hyvä työpanos ja pitkät työurat

HYVÄ TYÖPANOS JA PITKÄT TYÖURAT

Valtion henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä

vaikuttavista tekijöistä

Erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo,

Valtiokonttori

2

• hallitusohjelman tavoite: työurien pidentäminen, työssä

jatkaminen → valtiolla mahdollisimman pieni työkyvyttömyyseläke-

alkavuus ja runsas työssä jatkaminen yli oman eläkeiän

• tuottavuusohjelman tuottavuustavoitteet ja valtion

tuloksellisuus- ja vaikuttavuustavoitteet: mm.

työyhteisöjen aikaansaamiskyky → läsnäolo työssä (mahdollisimman pienet sairauspoissaolot)

sekä hyvä työpanos

• valtion hyvän työnantajapolitiikan tavoitteet → osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö

toteuttamassa ja kehittämässä valtion palveluja ja

toimintaa

Selvityksen tausta

15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo

3

Tavoitteiden suuntainen kehitys

• erityisesti 55-64-vuotaiden työllisyysaste kohonnut 2000-luvulla

• eläkkeellesiirtymisiän odote noussut vuoden 2005 eläkeuudistuksen

jälkeen lähes 60,5 vuoteen vuonna 2011 (nousua noin1,5 v)

• työllisen ajan odote kohonnut 2000-luvulla 2,5 vuotta

o valtiolla eläkeiän odote 62,1 vuotta vuonna 2010 ilman sotilaseläke-

oikeutettuja ja yliopistoja (noin 1,5 v. muita sektoreita korkeampi)

• työn tuottavuus kasvoi koko kansantaloudessa 2000-2010 kaikkina

vuosina lukuun ottamatta vuosia 2008 ja 2009

o valtiolla työn tuottavuus pysyi 2000-luvun alkuvuodet käytännössä

muuttumattomana, mutta vuosina 2006-2010 kasvua oli keskimäärin

1,2 prosenttia vuodessa

o VM-baron mukaan työtyytyväisyys lisääntynyt lähes kaikilla osa-alueilla

2006-2011; parhaita työn sisältö, työilmapiiri, työolot ja johtaminen

o 50 prosentilla arviot työstä keskimäärin väh. 3,30 (1-5), työhyvinvoinnista

väh. 7,37 (0-10), työn imua väh. kerran viikossa, työkyky väh. 7,87 (0-10) kukin

erikseen; 35 % kaikki em. tasoilla,14 % kaikki em. rajoja alempana (KHT? 2010)


4

Tässä esityksessä

• tarkastellaan erilaisten työhön ja terveyteen liittyvien

tekijöiden yhteyttä työpanokseen

• työssä jatkamista tukeneita tai heikentäneitä

tekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä sekä

joustavan vanhuuseläkeiän puitteissa

vanhuuseläkkeelle siirtyneillä


5

Joustavan vanhuuseläkeiän puitteissa vuonna 2010 eläkkeelle siirtyneet

• eläkettään aikaistaneet ja myöhentäneet sekä omassa eläkeiässään

siirtyneet; otos yhteensä 876 henkilöä, vastaajia 646 = 74 %

Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet

• kaikki, joille oli myönnetty työkyvyttömyyseläke joko mielenterveyssyistä

tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (suurimmat sairausryhmät);

yhteensä 374 henkilöä, vastaajia 197 henkilöä = 53 %

(vastanneista lähes 3/4 pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä)

Kaikki hyvin työssä? 2010

• satunnaisotos valtion koko henkilöstöstä; vastaajia 1876 = 51 %

Kyselyt kartoittavat vastaajien omia kokemuksia ja näkemyksiä, ja

analyyseissa on käytetty vain vastaajien itse antamia tietoja.

Aineistona kolme kyselyä


Työpanos (oma arvio 0-10)

Jatkaminen

eläkeikään

tai yli (1-4)

Työolojen ja elintapojen yhteys hyvinvointiin ja terveyteen

sekä niiden yhteydet työpanokseen ja työssä jatkamiseen yli 45-vuotiaalla valtion henkilöstöllä, kun eläkeikää ei määritelty, n=1083

Fyysisten

työolojen

haittaavuus (4 muuttujan ka-1-4)

Työn imu (9 mjan ka 0-6)

Henkinen

hyvinvointi (1-5)

Terveyden-

tila (1-5)

Fyysinen

kunto (1-5)

*Korrelaatioissa sukupuoli, ikä, sosio-ekonominen asema ja eläkeikä on vakioitu. Kaikki korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään tasolla p<0,01.

Psykosos.

ja organisat.

työolot (n. 40 muuttujan

ka 1-5)

Työhyvin-

vointi (0-10)

Liikunta ja

elintavat (2 muuttujan ka-1-5)

Viivan paksuus on suhteessa korrelaatioon: mitä paksumpi viiva, sitä vahvempi yhteys (alle 0,30 korrelaatiot merkitty vain katkoviivoin)

r=0,41

r=0,49

r=0,61

r=0,17

r=0,25

r=-0,21

r=-0,17

r=-0,26

r=-0,14

r=-0,25

r=0,32

r=0,14

r=0,21

r=0,58

r=0,43

r=0,39

r=0,52

r=0,59

r=0,22

r=0,27

r=0,41

r=0,32

r=0,41

r=0,30

r=0,41

Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010


Mikä työssä tuottaa hyvinvointia ja työn imua ja vähentää motivaatio-

ongelmia?

7

Työhyvinvointi 0-10 (12 kärjessä)

Työ

n im

u (

10

kä

rje

ssä

)

Mo

tiva

ati

o-o

ng

elm

at

(1

0 k

ärje

ssä

; ko

rre

loi kä

än

teis

esti)

Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=0,47)

Motivoivatko työtehtävät (r=0,46)

Syrjimättömyys/osallisuus

Ilmapiirin leppoisuus

Esimiesten ja alaisten välinen luottamus

Ilmapiirin kannustavuus

Johdon linjaukset tukevat työtä

Muutosten johtamisen hyvyys

Esimiehen toiminnan reiluus

Ilmapiirin riidattomuus

Ilmapiirin kilpailemattomuus/ oman edun

tavoittelemattomuus

Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä

Motivoivatko työtehtävät (r=0,59)

Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=0,45)

Työn vaihtelevuus




Mahd. vaikuttaa työn sisältöön

Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin


Selvyys oman työn tavoitteista

Motivoivatko työtehtävät (r=-0,45)

Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=-0,40)



Työn vaihtelevuus


Syrjimättömyys/osallisuus

Johdon linjaukset tukevat työtä

Esimiehen toiminnan reiluus


Yksittäisten työn psykosos. piirteiden korrelaatioita työhyvinvointiin, työn imuun ja motivaatio-ongelmiin

(sos.demogr. tek. vakioitu); piirteet korrelaatioiden suuruusjärjestyksessä, yhteiset vihreällä pohjavärillä.

Korrelaatiotarkastelussa mukana yli 40 työn

psykososiaalisia ja organisatorisia piirteitä kuvaavaa

muuttujaa. Korrelaatiot myös muihin kuin esitettyihin

muuttujiin ovat merkitseviä, mutta näitä pienempiä.

Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010


8

0,2 0,3 0,3 0,5 1 2 3

11

36 36

9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Prosenttia

Työpanos itse arvioituna asteikolla 0 - 10

2,4 %

19 %

Keskiarvot

• miehet

-alle 45 v 8,28

-vähintään 45 v 7,83

• naiset

-alle 45 v 8,27

-vähintään 45 v 8,30

Alle 45-vuotiailla miehillä ja yli

45-vuotiailla naisilla työpanos

ei eronnut sosioekonomisen

aseman mukaan. Yli 45-v.

miehistä alemmat toimihenkilöt

ja alle 45-v. naisista taas

ylemmät toimihenkilöt arvioivat

työpanoksensa jonkin verran

muita sosioekonomisia ryhmiä

heikommaksi. Ty ö p a n o s a s t e i k o l l a 0 - 1 0

Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010


9

3,3

9,4

3

4

5

6

7

8

9

10

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Työhyvinvointi asteikolla 0-10

3,7

9,0

ei ko

ska

an

mu

uta

ma

krt

/v

ke

rra

n k

uu

ssa

mu

uta

ma

krt

/kk

ke

rra

n v

iiko

ssa

mu

uta

ma

krt

/vko

pä

ivittä

in

Työn imun kokeminen

Työpanoksen keskiarvo asteikolla 0 - 10

Työpanos työhyvinvoinnin, työn imun, terveydentilan

ja fyysisen kunnon mukaan (n~1800)

Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010

6,1

7,1

8,5

erittäin

huono

melk

o h

uono

kohta

lain

en

melk

o h

yvä

erittäin

hyvä

Terveydentila

Fyysinen kunto erittäin

huono

(alle

1 %

)

melk

o h

uono

(4-6

%)

kohta

lain

en

(22-2

8%

)

melk

o h

yvä

(52-4

4 %

)

erittäin

hyvä

(21-2

0 %

)


10

21 %

Ty ö h y v i n v o i n t i a s t e i k o l l a 0 - 1 0

Motivaatio-ongelmat ja työhyvinvointi eivät

esiinny yhdessä

Prosenttia

60 %

0,5 0,7 2 2 3 5 8

19

34

22

4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

luokan osuus vastaajista, %

ei motivaatio-ongelmia/ei haittaa (51%)

motivaatio-ongelmat haittaavat jonkin verran (38%)

haittaavat melko tai erittäin paljon (11%)

Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010


20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11*

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11*

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11*

11

1812

862

355

2281

631

84

2268

541

8

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys-

eläkkeet

Työttömyyseläkkeet

* ennakkotieto

l yliopistot eivät enää mukana

Valtion palveluksesta eläkkeelle siirtyneet

eläkelajeittain vuosina 2005-2011*

Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä

37 42 36 36 35 33

24 26

28 30 28 30

8 6 7 7 9 8

30 26 29 28 28 29

0

20

40

60

80

100

2006 2007 2008 2009 2010 2011*

Työkyvyttömyyssyyt, %

Muut sairaudet

Verenkiertoelinten sairaudet

Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet

Mielenterveyden häiriöt

Lähdetie

dot:

VK

, A

ktu

aarip

alv

elu

t


12

9 14 10 13 18 16 12

57 49 46 40

37 40 45

33 37 44 47 46 44 43

0

20

40

60

80

100

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*

Eläkkeelle ennen eläkeiän saavuttamista

Eläkkeelle eläkeiässä

Eläkkeelle eläkeiän täyttämisen jälkeen

136 142

296

523

608

538 518

0

100

200

300

400

500

600

700

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*

Joustavan vanhuuseläkeiän käyttö eri vuosina eläkkeelle

siirtyneillä ja eläkkeiden myöhentämisestä saatu henkilötyö-

vuosihyöty nettona (koskee henkilöitä, joiden henkilökohtainen eläkeikä ≥63,0 v)

Eläkejouston käytön jakauma, % Henkilötyövuosihyöty nettona, htv

* ennakkotieto

l yliopistot eivät enää mukana

Lähdetie

dot:

VK

, A

ktu

aarip

alv

elu

t


Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011,

Kaik

ki hyvin

työssä? 2

010

Työhyvinvointi vanhuus- (el.ikä ≥63) ja työkyvyttömyys-

eläkkeelle siirtymisen sekä yli 45-vuotiaiden eläkeodotusten

(el.ikä ≥63) mukaan

Työhyvinvointi asteikolla 0-10

1) Vanhuuseläkkeelle siirtyneet

siirtymistä myöhentäneet

omassa eläkeiässä siirtyneet

siirtymistä aikaistaneet

2) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet

täysi tkve/ täysi kutu (dg. tules+ mieli)

osa-tkve/ osa-kutu (dg. tules+ mieli)

dg1: tuki- ja liikuntaelinsairaus

dg1: mielenterveyden häiriöt

3) Työssä olevat ≥45 v.

jatkaa jo yli eläkeiän

uskoo jatkavansa yli eläkeiän

melko varmasti pystyy jatkamaan eläkeikään

ei ole varma, pystyykö jatkamaan eläkeikään

tuskin pystyy jatkamaan eläkeikään 5,0

6,3

7,8

8,1

8,4

2,9

5,3

4,8

3,9

7,6

7,8

8,3

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

13 15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo

18

38

30

35

3

53

40

45

53

1

61

60

50

58

1

66

75

49

61

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Prosenttia

omaa eläkeikää myöhemmin (n=297)

omassa eläkeiässä (n=245)

ennen omaa eläkeikää (n=96)

työkyvyttömyyseläke (n=197)

Kokemukset johtamisesta ja työpaikan ilmapiiristä

eri eläkeryhmissä

Eläkkeelle

Johtaminen

erittäin / melko tyytyväinen esimiehen

johtamistapaan

erittäin/ melko tyytyväinen työpaikan

johtamiseen ylipäänsä

Työyhteisö

kuuluminen työyhteisöön erittäin/ melko

tärkeää (vain vanhuuseläkkeelle siirtyneillä)

työyhteisön toimivuus erittäin/ melko

hyvä

oli kokenut kiusaamista usein tai

jatkuvasti

Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011

14 15.5.2012 Irma Väänänen-Tomppo

Eläkkeelle

Työtehtävien motivoivuus, koettu työn arvostus

ja työn mielekkyys eri eläkeryhmissä

70

32

63

71

57

51

76

57

67

89

76

87

0 20 40 60 80 100

Prosenttia





15

Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011

Työtehtävät erittäin/ melko

kiinnostavia

Vastaajan työtä arvostettiin

erittäin/ melko paljon

Työ oli erittäin/ melko

mielekästä


46

32

15

19

42

11

33

52

14

31

53

18

38

0 10 20 30 40 50 60

Prosenttia





Eläkkeelle

Kokemukset työpaikan suhtautumisesta ikääntyviin

ja heikkenevän työkyvyn omaaviin eri eläkeryhmissä

hyviä työnteon edellytyksiä edistettiin

työpaikalla erittäin/ melko

voimakkaasti

työpaikalla pyrittiin tarvittaessa

tukemaan aktiivisesti työssä

jatkamista

työpaikalla suhtauduttiin ikääntyviin

työntekijöihin erittäin/ melko

myönteisesti

työpaikalla suhtauduttiin erittäin/

melko kielteisesti työntekijöihin, joiden

työkyky alkoi heiketä (e/m myönt. 18 %)

16

Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011


17

32

25

66

56

33

31

23

19

34

44

11

25

0 20 40 60 80 100

mielenterveyden häiriöt

tuki- ja liikuntaelinoireet

mielenterveyden häiriöt

tuki- ja liikuntaelinoireet

Prosenttia

ei juuri lainkaan tai melko vähän

jossain määrin

melko/ erittäin paljon

Tuen saaminen työpaikalta ja työterveyshuollosta

tuki- ja liikuntaelinoireiden ja mielenterveyssyiden perusteella

työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä (n=87 ja 88)

Tuen saaminen

Eläkkeen 1.

myöntämisperuste

Tuki työ-

paikalta

Tuki työ-

terveys-

huollosta

6,9

4,8

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Arvosana työterveyshuollon tuelle 0-10

Arvosana työpaikan tuelle 0-10 Työkyvyttömyys-

eläkkeelle siirtyneet (kaikki, n=197)

Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011


Työpaikan yleinen suhtautumistapa työssä

jatkamiseen eri eläkejoustoryhmissä (eläkeikä ≥63,0 v)

Työpaikan yleinen suhtautumistapa oli

jatkamiseen kannustava tai sen salliva

Työpaikalla kannustettiin jatkamaan vain

omaan eläkeikään tai ylipäänsä pidettiin

siihen asti jatkamista normaalina

Työpaikalla pidettiin suotavana siirtyä

eläkkeelle heti, kun se on joustavan

eläkeiän puitteissa mahdollista

Suhtautuminen vaihteli eläkeikään tulevan

henkilön mukaan

Asiasta ei keskusteltu lainkaan

Vanhuus-

eläkkeelle

21

15

7

18

40

17

10

10

25

39

10

14

4

6

67

0 10 20 30 40 50 60 70

Prosenttia




18

Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011


1

sai siirtymään eläkkeelle sai jatkamaan työssä

19

Mitkä tekijät saivat jatkamaan työssä tai siirtymään pois eläkettään

myöhentäneillä, omassa eläkeiässä siirtyneillä ja eläkettä aikaistaneilla Asiasisältöjen mukaan luokitellut avovastaukset; yhdellä vastaajalla voi olla useampia perusteita (Luokittelu: Petra Sohlman-Kinnari)

1

4

8

1

1

2

4

2

4

2

3

1

1

0

2

3

6

7

10

10

11

11

22

26

30

50

10 0 10 20 30 40 50

2

28

22

13

13

3

15

10

22

4

10

2

9

1

1

1

2

1

5

2

3

7

6

30 20 10 0 10

5

17

24

12

8

11

20

6

20

11

21

1

6

1

2

1

1

1

30 20 10 0 10

% % %

Myöhentäneet (n=285)

Omassa eläkeiässä (n=232)

Aikaistaneet (n=84)

Työn mielekkyys, työtehtävät

Taloudelliset kannusteet

Terveydentila

Työilmapiiri

Työn organisointi ja johtaminen

Työpaikan paine

Perhesyyt

Työtilanne

Väsyminen/jaksaminen

Oma elämä

Org.muutokset, tuott.ohjelma

Sopiva ikä/ työura

Pakollinen eroamisikä

Lähdetie

dot:

Työssäja

tkam

iskysely

t 2011


20

Vain yhden perusteen esittäneet eläkettään

myöhentäneistä (n=280)

Myöhentämisen ainoa perustelu (sulkeissa

esiintymisprosentti perusteluna yhteensä

yleisimmissä perusteluissa)

Prosenttia

kaikista

Työtehtävät/ työn mielekkyys (kaikkiaan 50 %) 18,9

Taloudelliset kannusteet (30 %) 6,8

Organisaation tarpeet / muutosaikataulu 3,2

Perhesyyt 2,5

Terveys ja jaksaminen (26 %) 1,4

Sopiva ikä 1,4

Ilmapiiri, työtoverit, työyhteisö (22 %) 1,1

Yleinen keskustelu työssä jatkamisesta 0,4

Vain yksi perustelu, osuus vastaajista 35,7


21

Työhyvinvoinnin, työn ja terveyden erot erilaisten

työssäjatkamisodotusten mukaan; ikä ≥ 45¹, eläkeikä ≥ 63¹, n~970

¹Tarkasteluun on valittu yli 45-vuotiat, joilla eläkkeelle siirtymisen pohtimiselle on jo realistisemmat perusteet kuin nuoremmilla.

Eläkeikä on yhdenmukaisuuden vuoksi rajattu vähintään 63 vuoteen, jolloin mm. sotilaseläkeoikeutetut ovat ulkopuolella.

työhyvin-

vointi 9-10

asteikolla

0-10

%

työn imua

muutaman

kerran

viikossa tai

päivittäin

%

parhaiden

työn

piirteiden

viidennek-

sessä

(po. 20 %)

henkistä

kuormittu-

neisuutta

(ghq-12)

%

jatkuvia

tules-

oireita

edellisten

6 kk aikana

%

terveys

erittäin/

melko huono

tai kohta-

Lainen

%

jatkaa jo eläkeiän jälkeen (2,5 %)

uskoo jatkavansa

eläkeiän jälkeen (11 %)

näillä näkymin pystyy

jatkamaan eläkeikään (60 %)

ei ole varma, pystyykö

jatkamaan eläkeikään (21 %)

tuskin pystyy jatkamaan

eläkeikään (6 %)

73 %

27 %

57

41

29

8

3

83

73

61

34

26

38

30

22

8

3

8

11

14

35

50

21

12

23

48

60

17

19

23

56

62

Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010


Lähdetie

dot:

Kaik

ki h

yvin

työssä? 2

010

22

Uskoo pystyvänsä työskentelemään vähintään eläkeikään asti, %

*vastaajamäärän pienuuden vuoksi

tulos ei tilastollisesti merkitsevä, mutta

odotusten suuntainen

Terveydentila (ilmoitettu myös luokan

koko ja osuus kaikista) 77

98

64

91

45

81

14

50

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

heikoimpien työolojen viidennes

toiseksi heikoimpien

työolojen viidennes

keskimmäinen viidennes

toiseksi parhaiden työolojen viidennes

parhaiden työolojen viidennes

erittäin hyvä n=154/ 16 %

melko hyvä n=516 /53 %

kohtalainen n=254/ 26 %

erittäin/melko huono n=52/ 5 %*

heikoimpien

työolojen

viidennes

toiseksi

heikoin

keskim-

mäinen

viidennes

toiseksi

paras

parhaiden

työolojen

viidennes

Psykososiaalisten ja organisatoristen työolojen viidennekset (määritettynä n. 40 muuttujan keskiarvon mukaan koko aineistosta)

Psykososiaaliset työolot väliin tulevana tekijänä terveyden ja

työssä jaksamisodotusten välisessä yhteydessä yli 45-vuotiaalla valtion

henkilöstöllä, jolla eläkeikä vähintään 63 v.


23

Yhteenvetoa (1)

• Työ ja psykososiaaliset työolot keskeinen tekijä työhyvinvoinnin ja työn imun

taustalla

• Työpanos vahvasti yhteydessä työhyvinvointiin ja työn imuun

• Työoloilla, työhyvinvoinnilla, terveydentilalla yms. voidaan huomattavalta

osin selittää selviytymistä eläkeikään asti

• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneille on kasautunut ”huono-osaisuutta”,

työkyvyttömyysriski suuri, jos kuormitustekijöiden vastapainona ei ole

voimavaroja antavia tekijöitä; taustalla voi luonnollisesti olla myös hyvin

yksilöllisiä tai äkillisiä tilanteita

• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet pitävät erityisesti työpaikalta

saamaansa tukea työssä selviytymiselle vähäisenä; odotuksia olisi ollut

enemmän myös työterveyshuollolle yhteistyö, välittäminen, puuttuminen

tärkeää kaikilla tasoilla


24

Yhteenvetoa (2)

• Eläkeikäjouston valintaan asti selvinneillä yleensä verrattain hyvä tilanne eri

mittareilla

• Työn mielekkyys selkein työssä jatkamiseen kannustava tekijä, lisäksi

taloudelliset tekijät, hyvä terveydentila ja työilmapiiri useimmin mainittuja

perusteita, tosin harvoin yksinään

• Eläkettään aikaistaneilla tai omassa eläkeiässä siirtyneillä yleisimpiä työstä

poistumisen perusteita ongelmat työn organisoinnissa ja johtamisessa sekä

organisaatiomuutokset ja tuottavuusohjelma; työn ulkopuolisista tekijöistä

terveys- ja perhesyyt yleisimpiä

• Kaikissa ryhmissä olisi edelleen jatkopotentiaalia sopivissa oloissa

• Työpaikan rooli ja suhtautuminen työssä jatkamiseen ollut selkeästi myönteisin

eläkettään myöhentäneillä ja yleensä työpaikoilla, joilla toimintatavat ovat

muiltakin osin keskimääräistä paremmat palveleeko jatkaminen siellä

suunnitellummin sekä työpaikan että työntekijän intressejä?


Kiitos!

hyvä työpanos ja pitkät työurat

Documents