiksi. Niiden tarkoituksena on suojata sekä virkistysalueita että asuinalueita liikenteen aiheuttamilta haitoilta.

6.7 Luonnonympäristö ja suojeluOsayleiskaavassa on haluttu korostaa Iidesjärven luonnonsuojelullista arvoa osoittamalla koko järvi lä-hirantoineen luonnonsuojelualueeksi. Suojelualueel-le saa rakentaa vain suojelutarkoitukseen ja siihen liittyvän tieteellisen tutkimuksen ja opetustoiminnan edellyttämiä rakennelmia ja laitteita. Suojelualueella on lukuisia luontoarvoja: Iidesjärvi kuuluu valtakun-nalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ranta-alueilla on tärkeitä lepakkoalueita ja Iidesjärven länsipäässä on merkittävä viitasammakkoalue. Lisäksi järveltä on löydetty täplälampikorento, jolle Iidesjärven ranta-alueet ovat suotuisia elinympäristöjä.

Suojelualueen ulkopuolellakin on paljon merkittäviä eliölajeja. Hyönteisalueet Hevoshaassa ja Huringin niityllä on merkitty luo-3 – merkinnällä, jonka mu-kaan niitä on hoidettava avoimina niittyinä. Alueen länsipäässä radan varressa on ahdeyökkösen rau-hoituspäätöksen rajaus esitetty s-1 - merkinnällä. Sitä voi tulevaisuudessa uhata lisäraiteiden rakenta-minen, mikäli ne päätetään rakentaa nykyisten raitei-den eteläpuolelle.

Järven itäpäässä oleva lintutorni.

47


6.8 LiikenneOsayleiskaavaan on osoitettu uusia kevyen liikenteen reittejä Palvaanniemen asuinalueen läpi sekä yhteys-tarpeena perhepuiston läpi. Reitistöön liittyy lisäksi polkumaisia reittejä, jotka täydentävät kokonaisuu-den niin, että järven ympäri kiertäminen mahdollis-tuu ylittämättä autoteitä. Uusia polkuja on osoitettu Palvaanniemen ympäri, Huringin pellolle järven itä-päähän sekä Nekalantien ja Iidesjärven rannan vä-liin. Polut eivät ole talvikunnossapidettäviä ja voivat sisältää pitkospuita ja muita hankalammin kuljettavia osuuksia.

Uusia katuja ei osayleiskaavalla osoiteta. Liikenne Nekalantiellä saattaa lisääntyä puiston toteuttami-sen jälkeen, mutta suurin osa lisääntyneestä liiken-teestä osuu ilta-aikaan ja viikonloppuihin eli nykyis-ten ruuhkahuippujen ulkopuolelle.

Tampereen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitel-man päivityksessä 2008 on Nekalantien todettu ole-van kevyelle liikenteelle turvallisuustasoltaan hyvä. Osayleiskaavan toteuttamisen yhteydessä laaditaan tarvittaessa katusuunnitelmia niistä kohdista, jotka mahdollisesti vaativat kevyen liikenteen turvallisuu-den parantamista nykyisestään.

6.9 Yhdyskuntatekninen huoltoIidesjärven veden laatu on erittäin huono ja järvi on runsasravinteinen. Kaatopaikan suotovesien lisäksi järven vedenlaatua heikentää laajan valuma-alueen hulevedet sekä järven sisäinen kuormitus. Tampe-reella on tehty koko kantakaupunkia koskeva hu-levesiohjelma, jossa määritellään valuma-alueiden tarvittavat toimenpiteet hulevesien määrän vähen-tämiseksi ja laadun parantamiseksi. Hulevesiohjel-massa Viinikanojan valuma-alueen toimenpiteiksi on suositeltu pohjaveden muuttumisen estäminen, Iidesjärven tilan parantaminen, Viinikanojan, Vuo-henojan ja Pyhäojan hulevesivirtaamien vähentä-minen sekä Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuor-mituksen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Tämän osayleiskaavan vaikutus hulevesien määrään ja laa-dun parantamiseen on vähäistä. Suunnittelualueella syntyvät hulevedet johdetaan Iidesjärveen hallitusti laadittavan hulevesisuunnitelman mukaan. Koko jär-ven itäpää on suojelualuetta ja siellä sijaitsevat myös kaikki Iidesjärven laskuojat. Iidesjärven valuma-alu-een ollessa laaja, on toimenpiteitä tehtävä veden laa-dun parantamiseksi koko valuma-alueella.

6.10 Maisema ja kulttuuriarvotOsasyleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Ii-desjärvi - Kaukajärvi murroslaaksoon, jonka pohjalle järviallas on muodostunut. Alueen merkitys lähi- ja kaukomaisemassa on huomattava. Valittu kaavarat-kaisu säilyttää hyvin maisemarakenteen erityispiir-teet sekä tukee Viinikka - Nekalan valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.

Kaava-alueen luoteiskulmassa on sijainnut merkit-tävä teollisuuslaitosten alue 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Tuosta rakennuskannasta jäljellä olevilla rakennuksilla ja rakenteilla on merkittäviä kulttuuri-historiallisia arvoja. Tuotannon leipomorakennus se-kä siihen liittyvä piippu, kuten myös Voiman voimalai-toksen piippu on merkitty historiallisesti merkittäviksi rakennuksiksi ja kohteiksi. Ne ovat myös voimassa olevissa asemakaavoissa suojeltuja.

Osa Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä sijaitsee kaava-alueen länsipääs-sä jatkuen kaava-alueen eteläpuolelle. Osalla alu-eesta on olemassa suojeleva asemakaava. Osayleis-kaavassa oleva alue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaavalla halu-taan ohjata peruskorjaus- ja muutostoimenpiteiden tapaa.

Alueen itäpäässä on muinaisjäännösalue (Kokinpel-to), joka on merkitty kaavaan SM – kohdemerkinnäl-lä. Sen läheisyyteen sijoittuva polku tulee toteuttaa niin, että muinaisjäännöstä ei tuhota polkua raken-nettaessa, esim. pitkospuina. Polun tarkemmat suun-nitelmat tulee tehdä yhteistyössä museoviranomai-sen kanssa.

Tuotannon leipomo.

48


AK KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUEAlueen kerrosalasta pääosa on sijoitet-

tava kerrostaloihin.

Merkinnällä on osoitettu Iidesrannan olemassa ole-vat asuinkerrostalojen korttelialueet.

AK-13 KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUEAlueelle saadaan sijoittaa myös asu-

mista häiritsemättömiä liike- ja toimistotiloja sekä julkisten palvelujen tiloja. Muun kuin asuinkerros-alan määrä, laatu ja sijainti alueella tulee määrä-tä asemakaavoituksen yhteydessä. Asuinraken-nuksissa tärinä ei saa ylittää värähtelyluokan C suositusarvoa 0,30 mm/s. Runkomelutason tulee jäädä raja-arvon 30/35 dB alle. Asemakaavoituk-sen yhteydessä on tarkistettava alueen maaperän pilaantuneisuuden selvitystarve.

Merkinnällä on osoitettu uusi rautatien ja Iidesran-ta-kadun välinen korttelialue.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Kortte-lialueelle on osoitettu meluntorjuntatarve rautatien puolelta. Korttelialuetta koskevat uuden alueen ulko-oleskelutiloja koskevat melun ohjearvot, jotka ovat päiväaikaan (7-22) 55 dB ja yöaikaan (22-7) 45 dB. Korttelin luoteiskulmassa sijaitsee ahdeyök-kösen rauhoituspäätöksen mukainen rajaus.

Suositukset: Myös Iidesranta kadun osalta tulee kortteliin meluvaikutuksia, jotka on otettava huomi-oon tarkemmassa suunnittelussa.

AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUEAlue varataan pientaloille. Alueelle voi-

daan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinym-päristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerros-alasta

Merkinnällä on osoitettu Palvaanniemessä sijaitse-vat olemassa olevat pientalovaltaiset alueet.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu-een pohjoisosa sijaitsee tärkeällä pohjavesialueel-la. Alueen läpi on osoitettu Iidesjärveä kiertävä ke-vyenliikenteen reitti.

AP/s-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOL-LA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN

Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne. Uudisra-kentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainnil-taan liittyä olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Peruskorjaus- ja muutostoimenpi-teissä tulee säilyttää tai palauttaa rakennusten al-kuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Alueen rakennusten purkamiseen vaaditaan lupa (MRL 127§).

Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen länsiosassa Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kuuluvat pientalokorttelit.

PK-1 YKSITYISTEN PALVELUJEN JA HALLIN-NON ALUE

Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille ja niihin liittyville varastotiloille, yksityisten hallin-totoimien tiloille sekä ympäristöhäiriöitä aiheut-tamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa sijoittaa myös asuntoja siihen soveltuville osille.

Merkinnällä on osoitettu Viinikan liikennealuee-seen rajoittuva kortteli.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Tuo-tannon leipomon rakennus piippuineen on osoitet-tu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi.

Suositukset: Alueen osien soveltuvuus asumiseen tulee varmistaa asemakaavoitusvaiheessa erillisin selvityksin liikenteen melun, tärinän ja ilmanlaadun suhteen.

6.11 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset perusteluineen

YLEISMÄÄRÄYS

Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa hallitusti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Asemakaavoituksen yhte-ydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma.

ALUEVARAUSMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

49


PY-1 JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Merkinnällä on osoitettu Rantaraitilla sijaitseva kortteli. Korttelialueelle on rakennettu Rantaraitti-kodit, jossa tarjotaan Tampereen kaupungin aute-tun asumisen palveluja.

VLM-7 MAISEMAN- JA LUONNONHOITOALUEEK-SI VARATTU LÄHIVIRKISTYSALUE, KU-

TEN RANTA, VESISTÖN SUOJA-ALUE, HARJU, RIN-NE, MAISEMAPELTO TAI –NIITTYAlueella säilytetään alkuperäinen luonnonym-päristö. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Alueella sallitaan vain vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkis-tystoimintaa palveleva rakentaminen ja maise-manhoito.

Merkinnällä on osoitettu Iidesjärven ranta-alueita, joista osa on puustoisia rannan suojavyöhykkeitä ja osa avoimia hyönteisniittyjä tai lintujen levähdys- ja ruokailualueita.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu-eille on osoitettu kevyen liikenteen reittejä ja pol-kuja. Lisäksi Hevoshaan alue ja Huringin peltoalue on osoitettu säilytettäviksi avoimina. Hevoshaka ja Huringin niitty Nekalantien varressa on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tär-keäksi alueeksi.

Suositukset: Alueelle tulee laatia hoito- ja käyttö-suunnitelma, jossa määritellään tarkemmin sallitut ja tarvittavat hoitotoimenpiteet. Hevoshaassa ja Huringin niityllä on merkittäviä hyönteislajeja, joten alueita tulisi hoitaa hyönteisniittyinä.

VLK-4 KAUPUNKIPUISTOKSI VARATTU LÄHI-VIRKISTYSALUE PERHEPUISTOA VAR-

TENAlue varataan yleisiä virkistys- ja vapaa-ajan pal-veluita varten, jotka yhtenä kokonaisuutena muo-dostavat perhepuiston. Alueella sallitaan urhei-lu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten, rakennelmien, laitteiden ja kenttien rakentami-nen. Näiden määrä, sijainti ja laatu tulee osoittaa asemakaavassa.

Merkinnällä on osoitettu Nekalantien varressa si-jaitseva alue. Perhepuistokokonaisuuteen kuuluu VLK-alueen lisäksi Nekalan entisen kaatopaikan alue, joka on tarkoitus kunnostaa virkistysalueeksi sekä urheilupalvelujen alue, johon on tarkoitus to-teuttaa Iidesjärveä ympäröiviltä asuinalueita puut-tuva pelikenttä. Perhepuistoalue rajautuu rannan puolella luonnonsuojelualueeseen, jonne voi osoit-taa vain vähäisiä virkistystoimintoja kuten luonto-polku tai pieni laituri laadittavan hoito- ja käyttö-suunnitelman mukaan.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu-een eteläreunassa, Nekalantien varressa, sijaitsee kevyen liikenteen reitti. Lisäksi alueen läpi on osoi-tettu kevyen liikenteen yhteystarve.

VU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE

Merkinnällä on osoitettu pelikenttää varten varattu alue, joka on osa perhepuiston kokonaisuutta Ne-kalantien varressa.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alueel-le on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve Neka-lantieltä perhepuiston läpi luoteeseen. Sen tarkka sijainti osoitetaan asemakaavassa.

50


E/V-2 ERITYISALUE, JOKA ALUEELLA SIJAITSE-VAN KAATOPAIKAN KUNNOSTUKSEN

JÄLKEEN ASEMAKAAVOITETAAN VIRKISTYSALU-EEKSI.Alueen käyttö virkistysalueena ei saa aiheuttaa terveys- eikä turvallisuushaittaa. Kaatopaikkaa kunnostettaessa tulee huolehtia, ettei rantaan si-joittuvien direktiivilajien elinympäristöjä hävitetä tai heikennetä. Käyttötarkoituksen muuttaminen tulee perustua alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymiin suunnitelmiin.

Merkinnällä on osoitettu Nekalan vanhan kaatopai-kan alue Nekalantien ja Iidesjärven välissä.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Neka-lantien varressa on kevyen liikenteen reitti. Alueen läpi on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve.

Suositukset: Jatkosuunnittelussa asemakaavan pääkäyttötarkoituksen tulee kertoa alueella olevas-ta kaatopaikasta. Alueen kunnostuksen tavoitteena ovat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien pois-taminen alueelta. Tavoitteet saavutetaan pintapeit-toa vahvistamalla, rannan luiskaa loiventamalla ja suotovesien määrää vähentämällä. Kunnostusta-valle on useita vaihtoehtoja. Kunnostuksessa tulee huomioida kaatopaikan ranta-alueella oleva viita-sammakon elinympäristö, jota ei saa hävittää eikä heikentää.

EV SUOJAVIHERALUE

Merkinnällä on osoitettu Viinikan liikennealuee-seen ja rautatiehen rajautuvat viheralueet.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Vii-nikanojan uomaan liittyvä suojaviheralue on osa maakuntakaavan viheryhteystarvetta Iidesjärven ja Pyhäjärven välillä. Ratapenkan EV-alueella on ah-deyökkösen rauhoituspäätöksen rajaus.

Suositukset: Viinikanojan suoja-alue tulisi säilyttää puustoisena ja mahdollisimman luonnonmukaise-na.

SL-8 LUONNONSUOJELUALUE JOKA ON TAR-KOITETTU SUOJELTAVAKSI LUONNOSUO-

JELULAINSÄÄDÄNNÖN NOJALLAAlue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suo-jeluohjelmaan. Alueella tehtävillä toimenpiteillä ei saa vaarantaa merkittäviä suojeluarvoja. Alu-eeseen rajoittuvan kaatopaikan kunnostaminen sekä muut ympäristöriskien poistotoimenpiteet ovat sallittuja. Alueelle saa rakentaa vain suojelu-tarkoitukseen ja siihen liittyvän tieteellisen tutki-muksen ja opetustoiminnan edellyttämiä raken-nelmia ja laitteita.

Merkinnällä on osoitettu Iidesjärven alue rantavyö-hykkeineen. Koko järvi rantavyöhykkeineen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen itäpää on voimassa olevalla kaavalla suo-jeltua aluetta ja tällä kaavalla suojelualue laajenne-taan koskemaan koko järveä. Järven länsipäässä on luonnonsuojelullisia arvoja, kuten merkittäviä viitasammakkoesiintymiä. Järven pohjois- ja etelä-rannat ovat tärkeitä lepakkoalueita. Iidesjärveltä on havaittu täplälampikorento ja järven ranta-alueet ovat lajille suotuisia elinympäristöjä. Iidesjärvellä on erittäin monipuolinen ja osittain harvinainen kasvillisuus. Alueella olevien direktiivilajien elin-ympäristöt on koottu kartalle selostuksen liitteeksi (Liite 2).

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Luon-nonsuojelualueen koillisosa kuuluu tärkeään pohja-vesialueeseen. Palvaanniemessä ja pohjoisrannal-la on osoitettu polkuyhteys luonnonsuojelualueen läpi. Palvaanniemen eteläpuolella on rauhoitettu muinaisjäännös, jonka sijainti tulee otta huomioon polkua suunniteltaessa. Kunnostettava kaatopaik-ka-alue rajautuu luonnonsuojelualueeseen. Osa vanhasta kaatopaikasta on luonnonsuojelualueel-la. Kunnostus tehdään niin, että luonnonsuojelulli-sia arvoja ei vaaranneta.

Suositukset: Alueelle tulee laatia hoito- ja käyttö-suunnitelma, jossa täsmennetään mm. suojeluta-voitteita, hoitotoimenpiteitä sekä määritellään käy-tön päälinjat. Alueella sijaitsevat polut tulisi tehdä mahdollisimman vähän luonnontilaa muuttaen, esim. Palvaanniemessä pitkospuupolkuna.

51


saa-2 SAASTUNUT MAA-ALUE

Alueelle sijoittuvien direktiivilajien elinympäristöjä ei saa hävittää tai heikentää.

Merkinnällä on osoitettu Nekalan vanhan kaatopai-kan reuna-alue, josta osa saattaa sijaita vedenpin-nan alla.

Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu-een pääkäyttötarkoitus on luonnonsuojelu.

Suositukset: Alueella suoritettavissa toimenpiteis-sä on otettava huomioon alueen luontoarvot.

KATUALUE

MELUNTORJUNTATARVEAlueen asemakaavoituksessa on otettava huomi-oon, ettei melutaso asuinrakennusten sisällä saa ylittää päiväohjearvoa 35 dBA eikä yöohjearvoa 30 dBA. Alueen rakennukset tulee sijoittaa niin, että rakennukset suojaavat asuntojen ulko-oleske-lutiloja päiväaikaan 55 dBA ylittävältä ja yöaikaan 45 dBA ylittävältä melulta.

s-1 ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNONSUO-JELULLISTA ARVOA

Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain, met-sälain tai vesilain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuoje-lullista arvoa ei saa vaarantaa.

Merkinnällä on osoitettu ahdeyökkösen rauhoitus-päätöksen rajaus.

luo-3LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KAN-NALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE

Alue on hyönteisille erityisen tärkeä alue, jolla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heiken-tävät niiden elinolosuhteita.

Merkinnällä on osoitettu tärkeitä hyönteisalueita Iidesjärven ranta-alueella. Alueella esiintyviä har-vinaisia hyönteislajeja ovat mm. kivikkoloiskimalai-nen ja mäkihiilikoi.

Suositukset: Uhanalaisen mäkihiilikoin elinympä-ristön säilyttämiseksi on tärkeä säilyttää sen ravin-tokasvin, metsäapilan, esiintymät ja elinympäristöt ennallaan.

sk-4 ALUEEN OSA, JONKA PELTO- JA NIITTY-ALUEET TULEE SÄILYTTÄÄ AVOIMINA.

pv-1 VEDENHANKINTAA VARTEN TÄRKEÄ POHJAVESIALUE

VIHERYHTEYSTARVE

KEVYEN LIIKENTEEN REITTI

KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE

POLKU

YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA

ALUEEN RAJA

SM MUINAISMUISTOKOHDEMuinaismuistolain rauhoittama kiinteä mui-naisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on mui-naismuistolain nojalla kielletty. Aluetta ja sen lähi-ympäristöä koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta.

Merkinnällä on osoitettu Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka Palvaanniemen eteläpuolella.

S KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKIT-TÄVÄ RAKENNUS TAI KOHDEKohteen erityispiirteet tulee ottaa huomioon yk-sityiskohtaisessa kaavoituksessa tai muissa toi-menpiteissä.Numerointi kohteen jäljessä viittaa julkaisuun Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

Merkinnällä on osoitettu Iidesrannassa Voiman ja Tuotannon vanhojen teollisuusalueiden rakennus-kanta; Tuotannon leipomorakennus piippuineen ja Voiman leipomon piippu. Molemmat piiput on luo-kiteltu Tampereen tehtaanpiiput-raportissa (1991) luokkaan ”muut huomattavat piiput”.

52


7 Kaavan vaikutukset

7.1 Vaikutusten arviointiOsayleiskaavaluonnoksista on valmisteluvaiheessa laadittu eri luonnosvaihtoehdot kattava vaikutusten arviointi vertailuineen. Tässä on esitetty tiivistetysti valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi ja sitä on täy-dennetty ehdotuksessa tehtyjen muutosten myötä. Vaikutusten arviointia tehneessä työryhmässä ovat olleet mukana maankäytön suunnittelusta johtava erikoissuunnittelija Kaarina Kivimäki ja projektiark-kitehti Lotta Kauppila, Tampereen Infran suunnitte-lupalvelujen vihersuunnittelusta vanhempi erikois-suunnittelija Pirkko Huttunen, ympäristönsuojelusta ympäristösuunnittelija Katri Laihosalo ja sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessista vs. suunnittelupäällikkö Mikko Heinonen.

Kaatopaikan osalta arviointia on täydennetty ehdo-tusvaiheen jälkeen viitasammakon elinympäristöön kohdistuvalla vaikutusten arvioinnilla.

7.1.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöönIidesrannan korttelin rakentaminen asuinkäyttöön lisää alueen asukasmäärää noin 290 asukkaalla. Alueella on keskeistä rautatie- ja autoliikenteestä ai-heutuvan melun ja tärinän torjunta voimassa olevien normien mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnit-tää piha-alueiden valoisuuteen, näkymiin ja melulta suojattuihin ulko-oleskelutiloihin.

Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet lähiympäris-töön ja alueen sisällä paranevat huomattavasti. Jär-ven ympäri sijoittuva polku/kevyen liikenteen yhteys mahdollistaa nykyistä laajemman virkistyskäytön sekä lähiympäristön asukkaille että muille kaupun-kilaisille. Iidesjärvi tarjoaa alueen ja lähiympäristön asukkaille laajan ja monikäyttöisen ulkoilu- ja virkis-tysmahdollisuuden, mm. luontoharrastus- ja lintujen tarkkailumahdollisuudet. Alueelle rakennettava pe-likenttä täydentää koko kaupungin ja samalla Iides-järven eteläisen alueen pelikenttäverkostoa. Alueen liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien monipuolistumi-sella on pitkällä aikavälillä positiivisia vaikutuksia ih-misten terveyteen. Ranta-alueet tarjoavat myös moni-puoliset mahdollisuudet opetuskäyttöön esimerkiksi kasvilajien ja linnuston osalta.

Perhepuisto tarjoaa monipuoliset toiminnalliset lähi-virkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupungin-osien ja tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Per-hepuistolla on seudullista merkitystä uudentyyppisen virkistyspalvelutarjontansa ansiosta. Se mahdollistaa eri-ikäisten ihmisten ja eri alakulttuurien sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisen. Perhepuisto edistää sosiaalista tasa-arvoa tarjoamalla esteettömiä pal-veluita eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville ih-misille ja tarjoamalla pääosan palveluista ilmaiseksi. Perhepuisto lisää seudullisia ulkoilu- ja virkistysmah-dollisuuksia ja mahdollistaa luontoelämysten koke-misen keskellä kaupunkia.

7.1.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, ve-teen ja ilmaanNekalan vanha kaatopaikka-alue kunnostetaan ELY-keskuksen ohjauksessa. Kunnostustapa mää-ritellään myöhemmin. Kunnostustavasta riippuen suotovesien pääsy Iidesjärveen vähenee tai loppuu kokonaan. Minimivaihtoehdossakin jätetäytön päälle tulee tiivis puhdas täyttömaakerros. Kaatopaikalta ai-heutuva ravinne- ja haitta-ainekuormitus Iidesjärveen pienenee. Eristys ei ole välttämätöntä, koska haitta-ainepitoisuudet ovat ajan myötä vähentyneet ja peit-toratkaisullakin voidaan vähentää suotovesien mää-rää. Kaatopaikkaveden PAH-yhdisteiden pitoisuudet voivat aiheuttaa rajoituksia tai puhdistustarvetta en-nen viemäriin johtamista.

Nekalan vanhaa kaatopaikka-aluetta.

53


Kunnostustyö voi aiheuttaa työn aikana vesistövaiku-tuksia, veden samentumista ja haitta-aineiden kul-keutumista kosteikkoon pintaveden välityksellä. Kun-nostamisella saavutettava hyöty Iidesjärven veden laadulle pitkällä aikavälillä arvioidaan kuitenkin suu-remmaksi kuin työn aikaiset mahdolliset lievät haitat.

Kaatopaikka-alueen kunnostustyössä voidaan täyttö-materiaalina käyttää puhtaita ylijäämämaa-aineksia muista rakennuskohteista.

7.1.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luon-non monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihinIidesjärvi on kokonaisuudessaan valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman mukaista aluetta. Järvi on rantavyöhykkeineen osoitettu kaavassa luonnon-suojelualueeksi, joka on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulainsäädännön nojalla. Iidesjärvi on Tampereen tunnetuin lintujärvi ja arvokas pesimä-linnustoltaan sekä lintujen muuton aikaisena leväh-dyspaikkana. Tiivistyvä maankäyttö ja liikennemää-rien kasvu ovat tosin heikentäneet sen linnustollista arvoa viime vuosikymmeninä, mutta lajiston taan-tuminen on viime vuosina pysähtynyt. Toki häiriöille herkimmät lajit voivat kadota alueelta ympäristön muuttuessa ja maankäytön tiivistyessä.

Suunnittelualueen lajistolliselle ja elinympäristölli-selle monimuotoisuudelle ei kokonaisuutena aiheu-du merkittäviä heikennyksiä. Järvellä on edelleen valtakunnallista merkitystä ja monille arvokkaille lajeille tärkeä elinympäristö säilyy entisellään (lepa-kot, viitasammakko, täplälampikorento, uhanalaiset hyönteiset ja harvinainen kasvisto). EU:n luontodirek-tiivien lajien tiedossa olevat elinympäristöt sisältyvät merkittäviltä osin luonnonsuojelualueeseen. Kaato-paikan kunnostuksella voi olla vaikutusta täplälampi-korennon ja viitasammakon esiintymiin. Kaatopaikan edustalla olevaan kosteikkoon kohdistuu työnaikaisia vaikutuksia, kuten veden samentumista ja haitta-aineiden kulkeutumista kosteikkoon. Osa lepakko-lajeista voi häiriintyä valaistuksen lisääntymisestä, joten valaistuksen suunnittelussa on otettava tämä huomioon. Alueen luonnonsuojelullinen arvoasema paranee kaavan myötä.

Arvokas kasvilajisto keskittyy rantavyöhykkeeseen ja kosteikkoihin, jotka säilyvät kaavassa. Alueen kasvi-lajiston merkittävimmän lajin, alueellisesti uhanalai-sen lapinvesitähden kasvupaikka luonnonsuojelualu-eella ei ole uhattuna.

Maankäyttö ei uhkaa hyönteislajistoltaan arvokkaim-pia osa-alueita. Erityissuojeltavan ja erittäin uhan-alaisen mäkihiilikoin elinympäristöjen säilyttämiseksi on tärkeää säilyttää sen ravintokasvin metsäapilan esiintymät ja elinympäristöt ennallaan. Elinympäristö-jen sijainti tulee varmistaa ennen jatkosuunnittelua. Hyvällä reittisuunnittelulla ja reittien kunnossapidolla lisääntyvää virkistyskäyttöä voidaan hallita niin, ettei hyönteislajistolle aiheudu suoria tai välillisiä haittoja pitkänkään ajan kuluessa.

Kaatopaikan kunnostaminen sekä puiston ja reittien rakentaminen voivat aiheuttaa häiriötä linnustolle tai muulle eläinlajistolle. Myös kasvilajistoa saattaa alueelta hävitä. Arvokkain lajisto kuitenkin säästyy. Arvokkaalle linnustolle aiheutettua häiriötä voidaan välttää ajoittamalla lähimmäs rantaa sijoittuvat ja eniten melua tuottavat työvaiheet lintujen pesimä- ja muuttokauden ulkopuolelle. Rakentamisen ai-kaisia haittoja linnustollisille ja muille arvoille ovat myös kiintoaineshuuhtoumat vanhan kaatopaikan ja taimitarhan rannan edustan vesialueelle ja veden väliaikainen samentuminen. Tällä voi olla välillinen vaikutus lintujen elinympäristön laatuun ja ravinnon-hankintamahdollisuuksiin. Haitallisia vaikutuksia voi-daan ehkäistä maanrakennustöiden ajoittamisella sekä hallitsemalla rakentamisen aikaisia pintavalu-mavesiä ennen purkamista vesistöön.

Iidesjärven länsipään rehevää vesikasvillisuutta.

54


Järven koilliskulman lähteikköalue sijoittuu suojelu-alueelle, mutta alueen ulkopuolella tehtävät toimen-piteet voivat vaikuttaa lähdeveden laatuun ja mää-rään.

Lemmikkien lisääntyvä ulkoilutus voi olla uhka lin-nustolle, jos koirien ja kissojen kiinnipitosääntöjä ei noudateta. Perhepuiston ja kevyen liikenteen reittien käyttäjämääriä on hankala arvioida. Valmisteluvai-heessa arvioitiin, että päivittäin noin 70–90 perhe-puistoon tulijaa lähtee kevyen liikenteen reiteille. Käyntejä ja kulutusta voidaan ohjata tarkemman suunnittelun yhteydessä ohjeistuksella ja reitistöjen suunnittelulla. Merkittävää häiriötä ei linnustolle syn-ny, mikäli ohjeistus on kunnossa ja sitä noudatetaan.

7.1.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntaraken-teeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalou-teenOsayleiskaava toteuttaa Tampereen kaupunkiseu-dun rakennesuunnitelmaa, jossa Iidesjärvi on osa kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai mai-semarakenteen kannalta merkittävää kehitettävää vihervyöhykettä. Luonto- ja maisema-arvoiltaan mer-kittävä Iidesjärvi ja ympäröivät rakennetun kulttuu-riympäristön kannalta arvokkaat asuinalueet muo-dostavat yhdessä Tampereen keskustan itäpuolella monimuotoisen aluekokonaisuuden.

Tampereen kantakaupungin yhä tiivistyessä tarvitaan riittävän laajoja viheraluekokonaisuuksia turvaa-maan kasvavan väestön virkistystarpeet.

Alueen kehittämisen tärkeä vetovoimatekijä on sen erinomainen saavutettavuus (joukkoliikenteen ja ke-vyen liikenteen yhteydet keskustasta, Helsingintien välitön läheisyys, linja-autoaseman ja rautatiease-man läheisyys). Pohjoisessa Kalevanharju ja lounaas-sa järjestelyratapiha muodostavat merkittävät este-vaikutukset alueen saavutettavuudelle.

Alueen pohjoisosaan Iidesrantaan sijoittuvan uuden asuinkorttelin rakentaminen on kustannuksiltaan ta-vanomaista kalliimpaa sillä hintaa nostavat tärinä- ja melusuojauksen kustannukset. Kustannukset koh-distuvat asuntojen hintoihin.

Kaatopaikan kunnostamisen alustava kustannusar-vio kunnostustavasta riippuen on 2,2-5,1 miljoonaa euroa. Kaatopaikka-alueen suotovesien hallinta aihe-

uttaa jatkossa säännöllisiä jätevesimaksuja. Lisäksi kaupungin tulee investoida puiston rakentamiseen noin 10 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi tulee puis-ton käyttö- ja hoitokustannukset. Perhepuiston yllä-pitokustannuksia voidaan pienentää asukasyhdis-tysten ym. osallisyhteisöjen tuella ja työpanoksella. Luonnonsuojelualueen perustaminen ja hoito eivät aiheuta merkittäviä kustannuksia.

7.1.5 Vaikutukset liikenteeseenIidesjärven osayleiskaava-alueen uudet kevyen liiken-teen reitit ja polut lisäävät turvallisia ja miellyttäviä ulkoilumahdollisuuksia alueella. Puisto houkuttelee merkittävästi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Nekalan-tien eteläpuolisilta alueilta, joten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuusriski lisääntyy Nekalan-tien ylityksissä. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttänee Nekalantien katutilan kaventamista tai muuta jäsentelyä, jotta nopeustasoja saataisiin hillit-tyä nykyistä tehokkaammin ja jotta autoilijat havaitsi-sivat jalankulkijat ja pyöräilijät helposti.

Iidesjärven kevyen liikenteen reitti päättyy etelärannalla Neka-lantien ja Kuokkamaantien risteyksessä..

55


Perhepuisto sijoittuu välittömästi hyvien joukkoliiken-neyhteyksien varrelle ja tukee näin joukkoliikennettä. Alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä on hyvä, ja joukkoliikenne on kilpailukykyinen kulkumuoto au-toon verrattuna. Ratkaisu tukee tästä näkökulmasta joukkoliikennettä.

Autopaikkojen määrä jatkosuunnittelussa tulee miet-tiä tarkasti . Autopaikkoja tarvitaan mm. pelikentän, koirapuiston ja matonpesupaikan käyttäjille. Lisäk-si tulee huomioida hetkellinen suuri paikoitustarve esim. tapahtumien aikaan.

Perhepuistoon suuntautuva liikenne ajoittuu pääosin työmatka- ja koululiikenteen ruuhkahuippujen ulko-puolelle, joten perhepuiston vaikutus on erityisesti päivä- ja viikonloppuajan joukkoliikennettä tukeva. Liikenteen lisääntyminen on kokonaisuutena vähäis-tä, mutta voidaan kokea häiritseväksi perhepuiston vilkkaimpina päivinä.

7.1.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkiku-vaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöönIidesjärven ympäristö säilyy pääosin luonnonmukai-sena, perhepuiston alueella osin rakennettuna, viher-alueena. Se ei heikennä alueen maisemarakennetta vaan jatkaa alueen maataloushistoriaan ja puutarha-esikaupunki-ideologiaan liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kaavamerkinnöin on otettu esille alueen kulttuuri-historialliset alueet ja kohteet eli Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti merkittävä arvoalue sekä Voiman ja Tuotannon rakennuskanta piippuineen. Huringin pellot ja Hevoshaan maisemaniitty säilyvät avoimena kulttuurimaisemana.

Suunnittelualueella sijaitseva kiinteä muinaisjään-nös Kokinpelto sijoittuu luonnonsuojelualueelle eikä näin ole uhattuna. Muinaisjäännöksen läheltä on osoitettu kulkemaan polkuyhteys, mikä saattaa lisätä kävijöiden määrää ja kulutusta muinaisjäännöksen lähiympäristössä. Polkuyhteyden rakentamisen vai-kutuksia sekä käyntejä ja kulutusta voidaan ohjata tarkemman suunnittelun yhteydessä ohjeistuksella ja reitistöjen suunnittelulla.

7.1.7 Muut mahdolliset vaikutuksetPerhepuiston toteuttaminen voi edistää matkailua Tampereelle. Välillisesti voi tulla positiivisia vaikutuk-sia koko Tampereen yritystoimintaan, mikäli perhe-puistosta muodostuu seudullisesti houkutteleva mat-kailukohde. Puisto lisää Tampereen houkuttelevuutta ulkomaalaisten matkailijoiden valitessa vierailukoh-detta Suomessa perhepuiston tarjotessa mahdolli-suuden luontokokemuksiin lähellä keskustaa.

Perhepuiston toteuttaminen voi monipuolistaa työ-paikkatarjontaa, joka riippuu puiston sisällön ja toi-mintojen suunnittelusta.

Yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden mah-dollisuudet toimia alueella paranevat mikä voi lisätä toiminnallisia yhteisöllisyyden muotoja.

Luontoalueen säilyminen ja perhepuiston toiminnal-liset sisällöt tukevat koulujen opetussuunnitelmia sekä päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmia luon-toon ja ympäristöön liittyvissä teemoissa. Ratkaisu tukee valtakunnallisia ympäristökasvatustavoitteita ja tarjoaa luontokokemuksia ja -elämyksiä niin lapsil-le ja nuorille, kuin myös aikuisille.

56


7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminenIidesrannan korttelin suunnittelussa on keskeistä rautatie- ja autoliikenteestä aiheutuvan melun ja tä-rinän torjunta voimassa olevien normien mukaises-ti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää piha-alueiden valoisuuteen, näkymiin ja melulta suojattuihin ulko-oleskelutiloihin. Asemakaavoitusvaiheessa tulee tar-kentaa melumallinnuksia ja tärinämittauksia mikäli se on tarpeen.Melumallinnuksia tehtäessä on syytä ottaa huomioon maaston korkeuserot ja tehdä mal-linnus useille eri kerroskorkeuksille.

Perhepuiston rakentuminen edellyttää kaupungilta merkittäviä taloudellisia investointeja, ensin kaato-paikan kunnostamiseen ja sitten puiston rakenta-miseen. Tällöin on riskinä, että alue ei rakennu heti tai milloinkaan kokonaisuudessaan. Keskeneräinen alue ei ole houkutteleva matkailukohde. Puiston ra-kentaminen ja investoinnit jakaantuvat noin viidelle vuodelle.

Perhepuiston tavoitteena tulee olla se, että käyttäjät saapuvat paikalle mahdollisimman paljon kevyel-lä liikenteellä ja joukkoliikenteellä. Tämä tarkoittaa linja-autojen aikataulujen sovittamista puiston käyt-täjille sopiviksi. Lisäksi kevyen liikenteen reitit alueen ulkopuolelle tulee olla sujuvia ja puistossa tulee olla houkuttelevat kevyen liikenteen pysäköintiratkaisut. Tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa mukaan Nekalantien liikenneturvallisuuden tarkastelu. Tarvit-taessa täytyy laatia katusuunnitelmia niistä kohdista, jotka vaativat kevyen liikenteen turvallisuuden paran-tamista. Autopaikkojen määrä jatkosuunnittelussa tulee miettiä tarkasti. Autopaikkoja tarvitaan mm. pelikentän, koirapuiston ja matonpesupaikan käyttä-jille. Lisäksi tulee huomioida hetkellinen suuri paikoi-tustarve esim. tapahtumien aikaan.

Perhepuiston jatkosuunnittelussa voi kulttuurihisto-riallisia piirteitä korostaa mm. vanhan Nekalan tilan huomioonottamisella suunnitelmassa.

Luontoarvoiltaan tärkeällä alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisajankohtien valintaan. Merkittäviä rakennustöitä ei saa suorittaa lintujen pesimä- ja muuttoaikaan. Direktiivilajien (täplälam-pikorento ja viitasammakko) elinympäristöjen mah-dollinen heikkeneminen tulee arvioida kaatopaikan kunnostuksen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Rantareittien, jotka sijaitsevat lepakoiden saalistus-alueilla, valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huo-miota. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ote-taan kantaa valaistuksen määrään, suuntaukseen ja käyttöaikaan. Haitallisia vaikutuksia vesistöön voi-daan ehkäistä maanrakennustöiden ajoittamisella sekä hallitsemalla rakentamisen aikaisia pintavalu-mavesiä ennen vesistöön purkamista.

Luonnonsuojelualueen ja maiseman- ja luonnon-hoitoalueen hoito- ja käyttösuunnitelmilla voidaan määritellä tarkemmin sallittavat ja tarvittavat toimen-piteet sekä toimenpiteet haittojen lieventämisestä. Rakentamisen vaikutuksia ja kulutusta voidaan ohja-ta tarkemman suunnittelun yhteydessä ohjeistuksel-la ja reitistöjen suunnittelulla.

57


8 Toteutus

8.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmatKaatopaikka-alueen kunnostustapa täytyy ratkaista tarkemman suunnittelun yhteydessä, esim. asema-kaavoitusvaiheessa. Kunnostuksen tavoitteena on terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien poistami-nen alueelta. Kunnostus täytyy tehdä niin, että vii-tasammakon elinympäristö ei häviä eikä heikkene. Kunnostustyön suunnitelmat hyväksytetään alueel-lisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Kunnostustyöstä tehdään ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistuksesta ELY-keskukselle. Kunnos-tustyö toteutetaan ELY-keskuksen antaman ilmoi-tuspäätöksen tai aluehallintoviraston antaman lu-papäätöksen edellyttämällä tavalla. Työlle laaditaan rakennussuunnitelma ja haetaan hankkeelle tarvitta-essa vesilain mukaista lupaa.

Suuri osa osayleiskaava-aluetta on jo rakennettu. Uu-sia asemakaavoja tarvitaan Iidesrannan asuinkerros-talojen korttelialueella sekä kaatopaikan, perhepuis-ton ja pelikentän alueella.

Puiston osalta tehdään ensin hankesuunnitelma, jos-sa määritellään puiston sisällölliset tavoitteet.

Luonnonsuojelualueeksi osoitetulle alueelle tulee laatia luonnonsuojelualueen perustamisen yhtey-dessä hoito- ja käyttösuunnitelma. Tässä yhteydessä täsmennetään suojelualueen rajaus ja annetaan rau-hoitusmääräykset. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellään suojelutavoitteet ja niitä edistävät toi-menpiteet. Lisäksi kirjataan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten kulun ohjaus ja opasteet. Myös Iidesjärveä ympäröivät mai-seman- ja luonnonhoitoalueet, jotka sisältävät mm. hyönteisalueita, tulee sisällyttää hoito- ja käyttösuun-nitelmaan.

8.2 Toteutuksen aikatauluKaatopaikan kunnostustyö on suunniteltu aloitetta-van aikaisintaan vuonna 2015. Kunnostustyön arvi-oitu kokonaiskesto on noin 1 vuosi, mikäli täyttömaa-aineksia on hyvin saatavilla.

Perhepuiston rakentaminen aloitetaan hankesuunni-telmalla, jossa määritellään mm. toteuttamisen ajan-kohta. Toteuttaminen jakaantuu noin viidelle vuodel-le.

Iidesrannan korttelin rakentamisen aikataulua ei ole vielä suunniteltu.

Luonnonsuojelualueen perustaminen luonnonsuo-jelulain nojalla otetaan valmisteluun vuoden 2013 aikana. Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa luonnon-suojelualueen perustamisen valmistelusta ja siihen liittyvästä hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta ja kutsuu koolle sitä valmistelevan työryhmän.

8.3 Toteutuksen kustannuksetKaatopaikan kunnostamisen alustava kustannusar-vio on vaihtoehdosta riippuen 2,2-5,1 miljoonaa eu-roa. Tämän lisäksi kaatopaikan suotovesien hallinta aiheuttaa jatkossa säännöllisiä jätevesimaksuja, joi-den arvioitu määrä on 20 000 euroa vuodessa.

Perhepuistosta teetettiin valmisteluvaiheessa yleis-suunnitelma. Tämän yleissuunnitelman toteuttami-sen kustannusarvio oli n. 10 miljoonaa euroa. Puis-ton alueen rakennusten rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 2 miljoonaa euroa. Kustannusarvio päi-vittyy uusien suunnitelmien myötä. Joka tapauksessa toteutus ja kustannukset on tarkoitus jakaa usealle vuodelle.

Myös maisemasuunnitelma järveä ympäröivistä alu-eista tehtiin valmisteluvaiheessa. Maisemasuunnitel-ma sisälsi mm. kevyen liikenteen väylien ja polkujen rakentamista, uuden lintutornin rakentamisen sekä kasvillisuuden istuttamista ja joidenkin näkymien avaamista. Tämän suunnitelman kustannusarvio on noin 4 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelualueen pe-rustaminen ei aiheuta merkittäviä kustannuksia.

Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyssä perhepuisto-selvityksessä arvioitiin karkeasti puiston vuotuisia käyttökustannuksia. Perhepuiston viheralueet ovat hoitoluokiltaan suurimmalta osin joko rakennettuja viheralueita (A) tai erityisalueita (E). Ylläpidon kus-tannukset on arvioitu käyttäen hyväksi Tampereen alueurakoiden keskihintoja eri hoitoluokkien osalta. Niiden perusteella perhepuiston ja siihen liittyvien viheralueiden ylläpidon kustannukset tulisivat ole-maan vuosittain 110 000 - 135 000 euroa. Puisto-alueen valaistus ja muu sähkönkulutus maksaisi 5 000 – 10 000 euroa vuodessa. Lisäksi talvikäytön kustannukset olisivat vuosittain noin 20 000 euroa. Näin ollen ylläpitokustannukset koko vuoden aikana olisivat yhteensä 130 000 - 155 000 €. Arvio ei pidä sisällään rakennuksen/rakennusten ylläpito- eikä toi-mintakustannuksia.

Perhepuiston ydinalue sijoittuu Nekalantien suun-taiseksi vyöhykkeeksi puiston lounaisreunalle ja se koostuu lukuisista toiminnoista, jotka on suunnattu useille käyttäjäryhmille. Rakennettu toiminta-alue vaihettuu luonnontilaiseen rantavyö-hykkeeseen. Perhepuiston keskivaiheilla on pää-aukio, joka jakautuu sisääntuloaukioon taideteok-sineen ja tapahtumatoriin. Alueen halki on linjattu esteetön ja dynaaminen pääyhteys Iidesraitti, joka on osa Iidesjärveä kiertävää kevyen liikenteen reit-tiä. Iidesjärven ylittävä kevyen liikenteen silta tuo suoraan tapahtumatorille ja Iidesraitille. Pääauki-on reunassa sijaitsee Iidestalo, johon sijoittuvia toimintoja voisivat olla infopiste, sisäleikkihalli, kuntosali, harrastus- ja kerhotilat ja harrastusväli-neiden vuokraus sekä huolto- ja WC-tilat. Pääauki-on keskellä on kahvila terasseineen, josta avautuu näkymät niin monitoiminurmelle kuin Iidesjärvel-lekin.

LIITE 1Perhepuiston yleissuunnitelmaluonnos valmisteluvaiheessa (2011)

Periaatteellinen havainnekuva monitoiminurmesta ja aurinkorinteestä.

Ideakuvia perhepuiston länsiosasta.

Perhepuiston toiminta-alueen halki kulkee oma oleskeluun painottuva Toimintaraitti, jonka varrel-le perhepuiston toiminnot sijoittuvat. Puiston län-siosassa on koirapuisto, joka on erotettu muista toiminnoista kuusirivillä. Kuusirivin toisella puo-lella on kaksi monitoimiareenaa, ulkokuntoiluväli-neitä ja talvisin luisteluun jäädytettävä pelikenttä. Tapahtumatorin itäpuolella on kaikenikäisten leik-ki- ja toimintapuisto. Leikki- ja toimintapuistossa on mm. lasten vesileikki, toimintavälineitä kaikille ikäluokille ja isompien lasten seikkailumetsä se-kä kiipeilyseinä. Iidesraitin toisella puolella ran-taan avautuu mm. piknikille varattu Aurinkoniitty, jota reunustavat kevyen liikenteen sillalle johtava puurivi ja venelaiturille johtava puukujanne. Seik-kailumetsän ja puukujanteen itäpuolella sijaitsee Nekalatalo ja perinnepuutarha kotieläinpihoineen ja hedelmätarhoineen vanhan tilakeskuksen pai-kalla. Nekalataloon sijoittuvia toimintoja voisivat olla mm. harrastusvälineiden vuokraus, ympäris-tötietokeskuksen luontoluokka, veneiden vuokra-us, talvisin käytössä oleva sauna sekä huolto- ja WC-tilat. Puiston itäosassa sijaitsee täysimittai-nen myös talvikäytössä pidettävä pelikenttä sekä siihen liittyvä harjoittelukenttänä toimiva pallot-telunurmi. Viljelypalstat ja matonpesupaikka on sijoitettu Iidesraitin ja rantakäytävän väliin. Luon-toarvoiltaan merkittävä Iidesjärven rantavyöhyke säilytetään monimuotoisena vihreänä keitaana.

Autoliikenne ja pysäköintialueet (91 ap) on kes-kitetty puiston keskivaiheille toimintojen lähei-syyteen Nekalantien varteen neliriviseen puuku-janteeseen. Saattoliikenteen pysähtymispaikka on tapahtumatorin ja Iidestalon kohdalla. Paikoi-tusaluetta on mahdollista suurentaa tarpeen mu-kaan (20 ap).

Periaatteellinen havainnekuva kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta Toimintaraitilta.

Ideakuva seikkailumetsästä.

Ideakuvia kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta sekä Toimintaraitista.

Ideakuvia skeitti- ja parkouralueesta sekä luonnon tarkkailusta.

LIITE 2Osayleiskaava-alueen tiukasti suojeltavat lajit

TAMPERE 1 (3) Konsernihallinto MUISTIO Kaupunkiympäristön kehittäminen

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi [email protected] PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14–16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

VIRANOMAISNEUVOTTELU IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Aika 13.11.2013 klo 9.00

Paikka Frenckell, kokoushuone Rotvalli

Osanottajat Soili Ingelin Pirkanmaan ELY - keskus Timo Koski Tampereen kaupunki / yleisten alueiden suunnittelu Katri Laihosalo Tampereen kaupunki / ympäristönsuojelu Lasse Kosonen Tampereen kaupunki / ympäristönsuojelu Iina Ojala Tampereen kaupunki / sivistyksen ja elämänlaadun edistämi-

nen Pia Hastio Tampereen kaupunki / yleiskaavoitus Lotta Kauppila Tampereen kaupunki / yleiskaavoitus Pirjo Palokangas Tampereen kaupunki / yleiskaavoitus

1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Pia Hastio avasi kokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin Pia Hastio ja kokouksen sihteeriksi Pirjo Palokangas.

Todettiin osallistujatahot: Pirkanmaan Ely-keskus Soili Ingelin, Tampereen kaupungin yleis-ten alueiden suunnittelusta Timo Koski, ympäristönsuojelusta Katri Laihosalo ja Lasse Ko-sonen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen prosessista Iina Ojala. Kutsutuista Pirkanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto olivat ilmoittaneet sähkö-postilla tahoiltaan kaavaehdotuksen hyväksymisen esitetyllä tavalla.

2. Neuvottelun tarkoitus

Kyseessä on MRL 66 § ja MRA 18 § mukainen Iidesjärven osayleiskaavaehdotusta koske-va viranomaisneuvottelu. Neuvotteluun on kutsuttu ne viranomaiset, joiden toimialaan asia liittyy. Kutsu kokoukseen on lähetetty 23.10.2013 eli kaksi viikkoa ennen kokousta toteutuu. Kutsun mukana lähetettiin tarkistettu osayleiskaavaehdotus määräyksineen, kaavaselostus, alkuperäiset ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet. Viranomaistahoille lähetetään kokouksesta laadittu muistio tarkistettavaksi jonka jälkeen muistio liitetään kaava-asiakirjoihin.

3. Kaavapalaute ja kaavaehdotukseen tehtyjen tarkistusten esittely

Lotta Kauppila esitteli osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen, laaditut lisäselvityk-set ja osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset.

Ehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa ja 11 muistutusta. Lausunnoista viranomaisten lausun-toja oli neljä ja kaupungin yksiköiden lausuntoja yksi. Muistutuksista neljä oli yhdistysten ja seitsemän yksityishenkilöiden jättämiä.

123456789

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38

39

40

41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59

60

LIITE 3



Lausuntojen perusteella kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on pidetty työpalavereja ELY – keskuksen kanssa ja laadittu ”Kaatopaikan kunnostuksen vaikutukset viitasammak-koon” – raportti.

”Kaatopaikan kunnostuksen vaikutukset viitasammakkoon” – raportissa todetaan, että kun-nostuksen tavoitteet saavutetaan pintapeittoa vahvistamalla, rannan luiskaa loiventamalla ja suotovesien määrää vähentämällä. Raportissa vertailtiin 5 erilaista kunnostusvaihtoehtoa viitasammakkoon kohdistuvien vaikutusten osalta. Kun huomioidaan elinympäristön työnai-kainen heikentyminen, pitkäaikaiset vaikutukset viitasammakkoon ja muut tekijät, raportissa parhaana vaihtoehtona pidetään vaihtoehtoa VE2, joka tarkoittaa stabilointia ja massastabi-loinnin piikkausta ja osittaista alueen ennallistamista. Haitalliset vaikutukset paikallisesti vii-tasammakkoon ovat kuitenkin vähäisimpiä vaihtoehdossa VE0+, jossa kaatopaikkaa ei eris-tettäisi Iidesjärvestä. Työpalaverissa 19.6.2013 on katsottu tämän vaihtoehdon olevan pa-ras.

Osayleiskaavaehdotukseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset:

Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmaa on päivitetty vaikutusten arvioinnilla vii-tasammakkoon. Kunnostuksen tavoitteet ja reunaehdot on merkitty kaavaan. Osayleiskaa-vassa ei ole määritelty kunnostuksen tapaa.

AK – korttelin määräykseen on lisätty melua ja tärinää koskevat ohjearvot sekä maaperän pilaantuneisuuden selvitystarve. Luonnonsuojelualueen määräystä on tarkennettu lausunto-jen mukaan. Kulttuurihistoriallisten kohteiden määräystä on täsmennetty.

Suojelualueen ja kunnostettavan kaatopaikka-alueen rajaa on siirretty niin, että viitasam-makoiden elinalueeseen kuuluvat allikot kuuluvat luonnonsuojelualueeseen. Luonnonsuoje-lualueelle on merkitty kaatopaikka-alueen levinneisyyden rajaus saa - merkinnällä. VU -alueen rajausta on siirretty niin, että se ei rajaudu suoraan luonnonsuojelualueeseen. VLM - rajausta on Iidesjärven pohjoisrannalla hieman levennetty niin, että se sisältää matonpesu-paikan ja mahdollistaa virkistysrakentamisen rannalla. Ahdeyökkösen rajaus on kaavakar-talla muutettu rajauspäätöksen mukaiseksi.

Huringin pellon ja Nekalantien pohjoispuolen uusi kevyenliikenteen reitin varaus on muutet-tu polkuvaraukseksi. Rantaraitin kohdalla kevyen liikenteen reitti on siirretty olemassa ole-valle reitille ja rannan puolelle on osoitettu polkuyhteys.

Kaavaselostukseen on tehty liitekartta, josta selviää suojelualueen perusteena olevien di-rektiivilajien elinympäristöt.

4. Viranomaistahojen puheenvuorot

Pirkanmaan ELY – keskus Soili Ingelin totesi, että ELY – keskus on tyytyväinen kaavaehdotukseen, jossa alueen vir-kistyskäyttö ja luonnon arvot, valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma sekä kaatopaikan kunnostus on sovitettu hyvin yhteen. Lisäksi maakunnalliset tavoitteet on suojelu- ja virkis-tysaluerajauksin tavoitettu. Iidesjärven kuuluessa isoon valuma-alueeseen tulee hulevesial-taiden sijoittamiseen kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa.



Tampereen kaupunki / yleisten alueiden suunnittelu Timo Koski piti hyvänä, että Iidesjärven osayleiskaava valmistuu ja siten aluetta koskevat avoimet kysymykset ratkeavat. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tekeillä VLM-7 alueille, pää-tavoitteena virkistyksen ja suojeluasioiden yhteensovittaminen. Suunnitelmassa otetaan kantaa hulevesien selkeytysaltaiden ja käsittelypaikkojen sijaintiin osayleiskaava-alueella. Hevoshaan alueesta on tehty hoitosuunnitelma ProAgrialla.

Tampereen kaupunki / ympäristönsuojelu Katri Laihosalo kertoi ympäristönsuojelun olevan tyytyväinen kaavaehdotuksen ratkaisuun, jossa luontoarvot on huomioitu hyvin. Luonnonsuojelualueen perustamisen valmistelu on aloitettu yhteistyössä viherpuolen kanssa. Luonnonsuojelualueen rajaus ei tule noudatta-maan täysin osayleiskaavaehdotuksen rajausta. Jatkosuunnittelussa hulevesien käsittely tulisi pyrkiä toteuttamaan kaava-alueen ulkopuolella. Kaava-alueella Palvaanniemi on hule-vesien käsittelyyn paras paikka muinaismuistokohde huomioiden. Meluntorjunta tulee huo-mioida jatkosuunnittelussa.

Tampereen kaupunki / hyvinvointipalvelut Iina Ojala totesi kaavaehdotuksesta, että perhepuiston alue on palvelupuolta koskettava ja kiinnostava asia, ja että sivistys- ja elämänlaatupalvelut haluaa olla mukana jatkotyössä perhepuiston osalta.

Pirkanmaan maakuntamuseon sähköposti 11.11.2013 ”Maakuntamuseo katsoo, että kaavaehdotus on kulttuuriympäristön osalta hyväksyttävissä.” Miinu Mäkelä, tutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö

Liikenneviraston sähköposti 7.11.2013 ”Kerrostalovaltaisen asuntoalueen (AK-13) kaavamääräykseen on lisätty melun ja tärinän ohjearvot, kuten Liikennevirasto on ehdotuksesta antamassaan lausunnossaan edellyttä-nyt. Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa 21.10.2013 päivätystä kaavaehdotuksesta.” Veli-Matti Hirvonen, aluepäällikkö, Kunnossapito Länsi-Suomi

Pirkanmaan liiton sähköposti 12.11.2013 ”Ehdotusvaiheessa Pirkanmaan liitolla ei ollut kaavasta lausuttavaa, vain toteamus että kaava noudattaa maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita.” Hanna Djupsjöbacka, maakunta-arkkitehti, Pirkanmaan liitto

5. Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päättäminen

Muistio lähetetään kommentoitavaksi kaikille kokoukseen osallistujille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Osayleiskaavaehdotus voidaan sellaisenaan viedä hyväksymiskäsittelyihin.

Asemakaavatyön saamista pikaisesti asemakaavoitusohjelmaan pidettiin tärkeänä.

Pia Hastio kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo 9.42.

iidesjÄrven osayleiskaava selostus - tampere

Documents