4 2009HUOLTOUPSEERIHuoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

★ Eversti Risto Kososesta uusi Huoltoupseeriyhdistyksen puheenjohtaja

★ Yliluutnantti Jesse Ehtamo Vuoden Huoltoupseeri

2

3

Kansikuva: Eversti Jari Anttalainen luo-vuttaa puheenjohtajuuden eversti Risto Kososelle.

ISSN 0355-2586AO-PAINO 2009

Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, puhelin (015) 151 111

Tässä numerossa:

Sotilashallinnollisenaikakauslehden

perinteiden jatkaja

Huoltoupseeriyhdistys r.y:nJÄSENLEHTI

4/2009Päätoimittaja

Ev evp Risto GabrielssonSelkäsuonkatu 11 C 913100 Hämeenlinna

risto_gabrielsson@hotmail.com

ToimittajatEverstiluutnantti Raimo Raivio

ISHREPL 1080, 45101 Kouvola

(05) 181 21702Hans Gabrielsson

Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula(09) 275 9369

IlmoitusmarkkinointiJuha Halminen

Kielotie 47, 01350 VANTAA(09) 873 6944

juha.halminen@kolumbus.fi

Huoltoupseeriyhdistys r.y.ValtuuskuntaPj Olli HapponenVpj Harri Juhani Koponen

HallitusPj ev Jari AnttalainenVpj kapt Caj LövegrenEvl evp Jukka EskolaMaj Jari VirolainenLtn res Pasi KohmoEvl Timo SaarinenEvl Mauri EtelämäkiEvl Mika MultanenEvl Timo VilkkoKapt Mika Pyykkö

Osoitteiden muutokset, jäsen-maksuja sekä jäsen-rekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteellaHuoltoupseeriyhdistys r.y./co Tarja TakalaSepäntie 15 A04300 TUUSULAtai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi

Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnötSihteeriMaj Matti SopanenPE/LOGOSPL 919, 00131 HELSINKImatti.sopanen@mil.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3Varusmiespataljoona selvisi kolmen kannaksen koukkaukesta hyvin ....................................................................................... 4–7Patterimme idässä – tykkimiesten sota itärintamalla .............. 8–14Sotaretkeni Pohjoisen Jäämeren Laivastossa ......................... 16–19Paras Talvisodasta kirjoitettu kirja ............................................ 20Ilmatankkaus – liikkuvaa huoltoa parhaimmillaan .................... 22–23Huoltotapahtuma 2009 ........................................................... 24–36Maanvyöry 09 ......................................................................... 38–40Pupastveren taistelua muisteltiin ............................................ 42

4

Kulunut vuosi jää mieliin taantumavuotena. Taantu-masta selvitään yhteistyöllä, osaamisella ja periksian-tamattomuudella. Näitä samoja asioita tarvitaan myös sekä huollon tehtävissä että Huoltoupseeriyhdistyk-sen toiminnassa. Kiitän kaikkia huollon ja yhdistyk-sen piirissä toimivia heidän panoksestaan yhteiseksi hyväksi sekä toivotan kaikille Huoltoupseerilehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuot-ta 2010!

Valtuuskunnan puheenjohtaja

Olli Happonen

Hyvät Huoltoupseeriyhdistyksen jäsenet!

Siksi Joosef löysi perheelleen katon pään päälle vasta kovan etsimisen jälkeen. Lopulta kui-tenkin koitti juhlan aika. Joulun tapahtumien ytimessä on on-nellinen perhe, Joosef, Maria ja vastasyntynyt lapsi, johon liittyi riemullinen lupaus: Tänään on teille syntynyt Vapahtaja! Joulun valmistelu on meil-lekin usein kovaa työtä. Siitä huolimatta haluamme tehdä joulua toisillemme. Vaikka tun-tuu, ettei kaikkea ehdi tehdä, lopulta kuitenkin koittaa juhlan aika. Saamme olla yhdessä ja iloita läheisistämme. Saamme nauttia joulun rauhaa. Saamme levätä joulun sanoman varassa. Beetlehemissä kaikunut viesti tarkoittaa meitäkin, ja kantaa meitä uuteen vuoteen: Teille on syntynyt Vapahtaja. Itämaisessa kulttuurissa su-vun merkitys on aina ollut hy-vin suuri. Meillä puolestaan su-kuyhteyden merkitys on usein ohentunut. Kuitenkin juuri per-heessä ja suvussa on voimaa. Kukaan meistä ei selviä elä-mässä vain omin voimin. Tar-vitsemme toisiamme. Ihmiselle on tärkeää kokea, että hän kuu-

luu johonkin ja tietää, mistä on tullut. Näitä kokemuksia joulu voi meille antaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tällaiseen jou-luun. Moni on syystä tai toises-ta yksin ja joulun lähestyminen pelottaa. Siksi joulun sanoma kutsuu meitä muistamaan hei-tä, rakentamaan yhteyttä, avaa-maan ovemme. Oleellisinta joulussa on sa-noma Jumalasta, joka tulee ih-miseksi. Jumala tuli köyhäksi, että me rikastuisimme hänen köyhyydestään, sanotaan Raa-matussa. Kun ihminen löytää yhteyden Jumalaan, hän löytää uudella tavalla myös lähimmäi-sensä. Vapahtaja liittää meidät sisarina ja veljinä saman suvun jäseniksi, Jumalan lasten jouk-koon. Missä tämä toteutuu, kai-kuu nytkin Beetlehemin kedon ylistyslaulu: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Siunattua joulun juhlaa sekä onnellista uutta vuotta

toivottaen

Hannu Niskanen

Joulu koetaan vahvasti perheen ja suvun juhlana. Sitä valmis-tellaan yhdessä. Sen puitteissa tahdotaan viestittää hyvää tah-toa toisille. Otetaan yhteyksiä myös kaukana eläviin läheisiin. Soitellaan ja lähetellään kortteja. Joulun viettämiseen perheen ja suvun juhlana on vahvo-ja perusteluita. Ne löytyvät jo jouluevankeliumista. Joosef ja Maria tekivät vaivalloisen mat-kan Nasaretista Joosefin suvun alkukotiin, Beetlehemiin. Muu-takin sukua oli tullut paikalle.

Yhteyden juhla

5

toiminnan ja tuoneet mukaan korkean tason osaamista, ko-kemusta, näkemystä ja johta-mista. Yhdistyksen hallituksessa on ollut ahkeria ja innovatii-visia henkilöitä, jotka arkipäi-vän virka- ja muiden töidensä taakasta huolimatta ovat jak-saneet paneutua myös yhtei-sen yhdistyksemme asioihin ja laittaa itsenä likoon sen puolesta. Ilman teitä, ei yh-distys olisi saavuttanut tavoit-teitaan ja kyennyt ylipäätään toimimaan. Tulevien hallitus-ten on syytä haastaa nuoret huoltoupseerit niin puolustus-voimissa kuin siviilissäkin ot-tamaan osaa aktiivisesti Huol-toupseeriyhdistyksen toimin-taan. Yhdistys on tukenut suo-malaisia huoltoupseereita jo yli kahdeksan vuosikymmen-tä. Se on pyrkinyt elämään ja kehittymään yhteiskunnan, puolustusvoimien ja logistiik-kajärjestelmien mukana. Lo-

Huoltoupseeriyhdistyksen puheenjohtajan tervehdys

Hyvät huoltoveljet ja -sisaret

Samalla kun toivotan teille kaikille Hyvää Joulua ja On-nellista Uutta Vuotta, kiitän yhdistyksen jäseniä, ystäviä ja tukijoita tuesta, jota sain toimiessani puheenjohtajana vuosina 2004–2009. Sain olla puheenjohtajana kautena, jolloin edustamani toimiala – huolto tai parem-min ilmaistuna logistiikka – kehittyi puolustusvoimissa huimin harppauksin. Kiitos kehityksestä kuuluu kaikille niille, jotka jo menneinä vuo-sina olivat suunnittelemassa tai ideoimassa huoltoa, niille, jotka jaksoivat vastarinnas-ta huolimatta kehittää toimi-alaamme sekä kaikille niil-le, jotka työskentelivät joka päivä huollon parissa ”kädet kyynärpäitä myöten tykkiras-vassa”. Usein tuntui siltä, että kehittäminen oli taistelua tuu-limyllyjä vastaan. Nyt olem-me saavuttamassa aseman ja arvostuksen, joka huollolle ja sen tekijöille kuuluu. Erityinen kiitos kuuluu niille aktiivisille ja kehityshakuisille henkilöille, jotka pukivat sanoiksi ja teoik-si visiot, haaveet ja suunnitel-mat huollon kehittämiseksi. Yhdistys on kaikkina toimin-tavuosinaan tukenut huollon parissa työskenteleviä henki-löitä niin puolustusvoimissa kuin myös elinkeinoelämäs-sä. Yhteistyö ja tuki puoleen sekä toiseen on ollut hyvää ja avointa. Yhdistyksen vah-vana tukijana on toiminut sen valtuuskunta, jonka kymme-net elinkeinoelämän edusta-jat ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet yhdistyksen

gistiikan kehittyminen on ollut todella nopeata. Uskon vah-vasti, että puolustusvoimien logistiikka tarvitsee Huoltoup-seeriyhdistyksen kaltaisen foorumin, jossa puolustusvoi-mien huollon johtajat ja suun-nittelijat voivat kohdata eri alojen siviililogistiikan edus-tajat ja keskustella yhteisistä asioista. Kiitos näistä vuosista. Toivo-tan seuraajalleni ja hänen hal-lituksilleen menestystä ja in-toa tehdä töitä yhteisen huol-lon asian eteen. Huolletaan yhdessä jatkossakin Suomea ja puolustusvoimia

Hyvät huoltoveljet ja – sisaret, ystävät.

Tulossa on Joulun ja Uuden Vuoden aika. On aika rauhoit-tua, viettää aikaa perheen, lä-heisten ja rakkaiden kanssa, viedä kynttilät poisnukkunei-den läheisten haudoille ja uh-rata ajatuksia muuhunkin kuin arjen aherrukseen. On aika pysähtyä ja olla.

Eversti Jari AnttalainenHuoltoupseeriyhdistyksen puheenjohtaja 2004–2009

6

Valmistava teollisuus on pelot-tavalla vauhdilla joutunut siirtä-mään toimintojaan ulkomaille. Se on vetänyt perässään alihankin-tateollisuutta. Pian ovat vuoros-sa tutkimus ja tuotekehitys, ellei jotakin tehdä. Teollisuus ja sen vienti ovat tuoneet maalle pitkäl-ti ne rahat, jotka ovat luoneet pe-rustan kansamme hyvinvoinnille ja palveluiden ostamiselle.

Finpron 90-vuotisseminaarissa todettiin, ettei taantumasta enää nousta vanhaan vientiasetelmaan, sillä tuotteiden vienti on romahtanut pysyvästi. Finpro kan-nustaa kehittämään teollisuuspalvelui-den vientiä. EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen totesi TV-haastattelussa, että yritykset kyllä pärjäävät siirtäessään toimintojaan halvempien kustannusten maihin, mutta miten käy Suomelle? General Electricsin pääjohtaja Immelt sanoi kesäkuussa, että Yhdysvaltojen on tuotava takaisin Kiinaan ja muualle ulkoistamaansa teollisuutta. Yhdysvallat kuvitteli voivansa vaurastua viemällä te-ollisuustuotantoa halvan työvoiman mai-hin. Se kuvitteli perustavansa tavaroiden tuotannon tilalle kuluttamiseen ja palve-luihin perustavan talouden, joka jollakin kummallisella tavalla lisäisi maan vau-rautta. Tässä vaihtokaupassa USA ei ole saanut mitään! Immeltin mukaan ame-rikkalaisten on satsattava uudestaan

valmistusteollisuuteen ja valmistettava oikeita tuotteita, joita muut ostavat ja maksavat niistä rahaa. Palveluiden vientiä lisäämällä ei teolli-sen valmistuksen ja viennin menetyksiä korvata. Palveluviennin osuus BKT:sta on 9,1 prosenttia. Tästä viennistä mer-kittävä osa on jo Wärtsilän, Koneen ja Metson kaltaisten yritysten kone- ja lai-tetoimitusten asennus-, huolto- modifi-ointi- ja kunnossapitotöitä, joiden osuus niiden liikevaihdosta on n. 40 %. Kau-pan-, ravitsemus- ja majoitus-, rahoitus- ja vakuutusalojen vientimarkkinat ovat jo pitkälti kyllästetyt. Venäjä, Baltian maat ja Puola ovat olleet menestyneempiä kohteita. Mutta kehittyneemmissä mais-sa, kuten Skandinaviassa, tulokset ovat huonoja. Kauemmaksi näillä toimialoil-la ei ole asiaa. Kehittämisalueiksi jäävät liike-elämää palvelevat toiminnot. Pit-käjänteisen kestävän toiminnan tueksi palvelutoiminnot tarvitsevat valmistavaa teollisuutta, jonka sateenvarjon alle pal-veluvientitoimintoja voidaan integroida. Valmistavan teollisuuden väheneminen kotimaassa vähentää osaltaan palvelu-yritysten vientimahdollisuuksia. Palve-luvientisektorilla on kyllä tulossa mer-kittäviä kehityskohteita, joista varmasti löydetään uutta kestävää liikevaihtoa, mutta alta paenneen teollisen toiminnan menetyksiä se ei korvaa. Teollisen toiminnan arvo on tunnus-tettava. Sille on taattava kilpailukykyiset toimintaedellytykset täällä pohjolassa. Energian saatavuuteen ja hintaan, yri-tysverotukseen, rahoitukseen sekä lo-gistiikan kehittämiseen hallituksen pitää tarttua samalla ripeydellä, kuin verohel-potuksiin puupulan ehkäisemiseksi. Ton-nistoveron alentaminen tulee kreivin ai-kaan! Valtiovallan on EU-neuvotteluissa vartioitava Suomen etua. Itämeren rik-kipäästörajojen ja rekkojen viiden sentin

kaventamisen kaltaisia kömmähdyksiä ei sillä tasolla saa tapahtua! Yritysten tuottavuutta voi parantaa mm. toimintoja virtaviivaistamalla ja automatisoinnilla. Uudet kehitetyt tuot-teet ja myynnin aktivointi uusille alueille auttoivat monta yritystä pahimman läpi. Toimitusten laatu- ja täsmällisyysvaati-mukset ovat ehdottomia. Toiminnan ennakoiminen ja sen kokonaisvaltainen ohjaaminen sekä tiukka kustannuskuri pitävät asiat yrityksen omissa käsissä - kannattavasti. Mitä edellä kerrottu merkitsee Suo-men huoltovarmuudelle? Valmistavan teollisuuden pakeneminen maasta hei-kentää edelleen omavaraisuuttamme. Tulemme entistä riippuvaisemmiksi ul-komaisista tuotteista. Sama koskee kul-jetuksia. Ulkomaankaupastamme 80 prosenttia kulkee meritse ja siitä kol-mannes kotimaisen lipun alla. Tulossa oleva tonnistoveron alentaminen antaa kotimaisille varustamoille jälleen mah-dollisuuden kannattavalle toiminnalle. Mikäli ne liputtavat laivansa Suomen li-pun alle, on tällä positiivinen merkitys huoltovarmuudellemme. Suurin osa pitkän ja harvaanasutun maamme sisäistä kuljetuksista perus-tuu maantiekuljetuksiin. Teollisuuden, kaupan ja liikenteenharjoittajien olisi kii-reesti nykyistä huomattavasti paremmin kyettävä yhdessä ennakoimaan ja opti-moimaan kuljetukset niin, että autot kul-kevat täysin meno-paluu kuormin eteläs-tä pohjoiseen ja päinvastoin. Tässä on suuri rakenteellinen haaste kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyisyyden turvaamiseksi ja logistiikkakustannusten saattamiseksi lähemmäksi eurooppalais-ta tasoa.

Palvelut eivät korvaa valmistavaa teollisuutta

Vuosi 2008: BKT 184,7 mrd/€. Jalostus 31.6 %. Pal-velut 65,4 %, josta yksityiset palvelut 47,6 %. Vienti 32,7 %, josta jalostusvienti 23,6 % ja palveluvienti 9,1. Etlan mukaan BKT laskee tänä vuonna – 7 %, teollisen valmistuksen volyymi – 19 % ja viennin volyymi – 25 % noustakseen ensi vuonna + 5 %. Kehyksiin ja 10% rasterointi. juttu kuvan (DSC_0032.JPG) kera yhdelle si-vulle.

Seppo Laalotoimitusjohtaja, www.reallog.fi

7

1/1 ILMOITUS

8

Simulaatiostudio antaa kou-lutusta kenttälääkinnän hoito-työn ja ensihoidon opetus- ja koulutustehtävistä eritasoisille varusmiehille, koko Puolustus-voimien hoitohenkilökunnalle, muulle henkilökunnalle ja si-viilipuolen alan ammattilaisille hoitajasta lääkäriin. Koulutus palvelee erinomaisesti mm. kriisinhallintatehtäviin lähte-vää hoitotiimiä, jossa kukaan ei ole ennestään tuttu henkilö, mutta joiden kanssa muodos-tat hoitoparin tai hoitotiimin.

Haasteita työhön tuo eritasoiset kou-lutettavat ja koulutuksen ”räätälöinti” koulutettavien toiveiden mukaiseksi eli samanlaista päivää ei tule vastaan. SimMan-nukke reagoi hoitotoimenpi-teisiin aidon tuntuisesti ja osaa mm. puhua ja hengittää. Harjoitustilanteessa SimMan-nukkea hoidetaan oikean po-tilaan tavoin ja nukelta voidaan mitata

Sotilaslääketie teen keskuksen lääkintäsimulaatto ri Lääkintäkoululla

esim. syke ja verenpaine. Nukelle voi-daan myös maskeerata erilaisia vam-moja, kuten ampumahaavoja ja murtu-mia. Vamman laadusta riippuen nukelle voidaan tehdä hoitotoimenpiteitä, ku-ten intubointi tai suoniyhteyden avaa-minen. SimMan-nuken elintoimintoja säädellään tietokoneella sen mukaan minkälaista hoitoa annetaan ja potilaan tila joka paranee tai heikkenee. Simulaatiokoulutukseen osallistuneet pitävät koulutuksia onnistuneina ja näki harjoituksilla useita lääkintähenkilöstön toimintaedellytyksiä parantavia vaiku-tuksia. ”Koulutus SimMan-nukella on hyvää harjoitusta oikeita onnettomuus-tilanteita varten. Nukke reagoi hoitotoi-menpiteisiin todella aidon tuntuisesti ja tuo autenttisuuden tunnetta harjoitusti-lanteeseen”.

Simulaattorin todentuntu voi ätkädhyttää ensikertalaista.

Lääkintäryhmä eläytyneenä työssään. +

9

Sotilaslääketie teen keskuksen lääkintäsimulaatto ri Lääkintäkoululla

Potilassimulaattorihuone on lavastet-tu niin, että olosuhteet saadaan vas-taamaan niin kenttälääkintäjärjestelmän toimintaa kuin erikoisolosuhteita soti-laallisissa kriisitilanteissa. Huoneeseen saadaan eri vuorokaudenaikoja, savua, ääniä mm. ohilentäviä helikoptereita, rä-jähdyksiä ym. ja valoefektejä. Tilanteet saadaan hyvin autenttisiksi, esimerkiksi: potilasta hoidetaan täysissä sotilaallises-sa varustuksessa (kypärät, luotiliivit ym), ympäröivä tila on pimeä (lukuun otta-matta otsalamppuja), savun ja erilaisten sodan äänten peittämänä, räjähdyksiä ja välähdyksiä.

Jutta Sarakangas

Valokuvat: Simulaatiostudio ja Jani Wallenius

Verenvuotoa tyrehdytetään taistelukentän savussa ja melussa.

10

PVTT ”Sadan vuoden päästäkin”

Puolustusvoimien teknillinen tut-kimuslaitos sellaisena kun me nyt olemme ja ehkäpä myös mil-laiseksi me haluamme tulla on parhaiten ymmärrettävissä lai-toksen kehityshistorian kautta. Valotan myös laitoksen nykytilaa ja kerron tärkeimmistä tutkimuk-sistamme painottuen erityisesti laitoksemme työhön logistiikka-järjestelmän tukemisessa.

Tutkimuslaitos itsenäisyyden peilinä

Yhdeksänkymmentä vuotta sitten Bertil Nyberg laitettiin varusmiehenä selvitte-lemään kansalaissodan perintönä saatua runsasta sotamateriaalia. Kun hänen palveluksensa päättyi, totesi tuolloinen varikko-osaston päällikkö: ”Tehtävänne on niin tärkeä, että teidän pitää jatkaa!”. Asetekniikan tutkimus alkoi vähän myö-

hemmin jääkäriupseeri Helge Palménin johdolla ja tutkatekniikan kehittäminen toisen maailmansodan jälkeen Risto Ivarsin komennossa. Ennen maamme itsenäisyyttä riitti, että aseita osasi käyttää, mutta itse-näistyessä syntyi tarve myös ymmärtää aseiden takana oleva tiede. Itsenäisyys antoi meille luvan ottaa itse selvää ja tutkia, ja pian ymmärryksen kasvaessa myös luoda uutta. Sotien aikana laitos väistyi pois Hel-singistä, lähimpänä nykypaikkaansa se sijaitsi Nokian Siurossa. Työnä olivat analyysit, sotasaalistutkimukset sekä rintamalla tarvittavien välineiden kuten savujen, sytytysaineiden ja pienempi-en sytytysvälineiden valmistus. Talviso-ta osoitti, mitä puolustusvoimilta puut-tui ja mikä oli mahdollisessa uudessa sodassa tarpeellista. Sotien aikana tehtiin yhteensä lähes kaksikymmen-tätuhatta tutkimusta. Teollisuusneuvos,

luutnantti Olli Ollila kuvasi työtä osu-vasti:” Ulkomaisista tavarantoimittajis-ta voitaisiin erityisesti mainita Neuvos-toliitto ja sen toimitukset, jotka kyllä-kin tapahtuivat voimakkaita pakotteita käyttäen.” Haasteena oli, että pääosa varustuksesta saatiin ilman mitään oh-jeita. ”Sodan aikainen tutkimustoimin-ta ei voi olla tuloksekasta ja tehokasta ellei jo rauhan aikana luoda puitteita, joissa sodan aikana toimintaa tullaan suorittamaan … jo rauhan aikana tie-tyt tutkijat pitää perehdyttää mahdolli-simman laajasti ja monipuolisesti vas-tustajan sotavarusteiden tutkimiseen sekä antaa heille mahdollisuus saada kaikki käytettävissä oleva tieto muiden maiden vastaavista taisteluvälineis-tä.” Laitos selvisi sota-ajan tehtävistä melko hyvin. Talvisodan kokemukset olivat koulineet ja sodan pitkä kesto antoi mahdollisuuden harjaantua uu-sille alueille. Reserviläisille annettiin

11

tunnustus varsin itsenäisestä suoriu-tumisesta monissa tehtävissä. Tutki-mustulokset testattiin nopeasti rinta-malla. Aselajien yhteistoiminnassa oli toki kehitettävää:”... jouduimme monta kertaa toteamaan, että kun joku ase-laji pyysi meitä suunnittelemaan heille jonkin erikoisvälineen voitiin useasti ilmoittaa, että samantapainen tehtävä on jo aikaisemmin ratkaistu.”, kuvaa Olli Ollila. Nykyinen sodan kuva on si-käli muuttunut, että intensiivinen vai-he on lyhyt ja opit pitää olla valmiina. Tutkimustoiminnan painopiste onkin jo ennen kriisiä. Nykyisinkin jo tehtyjä tutkimuksia voi myydä uudelleen, kun-han vain itse tietää mitä on jo tutkittu. Sotien aikana meidän oli pakko ym-märtää vihollisen sotavarustus, oppia sen heikkoudet ja myös oppia sitä itse käyttämään. Itsenäisyys antoi meille luvan toimia siten kuin itse parhaaksi näimme. Monesti tieto ja oveluus sen käytössä tasasi muutoin mahdottomilta tuntuneet voimasuhteet. Kylmän sodan aikana laitos alkoi sel-vittää uusia salaisuuksia kuten joukko-tuhoaseita ja niiltä suojautumista, tut-kaa ja elektronista sodankäyntiä sekä pimeässä näkemistä. Tutkimuksesta tuli yhä tieteellisempää ja salaisempaa. Toisaalta tutkittiin myös suksien kes-tävyyttä ja vahvennettiin polkupyörän etuhaarukkaa kestämään varusteiden kuljettaminen. Tutkimusvälineiden ke-hittyessä tuli huoli siitä, että samalla oltiin menettämässä tutkimuksen hen-gen osalta jotakin hyvin tärkeää. Toh-tori Erkki Kantolahti ilmaisi asian näin: ”Olemme menettämässä tutkimustoi-minnassa oleellisen ja merkittävän asi-an, yksityisen ihmisen ja uudet ideat … Liian usein nykyään kuulee tutki-musten teon esteeksi mainittavan talo-udellisten resurssien puuttumisen. Sen sijaan tutkijan motivaation puutetta ei tunnusteta eli miten saadaan tutkija pa-neutumaan innolla vapaaehtoisesti vai-keaan tehtävään.” Havainto on vuodelta 1979, mutta se on varsin ajankohtainen tänäänkin kun puhutaan innovaatioista. Sotien aikana juuri ihmiset ja heidän kekseliäisyytensä mahdollistivat selviy-tymisen. Itsenäisyys mahdollisti meille isojen-kin maiden toiminnan ymmärtämisen. Reilu vuosikymmen sitten ison sodan pelko väistyi ja tutkimuslaitos alkoi osal-listua muun muassa kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontaan. Liityimme mukaan sotilastiedeyhteisöihin niin Na-tossa kuin Euroopan Unionissa ja huo-masimme, ettei meidän tietämykses-sämme ollut mitään hävettävää. Pikku hiljaa, määrätietoisella työllä, me olim-me pystyneet kasvattamaan itsellemme oman ymmärryksen. Tänä päivänä me matkustamme ylpeinä osana rauhallis-ta Eurooppaa ja kansainvälisiä yhteisöjä, muttemme unohda historian opetuksia. Tieto on hankittava niistä asioista, jotka kunkin maan on ymmärrettävä, ja tietoa on osattava soveltaa maan puolustami-seksi. Tutkimuslaitos kertoo vaiheillaan, mitä itsenäisyys myös on: se on lupa kysyä

12

sitä, mitä tarvitsee, ja etsiä kysymyk-seen myös vastaus. Mitä vain saa tut-kia. Toisia ei tarvitse uskoa kyseenalais-tamatta. Tutkittua tietoa myös osataan soveltaa, sitä ei vain kopioida. Ymmär-rys on aidosti omaa. Pieni maa selviää kun se ymmärtää tosiasiat, muttei aina usko niitä koettelematta. Kun katsoo laitoksen ratapihakaaviok-si kutsumaamme historiapolkua ja ver-taa sitä asejärjestelmän käsitteen kehit-tymiseen, huomaa yhtäläisyyden. Kemia laittaa projektiilin liikkeelle ja vaikuttaa maalissa, fysiikka muodostaa ”raudan” ja yhä kasvava elektroniikka älyn.

Tutkimuslaitos tänään

Kehitys on aikaansaanut kokonaisuuden, jossa osataan asejärjestelmän kaikki osa-alueet joitakin erityisaloja lukuun ottamatta ja jolla on käytössään ajan-mukaiset, myös tulevaisuudessa riittä-vät tilat. Laitos on verkottunut ja toimii jo nykyisellään varsin kansainvälisesti, vaikka näissä molemmissa on vielä pal-jon kehitettävää. Tutkimuksesta teh-dään suorituskykyä. Laitoksen missiona on olla puolus-tusvoimien teknisen tutkimustoiminnan ja suojan osaamiskeskus. Toiminnalla varmistetaan, että puolustusvoimilla on käytettävissään tarvitsemansa teknis-luonnontieteellinen tietämys luotetta-vasti ja oikea-aikaisesti kaikissa tilan-teissa Kemian polusta on muodostunut Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto on puolustusvoimien kemian alan asian-tuntija ja edustaa syvällistä osaamis-ta räjähdetekniikasta, CBRN-aseiden suojautumis- ja puhdistustekniikoista sekä BC-aseiden ilmaisemisesta osana suojan osaamiskeskusta. CB-aseiden osalta osasto on osa kansallista CBRN-osaamiskeskusta. Fysiikan polusta syntynyt Asetek-niikkaosasto tutkii optroniikkaa, akus-tiikkaa, operaatioanalyysia, häivetek-niikkaa, ballistista suojaa ja materiaa-litekniikkaa. Osasto edustaa syvällistä osaamista erityisesti häivetekniikan ja ballistisen suojan alueilla osana suojan osaamiskeskusta. Tutkapolusta kehittynyt Elektroniik-ka- ja informaatiotekniikkaosasto tutkii radiotaajuisia sensoreita, elektronista sodankäyntiä ja liikkuvia johtamisjär-jestelmiä. Osasto edustaa syvällistä osaamista aktiivisesta ja passiivisesta sensoritekniikasta, elektronisesta suo-jautumisesta ja johtamisjärjestelmien tietoturvallisuudesta osana suojan osaa-miskeskusta. Tänä vuonna on perustettu erillinen tutkimuksen ohjausyksikkö, joka vas-taa asiakasneuvotteluista ja koko ajan kasvavien monialaisten tutkimusten koordinoinnista. Sen erityinen osa on tietojaosto, jolla on vastuullaan puolus-tusvoimien teknillinen tietopalvelu käsit-täen mm. standardipalvelun, sotatekni-sen arvioin ja ennusteen laadinnan ja laitoksen tutkimustietoinfrastruktuurin kehittämisen, josta ollaan edelleen ke-hittämässä puolustusvoimien tutkimus-

rekisteriä. Jaostoon on yhdistetty sekä perinteinen tietohallinto että tietopalve-lu muodostamaan tiedon hallinnan ko-konaisuus. Jaoston työn painopiste on siirtynyt tiedon hakemisesta tiedon elin-jakson hallintaan ja erityisesti tutkitun tiedon vaikuttavuuden kasvattamiseen. Laitoksellamme on käynnissä kolme avainprojektia. Ohjelmistoradio on päättyessään tiettävästi puolustusvoimien suurin tutkimushanke. Se alkoi vuonna 1997 ilma- ja merivoimista ja päättyessään seuraavan vuosikymmenen lopulla sii-hen on käytetty noin 30 M€. Tavoittee-na on tiivistää komentoajoneuvojen ja -siltojen radiohässäkkä yksiin rautoihin, mahdollistaa samojen fyysisten laittei-den käyttäminen hyvin erilaisissa teh-tävissä niin kotimaassa kuin kriisinhal-linnassa ja yksinkertaistaa merkittävästi ylläpitoa. Tavoitetta voi verrata tämän-kin kirjoittamiseen käyttämäni läppäriin, jolla voi myös piirtää kuvia, laskea, tai käyttää samaa laitetta vaikkapa tutkan ohjaamiseen. Elektronisen sodankäynnin ja häive-tekniikan tutkimusinfrastruktuureihin on investoitu 2000-luvulla yli 5 M€. Tuleval-la vuosikymmenellä pystymme hallitse-maan sotavarusteiden sähkömagneetti-sen suojan kokonaisuuden aivan uudes-sa mittaluokassa. Kun samaan aikaan alan koulutus on kehittynyt ja doktriinit muodostettu, olemme astuneet pitkän askeleen. Ala palvelee niin oman suojan kehittämistä kuin vastustajan ymmär-tämistä. Suojaa tutkimalla löytää myös ”rei’ät”, joista vaikuttaminen toteute-taan. CB-kenttälaboratorio ja sen kansain-välinen näytteenottokyky muodostavat suojelun erikoisosaston ytimen. Tämä korkean valmiuden erikoisjoukko lä-päisi tänä kesänä Naton itsearvioinnin

(SEL2) ja ensi kesänä se on ensimmäi-senä maavoimien joukkona varsinaises-sa natoarvioinnissa. Laboratorio edustaa PVTT:n tutkimuskykyä kentällä ja se on sekä elinjaksovastuulla että tuotantovas-tuulla tutkimuslaitoksessamme. Kehitys-työ on tehty yhdessä SOTLK, Verifin ja STM kanssa.

PVTT tuki logistiikka-alalle

Räjähde- ja asealalla PVTT palvelee koko elinjakson ajan uuden kehittämi-sestä Massaräjäytysten ympäristötut-kimuksiin ja vaurioiden analysointiin saakka. Erityinen tulevaisuuden lupaus on epäherkissä räjähteissä (IM), joiden kehittäminen alkoi jo 1990-luvun alussa merivoimien pohjamiinasta. Maavoimien uusi kotimainen viuhkapanos on viimei-sin kentälle ehtinyt tätä hyväksikäyttävä sotavaruste. Epäherkkyys maksaa jonkin verran enemmän kuin perinteinen, mutta sen edut koko elinjakson aikana ovat kiistat-tomat niin turvallisuuden kuin varastoin-nin ja muun logistiikan kannalta. Hyö-tyjen laskeminen ei kuitenkaan ole ai-van yksinkertaista, ja kyse on kuitenkin kokonaisuudesta joka pitää hallita paitsi esimerkiksi ammuksen eri osien ja ver-sioiden kuin varastotasolla tai laivassa näistä muodostuvasta kokonaisuudesta. Olemme tiiviisti mukana kansainvälises-sä kehitystyössä ja ratkaisuja sovelle-taan jo nyt aina kun se on kokonaista-loudellista. Siviilissä RFID on tekniikkana muok-kaamassa logistiikkaketjuja yhä tehok-kaammiksi ja helpommin ohjattaviksi. Tekniikka on tulossa käyttöön myös puolustusvoimiin. Tähän, kuten kaik-keen tietotekniikkaan sisältyy kuitenkin myös riskejä, koska harmiton tägi voi

13

luennassa siirtää logistiikan ohjausjär-jestelmään viruksen aivan kuten mikä tahansa muukin muistilaite. Tägeja voi ainakin teoriassa lukea myös vihollinen, ja ne voi tuhota joko tietoteknisesti tai esimerkiksi korkea tehon mikroaalloilla (HPM). Ehkäpä suurin pohdittava asia on kuitenkin se, että näin virtaviivaiste-tulle logistiikkaketjulle ei enää ole ”ma-nuaalista” varmistustapaa tekniikan pet-täessä ilman massiivisia muutoksia itse prosessiin. siviilimaailma kuitenkin siir-tyy tähän, ja tekniikan edut myös meillä ovat kiistattomat. Logistiikan optimointi tapahtuu yleen-sä operaatioanalyysin avulla erilaisin menetelmin. PVTT on tukenut mm. haa-voittuneiden hoitoketjun mallinnuksella kun SOTLK on kehittänyt uutta kenttä-

lääkintäjärjestelmäänsä. Alalla on paljon siviilitarjontaa, jolloin kyse on eniten siitä että sotilaslogistiikan tarpeet osa-taan kuvata ja toisaalta tulkita tulokset oikein. Tällä alueella yhteistyö aina krii-siajan tukea myöten on vahvasti kehit-tymässä. Näiden esimerkkien lisäksi laitok-semme suuressa osassa laitoksemme tutkimuksia on logistiikka yhtenä nä-kökulmana. Elinjakson huomioiminen myös tutkimuksissa on erittäin tärke-ää, emmekä voi vielä väittää olevamme siinä edes tyydyttävällä tasolla. Meillä on paljon opittavaa yhdessä. Laitok-semme ohjaus on materiaaliosastolla, joka kuuluu edelleen sotatalouspäälli-kön vastuulla olevaan kokonaisuuteen logistiikan tavoin.

Tulevaisuuskuvana päätoimijuus

Tutkimuslaitos on nyt 90 vuotta nuori. Australialaisen laitostamme vastaavan organisaation historiikin johdannossa käytettiin sanontaa ”this remarkable institution has reinvented itself over and over again.” Ehkäpä tämä kuvaa ylei-semminkin pitkään teknologiaa tehnei-tä organisaatiota, ainakin se sopisi yhtä hyvin Puolustusvoimien Teknillisen tut-kimuslaitoksen taipaleen kuvaukseksi. Mekin tutkimme ja toteutamme ennen tekemätöntä, näemme näkymätöntä ja kätkemme näkyvää. Teemme turvallises-ti turvatonta työtä. Pääkirjoituksen otsikko on lainattu Ta-kamaan ylpeydeltä, Eppu Normaalilta. Sekin aloitti pienestä, mutta kahdes-sa vuosikymmenessä ytimessä oleva osaaminen on kasvanut Suomen eniten myydyksi bändiksi. Ja eputkin aikovat soittaa vielä pitkään. Perinne ei tarkoi-ta sitä, ettei uskallettaisi muuttua vaan sitä, että pidetään alkuperäinen usein vähän kumouksellinenkin idea elossa. Muotoja ei kannata suojella vaan ide-oita. Laitoksemme visio eli tulevaisuusku-va on laadittu siten, että omilla vahvoil-la aluillamme pyrimme päätoimijaksi, jolta asiakas saa tilattua kokonaisuuk-sia ja kumppanit saavat jäsennellympiä tutkimustehtäviä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alkaisimme tehdä kaikkea itse tai että mestaroisimme jatkossa muiden tutkimuslaitosten vah-voja aloja. Tavoitteemme on kehitteillä olevan suojan kokonaiskonseptin avulla ym-märtää asiakasvaateet paremmin, sel-vittää eri osien väliset riippuvuudet ja kuvata tutkimusongelma siten, että ratkottavat osaongelmat ovat jäsen-nellympiä ja formaalimpia. Näin ratkai-suihin päästään suoraviivaisemmin ja osat on helpompi kerätä integroiduk-si kokonaisuudeksi. Tiedän, että tällai-nen analyyttinen pilkkominen haastaa holistisuuden ja se saattaa jopa estää innovatiiviset ratkaisut. Toisaalta ole-tan, että jatkuva vuoropuhelu kokonai-suuden kanssa osatutkimusten aikana paljastaa liiat rajoitteet, ja että riippu-vuuksien aikainen tunnistaminen auttaa myös tutkijaa. Kaksi muuta kehittämis-projektia, operaatioanalyysi ja lähempä-nä asiakasta tietoja soveltava Epäsym-metrinen Sodankäynti (ESSO) kokoavat vastaavalla tavalla osia yhteen. Olemme tavoittelemassa maailman tutkimuksen tasoa elektronisen sodan-käynnin ja häivetekniikan tutkimuksessa tietyillä osilla. Jatkamme juuri sotava-rusteeksi hyväksytyn CB -kenttälabora-torion ja erikoislaboratorion kehittämis-tä. Olemme myös mukana vaativassa seurassa useissa kansainvälisissä ohjel-mistoradioprojekteissa, joiden tulosten jalkauttaminen käyttäjille 2010 luvun alussa on suurin nyt näköpiirissä oleva vaikuttavuushaasteemme. Kaikissa näis-sä avainprojekteissamme on vahva yh-den raiteen näkökulma: ne soveltuvat niin kotimaan puolustamiseen, muiden

14

viranomaisten tukemiseen kuin kansain-väliseen kriisinhallintaan. Tieto on se tuote, jota PVTT tuottaa ja jolla se vaikuttaa. Rakenteisen tiedon käsittely on avainasemassa niin tietotur-van kuin löydettävyyden näkökulmasta. Myös sosiaalisen median sovittaminen tutkijoille on käynnissä. Mutta näillä ”isoilla” asioilla kykenee näkemään ehkä viisi vuotta. Uusia kehit-tämisprojekteja tarvitaan ja avainprojek-teja nousee. Tästä syystä laitoksen on edelleen parannettava verkostoitumisky-kyään, käytettävä resurssejaan jousta-vasti ja ennen kaikkea tuettava tutkijoi-taan, jotta he voivat keskittyä tulosten aikaansaamiseen. On miellyttävää ha-vaita, että puolustusvoimat on uudista-massa koko tutkimuskenttäänsä. PVTT on tähän valmis, eturintamassa. Annan vielä lopuksi oman ennus-tukseni vuodelle 2019, sadan vuoden päähän laitoksen synnystä. Laitos on tuolloin päässyt nykyvisioonsa sotatek-niikan tunnustettuna ja verkottuneena kokonaistoimijana. Uusia haasteita ovat talouden ja ihmisen vuorovaikutuksen kytkeminen tekniikan kehittämiseen. Isona asiana on myös suunnitteluosas-ton tukeminen koko resurssien ja jouk-korakenteen yhteensovittamisessa. Väki-määrä ei ole oleellisesti kasvanut, mut-ta yhdessä tekeminen niin kotimaassa, pohjoismaiden välillä kuin laajemmilla foorumeilla on entisestään parantunut. Tätä tukee innovatiivinen hallinto, joka palvelee nimenomaan tutkijaa. Lisäksi laitoksella on kaksi tutkimusosiota, joi-den osalta kaikki muut pohjoismaat ovat meistä riippuvaisia ja niiden lisäksi neljä muuta avainprojektia, joilla olemme kan-sainvälisellä tasolla. Niille, jotka haluavat kuulla meistä li-sää suosittelen SENSORI-lehtemme lu-kemista.

InsinöörieverstiMika Hyytiäinen

15

1/1 ilmoitus

16

Henkilöitä n. 3000, ajoneuvoja n. 800 ja raskaita aseita n. 60. Nämä yhdistettynä samalle harjoitus-alueelle, jossa painopiste on ras-kaiden aseiden ammunnoissa, on valtava logistinen operaatio. Epä-suorantulen yksiköt ympäri Suo-mea keskitetään Rovajärvelle kah-desti vuodessa harjoittelemaan kovapanosammuntoihin. Jotta epäsuoran tulen yksiköt voivat to-teuttaa käsketyt tulitehtävät, tulee viestiyhteyksien ja huollon toimia. Tässä artikkelissa käsitellään Ty-kistön ampumaharjoituksen (TAH) 209 huollon yleisjärjestelyjä.

Tykistön ampumaharjoitus järjestetään vuosittain toukokuun ja marraskuun lo-pulla Rovajärvellä. Rovajärven ampuma-alue on Rovaniemen ja Kemijärven vä-lissä, jonka eteläreunalla on pituutta n. 44 km. Aleen pinta-ala on n. 1100 km2. Tämän vuoden toinen Tykistön ampuma-harjoitus oli 17.–27.11.2009. Harjoituksen johti Tykistöprikaatin ko-mentaja eversti Markku Myllykangas. Kyseessä on valtakunnallinen ampuma-harjoitus, jossa suoritetaan vuorossa olevan saapumiserän viimeiset kova-panosammunnat raskailla aseilla. Har-joitusjoukkoja osallistui ympäri Suomea kahdeksasta joukko-osastosta ja Raja-vartiolaitoksesta. Ampuvina yksikköinä oli patteristoja, joiden kalustona oli kolmella yksiköillä

Tykistön ampumaharjoitus

– myös huollon harjoitus

Yliluutnantti Tommi Myyryläinen palvelee yksikön varapäällikkönä Kuljetuspatterissa Tykistöprikaa-tissa. Artikkeli pohjautuu kirjoit-tajan havaintoihin ja kokemuksiin huollon johtoportaan varapäällik-könä tykistön ampumaharjoituk-sissa vuonna 2009.

Rovajärven ampuma-alueen maisema on karu. Tulenjohtoryhmä tähystää vihollista vaaran rinteessä. (Kuva © Puolustusvoimat / Satu Hujanen)

Huolto on toiminut, vaikutus alkaa! (Kuva © Puolustusvoimat/Satu Hujanen)

alussa 152H55 ja yhdellä yksiköllä pans-sarihaupitsi. Harjoituksen puolessa vä-lissä kaksi patteristoa vaihtoi kaluston joukkotuotannon mukaisesti: toinen otti käyttöön 130K54 ja toinen 155K98. Kenttätykistön lisäksi ampuvina yksiköi-nä oli kranaatinheitinkomppanioita sekä kevyt raketinheitinpatteri.

Ampumatoiminnan ympärille on ra-kennettu taktinen tilanne, joka on so-tilasalueen taistelu. Sotilasalueen esi-kunnan toimintatapojen harjoittelulle harjoitus tarjoaa hyvän kehyksen. Har-joituksissa on ollutkin mukana sijoitet-tua henkilöstöä sotilasalueen esikun-nasta.

17

Viimeaikaisimpana esimerkkinä on vii-me kevään tykistön ampumaharjoitus, jolloin mukana oli sotilasalueen esikun-nan kertausharjoitus. Käskettäviä alaisia on useita ja taisteluosastot toteuttavat tulitehtäviä, jotka sopivat pelattavaan tilanteeseen. Johtamisessa käytetään hyväksi MATI-järjestelmää. Samaan ai-kaan taustalla viesti- ja huoltojoukot mahdollistavat tämän harjoittelun. Pitkät etäisyydet, haastava maasto ja olosuhteet aiheuttavat omat erityis-piirteet huollon järjestelyille. Yksittäisen joukon täydennyksissä etäisyys tukeu-duttavaan huoltolaitokseen saattaa olla jopa yli 50 km. Valoisaa aikaa on talvella hyvin niukasti. Kylmyys ja lumi tuovat omat haasteensa toiminnalle.

Huollon suorituskyky räätälöitiin tarvetta vastaavaksi

Harjoituksen huoltopäällikkönä oli majuri Juha Majala Tykistöprikaatista. Hän toi-mi samalla huollon johtoportaan (HJO-PO) päällikkönä. Hänen alaisuudessaan oli varapäälliköstä ja toimialajohtajista koottu HJOPO, täydennysyksiköitä, kul-jetusyksikkö, teknillinen huoltokomppa-nia (TEKNHK), lääkintäjoukkoja sekä kenttäpostikonttori, joihin taisteluosas-tojen ja erillisten yksiköiden huoltokes-kukset tukeutuvat. Mikään edellä mainittu HJOPO:n yk-sikkö ei ollut määrävahvuinen sodan-ajan yksikkö (pl. räjähdejoukkue) vaan ne oli räätälöity siten, että ne tukisivat tarkoituksenmukaisimmalla tavalla tais-televia joukkoja ja kyseistä harjoitusta. Syy HJOPO:n huoltolaitosten räätälöin-tiin on se, että Tykistöprikaatin ollessa huoltovastuussa, sillä ei ole asettaa ky-seiseen organisaatioon sijoitettua jouk-koa.

Toisaalta huollon resurssien tulee olla sovitettuna tarpeeseen, mikä sopii huol-torykmentti-konseptiin. Huoltopaikkojen nimityksissä käytetään kuitenkin oikeaa terminologiaa, jotta taisteleville joukoil-le tulee tutuksi ylemmän johtoportaan huollon yksiköt: esimerkiksi potilaat evakuoidaan ensihoitoasemalle eikä lei-risairaalaan.

Tuhansia artikkeleita täydennettiin

Ampumatarvikkeita jaettiin Misin alue-varastolta. Ampumatarvikkeiden jaon toteutti reserviläisistä koottu räjähde-joukkue. Kertausharjoituksen johti Etelä-Suomen Huoltorykmentti, pääkouluttaja-na komentajakapteeni Jari Pullinen. Reserviläiset toteuttivat ampumatar-vikkeiden jakoon liittyvät toiminnot tila-uksen vastaanotosta ja ajoneuvon kuor-maamiseen asti. Täydennysten yhtey-dessä räjähdejoukkue otti vastaan tyhjät ampumatarvikelaatikot, pakkausmateri-aalin sekä ampumatta jääneet ampuma-tarvikkeet. Vastaanotettu materiaali kier-rätettiin asianmukaisesti. Polttoainetäydennyksessä taistele-vat joukot tukeutuivat polttoaineiden täydennyspaikalle Misin aluevarastoon

Johtamisjärjestelmän on toimittava, jotta taistele-villa joukoilla on reaaliai-kainen tilannekuva ja tu-likomennot saadaan väli-tettyä ampuville yksiköille. Olosuhteet ja korkeuserot aiheuttavat omat haasteet. Myös yksittäisillä viestiase-milla huollon on toimittava. (Kuva © Puolustusvoimat/Juha Majala)

Räjähdejoukkueen reserviläinen trukinkuljettaja tekee ensimmäisen ampumatarvike-täytön illan pimeydessä harjoituksen alussa. Harjoituksen loppupuolella täydennyksiä tehtiin jopa klo 04.00 asti. Ampumaharjoitukseen oli varattu yhteensä yli 1000 kuorma-lavaa raskaiden aseiden ampumatarvikkeita. Tämän määrän liikuttamiseen tarvitaan yli 120 maastokuorma-autoa. (Kuva © Puolustusvoimat/Juha Majala)

Huolto toimii päivin ja öisin. (Kuva © Puolustusvoimat/Juha Majala)

18

ja yksittäiset ajoneuvot Heinuvaaraan polttoaineiden jakopaikalle. Polttoainet-ta täydennettiin Misistä ja Heinuvaaras-ta yhteensä n. 166 000 litraa. Pääosa täydennyksistä piti suorittaa illan ja yön aikana, osin ammuntojen rytmistä joh-tuen. Vihuri toimitti Niinisalon Muonitus-keskuksen johtamalle elintarvikekenttä-varastolle Heinuvaaraan elintarvikkeet viidessä erässä, koska elintarvikkeiden varastoinnissa tilat tulevat vastaan. Siitä elintarvikkeet jaettiin taisteleville joukoil-le. Elintarvikkeita jaettiin 11 muonitusyk-sikölle. Elintarvikkeiden täydennysvolyy-mistä kertoo se, että päivässä jaettiin 400 kg näkkileipää ja 200 kg jauhelihaa. Tämän lisäksi samassa rakennuksessa valmistettiin kenttäkeittimillä ruokaa jopa 600 päiväannosta.

Ammattipätevyyskoulutusta todellisissa kuljetustehtävissä

Joukkojen keskittäminen alueelle ta-pahtui usean päivän aikana. Alueella oli valmiina Kainuun Tykistörykmentin jouk-koja omassa ampumaharjoituksessa. Ensimmäiset huollon johtoportaan osat saapuivat toiminta-alueelle 15.11. illan aikana. Pääosa taistelevista joukoista saapui alueelle 16.11. aikana, jolloin huoltopai-kat olivat valmiita tukemaan taistelevia joukkoja. Joukkojen keskittäminen alu-eelle tehtiin moottorimarssien lisäksi monimuotokuljetuksina: ensin ajoneuvot ja henkilöstö kuljetettiin junalla varus-kuntien alueelta Misin juna-asemalle, josta joukot jatkoivat moottorimarssilla toiminta-alueelle Rovajärven ampuma-kenttäalueen eri osiin. Paluukuljetuksis-sa käytettiin samoja järjestelyjä. Tykistöprikaati järjesti omille 209 saa-pumiserän sotilaskuljettajille ammatti-pätevyyskoulutusta harjoituksen aikana. Järjestelyt olivat samat kuin tämän vuo-

den ensimmäisessä tykistön ampuma-harjoituksessa. Harjoituksessa oli mukana kolme Huit-tisten Aikuiskoulutuskeskuksen (HAKK) liikenneopettajaa. Näin harjoituksen ai-kaisista kuljetuksista saatiin kaikki hyöty irti, ettei ammattipätevyysajoja tarvitse suorittaa ajamalla ”terveisiä”. Yhdistä-mällä todellisia ajoja ammattipätevyys-koulukseen saadaan parasta mahdollista koulutusta sekä henkilö että materiaali-kuljetuksista. Ammattipätevyyskoulutusta järjestet-tiin mm. moottorimarssien aikana Niini-salon ja Rovajärven välillä. Marssitauolla liikenneopettaja vaihtoi ajoneuvoa, jotta mahdollisimman moni kuljettaja saisi henkilökohtaista koulutusta. Lisäksi am-mattipätevyyskoulutusta hyödynnettiin TEKNHK:n varaosien noudossa Kemi-

järveltä ja Rovaniemeltä, ettei kunnos-sapitohenkilöstöä tai hankkijaa tarvitse sitoa tunneiksi pois varsinaisen työnsä ääreltä. Harjoituksen aikana toteutettiin n. 350 tuntia ammattipätevyyskoulutusta. Todel-lisia ajoja (jotka olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa) oli tästä tuntimäärästä puolet. Tämän lisäksi Tykistökoulun joh-taman kertausharjoitusjoukon kuljettajil-le sekä Tykistöprikaatin henkilökunnalle annettiin ammattipätevyyskoulutuksen virallista jatkokoulutusta yhden päivän ajan.

Kunnossapidossa testattiin strategista kumppanuutta kenttäolosuhteissa

Teknisen huoltokomppanian (TEKNHK) rungon muodosti Niinisalon varuskunnan korjaamon henkilökunta. Sitä vahvennet-tiin eri järjestelmien ammattilaisilla eri varuskunnista. Lisäksi TEKNHK:aan oli sijoitettu 10 työntekijää Millog Oy:stä. Tällä järjestelyllä mahdollistettiin riittävä suorituskyky ja osaaminen. TEKNHK oli ensimmäinen tasa, jossa käytettiin SAP-järjestelmää. Tämän jär-jestelmän haasteita oli tiettyjen rajapin-tojen olemassaolo. Järjestelmän käyttä-minen harjoituksen aikana on kuitenkin välttämätöntä. Millog Oy asetti harjoituksen ajak-si myös ympärivuorokautisen varaosa-päivystyksen kahteen toimipisteeseen, jotta tilattu varaosa saataisiin toimitet-tua vuorokauden kuluttua tilauksesta TEKNHK:aan, josta edelleen tarvitsijalle. Millog Oy:n varaosat tulivat keski-määrin 2-10 tunnissa tilauksesta, riip-puen etäisyyksistä ja varaosan kiireel-lisyydestä. Suuri osa varaosista toimi-tettiin Tervolasta, jonne oli porrastettu yleisimpiä varaosia harjoitusta varten toimitusaikojen lyhentämiseksi. Vara-osien porrastus osoittautui erittäin toi-mivaksi ratkaisuksi.

Toimitusketjun lopussa ampumatarvikkeet siirtyivät lihasvoimin. (Kuva © Puolustusvoimat/Satu Hujanen)

Epäsuoran tulen yksiköt siirtyivät kerran vuorokaudessa uusiin asemiin. Tiet olivat erittäin liukkaita, koska lämpötila oli koko harjoituksen ajan lähellä nollaa. Teille levitettiin kuljetus-joukkueen toimenpitein n. 1550 kuutiota hiekkaa, joka vastaa 145 kuorma-auton suoritetta. Pääteiden hiekoituksissa turvauduttiin lisäksi palveluntuottajaan. (Kuva © Puolustusvoimat/Satu Hujanen)

19

Harjoituksen aikana kunnossapitotöitä tuli yhteensä yli 130. Ne jakaantuivat seu-raavasti: puolet elektroniikkakorjaamolle, kolmasosa taisteluajoneuvokorjaamolle ja kymmenesosa asekorjaamolle. Näihin lu-kuihin sisältyy varaosatoimitukset. Merkittävä osa töistä kuului ns. 1-ta-soon. Tämä johtuu siitä, että taistelevil-la joukoilla on usein mukana supistettu huoltoyksikkö tai riittämättömästi vara-osia tai työkaluja mukanaan. Muutamaa tapausta TEKNHK ei kyennyt korjaa-maan harjoituksen aikana. Korjauspartioita lähetettiin harjoituk-sen aikana yli 20 kertaa vikaantumispai-kalle. Korjauspartioon kuului henkilöstöä puolustusvoimista ja MILLOG Oy:stä. Yhdessä tapauksessa piti tukeutua suo-raan Patriaan, jolloin asiantuntija tuli suoraan korjattavan järjestelmän luokse korjauspartion mukana ja tilanne saatiin ratkaistua.

osa joukoista tukeutui koko harjoituksen ajan ja osa muutamina päivinä huollon yhteydessä. Pyykinvaihto toteutettiin harjoituksen puolessa välissä. Taisteluosastot ja HJO-PO asettivat kaksi yhdistelmää ja kolme kuorma-autoa pyykin noutoon Sodanky-lästä. Pyykinvaihdon toteutti Comforta Oy. Ajoneuvot suunnattiin tukeutumis-alueille tarpeen mukaisesti. Pyykkiä ha-ettiin n. 70 kuormalavaa. Vaihdettavia artikkeleita oli 10, koska osalla joukoista varusteet olivat m91 ja osalla m05. Kenttäpostikonttorin henkilöstö nouti postin päivittäin Rovaniemeltä. Postin noudon yhteydessä harjoituksesta pois-tuvia varusmiehiä noudettiin ja harjoituk-seen saapuvia haettiin. Kenttäpostikont-tori sijaitsi Heinuvaarassa, josta tais-televat joukot hakivat postin päivittäin elintarviketäydennysten yhteydessä.

Taisteluajoneuvokorjaamolla oli käytössä sääsuojana helikopterin suoja, joka saatiin lainaksi Utin Jääkärirykmentistä. Maastokuorma-auto mahtui sisälle kokonaan ilmakaaritelttaan, joten työskentelytilat olivat hyvät. Hitsausta ei tosin voinut tehdä sisätiloissa. Lähialueella ei ollut muita vapaita tiloja, jonne korjatta-vat maastokuorma-autot olisi saatu kokonaisuudessaan säältä suojaan. (Kuva © Puolustusvoimat/Juha Majala)

Jotta vaikuttaminen on mahdollista, tulee useiden aselajien toimia saumattomasti yhdessä. Tätä voidaan harjoitella käytännössä Tykistön ampumaharjoituksissa kahdesti vuodessa. (Kuva © Puolustusvoimat/Mika Koskinen)

22 kertaa. Harjoitukseen osallistui 20 vapaaehtoista eri sotilaskotiyhdistyksis-tä. Munkkeja leivottiin Heinuvaarassa ja Sarriojärvellä yhteensä noin 11 000 kpl.

Erittäin hyvä mahdollisuus huollolle

Huollon pitää harjoitella oikeita toimin-tatapoja oikeissa olosuhteissa. Tykistön ampumaharjoitus tarjoaa tähän loistavan kehyksen: suuri määrä joukkoja, todellisia täydennyksiä myös raskaille aseille, useita erilaisia kunnossapitoon liittyviä tapauksia, ja kaikki tapahtuu kenttäolosuhteissa. Harjoituksessa ei ole vain kyse ampu-matoiminnasta. Millog Oy:n osallistumi-nen harjoitukseen oli erittäin positiivinen kokemus, koska yhteistoimintaa harjoi-teltiin käytännössä ja varaosiin liittyvä täydennysketju saatiin testattua. Sotilas-alueen esikunnan rinnalle sopisi hyvin

Ensihoitoyksiköiden reaaliaikaista seurantaa

H1N1-influenssa muo-dosti uhkan harjoituksel-le. Eri tukeutumisalueille varattiin yhteensä 100 vuodepaikkaa influens-sapotilaille. Harjoituksen alussa yhdessä harjoi-tusjoukkoja kuljettanees-sa junassa oli yli 20 kuumepotilasta, joten alku näytti pahalle. Onneksi influenssa ei uhkakuvista huolimatta levinnyt harjoitusjoukon keskuudessa, vaikka yksittäistapauksia olikin. Hoitokäyntejä lääkin-tähenkilöstön luona oli päivittäin koko harjoi-tusjoukosta keskimäärin 80, mikä on tavanomainen talvella jär-jestettävässä harjoituksessa. Harjoituksessa oli 15 ajoneuvoa poti-lasevakuointeja varten, joista kaksi oli lääkintäpaseja. Ensihoitoyksikköjen lii-kettä pystyttiin seuraamaan reaaliajassa siviilipuolelta tutulla lääkinnällisen pelas-tustoiminnan järjestelmällä, joka oli har-joituksessa koekäytössä. Aikaisemmin järjestelmää on testattu Puolustusvoimissa Karjalan Prikaatissa. Ensihoitoyksikköjen seuranta perustuu viranomaispuhelimen lähettämään sig-naaliin, joka vastaanotetaan päätelait-teella. Päätelaitteella nähdään ensihoi-toyksikköjen sijainti kartalla sekä hoito-kyky, jolloin lähin yksikkö voidaan käs-keä onnettomuuspaikalle.

Huoltopalvelut yksilön hyväksi

Rovajärven ampumakenttäalueella on useita tukeutumisalueita, joissa on kiin-teää infrastruktuuria yhteensä noin 130 rakennusta. Keskeisimmät tukeutumis-alueet ovat Heinuvaarassa, Sarriojär-vellä, Kielijupossa, Rovamännikössä ja Rovarinteessä. Näillä alueilla on useita kiinteitä rakennuksia ja saunoja, joihin

Harjoituksen aikana kiinteä sotilaskoti oli Heinuvaarassa, jonka perusti Kajaa-nin Sotilaskotiyhdistys ja Sarriojärvellä, jonka perusti Oulun Sotilaskotiyhdistys. Näiden lisäksi taistelevilla joukoilla oli käytössään neljä sotilaskotiautoa. Soti-laskotiautoja tilattiin harjoituksen aikana

sijoitettu huollon johto-porras. Huollon järjeste-lyjen johtamisen ohella harjoituksessa olisi hyvä mahdollisuus harjoitella yhteistoimintaa sijoitetun sotilasalueen esikunnan kanssa. Harjoituksen luomat mahdollisuudet tulee hyödyntää kokonaisuu-dessaan mm. tekemäl-lä kenttäkokeita ja tut-kimustoimintaa myös huollon näkökulmasta. Jokaisen huollon toimi-alan osalta harjoituksen tuottamaa aineistoa on paljon sekä laadullisesti että määrällisesti: stra-tegisesta kumppanuu-desta tuhansiin kuorma-lavoihin. Harjoituksen rakenne mahdollistaa huoltorykmentti-mallin

mukaisten toimintojen harjoittelun osana kokonaisuutta.

Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan pa-lautetta artikkelista.Lisätietoa aiheesta saa kirjoittajalta osoitteesta tommi.myyrylainen@mil.fi

20

Toimialapäällikkökurssit kuuluvat Maan-puolustuskorkeakoulun täydennyskou-lutustarjontaan. Opinnot on suunnattu yli 15 vuotta logistiikan parissa työsken-nelleille upseereille, erikoisupseereille ja siviileille. Kurssin logistiikkalinjalla anne-taan valmiuksia toimia toimialajohtajana alueellisessa esikunnassa ja sitä ylem-missä esikunnissa. Toimialapäällikkökurssi järjestettiin lo-gistiikan osalta seitsemännen kerran. Lähes kaikista muista linjoista poiketen logistiikka-alan opinnot on järjestetty jokaisen Toimialapäällikkökurssin yhtey-dessä. Tarpeet logistiikan osaamisen li-säämiselle on tunnistettu vahvasti, tätä osoitti mm. elokuussa 2008 alkaneen kurssin logistiikkalinjan vahvuus: 17 opiskelijaa! Kurssi toteutettiin verkkotu-etun monimuoto-opetuksen keinoin ja se päättyi elokuussa 2009.

KUVA 1: Logistiikan opintojen rakenne

– tietävät perusteet puolustushaaran huollon järjestelyistä ja

– harjaantuvat huoltorykmentti tasalla sodan ajan huollon esikuntatehtävis-sä.

Tavoitteiden tueksi opiskelijat sitoutettiin tutkimaan logistiikan kehittämisohjelman tarpeisiin määritettyjä aihealueita. Kurs-silaiset tutkivat esitettyjä aihealueita työryhmittäin seuraavissa aihealueissa:

– Rautateiden käyttömahdollisuuksien tarkastelu kriisiajan polttoainekulje-tuksiin liittyen.

– Liikkuvan kunnossapidon kehittämis-tarpeet, tarkastelukohteena Merivoi-mien tarpeet.

– Kenttämajoitustutkimus.– Huollon johtoportaan toimintaan liit-

tyvä tutkimus.– Tilannekuvan muodostamisen tarkas-

telu huollon osalta.– Ilmavoimien Materiaalilaitoksen toi-

minnallisuuksien tarkastelu.

Kurssin johdon puolesta haluan kiittää aktiivisesta osallistumisesta opetukseen sekä kaikkien tutkimusryhmien laatimia erinomaisia tutkimusraportteja.

Kurssin johtajana toimi majuri Mikael Laine apunaan tutkimustoiminnan ohjaa-jana komentajakapteeni Vesa Aalto.

Kurssin päätavoitteet:

Logistiikka-alan opintojen tavoitteina on, että opiskelijat– ymmärtävät logistiikka-alan tehtävät

ja merkityksen puolustushallinnossa, puolustusvoimien johtamisessa ja strategisessa suunnittelussa,

– tuntevat logistiikka-alan ja siihen liit-tyvät kehittämisohjelmat ja niiden tärkeimmät hankkeet,

– tuntevat perusteet logistiikka-alan ja huollon toimialajohtajan tehtävistä keskus- ja aluehallintotason esikunnis-sa sekä huoltorykmentin esikunnassa,

– tuntevat perusteet maavoimien huol-lon järjestelyistä,

Teksti: komentajakapteeni Vesa Aalto

Artikkelin kirjoittaja työskentelee Hä-meen Rykmentin Huoltokoulun Tutki-mus- ja Kehittämisosaston johtajana

Seuraavassa artikkelissa majuri Jyrki Raunio esittelee Toimialapäällikkökurssil-la laadittujen tutkimusten yhden tutki-musryhmän loppuraporttia Kenttämajoi-tustutkimukseen liittyen.

Logistiikka-alan opinnot – toimialapäällikkökurssi 7

21

Artikkeli perustuu Toimialapäällikkökurs-silla 7 logistiikka-alalla opiskelleiden ma-juri Jyrki Raunion ja majuri Marko Uu-sitalon laatimaan aiheeseen liittyvään tutkielmaan. Artikkelin on kirjoittanut majuri Jyrki Raunio.

Johdatus kenttämajoitukseen

Kenttämajoituslaitteet ovat viimeisen sadan vuoden aikana pysyneet perus-teiltaan suhteellisen vakioina. Pääasialli-sena kenttämajoitusvälineenä on käytet-ty erilaisia telttoja, jotka on suunniteltu erityisesti sotilasjoukkojen majoittumi-seen. Lisäksi kenttämajoittumisessa on käytetty majoituslinnoitteita ja kiinteitä rakennuksia. Operaatioiden pitkittyessä on pyritty kenttämajoituksessa siirty-mään puolipysyviin tai pysyviin ratkaisui-hin. Tämä toimintamalli näkyy erityisesti kriisinhallintaoperaatioissa. Nykyaikaisen aseteknologian kehitty-mistä ei ole kovinkaan hyvin huomioitu kenttämajoituksen ja erityisesti kenttä-majoitusvälineiden kehittämisessä. Ai-heeseen liittyvää tutkimusta ei ole juu-rikaan Suomessa ole tehty, myös kan-sainvälisesti asian tutkiminen on ollut vähäistä. Varsinaista kenttämajoitukseen liittyvää ohjeistusta on olemassa vain hajanaisesti eri oppaissa ja ohjeissa.

Kenttämajoituksen nykytila

Kenttämajoitukseen käytetään pääasias-sa kahta eri telttatyyppiä; teltta m/36-20 ja teltta m/60-10. Lisäksi kenttämajoituk-seen käytetään olemassa olevia raken-nuksia ja majoituslinnoitteita. Majoitus-linnoitteina käytetään erilaisia majoitus-poteroita ja majoituskorsuja sekä kanta-linnoitettuihin asemiin liittyviä majoitus-laitteita. Kantalinnoiteita ovat erityisesti rannikkotykistön erilaiset tykkiasemat/

Kenttämajoitus - nykytila ja kehittäminen

vast. jotka sisältävät majoittumiseen tarkoitettuja osioita. Kenttämajoitukseen voidaan käyttää lähes mitä tahansa tar-koitukseen sopivaa rakennelmaa kunhan se tarjoaa majoitukseen sopivat perus-vaatimukset, joita ovat:– riittävästi tilaa (joukko mahtuu hen-

kilökohtaisten ja ryhmävarustusten kanssa tilaan makuulle)

– suoja säältä– joko oma lämmitysjärjestelmä tai va-

rustettavissa lämmityslaitteella (tila voidaan pitää lämmitettynä ja täten myös kuivana)

Teltta m/36-20 on 20 hengen majoit-tamiseen tarkoitettu, yksivärinen har-maanvihreänruskea teltta. Lämmitys kamiinalla m/54-20. Teltta m/60-10 on kymmenen hengen majoittamiseen tar-koitettu maastokuvioinen, toiselta puo-lelta valkea teltta. Lämmityslaitteena on kamiina m/60-10. Teltan m/36-20 elinkaaren katsotaan päättyvän vuonna 2012. Myös teltan m/60-10 elinkaaren katsotaan päättyvän samoihin aikoihin Nykyisissä ohjesäännöissä tai oppais-sa ei ole kattavaa ohjeistusta eri kenttä-majoituslaitteista tai -välineistä ja niiden rakentamiseen tai pystyttämiseen liitty-vistä asioista. Tämän vuoksi olisi tarpeel-lista laatia opas, jossa selkeästi kerro-taan kenttämajoituksen eri vaihtoehdot, kenttämajoituksen mitoittamisperusteet (mm. kuinka monta henkilöä mahtuu mihinkin kenttämajoituslaitteeseen), oh-jeistetaan kenttämajoituksen pystyttämi-nen/rakentaminen, maastouttaminen ja suoja mukaan lukien. Suojaan ja suo-jautumiseen liittyen tulee myös ohjeis-

taa eri suojautumistoimenpiteet, mm. palontorjunta kenttämajoituslaitteissa. Näin laadittavaan oppaaseen voitaisiin osiltaan viitata muissa asiaan liittyvissä ohjeissa (esim. Sotilaan Opas).

Majoitusperusteet tarkasteluun

Tutkimus osoitti myös, että telttojen ma-joitusperusteita tulee muuttaa. Nykyisen taistelijan henkilökohtainen ja ryhmäva-rustus on aivan toista luokkaa (varus-teiden määrä ja koko) verrattuna siihen kun nykyisin käytössä olevat teltat on kehitetty ja niiden majoituskapasiteette-ja on määritetty. Teltta m/36-20 maksimi majoituskapasiteetiksi tulee määrittää 14 henkeä ja teltta m/60-10 maksimi majoituskapasiteetiksi tulee määrittää 7 henkeä. Tällöin kyseisiin telttoihin sopii nykyaikainen jalkaväkitaistelija henkilö-kohtaisen ja ryhmävarustuksen kanssa, eikä taisteluvöitä tai ryhmäkohtaista varustusta ole tarve jättää teltan ulko-puolelle, niin kuin kuvassa 1. Tätä uutta laskentaperustetta tukevat myös tutki-mukseen liittyvän kyselyn tulokset. Tutkimuksessa selvisi, että joukoilla on puutteita erityisesti telttojen m/36-20 osalta. Laskennallisesti teltta m/36-20 puutteet voidaan pääosin korvata teltoilla m/60-10. Mikäli joukkojen telttojen koko-naismäärä tulevaisuudessa kasvaa tulee joukoille osoittaa myös lisää valaisuväli-neitä (telttalyhdyt) ja mahdollisesti teltan pystytyksessä tarvittavia työkaluja.

Tulevaisuuden haasteita

Tutkimus osoitti, että operatiiviseen toimintaan liittyen liikkuvilla joukoilla ei

Jalkaväkiryhmän materiaalia teltan m/60-10 ulkopuolella (kuva: Maj Jyrki Raunio)

22

ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kent-tämajoituksen järjestämiseksi kuin eri-laiset telttaratkaisut. Jääkäriprikaatit ja muut liikkuvat joukot voisivat tukeutua kenttämajoituksessa kevyempiin ja no-peammin pystytettäviin ratkaisuihin kuin nykyiset teltat. Näitä voivat olla erilaiset laavut tai 2–4 hengen teltat. Näillä ke-vyillä ja nopeasti pystytettävillä telttarat-kaisuilla ei saavuteta yhtä keskeiseksi arvotettua kenttämajoituksen ominai-suutta, nimittäin lämmitettävyyttä ja tä-ten mahdollisuutta varusteiden kuivatuk-seen ja mukavampaan lepo-olosuhtei-siin. Jatkotutkimuksella nähdään tarve selvittää jääkäriprikaatien ja erityisesti mekanisoitujen joukkojen mahdollisuutta tukeutua operatiivisen vaiheen (hyökkä-ys/viivytys) aikana kenttämajoituksessa hajautettuihin ja kevyisiin kenttämajoi-tusjärjestelyihin (laavut ja pienteltat). Nykyisten telttojen m/36-20 ja m/60-10 poistuma on lukumääräisesti suuri vuo-den 2012 loppuun mennessä. Tutkimus osoitti, että majoituskapasiteetin ylläpitä-miseksi tulisi pikaisesti käynnistää teltta-hankinnat poistuvan materiaalin korvaa-miseksi. Uudet teltat voisivat olla kahden ryhmän ja yhden ryhmän telttoja. Näiden telttojen yksilöhinta on tosin merkittä-västi korkeampi kuin telttojen m/36-20 ja m/60-10. Havaintona voidaan todeta, että olisi selvitettävä mahdollisuus hankkia hieman halvempia nykyisen kaltaisia telt-toja erityisesti Etelä-Suomessa toimiville joukoille. Toisena kohderyhmänä voisivat olla sellaiset joukot, joiden tehtävä ja si-ten ryhmitys on suunniteltu linnoitettui-hin asemiin ja joiden kenttämajoitus voi-daan toteuttaa toiminnan myöhemmässä vaiheessa majoituslinnoitteilla. Muissa pohjoismaissa on meneillään merkittäviä supistuksia puolustusvoi-missa. Näiden supistusten seurauksena syntynee ylijäämiä muiden muassa kent-tämajoituskalustoon. Supistusten vaiku-tukset tulisi myös selvittää ja siten mah-dollisuus hankkia muilta mailta poistetta-via kenttämajoituslaitteita. Toki saatavuus, hinta ja soveltuvuus tulee arvioida. Vaikka osa telttapuutteesta teltta m/36-20 osalta voitaisiinkin korvata ulkomailta hankittavil-la vastaavalla teltalla, ongelmaksi saattaa muodostua tämän teltan huolto ja teltta-kalustoon liittyvien varaosien saanti. Tutkimuksen aikana ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella pi-täisi muuttaa puolustusvoimien ja eri-tyisesti maavoimien kenttämajoituksen perusratkaisuja. Nyt ja tulevaisuudessa nähdään perusratkaisuna olevan nykyi-set ja nykyisen kaltaiset teltat. Telttoja uusittaessa on kiinnitettävä huomio telttakankaan materiaaleihin (säänkesto, eristävyys ja heijasteominai-suudet), jotta saadaan hyvät perussuo-jausominaisuudet. Näitä telttojen perus-suojaominaisuuksia voidaan täydentää erityisesti passiivisen ja aktiivisen suo-jan keinoilla. Täten saavutetaan joukoille parempi kokonaissuoja. Nykyään on käytössä kaksi pääteltta-tyyppiä (m/36-20 ja m/60-10), mutta var-sinkin telttoihin liittyvien varusteiden kirjo on moninainen (erityisesti keskisalkojen ja nurkkakeppien osalta). Tulisikin harkita,

että siirrytään käyttämään teltoista ja nii-hin liittyvistä välineistä nimitystä majoi-tusjärjestelmä. Kyseisen teltan käsittävä majoitusjärjestelmä sisältää kaikki teltan pystyttämiseen ja peruskäyttöön tarvitta-vat välineet (mm. nurkkakepit, maakiilat, kamiinat, vasara ja lyhdyt). Naamioverk-koja ei tule sisällyttää majoitusjärjestel-mään, vaan ne tulee pitää erillään.

Majoituslinnoitteet ja erikois-ratkaisut majoittumiseen liittyen

Majoituslinnoitteet antavat parhaan suo-jan vihollisen asevaikutuksia vastaan ja ne antavat myös erinomaisen suojan muiden olosuhteiden vaikutuksilta (sää). Kuitenkin erittäin harvoilla joukoilla on mahdollisuus heti perustamisesta lähtien tukeutua kent-tämajoituksessa majoituslinnoitteisiin. Tä-ten tulee käytännössä kaikille maavoimien joukoille jakaa jonkinlainen teltta kenttä-majoitusta varten. Niille joukoille, joille se on operatiivisesti tarkoituksenmukaista tu-lee kuitenkin rakentaa majoituslinnoitteet aina kun se on mahdollista. Kiinteiden rakenteiden käyttöä kenttä-majoitukseen tulee hyödyntää aina kun se on mahdollista. Eräät erikoisratkai-sut kenttämajoitukseen ovat mahdollisia vain erittäin pienessä mittakaavassa ja operatiivisesti tarkoin valituille joukoille. Tällaisia ratkaisuja ovat erityisesti:– kollektiivisuojat – operatiivisesti tär-

keiden joukkojen esikunnat ja esi-kunnan henkilöstön majoitustila

– kaariteltat – jääkäriprikaatien ja me-kanisoitujen joukkojen esikuntatilat

– laavut – erikoisjoukkojen väliaikainen majoittuminen toimialueella

Naamioinnin ja suojan kehittäminen

Telttojen aktiiviseen ja passiiviseen suo-jaan ja niiden kehittämiseen tulee pa-nostaa myös rauhan ajan koulutukses-sa. Majoitusteltoille tulee aina kun se on mahdollista kaivaa suojapotero, erityises-ti harjoitusalueilla. Osa näistä telttapote-

roista voidaan jättää pysyviksi ja käyttää uudelleen hyödyksi. Myös esikuntatel-toille tulee kaivaa telttapoterot. Jos esi-kuntatelttoja ei sijoiteta telttapoteroihin, tulee ne suojata muilla keinoilla, esimer-kiksi suurhiekkasäkeillä, suojalevyillä tai kennosuojajärjestelmällä. Telttojen naa-miointiin tulee kiinnittää enemmän huo-miota. Jokaiselle teltalle on varattava riit-tävästi naamioverkkoja, jotta koko teltta saadaan peitettyä naamioverkoilla Maas-touttamisoppaassa ja muissa naamioin-tia käsittelevissä oppaissa annettujen pe-rusteiden mukaisesti. Kuvassa kaksi on teltta m/36-20 pystytetty kuusikankaalle ja naamioitu yhdellä 25 m2:n naamiover-kolla ja niin kuin kuvasta voidaan nähdä, on naamiointi riittämätön. Kiinteät/puolikiinteät rakenteet joita käytetään esikuntatiloina tai majoitusti-loina tulee suojata tulelta ja erityisesti tähystykseltä käyttäen esimerkiksi suur-hiekkasäkkejä, suojalevyjä tai kennosuo-jajärjestelmiä. Kyseiset tilat tulee myös tarvittaessa naamioida. Majoituslinnoitteiden osalta tulevaisuu-dessa tulee kehittää suojaa täsmäaseita vastaan. Tämä tarkoittaa suojakerrosten kasvattamista ja rakenteen vahventamis-ta erilaisilla ratkaisuilla (esim. suojalevyt). Kenttämajoituslaitteiden maastouttami-seen liittyen naamioverkoissa tulisi siir-tyä moduulimitoitukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että on olemassa naamioverkon peruskoko (esim. 3 x 3 m = 9 m2) ja jokaiselle naamioitavalle kohteelle mää-ritetään kertoimet jotta saadaan tarvit-tava peitto. Teltta m/36-20 naamioinnis-sa tämä tarkoittaisi sitä, että kun teltan pohjan halkaisija on 5 m, niin tarvitaan 9 kertaa moduulimittaista naamioverkkoa (= 81 m2), jotta naamioverkko saadaan irti kohteesta ja sivuilta naamioverkko ulottuu maahan. Naamioverkkokokonai-suus tulee säilyttää ja käyttää jatkossa teltan naamiointiin. Kun naamioverkkojen tarve päättyy, voidaan verkkokokonai-suutta käyttää sellaisenaan muun koh-teen naamiointiin, tai irrottaa moduulit toisistaan ja kohdentaa uudelleen.

Teltta m/36-20 (kuva: maj Jyrki Raunio)

23

Pääesikunnan logistiikkaosasto järjes-ti 4. – 5.11.2009 Hämeen Rykmentis-sä puolustusvoimien logistiikkapäivät 2009-seminaarin. Päivien ohjelma oli teemoitettu kahdelle päivälle siten, että ensimmäisenä päivänä käsiteltiin logis-tiikan toiminnanohjausjärjestelmähan-ketta (Puolustusvoimien SAP-hanke). Toisena päivänä ohjelman painopiste oli puolustusvoimien logistiikan tutkimus-toiminnassa ja puolustusvoimien logis-tiikkajärjestelmän kehittämisessä. Tilaisuuteen oli kutsuttu puolustusvoi-mien ja rajavartiolaitoksen logistiikka-alan ja huollon ylin johto. Logistiikkapäi-ville osallistui yhteensä noin 50 henki-löä. Seminaaria johti puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Paavo Kiljunen apunaan logistiikkapäällikkö pri-kaatikenraali Juhani Kääriäinen. Tilaisuu-den vetäjänä toimi eversti Paavo Heis-kanen.

Puolustusvoimien vuoden 2009 logistiikkapäivät Hämeen Rykmentissä

Kenraalimajuri Paavo Kiljunen

Sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Kilju-nen korosti avauspuheessaan puolus-tusvoimien logistiikkajärjestelmän koko-naisuutta ja toimivuutta sekä kykyä pal-vella kaikkia puolustushaaroja tasapuo-lisesti sekä tarpeiden mukaisesti. Hän muistutti myös asiakasnäkökulmasta eli logistiikan palvelujen saatavuudesta yh-den toimijan kautta. Päivien teeman mukaisesti sotata-louspäällikkö korosti tietojärjestelmien kehittämistä osana logistiikan kokonai-suutta ja tuotettavia palveluja. Tähän liit-tyy oleellisesti myös meneillään oleva puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittämistyö – puolustusvoimien logis-tiikan kehittämisohjelma – jonka avulla rakennetaan ja kehitetään puolustusvoi-mien logistiikan suorituskyvyn osateki-jöitä seuraavalla vuosikymmenellä. Sotatalouspäällikkö toi esille, että puolustusvoimien logistiikkajärjestel-mässä on edelleen päällekkäisiä toimin-toja, jotka tulee kyetä rationalisoimaan ja näin tehostaa resurssiemme käyttöä. Hän muistutti myös logistiikan ja huol-lon arvostuksen noususta viimeisten vuosien aikana.

PVSAP - logistiikkaa tulevaisuudessa

Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjes-telmäksi valitun SAP-tietojärjestelmän hankepäällikkö everstiluutnantti Pertti Kuokkanen piti esityksen puolustusvoi-mien PVSAP-kehittämishankkeesta. Hän esitteli hankkeen tilaa ja tulevaisuuden näkymiä, jossa nähtiin uusia mahdolli-suuksia logistiikan johtamiselle, materi-aalin hallinnalle ja henkilöstön käytölle.

Järjestelmää kehitettäessä on pyritty huomioimaan aikaisempien tietojärjes-telmähankkeiden hyvät käytänteet alus-ta lähtien.

Eversti Paavo Heiskanen

Seminaarin iltatilaisuudessa paikalla oli myös edellinen puolustusvoimien sota-talouspäällikkö vara-amiraali Juha Ran-nikko, joka siirtyi 1.7.2009 merivoimien komentajaksi. Amiraali Rannikkoa muis-tettiin iltatilaisuudessa hänen pitkäjäntei-sestä ja erinomaisesta työstään puolus-tusvoimien logistiikan kehittämisessä.

Everstiluutnantti Pertti Kuokkanen

Logistiikan kehittämisohjelma

Puolustusvoimien logistiikan kehittä-misohjelman yhtenä lähtökohtana on logistiikan ja huollon tutkimus, joka oli nostettu myös yhdeksi seminaarin pää-teemaksi. Hämeen Rykmentin Huolto-koulussa on Huollon tutkimus- ja kehit-tämisosasto (TKOS), jonka henkilöstö toteuttaa sekä puolustusvoimien logistii-kan tutkimusta että maavoimien huolto-järjestelmän kehittämisessä tarvittavaa tutkimusta. TKOS osallistui seminaariin vahvasti, ja sen henkilöstö piti useita esityksiä ja alustuksia. Esityksissä sel-vitettiin TKOS:n kokonaispanos puolus-tusvoimien logistiikan tutkimuksissa ja tärkeimpien tutkimusten tämänhetkinen vaihe. Lisäksi käsiteltiin yksityiskohtai-semmin Puolustusvoimien SAP-kehit-tämishankkeeseen kuuluvaa logistiikan osaprojektia, RFID-teknologian käyttö-mahdollisuuksia sekä puolustusvoimien logistiikan tilannekuvahankkeesta ja ti-lannekuvan kehittämisestä. RFID-teknologia (Radio Frequency Identification) on automaattinen radio-taajuuteen perustuva tunnistusteknolo-gia, joka ei vaadi näköyhteyttä tunnis-teen ja lukijan välille. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa tunnisteet, erilaiset antennit ja lukijalaitteet. Jär-

24

jestelmästä saadaan merkittäviä hyöty-jä esimerkiksi varastointiin ja yleensä materiaalin hallintaan, koska sen avulla voidaan tehostaa varastonhallintaa, vä-hentää hävikkiä sekä lyhentää varasto-kiertoaikoja. Tällä hetkellä tutkimuksella tuotetaan tietoa mahdollisen laajamittai-semman RFID-teknologian hankinnan ja käyttöönoton aloittamiseksi Puolustus-voimissa.

Kapteeni Markus Ilonen

Puolustusvoimien materiaalin hävikki ja vahingoittuminen

Edellisillä logistiikkapäivillä vuonna 2008 keskusteltiin laajasti puolustusvoimien materiaalin vahingoittumisen ja hävikin kasvamisesta. Sen perusteella järjestet-tiin kampanja, jonka teemana oli saada henkilöstön materiaalivastuu ja -tietoi-suus kasvamaan. Kampanja ei ole tuot-tanut haluttuja tuloksia. Seminaarissa keskusteltiin asiasta ja vastuun vähene-misen syistä. Puolustusvoimien logistiik-kajohto painotti erityisesti kouluttajien ja esimiesten vaikutusta ja esimerkkiä asenteiden muokkaajina ja kasvattajina. Henkilöstöstä ja sotavarustuksesta huo-lehtiminen tulee kouluttaa automaatiok-si ja luonnolliseksi osaksi kaikkea toi-mintaa Sotatalouspäällikkö kiitti seminaariin osallistujia hyvistä esityksistä ja aktii-visesta osallistumisesta. Hän näki tilai-suuden erinomaisen tärkeänä ja ilmaisi tarpeen samantyyppisen tilaisuuden jär-jestämiseksi myös ensi vuonna.

Kirjoittajat: Huoltokoulun johtaja everstiluutnantti Unto UsvasaloTKOS:n johtaja komentajakapteeni Vesa Aalto (myös kuvat)

Esa Mäkinen Majuri

Kirjoittaja palvelee apulaisosastopäällik-könä Itä-Suomen Huoltorykmentin esi-kunnan huolto-osastolla ja on palvellut vuosina 2007–2009 NATO:n pääesikun-nassa Brysselissä osastoupseerina ja neuvonantajana materiaaliosastolla (De-fence Investment Division).

Artikkeli perustuu kirjoittajan omakohtai-siin kokemuksiin ja havaintoihin kansain-välisen materiaaliyhteistyön vaatimista käytännön toimenpiteistä materiaalia kehitettäessä, hankittaessa tai ylläpi-dettäessä. Asiaa käsitellään vain yhden toimijan, NATO:n, näkökulmasta vaik-ka kansainvälistä materiaaliyhteistyötä tehdään myös muun muassa Euroopan puolustusviraston (EDA), pohjoismaisen puitesopimuksen (NORDAC) sekä eri maiden kanssa solmittujen kahdenvälis-ten sopimusten puitteissa. Kansainvälistä materiaaliyhteistyötä ohjaavat tahot ovat julkaisseet monia ylätason asiakirjoja. ”Puolustusministe-riön Materiaalipoliittinen Strategia” sa-moin kuin ”Puolustusvoimien Kansain-välinen Puolustusmateriaaliyhteistyö” -asiakirjat ohjaavat toimintaa ja antavat perusteet yhteistyön toteuttamisel-le. Samantyyppinen ohjaava materiaali on käytössä myös useimmissa NATO -maissa. Edellä mainituissa asiakirjoissa on usein määritelty toimijat, tavoitteet sekä toiminta eri foorumeilla. Mitä toi-minta sitten on ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Toimintaa pyritään selvittä-mään kolmen erityyppisen esimerkin avulla.

Kansainvälinen mat eriaaliyhteistyö – työtä ja toimenpiteitä

Standardointi

NATO:n ylimmän päätöksentekoelimen [North Atlantic Counsil, (NAC)] alla toi-mii kansallisten sotilasmateriaalijohtajien työryhmä [Conference of National Arma-ments Directors (CNAD)]. CNAD ohjaa muun muassa ampumatarvike työryh-mää [CNAD Ammunition Safety Group (CASG)] jonka yksi alatyöryhmä (SG1) vastaa energeettisen materiaalin hyväk-syttävästä testaamisesta, kehittämises-tä sekä niiden standardoinnista. Työryh-män puheenjohtajana toimii kemian toh-tori Irmeli Tuukkanen MAAVMATLE:sta. Kansainvälisen materiaaliyhteistyön ehkä määrällisesti suurin ja tärkein käy-tännön toiminta kohdistuu standardien laatimiseen, ylläpitämiseen ja käyttöön-ottoon. Yksinkertaistettuna ne ovat yh-teisesti sovitulla ”kielellä” kirjoitettuja sopimuksia, joissa määritellään toimen-piteitä, materiaalia tai toimintoja kaikki-en yhdessä hyväksymällä tavalla. Esimerkkinä standardien [NATO:ssa Standardisation Agreement (STANAG)] ylläpidosta on räjähdysaineiden luokituk-seen liittyvän testaamisen standardin muuttaminen nykypäivän vaatimuksien mukaiseksi. Aiemmin valmistetun räjäh-dysaineen reagointi kuumennettaessa testattiin polttamalla aineen alla puuta, myöhemmin kerosiinia. Muuttuneiden ympäristö- ja käytettävyystarpeiden vaatimuksesta standardia ollaan päi-vittämässä siten, että lämmittäminen voitaisiin tehdä käyttämällä sähköä tai kaasua. Jotta lämpötilan nousukäyrä oli-si mahdollisimman samankaltainen kuin aiemmin testatuilla, jo turvallisiksi havai-

25

Kansainvälinen mat eriaaliyhteistyö – työtä ja toimenpiteitä

tuilla menetelmillä, tulee asia tutkia ja sopia tarkoin sekä dokumentoida muu-tettavaan standardiin. Uusien standardien kirjoittaminen ja vanhojen päivittäminen on kansainväli-sen materiaaliyhteistyön työläimpiä ja ehkä tärkeimpiä käytännön toimenpi-teitä. On huomattava, että standardien noudattaminen ja kansallinen käyttöön-otto sekä sisällyttäminen omaan kansal-liseen ohjeistukseen, on kunkin osallis-tujamaan omalla vastuulla.

Yhteensopivuus

NAC:n alla toimii myös maavoimamate-riaalista vastaava työryhmä [NATO Army Armaments Group (NAAG)]. Eräs sen alatyöryhmistä (LCG1-SG1) vastaa pieni kaliiperisten aseiden ampumatarvikkei-den vaihdettavuudesta (Interchangeabi-lity). Ryhmä ohjaa kahta NATO:n alueellista testauskeskusta [Regional Test Centers (USA ja GBR)] joissa kaikki vaihdetta-vuus merkinnällä haluttavat ampumatar-vike-erät testataan 28 maan yksimieli-sesti sopiman menetelmän mukaisesti. Menetelmä on dokumentoitu Manual Of Proof and Inspection (MOPI) asia-kirjoihin kunkin NATO:n yhteisesti käyt-tämän kaliiperin osalta. Sama työryhmä hyväksyy myös ne käytettävät aseet (Nato Nominated Weapons), joilla kaikil-la testit on hyväksyttävästi suoritettava, ennen vaihdettavuusmerkinnän myöntä-mistä. Ryhmä vastaa myös kunkin maan kansallisen testauskeskuksen auditoin-neista ja hyväksynnästä yhteisesti sovi-tun ohjelman mukaisesti. Auditoitujen ja

hyväksyttyjen kansallisten testauskes-kusten tekemät testaustulokset voidaan hyväksyä kansainvälisesti ilman lisätes-tausta. Asia saattaa tuntua maallikosta yksin-kertaiselta, mutta varsinkin ampumista harrastavat tietävät, etteivät kaikki sa-man kaliiperin ampumatarvikkeet toimi hyväksyttävällä tavalla kaikissa aseissa. Gramman kymmenesosan ero ruutila-tauksessa saattaa aiheuttaa sen, että amerikkalainen rynnäkkökivääri ei saa riittävästi uudelleenlataus energiaa, vaik-ka se riittääkin ranskalaiselle rynnäkkö-kiväärille. Uudelleen latautumattomuus ei ole hyväksyttävissä nykypäivän vaati-vissa taistelutilanteissa.

Yhteishankinnat

Eräs toivotuimmista kansainvälisen ma-teriaaliyhteistyön muodoista on yhteis-hankinnat. NAAG:n erään toisen alatyö-ryhmän vastuulla on pioneerimateriaali (LCG7). Ryhmän kokouksissa on tunnis-tettu useita maita joilla on tavoitteena hankkia suojattuja puskutraktoreita. Yhteishankintaan liittyen tulee kunkin osallistuvan maan ehdottomat vaatimuk-set täyttyä tai niitä on pystyttävä muok-kaamaan siten että ne ovat realistisesti saavutettavissa. Lisäksi vaatimukset ei-vät saa olla ristiriidassa keskenään. Neu-vottelemalla ja muokkaamalla yhdessä pakollisista vaatimuksista ja niiden tar-peista voidaan saavuttaa kompromissi; yhteiset vaatimukset kirjattavaksi tar-jouspyyntöön. Toteutuessaan yhteishankinnat toteut-tavat lähes kaikki kansainvälisen materi-aaliyhteistyön tavoitteet aina kustannus-säästöistä huoltovarmuuden paranemi-seen. Lisäksi yhteishankinnoissa hankin-nan aiheuttama työmäärä voidaan jakaa

kaikkien osallistuvien maiden kesken. Esimerkiksi yksi maa verifioi suojan, toi-nen liikkuvuuden ja kolmas suoritusky-vyn vaatimuksenmukaisuuden. Jotta tä-hän päästäisiin vaatii se toisaalta useita tapaamisia, neuvotteluita sekä kokouk-sia, joissa sovitut asiat on dokumentoi-tava uusiksi luonnoksiksi useita kertoja ennen lopullisen sopimuksen allekirjoit-tamista. Yhteishankinnat mahdollistavat monia erilaisia yhteistyömuotoja kuten ylläpitoyhteistyö (huollot ja varastointi), koulutusyhteistyö (yhteinen koulutus tai ohjeistus), käyttäjäyhteistyö (materiaali- tai varaosalainat) sekä kehittämisyhteis-työ (modifikaatiot ja päivitykset).

Lopuksi

Yhteenvetona voidaankin todeta, että käytännön toiminta kansainvälisessä ma-teriaaliyhteistyössä on oman osaamisen ja tietämyksen aktiivista hyödyntämistä standardien kirjoittamisessa, toiminnan kuvaamisessa sekä asioista neuvotel-taessa. Toki haasteita yhteistyölle on olemassa paljon sillä kansallinen lain-säädäntö, kansainväliset sopimukset sekä tarve kotimaisen puolustusmate-riaaliteollisuuden tukemiseen aiheut-tavat rajoitteita, ja joskus jopa esteitä, aktiiviselle yhteistyölle. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin todettava että, saavutetut hyödyt tuovat moninkertaisesti takaisin yhteistyöhön annetut panostukset niin taloudellisesti, yhteistoiminnallisesti kuin arvostuksellisestikin. Lisätietoa kä-sitellyistä NATO:n materiaalialan ryhmis-tä on saatavilla NATO:n internet sivuilta osoitteessa www.nato.int tai ottamalla yhteyttä kirjoittajaan sähköpostilla osoit-teeseen esa.t.makinen@mil.fi

26

Puolustusvoimissa on käyn-nissä laaja toiminnanohjaus-järjestelmän kehittämishanke, josta käytetään nimeä PVSAP KEH. Hankkeen tavoitteena on uudistaa puolustusvoimien nykyinen toiminnanohjausjär-jestelmä PVSAP niin, että se kykenee tukemaan sotilaalli-sen suorituskyvyn suunnitte-lua, rakentamista ja ylläpitoa kaikissa turvallisuustilanteis-sa. Hanke toteutetaan neljässä vaiheessa vuosina 2009–14 ja tarpeelliset toiminnallisuudet ovat käytettävissä kokonaisuu-dessaan vuonna 2015. Logistiikan toiminnanohjauksen tietojär-jestelmät tulevat seuraavien vuosien ai-kana muuttumaan merkittävästi. Järjes-telmien määrä vähenee nykyisestä ja toiminnot keskittyvät puolustusvoimien yhteiseen toiminnanohjausjärjestel-mään, PVSAP:iin. Niin logistiikan kuin koko maanpuolustuksen suunnittelun ja suoristuskykyjen rakentamiseen nykyi-nen PVSAP ei tarjoa tarpeeksi laajaa kokonaisuutta eikä lukuisten erillisten järjestelmien käyttö ja ylläpito ei ole tehokasta. Logistiikalle ja puolustusvoi-mille asetettujen suorituskykyvaatimus-ten täyttäminen edellyttää ennen ra-kentamista myös laajaa ja monipuolista suunnittelua, jonka tueksi tarvitaan toi-miva tietojärjestelmä. Kehitettävällä PVSAP-järjestelmällä tavoitellaan integroitua, laadukasta ja mahdollisimman reaaliaikaista tilanne-kuvaa, jotta resursseja kyetään tehok-kaasti hallitsemaan niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Kehittäminen ei tarkoita ainoastaan tietojärjestelmien uusimista vaan tärkeimpänä asiana on tarkistaa ja suunnitella, millaisiin toi-

Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa – logistiikka mukana

mintoihin ja tehtäviin tukea tarvitaan. Tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa mm. nykyisten toimintamallien läpikäymistä ja tarvittaessa kehittämistä. Monilla logistiikan toimialoilla on PVSAP:n kehittämisestä jo monivuoti-nen kokemus. Vuosien 2001–04 aikana toteutettu MAHATA-hanke tuotti puo-lustusvoimille SAP-ympäristön, jonka tuloksena materiaalihallinto, merkittävä osa kunnossapidosta sekä hankinnat keskitettiin SAP-järjestelmään. Lisäksi taloushallinto sai PVSAP:n toimintansa tueksi. Edelleen merkittävä osa puolus-tusvoimien logistiikasta käyttää toimin-tansa tukena muita tietojärjestelmiä: Kunnossapidossa on PVSAP:n lisäksi käytössä lentoteknisen huollon tukena oma lentotekninen järjestelmä (LTJ) ja merivoimat hyödyntää kehittämäänsä kalustonhallintasysteemiä (KHS). Sa-moin kuljetukset hallinnoidaan pääosin KULTI-järjestelmässä, vaikka ajoneuvo-jen kunnossapitoa tuetaan PVSAP:lla. Logistiikan toiminnanohjausjärjestelmi-en kenttä on siis edelleen hajanainen ja keskittämisen tarve suuri. Tarvetta keskittämiselle tuo myös tie-tojärjestelmien ylläpito. Kaikki käytet-tävät järjestelmät tarvitsevat ylläpitoa, josta muodostaa vuositasolla merkittä-vä summa. Hankkeen yhtenä tavoittee-na on keskittämisen myötä keventää yl-läpidon kustannusrakennetta ja pienen-tää kustannuksia. Toinen pakottava te-kijä järjestelmien uusimiselle on niiden ikääntyminen. Osa puolustusvoimien logistiikan käyttämistä tietojärjestelmis-tä on jo parin vuosikymmenen ikäisiä. Niiden toimivuudella eivät toimittajat anna takeita enää kauaa, sillä käyttäjät muissa organisaatioissa ovat siirtyneet uudempiin ratkaisuihin. Niin puolustus-voimien kuin järjestelmien toimittajien-kin asiantuntijat ovat vähitellen eläköi-tymässä eikä uusia osaajia juuri löydy. Ohjelmistoteknologiat ovat vuosikym-menessä kehittyneet merkittävästi.

PVSAP:n kehittämishanke – muutakin kuin logistiikkaa –

PVSAP:n kehittämishanke on koko-naisuus, joka rakentuu sisällön tuotta-misesta vastaavista projekteista sekä niitä tukevista kokonaisuuksista. Tuleva PVSAP on SAP DFPS1-toimialaratkaisu,

joka on kehitetty erityisesti puolustus-hallinnon tarpeisiin, päinvastoin kuin ny-kyinen PVSAP. Hankkeen suunnitelmien mukaisesti kehitystyön pitäisi olla val-mis vuonna 2015. Koko hankkeen veto-vastuussa on Pääesikunnan suunnittelu-osasto. Eri toimialoille on annettu teh-täväksi tuottaa omat osuutensa laajaan kokonaisuuteen.

27

Logistiikan ohella toinen suuri järjestel-män käyttäjäryhmä tulee olemaan hen-kilöstöhallinto. Henkilöstöprojektin ta-voitteena tuottaa palveluita integroituun henkilöstön ja osaamisen hallintaan. Henkilöstöhallinnon osalta merkittävä osa muutoksista tulee olemaan myös toiminnallisia. Muutokset eivät näy ai-noastaan tietojärjestelmien yhtenäis-tymisessä vaan vielä enemmän raken-teiden ja toimintatapojen muutoksina. Näkyvimpiä muutoksia tulevat olemaan HEHATI- ja VARTTI-järjestelmistä luopu-minen. Kohderyhmä tulee olemaan koko puolustusvoimat, niin henkilökunta, va-rusmiehet kuin reserviläisetkin. Perin-teisemmän henkilöstöhallinnon lisäksi PVSAP:ssa tullaan osana henkilöstöhal-lintoa tukemaan joukkotuotantoa: suun-nittelua, kouluttamista, varustamista ja perustamista. Suurelle osalle käyttäjiä PVSAP tulee olemaan järjestelmä, jota käytetään it-sepalveluna, kirjattiinpa sinne työaikoja tai tarkistettiin palkkalomaketta. Logis-tiikan osalta järjestelmä on nyt monelle ja tulee tulevaisuudessa olemaan vielä useammalle päivittäinen työkalu, jolla hallinnoidaan esimerkiksi materiaalin lä-hettäminen ja vastaanottaminen kulje-tukset huomioiden, järjestelmien elin-jakson hallinta tai hankkeiden suunnitte-lu ja hallinta rahoitus huomioiden. Koko logistiikan hallinnan kannalta, erityisesti eri tason johtajille, tärkeimpänä osana PVSAP:a näyttäytyvät raportit ja tulos-teet, jotka kertovat mitä on tapahtunut, missä mennään nyt ja miltä tulevaisuus näyttää. Kehitettävän PVSAP:n osalta tiedon tuottaminen prosessien toiminnasta ja tuloksellisuudesta on keskitetty yh-teen projektiin, resurssitilannekuvaan. RTIKU-projekti on osa koko puolustus-voimien tilannekuvan kehittämistä ja se kehittää PVSAP-järjestelmällä tuettavien prosessien raportointia. Projektin tehtä-vänä on hallinnoida koko hankkeen ra-portointia ja varmistaa, että raportoinnin kokonaisuudesta tulee eheä, laadukas ja integroitu. Koska nykyisten järjestel-mien määrä vähenee, tulee myös tieto keskittymään aiempaa paremmin. Tavoi-te on, että kaikilla käyttäjillä on käytös-sään yhteinen ja mahdollisimman oikea tieto. Tämä helpottaa myös raportointia, sillä tietoa ei tarvitse kerätä useista eri lähdejärjestelmistä. Tiedon eheys on toki ennen kaikkea kiinni järjestelmän käyttäjistä. PVSAP:n kehittämisessä ei riitä vain tarpeiden määrittely ja niiden suunnit-telu osaksi järjestelmää. Taustalla teh-dään myös paljon muuta työtä, minkä tulokset näkyvät vain pieniltä osin lop-pukäyttäjille, mutta puutteet tulevat esiin nopeasti. Merkittävä osa työtä on tietojen hallinta. Siirryttäessä nykyises-tä PVSAP:sta uuteen toimialaratkaisuun siirrettään mukana myös kaikki tarvitta-vat tiedot. Tiedot joudutaan siirtämään myös niistä järjestelmistä, joista hank-keen aikana tullaan luopumaan. Tietojen hallinnointia varten hankkeessa on oma data-tiiminsä, joka vastaa kokonaisuu-den hallinnasta. Tiimi ei kuitenkaan voi

vastata kaikkien tietojen siirtämisestä eikä etenkään niiden oikeellisuudesta, sillä parhaat asiantuntijat ovat pääosin lähellä tiedon syntypaikkaa, esimerkiksi varastoissa tai korjaamoissa. Koko järjestelmän toimivuus perustuu siihen, että järjestelmä on käytettävis-sä tarpeiden mukaan. Käytettävyyden varmistamiseksi hankkeeseen sisäl-tyy suuri määrä suuri määrä tekniikan kehittämistä: palvelimia, ohjelmistoja, tietoturvaa sekä siirtoyhteyksiä. Teknii-kan kokonaisuus hallinnoidaan omana kokonaisuutenaan hankkeessa, jolloin pääprojektit voivat keskittyä sisällön tuottamiseen. PVSAP:n tekninen kehi-tys on osa koko puolustusvoimien tieto-tekniikan kehitystyötä ja noudattaa siten yhteisiä periaatteita mm. perinteisem-pien operatiivisten järjestelmien kehittä-misen kanssa. Tärkeänä osana kokonaisuutta ovat viestintä ja koulutus. Hanke koskettaa merkittävää osa logistiikan toimijoita, joi-den osaaminen päivitetään vastaamaan uusia tarpeita. Koulutus hoidetaan hank-keen osalta keskitetysti, mutta logistiik-kaprojekti vastaa oman osa-alueensa tarpeiden täyttymisestä. Kaikkiin uusiin toiminnallisuuksiin tullaan järjestämään koulutusta. Koulutus pyritään toteutta-maan mahdollisimman tarkoituksenmu-kaisella tavalla. Kaikkia asioita ei tarvit-se opettaa luokassa luennoiden, vaan hankkeessa pyritään käyttämään myös mahdollisimman paljon nykyisiä verkko-opetusmahdollisuuksia, tietojärjestelmä-hankkeesta han on kyse. Nykyisen PVSAP:n muokkaaminen DFPS-toimialasovellukseksi on talon perustuksen rakentamista vastaava toi-menpide. Ilman oikean muotoista ja riit-tävän vahvaa perustusta ei muuta ra-kentamista voida aloittaa. Tämä transfor-maatioksi kutsuttu toimenpide koskettaa logistiikan osalta niitä osa-alueita, joiden tukena nykyistä PVSAP:a käytetään. Loppukäyttäjälle näkyvät muutokset py-ritään pitämään mahdollisimman pieni-nä, vaikka uuden toimialaratkaisun myö-tä kaikki ei aivan entisellään säilykään. Olennaisinta on, että tarvittavat palve-lut kyetään tuottamaan, ei se, millaisin näppäinyhdistelmin se tapahtuu. Suun-nittelun ollessa vielä osin kesken kaikkia muutoksia ei ole vielä tunnistettu, eikä niitä siten voida käyttäjille viestiä.

PVSAP:n logistiikka – operaatioiden mahdollistaja osaltaan –

Vuonna 2008 julkaistun logistiikkastra-tegian mukaisesti puolustusvoimien lo-gistiikkajärjestelmä on tavoitetilassaan ” toimintavarma, joustava, yhteistoiminta-kykyinen ja vakioitu. Järjestelmän pro-sessit ja toimintamallit ovat yhdenmu-kaisia ja mahdollisimman yksinkertaisia. Järjestelmän rakenne, vastuut ja toimi-joiden roolit ovat selkeitä.” PVSAP:n lo-gistiikkaprojektissa huomioidaan nämä periaatteet, jotta sen kehittäminen olisi linjassa muun logistiikan kehittämisen kanssa. Tärkein tavoite logistiikkaprojek-tin työssä on tuottaa tarvittavia palvelui-

ta logistiikan eri toiminnoille, ei raken-taa tietojärjestelmää. Yleisen kenttäohjesäännön ja logis-tiikkastrategian mukaisesti logistiikka-projektissa on monta ulottuvuutta. Ke-hitettävän kokonaisuuden tulee kyetä tukemaan vastaamaan puolustusvoimi-en kolmeen päätehtävään. Suomen so-tilaallisen puolustamisen tarpeet, mui-den viran omaisten tukemisvelvoitteet sekä kansainvälisen sotilaallisen kriisin-hallinnan tarpeet ja kansain välinen yh-teensopivuus ovat selkeitä kokonaisuuk-sia, mutta niiden huomioiminen kehitys-työssä on äärimmäisen haasteellista. Normaali- ja poikkeusolojen toiminnan tukeminen samaa järjestelmää hyödyn-täen on haastavaa, mutta näin toimitaan myös muissa toiminnoissa. Puolustus-voimat ei käytä erilaisia korjaussarjoja poikkeusoloissa, eikä kriisinhallinnan tehtävissä hyödynnetä laitteita, joiden käyttöä ei ole kotimaassa harjoiteltu. Uudenlaista asennetta uuden PVSAP:n mukanaan tuomat mahdollisuudet edel-lyttävät. Harjoituksissa käytetään samaa järjestelmää kuin arkisissa toimissakin. Huomioida kuitenkin pitää, että PVSAP on toiminnanohjausjärjestelmä, ei tais-telun johtamisen järjestelmä. Vaikka usein kuuleekin lauseen ”kyllä SAP hoi-taa”, niin aivan kaikkea kehitystyötä ei hankkeessa valmiiksi saada, ei yritetä eikä ole tarkoituskaan. Viranomais- ja muun yhteistyön hoi-tamisen osalta PVSAP:n kehittäminen tarjoaa parannusta vallitsevaan tilantee-seen. Nykyisin logistiikan eri tietojär-jestelmistä on lukuisia liittymiä muiden viranomaisten järjestelmiin. Tulevaisuu-dessakin liittymiä tulee olemaan lukui-sia, eivätkä kaikki yhteistyötahot nyt eivätkä tulevaisuudessa käytä SAP:a, mutta puolustusvoimien liittymäpinnat ovat aiempaa selkeämmät. Tämä vähen-tää erilaisten ratkaisujen määrää, millä on huomattava merkitys kehitys- ja yllä-pitokustannuksiin. Myös rakenteellises-ti yhdenmukaisen järjestelmän käyttöä on muuttuneiden tarpeiden mukaan hel-pompi muokata kuin saada toimimaan useita erillisiä järjestelmiä uudella lailla. Kansainvälisellä tasolla PVSAP on yksi osa alati kehittyvää yhteistyötä. Vaikkei SAP DFPS tulekaan olemaan kaikkien puolustusvoimien yhteinen järjestelmä, on sillä maailmassa monia käyttäjiä. Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta ovat Suomen kanssa lähes samassa ke-hitysvaiheessa, vaikka tavoitteet ja läh-tökohdat ovatkin hieman erilaiset. Laa-jasti käytetty järjestelmävalinta helpot-taa mm. tiedonvaihtoa ja ohjaa aiempaa paremmin yhteisiin käytön periaatteisiin. Yhtä maata laajempi käyttäjäkunta taan-nee myös järjestelmälle toimittajan tuen pitkäksi ajaksi.

Etenemisen vaiheet – aikataulu ja sisältö –

Kehittämishanke on jaettu neljään koko-naisuuteen, joista jokaisessa kehitetään eri osa-alueita. Ensimmäisessä vaihees-sa vuosien 2009 ja 2010 aikana logis-tiikan tärkeimmät asiat ovat DFPS:n ra-

28

kentamisen mahdollistava transformaa-tion läpivienti ja seuraavissa vaiheissa käyttöönotettavien toiminnallisuuksien suunnittelu. Toisessa vaiheessa tulevat PVSAP:iin ensimmäiset uudet toimin-nallisuudet vuoden 2011 alussa: kiinteis-töhallinto ja hankkeiden hallinta. Em. kokonaisuudet ovat toiminnallisuuksia, joita ei aiemmin ole juuri PVSAP:ssa hallittu. Näissä kokonaisuuksissa tullaan luopumaan järjestelmistä, joita niiden tukemiseen on aiemmin käytetty ja kes-kittämään kaikki toiminnot PVSAP:iin. Toisen vaiheen toisessa osassa, vuo-den 2012 alussa PVSAP:n käyttöä logis-tiikassa lisätään edelleen laajentamalla maavoimien ja yhteisen materiaalin kun-nossapidon palveluita, tuomalla logis-tiikan johtamisen avuksi uusia toimin-nallisuuksia, parantamalla täydennysten tukea sekä vastaamalla valittuihin osiin huoltopalveluiden ja teollisuuden valmi-uden tarpeista. Lisäksi laajana kokonai-suutena on tulossa mukaan kuljetusten hallinta. Selvityksen alla on vielä, miten kaikki nykyisessä kuljetusten tietojärjes-telmässä, KULTI:ssa täytettävät tarpeet kyetään tulevaisuudessa toteuttamaan. Hankkeen kolmannessa vaiheessa, vuosien 2012 ja 2013 aikana, on suun-nitelmien mukaan tavoitteena tuoda ilmavoimien ja merivoimien kunnossa-pito PVSAP:lla tuettavaksi. Lisäksi vai-heeseen on suunniteltu otettavaksi käyttöön ympäristönsuojelun tarvitse-mat toiminnallisuudet. Lääkintähuollon osalta on selvityksen alla sen tarpeiden täyttymismahdollisuudet PVSAP:n avul-la. Kyse on lähinnä potilastietojen hallin-nasta, sillä muita tarpeita, kuten täyden-nyksiä tullaan tukemaan PVSAP:n avulla. Kolmannen vaiheen tarpeiden tarkkaa määrittelyä ja suunnittelua ei ole vie-lä aloitettu, joten arvioita käyttöönoton todellisista mahdollisuuksista ja rajoit-

teista ei vielä voida antaa. Neljännessä vaiheessa hankkeen painopiste siirtyy laajoista toiminnallisuuksista enemmän käytettävyyteen. Tavoitteena on tukea hajautettua käyttöä niin kiinteiden yhte-yksien ulkopuolella kuin ulkomaillakin. Vuonna 2015 PVSAP on keskitetty ja erittäin laaja kokonaisuus. Vaiheittainen käyttöönotto helpottaa uuden opette-lua, eikä kaikkea uutta tarvitse omak-sua kerralla. Vaiheistamiselle pyritään myös hallitsemaan riskiä, jossa hanke keskeytyisi. Pienemmät osat ovat myös helpommin hallittavissa, eikä aikaa mää-rittelystä tuotantokäyttöön kulu liikaa. Kuitenkin asetetut tavoitteet kokonai-suudessaan on mahdollista saavuttaa vasta, kun koko hanke on kaikkine vai-heineen toteutettu.

Haasteita riittää – osaajia tarvitaan –

PVSAP KEH on hankkeena valtava ko-konaisuus, joka koskettaa kaikkia puo-lustusvoimien sisällä ja melko montaa sen ulkopuolellakin. Logistiikkaprojekti työntää lonkeronsa lähes kaikkiin puo-lustusvoimien logistiikan toimintoihin, toimijoihin ja kumppaneihin. Muutoksia totuttuihin toimintamalleihin tulee eivät-kä kaikki haasteet jää pieniksi. Kehittä-mistyössä ollaan nyt paljon paremmissa lähtökohdissa kuin MAHATA-hankkeen alussa. Puolustusvoimissa on vankkaa kokemusta ja osaamista SAP:n käytöstä ja kehittämisestä. Toimittajan2 tukemana meillä on käytössä riittävä osaaminen toimivan ja nykyisiä ratkaisuja parem-man kokonaisuuden suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi. Hyvää järjestelmää ei kuitenkaan ra-kenneta pelkällä suunnittelulla. Asian-tuntijoiden työpanosta tarvitaan sekä suunnitteluun, rakentamiseen, testa-

ukseen että käyttöönottoon. Projektin johdon näkökulmasta tilanne näyttää nyt melko hyvältä. Puolustusvoimien osaa-jat sekä muutamat kumppanitkin ovat kyenneet kohdistamaan työpanostaan hyvin projektin eteenpäin viemiseen ja logistiikkajohto on tukenut asiaa vahvas-ti. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioi-da, kuinka hyvin työssä on onnistuttu. Vaikka projektissa ollaan pääosin aika-taulussa, ovat todelliset mittarit, tuotan-tokäytön aloitukset, vasta edessä. Tuo-tantokäytön alkamisen jälkeen voidaan todella arvioida, kuinka hyvin työssä on onnistuttu. Mahdollisuuksia on paljon, mutta töitä niiden saavuttamiseksi on tehtävä. Projektin työhön osallistumalla kykenee paitsi vaikuttamaan puolustus-voimien tulevaisuuden toimintaan, myös laajentamaan omaa osaamista uusille osa-alueille. Hanke ja projekti vaativat tekijöiltään paljon, mutta antanevat vielä enemmän.

Artikkelin kirjoittaja, PVSAP:n logistiikka-projektin projektipäällikkö Mikko Tanhua-mäki palvelee Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosastolla Hämeen Rykmentis-sä.

HAUSKAA JOULUAHuoltoupseeri-lehden lukijoille

toivottaa

29

1/1 ILMOITUS

30

Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuon-na 1966. Tuolloin liitosta perus-teltiin mm. Helsingin kaupungin satamatarpeilla. Satamavaraus hyväksyttiin yleiskaavaan vuonna 1992 ja samalla käynnistyi sata-man valmisteluprosessi. Satama-hankkeen rakentamispäätös teh-tiin vuonna 2002 ja työt päästiin aloittamaan heti seuraavana vuo-tena. Nykyinen satamakeskus kä-sittää noin 225 hehtaarin alueen. Satama vihittiin käyttöön mar-raskuussa 2008 kenties hieman epäilevissä tunnelmissa. Ensim-mäinen toimintavuosi on kuiten-kin osoittanut tehdyt logistiset ratkaisut onnistuneiksi. Tavara-virtojen kuljetukset ovat tasapai-nossa, eikä pelättyjä liikenteelli-siä tukoksia ole syntynyt suurista kuljetusmääristä huolimatta.

Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita on tyytyväinen saatuihin koke-muksiin satamakeskuksen toimivuudesta. ”Alkuaikoina maalattiin kaikenlaisia kauhukuvia. Toisaalta on hyvä, että kriit-tistä tarkastelua esiintyy etukäteen. Se saa suunnittelijat huolelliseksi ja huomi-oimaan erilaiset vaihtoehdot. Pienen alkuhämmennyksen ja parin viikon ruuhkautumisen jälkeen kaikki asettui uomiinsa. Väylät, Kehä III, tunne-lit ja sataman toiminnot ovat vastanneet odotuksia” arvio Noroviita. Alkuperäisten suunnitelmien mukai-sesti Vuosaaren satama palvelee pää-sääntöisesti Suomen ulkomaankauppaa. Kauttakulkuliikennettä vaikkapa Venäjälle on melko vähän. ”Viennin osalta meillä on läpileikkaus koko Suomen vientiteollisuudesta. Tuon-ti painottuu lähinnä kulutustarvikkeisiin, eli kaikkea mitä kauppojen hyllyiltä löy-tyy. Toimimme läpivirtausperiaatteella, tavara kulkee konteissa, rekoissa ja laut-tavaunuissa” kertoo Noroviita.

Oikeaan aikaan oikeaan paikkaan

Noroviita korostaa huolellisen suunnit-telun ja saumattoman yhteistyön mer-kitystä sataman eri toimijoiden välil-lä: ”Satamatoiminta on prosessi, joka koostuu hyvistä liikenneyhteyksistä, no-peasta lastien käsittelystä, terminaali- ja porttitoiminnoista, sekä viranomais- ym. palveluista. Kaiken pitää olla ennakoita-vaa ja sujuvaa. Meillä tätä edesauttaa tehokas nostu-rikalusto, uuteen tietotekniikkaan perus-

Ensimmäinen toimintavuosi täytti odotukset

Logistiikan hienosäätöä suursatamassa

tuva automatiikka, ajoneuvojen tunnistus ja muu vastaava. Näistä pienistä asiois-ta muodostuu kokonaisuus, joka mah-dollistaa tehokkaan tavaraliikenteen.” Syöttöliikenteen konttilaivan lastaus ja purku kestää yleensä 8-16 tuntia. Lasti-lautoille on etukäteen asetetut aikatau-lut ja ne viipyvät pääsääntöisesti sata-massa yhden työvuoron ajan.

Onko taantuma taittumassa?

Kansainvälinen taloudellinen taantuma heijastuu ulkomaankauppamme vientiin ja tuontiin. Vuosaaren sataman tunnus-luvut ovat taantumasta huolimatta mer-kittäviä ja Noroviita arvelee sataman pärjänneen talouden hiipumisesta huo-limatta kohtuullisen hyvin. Noroviita antaa kuluneesta toiminta-vuodesta esimerkkejä: ”Ehkä helpointa on hahmottaa vilkkaan arkipäivän toimin-taa. Silloin porteista tulee 2000 rekkaa tuoden ja samaten vieden lastiyksiköitä. Kymmenkunta laivaa käy satamassa ja 5 tai 6 junaletkaa lähtee täältä. Eli se on päivän ralli, joka täällä pi-tää saada sujumaan. Edellytykset ovat tietysti olemassa hoitaa huomattavas-ti suurempiakin lastimääriä. Toiminnan alusta kuluvan vuoden lokakuun lop-puun mennessä perusyksikkökontteja on laivattu 300000 kappaletta ja sama-ten 200000 rekkaa tai perävaunua. Se yleensä unohtuu, että rahtilaivoil-la on myös matkustajaliikennettä. Hei-tä kulki Vuosaaren sataman kautta noin neljännesmiljoona.” Noroviita suhtautuu varovaisesti arvi-

oihin lähikuukausien talouden näkymis-tä: ”Monet näkevät merkkejä positiivi-sesta kehityksestä, mutta mitään radi-kaalia ei ole vielä tapahtunut. Alaspäin ei ole kuitenkaan menty ja näyttää siltä, että tässä on tapahtumassa aika raju korjausliike kohti normaalimpia aikoja.”

Yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi

Vuosaaren sataman sijainti aivan val-takunnan taloudellisen painopisteen ytimessä asettaa korkeat vaatimukset huoltovarmuuden turvaamiselle ja eri skenaarioihin varautumiselle. ”Jo rakennusvaiheessa on tehty mo-nen tasoista yhteistyötä näiden asioi-den tiimoilta. Puolustusvoimien tarpeet on huomioitu pitkin matkaa. Sataman käytön aikana on rakentunut varsin hyvä yhteistyö Kaartin Jääkärinrykmentin, Meripuolustusalueen- ja Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan kanssa huolto-valmiuteen liittyvissä asioissa. Työ on intensiivistä ja sitä jatketaan ensi vuoden puolella” sanoo Noroviita. Käytännön harjoitukset koetaan No-roviidan mukaan tarpeellisiksi: ”Kaartin yksiköt ovat järjestäneet harjoituksia alueella. Uskon, että ne mielletään hyö-dyllisiksi molempien osapuolten taholta.Suurin anti harjoituksissa on varmasti se, että paikat tulevat joukoille tutuiksi. Samalla me voimme näyttää mitä koneita ja laitteita meillä on ja mitä ne mahdollistavat puolustusvoimien tarpei-den kannalta”

Haastattelu: Hans Gabrielsson

31

Vuosaaren satamahanke on saanut ensimmäisen toimintavuoden aika-na runsaasti positiivista huomiota eri tahoilta.Hanke on saanut mm:

Itä-Helsinki-palkinto vuonna 2008,

Suomen Rakennusinsinöörien liit-to ry:n RIL-palkinto vuonna 2008 Vuosaaren satamalle ja sen liiken-nejärjestelyille.

Betonirakentamisen palkinto vuon-na 2008

Rakentamisen Ruusu 2009, Helsin-gin rakennuslautakunnan vuotui-nen tunnustuspalkinto.

Vuoden logistiikkahanke 2009, Suomen Logistiikkafoorumin tun-nustuspalkinto.

Merenkulun teemapalkinto 2009, Merialan työntekijä- ja työnanta-jajärjestöjen sekä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tut-kimuskeskuksen Merenkulun tee-mapalkinto Helsingin satamajoh-taja Heikki Nissiselle merenkulun toimintaedellytyksiä parantavas-ta Vuosaaren satamasta, joka oli vuonna 2008 Euroopan suurin yk-sittäinen toteutunut satamahanke.

Katse tulevaisuuteen

Vuosaaren satama on toiminut vasta runsaan vuoden, mutta kehittämissuun-nitelmat on jo tehty pitkälle tulevaisuu-teen. ”Olemme pyrkineet suunnittelemaan mahdollisimman monikäyttöisen sata-man. Hanke on pitkäikäinen ja näkö-kenttä tulevaisuuteen on lähempänä 50 vuotta, kuin viittä vuotta. Resursseja voidaan jakaa eri liikennemuotojen kehi-tyksen myötä ja muunneltavuus on yksi tämän sataman valteista. Nyt raideliikenteen osuus on aika pie-ni, sillä lähes 90 prosenttia meidän kaut-tamme kulkevasta liikenteestä tapahtuu maanteitse. Meillä on luoto hyvät edel-lytykset raideliikenteen kasvattamiseksi ja kyseisen palvelumuodon kehittämis-hankkeet ovat vireillä. Yhtenä ajatuksena on yhdistettyjen kuljetusten terminaali, jolla mahdollis-tetaan myös kumipyöräyksiköiden siir-to junavaunuihin. Maailmallahan tämän tyyppinen toiminta on arkipäivää ja tie-

tyillä etäisyyksillä ratkaisu on hyvin pe-rustelu myös Suomessa” arvio Norovii-ta tulevaa.

Vilkkaan sataman liikennejärjestelyt ovat tarkkuustyötä. Oikea aika ja oikea paikka edellyttää tullaus- ja rahtauskirjojen sujuvaa käsittelyä.

Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviidan työpäivä ei suo vapaahetkiä. Päivärutiinien lisäksi toiminnan kehittämis-hankkeet vaativat huolellista perehtymistä ulkomaan tavaraliikenteemme tulevaisuuden näkymiin.

32

Huoltoupseeriyhdistyksen syys-kokous pidettiin 12.10.2009 Va-liolla. Hallitus ja Valtuuskunta kokoontuivat ennen varsinaista vuosivuosikokousta. Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Jari Antta-lainen avasi kokouksen ja toivot-ti kokousedustajat tervetulleeksi. Kokouksen puheenjohtaja toimi everstiluutnantti Esa-Jussi Nuuti-la, joka kutsui kokouksen sihtee-riksi majuri Matti Sopasen.

Vuoden 2010 toiminta Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään 15.3.2010 klo 17.30 Pääesi-kunnassa Puolustusvoimien isännöides-sä kokousta. Syyskokous järjestetään 11.10.2010 Tampereella Millog oy:n toi-miessa isäntänä. Vuoden Huoltotapahtuma järjestetään Lahdessa elo-syyskuussa SOTLK:n toi-miessa vastuullisena järjestäjänä. Alu-eellisia yhdistyksen tapahtumia tuetaan vakiintuneen tavan mukaisesti. Toteute-taan sveitsiläisten huoltoupseerien vie-railu huoltotapahtuman yhteydessä. Järjestetään vierailu ISSL:n yhtymä-harjoitukseen ja ISHR:n toimintaan jou-lukuussa 2010. Hallitus kokoontuu 6-8 kertaa. Halli-tus aloittaa Huoltoupseeriyhdistyksen 85-vuotisjuhlan valmistelut (v. 2011). Jäseniä hankitaan erityisesti huollon joukkotuotannon (ml. kertausharjoitus-ten) ja muiden koulutustapahtumien yh-teydessä sekä kumppanuushankkeiden

Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous Valiolla

kautta. Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Huoltokoulussa järjestetään rekrytointiti-laisuudet huollon kursseilla opiskelevil-le. Yhdistyksen www-sivujen kautta on mahdollisuus saada tietoa yhdistykses-tä, sen toiminnasta sekä mahdollisuuk-sista hakeutua jäseneksi. Tavoite on, että palveluksessa ole-vat huollon koulutuksen saaneet ja/tai huollon tehtävissä palvelevat upseerit ja erikoisupseerit ovat niin suurelta osin kuin mahdollista yhdistyksen jäse-niä. Huollon tehtäviin sijoitetut reservi-läiset pyritään saamaan aktiivisesti jä-seniksi lisääntyvien kertausharjoitusten kautta. Vapaaehtoisen maanpuolustus-koulutuksen tapahtumissa ja harjoituk-sissa pyritään myös rekrytoimaan jä-seniä. Yhdistyksen jäsenyyttä hakeneet henkilöt otetaan jäseniksi sääntöjen mukaisesti Kotimaisen sotavarusteteollisuuden ja puolustusvoimille huolto-, korjaus- sekä materiaalipalveluja tuottavien kumppa-nien ja yritysten reservin upseerit ja avainhenkilöt pyritään myös aktiivisesti hankkimaan jäseniksi ja ottamaan mu-kaan yhdistyksen toimintaan.

Huollon suorituskyvyn vuosi

Vuoden teemaa ”huollon suorituskyvyn vuosi” tullaan toteuttamaan alueellisen toiminnan aktivoimisella keväällä laadit-tavan ja vuosikokoukselle esiteltävän suunnitelman mukaisesti. Alueellisen toiminnan keskeisinä toimijoina ovat Huoltorykmentit, eri tasojen johtoportai-

den logistiikka- ja huolto-osat (Pääesi-kunta, puolustushaaraesikunnat, sotilas-läänit, Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta sekä joukko-osastot). Yhdistyksen taloudellinen tilanne pi-detään vakaana tulot ja menot tasapai-nottaen. Aluetoiminnan tuki pidetään edellisten vuosien tasolla, mihin sisäl-lytetään myös sveitsiläisten vierailuun liittyvät kulut. Huoltoupseerilehden ilmoitushankinnan tuloja pyritään kas-vattamaan siten, että lehden tulot ja menot saadaan paremmin vastaamaan toisiaan. Ilmoitustuloilla katetaan suu-rin osa Huoltoupseeri-lehden ja kotisi-vujen kustannuksista. Laaditaan ano-mukset eri säätiöille HUY:n toiminnan tukemiseksi. Yhdistyksen jäsenmäärää pyritään kasvattamaan ja jäsenmaksuk-si esitetään 22 e. Arvioitu jäsenmäärä vuonna 2010 on 1 200 jäsentä.

Aluetoiminnalla lisää jäseniä mukaan toimintaan

HUY:n aluetoiminta organisoidaan toi-mintavuoden aikana tukeutuen puolus-tushaaraesikuntiin, Maavoimien Mate-riaalilaitoksen Esikuntaan ja Huoltoryk-mentteihin sekä muihin huollon johto-portaisiin ja joukkoihin. Puolustushaaroittain (ml. Maavoimien ja Merivoimien Materiaalilaitokset ja Rajavartiolaitos) järjestetään alueellisia huoltotapahtumia tai aluetoimintatilai-suuksia, joissa palkattu henkilöstö ja re-serviläiset voivat tavata toisiaan. Lisäksi toivotaan, että jokaiselta alueelta tulisi

33

Illan isäntä Valio oy:n talousjohtaja Antero Riihikallio kertoi, että maitotuotteiden maa-ilmanmarkkinoiden hintataso pysynee korke-ana. Kysynnän kasvaessa ei tuotanto kykene kasvamaan samassa tahdissa.

osallistujia valtakunnalliseen Huoltota-pahtumaan. Alueittain kytketään yhdistyksen val-tuuskunnan elinkeinoelämän edustus tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Sa-moin hyödynnetään kumppaneiden ja palveluntuottajien mahdollisuudet alue-toiminnan laajentamiseksi. Tukeudutaan myös puolustusvoimien mahdollisuuk-siin, kuten esimerkiksi huollon kerta-us- ja sotaharjoituksiin. Verkottuminen ja laajat kumppanuudet logistiikassa ja huollossa muodostavat haasteita mut-ta antavat myös paljon mahdollisuuksia yhdistyksen toiminnalle.

Huoltoupseeriyhdistys ry:n toiminnan päälinjat vuosina 2011–2013

2011 ”HUOLLON UPSEERIKOULUTUS 85 VUOTTA”Huoltotapahtuman järjestäminenAluetapahtumien järjestäminen85v juhlan järjestäminen Lahdessa

2012 ”KENTTÄHUOLTO”Huoltotapahtuman järjestäminenAluetapahtumien järjestäminenMAALOG 2012

2013 ”LOGISTIIKKA- YHTEINEN SUORITUSKYKY”Huoltotapahtuman järjestäminenAluetapahtumien järjestäminenSveitsin vierailuPv:n pääsotaharjoitus Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Jari Anttalainen kiittää syyskokouksen isäntää Valio oy:n

talousjohtajaa Antero Riihikalliota.

34

Eversti Risto Kososesta Huoltoupseeriyhdistyksen uusi puheenjohtaja

Huoltoupseeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin eversti Risto Kosonen, varapuheenjohtajana jatkaa reservin kapteeni Caj Lövegren. Halli-tuksen jäseniksi valittiin– everstiluutnantti Mauri Etelämäki

Maanpuolustuskorkeakoulusta– everstiluutnantti evp Matti Paasivaa-

ra– yliluutnantti res Hans Gabrielsson– majuri Jari Virolainen Hämeen Ryk-

mentistä– everstiluutnantti Timo Saarinen Maa-

voimien esikunnasta– everstiluutnantti Mika Multanen Pää-

esikunnasta– everstiluutnantti Timo Vilkko Etelä-

Suomen huoltorykmentistä– majuri Matti Sopanen Pääesikunnas-

ta (sihteeri)

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa reservin kapteeni Olli Happonen Patria Oyj:stä. Valtuuskunnan varapuheenjoh-tajaksi valittiin reservin vänrikki Harri Koponen Turun osuuskauppa TOK-yhty-mästä. Valtuuskunnassa uusina jäseninä aloittavat vuonna 2010 – kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi Maa-

voimien Materiaalilaitoksen johtaja– prikaatinkenraali Kyösti Halonen Lo-

gistiikkapäällikkö

Palkitsemiset ja muistamiset

Vuoden huoltoupseeriksi valittiin yliluut-nantti Jesse Ehtamo Karjalan Huoltopa-taljoonasta Karjan Prikaatista. Huollon ansioristillä palkittiin everstiluutnantti Timo Saarinen. Huoltoupseeriyhdistyk-sen standardilla palkittiin everstiluut-nantti Eero Pakarinen. Ansiomerkillä pal-kittiin …

Vuoden huoltoupseeriksi valittii yliluutnantti Jesse Ehtamo Karjalan Prikaatin Karjalan Huol-topataljoonasta.

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Paavo Kiljunen luovuttaa huollon an-sioristin everstiluutnantti Timo Saariselle.

Everstiluutnantti Eero Pakarinen palkittiin yhsityksen standaarilla.

Everstiluutnantti Esa-Jussi Nuutila veti syys-kokouksen läpi varmalla otteella.

35

1/1 ilmoitus

36

Risto Kosonen, Eversti (Rannikkotykistö/Kenttätykistö/Huolto)Huollon tarkastaja, huolto-osaston pääl-likkö /Maavoimien EsikuntaPuolustusvoimat

Syntynyt 01.04.1959 KuopiossaNaimisissa, kaksi lastaKotipaikka Kouvola

Sotilaskoulutus:Kadettikoulu 84, Kapteenikurssi 89, Yleisesikuntaupseeritutkinto 95, Huol-toupserikurssi 90, Logistics Executi-ve Development Course/US. ALMC 2000, Ylemmän päällystönkurssi 2001

Palvelushistoria:– Joukkueenjohtaja, Patterin päällikkö

KotRPsto 84–88– Patterin päällikkö KarTR, AUK:n apul-

joht, Huooltoupseeri KarPr 89–92

Huoltoupseeriyhdistyksen puheen-johtaja 2010 eversti Risto Kosonen

– Osastoesiupseeri KymSlE 95–96, IMpaE 97–98

– Huoltokoulun johtaja 98–00– Huoltopäällikkö, Pataljoonan komen-

tajaKarPr 01–04– Sektorin johtaja PEhos 04–06– Huolto-osaston päällikkö IMpaE 06–

07– Itä-Suomen Huoltorykmentin komen-

taja 08–09– Huollon tarkastaja 09– Huollon tehtävissä vuodesta 1993–

Olen kotoisin länsi-Vantaalta, jossa asuin elämäni 22 ensimmäistä vuotta. Ikää on tällä hetkellä 27 vuotta. Kävin peruskouluni rajatorpan ala-asteella ja Kilterin yläasteella. Ylioppi-laaksi valmistuin Martinlaakson lukiosta (kaikki koulut siis sijaitsevat länsi-Van-taalla). Varusmiespalveluksen kävin 2/02 saa-pumiserässä. Alusta alkaen tavoitteeni oli suorittaa reserviupseerin koulutus. Aloitin palveluksen HelItR:n alokasosas-tolla, josta etenin ilmatorjunnan aliup-seerikurssin (tykkilinja) kautta reserviup-seerikurssille. RUK aika vierähti ilmatorjuntapatteris-sa, tykkilinjalla. Kurssin numero oli 221

Yliluutnantti Jesse Ehtamo va-littiin vuoden huoltoupseeriksi 12.10. pidetyssä syyskokouksessa Valio oy:llä. Valintaperusteina oli yliluutnantti Ehtamon kunnostau-tuminen maavoimien valmiuspri-kaatin huoltojoukkojen joukkotu-tantotehtävässä. Erityisesti hän on kunnostautunut rauhan ajan kunnossapitojoukkueen johtajana ja sodan ajan panssarijääkäripa-taljoonan kunnossapitojoukkueen kouluttajana.

Vuoden huoltoupseeri yliluutnantti Jesse Ehtamo

ja nimi Kallio. RUK:n aikana minulle tar-jottiin mahdollisuutta jäädä seuraavalle reserviupseerikurssille kouluttajakoke-laan tehtäviin. Tartuin empimättä tarjo-ukseen! Upseerikokelaaksi ylentämisen jälkeen palasin Hyrylään ja kävin kol-men viikon ilmatorjunnan viestiupsee-rikurssin. Johtajakausi vierähti HelItR:n

aliupseerikurssin apukouluttajana sekä RUK:n kouluttajakokelaana. Lukion jälkeen minulla ei ollut vielä selkeää kuvaa jatko-opiskeluista. Kiin-nostuksen kohteisiin kuuluivat muun muassa tkk:n diplomi-insinöörin opinnot, maanpuolustuskorkeakoulun opinnot, opettajan koulutus, jne.

37

PUOLUSTUSVOIMAT

Viikko-ohjelma

Viikko 41 05.10. - 09.10.2009

Joukko-osasto (vast)

KARJALAN PRIKAATI

Sunnuntai 11.10.

Saapumiserä

I /2009 ja II/2009

Perusyksikkö (vast) Huolto- ja Kuljetuskomppania

Koulutushaara

JV/ Huolto / Kunnossapito No Erikoiskoulutuskausi vko 5

Lisäselvitys

KENTTÄHUOLTOHARJOITUS 2B

Aika Maanantai 05.10. Tiistai 06.10. Keskiviikko 07.10. Torstai 08.10. Perjantai 09.10. Lauantai 10.10.

Ajoneuvojen noutaminen 07.30 mennessä AP Käskynanto ja vahvuuslaskenta - takapiha, kenttävarustus mukana /YLIL Ehtamo Henkilöstökokoonpanon tarkastus ja varo-määräysoppitunti /KAPT Laakko Harjoitusvalmistelut (1,5h) - Ryhmien kaluston varaaminen / RKOUL - Joukkuemateriaalin kuormaaminen / YLIL Ehtamo Sotavalmiustarkastus /YLIL Rajala Siirtyminen KRAZ-monttuun: Naamiointikoulutus: - naamioverkkojen valmistelu ja yhteen sitominen - naamioverkkojen ja maakiilojen jakaminen ajoneuvoihin - esimerkki ajoneuvon naamioinnista (TASOT 1 ja 2) / YLIL Ehtamo Lounas Moottorimarssi - perusteet moottorimarssista, msi käsky /LTN Nyman IP + ILTA Ajoneuvoon ja ajoneuvosta nouseminen Tv-osaston toiminta Pääosien opastaminen Puolustukseen ryhmittyminen Huoltopaikkojen perustaminen tunnin toimintavalmiuteen (ml.telttojen kalustami-nen) / YLIL Ehtamo Ohessa päivällinen Tukikohtapalvelu

Aamupala AP 07.00 – 07.15 Rynkkyjumppa / KOK Makkonen 07.30-10.00 Ryhmäkoulutus /RKOUL Täyden toimintavalmiuden saavuttaminen - huoltotelttojen kalustaminen ja sisäjärjestys - naamioinnin taso 2 10-11.30 ja 12 – 13.30 A) - Kunnossapitojoukkueen viestijärjestelyt - Viestipäivystyspaikan järjestelyt /JKOUL B) - Sähkövoimakoneen käyttäminen ja huolto - AV99:n käyttäminen, akkuvaraamistoiminta JOKO / ALIK Saari Lounas 13.45 – 17.45 A) Toiminta kulunvalvontapaikalla / YLIL Ehtamo B) Ryhmän puolustuksen järjestelyt: - pimeätoiminnan valmistelut - asemien miehittäminen - puolustustaistelun harjoittelu / LTN Nyman Päivällinen IP + ILTA 18.30 – 21.15 Ryhmäkoulutusta / RKOUL Joukkueenjohtaja & varajohtajan koulutus / YLIL Ehtamo 21.30 – 22.30 RK huolto, RK:n rakenne, toimintaperiaate, tyypillisimmät viat sekä niiden tunnistaminen, toimenpiteet aseen rikkoutuessa / ALIK Simola, LTN Nyman Tukikohtapalvelu + viestiyhteyksien ylläpitäminen

Aamupala AP 0700 - 07.15 Rynkkyjumppa / KOK Makkonen 07.30-09.30 - Tv-osaston kokoaminen kaikille - Tv-osasto käy uudella alueella / JKOUL Ohessa muille: - ajoneuvon ajattaminen - LV-kohottaminen (majoitusmateriaalin purkaminen) 09.30 – 12.30 - Lähtövalmiuden kohottaminen Lounas 13.00 – 18.00 - Tv-osasto 30 minuuttia etukäteen liikkeelle - Pääosien liikkeellelähtö - Moottorimarssi - Tv-osaston toiminta - Pääosien opastaminen - Puolustukseen ryhmittyminen - Huoltopaikkojen perustaminen - Ajoneuvojen naamiointi - 1. tarkastus- ja käskykierros (pelkät käskyt, ei harjoitella tst-suunnitelmaa) /YLIL Ehtamo Päivällinen 19.00 - 22.30 Ryhmäkoulutusta /RKOUL Tukikohtapalvelu + viestiyhteyksien ylläpitäminen Tukikohtapalvelu + viestiyhteyksien ylläpitäminen Tukikohtapalvelu

Aamupala - Joukkuekisa JOKO / KOK Makkonen AP 08.00 TV-osasto liikkeelle + TV-osaston toiminta / YLIL Ehtamo Lähtövalmiuden kohottaminen alkaa / LTN Nyman 10.00 Pääosat liikkeelle Moottorimarssi / LTN Nyman 10.30 Pääosien opastaminen Puolustukseen ryhmittyminen Huoltopaikkojen perustaminen Ajoneuvojen naamiointi / YLIL Ehtamo Lounas n. 14.00 - 15.30 Joukkueen taistelusuunnitelma: - perusteet YLIL Ehtamo - puolustuskäsky - varamiinoitteen rakentaminen JOKO / KOK Makkonen, ALIK:t Lähteenmäki, Simola 16 - 22 Ryhmäkoulutus /RKOUL Ohessa rästikoulutus huoltomiestutkinnon rasteista KVP + ajoneuvon naamiointi ja ajattaminen / YLIL Ehtamo Ohessa päivällinen 21.00 Aamun ohjeistaminen johtajille

Tukikohtapalvelu + viestiyhteyksien ylläpitäminen

Tukikohtapalvelu + viestiyhteyksien ylläpitäminen

05.45 – 08.30 Aamupala Kaluston inventointi, esikuormaaminen ja kuormaaminen. / LTN Nyman 08.30 – 09.30 Joukkueen taistelusuunnitelma: - puolustuskäsky /JJOHT - taistelusuunnitelman harjoittelu supistetuin välein * hälytys 12,03,09 * vaihtoasemat 03, 09 * vahventamiset 12, 03, 09 * nyrkki y-pisteelle iskua varten / KOK Makkonen, Ehtamo Lounas yksikössä IP Siirtyminen varuskuntaan Ryhmien kaluston huolto ja palautukset / RKOUL Johtaja- ja kouluttajakoulutusten arviointien kerääminen (palautus YLIL Ehtamolle maanantaina 12.00 mennessä) Asehuolto Lihashuolto Varustarkastus / KOK Makkonen

Fyysinen koulutus: 6 h Fyysinen koulutus: 8 h Fyysinen koulutus: 8 h Fyysinen koulutus: 8 h Fyysinen koulutus: 4 h Fyysinen koulutus: 0h

Allekirjoitus Komppanian päällikkö

Kapteeni Jani Laakko

Paikka ja aika

Vekaranjärvi .9.2009

Allekirjoitus Joukkueenjohtaja

Yliluutnantti Jesse Ehtamo

Jossain välissä varusmiespalveluksen johtajakoulutusta päätin hakeutua up-seerin uralle. Ehkäpä taustalla vaikutti intoni opettajan tehtäviin... VM-palveluksen aikana kävin MPKK:n pääsykokeissa ja vm-palveluksen loppu puolella minut hyväksyttiin sotatieteiden maisterin koulutusohjelmaan. Kouluaika vierähti nopeasti. Ensim-mäisenä opiskeluvuotena valittiin ase-lajit. Valintatilaisuudessa olin kahden vaiheilla: ilmatorjunta vai huolto? Oman valintavuoroni koittaessa ilmatorjunnan paikat oli jo jaettu, joten valitsin yksise-litteisesti aselajikseni huollon. Tuota va-lintaa en ole hetkeäkään katunut! Valmistuin MPKK:sta 4/2007 kiitettävin arvosanoin ja kiitettävä gradu takatas-kussa. Tuolloin aloitin myös urani Karja-lan Prikaatin, Karjalan Huoltopataljoonan, Huolto- ja kuljetuskomppaniassa. Ensimmäinen vuosi kului kunnossapi-tojoukkueen varajohtajan sekä täyden-nysjoukkueen johtajan tehtävissä. Tuo vuosi vierähti perusasioita opetellessa. Tärkein oppi lienee ollut SA-komppanian (Panssarijääkäripataljoonan huoltokom-ppania) päällikön tehtävät, joissa pääsin toimimaan vuoden ajan (lähes kaikissa harjoituksissa). Toimiessani sotakomppanian päällik-könä & johtaessani varusmiejohtajille johtamistaidon jatkokurssia innostuin suurissa määrin huoltokomppanian jouk-kotuotannon kehittämisestä. Tuo kehittä-misen kipinä onkin ollut suurin motivoija lyhyen sotilasurani aikana. Noin vuoden palveluksen jälkeen pää-sin nykyiseen tehtävääni kunnossapito-joukkueen johtajaksi. Alusta asti tarkoi-tukseni oli jatkaa komppania raameissa tehtyä kehitystyötä, mutta nyt kunnos-sapitojoukkueen osalta. Toimintakenttä oli mielenkiintoinen ja kehittämistyö piti motivaationi varsin korkeana. Motivaa-

tion korkeaan tasoon on ollut merkittä-västi vaikuttamassa myös työtehtävän pysyvyys (ei ole tarvinnut vaihtaa puo-len vuoden välein tehtäviä) sekä työ-yksikössäni vallitseva erinomainen yh-teishenki. Nuorena kouluttajana pääsin erittäin hyvin mukaan pakkaan ja van-hemmat huollon konkarit olivat tarvitta-essa opettamassa vaikka kädestä pitäen miten asioita kannatta tehdä... Nyt olen toiminut kunnossapitojouk-kueen johtajana noin kaksi vuotta ja 209 saapumiserä jäänee viimeiseksi. Ainakin joukkueen taistelijoiden koulutusjärjes-telmä on astunut harppauksen eteen-päin ja seuraavalla kouluttajallakin on nyt työkalu (toimintaohje) jonka avulla joukkeelle on helppo järjestää tarvitta-vaa koulutusta... Lähitulevaisuuden haaveena on opet-tajan virka Huoltokoulussa tai Maan-puolustuskorkeakoulussa. Asiasta on keskusteltu esimiesteni kanssa ja myös huoltokoulun kanssa. Mikään ei tieten-kään ole varmaa, mutta ainakin elättelen tällä hetkellä suuria toiveita Huoltokou-lun opettajan tehtävistä. Lisäksi vakaa aikomukseni on aloittaa opiskelu töiden ohella siviilikoulussa (johtamisen opin-not). Kutsuttakoon tätä suunnitelmaa nyt vaikka ”back up plääniksi...” Sitten vapaassa järjestyksessä suori-tetut kurssit sekä perus päivään kuulu-via työtehtäviä / omaa tehtäväkenttääni:

Perusyksikönpäällikkö kurssi (2vko)Mekanisoidun yksikön opetustilaisuus (2vko)

Perus työpäivä ( kasarmilla):07.00 työt alkaa.07.00–07.15 lomien käsittely07.15–11.00 yksikön viikko-ohjelman ole-

van koulutuksen pitäminen (esim. ammunta, ryhmän

hyökkäys, joukkueen hyök-käys, huoltomiestutkinnon rastit, jne.)

11.00–12.00 Lounas12.00–13.00 Johtajakansioiden / opinto-

kirjojen tarkastaminen13.00– Esim. seuraavia:* Yhteydenpito kunnossapitokeskuksen

koulutusvastaaviin (käytännön järjes-telyjen sopimista esimerkiksi kunnos-sapiotjoukkueen varusmiesten työhar-joitteluihin liittyen)

* Tulevien harjoitusten valmistelu (kalus-ton varaaminen, harjoitussuunnitelman laatiminen, vm-johtajien ohjeistaminen)

* VARTTI-järjestelmän päivittäminen (huoltomiestutkinnon suoritteet, lop-puarvostelut, sa-sopivuudet jne.)

* Palautekeskustelut varusmiejohtajien kanssa (kausipalautteet, palaute johta-ja- ja kouluttajatehtävistä, jne.)

* Oikeudenhoidolliset asiat (esitutkinnat, pienvahinkolomakkeiden tekeminen)

* HK:n ja Kunnossapitojoukkueen kou-lutuksen kehittäminen (PTM-käppyrän päivittäminen, Kunnossapiojoukkueen toimintaohjeen päivittäminen)

* Työpaikkaliikunta (punttisali, vast.)* viikko-ohjelmien laatiminen, sotahar-

joitusten valmistelut* Muut juoksevat asiat

Maastoharjoituksen ohjelmaa kuvaa ehkä paremmin viikko-ohjelma. Liitteenä 109&209 saapumiserän E-kauden en-simmäisen harjoituksen viikko-ohjelmas-ta. Kyseisessä harjoituksessa opettelim-me perusteet kunnossapitojoukkueen toiminnasta.

Huomiot:- Suorituskykyvaatimukset oppituntina ennen harjoi-tusta- Aikaa pitää varata reilus-ti asioiden opettamiseen & harjoituttamiseen! Ryhmitty-miset tehdään ensimmäistä kertaa!- Viikon taistelutekninen teema ryhmittyminen ja taistelusuunnitelman har-joittelu => ei tarvita vielä välttämättä esim. viestikou-lutusta / päivystystä- Joko koulutuksia ei ehditty pitämään.

38

Itä-Suomen Huoltorykmentin johto vaih-tui marraskuun alussa, kun komentajan tehtävässä aiemmin toiminut eversti Risto Kosonen nimitettiin marraskuun alusta huollon tarkastajaksi Maavoimien Esikuntaan. Uutena komentajana ryk-mentissä aloitti everstiluutnantti Jussi-Petri Hirvonen, joka saapui tehtävään Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Ryk-mentin komentajan tehtäviä vaihdettiin pienimuotoisessa kahvitilaisuudessa Kouvolan Upseerikerholla 29.lokakuuta. Komentajan tehtävät seuraajalleen luovuttanut eversti Risto Kosonen muistutti omassa puheenvuorossaan henkilöstöä siitä, että Itä-Suomen Huoltorykmentissä tehtävä työ on val-takunnallisesti ja alueellisesti erittäin merkittävää. Rykmentissä on kehitetty jatkuvasti omaa sisäistä organisaatiota ja toimintatapoja. Itä-Suomen Huolto-rykmentti on kantanut oman korten-sa kekoon osana maavoimien huoltoa saadakseen huollon järjestelyt toimi-maan. Työ on ollut onnistunutta ja sii-tä on saatu positiivista ja myönteistä palautetta aina puolustusministeriä ja puolustusvoimain komentajaa myöten. Eversti Kosonen kiitti myös esikuntaa, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita saamastaan tuesta vajaan kahden vuo-den mittaisen komentajuutensa aikana sekä totesi omien sanojensa mukaan luovuttavansa ” kehittyvän ja osaavan joukko-osaston hyvälle ystävälleen ja erinomaiselle upseerille evl Jussi-Petri Hirvoselle hyvillä mielin”. Vastaanottopuheessaan everstiluut-nantti Jussi-Petri Hirvonen kiitti edel-täjäänsä erinomaisesta työstä, jonka laatu on ollut tunnettua myös Pääesi-kunnassa. Itä-Suomen Huoltorykmen-tin yhteistyön toimivuutta Itä-Suomen Sotilasläänin kanssa on käytetty evl Hirvosen mukaan esimerkkinä monis-sa tapauksissa puhuttaessa huoltoryk-menttien kehittämisestä. Itä-Suomen Huoltorykmentti on ja tulee olemaan kehittyvä joukko, joka tulee jatkamaan toimintaansa eversti Kososen viitoitta-malla tiellä pääpainoina valmiuden ke-hittäminen, tinkimätön turvallisuus sekä joukkotuotannon tuki. Rykmentissä tul-laan keskittymään työssä jaksamiseen sekä pyrkimykseen parantaa henkilös-tön työhyvinvointia. Yhteistyösuhteiden kehittäminen kumppaneihin priorisoi-daan myös korkealle. Puheessaan evl Hirvonen korosti logistiikan merkittä-vyyttä koko puolustusvoimissa. Viime vuosina logistiikan merkitys operaatioi-den mahdollistajana on kirkastunut yhä useammalle ja siten sen arvostus on noussut - ei yli muiden vaan muiden tasalle - yhdeksi puolustuksemme ki-vijalaksi. Tämä arvostus on ansaittu evl

Itä-Suomen Huoltorykmentin komentaja vaihtui

39

Hirvosen mukaan etenkin palvelualttiu-della ja asiakaslähtöisyydellä. Arvostus on ansaittava. Vaikka Itä-Suomen Huoltorykment-ti toimintaympäristönä on sinänsä uusi everstiluutnantti Hirvoselle, suhtautuu hän avoimin mielin uuteen tehtäväänsä. Nykyinen tehtävä on jo kolmas, jonka hän on vastaanottanut eversti Kososel-ta. Aiemmassa tehtävässään Karjalan Huoltopataljoonan komentajana hänel-lä on ollut omien sanojensa mukaan ilo toimia edellisen kerran yhteistyössä kenraalimajuri Jukka Pennasen kanssa, tuolloin alaisena. Itä-Suomen Huoltoryk-mentin toiminta-alue, pääosa rykmentin henkilöstöstä sekä tuettavista joukoista ovat uudelle komentajalle tuttuja.

Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous

järjestetään 15.3.2010 klo 17.30 alkaen Pääesikunnassa Helsingissä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mainitut asiat.

Tervetuloa!

40

Panssariseminaari 2010

Panssarikilta r.y. järjestää panssarialaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 6.2.2010 Parolannummella.

Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00–17.00.

Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15.

Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupau-tunut joukko alansa parhaita asiantun-tijoita. Ohjelmassa olevien viiden lu-ennon aiheet ovat seuraavat:

– ”T-54. Kehityshistoria ja palvelus Suomessa.”

dipl.ins. Esa Muikku

– ”Ohjuksia ja tutkia panssarialus-toilla – panssaroidut ohjusilmator-juntajärjestelmät Suomessa.”

ev Ahti Lappi

– ”M270 MLRS - raskas raketinhei-tin”

inskapt Kari-Pekka Niemelä

– ”Mekanisoitujen ja panssarijouk-kojen kehitysnäkymiä Suomessa 2000-luvulla”

maj Ari Laaksonen

– ”Panssariprikaatista mekanisoituun taisteluosastoon - muuttuiko tak-tiikka?”

maj Harri Mäkelä

Kunkin luennon jälkeen on varattu ai-kaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus lu-entojen aiheisiin liittyvään kalustoon.

Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustus järjestöjen jäsenille

sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kulujen peittämiseksi peritään etukä-teen osallistumismaksu, joka on sa-malla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruo-kailuun ja kahteen kahvitukseen. Ti-laisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 en-simmäiseksi ilmoittautunutta kuunteli-jaa. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti:

1. ottamalla ensin yhteys Panssarikil-lan toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarikilta.fi, josta anne-taan osallistujakoodi osallistumismak-sun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja

2. maksamalla osallistumismaksu ja ilmoittamalla osallistujakoodi maksun yhteydessä.

Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa!

Ennakkoilmoittautuminen on vah-vistettava viimeistään perjantaihin 29.1.2010 mennessä maksamalla osallistumismaksu 30,00 euroa (Pans-sarikillan jäseniltä 27,00 euroa) Pans-sarikillan tilille 426013-212680 Lam-min säästöpankkiin ja kirjoittamalla viestiosaan osallistujan nimi, osal-listujakoodi ja sana ”Panssarisemi-naari 2010”.

Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaan-ottopisteessä, jossa läsnäolo rekiste-röidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi ohjelma jul-kaistaan Panssarikillan internet-sivuilla www.panssarikilta.fi kohdassa ”Ajan-kohtaista”.

41

Aktiivinen reserviläinen ja pitkän linjan lihajalosteyrittäjä Kari Sa-lonen palkittiin Huollon ansioris-tillä 27. marraskuuta Tampereella. Nykyään Salonen toimii Wigren Catering Oy:n toimitusjohtajana ja makkaroistaan tunnetun Yrjö Wigren Oy:n hallituksen puheen-johtajana.

Puolustusvoimien sotatalouspäälli-kön myöntämän ansioristin luovuttivat Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi ja esi-kuntapäällikkö eversti Jari Anttalainen. Kenraalimajuri Jyväsjärvi on Huoltoup-seeriyhdistyksen valtuuskunnan jäsen ja eversti Anttalainen Huoltoupseeriyhdis-tyksen puheenjohtaja. Palkitsemisen perusteina olivat reser-vin majuri Kari Salosen pitkäaikainen ja ansiokas työ puolustusvoimien huollon hyväksi. Salonen koulutti ja harjoitut-ti johtamaansa sodan ajan joukkoa va-paaehtoisin harjoituksin taloudellisesti tiukkoinakin aikoina, jolloin toimintaan

ei ollut käytettävissä puolustusvoimien kertausharjoitusvuorokausia. Lukuisten valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen kautta Salonen on vaikut-tanut puolustusvoimien ja elinkeinoelä-män yhteistoiminnan kehittämiseen rat-kaisevalla tavalla. Vuoden huoltoupsee-riksi hänet valittiin vuonna 2003. – Maanpuolustus on ollut minulle toinen elämä. Ei siihen ole kotona kas-vatettu tai koulutettu. Olen jo nuoresta pojasta lähtien tottunut kulkemaan met-sässä ase kädessä. Sotilasurakin oli jos-sain vaiheessa harkinnassa, kertoo met-sästystä harrastava Kari Salonen. Salonen on riistaruoan ystävä ja asian-tuntija, joka on käsitellyt yli 600 pataan, pannuun tai pakkaseen päätynyttä hir-veä.

Makkara ja maanpuolustus

– Makkaralla ja maanpuolustuksella on monia yhteisiä sosiaalisia piirteitä. Mo-lempien parissa saa seuraa ja viihtyy. Makkara luo tunnelmaa ja hilpeyttä.

Huollon ansioristi ruokahuollon tuottajalleTeksti ja kuvat: Juha Vähäkoski

Maanpuolustuksessa tulee nälkä, jonka makkara tyydyttää, filosofoi Kari Salo-nen. Kari Salonen toimi 16 vuotta lihanja-losteita valmistavan Yrjö Wigren Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 2005 hän luovutti Wigrenin makkaratehtaan johta-misen pojalleen Juha Saloselle ja siir-tyi itse täysipäiväiseksi yrityksen halli-tuksen puheenjohtajaksi. Perheyritys on yksi Suomen vanhimpia lihanjalostusyri-tyksiä, joka perustettiin Suomen itsenäi-syyden kynnyksellä vuonna 1917. Nykyään Yrjö Wigren Oy:n valmis-taa vuodessa noin 1,5 miljoonaa kiloa makkaraa ja muita lihajalosteita. Wigren -konsernin liikevaihto on yhdeksän mil-joonaa euroa vuodessa ja se työllistää noin 65 henkilöä Tampereella. Palkitsemistilaisuudessa luovutettiin myös huollon ansiomerkit reserviin siir-tyneille kontra-amiraali Pertti Malmber-gille ja insinööriprikaatikenraali Markku Ihantolalle sekä Maavoimien Materiaali-laitoksen johtajan puukko eläkkeelle siir-tyneelle sosiaalipäällikkö Timo Lahdelle.

Reservin majuri Kari Salosen sotilaspassissa on vuorokausia yhtä paljon kuin Talvisota kesti eli 105 päivää. Taustalla Reallog Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laalo ja kapteeni res Pasi Alho.

Kari Salonen ja Huollon ansioristi

42

Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja ken-raalimajuri Raimo Jyväsjärvi ja esikunta-päällikkö eversti Jari Anttalainen kättelevät palkitsemistilaisuuden osallistujat.

Eläkkeelle siirtynyt sosiaalipäällikkö Timo Lahti vastaanotti Materiaalilaitoksen johtajan puukon.

Eversti Matti Lappalainen ideoi 1990-lu-vun alkupuolella ajatuksen kovaosaisten heimoveteraaniemme muistamisesta joulupaketein. Useat liikeyritykset ovat-kin kantaneet vuosittain kortensa ke-koon projektissa. Kahvia, makeisia ja muuta joulun-viettoon kuuluvaa toimitettiin tänäkin vuonna toistasataa pakettia heimovete-raaneille ja veteraanien leskille. Pääosa muistamisista suuntautuu entisen Neu-vostoliiton alueelle Vienan Kemistä aina Ukrainaan asti. Jakelun toteutuksesta vastaa käytän-nössä Inkeriläiset ja Karjalaiset Heimo-veteraanit ry:n toiminnan johtaja Viktor Hyyrönen, joka tuhansien ajokilometrien myötä selvittää samalla veteraaniemme nykyistä elämäntilannetta. Ukrainaan asti ei sentään ajeta, vaan odotettu joulupa-ketti annetaan postin kuljetettavaksi.

Huoltoupseerilehti toivottaa veteraaneillemme

rauhallista joulua ja levollista uutta vuotta 2010!

Jouluiloa heimoveteraaneille

91-vuotias heimoveteraani Juho Uuttu tutkii mielenkiinnolla joulupaketin antia. Sitkeä ve-teraani onnistui pakenemaan Jatkosodan jälkeen kahdesti vangitsijoiltaan ennen lopullista luovuttamista Neuvostoliiton pakkotyöleireille. Paluumuuttajan statuksella Suomeen asettunut veteraani viettää nyt levollisia eläkepäiviä Helsingissä.

43

44

HuoltoupseeriLäntisen maanpuolustus-alueen esikuntaHuolto-osastoPL 31513131 Hämeenlinna