Tiistai 22 . joulukuuta 2015 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 12 60. vuosikerta

Hanki historiaa kertova teos,tämä on myös arvokas joululahja!

Pyhäjärvi-seura kiittiaktiivejaan

Seuran sihteeri Nina Naatula ja puheenjohtaja Heikki Kiiski puhuttavat joulupukkia, joka myösehti piipahtaa Karjalaseuran 70-vuotisjuhlilla.

HuittistenKarjalaseura juhli70-vuotistataipalettaan

Pj. Riitta Hirvonen ojentaaKaisa-Liisa Korhoselle VplPyhäjärvi-seura ry:n stan-daarin ja kukat kiitokseksihänen uurastuksestaan seu-ran rahastonhoitajana. SIVU 2

Vpl. Pyhäjärvi-lehti toivottaa kaikillelukijoilleen ja aineistoja lehteentoimittaneille rauhaisaa joulua

ja hyvää vuotta 2016!

Tiistai 22 . joulukuuta 2015VPL.PYHÄJÄRVI2

22. joulukuuta 2015

LöytöretkipyhäjärveläisyyteenOlen ollut pian vuoden verran Vpl. Pyhäjärvi -Säätiönhallituksen varajäsen. Tähän tehtävään minutpyydettiin, kun omasin muodollisen pätevyyden.Isäni vanhemmat ovat Pyhäjärveltä. Muuta minulla eiantaa ollutkaan.Vuoden aikana olen miettinytkarjalaisuuden merkitystä itselleni. Onko se vaikut-tanut elämääni tai muokannut identiteettiäni? Mitenkarjalaisuus on tullut minua vastaan?Yksi varhaisimpia muistojani liittyy joulunviettoonKukon mummulassa Kyyjärvellä. Tyyne-mummunlaittamien jouluruokien joukossa oli aina riisi- japerunapiirakoita. Niitä ”tökättiin” suolaiseen lihan-paistoliemeen. Joululaatikot olivat hyvin imeliä,siirappia ei säästelty. Arvi-papan esittämä joulupukkioli harmaa, eikä punainen. Uutta vuotta sanottiinuudeksi jouluksi.Mummulaan ajellessa isän murre vaihtui puolimat-kan jälkeen karjalaiseen. Lapsuusvuosilta muistanKukkojen suvun tapaamisia, yksi niistä Mouhijärvel-lä. Kävin silloin ensimmäistä kertaa Mouhijärvenkirkossa, myöhemmin paikasta tuli minulle hyvintärkeä. Mouhijärven seurakunnassa työskennelles-säni pääsin mukaan vuoden 2008 Pyhäjärvi-juhlienjärjestelyihin. Juhlien tunnelma oli innostunut jakohottava.Historia on tullut eläväksi,kun olen tavannut ihmisiä,joista mummu on aikoinaan kertonut. Erityinen lahjaoli, kun minuun otti yhteyttä henkilö, joka Karjalassaoli ollut kesän mummullani lapsenlikkana.Viime kesän Pyhäjärvi-juhlat pidettiin Sastamalassa19.7. Karjalaisen kansan messussa saarnan paikal-la oli näytelmä, jota katsoessa karjalaisten kohtalotuli hyvin lähelle. Tarvitsin toisenkin nenäliinan.Karjalaiset kokoontuivat kirkkopyhään Tyrväällemyös 11.10., silloin toimin messussa avustavanapappina. Karjalaan jääneitten muistomerkillä lippujakantoivat pikkuserkkuni Sami Karmala ja parhaanystäväni isä Oiva Kaasalainen. Tajusin silloin, ettäkarjalaisuus ei taidakaan olla minusta niin kovinkaukana.Pyhäjärvi-Säätiö myöntää apurahoja, joista minäkinolen päässyt nauttimaan. Vanhempani ovat Pyhä-järvi-lehden lukijoita ja teologian opiskelijana heidänkannustamanaan hain ja sain apurahan Arvo Kukonrahastosta. Rahalla hankin uudet silmälasit, jotkaolivat heprean opiskelussa todella tarpeen.Matkani pyhäjärveläisyyteen on vasta alussa.Luulen, että juuristaan tietämättömiä on minunlisäkseni paljon muitakin.Kaikki kunnia kyykälle jakansantansseille, mutta jotain muutakin tarvitaan,jotta heidät saataisiin asiasta innostumaan. Itsekaipaisin sitä, että joku kertoisi minulle Karjalasta jaPyhäjärvestä, helppotajuisesti ja kiinnostavasti.Elämme Suomessa ja koko Euroopassa erikoisiaaikoja. Maailman mullistuessa ympärillä on hyvämuistaa, että maailma on mullistunut aikaisemmin-kin, ja sitten jälleen järjestynyt. Meillä karjalaistenjälkeläisillä on siitä aikaisempien sukupolvienantama vahva esimerkki. Eiköhän mekin siis selvitä.

Toivotan kaikille Pyhä-järvi-lehden lukijoillesiunattua Vapahtajansyntymäjuhlaa jaUutta vuotta 2016!

TARJA KOPALAINEN,seurakuntapastoriVpl. Pyhäjärvi-Säätiönhallituksen varajäsen.

Kuvassa Tarja ensim-mäisen, kesällä synty-neen lapsenlapsensaNooan kanssa.

Seuran tilaisuuksissa on jat-kettu Pyhäjärveä kylältä -sarjaa. Nyt pidetään tau-koa, sillä seura on saanuthaasteen järjestää 70. VplPyhäjärvi-juhlat heinäkuus-sa 2016. Seuraavana vuon-na 2017 tulee kuluneeksi60 vuotta seuran perusta-misesta.

Syyskokouksessa 15.11.hallitukseen tuli vain pieniämuutoksia. Rahastonhoita-jana jo vuodesta 1991 läh-tien toiminut Kaisa-LiisaKorhonen halusi luopuatehtävästä jääden kuitenkinhallitukseen. Sini Heikko-nen aloittaa nyt rahaston-hoitajan tehtävässä. Puheen-johtajana jatkaa Riitta Hir-vonen, varapuheenjohtaja-na Pekka Lappalainen jasihteerinä Emilia Timpe-ri. Muut jäsenet ovat Mer-vi Hopia, Raili Huovila,Reijo Paussu ja uutenajäsenenä Eero Sirkiä. Kun-niapuheenjohtajamme Ju-hani Forsberg tulee ke-vätkaudella osallistumaankokouksiimme nimen-omaan Pyhäjärvi-Säätiönedustajana. Heidän yhteys-tietonsa löytyvät KarjalanLiiton kotisivuilta.

Pyhäjärvi-seura kutsuikunniajäsenekseen Paavo J.Paavolan. Lämpimät on-nittelumme hänelle 80-vuo-tispäivänään!

Kaisa-Liisa Korhonen(o.s. Kuisma) on jo 1980-

Vpl Pyhäjärvi-seuran kuulumisia

luvulla tullut mukaan seu-ran toimintaan, aluksiemännistöön. Vuonna 1983hänet valittiin hallituksenvarajäseneksi ja 1988 varsi-naiseksi jäseneksi. Vuodes-ta 1991 alkaen hän on uu-rastanut rahastonhoitaja-na, mihin ”virkaan” on ta-lousasioiden lisäksi kuulu-nut jäsenrekisterin ylläpitoa,onnittelukorttien lähettä-mistä, seuran tuotteidenmyyntiä sekä edustamistamm. Pääsky ry:ssä. Halu-

amme kiittää Kaisa-LiisaKorhosta hänen ystävälli-syydestään sekä ansiokkaas-ta ja sitoutuneesta työstäänPyhäjärvi-seurassa. Hänentietotaitoaan tarvitaan edel-leen hallituksessa. Lämpi-mät onnittelumme hänellemyös uuden vuosikymme-nen alkaessa.

Vpl Pyhäjärvi-seuran hal-litus kutsuu jäseniään pää-kaupunkiseudulta yhteiseenneuvonpitoon Karjalatalon

Sortavala-saliin to 14.1. klo17.30. Pyhäjärvi-juhlien juh-latoimikunnan perusrungonmuodostaa nykyinen halli-tus, johon toivomme saa-vamme lisäjäseniä. Haluai-simme kuulla teiltä kaikiltaideoita, kontakteja, tiedo-tuskanavia ym. Talkoolai-sia tarvitaan lähinnä vastavarsinaisena juhlapäivänä.

RIITTA HIRVONEN

Kunniajaseneksi kutsuttu Paavo J.Paavola (vas.) Riitta Hirvonen, JuhaniForsberg ja Emilia Timperi. Kuvat: Sini Heikkonen.

Pääkaupunkiseudun Vpl.Pyhäjärvi-seura myönsisyyskokouksessaan 15.11.2015 Paavo. J. Paavolalleseuran kunniajäsenen ar-von. Samalla Seura onnit-teli 1.12.2015 80 vuottatäyttävää kunniajäsentäänluovuttamalla hänelle Seu-ran pöytästandaarin.

Paavo J. Paavola syntyi1.12.1935 Punkaharjulla.Hän on siis syntyjään karja-lainen. Aktiiviseksi Vpl. py-häjärveläiseksi hänet teki-vät myöhemmät elämän-vaiheet. Käytyään Siurostakäsin koulua Tampereellaja valmistuttuaan Tampe-reen Klassillisesta Lyseostaylioppilaaksi hän aloittiopinnot Helsingin Yliopis-ton lainopillisessa tiedekun-nassa. Vähävaraisen opis-kelijan elämää helpotti se,

Paavo J. Paavola Vpl. Pyhäjärvi-Seurankunniajäseneksi

että kaikkien Vpl. pyhäjär-veläisten tuntema maisteriReino O. Kukko otti hä-net kotiinsa Espoon Ma-tinkylään asumaan omanpoikansa kämppäkaverik-si. Asumisensa hän maksoitoimimalla Kukkojen ta-lonmiehenä.

Paavo J. Paavola valmis-tui lainopin kandidaatiksi1959, varatuomariksi 1962ja oikeustieteen lisensiaatiksi1966. Hänen työuransa onollut monipuolinen ja mit-tava. Karjalaan hänet veitakaisin Lauritsalan kaup-pala ja Lappeenrannan kau-punki, joiden kauppalan-ja kaupunginsihteerinä häntoimi 1966-1967. Toimit-tuaan Paperiliiton ja SAK:nlakimiehenä hänet valittiinvaltakunnansovittelijaksi,jona hän toimi 1971-1979.

Tästä vaativasta tehtäväs-tään hänet vieläkin parhai-ten tunnetaan. Yhtä mer-kittävän työrupeaman hänteki myös Kunnallisen so-pimusvaltuuskunnan johta-jana ja Kunnallisen työ-markkinalaitoksen johtaja-na liki viidentoista vuodenajan aina vuoteen 1983 asti.Myös Helsingin kaupun-ginvaltuutettuna hän toimi1977-1980.

Reino O. Kukko juur-rutti nuoren ylioppilaan joalusta asti Vpl. pyhäjärve-läisyyteen sillä tavoin, ettäPaavo sai tehtäväkseenVpl. Pyhäjärvi-Seuransääntöjen laatimisen. Akti-voiduttuaan uudelleen elä-keläisenä Vpl. pyhäjärve-läisyyden hyväksi hän laatimyös seuran uudistetutsäännöt. Viimeiset vuosi-

kymmenet Paavo J. Paa-vola on toiminut Seuranlisäksi aktiivisesti myös Kar-jalan Liiton elimissä.

Me Vpl. pyhäjärveläisettunnemme Paavo J. Paa-volan totuutta ja oikeuden-mukaisuutta vaativana javaalivana lakimiehenä, mut-ta myös karjalaista perin-nettä rakastavana ja senpuolesta puhuvana henki-lönä. Hänen puheenvuo-ronsa ovat edelleen perus-teellisia ja punnittuja, joitaon hyvä kuunnella.

Vpl. Pyhäjärvi-lehden lu-kijat kunnioittavat ja on-nittelevat omaa ”asianaja-jaansa” hänen saamiensahuomionosoitusten joh-dosta.

JUHANI FORSBERG

70. Vpl. Pyhäjärvi-juhlatJärvenpäässä sunnuntaina

10.7.2016.

Paavo J. Paavola Vpl. Pyhäjärvi-Seurankunniajäseneksi

Tiistai 22 . joulukuuta 2015 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Huittisten Karjalaseura pe-rustettiin kesäkuussa 1945toisen evakkotaipaleen pää-tyttyä. Perustamiskokouk-seen osallistui yli 100 hen-kilöä ja seuran ensimmäi-seen johtokuntaan valittiinVpl. Pyhäjärveltä, Kauko-lasta, Viipurista, Muolaastaja Hiitolasta yhteensä 12jäsentä.

Seuran toiminta-alue kä-sitti alkuvaiheessa Huittis-ten ja Keikyän kunnat. En-simmäisenä puheenjohtaja-na toimi Eino Kaasalai-nen. Alkuvuosina seurantoiminnasta muodostivatsuurimman osan korvaus-asiat ja maanhankintalaintoteuttamiseen liittyvät toi-met.

Huittisten kunnan julkai-seman tilaston mukaansyyskuun 30. päivänä 1949kunnassa oli 1327 siirtovä-keen kuuluvaan henkilöä,joista pyhäjärveläisiä 837,sakkolalaisia 216 ja kauko-lalaisia 116. Tuossa vaiheessa24 eri luovutetun kunnanalueelta oli väkeä Huittisis-sa. Lisäksi inkeriläisiä oli 34henkilöä.

Jatkosodan jälkeisen si-joittamissuunnitelman mu-kaisesti Huittisiin sijoitettiinVpl. Pyhäjärveltä ja Sakko-lasta kotoisin olevia karja-laisia. Huittisiin muodos-tettiin maanhankintalain pe-rusteella karjalaisille 184 eri-kokoista maatilaa, lisäksiuseita vapaaehtoisin kau-poin muodostunutta tilaa.

Olojen vakiinnuttua kar-jalaseuran toimintaan tulivoimakkaasti mukaan kar-jalaisen perinteen vaalimi-

Huittisten Karjalaseura 70-vuotiaaksinen. Tämä työ jatkuu edel-leen varsin monitahoisena.1990-luvulla avautunut ko-tiseutumatkailu rajan taak-se toi toimintaan mukaanrunsaasti myös nuorempaaväkeä.

Seuran 70-vuotista tai-valta juhlittiin pikkujoulu-juhlan yhteydessä marras-kuun 29. päivänä Huittis-ten Seurakuntakeskuksen ti-loissa. Tervetuliaiskahvituk-sen jälkeen seuran puheen-johtaja Heikki Kiiski toi-votti juhlaväen tervetulleek-si. Samalla hän esitti lyhyenhistoriikin seuran toimin-nasta kuluneiden vuosikym-menien aikana. Seura ontoiminut useaan otteeseenniin Vpl. Pyhäjärvi-juhlienkuin Sakkolan pitäjäjuhlienisäntänä. Seuran jäsenmää-rä on tällä hetkellä lähes150. Yhteistoimintaan har-joitetaan Vammalan ja Äet-sän seurojen kanssa.

Omalta osaltaan seuraosallistuu myös Karjalais-seurojen Satakunnan piirintoimintaan. Yhdessä Huit-tisten Kotiseutuyhdistyksenkanssa järjestetään vuosit-tain karjalaisaiheisia kotiseu-tuluentoja. Seuran edustajakuuluu myös Vpl. Pyhäjär-vi-Säätiön ja Satakunnanpiirin hallintoon ja useatseuran jäsenet avustavatVpl. Pyhäjärvi-lehteä kir-joituksillaan.

Seuran puheenjohtajanatoimii tällä hetkellä HeikkiKiiski, varapuheenjohtaja-na Markku Evala, sihtee-rinä Nina Naatula, rahas-tonhoitajana Seija Jokinen

Heikki Kiiski ja NinaNaatula toivottavat juh-laan tervetulleeksi Sei-ja Hakasen ja kansan-edustaja, Vpl-Pyhäjärvi-Säätiön pj. Pertti Ha-kasen. Kuvat: Yrjö In-kinen.

Nuorten tanhuryuhmä Hupukat esiintyi Nina Naatulan johdolla.

Juhlassa palkittiin Karjala mitalilla oik. Pauli Paukku, Elli Marjamäki jaMerja Inkinen. Nina Naatula ja Petri Kiiski saivat ruusut.

ja naistoimikunnan vetäjä-nä Merja Inkinen. Halli-tukseen kuuluvat heidän li-säkseen Pauli Paukku,Jari Laineenoja, MailiHuppunen ja Sari Har-junmaa.

Seurakunnan tervehdyk-sen juhlaan toi kirkkoherraRauno Herranen. Onnit-telutervehdykset seura saivastaanottaa Satakunnanpiiriltä, Vpl. Pyhäjärvi-Sää-tiöltä, Vammalan, Äetsänja Vampulan karjalaisseu-roilta. Juhani Forsberg toitervehdyksen Vpl. Pyhä-järvi-seuralta toivottaen sa-malla kaikki läsnäolijat ter-vetulleeksi ensi kesän Vpl.Pyhäjärvi-juhliin pääkau-punkiseudulle.

Tilaisuudessa seura muistiKarjalan muistomitalillaPauli Paukkua, Elli Mar-jamäkeä ja Merja Inkistä.Nina Naatula seuran puu-hakkaana sihteerinä ja nuor-ten tanhuryhmän vetäjänä,sekä Petri Kiiski laulujenesittäjänä ja yhteislaulujenmonivuotista säestäjänäsaivat kukkaistervehdyksen.

Juhlassa esittivät lauluaHeikki ja Petri Kiiski vii-meksi mainitun toimiessamyös yhteislaulujen säestä-jänä. Seuran sihteeri NinaNaatulan johdolla esiintyiHupukoiden tanhuryhmät.

Väliajan aikana nautittiinnaistoimikunnan puurotar-joilusta ja tietysti myös odo-tettu juhlavieras joulupukkisaapui tilaisuuteen.

Onnistuneen juhlan juon-tajana toimi seuran sihteeriNina Naatula.

REINO ÄIKIÄ

Kiitos!Huittisten Karjalaseura vietti 70-vuotisjuhlia

19.11.2015. Sydämelliset kiitokset muistamisistaSatakunnan piirille, naapuriseuroille,

ohjelman suorittajille, emännillesekä arvoisalle juhlayleisölle!

Toivotamme kaikille rauhallistajoulua ja hyvää uutta vuotta.

HUITTISTEN KARJASEURA RY

Evakkolasten koulu-muistoja kaivataanKaipaisin 1940-luvulla ja 1950-luvun alussakoulua käyneiden Pyhäjärven evakkolastenkoulukokemuksia tutkimukseni lisäaineis-toksi. Esimerkiksi seuraavat kysymykset kiin-nostavat minua kovasti: miten sinua ja mui-ta evakkolapsia kohdeltiin koulussa, kiusat-tiinko/ryssiteltiinkö teitä, miten evakko-matka ja muut elämänmuutokset vaikutti-vat koulunkäyntiisi. Juttusi voivat olla täysinvapaamuotoisia, ja sekä myönteisiä että ikä-viä kokemuksia saa olla mukana.

Voit lähettää muistojasi kirjeenä, sähkö-postilla tai jopa soittaa. Kyselen sitten tar-vitttaessa lisää. Kiitos jo etukäteen!

Yhteystietoni:HANNU ÄIKIÄ, hannu.aikia@koski.fipuh. 041-461 9496,Pääskynkatu 13 as 1, 24130 Salo

Tiistai 22 . joulukuuta 2015VPL.PYHÄJÄRVI4

Kirkonsanoma

Taivaallisen isän kiltteyttäMuistan ensimmäisen ko-kemukseni hississä kulke-misesta. Pyhäjärveläissyn-tyinen äitini oli töissä ky-menlaaksolaisen sairaalankansliassa. Asuimme sai-raalan alueella sairaalan työ-suhdeasunnossa.

Joulun alla sairaalatyön-antaja tarjosi työntekijöilleja heidän perheilleen jou-luisen aterian sairaalan ruo-kasalissa, jossakin yläker-roksissa. Tuolle aterialleolimme menossa, minä javanhempani. Eihän siinävielä mitään, että sain ko-kea elämäni ensimmäisenhissikyydin, mutta sitten-hän vasta alkoi tapahtua,kun tajusin, että siihen sa-maan hissiin oli jonotta-massa myös juhliin tulossaollut joulupukki. Sehän saiminut aivan suunniltani.Minua alkoi jännittämäänja pelottamaan, vierastut-

Karjalaisseurojen Satakunnan piiritäytti 70 vuotta

Karjalaseurojen Satakunnanpiiri vietti 70-vuotisjuhlaan-sa sunnuntaina 22.11.2015Porissa.

Juhlapäivä alkoi Karja-laisen kansan messulla Kes-ki-Porin kirkossa, jonka jäl-keen laskettiin seppeleetsankarivainajien ja Karja-laan jääneiden vainajien

muistomerkille (kuva yllä,kuva: Arja Hämäläinen ).

Pääjuhla pidettiin iltapäi-vällä Porin yliopistokeskuk-sessa ja siihen osallistui ylisata kutsuvierasta eri puo-lilta Satakuntaa ja kauem-paakin. Juhlapuheen pitiKarjalan liiton kunniapu-heenjohtaja Markku

Laukkanen.Karjalaseurojen Satakun-

nan piirillä on 23 jäsenyh-distystä.

Pyhäjärveläistaustaisethenkilöt ovat vuosien var-rella ja edelleenkin piirintoiminnassa aktiivisesti mu-kana. Piirin hallituksessa jaaiemmin varapuheenjohta-

jana toimii Yrjö S. Kaasa-lainen (kuvassa kolmasoik.) ja hallituksen jäsenenäMarkku Pärssinen (kuu-des oik.) Piirin puheenjoh-tajana on hiitolalaisjuurinenJouko Hämäläinen (ku-vassa oik.). -MP

Rakkaamme

Hilkka Huppunenos. Vuohelainen

s. 22.11.1920 VPL Pyhäjärvelläk. 19.11.2015 Huittisissa

KiittäenOssi ja Maililastenlapset perheineenmuut sukulaiset

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Tyyne Ilma MirjamTuomineno.s. Kukko

s. 26.8.1922 Pyhäjärvi VPLk. 26.10.2015 Jämsä

Syksyisen taivaan tuuletminut mukaanne ottakaaja hellästi kantakaa sinne,missä uupunut levätä saa.Olen kulkenut pitkän matkanja minua väsyttää.Saan viimein levon ja rauhanja uneen painaa pään.

MuistaenLapset perheineenlastenlapset perheineensukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.Lämmin kiitos osanotosta.

Kiitos äitimme hoitoon osallistuneille.

Hallintoneuvostonvarsinaiset jäsenet:Esko Pulakka pj, NokiaTuomo Hinkkanen vpj. KokemäkiTeuvo Henttonen, HollolaRaija Holma, IkaalinenYrjö Inkinen, TampereAntti Kaikkonen, TuusulaJari Kukko, LempääläMerja Luukkanen, SastamalaJuhani Paajanen, VantaaKalle Pakarinen, ImatraJukka Pehkonen, PälkäneMartti Pärssinen, HelsinkiVarajäsenet:Lea Jokinen, IkaalinenSilvo Kaasalainen, VantaaKari Kyander, SipooJukka Pusa, SastamalaRisto Toiviainen, HämeenkyröAnne Viitalaakso, NokiaHallitus, suluissa varajäsen:Pertti Hakanen, Sastamala(Mauri Hauhia, Turku)Juhani Forsberg, Helsinki(Tarja Kopalainen, Sastamala)Kirsti Naskali, Nokia(Yrjö Inkinen, Huittinen)Pirjo Kiiala, Tampere(Tuomo Hinkkanen, Kokemäki)Markku Pärssinen, Sastamala(Kari Äikäs, Sastamala)

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönhallinto

tamaan ja hermostutta-maan. Hississä joulupukkialkoi kysellä, että ”onkossiinä kiltti pojanviikari”. Enmuista, mitä mahdoin vas-tata isäni jalkojen takaa, vi-susti piilossa ja ainakin nä-ennäisessä turvassa ollessa-ni. Koska tokihan isäni yrittisaada minut sieltä jalkojen-sa takaa esille ja kilttinäpoikana pukille vastaa-maan. Mutta kyllä pelotti jajännitti, pientä poikaparkaa.Kiusata nyt ensimmäisellähissiajelulla olevaa poikaamoisilla vaikeilla kysymyk-sillä kiltteydestä. Huh ja hui.

Joulun alla lapset saavatusein kokea tuon kilttey-den vaatimuksen kurista-van tunteen. Ellet ole nytkiltti, pukki ei tuo mitäänlahjoja. Tuhmat lapset saa-vat pukilta risuja. Sinun täy-tyy ansaita lahjasi kiltteydel-lä. Se ei riitä, että olet ole-

massa omana itsenäsi, vä-lillä kilttinä, välillä vähem-män kilttinä. Kiltti se ollapitää.

Taivaallinen Isä ei tainnutajatella ihmisen kiltteyttäajoittaessaan saapumisensaihmiseksi tähän ajan rien-toon. Päinvastoin. Ihminenoli ollut ilmeisen tuhma ha-masta maailman aamuhä-märästä lähtien. Ei sielläkovin monelle hymypoi-kapatsaita jaettu.

Juuri siksi Jumala tuli jou-luna ihmiseksi, että Hänkatkaisisi ihmisen ”omankiltteyden kierteen”, sillä ih-minen ei itse kykene omal-la kiltteydellään tai synnit-tömyydellään hankkimaantikapuita Jumalan luokse,Jumalan mielisuosioonpäästäkseen. Jumalan oliitse tultava meidän luok-semmeja sen Hän teki Jee-suksessa Kristuksessa, jou-

lun lapsessa. Siinä tuli esiinJumalan ikiaikainen rakka-us luomaansa, syntiinkin lan-gennutta kohtaan. Muttajuuripa tuosta ilosta, ettäJumala minua, ei-kilttiä, niinrakastaa, seuraa se, että ha-luan tehdä kilttejä tekojalähimmäiseni hyväksi. Eipakosta, kiltteyden takia,vaan vapaasta tahdosta, toi-sen ihmisen hyvän tähden.Välillä onnistuen, välillä epä-onnistuen.

Sitä se joulukin on, jos-kus lumen valkea kuin puh-das villa, joskus synkkä jamärkä kuin kuraisin raitti.Mutta siksi ja siitä huoli-matta – hyvää joulua jasiunauksellista uutta vuotta.

JOUNIHARTIKAINEN

kappalainen, Munkki-niemen seurakunta

Tiistai 22 . joulukuuta 2015 VPL.PYHÄJÄRVI 5

Pyhäjärvi-lehtijulkaisee

joka numerossa tietojaperhetapahtumista, kuten merkkipäivistä,

edesmenneistä ja valmistuneista.

Muistathan kuitenkin aina kysyäasianosaisilta luvan tietojen julkaisuun.

Tilaa Vpl.Pyhäjärvi-lehtiomaksi, ystävälle taisukulaiselle lahjaksi!

Hinta edelleenvain 30 euroa/ vuosikerta

Soita p. 040 730 2622tai tilaa nettisivujemmetilauslomakkeen kautta

Merkkipäiviä

– Laulajan urani ensisäve-let kuultiin ilmeisesti jo 3-vuotiaana potalla istuessanilaulettu ”Hiljaa, hiljaa, jou-lunkellot kajahtaa”, kertooHannu Musakka.– Sen jälkeen laulaminenoli Lappeenrannassa enem-män osallistumista kirkos-sa käyntiin ja seurakunnanlapsi- ja nuorisotoimintaansekä omaksi iloksi muutenvain. Silloin en uskaltanutjulkisesti laulaa tai ei vaintarjoutunut tilaisuutta.

Hannun nuoruuden täyt-ti myös urheiluelämäLUM:ssä ja lähinnä kestä-vyysjuoksut olivat ominta,lisäksi hiihto ja suunnistus.

– Tuosta kaikesta oli sehyöty, että vielä nykyisinkinjaksaa laulaa väsymättä jakun terveys on ollut kokoelämän ajan hämmästyttä-vän vahva, ei ole tarvinnutkärsiä sen enempää nuhas-ta, yskästä, flunssasta, eikämuistakaan kulkutaudeista.

Urheiluharrastus poiki sit-temmin ammatin, sillä hänpääsi opiskelemaan v. 1971-73 unelma-ammattiinsa lii-kunnanohjaajaksi ruotsin-kieliseen Solvallan Urheilu-opistoon Espooseen, kunavioliittonsa myötä olimuuttanut Helsingin seu-dulle.

– Ei miuta pelottanutaloittaa ruotsinkielistä opis-kelua, sillä ruotsinkieli onkiinnostanut aina, vaikkatodistuksen vitonen keski-koulusta ei jonkun mielestäollut riittävä. No, se olivain opettajan mielipide, eimiun. Miuta kiinnosti jaedelleenkin kiinnostavatkaikki vieraat kielet ja onollut helppo oppia mm.ruotsinkielisiä ja myöhem-min norjaksikin laulettaviakonserttikappaleita.

Liikunnanohjaajan am-matti vei sitten vähän ym-päri maata, ensin Etelä-Karjalaan Ylämaalle, sittenEtelä-Pohjanmaalle Isoon-kyröön, sieltä poikittainitään päin Savoon Kaavilleja myöhemmin vielä Poh-jois-Karjalaan Juukaan.

Laulaminen muuttuuelämäntavaksi– Kaaville muuton myötämenin mukaan perustetunmieskuoron toimintaan,joka antoi hyvät eväät yk-sinlaulajan uralle, opin kun-nolla laulamaan nuoteista.Kun kuorolaulu ei riittänyttarpeisiin.

– Enemmän halusin lau-lamiselta ja niin hakeuduinyksinlauluopetukseen. Lä-hin ammattitaitoinen opet-tajani löytyikin KuopionRiistavedeltä, 20 km:npäästä. Diplomi-/ooppe-ralaulaja/Sibelius Akatemi-an Kuopion yksikön lau-lunlehtori Seija Mikkosenkanssa tein yhteistyötä vv.1983-86 ja kun työ vei

Hannu Musakka, baritoni– yksinlaulaja Luojan armosta

Juukaan, niin hakeuduin dip-lomi-/oopperalaulaja/ lau-lunlehtori Rauno Kelta-sen oppilaaksi JoensuunKonservatorioon vv. 1986- 93. Samalla suoritin yk-sinlauluun liittyviä tutkinto-ja.

Hannu Musakka on osal-listunut mm. kansainväli-sen oopperalaulaja TomKrausen kurssille. BaritoniTom Krause ja tenori Jus-si Björling ovatkin olleetparhaita esikuvia.

– Baritoni Tom Krauseon ollut suosikkini aina jaJussi Björlingin laulut soi-vat lähes joka päivä. Ko-etan ”panna kampoihin” jakokeilla, kuinka pitkään kes-tän mukana. Tämän myötäylä-äänet ovat vahvistuneetja laajuutta on tullut lisää,kertoo Hannu.

– Äänikin on samalla jaiän myötä kouliintunut kan-tavaksi, soivaksi ja vahvak-si, samalla herkäksi ja peh-meäksi.

Vuosien myötä HannuMusakalla on ollut esiinty-misiä Suomessa ja ulko-mailla erilaisissa tapahtumis-sa, perhejuhlissa ristiäisistähautajaisiin sekä lukuisamäärä omia konsertteja.Yhtenä tunnetuimmistakonserttinimistä on ”Suo-malaisen rukous - Den fins-ka bön - Den finske bønn”.

– Pohjoismaissa on hy-vin paljon yhteisiä hengelli-siä lauluja julkaistuina kai-kille kolmelle kielelle. Suo-men lisäksi myös ruotsiksija norjaksi, joista onkinhelppo ollut koota jokamaahan omankielistä oh-jelmistoa, mainitsee Han-nu.

– Lisäksi miulla on kon-serttivaihtoehtoja kaikkiinkirkollisiin juhlatilanteisiinkoko vuoden ajalle. Tar-vittaessa tehdään seurakun-tien kanssa tilaustyönä omaohjelma, mikäli valmiista eilöydy sopivaa vaihtoehtoa.

– Onhan ohjelmistossaaina joitakin uusia tai har-vemmin kuultujakin, muttapääasiassa suomen-, ruot-sin- ja norjankielisiä hen-gellisiä, vanhoja ja rakkaitayksinlauluja, isänmaallisia,kansanlauluja jne.

– Konsertteja on miullaollut tähän mennessä yli140 paikkakunnalla, ensisi-jaisesti Suomessa, muttamyös muualla Pohjoismais-sa. Mieleenpainuvimmatesiintymispaikat ovat olleetKerimäen vanha puukirk-ko, pieni museokirkko Loi-maan Metsämaalla, Solle-rön vanha keskiaikainen ki-vikirkko Morassa RuotsinTaalainmaalla sekä Pohjois-Norjassa Finnmarkissa al-kaen v. 2011 ja edelleen.Jäämeren rannalla olevissakirkoissa lueteltuina lyhy:esti: Alta, Berlevåg, Bugøy-nes (Pykeija), Båtsfjord,

Kirkenes, Lakselv, MehamnGamvikin kunnassa, Var-dø (Vuoreija) sekä Vadsø(Vesisaari)”.

– Nämä Norjan konser-tit lähtivät vähän vahingos-sa, sillä mie olin aikanaan v.1990 hankkinut kartat tun-turivaelluksia varten. Ne ei-vät kuitenkaan toteutuneet,mutta sitten kun näin van-han dokumentin Berlevå-gin mieskuorosta laulamas-sa Jäämeren rannalla, niinsilloin välähti: Miehän voin-kin lähteä laulamaan sinneja samalla kertaa viettää ai-kaani tunturissa telttaillen,kertoo Hannu innostukses-taan.

– Siitä se sitten käynnis-tyi, eikä loppua näy. Välilläyö tai kaksi teltassa ja pesutunturipurossa ja sitten suih-kun raikkaana laulamaan.Laulujen jälkeen taas autol-la lähemmäs uutta kirkkoaja sama kaava toistuu. Tie-tenkin pitää olla asianmu-kaiset varusteet, ettei äänikärsi yöpakkasista, joita sil-loin tällöin on sattunutkin.

Vuosittain Muskkaa pyy-detään yhä uudelleen syk-syisin esiintymään tuonnepuuttomalle vyöhykkeelle,nyt on jo viides vuosi taka-na Pohjois-Norjan kirkois-sa ja ensi syksynä taas.

– Näitä konsertteja var-ten sain stipendin v. 2011suomalais-norjalaisesta kult-tuurirahastosta”.

Hyvin Hannu Musakkaon aina otettu vastaan kaik-kialle ja palaute on kannus-tanut jatkamaan.

– Laulujen valinnat sekäselkeä artikulointi ovat ol-leet ensiksi ääneen lausuttu-ja. Ovat lisäksi maininneetääneni liikkuvan kevyestilaajalla alueella, joten ei voiolla muuta kuin kiitollinenja nöyrä.

Säestäjinä omissa kirkko-konserteissa toimivat pää-asiallisesti kanttori-urkurit,joskus piano-, viulu-, sello-ja harmonikan säestyksilläsekä tilanteen mukaan myösperinteisesti kirkkolaulua il-man säestystä, joka on mah-dollista toteuttaa laulajanvahvalla ja kantavalla ää-nellä.

– Vakituista säestäjää eimiulla ole ollut, vaikka var-masti se olisi hyvä asia.Kenties kuitenkin vaihtuvatsäestäjät opettavat sopeu-tumaan erilaisiin säestysta-poihin ja se on todella hie-no asia, enkä pane pahak-seni olleenkaan.

– Kirkkokonserttipäivi-nä mie olen avustanut seu-rakunnan messuissa. Samal-la saa tuntuman uuteen esi-tyspaikkaan. Täällä Koillis-Savossa saan olla mukanaihan muutenkin.

Muutakin kuin vainkirkkolauluja

Kirkkolaulujen lisäksiHannu Musakka on esiin-tynyt Kaustinen Folk Mu-sic Festival -tapahtumassavuodesta 1996 alkaen jaedelleen esittäen viikon ajanjuukalaissyntyisen kupletti-mestari Eino Kettusentuotantoa. Vuosi 2016 tu-lee olemaan 20. kerta.

– Kuplettilauluihin mu-kaan pääsy on oma histori-ansa. Mukava on laulaa vä-lillä harmittomia ja sisältö-rikkaita laulelmia, silleenvälipalaksi. Olenhan miesaanut mahdollisuuden ollaesiintymässä TaivalkoskellaPäätalo -viikollakin oman-laisensa ohjelman myötä elilaulan ja laulatan yleisöä.

Hannu Musakka toimiimyös Kuopion kansalais-opistossa musiikin tunti-opettajana Juankosken,Kaavin ja Riistaveden alu-eella, yhteislaulupiirien ve-täjänä vanhusten ja vam-maisten hoitolaitoksissa,toimintakeskuksissa, hoito-kodeissa sekä muissakin ta-pahtumissa. Yhteislaulutilai-suuksia on vuosittain ollutparhaimmillaan noin 100.

Merkittävimmät muutesiintymistilaisuudet ovatolleet mm. Karjalan liitonkesäjuhlilla Lappeenrannas-sa kesäkuussa v. 2014 eme-ritusprofessori Reijo Pa-jamo juontana/säestäjänäja Hannu Musakan toimi-essa esilaulajana. Yhteistyöjatkui Reijo Pajamon kans-sa Kuopion kaupunginta-lolla syksyllä 2014 Vanho-jen koululaulujen yhteislau-lutilaisuudessa sekä30.11.2014 Karjalan LiitonValtakunnallisessa Talviso-dan syttymisen muistojuh-lassa sekä kesäjuhlilla Hy-vinkäällä v. 2015.

Uusi merkkipaalulaulajan taipaleella–Vaikka mie en tunne van-hentuneeni, niin siitä huoli-matta tosiasia on se, ettävuodet ovat vierineet jatämä vuosi onkin eräänlai-nen taitekohta miun elä-mässäni, kun joulukuun lo-pussa saan täyttää 70 vuot-ta. Mikäs tässä on laulaessa,enpä muuta osaa sanoa!,naurahtaa Hannu.

–Kun joka paikassa eivoi olla yhtä aikaa, niin miealoitin nämä juhlavuotenilaulut Helsingistä Karjala-talossa 14.01.2015 pitämäl-läni avauskonsertilla. Tee-maksi miulle tuli jotenkinluonnostaan ”Muistojenlaulut” ja juontajana toimiedellä mainittu Reijo Paja-mo ja säestäjänä pianistiTerho Marlo. Ja onhannäitä sitten riittänyt pohjoi-sinta Lappia myöten, ker-tovi Hannu.

Syntymäpäivänsä sattuusunnuntaille joulujen yhtey-teen, mikä antoi sysäyksenvarsinaiselle juhlakonsertil-le.

– Mie ajattelin tarjota kuu-lijoille hengen ravintoa, kunjouluna on muuten tarjollanotkuvat ruokapöydät.Lappeenrannan kaupunki-seurakunta antoi miulle kir-kon käyttöön ja silloin pää-sen taas laulamaan ”kor-kealta ja kovaa”. Aivan ku-ten lapsena kirkon penkis-sä!

Syntymäpäivänään sun-nuntaina 27.12.2015 klo 16.kuultavassa 70-vuotispäi-vän juhlakonsertissa Lap-peenrannan kaupunginkir-

kossa on kuultavissa mm.Elämäni on lauluni, Rep-purin laulu, Oi kallis Suo-menmaa, Finlandia, Noc-turne, Oi muistatko vieläsen virren, Oi kiitos sä Luo-jani armollinen, Laps’ olenKarjalan ym. Pianistina toi-mii edellä mainittu toinenkarjalanpoika, Pohjois-Kar-jalasta Juuasta lähtöisin ole-va Terho Marlo. Käsohjel-mia on saatavissa kirkosta10 euroa / kpl. Tervetu-loa!

– Juhlakonsertti on kii-tos ja kunnianosoitus elä-mästä, itsenäisestä Suomes-ta, vanhemmistani, rakkais-tani, ystävistäni sekä Karja-lasta, haluaa Hannu mainitalopuksi.

70 vuotta täyttävän Hannu Musakan juhlakon-serttiin voi osallistua 27.12.2015.

Tiistai 22 . joulukuuta 2015VPL.PYHÄJÄRVI6

Keisari Augustukselta kävikäsky, että kaikki maailmaoli verolle pantava. NiinJosefkin lähti Galilean kau-pungista Marian, kihlattun-sa, kanssa, joka oli raskaa-na.

Kun maallisen vallan ylintoimenhaltija antaa käskyn,sitä on toteltava. Esteenä eisaa olla keskeneräiset puu-sepäntyöt, ei myöskään lä-hestyvä synnytys.

Samaistin hyvin kipeästitutun jouluevankeliuminkertomuksen meidän py-häjärveläisten jouluun 1939,käydessäni joulun alla 1994PyhäjärvenVernitsalla. Kuinmyös Marian ja Josefinpaon Egyptiin, siirtolaisuu-den ja hirmuvaltiaan kuo-leman jälkeen paluun ta-kaisin synnyinseudulleenGalileaan.

Kävelin lumista Laato-kan rantaa KahvenitsastaSortanlahteen. Koko Kar-jala on vailla minkäänlaistaelintasomeikkiä. Nyt luon-non lempeä lumi oli arme-liaasti peittänyt alleen ikä-vimmät näyt.

Laatokka käyttäytyi ta-pansa mukaan kuten ainasyysmyrskyissä. Se itki, va-litti ja pyörteissä sylki rai-voaan.

Vastapäisen Konevitsansiniset kupolit seisoivatmykkinä ilman maallistavaloa. Sisäisen valon läm-pöä en myöskään havain-nut heijastavan lähirantojenasukkaisiin.

Matkaseurueeseeni kuu-lui ukrainalainen tiedemies,historian tutkija. Hän olivanhempiensa kanssa ko-kenut monia pakkosiirtoja.Hän kyseli meidän karja-laisten evakkoajasta, pak-kosiirron vaikutuksesta ih-misten psyykkeeseen, käy-tännön järjestelyistä evaku-oinnissa ja monista muistaasioista.

Ja minähän kerroin, ai-van kuin tutun joulukerto-muksenkin, toisten koke-mana.

Ja tapahtui niinä päivinäKeisarilta olikäynyt käsky30.11.1939 itäisen naapuri-maamme päämieheltä olikäynyt käsky, että pieni Suo-mi oli valloitettava 21.12.mennessä. Itsevaltias IsäAurinkoinen täyttää silloin60 vuotta ja Suomi olisisopiva syntymäpäivälahja.Vaikka elettiin joulun alla,joululahjaksi se ei sopinut.Joulun, Rauhanruhtinaansyntymäpäivän vieton hänoli vankeuden uhalla kieltä-nyt omassa maassaan.

Sotilaat toteuttivat pää-miehensä käskyä suurenmaan mahtavalla asearse-naalilla. Suomen rajalla maavavahteli ja keinui. Rajankansa oli kauhuissaan. JokaKannaksen pitäjässä, niinPyhäjärvelläkin, kirkonkel-lot viestittivät ihmisille hä-täsanoman, pelätty sota olisyttynyt. Niihin yhtyivätmyös Konevitsan moni-ääniset kellot, taustallamunkkien lakkaamaton ru-kous Herra armahda.

Joulukuun kolmas päiväoli sunnuntai ja jumalan-palvelus pidettiin Pyhäjär-ven kirkossa pimennetyinikkunoin. Tutun rovastin sa-noma saarnan jälkeen seu-rakuntalaisilleen oli hänenelämänsä vaikein tehtävä.”Teidän on jätettävä kotin-ne neljän päivän kuluessa.Mukaan voitte ottaa senverran tavaroita, minkä kä-sissänne jaksatte kantaa”.

Kukin lähti omaankaupunkiinsaverolle pantaviksiJa niin lähtivät mariat jajoosefit ja koko heidän su-kukuntansa yhteensä 400000 kukin omaan sijoitus-paikkaansa. Verotettavaaomaisuutta ei ollut paljon.Erään äidin inventaario; Täson miun koko omaisuus,viisi pientä orpolasta ja kah-vipannu uus.

Oikein oli Johannes Lin-nankoski rajan lapsen elä-mää ymmärtänyt. Taas ker-ran se kävi toteen.

Meidän pirtit – ensi kokotmeidän aitat – ensi verotmeidän naiset – ensi kyynel

Majatalot täyttyivät kul-kijoista, tungos oli valtava.Jostakin kuului outo murreja väsynyt ääni. ”Liikaataloohin on tunkiijoita”Aika ei pysähdy. Se kiertäävääjättömästi omaa rata-ansa, niin silloinkin. Tulievakkoajan ensimmäinenjoulu.

Sillä seudulla olipaimenia vartioi-massa laumaansa45 pyhäjärveläismiestä viet-ti 1939 joulua Taipaleessa.Olitteko te jouluyön pai-menia kedolla? Vastaajanaiäkäs noitermaalainen so-taveteraani.

– Paimenen homma olimeille monelle tuttu lap-suudesta. Ajankuluksemmekuvittelimme silloin, mitätehtäisiin, jos susi hyökkäisikarjan kimppuun. Ratkai-sut olivat mitä mielikuvitu-sellisempia. Jos haluat käyt-tää paimen -vertausta Tai-paleessa, niin kyllä niitä su-sia nyt tuli. Ei yksittäin,vaan laumoina. Ja vaikkaniitä häisteli pois, niin niitävai tuli ja tuli.

– Joulun alusta oli tau-koamatonta tykkitulta ja sitäjatkui aattoiltaan kello 20asti. Aattoiltana sotilaspas-tori kävi tervehtimässä jatoi korsuumme radion. Jou-lupäivä aukeni usvaisena,mutta hiljaisena. Kunnes,osa miehistä kuunteli ra-diosta joulusaarnaa: ”Äl-kää peljätkö, sillä minä il-moitan”.... Silloin tuli häly-tys. Vihollinen ylittämässäennen näkemättömällä

miesvahvuudella Taipaleenyli. Sen joulupäivän myller-rys on jäänyt lähtemättö-mästi mieleeni.

– Yli 2000 venäläisen so-tilaan elämä päättyi Taipa-leen jäälle. Lisäksi jäi run-saasti sotakalustoa. Suoma-laisia menhtyi 150 ja haa-voittuneita oli 450. Kaatu-neiden joukossa Arvo Hä-mäläinen, edesmenneenVpl Pyhäjärvi-lehden toi-mittaja Kauko Hämäläi-sen veli.

– Tämän kaiken koke-neena toivon sydämestänija hartaasti rukoilen, etteimikään sukupolvi joutuisipuolustamaan joulurauhaatavalla, jota koimme Tai-paleessa 1939.

Evankeliumin sanomaon muuttumatonOlemme usein vuoden ai-kana ja varsinkin itsenäi-

Kun sota loppui, raja sul-jettiin ja karjalaiset saivatlähdön kotipaikoistaan.Evakot jaettiin ympäri Suo-men kuntia pakkomajoi-tuksella. Oma perheeni jou-tui Alavuden ja Juupajoenkautta pieneen satakunta-laiseen kylään. Siellä asuipelkästään rasisteja.

Kun miehet alkoivat ra-kentaa meille asuintaloja, eiollut vielä kaivoa ja olilupa käydä eräästä lähtees-tä noutamassa vettä. Naa-puritalon emäntä kuiten-kin ystävällisesti kävi jokaaamu sekoittamassa läh-teen savivelliksi. Miehet sa-noivat, että ollaan vain hil-jaa, kohta saadaan omakaivo.

Toistaako historia itseään?Sitten kun koulutieni al-

koi, sain karvaasti kokeaolevani evakko ja karjalai-nen. Aikuisille ei niinkäänsanottu, mutta meille lap-sille sanottiin useinkin, ettämitä te tänne tulitte, olisittepysyneet siellä missä olitte,menkää kotiinne täältä.Menkää kotiinne täältä, rys-sät! Ja tämän sai kuullamelkein joka päivä.

Meillä, joilla oli pitkämatka kouluun, tuli useinmieleen pyytää reen jalak-sille myllystä palaavilta naa-purikylän isänniltä. Nämäsanoivat, että karjalaistenlapset joutaa kyllä kävele-määnkin. Me evakot olim-me evakkotolloja, pöllöjä,

tyhmiä, rumanaamoja, pait-si emme sentään mutakuo-noja ja paikalliset epäilivät,että joukossamme on ihanvarmasti kaikenmaailmanrikollisia ja väärintekijöitä.

Kansakoulussa minuakiusattiin koko ajan. An-noin niiden kiusata, koskamuut karjalaiset lapset sai-vat silloin olla rauhassa. Pa-hin häväistys oli, kun ikäi-seni 7-vuotias tyttö, jokaasui tien vieressä, kerranhymyili minulle tienposkes-ta, veti housunsa alas, pyl-listi ja sanoi ”karjalainenkarjalainen” ja juoksi nau-raen kotiinsa.

Niin, nyt ovat ajat muut-tuneet muka parempaan

suuntaan, en tiedä mitenmuualla päin on evakoihinsuhtauduttu, onhan jo kym-meniä vuosia kulunut.

Omatkin nuorimmat si-sarukseni ovat syntyneet1950-luvun ja 2000-luvunvälillä. He eivät tiedä evak-koajoista yhtään mitään,lapsihan minäkin silloin olin.Syvimmät haavat kuitenkinjäivät siltä lapsuuden ajaltaja ryssittelystä.

Nyt Suomeen tulee pa-kolaisia ympäri Lähi-Itää.Niitä tulee varmaan kym-menestä maasta, Pohjois-Suomeen eniten. Niitä sa-notaan milloin somalitol-loiksi, milloin pöllöiksi jatyhmiksi ja mutakuonoiksi.

Rumanaamat on myös aikayleinen nimitys.

En ymmärrä, ovatkosuomalaiset niin fiksuja jakauniita, ettei kenessäkäänolisi mitään sanomista. En-tisten evakoiden lapsenlap-set saattavat olla pahimpiavihanlietsojia, he eivät var-mastikaan tiedä siitä mi-tään, miten evakkoja vihat-tiin.

Kun ihminen tulee vie-raasta kulttuurista, kielestä,uskonnosta ja ruuasta, eiole mikään ihme, jos eiosaa olla muun väestönmieleen. Ei luulisi olevankovin vaikeaa opettaa tuli-joille Suomen kulttuuria jatapoja.

Neuvon vihanpitäjiä me-nemään tutustumiskäynnil-le maahanmuuttajien luok-se. Jos ei yhteistä kieltä ole,ottakaa kynä ja paperia.Yksi kuva puhuu enem-män kuin tuhat sanaa.

Sitten ne elintasopakolai-set, kyllä Suomen viran-omaiset pystyvät seulo-maan porukasta vähem-män toivotut pois. Siitä eiole epäilystäkään.

Ihmisen tieteellinen nimion homo sapiens, ajattele-va ihminen. Onkohan ny-kyajan lapsilta jäänyt tämäsapiens pois.

KAIJA SUVELA

syyspäivänä muistelleet 70vuoden takaisia aikoja.Olemme avarasti katsoneetmyös eteenpäin. Merkittä-vintä liittyminen EU:n täy-sivaltaisena jäsenmaana jaallekirjoittaneet Schengenin-sopimuksen, joka antaakansalaisille vapaan liikku-vuuden kaikissa jäsen-mais-sa. Tämä ja monet muutepävarmuustekijät varjos-tavat tulevaisuutta. Mennei-syys on kuitenkin aina hyvämuistaa rakenneltaessa uu-denlaista yhteiskuntaa.

Mikään uusi ja muuttuvaei voi korvata evankeliuminsanomaa. Tarvitsemme sitäyhtä paljon tänään kuinmenneinäkin vuosina. Kris-tuksen syntymän ilouutistaelämän taakkojen alla uu-puville. Jumala tuli ihmi-seksi, löytääkseen eksyneen,vapahtaakseen umpikujaanjoutuneen. Joulun ilosano-ma kaikelle kansalle.

SALME RINTALA

Jouluinen kuva Kannakselta 1939. Karjalaisisäntä on viemässä sotilaiden avustamana suojattejaanturvaan. Taakse jäi lämmin koti niin isännältä kuin karjalta.

Tiistai 22 . joulukuuta 2015 VPL.PYHÄJÄRVI 7

Ihmeellisen pimeää on tä-mä aika. Jos välillä on luntatäällä Tampereen seudulla,kohta se on taas pois. Pit-kään aikaan en ole kokomarraskuuta ollut Suomes-sa. Nyt olen, ja on ollutaikaa seurailla kaikkea ta-pahtunutta, ja samalla vä-hän osaltani elvyttää pu-heenjohtajan palstaa. Josvaikka alkaisi tulla tavaksi.

Luettelen seuraavia ta-pahtumia tietäen, että jokuvoi moittia mielessäännurkkakuntaisuudesta. Envälita siitä, naputtelen näitärivejä Pyhäjärven ja kokoKarjalan puolesta, ja sattu-neista syistä etenkin Noi-termaata muistaen.

Olin viikko sitten Tam-pereella väitöstilaisuudessa.Kolmas serkkuni Heli Vi-hottula väitteli eläkevuo-sien juuri alettua. Hyvinkaikki sujui. Tohtorin hattuon odotettavissa ja miek-ka, tai ainakin todistus tu-lee, korkeimmasta tutkin-nosta. Helin juuret ovatvankasti Noitermaassa sekääidin, Irja o.s. Matikai-sen ja isän, Lauri Felininpuolelta. Varmaan joku kir-joittaa lehteen asiasta tar-kemminkin.

Heli on tehnyt pitkän päi-vätyön opettajana. Muttanuorempiakin Noitermaa-juurisia on tänä vuonna väi-tellyt, kuten lehdessäkin onkirjoitettu. Meidän Anna-tyttömme hoiti asian kesä-kuussa, ja syksyllä tuli pos-tissa kaivattu todistus pit-kästä työstä. Vuodenvaih-teessa Anna aloitti tutkijantyönsä Turun yliopistossa.Ja juuri tämä Turku-juttuon minua tänä kesänä hu-vittanut. Tai Noitermaa-Turku yhteys, kytkentä, mi-ten vain.

Suomessa pidetään joka5. vuosi varsin arvostettuSibelius-viulukilpailu. Väli-eriin pääsi tänä vuonna 23-vuotias Pekko Pulakka,suomalaisia oli välierissävain kaksi soittajaa. Ja mis-sä Pekko onkaan viime ai-koina vaikuttanut - Turus-sa! Hän on aloittanut tark-kaan ottaen helmikuunalussa vuorottelevana kon-serttimestarina Turun Fil-harmonisessa orkesterissa.Pekon isä on Timo Pen-tinpoika Pulakka, Pentti-hän oli Pekka Pulakan poi-

Nuijan varresta

ka Noitermaasta. Ja aino-kainen setäni tämä Pentti,koska Mikko kuoli jo nuo-rena poikana.

Mutta ei tässäkään vieläkaikki. Keväällä valmistuiKirsti ja Edwin Naska-lin tytär Liisa diplomi-insinööriksi Tampereen te-nisellä yliopistolla. Ja mistälöytyi ensimmäinen työ-paikka - no Turusta! Kirs-tin ja Edwinin juuria ei kaitarvitse kenellekään tämänlehden lukijalle selittää. Ker-rotaan kuitenkin varmuu-den vuoksi, että molempi-en puolelta juuret ovat Py-häjärvellä, ja etenkin Kirs-tin erityisen vahvasti Noi-termaassa. Kysymys Rei-no Äikiälle voisi olla, ettäkuinka Liisan mummu An-nikin, Helin äiti Irjan jaPulakoitten yhteys toisiinsamuodostuu.

Siellä he vaikuttavat,nämä upeat nuoret, länsi-rannikolla. Voisivat perus-taa vaikka Noitermaa-ker-hon, tai Pyhäjärvi. Mutta eitaida kannattaa. Olen var-ma siitä, että tällainen noi-termoisten tuki Turulle,vaikka onkin suuriarvoistaja tärkeää, ei tule loputto-miin jatkumaan. Uusiahaasteita tulee varmasti.

Hienoa on seurata täl-laisten lahjakkuuksien vai-heita ja vapaasti heistä saaylpeä ja iloinen olla! Ja kai-kissa näissä tapauksissa to-deta, että samaa sukua ol-laan. Tosin täällä Hämeen-Satakunnan rajamailla eikolmansia serkkuja ja hei-dän lapsiaan taideta juurisukulaisina edes pitää.

Näitten vaatimattomienajatusten myötä toivotankaikille lehden lukijoille

Hyvää Joulua ja Onnel-lista Uutta Vuotta!

ESKO PULAKKAVpl-Pyhäjärvi-Säätiön

hallintoneuvostonpuheenjohtaja

Keittäjä oli ystävällinen ih-minen. Hymyillen hän kat-seli meitä, kun jonossa tu-limme ja otimme kaura-puurokipon keittolan pöy-dältä. Veimme puurokiponluokkaan pulpeteillemme,jonka suojaksi olimme le-vittäneet pienen ruokalii-nan. Omasta eväspullostamaitoa puuron päälle jahyvältä maistui. Mutta kou-luumme, Ikaalisten Leppäs-järven kansakouluun, olitullut evakkotyttö kaukaaKarjalasta. Hän katseli kau-rapuuroa ja huokasi: ”Ois-pa tää nyt kiisselii”.

Minun äitini, joka oli Vpl.Pyhäjärveltä kotoisin, keittikaurakiisseliä. Mieleeni onjäänyt kiisselin hieno, varsinerikoinen ja sanoisinko met-ka maku. Ei ollut ollen-kaan ihme, että evakkotyt-tö sitä kaipasi.

Kaikista karjalaisistaruuista länsisuomalaiset ei-vät pitäneet. Muistan Hil-dan, meidän päivätyöläi-sen, joka juoksi jätesangonluo ja purskautti siihen suus-taan ruuan, jota äiti kutsuirahkaksi. Äiti ei Hildaanpahastunut, vaan nauroi iloi-sesti.

Äidillä oli sisko, meidänLiisa-täti. Hän tuli kyläänmiehensä Daavidin kanssa.Täti kertoi sanoneensa naa-purillensa: ”Mie lähen nytsisarein luo kestiin”. Tätioli vilkas, aito karjalainen,mutta puhelias oli Daavid-kin. Isä väsyi kuuntelemi-seen ja meni sänkyyn hui-laamaan. Siitä ei ollut apua.Daavid nosti tuolin isänsängyn viereen ja jatkoi jut-tua. Kertomista riitti, silläDaavid oli käynyt Ameri-kassa asti ja asunutkin sielläjonkin aikaa.

Minä lähdin metsään japalasin sieltä hyvän sieni-saaliin kanssa. Liisa-täti ha-lusi siivota sieniä minunkanssani. Hän kelpuutti huo-nommatkin sienet leikkaa-malla vain huonon kohdanpois sienestä. Sienien puh-distaminen oli tädille tuttuaja mieluista puuhaa. Ja pu-humistahan se ei estänyt.

Isosiskoni leipoi kakunvieraitten kunniaksi. Tätiseurasi tarkasti siskon työtäja antoi neuvoja, milloinkananmunat on tarpeeksihyvin vatkattu. Hyvinhänse kakku sitten onnistui.

Liisa-tädin ja hänen mie-hensä vierailut toivat piris-tävää vaihtelua meidän per-heemme elämään. Mekinpuolestamme kävimmeheidän luonaan IkaalistenMyllykartun kylässä. Täti olinähnyt vaivaa, keittänyt japaistanut. Vuorotellenemäntä ja isäntä kehotteli-vat meitä nauttimaan pöy-dän antimista.

Äitini leipoi ahkerasti kar-jalanpiirakoita. Täytteenä oliyleensä peruna, joskusporkkana. Niitä maalaista-lossa oli omasta takaa. Äi-din piirakat olivat aina pyö-reän mallisia. Jokin aika sit-

Kaurakiisselistä nisuäijiin

Kirjoittajan täti Liisa Luoma o.s. Savolaiinen,kotoisin Vpl. Pyhäjärven Jaaman kylästä, ja mie-hensä Daavid Luoma, kotoisin Ikaalisista.

Täti Liisalla ja hänen miehellään oli kasvattipoika, Martti, joka on kuvassapäässyt hevosen selkään kasvatusisänsä kanssa. Liisa-täti seisoo kodinrappusilla, rapuilla istuvat naiset ovat perheen vieraita.

ten kansakoulutoverinimuisteli meillä lapsena saa-miaan perunapiirakoita. Neolivat olleet hänelle harvi-naista herkkua.

Lapsuuteni jouluajanruuista on erikoisesti jäänytmieleeni äidin ihana lanttu-laatikko ja leivonnaisista ni-suäijät, toiselta nimeltäänpullapojat. Äiti kertoi, ettähänenkin lapsuuskodissaan,joka oli köyhä koti, leivot-tiin jouluksi pullaa. Olenvaalinut tätä perinnettä jaleiponut jouluksi nisuäijiä.Rusinoita olen laittanut äi-jille silmiksi, suuksi ja na-peiksi. Jouluvieraistani mi-nun nisuäijäni ovat olleethauskoja.

LAHJA SIUKOLA

”Isä väsyikuuntelemiseen ja

meni sänkyynhuilaamaan.

Siitä ei ollut apua.Daavid nosti

tuolin isän sängynviereen ja

jatkoi juttua”

Suvannon seudun sukututkimuspiirikokoontuu lauantaina 23.1.2016 klo

14.00-17.00 HelsingissäKarjalatalon Laatokka-salissa.

Kello 13.00-14.00 on vapaata keskusteluaja tietojen vaihtoa.

Kokoontumisen isäntinä toimivat sakkolalaiset.

Kaikki alueen historiasta jasukututkimuksesta kiinnostuneet

ovat tervetulleita avoimeen tapaamiseen.

Ajankohtaista asiaawww. karjalanliito.fi

Lunta ja valoaodotellessa

Tiistai 22 . joulukuuta 2015VPL.PYHÄJÄRVI8

Suomen itsenäisyyspäiväävietettiin taas monenlaisinjuhlallisuuksin ympäri Suo-mea. Tasavallan presidenttiSauli Niinistö isännöipuolisonsa Jenni Hauki-on kanssa itsenäisyyspäivänvastaanottoa Presidentinlin-nassa. Tämä vuotuinen ta-pahtuma kokosi ennätys-määrän katselijoita televisi-on ääreen.

Perinteitä noudattaen vas-taanoton kunniavieraita oli-vat sotaveteraanit ja lotat.Ja niin Sibeliuksen Jääkäri-marssin soidessa ykkösvie-raat saapuivat ensimmäisi-nä presidenttiparin kätte-lyyn.

Veteraanien joukossa oliyksi tuttuakin tutumpi ver-nitsalainen. Entinen lotta,95-vuotias Else Virtaneno.s. Lappalainen asteli tyy-likkäänä lottamerkki puvunrinnuksessa Olli-poikansakäsipuolessa kättelyyn.

Else syntyi PyhäjärvenVernitsan kylässä 1920. Van-hemmat Aapro ja MariaLappalainen. Kahdeksan-lapsisen perheen vanhim-mat lapset olivat kaikki so-dan aikana isänmaan asial-la. Pojat Keijo, Viljo jaLauri Lappalainen oli-vat rintamalla. Else toimilottana Käkisalmen rannik-kotykistön puhelinkeskuk-sessa. Hän kuului Sortan-lahden lottayhdistykseen,niin kuin niin moni hänenystävistään ja sukulaisistaanVernitsalla.

Lotta juhli itsenäisyyspäivää presidentin kutsuillaElse VirtasenelämäntarinaElse toimi VernitsanOsuuskaupan myymälän-hoitajana. Se oli Sortanlah-den liikkeen sivumyymälä.

Kerran liikkeen tava-roista oli pulaa. Isäni JuhoLappalainen sattui mene-mään samaan aikaan kaup-paan. Else valitti, ”milläihmeellä saisin lisätavarattuotua Sortanlahdesta”. Isä-ni neuvoi; ”ota miun hevo-nen, Lempi Maria on rau-hallinen tamma, kyllä siesen kanssa pärjäät”.

Se oli kohtalokas matka.Else lähti, sai tavarat re-keen ja sitten paluumatkal-le. Kesken paluumatkanhevosen rinnustin aukesi jasiinä olikin vaikeuksia. Tiel-lä kulki sotilas polkupyö-rällä. Else pyysi apua jasotilas sitoi tottuneesti rin-nustimen. Else kiitteli avus-ta, lupasi palkaksi tupakka-askin.

Sotilas tuli hakemaankaupasta tupakka-askia jaesitteli itsensä, Aulis Virta-nen Kiikoisista. Ja niin sii-nä kävi, että sen jälkeenAulikselle tuli usein asiaakauppaan. Nuoret rakas-tuivat, kihlautuivat ja häätpäätettiin pitää juhannuk-sena 1944. Juho Lappalai-nen onnitteli kihlaparia to-deten ”kyl miul on viisashevonen, se ossaa tarvitta-essa toimia vaikka puhe-miehenä”. Kauniit hääkut-sut lähetettiin sukulaisille.Sitä juhannusta ei tullut.

Naapurimme Neuvosto-liitto aloitti kesäkuun alussamassiivisen suurhyökkäyk-sen, jonka veroista ei kos-kaan aikaisemmin oltukoettu Suomen rajoilla eikä

missään muuallakaan kokoPohjolassa. Neuvostoliittopäätti nyt lopullisesti saat-taa Suomen Baltian tavoinvenäläisten haltuun.

Evakkoon ja vihilleElsen ja Auliksen häät tie-tenkin peruuntuivat. Mor-siuspukukin meni Lappa-laisten tavaroiden mukanaevakkoon Pohjanmaalle.

Parin kuukauden kulut-tua lottapukuinen Else jasotilasasuinen Aulis vihittiinKiikan kirkossa. Syyskuus-sa 1944 sota päättyi jaAulis palasi rintamalta.Ensimmäinen yhteinen kotiperustettiin Kiikkaan.

Raivoisan hyökkäyssodanjälkeen rauha tuntui käsinkosketeltavan hyvältä. Eiollut tykkitulta, ei kovia ko-mentosanoja, pakoa ja pel-koja. Oli uusien tuntemuk-sien aika. Miten hyvältä tun-tui olla rakastununut. Pu-hua kauniita lauseita peh-meästi ja kaikkien vaikeuk-sien jälkeen rakentaa toi-veikkaina yhteistä tulevai-suutta.

Elämä kuluiyrittäjänä Else perusti tekstiililiik-keen Vammalaan ja Aulik-sella oli myös oma yritys.Perheeseen syntyi kolmepoikaa, Esa, Pekka ja Olli.Elämä Kiikassa oli kiireistäaikaa. Lapset pieniä ja työ-elämä vaati kohtuuttomanpaljon. Eteenpäin kuiten-kin mentiin.

Porissa on nyt asuttu noin40 vuotta. Heillä oli omaVirtasen Elintarvikeliike.Sotarintaman myrskyissäsolmittu avioliitto kesti 60vuotta. Väsynyt veteraani

Aulis nukkui pois 10 vuot-ta sitten.

Else on luonteeltaan pe-ruspositiivinen. Liike-elä-mässä hän palvelualttiinahuomioi asiakkaat todellaystävällisesti. Monista asi-akkaista tulikin hyviä ystä-viä.

Lappalaisen perheestä onElsen lisäksi enää elossanuorin sisko AnnikaPackalen. Sisaruksille Elseon ollut turvallinen isosis-ko, joka jaksoi aina lohdut-taa ja tukea vaikeiden saira-uksienkin aikana.

Else on on tietysti elä-mänsä aikana toiminut eri-laisissa järjestöissä, muttarakkainta hänelle on ollutkuorolaulu. Hän kuuluimonia vuosia Porin seura-kunnan kirkkokuoroon.

Else on hyvin tyytyväi-nen tämän hetkiseen oloon-sa.

– Minulla on äärettömänhyvät pojat. He ovat olleetaina tukenani. Omakotita-lon ylläpito alkoi tuntuaraskaalta, vaikka kotiani ra-kastinkin. Sain äskettäinmyytyä taloni ja se tuntuihuojentavalta. Samalla siir-ryin Porin Diakonissalaitok-sen itsellisen asumisen kak-sioon. Täällä on turvallista.Saan heti apua vuorokau-desta riippumatta. Jotenmikäs tässä on elellessä, to-teaa Else hyväntuulisesti.

Oikein oikein hyvää 95-vuotispäivää vielä näin jäl-kikäteen! Ja tutun Konevit-salaisenIgumeniMavrikinsanoin: Armorikkaita vuo-sia eteenpäin!

SALME RINTALA

”Kyl miul on viisashevonen, se ossaatarvittaessa toimia

vaikka puhemiehenä”.

Heinäkuun juhlalehdessäm-me mainostetulle Loma-linjan Adventtiristeilylle Tal-linnaan 29.- 30.11.2015 läh-ti Tampereen vanhan kir-kon edestä iloista karjalais-ta väkeä parilla linja-autol-la. Suunta oli Länsitermi-naali Helsingissä ja BalticQueen. Terminaalissa olilähtöselvitys,jonka jälkeensuuntasi laiva keulan kohtiTallinnaa. Säätiedotus oliluvannut myrskyä, jokatoki vähän keinuttikin lai-vaa. Yö voitiin kuitenkinviettää turvallisesti ankku-roituna Tallinnan satamas-sa.

Illan yksityistilaisuuteen-toivat tervehdykset karja-laisyleisölle Satu Hallen-berg Karjalan Liitosta,Tuula Kanninen Apu-leh-destä, Johanna LillqvistSuomen Lähetysseurasta jaLaura Grönmark Loma-linjasta.

Adventt ikonsert i ssamuusikko Hannu Lehto-nen tulkitsi tuttuja joulu-

Jouluun virittäydyttiin adventtiristeilyllälauluja sekä Olavi Virranikivihreitä. Säestäjänä toimiKultaisen Harmonikanvoittanut Jarno Kuusisto.Myöhemmän illan musii-kista vastasi pyhäjärveläis-juuret Tiituan kylästä omaa-va Markku Aro, koko kan-san laulajasuosikki jo 1960-luvulta. Vankalla kokemuk-sella Markku otti jälleenkerran yleisönsä.

Aamulla oli mahdollistalähteä neljäksi tunniksi mai-hin Tallinnan joulutorille.Aamupäivän ohjelman lai-valla aloitti emerituspiispaWille Riekkinen ajatuk-silla joulusta, jota oli Roo-massa alettu viettää jo 300-luvulla. Kuultiin joulun sa-nomasta ja siihen mm. liit-tyvistä Jumalan valtakun-nasta, välittämisestä, pos-ken kääntämisestä ja ristis-tä.

Kauneimpia joululaulujalaulettiin Suomen Lähetys-seuran tämän vuoden vih-kosesta. Esilaulajana oli

Hannu Lehtonen, säestäjä-nä Jarno Kuusisto ja juon-tajana Johanna Lillqvist.

Jokainen oli saanut ovel-la tullessaan arpalipun, jalopuksi jännitettiin, osuisi-ko arpanumerolle mitään.Arvottavia voittoja oli kui-tenkin melko runsaasti. No,eipä osunut allekirjoitta-neelle.

Ennen laivan saapumistaHelsinkiin oli kokoustilassapuolentoista tunnin ajan ris-teilyvierailla mahdollisuustutustua yhdistysten ja yri-tysten toimintaan. Pyhäjär-ven esittelypöydällä oli leh-tiä, kirjoja ja kortteja.

Myötätuulessa purjehtienoltiin aikataulun mukaisestiHelsingissä ja linja-automat-ka kotipuoleen saattoi al-kaa ajatukset adventtiaikaanvirittäytyneinä.

PIRJO KIIALA

Markku Aro & Diesel-yhtye otti jälleen kerranyleisönsä.

Hannu Lehtonen, JarnoKuusisto ja Johanna Lill-qvist.

Tiistai 22 . joulukuuta 2015 VPL.PYHÄJÄRVI 9

Mikko Kaasalainen tanssienmaailmanmestariksiMikko Kaasalainen voittilatinalaistanssien ammatti-laisten Master Class -luo-kan maailmanmestaruudenparinsa Adrienn Fitorinkanssa syyskuun lopullaLuxenburgissa.

Mikon ja Adriennen vuo-sien unelma toteutui.

– Palkintopallilla Maam-me -laulua kuunnellessa tun-ne oli uskomaton, kertoiMikko.

Mikolla on pyhäjärveläi-siä sukujuuria isän puolelta.Mikon isoisä Reino Kaa-salainen oli syntynyt 1923Konnitsan kylässä. Hän jou-tui lähtemään sodan jalois-ta vanhempiensa Juho jaAnni Kaasalaisen kanssaja asettui SuodenniemenLahdenperän kylään, jossatoimi maanviljelijänä kuo-lemaansa 1982 asti.

Mikko Kaasalainen onsyntynyt Mouhijärvellä jaasuu tällä hetkellä Tampe-reella. Adrienn on kotoisinUnkarista, Tampereen ys-tävyyskaupungista Miskol-cista, ja asuu myös Tampe-reella.

Mikko aloitti tanssiurhei-luharrastuksen 12-vuotiaa-na ja maailmanmestaruuson 25-vuotisen intensiivi-

sen harjoittelun tulos. Yh-dessä Mikko ja Adriennovat tanssineet 12 vuotta javoittaneet sinä aikana lu-kuisia Suomen mestaruuk-sia, EM-pronssia, EM-cu-pin mestaruuden sekä Poh-jois-Euroopan mestaruu-den. Tanssiurheilu on vie-nyt paria kilpailu- ja har-joittelumatkoilla lähes 40maahan aina Japania, Sin-gaporea ja Yhdysvaltojamyöten.

Mikko ja Adrienn ovatammatiltaan tanssinopetta-jia ja tanssiurheilutuoma-reita. He kiertävät ympäriSuomea opettamassa, val-mentamassa ja tuomaroi-massa. Omaa tanssiaan pariharjoittelee päivittäin Tam-pereella ja lisäksi ulkomai-den harjoitusleireillä, joissatanssitaan usein kymmen-tuntisia päiviä.

Latinalaistanssi on muut-tunut entistä urheilullisem-maksi ja nopeammaksi.Kilpatanssijoilta vaaditaansamat edellytykset kuin keltätahansa huippu-urheilijaltadopingtesteineen.

KAUKOKAASALAINEN

Tampereen Seudun VPLPyhäjärvi-kerhon pikkujou-lua vietettiin 12.12.2015.

Vanha tamperelainentapa on nimetä talot niin,että jokainen tietää, mistäon kyse. Tämän vuodenpikkujoulupaikka oli vuo-sina 1913-1962 monellehyvin läheiseksi tullut ”hai-taritehdas” eli synnytyssai-raala Pyynikintorin, aikai-semman Heinätorin vieres-sä lähellä Rellua, nykyistäLyseon lukiota. Myöhem-min talo oli vanhusten sai-raala ja tänä päivänä senio-rikoti. Lyseokatu on muu-tettu F. E. Sillanpään ka-duksi, koska TampereenSuomalaisen Reaalilyseonoppilas on ollut Nobel-kirjailijamme.

Juhlapaikkamme, Ravin-tola Frans Emil, sijaitseeseniorikodin yhteydessä.Kerhon puheenjohtaja AilaKuhlman toivotti juhlavie-raat tervetulleiksi, jonka jäl-keen laulettiin Karjalaistenlaulu. Sitten olikin vuoros-sa jouluateria kaikkine herk-kuineen. Pirjo Äikäs lauloi,

laulatti ja tarinoi.Kuva: Pirjo Kiiala.

Lauluja ja lämmintä tunnelmaaTampereen kerhonpikkujouluissa

Laila Innanen lausui ot-teita Eino Leinon Hymyi-levästä Apollosta ja tam-perelaissyntyisen Yrjö Jyl-hän runon Pyhä yö. Runosopi tilaisuuteen hyvin myössiksi, että oltiin Jylhän lap-suuden maisemissa ja mel-ko lähellä Punakylän jaAmurin koulun välisessäpuistossa on Yrjö Jylhänpatsas; Runoratsu – sota-ratsu (Terho Sakki 1964).

Lailaa pyydettiin jäämäänpaikalleen, koska kerho kiit-ti häntä puheenjohtajanatoimimisesta vuosina 2003-2014 Karjalan Liiton ho-peisella ansiomerkillä. Mer-kin tuli Liiton edustajanaluovuttamaan Karjalaisseu-rojen Tampereen piirin pu-heenjohtaja, sosiaalineuvosTuomo Nenonen, apu-naan Aila Kuhlman.

Pirjo Äikäs lauloi, lau-latti ja tarinoi viritellen juh-laväen joulun tunnelmaan.Pirjon juuret vievät Tiitual-le. Lauloimme hartaita jou-lulauluja, unohtamatta tie-

tenkään Sibeliusta. Kaiho-mielin lauloimme rekiret-kestä, valkeasta joulusta jakorkeista nietoksista, kos-ka oli aivan lumetonta jaruoho vihreää. Kas kum-maa, seuraavana aamunamaa oli valkoinen.

Pyhäjärven kansallispu-vun ”kiireestä kantapäähän”esitteli toinen Pirjo elokuus-sa 130 vuotta täyttäneenkansallispuvun kunniaksi.Esittely alkoi hunnusta,päättyen nauhoilla nilkanympäri sidottuihin jalkinei-siin eli kurpposiin.

Hyviin juhliin kuuluu tie-tysti myös arpajaiset. Voit-toja oli runsaasti, samoinvoittajia. Toivotaan onnearakkaudessa heille, joitaarpa ei suosinut.

Tilaisuus päättyi kahvi-tarjoiluun joulutortun kera.Seuraava tarinatuokio on13.1.2016. Tervetuloa!

Pyhäjärvikerho toivottaa-rauhallista joulua lehden lu-kijoille.

PIRJO KIIALAkerhon sihteeri

Ansiomerkin luo-vutus. Kunniakir-jan tekstiä lukeeTuomo Nenonen,keskellä Laila In-nanen ja oikeallaAila Kuhlman.Kuva: Leevi Hie-tanen.

Kilpatanssi on kovaa urheilua nykyään. Maail-manmestareiksi ovat päässeet Mikko ja Adrienn.

Tiistai 22 . joulukuuta 2015VPL.PYHÄJÄRVI10

Tohtori Hannu Erkki Arajärvi toimi Huittis-ten kunnanlääkärinä vv. 1934-1967. Hän olisyntynyt Leppävirralla 24.1.1901 ja valmistuttu-aan lääkäriksi hän toimi kunnanlääkärinä Vesan-nolla ja Heinävedellä. Huittisten – Keikyän kun-nanlääkäriksi hänet valittiin v. 1934 ja eläkkeellehän siirtyi Tampereelle v.1967 pitäen vielä muu-taman vuoden yksityisvastaanottoa. Arajärvi kuoliv. 1973 ja hänet on haudattu Ikaalisiin, jostahänen vaimonsa Saima Kauppila oli kotoisin.

Huittisten seudun sairaalatoimen kehittämises-sä tohtori Arajärvellä oli varsin merkittävä osuus.Hän oli suunnittelemassa Huittisten uutta sairaa-laa ja toimi myös varavankilan lääkärinä senperustamisesta eli vuodesta 1935 eläkkeelle jää-miseensä saakka. Tohtori Arajärvi toimi sotilas-lääkärinä talvi-ja jatkosodassa. Arajärven lastenkertoman mukaan aivan erityisesti suurkaupunkiViipuri kiehtoi häntä.

Talvisodan jälkeen Huittisten seudulle muuttipaljon Kaukolan ja Uudenkirkon evakoita. Jat-kosodan jälkeen Huittisten seudulle muutti pysy-västi pyhäjärveläisiä ja sakkolalaisia evakoita.Tohtori pärjäsi siirtoväen kanssa erinomaisesti.Kunnanlääkäri jos kuka joutui mukaan tuohonsuureen väestönmuutokseen. Sodan jälkeen sai-raalassa tohtori suoritti varsin vaativiakin leikka-uksia ja hoitotoimenpiteitä. Hän kunnioitti hoi-tohenkilökuntaansa suuresti. Varsin mittavan päi-vätyön Arajärven apulaisena suoritti pyhäjärve-läinen sairaanhoitaja Anna Ojanen, joka valmis-tui Sortavalasta ja hoitajakokemusta hänelle ker-tyi Sortavalan, Maaninkan ja Varkauden sairaa-loissa ja tietysti sotasairaaloissa. Sairaalan leik-kaussalin osastonhoitajaksi Anna Ojanen valittiin1957, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1979.

Monet pyhäjärveläiset olivat tohtorin potilai-na. Aukioloajat olivat joustavia ja hätätapauksissalähdettiin vaikka keskellä yötä. Joka torstai-iltapäivä vastaanotto oli suljettuna, sillä silloinArajärvi matkasi yhdessä pastorin ja maallikko-jäsenen kanssa Huittisten Varavankilaan kokouk-seen. Armas Kaasalainen ja Juho Äikiä kuu-luivat aikoinaan useita vuosia vankilan johtokun-taan maallikkojäsenenä. Tämän kirjoittaja muis-taa, kuinka hyvissä ajoin ennen vankilan virka-auton tuloa jouduimme hieman pihapiiriä kun-nostamaan ylimääräisistä kelkoista ja kärryistä.Omakohtaisia kokemuksia tuli myöhemminomistakin vastaanottokäynneistä.

Tohtori Arajärvi joutui kunnanlääkärinä teke-misiin myös pyhäjärveläisten kunnan luottamus-miesten kanssa. Varmasti Matti Viskari val-tuuston puheenjohtajana oli paljoltikin tekemi-sissä tohtorin kanssa.

LC-Lauttakylän työryhmä on kuluneiden 13vuoden aikana tallentanut huittislaista perinnetie-toutta niin videofilmien kuin myös kolmenJunno Välimaan valokuvakirjan avulla. Työ-ryhmään ovat kuuluneet Antti Nieminen, Ka-levi Vatka, Uuno Kulmala, Antti Seppä jaReino Äikiä. Kaikki työryhmän jäsenet ovattehneet lukuisia Karjalan kotiseutumatkoja jaovat myös innokkaita Vpl. Pyhäjärvi-lehdenlukijoita. Tämä viimeinen koitos on kestänytreilut kolme vuotta. Vaikeutena on ollut aineis-ton runsaus, sillä useat henkilöt ovat henkilökoh-taisesti muistelleet toisinaan jopa hirtehishuumo-rilla varustettua tohtoria.

Työntäyteinen tohtori piti kesälomistaan huol-ta. Silloin lääkärintalo tyhjeni perheestä, jokamuutti Arajärven vaimon Saima Kauppilan ko-timaisemiin Ikaalisiin. Monet valokuvat ja kerto-mukset Ikaalisten suurista kalansaaliista tulevatkirjan sivuilta esiin. Kirjaa on saatavissa Huittis-ten ja Tyrvään kirjakaupoista.

REINO ÄIKIÄ

KunnanlääkäriH.E. ArajärviHuittisissa 1934-1967

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Noormarkun Finpyyn kou-lu täyttyi ääriään myöten,kun Noormarkun Nopsapalkitsi parhaita urheilijoi-taan. Palkitsemistilaisuus saitänä vuonna paljon uuttapositiivista julkisuutta, silläolihan palkittavana Sata-kunnan paras yleisurheilija,Pekingin MM-kisojen 10:ksisijoittunut Nopsan omamoukarimies TuomasSeppänen.

Meille karjalaiset sukujuu-ret omaaville pyhäjärveläi-sille Tuomaksen saavutusoli merkittävä ja hyvin mie-leenpainuva. Kaikkihan al-koi 100 vuotta sitten urhei-luseura Pyhäjärven Kaiunperustamisesta.

Esko Pohjolaisen puhetilaisuudessa:

Arvoisa NoormarkunNopsan puheenjohtaja,hyvä Nopsan urheiluväki!

Meillä juuret Karjalassalähtöisin olevan jakokun-nan kyläseuran edustajinaon mieluisaa olla tässä tilai-suudessa tuomassa terveh-dystä seuranne jäsenelleTuomas Seppäselle.

Seppäsen perhe asettuiasumaan sotien jälkeen Kei-kyän kuntaan, jossa Seppä-sen nuorempi polvi asuunykyisinkin, Sastamalassa taiSatakunnassa. Tuomas Sep-pänen on suvun neljättäsukupolvea, jonka olenhenkilökohtaisesti tuntenut.

Minulla on valoisa muis-tikuva lähinaapuri Seppä-sen talosta ja perheestä Kar-jalasta 80 vuoden takaa.Urheilukipinä alkoi kotipi-hapiirissä Vpl. Pyhäjärvelläja jatkui evakkomatkan jäl-

MoukarimiesTuomas Seppäselle kiitoksia

keen Keikyällä. Markun isäOnni oli kiinnostunut ur-heilusta, joka sitten myö-hemmin kantoi hedelmää.Markun toimesta innostussiirtyi seuraavaan sukupol-veen. Monien urheilulajienkokeilujen jälkeen olet Tuo-mas löytänyt moukarinhei-ton omaksi lajiksesi ja vii-meaikoina menestynyt sii-nä hyvin.

Meidän kyläseurammekesätapahtumassa on seu-rattu tiiviisti kehitystäsi jatuloksiasi. On odotettu,milloin heitto lähtee oikeal-le lentoradalle ja tulee seodotettu Kalevan kisojenkultamitali. Tuli kuitenkinvielä parempaa, sijoitus

maailman valioiden joukos-sa 10. sija Pekingin MM-kisoissa. Tästä on hyvä jat-kaa tuleviin kilpailuihin.Kyläseuramme tuo onnit-telut ja lämpimät kiitoksetsaavutuksiesi johdosta.

Kyläseuramme kesäko-kouksessa 8.8.2015 onmyönnetty Tuomas Sep-päselle urheilun kannustinapuraha saavutuksistasi.

Kyläseuran puheenjohta-jan Pertti Pohjolaisen luke-ma onnitteluadressi:

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö onmyöntänyt sinulle TuomasSeppänen 100 vuotta pe-rustamisesta täyttävän ur-heiluseura Pyhäjärven Kai-un kultaisen muistomitalin”Juuret Karjalassa urheili-jana”.

Lopuksi Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö luovutti myös Tuo-maksen isälle Markulle v.1970 julkaistun urheiluseu-ra Pyhäjärven Kaiun histo-riikin.

Tuomas Seppänen ( kuvassa keskellä) sai kiitosta ja kannustusta urheilu-uralleen.

Matti Kouvon Hylkeen-harmaa Haukijahti-trilogiaon saanut lokakuussa 2015väliosan 1½: Ilimajoen ii-pikset. Kirjailijan isänpuo-leiset sukujuuret ovat Py-häjärvi Vpl:n maisemissa,mutta tällä kertaa seikkailuteivät sijoitu maantieteelli-sesti lähelläkään Karjalaa, eiedes Kymenlaaksoa. Teok-sesta kehkeytyy sekä yhteis-kuntakriittinen hyljenovelliettä eräänlainen pienoisvei-jariromaani, jonka päähen-kilöt ovat sananmukaisesti-kin pienoisveijareita. Nä-ennäinen sattuma kiskookuutit toiminnalliselle ret-kelle Etelä-Pohjanmaalle ai-kaan, joka ei ole tätä päi-vää, mutta joka häilyy eili-sen ja huomisen välisellähämärällä rajamaalla.

Ilimajoen iipisten maail-ma näyttäytyy verrattainsynkkänä: maailman epä-varmuus on suistanut Suo-men ja Etelä-Pohjanmaan

Hylkeenharmaan kuutitseikkailevat Etelä-Pohjanmaalla

tilanteeseen, jossa kaikkeaja kaikkia arvioidaan aino-astaan mahdollisena uhka-kuvana. Poliittinen järjestel-mä on ajautunut sekavaksikokoelmaksi toinen toisi-aan kilpailuttaviksi puolue-aparaateiksi, joiden liitto-suhteista ei etevinkäänkremlologi ottaisi selvää.

Kuutit paiskautuvat kaa-okseen pohjautuvaan jär-jestelmään siinä vaiheessa,kun sen irvokkuus on puh-keamassa rumimpaan kuk-kaansa: robotti- ja järjes-tysvallan liittoon. Tätä liit-toa edustaa ”suurella syrä-mellä ja isoolla kaffelilla”hääräävä, nykytekniikan vii-meisimpien sääntöjen mu-kaan uudelleen rakennettuKönnin Kuokkamies. Syn-tyy mittelö, jossa kuuttiensuoraviivainen ajattelu jatoiminta haastaa monipuo-luediktatuurin sanelupolitii-kan.

Hylkeenharmaa Hauki-jahti osa 1½ – Ilimajoeniipikset on tuskin ehtinytnousta painokoneesta, kunkirjailija havahtuu alkavaanpostilakkoon. Alkaa kuu-meinen valmistelu: arvos-telu- ja joululahjakappaleeton saatava perille maksoimitä maksoi ja kävi mitenkävi... Tätä touhua ihmet-tevät itse HylkeenharmaaHaukijahti -sarjan päähen-kilöt, kuutit, jotka tavan-omaisella inspiraation tuon-timatkallaan katsovat par-haaksi seurata hullutusta hie-man sivummalta...

– Sielkö se meiä kir-jailia kaahaa mustal kärrylko salanen söörviisi? Mitäsie Muutti näet?

– Hää viekii Ilimajoeniipiksii paikast toisee, ko-nyyssäkät ei muute kule!

– Ellei hää olis nii san-kee, nii myö voitas heittääpostit ja ite ukonkii veneeltai koptereil!

– Mitä hää tolviisteesäntäileep, maksaaha ne lö-pötkii?

– Kirjoi ko väsääp, niieip laskupää toimi?

– Ukko tekkee mitäukon täytyyp!

– Ajaap ko rahtii Pie-tarii!

– Ja syöp lopuks ko-ninkii?

Sarjan molemmat kirjatvoi hankkia kustantaja Me-diapinta Oy:n sivujen kautta(www.mediapinta.fi/).

”On odotettu,milloin

heitto lähteeoikealle lentoradalle”

Tiistai 22 . joulukuuta 2015 11VPL.PYHÄJÄRVI

Rauhallista jouluaja

hyvää vuotta 2016!Pääkaupunkiseudulla toimi-va Vpl. Pyhäjärvi-Seura jär-jestää lauantaina 30.1.2016klo 14-17 Karjalaiset pidotHelsingin Huopalahden kir-kon seurakuntasalissa. Pi-dot järjestää Karjalan Lii-ton piirakkamestari Juha-ni Forsberg yhdessä seu-ran emännistön kanssa. Pi-toihin kutsutaan seuran jä-senten lisäksi kaikkia mui-takin Vpl. pyhäjärveläisiäperheineen ja ystävineen.

Pidoissa tarjotaan pitkäänhaudutettua karjalanpaistia,jossa on sianlihaa, nautaa jalammasta sekä luonnolli-sesti erilaisia piiraita. Lisäk-si on keitettyjä perunoita jajuureksia, erilaisia raasteitaja vihanneksia, jälkiruokanakiisseli viime kesän mar-joista kermavaahdon kerasekä kahvit.

Karjalaiset pidot tarjollatammikuun päätteeksi

Aterian hinta on aikuisil-ta 15 euroa, 6-12 -vuotiail-ta 8 euroa, 0-5-vuotiaatilmaiseksi.

Osallistujia pyydetään il-moittautumaan 18.1.2016mennessä osoitteisiin

Raili Huovilap. 050-5482681tai raili2@elisanet.fi,Sini Heikkonenp. 050-5351791tai siniph@outlook.com.

Mukaan mahtuu 70 en-siksi ilmoittautunutta. Ate-ria maksetaan käteisellä pai-kan päällä.

Tilaisuus on iloinen va-paamuotoinen keskitalvenjuhla, jossa on aterioinninlisäksi muutakin ohjelmaa.Tervetuloa joukolla, myöslasten ja lastenlasten kanssa.

Huopalahden kirkonosoite on Vespertie 12,00320 Helsinki (Etelä-Haa-ga). Kirkolle on Huopa-lahden asemalta matkaa300 m, bussipysäkiltä (bus-sit 40, 41, 52) 100 m.

Kuvissa on Juhani Forsbergin leipomia piiraita japitopöytää Huopalahden kirkossa.

Hyvää joulua jaonnellisia päiviä uuteen vuoteen!

Vpl.Pyhäjärvi-seura ry

Joulurauhaa ja -iloa, sekäSiunausrikasta Uutta Vuotta

sukulaiset, ystävät ja tuttavat !Tv. Marjatta ja Antti Rantanen Raumalta

Jouluterveiset, hyvää uutta vuottatoivottelee Orvokki Vanhanen, Lappeenranta

Hyvää joulua ja uutta vuotta!Seppo ja Helka Karppanen

Liikenneyhtiö PUTUS OY toivottaahyvää joulua ja uutta vuotta.30 vuotta yhteistä matkaa!Puh. +358 400 226 285

myynti@matkaputus.inet.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista UuuttavuottaToivottaa Heli Salminen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016toivottaa Yrjö S. Kaasalainen & nuoret

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! Eila ja Markku Pärssinen

Toivo Inkisen lapset Pekka, Mirja, Pirjo ja Helylapsineen lähettävät Rauhalliset Joulun toivotukset

kaikille Pyhäkyllöisille ystäville ja sukulaisille.

Kiitän kuluneesta vuodesta ja toivotanRauhallista Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2016!

Pirjo Kiiala

Vanhassa valokuvassa vasemmalla Juho-setä, keskellä Väinö-setä ja oikeallaisäni Toivo Inkinen. Poikien vanhemmat Leena o.s. Kaasalainen ja PekkaInkinen. Kuva on otettu 1930-luvun alussa heidän kotinsa päädyssä Pyhäky-lässä. Kuvan on lähettänyt Hely Musakka, Toivo Inkisen nuorimmainen.

Alapekkolan pojateli Inkisen veljekset

Vuoden 1935joulumerkkiSuomen tuberkuloosinVastustamisyhdistys onjälleen tehnyt vuodelle1935 joulumerkin. Sitävoi käyttää kirjeissä, kor-teissa ja joululahjapaket-tien tuttuna koristeena.Kalevalan riemuvuote-na joulumerkkikin onKalevala-aiheinen. Siinäesiintyy partasuu uros,ehkä itse Väinämöinen,kannelta soittamassa.Merkki on Martta Wen-delinin piirtämä.

Joulumerkistä saatavattulot käytetään etusijassalapsuusajan tuberkuloo-sin vastustamistyöhön.Viime vuoden joulu-merkki tuotti puhdastatuloa 238.655 markkaa.

Joulumerkin hinta on50 penniä. Niitä on saa-tavilla kaikista postitoi-mipaikoista sekä useistaosuus-, kirja- ja paperi-kaupoista.

Toivomus olisi, ettämerkki koristaisi mah-dollisimman monia kir-jeitä ja kortteja, joita Suo-messa postiin pannaan.

Joulumerkin tarkoituson tehdä mielemmelämpimäksi sille taiste-lulle, jota maassammekäydään tuhoisinta kan-santautiamme, tuberku-loosia, vastaan.

TAISTO VIRKKI

Vaakunan kuviot on otettu Pyhäjärven kirkkoahol-le 1936 pystytetystä lahjoitusmaatalonpoikien muis-tomerkin huipulla olevasta lyhdystä, jonka yläpuo-lella oli Karjalan vaakunakuvio. Idea on rovastiKaarle Viikan ja heraldisessa muotoilussa avustiheraldikko, graafikko Kaj Kajander, 1989.

Vaakunan selitys:Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta,

kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi;ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen ylä-

puolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevääkäsivartta, joista oikea pitelee miekkaa, vasen käy-rää sapelia; kaikki hopeaa.

Tiesitkö tämänPyhäjärvenvaakunasta?

Tiistai 22 . joulukuuta 2015VPL.PYHÄJÄRVI12

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö srKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaKorpimetsontie 1637570 Lempääläpuh. 040 730 2622marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaRautasemantie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:Botnia-Print OyKokkola

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesPirjo KiialaLamminkankaantie 1233420 Tamperepuh. 044-2815047pirjo.kiiala@gmail.com

Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, PerttiHakanen, Pirjo Kiiala, Kirs-ti Naskali, Esko Pulakka,Markku Pärssinen ja MarjoRistilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

Seuraava Pyhäjärvi-lehtiilmestyy tammikuussa.

Aineistot toimitukseen viimeistäänma 11.1.2016 mennessä, kiitos!

PYHÄJÄRVI-SÄÄTIÖNKOTISIVUT

löytyvät osoitteesta:www.karjalanliitto.fi/

vplpyhajarvisaatio

TAPAHTUMAKALENTERI

Vpl. Pyhäjärvi-pöytästandaariSuunnittelu Kaarle Viika,1963. Hinta 42 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-isännänviiriKoko 45x400 cm.Suunnittelu Kaarle Viika,1992. Hinta 75 euroa.

Hintoihin lisätäänpostituskulut.

Tilaukset ja lisätiedotsäätiön asiamiesPirjo Kiiala,puh.0442815 047 taipirjo.kiiala(at)gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöltätuotteita itselle tai

joululahjaksi:Pyhäjärvi-kirja350 s.Reino O. Kukko –Kaarle Viika, 1989.Historiaa sanoin ja kuvin,sekä murresanastoselityksineen.Hinta 25 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön 60-vuotishistoriikki136 s. Reino Äikiä, 2008.Runsaasti kuvia ja muis-teluita säätiön alkuajoiltaja eri paikkakunnilla pi-detyistä Pyhäjärvijuhlistaja muista pyhäjärveläis-ten tapahtumista.Hinta 20 euroa.

Suvannon seutu1917-1921, elämää jaihmiskohtaloita336 s.Suvannon seudunpaikallishistoriantyöryhmä, 2015.Hinta 40 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön

Adressit 10 euroakappale

+ postituskulut.Tilaukset:

Juhani ForsbergRyytimaantie 19 A 8

00320 Helsinki,puh. 050-511 2899

tai

Vpl. Pyhäjärvi -tuotteitaedullisesti lahjaksija omaan käyttöön

Hanki nyt vaakunapaita, jota saatavana jälleenkaikissa pohjaväreissä valkoinen, helmenharmaa jamusta. Tuote, juuristamme kertova Vpl. Pyhäjär-ven vaakunapaita, sopii esim. lahjaksi ja asuksesituleville kotiseutumatkoille, vaikka koko ryhmälle.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvallaja tekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy valkoisissa ja mustissasekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, mutta hel-menharmaissa vain pyöreäaukkoisena. Koot S, M,L, XL hinta 15 e/kpl ja isommat koot XXL jaXXXL 20 e/kpl. Mustia V-aukkoisia vain muuta-ma iso koko jäljellä.

Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl. Hanki myös kirja Suvannonseutu 1917-1921, elämää ja ihmiskohtaloita: hintajäsenille 30 euroa, muille 40 euroa.

Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut.Tilaukset ja tiedustelut toistaiseksi ainoastaan Kai-sa-Liisa Korhonen 050-590 5433, e-mailkaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi (huom. muuttu-nut sähköpostiosoite)

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II.

Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 044 564 1040Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman lähetyskuluja.

Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi/kirjapuotiSuvannon seutu 1917-1921 elämää ja ihmiskohtaloita 336 s.

Hinta 40 euroa. Tilaukset puh. 040 021 3369. Suvanto-kirjaa vaintästä numerosta 040 021 3369 tai sähköpostistani.

Numerosta 044 564 1040 vain Kaunista Vpl Pyhäjärveä.

OSALLISTU MYÖS YHTEISENPITÄJÄLEHTEMME TEKOON!Laita tarjolle kuvia ja kirjoituksia.

Toimituksella on oikeus muokata aineistoa.

Karjalanmatka4.1-7.1.2016

Musakan Antin 50-vuotispäivien ”Rääppiäiset”1pv Terijoen suuntaan, 2pv Elisenvaaraan

Naskalin Manun tyttö:Tiedustelut Heli Salminen, puh:0505671586

Nyt joukolla mukaan!

Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon vuoden 2016aloittava kokous pidetään torstaina 7.1. klo 13 alkaenRavintola Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17,Lahdessa.HYVÄÄ UUTTA VUOTTA JA TERVETULOA!

Tampereen Seudun VPL Pyhäjärvikerhon tarina-tuokio on keskiviikkona 13. päivänä tammikuuta 2016klo 13.30 Koulukatu 12, Tampere. Tervetuloa!

Kaikille avoin uusi KARJALA-kerho kokoontuu ke13.1. klo 17. Tampereella Hervannan kirjaston lukusalis-sa (2. kerros). Alustus: Mikä on Karjala? Luovutetutalueet ja sen pitäjät. Karjalan Liiton ja alueellisen seura-toiminnan esittelyä. - Hervannan Karjalaseura

Vpl Pyhäjärvi-seura ry kutsuu jäseniään Karjalatalolleto 14.1.2016 klo 17.30 neuvottelemaan 70. Pyhäjärvi-juhlien järjestelyasioista. La 30.1.2016 Karjalaisista pi-doista tietoa toisaalla lehdessämme.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallintoneuvoston kokouson lauantaina 5.3.2016 Sastamalassa.