FINSOLAR-TYÖPAJA 24.4.2015HELSINGIN KOULUIHIN AURINKOSÄHKÖÄ LEASING-

TAI JOUKKORAHOITUKSELLA

Sirpa Eskelinen

Helsingin kaupungin rakennusvirasto

24.4.2015

Aurinkolahden peruskoulun aurinkosähköntuotanto kuukausittain v. 2014 ja 2013

2014 kWh 2013 kWh

Tammikuu 25 Tammikuu 31

Helmikuu 191 Helmikuu 10

Maaliskuu 1595 Maaliskuu 388

Huhtikuu 2773 Huhtikuu 2118

Toukokuu 2622 Toukokuu 2980

Kesäkuu 2426 Kesäkuu 2080

Heinäkuu 3402 Heinäkuu 3364

Elokuu 2751 Elokuu 3364

Syyskuu 2172 Syyskuu 1841

Lokakuu 639 Lokakuu 1028

Marraskuu 127 Marraskuu 260

Joulukuu 42 Joulukuu 63

Yhteensä 18764 17525

Aurinkolahden peruskoulun sähköntuotanto kuukausittain v. 2014 ja 2013

Aurinkolahden peruskoulun sähköntuotanto kuukausittain v. 2014 ja 2013

Aurinkolahden peruskoulun aurinkosähkön päivätuotanto v. 2014

Esimerkkejä Aurinkolahden peruskoulun kesäpäivän sähköntuotannosta

Esimerkkejä Aurinkolahden peruskoulun kesäpäivän sähköntuotannosta

Esimerkkejä Aurinkolahden peruskoulun kesäpäivän sähköntuotannosta

Esimerkkejä Aurinkolahden peruskoulun kesäpäivän sähköntuotannosta

Perinteisesti kaupungilla on tehty energiatehokkuushankkeita virastojen budjettirahoituksen suomin mahdollisuuksin.Esim.•Tilakeskuksen energiainvestointeihin tarkoitettu rahoitus, esim. rakennuksen ikkunaremonttihankkeet jne•Rakennusviraston kestävän kehityksen määräraha katselmuksiin, kulutusseurantaan, koehankkeisiin jne

Energiatehokkuustoimien tekemiseen on sitouduttu kaupungin solmimissa energia- ja ilmastositoumuksissa jo yli 20 vuoden ajan.Esim. •Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS)•Covenant of Mayors –kaupunginjohtajasopimus (CoM)KETS-sopimuksen jatko on neuvottelussa v. 2020/2025 asti.

Lainoituksen käyttöä on kaupungilla suosittu isompien hankekokonaisuuksien rahoituksessa. Ko. lainoihin liittyvät sopimustoimet on hoidettu keskitetysti.

Kaupunki tunnetaan rahoitusmarkkinoilla luotettavana sopimuskumppanina.

Helsingin kaupungin rahoitus energiatehokkuushankkeissa:

Kuntarahoituksen leasing-laina:•Vähintään 700 000 € hankkeelle, sopimusaika noin 10 vuotta, korolle katto, vain kuntien käytössä oleva instrumentti•Laitteiston voi lunastaa kaupungin omistukseen 10 v. kuluttua sen jäännösarvolla.•Aluksi myös pienempi hanke, esim. 100 000 € voisi saada rahoituksen.

Yksityisen rahoittajan tarjoama liiketoimintamalli:•Yksityinen toimija rakentaa laitteiston kustannuksellaan kaupungin rakennuksen katolle. •Toimija on vakuuttanut työnsä ja laitteistonsa mahdollisten vahinkojen varalta.•Toimija maksaa rakennuksen omistajalle korvausta/tuottoa vuosittain.•Laitteisto ei siirry asiakkaan omistukseen.

Yksityinen joukkorahoitus•Kerätään esim. kaupunkilaisilta tai koululaisten vanhemmilta.•Joukkorahoitusta joudutaan markkinoimaan sen saamiseksi, jolloin tästä aiheutuu ylimääräisiä kuluja => rahoituksen hinta nousee•Yksittäisille kohteille arvokas rahoitusvaihtoehto

EU-rahoitus•Esim. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizon 2020•Raskas hakuprosessi ja raportointi EU:lle•Vain pieni prosentti hankkeista saanut tuen 1. kierroksella

Ulkoisen rahoituksen mallit energiatehokkuushankkeissa, joiden ideaa on esitelty kaupungin keskushallinnolle:

Ulkoisen rahoituksen käytön yleistyminen nähtiin suuntautumisena, jonka pitäisi lisääntyä kaupungilla.

Helsingin kaupungin keskushallinnosta saadun kehotuksen mukaisesti ulkoisen rahoituksen eri vaihtoehtoja on hyvä täsmentää/tarkentaa jatkokäsittelyä varten.

Esittelemme nämä aiemmassa keskustelussa mainitut keinot ja mahdolliset uudetkin tarkemmin uudelleen toukokuussa keskushallinnossa pidettävässä palaverissa.

Keskushallinto käsittelee omalla tahollaan näitä ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia. Kirjallista aineistoa toivotaan päätöksenteon tueksi.

Taloushallinnon toimintamallit ja prosessit on tarkennettava/luotava rutiininomaisiksi, mikäli tällaista virastobudjetin ulkopuolista rahoitusta halutaan yleisesti käyttää.

Miten rahoituskeskustelua on sovittu jatkettavan kaupungin keskushallinnon kanssa:

Ulkopuolisella rahoitusmallilla rahoitusta tarjoavat tahot:Toivomme teidän täydentävän esityksiänne, jolloin tarjoamaanne rahoitusmallia on helpompi viedä eteenpäin jatkokeskustelussa. Suorasanainen konseptikuvaus mallista tarvitaan.

Hyöty asiakkaalle on pystyttävä osoittamaan joko rahallisena tai energian käytön tehostumisena.

Erityisesti esim. aurinkosähköhankkeen kokonaiskustannusten määräytyminen asiakkaalle tarjottavassa hankintamallissa on tuotava esiin kaikissa tapauksissa.

Jatkamme eri EU-rahoitusvaihtoehtojen tutkimista. Ne muodostavat erillisen, monimutkaisen hankekokonaisuuden, jossa rahoittajat ja tarjotut toimintamallit poikkeavat toisistaan (vrt. investointihanke vs. puhdas tutkimushanke).

Miten asian valmistelua voidaan nopeuttaa ja edistää?