hyvinvointia läpi elämän jik-alueella - epshp · 2016. 7. 1. · mielenterveys- ja...
TRANSCRIPT
Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueella Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2011-2015
2
Sisällys
ESIPUHE .............................................................................................................................. 5
TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 6
I STRATEGIA
1. JOHDANTO ..................................................................................................................... 6
1.1 JIK-alueen päihde- ja mielenterveysstrategian laadinta prosessina ......................... 6
1.2 Käsitteiden määrittely ................................................................................................... 7
1.3 Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita ja kommentteja ....................... 13
2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA LINJAUKSET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN
KEHITTÄMISEN TAUSTALLA .................................................................................... 14
2.1 Laatusuositukset ........................................................................................................... 14
2.2 Kansalliset linjaukset ................................................................................................... 14
2.3 Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat .............................................. 16
2.4 Muut JIK-alueen suunnitelma-asiakirjat .................................................................. 18
3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN NYKYTILA JIK-KUNNISSA ............... 19
3.1 Mielenterveystyö JIK-kunnissa .................................................................................. 19
3.2 Päihdetyö JIK-kunnissa .............................................................................................. 20
3.3 Kansalaiskuulemiset osana nykytilan selvitystä ........................................................ 20
4. JIK-KUNNAT INDIKAATTOREIDEN VALOSSA .................................................. 24
5. ARVOT, TAVOITTEET JA VISIO ............................................................................. 45
6. KEHITTÄMISEN KOHTEET .................................................................................... 46
6.1 Ylikunnallisen johtoryhmän kehittämisen kohteet ................................................. 46
6.2 Yhteenveto kuntakohtaisten työryhmien kehittämisen painopistealueista ............ 47
7. STRATEGIAN ARVIOINTI JA SEURANTA .......................................................... 49
8. YHTEENVETO……………………………………………………………………… ..50
II TOIMENPIDEOHJELMA
1. Ylikunnallisen johtoryhmän osallistujat ja matriisi .................................................. 51
2. Jalasjärven työryhmän osallistujat ja matriisi ........................................................... 57
3. Ilmajoen työryhmän osallistujat ja matriisi .............................................................. 63
4. Kurikan työryhmän osallistujat ja matriisi ................................................................ 70
LÄHTEET .......................................................................................................................... 78
LIITTEET…… ......................................................................................................................81
3
KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi Kuvio 2. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Kuvio 3. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta Kuvio 4. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta Kuvio 5. Päihtyneiden säilöönotot/1000 asukasta Kuvio 6. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavaikäisestä väestöstä Kuvio 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä 0-17-vuotiaita, vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 10. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 11. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 12. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25- 64-vuotiaat, % vastaavanikäisistä Kuvio 13. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Kuvio 14. Päihde- ja mielenterveysstrategian arvot, tavoitteet ja visio Taulukko1. Mielenterveyteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset suojaavat tekijät ja riskitekijät Taulukko 2. Kehittämistarpeiden painopistealueet Jalasjärvellä ammattilaisten kuulemistilaisuuden mukaan Taulukko 3. Jalasjärven palautelaatikon keskeiset palautteet Taulukko 4. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella ammattilaisten kuulemistilaisuuden mukaan Taulukko 5. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella kuntalaiskuulemisen mukaan Taulukko 6. Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan ammattilaisten kuulemistilaisuuden mukaan Taulukko 7. Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan kuntalaiskuulemisen mukaan: Taulukko 8. Strategian mittaristo Taulukko 9. 8. ja 9. luokan oppilaiden terveyteen, terveystottumuksiin liittyviä indikaattoreita Taulukko 10. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2009 Taulukko 11. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2010 Taulukko 12. 15-17-vuotiaiden päihteisiin liittyvät rikosepäillyt Taulukko 13. huumausainerikokset Taulukko 14. liikennejuopumukset Taulukko 15. Nuorisoasema Steissin asiakkaat ja käynnit Taulukko 16. A-klinikan tilastot Taulukko 17. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2009 Taulukko 18. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2010 Taulukko 19. Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot Taulukko 20. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009 Taulukko 21. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2010 Taulukko 22. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009 Taulukko 23. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 201
4
ESIPUHE
” Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueella ” on parhaillaan kädessäsi. Tämä Jalasjärven, Il-majoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2011 – 2015 on laadittu käyt-töä varten. Syyskuussa 2009 JIK-kunnat laativat sopimuksen yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta alueelle Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hankkeen tukemana. JIK-peruspalveluliikelaitoksen kuntayhtymän edustajia kutsuttiin mukaan tähän strategiatyö-hön. Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Alkoholin ku-lutus on kasvanut ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näistä aiheutuvat ongelmat tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat molemmin puolin toisensa riskitekijöitä. Myös huumeiden käyttö on lisääntyvä huolenaihe. Nyt käyty strategiaprosessi on vahvistanut JIK-alueella olevia yhteistyörakenteita ja luonut uusia yhteistoimintamalleja eri toimijoiden, yhteistyötahojen ja tekijöiden välillä. Asian-tuntija- ja kuntalaiskuulemiset ovat vahvistaneet yhteistä ymmärrystä mielenterveys- ja päihdetyön merkityksestä että sisällöllisesti tuonut mielenterveys- ja päihdetyön yhteiseksi asiaksi. Lämmin kiitos kaikille Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan asukkaille, jotka olette joko kunta-laisina, kolmannen sektorin edustajina tai virkamiehinä osallistuneet jollain tavoin tämän strategian tekemiseen. Erityiskiitos teille kaikille johtoryhmien jäsenille ja ennen kaikkea Pohjanmaa/ Välittäjä -hankkeen kautta strategiatyötä koordinoineelle projektipäällikkö/ hankepäällikkö Minna Laitilalle. Suurimman kiitoksen haluamme lausua tämän päihdestrategian kokoamisesta ja kirjoitta-misesta vastanneelle kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkaselle, jonka ansioksi voimme viimeis-tään todeta sen, että mtt- ja päihdestrategiamme on nyt valmis ja yhteinen työ strategian saattamiseksi sanoista tekoihin voi alkaa! Veli-Erkki Wiberg ylikunnallisen johtoryhmän puheenjohtaja
5
TIIVISTELMÄ Mielenterveys- ja päihdestrategian nimi: Hyvinvointia läpi elämän JIK- alueella
Laadittu vuosiksi: 2011-2015 Sivumäärä: 80 Liitteiden lukumäärä: 4 _________________________________________________________________________ Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki (JIK) tekivät sopimuksen alueen yhteisestä mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta. Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke on tukenut strategian laadintaa. Strategiatyöskentelyä on ohjannut moniammatillinen ja ylikunnallinen johtoryhmä. Strategiatyö alkoi nykytilanteen kartoittamisella, jonka osana järjestettiin kuulemistilaisuuksia niin kuntalaisille kuin ammattihenkilöstölle. Nykytilan selvityksen perusteella ylikunnallinen johtoryhmä päätyi kolmen kuntakohtaisen työryh-män perustamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli syventyä edistävään ja eh-käisevään päihde sekä mielenterveystyöhön. Strategian arvot muodostavat perustan asetetuille tavoitteille ja tulevaisuuden visiolle. JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategian arvopohjan muodostavat: yhdenvertaisuus, kun-talaisten hyvinvointi asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, ja yhteistyö. Strategia-asiakirjasta on pyritty laatimaan käytännönläheinen työväline, jonka avulla voidaan helposti seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä päivittää sitä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Strategia-asiakirja on jo luonnosvaiheessa lähetetty yhteistyötahoille ja sidosryhmille lau-suntokierrokselle. Kuntalaisilla on ollut kevään 2011 aikana mahdollisuus tutustua strate-gialuonnokseen kuntien nettisivuilla ja kirjastoissa sekä antaa niistä palautetta. Lausunto-kierrokselta saadut lausunnot sekä palautteet tullaan huomioimaan strategian seurannassa ja päivityksessä. Strategiaprosessin mukaisesti strategia viedään kuntien perusturvalauta-kuntiin hyväksyttäväksi ja valtuustoille tiedoksi. Koko strategia päivitetään kerran valtuuskaudella. Strategian toteutumista, arviointia, päi-vittämistä ja seurantaa varten perustetaan sekä kuntakohtaiset työryhmät, jotka kokoontu-vat ensimmäiseen seurantakokoukseen 2/2012. Strategiatyötä päivittämistä varten peruste-taan myös ylikunnallinen seurantaryhmä, joka kokoontuu ensimmäiseen seurantakokouk-seen 4/2012. Strategia-asiakirja on jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä strategia-osiossa on kuvattu nykytilaa sekä koottu mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä tilastoja. Toimenpide-ohjelma sisältää työryhmien matriisit, joista löytyvät kehittämisen kohteet, tavoitteet, konkreettiset menetelmät ja mittarit.
6
A vain h e nk ilö id en sit ou tt am in en ja työ ryhm ien k ok o am in en
N ykyt ilas elv ityks enla at im in e n
To ime ks ian n onse lve n tä m in e n
S tra te gian
ko k oa m ine n
S tra te g ianta rk ist am in en
S tr ate g ia n
h yvä ksy m in e n
S t rat eg ian
im p le me n to in ti
A r v ioin tijä rjes te lm än
lu om in e n ( in d ik aa tto rit )
S tra te gia n arv ioin tija tar k istu s
I STRATEGIA
1. JOHDANTO
1.1 JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategian laadinta prosessina
Strategiatyöskentely tapahtuu ajallisesti etenevänä prosessina, jossa edelliset vaiheet luovat
pohjaa seuraavan vaiheen toteuttamiselle. Syyskuussa 2009 Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat
sekä Kurikan kaupunki (JIK-kunnat) laativat sopimuksen yhteisen mielenterveys- ja päih-
destrategian laatimisesta alueelle Pohjanmaa/Välittäjä 2000-hankkeen tukemana. JIK-
kuntien asukaspohja on noin 35 000. Samassa kokoontumisessa päätettiin kutsua myös
JIK-peruspalveluliikelaitoksen kuntayhtymän edustajia mukaan strategiatyöhön. Strategia-
työn ohjaamiseksi muodostettiin mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnan ylikunnalli-
nen johtoryhmä, joka suuntasi strategiatyöskentelyä. Johtoryhmä linjasi keskeiset kehittä-
miskohteet ja kokosi strategiatyössä tarvittavien työryhmien jäseniä.
Kuvio 1. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi
(Laitila & Järvinen. (toim.) 2009).
7
Prosessin mukaisesti strategian laadinta aloitettiin nykytilaselvityksen laatimisella. Kaikis-
sa kolmessa JIK-kunnassa järjestettiin kevään 2010 aikana ammattilaisten- ja sidosryhmien
kuuleminen, joiden avulla saatiin tietoa kuntien nykytilanteesta mielenterveys- ja päihde-
työn saralla. Ilmajoella ja Kurikassa järjestettiin myös kuntalaisille oma kuulemistilaisuus,
joissa kartoitettiin kuntalaisten näkemyksiä nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista. Jalas-
järvellä kuntalaisten näkemyksiä kerättiin palautelaatikon avulla. Kuulemistilaisuuksien
lisäksi kuntien nykytilaa selvitettiin tilastotietoja keräämällä.
Johtoryhmä päätti nykytilaselvityksen perusteella 12.5.2010 pidetyssä kokouksessaan laa-
jentaa johtoryhmän kokoonpanoa pyytämällä Jalasjärven ja Ilmajoen kunnanhallitusta sekä
Kurikan kaupunginhallitusta nimeämään oma edustajansa ylikunnalliseen johtoryhmään.
Lisäksi johtoryhmän rinnalle perustettiin kuntakohtaiset työryhmät, joiden kokoonpanosta
kunnat päättivät itsenäisesti. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli painottaa työryh-
mätyöskentelyä edistävään - ja ehkäisevään päihde sekä mielenterveyskysymyksiin.
1.2 Käsitteiden määrittely
Strategia
Strategialla tarkoitetaan pitkäaikaista suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu
päämäärä. Strategiassa pyritään etsimään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita,
koska resurssit ovat rajalliset. Strategia laaditaan vastaamaan kysymykseen miksi? ja mi-
tä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys on ennen kaikkea miten? (Laitila & Järvi-
nen (toim.) 2009.)
Mielenterveys Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen
terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn
perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia
asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen
hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja lähei-
siin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt
voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksi-
lön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kär-
simystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. (WHO 2004.)
8
Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät voidaan luokitella suojaaviin ja riskitekijöihin (tau-
lukko 1). Suojaavat tekijät vahvistavat hyvää mielenterveyttä, elämänhallintaa ja auttavat
selviytymään. Suojaavat tekijät voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Riskitekijät voivat heiken-
tää terveyttä ja hyvinvointia tai lisätä sairastumisen riskiä. Myös ne voivat olla sisäisiä tai
ulkoisia. (Käsikirja mielen terveydestä ja ensiavusta 2002, 15.)
Taulukko 1. Mielenterveyteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset suojaavat tekijät ja riskiteki-jät (Käsikirja mielen terveydestä ja ensiavusta 2002, 15). Sisäisiä suojaavia tekijöitä:
• hyvä fyysinen terveys ja perimä • myönteiset varhaiset ihmissuhteet • riittävän hyvä itsetunto • ongelmanratkaisutaidot • vuorovaikutustaidot • kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ih-
missuhteita • mahdollisuus toteuttaa itseään
Ulkoisia suojaavia tekijöitä:
• sosiaalinen tuki ja ystävät • koulutusmahdollisuudet • työ tai muu toimeentulo • kuulluksi tuleminen ja vaikuttamis-
mahdollisuudet • turvallinen elinympäristö • lähellä olevat ja helposti tavoitettavat
yhteiskunnan auttamisjärjestelmät
Sisäisiä riskitekijöitä:
• hermostolliset tekijät, kuten esimer-kiksi perimä, kehityshäiriöt, sairaudet
• itsetunnon haavoittuvuus • avuttomuuden tunne • huonot ihmissuhteet • seksuaaliset ongelmat • eristäytyneisyys • vieraantuneisuus
Ulkoisia riskitekijöitä:
• erot ja menetykset • hyväksikäyttö ja väkivalta • kiusaaminen • työttömyys ja sen uhka • päihteet • syrjäytyminen, köyhyys, koditto-
muus, leimautuminen • psyykkiset häiriöt perheessä • haitallinen elinympäristö
Mielenterveystyö Mielenterveyslain mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoin-
nin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja mui-
den mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveys-
työhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille
heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuu-
luu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennal-
ta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterve-
9
yspalvelujen järjestämistä. Kunnan tulee huolehtia alueellaan laissa tarkoitettujen mielen-
terveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa
(66/1972) säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa (710/1982)
säädetään.
Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-
aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Mielenterveyspalvelu-
jen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien terveys-
keskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien
kanssa huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen koko-
naisuus.
Edistävä- ja ehkäisevä mielenterveystyö Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään parantamaan
väestön ja yksilön mielenterveyttä. Mielenterveyden edistämiselle on keskeistä terveysläh-
töinen lähestymistapa. Vastakohtana voidaan pitää lääketieteelle perinteistä tautilähtöistä
näkökulmaa, jossa tutkitaan sairauksia ja niiden syitä. Käytännössä edistävä ja ehkäisevä
mielenterveystyö limittyvät toisiinsa niin, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä niiden välil-
le jyrkkää eroa. Mielenterveyden edistäminen voidaan nähdä yläkäsitteenä, joka sisältää
mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä mielenterveyshäiriöiden ja itsemurhien
ehkäisyn. Yhdessä ne muodostavat tärkeän ja läpileikkaavan osan mielenterveystyön ko-
konaisuudesta, jonka muita osia ovat hoito ja kuntoutus. Mielenterveyden edistämisen ja
ehkäisevän mielenterveystyön erottaminen on kuitenkin vakiintunut kielenkäyttöön. (Nor-
dling 2010.)
Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskushermostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aihe-
uttavia aineita kuten tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet. Ongelmallinen
käyttö ja riippuvuus voivat kohdistua paitsi keskushermostoon vaikuttaviin aineisiin, niin
myös erilaisiin toimintoihin (esim. peliriippuvuus, ns. nettiriippuvuus). Keskeinen tekijä
riippuvuuden synnyssä on aineen tai toiminnon avulla välittömän ja nopean mielihyvän
tuottaminen itselle. Päihdeongelmien kehittyminen on yksilöllinen prosessi, jonka kulkua
altistavat ja suojaavat tekijät yhdessä ohjaavat. Päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat kär-
10
jistyvät käytön muodostuessa pitkäaikaiseksi ja elämää hallitsevaksi. Ongelmia voi ilmetä
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän eri alueilla. Lääketieteessä päihteiden käyttöön
liittyvistä lievemmistä ongelmista käytetään käsitteitä haitallinen käyttö ja väärinkäyttö.
Päihderiippuvuus on ongelman vakavin muoto ja se määritellään diagnostisissa kriteereissä
mielenterveys- ja käyttäytymisongelmaksi. Riippuvuudelle on tyypillistä kyvyttömyys sää-
dellä aineen käyttöä, elimistön kasvava kyky sietää ainetta ja vieroitusoireet aineiden käy-
tön loputtua.(A-klinikkasäätiö/Päihdelinkki.)
Tässä päihde- ja mielenterveysstrategiassa päihteiksi luetaan alkoholi ja huumausaineet
sekä liuottimet ja muut aineet esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet luokitel-
laan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Alle 18-vuotiaiden las-
ten- ja nuorten kohdalla päihteiksi lasketaan myös tupakkatuotteet.
Päihdetyö
Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja terveydenhuollon yleinen lainsäädäntö ovat päihdehoitojär-
jestelmien perusta, jota päihdehuoltolaki (41/86) ja päihdehuoltoasetus (653/86) täydentä-
vät. Päihdehuoltolain mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää sosiaali- ja terveyden-
huoltoon sijoitettuja päihdehuoltopalveluja, jotka vastaavat määrältään ja laadultaan kunta-
laisten tarpeita. Kansallinen alkoholiohjelma korostaa myös kansalaisten omaa vastuuta ja
kykyä toimia siten, että alkoholinkäytöstä koituu mahdollisimman vähän haittoja. Laissa
kehotetaan antamaan palveluja myös päihdeongelmaisen perheelle ja muille läheisille. Pal-
velujen tulee olla helposti tavoitettavia ja joustavia ja ne tulee järjestää ensisijaisesti avo-
hoitona (Mäkelä, 2003.)
Lain mukaan ensisijaisia palveluja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset peruspalvelut
kuten sosiaalitoimiston palvelut, kotipalvelu, perheneuvonta sekä äitiys- ja lastenneuvolan,
kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon palvelut ja terveyskeskuksen vastaanotto- ja
päivystyspalvelut. Mikäli päihdeongelmaisen ja/tai hänen läheistensä palvelujen tarpeeseen
ei voida riittävällä ja asianmukaisella tavalla vastata yleisissä palveluissa tulee lain mukaan
käyttää” erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja”, joita ovat mm. A-klinikat, nuo-
risoasemat, katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset, palveluasunnot, ensisuojat ja päivä-
keskukset. (Mäkelä, 2003.)
11
Monet kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä erilaiset vertais-
ryhmät muodostavat tärkeän osan päihdetyön kokonaisuudessa. Laajasti ymmärrettynä
päihdehuoltoa toteuttavat muun muassa myös asunto- ja työvoimaviranomaiset sekä koulu-
ja nuorisotoimi. (Mäkelä, 2003.)
Edistävä- ja ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevässä päihdetyössä edistetään päihteettömiä elintapoja, vähennetään ja ehkäistään
päihdehaittoja ja pyritään ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiöitä. Ehkäisevällä päih-
detyöllä vaikutetaan:
• päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin • päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin • päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin
Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liitty-
vissä kysymyksissä. Työn päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvalli-
suuden edistäminen. Tiedotus tai valistus päihteistä ja niiden riskeistä on osa ehkäisevää
päihdetyötä, mutta ei kata toiminnan koko kenttää. Ehkäisevän päihdetyö pyrkii vähentä-
mään päihteiden kysyntään, saatavuutta, tarjontaa ja haittoja. Päihteiksi luetaan alkoholi,
huumeet ja tupakka. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus ovat ehkäise-
vän päihdetyön kenttää. Päihdetyötä säätelevät raittiustyölaki ja -asetus ja päihdehuoltola-
ki. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö kuuluu olennaisena osana terveyden edistämiseen.
Terveyden edistämisen näkökulmasta on luontevaa jäsentää eri hallinnonalojen yhteistyö-
mahdollisuuksia päihdehaittojen ehkäisyssä. (Stakes/Neuvoa-antava, 2008.)
1.3 Lausuntojen perusteella esiin nousseita kommentteja ja huomioita
Kahdessa sähköpostitse ja sähköiseen palautelaatikkoon tullessa palautteissa nostettiin
voimakkaasti esille se, ettei mielenterveys- ja päihdestrategiassa nostettu esille kriisiryh-
män puuttumista Ilmajoen ja Jalasjärven osalta. Ylikunnallisen johtoryhmän kokouksessa
26.4.2011 johtoryhmä totesi kriisiryhmän erittäin tärkeäksi asiaksi, joka on yksi ehkäise-
vän työn peruspilareita. Kriisityö on Suomessa lakisääteistä toimintaa, joka määritellään
Pelastustoimiasetuksessa. Mielenterveys- ja päihdestrategiaa päivittäessä tullaan huomioi-
maan myös palaute kriisiryhmän selkeyttämisestä eri kunnissa.
Osassa palautteista koettiin, että päihdekuntoutujat ja jatkohoidon sekä mielekkään tekemi-
sen tärkeys ei tullut strategiassa riittävän vahvasti esille, vaan strategian painopiste oli vah-
12
vasti ehkäisevään toimintaan suuntautunutta. Tilastoihin toivottiin jatkossa myös Ilmajoen
Kotirapun ja Kurikan Franssinkodin tilastointia.
Anne Ojalehdon lausunnossa (koulutuskeskus Sedu, Sedu-Spurtti ) todetaan, että elä-
mystunnelit ja erilaiset päihdeputket ovat herätteleviä, kunhan ne on suunnattu lasten- ja
nuorten ikään ja kehitystasoon. Päihdeputkia järjestettäessä on tärkeää suunnata se myös
lasten- ja nuorten huoltajille. Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota palvelujen saata-
vuuteen. Toisinaan vanhemmille ja nuorille on epäselvää, mihin ottaa yhteyttä. Lausunnos-
sa tuodaan esille myös huoli siitä, että nuoret joutuvat odottamaan useita kuukausiakin
päästäkseen hoitoon. Lausunnossa korostetaan moniammatillista ja verkostokeskeistä työ-
otetta. Matala kynnys puuttumiseen olisi myös tärkeää saada puheista konkreettisiksi
teoiksi. (liite 1)
Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Sosiaali- ja terveysalan yksikön lausunnossa on kiin-
nitetty seuraaviin seikkoihin huomiota. Kolmen kunnan yhteistä strategiaa pidetään tarkoi-
tuksenmukaisena, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttuminen edellyttää lähes
aina kunta- ja organisaatioita ylittävää yhteistyötä. Joidenkin mittareiden osalta lukuja voi-
si suhteuttaa esimerkiksi kokonaisväkilukuun tai tietyn ikäiseen väestöön. Pelkkien abso-
luuttisten lukujen vertailu voi johtaa harhaan, sillä kunnat ovat keskenään erikokoisia.
Lausunnossa huomioidaan myös, että muihinkin ikäryhmiin kuin lapsiin - ja nuoriin koh-
dentuvaan ehkäisevään työhön tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi ikääntyvien päih-
teidenkäyttöön ja masennukseen. Strategian toimenpideosiossa moniammatillisen työn
konkretisointiin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota, jotta se ohjaisi toimintaa käytännön ti-
lanteissa. Lausunnossa korostetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien lä-
heisten tukea tulisi strategiassa painottaa nykyistä enemmän. (liite 2)
Irti Huumeista ry:n, Seinäjoen alueosaston lausunnossa todetaan, että strategia on sel-
keä ja palvelujärjestelmä on kuvattu hyvin. Strategiassa arvopohja ja tavoitteet antavat hy-
vät lähtökohdat mielenterveys- ja päihdetyöhön. Jatkotyöskentelyssä olisi toivottavaa, että
nämä arvot olisivat konkreettisemmin esillä myös toimenpide-osiossa.
Strategia on alkoholikeskeinen, eikä huumeidenkäyttöön liittyviä ominaispiirteitä ole huo-
mioitu riittävästi. Toipuvien huumeidenkäyttäjien kokemuksen mukaan ammattihenkilös-
13
töllä on paremmat valmiudet kohdata, tunnistaa ja hoitaa alkoholinkäyttäjiä kuin huu-
meidenkäyttäjiä. Irti Huumeista ry tuo myös esille huolensa päihdehuoltolain toteutumises-
ta JIK-kunnissa, eikä strategiassa huomioida maantieteellisiä etäisyyksiä, jotka saattavat
muodostua esteeksi avopalveluiden käyttämiselle. Lausunnossa otetaan kantaa bentsodiat-
sepiiniriippuvaisten asianmukaisesta katkaisuhoidosta, joka koetaan JIK-alueella puutteel-
liseksi. Lausunnossa nostetaan esille kysymys siitä, olisiko tehokkaampaa ja taloudelli-
sempaa kohdentaa vähäiset resurssit yksiköihin, joissa on erityisosaamista huu-
me/lääkevieroitukseen – ja kuntoutukseen.
Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös siihen, ettei päihdekuntoutujien jatkohoidon
suunnittelu ja toteutus tule riittävän selkeästi esille strategiassa. Päihteidenkäyttäjien lä-
heisten huomioiminen jää strategiassa ohueksi. Strategian jatkotyöskentelyä varten lausun-
nossa painotetaan palveluiden käyttäjien osallistamista suunnitteluun ja toteutukseen yh-
teistyössä ammattilaisten kanssa. (liite 3)
Omaiset Mielenterveystyön tukena, Etelä-Pohjanmaa ry toteaa lausunnossaan, että
strategia on yleisesti kattava. Hyvänä asiana lausunnossa todetaan myös se, että strategia
on laadittu riittävän pitkälle aikavälille. Toimenpide-ohjelmassa on konkreettisia asioita,
mutta kokonaiskuva jää pirstaleiseksi. Epäselväksi jää myös se, että ovatko toimenpiteet
vain aikeita vai onko niiden toteuttamiseen sitouduttu tarvittavilla määrärahoilla ja/tai re-
sursseilla. Strategiassa painotetaan yhteistyötä, mutta käytännön toimenpiteitä tai suunni-
telmia niiden toteuttamiseksi ei konkretisoida. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö puuttuu
kokonaan. (liite 4)
14
2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA LINJAUKSET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA
Lainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveystyön järjestämisen kuntien vastuulle ja ne
tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tar-
vetta. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuu-
desta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja
ohjaa uudistusten toteuttamista.
2.1 Laatusuositukset
Päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen ja sisältöön vaikuttavat myös erilaiset laa-
tusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet syyskuus-
sa 2002 päihdepalvelujen laatusuositukset, jotka on valmistettu tukemaan kuntien päihde-
palvelujen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Suosituksen mukaan jokaisella kun-
nalla on oltava oma päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Mie-
lenterveyspalveluiden laatusuosituksia (2001) voidaan käyttää strategisen suunnittelun, ke-
hittämistyön, toiminnan seurannan ja vertaisarvioinnin välineenä. Ehkäisevän päihdetyön
laatukriteerit (2006) auttavat kohdentamaan ehkäisevän päihdetyön resursseja (taloudellisia
ja henkilöstöä) toimintaan, jonka vaikutus päihdehaittoihin on todennäköisintä ja parhaiten
perusteltavissa. (Laatutähteä tavoittelemassa; ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit 2006).
Laatusuositusten lisäksi on olemassa päihteisiin – ja mielenterveyteen liittyviä Käypä Hoi-
to-suosituksia mm. nikotiiniriippuvuudesta, alkoholiongelmaisen hoidosta, huumeongel-
maisen hoidosta, depressiosta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, unettomuudesta jne.
2.2 Kansalliset linjaukset Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut kansallisen mie-
lenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti
mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.
• asiakkaan aseman vahvistaminen siten, että asiakas nähdään palvelutuotannon kes-keisenä toimijana
15
• ehkäisevään työhön panostaminen siten, että pyritään ehkäisemään ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja tunnistamaan ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
• palveluiden tuottamiseen toimivanan kokonaisuutena siten, että perus- ja erityista-son mielenterveys- ja päihdepalvelut kattavat koko elämänkaaren
• ohjauskeinojen vahvistamisen siten, että mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tuetaan myös kuntatasolla. (STM 2009.)
Terveys 2015- kansanterveysohjelma
Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -
kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa seuraavien 15 vuoden
ajan. Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä. Sen taustana on Maailman terveysjär-
jestön WHO:n Terveyttä kaikille –ohjelma. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka pyrkii
terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se on tarkoitettu
terveydenhuollon ohella erityisesti myös muille hallinnonaloille, koska väestön terveyteen
vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäris-
tö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Jokapäiväisen elämän
toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa. Terveys 2015- ohjelmal-
la pyritään muun muassa nuorten tupakoinnin ja nuorten aikuisten miesten tapaturma- ja
väkivaltakuolemien vähenemiseen, työikäisten työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen, siten
että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään sekä yli 75-vuotiaiden
toimintakyvyn edelleen parantamiseen. (Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-
kansanterveysohjelmasta, 2001.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE)
Sosiaali- ja terveyshuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008-2011 on strate-
ginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoit-
teena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä
parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Ta-
voitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman
varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja
terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Ohjelma sisältää 39
toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. (Sosiaali- ja terve-
ysministeriön julkaisuja, 2008:6.)
16
2.3 Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat
Jalasjärvi Jalasjärvellä ei ole laadittu tämän valtuustokauden aikana erillistä strategiaa, mutta kunta-
kohtainen strategia on päivitetty 2010. Strategia on jaettu osiin, joista asiakkuusstrategian
osiossa tavoitteeksi on määritelty:
• Kuntalaisia tuetaan oikea-aikaisilla palveluilla, jossa korostuu kohdennettavuus,
tarveohjaus, määrä-aikaisuus, suunnitelmallisuus, arvioitavuus ja läpinäkyvyys
• Kysyntä ja tarjonta mitoituksen perusteena: palvelulupaus (lakisääteisten palvelui-
den määrittely ja tiedottaminen). (Osaamisen ja uudistumisen strategiat Jalasjärvi,
2010.)
Jalasjärven kunnassa ei ole laadittu erillistä mielenterveys- tai päihdestrategiaa.
Ilmajoki Ilmajoen kuntastrategia 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 2008. Kuntastra-
tegian todetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoituminen on uudistunut ja kunnan
rooli on uudessa tilanteessa yhä useammin asiakkaan rooli. Tämä edellyttää palvelutuotannon
näkökulmasta strategista tarkastelua ennen kaikkea JIK-liikelaitoksen (Jalasjärvi-Ilmajoki-
Kurikka) sisällä asiakaskuntien lähtökohtia ymmärtäen. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu
näin ollen kyky viestiä tarpeista ja tavoitteista sekä halutuista palveluista. Palveluiden tilaajana
tai tuottajana Ilmajoen kunnan tavoitteena ovat mahdollisimman ihmisläheiset ja inhimilliset
palvelut kuntalaisen koko elämänkaaren ajan.
Hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnusmerkkinä pidetään ongelmien ennaltaehkäisyä
tai varhaista puuttumista orastaviin haasteisiin. Kotiin tarjottavien palveluiden suhteellista
osuutta tulee kasvattaa. Tämä koskee sekä lapsiperheille että vanhuksille tarjottavia palveluita.
Ikäihmisten palveluasumista tulee edistää. Toimitilayhteistyöllä voidaan parantaa hyödyllisten
järjestöjen palvelutarjontaa. Kunnan palvelutarjonnan laajetessa mietitään myös palvelumaksu-
jen osuuden kasvattamista rahoituksessa. Palvelupaletti pyritään mitoittamaan siten, että palve-
lut tukevat omaehtoista selviämistä kaikissa tilanteissa, joissa se suinkin on mahdollista. Nuo-
risotoimen ja liikuntatoimen ennaltaehkäisevän työn merkitys on keskeinen nuorten
henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Myös kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä
rooli hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjinä. Vapaaehtoistyöhön perustuvien toimin-
17
tojen arvostaminen ja tukeminen on keskeisessä roolissa, kun yhteisön hyvinvointia halu-
taan parantaa. (Ilmajoen kuntastrategia 2012, 2008.)
Ilmajoen päihdestrategia
Ilmajoen päihdetyöryhmä on yhdessä Niskalenkki/Tiukka ote päihteisiin – projektin kanssa
laatinut ennaltaehkäisevän päihdestrategian vuosille 2008-2012. Strategiassa määritellään
kunnan päihdetyön painopistealueet ja toimenpiteet vuosille 2008 - 2012 seuraavasti:
1) Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä päihdetyö
2) Nuoriin kohdistuva päihdetyö
3) Päihdekoordinaattorin toimen perustaminen sosiaalitoimen alaisuuteen
4) Päihdetyöryhmän nimeäminen
(Ilmajoen ennaltaehkäisevä päihdestrategia vuosille 2008-2012, 2007.)
Ilmajoen kunnalla ei ole erillistä mielenterveysstrategiaa.
Kurikka
Kurikan kaupungin strategiassa 2009-2010 todetaan, että Kurikan kaupungin perustehtävä-
nä on lähidemokratiaa kunnioittaen turvata lakisääteiset palvelut kuntalaisilleen. Kaupunki
tarjoaa laadukkaat ja kustannustehokkaat peruspalvelut joko omana palvelutarjontana, yh-
dessä JIK-kuntien kanssa tai ostamalla ne yksityisiltä palveluntarjoajilta. Kaupungin tavoit-
teena on kattava palvelutarjonta, niin julkisten – kuin yksityisten palvelujen osalta. Uuden-
laisiin palveluntuottamistapoihin ja yhteistyöhön eri järjestöjen kanssa suhtaudutaan myön-
teisesti.(Kurikan kaupungin strategia 2009-2012, 2009.)
Kurikan kaupungin päihdestrategia
Kurikan kaupungissa on laadittu päihdestrategia vuonna 2000 osana mielenterveystyön
suunnitelmaa. Päihdestrategiassa käsitellään ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja
hoitopalveluiden järjestämistä Kurikan kaupungissa. Päihdestrategia sisältää viranomaisten
välisen työnjaon ja strategiassa on nimetty konkreettiset yhteistyötahot. Päihdestrategia
korostaa päihdeongelmien varhaista huomaamista ja puuttumista. Päihdestrategian tavoit-
18
teena on, että yhteisille arvoille perustuvilla sopimuksilla voidaan luoda säännöt ja rajat
päihteiden käytön ehkäisyyn Kurikan kaupungissa.(Stakes, 2006.)
2.4 Muut JIK-alueen suunnitelma-asiakirjat
JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän strategia 2009-2016
JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on vuosien 2009 ja 2010 aikana valmisteltu
tiiviisti toiminnan eri osa-alueiden strategioita. Tuloksena syntyneet strategiat ovat laajoja
kokonaisuuksia. Strategian linjauksissa otetaan kantaa muun muassa asiakasnäkökulmaan,
terveyden edistämiseen, talouteen ja kuntoutuksen kehittämiseen. (JIK ky:n strategiset lin-
jaukset v. 2009-2016, 2010.)
Meirän porukat yhyres Kurikan Perhekeskuksessa vuosina 2007-2009 toteutetun Meirän porukat yhyres –
hankkeen hankeraportti on julkaistu virallisesti 27.9.2010. Hankkeen tavoitteena on ollut
lasten ja nuorten kehityksen turvaaminen ja tukeminen mahdollisimman varhaisessa vai-
heessa auttamalla perheitä heidän omassa arkiympäristössään. Kohderyhmää tarkennettiin,
ja se rajattiin koskemaan 0–2-vuotiaiden lasten perheitä. Toisaalta hankkeen aikana kehi-
tettiin perhekeskuksen omaa moniammatillista perhetyötä. Moniammatillisessa työyhtei-
sössä olivat jo vuodesta 2004 lähtien toimineet perheneuvolan psykologi ja sosiaalityönte-
kijä, terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ja
osastonhoitaja sekä neuvolatyötä tekevät lääkärit. Hankkeeseen palkattiin perhetyöntekijä
mahdollistamaan kotiin annettava ehkäisevä perhetyö sekä osa-aikainen terveydenhoitaja
mahdollistamaan terveydenhoitajien osallistuminen kehittämistyöhön. Meirän porukat yhy-
res -hanketta tukevat muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön Lastenneuvola lapsiper-
heiden tukena -oppaassa annetut suositukset, joiden mukaan lapsiperheiden kanssa työs-
kentelevien yhteistyötä tulee kehittää perhepalveluverkostoiksi. (Meirän porukat yhyres:
Pikkulapsiperheiden tukeminen perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä.
2010.)
19
3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN NYKYTILA JIK-KUNNISSA Edistävää - ja ehkäisevää osin myös korjaavaa, päihde- ja mielenterveystyötä tehdään laa-
jasti kunnan peruspalveluissa mm. kouluissa, nuorisotyössä, terveydenhuollossa ja sosiaali-
työssä. Tärkeitä toimijoita ovat myös seurakunnat sekä alueen 3. sektorin toimijat. Perus-
palveluihin kuuluvat sosiaalitoimistot ovat kuntien omaa toimintaa. Sen sijaan terveyden-
huoltopalveluista vastaa 1.1.2009 toimintansa aloittanut kolmen kunnan yhdessä perustama
JIK- Peruspalveluliikelaitosyhtymä.
3.1 Mielenterveystyö JIK-kunnissa
Perusterveydenhuollossa toimivat terveyskeskuspsykologit, joiden työtehtäviin sisältyy
neuvontaa, ohjausta, tarvittavia tutkimuksia ja hoitoa lievissä mielenterveysongelmissa ja
elämän kriisitilanteissa. Jokaisessa kunnassa on oma terveyskeskuspsykologi, jonka työhön
kuuluu myös moniammatillinen yhteistyö ja kaupungin muun henkilökunnan koulutus,
konsultaatio ja työnohjaus mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi Ilmajoella ja Kuri-
kassa toimii yksi yhteinen depressiohoitaja. Kurikkalaisia palvelee EPSHP:n eteläisen alu-
een ensiapupsykiatrinen poliklinikka arkisin virka-aikana. Henkilöstö koostuu psykiatrian
erikoislääkäristä ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Viranhaltijat (eivät asiakkaat itse) voi-
vat ottaa työryhmään yhteyttä akuuteissa mielenterveysongelmissa, joita voidaan hoitaa
avohoidossa em. työparin voimin. Nämä hoitavat usein mm. vaikeimmat synnytyksen jäl-
keiset masennukset, mutta myös kenen tahansa aikuisen psyykkiset sairaudet. Työmuotona
ovat kotikäynnit ja/tai vastaanotot. Kurikassa toimii myös koulupsykologi.
Ilmajoella ja Kurikassa psykiatriset poliklinikat toimivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-
piirin alaisuudessa eli kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Mielenterveysyksikkö on Ja-
lasjärvellä kunnan omaa toimintaa. Jokaisessa kolmessa yksikössä järjestetään sekä vas-
taanotto- ja ryhmätapaamisia. Tarvittaessa asiakkaat ohjautuvat Etelä-Pohjanmaan sairaan-
hoitopiirin T-osastoille.
Ilmajoella asiakkaita palvelee sosiaalitoimen alaisuudessa oleva Kotirappu ja Kurikassa
vastaavanlainen yksikkö on Franssinkoti. Kotirappu ja Franssinkoti tarjoavat matalan kyn-
nyksen periaatteella arjen apua, tukea sekä yhteisöllisyyttä mielenterveys ja päihdekuntou-
tujille. Näiden tukipisteiden yhteydessä on myös asuinhuoneistoja, joissa mielenterveys-
20
kuntoutujat asuvat itsenäisesti, mutta saavat kahdelta työntekijältä apua käytännön asioi-
hin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita ostetaan tarpeen mukaan yksityisiltä ja
kolmannen sektorin palveluiden tuottajilta.
3.2 Päihdetyö JIK-kunnissa JIK-kunnat ostavat päihdehuollon avopalvelut sekä selviämis- ja katkaisuhoidon palvelut
Seinäjoen kaupungin A-klinikalta sekä katkaisuhoitoasemalta. Jalasjärvellä on A-klinikan
sivuvastaanotto noin kerran viikossa. A-klinikka vastaa myös EU- direktiivin mukaisesta
päihderiippuvuuden arviointiin liittyvästä ajokykyseurannasta. Vuoden 2011 aikana ajoky-
kyseurannat tulevat siirtymään kuntien terveyskeskuksiin osaksi peruspalveluita.
Kurikkaan liittyneellä Jurvalla on ollut erillinen sopimus Seinäjoen A-klinikan kanssa, mi-
kä on mahdollistanut sen, että jurvalaiset ovat voineet asioida myös Suupohjan sivuvas-
taanotolla. Osittain katkaisuhoitojaksoja hoidetaan myös kuntien terveyskeskuksissa, mutta
tätä ei nähdä kovinkaan myönteisenä asiana. Päihdehuollon laitospalvelut ostetaan tarpeen
mukaan yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajilta. Jalasjärvi on ainoa JIK-alueen kun-
nista, jossa on sosiaalitoimen puolelta nimettynä päihdetyön yhdyshenkilö.
JIK-kunnat kuuluvat Seinäjoella sijaitsevan nuorisoasema Steissin sopimuskuntiin. Steissi
palvelee 13- 25-vuotiaita nuoria arjenhallintaan, ihmissuhteisiin ja päihteisiin sekä mielen-
terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Päihdekuntoutujille ei ole järjestetty tuettua asumista,
mutta Jalasjärvellä on pitkäaikaisille päihteidenkäyttäjille varattuja parakki-asuntoja.
3.3 Kansalaiskuulemiset osana nykytilanselvitystä Keväällä 2010 strategiatyö keskittyi nykytilanteen kartoittamiseen päihde- ja mielenterve-
ystyön saralla. Tärkeänä osana nykytilanteen kartoittamista järjestettiin jokaisessa kunnas-
sa ammattilaisten ja sidosryhmien kuulemistilaisuudet. Ilmajoella ja Kurikassa järjestettiin
myös kuntalaisille, päihde- ja mielenterveysasiakkaille sekä heidän omaisilleen ja muille
kiinnostuneille oma kuulemistilaisuus. Jalasjärvellä kuntalaiskuulemistilaisuutta ei järjes-
tetty, mutta kuntalaisilla oli mahdollisuus tuoda esille tarpeitaan, toiveitaan ja huolenaihei-
taan palautelaatikon välityksellä.
21
Taulukko 2. Kehittämistarpeiden painopistealueet Jalasjärvellä ammattilaisten kuulemisti-laisuuden mukaan Kehittämistarpeiden painopistealueet
• ruohonjuuritason perhetyöntekijän palkkaaminen perheiden arjen tarpeisiin • nuoriso- ja vapaa-aikatoimelle lisää henkilöstöresursseja • perheiden varhainen tukeminen • kriisiryhmän käynnistäminen • hoito- ja palvelupolun selkeyttäminen sekä mielenterveys- ja päihdekysymyksissä • koulutusten järjestäminen erityisesti päihdeasioissa • tuetun asumisen kehittäminen erityisesti päihdekuntoutujille • ehkäisevän päihdetyön kehittäminen erityisesti nuorten kohdalla • asenteet ja niihin vaikuttaminen päihdeasioissa (aikuiset)
Jalasjärvellä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ehkäisevä työ ja varhainen tukeminen nou-
sivat keskeiseksi teemaksi. Erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen ja aikuisten
asenteisiin vaikuttaminen nuorten päihteidenkäyttöön herätti keskustelua. Nuorille toivot-
tiin järjestettävän nykyistä enemmän toiminnallista päihdevalistusta. Korjaavan työn osalta
huolenaiheeksi muodostui erityisesti kaksoisdiagnoosi asiakkaiden hoidon- ja palveluiden
selkiyttäminen. Tärkeäksi kehittämisenkohteeksi nähtiin myös päihdekuntoutujien tuetun
asumisen järjestäminen.
Taulukko 3. Jalasjärven palautelaatikon keskeiset palautteet
• Kelaan pääsy hidasta • taloudelliset asiat ajavat kaiken muun edelle • päihde- ja mielenterveyspalvelut tulisi järjestää yhden oven periaatteella • omaisten ja läheisten jaksamisen huomioiminen eri palveluissa • palveluiden siirtyminen ja keskittyminen Seinäjoelle huolestuttaa. Kaikilla asiakkailla ei ole
ajokorttia
Jalasjärven palautteista nousi huoli palveluiden keskittämisestä Seinäjoelle. Päihteiden- ja/tai mielenterveyskuntoutujien omaisten jaksamisen huomioimista niin ikään peräänkuu-lutettiin.
Taulukko 4. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella ammattilaisten kuulemistilaisuu-den mukaan Kehittämistarpeiden painopistealueet
• päihdemyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti aikuisten salliva asennoituminen alle 18-vuotiaiden nuorten päihteidenkäyttöön huolettaa
• ehkäisevä toiminta ja nuorten sekä nuorten aikuisten varhainen tukeminen(sekä mielenterveys
22
että päihdetyössä) • perheiden varhainen tukeminen • ikäihmisten päihteiden- ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tukeminen on-
gelmatilanteissa • Hoito- ja palvelujärjestelmän selkeyttäminen sekä päihde että mielenterveyspalveluissa, erityi-
sesti 2dg-asiakkaiden kohdalla • katkaisuhoidon siirtäminen katkaisuhoitoasemalle, pois terveyskeskuksesta • A-klinikan rooli ja yhteistyön tiivistäminen
Samoin kuin Jalasjärvellä myös Ilmajoella ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö nousivat
keskiöön. Ilmajoen kuulemistilaisuudessa päihdekysymykset askarruttivat mielenterveyttä
enemmän. Korjaavan työn osalta tärkeäksi kehittämisenkohteeksi nähtiin hoitoketjun sel-
keyttäminen. Osittain terveyskeskuksessa tapahtuvat päihdekatkaisut puhuttivat ja niiden
toivottiin siirtyvän katkaisuhoitoasemalle. A-klinikan kanssa toivottiin tiiviimpää yhteis-
työtä.
Taulukko 5. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella kuntalaiskuulemisen mukaan Kehittämistarpeiden painopistealueet
• nuorten päihteidenkäyttö ja humalahakuinen juominen • aikuisten salliva asennoituminen alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön • kotikäyntejä enemmän sekä päihde että mielenterveyskuntoutujille, mutta erityisesti myös per-
heille • tietoa siitä, mistä apua voi hakea mielenterveys- ja päihdekysymyksissä • toimintaa ja tekemistä myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin • vapaaehtoistyön tukeminen
Ilmajoen kuulemistilaisuudessa ehkäisevä työ ja aikuisten salliva asennoituminen alaikäis-
ten päihteidenkäyttöön huolettivat. Kotikäyntejä toivottiin enemmän ja myös tiedon saata-
vuuden parantamista. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille toivottiin myös järjestettävän
aiempaa enemmän tekemistä ja toimintaa virka-ajan ulkopuolella. Tilaisuudessa keskustel-
tiin erityisesti kesäajasta, jolloin mielenterveys- ja päihdekuntoutujat tarvitsisivat nykyistä
enemmän tukea. Vapaaehtoistoiminnan tukemista toivottiin esimerkiksi järjestämällä tiloja
harrastetoimintaan esimerkiksi puutyöpiirille.
23
Taulukko 6. Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan ammattilaiskuulemistilaisuuden mu-kaan Kehittämistarpeiden painopistealueet
• aikuisten asenteisiin vaikuttaminen esimerkiksi päihdekysymyksissä • hoitopolkujen- ja käytäntöjen mallintaminen/selkeyttäminen esim. 2dg-asiakkaiden kohdalla • matalan kynnyksen palvelut erityisesti nuorille, mutta myös aikuisille • nuorten ja nuorten aikuisten arjenhallintaan liittyvät ongelmat • työpajatoiminnan kehittäminen päihdekuntoutujille • perheiden varhainen tukeminen • ikäihmisten päihteidenkäytön tunnistaminen • yhteistyön lisääminen A-klinikan kanssa • Koulutuksen tarve, etenkin päihdekysymyksissä
Kurikan kuulemistilaisuudessa päihdekysymykset nousivat selkeästi keskiöön. Nuori-
soasema Steissin kaltaista tukipistettä toivottiin niin nuorille kuin aikuisillekin. Työpaja-
toiminnan kehittäminen päihdekuntoutujille koettiin tärkeäksi asiaksi.
Taulukko 7.Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan kuntalaiskuulemisen mukaan: Kehittämistarpeiden painopistealueet
• tiedon saatavuuden parantaminen: tietoa täytyy jatkossa saada ilman suuria ponnisteluja • jalkautuvan päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen, kotikäyntien konkreettinen tarve • nuorten ja nuorten aikuisten työllistymisen tukeminen • päiväkeskustoiminnan/työpajatoiminnan kehittäminen esimerkiksi päihdekuntoutujille, josta
kuntoutujalla olisi matala kynnys siirtyä esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työelämä-valmennukseen ja sitä kautta mahdollisesti työmarkkinoille. (esimerkkinä mainittiin Lapuan Si-ninauha)
• mielenterveyskuntoutujien ympäristöön kiinnitettävä huomiota: Mendiksen (nyk. Mikeva oy:n) kaltaisen tukiasuntojen puute Kurikassa
• vertaistoiminnallisen tuen kehittäminen esimerkiksi tukihenkilötoiminta • ryhmätoimintaa ja mielekästä tekemistä entistä useammin
Kurikan kuntalaiskuulemisessa esille nousivat samat teemat kuin ammattilaiskuulemisessa.
Työpajatoiminnan tarve koettiin suureksi, samoin kuin jalkautuvan päihde- ja mielenterve-
ystyön kehittämisen. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ympäristöteki-
jöihin toivottiin enemmän huomiota
24
4. JIK-KUNNAT INDIKAATTOREIDEN VALOSSA Indikaattoreiden avulla voidaan kuvata päihde- ja mielenterveysstrategialle asetettujen ta-
voitteiden saavuttamista. Alla olevat tilastotiedot on kerätty THL:n ylläpitämästä SOTKA-
net-indikaattoripankista (www.sotkanet.fi) ellei toisin mainita.
Taulukko 8. Strategian mittaristo Kouluterveyskysely (THL) SOTKAnet:
Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Kouluterveyskysely, THL, 2009) Vanhemmuuden puute, % 8. ja 9 lk:n oppilaista (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2005, 2007)
Poliisin tilastot Kotihälytykset sekä henkeen ja tervey-teen kohdistuneet rikosepäillyt 15-17- vuotiaiden päihteisiin liittyvät rikosepäillyt Huumausainerikokset (koko väestö) liikennejuopumukset
Perheväkivalta, pahoinpitelyt, törkeät pahoinpite-lyt (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot 2009 ja 2010) Alkoholin hallussapito rikkomukset , huumausai-neen käyttörikokset (Etelä-Pohjanmaan poliisilai-toksen tilastot 2009 ja 2010) Törkeä huumausainerikos, huumausainerikos huumausaineen käyttörikokset (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot 2009 ja 2010) Törkeä rattijuopumus, rattijuopumus, huumaantu-neena ajaminen (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitok-sen tilastot 2009 ja 2010) (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot 2009 ja 2010)
Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot Seinäjoen A-klinikan tilastot
asiakkaiden lkm, käyntikerrat ja suoritteet (Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot vuosilta 2009 ja 2010) asiakkaiden lkm, käyntikerrat ja suoritteet (seinäjoen A-klinikan tilastot vuosilta 2009 ja
25
Seinäjoen selviämisaseman- ja katkai-suhoidon tilastot
2010) asiakkaat yhteensä, vrk:t/ selviämisasema, vrk.t/katkaisuhoitoasema / vrk:t yhteensä (Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon tilasto vuosilta 2009 ja 2010)
Suojaavat/riskitekijät: Toimeentulotuki lastensuojelu: Päihteet: Mielenterveys:
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008. 2009) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen pii-rissä 0-17-vuotiaita, vuoden aikana, % vastaa-vanikäisestä väestöstä (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiak-kaat/1000 asukasta Päihtyneiden säilöönotot/1000 asukasta (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Jalasjärven mielenterveysyksikön, Ilmajoen ja Kurikan psykiatristen poliklinikoiden potilaat ja käynnit vuosilta 2009-2010 (Jalasjärven mielen-terveysyksikön tilastot vuosilta 2009 ja 2010, EPSHP tilastot vuosilta 2009 ja 2010) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-
26
vuotiaat, % vastaavanikäisistä Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (SOTKAnet indikaattoritietopankki)
Tuoreimman kouluterveyskyselyn (2009) mukaan kaikissa kolmessa kunnassa 8.- ja 9.
luokkalaiset joivat itsensä humalaan harvemmin kuin kaksi vuotta sitten. Jalasjärvellä ylä-
luokkalaiset tupakoivat kuitenkin yleisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Ilmajoella yläkou-
luikäisten tupakointi väheni, Kurikassa ei muutosta. Kouluterveyskyselyssä selvitetään pe-
ruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisten kokemaa masentuneisuutta12 kysymyksellä, jotka perus-
tuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa ma-
sentuneisuutta kokeneiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ikäluokassa. Huo-
mioitava on, ettei kyseessä ole diagnostisoitu masennus.
Taulukko 9. 8. ja 9. luokan oppilaiden terveyteen, terveystottumuksiin liittyviä indikaat-toreita (Lähde:kouluterveyskysely 2009) Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivaki-oitu % ja vastaajien lukumäärä
2005 % N
2007 % N
2009 % N
Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Jalasjärvi 13 201 12 218 12 190 Ilmajoki 11 267 10 296 15 271 Kurikka 11 352 14 340 9 330 Tupakoi päivittäin Jalasjärvi 18 209 11 219 18 195 Ilmajoki 24 273 17 303 11 275 Kurikka 24 360 14 346 14 342 Tosi humalassa vähintään kerran kuu-kaudessa
Jalasjärvi 19 210 26 222 17 195 Ilmajoki 34 274 25 305 20 208 Kurikka 37 362 30 350 22 343 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
Jalasjärvi 2 208 4 222 1 194 Ilmajoki 6 275 2 306 4 281 Kurikka 3 361 2 350 2 338
27
Seuraava kuvio ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokka-
laisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute
koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät
viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivät-
kä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka
saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä.
Kuvio 2. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9. luokan oppilaista ( Lähde:SOTKAnet) Päihteet ovat vahvasti mukana väkivallassa. Poliisin tilastoimista pahoinpitelyistä tiede-
tään, että väkivaltaan syyllistyneistä noin kaksi kolmesta on tekohetkellä ollut alkoholin
vaikutuksen alainen. Törkeissä pahoinpitelyissä osuus on vielä suurempi. Suomessa kaikki
perheen sisäinen väkivalta on nykyään kriminalisoitu pahoinpitelyinä ja on virallisen syyt-
teen alaista. Tämä tarkoittaa sitä, että tapauksen tullessa poliisin tietoon se tutkitaan ja saa-
tetaan syyttäjälle syyteharkintaa ja mahdollista rikossyytettä varten riippumatta siitä, halu-
aisiko väkivallan kohde itse nostaa asiasta syytettä. Kaikkein vakavimpaan ja kuolemaan
28
johtaneeseen väkivaltaan liittyy valtaosassa tapauksia alkoholinkäyttöä ja väkivallanteot on
tehty humalassa (Päihdelinkki.)
Taulukko 10. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2009 kunta perheväkivalta pahoinpitely törkeä pahoinpitely Jalasjärvi 18 5 1 Ilmajoki 35 32 6 Kurikka 36 53 4 Etelä-Pohjanmaa 518 771 68
Taulukko 11. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2010 kunta perheväkivalta pahoinpitely törkeä pahoinpitely Jalasjärvi 24 24 2 Ilmajoki 38 30 0 Kurikka 48 47 1 Etelä-Pohjanmaa 543 652 41
( Lähde: Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot) Ilmajoella ja Kurikassa epäillyt perheväkivaltatilastot ovat suurempia kuin Jalasjärvellä,
jossa sielläkin on vuoden 2009-2010 välisenä aikana lukumäärä hieman kasvanut. Kurikas-
sa poliisin tietoon tulleita pahoinpitelyepäilyjä on enemmän kuin Jalasjärvellä tai Ilmajoel-
la. Jalasjärvellä lukumäärä on kuitenkin kasvanut vuosien 2009- 2010 välisenä aikana. Po-
liisin tietoon tulleiden törkeiden pahoinpitelyjen määrä on melko alhainen.
Taulukko 12. 15-17- vuotiaiden päihteisiin liittyvät rikosepäillyt kunta alkoholin hallus-
sapito rikkomuk-set 2009
alkoholin hallussapi-torikkomukset vuon-na 2010
huumausaineen käyttörikokset vuonna 2009
huumausaineen käyttörikokset 2010
Jalasjärvi 2 0 0 2 Ilmajoki 2 0 0 2 Kurikka 23 0 4 6 Etelä-Pohjanmaa
140 0 24 24
( Lähde:Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot)
29
Marraskuun 2009 alusta lähtien poliisilla on ollut oikeus tarkastaa alle 18-vuotiaan mukana
olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on todennäköisiä syitä epäillä nuo-
ren pitävän hallussaan alkoholia. Jos poliisi löytää alle 18-vuotiaalta alkoholijuomia tai 18-
20-vuotiaalta väkevää alkoholia, poliisi voi ottaa juomat pois ja hävittää ne. Alkoholin hal-
lussapidosta ikärajoja rikkoen voidaan määrätä 20 euron rikesakko, kun tähän aiemmin on
rangaistuksena ollut päiväsakkoja.
Vuonna 2001 voimaanastunut rikoslain muutos, jonka mukaan huumausaineen käyttöri-
koksesta voidaan tuomita se, joka laittomasti käyttää tai omaa käyttöä varten pitää hallus-
saan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Poliisi ja syyttäjä ovat keskenään
sopineet, että ensimmäistä kertaa huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jääneeseen alle
18-vuotiaaseen henkilöön ei sovelleta rangaistusmääräysmenettelyä, vaan hänet ensisijassa
puhutellaan. Puhuttelussa ovat mukana vanhemmat, sosiaaliviranomainen, syyttäjä ja polii-
si. Huumeriippuvaiset ongelmakäyttäjät ohjataan hoitoon. Ongelmakäyttäjille ei anneta
rangaistusmääräystä ennen kuin hoidon tarve ja hakeutumiseen halukkuus on selvitetty.
Huumausaineen käyttörikos koskee vähäistä huumausainemäärää. Määrän vähäisyyden
arviointiin vaikuttaa myös huumausaineen laji.(Valtakunnansyyttäjävirasto; Seuraamuksen
määrääminen huumausaineen käyttörikoksessa, 2006.)
Taulukko 13. Huumausainerikokset kunta törkeä huumausaine-
rikos 2009 2010
huumausainerikos 2009 2010
huumausaineen käyttö-rikokset 2009 2010
Jalasjärvi 0 2 4 6 1 6 Ilmajoki 0 0 3 3 12 12 Kurikka 0 0 2 13 8 18 Etelä-Pohjanmaa
5 10 116 126 311 315
( Lähde:Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot)
Rikoslain 50 luvun 2§:n mukaan teko on törkeä huumausainerikos, jos huumausainerikok-
sessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainet-
ta. Törkeäksi huumausainerikokseksi luokitellaan myös silloin, kun sillä tavoitellaan huo-
mattavaa taloudellista hyötyä tai rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen
tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Myös huumausaineiden levittämi-
30
nen alaikäiselle on törkeä huumausainerikos. Huumausainerikoksista ja niiden rangaistuk-
sista säädetään rikoslaissa. Sen mukaan rangaistavia tekoja ovat mm. huumausaineiden lai-
ton hallussapito, käyttö, maahantuonti, kuljetus, valmistus, myynti tai muu levitys. Myös
hampun, kokapensaan ja oopiumiunikon kasvatus huumausaineeksi on rangaistavaa. Käyt-
törikokseksi katsotaan omaan käyttöön tarkoitetun pienen huumausainemäärän hallussapito
tai yritys hankkia huumeita omaan käyttöön. Törkeäksi epäiltyjä huumausainerikoksia
esiintyy JIK-kunnissa vähäisesti. Sen sijaan huumausainerikoksissa ja huumausaineiden
käyttörikoksissa on nähtävissä kasvua erityisesti Kurikan kohdalla.
Taulukko 14 .Liikennejuopumukset kunta törkeä rattijuopumus
2009 2010 rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 2009 2010
Jalasjärvi 31 20 15 18 Ilmajoki 27 26 24 16 Kurikka 24 47 22 15 Etelä-Pohjanmaa
512 459 413 326
( Lähde:Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot)
Huumaantuneena ajamista koskevat säännökset (rikoslain 23 luvun 3 ja 4 §) tulivat voi-
maan 1.10.1999. Laissa (545/1999) huumaantuneena ajaminen on sisällytetty rattijuopu-
mussäännöksiin ja samalla porrastettu kahteen törkeysluokkaan. Rattijuopumuksesta tuo-
mitaan, jos huumaavaa ainetta tai sitä ja alkoholia on nautittu niin, että kuljettajan kyky
suorituksiin on huonontunut. Alkoholia ajon aikana tai sen jälkeen veressä vähintään 0,5
promillea tai alkoholia litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa tietää syyl-
listymistä rattijuopumukseen. Vastaavasti törkeä rattijuopumus tulee kyseeseen, jos veren
alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai uloshengitysilman alkoholipitoisuus vä-
hintään 0,53 milligrammaa litrassa tai alemmillakin arvoilla, jos rikoksentekijän kyky teh-
tävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut. (Lähde)
Nuorisoasema Steissin tilastot
Seinäjoella sijaitsevalle nuorisoasema Steissille voivat hakeutua 13-25-vuotiaat nuoret.
Steissi tarjoaa psykososiaalista tukea mielenterveyteen, päihteisiin, ihmissuhteisiin ja ar-
jenhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Yksi käyntikerta (45 minuuttia) lasketaan yhdeksi
31
suoritteeksi. JIK-kunnat kuuluvat sopimuskuntiin, jolloin yhden suoritteen hinta on 69,77
euroa.
Taulukko 15. Nuorisoasema Steissin asiakkaat ja käynnit Kunta asiakkai-
den luku-määrä vuonna 2009
asiakkai-den käynnit vuonna 2009
asiakkaiden lukumäärä vuonna 2010
asiakkaiden käynnit vuonna 2010
suoritteet yhteensä vuonna 2009
suoritteet yhteensä vuonna 2010
Jalasjärvi 1 1 3 14 1 23 Ilmajoki 5 33 7 22 59 42 Kurikka 2 2 5 20 3 35
( Lähde:Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot) Ilmajoki käyttää nuorisoasema Steissin palveluita Jalasjärveä tai Kurikkaa enemmän, mikä saattaa johtua lyhyemmästä maantieteellisestä etäisyydestä. Kaiken kaikkiaan JIK-kunnat käyttävät nuorisoasema Steissin palveluita melko vähän. Seinäjoen A-klinikan tilastot JIK-kunnat ostavat päihdehuollon erityispalveluihin kuuluvat avopalvelut Seinäjoen A-
klinikalta. A-klinikan hoitomenetelminä on mm. yksilö-, ryhmä- ja verkostoterapia sekä
lääkehoito. Myös EU-direktiivin määräysten mukaisesta päihderiippuvuuden arviointiin
perustuva ajokykyseuranta on pääosin JIK-kuntien osalta toteutettu A-klinikan palvelui-
den piirissä. Vuoden 2011 aikana päihteisiin liittyvä ajokykyseuranta tullaan siirtämään
JIK-kuntiin, osaksi terveydenhuollon peruspalveluita. Ilmajoella tai Kurikassa ei ole A-
klinikan sivuvastaanottoa, mutta Kurikkaan liittyneellä Jurvalla on toistaiseksi sopimus,
jonka puitteissa jurvalaiset ovat voineet asioida Suupohjan sivuvastaanotolla. Jalasjärvellä
toimii A-klinikan sivuvastaanotto noin kerran viikossa.
Taulukko 16. A-klinikan tilastot
Kunta asiakkaiden lukumäärä vuonna 2009
asiakkaiden käynnit vuonna 2009
asiakkaiden lukumäärä vuonna 2010
asiakkaiden käynnit vuonna 2010
suoritteet yhteensä vuonna 2009
suoritteet yhteensä vuonna 2010
Jalasjärvi 26 94 29 135 128 183 Ilmajoki 42 152 34 137 165 171 Kurikka 19 77 13 40 101 148 Jurva* 2 15 3 28 25 33
32
( Lähde:Seinäjoen A-klinikan tilastot) Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tilastot JIK-kunnat ostavat selviämisaseman- ja katkaisuhoidon palveluita Seinäjoen kaupungilta.
Osa katkaisuhoitoa tarvitsevista asiakkaista hoidetaan myös paikallisissa terveyskeskuksis-
sa. Selviämishoidon tarkoituksena on antaa asiakkaalle mahdollisuus levätä ja selvitä päih-
tymystilastaan turvallisesti sekä auttaa päihdeongelmaista päihteiden käytön keskeyttämi-
sessä. Selviämisasemalla on viisi asiakaspaikkaa. Katkaisuhoito on lyhytaikaista (3 - 5
vrk), vapaaehtoisuuteen perustuvaa, kuntouttavaa laitoshoitoa. Hoitojakson aikana asiak-
kaalle pyritään myös järjestämään jatkohoito. Katkaisuhoitoasemalla on 10 asiakaspaikkaa,
joista kaksi huumekatkaisua varten. Huumekatkaisujakson kesto on kuusi viikkoa.
Taulukko 17. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2009 kunta asiakkaat
yhteensä vuorokaudet sel-viämisasemalla
vuorokaudet katkaisu-hoitoasemalla
vuorokaudet yhteensä
Jalasjärvi 10 25 51 76 Ilmajoki 16 38 98 136 Kurikka 9 10 35 45 Jurva* 1 5 15 20
Taulukko 18. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2010 kunta asiakkaat
yhteensä vuorokaudet sel-viämisasemalla
vuorokaudet katkaisu-hoitoasemalla
vuorokaudet yhteensä
Jalasjärvi 18 14 41 55 Ilmajoki 28 37 108 145 Kurikka 32 26 101 127 Jurva* 5 2 16 18
(Lähde:Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon tilastot)
Kaikissa kolmessa kunnassa selviämis- ja katkaisuhoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrä on
kasvanut. Jalasjärveläisten asiakkaiden lukumäärä on kasvanut, mutta vuorokausien luku-
määrä selviämis- tai katkaisuhoitoasemalla on laskenut. Ilmajoella vuorokaudet sel-
viämisaseman osalta ovat pysyneet melko samana, kun taas katkaisuhoidon vuorokaudet
ovat hieman lisääntyneet. Kurikassa asiakkaiden määrä on kolminkertaistunut vuosien
33
2009-2010 välisenä aikana. Asiakkaiden lukumäärän kasvu näkyy luonnollisesti myös li-
sääntyneinä vuorokausina sekä selviämis- että katkaisuhoidon osalta.
Kuvio 3. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut poti-laat/1000 asukasta ( Lähde:SOTKAnet) Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai kor-
vikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa ollei-
den lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän
tietoa. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia;
katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita.
Jalasjärvellä päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on laskenut,
samalla, kun Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoaseman asiakkaiden lukumäärä on nous-
sut. Päihde-ehtoisia potilaita hoidetaan Jalasjärven ja Kurikan vuodeosastoilla keskimäärin
enemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla. Ilmajoella potilaiden määrä on kasvanut vuosien
2007-2008 välisenä aikana, mutta tilanne näyttää hieman tasoittuneen. Indikaattorin mu-
kaan Ilmajoella päihde-ehtoisten potilaiden lukumäärä on indikaattorin mukaan Etelä-
Pohjanmaata alhaisempi.
34
Kuvio 4. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitos-
hoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan
päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut.
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osal-
taan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastet-
ta. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös
käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.
Alla oleva kuvio ilmaisee päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen osuuden tuhatta asukasta
kohti. Turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvä indikaattori, joka kertoo osaltaan myös vi-
ranomaisten aktiivisuudesta ja resursseista. Säilöönotto päihtymyksen vuoksi tehdään hen-
kilön turvaamiseksi. Kaikissa kolmessa JIK-kunnissa päihtyneiden säilöönotot ovat Etelä-
Pohjanmaan keskiarvon alapuolella.
35
Kuvio 5. Päihtyneiden säilöönotot/1000 asukasta ( Lähde:SOTKAnet)
Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Tilasto
koskee kunnan kustantamia palveluja eli palveluita, jotka kunta on asukkailleen joko itse
tuottanut tai ostanut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuot-
tajilta. Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan
alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kui-
tenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien
käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käy-
tännöistä. Indikaattorin mukaan kaikissa kolmessa JIK-kunnassa päihdehuollon nettokus-
tannukset jäävät yleisesti Etelä-Pohjanmaata alhaisemmiksi.
36
Kuvio 6. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas ( Lähde:SOTKAnet) Alla oleva indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaiden osuu-den vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöi-tä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.
Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavaikäisestä väestöstä.
(Lähde: SOTKAnet)
Toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon muoto. Alla oleva indikaattori kertoo osal-
taan yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, koska myös köyhyys on syrjäytymisriski. Ku-
vio kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen
37
piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulon pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne, joiden tuen
tarve jatkuu vuodesta toiseen. Kuvion mukaan Kurikassa on muita JIK-kuntia enemmän
pitkäaikaisia, työiässä olevia toimeentulotuen saajia ja vuosien 2007-2009 välisenä aikana
asiakkaiden määrä on kasvanut. Ilmajoella tilanne on pysynyt ennallaan, samoin kuin Ja-
lasjärvellä, jossa pienehköä kasvua on tapahtunut vuoden 2009 aikana.
Kuvio 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet)
Alla oleva kuvio ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien pii-
rissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.
Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuoje-
lulain (3§) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henki-
löä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tu-
kiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen
vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. In-
dikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia.
38
Kuvio 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä 0-17-vuotiaita, vuoden ai-kana, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: SOTKAnet) Seuraava indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -
vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käyte-
tään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henki-
löä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21
vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan
otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksi-
tyisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Jalasjärvellä tilanne on vuosien 2007-2008 aikana
pysynyt ennallaan, mutta vuoden 2009 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten lu-
kumäärä on kasvanut. Ilmajoella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lukumäärä on prosentuaa-
lisesti kasvanut vuoden 2008 aikana, jolloin kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on ollut
Etelä-Pohjanmaan aluetta korkeampi. Kurikassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-
vuotiaiden määrä noudattaa Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa.
39
Kuvio 10. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: SOTKAnet) Mielenterveys
Ilmajoella ja Kurikassa psykiatriset poliklinikat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-
piirin alaisuuteen ja ovat näin ollen osa erikoissairaanhoitoa, kun taas Jalasjärvellä mielen-
terveysyksikkö on kunnan omaa toimintaa. Ilmajoella ja Kurikassa asiakkailta edellytetään
lähetettä, kun taas Jalasjärven mielenterveysyksikköön voi hakeutua ilman lähetettä. Kai-
kissa kolmessa yksikössä järjestetään yksilötapaamisten lisäksi myös ryhmätoimintaa. Eri-
laiset lähtökohdat palveluiden tuottamiselle johtavat näin ollen myös erilaiseen tilastointi-
tapaan. Psykiatristen poliklinikoiden tilastointi on muuttunut vuosien 2009 ja 2010 välillä
siten, että esimerkiksi verkostotapaamiset ja kotikäynnit on viime vuodelta eritelty.
Taulukko 19. Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot
vuosi 2009 vuosi 2010
asiakkaita yhteensä 352 355
uudet asiakkaat 87 97
yhteydenpito (sis. käynnit,
kotikäynnit, puh.kontaktit,
ryhmätilanteet)
4 146 4 655
yhteydenpito psykologin
kanssa
17 15
40
yhteydenpito lääkärin kans-
sa
704 222
(Lähde: Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot)
Taulukko 20. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009
Käyntityyppi käynnit potilaat
tuntematon 2 220 222
kirje 24 20
muu yksilö 17 12
perhekäynti 53 20
puhelu 210 95
reseptin uusinta 102 59
ryhmäkäynti 1 493 61
ryhmävastaanotto 116 83
vastaanottokäynti 181 24
yhteensä 4 416 596
Taulukko 21. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2010
Käyntityyppi käynnit potilaat
tuntematon 2 491 230
kirje 9 9
muu yksilö 6 5
oma tark. 2 (tutki-
mus/testauskäynti)
0 0
oma tark. 3 (verkostokäynti) 0 0
oma tark.1 (kotikäynti) 0 0
perhekäynti 22 11
puhelu 198 86
41
reseptien uusinta 104 62
ryhmäkäynti 1 286 56
ryhmävastaanotto 116 78
vastaanottokäynti 41 20
yhteensä 4 273 557
(Lähde: Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot/EPSHP)
Taulukko 22. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009
Käyntityyppi käynnit potilaat
tuntematon 1 828 208
kirje 4 4
muu yksilö 105 73
perhekäynti 50 28
puhelu 214 104
reseptin uusinta 24 20
ryhmäkäynti 1 413 63
ryhmävastaanotto 161 93
vastaanottokäynti 74 12
yhteensä 3 873 605
Taulukko 23. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2010
Käyntityyppi käynnit potilaat
tuntematon 9 7
kirje 0 0
muu yksilö 99 69
oma tark. 2 (tutki-
mus/testauskäynti)
60 28
oma tark. 3 (verkostokäynti) 44 27
oma tark.1 (kotikäynti) 39 18
perhekäynti 85 23
42
puhelu 422 149
reseptien uusinta 6 6
ryhmäkäynti 1 530 64
ryhmävastaanotto 99 54
vastaanottokäynti 1660 203
yhteensä 4 053 648
(Lähde: Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot/EPSHP)
Alla oleva indikaattori kuvaa depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24-vuotiaiden
prosenttiosuutta vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattorin mukaan lääkkeistä korvausta
saaneiden määrä on Jalasjärvellä vähentynyt, kun Kurikassa se on kasvanut.
Kuvio 11. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä-
estöstä (Lähde: SOTKAnet)
Mielenterveyden häiriöiden perusteella jäädään yleensä nuorempana työkyvyttömyyseläk-
keelle kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella, joten ne ovat kestoltaan
pitempiä. Mielenterveyssyistä alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä merkittävin ja kasvava
ryhmä on masennuksesta johtuvat eläkkeet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana depressi-
osta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa kaksinkertaistuneet.(Työurien piden-
tämistyöryhmän raportti 2010 .)
43
Alla oleva kuvio ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi
työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosent-
teina 25-64-vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät
toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet.
Kuvio 12. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (Lähde: SOTKAnet) Alla oleva kuvio ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saanei-
den potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään
keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sekto-
rilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Indikaattorin mukaan Jalasjärvellä psykiatriset lai-
toshoidon hoitojaksot ovat vähentyneet vuosien 2007-2009 välisenä aikana, kun taas Ilma-
joella ne ovat kasvaneet. Kurikassa laitoshoidon hoitojaksot ovat pysyneet suurin piirtein
samassa vuosina 2007-2008, mutta lisääntynyt huomattavasti vuoden 2009 aikana.
44
Kuvio 13. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet)
45
5. ARVOT, TAVOITTEET JA VISIO
Kuvio 14. Päihde- ja mielenterveysstrategian arvot, tavoitteet ja visio
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAN ARVO-POHJA
Yhdenvertaisuus Kuntalaisten hyvinvointi
Asiakaslähtöisyys Ammatillisuus
Yhteistyö
VISIO:
Hyvinvointia läpi elämän- Tukea ja palvelua oikeaan aikaan
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTRATE-GIAN TAVOITTEET:
1) Tukea hyvinvointia edistäviä ja suojaavia tekijöitä sekä vähentää hyvinvointia uh-kaavia riskitekijöitä
2) Asiakkaiden varhainen tukeminen riski-tilanteissa ja näin toimimalla vähenne-tään korjaavien palveluiden tarvetta. Kaikessa toiminnassa huomioidaan riit-tävät resurssit mielenterveyden häiriöitä ja päihdehaittoja ehkäisevään työhön.
3) Palvelujärjestelmä on selkeä ja kuntalai-set tietävät mistä hakea apua
4) Kuntalaiset ovat kuntakohtaisista eroista riippumatta tasa-arvoisia
5) Kuntalaisten, palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä ääni tulee kuulluksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteu-tuksessa
6) Henkilöstöresurssit ovat riittäviä ja hen-kilöstöllä on perustiedot - ja taidot sekä mielenterveys- ja päihdekysymysten koh-taamiseen
7) Mielenterveys- ja päihdetyötä toteute-taan palvelusektoreiden rajoja ylittäen.
46
Arvopohja muodostaa strategian perustan ja ohjaavat tavoitteiden asettamista. JIK-alueen
johtoryhmä on nostanut seuraavat viisi arvoa määrittelemää päihde- ja mielenterveysstra-
tegiaa: yhdenvertaisuus, kuntalaisten hyvinvointi, asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja
yhteistyö. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella kuntalaisella on asuinpai-
kasta, asemastaan tai kunnan määrärahoista riippumatta oikeus saada mielenterveys- ja/tai
päihdepalveluita hänen niitä tarvitessaan. Kuntalaisten hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että
edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä varhainen tukeminen kuuluvat osa-
na kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Näin ollen mielenterveyteen ja päihteisiin liit-
tyvät haasteet eivät ole kenenkään yksittäisen toimijan asia, vaan kaikkien kuntalaisten ja
toimijoiden yhteinen haaste. Asiakaslähtöisyys on kaiken perusta. Asiakas kohdataan tasa-
arvoisena ihmisenä, jonka voimavaroja ja osallisuutta pyritään kaikessa toiminnassa vah-
vistamaan. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Ammatillisuus arvona tarkoittaa, että hen-
kilökunta on ammattitaitoista ja ylläpitää osaamistaan. Yhteistyötä kehitetään ja vahviste-
taan sekä kuntien välillä että eri toimijoiden kesken. Strategian tavoitteet määräytyvät ar-
vojen pohjalta luoden vision. Visio on strategiaprosessin kautta syntynyt tahtotila, jonka
tehtävänä on luoda kuva halutusta tulevaisuudesta, jota strategian kautta pyritään saavut-
tamaan. JIK- alueen mielenterveys- ja päihdestrategian visioksi on määritelty Hyvinvointia
läpi elämän- Tukea ja palvelua oikeaan aikaan.
6. KEHITTÄMISEN KOHTEET
Seuraavassa on lyhyesti esitelty ylikunnallisen johtoryhmän ja kuntakohtaisten työryhmien
kehittämisen kohteet. Varsinaiset toimenpidesuunnitelmat (matriisit) ovat osana strategian
toimenpideohjelmaa. Ylikunnallisen johtoryhmän tehtävänä on ollut linjata strategian kes-
keisimmät tavoitteet ja toimenpiteet sekä pohtia palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.
Kuntakohtaiset työryhmät ovat työskentelyssään keskittyneet edistävään – ja ehkäisevään
mielenterveys- ja päihdetyöhön.
6.1 Ylikunnallisen johtoryhmän kehittämisen kohteet Ylikunnallinen johtoryhmä on määrittänyt strategian kehittämisen kohteet seuraavasti:
• JIK-kuntien yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen: Realisti-
nen ja käytännönläheinen strategia-asiakirja.
47
• Resurssien lisääminen JIK-alueen päihdetyöhön: JIK alueen yhteisen päihde-
koordinaattorin/päihdetyöntekijän palkkaaminen. Toimelle varataan määräraha
vuoden 2012 budjettiin ja toimi pyritään täyttämään vuoden 2012 alusta.
• Edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen kunnissa:
Johtoryhmä tukee kuntakohtaisia edistävän- ja ehkäisevän työn työryhmiä
• Kohdennetun nuorisotyön/etsivän nuorisotyön käynnistäminen paikallises-
ti/alueellisesti: Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien yhteinen hakemus OKM:lle Etsivän
nuorisotyön käynnistämiseksi vuoden 2011 aikana. Kurikassa perustettu kohdenne-
tun nuorisotyön työryhmä nykytilan kartoittamiseksi ja tarpeen arvioimiseksi (sisäl-
tää myös Etsivän nuorisotyön)
• Päihdekuntoutujien työpajatoiminnan tarpeen selkeyttäminen: kuntien sosiaa-
litoimet selvittävät kuntakohtaisesti työpajatoiminnan tarpeellisuuden (mahdollises-
ti perustetaan erillinen työryhmä työpajatoiminnan tarvetta ja mahdollista toteutta-
mista varten). Mikäli tarve-analyysin mukaan työpajalle on tarvetta, päätös siitä jär-
jestetäänkö se ylikunnallisena yhteistyönä vai kuntakohtaisesti.
• Vastuu- ja koordinointikysymysten selkiyttäminen kuntien peruspalveluiden
ja Seinäjoen päihdehuollon erityispalveluiden kanssa: Ajokykyseurannan siir-
tymien erityispalveluista kokonaan osaksi kuntien peruspalveluita
• 2 dg- asiakkaiden hoitopolun selkeyttäminen ja mallintaminen: JIK-kuntien yh-
teisen ylikunnallinen 2 dg-työryhmä on käynnistynyt keväällä 2011. Tavoitteena
paitsi mallintaa myös yhtenäistää 2-dg-asiakkaiden hoitokäytäntöjä JIK-alueella
• Opioidiriippuvaisten korvaushoidon mallintaminen JIK-kunnissa: Suunnitel-
ma korvaushoitopalveluiden arvioinnista, käytännön toteuttamisesta. (JIK;ky ja
Seinäjoen kaupungin päihdehuolto).
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden tilanteen ja tarpeen
kartoittaminen
6.2 Yhteenveto kuntakohtaisten työryhmien kehittämisen painopistealueista
• Edistävän- ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetietouden lisääminen:
- Tiedon saatavuuden lisääminen eri toimipisteissä,
- Erilaiset tapahtumat, tilaisuudet, kampanjat ja teemapäivät,
- kuntien kotisivuille tietoa siitä, mistä apua voi hakea kuntalaisen sitä tarvitessa,
- palveluesitteiden päivittäminen
48
• Päihteiden käytön ehkäiseminen ja haitallisen päihteidenkäytön tunnistami-
nen sekä puheeksiottaminen äitiys ja perheneuvolassa: Audit-kysely kaikille
odottaville äideille.
• Henkisen pahoinvoinnin tunnistaminen ja/tai masennuksen tunnistaminen
varhaisessa vaiheessa: EPDS-masennusseula kaikille odottaville äideille.
• Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen: Lapsiperheiden kotipalvelun laajenta-
minen, perhekeskustoiminnan vahvistaminen, ehkäisevän päihde- ja mielenterveys-
työn vahvistaminen vertaisryhmätoiminnalla (sekä huoltajille että lapsille).
• Nuorten päihteettömyyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä asenteisiin vai-
kuttaminen (päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen, huol-
tajien päihdemyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen (esim. vanhempainillat), Päih-
deputken järjestäminen kerran kolmessa vuodessa, nuorten pahoinvoinnin tunnis-
taminen ja varhainen tuen tarjoaminen).
• Nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen ja päihteettömyyden tukemi-
nen: Koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja
nuorten aikuisten tukeminen (esim. Etsivä nuorisotyö, Työharjoittelu ja–
valmennustilaisuuksien lisääminen, yhteistyössä eri hankkeiden ja Te-toimiston
kanssa, työpaikkojen/esimiesten tukeminen esim. kuntouttavan työtoiminnan järjes-
tämisessä).
• Työikäisten hyvinvoinnin tukeminen: Työikäisten työttömien aktivointi ja osalli-
suuden lisääminen sekä tätä kautta työkyvyn ylläpitäminen.
• Työssäkäyvien päihde- ja/tai mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistami-
nen ja tuen tarjoaminen: Päihteiden puheeksi ottaminen työterveystarkastusten
yhteydessä: Audit-kysely kaikille terveystarkastusten yhteydessä, masennusseulan
käyttäminen, Koulutusten tarjoaminen työyhteisöille ja yrityksille päihde- ja mie-
lenterveyskysymyksistä, työpaikkojen päihdeohjelmien laatiminen, hoitoonohjaus-
käytäntöjen selkeyttäminen.
49
• Ikääntyvien hyvinvoinnin tukeminen:
- Osallisuuden lisääminen ja nk. passiivisten eläkeläisten aktivointi mukaan toimin-
taan,
- koulutuspäivän laatiminen yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen yhdyshenkilöiden
kanssa ehkäisevän toiminnan näkökulmasta,
- tukihenkilö/ystävätoiminnan lisääminen ja vahvistaminen,
- varhainen puheeksi ottaminen päihteistä, ikäihmisten päihdemittarin käyttäminen,
- ammattihenkilöstön tietotaidon lisääminen päihde- ja mielenterveyskysymyksissä,
- kuljetuspalveluiden järjestäminen (osallisuuden vahvistaminen)
• Eritysryhmien esim. vammaisten erityistarpeiden huomioiminen mielenterve-
ys- ja päihdetyössä:
- valistusta ja tietoa selkokielellä: teematilaisuudet, selkokielisen käsikirjan laatimi-
nen, osallistavien /toiminnallisten menetelmien käyttäminen.
- henkilöstön tietotaidon vahvistaminen mielenterveys- ja päihdekysymyksissä
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvoinnin edistäminen:
- kohdennetun ryhmätoiminnan käynnistäminen
7. STRATEGIAN ARVIOINTI JA SEURANTA Strategia-asiakirja annetaan kevään 2011 aikana eri kuntien lautakunnille hyväksyttäväksi
ja valtuustoille tiedoksi. Strategia on aikansa tuote ja lähtee tämän päivän realiteeteista.
Koska kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia ei voida ennakoida, tulee strategiaa arvioida,
tarkistaa ja päivittää säännöllisesti. Strategiaa arvioimaan ja päivittämään perustetaan sekä
yksi ylikunnallinen seurantaryhmä, että kolme kuntakohtaista seurantaryhmää. Kuntakoh-
taiset ryhmät koolle kutsutaan päivittämään ja arvioimaan työskentelyn etenemistä 2/2012.
Ylikunnallinen seurantaryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 4/2012. Seurantaryhmät ko-
koontuvat vähintään kerran vuodessa, tarpeen vaatiessa useammin. Koko päihde- ja mie-
lenterveysstrategiaa arvioidaan ja päivitetään kerran valtuustokaudella.
50
8. YHTEENVETO
Syyskuussa 2009 Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki (JIK-kunnat) laa-
tivat sopimuksen yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta alueelle Pohjan-
maa/Välittäjä 2000-hankkeen tukemana. Strategiatyö alkoi nykytilanteen kartoittamisella,
jonka osana järjestettiin kuulemistilaisuuksia niin kuntalaisille kuin ammattihenkilöstölle.
Nykytilan selvityksen perusteella ylikunnallinen johtoryhmä päätyi kolmen kuntakohtaisen
työryhmän perustamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli syventyä edistävään
ja ehkäisevään päihde sekä mielenterveystyöhön.
Strategiaprosessin aikana esille nousi useita kehittämisen kohteita. Tarve JIK-kuntien yh-
teisestä päihdetyöntekijästä on ollut esillä koko strategiaprosessin ajan. Päihdetyöntekijä
kirjattiin johtoryhmän matriisin kehittämisen kohteeksi ja tavoitteena on saada toimi vuo-
den 2012 aikana. Edistävä- ja ehkäisevä mielenterveys sekä päihdetyö nousivat keskeiseen
asemaan. Painopistettä halutaan tulevaisuudessa suunnata yhä enemmän ehkäisevään työ-
hön, tiedottamiseen ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Kuntakohtaiset työryhmät
noudattivat strategiaprosessissa nk. elinkaarimallia, joten kuntalaiset on pyritty huomioi-
maan strategiassa ikäryhmittäin ja elämäntilanteen mukaan. Muutoksia palveluiden kehit-
tämisessä tapahtui jo strategiaprosessin aikana. Päätös päihde-ehtoisten ajokykyseurantojen
siirtymisestä Seinäjoen A-klinikalta osaksi kuntien peruspalveluita tehtiin jo vuoden 2010
aikana. Opioidiriippuvaisten korvaushoito (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus33/2008)
on nimetty kehittämisen kohteeksi matriisissa, johon palataan strategian seuranta- ja päivit-
tämisvaiheessa.
Strategialuonnos oli kommentoitavana sekä kuntalaisille että muille kiinnostuneille kuntien
nettisivuilla. Luonnoksesta pyydettiin myös lausuntoja usealta yhteistyökumppanilta ja si-
dosryhmiltä. Lausunnoissa ja kommenteissa esille tulleet palautteet huomioidaan strategian
päivittämisen yhteydessä. Strategian seuranta ja päivittäminen on yhtä tärkeää kuin strate-
gian laadinta. Seurantaa varten nimetään yksi ylikunnallinen ja kolme kuntakohtaista ryh-
mää, jotka kokoontuvat vähintään kerran vuodessa päivittämään strategiaa. Koko Strategia
päivitetään (indikaattorit ym.) kerran valtuustokaudella. JIK-kuntien ensimmäinen yhtei-
nen mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu vuosiksi 2011-2015. Kuten ylikunnallisen
johtoryhmän puheenjohtaja esipuheessaan toteaa yhteinen työ strategian saattamiseksi sa-
noista tekoihin voi alkaa!
51
II TOIMENPIDEOHJELMA
1. Ylikunnallisen johtoryhmän osallistujat
Johtoryhmän kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:
Veli-Erkki Wiberg, peruspalvelujohtaja, Kurikka pj. Eija Hautamäki, johtava sosiaalityöntekijä, Jalasjärvi Jouni Kalliomäki, vt.sosiaalijohtaja, Ilmajoki Minna Laitila, hankejohtaja, projektipäällikkö Pohjanmaa/Välittäjä2009-hanke Elise Lepistö, JIK/hoitotyön johtaja Tytti Luoto, vt. sosiaalijohtaja, Ilmajoki Marita Moisio, päivähoidon johtaja, Kurikka Anne-Mari Packalen-Reinikainen, sivistystoimenjohtaja, Jalasjärvi Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke siht Mari Roos, nuorisosihteeri, Ilmajoen kunnan nuoriso- ja vapaa-aikatoimi Arja Saari, TK-psykologi/JIK, Kurikka Pirjo Sariola, Kurikan kaupunginhallituksen edustaja, Kurikka Veli Tuominiemi, sosiaalityöntekijä, Jalasjärvi, kunnan strategiayhdyshenkilö Hanna Urpala, lääkäri/JIK, Ilmajoki Kai Väli-Torala, Ilmajoen kunnan edustaja, Ilmajoki
YLI
KU
NN
ALL
ISE
N J
OH
TO
RY
HM
ÄN
MA
TR
IISI
52
KE
HIT
TÄ
MIS
-K
OH
DE
T
AV
OIT
E
KO
NK
RE
ET
TIS
ET
M
EN
ET
ELM
ÄT
M
ITT
AR
IT/S
EU
RA
NT
A
VA
ST
UU
TA
HO
JA
AIK
AT
AU
LU
JIK
-kun
tien
yhte
i-se
n m
iele
nter
veys
- ja
päi
hdes
trat
egia
n la
atim
nen
Str
ateg
ian
seur
anta
ja
päi
vittä
min
en
real
istin
en -
ja k
äy-
tänn
önlä
hein
en
päih
de-
ja m
iele
nte
r-ve
ysst
rate
gia
yl
ikun
nalli
sen
seur
an-
tary
hmän
per
usta
mi-
nen
stra
tegi
an p
äivi
t-tä
mis
eksi
kehi
ttäj
ätyö
ntek
ijän
pal
k-ka
amin
en tu
kem
aan
kun
ti-en
päi
hde-
ja m
iele
nter
ve-
ysst
rate
gian
laat
imis
ta
kuul
emis
tilai
suuk
sien
jär-
jest
ämin
en,
nyk
ytila
ntee
n ka
rtoi
tus
päih
de-
ja m
iele
nte
rve
ys-
stra
tegi
a-as
iaki
rjan
laat
i-m
inen
S
trat
egia
n se
uran
tary
hmä
n ko
koon
tum
iset
, str
ateg
ian
päiv
ittäm
inen
nyk
ytila
ntee
n ka
rtoi
tus-
as
iaki
rja, t
yöry
hmie
n kä
yn-
nist
ämin
en, t
yöry
hmie
n ty
öske
ntel
y T
oim
enpi
deoh
jel-
ma/
mat
riisi
t, st
rate
gia-
asia
kirja
pä
ihde
- ja
mie
lent
erv
eys
stra
-te
gia
laus
un-
to/k
omm
entt
ikie
rrok
selle
4-
5/20
11,
stra
tegi
a pe
rust
urva
laut
a-
kunn
ille
hyv
äksy
ttäv
äksi
ja
valtu
usto
ille
tiedo
ksi
Str
ateg
ian
seur
anta
ryhm
än
koko
ontu
mis
et, s
trat
egia
n pä
ivitt
ämin
en
kehi
ttäj
ä-ty
önte
kijä
/ 1.
2/20
10 a
lkae
n 12
kk
ja 1
.1.2
011
½
JIK
/ ½
Ylik
unna
lline
n jo
htor
yhm
ä, k
unta
koh-
tais
ten
työr
yhm
ien
puh
eenj
ohta
jat,
ke-
hitt
äjät
yönt
ekijä
yl
ikun
nalli
nen
joht
oryh
-m
ä/ku
ntak
ohta
iste
n ty
öryh
mie
n pj
. yh
-de
ssä
kehi
ttäj
ätyö
ntek
ijän
kans
sa
Vel
i-Erk
ki W
iber
g, E
ija H
auta
mäk
i, T
ytti
Luot
o, V
eli T
uom
inie
mi
Ylik
unna
llise
n jo
htor
yhm
än p
uhee
njoh
-ta
ja V
eli-E
rkki
Wib
erg
kuts
uu k
oolle
se
uran
tary
hmän
4/2
012
Res
urss
ien
lisää
mi-
nen
JIK
-alu
een
päih
dety
öhön
JIK
- al
ueen
yht
eise
n pä
ihde
koor
dina
atto
-rin
/päi
hdet
yönt
ekijä
n pa
lkka
amin
en
toim
elle
var
ataa
n m
äärä
ra-
ha v
uode
n 20
12 b
udje
ttiin
toim
en tä
yttö
vuo
den
2012
al
usta
JI
K-a
lue
en s
osia
alito
imet
YLI
KU
NN
ALL
ISE
N J
OH
TO
RY
HM
ÄN
MA
TR
IISI
53
Edi
stäv
än ja
ehk
äi-
sevä
n pä
ihde
- ja
m
iele
nter
veys
työn
ke
hittä
min
en k
un-
niss
a K
unta
koht
aist
en
mat
riisi
en s
eura
nta
ja p
äivi
ttäm
inen
mon
iam
mat
illis
et,
kunt
akoh
tais
et t
yö-
ryhm
ät k
okoo
ntuv
at
stra
tegi
apro
sess
in a
i-ka
na 3
-5 k
ert
aa p
oh-
timaa
n pä
ihde
- ja
m
iele
nter
veys
työn
ke
hitt
ämis
enko
htei
ta,
tavo
ittei
ta ja
kon
k-re
ettis
ia m
enet
elm
iä
työr
yhm
ien
teht
ävän
ä on
poh
tia m
yös
sitä
, m
itkä
asia
t tot
eute
taan
ku
ntak
ohta
ises
ti ja
m
itkä
asia
t on
syyt
ä to
teut
taa
ylik
unna
lli-
sena
ku
ntak
ohta
isen
seu
-ra
ntar
yhm
än n
ime
ä-m
inen
mat
riisi
en p
äi-
vitt
ämis
eksi
työr
yhm
ätyö
sken
tely
pu
-he
enjo
htaj
a jo
hdol
la,
mat
riisi
työs
kent
ely
kunt
akoh
tais
ten
seur
anta
-ry
hmie
n os
allis
tujie
n ni
-m
eäm
inen
, koo
lleku
tsum
i-ne
n vä
hint
ään
kerr
an v
uo-
dess
a, m
atrii
sien
päi
vitt
ä-m
inen
Mat
riisi
t osa
na p
äihd
e- ja
m
iele
nter
veys
stra
tegi
an to
i-m
enpi
deoh
jelm
aa
kunt
akoh
tais
ten
seur
anta
-ry
hmie
n ko
koon
tum
iset
, pä
ivite
tyt m
atrii
sit
Työ
ryhm
ien
puh
eenj
ohta
-ja
t/jo
htor
yhm
ä/ke
hitt
äjät
yönt
ekijä
T
yöry
hmie
n ty
öske
ntel
y pä
ätty
y vi
i-m
eist
ään
3/20
11
työr
yhm
ien
puhe
enjo
htaj
at to
imiv
at
kool
leku
tsuj
ina.
Ens
imm
äine
n se
uran
ta-
ryhm
ä 2/
2012
Koh
denn
etun
nuo
-ris
otyö
n/et
sivä
n nu
oris
otyö
n kä
yn-
nist
ämin
en p
aika
lli-
sest
i/alu
eelli
sest
i
Jala
sjär
ven
ja Il
maj
o-en
kun
tien
yhte
inen
ha
kem
us O
KM
:lle
Ets
ivän
nuo
risot
yön
käyn
nist
ämis
eksi
talo
udel
lisen
avu
stuk
sen
hake
min
en O
KM
:ltä,
H
enki
löst
ön p
alkk
aam
inen
ja
toim
inna
n kä
ynni
stäm
i-ne
n
Ets
ivän
nuo
risot
yönt
eki-
jän/
teki
jöid
en p
alkk
aam
inen
, E
tsiv
än t
yön
kaut
ta ta
voite
t-tu
jen
nuor
ten
luku
mää
rä,
tavo
itett
ujen
nuo
rten
sijo
it-tu
min
en(e
sim
. työ
harjo
ittel
u,
kunt
outt
ava
työt
oim
inta
, op
iske
lu jn
e.)
OK
M, J
alas
järv
en n
uoris
otoi
mi,
Jala
s-jä
rven
sos
iaal
itoim
i, Ilm
ajo
en n
uoris
o-to
imi,
Ilmaj
oen
sos
iaal
itoim
i. T
ieto
m
yönt
eise
stä
avus
tusp
äätö
kses
tä tu
llut
5/20
11
YLI
KU
NN
ALL
ISE
N J
OH
TO
RY
HM
ÄN
MA
TR
IISI
54
Kur
ikas
sa k
utsu
taan
ko
olle
koh
denn
etun
nu
oris
otyö
n ty
öryh
mä
nyk
ytila
n ka
rtoi
ttam
i-se
ksi j
a ta
rpee
n ar
vi-
oim
isek
si
Kur
ikas
sa k
ohde
nnet
un
nuor
isot
yöry
hmän
työ
s-ke
ntel
y ja
tarp
een
sel
vity
s
työr
yhm
än k
okoo
ntum
iske
r-ra
t, ja
niis
tä la
aditt
avat
mui
s-tio
t sek
ä ta
rpee
n se
lvity
s
Nuo
riso-
ja v
apaa
-aik
atoi
mi k
okoa
a m
onia
mm
atill
isen
työ
ryh
män
kev
ään
2011
aik
ana
Poh
janm
aa/V
älitt
äjä
2009
-ha
nkke
en tu
kem
ana,
sel
vity
ksen
laat
i-m
inen
Päi
hdek
unto
utuj
i-en
työp
ajat
oim
in-
nan
tarp
een
sel-
keyt
täm
inen
kunt
ien
sosi
aalit
oim
et
selv
ittäv
ät k
unta
koh-
tais
esti
työp
ajat
oi-
min
nan
tarp
eelli
suu-
den
tarp
een
kart
oitu
s, t
yöry
h-
män
per
usta
min
en
selv
itys
työp
ajat
oim
inna
n ta
rpee
sta.
Mik
äli t
arv
e-an
alyy
sin
muk
aan
työ
paja
lle
on ta
rvet
ta, p
äät
ös s
iitä
jär-
jest
etää
nkö
se y
likun
nalli
se-
na y
htei
styö
nä v
ai k
unta
koh-
tais
esti
Kun
tien
sosi
aalit
oim
et 2
011-
2012
Vas
tuu-
ja k
oor-
dino
intik
ysym
yste
n se
lkiy
ttäm
inen
kun
-tie
n pe
rusp
alve
lui-
den
ja S
einä
joen
pä
ihde
huol
lon
eri-
tyis
palv
elui
den
kans
sa
ajok
ykys
eura
nnan
si
irtym
ien
erity
ispa
l-ve
luis
ta k
okon
aan
osak
si k
untie
n pe
rus-
palv
elui
ta
Laus
unno
t Sei
näjo
en k
au-
pung
ille,
aj
okyk
yseu
rant
aan
liitt
yvä
pere
hdyt
yspa
lave
ri te
rve
y-de
nhuo
llon
henk
ilöst
ölle
Yht
eist
yöpa
lave
rit, l
ausu
n-no
t,
pere
hdyt
ystil
aisu
us
JIK
, sos
iaal
itoim
i ajo
kyky
seu
rann
an
osal
ta la
usun
not 3
1.12
.201
0 A
-klin
ikka
vas
taa
per
ehd
ytyk
sest
ä P
oh-
janm
aa/V
älitt
äjä
2009
-ha
nke
koor
dino
i pe
rehd
ytys
tilai
suud
en jä
rjes
täm
istä
. Pe-
rehd
ytys
tilai
suus
3/2
011
te
rve
yden
huol
to/J
IK ja
A-k
linik
ka p
äät-
tävä
t ajo
kyky
seur
anna
n si
irtym
isen
os
alta
. Seu
raav
a ko
kous
järje
stet
ään
ke
vääl
lä/2
011
YLI
KU
NN
ALL
ISE
N J
OH
TO
RY
HM
ÄN
MA
TR
IISI
55
2 dg
- as
iakk
aide
n ho
i-to
polu
n se
lke
yttä
mi-
nen
ja m
allin
tam
inen
JIK
-kun
tien
yhte
isen
yli-
kunn
allis
en 2
dg-
työr
yhm
än k
äyn
nist
ämi-
nen
työr
yhm
än a
loitu
skok
oon-
tum
ises
sa p
ääte
ttiin
jatk
o-ty
öske
ntel
ystä
, tav
oitt
een
a 2
dg-a
siak
kaan
hoi
topo
lun
mal
linnu
sasi
akirj
a
Kur
ikan
psy
k.po
li, J
IK,
EP
SH
P,
Poh
janm
aa/V
älitt
äjä
2009
- ha
nke
koor
-di
noiv
at e
nsim
mäi
sen
tapa
amis
en
5/20
11. S
eura
ava
koko
ontu
min
en
9/20
11 k
oolle
kuts
ujan
a JI
K;k
yn E
sa
Mäk
inie
mi J
IK;k
y
Vas
tuu-
ja k
oor-
dino
intik
ysym
yste
n se
lkiy
ttäm
inen
kun
-tie
n pe
rusp
alve
lui-
den
ja S
einä
joen
pä
ihde
huol
lon
eri-
tyis
palv
elui
den
kans
sa
amm
attih
enki
löst
ön
koul
utus
tarp
een
arvi
-oi
nti s
elvi
ttäm
inen
2
dg-a
sioi
ssa
koul
utus
tarp
een
kart
oitu
s en
sim
mäi
sen
työr
yhm
än
koko
ontu
mis
essa
, kou
lu-
tuss
uunn
itelm
a-as
iaki
rjan
laat
imin
en
koul
utus
tarv
e-as
iaki
rja, k
ou-
lutu
ssuu
nnite
lma
2 dg
-työ
ryhm
ä la
atii
koul
utus
suun
ni-
telm
an P
ohja
nmaa
/Väl
ittäj
ä 20
09-
hank
keen
tuke
man
a.
Opi
oidi
riipp
uvai
s-te
n ko
rvau
shoi
don
mal
linta
min
en J
IK-
kunn
issa
yhte
isty
öneu
vott
elun
jä
rjest
ämin
en S
einä
-jo
en p
äihd
ehuo
llon
Ja
JIK
-kun
tien
terv
ey-
denh
uollo
n vä
lillä
ko
rvau
shoi
toas
ian
selv
ittäm
isek
si la
ki-
säät
eist
en p
alve
luid
en
turv
aam
isek
si
suun
nite
lma
korv
aush
oito
-pa
lvel
uide
n ar
vioi
nnis
ta,
käyt
ännö
n to
teut
tam
ises
ta yh
teis
työn
euvo
ttel
u-ko
koon
tum
inen
, suu
nnite
lma
asia
kirja
JIK
;ky,
Sei
näjo
en k
aupu
ngin
päi
hde
-hu
olto
YLI
KU
NN
ALL
ISE
N J
OH
TO
RY
HM
ÄN
MA
TR
IISI
56
Mie
lent
erve
ys-
ja
päih
deku
ntou
tujie
n as
umis
palv
elui
den
tilan
teen
ja ta
rpee
n ka
rtoi
ttam
inen
dial
ogin
kä
ynni
stäm
i-ne
n er
i toi
mijo
iden
ka
nssa
erit
yist
ä tu
kea
tarv
itsev
ien
asum
is-
palv
elui
den
tilan
teen
ka
rtoi
ttam
isek
si
työr
yhm
än/t
yöko
kouk
sen
jä
rjest
ämin
en s
idos
ryhm
il-le
tila
ntee
n ja
tarp
eide
n ka
rtoi
ttam
isek
si
jatk
osuu
nnite
lmat
laad
itaan
en
sim
mäi
sen
työr
yhm
äm
/työ
koko
ukse
n pe
rust
eella
Jala
sjär
ven
sosi
aalit
oim
i, K
urik
an s
osi-
aalit
oim
i/kev
ät 2
011
57
2. Jalasjärven työryhmän osallistujat
Jalasjärven kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Veli Tuominiemi, sosiaalityöntekijä, Jalasjärvi pj. Katja Aalto, diakoniatyöntekijä, Jalasjärven seurakunta Pauli Anttila, rehtori/yläkoulu Jalasjärvi Irma Aittoniemi, kunnanhallituksen nimeämä edustaja, Jalasjärvi Marja-Leena Ala-Karvia, terveydenhoitaja / neuvola, JIK Rauno Heinonen, Jalasjärven yrittäjät Leila Koskiniemi, päivähoidon ohjaaja, Jalasjärvi Minna Laitila, projektipäällikkö/hankepäällikkö, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke Johanna Luukkaa-Pippola, rehtori/alakoulu, Jalasjärvi Susanna Mäkelä, nuoriso-ohjaaja, Jalasjärvi Eva Nordberg, sairaanhoitaja, mielenterveysyksikkö, JIK Sinikka Palojärvi, avopalveluohjaaja, JIK Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke siht. Kaisa Pihlaja, kunnanhallituksen nimeämä edustaja, Jalasjärvi Eveliina Rientamo, nuorisokuraattori, Jalasjärvi Ritva-Liisa Riskumäki-Mäenpää, kehitysvammahuollon esimies, Jalasjärvi Erica Snellman, kunnanhallituksen nimeämä edustaja, Jalasjärvi Timo Tumpula, työterveyshoitaja, JIK Minna Vanhamäki, rehtori/lukio, Jalasjärvi Sinikka Viljanmaa, vastaava ohjaaja, Etelä-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrinen yhdistys
JALA
SJÄ
RV
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
58
KE
HIT
TÄ
MIS
KO
HD
E
TA
VO
ITE
K
ON
KR
EE
TT
ISE
T
ME
NE
TE
LMÄ
T
MIT
TA
RIT
/SE
UR
AN
TA
V
AS
TU
UT
AH
O J
A A
IKA
-T
AU
LU
Kun
tako
htai
sen
stra
te-
gian
seu
rant
aryh
män
ko
koam
inen
mon
iam
mat
illis
en t
yö-
ryhm
än k
äyn
nist
ämin
en
suun
nitt
elem
aan,
tote
ut-
tam
aan
ja a
rvio
imaa
n pä
ihde
- ja
mie
lent
erv
eys
-st
rate
gian
tavo
ittei
den
tote
utum
ista
osal
listu
jien
kool
leku
tsu-
min
en, r
yhm
än to
imin
nan
käyn
nist
ämin
en,
ryhm
äta
-pa
amis
et, m
atrii
sin
seur
an-
ta ja
päi
vitt
ämin
en
seur
anta
ryhm
än k
okoo
n-tu
mis
et v
ähin
tään
ker
ran
vuod
essa
, tar
vitt
aess
a us
e-am
min
. Kun
tako
htai
sen
mat
riisi
n ta
voitt
eide
n, m
e-ne
telm
ien
ja m
ittar
eide
n se
uran
ta
työr
yhm
än p
uhee
njoh
taja
toi-
mii
kool
le k
utsu
jana
, ens
im-
mäi
nen
seur
anta
koko
us 2
/201
2
Laps
iper
heid
en h
yvin
-vo
inni
n tu
kem
inen
va
rhai
nen
päi
htei
denk
äy-
tön
tunn
ista
min
en
mat
ala
kynn
ys p
äiht
eide
n
puhe
eksi
otta
mis
een
pa
hoin
voin
nin
varh
aine
n tu
nnis
tam
inen
ja tu
en
tarjo
amin
en
eri t
oim
ijoid
en k
oulu
tust
ar-
peen
arv
ioin
ti, k
oulu
tust
a pu
heek
si o
ttam
ises
ta
Aud
it –k
ysel
y ka
ikill
e od
otta
ville
äid
eille
m
iele
nter
veyd
enh
äiriö
istä
es
imer
kiks
i mas
ennu
kses
ta
kesk
uste
llaan
joka
isen
äiti
-ys
- ja
last
enne
uvol
assa
E
PD
S, B
DI-
mas
ennu
s-se
uloj
en k
äyt
täm
inen
neu
-vo
lass
a
koul
utus
tarp
een
kart
oitu
s,
koul
utus
suun
nite
lma,
to-
teut
unee
t kou
lutu
kset
, osa
l-lis
tujie
n lu
kum
äärä
te
htyj
en A
udit-
kyse
lyje
n lk
m
teht
yjen
mas
ennu
sseu
loje
n lu
kum
äärä
JIK
, Sos
iaal
itoim
i/201
1 JI
K,
äitiy
sneu
vola
/201
1 JI
K /2
011
JALA
SJÄ
RV
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
59
laps
iper
heid
en k
otip
alve
-lu
n la
ajen
tam
inen
he
nkilö
stör
esur
ssie
n lis
ää-
min
en k
otip
alve
luun
, koh
-de
nnet
tuna
laps
iper
hei
den
tarp
eisi
in
henk
ilöst
öres
urss
ien
lisää
-m
inen
pe
rhei
den
mä
ärä,
jotk
a sa
avat
kot
ipal
velu
a/ta
rve
T
avoi
te, j
ohon
olla
an t
yy-
tyvä
isiä
JIK
, sos
iaal
itoim
i, lu
otta
mus
-he
nkilö
t so
siaa
litoi
mi/2
011
Nuo
rten
päi
htee
ttöm
yy-
den
edis
täm
inen
ja a
sen-
teis
iin v
aiku
ttam
inen
N
uort
en m
iele
nter
vey-
den
edis
täm
inen
N
uort
en m
iele
nter
vey-
den
edis
täm
inen
nuor
ten
päih
teid
en k
äy-
tön
varh
aine
n tu
nnis
ta-
min
en ja
tuen
tarjo
ami-
nen
huol
tajie
n p
äihd
emyö
n-
teis
iin a
sent
eisi
in v
aiku
t-ta
min
en
nuor
ten
paho
invo
inni
n tu
nnis
tam
inen
ja v
arha
i-ne
n tu
en ta
rjoam
inen
ko
uluk
iusa
amis
een
nolla
-to
lera
nssi
, op
pila
iden
yks
inäi
syy-
teen
nol
lato
lera
nssi
; to
ista
kun
nioi
ttav
an k
äyt
-nuor
ten
päih
dem
ittar
in
käyt
täm
inen
ter
veys
tark
as-
tust
en y
hte
ydes
sä
päih
depu
tken
järje
stäm
inen
ke
rran
kol
mes
sa v
uode
ssa
Jala
sjär
ven
vast
uulla
va
nhem
pain
illat
, joi
hin
pyy
det
ään
eri
aloj
en e
dus-
tajia
esi
m. p
oliis
i muk
aan
nuor
ten
mas
ennu
sseu
lan
käyt
täm
inen
yk
sinä
iste
n op
pila
iden
ha
-va
itsem
inen
ja s
iihen
puu
t-tu
min
en;
teho
stet
tu v
äli-
tunt
ival
vont
a va
nhem
pain
illat
päih
dem
ittar
in k
äyt
töas
te,
tulo
sten
seu
raam
inen
, ko
u-lu
terv
eys
kyse
ly
päih
depu
tkie
n lk
m, o
ppi-
lailt
a, o
pett
ajilt
a, h
uolta
jil-
ta k
erät
tävä
pal
aute
va
nhem
pain
iltoj
en lu
ku-
mää
rä, j
oiss
a on
käs
itelty
pä
ihte
itä ta
i tai
ollu
t pol
iisi
tai a
sian
tunt
ija p
uhum
assa
m
asen
nuss
eula
n kä
yttö
aste
ko
ulut
erve
ysky
sely
va
nhem
pain
vart
it va
nhem
pain
iltoi
hin
osal
lis-
tujie
n lk
m, v
anhe
mpa
inil-
toje
n lk
m, e
ritel
tynä
ne
vanh
empa
inill
at, j
oiss
a te
eman
a on
mie
lent
erv
eys
koul
uter
veyd
enhu
olto
, nuo
riso-
toim
i, T
HL
koul
utoi
mi,
nuor
iso-
ja v
apaa
-ai
kato
imi
koul
utoi
mi
koul
uter
veyd
enhu
olto
/201
1 T
HL
opet
taja
t, er
ityis
esti
välit
unti-
valv
ojat
ko
ulut
oim
i
JALA
SJÄ
RV
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
60
tä
ytym
isen
tuke
min
en
hyvä
t ta
vat (
myö
s so
siaa
li-se
ssa
med
iass
a) ka
ikki
en a
ikui
sten
vas
-tu
utta
min
en n
uort
en h
y-vi
nvoi
nnis
ta
ko
din
ja k
oulu
n se
kä k
aikk
ien
aiku
iste
n va
stuu
Nuo
rten
aik
uist
en m
ie-
lent
erve
yden
edi
stäm
i-ne
n ja
päi
htee
ttöm
yyde
n tu
kem
inen
koul
utuk
sest
a ja
työ
-m
arkk
inoi
lta s
yrjä
yty-
mis
vaar
assa
ole
vien
nu
orte
n ja
nuo
rten
ai-
kuis
ten
tuke
min
en
nuor
ten
tilan
teid
en s
eu-
raam
inen
ylä
koul
un ja
lu
kion
jäl
keen
tai k
oulu
-tu
ksen
kes
keyt
yess
ä ”e
t-si
vä/k
iinni
pitä
vä t
yöot
e,
räät
älöi
ty p
olut
tam
inen
Ets
ivän
nuo
risot
yön
käyn
-ni
stäm
inen
pai
kalli
sest
i ty
öhar
joitt
elu
ja –
valm
ennu
stila
isuu
ksie
n li-
sääm
inen
, yh
teis
työs
sä e
ri
hank
keid
en ja
Te-
toim
isto
n ka
nssa
ty
öpai
kkoj
en/e
sim
iest
en
tuke
min
en e
sim
. kun
tout
ta-
van
työt
oim
inna
n jä
rjest
ä-
mis
essä
tavo
itett
ujen
nuo
rten
lkm
, nu
orte
n ja
tkos
ijoitt
umin
en
(kun
tout
tava
työ
toim
inta
, ty
öhar
joitt
elu
tms.
) ty
öhar
joitt
eluu
n ja
työ
elä
-m
äval
men
nuks
een
sekä
ko
ulut
ukse
n os
allis
tune
i-de
n m
äärä
.
paik
koje
n m
äärä
2011
vuo
den
aika
na
/Nuo
risot
oim
i, so
siaa
litoi
mi,
koul
utoi
mi
2011
alk
aen/
sos
iaal
itoim
isto
, so
siaa
litoi
mi,
ELY
Työ
ikäi
set
Päi
htei
denk
äyttö
ön v
ar-
hain
en p
uuttu
min
en,
työp
aikk
ojen
- ja
yht
eisö
-je
n as
ente
isiin
vai
kutt
a-m
inen
työp
aiko
ille
selk
eät
hoi
-to
onoh
jaus
mal
lit:
asia
t ote
taan
puh
eek
si jo
va
rhai
sess
a va
ihee
ssa,
mi-
ni-in
terv
entio
n kä
yttä
mi-
nen,
ke
hity
skes
kust
elut
yrity
kset
ja t
yöyh
teis
öt,
jois
sa o
n ho
itoon
ohja
us-
mal
li
työn
anta
jat,
työt
erv
eys
huol
-to
/201
1
JALA
SJÄ
RV
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
61
Työ
ikäi
sten
mie
lent
er-
veyd
en e
dist
ämin
en
asen
teis
iin v
aiku
ttam
i-ne
n, M
yönt
eise
n ty
öil-
map
iirin
luom
inen
;
-kou
lutu
sta
esim
iehi
lle,
yri-
tyks
ille
jne
T
yöte
rve
ysta
rkas
tuks
issa
ky
sytä
än p
äiht
eide
n kä
ytös
-tä
(A
udit)
ty
öpai
kkak
iusa
amis
een
nolla
tole
rans
si, h
yvie
n es
imie
s- ja
ala
ista
itoje
n om
aksu
min
en
tois
tuvi
in s
aira
uspo
issa
-ol
oihi
n p
uutt
umin
en
tote
utun
eet k
oulu
tuks
et,
koul
utuk
siin
osa
llist
unei
-de
n lu
kum
äärä
,
Aud
it-te
stie
n lu
kum
äärä
ho
itoon
ohja
ttuj
en lk
m,
esim
iehi
lle ja
hen
kilö
stöl
le
koul
utus
ta e
sim
erki
ksi
mie
lent
erve
yden
ens
iapu
2
työt
erve
yshu
olto
, työ
nant
ajat
ty
önan
taja
t, ty
ötov
erit
, työ
ter-
veys
huol
to,
työa
ntaj
at, e
sim
iehe
t, he
nki
lös-
tö, t
yöte
rve
yshu
olto
/ 201
1
Ikää
ntyv
ien
mie
lent
er-
veyd
en ja
elä
män
halli
n-na
n ed
istä
min
en
mie
lent
erve
ys-
ja p
äih-
deon
gelm
ien
ehkä
isy
Päi
htei
den
käyt
ön v
ar-
onge
lmie
n tu
nnis
tam
inen
ja
varh
aine
n pu
uttu
min
en
järje
stöj
en ja
yhd
isty
sten
ka
nssa
teht
ävä
yhte
isty
ö
- el
äkke
elle
siir
tyvä
t ik
äänt
yvie
n pä
ihde
mitt
arin
yhdi
stys
ten
ja jä
rjest
öjen
lk
m,
jäse
nten
mää
rä,
ikäi
hmis
ten
päih
dem
ittar
in V
anhu
sneu
vost
o,JI
K/ P
alve
lu-
port
ti te
rve
yden
huol
to/J
IK
JALA
SJÄ
RV
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
62
hain
en h
avai
tsem
inen
ja
varh
aine
n tu
en t
arjo
ami-
nen
Ikää
ntyv
ien
osal
lisuu
den
tuke
min
en
käyt
täm
inen
ku
ljetu
spal
velu
iden
järje
s-tä
min
en m
allin
a es
im. H
u-pu
laan
en
vuos
ittai
n 75
-vuo
tiaill
et
järje
stet
tävä
hyv
invo
inti-
päiv
ä
amm
attih
enki
löst
ön ti
eto-
taid
on li
sääm
inen
päi
hde
- ja
mie
lent
erve
ysky
sym
yk-
siss
ä
käyt
töas
te
käyt
täjie
n lu
kum
äär
ä
osal
listu
jien
mää
rä %
jä
rjest
etty
jen
koul
utus
ten
mää
rä
kunn
anha
llitu
s P
alve
lupo
rtti/
terv
eys
kesk
us/J
IK JI
K
63
3. Ilmajoen työryhmän osallistujat Ilmajoen kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:
Jouni Kalliomäki, Ilmajoen kunnan vt. sosiaalijohtaja, pj. (31.12/10) Tytti Luoto, Ilmajoen kunnan vt. sosiaalijohtaja, pj.(1.1..2011- 3/2011) Tuula Ahonen, perhetyönterapeutti, JIK Jorma Ala-Ilkka, koulukuraattori, Ilmajoki Hanna Annola, koulukuraattori, Ilmajoki Matti Antila, vapaa-aikatoimen johtaja, Ilmajoki Maija Kaukonen, työvoima-ohjaaja, Seinäjoen seudun TE-keskus Kirsi Kinnunen, sivistystoimenjohtaja, Ilmajoki Riitta Koivulahti, terveydenhoitaja, JIK/Sedu Vivi-Ann Koskimäki, päivähoidon johtaja, Ilmajoki Minna Laitila, projektipäällikkö, hankepäällikkö, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke Markku Löppönen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, Ilmajoki Kaisa Mattila, sosiaalityöntekijä, Ilmajoen psyk.pol/EPSHP Satu Niemelä, ohjaaja, Ilmajoen Kotirappu Eija Ojala, sairaanhoitaja, Ilmajoen psyk.pol./EPSHP Helena Peltokangas, diakoniatyöntekijä, Ilmajoen seurakunta Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke, siht. Seppo Pirttikoski, Ilmajoen kunnanjohtaja, Ilmajoki Maria Rahko, työterveyshoitaja, JIK Mari Roos, nuorisosihteeri, Ilmajoki Kirsti Yli-Ojanperä, sosiaalityöntekijä, Ilmajoki
ILM
AJO
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
64
KE
HIT
TÄ
MIS
KO
HD
E
TA
VO
ITE
K
ON
KR
EE
TT
ISE
T M
EN
E-
TE
LMÄ
T
MIT
TA
RIT
/ SE
U-
RA
NT
A
VA
ST
UU
TA
HO
JA
A
IKA
TA
ULU
Kun
tako
htai
sen
stra
tegi
an
seur
anta
ryhm
än k
okoa
min
en
mon
iam
mat
illis
en t
yöry
h-
män
kä
ynni
stäm
inen
suu
n-ni
ttel
emaa
n, to
teut
tam
aan
ja
arvi
oim
aan
päih
de-
ja m
ie-
lent
erve
ysst
rate
gian
tavo
it-te
iden
tote
utum
ista
osal
listu
jien
kool
leku
tsum
inen
, ry
hmän
toim
inna
n kä
ynn
istä
mi-
nen,
ryh
mät
apa
amis
et, m
atrii
sin
seur
anta
ja p
äivi
ttäm
inen
seur
anta
ryhm
än k
okoo
n-tu
mis
et v
ähin
tään
ker
ran
vuod
essa
, tar
vitt
aess
a us
eam
min
. Kun
tako
htai
-se
n m
atrii
sin
tavo
ittei
-de
n, m
enet
elm
ien
ja m
it-ta
reid
en s
eura
nta
työr
yhm
än p
uhee
n-jo
htaj
a to
imii
kool
le
kuts
ujan
a, e
nsim
-m
äine
n se
uran
tako
-ko
us 2
/201
2
Äiti
ys-
ja p
erhe
neuv
ola:
P
äiht
eide
n kä
ytön
ehk
äise
-m
inen
ja h
aita
llise
n pä
ih-
teid
enkä
ytön
tunn
ista
min
en
sekä
puh
eeks
iotta
min
en
Hen
kise
n pa
hoin
voin
nin
tun-
nist
amin
en ja
/tai m
asen
nuk-
sen
tunn
ista
min
en v
arha
ises
-sa
vai
hees
sa
päih
teet
ote
taan
puh
eeks
i jo
kais
en o
dott
avan
äid
in
kans
sa
haita
lline
n pä
ihte
iden
kä
yt-
tö p
yritä
än tu
nnis
tam
aan
va
rhai
sess
a va
ihee
ssa
ja
tuke
maa
n as
iakk
aita
esi
-m
erki
ksi p
alve
luoh
jaus
ta
käyt
täen
henk
ilöku
nnal
le k
oulu
tust
a pu
-he
eksi
ott
amis
esta
ja p
äih-
deas
iakk
aide
n ko
htaa
mis
esta
A
udit-
kyse
ly k
aiki
lle o
dott
avill
e äi
deill
e,
hoito
polu
n se
lke
yttä
min
en
huo-
len
herä
tess
ä ja
hoi
toon
ohja
us
tarv
ittae
ssa
E
PD
S-m
asen
nuss
eula
ka
ikill
e od
otta
ville
äid
eille
pe
rhek
esku
stoi
min
nan
vahv
is-
tam
inen
: mon
iam
mat
illis
en y
h-
teis
työn
sel
keyt
täm
inen
ja ti
e-do
nkul
un li
sääm
inen
tote
utun
eide
n A
udit-
kyse
lyid
en m
äär
ä
tote
utun
eide
n m
asen
nus-
seul
ojen
mää
rä
äitiy
s- ja
last
enn
eu-
vola
t 201
1 al
kaen
äi
tiys-
ja la
sten
neu
-vo
lat 2
011
alka
en
perh
eneu
vola
/ 201
1 al
kaen
ILM
AJO
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
65
Per
heid
en h
yvin
voin
nin
tu-
kem
inen
La
sten
hyv
invo
inni
n tu
kem
i-ne
n
ehkä
isev
än p
äihd
e- ja
mie
-le
nter
veys
työn
vah
vist
am
i-ne
n ve
rtai
sryh
mät
oim
inn
al-
la
pien
ryhm
ätoi
min
toje
n kä
ynni
stäm
inen
laps
ille
arje
n h
yvin
voin
tia tu
kevi
en v
er-
tais
ryhm
ätoi
min
toje
n jä
rjes
täm
i-ne
n hu
olta
jille
, esi
mer
kiks
i äi-
deill
e til
ante
issa
, joi
ssa
päih
de/ja
ta
i mie
lent
erve
yshä
iriöt
muo
dos-
tava
t ris
kin
vanh
emm
uud
elle
la
sten
ero
ryhm
än k
äyn
nist
ämi-
nen
8-12
-vuo
tiaill
e la
psill
e la
sten
suoj
elua
siak
kaid
en p
ien-
ryhm
ätoi
min
nan
käyn
nist
ämin
en
ryhm
ien
luku
mä
ärä,
ry
hmie
n ko
koon
tum
is-
kerr
at, r
yhm
ään
osal
lis-
tune
iden
luku
mää
rä, p
a-la
utte
en k
erää
min
en o
sal-
listu
jilta
ry
hmän
kok
oont
umis
ker-
rat,
osal
listu
jien
luku
-m
äärä
t ko
koon
tum
iske
rrat
, osa
l-lis
tuja
mää
rät,
asia
kasp
a-la
ute
sosi
aalit
oi-
mi/N
iitty
villa
1/2
011
alka
en
Per
hene
uvol
a/JI
K
4/20
11
sosi
aalit
oim
i, la
sten
-su
ojel
u 9/
2011
Ala
koul
ujen
ja y
läko
uluj
en
edis
tävä
n ja
ehk
äise
vän
päih
de-
ja m
iele
nter
veys
työn
ke
hittä
min
en
lisät
ä h
yvin
voin
tiin
ja p
äih-
teis
iin li
ittyv
ää ti
etou
tta
huol
tajil
le
päih
teet
töm
yytt
ä ja
hyv
in-
voin
tia tu
keva
a tie
toa
ja
valis
tust
a la
psill
e se
kä n
uo-
rille
hei
dän
kehi
tyst
ason
sa
huom
ioid
en
vanh
empa
inill
at,
yläk
oulu
n va
n-he
mpa
into
imik
unna
n uu
delle
en
käyn
nist
ämin
en
päih
depu
tken
järje
stäm
inen
N
oSm
okin
g-ki
lpai
lu 7
. ja
8.lu
okan
opp
ilaill
e
ne v
anhe
mpa
inill
at, j
ois-
sa o
n kä
site
lty p
äiht
eisi
in
tai m
iele
nter
veyt
een
liit-
tyvi
ä te
emoj
a, k
oulu
ter-
veys
kyse
lyt
päih
depu
tkie
n lu
kum
ää-
rä, o
salli
stuj
ien
luku
mää
-rä
, pal
autt
eet
os
allis
tuja
luok
at, t
ulok
-se
t, ko
ulut
erve
ysky
sely
t
Siv
isty
stoi
mi/k
oulu
t pä
ihde
työ
ryhm
ä/
sivi
stys
toi-
mi/k
oulu
t/nu
oris
otoi
mi
koul
ut/2
011
ILM
AJO
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
66
nuor
ten
päih
teet
töm
yyd
en
tuke
min
en ja
päi
htei
den
käyt
ön tu
nnis
tam
inen
ja
siih
en v
arha
ises
ti pu
uttu
mi-
nen
nuor
ten
paho
invo
inni
n va
r-ha
inen
tunn
ista
min
en
KiV
aKou
lu-o
hjel
maa
n o
salli
s-tu
min
en
nuor
ten
päih
dem
ittar
in k
äyt
tä-
min
en te
rve
ysta
rkas
tust
en y
h-te
ydes
sä
nuor
ten
mas
ennu
sseu
lan
käyt
tä-
min
en
kyse
lyt,
rapo
rtit
vuos
it-ta
in, K
iVaK
oulu
laa-
tusu
ositu
sten
huo
mio
mi-
nen
päih
dem
ittar
eide
n lu
ku-
mää
rä, t
ulok
set,
koul
u-te
rve
ysky
sely
m
asen
nuss
eulo
jen
luku
-m
äärä
, tul
okse
t, ko
ulu-
terv
eys
kyse
ly
koul
ut/ 2
011
koul
uter
veyd
en
huol
to/
Nuo
rten
ja n
uort
en a
ikui
sten
va
rhai
nen
hyvi
nvoi
nnin
tu-
kem
inen
ja p
äiht
eettö
myy
den
edis
täm
inen
nuor
ten
vaik
utus
mah
dolli
-su
uksi
en li
sääm
inen
ko
hden
netu
n nu
oris
otyö
n
vahv
ista
min
en
Art
-ryh
män
(so
sia
alis
ten
taito
jen
halli
nta-
ryhm
ä)
nuor
isov
altu
usto
n os
allis
uude
n lis
ääm
inen
pää
töst
en te
ossa
ja
tapa
htum
ien
järje
stäm
ise
ssä
pien
ryhm
ätoi
min
toje
n jä
rjest
ä-m
inen
esi
m. 7
. luo
kkal
aist
en
ryhm
än k
äyn
nist
ämin
en
Art
-ry
hmän
ohj
aaj
akou
lutu
ksen
eri t
ahot
(ty
öryh
mät
, lau
-ta
kunn
at y
m,)
, joi
ssa
on
nuor
ten
esim
. nuo
risov
al-
tuus
ton
edus
tus
ryhm
äker
toje
n lu
kum
ää-
rä, o
salli
stuj
ien
luku
mää
-rä
, pal
autt
eet
osa
llist
ujilt
a A
rt-o
hjaa
jako
ulut
ukse
n su
oritt
anei
den
luku
mää
-
nuor
ten
edus
tus/
lkm
. la
utak
unni
ssa,
työ
-ry
hmis
sä
nuor
isot
oim
i, ko
ulu-
toim
i, so
siaa
litoi
mi,
perh
eneu
vola
2/2
011
ILM
AJO
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
67
käyn
nist
ämin
en
Ets
ivän
työ
n kä
ynni
stäm
i-ne
n ku
nnas
sa
päih
teet
töm
ien
vapa
a-
aika
toim
into
jen
tarjo
amin
en
suor
ittam
inen
, ryh
män
su
unni
t-te
lu, t
oteu
tus
E
tsiv
än t
yön
työp
arin
pal
kkaa
-m
inen
pai
kalli
sest
i, ha
kem
ukse
t O
KM
:lle
Päi
htee
ttöm
än P
elik
entt
ä-m
allin
ta
rjoam
inen
kai
kille
urh
eilu
seu-
roill
e
rä, t
oteu
tune
iden
ryh
mie
n lu
kum
äärä
, ryh
mäk
erto
-je
n lu
kum
äärä
, osa
llist
u-jie
n lu
kum
äärä
, pal
aut-
teet
h
ankk
eese
en o
hjau
tu-
neid
en n
uort
en lu
kum
ää-
rä, n
uort
en ti
lant
eide
n se
uran
ta (
työ
eläm
ässä
, op
iske
lem
assa
jne)
P
äiht
eett
ömän
pel
iken
t-tä
mal
lin s
tart
titila
isuu
s,
niid
en s
euro
jen/
jaos
toje
n
lkm
, jot
ka s
itout
uvat
pä
ihte
ettö
mää
n pe
liken
t-tä
-mal
liin
suun
nitt
elu:
syk
sy
2011
/ tot
eutu
s 20
12/p
erhe
neuv
ola
/J
IK
OK
M :n
myö
ntei
nen
av
ustu
spää
tös
5/
2011
, so
siaa
litoi
mi,
nuor
isot
oim
i lii
kunt
atoi
mi s
yk-
sy/2
011
Tie
tota
idon
lisä
ämin
en m
ie-
lent
erve
ys-
ja p
äihd
easi
oist
a ja
niid
en k
äsitt
elem
ises
tä
työp
aiko
illa
henk
ilöst
ön h
yvin
voin
nin
lisää
min
en tu
kem
alla
hen
-ki
löst
ön ja
ksam
ista
ja e
h-kä
isem
ällä
päi
hde
- ja
/tai
m
iele
nter
veys
onge
lmia
m
atal
a ky
nnys
puh
eeks
iot-
tam
isee
n V
älitt
ävä
työ
yhte
isö-
koul
utus
ta p
äiht
eist
ä ja
mie
len-
terv
eyd
estä
työ
pai
koill
e (m
yös
yrity
ksill
e), e
sim
. mie
len
terv
ey-
den
ensi
apu
2 ja
päi
hte
et p
u-he
eksi
–ko
ulut
us
päih
deoh
jelm
ien
laat
imin
en t
yö-
paik
oille
, Väl
ittäv
ä ty
öyh
teis
ö-m
allis
ta k
oulu
tust
a es
imie
hille
, tie
dott
amis
ta t
yöp
aiko
ille
ja to
i-
koul
utus
ten
luku
mää
rä,
koul
utuk
siin
osa
llist
unei
-de
n ty
öpai
kko-
jen/
henk
ilöid
enlu
kum
äär
ä työh
yvin
voin
tikys
elyt
, sa
iraus
pois
saol
oseu
rant
a,
kehi
tysk
esku
stel
ut
Väl
ittäv
ä ty
öyh
teis
ömal
-lin
kou
lutu
sten
luku
mää
-
työt
erve
yshu
olto
, ty
önan
taja
t yh
teis
-ty
össä
mui
den
toim
i-jo
iden
kan
ssa
2012
al
kaen
ILM
AJO
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
68
Ikää
ntyv
ien
hyvi
nvoi
nnin
ed
istä
min
en
Var
hain
en v
älitt
ämin
en; m
a-ta
la k
ynny
s pä
ihte
iden
pu-
heek
siot
tam
isel
le ja
mie
len-
terv
eysh
äiriö
iden
ehk
äise
mi-
selle
mal
lista
tied
otta
min
en ja
to
imen
pide
ohje
lman
juur
-ru
ttam
inen
työ
paik
koje
n to
imiv
iksi
, arje
n kä
ytän
-nö
iksi
os
allis
uude
n ja
toim
inna
lli-
suud
en tu
kem
inen
tu
kihe
nki-
lö/y
stäv
ätoi
min
nan
lisää
mi-
nen
ja v
ahvi
stam
inen
tie
dott
amin
en e
sim
. lää
k-ke
iden
ja a
lkoh
olin
yht
eis-
vaik
utuk
sist
a
men
pide
ohje
lman
juur
rutt
ami-
nen
ho
itoon
ohja
uskä
ytän
töje
n se
l-ke
yttä
min
en
erity
islii
kunt
aryh
mät
, ikä
ihm
is-
ten
vert
aisr
yhm
ät, h
arr
aste
ryh-
mät
: - se
nior
ikor
tti +
65
tuki
henk
i-lö
/yst
ävät
oim
inna
nkou
lutu
ksen
jä
rjest
ämin
en
esitt
eet,
puhe
eksi
ott
amin
en,
ikäi
hmis
ten
päih
dem
ittar
in k
äyt
-tä
min
en
rät,
osal
listu
neid
en lu
-ku
mää
tä
päih
deoh
jelm
ien
luku
-m
äärä
, sel
keät
asi
akirj
at
hoito
on-o
hjau
kses
ta
tote
utun
eide
n ry
hmie
n lu
kum
äärä
, osa
llist
ujie
n lu
kum
äärä
jä
rjest
etty
jen
tuki
henk
i-lö
kurs
si-
en/y
stäv
ätoi
min
taku
rssi
en
luku
mää
rä
ikää
ntyv
ien
päih
dem
itta-
rin/
puhe
eksi
otto
jen
luku
-m
äärä
liiku
ntat
oim
i, yh
dis-
tyks
et ja
järje
stöt
, Ilm
ajok
i-opi
sto,
seu
-ra
kunt
a 20
12
SP
R, s
eura
kunt
a,
terv
eys
toim
i, so
siaa
-lit
oim
i/kot
ihoi
to,
yhdi
styk
set j
a jä
rjes-
töt
JIK
/kot
ihoi
to
Erit
yisr
yhm
ien
hyvi
nvoi
nnin
tu
kem
inen
ja h
uom
ioim
inen
m
yös
päih
de-
ja m
iele
nter
ve-
ysty
ön o
salta
omai
shoi
tajie
n ja
ksam
isen
tu
kem
inen
omai
shoi
tajie
n sä
ännö
llist
en v
er-
tais
tapa
amis
ten
järje
stäm
inen
om
aish
oita
jille
järje
stet
-ty
jen
tap
aam
iste
n ja
ta-
paht
umie
n lu
kum
äärä
, pa
laut
teet
JIK
/sos
iaal
itoim
i: sy
ksy
2011
-201
2
ILM
AJO
EN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
69
E
ritys
ryhm
ien
esim
. vam
-m
aist
en e
rityi
star
peid
en
huom
ioim
inen
mie
lent
erve
ys-
ja p
äihd
etyö
ssä
valis
tust
a ja
tiet
oa s
elko
kie-
lellä
te
rve
yden
edi
stäm
isen
tu-
kem
inen
osa
llisu
utta
ja to
i-m
inna
llisu
utta
lisä
ämäl
lä
henk
ilöst
ön ti
etot
aido
n va
hvis
tam
inen
mie
lent
erve
-ys
- ja
päi
hdek
ysym
yksi
ssä
teem
atila
isuu
det,
selk
okie
lisen
kä
siki
rjan
laat
imin
en, o
salli
sta-
vien
/toi
min
nalli
sten
men
etel
mi-
en k
äyt
täm
inen
er
ityis
liiku
ntar
yhm
ät, e
rityi
suin
-ti-
ja k
unto
salik
ortit
ko
ulut
usta
rpee
n ka
rtoi
tta
min
en,
koul
utus
tilai
suuk
sien
järje
stäm
i-ne
n ko
ulut
usta
rpei
den
pohj
alta
tote
utun
eide
n til
aisu
uksi
-en
luku
mää
rä, k
äsik
irja
ry
hmie
n lu
kum
äär
ät,
osal
listu
jat,
jaet
tavi
en
kort
tien
luku
mää
rä
kyse
ly, k
oulu
tuss
uunn
i-te
lma,
tote
utun
eet k
oulu
-tu
kset
, osa
llist
ujie
n lu
-ku
mää
rä ja
pal
autt
eet
2012
/ JIK
ja s
osia
ali-
toim
i yht
eist
yöss
ä m
uide
n to
imijo
iden
ka
nssa
lii
kunt
atoi
mi,
erity
is-
liiku
nnan
ohja
aja
2011
alk
aen
JI
K/s
osia
alito
imi
Mie
lent
erve
ys-
ja p
äihd
ekun
-to
utuj
ien
hyvi
nvoi
nnin
edi
s-tä
min
en
kohd
enne
tun
ryhm
ätoi
min
-na
n kä
ynni
stäm
inen
kä
dent
aito
jen
(puu
työp
aja)
oh-
jaaj
an r
ekry
toin
ti, r
yhm
ätoi
min
-na
n kä
ynni
stäm
inen
ryhm
ätoi
min
nan
käyn
nis-
täm
inen
, osa
llist
ujie
n lu
-ku
mää
rä, p
alau
ttee
t
Sos
iaal
itoi-
mi/K
otira
ppu/
Ilmaj
oki
-opi
sto
2011
70
4. Kurikan työryhmän osallistujat Kurikan kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:
Veli-Erkki Wiberg, peruspalvelujohtaja, Kurikka pj. Taija Haapasaari, avopalveluohjaaja/JIK Helena Hankaniemi, sosiaaliohjaaja, Kurikan kaupunki Kaarina Hautala, sihteeri, Kurikan Eläkeläisneuvosto, Kurikka Tiina Kallionalusta, vs. sosiaalityöntekijä, Kurikan kaupunki Mikko J. Keski-Saari, puheenjohtaja, Kurikan Eläkeläisneuvosto, Kurikka Tiina Kivipelto, terveydenhoitaja, JIK/Sedu Jukka Laitila, koulukuraattori, Kurikan kaupunki Minna Laitila, projektipäällikkö/hankepäällikkö, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke Liisa Lempiäinen, työterveyslääkäri/JIK Leena Martikkala, vt. diakoniatyöntekijä, Kurikan seurakunta Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/välittäjä 2009-hanke siht. Tarja Rossi, sairaanhoitaja, Kurikan psykiatrinen poliklinikka/EPSHP Pirjo Sariola, johtava diakoniatyöntekijä, Kurikan seurakunta Sanna Tampsi, erityisnuoriso-ohjaaja, Kurikan kaupunki Karita Uusi-Kakkuri, sairaanhoitaja/JIK Sari Viianen, koulukuraattori, Sedu
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
71
KE
HIT
TÄ
MIS
KO
HD
E T
AV
OIT
E
KO
NK
RE
ET
TIS
ET
ME
NE
-T
ELM
ÄT
/ T
OIM
EN
PIT
EE
T
MIT
TA
RIT
/ S
EU
RA
NT
A
VA
ST
UU
TA
HO
JA
A
IKA
TA
ULU
Kun
tako
htai
sen
stra
te-
gian
seu
rant
aryh
män
ko
koam
inen
mon
iam
mat
illis
en t
yöry
hm
än
käyn
nist
ämin
en s
uunn
ittel
e-m
aan,
tote
utta
maa
n ja
arv
ioi-
maa
n pä
ihde
- ja
mie
lent
erv
e-ys
stra
tegi
an ta
voitt
eide
n to
-te
utum
ista
.
osal
listu
jien
kool
leku
tsum
inen
, ry
hmän
toim
inna
n kä
ynn
istä
min
en,
ryhm
ätap
aam
iset
, mat
riisi
n se
uranta
ja p
äivi
ttäm
inen
seur
anta
ryhm
än k
okoo
ntu-
mis
et v
ähin
tään
ker
ran
vuo-
dess
a, ta
rvitt
aess
a us
eam
-m
in. K
unta
koht
aise
n m
atrii
-si
n ta
voitt
eide
n, m
enet
elm
i-en
ja m
ittar
eide
n se
ura
nta ty
öryh
män
puh
eenj
ohta
ja
toim
ii ko
olle
kut
suja
na,
ensi
mm
äine
n se
uran
tako
-ko
us 2
/201
2
Edi
stäv
än-
ja e
hkäi
se-
vän
päih
de-
ja m
iele
n-te
rvey
stie
toud
en li
sää-
min
en
tiedo
n sa
atav
uude
n lis
ää
mi
nen
eri t
oim
ipis
teis
sä
valta
kunn
allis
ten
teem
apäi
vi-
en/v
iikko
jen
huom
ioim
inen
(e
sim
. val
taku
nnal
lisen
ehk
äi-
sevä
n pä
ihde
työv
iikon
huo
-m
ioim
inen
eri
toim
ijata
hoill
a) ky
nnys
päi
hde-
ja m
iele
nte
r-ve
ysky
sym
yste
n es
ille
tuom
i-se
s sa
mad
altu
u ja
kun
tala
iste
n tie
tois
uus
päih
deha
itois
ta li
-sä
änty
y
olem
assa
ole
via
esitt
eitä
päi
vite
tään
ja
tarp
een
muk
aan
laad
itaan
uus
ia
esitt
eitä
, Kur
ikan
kau
pun
gin
ko-
tisiv
uille
lisä
tään
tiet
oa to
imijo
ista
, jo
tka
tarjo
avat
tuke
a ja
apu
a ni
itä
tarv
itsev
ille
kunt
alai
sille
er
ilais
et ta
paht
umat
, tila
isuu
det,
kam
panj
at ja
teem
apäi
vät
päih
teid
en p
uhee
ksio
tta
min
en, A
u-di
t-ky
sely
, mas
ennu
sseu
la, j
uom
a-pä
iväk
irja,
tied
otta
min
en p
äihd
ehai
-to
ista
päiv
itett
yjen
ja la
aditt
ujen
es
ittei
den
luku
mää
rä, k
o-
tisiv
ujen
päi
vitt
ämin
en
järje
stet
tyje
n ta
paht
umie
n lu
kum
äärä
, osa
llist
ujat
, pa-
laut
teet
A
udit-
kyse
lyt,
tilas
toje
n ja
in
dika
atto
reid
en h
yöd
yntä
-m
inen
, seu
rann
assa
: esi
m.
katk
aisu
hoito
jaks
ojen
mää
-rä
, alk
ohol
iper
äise
t tap
atur
-m
at, a
lkoh
olip
eräi
set k
uo-
lem
anta
pauk
set
Sos
iaal
itoim
i, nu
oris
o- ja
va
paa-
aika
toim
i, ko
lman
-ne
n se
ktor
in to
imija
t yh
-te
isty
össä
/ 201
1-20
12
terv
eyd
enhu
olto
, sos
iaal
i-to
imi,
nuor
iso-
ja v
apaa
-ai
kato
imi,
kolm
anne
n se
ktor
in to
imija
t, ku
nnan
pä
ättä
jät k
evät
20
11/a
lkae
n
Ter
veyd
enhu
olto
/JIK
, so
siaa
litoi
mi,
seur
akun
ta
Aik
uist
en m
yönt
eise
n as
enne
muu
toks
en m
uok-
kaam
inen
alle
18-
vuot
iaid
en p
äiht
eide
nkäy
t-tö
ä ko
htaa
n
aik
uist
en, e
rityi
sest
i huo
ltaji-
en a
sent
eisi
in v
aiku
ttam
inen
tie
don
lisää
mis
ellä
siit
ä, m
il-la
isia
hai
ttav
aiku
tuks
ia v
ar-
Van
hem
pain
illat
: -
sään
nölli
set t
eem
ail-
lat/
kesk
uste
lut p
äiht
eide
n-kä
ytös
tä ja
päi
htei
den
välit
-vanh
empa
inilt
ojen
luku
mää
-rä
, erit
elty
nä n
e va
nhem
-pa
inill
at, j
oide
n te
eman
a ov
at k
okon
aan
tai o
sitt
ain
koul
utoi
mi y
htei
styö
ssä
mui
den
toim
ijoid
en k
ans-
sa 2
011
alka
en
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
72
Aik
uist
en ti
edon
lisä
ä-m
inen
nuo
rten
mie
len-
terv
eysh
äiriö
istä
ja n
ii-de
n ko
htaa
mis
esta
hais
ella
päi
htei
denk
äyt
öllä
on
a
ikui
sille
, erit
yise
sti h
uolta
jil-
la o
n tie
toa
mie
lent
erve
ytee
n lii
ttyv
istä
kys
ymyk
sist
ä ja
tätä
kaut
ta h
e os
aava
t ha
kea/
ohja
ta
nuor
ta s
opiv
ien
palv
elui
den
pi
iriin
tarp
een
sitä
vaa
tiess
a nu
orte
n pa
hoin
voin
ti tu
nnis
te-
taan
ja s
iihen
puu
tuta
an v
ar-
hais
essa
vai
hees
sa
täm
ises
tä a
lle 1
8-vu
otia
ille
- hu
olta
jien
sito
utta
min
en y
h-
teis
iin s
opim
uksi
in
- A
sian
tunt
ijoid
en h
yöd
yntä
-m
inen
van
hem
pain
illoi
ssa
- K
oulu
terv
eys
kyse
lyn
hyö
-d
yntä
min
en v
anhe
mpa
inil-
lois
sa
vanh
empa
inill
at:
-
sään
nölli
set t
eem
ail-
lat/
kesk
uste
lut m
iele
nter
vey-
teen
liitt
yvis
tä k
ysym
yksi
stä
esim
. kou
luki
usaa
mis
esta
-
asia
ntun
tijoi
den
hyö
dyn
tä-
min
en v
anhe
mpa
inill
oiss
a -
huol
tajie
n si
tout
tam
inen
yh
-te
isiin
sop
imuk
siin
- ko
ulut
erve
ysky
sely
n h
yö-
dyn
täm
inen
van
hem
pain
il-lo
issa
olle
et p
äiht
eet
koul
uter
veys
kyse
ly
vanh
empa
inilt
ojen
luku
mää
-rä
, erit
elty
nä n
e va
nhem
-pa
inill
at, j
oide
n te
eman
a ov
at k
okon
aan
tai o
sitt
ain
olle
et m
iele
nter
veyt
een
liit-
tyvä
t kys
ymyk
set
koul
uter
veys
kyse
ly
TH
L K
oulu
toim
i yht
eist
yöss
ä m
uide
n to
imijo
iden
kan
ssa
2011
/201
2 T
HL
Nuo
rten
hyv
invo
inni
n tu
-ke
min
en
lisät
ä nu
orte
n fa
ktat
ieto
a pä
ih-
teis
tä ja
päi
htei
denk
äyt
ön h
ai-
tois
ta s
ekä
kann
usta
a h
eitä
h
yvin
voin
tia tu
kevi
in v
alin
-to
ihin
”Sin
ä P
äätä
t”-k
ampa
njan
jatk
ami-
nen
ja k
ehitt
ämin
en
Kur
ikan
kou
lupo
liisi
n (8
lk.)
ja m
ui-
den
yhte
isty
ökum
ppan
eide
n te
ema-
tunn
it, te
emap
äivä
t, ta
paht
umat
op-
pila
ille
oppi
lailt
a ke
rätt
ävä
pal
aute
te
emat
untie
n lu
kum
äärä
, pa
-la
utte
et
tuki
oppi
laid
en to
imin
ta,
Kou
luto
imi j
a T
erve
ys
ry/2
011
K
oulu
toim
i/Sed
u yh
teis
-ty
össä
mui
den
toim
ijoi-
den
kans
sa 2
011
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
73
toim
inna
llist
en m
enet
elm
ien
käyt
täm
inen
päi
hdev
alis
tuk-
sess
a
varh
aine
n p
äiht
eide
nkä
ytön
ja
paho
invo
inni
n tu
nnis
tam
inen
ja
nuo
ren
tuke
min
en h
uole
n he
räte
ssä
tuki
oppi
last
oim
inna
n va
hvis
tam
inen
Elä
mys
tunn
elin
/Päi
hdep
utke
n jä
r-je
stäm
inen
joka
3.v
uosi
päih
teid
en k
äyt
ön p
uhe
eks
iott
ami-
nen;
- nu
orte
n pä
ihde
mitt
arin
kä
yt-
täm
inen
-
nuor
ten
BD
I- 1
3 m
asen
nus
-se
ulan
kä
yttä
min
en
osal
lisuu
s pa
laut
teid
en k
erää
min
en o
p-pi
lailt
a ja
huo
ltajil
ta
päih
de-
ja m
asen
nuss
eula
n kä
yttö
aste
, tul
okse
t,
koul
uter
veys
kyse
lyt
Kou
luto
imi,
Opp
ilash
uol-
tory
hmä
K
oulu
toim
i, nu
oris
o- ja
va
paa-
aika
toim
i yht
eis-
työs
sä m
uide
n m
uide
n to
imijo
iden
kan
ssa
Kou
lun
terv
eyd
enhu
olto
, ko
ulun
hen
kilö
stö
TH
L
Nuo
rten
hyv
invo
inni
n tu
kem
inen
mie
lent
erve
yttä
, osa
llisu
utta
ja
päih
teet
töm
yytt
ä ed
istä
vien
va
paa-
aika
toim
into
jen
edel
ly-
tyst
en lu
omin
en
kohd
enne
tun
nuor
isot
yön
tar-
peen
ja to
imin
tam
uoto
jen
sel-
vitt
ämin
en
Ets
ivän
nuo
risot
yön
käyn
nis-
täm
inen
pai
kalli
sest
i
toim
ivat
, viih
tyis
ät ja
turv
allis
et
nuor
isot
ilat,
urhe
iluse
uroj
en p
äiht
eet
töm
yyd
en
edis
täm
inen
esi
mer
kiks
i Päi
htee
tön
Pel
iken
ttä-
koul
utuk
sen
avu
lla
työr
yhm
än p
erus
tam
inen
sel
vity
s-pr
oses
sia
vart
en,
Ets
ivän
nuo
risot
yön
työn
teki
-jä
n/ty
önte
kijö
iden
pal
kka
amin
en
nuor
isot
iloje
n/yö
kahv
iloid
en
luku
mää
rä, o
salli
stuj
at, t
a-pa
htum
at, t
eem
at, h
enki
lös-
töre
surs
sit
urhe
iluse
uroj
en lk
m, j
otka
si
tout
uvat
Päi
htee
tön
Pel
i-ke
nttä
-kou
lutu
ksee
n ja
se
n pe
riaat
teis
iin
indi
kaat
torit
T
arve
-ana
lyys
i asi
akirj
a
henk
ilöst
öres
urss
it et
sivä
än
nuor
isot
yöhö
n, ta
voite
ttu
jen
nuor
ten
lkm
. Nuo
rten
ja
nuor
ten
aiku
iste
n si
joitt
umi-N
uoris
o- ja
vap
aa-
aika
toim
i/201
1-20
12
Poh
janm
aa/V
älitt
äjä
2009
ha
nke
teke
e al
usta
van
kart
oitu
ksen
4/2
011
vapa
a-ai
kato
imi,
urhe
ilu-
seur
at
Nuo
risot
oim
i kut
suu
kool
le m
onia
mm
atill
isen
ty
öryh
män
kev
äällä
201
1 N
uoris
otoi
mi,
sosi
aali-
toim
i 201
1-20
12
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
74
nen
(opi
skel
u, k
unto
utta
va
työt
oim
inta
, työ
harjo
ittel
u tm
s)
Last
en-
ja la
psip
erhe
i-de
n hy
vinv
oinn
in v
ah-
vist
amin
en
Last
en-
ja la
psip
erhe
i-de
n hy
vinv
oinn
in v
ah-
vist
amin
en
päih
teid
en k
äyt
ön p
uhe
eks
iot-
tam
inen
kai
kkie
n od
otta
vien
äi
tien
kans
sa ja
tila
ntei
ssa,
jo
issa
huo
li hu
olta
jien
päi
h-te
iden
käyt
östä
her
ää
huol
taja
n/hu
olta
jien
paho
in-
voin
nin
(esi
m. m
asen
nuks
en)
varh
aine
n tu
nnis
tam
inen
ja
koko
per
heen
tuke
min
en h
uo-
len
herä
tess
ä
pien
ten
last
en p
erh
eide
n tu
-ke
min
en p
erus
terv
eyd
enhu
ol-
loss
a P
ienr
yhm
ätoi
min
nan
järj
estä
-m
inen
ja to
imin
nan
tuke
min
en
laps
iper
heill
e
Aud
it-ky
sely
kai
kille
odo
ttav
ille
äide
ille
EP
DS
, BD
I- m
asen
nuss
eul
an k
äyt
-tä
min
en
”Mei
dän
poru
kat
yhyr
es”-
toim
in-
nan
jatk
amin
en
Sos
iaal
itoim
en la
sten
suoj
elun
pie
n-ry
hmät
oim
inna
n kä
ynni
stäm
inen
S
eura
kunn
an la
psi-
ja v
arha
isnu
ori-
soty
ön tu
kem
inen
, P
erhe
kesk
usto
imin
nan
ja M
LL:n
pe
rhek
ahvi
lato
imin
nan
tuke
min
en
Sos
iaal
itoim
en ja
seu
raku
nnan
dia
-ko
niat
yön
kaut
ta s
aata
va a
pu ja
tuki
el
ämän
tilan
teen
sel
vitt
elys
sä
tote
utun
eide
n ky
sely
iden
m
äärä
, kys
elyi
stä
saat
uje
n tie
toje
n ar
vioi
nti,
päih
depe
-ru
stei
sten
last
ensu
ojel
uil-
moi
tust
en k
erää
min
en
tote
utun
eide
n se
uloj
en m
ää-
rä, a
rvio
inti
tuet
tuje
n pe
rhei
den
luku
mää
-rä
, kä
ynni
t em
. mai
nitu
issa
pe
rhei
ssä
ry
hmäk
erto
jen
luku
mä
ärä,
os
allis
tujie
n lu
kum
äärä
, pa-
laut
teet
er
i ker
hoje
n lu
kum
äär
ä, o
sal-
listu
jien
luku
mää
rä, o
salli
s-tu
jien
ja h
uolta
jien
pala
utte
et la
psip
erhe
iden
mä
ärä
em.
autt
ajat
ahoj
en a
siak
kais
sa
Per
heke
s-ku
s:äi
tiysn
euvo
la
Sos
iaal
itoim
i/201
1 P
erhe
kesk
us; ä
itiys
neu
vo-
lat
Per
heke
skus
/201
1
Sos
iaal
itoim
i 3/2
011
Sos
iaal
itoim
i, S
eura
kun-
nan
diak
onia
- ja
per
he-
työ/
2011
S
osia
alito
imi,
Seu
raku
n-na
n di
akon
ia-
ja p
erhe
työ
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
75
Työ
ikäi
sten
hyv
invo
inni
n tu
kem
inen
T
yöik
äist
en h
yvin
voin
nin
tuke
min
en
Työ
ikäi
sten
työ
ttöm
ien
akt
i-vo
inti
ja o
salli
suud
en li
sääm
i-ne
n se
kä tä
tä k
autt
a ty
ökyv
yn
yllä
pitä
min
en
työs
säkä
yvie
n pä
ihde
- ja
/tai
m
iele
nter
veys
häiri
öide
n va
r-ha
inen
tunn
ista
min
en ja
tuen
ta
rjoam
inen
ty
öpai
kkoj
en h
enki
löst
ön ja
es
imie
sten
tiet
otai
don
lisää
-m
inen
päi
hde-
ja m
iele
nter
ve-
ysky
sym
yksi
ssä
pä
ihte
ettö
myy
ttä
tuke
vie
n ja
yl
läpi
tävi
en to
imijo
iden
tu-
kem
inen
mat
alan
kyn
nyk
sen
mah
dolli
suuk
-si
en lu
omin
en; e
sim
erki
ksi k
unto
ut-
tava
n ty
ötoi
min
nan
ja t
yöpa
jato
i-m
inna
n ke
hitt
ämin
en
Kur
ikan
Työ
nhak
ijoid
en t
oim
inna
n tu
kem
inen
pä
ihte
iden
puh
eeks
i ott
am
inen
työ
-te
rve
ysta
rkas
tust
en y
hte
ydes
sä
- A
udit-
kyse
ly k
aiki
lle te
rve-
ysta
rkas
tust
en y
hte
ydes
sä
- m
asen
nuss
eula
n kä
yttä
mi-
nen
Kou
lutu
sten
tarjo
amin
en t
yöyh
tei-
söill
e ja
yrit
yksi
lle, p
äihd
e- ja
mie
-le
nter
veys
kysy
myk
sist
ä, t
yöpa
ikko
-je
n pä
ihde
ohje
lmie
n la
atim
inen
, ho
itoon
ohja
uskä
ytän
töje
n se
lke
yt-
täm
inen
A
A-t
oim
inna
n ja
seu
raku
nnan
päi
h-de
työn
arv
osta
min
en ja
jäse
nten
os
alli s
uude
n lis
ääm
inen
päi
hdet
yötä
su
unni
telta
essa
tai/j
a ke
hitt
äess
ä
kunt
outt
avaa
työ
toim
inta
a ta
rjoav
ien
yksi
köid
en lu
ku-
mää
rä, k
unto
utta
vass
a ty
ö-to
imin
nass
a ol
evie
n lu
ku-
mää
rä ja
sijo
ittum
inen
kun
-to
utta
van
työt
oim
in-
nan/
työp
ajaj
akso
n jä
lkee
n T
oteu
tune
iden
Aud
it –
ja
mas
ennu
sseu
loje
n lu
kum
ää-
rä, k
ysel
yist
ä sa
atuj
en ti
eto
-je
n ar
vioi
nti
koul
utus
ten
luku
mää
rä, k
ou-
lutu
ksiin
osa
llist
unei
den
lu-
kum
äärä
, työ
paik
koje
n lu
-ku
mää
rä, j
oiss
a on
esi
m.
päih
deoh
jelm
a la
aditt
una
to
imiv
ien
ryhm
ien
luku
mää
-rä
(A
A),
Seu
raku
nnan
A-
piiri
in k
okoo
ntum
iske
rrat
ja
osal
listu
jien
luku
mää
rä
Kur
ikan
kau
pun
gin
hal-
linto
ja p
äätt
äjät
, sos
iaal
i-to
imi,
Ely
, Ku
rikan
työ
n-ha
kija
t ry,
yri
ttä-
jät/
vuos
iluku
???
T
yöte
rve
yshu
olto
T
yöte
rve
yshu
olto
, Työ
n-an
taja
t,
Seu
raku
nta
yhte
isty
össä
m
uide
n to
imijo
iden
kan
s-sa
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
76
Ik
äänt
yvie
n hy
vinv
oin-
nin
tuke
min
en
osal
lisuu
den
lisää
min
en ja
nk.
pa
ssiiv
iste
n el
äkel
äist
en a
kti-
voin
ti m
ukaa
n to
imin
taan
tie
don
lisää
min
en p
äihd
e-
ja
mie
lent
erve
ysky
sym
yksi
stä
myö
s yh
dist
yste
n to
imijo
ille
ikäi
hmis
ten
kans
sa t
yösk
ente
-le
vien
tiet
otai
don
lisää
min
en
päih
de-
ja m
iele
nte
rve
ysky
-sy
myk
siss
ä; m
atal
a ky
nnys
pu
heek
siot
tam
isel
le
TK
:n k
lubi
77
hyö
dyn
täm
inen
: esi
-m
erki
ksi e
rilai
set t
ieto
isku
t, es
ittee
t yh
dist
yste
n ja
järje
stöj
en t
oim
inna
s-ta
ko
ulut
uspä
ivän
laat
imin
en y
htei
s-ty
össä
elä
kelä
isjä
rjes
töje
n yh
-d
yshe
nkilö
iden
kan
ssa
ehkä
isev
än
toim
inna
n nä
köku
lmas
ta
koul
utus
tarp
een
kart
oitt
am
inen
;
- ik
äihm
iste
n pä
ihde
mitt
arin
kä
yttä
min
en
päih
teis
iin –
ja/t
ai m
iele
nter
-ve
ytee
n lii
ttyv
ät te
emai
skut
, Jä
rjest
öjen
ja y
hdis
tyst
en
piiri
ssä
olev
ien
ikää
ntyv
ien
luku
mää
rä
koul
utus
päiv
än s
uunn
ite
lma,
ko
ulut
uspä
ivä,
osa
llist
ujie
n lu
kum
äärä
, pal
autt
eet
koul
utus
suun
nite
lma
ikäi
hmis
ten
päih
dem
ittar
in
käyt
töas
te, t
ulok
set j
a tu
los
te
arvi
oint
i
JIK
, E
läke
läis
järj
estö
t P
ohja
nmaa
/Väl
ittäj
ä 20
09-h
ankk
een
alus
tus
eläk
eneu
vost
olle
2-
3/20
11, e
läke
läis
neuv
osto
JIK
JI
K, t
erve
yden
huol
to
KU
RIK
AN
TY
ÖR
YH
MÄ
N M
AT
RIIS
I
77
78
LÄHTEET A-klinikkasäätiö/ Päihdelinkki.[viitattu 30.3.2011]
saatavissa: http://www.paihdelinkki.fi.
Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot Ylikonstaapeli Alpo Iskala. 2009-2010. Heiskanen, T. & Salonen, K. & Kitchener,B. & Jorm, A. 2005. Käsikirja Mielenterveydestä
ja ensiavusta. Copyright Kitchener, B.& Jorm, A. 2002. Suomen oloihin soveltanut Suomen
Mielenterveysseura Stakesin luvalla.
Ilmajoen ennaltaehkäisevä päihdestrategia 2008 -2012. 2007. Ilmajoen päihdetyöryhmä, Niskalenk-
ki/Tiukka ote päihteisiin -projekti.
Ilmajoen kuntastrategia 2012. 2008. [ viitattu 14.3.2011]
saatavissa: http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Strategia_2012.pdf
Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot 2009 ja 2010. Janne Ruohoniemi. Etelä-Pohjanmaan Sai-
raanhoitopiiri.
Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot vuosilta 2009 ja 2010. Jalasjärven mielenterveysyksikkö.
JIK ky:n strategiset linjaukset v. 2009- 2016. 2010. JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Yh-
teistyöllä ja ammattitaidolla - tuloksena kuntalaisten hyvinvointi. Johtokunta 19.11.2010 ja johto-
ryhmä 1.11.2010.
Kouluterveyskysely. Ilmajoen kuntaraportti. 2009. THL
Kouluterveyskysely. Jalasjärven kuntaraportti. 2009.THL
Kouluterveyskysely. Kurikan kuntaraportti. 2009. THL
Kurikan kaupungin strategia 2009-2012. 2009. [viitattu 13.3.2011]
saatavissa: http://www.kurikka.fi/files/Tiedostot/Kurikan kaupungin strategia 2009pdf.
79
Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuosilta 2009 ja 2010. Janne Ruohoniemi. Etelä-
Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri.
Laatutähteä tavoittelemassa: ehkäisevän päihdetyön kriteerit. 2006. Stakes: Sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskus.[viitattu 23.3.2011]
saatavissa: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/NR/rdonlyres/EC80AF22-E280-498B-A05B-
B1839EA118DF/0/laatutahtea_tavoittelemassa.pdf.
Laitila, M. & Järvinen, T. (toim.) 2009: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kun-
nissa. Yliopistopaino. Helsinki 2009.
Stakes/Neuvoa antavat. 2008. [viitattu 1.3.2011]
saatavissa: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/kehittaminen/ehkaisevatyo/index.htm
”Meirän porukat yhyres”. Pikkulapsiperheiden tukeminen perusterveydenhuollossa moniammatilli-
sena yhteistyönä. Raportti. Yhteistyöstä yhteiseen työhön. 2010. Leinonen, A. (toim.) JIK- perus-
palveluliikelaitoskuntayhtymä.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009- työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihde-
työn kehittämiseksi vuoteen 2015.2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.[ viitattu
1.3.2011] saatavissa:
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7175.pdf
Mäkelä, R. 2003. Hoitojärjestelmät. Teoksessa Salaspuro, M., Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim.)
Päihdelääketiede. 2. uudistettu painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Nordling,E. 2010. Mielenterveyden edistäminen sekä ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. Teok-
sessa: Partanen, A., Moring, J., Nordling, E. & Bergman, V. (toim.)Kansallinen mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma 2009-2015. Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna 2009. THL
Osaamisen ja uudistumisen strategiat. Jalasjärvi. 2010. Microsoft PowerPoint- tiedosto. Sähköposti-
tiedote: Marjukka Kätevä 21.3.2011.
80
Seinäjoen A-klinikan tilastot vuosilta 2009 ja 2010. Sirkku Rajala. Seinäjoen kaupungin päihde-
huollon palvelut.
Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot 2009 ja 2010. Seinäjoen kaupunki.
Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tilastot vuosilta 2009 ja 2010.Sirkku Rajala.Seinäjoen
kaupungin päihdehuollon palvelut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma: KASTE 2008-2011. Sosiaali- ja ter-
veysministeriön julkaisuja 2008:6. [ viitattu 10.2.2011]
saatavissa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-
3683.pdf&title=Sosiaali__ja_terveydenhuollon_kansallinen_kehittamisohjelma_KASTE_2008_201
1_fi.pdf
SOTKA net -indikaattoripankki. THL. Saatavissa: http://www.sotkanet.fi. Stakes. 2006. Strategiatietokanta. Päihdestrategiat, Kurikan päihdestrategia. [viitattu 23.2.2011]
saatavissa: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/tietokannat/strategiat/.
Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015- kansanterveysohjelmasta. 2001. Sosiaali- ja terve-
ysministeriön julkaisuja 2001:4.[viitattu 3.2.2011] saatavissa:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/terveys/terveys2015.pdf
WHO 2004. Promoting Mental Health. Concepts, emerging evidence, practice.
Summary report. A report of the World Health Organization, Department of Mental
Health and Substance Abuse in collaboration with the Victorian Health PromotionFoundation and
the University of Melbourne. Geneva.
81
Liite 1/4
Anne Ojalehto 27.4.2011
Erityisopettaja
Sedu-Spurtti
Koulutuskeskus Sedu
Ajatuksia ja kommentointia Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja
päihdestrategiasta vuosille 2011-2015
Olen lähinnä keskittynyt kommenteissani lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimenpiteisiin, koska se on tutuin
alue itselleni. Toki päihde- ja mielenterveystyö on tärkeätä koko väestön kannalta. Nuoriso on myös hedel-
mällistä maaperää, heihin on mahdollista vielä vaikuttaa.
Yhteistyö koulutoimen kanssa on tärkeää, siellä koulu on ainoa instanssi, jolla tavoitetaan koko ikäluokka.
Erilaiset yleisöluennot ja vanhempainillat päihde- ja mielenterveystyöhön liittyen ovat tarpeellisia. Koulun
järjestämänä esim. vanhempainiltoina ne kokoavat yleensä laajan kuulijakunnan.
Yleisenä piirteenä koko strategiapaketissa on, että jalkautuva työ, joka tuottaisi varmasti hedelmää nuorten
parissa, on aika vähäistä. Pelkät työryhmät ja valistustilaisuudet eivät välttämättä tavoita sitä joukkoa, joka
eniten tuen olisi tarpeessa. Erilaiset nuorisotilat ja yökahvilat työntekijöineen, joissa nuoret voivat kokoon-
tua, seurustella, harrastaa ja keskustella aikuisen kanssa, ovat tärkeitä. Niihin on myös kehitettävä ja luota-
va erilaisia toimintoja, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta nuorisojoukkoa - päihteettömästi tietysti.
Etsivätyöllekin todennäköisesti ovat hyviä kiintopisteitä.
Erilaisia toiminnalliset jutut, kuten päihdeputki ja elämystunneli ovat herätteleviä, kunhan ne ovat suunnat-
tuja ikätason mukaan lapsiin ja nuoriin. Jos tällaisia paikkakunnalla järjestetään, on tärkeätä, että myös
huoltajat käyvät katsomassa, monilla saattaa silmät aueta.
Palvelujen helppo saatavuus on tärkeätä. Ehkä terveyskeskukset ja kouluterveydenhoitaja ovat niitä parhai-
ta kanavia. Jos yhteydenotto on mutkikasta, voi se jäädä tekemättä. Itse olen monesti törmännyt siihen,
että nuoret ja vanhemmat ovat ymmällä, mihin pitäisi ottaa yhteyttä. Systeemi ei saa olla liian monimutkai-
nen. Riittävät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut kaikkien saataville. Nykyisessä systeemissä nuoret
joutuvat odottelemaan kuukausisakin hoitoon pääsyä. Yhteiskunnallisissa puheissa kyllä aina luvataan, mut-
ta arki ja totuus ovat aivan jotain muuta.
Eri toimijoiden voimien yhdistäminen, moniammatillinen yhteistyö, joissa omistajatahojen ja toiminnallis-
ten sektoreiden rajat ylittyvät, on ensiarvoisen tärkeätä. Kaikki saattavat muuten pohdiskella samoja on-
gelmia, mikä on resurssien haaskausta ja siihen viidakkoon on helppo hukkua. Moni avuntarvitsija saattaa
joutua kiertelemään luukulta toiselle, eivätkä asiat edisty. Olisi hyvä määrittää, että kaikki kentällä toimijat
ovat vastuussa laajasta verkostoyhteistyöstä ja tiedonkulusta, jota tietosuoja ei liiaksi saisi estää.
Monessa kohdin strategiaa mainittiin matalan kynnyksen puuttuminen asiaan –tämä pitää saada kauniista
ajatuksesta todellisiksi teoiksi.
Nuoreten päihteiden käyttöön suhtaudutaan yhteiskunnassamme liian myötämielisesti, jopa vanhemmat
ostavat tupakkaa ja alkoholia omille lapsilleen. Miten saisimmekaan tämän asian muutettua? Tarvitaan
asennekasvatusta kaikille, annetaan lasten olla lapsia, aikuisten maailmaan ei pitäisi kellään olla kiire!
Terveisin
Anne Ojalehto
Liite 2/4 Pohjanmaa / Välittäjä 2009 -hanke Tiina Pekkanen Keskuskatu 13 A
Viite: Lausuntopyyntö 14.4.2011
Asia: Lausunto Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueell a: Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrateg ia vuosille 2011–2015 -strategialuonnoksesta
Pohjanmaa / Välittäjä 2009 -hanke on pyytänyt Seinäjoen ammat-tikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköä antamaan lausun-tonsa Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueella -strategialuonnoksesta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö toteaa lausuntonaan seuraavaa: Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki sopivat syyskuussa 2009 yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laa-timisesta alueelle. Myös JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä alueellinen Pohjanmaa / Välittäjä 2009 -hanke ovat osallis-tuneet strategian laatimiseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö pitää laaja-alaista lähestymistapaa tarkoituksenmukaisena, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttuminen edellyttää lähes aina kunta- ja organisaatiorajat ylit-tävää yhteistyötä. Strategiaprosessin aikana on koottu monipuolisesti tietoa mielen-terveyden ja päihteiden käytön nykytilanteesta sekä mahdollisista kehittämiskohteista. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö pitää erityi-sen tärkeänä, että strategiaprosessin aikana on kuultu niin kunta-laisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Myös strategiaa valmistele-viin työryhmiin on kuulunut eri alojen edustajia. Mielenterveys- ja päihdeongelmien nykytilannetta ja palvelujen käyttöä kuvataan luonnoksessa myös tilastojen avulla. Tilastotar-kastelu on monipuolinen ja mittareita voidaan todennäköisesti hyödyntää myös strategian toteutumisen seurannassa sekä arvi-oinnissa. Joidenkin mittareiden osalta voisi harkita lukujen suh-teuttamista esimerkiksi kokonaisväkilukuun tai tietyn ikäiseen vä-
estöön. Pelkkien absoluuttisten lukujen vertaileminen voi johtaa harhaan, sillä kunnat ovat keskenään erikokoisia. Lisäksi voisi harkita tiettyjen verrokkialueiden nimeämistä tai verrata tietoja systemaattisesti Etelä-Pohjanmaan ja/tai koko maan lukuihin. Strategialuonnoksessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten parissa tehtävään ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä varhaiseen puuttumiseen. Painopistevalinta on perusteltu. Samalla tulee kuitenkin kiinnittää huomiota myös muihin ikäryhmiin. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmat lisääntyvät huoles-tuttavasti. Myös ikääntyvien osalta pyrkimyksenä tulisi olla ongel-mien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa (esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekysymys-ten huomioon ottaminen 75- ja 80-vuotiaille suunnattavien enna-koivien kotikäyntien yhteydessä, geriatrinen depressioseula, iäk-käiden alkoholinkäyttökartoitus, yksinäisyyden kartoittaminen, ai-voterveyteen ja alkoholin kohtuukäyttöön liittyvä neuvonta sekä kuntouttava ryhmätoiminta, kuten depressiivisille vanhuksille suunnatut ryhmät). Erityishuomiota tulisi kiinnittää niihin ikäihmi-siin, jotka ovat kokeneet suuria elämänmuutoksia (esimerkiksi asunnon muuttaminen tai leskeytyminen). Luvussa 3 esitellään kansalais- ja asiakaskuulemisten yhteydessä esiin nousseita kehittämistarpeita. Erityisesti asiantuntijat ovat kannanotoissaan korostaneet selkeiden toiminta- ja hoitoketjujen mallintamisen tärkeyttä. Strategian toimenpideosiossa näihin ky-symyksiin tulisi kiinnittää korostetusti huomiota. Pelkkä maininta moniammatillisesta työskentelystä ei riittävästi ohjaa toimintaa käytännön tilanteissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö katsoo, että strategiassa tulisi esitettyä voimakkaammin kiinnittää huomiota myös mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien lä-heisten tukemiseen. Omaishoitajat on mainittu ainoastaan yhden kunnan toimenpide-listauksessa. Esimerkiksi vanhusten omaishoitajat ovat useimmi-ten myös itse iäkkäitä, ja heihin olisi erityisesti kohdistettava eh-käisevää ja tukevaa toimintaa (esimerkiksi terveystarkastukset ja omaishoidon koordinaattorin palvelut). Erityisen tuen, ohjauksen, neuvonnan ja virkistyspalvelujen tarpeessa ovat muistisairasta omaistaan hoitavat iäkkäät puolisot.
Rakenteeltaan strategialuonnos on selkeä ja ottaa monipuolisesti huomioon julkisen sektorin päihde- sekä mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden. Strategiaan liittyvä toimenpideohjelma konkretisoi strategian keskeisimmät linjaukset johdonmukaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Strategian toteutettavuuden kannalta on niin ikään myönteistä, että tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on luotu mittarit ja sovittu seurantatiedon keräämisen vastuuta-hoista. Arviointia varten mittareille olisi vielä syytä määritellä sel-keät tavoitetasot sekä sopia seurantatulosten raportoinnista ja tu-losten käsittelystä eri toimielimissä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Asta Heikkilä Yksikön johtaja
LIITE 3/4 2.5.2011 IRTI HUUMEISTA RY:N, SEINÄJOEN ALUEOSASTON LAUSUNTO JIK- KUNTIEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAAN Strategia on selkeä ja palvelujärjestelmä on kuvattu hyvin. Kolmen kunnan yhteisessä mielenterveys- ja päihdestrategiassa arvopohja ja tavoitteet antavat hyvät lähtökohdat mielenterveys- ja päihdetyöhön. Jatkotyöskentelyssä olisi toivottavaa, että nämä arvot olisivat konkreettisemmin esillä myös toimenpide-osiossa. Ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen tulevat yhteiskunnan ja kunnan kannal-ta taloudellisesti korjaavaa työtä halvemmaksi. Inhimillisestä näkökulmasta puhumat-takaan. Oppilaiden ja/tai opiskelijoiden ehkäisevä päihdetyö ja päihteidenkäyttöön puuttuminen edellyttää usean toimijoiden välistä yhteistyötä. (koulut ja oppilaitokset, vanhemmat, vanhempainyhdistykset). JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategia on näkemyksemme mukaan alkoholi-keskeinen, eikä huumausaineiden käyttäjien alakulttuuria ja huumeidenkäyttöön liit-tyviä ominaispiirteitä ole huomioitu riittävästi. Ammattihenkilöstöllä (esimerkiksi terveydenhoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät, opettajat) on osastomme toipuvien käyttäjien kokemuksen mukaan melko hyvät valmiudet alkoholi-ongelmaisen koh-taamiseen ja hoitoon. Sen sijaan ammattihenkilöstön perustiedot – ja valmiudet huu-meiden/lääkkeitä väärinkäyttävien asiakkaiden tunnistamiseen, kohtaamiseen ja hoi-toon ovat puutteelliset. Kokemuksemme mukaan mielenterveyshäiriöihin apua hake-vien päihdeongelmat jäävät usein huomaamatta. Alkoholi tunnistetaan näissäkin ta-pauksissa helpommin, kun taas kannabiksen käyttöä, joka saattaa altistaa masennuk-selle, ahdistukselle tai paniikkikohtauksille ei useinkaan tunnisteta. Olemme huolissamme myös Päihdehuoltolaki (41/86) § 7 toteutumisesta JIK –kunnissa (Päihdehuollon palveluita TULEE ANTAA henkilölle, jolla on päihteiden-käyttöön liittyviä ongelmia). Strategiassa ei huomioida lainkaan esimerkiksi maantie-teellisiä etäisyyksiä, jotka saattavat estää päihdeongelmaisen avohuollon. Opioidi-
riippuvaisten korvaushoidon järjestäminen on huomioitu strategiassa. Bentsodiatse-piiniriippuvaisten asianmukaista vieroitushoitoa ei ole strategiassa mainittu, vaikka tämä on suuri puute JIK-alueella. Bentsodiatsepiiniriippuvaisten vieroitusta ja/tai kuntoutusta ei voida hoitaa samoin kuin alkoholikatkaisua. Jatkuvat epäonnistuneet katkaisuhoidot tuovat kunnille kustannuksia, mutta myös laskevat motivaatiota siten, että riippuvaisen on aina vain vaikeampi uskoa mahdollisuuksiinsa toipua. Strategias-sa olisi hyvä pohtia sitä, että onko kaikin puolin tehokkaampaa ja taloudellisempaa suunnatta vähäiset resurssit yksiköihin, joissa on ammatti-osaamista nimenomaisesti lääke/huumevieroitukseen ja kuntoutukseen? Esimerkkinä Järvenpään sosiaalisairaa-la. Päihdekuntoutujien jatkohoidon suunnittelu ja toteutus eivät tule riittävän selkeästi esille strategiassa. Päihdekatkaisu- ja/ tai kuntoutusjaksot eivät rakennu kestävälle pohjalle ellei kotikunnassa ole varauduttu tukitoimenpiteisiin päihteettömyyden yllä-pitämiseksi. Strategiassa sivutaan esimerkiksi kuntoutujien asumiskysymystä, mutta mitään konkreettisia suunnitelmia tai toimenpiteitä sieltä ei löydy. Päihdekuntoutuja tarvitsee myös monipuolisen verkoston tuekseen. Strategiassa ei ole huomioitu riittä-västi päihteidenkäyttäjien läheisiä. Myös heidän jaksamisensa tukeminen on ehkäise-vää toimintaa. Strategiassa korostetaan yhteistyötä, mutta järjestöjen ja yhdistysten osuus jää ohuek-si. Strategian jatkotyöskentelyssä koemme tärkeäksi asiaksi sen, että palveluiden käyttäjät ovat mukana suunnittelemassa palveluiden käytännön toteuttamista yhdessä ammattihenkilöstön kanssa. Irti huumeista ry, Seinäjoen alueosasto haluaa antaa erityiskiitoksen kehittäjätyötekijä Tiina Pekkaselle yhteistyöstä strategiaprosessin aikana ja aidosta kiinnostuksesta huumekuntoutujien ja heidän läheistensä tukemisesta JIK- kunnissa. Irti Huumeista – Seinäjoki/Etelä-Pohjanmaa Kasperinviita 15 60150 SEINÄJOKI 0408337411 [email protected] www.irtihuumeista.fi
Liite 4/4 3.5.2011 Lausunto mielenterveys- ja päihdestrategialuonnokseen JIK-alueella Laaja, kattava strategia yleisesti. Hienoa, että nyt tehdään mielenterve-ys/päihdestrategia, koska se on puuttunut monista näistäkin kunnista - ja että se teh-dään sopivan pitkälle aikavälille myös (vuoteen 2015 asti). Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi kuitenkin mietityttävät minua, samoin konkreettiset, korjaavat toimenpiteet ja suunnitelmat konkreettisista toimenpiteistä, mikäli jokin indikaattori alkaa osoittaa hälyttäviä lukemia (esim. jos nuorten päihteiden-/huumeiden käyttö näyttäisi kohoavan voimakkaasti tms). Toimenpideohjelmasta löytyy kyllä konkretiaa, mutta silti siitä jäi hieman hajanainen kuva ja toisaalta kysymys siitä, ovatko toimenpiteet aikei-ta vai onko niiden toteuttamiseen jo sitouduttu ja tarvittavat määrärahat/resurssit olemassa? Toinen, mitä mietin käytännön tasolla, oli yhteistyö eri toimijoiden välillä. Sitä kyllä painotetaan tässäkin strategiassa, mutta käytännön toimenpiteissa ei mielestäni näy yhteistyön tekeminen ts. suunnitelma ei kerro monessa kohden, miten toteutukset ta-pahtuvat (jossakin kohden kyllä esim. että Pohjanmaa/Välittäjä-hankkeen kanssa). Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön konkretiat puuttuvat tai en ainakaan löytänyt niitä. Seurakunnan kanssa tehtävää yhteistyötä oli jossakin kohden mainittuna. Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Rakuunakatu 1 60100 Seinäjoki puh.06-4148994, 050-3483676 e-mail:[email protected] www.omaisetep.fi