helle, aliarvioitu terveysriski?

Helle, aliarvioitu terveysriski?

Virpi Kollanus Valtakunnalliset 35. ympäristöterveyspäivät

Kuopio, 20.5.2014

Esityksen sisältö

• Helteiden terveysvaikutuksista yleisesti

• Helteistä aiheutuva terveysriski Suomessa

• Helteet ja hoitolaitokset

• Helteisiin liittyvä terveysriski tulevaisuudessa

4.6.2014 Helle, aliarvioitu terveysriski? / Virpi Kollanus 2

Helteet ja terveys

• Kuumaan säähän liittyvä terveysriski on tiedetty jo pitkään.

• Euroopassa helteiden kansanterveydellisiin vaikutuksiin havahduttiin laajalti kesän 2003 helleaallon yhteydessä.

– Ranskassa 15 000 ennenaikaista kuolemaa (Fouillet ym. 2006)

– Koko Euroopassa jopa 70 000 (Robine ym. 2008)

→ Tutkimus ja hellevarautuminen lisääntynyt voimakkaasti.

• Pohjoismaissa lämmintä säätä ja helteitä ei ole perinteisesti mielletty merkittäväksi riskitekijäksi.


Elimistön lämmönsäätely ja vaikuttavat tekijät


Kuumuudesta aiheutuvat terveyshaitat

• Kuumuus kuormittaa elimistöä ja pahentaa kroonisia sairauksia.

– Kuormittaa erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistöä, hengityselimistöä, munuaisia.

– Monet sairaudet ja niihin liittyvät lääkitykset voivat heikentää

• Lämpöstressin sietokykyä

• Lämmönsäätelykykyä

• Suojautumista kuumuuden vaikutuksilta.

• Kroonisten sairauksien paheneminen näkyy tilastoissa kuolleisuuden ja sairastavuuden lisääntymisenä.

– Monet, erityyppiset sairaudet


Kuumuudesta aiheutuvat terveyshaitat

• Kuumuudesta aiheutuu myös suoraan oireita ja lämpösairauksia

– Väsymys, heikotus, keskittymiskyvyn lasku

– Ihottuma, raajojen turvotus

– Huimaus, pyörtyminen

– Auringonpistos

– Lämpöuupumus

– Lämpöhalvaus.

• Lämpöhalvaus on erittäin hengenvaarallinen.

– Suomessa hyvin harvinainen kuolinsyy, myös helteiden aikaan


Haittavaikutuksille herkistävät tekijät

• Vanhuus, vauva- tai pikkulapsi-ikä

• Naiset herkempiä kuin miehet

• Krooniset sairaudet ja/tai niiden lääkitykset, mm. – Sydän- ja verisuonisairaudet

– Hengityselinsairaudet (erityisesti pitkäaikaiset, esim. keuhkoahtauma)

– Diabetes

– Munuaissairaudet

– Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (esim. dementia, päihderiippuvuudet, depressio)

– Hermoston sairaudet (esim. Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti)

• Sosiaaliset ja ulkoiset tekijät

– Yksin eläminen, eristäytyneisyys

– Asunnon kuumuus

– Alhainen sosioekonominen status (Suomi?)

– Eläminen suurkaupungissa (lämpösaarekeilmiö)


Ympäristön lämpötila ja kuolleisuus

• Kuolleisuus lisääntyy jo yksittäisinä lämpiminä päivinä ja hellerajoja alhaisemmissa lämpötiloissa.

• Viileissä maissa kuolleisuusvaikutukset alkavat alemmissa lämpötiloissa kuin lämpimissä maissa.

• Helleaaltojen aikana voimakkaimmat vaikutukset

– Pitkäaikainen lämpöstressi

– Vaikutukset riippuvat helleaallon voimakkuudesta ja pituudesta.

– Helleaallon ajoituksella voi olla merkitystä.

• Helteiden ja ilmansaaste-episodien yhteisvaikutukset voivat lisätä haittoja.

– Esim. Moskova 2010, yhteensä 11 000 enneaikaista kuolemaa (Shaposhnikov ym. 2014)


Päivittäinen lämpötila ja kuolleisuus Euroopassa

• PHEWE-projektin tuloksia (Baccini ym. 2008)

• 15 kaupunkia eri puolilta Eurooppaa

• Sää- ja kuolleisuusaineistoa vuosilta 1990-2000 (huhti-syyskuu)


Helleaaltojen kuolleisuusvaikutus Euroopassa

• EuroHEAT-projektin tuloksia (D’ippoliti ym. 2010)

• 9 eurooppalaista kaupunkia

• Sää- ja kuolleisuusaineistoa vuosilta 1990-2004 (kesä-elokuu)

• Vaikutukset yli 65-vuotiaissa


Elokuun 2003 helleaalto Ranskassa • Lämpötila 11-12 °C tavanomaista

korkeampi (9 vrk)

• 14 700 enneaikaista kuolemaa (+55 %)

– Yli 75-vuotiaat 11 700

– Naiset 9400, miehet 5300

– Pariisissa lisäys 140 %

• Lukuisat kuoleman syyt, mm.

– Lämpösairaudet 3300

– Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet 3000

– Hengityselinsairaudet 1400

– Hermoston sairaudet 1000

– Mielenterveyden häiriöt 750

• Kuolinpaikka

– Koti 5100 (+74 %)

– Vanhainkoti 2600 (+91 %)

– Julkinen sairaala 6000 (+45 %)


(Fouillet ym. 2006)

Ympäristön lämpötila ja kuolleisuus Suomessa


• Päivän maksimi ns. koettu lämpötila (°C) ja päivittäinen kuolleisuus Helsingissä v. 1990-2000

– Koettu lämpötila huomioi ilman kosteuden.

• Kuolleisuus nousee, kun päivän maksimilämpötila

ylittää kynnysarvon 23,6 °C

• Kuolleisuuden nousu 3.7 % per 1 °C lisäys lämpötilassa

(PHEWE, Baccini ym. 2008)

Pitkittyneet helleaallot ja kuolleisuus Suomessa


Keskimääräinen muutos päivittäiskuolleisuudessa hellejaksojen aikana

2003 ja 2010 pitkittyneet hellejaksot: Vuorokauden keskilämpötila ja ei-tapaturmainen kuolleisuus yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä

(Kollanus & Lanki 2014)

Kuolinsyy, ikä Kuolleisuuden nousu

Kokonais, luonnollinen

75+ 21%

Verenkiertoelinsairaudet

75+ 18%

Iskeemiset sydänsairaudet

75+ 14%

Aivoverisuonisairaudet

75+ 16%

Hengityselinten sairaudet

75+ 19%

Pitkäaikainen keuhkosairaus

75+ 41%

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt

75+ 47%

Hermoston sairaudet

65-74 37%

75+ 57%

Pitkittyneistä helleaalloista aiheutuneet kuolemat Suomessa

• Elinvuosien menetys ja kansanterveydellinen merkitys?

– Osa uhreista erityisherkkiä, joiden kuolema edistyy vain muutaman päivän

• Sairastavuuden lisääntymisestä ei tutkittua tietoa Suomesta


Kuolinsyy 2003 (21 vrk) 2010 (27 vrk)

Kaikki, luonnolliset syyt 220 (169-268) 309 (237-375)

Verenkiertoelinsairaudet 107 (74-137) 163 (113-210)

Iskeemiset sydänsairaudet 51 (24-75) 73 (35-108)

Aivoverisuonisairaudet 19 (2-33) 21 (2-37)

Hengityselinten sairaudet 21 (2-37) 12 (1-21)

Pitkäaikainen keuhkosairaus 11 (3-17) 14 (4-21)

Mielenterv. ja käytt. häiriöt 51 (35-64) 47 (33-59)

Hermoston sairaudet 30 (16-40) 94 (56-125)

Arvioidut ennenaikaiset kuolemat perustuen 2003 ja 2010 helleaaltojen keskimääräiseen

kuolleisuusvaikutukseen (95% luottamusväli) (Kollanus & Lanki 2014)

Helteiden terveysriskit hoitolaitoksissa

• Helleaaltojen aikana kuolleisuuden on monissa Euroopan maissa todettu lisääntyvän voimakkaasti myös terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitoksissa.

• Myös Suomessa pitkittyneet helleaallot lisäsivät kuolleisuutta enemmän sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Kuolleisuuden nousu yli 75-vuotiaissa (Kollanus & Lanki 2014)

• Epäselvää:

– Minkä tyyppisiin laitoksiin riski erityisesti kohdistuu?

– Mihin potilasryhmään riski erityisesti kohdistuu?


Kuolinpaikka Kuolleisuuden nousu

Terveydenhuollon yksikkö 25%

Muu paikka 9%

Ilmastonmuutos ja helteet

• Helteiden todennäköisyys lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä .

– Enemmän lämpimiä päiviä ja öitä

– Useammin ja/tai pidempikestoisempia helleaaltoja

• Todennäköistä, että helleaallot ovat jo nyt lisääntyneet Euroopassa ilmastonmuutoksesta johtuen.


Ilmastonmuutoksen vaikutus

lämpötilajakaumaan (IPCC 2013)

Väestön ikääntyminen

• Helteiden haittavaikutukset keskittyvät pitkälti ikääntyneisiin, erityisesti yli 75-vuotiaisiin.

• Väestön ikääntyminen Suomessa lisää haittavaikutusten riskiä.


0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Väestömäärä

Vuosi

Suomen väestöennuste, yli 75-vuotiaat

(Tilastokeskus 2012)

Päätelmiä

• Helteistä aiheutuu merkittäviä terveysvaikutuksia myös Suomessa.

• Suurin riski kohdistuu vanhuksiin ja kroonisista sairauksista kärsiviin.

• Ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen todennäköisesti lisäävät vaikutuksia.

– Vaikutusten suuruus riippuu yhteiskunnan sopeutumisesta.

• Helteisiin tulisi varautua ennakoivasti ja suunnitelmallisesti:

– Akuutit tilanteet (helle/terveys -varautumisjärjestelmä)

– Pitkäjänteinen varautuminen yhteiskuntasuunnittelussa

– Erityishuomio hoitolaitoksiin

– Yleisen tietoisuuden lisääminen


Lähteet

Baccini M, Biggeri A, Accetta G, ym. Heat effects on mortality in 15 European cities. Epidemiology 2008;19:711-719.

D’Ippoliti D, Michelozzi P, Marino C, ym. The impact of heat waves on mortality in 9 European cities: results from EuroHEAT project. Environmental Health 2010;9:37.

Fouillet A, Rey G, Laurent F, ym. Excess mortality related to the August 2003 heat wave in France. Int Arch Occup Environ Health 2006;80:16-24.

IPCC 2013. Climate change 2013: The Physical Science Basis. Working Group I Contribution to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.

Kollanus V, Lanki T. Pitkittyneiden helleaaltojen kuolleisuusvaikutukset Suomessa. Duodecim 2014;130(10):983-90.

Robine J-M, Cheung SLK, Le Roy S, ym. Death toll exceeded 70,000 in Europe during the summer of 2003. C. R. Biologies 2008;331:171-178.

Shaposhnikov D, Revich B, Bellander T, ym. Mortality related to air pollution with the Moscow heat wave and wildfire of 2010. Epidemiology 2014;25:359-364.

WHO 2008. Heat-Health Action Plans – Guidance. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen, Denmark.
