henkilöstökertomus 2017 - palkeet€¦ · työyhteisön toiminta-kulttuuri. työ- ja...
TRANSCRIPT
Henkilöstökertomus 2017
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Vakituinen toimipaikkaVäliaikainen toimipisteKirjanpidon siirto Palkeisiin, tilapaiset virkapaikat
Joensuu
Pori
Helsinki
Hämeenlinna
Lappeenranta
Mikkeli
47,2
2015
2016
2017
588 78 48,3 38,9
Keski-ikä719
665 666
HenkilöstömääräNaiset/Miehet
666 76
49
283
223
35
Hämeenlinna
Pori
Mikkeli
Joensuu
Muut
768
731 731745 743 738
689
631
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Henkilötyövuodet 2010 - 2017
631
Henkilöstö paikkakunnittain
2015
2016
2017
33,9 31,528,3
Kokonaistyövoima-kustannukset (milj. €)
Toimipaikat
Palkeet_D/240/01.00.01.03/2017
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
2015
2016
2017
11,2 10,8 10,6
Sairauspoissaolot työpäivää/htv
VmBaro 2017: Palkeet/Valtio vertailu
3,82
3,65
3,733,76 3,70
3,70
3,613,56
3,68
2015 2016 2017
Henkilöstön johtaminen Tuloksen johtaminen Motivaation ja osaamisen johtaminen
Esimiesbarometri 2017: Henkilöstön, tuloksen sekä motivaation ja osaamisen johtaminen
JohtaminenTyön sisältö javaikuttamis-
mahdollisuudetPalkkaus
Osaaminen,oppiminen jauudistuminen
Työyhteisöntoiminta-kulttuuri
Työ- ja toiminta-ympäristö
Vuorovaikutusja viestintä
Työnantaja-kuva ja arvot
Työtyytyväisyysyhteensä
Johtajuus-indeksi
Innovointi-kyvykkyys-
indeksi
Työyhteisö-indeksi
Palkeet 2,95 3,54 2,54 3,30 3,52 3,33 3,11 3,40 3,22 2,98 3,37 3,48Valtio 3,41 3,92 2,81 3,52 3,82 3,66 3,37 3,74 3,55 3,38 3,68 3,81
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
3,83,2 (2016)
päivää/htv
Koulutuspäivät
3,33,3 (2016)
asteikolla 1-4
Koulutuspalautteet
347henkilölle
Osaamis-kartoitukset
LaatuaLeanilla!
Tulevaisuudenkuusi
GreenOffice
Vuodenpalkeetlainen
Työnuusiutuminen
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) henkilöstökertomus 2017 kokoaa keskeiset tiedot henkilöstöstä vuoden ajalta. Numerotiedot pohjautuvat Tahti-järjestelmästä saatuun informaatioon. Henkilöstökertomus antaa tietoa henkilöstörakenteesta ja henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä.
Palkeissa toteutettiin vuoden 2017 alussa organisaatiomuutos. Kieku-hankkeen päättyessä määräaikaiset projektitehtävät eivät enää jatkuneet ja virkasiirroin Palkeisiin tuli uutta henkilöstöä niin Kieku-järjestelmän omistajuuden kuin kirjanpitotehtävien siirtymisen myötä. Lisäksi vuoden aikana otettiin merkittäviä askelia automaation hyödyntämiseksi ja organisoitiin uudelleen asiakaspalvelua. Nämä muutokset vaikuttivat merkittävästi Palkeiden toimintaan ja siten myös henkilöstöön.
Vaikka vuoden lopussa oli henkilöstöä yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, tapahtui henkilötyövuosissa reilua laskua. Neljän vakinaisen toimipaikkakunnan lisäksi, toimintaa toteutettiin väliaikaisilla toimipaikoilla. Vaihtuvuutta tapahtui edellisvuotta enemmän molempiin suuntiin. Palkeisiin sekä rekrytoitiin että Palkeista lähti aiempaa enemmän henkilöstöä. Sairauspoissaoloissa tapahtui pieni muutos parempaan suuntaan, työtyytyväisyyden osalta indeksi oli edellisvuoden lukua alhaisempi.
Vuosi 2017
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
774
732
767 755 755
719
665
666
768,2
730,5 730,9748,7 742,7
737,6
689,2
630,5
600620640660680700720740760780800
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
hlömäärä htv
Kaavio 1. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet 2010 – 2017 (Lähde: Tahti)
Kieku-tuotannon muututtua Palkeiden vastuulle vuoden 2017 alussa Valtiokonttorilta siirtyi Palkeiden palvelukseen 11 henkilöä Helsinkiin ja Lappeenrantaan. Lisäksi kirjanpidon tehtävien keskittämisen myötä Palkeisiin siirtyi 1.10.2017 alkaen muista virastoista yhteensä 31 henkilöä. Henkilömäärä vakinaisilla paikkakunnilla väheni edellisvuoden lopun tilanteesta; suhteellisesti eniten Porissa ja vähiten Joensuussa.
Kaavio 2: Henkilöstö paikkakunnittain 31.12.2017 (Lähde: Tahti)
Joensuu; 223
Hämeenlinna; 283
Pori; 49
Mikkeli; 76
väliaikaiset; 35
Vuoden 2017 lopussa Palkeissa työskenteli 666 henkilöä. Henkilömäärä pysyi lähes ennallaan (665 henkilöä v. 2016). Sen sijaan henkilötyövuosissa laskua oli 58,7 henkilötyövuotta (-8,5 %).
Henkilöstöryhmittäin Palkeiden henkilöstö on jakautunut kahtena viimeisimpänä vuotena kaavion mukaisesti. Johdon osuus pysyi ennallaan. Esimiesten osuus jatkoi laskuaan, asiantuntijatehtäviä tekevien osuus nousi selvästi. Toimihenkilötehtävissä tapahtui pientä laskua.
7
7
48
32
53
89
555
537
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
2016
2017 johto
esimies
asiantuntija
toimihenkilö
Kaavio 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 31.12.2017 (pl. työllistetyt ja harjoittelijat) (Lähde: Tahti, Kieku)
8
37
171
34
5
9
38
235
0 50 100 150 200 250
Assistentti
Kirjanpitäjä
Palkkapalvelusihteeri
Palveluasiantuntija
Palveluneuvoja
Raportointivastaava
Sovellusvastaava
Talouspalvelusihteeri
Kaavio 4. Toimihenkilötehtävissä työskentelevät nimikkeittäin 31.12.2017 (Lähde: Tahti, Kieku)
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Kaavio 5: Osa-aikaisten ja määräaikaisten henkilöiden prosenttiosuudet 2010-2017. (Lähde: Tahti, Kieku)
Pitkillä virkavapailla (pl. sairauslomat) oli vuoden 2017 lopussa 38 henkilöä (52 hlöä v. 2016). Virkavapaalla olijoista toisen työnantajan palveluksessa toimi 12 henkilöä.
Vuorotteluvapaalla oli kolme ja opintovapaalla kaksi henkilöä. Erilaisilla perhevapailla oli 17 henkilöä. Kuntoutustuella oli neljä henkilöä.
5,8 6,3
5,1 4,4
4,65,8
5,3
7,5
13,8
12,0
14,616,6 17,2
18,4
14,0 12,2
0,02,04,06,08,0
10,012,014,016,018,020,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
osa-aikaiset määräaikaiset
Osa-aikaisia oli vuoden 2017 lopussa 50 henkilöä (35 henkilöä v. 2016). Pääasiallisimmat osa-aikaisuuden syyt olivat osittainen hoitovapaa (17 henkilöä), osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke (11 henkilöä) sekä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki (11 henkilöä).
Vuoden 2017 lopussa henkilöstöstä oli vakinaisessa virassa 585 henkilöä, 87,8 prosenttia koko henkilöstöstä (86,0 % v. 2016). Määräaikaisten määrä oli 81. Luku vastaa valtion keskiarvoa määräaikaisten osuudesta. Vakinaisista henkilöistä 38 henkilöä hoiti Palkeissa muuta tehtävää kuin vakinaista virkaansa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli vielä 99 henkilöä.
Palkallisia harjoittelijoita Palkeissa oli koko vuoden aikana yhteensä 9,2 henkilötyövuoden verran (11,0 htv v. 2016). Palkallisten harjoittelijoiden lisäksi Palkeissa oli joitakin palkattomia harjoittelijoita.
0 %50 %
100 %
osa-aikaiset
määräaikaiset
henkilömäärä
2
18
78
48
63
588
2017 mies
2017 nainen
Miesten osuus henkilöstöstä oli 11,7 prosenttia (11,3 % v. 2016 ja 12,1 % v. 2015). Valtion koko henkilöstömäärästä miesten osuus (51,0 %) on hieman suurempi kuin naisten. Tämä johtuu suurista miesvaltaisista aloista (puolustusvoimat, poliisi ja rajavartiolaitos). Muilla aloilla naiset ovat enemmistönä.
Osa-aikaisia miehistä oli kaksi henkilöä (2,6 % miehistä, naisista 8,2 %). Osa-aikaisuus ja määräaikaisuus on naisilla yleisempää työmarkkinoilla keskimäärin. Palkeissa tilanne oli toisin, määräaikaisuus oli edellisvuosien tapaan myös vuonna 2017 miehillä yleisempää (kaavio 6).
Kaavio 6. Naisten ja miesten määriä 2017 (Lähde: Tahti, Kieku)
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Valtiolle.fi-järjestelmän kautta ulkoisessa haussa oli yhteensä 56 ilmoitusta – näistä 17 vakinaiseen tehtävään. Hakemuksia vastaanotettiin 1 545 kappaletta sekä Palkeissa jo työskenteleviltä että uusilta henkilöiltä. Hakujen määrä kääntyi nousuun kahden hiljaisemman vuoden jälkeen. Rekrytointien määrän lisäys johtui uusista tehtävistä sekä yli vuoden mittaisista määräaikaisuuksista.
Vakinaisia palvelussuhteita päättyi 50 kappaletta (32 kpl v. 2016). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (vakinaisten päättyneiden palvelussuhteiden määrän suhde edellisvuoden lopun vakinaisten palvelussuhteiden määrään) oli 8,7 prosenttia (5,5 % v. 2016).
Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi 20 henkilöön (15 henkilöä v. 2016). Nuorin eläköitynyt oli 61-vuotias, vanhin 68-vuotias. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaksi henkilöä (yksi henkilö v. 2016). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 62,8 vuotta (63,4 v. 2016). Palkeissa eläköityminen tapahtui hieman vanhempana kuin valtiolla keskimäärin (62,1 v. 2016). Suoraan toiseen valtion virastoon rekrytoitiin neljä Palkeissa vakinaisessa virassa ollutta henkilöä. Yleisimmin uuteen työpaikkaan siirryttiin kuitenkin yksityiselle sektorille.
Ennusteen mukaan Palkeiden nykyisestä henkilöstöstä seuraavan viiden vuoden aikana (2018 -2022) eläköityy 13,5 prosenttia ja kymmenen vuoden aikana (2018 - 2027) 28,5 prosenttia. Koko valtiosektorilla eläköitymistä arvioidaan tapahtuvan samalla ajanjaksolla 27,8 %. Arviot perustuvat tällä hetkellä palveluksessa olevan henkilöstön normaaliin henkilökohtaiseen eläkeikään.
Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 47,2 vuotta (46,5 vuotta v. 2016, valtiolla 46,3). Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli 45–54-vuotiaat. Vähintään 45-vuotiaita henkilöstöstä oli 61,4 prosenttia (58,9 % v. 2016). Miesten keski-ikä oli naisten keski-ikää lähes kymmenen vuotta vähemmän.
Palkeiden henkilöstössä miesten koulutustasoindeksi 5,3 vastasi valtion keskimääräistä indeksiä, naisten koulutustasoindeksi jäi vähän sen alle ollen 5,1. Luvut olivat lähellä edellisvuoden tasoa (miehillä 5,4, naisilla 5,2).
Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli 40,1 prosentilla henkilöstöstä (valtiolla 49,1 %). Tutkijakoulutuksen oli suorittanut kaksi henkilöä (0,3 %, valtiolla 3,9 %). Kaavio 8. Henkilöstön
poistuma vanhuuseläkkeelle 2018 – 2027 (Lähde: Tahti)
23
137
166
215
173
59
111
153
215
176
1
14
96
147
212
197
0
- 2 4 2 5 - 3 4 3 5 - 4 4 4 5 - 5 4 5 5 - 6 4 6 5 -
2015 2016 2017
Kaavio 7. Henkilöstön ikäjakauma 2015 – 2017 (Lähde: Tahti)
1,53,5
6,510,1
13,515,9
19,422,4
25,228,5
0
5
10
15
20
25
30
2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027
LKMKum. %
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Taulukko 1. Työvoimakustannusten jakautuminen 2016 ja 2017 (Lähde: Tahti)
Kaavio 2: Henkilöstö paikkakunnittain 31.12.2017 (Lähde: Tahti)
Työvoimakustannukset laskivat vuonna 2017 edellisvuodesta. Suunta johtui henkilötyövuosi-määrän vähenemisestä. Sosiaaliturvan kustannukset, joista suurin osa muodostuu eläkemaksuista, laskivat prosentuaalisesti vuodessa eniten, ja olivat valtion keskiarvoa (15,2 %) alhaisemmat. Palkkasumman osuus Palkeissa oli lähellä valtion keskiarvoa (83,2 %).
Henkilötyövuoden hinta kertoo kokonaistyövoimakustannusten osuuden henkilötyövuotta kohden. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 (45 765 euroa) henkilötyövuoden hinta laski kiintein hinnoin tarkasteltuna 0,5 prosenttia (edellisvuoden lasku 0,9 %). Vuodesta 2013 lähtien muutos on ollut +1,5 prosenttia (kiintein hinnoin). Koko valtiolla keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 58 146 euroa.
Kaavio 9. Henkilötyövuoden hinta 2013 – 2017 (Lähde: Tahti)
2016 2017 Muutos
1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %
Palkkasumma 26 143 83,1 24 099 83,5 -2 044 -7,8 %
- tehdyn työajan palkat 20 022 63,6 18 457 64,0 -1 565 -7,8 %
- välilliset palkat 6 121 19,4 5 642 19,6 -479 -7,8 %
sosiaaliturva 4 167 13,2 3 687 12,8 -480 -11,5 %
muut välilliset työvoimakustannukset 1 163 3,7 1 069 3,7 -94 -8,1 %
Työvoimakustannukset yhteensä 31 473 100,0 28 855 100,0 -2 618 -8,3 %
44 207
45 64945 914
45 66845 765
45 069
46 06146 422
46 011
45 765
43 000
43 500
44 000
44 500
45 000
45 500
46 000
46 500
47 000
2013 2014 2015 2016 2017
käyvin hinnoin kiintein hinnoin
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Työtyytyväisyysindeksi (3,22) ei vuonna 2017 noussut edellisvuoden tasolle (3,42). Vastaus-prosentti oli 72 (77 % v. 2016). Miehet olivat naisia tyytyväisempiä (miehet 3,37 ja naiset 3,21). samoin määräaikaiset viranhaltijat vakinaisia tyytyväisempiä (3,54 ja 3,19). Ikäryhmittäin tulokset sijoittuivat välille 3,17 – 3,44.
Korkeimmat arvosanat saivat työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet sekä työyhteisön toimintakulttuuri. Arvosanat alenivat eniten palkkauksen, johtamisen sekä työnantajakuvan ja arvojen osalta. Valtion keskiarvoihin verrattuna Palkeiden luvut olivat alhaisemmat (kokonaistyytyväisyys valtiolla 3,6).
Vuoden 2017 aikana työpaikkaselvitykset tehtiin kaikilla vakinaisilla paikkakunnilla. Lisäksi aluehallintovirasto suoritti työsuojelutarkastukset Joensuussa sekä molemmissa Hämeenlinnan toimipaikoissa. Raportit on käsitelty henkilöstön kanssa ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin.
Työyhteisökohtaiset terveystarkastukset jatkuivat. Sähköpöytien hankintaa jatkettiin. Varhaisen tuen mallia jalkautettiin edelleen ja liikunta- ja kulttuuriseteleitä sai käyttöönsä edellisvuosien tapaan. Ravintoetu oli käytettävissä sopimusruokaravintoloissa. Joustoa työhön antoi mm. mahdollisuus etätyöpäiviin. Palkeet aloitti savuttomana työpaikkana 1.8.2017 alkaen.
Henkilöstö on pyritty ottamaan mukaan työyhteisön kehittämiseen monin tavoin. Polkuni Palkeissa -hankkeen suunnittelu käynnistyi lokakuussa. Sen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa työkyvyn ylläpitämiseksi konkreettisia toimenpiteitä työelämän eri vaiheissa oleville palkeetlaisille. Työ jatkuu kevään 2018 aikana.
Keväällä ja syksyllä järjestettiin puolen päivän mittaisia virkistysiltapäiviä. Pikkujoulujen sijaan Palkeet osallistui Suomi 100 -juhlavuoteen Joensuussa ja Hämeenlinnassa järjestetyillä juhlilla, joihin kutsuttiin myös jo eläkkeelle jääneitä palkeetlaisia.
3,22
3,72
2,83
3,40
3,67
3,49
3,28
3,65
3,42
2,95
3,54
2,54
3,30
3,52
3,33
3,11
3,40
3,22
0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00
Johtaminen
Työn sisältö
Palkkaus
Osaamisen kehittäminen
Työyhteisön toimintakulttuuri
Työympäristö
Vuorovaikutus ja viestintä
Työnantajakuva ja arvot
YHTEENSÄ
2017 2016
Esimiesbarometrin tulos oli Palkeissa edellisvuotta hieman parempi – indeksi oli 3,70 (v. 2016 3,63).
Miehet olivat tässäkin kyselyssä naisia tyytyväisempiä. Vahvuuksina nousivat esiin työasioissa lähestymisen helppous sekä työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys.
Kaavio 10: Työtyytyväisyyskyselyn tulokset (Lähde: VMBaro)
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Vaativuustasoryhmien mukaan tarkasteltuna Palkeiden palveluksessa olevien naisten prosentuaalinen osuus painottui selkeämmin alempiin vaativuustasoryhmiin kuin miesten (kaavio 12). Vertailussa ovat mukana kaikki joulukuussa 2017 täyttä palkkaa saaneet henkilöt (555 henkilöä). Naisista 82,9 prosenttia (85,7 % v. 2016) sijoittui vaativuustasoryhmien 4 ja 6 välille, kun taas miehistä 62,3 prosenttia (66,7 % v. 2016). Vaativuustasolla 7 ei vuoden lopussa työskennellyt yhtään henkilöä, ja korkeimmalla vaativuustasolla 13 oli pelkästään kaksi naista.
Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuodesta hieman. Palkeiden luku 10,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden oli kuitenkin edelleen suurempi kuin valtiolla keskimäärin (8,4). Samoin Palkeiden terveysprosentti 34,5 alitti valtion arvon (38,2).
Sairaustapauksia oli Palkeissa edellisvuotta vähemmän, mutta toisaalta poissaolot olivat vastaavasti pitempiä. Kokoaikaisia sairauspoissaoloja on pyritty lyhentämään osasairausvapailla. Vuonna 2017 tätä mahdollisuutta hyödynnettiin noin kymmenen henkilön kohdalla. Tarvittaessa käytiin työterveysneuvotteluja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutukseen osallistui 12 henkilöä (18 hlöä v. 2016).
Sairauspoissaoloissa painottuivat tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät vaivat. Näistä syistä johtui peräti 44 prosenttia työterveyshuollon kautta myönnetyistä sairauspoissaolopäivistä. Työergonomiaan on pyritty panostamaan säännöllisillä ergonomiatarkastuskäynneillä ja jatkamalla työpöytien vaihtoa sähköpöydiksi.
11,2
3,9
13,5
10,8
4,2
13,4
10,6
4,6
12,3
0
2
4
6
8
10
12
14
16
työpäivää / htv työpäivää / tapaus työpäivää / edunsaaja
2015 2016 2017
Kaavio 11. Sairauspoissaolotietoja työpäivinä 2015 – 2017 (Lähde: Tahti)
58 256 89
0
34 30
53
92
486
4 2316
0
8 8
62
20
69
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT 10 VT 11 VT 12 VT 13 Yht.
mies
nainen
Kaavio 12. Naisten ja miesten sijoittuminen vaativuusryhmittäin (Lähde: Tahti)
102,8 105,0 101,4 100,6 95,1 96,6 97,0 103,4
0,020,040,060,080,0
100,0120,0
VT 4 VT 5 VT 6 VT 7 VT 8 VT 9 VT 10 VT 11 VT 12
Kaavio 13. Samapalkkai-suusindeksi = naisten ansiot miesten ansioista 2017, miehet = 100 (Lähde: Tahti)
Säännöllisen työajan kuukausiansion samapalkkaisuusindeksi (kaavio 13) osoittaa palkkatasa-arvon naisten ja miesten välillä. Suurimmassa osassa vaativuusryhmiä naisten keskimääräinen palkka oli miesten palkkoja korkeampi, mutta erot olivat vähäiset. Myös miesten lukumäärä on vähäinen, ja yhden henkilön merkitys siten suurempi kuin naisten joukossa. Lisäksi ylimmille vaativuustasoille 10 – 13 sijoittui vain noin viisi prosenttia koko henkilömäärästä.
583,9
283,3
543,5
500,7
379,6
548,9
517,9
655,5
473,4
0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0
työtyytyväisyys ja työkunto
koulutus
työterveyshuolto
2017
2016
2015
Henkilöstö Työhyvinvointi Osaamisen kehittyminen Henkilöstön vuosi 2017 Tarkemmat tilastot 2017
Koulutuspäivien lukumäärä nousi 3,8 työpäivään henkilötyövuotta kohti (3,2 v. 2016). Määrällisesti koulutuksia järjestettiin todella paljon, mutta koulutusten pituuksiin on kiinnitetty huomiota, jotta mahdollisimman moni pääsisi irrottautumaan töistään ja osallistumaan koulutuksiin. Kaikkien koulutusten yhteinen osallistujamäärä oli yli 2 300.
Yhtenä koulutuksen painopisteenä oli Lean-malli, jota koulutettiin koko henkilöstölle. Skypen välityksellä eri alojen asiantuntijat pitivät luentosarjan, joka käsitteli mm. tulevaisuuden työtä, työn muutosta, sisäistä motivaatiota ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Uudet palvelut ja uusien työvälineiden käyttöönotto vaativat omat koulutuskokonaisuutensa.
Keväällä käynnistettiin Move it! -hanke, jonka tavoitteena oli uusien työtapojen ja välineiden haltuun ottaminen oman henkilöstön kesken. Osaamisen vahvistamisen ohella edistettiin verkostoitumista palveluryhmien ja paikkakuntien välillä. Erilliset osaamiskartoitukset tehtiin 348 henkilölle (72 hlölle v. 2016).
Uusille henkilöille pidettiin omat informaatiotilaisuutensa edellisvuosien tapaan. Samoin muita tilaisuuksia, kuten esimiesfoorumeita ja koko henkilöstön infotilaisuuksia, järjestettiin säännöllisesti. Palkeissa järjestetyn koulutuksen lisäksi henkilöstö osallistui myös avoimiin ulkopuolisiin koulutuksiin, foorumeihin ja seminaareihin.
Henkilötyövuotta kohden lasketut investoinnit koulutukseen nousivat edellisvuodesta. Samoin investoinnit työkuntoon ja työtyytyväisyyteen - työpaikkaruokailuun, virkistys-toimintaan ja työsuojeluun - lisääntyivät hieman. Sen sijaan investoinnit työterveyshuoltoon kääntyivät laskuun. Työterveyshuollon sopimusta tarkistettiinkin vuoden aikana esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidon osalta.
Kaavio 14. Investoinnit (€/htv) koulutukseen, työterveyshuoltoon sekä työkuntoon ja työtyytyväisyyteen 2015 – 2017. Luvut eivät sisällä käytettyä työaikaa. (Lähde: Kirjanpito)
HTV 630,5muutos -58,7 HTV
-8,5 %
Osa-aikaisia 50 muutos +15 henkilöä +42,9 %
Määräaikaisia 81 muutos -12 henkilöä, -12,9 %
Lähtövaihtuvuus 8,7 % (50 vak. palvelus-suhdetta päättyi,
joista vanhuuseläkkeelle jäi 20)
Ulkoisia hakuja 56 (2016 5) 1 545 hakemusta (2016 173)
HTV:n hinta 45 765 e
muutos -0,5 %
Sairauspoissaolot 10,6 työpäivää/HTV
muutos -1,9 %
Työterveyshuolto 473,4 e/HTVmuutos -13,8 %
Henkilöstökoulutus 3,8 pv/HTV
muutos +18,8 %