hengitä hyvää · 2017. 10. 24. · on yksi näistä. itsemyötätunto on itsensä arvosta-mista...

2
16 Hengitys 4 • 2017 TEKSTI STINA FÅGEL, KM, RATKAISUKESKEINEN VALMENTAJA, MIELIPAKISTA ELÄMÄNVOIMAA!, SUUNNITTELIJA SIRKKALIISA HEIMONEN, PSYKOLOGI, PST, RATKAISUKESKEINEN VALMENTAJA, TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ, IKÄINSTITUUTTI KUVA SHUTTERSTOCK O pettelu elämään sai- rauden kanssa voi myös nostaa omat voimavarat uudella tavalla esiin. Voi löytää sen, mikä aiemmin auttoi selviytymään elämän haasteis- sa. Haastavissa tilanteissa mielensä hyvinvointia voi vahvistaa, ja tähän on monia toimivia keinoja. Itsemyötätunto on yksi näistä. Itsemyötätunto on itsensä arvosta- mista suopeasti, huolehtivasti ja loh- duttavasti. Kun katsoo itseään näin, voi suhtautua myös muita kohtaan myötätuntoisesti. Itsemyötätunto kantaa Itsemyötätunto on avain vaikeuksien kohtaamiseen, sillä se saa näkemään haasteet osana inhimillisyyttä. Kuljet- taessa kohti omia tavoitteita on itse- myötätunto tukisauva. Jos on vaikkapa asettanut tavoitteeksi hengästyttävän liikunnan kolmasti viikossa ja kaikki kerrat eivät toteudukaan, voi iloita yh- den tai kahden kerran tuottamasta hy- västä olosta. Tavoitteiden osittaminen auttaa etenemään pienin askelin. Itsemyötätuntoon sisältyy kolme osaa: itseä kohtaan tunnettu ystävälli- syys vastakohtana itsensä arvostelulle, yleinen inhimillisyys sekä hyväksyvä tietoinen läsnäolo, mindfulness. Tietoinen läsnäolo tukee ajatus- ten ja tuntemusten havainnointia sel- laisina kuin ne ovat. Ikäviä asioita ei tarvitse juosta pakoon eikä toisaalta kuljettaa mukanaan. Näin turha vat- vominen jää syrjään, ja mieleen tulee tilaa myönteisille asioille. Itsemyötä- tunto auttaa meitä oppimaan ja kas- vamaan sisäisistä syistä, ei siksi, että haluamme muiden hyväksyntää. Toivoa voi vaalia Toivo kannattelee elämän haasteissa. Sekin on voima, jota voimme virittää ja vaalia. Mikä antaa sinulle toivoa sii- tä, että jokin oma tavoitteesi toteutuu? Voi esimerkiksi kirjoittaa itselleen sel- Nämä teemat pysäyttävät mielen hyvinvoinnin äärelle. Mielen hyvinvoinnin merkitys korostuu, kun esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen pysäyttää. itsemyötätuntoa, toivoa ja kiitollisuutta on ilmassa! Mielen hyvinvointi voimaksi ikäihmisten elämänhaasteisiin -hanke 2017–18 (STM-THL Terveyden edistämisen määräraha) Yhteistyökumppanit: Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry laisen tulevaisuuden kuvauksen, jossa jokin itseä koskeva asia on muuttunut jollain tavoin paremmaksi. Jos tavoitteena on ollut vaikkapa tupakoinnin lopettaminen, voi kuvata, miltä elämä sen jälkeen tuntuu. Mitä lopettaminen on mahdollistanut ja Hengitä hyvää

Upload: others

Post on 09-Sep-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Hengitä hyvää · 2017. 10. 24. · on yksi näistä. Itsemyötätunto on itsensä arvosta-mista suopeasti, huolehtivasti ja loh-duttavasti. Kun katsoo itseään näin, voi suhtautua

16 Hengitys 4 • 2017

TEKSTI STINA FÅGEL, KM, RATKAISUKESKEINEN VALMENTAJA, MIELIPAKISTA ELÄMÄNVOIMAA!, SUUNNITTELIJA SIRKKALIISA HEIMONEN, PSYKOLOGI, PST, RATKAISUKESKEINEN VALMENTAJA, TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ, IKÄINSTITUUTTI KUVA SHUTTERSTOCK

Opettelu elämään sai-rauden kanssa voi myös nostaa omat voimavarat uudella tavalla esiin. Voi löytää sen, mikä aiemmin

auttoi selviytymään elämän haasteis-sa. Haastavissa tilanteissa mielensä hyvinvointia voi vahvistaa, ja tähän on monia toimivia keinoja. Itsemyötätunto on yksi näistä.

Itsemyötätunto on itsensä arvosta-mista suopeasti, huolehtivasti ja loh-duttavasti. Kun katsoo itseään näin, voi suhtautua myös muita kohtaan myötätuntoisesti.

Itsemyötätunto kantaa

Itsemyötätunto on avain vaikeuksien kohtaamiseen, sillä se saa näkemään haasteet osana inhimillisyyttä. Kuljet-taessa kohti omia tavoitteita on itse-myötätunto tukisauva. Jos on vaikkapa asettanut tavoitteeksi hengästyttävän liikunnan kolmasti viikossa ja kaikki kerrat eivät toteudukaan, voi iloita yh-

den tai kahden kerran tuottamasta hy-västä olosta. Tavoitteiden osittaminen auttaa etenemään pienin askelin.

Itsemyötätuntoon sisältyy kolme osaa: itseä kohtaan tunnettu ystävälli-syys vastakohtana itsensä arvostelulle, yleinen inhimillisyys sekä hyväksyvä tietoinen läsnäolo, mindfulness.

Tietoinen läsnäolo tukee ajatus-ten ja tuntemusten havainnointia sel-laisina kuin ne ovat. Ikäviä asioita ei tarvitse juosta pakoon eikä toisaalta kuljettaa mukanaan. Näin turha vat-vominen jää syrjään, ja mieleen tulee tilaa myönteisille asioille. Itsemyötä-tunto auttaa meitä oppimaan ja kas-vamaan sisäisistä syistä, ei siksi, että haluamme muiden hyväksyntää.

Toivoa voi vaalia

Toivo kannattelee elämän haasteissa. Sekin on voima, jota voimme virittää ja vaalia. Mikä antaa sinulle toivoa sii-tä, että jokin oma tavoitteesi toteutuu? Voi esimerkiksi kirjoittaa itselleen sel-

Nämä teemat pysäyttävät mielen hyvinvoinnin äärelle. Mielen hyvinvoinnin merkitys korostuu, kun esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen pysäyttää.

– itsemyötätuntoa, toivoa ja kiitollisuutta on ilmassa!

Mielen hyvinvointi voimaksi ikäihmisten elämänhaasteisiin -hanke2017–18 (STM-THL Terveyden edistämisen määräraha)

Yhteistyökumppanit: Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry

laisen tulevaisuuden kuvauksen, jossa jokin itseä koskeva asia on muuttunut jollain tavoin paremmaksi.

Jos tavoitteena on ollut vaikkapa tupakoinnin lopettaminen, voi kuvata, miltä elämä sen jälkeen tuntuu. Mitä lopettaminen on mahdollistanut ja

Hengitä hyvää

Page 2: Hengitä hyvää · 2017. 10. 24. · on yksi näistä. Itsemyötätunto on itsensä arvosta-mista suopeasti, huolehtivasti ja loh-duttavasti. Kun katsoo itseään näin, voi suhtautua

Hengitys 4 • 2017 17

OTA

VA/P

ERTT

I NIS

ON

EN

Lähteet:Lipponen, K., Litovaara, A., Katajainen, A.

2016. VOIMAA. Hyvän elämän polku. Onni-sarja. Duodecim. Helsinki.

Meredith L. T. & M.R. Leary. 2011. Self-compassion,

self-regulation, and health. Self and Identity. 10 (3), 352–262. Psychology

Press. Taylor & Francis Group. Neff, K. D. 2009. The Role of

Self-Compassion in Development: A Healthier Way to Relate to Oneself.

Human Development; 52:211–214.Shane J. ym. 2004. Strategies for Accentuat-ing Hope. In: P. A. Linley and S. Joseph (Eds.)

Positive Psychology in Practice.USA, 388–402.

Vaillant, G. E. Positive Aging. 2004. In: P. A. Linley and S. Joseph (Eds.)

Positive Psychology in Practice. USA, 570.

mitä elämään on tullut tilalle? Miten tupakointia pystyi vähentämään, mikä auttoi voittamaan kiusaukset? Näin syntyy suunnitelma, joka tukee tavoit-teen saavuttamista. Kiitollisuus lisää vastavuoroisuutta

Myös kiitollisuus ravitsee mieltä. Kii-tollisuutta herättävien asioiden ei tarvitse olla juhlallisia tai mullistavia. Kun viimeksi ajattelit illalla ”olipa hyvä päivä!”, mikä kiitollisuutta ruokkivan tunteen sai aikaan? Kiitollisuus sitoo ihmisiä yhteen lisäämällä vastavuoroi-

suutta. Se lisää itsensä arvostamista ja auttaa selviytymään stressistä. Kiitollisuus myös vähentää turhaa ver-tailua muihin. Sitä siis voi ja kannat-taa opetella! Voi vaikka kirjata iltaisin vihkoon muutaman pienen asian, joka sinä päivänä antoi hyvää mieltä. Tämä kerryttää vähitellen hyvänolon mosa-iikkiteoksen, jonka katselu kannatte-lee huonona hetkenä.

Kehomme reagoi kielteisiin tuntei-siin voimakkaammin kuin myönteisiin, ne myös säilyvät siinä pitkään. Siksikin jokainen tuulahdus hyvästä ansaitsee erityisen huomion ja on kullanarvoi-nen hengittää talteen.

Millaisena näet itsesi,

mikä herättää toivoa ja

kiitollisuutta?

Tietoinen läsnäolo tukee ajatusten ja tuntemusten havainnointia sellaisina kuin ne ovat. Ikäviä asioita ei tarvitse juosta pakoon eikä toisaalta kuljettaa mukanaan.