”Systeemi avaruudesta?”- huomioita Tajua Mut! -toimintamallista kokeilun

alkuvaiheessa Mikkelissä

Nuorisotutkimusseura ry/ -verkostoPirjo Junttila-Vitikka & Jussi Ronkainen

Tutkimuksen tavoite ja aineisto

Tavoitteena selvittää nuorten, huoltajien, Tajua Mut! –hankkeen toimijoiden sekä

liputtamisessa mukana olleiden ammattilaisten näkemyksiä mallin toimivuudesta,

vahvuuksista, kehittämisen kohteista ja mahdollisesta vaikuttavuudesta sekä

Nuorten ja huoltajien aineisto tuo näkyväksi laajemminkin palvelujärjestelmän

vuotokohtia sekä nuorten ja perheiden palvelutarpeita Mikkelissä.

Tutkimusaineisto:

Nuorten aineisto: 1) viiden nuoren haastattelut, 2) päihdetyönohjaajan välittämä

tarina liputetun nuoren kokemuksista ja 3) ostoskeskuksesta tavoitettujen

nuorten kommentit

Viiden huoltajan haastatteluaineisto

Hanketoimijoiden aineisto: 1) hankeryhmän haastattelu + työpajatuotos; mukana

hankepäällikkö, kaksi etsivää nuorisotyöntekijää ja kaksi aktiiviliputtajaa 2)

ohjausryhmän haastattelu (8 hlöä); taustamateriaalina päihdetyöntekijän

kertomus nuoren ohjausprosessista sekä nuoren reflektio tilanteesta

Hanketoimijoiden kokemuksia ja

näkemyksiä Tajua Mut! -mallista

Toimintamallin hyötyjä palvelujärjestelmälle:

nopea ja kustannustehokas keino löytää verkosto

myös uusien kumppaneiden löytäminen

pakottaa pysymään mukana yhteistyössä

apua epämääräisiin tilanteisiin ja huoliin

varhainen puuttuminen nuorten ongelmiin

saadaan koottua tietoa nuorista ja heidän liikkeistään

päällekkäisten töiden karsiminen

helppokäyttöinen tekniikka

Hanketoimijoiden kokemuksia ja

näkemyksiä Tajua Mut! -mallista

Mä oon aivan fiiliksissä tästä. Ja tää on se juttu. Koska tää tietyllä tavalla pakotti meidät olemaan sen nuoren kanssa aktiivisia. Tää oli täysikäinen nuori. Yks toimijataho sanoi, että jos tapaamista ei koskaan toteudu, niin heidän pitää miettiä, että lopetetaanko tämä, koska hän ei voi vain lyödä kalenteria lukkoon tapaamisille, jotka ei koskaan toteudu. Se että liputus tekee meille sen raamin, vaikka se on työntekijälle hankalaa. Mut työntekijä ei voi kuitenkaan laskee irti, koska nuoren etuahan tässä ajetaan. Eihän me tehdä tätä sen takia, että me saataisvaan tästä palkkaa. Tää on meidän työtä ja me saadaan palkka tehdystä työstä ja me pidetään siitä nuoresta kiinni. Ymmärrän ettei kukaan halua tehdä turhaa työtä. Jossain vaiheessa aika ei riitä kaikkeen. Mutta tääanto mahdollisuuden pitää kiinni silloinkin kun olisi voinut sanoa, että en jaksa.

(hanketoimijoiden haastattelu)

Hanketoimijoiden kokemuksia ja

näkemyksiä Tajua Mut! -mallista

Toimintamallin hyötyjä nuorelle ja perheelle:

nuoren itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen: nuori on itse mukana kuulemassa ja keskustelemassa häntä koskevista asioista ja hän saa vaikuttaa, ketä yhteistyöhön kutsutaan

”Liian paljon järjestelmässä on sitä, että asiantuntijat ovat kerinneet keskustella nuoren asiat jo etukäteen ja päättää asiat. Ja sitten, kun nuori tulee paikalle, niin sille ladellaan kaikki valmiina.” (hanketoimijoiden haastattelu)

perheen taakka kevenee, kun ammattilaiset tarjoavat aktiivisesti apua; tukea myös koko perheelle

perhe saa tietää, missä todella mennään

”Joskus käy niin, että perhe on se, joka yrittää haalia kaikkia tahoja kasaan.” (hanketoimijoiden haastattelu)

Silloin ei puhuttu liputuksesta, vaan olisko se ollut joku flägin-systeemi. Se tuotiin siis olkkaritiimiin, että tämmönen tulee Mikkeliin, että se on jo päätetty. Sitten me katottiin youtube-videoo, missä oli terveydenhoitaja tai opettaja työpöytänsä takana aj sitten siellä oli tietokone ja sitten siellä yhdisty jotain. Me oltiin kaikki tälläin – oikeesti varmaan ensimmäinen ajatus oli, että mitä helvettiä. Mitä me tehdään? Mitä meille tuodaan? Se tulee jostakin niinku avaruudesta, että tämmönen systeemi tulee Mikkeliin. Ja sit näytetään youtubesta. Kaikki ihan että mitäh? Sillä ei ollut mitään pohjaa, mitään teoriaa. Meillä ei ollut mitään ajatusta mitä tästä tapahtuu. No sitten hyvin nopeastihan se rupes rakentumaan. (hanketoimijoiden haastattelu)

Mallin jalkauttamisen kipupisteitä- ”systeemi avaruudesta”

liikkeelle lähtö hidasta: lippupareja ei synny toivotulla tavalla

päätös kokeilun aloittamisesta tehtiin alan työntekijöitä kuulematta; alalla totuttu, että uudet avaukset lähtevät toimijoilta → lähtöasetelmalla ehkä vaikutusta käynnistysongelmiin?

haasteena nuorten parissa toimivien ammattilaisten houkutteleminen aktiivikäyttäjiksi

etsivien nuorisotyöntekijöiden rooli ”puhelinvaihteena”; kysyy luvan yhteistyöhön nuorelta ja huoltajalta, mutta ei voi keskustella itse asiasta, kun ei tiedä liputtamisen syytä; ei välttämättä ole mukana auttamistyössä → rooli poikkeaa ydintehtävästä

hukataanko etsivän osaamista ja resurssia epäolennaiseen? Päihdetyönohjaajan tarina toisaalta osoittaa, että järjestelmän toimivuus edellyttää auttajilta sitoutunutta otetta ja luottamuksellista suhdetta nuoreen (= etsivää työotetta)

Mallin jalkauttamisen kipupisteitä

myös muiden toimintamallien yhteensovittaminen Tajua Mut! -toimintamallin kanssa herättää kysymyksiä, esim. lastensuojelulaki (milloin tehdään ilmoitus, milloin liputetaan?) ja poliisihallinnon lanseeraama Ankkuri-malli →

kyse laajemmasta kuntien nuorten palveluja koskevasta ilmiöstä, jossa eri hallinnonaloille synnytetään uusia monialaisia toimintamalleja eikä mikään taho ole perillä kokonaisuudesta → kokonaiskoordinaatio puuttuu

Mallin jalkauttamisen kipupisteitä

Mallin jalkauttamisen kipupisteitä;miksi lippupareja ei synny toivotulla tavalla?

Hanketoimijoiden arvio asiasta:

liputuksella ei nähdä lisäarvoa nykyiseen verkostoyhteistyöhön

työntekijät pelkäävät, että liputtaminen tuo lisätyötä

uusi tekniikka ja järjestelmä oudoksuttavat

liputuksen kriteerit ovat epäselvät → milloin huoli riittävä liputukseen?

pelko nuoren leimaamisesta

yleinen asenne uutta kohtaan; muutosvastarinta

Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä

Tajua Mut! -mallista

Ei meille nuorillekaan tullut tästä mitään negatiivista kuvaa.

Alkuun varsinkin kaikki oli tosi innostuneita just, että ei tästä

voi seurata ku pelkkää hyvää. Nuoretkin ovat kokeneet sen

niin, että vaikka ite haluais just, että olis sitä yhteistyötä, niin

et vaikka aikasemmin olis ite ottanut siihen, et voitasko tehä

näin, niin sit se ei oo onnistunut. Et nyt se tulee sit sieltä

ylempää, ei välttämättä tarvi tulla ees nuorelta iteltään se,

että pitäis tehdä yhteistyötä. Niin se on tosi hyvä juttu.

(ohjausryhmän haastattelu/nuorten edustaja)

Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä

Tajua Mut! -mallista

elämässään sivuraiteille ajautuneet ja monenlaisia korjaavia toimia tarvitsevat nuoret (2 ) kokevat , että liputus kannattaa oikeasti, koska 1) se on nopeaa ja tehokasta silloin, kun nuori on valmis ottamaan apua vastaan, 2) liputus kertoo välittämisestä.

Tutkija: Niin ja sä puhuit siitä että jos liputtaa niin se on jo merkki siitä

että välittää. Miksi just se on merkki siitä että välittää?

Nuori: No koska vittu se välittää ainakin just sen verran, että se oikeesti

haluu liputtaa sut. Niinku että se huoli on sen verran suuri ja silloin kun on

huoli niin se tarkottaa myös että ihminen välittää.

nuorille on myös tärkeää, että nuoren itsemääräämisoikeutta

kunnioitetaan , että hän saa vaikuttaa mm. siihen, ketkä ovat mukana

yhteistyössä.

Olipa järjestelmä, mikä hyvänsä, nuorelle tärkeää on kokemus

kuulluksi tulemisesta, välittämisestä ja auttajan sitoutumisesta.

aineisto kertoo nuorten epäluottamuksesta viranomaisiin ja yleensä aikuisiin → epäluottamus ilmenee monella eri tavalla…

nuoren ongelmiin (kiusatuksi tulemiseen, päihteidenkäyttöön yms.) ei ole puututtu, vaikka tarve on nähty

nuori on kokenut kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä opettajan tai vanhempien taholta; opettajakin osallistunut kiusaamiseen.

nuori ei ole tullut kuulluksi terapiassa; ”Ei se niinku itestään puhunut mut niinku – musta tuntu että sillä oli enemmän puheenvuoroa ku mulla. Vaikka se ehkä joo puhu ihan fiksuja juttuja ja yritti varmaan ehkä auttaa, mutta mulle se ei toiminut. Se että se puhu oikeesti mun mielestä enemmän vittu itse siinä tunnin aikana ku mä.”

nuori on kokenut, että suhde luotettavaan työntekijään katkeaa; jää opintovapaalle, vaihtaa työpaikkaa tms.

epäluottamus voi muodostua esteeksi nuoren haluun suostua yhteistyöhön ; Tajua Mut! -mallikaan ei voi taata, minkälaisiin kasvokkaisiin kohtaamisiin nuoret liputuksen kautta ajautuvat

Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä nuorten palveluista yleensä

Huoltajien näkökulmasta palveluohjaus näyttää paikoin heikolta ja myös palvelujen saavutettavuudessa on haasteita: 1) Huoltajat eivät aina tiedä, mihin tai keneen ottaa yhteyttä, 2) nuorten ja perheiden palveluntarvetta ei tunnisteta, 3) viranomaiset eivät itse tunne koko palvelukenttää, 4) virastojen aukioloajat tuottavat ongelmia

Monialaista ja –ammatillista yhteistyötä on tehty jo aiemmin, mutta toimet on aloitettu liian myöhään eikä yhteistyö ole ollut tarpeeksi laaja-alaista tai organisoitunutta

Monialaisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palvelukeskusten kehittäminen näyttää helpottaneen tilannetta joiltakin osin

Palveluissa pitäisi keskittyä enemmän nuorten aktivoimiseen ja motivointiin. Tietyt toimintatavat, esimerkiksi ammattikoulutuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa, ruokkivat ja ylläpitävät toimettomuutta

Viranomaiset eivät kerro (varsinkaan täysi-ikäisen) nuoren asioista ja huoltajat kokevat itsensä ulkopuolisiksi ja neuvottomiksi.

Huoltajien huolenaiheet

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhdistävät usein oppimisvaikeudet, lukihäiriöt ja koulukiusaaminen. Koulujen arki ja käytännöt eivät taivu riittävästi huomioimaan erilaisia oppijoita, mikä voi käynnistää nuoren kohdalla palvelunohjaus- ja syrjäytymiskierteen.

Nuorten huono-osaisuus ja ongelmien kasautuminen ovat usein osa ylisukupolvista kehitystä. Liputusjärjestelmään yhdistettyjen nuorten taustalta löytyy samanlaisia ongelmia jo heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa kohdalla. Myös huoltajat itse nostavat esiin perhetyön ja perheiden varhaisen tuen tarpeellisuuden.

Syrjäytymisen ja palveluntarpeen juurille

Tajua Mut!-järjestelmän ja monialaisen yhteistyön pitää tähdätä ehdottomasti varhaiseen tukeen, vaikka tämä ei olekaan toteutunut pilottihankkeessa

Halukkaiden vanhempien roolia monialaisessa verkostotyössä pitää vahvistaa. Ammattilaisten tulisi tietoisesti pyrkiä rakentamaan ja vahvistamaan nuoren ja vanhempien suhdetta ja pitämään huoltajat mukana verkostossa

Tajua Mut! -malli olisi hyvä kiinnittää osaksi perhetyötä ja koko perheen tukea. Järjestelmä pitäisi myös sitoa osaksi laajempaa varhaisen tuen monialaista toimintamallia.

Tajua Mut! -järjestelmään liittyvää koulutusta, markkinointia ja viestintää vanhemmille pitäisi tehostaa ja kehittää.

Tajua Mut!-mallin kehittäminen huoltajien näkemysten pohjalta

Sähköinen järjestelmä vai laajempi toimintamalli?

aineisto puhuu monella tapaa sen puolesta, että sähköinen järjestelmä ei riitä, vaan tarvitaan malli, joka ohjaa myös liputuksesta seuraavaa toimintaa.

Nythän tää meidän systeemi ei hirveästi anna ratkaisuja tähän varsinaiseen auttamiseen… Tällä puolella on vähän tuntunut siltä, että sitä työkenttää olis aika paljon tällä konkreettisen auttamisen puolella. Nyt se on hyvin vahvasti ollut yksittäisen sosiaali- tai nuorisotyöntekijän työsarkaa. Se oikeastaan häviää sinne kahdenväliseen kontaktiin se koko juttu. Se ei oo läpinäkyvä mihinkään. Sosiaalisella puolella kun kattoo näitä tietojärjestelmiäkin niin eihän siellä seurata tuloksia – nyt mäpuhun tosi rumasti ja kärjistetysti – ei siellä seurata niitä ollenkaan, jos mä sanon näin tosi rumasti. Kukaan ei tiedä mitä siellä tapahtuu siellä prosessissa kun mä hoidan jotain nuorta tai lasta siinä. (ohjausryhmän haastattelu)

Mallia voisi markkinoida nuorille niin, että nuori itse voi pyytää jotakin toivomaansa henkilöä/tahoa liputtamaan hänet ja saada mukaan verkostoon.

Verkostoyhteistyön ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta on tärkeää, että mahdollisuus liputtamiseen on myös muilla kuin ammattilaisilla (vapaa-aika, harrastukset).

Mahdollisuutta nuoren itsensä liputtamiselle sekä huoltajien mahdollisuutta liputukseen voisi tarkastella tarkemmin.

Mallin kohdistaminen Mikkelin hanketta nuoremmille ikäluokille ja lapsille edistää ajatusta varhaisesta tuesta.

Malli kaipaa lisää tunnettavuutta, jotta kynnys liputtaa madaltuu; ei vain hanke, vaan toimintatapa.

Kehitetään viestintää, koulutusta ja markkinointia huoltajille, nuorille ja nuorten parissa toimiville niin, että mallia koskeva tieto lisääntyy ja että liputus nähtäisiin myönteisenä signaalina.

Kehittämisajatuksia (aineistosta nousevia)

Liputtajien osaamisen kehittäminen niin, että he osaavat kertoa nuorelle ja huoltajille mallista siten, ettei sitä koeta rangaistuksena vaan mahdollisuutena.

Halukkaat huoltajat tulisi sitoa tiiviimmin osaksi verkostoyhteistyötä ja pohtia järjestelmän ulottamista osaksi perhetyötä ja perheiden tukea.

Kehitetään entistä enemmän varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen mahdollisuutena ja moniammatillisen verkostoyhteistyön kehittämisen välineenä.

Toisaalta malli lisää mahdollisuuksia myös korjaavan työn puolelle löytämällä paremmin tippuneet nuoret ja tiivistämällä verkostoyhteistyötä.

Etsivän nuorisotyön roolia olisi syytä pohtia niin, että heidän ydinosaamisensa nuorten ja perheiden tukijoina tulisi paremmin hyödynnettyä.

Liputuksen jälkeisen verkostotyön käynnistämiseen liittyviä toimia pitää tehostaa. Tällä hetkellä verkostotyön käynnistäminen liputuksen jälkeen vie liian paljon aikaa.

Nuorten elinpiiri levittyy useiden kuntien alueelle. Tämä tukee tarvetta toimintamallin levittämisestä muihin kuntiin, mutta se tulee myös huomioida järjestelmän kehittämisessä.

Kehittämisajatuksia (aineistosta nousevia)

siihen, että liputtavilla tahoilla on hyvin erilainen suhde nuoreen; esim. opettajan tai juniorivalmentajan ydintehtävä poikkeaa etsivän tai päihdetyöntekijän tehtävästä →

asiaa tulisikin toisaalta tarkastella eri hallinnonalojen ja ammattiryhmien näkökulmasta erikseen ja

toisaalta toimintamalli pitäisi yhdistää osaksi kunnan kokonaisvaltaista ja monialaista palvelujen suunnittelua

mallin konkreettisiin vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin: 1) millaiseen yhteistyöhön liputusjärjestelmä on johtanut, 2) miten se on edistänyt moniammatillista yhteistyötä pitkällä aikavälillä, 3) millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia järjestelmällä on ollut nuorelle ja hänen perheelleen ja 4) millaisia kustannusvaikutuksia Tajua Mut! - toimintamallilla on ollut palvelujärjestelmälle?

Tutkijoiden esille nostoja- jatkossa kannattaisi kiinnittää huomiota…

Gretschel, Anu & Junttila-Vitikka, Pirjo (2014) Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa. ”Yläfemma sulle, kun autoit eteenpäin! Tässähän tuntee itsensä kuin toiseksi ihmiseksi!”. Sitran selvityksiä 76. Helsinki: Sitra & Nuorisotutkimusseura/-verkosto.

Puuronen, Anne (2014) Etsivän katse. Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen – näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/-verkosto.

Puuronen, Anne (2014) Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnyksen palvelumallit. Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin prosessiarviointi. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 60. Helsinki: Picaset Oy. http://www.a-klinikka.fi/sites/default/files/kosketuspinta.pdf

Rimpelä, Matti (2011) Puheenvuoro. Teoksessa Ritva Uhinki & Ailo Uhinki (toim.) Anna nuorelle tulevaisuus – ettei kukaan syrjäydy. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 2/2011. Turun yliopisto, 11-18.

Souto, Anne-Mari (2013) Toiselta asteelta pudonneet vai pudotetut? Näkökulmia

ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen Nuorisotakuun toteuttamiseen. Teoksessa

Jussi Ronkainen & Marika Punamäki (toim.) Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuksia ja raportteja 78, 117-130.

Lähteet

Nuorisotutkimusseura/ -verkosto

Tutkijat:

Pirjo Junttila-Vitikka, KM, nuorisotutkija ja -kouluttajaDemello koulutus- ja ryhmänohjauspalvelut

Jussi Ronkainen, YTT, johtaja – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Rahoitus: Sitra

Tutkimuksen toteutus