helsingin tukkutorin toimintakertomus 2010År 2010 stannar i minnet också på grund av de...
TRANSCRIPT
-
HELSINGIN KAUPUNKI
HELSINGIN TUKKUTORIN
TOIMINTAKERTOMUS
2010
-
2
SISÄLLYS
Sivu
1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3
VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4
MANAGING DIRECTOR’S REVIEW 5
2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 6
3 TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 6
4 HALLINTO JA TILINTARKASTUS 7
5 ORGANISAATIO 8
6 LIHATUKKUTOIMINTA 10
7 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI 10
8 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA 11
9 KALATUKKUTOIMINTA 12
10 MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA 12
11 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS 13
12 TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT 18
Talousarvion toteuma 31.12.2010 21
-
3
1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TUKKUTORIN 77. TOIMINTAVUOSI
Vuoden 2010 aikana Tukkutorilla valmistauduttiin tuleviin muutoksiin. Uuden
pakastamon ja vähittäiskaupan keskuksen suunnittelu jatkui läpi vuoden. Lisäksi
vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti kaupunginhallituksen ruokakulttuurin
kehittämisvalintojen edistämiseen. Samanaikaisesti valmistauduttiin
kauppahallien ja torien siirtymiseen osaksi Tukkutorin hallintoa ja toimintaa.
Tähän liittyvä kaupunginvaltuuston päätös valmistui lokakuussa ja lopullinen
siirtopäätös tehtiin joulukuussa.
Vuosi 2010 jäi myös mieleen poikkeuksellisten säiden vuoksi. Sekä alku- että
lopputalvesta satoi ennätysmäärä lunta, mikä aiheutti lumitöiden osalta
tavanomaista järeämpiä järjestelyjä ja kustannuksia. Vastaavasti kesällä kahden
kuukauden poikkeuksellinen hellejakso pisti Tukkutorin kylmäntuotannon koville.
Molemmista säähaasteista selvittiin hyvin eikä niistä aiheutunut alueen toimijoille
harmeja.
Energian säästäminen jatkui myös vuoden 2010 teemana. Kaikkien
energiankulutuslukujen perusteella saavutettiin säästöjä. Sähkön kulutus on parin
viimeisen vuoden aikana pudonnut 10 GWh:sta reiluun 8,5 GWh:iin, mikä on
ollut merkittävä sekä ympäristövaikutusten että taloudellisten vaikutustensa
vuoksi. Pääsyynä sähkön kulutuksen laskuun ovat lihatukkuhalliin asennetut
taajuusmuuntimet ja tilojen uudelleenjärjestely tässä hallissa niin, että viileätilojen
määrää on voitu pienentää ja käyttötehokkuutta parantaa.
Investointiohjelmassa pyrittiin parantamaan ja tehostamaan jätehuoltoa. Tukkutori
rakennutti jäteaseman, minkä yhteydessä jätteiden lajittelua tehostettiin ja
jätehuollon kustannukset siirtyivät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti
maksettaviksi. Aseman johdosta alue siistiytyi selvästi ja mm. hajuhaitat
vähenivät.
Henkilöstön osalta toimintavuoden aikana panostettiin työhyvinvoinnin
parantamiseen. Vuoden aikana jokaisen työtiimin osalta käytiin tiimikeskustelut ja
yhteisiä koko henkilökunnan tilaisuuksia lisättiin, jotta eri työyksiköiden
työntekijät tutustuisivat toisiinsa. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi uni- ja
liikuntapäivät ja Tukkutorin oma syyskuntokilpailu. Syyskuussa tehdyn
mittauksen mukaan työhyvinvointi oli lisääntynyt.
Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Alkuvuodesta talouden taantuma vaivasi selvästi
alueen yrityksiä, mutta kesän jälkeen talouden toipuminen ja vuoden alussa
voimaan tullut ravintoloiden arvonlisäveron alentaminen alkoivat näkyä
kaupankäynnin piristymisenä. Tukkutori ylitti selvästi toimintakatevaatimuksensa.
Syinä tähän olivat Verkkosaaren alueen jatkovuokrasopimukset ja päätontin hyvä
vuokraustilanne. Lihatukkuhallin vuokraustilanne oli erityisen hyvä. Tähän olivat
vaikuttaneet jo aikaisempina vuosina tehdyt investoinnit ja erilaiset
tehostamisjärjestelyt. Sitovista tavoitteista jäätiin hiukan asiakastyytyväisyyden
osalta. Tähän syynä oli todennäköisesti vasta valmistuneen jäteaseman käytön
muuttuminen maksulliseksi.
Timo Taulavuori
toimitusjohtaja
-
4
1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT
HELSINGFORS STADS PARTITORGS 77:e VERKSAMHETSÅR
Under 2010 förberedde man sig på partitorget inför kommande förändringar.
Planeringen av det nya fryshuset och detaljhandelscentret pågick hela året. Under året
deltog vi aktivt i stadsstyrelsens utvecklingsval för att främja matkulturen. Samtidigt
förberedde vi oss på att köphallarna och torgen blir en del av Partitorgets
administration och verksamhet. Stadsfullmäktiges beslut i anslutning till detta
fattades i oktober och det slutliga överföringsbeslutet fattades i december.
År 2010 stannar i minnet också på grund av de exceptionella väderförhållandena.
Både i början och i slutet av vintern föll det rekordmycket snö, vilket ifråga om
snöarbetet krävde större arbetsinsatser än normalt och detta förorsakade extra
kostnader. Den två månader långa exceptionella värmeböljan under sommaren var en
tuff utmaning för Partitorgets kylanläggningar. Båda utmaningarna på väderfronten
avklarades emellertid väl och aktörerna på området led inte någon skada.
Energisparandet var fortfarande ett tema under 2010. Siffrorna om
energiförbrukningen visar att vi har varit framgångsrika på detta område. Under de
senaste två åren har elförbrukningen sjunkit från 10 GWh till drygt 8,5 GWh. Detta är
mycket med tanke på både miljön och ekonomin. Huvudorsaken till att
elförbrukningen har minskat är att vi i köttpartihallen har installerat
frekvensomvandlare och omorganiserat utrymmena i hallen så att storleken på
svalrummen har kunnat minskas och användningsgraden förbättras.
Målet med investeringsprogrammet har varit att förbättra och effektivisera
avfallshanteringen. Partitorget lät bygga en avfallsstation och i anslutning till den
effektiviserades sorteringen av avfallet. Kostnaderna för avfallshanteringen fördelas
enligt principen att var och en betalar enligt den mängd avfall som de producerar.
Tack vare avfallsstationen har området blivit klart snyggare och bl.a. har
luktolägenheterna minskat.
Ifråga om personalen gjorde vi under verksamhetsåret satsningar på att förbättra de
anställdas arbetstrivsel. Under året fördes med varje arbetsteam teamdiskussioner och
antalet gemensamma evenemang för hela personalen utökades, så att de anställda
inom olika enheter får bekanta sig med varandra. Under året arrangerades också
sömn- och motionsdagar samt Partitorgets höstkonditionstävling. Enligt den mätning
som utfördes i september hade arbetstrivseln ökat.
Ekonomiskt var året bra. Under början av året inverkade den ekonomiska recessionen
på företagen i området, men den ekonomiska återhämtningen efter sommaren och
momssänkningen för restauranger som trädde i kraft från ingången av året ledde till
en piggare handel. Partitorget överträffade klart sitt verksamhetsbidragskrav. Orsaker
till detta var att hyresavtalen för Nätholmen fortsatte och att hyresläget på
huvudtomten var gott. Hyresläget i Partikötthallen var särskilt gott. Detta är en följd
av de investeringar som gjorts redan under tidigare år och andra effektiviserande
åtgärder. Beträffande de bindande målen stannade vi något under målet ifråga om
kundbelåtenheten. Orsaken är sannolikt att användningen av den nybyggda
avfallsstationen blev avgiftsbelagd.
Timo Taulavuori
verkställande direktör
-
5
1. MANAGING DIRECTOR’S REVIEW
CITY OF HELSINKI WHOLESALE FOOD MARKET – 77TH YEAR OF
OPERATIONS
In 2010 the Wholesale Food Market prepared for the changes ahead. Planning for
the new refrigerated warehouse and retail centre continued throughout the year. In
addition, we participated actively throughout the year in promoting the food
culture development targets of the City Board. At the same time we prepared for
the transition of the city’s market halls and markets to the administration and
activities of the Wholesale Food Market. This decision was made by the City
Council in October and approved in December.
The year 2010 was also notable for the exceptional weather conditions. A record
amount of snow fell in both early and late winter, which meant additional
arrangements and costs for clearing the snow. Similarly, the exceptional heat
wave that continued for two months in the summer tested the Wholesale Food
Market’s cold production. We nevertheless managed to cope with both challenges
well, causing no inconvenience to the operators in the market.
The energy conservation programme continued in 2010. Reductions were
achieved in all energy consumption figures. Electricity consumption has fallen in
the last two years from 10 GWh to just over 8.5 GWh, which is significant in
terms of both environmental and economic impacts. The main reasons for the
decline in electricity consumption were the frequency converters installed in the
meat wholesale hall and the reorganisation of the facilities in this hall to reduce
cold spaces and improve operating efficiency.
The investment programme aimed to improve waste management and make it
more efficient. The Wholesale Food Market had a waste station built to improve
the sorting of waste and charge waste management costs more fairly. As a result
of the waste station, the area was cleaned up significantly and odours were
reduced.
With regard to personnel, steps were taken during the year to further improve
occupational wellbeing. Team discussions were held within each team, and the
number of employee events was increased to help staff members from different
units to get to know each other. In addition, special sleep and exercise days were
organised, along with an autumn fitness competition. On the basis of a survey
carried out in September, occupational wellbeing has indeed increased.
The Wholesale Food Market also had a good year financially. The economic
recession continued to trouble our tenants in the first half of the year, but trade
began to pick up with the economic recovery after the summer and the lowering
of VAT for restaurants at the beginning of the year. The Wholesale Food Market
clearly exceeded its operating margin targets. The reasons for this were the
extended lease agreements for the Verkkosaari area and the good lease situation in
the main area. The lease situation in the meat wholesale hall was particularly good
thanks to the investments and other improvements that have been made in recent
years. Customer satisfaction fell slightly short of our binding targets, most likely
due to the introduction of a charge for the new waste station.
Timo Taulavuori
Managing Director
-
6
2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA
Helsingin kaupungin tukkutori on toiminut vuodesta 1933 lähtien pääkaupungin
elintarviketukkukaupan keskuksena Helsingin Hermannin kaupunginosassa ja
Kalasataman alueella. Reilun 17 hehtaarin alueella on toiminut 130 yritystä, joista
elintarvikealan toimijoita on noin puolet. Vuoden 2010 aikana Verkkosaaren
alueelta poistui yrityksiä. Elintarviketukkukaupan lisäksi alueella on Suomen
merkittävin kukka- ja kukkatarviketukkukaupan keskus. Kukka-alan yrityksiä
alueella on 12. Tukkutori valmistautuu luopumaan Kalasataman alueestaan
vuoden 2012 aikana, mikä vaikutti toimintaan jo toimintakertomusvuonna.
Yritysten toimitilojen ja maa-alueiden lisäksi Helsingin Tukkutori vuokraa
varastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 200 yritykselle ja yhteisölle.
Työpaikkoja alueella on arviolta 1 000, minkä lisäksi välillinen työllistävä
vaikutus on arviolta 2 000 henkeä. Muut kuin kukka- ja elintarvikealan yritykset
tarjoavat monipuolisia palvelujaan alueen yrittäjien lisäksi ulkopuolisille
toimijoille. Tukkutorialueen yrittäjien asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja HoReCa -
toimialan ruokapalveluyritykset. Vähittäin myyviä yrityksiä alueella on alle
kymmenen.
Helsingin Tukkutorin päätehtävänä on vuokrata yrityksille toimivia ja
elintarvikehygieeniset vaatimukset täyttäviä tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja.
3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET
Helsingin Tukkutorin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alueensa yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset
tarpeet huomioiden. Tukkutori toteuttaa toiminnallisia tavoitteitaan Helsingin
kaupungin yhteisstrategioiden pohjalta. Tavoitteena on, että Tukkutori toimii
taloudellisesti kannattavana ja on elintarvike- ja kukka-alan pk-yrityksille
palveluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseudun houkuttelevin toimintaympäristö.
Edellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle luodaan
parantamalla toimitilojen käyttökelpoisuutta
ylläpitämällä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista
ottamalla huomioon toimitilojen ylläpito- ja korjaustoiminnassa elintarvikehygieeniset EU-määräykset myös tilojen muunneltavuuden kannalta
edistämällä Tukkutorin markkinointia yhteistyössä yritysten kanssa
avustamalla yrityksiä toimitilojen ja -lupien viranomaiskäsittelyssä
tarjoamalla tiloja uusille yrityksille ja mm. maahanmuuttajataustaisille yrityksille.
Tukkutorin päätoimet:
1) Lihatukkuhalli, jossa toimii tuoreen lihan käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä
Tukkutorin hallinnoimissa tiloissa. Tukkutori vastaa rakennuksen toiminnasta,
omavalvonnasta ja mahdollistaa yritysten toiminnan näissä tiloissa mm.
vastaamalla kylmäntuotannosta, yleissiivouksesta ja elintarvikehygienisistä
vaatimuksista. Lihayrittäjien lisäksi hallista on vuokrattu tuotanto-, varasto- ja
toimistotilaa myös muille yrittäjille. Vuoden lopussa liha-alan yrittäjiä oli neljä.
2) Pakastushotelli, jossa on vuokrattavissa pienvarastoista isompiin tiloihin
pakastus- ja viileäsäilytystilaa elintarvikealan yrityksille. Tukkutori vastaa
-
7
pakastamon kylmäntuotannosta, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Samassa
rakennuksessa on vuokrattavana myös lämmintä kuivavarasto- ja kellaritilaa.
Säilyttämiseen tarkoitettujen tilojen lisäksi rakennuksessa ovat pakastustunnelit,
joissa tuotteiden lämpötila lasketaan -40 asteen tuulitunnelissa -20 asteen
säilytyslämpötilaan. Pakastamon vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa runsaat
vajaa 350.
3) Vihertukkuhalli, josta Tukkutori vuokraa myyntipisteitä yrittäjille eripituisiksi
ajoiksi. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana myös ulkotorialueelta vuokrataan
myyntitilaa vihannes- ja kukkayrittäjille. Tukkutori vastaa tilojen vuokrauksesta,
siisteydestä ja valvonnasta. Hallissa toimii noin kymmenen kukka-alan yrittäjää.
Ulkotorialueella on vuokrattuja paikkoja 84, joista 19 on koko myyntikaudeksi
vuokrattuja. Muut paikat vuorataan lähinnä kesäkuukausiksi.
4) Toimitilojen ja maa-alueiden vuokraus pieneni 17,5 hehtaarista noin 16
hehtaariin vuodenvaihteessa 2010/2011, jolloin osa vuokrasopimuksista
Verkkosaaren alueella loppui. Koko alueella on kaupungin omistamaa
kiinteistökantaa noin 35 100 kerrosneliötä. Tukkutori vuokraa näitä toimisto-,
varasto- ja tuotantotiloja yrityksille ja toimii alueen kehittäjänä yhteistyössä
yrittäjien kanssa. Tukkutorin vuokraamilla maa-alueilla on 57 600 neliötä muiden
yritysten ja yhteisöjen omistamia toimitiloja. Määrä pienenee asteittain vuosina
2010 - 2012, jolloin Verkkosaaren tyhjentyneitä toimitiloja puretaan.
4. HALLINTO JA TILINTARKASTUS
Helsingin kaupungin tukkutorin johto raportoi toiminnastaan teknisen palvelun
lautakunnalle, taloussuunnitteluosaston seurantaryhmälle ja rakennus- ja
ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Teknisen palvelun
lautakunta kehittää ja valvoo Helsingin kaupungin tukkutorin toimintaa.
TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA 1.1. – 31.12.2010
JÄSENET
Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen (31.10 asti) SDP
Mirka Vainikka (1.11. alkaen) SDP
Varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg Vihr
Jäsenet Kasper Stenbäck Kok
Vesa Hack Kok
Jaana Lamminperä Kok
Jani Moliis Vihr
Antti Hytti SDP
Tea Vikstedt Vas
Seppo Kanerva PS
HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET
Maija Utriainen (Vainikka/Vehviläinen) SDP
Sanna Tiihonen (Sahlberg) Vihr
Leena Vuorivirta (Stenbäck) Kok.
Juha Levo (Hack) Kok
Anneli Raittinen (Lamminperä) Kok
Hannu-Matias Nurmi (Moliis) Vihr
-
8
Pekka Paunio (Hytti) SDP
Juho Lindman (Vikstedt) Vas
Kristina Ljungqvist (Kanerva) PS
KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT
Kauko Koskinen (Kok.)
Ulla-Marja Urho, varalla (Kok.)
Teknisen palvelun lautakunta kokoontui vuonna 2010 16 kertaa. Esittelijänä lautakunnan kokouksissa oli
toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Lautakunta teki 7. – 10.9.2010 tutustumis- ja opintomatkan Ranskan Lyoniin, josta haettiin kokemuksia mm.
kaupungin uudesta tukkutorista ja ruokakulttuurista.
5. ORGANISAATIO
Helsingin Tukkutorin organisaatio on seuraava:
Teknisen palveluyksikön perustehtävänä on varmistaa alueen yritysten toiminta-
ja kehittymismahdollisuudet ylläpitämällä Tukkutorin piha-alueen ja rakennuksien
kuntoa. Lisäksi tekninen yksikkö vastaa alueen rakennusprojekteista,
sähkönjakelusta, kylmäntuotannosta ja jätehuollosta. Yksikön palveluksessa on 11
henkilöä.
Yrityspalveluyksikkö huolehtii alueen asiakaspalvelutehtävistä ja vuokrauksiin
liittyvistä markkinointi-, tiedotus- ja sopimusasioista. Lisäksi yksikkö tekee
yhteistyötä alueen yrittäjäyhdistyksen kanssa kehittääkseen alueen palveluja.
Yksikön palveluksessa on kuusi henkilöä.
Helsingin Tukkutori (Heltu) Timo Taulavuori
Toimitusjohtaja
Tekninen palveluyksikkö Tommi Tapana
. Teknisen palvelun päällikkö
Yrityspalveluyksikkö Tiina Suvanen
Yrityspalvelupäällikkö
Peruskorjaukset ja rakennuttaminen
Energian- ja vesihuollon toimivuus
Kylmätuotanto
Alueen kunnossapito ja vartiointi
Muut tekniset yrityspalvelut
Vuokraustoiminta
Yrityssuhteet
Markkinointi ja viestintä
Muut yrityspalvelut
Toimistoyksikkö
sisäiset palvelut
-
9
Toimistoyksikön tehtäviin kuuluvat sisäiset palvelut: talouteen, tiedottamiseen,
laskutukseen ja vuokravalvontaan liittyvät tehtävät. Lisäksi yksikössä hoidetaan
henkilöstöhallinnon tehtävät. Yksikön palveluksessa on neljä henkeä.
HENKILÖSTÖ
Tukkutorin palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 22 henkilöä. Vakituisen
henkilökunnan lisäksi vuoden aikana oli kaksi työllistettyä työntekijää. Helsingin
Tukkutorin teknisen palveluyksikön päällikkönä toimii Tommi Tapana.
Yrityspalveluyksikön toiminnasta vastaa puolestaan yksikön päällikkö Tiina
Suvanen ja Tukkutorin toimitusjohtajana toimii Timo Taulavuori.
Henkilöstö vuosina 2006 – 2010
lkm
31.12.
2006
lkm
31.12.
2007
lkm
31.12.
2008
lkm
31.12.
2009
lkm
31.12.
2010
Kuukausipalkkaiset 23 22 22 20 22
-virkasuhteiset 3 3 2* 3 3
-työsopimussuhteiset 20 19 20 17 19
Määräaikaiset 2
Työllistetyt 2010 2 1
Paikkoja täyttämättä 2
* Kolmas virka avoinna
Henkilökunnan keski-ikä oli toimintavuoden lopussa 52,8 vuotta, mikä on selvästi
korkeampi kuin Helsingin kaupungin henkilöstön keskiarvo 44,8 vuotta.
Syksyllä 2010 tehdyn henkilöstön työhyvinvointikyselyn mukaan
työhyvinvoinnin mittarit parantuivat edelliseen vuoteen verrattuna.
Työhyvinvoinnin edistäminen oli vuoden 2010 teemana ja työhyvinvointiin
panostettiin mm. lisäämällä henkilöstön yhteisiä tapaamisia ja tukemalla tyhy-
toimintaa.
Henkilökunnan poissaolot vuonna 2010 olivat 1,8 % työpäivistä. Sairauspäiviä oli
selvästi vähemmän kuin Helsingin kaupungilla keskimäärin (5,1 % v. 2009).
Henkilökunta osallistui yhteensä 71 päivänä erilaisiin koulutustilaisuuksiin, mikä
on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksia toteutettiin
henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien mukaisesti ja koulutusten pääpaino oli
ammattitaidon edistämisessä. Vuoden palkitsemisen teemoina olivat
työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.
Tukkutorin toiminnassa huomioitiin tasa-arvon toteutuminen osana yhteistä
henkilöstöohjelmaa, joka valmistui marraskuussa 2007. Työnjako Tukkutorilla on
hyvin perinteinen, koska teknisen yksikön palveluksessa ei ole naisia. Tasa-arvon
toteutumisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että
-
10
maahanmuuttajataustaiset työntekijät saisivat yhdenvertaisen kohtelun
työyhteisössä.
Koko henkilöstö oli tulospalkkion piirissä ja vuoden 2010 tulostavoitteista
saavutettiin 75 %. Vain asiakastyytyväisyyden osalta jäätiin tavoitteesta hiukan.
6. LIHATUKKUTOIMINTA
Lihatukkukauppaa harjoittavia yrityksiä alueella on yhdeksän. Näistä neljä toimii
Tukkutorin lihatukkuhallissa ja muut alueen muissa kiinteistöissä. Yritysten
määrä on vähentynyt, mutta niiden koko on puolestaan kasvanut. Lihatukkuhallin
täyttöaste vuokrausten osalta oli huipussaan vuoden lopussa. Tähän on syynä
tilojen käytön tehostaminen. Uusina toimijoina lihatukkuhallissa aloittivat
herkkuleipomo ja lihanleikkaamo, joka käsitteli tuontilihaa. Lihatukkuhallissa
lisääntyi myös kotimaisen luomulihan käsittely sen jälkeen, kun
lihanleikkausyritykset saivat leikkausoikeudet luomulihan osalta.
Lihatukkuhallissa lihaa käsiteltiin tai pakattiin runsaat seitsemän miljoonaa kiloa.
Tämän lisäksi lihaa ja lihatuotteita varastoitiin vähintään neljä miljoonaa kiloa
pakastamossa. Tukkutorin yritykset myyvät yhä enemmän valmiiksi käsiteltyjä ja
kypsennettyjä lihatuotteita. Tämä johtuu siitä, että alueen yritykset ovat
erikoistuneet palvelemaan vaativia ravintola- ja kauppahalliasiakkaita. Monien
erikoislihatuotteiden tarjonta on lisääntynyt. Sen sijaan tuontilihamäärät ovat
pienentyneet.
Alueella toimivien tukkureiden vahvuus on palvelussa ja toimitusten nopeudessa
pääkaupunkiseudun ravintoloille ja kaupoille. Monella alueen tukkurilla on myös
omaa vähittäismyyntiä. Kotimaisen lihan lisäksi alueen yritykset tuovat lihaa mm.
Brasiliasta, Tanskasta ja Uudesta Seelannista.
Kilpailu liha-alalla on viime vuosina kiristynyt erityisesti perustuotteiden osalta.
Myös Tukkutorilla toimivilla liha-alan yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää oma
markkina-alue kilpailun puristuksessa. Alueen liha-alan yrittäjien määrä on
vähentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Samalla jäljelle jäävien
yritysten koko on kasvanut.
Tukkutorin palveluina lihatukkuhallin yrittäjät ovat saaneet:
toimitilojen kunnossapidon ja perussiivouksen
tilojen kylmäntuotannon
lämpötilan seurannan huonekohtaisesti päivittäin
sähkön ja veden
jätehuollon
7. KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI
Pakastamon tilojen vuokrausaste oli koko vuoden erittäin hyvä. Pakastustilasta oli
puutetta ajoittain vuoden aikana. Tukkutorin toimesta elintarvikkeita pakastettiin
ja siirrettiin 11,4 miljoonaa kiloa. Tämä luku ei kuitenkaan sisällä yritysten itse
käsittelemiä ja varastoimia tuotteita, joiden määrä on lisääntynyt sen jälkeen kun
siirtomaksuja korotettiin vastaamaan siirroista aiheutuneita kustannuksia.
Väheneminen johtui myös yhteiskäytössä olleiden lavavarastosalien
vähentymisestä. Niitä muutettiin yrityskohtaisiksi varastotiloiksi.
-
11
Tukkutorin kylmätuotantoyksikkö huolehti 38 000 m3 käsittävien tilojen oikeasta
lämpötilasta 24 tuntia vuorokaudessa. EU-määräysten mukainen lämpötilan
seurantajärjestelmä on Tukkutorin omavalvontaohjelman yksi vaativimmista
osista.
Asiakasyrityksille tuotettiin tarvittavat tiedot lämpötiloista siten, että yrityksen
omavalvonnassa on hygienian valvontaa varten mahdollista nähdä
huonekohtainen lämpötilahistoria. Omavalvontasuunnitelma päivitettiin viimeksi
vuonna 2009.
TUKKUTORIN TOIMESTA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MÄÄRÄT
VUOSINA 2006 – 2010 (ei sisällä asiakkaiden itse siirtämiä eriä)
Vuosi Määrä milj. kg Muutos- %
2006 20,5 - 20
2007 17,7 - 14
2008 13,3 - 25
2009 11,4 - 14
2010 10,6 - 7
KÄSITELLYT TUOTTEET TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2010
Tuote Määrä milj. kg %-osuus
Liha 3,8 36
Kala 0,8 8
Vihannekset, juurekset ja
marjat
5,8
55
Maito- ja leipomotuotteet 0,3 1
Yhteensä 10,6 100
8. VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA
Tukkutorin alueilla toimi ympärivuotisesti 14 vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja
kukkia välittävää yritystä. Vihanneksia ja hedelmiä välitettiin vuoden aikana
vähintään sata miljoonaa kiloa.
Ulkotorialueella myyntipaikkoja oli vuokrattuina 84. Vuokrattavina oli 28:n, 45:n
ja 52 neliömetrin kokoisia myyntipaikkoja eripituisiksi ajanjaksoiksi.
Ulkotorialueella vuokrauskausi alkoi huhtikuussa ja jatkui lokakuuhun asti. Lähes
kaikki toripaikat olivat vuokrattuina vähintään kuukauden ajan. Myynnissä
torialueella oli vihanneksia, omenoita, marjoja, perunoita, sieniä, taimia ja
kesäkukkia. Myyjinä toimivat tuotteiden viljelijät ja välittäjät.
Kukkien myyntikeskuksena Tukkutori on Suomen merkittävin. Tukkuhinnoin
myytäessä kukkatukkukaupan arvo alueella ylitti sata miljoonaa euroa
ympärivuotisesti toimivien yritysten osalta. Kukkatarvikkeiden myynnin arvo oli
samaa suurusluokkaa. Ympärivuotisesti toimivia kukkien isoja
tukkumyyntiyrityksiä oli neljä. Lisäksi viljelijöille ja pienemmille välittäjille oli
-
12
vuokrattuna myyntipaikkoja ympärivuotisesti vihertukkuhallista. Näiden lisäksi
alueella toimi kukkasidontakoulu, kukkatarvikkeita välittäviä yrityksiä ja
kukkakauppojen tukivarastoja. Vuosi 2010 oli kokonaisuudessaan hyvä
kukkakaupan osalta, vaikkakin ns. hiljaisina jaksoina kevään aikana taantuma
vähensi jonkin verran myyntiä.
9. KALATUKKUTOIMINTA
Kalatukkukauppaa ja jalostusta harjoittaa tukkutorialueella yhdeksän yritystä,
joista kolme isoa lopetti toimintansa Verkkosaaren alueella alueen
vuokrasopimusten päättyessä.
Kalanvälitys oli vajaa 10 milj. kg. Kalan tuonti on jatkuvasti lisääntynyt, mikä
osoittaa tuontikalan, lähinnä Norjan lohen ylivoimaista osuutta markkinoilla.
Myös virolaisen kalan välitys on ollut kasvussa. Kokonaisuudessa kalan ja
kalatuotteiden kulutus on lisääntynyt.
Äyriäisten myynti on puolestaan lisääntynyt ruokailutapojen muuttuessa
kansainvälisemmiksi. Yleinen suuntaus on myös se, että kalakauppaa käydään yhä
valmiimmilla ja esikäsitellyimmillä tuotteilla.
Lähes koko välitysvolyymi myytiin kotimaahan. Vienti oli varsin vähäistä. Lohen
ja kirjolohen osuus kaupasta oli 80 %.
10. MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA
Tukkutorialueella toimii Suomen suurin pikatukkuyksikkö, Heinon Tukku.
Lisäksi alueella toimii catering-, leipomo-, konditoria- ja maitovalmisteyritykset
sekä puutarha-alan nouto- ja tukkuyrityksiä. Viime vuosina elintarvikekauppa on
kansainvälistynyt ja alueen kautta välitetään paljon etnisiä raaka-aineita
kansainvälisten keittiöiden tarpeisiin. Alueella toimii mm. kiinalaiseen,
ranskalaiseen, Välimeren alueen ja japanilaiseen ruokaan erikoistuneita
tukkuliikkeitä.
Alueen yritykset elävöittävät pääkaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Noin
kymmenkunta yritystä hoitaa juhlapalveluja tai toimii tapahtumajärjestäjinä.
Agroksenmäen juhlakellareissa järjestettiin kuluneen vuoden aikana kymmeniä
yritys- ja yksityistilaisuuksia. Alueella on lisäksi Sörnäisten viinikellari, joka
toimii viiniklubina ja -varastona vanhan panimon kellarissa. Muiden kuin
elintarvikkeita välittävien yritysten liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa
vuodessa.
Peruskorjatut EU-kelpoiset tilat ja niiden hyvä sijainti ovat olleet kilpailukykyisiä
yritysten hakeutuessa Suur-Helsingin markkinoille. Tukkutorin alueella ei ollut
juurikaan vuokrauskelpoisia, vapaita toimitiloja. Tukkutorin toimitilojen
käyttöaste oli 90 %.
Verkkosaaren vapautuneista tiloista osaa oli hankala vuokrata uudelleen. Niitä ei
enää hyväksytty elintarviketuotantoon ja lisäksi ne olivat vaikeasti vuokrattavissa
muuhun toimintaan. Tilojen kunnostus ei väliaikaisuuden takia ole taloudellisesti
kannattavaa.
-
13
Yrittäjille tehdyn Innolink Researchin asiakaskyselyn perusteella Tukkutorin
asiakkaiden tyytyväisyys tukkutorin toimintaa kohtaan oli heikentynyt 0,2 pykälää
asteikolla 1 – 5. Asiakastyytyväisyys oli 3,2. Tämä tarkoittaa, että 85 prosenttia
asiakkaista oli joko tyytyväisiä, hyvin tai erittäin tyytyväisiä toimintaan. Lievä
heikentyminen saattaa johtua osittain uuden jäteaseman muuttumisesta
maksulliseksi, mutta 0,2 menee myös ns. tutkimusvariaation rajoihin.
Tukkutorin toiminnassa arvostettiin eniten ystävällistä ja ammattitaitoista
henkilökuntaa sekä riittäviä palveluita. Lievää tyytymättömyyttä asiakkaat
osoittivat jakeluliikenteen yhdistämisponnisteluille ja energiasäästötoimenpiteille.
Alueella julkaistiin omaa Tukkutori-lehteä, joka ilmestyi seitsemän kertaa
vuodessa. Lehdessä kirjoitettiin alueen toimijoista ja tuotteista. Lisäksi lehdessä
julkaistiin Tukkutorin ja kaupungin muiden virastojen ajankohtaisia asioita, jotka
koskivat alueen toimintoja. Tukkutorin toimitusjohtajalla oli lehdissä kolumni.
Alueen pysäköinnin järjestelyjä jatkettiin edelleen niin, että yksityiset pysäköinnin
valvojat ryhtyivät valvomaan yritysten pysäköintialueita. Tavoitteena on, että
asiakkaille löytyy aina vapaita ja ilmaisia tunnin pysäköintipaikkoja.
11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS
Tukkutorin ympäristötoimintaan ja energian käyttöön liittyvät tavoitteet:
A) Omaan toimialaan liittyvät tavoitteet
Alueen ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi
toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki oman kaupunkiorganisaation sekä
muun lainsäädännön edellyttämät menettelyt ja toimintatavat. Näiden tavoitteiden
edistämiseksi Tukkutori oli mukana kaupungin ympäristökeskuksen
Ekokompassi-hankkeessa.
B) Energiankulutukseen ja energiansäästösuunnitelmiin liittyvät tavoitteet
Energian kiinteistökohtaisen kulutusseurannan avulla on onnistuttu
vähentämään energian käyttöä Tukkutorin omassa toiminnassa.
Peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa eräs pääkriteeri on
valittujen ratkaisujen elinkaarikustannukset sekä paras mahdollinen
energiatalous. Erityisesti sähköenergian käytön vähentämisessä on onnistuttu.
C) Jätteiden käsittely ja tiedotustoiminta
Tukkutorin uusi jäteasema valmistui kesäkuussa ja avautui asiakkaiden
käytettäväksi. Vanhan jäteaseman epäsiisti ja roskainen ympäristö muuttui
siistimmäksi ja puhtaammaksi. Uusi asema edesauttaa ja kannustaa jätteiden
-
14
oikeaan lajitteluun ja tuo siten selkeää parannusta sekä jätteiden käsittelyn
kustannuksiin että ympäristökuormitukseen.
Uuden punnitus- ja kirjautumisjärjestelmän avulla kustannukset saadaan
kohdennettua oikeudenmukaisesti käyttäjäkohtaisesti asemalle tuotujen
jätemäärien ja -jakeiden mukaisesti.
D) Hankinnat ja kuljetukset
Hankinnoissa Tukkutori toimii kaupungin hankintaohjeiden ja oman
hankintastrategiansa mukaisesti.
Tukkutorilla ei ole omassa toiminnassaan suuria kuljetustarpeita. Suurin
kuljetusta vaativa toiminta on jätehuolto. Keskitetyllä jätehuollolla, missä eri
jätelajeille on järjestetty omat keräysastiat ja puristimet, on pystytty
vähentämään tuntuvasti jätehuollosta aiheutuvia kuljetuksia.
Tukkutorin logistiikkahankkeen avulla suunniteltiin ja pilotoitiin
yhteiskuljetusjärjestelmä alueen yrittäjien käyttöön. Tavoitteena oli vähentää
jakeluliikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja: melua, hiukkaspäästöjä, teiden
kulumisia, ruuhkia ja erityisesti hiilijalanjälkeä. Hanke päättyi kesäkuussa,
minkä jälkeen hankkeen tuloksia on viety eteenpäin kolmen yrityksen toimesta.
hankkeen vaikutukset ovat laajentumassa myös muualle Suomeen.
E) Ympäristöriskien hallinta ja ympäristöturvallisuus
1. Pakastamon NH3-laitoksen ympäristöturvallisuuden kehittäminen ja ylläpito. 2. Pakastamon ammoniakkilaitoksen paineastioiden ja putkiston
kunnonvalvonnan seuranta.
3. Tukkutorin sähköturvallisuuden varmistaminen.
TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS
SÄHKÖ
Vuonna 2010 Tukkutorin sähkönkulutus oli 8,54 GWh. Vähennystä vuoteen 2009
verraten oli yli 6 %. Kulutuksen pienenemisestä valtaosa saavutettiin
lihatukkuhallin IV-koneiden taajuusmuuttajien asennuksen ansiosta ja
kylmätilojen uudelleen järjestelemisestä lihatukkuhallissa. Osa kulutuksen
pienenemisestä johtui suurehkon yrityksen poistumisesta Kalasataman alueelta
keväällä 2009.
-
15
Tukkutorilla sähköä kuluu kesän lämpimien kuukausien aikana enemmän, mikä
johtuu pakastamon ja lihatukkuhallin vaatimasta kylmän tuottamisesta ja
jakelusta. Kylmätuotannon osuus sähkön vuosikulutuksesta on noin 50 %. Jäljelle
jäävästä sähköstä kulutetaan valtaosa alueen yrityksissä, joille Tukkutori välittää
sähköä.
KAUKOLÄMPÖ
Kaukolämmön kokonaiskulutus vuonna 2010 oli 4,36 GWh, missä on hienoista
vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpötilaan perustuva sääkorjattu luku
on pienin kaksituhattaluvun puolivälistä alkavalla vertailujaksolla. Lämpimän
käyttöveden esilämmityksessä hyödynnetään kylmälaitoksen lauhduttimilta
saatavaa LTO-energiaa, mikä vähentää merkittävästi ostettavan energian tarvetta.
-
16
VESI
Kokonaisvedenkulutus oli 23 703 m3, mikä oli peräti 25 % pienempi kuin
edellisenä vuonna. Tukkutorin omassa toiminnassa suurin kulutus on
kesäaikana, jolloin vettä tarvitaan kylmätuotannon haihdutuslauhduttimissa.
Tukkutorin asiakasyritysten tuotantoasteen muutokset näkyvät Tukkutorin
veden kokonaiskulutuksessa. Vuoden 2010 poikkeuksellisen lämmin kesä lisäsi
heinä- ja elokuun vedenkulutusta, mutta muina kuukausina vedenkulutus
väheni. Vuonna 2009 vedenkulutus pieneni yhden suurkuluttajayrityksen
muuttaessa pois Kalasataman alueelta. Tämä muutos vaikuttaa
vertailulukemiin.
JÄTEHUOLTO
Kokonaisjätemäärä pieneni edellisestä vuodesta 91 tonnia, mikä vastaa 11 %:n
vähennystä verraten edelliseen vuoteen. Jätteistä hyötykäyttöön meni 73 % ja
sekajätteeseen 27 %. Kokonaisjätemäärän vähenemisen merkittävimpänä tekijänä
oli uuden jäteaseman käyttöönotto alkukesällä. Jätteiden määrä väheni kaikissa
jätejakeissa heti jäteaseman avauduttua käyttäjille. Euromääräisesti uusi jäteasema
on tuottanut kymmenien tuhansien eurojen säästön Tukkutorille jo ensimmäisen
puolivuotiskauden aikana.
-
17
Kuva. Tukkutorin kokonaisjätemäärät kuukausittain vuosina 2009 ja 2010. Uusi jäteasema otettiin
käyttöön kesäkuussa, minkä jälkeen jätemäärät ovat pienentyneet.
-
18
12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT
Helsingin Tukkutori on kaupungin nettobudjetoitu yksikkö. Tukkutorin
toimintakate on sitova tavoite ja se kertoo menojen vähennyksen jälkeen jäävän
tulokertymän ilman poistoja. Vuoden 2010 toimintakate oli 604 000 euroa, mikä
selvästi ylitti tavoitteen 501 000 euroa. Liikevaihdon ja toimintakatteen lievä
pieneneminen edelliseen vuoteen johtuu siitä, että kaupungin päätöksellä
Tukkutori luopuu asteittain Verkkosaaren alueella olevista vuokrauskohteista.
Alueelle rakennetaan uusi Kalasataman asuin- ja toimitila-alue. Vuosien 2009 ja
2010 aikana alueella on lopettanut kolme isoa yritystä, joiden vuokratuloja ei ole
voitu korvata kokonaan lisä- tai väliaikaisvuokrauksilla. Vuokratulojen
pieneneminen tältä alueelta jatkuu edelleen vuosina 2011 ja 2012.
Hyvä vuokratulokertymä aiheutti talousarvion ylityksen. Menojen osalta
alkuperäinen talousarvio ei riittänyt johtuen palvelujen ostojen lisääntymisestä.
Erityisesti sekä kevät- että syyskauden lumitöistä johtuvat lisäkustannukset olivat
poikkeuksellisen suuret. Talvikunnossapitoon varattu budjetti ylittyi
runsaslumisen talven myötä 2,5-kertaisesti loppusumman ylittäessä 100.000
euroa. Toiminnallisesti lumenauraukset ja liukkaudenpoisto onnistuivat
erinomaisesti huolimatta poikkeuksellisista olosuhteista. Talvikunnossapitoa hoiti
oman henkilöstön ohella alueen hyvin tunteva ulkopuolinen urakoitsija.
Kaikista menoista 49 % oli Helsingin kaupungin sisäisiä. Näistä energia ja
maanvuokra olivat merkittävimmät menoerät. Tuloista vain kolme prosenttia oli
sisäisiä, lähinnä vuokratuloja kaupungin toisille virastoille vuokratuista tiloista.
Tukkutorin tuottavuusluku oli 88, mikä kertoo sen, että tuottavuus heikkeni
vertailuvuoteen 2007 nähden. Kuitenkin tuottavuus ylitti vuoden tavoitteen (85),
mikä johtuu tulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Tuottavuusindeksi
kuvaa tulojen kehittymistä suhteessa tuotantopanoksiin kustannustasoindekseillä
korjattuina. Vertailuvuoteen verrattuna heikennystä on tapahtunut energian
hinnan voimakkaan kasvun vuoksi ja myös siitä syystä, että Verkkosaaren alueen
toimintoja on jouduttu ajamaan alas. Erityisesti sähköenergian yksikköhinta on
noussut yli 60 % viimeisten vuosien aikana. Kustannusvaikutusta on pystytty
osittain pienentämään energian kulutusta vähentämällä ja vuokrahintoja
korottamalla.
Tukkutorin vuokrattujen neliöiden määrä oli 20 700 m2, millä ylitettiin asetettu
tavoite. Vuokrausaste (90 %) ylitti myös tavoitteensa, mikä johtuu
Kalasataman/Verkkosaaren alueella sijaitsevien kiinteistöjen jatkovuokrauksista
ja Tukkutorin päätontin hyvästä vuokraustilanteesta. Osa rannan tiloista on
vuokrauskelvottomia samoin kuin päätontilla olevat kellaritilat, joissa on ajoittain
kosteusongelmia. Lisäksi vuokraamatta on ollut tiloja, joiden käyttöä
elintarvikelaki rajoittaa ja tiloja, joissa oli meneillään muutostöitä.
INVESTOINNIT
Teknisen palveluyksikön korjausinvestoinnit ja päivittäiset kunnossapito- ja
huoltopalvelut kohdistuvat kaupungin omistamien kiinteistöjen ja LVISKA -
järjestelmien ylläpitoon ja alueen yleiseen kunnossapitoon. Näillä toimenpiteillä
varmistetaan yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset.
-
19
Lihatukkuhalli
Lihatukkuhallissa kunnostettiin yrityksille sopivia toimintatiloja ja tehtiin
elintarvikelainsäädännön mukaisia korjaustöitä, joiden avulla laitos pysyy jatkossa
käyttökunnossa. Lihatukkuhalli oli jälleen vuoden tärkein investointikohde ja
vuoden aikana hallin vuokrausaste saatiin korjausten avulla nousemaan
toistaiseksi parhaaksi mahdolliseksi. Uutena toimintona sinne valmistui gourmet-
leipomo.
Muut investoinnit
Toiseksi suurin investointikohde oli uusi suljettu jäteasema. Vanha avoasema oli
käynyt epäsiistiksi eikä enää vastannut käyttötarkoitustaan. Suljetun aseman
avulla Tukkutorin jätehuollon kustannukset vähenevät selvästi, joten jäteaseman
takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta. Tämän lisäksi investoinnilla on
merkittävä ympäristövaikutus ja se parantaa alueen siisteyttä.
Vanha suojeltu rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii
jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2010 investoitiin yhteensä
651 194 euroa.
Alueen kulkureiteille maalattiin kaistamerkinnät ja nopeusrajoitukset. Näiden
avulla haluttiin parantaa liikenteen toimivuutta.
Investointikustannukset 2010
Lihatukkuhallin muutostyöt 330.886 €
Jäteasema 239.818 €
Muut peruskorjaukset 80.490 €
Yhteensä 651.194 €
-
20
Tukkutorin tilinpäätöksen tiivistelmä 2010
Käyttötalouden ja investointien kehitys vuosina 2006 - 2010
1 000 e 2006 2007 2008 2009 2010
Tulot 3 503 3 674 3 727 3 788 3 759
Menot 2 693 2 627 2 886 3 120 3 155
Toimintakate 810 1 047 841 668 604
Poistot 548 571 660 738 780
Ylijäämä/alijäämä 262 476 181 - 70 -176
Investoinnit 359 1 085 1 724 543 651
1 000 e Talousarvio Toteutuma Muutos euroa
Käyttötulot 3 513 3 759 + 246
Käyttömenot 3 012 3 155 + 143
Toimintakate 501 604 + 103
Poistot 1 373 780 - 593
Ylijäämä - 872 -176 + 696
Investoinnit 654 651 - 3
Toimitilojen käyttöaste 85 % 90 %
-
21
Talousarvion toteuma 31.12.2010
20500 KÄYTTÖTALOUSOSA
TP 2009 1000 e TA 2010 1000 € TP 2010 1000 e Ta:n tot.pro-
sentti TP 2009:n ja TP
2010:n %-muutos
Myyntitulot 234 202 196 97 -16
Vuokratulot 3 511 3 281 3 509 107 0
Muut tulot 43 30 54 180 26
Tulot yhteensä 3 788 3 513 3 759 107 -1
Palkat 679 712 707 99 4
Muut henkilöstömenot 239 236 243 103 2
Palvelujen ostot 634 510 657 129 4
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 976 959 976 102 0
Avustukset 1 1 1 100 0
Vuokrat 583 570 568 100 -3
Muut menot 8 24 3 13 -63
Menot yhteensä 3 120 3 012 3 155 105 1
Toimintakate 668 501 604 121 -10
Poistot -738 -1 373 -780 57 6
Tilikauden tulos -70 -872 -176 20 151
Tuottotavoite 70 872 176
Tilikauden ylijäämä 0 0 0
TUNNUSLUVUT
Sitovat toiminnalliset tavoitteet:
Asiakastyytyväisyys 3,4 3,4 3,2 94 -6
Toimitilojen käyttöaste vähintään, % 86 85 90 106 5
Vuokratut tilat, m2 20 067 16 500 20 700 125 3
Henkilöstön määrä, kpl 20 22 22 100 0
Tuottavuus (2007 = 100) 89 84 88 105 -6
8 18 INVESTOINTIOSA
Totetuma
31.12.2009 TA 2010 1000 €
Totetuma
31.12.2010
Ta:n tot.pro-
sentti TP 2009:n ja TP
2010:n %-muutos
8 18 08, Peruskorjaukset ja suunnittelu 543 600 597 100 20
Ylitysoikeus, kvsto 3.2.2010 kj 12 § 29 54 54 100
8 18 11, Tietotekniikkahankinnat
8 18 12, Kalustohankinnat
Investoinnit yhteensä 543 654 651 100 20