RAU

MA

N K

ESÄ 2014

HANNASIN MAIJU MÄKINEN:

Rauma on sisustajan paratiisi

VENEHARRASTAJA TOMI OJANEN:

Merellä aidosti vapaalla

OPISKELIJA ROOPE PÄÄKKÖ:

Positiivisesti pienempi kuin Pori

ILMAINEN KESÄLEHTIKAUPUNKILAISTEN JA MATKAILIJOIDEN ILOKSI

2014

BRUNSSI

Kuninkaankatu 22, Vanha RaumaMyyntipalvelun puh. 010 4233 160

Kahvilan puh. 010 4233 161myyntipalvelu@cafesali.fi

www.cafesali.fi

Kahvila avoinna talviaikana 9-21kesäaikana 8-22Loungen lounas ma-pe 11-15a lá carte avoinna talviaikana ke-la 15-22kesäaikana ma-la 11-20

kesällä enemmän brunssiakatso tarkemmin nettisivuiltamme

Pitsimissi Milla Romppanen rakastui Raumaan

kannet.indd 1 6.6.2014 12.17

ENSI-ILT

A 7.6.2014

RAUMAN KESÄTEATTERISSA

E S I T Y K S E T :TI 10.06. klo 18KE 11.06. klo 14KE 11.06. klo 18TO 12.06. klo 18PE 13.06. klo 18

LA 14.06. klo 14LA 14.06. klo 18SU 15.06. klo 14KE 25.06. klo 14KE 25.06. klo 18TO 26.06. klo 18

PE 27.06. klo 18LA 28.06. klo 14LA 28.06. klo 18SU 29.06. klo 14KE 02.07. klo 14KE 02.07. klo 18

TO 03.07. klo 18PE 04.07. klo 18LA 05.07. klo 14LA 05.07. klo 18SU 06.07. klo 14KE 09.07. klo 14

KE 09.07. klo 18TO 10.07. klo 18PE 11.07. klo 18LA 12.07. klo 14LA 12.07. klo 18SU 13.07. klo 14

LIPUT 28€/25€/22€LIPUNMYYNTI ENNAKKOMYYNTI: OVIMYYNTI KESÄTEATTERILLA:

Alfredinkatu 2 , 26100 Rauma esityspäivinä 2h ennen esitystäpuh. (02) 8376 9900 www.raumanteatteri.fi

kannet.indd 2 6.6.2014 12.17

3

Pääkirjoitus

Kesän kattaus on taas valmisHyvä lukija, Sinulla on taas kädessäsi I Love Rauma -kesälehti. Se kertoo tuttuun tapaan kaiken tietämisen arvoisen kesäisestä, upeasta ja varmas-ti omaleimaisesta Raumasta ja vähän muustakin.

Rauman kesä on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia tapah-tumia ja tutustumisen arvoisia kohteita, joista kaupunkilaisten kanssa myös mahdollisimman monen turistin toivoisi nauttivan.

Kesällä kaupunki tarjoaa parastaan ja raumalaisten vieraanvaraisuus-han on maankuulua.

Kun puhutaan kesästä ja Raumasta, ei merta ja kaikkea siihen liittyvää voi tietenkään sivuuttaa.

Meri on ollut Raumalle tärkeä jo pelkästään merellisten elinkeinojen vuoksi. Ilman merta ei olisi Rauman pitsiäkään, tuota kaupungille niin ominaista kulttuurin tuotetta.

I Love Rauma kertoo, miten merelle pääsee turistina ja minne kannat-taa mennä. Ja jos merelle lähteminen ei kiinnosta, voi luontoon ja nähtä-vyyksiin tutustua muullakin tavoin, siitäkin löytyy tietoa lehden sivuilta.

Suomen suveen kuuluvat lukuisat tapahtumat, ja niitä on tarjolla run-saasti myös Raumalla. Kuuluisin on tietenkin Pitsiviikko.

Ja kun puhutaan Raumasta ja pitsistä, voidaan siihen yhdistää myös urheilu.

Pitsiturnaus on kesään ajoittuva jääkiekon jo klassikoksi muodostunut tapahtuma, joka ennakoi pelikauden alkua. Hieno ja kokemisen arvoi-nen turnaus kaikille jääkiekkofaneille!

Jos meno ja melske eivät kiinnosta, löytyy tilaa myös rauhoittumiselle.Vanha Rauma tarjoaa aina yllätyksiä, rauhallisia, kävelylle houkuttele-

via sivukatuja, idyllisiä pihamiljöitä ja hyvän palvelun liikkeitä.Kesä on katettu valmiiksi, nyt siitä on aika nauttia!

Pasi Katajamäkivastaava päätoimittaja

Marva Mediapasi.katajamaki@marvamedia.fi

I LOVE RAUMA on kesällä 2014

neljättä kertaa ilmestyvä ilmais-

jakelussa oleva kesälehti.

PäätOIMIttAjAPasi Katajamäki

pasi.katajamaki@marvamedia.fi

tUOttAjAKaija Ulmanen

kaija.ulmanen@marvamedia.fi

ARt DIREctORLauri-Matti Parppei

lauri-matti@kapitan.fi

GRAAfInEn sUUnnIttELIjAHeli Lehtonen

heli@helis.fi

KAnnEn KUVAt Esa Urhonen

Kai Jalonen

KAnsI Heli Lehtonen

tOIMIttAjAtAnnariina Rannikko

Anu Elo

Ari Anteroinen

Iiro Lehtonen

Jeremi Heikkinen

Kaija Ulmanen

Matti Airola

jULKAIsIjAMarva Media Oy

PL 5, 26101 RAUMA

www.raumalainen.fi

PAInOsMääRä20 000 kpl

PAInOPAIKKAScanweb Oy, Kouvola

www.scanweb.fi

P e K K a l e h m u s K a l l i o

5

Raumalla moni asia on ainutlaatuista, mutta tätä on vaikea laittaa paremmaksi. Rauma on kahden Unescon maailmanperintökoh-teen kaupunki, ja mikä parasta turistille, kohteet ovat täysin eri-

laisia.Matkailija tutustuu todennäköisesti ensin Vanhaan Raumaan, josta tuli

maailmanperintökohde vuonna 1991. Yksi Pohjoismaiden suurimmista puutaloalueista on lähes 30 hehtaarin suuruinen. Rakennuksia Vanhassa Raumassa on noin 600, joista valtaosa on peräisin 1800- ja 1900-luvuilta. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta.

Vanhassa Raumassa asuu ja elää noin 800 ihmistä.Lisäksi Vanhassa Raumassa on lukuisia pikkupuoteja, erikoisliikkeitä,

kahviloita ja ravintoloita.Kahden kohteen kaupunki Raumasta tuli vuonna 2009. Silloin Lapin

kunta yhdistyi Rauman kanssa ja samalla myös vuonna 1999 maailman-perintökohteeksi valittu Sammallahdenmäestä tuli osa Raumaa.

Sammallahdenmäki valittiin Unescon listalle vuonna 1999. Sen prons-sikautiset hautaröykkiöt on Suomen ensimmäinen arkeologinen kohde.

Sammallahdenmäelle on Rauman keskustasta vain vartin ajomatka.Merellä turistia odottaa Selkämeren kansallispuisto. Lounais-Suomen

rannikolla vuonna 2011 perustettu kansallispuisto pitää sisällään kahdek-san kuntaa 150 kilometrin alueella. Rauma on yksi näistä kunnista.

Merelle Raumalla pääsee onneksi paatitonkin. Lue lisää monista mah-dollisuuksista tästä julkaisusta.

Kahden maailmanperintökohteen Rauma - ja vielä kansallispuistokin

K u vat: h e l i l e h t o n e n

6

Kaltevia seiniä ja ovet matalallaTeksTi | Kaija ulmanen kuvaT | PeKKa lehmusKallio

salwi on Rautavuorien koti vanhassa Raumassa. he eivät voisi kuvitella asuvansa uudessa talossa, koska vanhan talon vanhassa hengessä on jotain paljon suurempaa.

8

Leena ja Mauri Rautavuoren kotitalon pihaan astutaan sisään siniharmaasta portista. Pihapii-riä ympäröivät oikealla naapurin keltamullatut piharakennukset ja takaosassa talon itä- ja poh-

joispuolella omat, punamullatut piharakennukset.Pihalla tulijalle avautuu Vanhan Rauman idylli kau-

neimmillaan. Entisaikoina, vuosisatoja sitten, pihalla käyskentelivät lampaat, hevoset ja lehmät. Nyt vastaan pyrähtää 11-vuotias saluki Habiba. Se, samoin kuin isän-täsäkin, nauttii elämästä keskellä kaupunkia, maailman-perintökohteessa.

Ulkopuolisetkin pääsevät tutustumaan pihoihin luvan kanssa, kun Pitsiviikolla heinäkuun lopussa Pihakirppik-set ja avoimet pihat -tapahtumassa. Jos Vanhan Rauman talon portti on auki, pihalle voi tulla katselemaan ja kyse-lemään elämästä puutalokaupunginosassa.

Sillä Vanha Rauma on kaikkea muuta kuin suljettu mu-seoalue. Asukkaita siellä on noin 800 ja pieniä erikoisliik-keitäkin 200.

viisi asuntoa, viisi ulko-ovea

Rautavuoret ovat omistaneet talon Vanhassa Raumassa yli 40 vuotta. Heidän kotitalonsa Salwi mainitaan Rauman historiassa jo vuonna 1648. Silloin tontilla olleen talon omisti Mikko Salwi. Hänellä oli rakennuksessa kapakka.

Vuonna 1682 Vanhan Rauma paloi ja samalla myös Sal-win talo. Nykyiset vanhimmat osat taloa ovat 1700-luvun alusta.

Kun Leena ja Mauri Rautavuori ostivat Salwin kodikseen vuonna 1970, talossa oli viisi eri asuntoa ja siis viisi eri ul-ko-ovea. Nyt ulko-ovia on enää kolme.

Käytössä oli myös vain ulkohuussi.– Ihan ensi töiksemme rakensimmekin sisävessan, Lee-

na Rautavuori muistelee.

Tulipalovaaralliset öljykamiinat vaihtuivat aikanaan sähkölämmitykseen, tosin saunassa on puulämmitys ja leivinuuni lämpiää sekin puilla. Kakluunit oli yhtä lukuun ottamatta purettu. Muuten Salwia on remontoitu vanhaa kunnioittaen ja alkuperäistä säästäen ja palauttaen. Van-han Rauman varaosapankki on ollut heilläkin ahkerassa käytössä.

Heidän rakentamaansa on vain talon toisessa päädyssä oleva sauna.

– Sauna olisi tietysti pitänyt rakentaa piharakennukseen ja näin olisimme varmasti tehneetkin, jos olisimme olleet rakennuspuuhissa hiukan myöhemmin. 1970-luvun alus-sa ei vielä mielletty Rauman kaupungin vanhaa osaa edes

”– talon ehdoilla eletään. Käy-tännössä se tarkoittaa esimer-kiksi sitä, että seinät saavat olla vähän kaltevat ja ovi matalalla.”

9

yhtenäiseksi suojelualueeksi, Vanhaksi Raumaksi.– Alueelta oli poimittu vain muutama talo, joiden suoje-

lua pidettiin tärkeänä. Meidän talomme ei kuulunut niihin.

Todellinen, historiallinen arvo

Vanhan Rauman rakentamista säädellään, mutta säädök-set koskevat lähinnä rakennusten ulkopuolta sekä uudis-rakentamista. Sen sijaan sisätiloissa saisi tehdä melkeinpä millaisia muutoksia tahansa.

– Rakennusten sisätilojen kohdalla suojelumääräysten tulisi ottaa enemmän huomioon rakennusten todellisen historiallisen arvon säilyttäminen ja turhien, trendikkäi-den muutosten välttäminen, Leena Rautavuori pohtii.

Rautavuoret kuitenkin uskovat, että Vanhaan Raumaan

muuttaa ennen kaikkea sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat vanhaa ja haluavat kunnostaa taloaan vanhan hengessä. Alueen asukkaista koostuva Vanhan Rauman yhdistys on heidän mukaansa tehnyt paljon maailmanperintökohteen arvostuksen kasvattamisessa.

Mauri Rautavuori tähdentää, että oma asenne täytyy so-vittaa rakennuksen mukaan.

– Talon ehdoilla eletään, hän hymyilee.Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seinät

saavat olla vähän kaltevat ja ovi matalalla.

Moderni talo olisi hengetön

Mitä te sellaisen vanhan, lahon talon ostatte! Tätä kum-masteltiin, kun Rautavuoret päättivät muuttaa Vanhaan

Leena ja Mauri Rautavuori eivät voisi kuvitella asuvansa moder-nissa talossa, vaikka pitävätkin arkkitehtuurista.

10

Raumaan. Neljä vuosikymmentä sitten taivasteluihin oli syytäkin.

Vanha Rauma oli nipin napin säästynyt siltä, että se olisi ajettu maan tasalle ja tilalle rakennettu kerrostaloja. Yleis-vaikutelma oli nuhrúinen.

– Täällä eleli varmasti enemmän laitapuolen kulkijoita kuin missään muualla Raumalla, Mauri Rautavuori huo-mauttaa.

Uuteen taloon siistimmälle asuinalueelle muuttaminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto.

– Moderni talo on jotenkin hengetön, vaikka arkkiteh-tuurista tykkäänkin, Leena Rautavuori pohtii.

– Kasvoin kunnioittamaan vanhaa lapsuudenkodissani, kun äitini aina kertoi vanhoista asioista. Jokaiseen van-haan taloon liittyy tarinoita ja tietysti myös tämä asumisen rauha kiehtoo meitä.

Mauri-puoliso on syntyjään raumalainen isän suvun kautta. Vanha Rauma oli hänelle jo pienenä poikana eli rau-malaisittain vähäpoikana tärkeä paikka. Hänen tädillään oli talo nykyisen Vanhan Rauman Kellari -ravintolan päällä.

kunnostusta ja kunnioitusta

Rautavuoret tuumaavat pitkään, kun heiltä kysyy, mitä he muuttaisivat Vanhassa Raumassa. Leena Rautavuorelle tu-levat ensimmäisenä mieleen Pyhän Ristin kirkon vanhat, keskiaikaiset aidat, jotka kaipaisivat ”paitsi kunnostusta myös kunnioitusta”. Myös joen eli Kanalin reunakiveyk-set ovat hoidon tarpeessa. Torikatokset puhuttavat heitä myös, samoin kuin Öystin muuttaminen sekä sisä- että ulkopuolelta.

Vanhan Rauman autottomuus ei ole heille kynnyskysymys.– Kyllä ihmiset ovat oivaltaneet, että auton voi jättää

esimerkiksi kirkon parkkipaikalle ja kävellä sieltä Vanhaan Raumaan. Jos autot kieltäisi kokonaan, voisi alueen elävä-nä pysyminen kärsiä.

Rautavuoret ovat kiinnostuneet laajemminkin historiasta.

11

salwi:Omistajat olleet pääasiassa pikkuporvareita, joukossa merimiehiä ja useita suutareita.

1800-luvun alkupuolen taloa hallitsi nahkuriammattikunnan vanhin, nahkurimestari Gabriel Grönlöf.

Talossa on todennäköisesti jo hyvin varhaisesta ajasta lähtien ollut kaksi asuinrakennusta, toinen Itäkadun varrella ja toinen joen suuntai-sesti. Vähitellen joenvarrenrakennusta on laajennettu niin, että tontille on muodostunut yhtenäinen vinkkelirakennus, jonka jatkeeksi jokiran-nassa on vielä liitetty saman katon alle osia ulkorakennuksesta. Viimei-seksi, 1900-luvun alussa, on vinkkelirakennuksen kulmaukseen, sisäpi-han puolelle, rakennettu yhteinen leivintupa talon silloisille asukkaille.

Talon portti on aiemmin ollut Itäkadun varren rakennuksen keskellä, josta se on siirretty nykyiselle paikalleen rakennuksen päätyyn 1880-lu-vulla. Siltä ajalta on talon nykyinen julkiasu.

1900-luvun alkupuolella kaupungissa oli suuri asuntopula ja vanhan kaupunginosan talot muuttuivat monta asuntoa käsittäviksi vuokrata-loiksi. Salwin taloonkin tuli neljä asuntoa, joissa oli oma keittiön hella. Lisäksi yhtä kakluunilla varustettua huonetta vuokrattiin erikseen, jossa asukas sai ”keittää pesässä”, kuten Raumalla sanottiin.

Pihakasvillisuudelle on ollut aiemmin tilaa vain rakennusten seinän-vierillä. Tämän pihan vanhoista kasveista ovat jäljellä kielot, ukonhat-tu ja päivänliljat sekä voimakaskasvuinen raparperi. Niinikään sireeni, joka nykyään viettää vanhuudenpäiviään pihalla, on ollut täysikasvui-nen jo 1930-luvulla, siltä ajalta olevan valokuvan perusteella.

avoimet ovet:Pitsiviikolla 19.-27.7.2014 osa Vanhan Rauman taloista on mukana Pihakirppikset ja avoimet pihat -tapahtumassa. Avoin portti on kutsu pihalle.

Portit avataan konserttipäivinä klo 19. Ravintola auki 1h esityksen jälkeen.Konsertteihin ikäraja 18 vuotta & alueella A-oikeudet. Kesäteatteriin ei ikärajaa.Liput ennakkoon Iso-Hannusta, Poroholmasta, sekä klo 18 alkaen portilta.

Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon iltanäytös klo 18.00 Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.La 19.7.

Konsertti: ANSSI KELA Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Su 20.7. Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA

Pitsiviikon päivänäytös klo 14. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

Konsertti: HAPPORADIO Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Ma 21.7. Konsertti: JOPE RUONANSUU Liput ennakkoon 10 eur, portilta 13 eur.

Ti 22.7. Konsertti: YÖ Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Ke 23.7. Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon iltanäytös klo 19. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

To 24.7. Konsertti: JARI SILLANPÄÄ Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 27 eur, portilta 30 eur.

Pe 25.7. MUSTAN PITSIN YÖN KARAOKE Klo 18-02. Vapaa pääsy.

La 26.7. Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA

Pitsiviikon päivänäytös klo 14. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

Konsertti: DANNY featuring DIANDRA Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Su 27.7. Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon päivänäytös klo 14. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

KESÄPIHANPITSIVIIKONOHJELMA

LÄNSI-SUOMEN

KESTOTILAAJAKORTILLA

2 EURON ALENNUS

KESÄPIHAN

ENNAKKOLIPUISTA!

L I S Ä T I E D O T J A Y R I T Y S M Y Y N T I : I N F O @ R P R . F I | ( 0 2 ) 5 3 3 5 5 2 2 | W W W . R P R . F I

Vanhan Rauman Kesäpiha, Savilankatu 2, Rauma

13

Puutaloja ja kuumaa hiekkaa

R auma on mahtava paikka.Rauma sijaitsee meren rannalla ja monet asiat

liittyvätkin mereen. Kaupungilla on oma kieli ja kulttuuri.

Minne tahansa oletkin menossa Raumalla, sinne ei ole pitkä matka ja matkan taittaa helposti pyörällä. Bussitkin kulkevat tasaisin väliajoin. Kaikki on lähellä sinua ja pääset liikkumaan nopeasti. Kesäisin ilmat ovat hyvät ja lämpimät, joskin hieman tuu-liset. Kaupungista löytyy pieni kauppakeskus, sekä monia kauppoja, jotka saattavat erityisesti olla nuorten mieleen.

Kaupungissa ollessaan kannattaa etsiä myös Rauman kanaali, joka on keskustan halki kulkeva kanava.

Tekemisen mahdollisuudet ovat hyvät esimerkiksi ur-heilulle. Raumalta löytyy kaksi jäähallia ja monia lenkki-polkuja.

Kierrettäviä kohteita ja tekemistä löytyy runsain mitoin.

saaran TOP 5 -lista nuorille matkailijoille:

1. | Vanha Rauma Vanha Rauma on peräisin keskiajalta. Siellä on myös muutamia kauppoja nuorten mieleen. Hyviä kahviloita Vanhassa Raumassa ovat esimerkiksi Soppi ja Café Sali.

2. | OtanlahtiOtanlahden ranta sijaitsee aivan meren rannalla. Voit viettää täällä vaikka ran-tapäivän, siis eväät mukaan ja rannalle! Jos vierailet Otanlahdessa, kannattaa myös käydä Poroholmassa. Vierestä löytyvät myös maauimala ja urheilukenttä.

3. | VesitorniVesitornista näet koko Rauman ja voit nauttia samalla vaikkapa lounasta katsel-lessasi maisemia. Saatat nähdä myös tornin juurella olevat hautaröykkiöt.

4. | Pyhän Ristin kirkkoVaikka kirkossa käynti saattaa kuulostaa tylsältä, niin se saattaa olla aivan jotain muuta. Pyhän Ristin kirkon maalaukset kertovat monia tarinoita.

5. | PitsiviikkoPitsiviikon aikana on ohjelmaa joka päivälle, myös nuorille. Viikon kohokohta on Mustan Pitsin yö.

kuka? Saara Hammar on 14-vuotias Raumanmeren koulun oppilas.

Kolumni:

P e K K a l e h m u s K a l l i o

14

TeksTi |anu elo kuvaT | esa uRhonen

estetiikkaterapiaa vanhan Rauman sydämessä

Raumalainen Sisustustalo Kodinonni viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Yri-tyksen toiminta alkoi verhoja suunnittelemalla ja ompelemalla. Yrittäjä jo-hanna närvällä on selkeä kuva siitä, millaisena paikkana hän haluaa oman yrityksensä näyttäytyvän nyt ja tulevaisuudessa.

-Haluan, että asiakas voi täällä rauhassa kuljeskella ja katsella. Aina ei tarvitse ostaa mitään. Eräs asiakas totesi kerran, että meiltä saa estetiikkaterapiaa, se oli mielestäni osuvasti sanottu.

Kodinonni muutti Vanhan Rauman syliin vuonna 2008. Tuolloin Närvän haaveena oli luoda elämyksellinen kauppa, joka jo itsessään olisi nähtävyys.

-Asiakkaan pitää kokea meillä elämys, joka tuo hänet takaisin Raumalle.

Luottamus on a ja O

Paljon puhuttu taloudellinen lama ei ole näkynyt Kodinonnen toiminnassa, päinvastoin.-Meillä on paljon töitä, mikä on suuri onni. Tämän päivän tilanteeseen olen tyytyväi-

nen. Olemme saaneet pidettyä Kodinonnen työpaikat ja luotua niitä hieman lisääkin.Mihin Kodinonnen menestys sitten perustuu?-Vahvaan luottamukseen ja osaamiseen. Meillä on paljon kanta-asiakkaita, jotka

kannattelevat meitä nyt, kun aika on vaikeaa. Uskon vahvasti, että juuri luottamus on se millä elämme tänään, pohtii Närvä.

Rakkaudesta Raumaan

Moni kivijalkakauppa katsoo pelolla tulevaisuuteen. Suurina uhkina koetaan netti-kauppa ja isot kauppakeskukset. Kodinonni pitää tilannetta motivoivana kilpailuna, joka taas luo vetovoimaisuutta koko Raumaa kohtaan.

-En koe, että nettikaupat olisivat meille uhka. Kannatan myös Raumalle suunnitel-tua kauppakeskusta, kunhan se on sopivan kokoinen ja näköinen. Se tuo tänne kil-pailua, joka pakottaa yrityksiä kehittymään ja uudistumaan. Paikoilleen ei voi jäädä.

Rohkeutta tuunaamiseen

Johanna liputtaa klassikoiden ja pitkäaikaisuuden puolesta. Sisustamiseen kuulu myös tuunaus ja yksilöllisyys.

-Kaikkea ei aina tarvitse ostaa uutena. Jo pelkästään tekstiileillä saa paljon aikaan. Sisustaessa kannattaakin lähteä liikkeelle pienillä muutoksilla, koko kotia ei tarvitse muuttaa kerralla uudeksi. Kodissa pitää näkyä myös muistot ja henki.

Kesä näkyy tuotevalikoimassaKesä muuttaa hieman Sisutustalon tuotevalikoimaa. Normaalituotteiden rinnalle tu-

lee erilaista, kesäistä ja leikittelevää tavaraa. Johanna Närvä odottaakin innolla kesää.-Minulla on hirveän hyvä kutina tästä kesästä. Koko Rauma puhkeaa kukkaan.

Meillä on täällä elämän ja tekemisen iloa!sisustustalo Kodinonni, Kauppakatu 17, kodinonni.net

15

Yrittäjä johanna närvä liputtaa klassikoiden ja pitkäaikaisuuden puolesta. sisustamiseen kuuluu myös tuunaus ja sitä kautta yksilöllisyys.

16

myymäläpäällikkö maiju mäkinen odottaa innolla alkavaa kesäkautta. tarjolla on monenlaisia ihanuuksia niin vakioasiakkaille kuin turisteillekin.

valokuvakehyksistä lifestyletaloksiRaumalainen sisustustalo Hannas on valtakunnallisesti tunnettu sisustusalan toimija. Valokuvakehyksistä alkunsa saanut yritys on vuosien saatossa laajentunut lifestylehen-kiseksi sisustustaloksi.

Tulevaa kesää Hannasissa odotetaan innostuneesti. -Rauma on perinteisesti vilkas kesäkaupunki ja täällä

käy mukavasti turisteja. Olemme valmistautuneet seson-kiin sisäänostojen kautta, jotta meillä olisi tarjolla kivoja ihanuuksia turisteille, sanoo myymäläpäällikkö Maiju Mä-kinen.

Mäkisen mielestä Rauma on ansaitusti noussut sisus-tustarjonnallaan huomatuksi.

– Raumalla on useita laadukkaita alan liikkeitä. Tämä on kaunis kaupunki ja kaikki on lähekkäin, oikea unelma-paikka sisustusunelmiaan etsivälle. Mielestäni asema on säilynyt ja jopa vahvistunut.

Turisteilla on Hannasille suuri merkitys, vaikka liikkeel-lä on myös laaja nettikauppa.

-Iloksemme Hannas tunnetaan myös Rauman ulkopuo-lella ja turistit tulevat tänne vuosi toisensa jälkeen, välillä ihan varta vastenkin.

Nykyään turistit hankkivat usein lomamatkoiltaan jopa huonekaluja tai sisustussuunnitelmia. Lisäksi lähetellään vielä myöhemmin jotain mikä on jäänyt kesällä mieleen.

Mäkinen luonnehtii Hannasin sisustustyyliä laaduk-kaaksi ja aikaa kestäväksi.

– Linjamme on selkeä ja värit isoissa pinnoissa melko hillittyjä. Hannasin tyyli mukautuu moneen eri makuun ja tyyliin eli kyllä hyvin monien sisustustarpeet tulee täytet-tyä, toteaa Mäkinen.

Hannas sisustaa tänä kesänä Jyväskylän asuntomessuil-le kolme kotia. Kaikki kodit ovat Hannas henkisiä, mutta kuitenkin aivan erilaisia keskenään.

Hannas sisustustalo, tallikedonkatu 11, hannas.fi

Kirjoittaja: Anu Elo Kuvat: Esa Urhonen

17

Kauppakatu 17, RAUMA, torin kulmallaPalvemme ark. 10–17.30, la 10–14

www.kodinonni.net

Omat pellavaiset Rauma-tekstiilit:kankaat, tyynyt, keittiöpyyhkeet...

www.kodinonnenhetket.net

Olet tervetullut!

KESÄKAUPUNGINPARAS TUNNELMA

Keskellä kaupunkia, torin kulmallapalveleva sisustus- ja lahjamyymälä:

Sisustustekstiilit, valaisimet,tapetit, matot,

kalusteet, kattaustuotteet...mitä itsellesi tai lahjaksi

sitten etsitkin!

annen astiakauppaIsoraastuvankatu 8annenastiakauppa.fi Hauenguanon antiikkiKuninkaankatu 52hauenguanonantiikki.fi

Lahja- ja käsityöliike kajavaKuninkaankatu 28kajavarauma.fi

Rauma on sisustajan aarreaitta. Raumalta löytyy muun muassa nämä sisutusliikkeet:

Pentik OyKuninkaankatu 18pentik.com Rauman HöyhensaariKauppakatu 5hoyhensaari.fi

Rauman kiulu- ja tynnyritehdasSorkantie 2tynnyri.net

sisustus ideaKuninkaankatu 15sisustusidea.fi sisustusverhoomo Punainen huoneNortamonkatu 18punainenhuone.fi valtava kääpiöIsoraastuvankatu 7valtavakaapio.fi

hannasin tyyli mukautuu moneen eri makuun ja tyyliin.

Kanalinranta 5. Puh. (02) 822 7757 www.ravintolabuenavista.com

Kesäpihvihärän ulkofileestä

pippurimaustevoilla

150 g16 e

200 g21e

Kesätarjouksia!

Kana- nuudeli- salaatti

13 e

Vesitornintie 2, puh. 050 3388 069www.rosmariini.fi

Avoinnakesä-heinäkuussaJOKA PÄIVÄiltamyöhään

Koe upea näköala yli kaupungin

aina merelle asti.

SUNNUNTAISIN 12–16

NOUTOPÖYTÄ

Ruokailu à la carte -listalta.

klo 21 asti,A-oikeudet.

19

V ain satunnaiset kulkijat ja autoilijat ohittavat Van-han Rauman torin hieman ennen viittä aamulla, kun jaana Valanne on jo paikalla virittelemässä

perintönä saatuja kahvipannujaan Pystökaffe-kojuunsa.Pystökaffe-kulttuuri on raumalainen perinne, joka juon-

taa juurensa ainakin toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista saakka.

Heti viiden aikaan kojulle saapuva tauno Urho on pit-kän linjan pystökaffe-nautiskelija, joka ei halua jättää päi-vääkään välistä.

– En muista päivää, jolloin en olisi täällä käynyt. Vuonna 1945 muistelisin ensi kertaa täällä olleeni kahvilla 13-vuo-tiaana. Silloin täällä oli kolmekin kahvikojua.

Urho ei ollut tällä kertaa kuitenkaan ensimmäinen asia-kas, vaan Espoosta hiljattain takaisin Raumalle muuttanut jaakko-Veikko Ajanko oli odotellut ensimmäistä kuppos-taan kojulla jo hetken.

– En ole vielä itseasiassa ehtinyt edes nukkumaan. Olen iltaihminen ja päätin nyt, että tulen juomaan ensim-mäiset torikahvini. Tämä maistuu erinomaiselta.

Viideltä aukeava Jaanan Pystökaffe yhdistää monenlaisia ihmisiä. Osa ei ole Ajankon tavoin ehtinyt vielä nukkumaan, osa on menossa aamuvuoroon töihin ja osalla päivärytmi alkaa hieman muita aikaisemmin. Kaikkia yhdistää kuiten-kin halu saada kuuma kuppi kahvia seisaaltaan juotuna, kenties lämmin hillomunkki ja nopeat päivän kuulumiset.

– En minäkään jää tähän pitkäksi aikaa seisoskelemaan. Vaihdan muutaman sanan, juon kahvini ja jatkan matkaa, Urho tiivistää pystökaffetteluaan.

Kuusitoista vuotta kahvikojuaan pitänyt Jaana Valanne tuntee valtaosan asiakkaistaan ja tietää tarkalleen heidän aikataulunsa. Ensin tulevat aamuvuorolaiset, sitten Olki-luotoon menevät. Kahdeksaan asti aamukahviaan nau-tiskelevat töihin menevät, sitten asiakaskunta hieman muuttuu.

– Asun ihan tuossa sadan metrin päässä. Kätevintä on tulla tähän aamukahville. En jaksa itse keittää, Olkiluo-don ydinvoimalassa työskentelevä jyrki taimi toteaa.

Noin kymmenen aikaan torille kertyy pääasiassa seni-ori-ikäisten ”toriparlamentti” pohtimaan ajankohtaisia aiheita. Siihen aikaan on auennut myös torin toinen, Suomen Punaisen Ristin kahvikoju. Kojut ovat kesäai-kaan auki maanantaista lauantaihin noin kello yhteen asti.

– Jääkiekko se puheenaihe yleensä on. Täällä tiedetään, tai ainakin luullaan tietävän siirrotkin etukäteen. Olen Hä-meenlinnasta kotoisin ja HPK:n kannattaja. Jos HPK on voittanut, pääsen vähän kehumaan, Valanne naurahtaa.

No mikä pystökaffessa niin viehättää? Oman leimansa antaa varmasti ulkoilmassa nautittu kahvi. Ja kun se vielä on salaisella reseptillä tehtyä pannukahvia, niin kupilli-selle poikkeaa mielellään toistekin.

– Sen verran voin paljastaa, että tuon kuuman veden mukanani. Kojussa ei aamulla ehtisi vettä keittää, eikä mi-nun tarvitse herätä niin aikaisin. Nyt herään hieman en-nen neljää. Olen nukkunut pommiinkin, mutta onneksi on ymmärtäväisiä asiakkaita.

Toinen salaisuus on se, että munkkeja tulee päivän ai-kana monilta eri toimittajilta, joten tuoreus välittyy asiak-kaalle käsin kosketeltavana lämpönä.

Iiro Lehtonen

Pystökaffe yhdistää raumalaisia

”jääkiekko se puheenaihe yleensä on. täällä tiedetään, tai ainakin luullaan tietävän siirrotkin etukäteen.”

esa uRhonen

esa uRhonen

heli lehtonen

20

Lapsuudesta tuttu jännitys sekä tietynlainen juh-lavuus kutkuttavat mahanpohjassa vesitornin hissin nytkähtäessä liikkeelle. Metallivaijereiden äänet ja silmien editse kiitävät porrastasanteet

kertovat maanpinnan loittonevan nopeasti jalkojen alla. Ylhäälle liki 70 metrin korkeudessa uskaltautuvaa odottaa kuitenkin maisema, jolle ei löydy vertaistaan muualta kau-pungista.

kartalle kaupungista

Tänä vuonna viisikymppisiään viettävä Rauman vesitor-ni on suosittu vierailukohde kesäisessä kaupungissa, sillä allaan lankeavia katuja vartioivan rakennuksen näköala-tasanteelta avautuu parhaimmillaan 40 kilometrin päähän kantava, ainutlaatuinen näkymä kaikkiin ilmansuuntiin.

Pohjois-eteläsuunnassa meluaitojen välissä asfaltti-käärmeenä luikerteleva kasitie viitoittaa tien Turkuun tai Poriin matkaavalle, ja pohjoispuolella erottuu selvästi esi-merkiksi Rauman aluesairaalan valkoinen julkisivu. Aivan vesitornin pohjoisjuurella sijaitsee myös Rauman hellun-taiseurakunnan rukoushuone.

Siinä missä itäistä maisemaa hallitsee ääretön havu-metsämaisema sekä puiden seassa kimalteleva Äyhönjär-vi, luoteista ja läntistä näkymää elävöittää kaunis ja yksi-tyiskohtainen kaupunkiminiatyyri.

Luoteeseen avautuvassa maisemassa erottuu esimer-kiksi monia kaupungin merkkirakennuksia, kuten Rau-man Pyhän ristin kirkko, vanhan kaupungintalon torni sekä torinlaidan raatihuone. Vanhan Rauman puutalojen kattomerta taustoittavassa horisontissa piirtyy selvästi myös Olkiluodon kolme ydinvoimalarakennusta.

Läntisessä näkymässä puolestaan korostuu Rauman

Rauman oma eiffelTeksTi |jeRemi heiKKinen kuvaT | esa uRhonen

Pohjoisessa näkyy pääosin metsää ja valtatie 8:aa. valtatie 8 on myös Rauman ohikulkutie.

uPm:n paperitehdas näkyy kiikarilla merta vasten hyvin.

21

Rauman vesitorni:Rauman vanha, 400 kuutiometrin kokoinen vesitorni valmistui vuonna 1934. nykyinen vesitorni, joka valmistui vanhan ympärille, on vuodelta 1964. tornin kokonaistilavuus on nyt 2 400 kuutiometriä. tornia käytetään verkostopaineen tasaukseen sekä yökulutuksen varastona. vesilaitos pumppaa verkostoon vettä keskiyöhön asti, jonka jälkeen seuraavat kuusi tuntia kaupungin tarvitsema vesi lasketaan vesitornista, jonne on pumpattu tietty määrä vettä päivän aikana.avoinna: kesä-elokuussa päivittäin klo 9 -21. sisäänpääsymaksu: aikuiset 2 euroa, lapset 50 senttiä. Osoite: vesitornintie 2, Rauma

pitkä urheilu- ja teollisuusperinne, sillä korkealle kohoavi-en jää- ja talviharjoitteluhallien kattojen takana levittäytyy paitsi paperi- ja selluteollisuuden laitokset, myös sataman ja telakan nostokurjet. Koko komeuden kruunaa taustalla välkehtivä meri saarineen.

Kun kaupunkiin on tutustunut näköalatasanteella kä-sin, vesitorni toimii kaupungissa tallustellessa näppäränä kiintopisteenä. Kaupungissa suunnistaminen nimittäin helpottuu huomattavasti, kun oppii sijoittamaan itsensä maisemaan ja hahmottamaan ilmansuunnat, joihin vesi-torni kyljillään osoittaa.

Monipuolista toimintaa

Kaupunkilaisille vesitorni on tullut maisemiensa ohella tutuksi myös monipuolisena tapahtumapaikkana, sillä

PeKKa lehmusKallio

tänä vuonna viisikymppisiään viettävä Rauman vesitorni on suosittu vierailukohde kesäisessä kaupungissa.

vesitornissa toimi yksi kaupungin suosituimmista tanssi-ravintoloista aina 80-luvulle saakka. Sittemmin toiminta hiipui kesäkahvilayrittämiseksi.

Keväällä 2013 vesitorni sai kuitenkin uuden piristys-ruiskeen, kun sen tiloihin avattiin kahvila-ravintola Torni. Ajoittaisen musiikkiesitykset ovat nekin osa kahvila-ravin-tolan kesää.

– Kuluneen vuoden aikana on tullut paljon kiitosta ja kokemus vesitornissa olemisesta on ollut kaikin puolin positiivinen, Tornia emännöivä Outi Laivola kertoo.

– Monet vieraista kertovat käyneensä täällä viimeksi vuosikymmeniä sitten.

Kahvila-ravintolassa on asiakaspaikkoja kaikkiaan noin sadalle henkilölle.

Kesällä Torni on avoinna joka päivä aamuyhdeksästä iltayhdeksään, joten korkeuksiin pääsee niin aamulla kuin illallakin.

lännessä näkyy meri, satama ja isoja teollisuus-laitoksia. etualla kuvaa on nummen asuntoalue.

Perhepäivähoitaja minna lehtolan sylissä on urho Rakkolainen.

Avoinna 19.6.–3.8.: Ma–La 16–23 (keittiö 22) Muuten: Ma–Pe 11–14 & 17–23 | Su suljettuKalliokatu 25, Rauma | Varaukset puh. (02) 838 81

Avoinna 19.6.–3.8.: Ma–La 16–23 (keittiö 22) Muuten: Ma–Pe 11–14 & 17–23 | Su suljettuKalliokatu 25, Rauma | Varaukset puh. (02) 838 81

w w w . ff p a v i l j o n k i . . | S u v i t i e 2 , R a u m a | i n f o @ ff p a v i l j o n k i . .

VUOTTAHERKULLISIA

PIZZOJA

34

Kuninkaank. 6, ma–to 10 – 17.30, pe 10–18, la 10–14.30

NU

OR

ILLE

JA

NU

OR

EKK

AIL

LE N

AIS

ILLE Yksilöllisiä asuja

arkeen ja juhlaan

ww

w.ca

meo

bout

ique

.fi

Rauma, Kauppakatu 7, ark. 10-18, la 10-14

24

Aurinko välkehtii puiden latvuston takana ja lin-nunlaulu värittää äänimaailman. Korvissa ei hu-mise kasitien melu, eikä nenää kirvellä kaupungin

katupöly. Kuitenkaan luonnon virkistyksiin ei ole tarvin-nut matkustaa kauaa, sillä etäisyyttä Rauman keskustaan on alle kymmenen kilometriä!

vaihtelua asvalttimaisemaan

Vasaraisten ja Vermuntilan kylien alueella kiertelevä Seit-semän järven reitti tarjoaa mahdollisuuden pienimuo-toiseen retkeilyyn ja rauhalliseen luonnossa liikkumiseen aivan Rauman eteläpuolella.

jalkapatikalla pääsee vähän matkan päässä kaupungista tutustumaan satakuntalaiseen luontoon

historian huminaa järvimaisemissa

Suurilta osin hiekkateitä pitkin kulkevien reittiensä ansiosta liikkuminen on vaivatonta, ja alue on omiaan kaupunkilaisliikkujille sekä lapsiperheille, jotka kaipaavat piristävää retkeilyelämystä ja vastapainoa asvaltilla sa-moilulle.

Lisäksi jalkapatikka on oiva tapa tutustua tyypilliseen satakuntalaiseen luontoon, sillä nimensä mukaisesti reitti tarjoaa kulkijan silmäniloksi sekä järvi- että lummelam-pimaisemia ja kuljettavana on niin lounaisrannikolle tyy-pillisiä karuja kalliorinteitä kuin metsäkuusen, koivun ja männyn täyttämiä tuoreita kangasmetsiäkin. Saman reitin varrella ympäristö voikin vaihtua kumpuilevasta kalliopo-lusta satumetsämäiseen, kukkivan käenkaalin ja musti-kanvarpujen verhoamaan kuusikkonotkelmaan.

TeksTi |jeRemi heiKKinen kuvaT | esa uRhonen

25

alue on omiaan kaupunkilaisliikkujille sekä lapsiperheille, jotka kaipaavat piristävää

retkeilyelämystä ja vastapainoa asvaltilla samoilulle.

Historiakin läsnä maisemassa

Nähtävää on myös esihistoriallisesta ajasta kiinnostuneil-le. Reitin varrella sijaitsee useita muinaishautoja, joiden arvellaan olevan peräisin rauta- ja pronssikausilta.

Aikoinaan näköalapaikoille merenrantaan rakenne-tuista muinaishaudoista suurimmat sijaitsevat Kylmän-korvenkalliolla aivan Vasaraisten kylän liepeillä. Maanko-hoamisen seurauksena haudat kohoavat nykyään peräti 30 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja itse hautaröykki-öiden korkeus vaihtelee alle metristä yli kahteen metriin. Muinaishautoja ja pinnanmuodoiltaan jyrkkää ympäristöä ihaillessaan voi vain kuvitella, miten upea merimaisema paikalta on avautunut esihistoriallisella ajalla!

Pyörälläkin pääsee

Vasaraisten-Suokaisten alueella mutkittelevan reitin pi-sin yhtenäinen osuus on noin 12 kilometrin pyöräilyreitti, joka on hyvinkin vaihteleva lukuisine nousuineen ja las-kuineen. Yhteensä reitistöä on yli 30 kilometrin edestä, ja keskenään risteävien pyöräily- ja kävelyreittien varsilla on tulentekopaikkoja, joille voi pysähtyä vaikkapa makkaran-paistoon retkeilyn lomassa.

Seitsemän järven reiteille voi lähteä useista eri pisteis-tä, ja auto on mahdollista pysäköidä aivan lähtöpaikkojen tuntumaan. Pyöräilyreitin varsinaisena aloituspaikkana toimii Muinan kotiseutumuseo osoitteessa Muinantie 7, 26740 Vasarainen. Lisätiedot: www.muina.fi.

26

Poroholma on puistomainen lomakeskus meren äärellä, josta matkaa Vanhaan Raumaan on kui-tenkin vain parisen kilometriä.

Poroholma on Kake Kaupunkijunan toinen päätepysäkki ja kaupungin virallinen vesibussisatama, josta lähtevät risteilyt Rauman saaristoon. Lomakeskuk-sessa on myös vierasvenesatama, uimaranta, minigolfrata, vuokramökkejä, leirintäalueita sekä kuusi kahvilaa ja ra-vintolaa, joista kaksi on ravintolalaivoja. M/Aux Kathrina myös seilaa Rauman saaristossa kesäkuun puolestavälistä alkaen.

Otanlahden urheilualue, maauimala ja hiekkaranta si-jaitsevat kivenheiton päässä Poroholmasta.

Poroholma on Rauman lomakeidas

Maisemoinnista karaokebaariin

Kesäksi 2014 Poroholmassa on jälleen tehty uudistuksia. Lomakeskuksessa on maisemoitu, rakennettu uusia kive-tyksiä, laitettu uutta nurmea, uimarantaa parannettu ja saatu rantasauna yleiseen käyttöön.

– Kesän uutuuksia on myös pieni ruokakauppa, jossa myynnissä on hätäapuna arkeen päivittäistavaroita loma-laisille, luettelee ravintolapäällikkö Akuliina Kajantola.

– Ravintoloitakin on pari lisää, Blomqvistin tavernassa voi laulaa karaokea ja kaljaasi Maritan kansi toimii burge-ri- ja salaattiravintolana. Rannassa on uusi ympärivuotinen kahvila, jonne rakennetaan vielä pari suihkua ja vessaa.

TeksTi |annaRiina RanniKKo kuva | heli lehtonen

27

Poroholman lomakeidas kutsuu viettämään kesäpäivää meren äärelle.

lomakeskuksesta löytyvät muun muassa vierasvenesatama, minigolf,

uimaranta ja kahviloita.

Poroholmassa on kesällä tiedossa perinteisesti juhan-nuksen juhlintaa tanssien voimin ja kesän päättävät pe-rinteiset venetsialaiset ilotulituksineen. Alueella pidetään kesäkuussa myös rantafutiskisat ja street hockeyn SM-osaturnaus.

Pienimuotoisempia elävän musiikin iltoja nähdään ra-vintola Ruormiehessä, tiedossa on musiikkia moneen ma-kuun aina jazzista iskelmään.

Leirintäalueen mökit ovat jo täksi kaudeksi täyteen buukattuja, ja Akuliina Kajantola toteaa toukokuun olevan varsinainen varaussesonki.

–Tosin innokkaimmat varaavat mökkejä jo maaliskuussa, toteaa Kajantola.

Maalta, meriltä, meiltä ja muualta

Lomalaisia keskuksessa käy noin 30 000 ja päiväkävijät päälle. Vierasvenesatamissa käy kova kuhina koko kesän.

– Se tuli viime vuonna huomattua, että etenkin muualla Euroopassa on kesälomakausi hitusen myöhempään kuin meillä Suomessa. Täällä kun lomakausi rupeaa olemaan lopuillaan, ulkomaalaiset vasta rantautuvat Poroholmaan.

Kajantola nyökyttelee myös, kuinka hienoa on, että pai-kalliset ovat alkaneet ottaa Poroholmaa oleilupaikakseen.

– Olemme toivoneetkin, että Poroholmaan syntyy myös niin kutsuttua puistoilukulttuuria piknikeineen. Nurmea-han täällä riittää!

28

Eräs Poroholman kesän 2014 uutuuksista on Rauman ainoa ravintolalai-va, M/Aux Marita.

Perinnelaivarekisterissä oleva kaljaasi Marita on vuonna 1947 Por-voossa rakennettu kaksimastoinen purjelaiva, joka toimi rahtilaivana

1970-luvulle asti kuljettaen muun muassa hiekkalasteja Porvoon saaristosta Hel-sinkiin.

Vuonna 1968 Marita myytiin yksityisomistukseen Ruotsiin toimimaan huvialuk-sena, ja 1990-luvun alkupuolella kaljaasi palasi synnyinseudulleen Porvooseen. Porvoossa laiva toimi kahvilana ja risteilyaluksena aina viime vuoteen asti.

Lokakuussa 2013 M/Aux Marita purjehti Raumalle ravintolalaivaksi ja viettä-mään eläkepäiviään osaksi Suomen Elämyspalvelu Oy:n pyörittämää Poroholman lomakeskusta.

Hentoa tervantuoksua

Raumalle muutettuaan 28 metriä pitkä ja noin seitsemän metriä leveä kaljaasi Ma-rita on kokenut muutoksen tuulet. Kaikki koneet on laivasta poistettu ja kannella ollut luukku ruumaan on laudattu kiinni. Kannen ohjauskajuutassa on edelleen ruori, mutta myös niin ikään kannella sijaitseva laivakeittiö on remontoitu vastaa-maan ravintolakeittiötä.

Hennosti tervantuoksuisella laivan kannella on viitisenkymmentä asiakaspaik-kaa, ja vaikka kannelle kaavaillaankin katoksen rakentamista, ollaan ravintolassa pitkälti sään armoilla. Keittiöpäällikkö ja parilataiteilija teemu Laitinen toteaakin aurinkoisen kesän olevan jo tilattu.

Kansiravintolan nimi, Captain Jack’s, tuo laivalle tietysti merirosvoteeman.-Ruokalistamme on konstailematon, annoksemme ovat pääasiassa burgereita ja

salaatteja. Ja tietenkin vedämme merirosvoliput salkoon.

Perinnepurjealuksella vedetään merirosvoliput salkoon

Kaljaasi maritasta tuli kapteeni jackTeksTi |annaRiina RanniKKo kuvaT | juha sinisalo

Keittiöpäällikkö teemu laitinen vastaa Poroholman alueen ruokapalveluista. Captain jack’s –ravintolassa mies häärää myös parilan äärellä kokkihommissa.

BUFFET RAVINTOLA

MA Makken HäränlihapataTI HunajapippurikanaaKE SuperlihamurekeTO Kotikaalikääryleet

PE Aito riistakäristysLA HerkkulihapullatSU Perinteiset silakkapihvit

HINTA Aikuiset 12€ Lapset 1€/ikävuosi Noutopöytä sisältää joka päivä vaihtuvan pääruuan perunalla ja riisillä, alkusalaatin, kalakeiton, lapskoussin sekä ruokajuoman ja jälkiruokakahvin.

1800-luvun pitsihuvilassa sijaitseva kotiruokabuffet, joka on kuuluisa hyvästä ruuasta ja mahtavasta miljööstä.

Avoinna 1.6. - 3.8. joka päivä klo 11-14.

RAVINTOLALAIVA

Aidon purjelaivan, kuunari Maritan terassiravintolassa mahtavat burger - ja salaattiannokset normaalien terassitarjoilujen lisäksi. Koe aito purjelaivafiilis ja raikas meri-ilma Poroholman laiturin, uudessa Captain Jack`s -purjelaivaravintolassa.Avoinna 23.5. - 31.8. joka päivä klo 14-22 (kesäiltoina pidempään tarvittaessa).

Kaupungin suosituin merenranta-terassi josta mahtavat näköalat ja esteetön aurinko aamusta iltaan. Uutuutena terassin vieressä hiekkaranta auringonpalvojille ja aidattu uimaranta lapsille.Avoinna 1.5. - 31.8. joka päivä klo 08-23 (kesäiltoina pidempään tarvittaessa)

KAHVILA & AURINKOTERASSI

KAHVILA, AURINKOTERASSI JA MINIGOLF

Poroholman alueen “iltaravintola”, jonne on helppo siirtyä kun menoterassilla viilenee. • Joka ilta karaokea ja muuta ohjelmaa.•12.6. - 13.7. taverna toimii myös jalkapallon mm-kisojen kisastudiona, eli tervetuloa turistit ja paikalliset!

Avoinna 6.6. - 3.8. joka päivä klo 21-02.

KARAOKE JA OHJELMARAVINTOLA

Taverna ja rannan pieni rantasauna varattavissa myös

yksityistilaisuuksiin.Kysy lisää:

(02) 533 5522

Fåfengan pohjukassa sijaitseva rantakahvila merinäköala terassein-een. Rantatalo on avoinna läpi vuo-den ja toimii sesongin ulkopuolella myös leirintäalueen vastaanottona.

POROHOLMAN RANTATALO

Avoinna ympäri vuoden klo 09-20.

SAUNAILLAT JA YKSITYISTILAISUUDET Saatavissa eri menuvaihtoehtoja, katso tarkemmin www.poroholma.fi/saunajauinti

JÄÄTELÖTERASSIIngmannin jäätelökioskista tötteröä ja annoksia. Avoinna aurinkoisella säällä 1.6.-3.8. joka päivä klo 10-21.

myyntipalvelu (02) 533 5522 / info@poroholma.fiSaunaillat, Augustin paviljongin ja Kuunari Kathrinan yksityisjuhlat sekä risteilyt, leirintäalueen kausipaikat, venepaikat sekä kaikki muut alueen palvelut samasta numerosta.

30

saakka. Esimerkiksi saksaksi ruoka on Labskaus, ruotsiksi lapskojs. Erilaisten kertomusten mukaan merillä ruokaan laitettiin kaikki saatavilla olleet raaka-aineet, eikä ruoka aina ollut puhdasta. Ehkä senkin vuoksi reseptejä on yhtä monta kuin kokkiakin. Riihimaan mukaan Rauman Mart-tayhdistys on aina tehnyt ruokaa raumalaiselta perinneyh-distykseltä Nortamo-seoralta saamallaan reseptillä.

– Tämä on tosi suomalais-ta, puhdasta ja alkuperäistä ruokaa. Meidän reseptiin ei tule kuin perunaa, sipulia, sian- ja naudanlihaa sekä pippuria ja muita mausteita.

Perinneruoan mehukkuuden salaisuus on pitkässä kyp-sytysajassa. Herkku on parhaimmillaan, kun lihat ovat suus-sa sulavan pehmeitä ja koko komeus yhtä tasaista survosta. Eikä lapskoussista puhuessa kannata unohtaa lisukkeita.

– Voisula on aina aivan ehdoton. Sen lisäksi etikkakurkut ja –punajuuret ovat klassisia kavereita annokseen. Puoluk-kahillo sopii höysteeksi myös hyvin.

Pitsiviikkojen aikaan 19.-27.7. Rauman Marttayhdistys myy lapskoussia Rauman taidemuseon sisäpihalla maa-nantaista perjantaihin kello yhdestätoista lähtien. Ruokaa myydään kahteen asti, jos myytävää riittää.

– Emme pysty tekemään kerrallaan hirveän isoja määriä, joten sitä ei riitä aina kaikille.

Iiro Lehtonen

Jos tätä raumalaista perinneherkkua kuvailisi nykytyy-liin, se voisi kuulostaa vaikka tältä: nyhtöpossu – ja nautaa ja perunapyreetä, lisukkeina sulatettua voita,

punajuuria ja suolakurkkua.Lautasella edelleen raumalaisille maistuva herkku näyt-

tää perunamuusilta, johon on lisätty pitkään kypsynyttä, irtoavaa lihaa.

Lapskoussin tunnettuus raumalaisena perinneruokana on pitkälti Rauman Marttayhdistys ry:n ansiota. Yhdistyk-sen puheenjohtaja Pirkko Riihimaa sanookin, että he ovat nyt tarjoilleet perunasta ja lihasta tehtyä klassikkoa Pitsi-viikolla 42 vuotta perätysten.

– Nyt vuosien markkinointityön lapskoussia saa jo mo-nista raumalaisista ravintoloista ja ihmiset tarjoavat sitä vierailleen juhlissa.

Raumalainen klassikko on pikku hiljaa noussut myös valtakunnalliseen tietoisuuteen. Riihimaa vieraili viime vuonna Puoli seitsemän –televisio-ohjelmassa kokkaa-massa annoksen yhdessä sikke sumarin kanssa.

Alun perin lapskoussi on merimiesten syömä ruoka, joka tunnetaan satamakaupungeissa aina Liverpooliin

merimiesruoasta Rauman ylpeydeksi

alun perin lapskoussi on merimiesten syömä ruoka, joka tunnetaan satamakaupungeissa aina liverpooliin saakka.

Lounaskahvila Wanha Hjalmar Kuninkaankatu 6

Lounasravintola Foster’s Äijänsuon jäähalli nortamonkatu 23

Mr. Jonesvaltakatu 5 Poroholma, augustin Paviljonki Poroholmantie 8

mistä lapskoussia saa:

Teatteriravintola ankkuri alfredinkatu 2

villa TallboPetäjäksentie 178

Wähä Tallbovanhankirkonkatu 3

31

esa

uR

ho

ne

n

Rauman Marttayhdistyksen ohje (noin neljä litraa, yksi litra 3-4 hlö:lle)

1 kg naudan lapaa luulla

0,75 kg porsaan lapaa luulla

3 kg perunoita

4 kpl keskikokoista sipulia

(voi käyttää myös kuivattua sipulia)

2 rkl suolaa

1 rkl maustepippuria

1 rkl maustepippuria lihojen keitinliemeen

Lihat kiehumaan kylmään veteen, kuori aluksi

lihoista muodostuva vaahto pois. Liemen kirkas-

tuessa sekaan pippurit, osa sipuleista ja suolaa.

Lihaa saa keittää neljä tuntia miedolla lämmöllä.

Nosta kypsät lihat pois liemestä, keitä kuoritut

perunat lihaliemessä ja lisää vettä tarpeen mu-

kaan. Lisää sipuli pienenä silppuna sekä pippurit.

Lisää puolikypsien perunoiden joukkoon pieniksi

paloiksi nyhdetyt lihat ja keitä perunat kypsäksi.

Lopuksi survo perunat hienoksi, mausta tarvitta-

essa suolalla.

Parhaat pihvithyvässä tunnelmassa.

Traditional steakhouse with

local seafood dishes.

Avoinna joka päivä

Open daily

Anundilankatu 8p (02) 866 6700

www.wrk.fi

Vanhan Rauman kahvila, Kuninkaankatu 9Leipomon kahvila, Leikari 1

Kesäisinpihakahvilasta

maankuulutvaniljamunkit!

Thai RavintolaAroy

Kauppakatu 11 RAUMA, puh. (02) 533 6801

Tervetuloa!

Avoinna ma-to klo 11-18,pe-la klo 11-22, su suljettu.Kesällä (touko-elokuu) ma-to klo 11-21

• Á la carte• Lounasbuffet arkisin 11-14• Take-away

Aitojathaimaalaisia

makuelämyksiä

34

Perhe-elämää ulapalla

Nelilapsisen uusperheen isä tomi Ojanen, 35, on kotoi-sin merihenkisestä perheestä, ja lapsuuden kesämök-kinä toimi vanhempien vene. Nuoreksi mieheksi var-tuttuaan Tomi Ojanen asui opiskelujensa vuoksi poissa Raumalta nelisen vuotta, ja paluumuuton jälkeen ehti kulua vain kaksi päivää, kun mies jo hankki oman ve-neen. Harrastus sai vain vauhtia alleen, kun Ojanen huomasi toden teolla nauttivansa merelläolosta. Tuli lisätilantarvetta ja uusia veneitä. Tomin porilaisperäi-nen avovaimo Hanna suhtautui ensi alkuun vesilläolon

veneilyharrastaja tomi ojanen on saanut rakkautensa merta kohtaan jo äidinmaidosta. luotsi Klaus Kauko taas koki työuran merellä luonnollisena valintana. Rannikkokaupungin lapsissa on merihenkisyys sisäänrakennet-tuna, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

elämäntapaan hieman epäillen, mutta sittemmin meri-ilma on kolahtanut häneenkin.

Seuraava hankinta Ojasen perheessä on purjevetoi-nen vene, kunhan sopiva pursi eteen tulee.

–Lapsemme alkavat olemaan jo sen verran isoja, että voivat osallistua veneen hallintaan.

Perhe-elämän yhdistäminen merielämään ei Tomi Ojasen mielestä ole mitenkään erikoista tai vaikeaa. Nyt 8-vuotias Leevikin oli ensimmäisellä veneretkellään kaksiviikkoisena. Leevi, viisivuotias Lotta sekä kuusivuo-tiaat Kaapo ja Tilda pitävätkin toisilleen seuraa, eikä aika pitkään kestävillä matkaosuuksilla käy kovin tylsäksi.

Raumalaisen kotimaa on meriTeksTi | annaRiina RanniKKo kuvaT | PeKKa lehmusKallio ja juha sinisalo

35

–Sitä lapset eivät vielä ihan ymmärrä, että silloin ol-laan jo perillä kun köydet otetaan irti.

…ja ulapalta perhe-elämään

Merikapteeniksi itsensä kouluttaneen Klaus Kaukon, 36, lapsuudenperheessä ei ollut tapana harrastaa ve-neretkiä, vaan sen sijaan mies totesi parikymppisenä haluavansa töihin merille. Kymmenisen vuotta tank-kilaivoilla seilannut Kauko nousi työurallaan asteittan puolimatruusista pikku- ja väliperämieheksi, siitä förs-

tiksi ja lopulta laivan päälliköksi. Kun Klaus ja merikou-lusta miehen matkaan lähtenyt vaimonsa Ada Silén sai-vat nelisen vuotta sitten tyttärensä Olgan, merikapteeni Kauko päätti siirtyä luotsiksi. Puolitoista vuotta sitten perhe kasvoi nelihenkiseksi Kaarlo-pojan syntymän myötä.

–Tankkilaivoilla työskennellessä olin merillä aina kuusi viikkoa kerrallaan, ja nyt teen työtä viikon sykleis-sä. Luotsin työ on perhe-elämän kannalta otollisem-paa, lapsethan ovat pieniä vain hetken.

Selkämeren eli Rauman, Porin ja Kaskisten luotsaus-alueelle loppukesästä Kokkolasta siirtyvä Klaus Kauko

tomi ojanen viettää kaiken vapaa- aikansa tomCat-moottoriveneellään.

myös luotsi Klaus Kaukoa meri vetää työajan ulkopuolellakin.

36

kertoo työnsä olevan laivan päällikön neuvonantajana olemista ja myös edelleen laivan ajamista. Luotsina hän tuo turvallisesti aluksen satamaan ja sieltä pois. Väylä Rau-man satamaan on noin kymmenen merimailia pitkä ja sen ajamiseen menee aikaa tunnista kahteen.

–Selkämeren luotsausalueelle siirtyessäni voin alkaa päivystämään kotoa käsin. Tässä onkin perheellämme uusi totuttelun paikka, kun isä ei enää olekaan poissa aina viikkoa putkeen.

Mikä vesille oikein vetää?

Veneharrastaja Tomi Ojanen rakastaa merellä oloa siksi, että se on niin selkeästi töiden ja arkielämän vastapainoa.

–Merellä on todella vapaalla ja lomalla, ei ole nurmi-konleikkuita tai muita velvollisuuksia, mitä vaikkapa mök-kielämässä on. Laineiden liplatuksessa unohtaa kaiken vaivan ja mieli lepää.

Perheen kanssa veneilyä harrastaessa ollaankin todella läsnä. Kun tilat ovat kohtuullisen pienet, kaikki ovat yh-dessä viettämässä aikaa.

Ojanen hymyileekin, että lasten kanssa veneillessä on hyvä pitää mukana roima annos ”antaa mennä” –henkeä.

–Ei sitä jokaista kiipeilyä voi lähteä kieltämään, pitää-hän lastenkin kuluttaa energiaansa. Meillä on tapana tehdä ennen merelle lähtöä vedonlyöntilista, johon arvai-lemme kuka tippuu ensimmäisenä veteen ja kuka toisena. Koska kyllähän noita lapsia joka kesä joutuu laitureiden alta onkimaan.

Luotsi Klaus Kauko taas pohtii, että vaikkei merikarhun työ oikeassa elämässä olekaan kliseisen romanttista maa-ilmanvalloittamista satama-aikojen ollessa lyhyitä ja työn-

Purjehduskisat RaumallaRauman Purjehdusseura toimii 8. - 15. elokuuta 2.4 mR-veneiden purjehduksen sm-kisojen ja mm-kisojen kenraaliharjoitusten isäntänä. maailmanmestaruuski-sat purjehditaan RPs:n isännöimänä kesällä 2015. isot purjehduskisat on nähty Raumalla viimeksi v. 1986.

”Meillä on tapana tehdä en-nen merelle lähtöä vedon-lyöntilista, johon arvailemme kuka tippuu ensimmäisenä veteen ja kuka toisena.”

”Laineiden liplatuksessa unohtaa kaiken vaivan ja mieli lepää.”

37

KUUSKAJASKARIN KESÄTEATTERISSAohjaus: Heikki K

esitykset ajalla 12.7.-3.8.201La 12.7. klo 14 ja 17su 13.7. klo 14 ja 17La 19.7. klo 14 ja 17su 20.7. klo 14 ja 17ke 23.7. klo 18La 26.7. klo 14 ja 17

su 27.7. klo 14 ja 17ke 30.7. klo 18Pe 1.8. klo 14 ja 17La 2.8. klo 17 ja 20su 3.8. klo 17 ja 20

KOKEMISEN ARVOINENKylmäpihlajan Majakan hotelli ja ravintola

avoinna 9.6.–31.8.2014

info@kylmapihlaja.com

www.kylmapihlaja.com

KylmäpihlajanMajakkahotelli

täyteisiä, jonkinlainen vapaudentunne vesille silti vetää.–En osaisi kuvitellakaan asuvani sisämaassa! Seikkailua

merelle lähtö edelleen on, ja onhan se aina vetänyt poikia puoleensa kesken koulujenkin.

Matkalla etelään

Klaus Kauko purjehtii työnsä lisäksi myös vapaa-aikanaan. Mies toteaa työn ja vapaa-ajan merellä poikkeavan toisis-taan paljonkin.

–Vapaa-ajalla voin valita lähteväni merelle vain aurin-koisina päivinä, vaikka olosuhteisiin en voikaan vaikuttaa. Hienoilla keleillä fiilis onkin korkealla.

Tomi Ojanen laittaa veneharrastukseensa lähes kaiken vapaa-aikansa. Merelle lähdetään heti, kun jäät ovat sula-neet ja paatti nostetaan maihin vasta, kun syksyn jäätilan-teen takia on pakko. Talvet mies omien sanojensa mukaan näprää venettään.

–Omalaatuisin veneilymuistoni lienee se, kun olimme pari vuotta sitten marraskuussa lumimyrskyn aikaan me-rellä. Kotisatamaan saapuessa maassa oli 15 senttiä lunta.

Ojasen uusperheellä on tapana seilata lyhyemmät va-paat, kuten viikonloput, Rauman lähistöllä. Kun kesälo-mat koittavat, lähdetään kauemmaksi. Reissuja on tehty Helsinkiä ja Ruotsia myöten. Kolme viikkoa kesälomasta veneillään lasten kanssa ja neljäs, viimeinen viikko on van-hempien kahdenkeskistä laatuaikaa.

–Tämän kesän matkareittiä olemme päättäneet olla sen kummemmin suunnittelematta. Käännämme kokan kohti etelää ja annamme virran viedä.

38

Lähes mantereessa kiinni sijaitseva Reksaari on tärkeä osa Rauman saariston historiaa. Upean luontosaaren tunnetuin kohde on vanha kalastajamaatila, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Var-sinainen kalastuselinkeino tilalla loppui 1950-luvun paikkeilla, mut-ta viime vuosikymmenet tila on ollut matkailukäytössä. Tilan uusin isäntä on yrittäjä Pasi Poukka, joka haluaa nostaa alueen ilmettä.

– Olen syntyperäinen raumalainen ja saariston on minulta hyvin tuttu yli kolmekymmenen vuoden ajalta. Reksaari on aina ollut kiin-toisa kohde, ja kun tilaisuus tuli tartuimme siihen.

– Tarkoitus on vahvistaa Reksaarea perheystävällisenä retkeily-kohteena ja tuoda mukaan etenkin vesiurheilua monin tavoin.

– Näkisin, että juuri luonto on Rauman saaristossa se suurin valtti. Luonto on täällä niin monipuolista, parhaillaan retkimestarin tutkin-toa käyvä Poukka kertoo.

Hän vietti Reksaaressa kiireisen toukukuun laittaen tilan toi-mintoja haluamaansa järjestykseen. Hän lupaa, että juhannuksesta lähtien kävijöitä palvelevat muun muassa päärakennuksessa oleva kahvila, josta olisi tarkoitus myöhemmin saada myös ruokaa, kaksi saunaa ja teltta-alue. Rannassa sijaitsevasta rantahuoneesta tulee vesiurheiluvälineiden vuokrauspiste.

– Sieltä löytyisi muun muassa vetorengas, vesisukset, wakeboard ja SUP-lauta. SUP-lautailu on nopeimmin maailmalla kasvava lautai-lumuoto. Laudan päällä seistään ja melotaan eteenpäin. Näin pääsee tutustumaan hyvinkin mataliin paikkoihin rannasta ja näkee veteen paljon paremmin kuin tavallisesti meloessa.

Pasi Poukka on viime vuodet pyörittänyt vaimonsa kanssa Sant-tiorannan leirintäaluetta Uudessakaupungissa. Leirintäaluetoiminta jatkuu heillä entiseen malliin.

Reksaaresta lapsiperhe- ja vesiurheilukohde

Heinäkuussa reittiliikenteen 35-paikkaisella m/f Ro-sinante –lautalla. Lähtö Poroholmasta klo 13, paluu Poro-holmaan 18.25. Liput: Aikuiset 16 e Lapset 6 e, koirat 2,5 e.

Kaupungilta lainattavalla soutuveneellä. Soutaa voi Mustasaaresta Omenapuumaahan, josta kilometrin käve-lyn jälkeen toisella soutuveneellä Reksaareen. Vaihtoeh-toisesti voi kävellä suoraan Omenapuumaahan ja soutaa Reksaareen. Veneistä voi tiedustella Rauman yhteispalve-lupiste Pyyrmannista, Kanalinranta 3, puh. (02) 834 3020.

eräheppuTaksi/kalastusvene, 4-6 matkustajaa. Yhteystiedot: puh. 050 408 9061, jani.ruusunen@eraheppu.fi, www.eraheppu.fi.

miten Reksaareen?Raumanmeren OhjelmapalvelutCharter-risteilyt 4-24 paikkaisilla aluksilla. Yhteystiedot: puh. 040 556 2659, pasi.poukka@raumanmerenohjelmapalvelut.fiwww.raumanmerenohjelmapalvelut.fi erä-kutsuYhteystiedot: puh. 044 526 5031, jukka.salo@era-kutsu.comwww.era-kutsu.com CharteRauma CRKuljetusta pineryhmille (max 6 hlö). Myös purjehdusopetusta. Yhteystiedot: puh. 0400 270 050.

Retkeilykohteena Reksaari on ihanteellinen. saarta kiertävät hyvin merkityt ja helppo-kulkuiset polut.

– Sellainen on ajatus, että leirintäalueemme luotettava henkilökunta pitää Uudenkaupun-gin kohdetta omatoimisesti, voimme olla itse sitten täällä.

Iiro Lehtonen

39

RsP-CharterYhteystiedot: puh. 044 271 0232, www.rsp-charter.fi Rauman Länsituuli OyYhteystiedot: puh. 050 558 7630, raumanlansituuli@gmail.com, www.raumanlansituuli.com Tmi OlmereAlus: Jenny, max 10 hlö (9+1), sisätiloihin mahtuu 5-6 henkilöä. Kotisatama: Hyvinvointi- ja elämyskeskus Helmiranta. Yhteystiedot: puh. 0500 599 194, vesituuli@gmail.com www.olmere.fi

Reksaari:Käytettävissä on leirintäalueen tavanomaiset majoitusvaihtoehdot, kahvitupa, sauna, uimaranta, nuotiopaikat ja venelaiturit. alueella on luontopolku ja yhteys Reksaaren patikointipolulle.leirintäalue on vanha Kartun saaristolaistila. sen pihan ja rakennusten historiaa voi vielä ny-kyisinkin tunnistaa. Kartunkari on aiemmin ollut erillään Reksaaresta. nimi viittaa henkilöni-meen, jonka yksi nykymuoto on Kerttu.Pihapiirissä on jäänteitä Kartunkarin kirkon kivijalasta. Kirkonpohjaa on tutkittu vuonna 1891. Paikalta löydettiin keskiaikaisia hautoja ja rahoja.

Poroholman vesimeininkiYhteystiedot: puh. 0400 895 914 Raumanmeren veneilyPurjehdusretkiä. Yhteystiedot: puh. 050 342 5514. sea service saarinenYhteystiedot: puh. 045 875 2626, www.seaservicesaarinen.fi Rauman saaristokuljetusYhteystiedot: puh. 0400 775 875, info@raumansaaristokuljetus.fi, www.facebook.com/raumansaaristokuljetuswww.raumansaaristokuljetus.fi

e s a u R h o n e n

h e l i l e h t o n e n

40

Kuuskajaskarin linnakesaari on Rauman keskisen saaris-ton suurin saari, joka tunnetaan entisenä puolustusvoimi-en linnakesaarena. Nykyisin saari toimii matkailukohteena, jossa on muun muassa majoitustilat noin kahdellesadalle hengelle, tilausravintola ja kahvila Wanha kasarmi. Maija tuominen työskentelee saaressa toista kesäänsä.

– Saaristossa olen viettänyt aikaa oikeastaan koko ikäni. Täällä viehättää eniten rauhallisuus, kauneus ja puhtaus. Nelivuotias tyttäreni on koko kesän taas mukana. Hän ha-luaa innokkaasti jo osallistua kaikkeen toimintaan.

Tuomisen mukaan Kuuskajaskari kiinnostaa turisteja ympäri Suomea. Kotimaanmatkaajia etenkin Sisä-Suomes-ta tulee reittiliikenteen vesibusseilla, mutta myös purjeveneilijät käy-vät mielellään saaressa.

– Ihmisiä kiinnostavat eniten muun muassa opastetut kierrokset sotilaskohteisiin ja kesäteatteri. Tänne on mukava tulla saariston suo-jassa, jos merenkäynti epäilyttää.

Kesäteatteri sijaitsee vanhassa tykkihallissa. Katettu teatteri otettiin Tuomisen mukaan erittäin hyvin asiakkaiden keskuudessa vastaan, viilenevissä kesäilloissa ei tarvitse turhaan värjötellä ja sade ei pääse pilaamaan koko kulttuurikokemusta.

Ravintola-alalla myös kesäkauden ulkopuolella työskentelevä Tuo-minen kertoo, että saaresta saa kaupungin parhaat pitsat. Näitä herk-kuja varten monet paikalliset veneilevät iltaisin saareen ja viettävät leppoisaa kesäiltaa merinäköalalla varustetulla terassilla.

– Kannattaa myös muistaa, että päivisin on kotiruokalounas ja sun-nuntaisin saaristolaistyyppinen seisovapöytä.

Kuuskajaskari on myös esteetön saari. Yrittäjä teemu Knuutilan mukaan uudelle Rosinante-alukselle pääsee kyytiin pyörätuolilla.

– Alus tulee varsinaisesti Reksaaren reittiliikenteeseen. Se on pres-sulla katettu avovene, käytännössä jokiliikenteeseen tarkoitettu, joten sillä voi liikkua tänne vain hyvällä ilmalla. Vesibussit sen sijaan ovat rajoitetusti esteettömiä.

Iiro Lehtonen

Kuuskajaskarin maija

Rauman saaristokuljetus Lähtöpaikka: Poroholman lomakeskus, Poroholmantie 8 Lippupalvelu: 050 349 8104 www.raumansaaristokuljetus.fi Hinnat aikuinen/alle 11v.:KuuskajaskariPaluu samalla vuorolla 13e/7e, paluu eri vuorolla 20e/10e, paluu eri päivänä 25e/12e. Kesäteatteri 35, sis. merimatkat ja munkkikahvit saaressa. Koiralippu 2,50e.KylmäpihlajaPaluu samalla vuorolla 18e/10e, paluu eri vuorolla 25e/12e, paluu eri päivänä 28e/14e. Koiralippu: 2,50e.

vesibussilla Kuuskajaskariin ja Kylmäpihlajaan Aikataulut:9.6. - 15.6. >> 12.00 << 15.1016.6. - 30.6. >> 12.00, 15.30 <<15.10, 18.201.7. - 10.8. >> 10.00, 13.00, 16.30 << 12.40, 16.10, 19.2011.8. - 17.8. >> 12.00, 15.30 << 15.10, 18.2018. - 31.8. >> 12.00 << 15.10 Matka Kuuskajaskariin kestää 30 minuuttia, Kylmäpihlajaan Kuuskajaskarista 20 minuuttia. Perillä aikaa on vuorosta riippuen tunnista yli kahteen tuntiin. Reittivuoroilla Kuuskajaskariin ja Kylmäpihlajaan aluksena on M/V Apollonia tai M/V Linnea.

e s a u R h o n e n

41

kuuskajaskari:Päivittäin saari palvelee asiakkaitaan 9.6-31.8.2014. muina aikoina avoinna tilauksesta ryhmille. saaren kaksi saunaa on peruskorjattu täksi kesäksi ja tarjolla on lukuisia mui-takin aktiviteetteja. Kesäteatterissa heinä-elokuussa jo-jo teatterin esittämänä ”vai-moni on toista maata”. lastenorkesteri hullut hattuset esiintyy Kuuskajaskarissa 18.7. Kuuskajaskaripäivä 2.8. ohjelmassa muun muassa laukaus saaren toimivalla tykillä. Kuuskajaskarin venetsialaiset 30.8. opaskierrokset päivittäin vesibussin reittivuorojen saavuttua saareen. Kierros tutustuttaa aitoihin sotilaskohteisiin, kuten rannikkotyk-kiin ja merivalvontatorniin. lisätiedot: www.kuuskajaskari.fi

h e l i l e h t o n e n

RsP-Charter Lähtöpaikka: Syväraumanlahti, Suvitie 14, aallonmurtajaLippupalvelu: 045 1296 111, www.rsp-charter.fi Hinnat aikuinen/alle 12v.:Kuuskajaskari:Paluu saman päivänä: 10e/5e, Paluu eri päivänä: 20e/10eKylmäpihlaja:Paluu saman päivänä: 15e/8e, Paluu eri päivänä: 25e/15e

Aikataulu: 30.6.-3.8.2014Syvärauma Kuuskajaskari Kylmäpihlaja11.30 >> 12.00 >> 12.3016.00 << 15.30 << 15.00

Syväraumanlahden parkkialueella on maksuton pysäköinti.Aluksena m/s Pohjantähti.

e s a u R h o n e n

42

Majakkasaari Kylmäpihlajan yrittäjä on vaihtunut täl-le kesäkaudelle. Vuodesta 2007 asti majakkaa isännöinyt yrittäjäpariskunta Tom ja Suvi Lindqvistin työtä jatkaa Rauman Saaristokuljetuksen teemu Knuutila, joka isän-nöi myös Kuuskajaskarin linnoitussaarta.

Knuutila laittoi heti majakkasaarella tuulemaan. Ran-taan rakennetaan viihtyisä terassi ja hotellin vastaanotto siirretään laitureiden läheisyyteen rantakahvilaan.

– Niin ja jokaiseen kolmeentoista huoneeseen tulee televi-sio, josta voi katsella vaikka jalkapallon MM-kisoja, Knuutila naurahtaa.

Ennen remontoinnin aloittamista hän halusi kuitenkin varmistaa ravintolan toimivuuden ja palkkasi vuoropäälliköksi Pauliinan Lönnbergin Euran Honkilahdesta ja ravintolapäälli-köksi Sanna Soverikon, joka on kolme viimeistä kesää on työs-kennellyt Knuutilan pyörittämässä Vepsän ulkoilusaaren ravin-tolassa, Turun Airistolla.

– Saaressa on ihana tehdä töitä, tähän ikään kuin jää kouk-kuun. Logistiikka saareen on aina haasteellinen, esimerkiksi jää-telön kuljettaminen tänne on oma taiteenlajinsa. Jos täällä osaa ravintolaa pyörittää, osaa missä vain, Soverikko näkee.

Kylmäpihlajan ravintolan ruokalistalle hän aikoo nostaa lähi-ruoka-ajatuksen. Vakioasiakkaille tuttuja klassikoita ei unohde-ta, joten kermainen lohikeitto listalta tulee varmasti löytymään.

– Parasta olisi se, jos joku kalastaja koukkaisi tähän aamulla tuomaan päivän tuoreet raaka-aineet.

Turun vehreän saariston vaihtuminen karuun, kuin maail-man laidalla olevaan majakkasaareen ei Soverikkoa järkyttänyt. Päinvastoin.

– Tämä karu ja aava maisema on mielettömän kaunis. Herään aamulla jo ennen kuutta ja käyn ihastelemassa pihalla ennen kuin aloitan päivän askareet. Vepsään verrattuna suurin ero on koko. Turussa pinta-alaa oli seitsemäntoista hehtaaria ja kesässä tuli juostua kolmet lenkkarit puhki. Täälläkin voi kuntoilla. Kun ensimmäisenä päivänä olin majakan 104 rappusta mennyt muu-taman kerran, ei oikein aamulla sängystä ylös päässyt.

Iiro Lehtonen

työpaikka ”maailman reunalla”

Logistiikka saareen on aina haasteellinen, esimerkiksi jää-telön kuljettaminen tänne on oma taiteenlajinsa.

e s a u R h o n e n

e s a u R h o n e n

43

kylmäpihlaja:61°8′40′n, 21°18′10′e Kylmäpihlaja on uloin Rauman edustan isoista saarista. sinne rakennettiin vuonna 1952 yhdis-tetty majakka ja luotsiasema. majakan valon kantamaa on tiputettu entisestä 27 meripeninkulmasta 17 meripeninkul-maan. myös majakan sumutorvi on sammunut. Kylmäpihlajassa on suojaisa satama-allas, jossa on paikkoja sekä poiju- että kylkikiinnityksellä. satama-altaan syväys on 4 metriä. lisäksi löytyy erillinen laituri pienveneille. lisätiedot: www.kylmäpihlaja.com

kylmäpihlajassa tapahtuu:9.6 -31.8. Pasi Rytkösen kokoama kesänäyttely Rauman hylyistä. 15.-17.8. Kansainvälinen majakkapäivä. Mahdollisuus tutustua lyhtyhuoneeseen ja varavoimalaitokseen oppaan johdolla. 9.6.-17.8. Maksuttomia opaskierroksia tarjolla päivittäin vesibussivuorojen saavuttua satamaan.

e s a u R h o n e n

es

a u

Rh

on

en

44

Rauman saariston yrittäjillä on keskenään yhteistyötä. Tästä hyvä esi-merkki on vesibussillaan reittiliikennettä hoitavan RSP-Charterin Mika Rytkönen ja Nurmeksen kalamajalla tukikohtaansa pitävän Erähepun

jani Ruusunen.– Yhtenä esimerkkinä voisimme mainita Saaristo-olympialaiset. Satakunnan

ammattikorkeakoulun opiskelijat räätälöi meille sellaisen ehdotuksen, joka kuulosti heti loistavalta. Leikkimielinen mökkilajien päivä kalamajalla etenkin yritysten TYKY-toimintaa ajatellen. Ja RSP-Charterin m/s Pohjantähti koostaan huolimatta pääsee ajamaan suoraan kalamajan laituriin, yrittäjät kertovat.

Pohjantähti palvelee asiakkaita parhaana kesäaikana kesäkuun lopusta elo-kuun alkuun reittiliikenteessä. Lähtöpaikkana toimii Syväraumanlahden aal-lonmurtaja, puolessa tunnissa alus on Kuuskajaskarissa ja toinen puolituntinen menee Kylmäpihlajaan.

– Saaristo on monille sisäsuomalaisille unohtumaton nähtävyys, ja ainutlaa-tuiset Kuuskajaskari ja Kylmäpihlaja kruunaavat risteilyn.

– Uskon, että tulevana kesänä reittiliikenteen lisäksi tilausristeilyt lisääntyvät. Voin joustavasti ja nopeallakin aikataululla lähteä esimer-kiksi Helmirantaan tai Nurmeksen Päivärantaan, Rytkönen sanoo.

Erähepun Jani Ruusunen haluaa myös korostaa, että kohteita Rau-man saaristossa on paljon, joita voi käydä esimerkiksi omalla veneellä tutkimassa tai ottaa kyydin Erähepun taksiveneellä.

– Esimerkiksi Nurmes on upea luontosaari keskellä Selkämeren kansallispuistoa. Saaressa on monia retkeilypolkuja ja geokätköjä tulee lisää joka vuosi. Ja kalamajan rannasta sadan metrin päässä on Rauman paras haukipaikka.

– Nurmes ja kelohonkainen kalamaja ovat vieneet monen sydämen. Viime kesänä kalamajan vuokrasi viikoksi yksi saksalaisperhe, joka oli hyvin tyytyväinen. Vuokraan kuuluu aina myös pieni moottorivene, jolla voi tehdä kauppareissuja.

Iiro Lehtonen

Risteilyitä, kalamajaa ja saaristo-olympialaiset

Pihlusn 61°10.901’ e 021°23.574’

Pihluksen laituri sijaitsee merkityn venereitin päässä. laituri-alueelta on yhteys nurmeksen -aikonmaan patikointipoluille. lyhyt kävelymatka on saaren länsirannalle, mm. Pihluksensäi-källe, josta avautuu laaja aavan meren näkymä.

Pihluksessa on nuotiopaikkoja, puuhuolto, käymälät ja infotaulu.

Pihluksen kulttuuriympäristöarvoja ovat jäänteet toisen maail-mansodan aikaisesta vartiorakennuksesta sekä ns. ryssän uunit. Ryssänuuni on kansanomainen nimitys suomen rannikolla si-jaitseville muinaisjäännöksille. Ryssänuunit ovat kivirakenteita, joita on käytetty ruoan valmistamiseen. Ryssänuuneja raken-nettiin erityisesti isonvihan (1714-1721) ja Pikkuvihan aikana (1741-1743) venäjän laivaston toimesta.

Nurmes n 61°10.438’ e 021°22.112’

nurmeksennokka oli ensimmäisen maailmansodan aikoihin venäläisten sotilaiden tukikohta. ajasta on jäljellä rakennus-ten kivijalkoja ja rakennelmien jäänteitä.

Riskonpöllän sukelluspuistossa on 1898 tälle paikalle uponnut kuunari siivo, 1990-luvulla upotettu troolari, sukelluskello sekä vedenalainen tehtävärata.

sukeltajia varten Riskonpöllän itäpuolella on poiju. Pienen Riskonpöllän ja Riskonpöllän välissä on suhteellisen syvä ran-tautumispaikka.

valkeakarin laivaväylä ja venereitti ovat lähellä sukelluspuistoa.mereltä nurmeksennokan alueelle on vaikea nousta maihin.

45

Päiväranta n 61°10.901’ e 021°23.574’

Päivärannan torppa sijaitsee nurmesluodossa. Päivärannan torppa on tarkoitettu koululais-, opiskelija-, työpaikkaryhmien päiväkäyttöön. Päivärantaa ei vuokrata yksityisille.

Päivärannassa on jokamiesretkeilijän käytössä laituri, nuotiopaik-ka ja käymälä. laiturissa on tilaa noin kymmenelle veneelle. Piha-alueelta on yhteydet nurmeksen-aikonmaan patikointireiteille.

Päivärantaan ei johda merkitty venereittiä. Puuvallin veneväylä on lähellä.

lähistöllä on Pinokarin saaristotila, jossa yöpymiseen tarkoitet-tu aitta. aitta on kaikkien käytettävissä. avain noudetaan pant-tia (20 €) vastaan Palvelupiste Pyyrmanista, valtakatu 2.

saaristo on monille sisäsuomalaisille

unohtumaton nähtävyys ja ainutlaatuiset kuuskajaskari

ja kylmäpihlaja kruunaavat risteilyn.

Palveleva kauppakeskusVanhassa Raumassa

Kauppakatu 3

60 vuotta Raumalla palvelevaa

URHEILUKAUPPAAVapaa-aikaan vaatteet, varusteet, välineet

Kauppakeskus Potkur, RaumaArk. 9.30 – 18, kesäla 9.30 – 14.30

p. 010 292 6510 www.pyora-nurmi.com

Puh. (02) 549 4000 www.infokirjakauppa.fi

AVAIMIA lähes jokalähtöön!

– auton siruavaimet– mopoautojen, pyörien, moottoripyörien avaimet– teemme myös autonlukkojen sarjoitukset

AVAIN JA SUUTARI

Puh. (02) 822 8878ma-pe 7.30-18, kesäla sulj.

Lukeminenkannattaa aina.

Kauppakeskus Potkurp. 02-549 4000

Tule ja herkuttele!– salaatit bufeesta– täytetyt patongit– omat paniinit– leivonnaiset

KAUPUNGIN LAAJIN RIEKER-VALIKOIMA NAISILLE JA MIEHILLE!

Ma-pe 9.30-18, la 9.30-14Kauppakatu 3, www.clickshoes.fifacebook.com/ClickShoesRauma

Puh. 822 7860 Ma-pe 10-18,kesäla suljettu

Kukkasidontaafloristin

ammattitaidolla

Rauman ainut pelien, elokuvien ja musiikin erikoisliike.

Puh. 02-823 4840 www.pop-peli.com

RAUMA: Potkur, p. 044-740 3379, ark. 10-18, la 10-14, www.timanttiset.fi

Meillä kaupungin laajin ja laadukkain

kihla- ja vihki-sormusmallisto

48

Raumalainen kaupunki-lehtenä kaksi kertaa viikossaja verkossa vielä enemmän.

??? €€€ ...? !!! X! Y!

€€€

???

???

€€€

€€€

...?

...?

!!! X! Y!

€€€ ...? !!!

??? ???€€€ ...?

!!! X! Y!

!!! ... ?!? ???

!!! ... ?!? ???

!!! ... ?!? ???

#%!

#%!

... ?!? !!!

... ?!? !!!

...

...

...

...

...

?!?

?!?

?!?

???

???

#%!

#%!

...

...

...

?!?

?!?

?!?

???

??? €€€ ...? !!!X! Y! !!! ... ?!? ??? #%! ???

??? €€€ ...? !!!X! Y! !!! ... ?!? ??? #%! ???

??????

#%!

!!! ... ...

...

?!? ???

?!? !!!

49

Jotain tuttua uudessa valossa

K un opiskelin Rauman Lyseon lukiossa, keskityin kokonaan vain kirjojen pänttäämiseen. En huo-mannut kunnolla Raumaa kaupunkina. Minulla

oli haaveena päästä pois ja opiskella, jossain muualla, niin kuin varmasti monella muullakin.

Nyt kun olen saanut elää hiukan muualla ja tullut Rau-malle asumaan uudestaan, näen kotikaupunkini eri näkö-kulmasta. Alan jopa käsittää, miksi vanhempani pitävät tätä kaupunkia niin suuressa arvossa.

En ole itse mikään bilettäjä, enkä siten käy baarikier-roksilla. Tuntuu, että olen jo niihin aivan liian vanha tai voin olla hiukan vanhanaikainenkin. Raumalla on kui-

tenkin myös paljon sellaista, mistä ”ei-bilettäjät” voivat nauttia ja ihastella.

Vanha Rauma on todella ihana paikka. Muutama viikko

kuka? Oona Suominen on 21-vuotias raumalainen, joka opiskelee media-assistentiksi.

Kolumni:

sitten huomasin, että kuljin pitkin sellaista vanhan Rau-man mukulakivikatua, missä en koskaan ennen ollut kä-vellyt. Ihastuksissani katselin vanhoja puisia taloja ja piho-jen aitoja, joiden läpi työntyi omenapuiden oksia täysissä valkoisissa kukissa. Olin kuin tutkimusretkellä ja päädyin

kanaalille. Kaikki ovat käyneet varmasti ka-

naalin rannassa lähellä teatteria ja kirjastoa, mutta harvoin sitä menee kirkon vierelle, missä kanaali on ka-peana. Kesäisin tuo kohta kanaalia on todella ihastuttava paikka. Sen varrel-la on kaksi kävelysiltaa, ja paikka on todella suotuisa ympäristö valokuvien ottamiseen.

Näin Raumalla saa nopeasti vaihtelua ympäristöstä, kunhan vain ottaa hiukan aikaa ja lähtee kävelemään tu-tuksikin luulemaansa paikkaan.

”ihastuksissani katselin vanhoja puisia taloja ja pihojen aitoja, joiden läpi työntyi omenapuiden oksia täysissä valkoisissa kukissa. olin kuin tutkimusretkellä.”

50

Vuoden 2013 Pitsimissi Milla Romppanen, 21, valittiin toukokuussa Miss Suomen toiseksi pe-rintöprinsessaksi. Millan tie Suomen kolman-neksi kauneimmaksi naiseksi on ollut suoravii-

vaisen voittoisa.–Olen lähtenyt tosissani vain kolmeen kisaan, ja kah-

desta on missin titteli tullut kotiin, kertoo kuopiolainen kaunotar.

Milla Romppanen on Miss Bikini vuodelta 2012 ja viime kesänä voitettu Pitsimissin titteli oli kantajansa mukaan iso merkkipaalu.

–Pitsimissivoiton jälkeen aloin vakavissani harkitse-maan osallistumista Miss Suomi –kisoihin. Olikin mah-tavaa tulla niissä kolmannelle sijalle. En ihan alkuun käsittänyt, että olin tullut Miss Suomen toiseksi perintö-prinsessaksi, vaan asia valkeni minulle pikkuhiljaa.

Milla Romppasen kalenteri onkin täyttynyt edustusteh-tävistä, näytöksistä ja kuvauksista niin, että nainen mat-

hyvän fiiliksen PitsimissiTeksTi | annaRiina RanniKKo kuvaT | hans lehtinen

milla Romppanen ajattelee, että positiivista energiaa jakamalla saa sitä takaisin moninkertaisen määrän

kustaa Kuopion ja Helsingin väliä yhtenään. Joulun alla Milla matkaa Japaniin Miss International –kisoihin edus-tamaan Suomea.

Muutakin kuin kauniit kasvot

Kuopiossa avomiehensä kanssa asustava Milla Romppa-nen kertoo perheen olevan ykkösasia elämässään. Avo-miehen lisäksi Mikkelissä asuva äiti ja 2- ja 16-vuotiaat veljet sekä 17-vuotias sisko ovat Millalle tärkeintä. Äiti on Millalle myös paras ystävä.

–En missikiireiden takia ehdi olemaan perheeni kanssa niin paljoa kuin ennen, mutta nyt osaan arvostaa yhdessä viettämäämme aikaa enemmän.

Milla pohtii saaneensa äidiltään kannustusta ja hyvät eväät elämään, terveen itsetunnon sekä tunteen siitä, että on hyvä siinä mitä tekee.

milla Romppanen (oik.) valittiin tänä vuonna miss suomen toiseksi perintö-prinsessaksi. miss suomi 2014 on Bea toivonen ja ensimmäinen perintöprin-sessa Krista haapalainen.

” Pikkuhiljaa olen alkanut huomata, kuinka hieno meri on.

Ehkä minusta on kehittymässä meri-ihminen purjehdustaidon

kasvamisen myötä.”

”-Äiti on opettanut, että virheitä saa kyllä tehdä, mutta ne pitää myös osata myöntää. missinä haluan antaa tuota esimerkkiä, ja sitä, että itsestään saa olla ylpeä mutta muita pitää muistaa kunnioittaa.”

52

–Äiti on opettanut, että virheitä saa kyllä tehdä, mutta ne pitää myös osata myöntää. Missinä halu-an antaa tuota esimerkkiä, ja sitä, että itsestään saa olla ylpeä mutta muita pitää muistaa kunnioittaa.

Milla peräänkuuluttaa positiivisen energian pe-rään ja ajattelee, että kun hyvää fiilistä jakaa myös muille, saa sitä itselleenkin. Ja vaikka missikisat ovatkin kauneuskisoja, on missillä hyvä olla varta-lonmittojen lisäksi ajatusmaailmakin tasapainossa.

–Emme me missitkään ole vain ulkonäön vanke-ja. En olisi kisoihin lähtenyt, jos minulla ei olisi luot-toa myös persoonaani, Milla Romppanen toteaa.

–Missinä olen esikuva muillekin kuin pikkusisa-ruksilleni, ja tämä vastuu pitää muistaa.

Rakastunut Raumaan

Milla Romppanen kertoo, että on ottanut osaa ki-soihin, joihin on voinut lähteä mukaan täysin sy-dämin. Pitsimissimittelöstä nuorelle naiselle onkin jäänyt mukavat muistot.

–Oli hienoa päästä tutustumaan Raumaan. Kau-punki on niin kaunis, ja en välttämättä olisi kos-kaan Raumalle tullutkaan ilman Pitsimissikisoja.

Milla onkin innoissaan tulossa kruunaamaan uu-den Pitsimissin, joka valitaan heinäkuussa.

-Olisi ihanaa voida viettää Raumalla aikaa vähän pidempäänkin ja tutustua kaupunkiin vielä parem-min. Toivottavasti tämä toteutuu tänä kesänä.

kesäperinteenä kesätyöt

Pitsiviikon lisäksi missin kesä kuluu työntäyteises-ti, ja Milla Romppanen toivoo ehtivänsä tekemään edustamisen lisäksi myös kampaajantyötään. Hän toteaakin ainoan kesäperinteensä olevan se, että kesät kuluvat pitkälti kesätöissä.

Lomahetkinään Milla panostaa perheen ja ystä-vien kanssa yhdessäolosta nauttimiseen. Mahdol-lisuuksien mukaan Milla aikoo matkustaa myös Kuhmoon isovanhempiensa luokse, ja tuumii, jos-ko tänä kesänä ehtisi ensimmäistä kertaa myös mu-siikkifestareille.

Muun tulevan missille viitoittaa nykyhetki.–Nyt keskityn työhommiin ja katson, mitä niistä

syntyy. Joskus haluan toki omankin perheen, mutta sen aika ei ole vielä.

uudelle Pitsimissille milla vinkkaa seuraavaa: -nauti ajastasi Raumalla ja ota siitä kaikki irti!

Pitsimissi-kilpailuRaumalla vuodesta 1978 lähtien järjestetty kauneuskilpai-lu. aiempia voittajia ovat olleet mm. Kirsi syrjänen (1988) ja viivi suominen (2010). vuonna 2013 Pitsimissiksi kruu-nattiin milla Romppanen. vuoden 2014 Pitsimissi valitaan Pitsiviikolla heinäkuun lopussa.

Muutama vuosi sitten Milla osallistui television laulukil-pailuun ja kertookin laulamisen olevan itselleen tärkeää.

–En kuitenkaan ota paineita laulajana menestymisestä. Jos musiikkiura joskus ottaa tulta alleen, olisihan se hieno juttu. Aika saa näyttää.

Parturi Miehille

M Room Rauma • Nortamonkatu 14 • mroom.com

Hiustenleikkaus 23 € tällä kupongilla Rauman M Roomissa Norm. 29 €, voimassa 30.6.2014 asti.

317

✁

Kuninkaankatu 12, RAUMAArk. 9-17 la 9-13

Ensi-ilta perjantaina 27.6.2014 klo 19Unajan kesäteatteri, Raumala 28.6. klo 19ke 2.7. klo 19to 3.7. klo 19pe 4.7. klo 19ke 9.7. klo 19to 10.7. klo 19pe 11.7. klo 19la 12.7. klo 14ti 15.7. klo 19ke 16.7. klo 19

Teatteri Routa ylpeänä esittää Unajan kesäteatterissa Raumalla:

to 17.7. klo 19pe 18.7. klo 19to 31.7. klo 19pe 1.8. klo 19la 2.8. klo 14ke 6.8. klo 19to 7.8. klo 19pe 8.8. klo 19la 9.8. klo 14

Komedia, jossa tarinan ytimenä ovat Rauman historian tapahtumat. Luannikas kolmikkomme

etenee ajan pyörteissä sen alkuvaiheista nykyhetkeen, ehkä tulevaisuuteenkin!

ESITYSPÄIVÄT

Ohjaus Alistair Logan käsikirjoitus Ville Hymylä & Alistair LoganRooleissa Anu Hoskin, Matti Toivio, Juha Koistinen

Ennakkolipunmyynti Elokuvateatteri Iso-Hannu & Tiketti sekä kontakti@teatterirouta.comLiput alkaen 20 € / 14 €

Lisätiedot www.teatterirouta.com

Pitsiviikolla Vanhan Rauman Kesäpihassa!

la 19.7. klo 22 (yönäytös)su 20.7. klo 14ke 23.7. klo 19la 26.7. klo 14su 27.7. klo 14

Unajan Kesäteatteri

Unajan Areena

55

toimitus vinkkaa osa 1:

Festivossa seilataan maailman meriä

Kamarimusiikkifestivaali Rauma festivolla on myös pitkä historia. Tänä vuonna jo 29:nnen kerran järjestettävällä festivaalilla kuullaan muusikoita, joi-den maine ja musiikki ovat kiirineet mantereelta toiselle. Myös festivaalin kon-sertit ovat täynnä tuliaisia maailman merien takaa.Viikon tähtivieras on yksi maailman johtavista pianisteista: kanadalainen An-gela Hewitt. Hänen tulkintojaan Bachin sävellyksistä pidetään erityislaatuisina ja nämä ovatkin kuljettaneet Hewittiä ympäri maailmaa, tällä kaudella muun muassa Hong Kongiin, Taipeihin, Vancouveriin ja Firenzeen.Festivaaliviikon aloittaa tiistaina 5.8. pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen. Tapahtuman muita esiintyjiä ovat muun muasa raumalaissyntyi-nen kapellimestari Hannu Lintu, muusikkopariskunta Mika ja Jenny Kares sekä cembalotaiteilija Assi Karttunen ja hollantilainen kitaristi Rody van Gemert.Tuttuun tapaan musiikki soi festivaalien aikana myös kaduilla ja kahviloissa, pihoissa ja puistoissa. Café Salin päivittäisiin matineakonsertteihin on vapaa pääsy ja torstaina Carpe diem tarjoaa konserttihetkiä yksityisissä umpipihoissa Vanhassa Raumassa. Rauma Festivo–musiikkipäivät 5.-9.8.2014. Lisätiedot: www.raumanfestivo.fi

Rock, runo & rakkaus siirtyi taidemuseon pihaan

Bluesilla melkein juhlavuosi

Rauma Blues ehtii tänä kesänä jo 29 vuoden ikään. Kaksipäiväiseksi vakiintunut bluestapahtuma jär-jestetään 11.-12.7. Pääkonsertti on 12.7. Äijänsuon urheilualueen Kukko Areenalla. Bluesia kuullaan viikonlopun aikana myös kolmessa keskustan ravin-tolassa, Café Salissa, Buena Vistassa ja Iltaravintola Kalliohovissa.Päälavalla kuullaan sekä kansainvälistä että kotimais-ta bluesosaamista. Kattauksesta löytyvät Reibirth Brass Band, Deitra Farell & Soul gift, Kenny Neal sekä suomalaiset Marjo Leinonen Huff`´n´puff ja Micke Björklöf & Bluestrip.Lisätiedot: wwww.raumablues.com

Rauman tuorein kesätapahtuma on vakiinnuttanut paik-kansa kaupungin kesässä. Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on osoittautunut suosituksi, ja viime kesänä liput myytiin ennakkoon loppuun.Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Rauman taidemuse-on pihassa. Rock, runo & rakkaudessa esiintyvät pianisti Iiro Rantala, laulaja Susanna Haavisto, kirjailija Tapio Koi-vukari ja folkyhtye Petty Pilgrims.Tapahtuma järjestetään Pitsiviikolla 23.7.

Poimintoja Rauman kesätapahtumista

56

SATAKUNTALAISEN NYKYTAITEEN NÄYTTELYLÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO 17.5.–7.9.2014CARITA AhLqvISTPAvEL EKRIASKIRSI JAAKKOLAARI KOIvISTOKIRSI KUUSISTOMARKO LAMPISUOTONI LEhTOLALAURA LILJAhANNA LUUKKONEN

SANNA PAJUNENPAAvO PAUNUANNE SALMELAJANNE SAMMALMAAPÄIvI SETÄLÄhENNA TYRvÄINENJENNI UUSITALOhELENA LAINE & NINA PÖRN

TYYLIKÄS TERESIA 9.7.2014–Erikoisnäyttelyssä Teresia Lönnströmin (1895–1987) pukuja ja asusteita Lönnströmin kotimuseossa

www.lonnstromintaidemuseo.fi

LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO Valtakatu 7

KUvATAITEEN pÄIvÄ 10.7. klo 13 Paavo Paunu esittelee Alue-näyttelynklo 15 Kirsi Kuusisto esittelee Alue-näyttelynilmainen sisäänpääsy klo 12–17

MUSTAN pITSIN YÖ 25.7. klo 13–16 Toinen alue – kuvataiteilijoiden kokeellinen musiikkitapahtuma Tule kuuntelemaan tai tuottamaan ääntä!

TERESIA JA RAFAEL LÖNNSTRÖMIN KOTIMUSEO Syväraumankatu 41

KUvATAITEEN pÄIvÄ 10.7. ilmainen sisäänpääsy klo 12–16

pITSIvIIKOLLA23.–25.7. klo 11 Kurkistus kotimuseoon -lastenkierros, ilmainen

I_love_rauma_lonnstrom_2014.indd 1 9.5.2014 16.42

57

toimitus vinkkaa osa 2:

Kotimaisen elokuvan huippuhetkiä

sinisen meren elokuvajuhlat – Blue Sea Film Festival 22.–24.8. on elokuvien, elokuvantekijöiden ja yleisön kohtaa-mispaikka Raumalla. Tuttuun tapaan elokuvateatteri Iso-Hannussa katsellaan vuoden aikana esitettyjä kotimaisia elokuvia. Tarjontaa täydentävät pohjoismaiset ja kansainvä-liset elokuvat.Elokuvajuhliin liittyy myös Itämeren alueen lyhyteloku-vakilpailu Baltic Herring. Kansainvälinen raati valitsee ja palkitsee parhaat elokuvat. Kaikki elokuvat ovat nähtävillä festivaalin aikana. Rauman Elokuvakerho jakaa festivaalilla myös Kampela-tunnustuspalkinnon elokuvakulttuurin hy-väksi tehdystä työstä.XX Blue Sea Film Festival 22.–24.8.Lisätiedot: www.blueseafilmfestival.net

Poimintoja Rauman kesätapahtumista

BLUE SEAFILM FESTIVAL2014

Rauman Pitsiviikko avataan perinteisesti Helsingintorilla lauantaina 19.7. Pyyrmanin ja Mirku Flikkojen johdatuksella.

Ensimmäisenä viikonloppuna pääosassa on pitsi, kun pitsinäyttelyt avautuvat. Rauman museon pitsinäyttelyssä esitellään tänä vuonna tsekkiläistä modernia pitsiä. Posel-lissa on teemasta muotinäytös 22.7. kello 18.

Tsekkiläisen pitsin lisäksi Rauman museossa nähdään varkautelaisen Laura Rosenbergin luonnonmateriaaleista nyplättyjä uniikkeja pitsitöitä.

Sunnuntaina 20.7. on Poikkitaiteellinen matka Sammal-lahdenmäelle, jossa tänä vuonna esiintyy Raumars-taitei-lijakaksikko theatre Pouk sekä Rauman musiikkiopiston lyömäsoitinoppilaista koostuva Lyöjät-yhtye.

Illalla Huumorin kukkaset-naurufestivaali naurattaa Rauma-salissa, jossa esiintyy mm. jope Ruonansuu ja käy-dään vitsikilpailu Rauman ja Porin välillä.

Lasten pitsiviikko tuo lapsille niin seikkailuretkiä Van-hassa Raumassa kuin työpajoja Lastentalo Posellissakin. Posellissa on mahdollista osallistua pehmolelujen tapaa-misiin, tehdä Mustan pitsin yöhön täydellinen pitsiasuste tytöille ja pojille, tutustua soittimiin, nähdä varjoteatteria tai sukeltaa värikylpyyn.

vilkas Pitsiviikko alkaa pitsillä ja päättyy paraatiinRaumalle ensimmäistä kertaa saapuvat kansainväliset

suurmarkkinat sulkevat kaupungin keskustan 24.-26.7. Markkinoille on tulossa kauppiaita 30 maasta ja sieltä on mahdollista ostaa niin ranskalaista leipää, belgialaista suk-laata, espanjalaista juustoa kuin saksalaista makkaraakin. Mustan pitsin yönä markkina-alue laajenee vielä hiukan, kun suomalaiset kauppiaat liittyvät markkinoihin. Lisäksi Kalatorilla järjestetään myös perinteiset käsityömarkkinat.

Mustan pitsin yö on edelleen Pitsiviikon kohokohta. Savilanpuiston lavalle nousevat mm. raumalainen dra-maattista indierockia soittava Musta valo, suomipoppia esittävä Antti Kleemola, tanssiorkesteri Ippe Mansikka, suomalais-afrikkalainen Helsinki-cotonou Ensemble ja folk-musiikkia laulava nina Åström. Illan pääesiintyjä on Pepe Willberg.

Pitsiviikko päättyy 27.7. paraatiin yhteistyössä Huumo-rin kukkaset-naurufestivaalin kanssa. Ideana on kerätä ko-koon ryhmä ja osallistua leikkimieliseen päättäjäisparaa-tiin kilpailemaan parhaan showryhmän tittelistä. Kulkue lähtee keskuspuistosta ja kulkee juhlahumussa kaupungin läpi päättyen torille, jossa Pyyrman sitten myös trumbutta Pitsiviikon päättyneeksi. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

h e l i l e h t o n e n

58

kake kaupunkijunaLystihinta: Perhelippu 10 euroa. Sisältää 2 aikuista ja 2 las-ta (normaalisti 18 euroa). - Loistava tapa tutustua kaupunkiin, niin aikuisille kuin lapsillekin.- Reissun puolivälissä on pysähdys Poroholmassa, josta löytyy lapsille muun muassa minigolf-rata ja kiva leikki-puisto. Kannattaa kysyä mahdollisuutta hypätä reissusta pois ja palata eri vuorolla.

MerimuseoLystihinta: Perhelippu 21 euroa. Sisältää 2 aikuista ja 2-3 lasta. Lystimbitto-passilla opaskompassi maksutta (nor-maalisti 2 euroa. Opaskompasseja rajoitetusti). - Iältään noin 5-vuotiaille ja siitä vanhemmille lapsille eh-doton vierailukohde. Interaktiivinen ja aktivoiva museo. Merimuseossa saa ja kuuluukin koskea.- Opaskompassi on tabletti, josta omatoimisesti museota kiertävä perhe saa mukavasti taustatietoa eri näyttelyn osista.- Museon yläkerrassa sijaitseva laivasimulaattori on koke-misen arvoinen koko perheelle.

Lönnströmin taidemuseo ja Lönnströmin kotimuseoLystihinta: Aikuisille yhteislippu molempiin museoihin 5 euroa / henkilö. Alle 18-vuotiaat maksutta. (normaalisti 9,50 euroa / henkilö)

- Lapsille sisäänpääsyn yhteydessä Kurkistus kotimuseoon –kirjanen.- Merimuseon tapaan lähes kouluikäiset lapset löytävät Lönnströmin museoista paljon kiinnostavaa katsottavaa ja tutkittavaa.- Lystimbitto-passin esittelyssä vinkataan, että museot eivät ole niin pysähtyneitä paikkoja, kuin mitä ensi näke-mältä saattaa ajatella.

Taitokeskus RaumaLystihinta: Hinta sisältää yhden itse valmistetun valin-naisen tuotteen. Esimerkiksi painettu tiskirätti 2,50 euroa (normaalisti 3 euroa), laivalyhty 4 euroa (normaalisti 5 eu-roa) tai raumalainen sydvestitonttu 5 euroa (normaalisti 6,50 euroa). - Yhden työn tekemiseen kuluu aikaa 30-45 minuuttia.- Sopii koululaisille sekä nuoremmillekin aikuisen kanssa.- Lasten kanssa yhdessä tekeminen sekä normaalista sak-silla ja paperilla tapahtuvasta askartelusta poikkeava puu-hailu on oiva irtiotto päivään.

Pyhän Ristin kirkkoMaksuton. - Pyhän Ristin kirkon asehuone on lasten ikioma paikka kirkossa.- Lasten katedraali nimeä kantavassa huoneessa on kirk-kovuoden mukaan vaihtuvia raamatunkertomuksia.

lystimbitto vähäll rahall Raumall –kohteetTeksTi | matti aiRola kuvaT | heli lehtonen

- mitä ihmettä! Kesäiselle suomen kartalle on ilmestynyt uusi kaupunki – Lystimbitto! kuu-luu avauslause lystimbitto-passin esittelytekstistä. Passissa yhdistyy kartta ja laaja skaala eri aktiviteetteja ja nähtävyyksiä, joita Raumalla vieraileva tai asuva lapsiperhe voi kiertää kesäaikaan. Kohteisiin ja niiden tarjoamiin etuihin voit tutustua tässä ja nyt. listauksesta löydät myös erinäisiä vinkkejä, jotka liittyvät esimerkiksi kohteiden sopivuuksiin eri ikäisille lapsille.

59

kahvila-Ravintola TorniLystihinta: Päivän lounas -20 % koko perheeltä. 2 aikuista ja 2-4 lasta, sisältää ruoan, juoman ja leivät. - Vesitornin huipulta on upeat näköalat.- Kaikenikäisille lapsille ylhäältä vesitornin parvekkeelta, täysin normaalista poikkeavasta perspektiivistä kaupun-gin katseleminen on vaikuttava kokemus.- Torniin voi poiketa muutenkin kuin lounaalle. Kahvilan asiakkailta ei tornimaksua peritä.

Rauman kesähotelliLystihinta: Perhepaketti 69 euroa / huoneisto. Sisältää 2 aikuista ja 2-4 lasta / huoneisto, aamiainen ja liinavaatteet. Ennakkovaraus tehtävä. - Kesähotellissa on tarvittaessa varattavissa pesukone ja kuivuri. Tämä saattaa olla pidemmällä kesälomamatkalla Raumalle poikkeavalle perheelle mukava lisä hotelliyöpy-miseen.- Kesähotellin sijainti on aivan kaupungin keskustassa Vanhan Rauman vieressä.

Ravintola kapteeninhuoneLystihinta: Alle 12-vuotiaat syövät veloituksetta vanhem-pien seurassa. - Ravintolassa ei ole erillistä leikkipaikkaa lapsille, mutta ravintolan yhteydessä olevan hotellin vastaanotosta saat-taa tarvittaessa löytyä puuhailtavaa.- Ravintolan kiireetön ja rento ilmapiiri rauhoittaa lapsia-kin. Aina ei tarvitse syödä hälyssä ja keskellä hässäkässä.

Hotelli Cumulus RaumaLystihinta: -15 % alennus päivän hinnasta, kun huone va-rataan suoraan hotellista. - Sijainti Kesähotellin tavoin aivan keskustan tuntumassa. Raumalla etäisyydet ovat mainion lyhyet.- Lapset majoittuvat veloituksetta ilman omaa petipaikkaa vanhempien kanssa samassa huoneessa.

- Hotellin ravintolassa on iso leikkipaikka lapsille, jonka vierestä onnistuu usein saamaan pöydän. Mahdollista pöytävaraustakin tehdessä voi pyytää pöydän leikkipaikan läheisyydestä.

kipparinpuisto ja liikennepuistoLystihinta: Lokariauto 1 euro / 10 minuuttia. Puistot muu-ten maksuttomia. - Perheen pienimmillekin tekemistä ja puuhaa. Keväällä 2013 kokonaan uusitun puiston leikkivälineet ja puitteet ovat kunnossa.- Puisto on kokonaan aidattu, joten se on turvallinen ja ai-kuisille stressitön.- Kipparinpuisto sijaitsee aivan Merimuseon vieressä, jo-ten molemmissa käymisen yhdistämistä samaan reissuun kannattaa harkita.- Liikennepuistossa pääsee puiston aukioloaikojen puit-teissa kesäkuun alusta alkaen testaamaan erilaisia pyöriä ja kulkupelejä.

kuuskajaskarin loma- ja linnakesaariLystihinta: Merimatkat Poroholma-Kuuskajaskari-Poro-holma ja majoitus kasarmituvassa 65 euroa / perhe. Sisältää 2 aikuista ja 2 lasta (alle 11-vuotta). Ennakkovaraus tehtävä. - Raumalaisperheillekin oiva irtiotto arkeen. Varsinkin las-ten kanssa ei aina tarvitse lähteä toiseen kaupunkiin, jotta löytää elämyksiä.- Grillimakkarat mukaan! Saarella on useampikin mainio grillipaikka polttopuineen.

60

Kesällä 10 vuotta täyttävän Rauman Merimuse-on laivasimulaattorin kajuutasta kuuluu aitoa iloa ja riemua. Laivasimulaattori on yksi muse-on vetonauloista, niin lasten kuin aikuistenkin

parissa. Perinteisesti museot ovat olleet paikkoja, joissa täytyy

vain tyytyä katselemaan asioita ja esineitä. Rauman Me-rimuseo rikkoo kaavat. Siellä ei pelkästään saa, vaan jopa käsketään koskemaan erilaisiin asioihin.

Aholan perhe on saapunut Raumalle kolmen hengen kokoonpanolla Eurasta, tarkoituksenaan tutustua merelli-sen Rauman historiaan. Mukana on lasten Neean ja Miian lisäksi äiti Anna. Kotiin jäivät pikkuveli Otto isänsä Ollin kanssa.

Anna oli tutustunut museoon etukäteen vierailemal-la sen nettisivuilla. Sivuilla ei voinut olla huomaamatta kohtaa, joka kertoi lasten merimuseosta. Pienen selailun jälkeen päätös ottaa viisi- ja kuusivuotiaat mukaan oli helppo.

Heti ovesta sisään tultuaan lapset löysivät ensim-mäisen ”Saa koskea!” –toimintapisteen. Suuria punaisia

Riemua Rauman Merimuseossa

”Koske tähän” -nappeja löytyy museosta peräti kaksitois-ta kappaletta. Osa on toiminnallisia nappeja ja osan ym-päriltä löytyy nuolet, käskemässä koskea alla tai vieressä oleviin esineisiin.

Rauman Merimuseo on saanut erittäin positiivista pa-lautetta lapsiperheisiin panostamisesta, kertoo museon amanuenssi Paula Kupari.

- Monet nykypäivän vanhemmat pitävät museoita edel-leen samanlaisina paikkoina kuin ne olivat heidän lap-suudessaan. Museoilta vaaditaan aktiivista tiedotustyötä, jotta viesti monien museoiden lapsiystävällisyydestä saa-daan asiakkaille asti, Kupari tuumaa.

Linjakastetta ja musisointia

Museon vaihtuvan näyttelyn tilassa on vuoden 2014 lop-puun asti esillä näyttely ”Tatuoinneista linjakasteeseen – Merimiesten perinteitä”. Aholan tytöille perinteistä kiinnostavimmat ovat erilaiset soittopelit ja linjakasteen rooliasut.

– varo! olemme menossa matalikolle! huudahtaa 5-vuotias neea ahola. – ohjaan meidät äkkiä toiseen suuntaan. Käykää soittamassa laivakelloa, vastaa 6-vuotias miia ahola ja kääntää ruoria.

61

Mikä?Rauman merimuseo 10 vuotta kesäkuussa 2014Kävijöitä vuosittain noin 10.000. lapsi-, koululais- ja opis-kelijaryhmiä vuonna 2013 kävi 86, yhteensä 1.543 kävijäänäyttely ”tatuoinneista linjakasteeseen – merimiesten perinteitä” avattiin joulukuussa 2013 ja on esillä vuoden 2014 loppuun asti.

Linjakaste suoritettiin merimiehelle, joka ensimmäi-sen kerran ylitti laivassa päiväntasaajan. Kastetapahtu-massa tärkein roolihahmo oli meren kuningas Neptunus, yleensä rouvansa kanssa, joka otti merimiehen erinäisten tehtäväsuoritusten jälkeen valtakuntansa täysivaltaiseksi

jäseneksi. Muita roolihahmoja olivat esimerkiksi Neptu-nuksen lääkäri, poliisi ja pappi. Linjakasteperinne on pit-kä, todistetusti ainakin 1600-luvulta saakka. Mutta kuten kaikki perinteet, linjakastekin on hyvin erilainen nykyään kuin esimerkiksi purjelaiva-aikakaudella.

Lasten päällä Neptunuksen ja hänen rouvansa asut vaihtuvat tiuhaan. Museon amanuenssin Paula Kuparin kertomana tiedot päiväntasaajasta ja linjakasteesta jak-savat kiinnostaa pukemisen ohessa hetken, kunnes taas muistuu huoli, että minne rooliasuihin kuuluva atrain jäi.

Lusikoilla, ikivanhalla soittorasialla ja kattilapatterilla ilmoille kajahtava musiikki tempaa eläväisen tyttöporu-kan seuraavaksi mukaansa.

– Saako näillä oikeasti soittaa, kuuluu varmistava kysy-mys kattiloiden ääreltä ja myöntävän vastauksen jälkeen alkaa soitto soida.

Palava laiva pysäytti

Rauman Merimuseossa on useammassakin eri huonees-sa näkyvästi esillä viimeinen Raumalla rakennettu purje-laiva, kuunari Uljas.

Erilaiset esineet kuunarilta kiinnittävät huomion vitrii-neissä ja seinillä, mutta yllättävästi pisimmän ajan tytöt viettävät taulun edessä, jossa kuunari Uljas on sytytetty palamaan.

– Palaako tuo laiva, kuuluu ensimmäinen kysymys.– Menikö joku sytyttämään sen?– Sytytettiinkö laiva oikeasti palamaan, jatkuu kysymys-

ten tulva ennen kuin aikuiset ovat ehtineet vastata kertaa-kaan.

Taulussa on kuvattu vuonna 1950 vietetyt hautajaiset, joissa kuunari Uljas sytytettiin palamaan ja upotettiin juh-lallisin menoin Rauman edustalla Valkeakarilla. Nykyään kuunari Uljas makaa noin 40 metrin syvyydessä.

Tyttöporukka kuuntelee tarkkana, kun amanuenssi Ku-pari kertoo hautajaisten kuvainnollisesti päättäneen pur-jelaivakauden.

Palavaa laivaa, laivasimulaattoria ja erilaisia leikkejä rooliasujen kanssa Aholan perheessä tullaan muistele-maan vielä kauan. Onnistuneesta vierailusta kertoo kuusi-vuotiaan Miian kysymys heti autoon päästyään.

– Mennäänkö äiti uudestaan?

Kirjoittaja: Matti Airola Kuvat: juha sinisalo

suuria punaisia ”Koske tähän” -nappeja löytyy museosta peräti kaksitoista kappaletta.

Vis

itrau

ma

- Etu

sivu

http

://w

ww

.vis

itrau

ma.

fi/

http

://ka

ywa.

me/

sQj3

H

Dow

nloa

d th

e K

ayw

a Q

R C

ode

Rea

der (

App

Sto

re &

And

roid

Mar

ket)

and

scan

you

r cod

e!

������������������������ � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

Avoinna kesällä joka päivä klo 11 - 17Kalliokatu 34 02 - 8224911

www.rmm.fi

Koko perheen merellinen museoSaa koskea! -pisteet, multimediaopastukset

ja navigointisimulaattori

Rauman MERIMUSEO

ss

Vis

itrau

ma

- Etu

sivu

http

://w

ww

.vis

itrau

ma.

fi/

http

://ka

ywa.

me/

sQj3

H

Dow

nloa

d th

e K

ayw

a Q

R C

ode

Rea

der (

App

Sto

re &

And

roid

Mar

ket)

and

scan

you

r cod

e!

64

Jääkiekon maailmanmestari vuodelta 2011, puolus-taja janne niskala viettää kesälomansa kotikau-pungissaan Raumalla. Jo pitempään ulkomailla kiekkoillut ”Nikke” on tuttu näky Rauma Golfin

Pomppusten golf-kentällä.– Mieli tekisi pelata enemmänkin, mutta ehkä sitten

joskus tulevaisuudessa. Tämä on sellainen harrastus, jossa pyrin kehittymään. Ei tässä kuitenkaan hampaat irvessä olla, Niskala juttelee.

– Toisaalta, ei kukaan halua kaverilleen hävitä, kun pe-laamassa ollaan.

Rauman kenttää Niskala kehuu hyväksi.– Hieno kenttä on hyvässä kunnossa. Kiva täällä on pelata.– Golf on hyvä harrastus. Tässä saa olla ulkona ja kävel-

lä pitkän lenkin. Laji vaatii yleiskuntoa, lämpimässä säässä varsinkin. Myös liikkuvuutta ja pelisilmää tarvitaan. Mutta voimalajista ei ole kysymys.

Kotisivuillaan Rauma Golf toteaa, että ” Ol niingon goto-kentälläs!”

Pomppusten kenttä on 18-reikäinen.– Meillä käy paljon vieraspelaajia. Tänne on helppo tulla,

sillä sijaintimme on mainio, vain viisi minuuttia kaupungin keskustasta, kertoo toiminnanjohtaja Mika Laaksonen.

– Tänne voi tulla vapaasti kokeilemaan ja meiltä voi myös vuokrata välineet.

Rauma Golfin kenttä kerää kehuja

ol niingon gotokentälläs!

Rauman Lukko on järjestänyt jo vuodesta 1993 lähtien perinteisen Pitsiturnauksen. Al-kujaan kiekkokauden avaus pelattiin Pitsivii-kon perjantaina, mutta sittemmin aamuyh-deksästä pitkälle iltaan kestävä yhden päivän turnaus on ottanut paikkansa elokuun alusta. Tänä kesänä pelaamaan päästään Kivikylä Areenan remontin päätyttyä 8.8.

Pitsiturnauksessa on katsomossa ihan oma, liki karnevaalinen tunnelma. Aamu kymme-neltä mystisen arvontakoneen aina vastak-kain arpomat isäntäjoukkue ja Porin Ässät saavat pelata jo täyden katsomon edessä.

Lukon ja Ässien lisäksi 2014 Pitsiturnauk-sessa ovat mukana liigatulokas Vaasan Sport, TPS, Pelicans ja Ilves.

Pelaajat ovat kehuneet Rauma Golfin kenttää riittävän haastavaksi. Myös kentän kompakti koko ja visuaalisuus on kerännyt kehuja.

– Täältä löytyy niin pelto- kuin metsäkent-tääkin, Laaksonen mainitsee.

Rauma Golfin klubipalvelut ovat kahvila-ra-vintoloineen avoinna kaikille. Kenttä on avoin-na kesäisin aamu kahdeksasta ilta yhdeksään.

Mika Laaksosella on itselläänkin kiekkotaus-taa. Osaako hän sanoa, mikä golfissa kiekkoili-joita miellyttää?

– Tämä on erilaista kuin joukkueurheilu. Olet vain sinä ja pallo. Olet siinä itseksesi osaa-misesi kanssa. Toki golfissa on myös se kilpai-luefekti.

– Golf on perushyvä liikuntaharrastus, sel-laista matalasykkeistä perusliikuntaa, joka polttaa hyvin kaloreita. Tämä menee myös henkisen puolen treenistä, Laaksonen sanoo.

Laaksonen haluaa korostaa myös lajin sosi-aalisuutta.

– Täällä tapaa kavereita ja turnauksissa voi päästä kenen tahansa mielenkiintoisen pelaa-jan pariksi.

Ari Anteroinen

jääkiekkoa keskellä kesää!ja muuta katsottavaa penkkiurheilijoille

e s a u R h o n e n

65

Lukko pesiskentilläkin

Rauman Lukko näkyy myös naisten Superpesiksessä. Rauman Feran edustusjoukkue pelaa Lukon nimellä nyt neljättä kesää. Otanlahden Topteam Areenalla kesäiltaisin

Golf kuuluu jääkiekkoilija janne niskalan kesään.

katsojia on vähän pelistä ja kelistä riippuen viidensadan molemmin puolin.

Feran menestyneet B-tytöt pelaavat myös samaisella kentällä omia Superspesiksen otteluja.

Ari Anteroinen

e s a u R h o n e n

e s a u R h o n e n

66

Joitain vuosia sitten valkeakoskelaislähtöinen tuomo nousiainen, 26, päätti seurata sukunsa jälkiä merel-le. Kolmannen polven merimies sai tänä keväänä opintonsa Winnovan merenkulkualan yksikössä

päätökseen ja taskussa on vahtiperämiehen tutkinto. Raumalle Tuomon toi merikouluun halunnut ystävä.

Yhtä lukuun ottamatta kaikki Tuomon vuosikurssin opiskelijat ovat ulkopaikkakuntalaisia.

– Ehkä satamakaupungissa kasvaneet eivät näe työtä merellä niin houkuttelevana kuin tällainen sisämaassa syntynyt, Tuomo Nousiainen pohtii.

Aiemmin paperialalla työskennellyt Tuomo on koulu-tuksensa aikana ehtinyt seilaamaan ympäri palloa.

-Kanada, Jenkit, Brasilia, Bahama, Kiina, Singapore, Tuomo Nousiainen luettelee käymiään maita.

-Merenkulkualassa parasta on, että hyvällä tuurilla maailmaa näkee rutkasti.

ensin merille, sitten lisää oppia

Opinnot vahtiperämiesopiskelijoilla rytmittyvät pitkiin jaksoihin merellä ja toisaalta myös pitkiin teoriajaksoi-hin Raumalla.

– Teoriajaksot kestävät parista kuukaudesta puoleen vuoteen ja ovat hyvin intensiivisiä, minä en uskaltanut olla päivääkään tunneilta pois. Merillä olen ollut jopa 19 viikkoa putkeen.

Tuomon opinnot muodostuivatkin 3,5 vuodesta opiske-luita ja 500 päivästä merellä.

Nyt Helsingissä majapaikkaansa pitävä nuori merikar-hu suunnittelee tekevänsä vuoden verran töitä ja hakeu-tuvansa jälleen opiskelemaan. Haaveissa siintää meri-kapteenin paperit, ja opiskelupaikkaa Tuomo Nousiainen aikoo hakea Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Rauman yksiköstä

Pikkukaupunkikokoluokastaan huolimatta Raumalla on monia opiskelumahdollisuuksia

Kansainvälisyyttä ja kampusromantiikkaaTeksTi | annaRiina RanniKKo kuvaT | esa uRhonen

tuomo nousiainen valmistui tänä keväänä vahtiperämieheksi Raumalla. Kaupunkiin opiskelemaan hänet kannusti aikoinaan ystävä.

67

Seminaarinmäen kutsun kuultuaan. Piritta asui ensim-mäiset 20 elinvuottaan Rymättylässä ja au pairina Lontoon liepeillä vietetyn vuoden jälkeen hän päätyi opiskelemaan Raumalle. Seminaarinmäelle pääsyyn riitti yksi hakukerta.

Pirita opiskeli ensin lastentarhanopettajan pätevyyden, ja päätti jatkaa vielä luokanopettajaksi. Valmistuminen tapahtuu parhaassa tapauksessa ensi vuoden keväällä, mutta järjestötyöt ovat vieneet nuoren naisen niin men-nessään, että opiskelutkin todennäköisesti vähän venyvät. Pirita toimii opiskelijajärjestö Opekkaan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenyys Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL:issa häämöttää.

-Olen ollut ainejärjestössä mukana ensimmäisestä opiske-luvuodesta alkaen. Järjestöhommissa minua viehättää yhtei-söllisyys ja se, että niissä saa konkreettisesti jotain aikaan.

Romanttinen ilmiö seminaarinmäellä

Yhteisöllisyys näkyy vahvasti Rauman opettajankoulutus-laitoksen sisällä, sillä opiskelijaporukat ovat tiiviitä. Yhteyt-tä pidetään koulun ulkopuolellakin päivittäin. Vakituisena tapaamispaikkana toimii eräs paikallinen pub, jonka tis-kinkin takana opeopiskelijoita häärii.

-Kesän tullen porukkamme vielä tiivistyy osan lähtiessä loman ajaksi paikkakunnalta pois. Ympärivuotisesti Rau-malla asuminen tuntuu sitoutuneemmalta.

Pirita itse onkin kokoaikaisesti raumalainen. Häntä vie-hättää kaupungin omaleimaisuus.

-Rauma ei ole liian pieni, mutta ei liian suurikaan. Täällä on opiskelijaelämän lisäksi eläväinen kulttuuri ja kaupun-gista löytyy myös sopivasti vanhaa, Pirita toteaa.

Seminaarinmäen tiiviissä opiskelijailmapiirissä onkin nähtävissä eräs mielenkiintoinen ilmiö. Opiskelijoiden kesken on syntynyt rakkaustarina jos toinenkin. Ilmiö on vienyt Piritankin mukanaan, sillä hän on vastikään muut-tanut avoliittoon toisen opettajainkoululaisen kanssa.

Suurin osahan OKL-opiskelijoista on naispuolisia, joten onko sitten joka ikinen miesopiskelija jo varattu?

-Ei nyt ihan, Pirita nauraa.

karhukaupunki vaihtuu Raumaan

SAMKin Kanalikampuksella englanninkielistä liiketalou-den linjaa käyvä 21-vuotias Roope Pääkkö innostui eng-lanniksi opiskelusta jo peruskouluaikoina. Lukion pää-tyttyä nuorimies haki englanninkielisiin koulutuksiin ja päätyi Raumalle opiskelemaan tradenomiksi.

Porilaissyntyisenä Roope Pääkkö toteaa, että vaikka kar-hukaupunkikin on kokoluokaltaan melko pieni, tuntuu Rauma vielä pienemmältä.

– Se on positiivinen asia, että välimatkat ovat lyhyitä ja ne on helppo taittaa kävellen tai pyöräillen.

Änäritaistossa suomi ja kanada

Kansainvälistä liiketaloutta Raumalla opiskeleekin perin-pohjin kansainvälinen porukka.

-Suomessa on tunnetusti kovan luokan koulutustaso ja vain yksi luokkalaisistamme on alkuperältään raumalainen. Suurin osa vuosikurssimme opiskelijoista on ulkomailta tul-leita - Venäjältä, Virosta, Ghanasta, Amerikoista, Kanadasta, Nepalista ja useampikin Vietnamista, Roope luettelee.

-Itselläni vei pari kuukautta, ennen kuin pääsin täydel-lisesti kärryille englanniksi opiskeluun, Roope muistelee.

-Nyt tosin ajattelenkin jo englanniksi, varsinkin silloin kun olen koulussa tai muuten tekemisissä muiden englan-tia puhuvien kanssa. Joskus suomeksi puhuminen saattaa jopa jännittää, kun on käyttänyt enemmän englantia.

Opiskeluidensa takia Raumalle muuttanut Roope onkin koonnut ystäväpiirinsä pitkälti opiskelujen parista. Kana-dalaisen luokkatoverinsa kanssa pojat hakkaavat mitäpä muutakaan kuin pelikonsolilätkää.

Järjestötoimintaan hurahtanut opeopiskelija

Kuten suurin osa opettajankoulutuslaitoksessakin opiske-levista, on myös Pirita talikka, 25, muuttanut Raumalle

68

Turun yliopiston Rauman yksikön opettajankoulutuslaitos

Neljä opintoalaa: Luokanopettajan, käsityön aineenopet-tajan, lastentarhanopettajan koulutukset ja kasvatustie-teen maisteriohjelma.

Opiskelijoita yhteensä 800, joista luokanopettajaksi opiskelee n. 300, käsityön aineopettajaksi 200- 250, lasten-tarhanopettajaksi 200- 250 ja varhaiskasvatuksen maiste-riohjelmassa on n. 50 opiskelijaa.

Aloituspaikkoja on vuosittain lastentarhanopettajan opinnoissa 60 (hakijamäärä vuonna 2014 992), käsityön aineopettajan opinnoissa 39 (hakijamäärä vuonna 2014 323), luokanopettajan opinnoissa vuosina 2014-2015 96 paikkaa (hakijamäärä vuonna 2014 1455) ja maisteriohjel-massa 12 (hakijoita vuosittain 6-10).

Vuosittain opettajankoulutuslaitoksesta valmistuu 180 opiskelijaa.

Käsityön aineopettajan opiskelijoita tulee ympäri Suo-mea, sillä Raumalla on Suomen ainoa suomenkielinen varhaiskasvatuksen maisteriohjelma.

satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksiköt

AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia Raumalla on hoi-totyön aikuiskoulutus, liiketalouden ja kansainvälisen kaupan tutkintokoulutukset, kone- ja tuotantotekniikan nuoriso- ja aikuiskoulutukset, logistiikka, tuotantotalous, merenkulku sekä ylempinä AMK-tutkintoina voi Raumalla suorittaa merenkulun hallinnon opinnot ja liiketaloutta englanniksi.

Kampuksia on neljä: liiketalouden Kanalikampus, tek-

niikan Otan kampus, merenkulun kampus sekä hoitoalan Steniuksen kampus.

Opiskelijoita SAMK:in Rauman kampuksilla on yhteen-sä hieman alle 1 400, joista Kanalikampuksella 560, Otan kampuksella 420, Merenkulun kampuksella 220 ja Sten-iuksen kampuksella 185.

Aloituspaikkoja on vuonna 2014 hoitotyössä 50 (hakija-määrä 208), liiketaloudessa 120 (hakijamäärä 728), teknii-kassa 90 (hakijoita 447) ja merenkulussa 45 (hakijoita 341). Vuosittain SAMK:n Rauman yksiköistä valmistuu 250-350 opiskelijaa.

WinNova

Monialainen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuoril-le, aikuisille ja työelämälle monipuolisia urapolkuja Sata-kunnassa ja Vakka-Suomessa.

Opiskelualoja on runsaasti: mm. merenkulkua, liike-taloutta ja kauppaa, kone-, metalli- ja energiatekniikkaa, tieto- ja tietoliikennetekniikkaa, sosiaali- ja terveysalaa,

kauneudenhoitoalaa sekä majoitus- ja ravitsemisalaa. Etenkin kiinnostus merenkulun opintoja kohtaan on taas kasvanut, kun yhteistyö SAMK:n kanssa käynnistyi. Ai-kuisopiskelijoita kiinnostavat etenkin laitoshoitajan am-mattitutkinto sekä sosiaali- ja terveysalalta kasvatus- ja ohjausalan vaihtoehto. WinNovassa tätä päivää ovat täs-mäkoulutukset esim. alan vaihtajille.

Toimipisteitä on 30 Rauman lisäksi Porissa, Laitilassa ja Ulvilassa.

Opiskelijoita WinNovassa on 6000 ja henkilökuntaa 700.Koulutuksen järjestäjä on Länsirannikon Koulutus Oy.

Raumalla on koulutettuammatti- merenkulkijoita jo 130 vuotta. nykyään oppilaitos sijaitsee sataman tuntumassa.

RAUMAN PITSIVIIKON RINNAKKAISTAPAHTUMA 19.-27.7.2014

Eikä siinä kaikki. Katso festivaalin koko ohjelmatarjonta netistä:

www.huumorinkukkaset.fi ja ole mukana hauskanpidossa.

Makeat naurut teille tarjoaa Julkkis-Galleria, Rauman kaupungin kulttuuritoimi ja Lions Club Rauma/Ankkuri.

Pääsylippujen ennakkovaraukset puhelimitse 0400 498 926

”On se Rauma ihmeellinen kaupunki. Siellä kohtaavat toisensa kaikki

huumorintajuiset ihmiset. Ihan huuli pyöreenä ihmettelen! Aatteleppa ite.

Tavataan pääjuhlassa Rauma- salissa sunnuntaina 20.7. klo 19.Ei muuta kuin kipin-kapin ostamaan pääsyliput (30 e) Julkkis-Galleriasta

(Isokirkkokatu 7, torin laidalla)!Festarin aikana siellä on myös meikäläisen ihan ite tekemät

karikatyyripiirrokset teitä naurattamassa!”

Tehtaanmyymälä av. ark. 9-17, la 9-13Niittaajantie 7, 26820 RAUMA. Puh. 824 0100

Sampaanalan teollisuusaluewww.vormu.fi O

TTIL

AN

TIE

HITSAAJANTIE

TUR

UN

TIE

1 km ABCasemalta

8

VALA

JAN

TIE

KESÄ-PEITTEET 25,-Kesäkuun tarjous

kpl

Heinäkuun tarjous50x60/400–600 gTYYNYT 15,-

kpl

MICROKUITU- TYYNY ja -PEITE 35,-

YhteensäElokuun tarjous

KAIRAKATU 7 (02) 823 0945 ark. 9-17, la 9-13, kesäla sulj.

Laadukkaatkattaustuotteet

pöytäliinat, servetit, kerta-astiat,pikarit, aterimet...

Pietarsaari

Rauma

Jos tänä kesänä pitäisi käydä yhdessä

näyttelyssä

Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton.

Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi

Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään

ja kokemaan miten sähköä syntyy!

71

www.rolls-royce.com

Rolls-Royce has brought together the stars of marine technology to

provide customers with a single focus for integrated marine systems.

The marine products in our extensive range are designed to work

perfectly together, enabling us to combine them in a variety of systems

that deliver optimum performance with outstanding reliability.

Rolls-Royce azimuth thrusters manufactured in Rauma, on the west

coast of Finland are deeply rooted in the global marine world.

Trusted to deliver excellence

World-leading integrated marine systems

72

stX:n telakan lopettamispäätös iski kovin Raumalla 2013 vuoden loppupuolella. Rauman kaupunki kuitenkin rea-goi nopeasti asiaan, ja osti telakka-alueen perustaakseen meriteollisuuden osaamiskeskuksen Seaside Industry Parkin. Raumalla laivojen 360 astetta kääntyviä ohjatta-via potkurilaitteita valmistavan Steerprop Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Petri tolonen kertoo, että ratkaisu oli loistava.

– Kädet ristissä pitää toivoa, että homma lähtee hyvin käyntiin. Alueelle voidaan varmasti houkutella logistiikka- ja pintakäsittelyalan osaajia, mutta miksei myös työstävää konepajateollisuutta. Kaupunki reagoi mielestäni nope-asti ja oikein telakan lopettamiseen. Mahdollisuuksia on, sillä vastaavaa telakan satama-allasta ei taida muualta Itä-meren alueelta löytyä.

Tolosen mukaan toisen epäonni on myös toisen onni. Joka vuosi vahvasti kasvava Steerprop oli juuri siinä pis-teessä, että uusia tiloja oli löydettävä.

– Me saimme juuri haluamamme korkeat tilat ja tar-peellisen nostokapasiteetin omaavat tilat STX:n vanhasta hallista. Olimme etsineet sellaisia jo pitkään. Jollei sellaisia olisi löytynyt, olisimme joutuneet etsimään sopivia tuo-tantotiloja Rauman ulkopuolelta.

Laivapotkuriteollisuudella on pitkä historia Raumalla. Hollming Oy, Rauma Oy, Finnyards ja Rolls Royce ovat tuttu-ja monille alaa tunteville. Steerpropin historia alkoi vuonna 2000, kun neljä rohkeaa yrittäjähenkistä miestä lähti Rolls Roycen tuotekehityspuolelta ja perustivat oman yrityksen. Tällä hetkellä Steerprop ja Rolls Roycen huolto toimivat Raumalla samassa rakennuksessa, mutta eri kerroksessa.

– Steerpropin perustajien tavoitteenaan oli alkaa tehdä parhaita mahdollisia ohjattavia mekaanisia potkurilaittei-ta, mikä on toiminnan perusajatus edelleen. Mekaanisuus tulee siitä, että moottori sijaitsee aluksen sisällä propul-siohuoneessa ja voima välitetään mekaanisesti potkurei-hin. Yhtiön tähtituote on kaksipotkurinen CRP-moottori (Contra-Rotating Propeller), jossa yksikön edessä oleva propelli vetää häiriöttömästi, takana oleva työntää. Ja ta-kana oleva pyörii vielä vastakkaiseen suuntaan saadak-seen vanavedestä parhaan hyötysuhteen irti.

Tolonen kertoo, että potkurilaitteen valmistaminen ei ole ollenkaan niin yksinkertainen, miltä kuulostaa. Öljyn etsiminen ja poraaminen ovat painottuneet yhä vaikeam-mille alueille. Laitteiden pitää olla luotettavia, sillä esimer-kiksi öljynporauslauttojen tukialukset ovat jatkuvassa käy-tössä ja ylimääräiset huoltopäivät ovat kalliita.

– Valtaosassa tilauksista on jonkinlainen jääluokitus. Steerprop on painottanut juuri vaativaan offshoreen. Täh-täämme siihen, että tuotteemme eivät ole halvimpia, mut-ta laadukkaimpia. Edullisten käyttökustannusten myötä tuotteet maksavat nopeasti itsensä takaisin.

Steerpropin tärkeimmät kauppakumppanit ovat Norja, Venäjä, Kiina, Brasilia ja USA. Suomeen yhtiö on saanut historiansa aikana kaksi tilausta. Tolonen muistuttaa, että laivanrakennus on niin globaalia toimintaa, että yhdes-sä tilauksessa voidaan olla tekemisissä neljän maanosan kanssa.

– Laivan suunnittelu voi tulla Norjasta, omistaja Rans-kasta, alus rakennetaan Kiinassa ja operointialue on Afri-kassa Nigerian edustalla.

telakka lähti mutta meriteollisuus jatkaa Raumalla vahvanaTeksTi |iiRo lehtonen kuvaT | esa uRhonen

73

steerprop Ltd.Perustettu: 2000 Mikä: Laivojen ohjattavia potkurilaitteita valmistava yritys. Tuotteet: 360 astetta käänty-vät pääpropulsiomoottorit. Tuotteita aina 800 kilowatista jättimäisiin 20 000 kilowatin koneisiin. Steerpropil-la on tällä hetkellä kovimman jääluokituksen omaavien mekaanisten potkurilaitteiden maailmanennätys 8 400 kilowatin laitteella. Toiminnot Raumalla: Tuotekehittely, tutkimus, suunnittelu ja markkinointi tehdään Raumalla, samoin kokoonpano ja testaus. Yhtiö käyttää osien valmistuksessa pääasiassa suomalaisia kone-pajayrityksiä. Liikevaihto: Kuluvan tilikauden jälkeen noin 50 miljoonaa euroa. Henkilökunta: 52 henkilöä, kuluvan tilikauden kasvu 8 henkilöä. Alihankintaverkoston kautta henkilömäärä yli 200. Markkinat: Tär-keimmät maat Norja, Venäjä, Kiina, Brasilia ja USA. Viennin osuus lähes sata prosenttia.

74

Ensi vuoden toukokuussa tulee tasan 70 vuotta sit-ten täyteen siitä, kun hana- ja suihkutuotteita val-mistava Oras Oy perustettiin Raumalle. Pienestä

kellariverstaasta perheyritys on tuossa ajassa kasvanut alallaan vahvaksi nimeksi. Oras tunnetaan muun muassa kestävistä ja luotettavista tuotteistaan, mutta harva tietää yhtiön kotikaupungin.

– Taloutta seuraavat varmasti tietävät ja tuntevat, mutta suurelle yleisölle Oraksen raumalaisuus on varmasti vie-raampi. Vähän sama tilanne on esimerkiksi ikonibrändin Abloyn kohdalla. Harva tietää, että Abloyn tehdas sijaitsee Joensuussa.

Tällä hetkellä yli 250 miljoonan liikevaihdolla toimivalla yrityksellä on myyntiorganisaatiot kahdessakymmenes-sä maassa. Markkina-alueista tärkeimmät ovat Suomen lisäksi Saksa, Itävalta ja Norja. Yrityksen asemaa Manner-Euroopassa vahvistettiin hiljattain tehdyllä yrityskaupalla: Oras osti saksankielisten maiden johtaviin hana-alan yri-tyksiin kuuluneen Hansan.

– Saksan markkinat ovat lähteneet hyvin käyntiin. Muu-tenkin talouden signaalit ovat kääntyneet positiivisiksi. Yksi syy tilauksien kasvuun on varmasti lämmin talvi. Tänä talvena pystyttiin hyvin rakentamaan ja kovina pak-kastalvina LVI-asentajat ovat yleensä muissa töissä.

Oras on toiminut Raumalla kohta 70 vuotta

Oras OyPerustettu: 1945 Omistus: Perheyritys Toimitusjohtaja: Pekka Kuusniemi Liikevaihto: Noin 250 miljoonaa euroa Tehtaat: Suomessa Raumalla, Saksassa, Puolassa ja Tshekissä Työntekijät: 1 400, joista 950 työskentelee konsernin ulkomaisissa yksiköissä.

Oraksen Rauman tehtaalla on keskitytty vahvasti yrityksen kärki-tuotteisiin elektronisiin hanoihin, joilla erotutaan markkinoilla. Kuusniemen mukaan Han-san tuotemerkin alle julkistettiin juuri 22 uutta elektronis-ta hanatuotetta.

– Elektronisten tuotteiden osuus kasvaa absoluuttises-tikin joka vuosi. Esimerkiksi huoltamoissa, ravintoloissa ja muissa julkisissa rakennuksissa elektroniset hanat ovat olleet jo vuosia, mutta nyt kysyntä kotitalouksissa on kas-vanut selvästi. Haluamme olla tällä alueella uranuurtajia, keksiä koko ajan uusia tuotteita helpottamaan päivittäistä vedenkäyttöä.

Elektronisten hanojen ollessa yrityksen lippulaiva, on toimintavarmuus tärkeää. Kuusniemen puheissa varmuus ja laatu korostuvat usein. Markkinat avautuvat vientikel-poisille tuotteille pitkäjänteisellä työllä. Matalalla olevia hedelmiä ei hänen mukaansa kannata kurkotella mahdol-lisimman halvoilla hinnoilla.

– Meidän molemmilla brändeillämme, Oraksella ja Hansalla, on aina lupaus palvelusta. Esimerkkinä voisi nostaa sen, että vuoden 1982 jälkeen tehtyihin Oraksen yksiotehanoihin saa edelleen samanlaisen säätöosan.

Iiro Lehtonen

Raumalla yhteensä noin 2 200 yritystä. Orak-sen ja steerpropin lisäksi merkittäviä nimiä ovat muun muassa:

BMH technology. Jätteenkäsittely-, kierrätys- ja poltto-aineenkäsittelyteknologiaan erikoistunut raumalainen yritys tunnetaan parhaiten Tyrannosaurus-kierrätyslai-toksesta, joka tekee raakajätteestä korkealaatuista kierrä-tyspolttoainetta.

Eskimo finland. Hygieenisiä, kerta- ja pitkäkäyttöisiä ruoanvalmistuksessa tarvittavia tuotteita, pakkauksia sekä kokonaisvaltaisia pakkausjärjestelmiä. Tehdas Rauman Lapissa. forchem Oy. Jalostaa Rauman tuotantolaitoksessa män-työljyä kemianteollisuuden erikoistuotteiden jatkojalos-

tukseen, biopolttoaineita energian tuotantoon sekä liiken-nepolttoaineiden raaka-ainetta. Kivikylän Kotipalvaamo. Rauman Lapissa ja Huittisissa toimiva perheyritys on noussut pienestä harrastajapalvaa-mosta haastamaan Suomen suurimpia lihataloja. Metsä fibre Oy. Erikoistunut tuottamaan aikakausilehti-papereiden valmistukseen soveltuvaa ameeraussellua ja pehmopaperisellua. Raumaster. Juuriltaan raumalainen teknologiakonserni toimittaa muun muassa energia-, sellu- ja paperiteollisuu-delle ympäri maailman. UPM Kymmene. Tehdas valmistaa kolmella paperikoneel-la päällystettyä ja päällystämätöntä aikakauslehtipaperia ja sellun kuivauskoneella revintämassaa.

Puu on tärkeä osa elämää, se on läsnä kaikkialla arjessamme. Siksi suomalaiset, hyvin hoidetut metsät ovat meille kaikille arvokas pääoma.

Me jalostamme puusta ja puukuidusta huipputuotteita palvelemaan sinun arkeasi. Toimimalla vastuullisesti turvaamme jokapäiväisen hyvinvointisi myös huomiselle.

Lisää vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia arkeesi osoitteessa metsagroup.fi

Metsän paraatiTervetuloa opastetulle kierrokselle Metsä Fibren Rauman-tehtaalle sunnuntaisin 7.7.-11.8.2013 kello 15.00.

Tutustu Kake-kaupunkijunan matkassa sellutehtaan toimintaan ja luontoon. Näe missä kotimainen puu jalostuu selluksi ja bioenegriaksi. Matkan aikana opas kertoo sinulle Metsä Groupin metsäasioista ja Rauman kaupungista.

Lähtö Kake-kaupunkijunalla tapahtuu Poroholman leirintäalueelta. Matka on maksuton ja kestää noin 1,5 tuntia. Vierailun päätteeksi saat Luontoa lähellä –julkaisun.

Varaa paikkasi www.metsafibre.fi tai Poroholman leirintäalueen infosta, p. (02) 533 5522, josta tehdyn varauksen jälkeen lunastetaan matkalippu.

terVetULOa!

Tervetuloa opastetulle kierrokselle Metsä Fibren Rauman-tehtaalle sunnuntaisin 29.6.-10.8.2014 kello 15.00.

76

Poimintoja Rauman seudun kesätapahtumista 2014

kesÄkuu

13.6. Nortamon RaumaTutustutaan kaupunkiopas Maiju Jänkävaaran johdolla murrekirjalija Nortamon elämään. Lisätiedot: www.rauma.fi/kansalaisopisto

14.-15.6. Laitilan MunamarkkinatMonipuolista ohjelmaa ja vilkas markkinatori Laitilassa. Lauantaina munamarkkinatunnelmissa ovat mm. Heikki Hilander ja Arja Koriseva. Lisätiedot: www.munamarkkinat.fi

26.-29.6. Rauman rantafutis -turnausEnsimmäistä kertaa järjestettävä beachfutis-turnaus, Otanlahden hiekkaranta. Lisätiedot: www.raumanrantafutis.fi

28.6. kanalasound goes Ruukinpuisto Ko 15–17. Mirja ja Tapio Vuorinen, Ilkka Soini–Juha Haikonen, Villa Rose, kaksi kitaraa, basso, rummut ja laulu.

30.6.-11.7. Lasten kuvataidekurssitRaumalla Nokan torpalla taiteillaan, ilmoittautumiset 15.6. mennessä p. 040 531 9108. Lisätiedot: www.inspirary.net

HeiNÄkuu

11.-12.7. Rauma BluesLegendaarisessa musiikkitapahtumassa esiintyvät mm. Rebirth Brass Band, Deitra Farr & Soul Gift sekä Kenny Neal. Lisätiedot: www.raumablues.com

19.7. anssi kelaWanhan Rauman kesäpiha.

18.7. Hullut Hattuset -konsertti Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaarella soi lastenmusiikki. Lisätiedot: www.kuuskajaskari.fi

19.-27.7. Pihakirppikset Osaan Vanhan Rauman kauniista pihoista pääsee tutustumaan Pitsiviikolla.

19.-27.7. PitsiviikkoKoko perheen kaupunkitapahtuma. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi 20.7. HapporadioWanhan Rauman kesäpiha.

21.7. RuonansuuWanhan Rauman kesäpiha.

22.7. Yö Wanhan Rauman kesäpiha.

23.7. Rock, runo & rakkausLisätiedot: www.facebook.com/rockrunorakkaus

24.7. Jari sillanpääWanhan Rauman kesäpiha.

25.7. Mustan pitsin yöPitsiviikon huipennus.

26.7. Danny show + Diandra FloresWanhan Rauman kesäpiha.

h e l i l e h t o n e n

h e l i l e h t o n e n

77

Poimintoja Rauman seudun kesätapahtumista 2014

eLOkuu

1.8.-3.8. Lapin LöylypäivätMonipuolisen ohjelman lisäksi arvontaa ja markkinatunnelmaa.

2.8. kuuskajaskari-päiväOhjelmassa mm. laukaus saaren toimivalla tykillä Lisätiedot: www.kuuskajaskari.fi

5.8.-9.8. Rauma FestivoEsiintyjinä tänä vuonna ovat mm. pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen sekä pianisti Angela Hewitt. Lisätiedot: www.raumanfestivo.fi

8.8. Jääkiekon pitsiturnausLisätiedot: www.raumanlukko.fi

15.8. kartanon suviehtooPuutarhajuhla 1800-luvun hengessä Vuojoen kartanossa Lisätiedot: www.vuojoki.fi

22.8.24.8. Blue sea Film FestivalLisätiedot: www.blueseafilmfestival.net

30.8. Poroholman venetsialaisetLisätiedot: www.poroholma.fi

e s a u R h o n e n

Rauman kaupunki 2012C0 500 m

HakuNiNTie

saTaMakaTu

sYv

ÄR

au

Ma

Nk

aT

u

Ra

uM

aN

MeR

eNk

aT

u

ka

La

sTa

JaN

Tie

uRHeiLukaTu

OTaNTie

suviTie

POROHOLMaNTie

PiDesLuODONkaTusaaRisTOkaTu

RauHaNkaTu

PeTÄJÄkseNTie

9

17

siNkOkaTu

vanhan

Rauman kartan

löydät seuraavalta

sivulta!

1

813

18

14

Rauman kaupunki 2012C0 500 m

uRHeiLukaTu

saaRisTOkaTu

RauHaNkaTu

eTeL ÄkaTu

aiT TakaRiNkaTu

HakuNiNTie

HakuNiNTie

PORiNTie

kuNiNkaaNkaTu

kauPPakaTu

kaRJaL aNkaTu

kaRJaL aNkaTu

LuOTeis

vÄYLÄ

ka

uN

isJÄ

Rv

eN

ka

Tu

Nu

MM

eNk

aTu

saTaMakaTu

kaLLiOkaTu

kaNavakaTu

seM

iNa

aR

iNk

aT

u

NO

RT

aM

ON

ka

Tu

NO

RT

aM

ON

ka

Tu

vaLTakaTu

sYvÄRauMaNkaTu

siNkOkaTu

PYYNPÄÄNkaTu

Rauman kartta 20141 | Euroports Rauma

2 | Kahvila Rosmariini/Vesitorni

3 | Kontion Kahvila (Leikari)

4 | Lönnströmin Taidemuseo

5 | Lääkärikeskus Minerva

6 | Merimuseo

7 | M-Room

8 | Otanlahti, Rantafutis

9 | Poroholman Lomakeskus

10| Pizzeria Riviera

11| Rauma Blues (Äijänsuo)

12| Kaupungintalo/Matkailuneuvonta

13| Rauman Saaristokuljetus

14| Rauman Teatteri/Kesäteatteri

15| Ravintola Buena Vista

16| Ravintola Kapteeninhuone

17| Rolls-Royce

18| Suvitien Merijakamo

KAKE KAUPUnKIjUnAn REIttI

14

20

12

11

155

16

2

6

3

4

10

7

vanha Rauma

A | Cafe Sali

B | Cameo Boutique

c | Candida

D | Hotelli Vanha Rauma / S.J. Nyyper

E | Julkkis-Galleria

f | Kontion Kahvila

G | Kultaseppä Laiho

H | Meikk Puad

I | Pyörä-Nurmi

j | Rauman museo

K | Silmäoptikot Palmu

L | Sisustustalo Kodinonni

i J

O

M

eP

C

L

G

H

ak

F

D

N

B

KOE VANHAN RAUMAN AITO TUNNELMAHOTELLI VANHA RAUMA

– idyllistä viihtyisyyttäTervetuloa majoittumaan Vanhan Rauman sydämes-sä. Aidon funkisrakennuksen levollinen tunnelma, mukavat huoneet ja välittävä palvelu tarjoavat erilaisen elämyksen niin lomalla kuin työmatkallakin. Huonevaraukset käteväs-ti kotisivultamme: www.hotelvanharauma.fi

RAVINTOLA S.J. NYYPER – maistuvaa ruokaa tuoreista raaka-aineistaKattavan à la carte-listamme ohella tarjolla ovat kausittain vaihtuva keittiömestarin suosituslista sekä päi-vittäisiä sesongin herkkuja. Tervetuloa nauttimaan herkullisemmasta ruoasta japaremmasta palvelusta.

Vanhankirkonkatu 26, 26100 Rauma, Puh./Tel. +358 2 8376 2200, www.hotelvanharauma.fi, info@hotelvanharauma.fi

M | Thai Ravintola Aroy

n | Vanhan Rauman kesäpiha

O | Wanhan Rauman Kellari

P | Westlook

• muurikivet• reunakivet• porraskivet• pihalaatat• koristekivet

LAADUKKAAT ja KESTÄVÄT

PIHAKIVET yksilöllisiin ratkaisuihin

Papinhaankatu 12, p. 83878100tykkää meistäwww.siemen-fl ora.fi

PUUTARHAKONEET- myynti - huolto - varaosat

ls24.fi

Tapahtumat ja niiden taustat myös pinnan alta jo vuodesta 1905!

ENSI-ILT

A 7.6.2014

RAUMAN KESÄTEATTERISSA

E S I T Y K S E T :TI 10.06. klo 18KE 11.06. klo 14KE 11.06. klo 18TO 12.06. klo 18PE 13.06. klo 18

LA 14.06. klo 14LA 14.06. klo 18SU 15.06. klo 14KE 25.06. klo 14KE 25.06. klo 18TO 26.06. klo 18

PE 27.06. klo 18LA 28.06. klo 14LA 28.06. klo 18SU 29.06. klo 14KE 02.07. klo 14KE 02.07. klo 18

TO 03.07. klo 18PE 04.07. klo 18LA 05.07. klo 14LA 05.07. klo 18SU 06.07. klo 14KE 09.07. klo 14

KE 09.07. klo 18TO 10.07. klo 18PE 11.07. klo 18LA 12.07. klo 14LA 12.07. klo 18SU 13.07. klo 14

LIPUT 28€/25€/22€LIPUNMYYNTI ENNAKKOMYYNTI: OVIMYYNTI KESÄTEATTERILLA:

Alfredinkatu 2 , 26100 Rauma esityspäivinä 2h ennen esitystäpuh. (02) 8376 9900 www.raumanteatteri.fi

kannet.indd 2 6.6.2014 12.17

RAU

MA

N K

ESÄ 2014

HANNASIN MAIJU MÄKINEN:

Rauma on sisustajan paratiisi

VENEHARRASTAJA TOMI OJANEN:

Merellä aidosti vapaalla

OPISKELIJA ROOPE PÄÄKKÖ:

Positiivisesti pienempi kuin Pori

ILMAINEN KESÄLEHTIKAUPUNKILAISTEN JA MATKAILIJOIDEN ILOKSI

2014

BRUNSSI

Kuninkaankatu 22, Vanha RaumaMyyntipalvelun puh. 010 4233 160

Kahvilan puh. 010 4233 161myyntipalvelu@cafesali.fi

www.cafesali.fi

Kahvila avoinna talviaikana 9-21kesäaikana 8-22Loungen lounas ma-pe 11-15a lá carte avoinna talviaikana ke-la 15-22kesäaikana ma-la 11-20

kesällä enemmän brunssiakatso tarkemmin nettisivuiltamme

Pitsimissi Milla Romppanen rakastui Raumaan

kannet.indd 1 6.6.2014 12.17