HE 297/2014 vp

297487

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, puolustusvoimista anne-tun lain ja voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kan-sakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistynei-den Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöy-täkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voi-maansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamises-ta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi soti-laallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia ja voimava-rojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakun-tien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yh-distyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaatta-misesta annettua lakia.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain soveltamisalaa muutettaisiin siten, että lakia voitaisiin jatkossa soveltaa sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi myös sotilaiden lähet-tämiseen sotilastehtäviin muuhun kansainvä-liseen kriisinhallintaan. Lisäksi Suomen osal-listumista sotilaalliseen kriisinhallintaan kos-kevaa päätöksentekomenettelyä kevennettäi-siin siten, että puolustusministeriö päättäisi

yksittäisten sotilaiden lähettämisestä sotilaal-liseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Ehdotetuista muutoksista aiheutuisi tarvetta täsmentää myös muita sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetun lain säännöksiä sekä puo-lustusvoimista annettua lakia. Lisäksi soti-laallisesta kriisinhallinnasta annetuun lakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaisi Yh-distyneiden Kansakuntien sotilaallisiin krii-sinhallintaoperaatioihin osallistumista koske-vien yhteistyöpöytäkirjojen joustavan kansal-lisen käsittelyn ja voimaansaattamisen val-tioneuvoston asetuksella.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hy-väksytty ja vahvistettu.

HE 297/2014 vp

2

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ............................................................................ 1

SISÄLLYS ............................................................................................................................. 2

YLEISPERUSTELUT................................................................................................................ 3

1 JOHDANTO..................................................................................................................... 3

2 NYKYTILA ..................................................................................................................... 4

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö .................................................................................................. 4

2.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden lainsäädäntö.................................................... 6

2.3 Nykytilan arviointi............................................................................................................ 6

3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET.................................... 9

3.1 Tavoitteet.......................................................................................................................... 9

3.2 Keskeiset ehdotukset ........................................................................................................ 9

4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET ..................................................................................... 11

4.1 Taloudelliset vaikutukset................................................................................................ 11

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan ........................................................................... 11

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset......................................................................................... 12

5 ASIAN VALMISTELU ................................................................................................. 12

5.1 Valmisteluvaiheet ja – aineisto....................................................................................... 12

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ...................................................................... 12

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ............................................................................... 13

1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT .......................................................................... 13

1.1 Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta.............................................................................. 13

1.2 Laki puolustusvoimista................................................................................................... 16

1.3 Laki voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ................................ 17

2 VOIMAANTULO .......................................................................................................... 17

3 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS......................................... 17

3.1 Sotilaiden lähettämisestä yksittäisiin sotilastehtäviin..................................................... 17

3.2 Voimankäyttö muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa ............................................ 18

3.3 YK:n osallistumissopimuksien soveltamista koskeva valtuutus .................................... 18

LAKIEHDOTUKSET.............................................................................................................. 20

1. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta...................... 20

2. Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta........................................... 23

3. Laki voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta ............................... 24

LIITE........................................................................................................................................ 25

RINNAKKAISTEKSTIT......................................................................................................... 25

1. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta...................... 25

2. Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta........................................... 30

3. Laki voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta ............................... 31

HE 297/2014 vp

3

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Vuonna 2006 voimaantullut sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettu laki (211/2006) on vastannut pitkälti sotilaallisen kriisinhallin-nan tarpeisiin. Lain oltua voimassa kahdek-san vuotta on kuitenkin ilmennyt konkreetti-sia tarkistustarpeita, joihin tällä esityksellä pyritään vastaamaan.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettu la-ki koskee nimensä mukaisesti Suomen osal-listumista sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan Suomi voi osallistua YK:n turvallisuusneuvoston val-tuuttamaan tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallin-taan, jonka tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai pa-lauttaminen taikka humanitaarisen avustus-toiminnan tukeminen tai siviiliväestön suo-jaaminen YK:n peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansain-välisen oikeuden säännöt huomioon ottaen. Kriisinhallinnan toimeenpanijana voi lain 1 §:n 3 momentin mukaan olla YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), Eu-roopan unioni (EU) taikka muu kansainväli-nen järjestö tai maaryhmä. Lain esitöiden (HE 5/2006 vp) mukaan sotilaallisella krii-sinhallinnalla tarkoitetaan sotilaallisin kei-noin ja pääsääntöisesti sotilaallisesti järjeste-tyllä organisaatiolla toteutettavia kansainvä-lisiä kriisinhallintatehtäviä. Hallituksen esi-tyksen mukaan sotilaallisen ja siviilikriisin-hallinnan käsitteillä ilmaistaan se, toteute-taanko tehtävä sotilas- vai siviilihenkilöstöä käyttämällä. Lain esitöissä on myös mainittu, että on mahdollista, että joissakin yksittäisis-sä tilanteissa toisen maan viranomaisille tai toimintaa organisoivalle kansainväliselle jär-jestölle annettava tuki toteutettaisiin siten, et-tä tehtävää varten muodostettaisiin sotilaista koostuva joukko toteuttamaan kriisinhallin-taa muistuttavaa tehtävää operaation muo-dossa, jolloin toiminta organisoitaisiin soti-laallisesti. Tällaisissa tilanteissa voitaisiin soveltaa sotilaallista kriisinhallintaa koske-vaa lakia.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettu la-ki ei koske siviilihenkilöstön lähettämistä

kriisinhallintatehtäviin. Toisaalta, jos soti-laalliseen kriisinhallintaoperaatioon on kuu-lunut yksittäisiä siviilihenkilöitä, esimerkiksi komentajan poliittinen neuvonantaja, lähet-tämispäätös on tällaisen henkilön osalta voitu tehdä muun osaston lähettämispäätöksen osana sotilaallisesta kriisinhallinnasta anne-tun lain mukaisesti. Menettelyä on sovellettu jo sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia edeltäneen rauhanturvaamislain (514/1984) aikana.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain nojalla on tällä hetkellä mahdollista lä-hettää sotilaita ainoastaan sotilaalliseen krii-sinhallintaan. Laki ei sen sijaan mahdollista sotilaan lähettämistä sotilastehtävään muu-hun kansainväliseen kriisinhallintaan, kuten yhteysupseerin tai sotilasneuvonantajan teh-tävään siviilikriisinhallintaoperaatioissa tai ns. YK:n poliittisissa operaatioissa tai rau-hanrakentamisoperaatioissa.

Sotilaan käsitettä ei ole määritelty lainsää-dännössä. Yleisesti katsotaan, että sotilas kuuluu valtion asevoimiin ja on sen johtosuh-teiden alainen.

Siviilihenkilöstön lähettämistä kriisinhal-lintatehtäviin koskee puolestaan laki siviili-henkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004), jäljempänä siviilikriisinhallinta-laki. Lakia voidaan soveltaa myös silloin, kun siviilihenkilö lähetetään sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Vastaavasti lakia voidaan soveltaa, kun kyse on siviilioperaati-osta, jossa edellytetään sotilaallista asiantun-temusta ja Suomesta lähetettävä henkilö on sotilastaustainen, mutta vakinaisesta sotilas-palveluksestaan eronnut (evp) tai virkava-paalla oleva ja hänet lähetetään operaatioon esimerkiksi asiantuntijaksi. Siviilikriisinhal-lintalakia ei sen sijaan voida soveltaa tapauk-sessa, jossa sotilaalliseen asiantuntijatehtä-vään siviilikriisinhallintaoperaatiossa lähetet-täisiin puolustusvoimien palveluksessa oleva tai palvelukseen otettu sotilas. Tällöin kyse ei olisi siviilihenkilön lähettämisestä päättämi-sestä.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 §:n 4 momentti sisältää mahdollisuu-den osallistumisen vähäiseen muuttamiseen puolustusministeriön päätöksellä. Laki ei sen

HE 297/2014 vp

4

sijaan sisällä säännöstä, jonka perusteella voitaisiin päättää yksittäisten sotilaiden lähet-tämisestä. Myös yksittäisten henkilöiden lä-hettäminen on siten edellyttänyt tasavallan presidentin osallistumispäätöstä eduskunnan myötävaikutuksella. Päätöksentekomenettely on tältä osin osoittautunut raskaaksi ja aikaa vieväksi.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettu la-ki sisältää rajoitetun valtuuden säätää asetuk-sella joukkojen asemaa koskevien sopimus-ten soveltamisesta. Valtuus ei nykymuodos-saan kata Suomen ja Yhdistyneiden kansa-kuntien välillä tehtäviä osallistumissopimuk-sia.

2 Nykyt i la

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetulla

lailla korvattiin vuonna 2006 rauhanturvaa-mislaki siihen myöhemmin tehtyine muutok-sineen. Uudistuksen tarkoituksena oli ottaa huomioon kehitys kansainvälisessä kriisin-hallintatoiminnassa, jotta Suomi voisi jatkos-sakin osallistua täysimääräisesti kriisinhallin-tatehtäviin erityisesti YK:n, EU:n ja Pohjois-Atlantin liiton (Nato) rauhankumppanuus-yhteistyön puitteissa. Esityksen keskeisenä tavoitteena oli myös lainsäädännön uudista-minen siten, että Suomi voisi osallistua Eu-roopan unionin valmiusjoukkojen toimintaan.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa säädetään Suomen osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallin-taan sekä kriisinhallintaan liittyvästä koulu-tus- ja harjoitustoiminnasta. Suomi voi lain mukaan osallistua Yhdistyneiden Kansakun-tien turvallisuusneuvoston valtuuttamaan tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, jonka tarkoi-tuksena on kansainvälisen rauhan ja turvalli-suuden ylläpitäminen tai palauttaminen taik-ka humanitaarisen avustustoiminnan tukemi-nen tai siviiliväestön suojaaminen Yhdisty-neiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt huomioon ottaen (sotilaallinen kriisinhallinta). Lakia ei

sovelleta Suomen osallistumiseen Yhdisty-neiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan nojalla toteutettaviin sotilaallisiin toimiin.

Päätöksen Suomen osallistumisesta soti-laalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Tasa-vallan presidentti päättää samalla tavalla myös sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen (valmiusosasto). Ennen ratkai-suehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on tapauksesta riippuen kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa tai jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa krii-sinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perus-tu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuk-seen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdo-tuksen tekemistä kuultava eduskuntaa anta-malla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisueh-dotus koskee enintään kymmenen henkilön määräämistä sotilaalliseen kriisinhallintateh-tävään, valtioneuvoston on ennen ratkaisueh-dotuksen tekemistä annettava asiasta selvitys ulkoasiainvaliokunnalle.

Laki sisältää myös rajoitetun valtuuden säätää asetuksella eräiden joukkojen asemaa koskevien sopimusten soveltamisesta.

Laki sisältää säännökset sotilaallisen krii-sinhallintahenkilöstön asemasta. Kriisinhal-lintahenkilöstö muodostuu puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä ja yleisiltä työmark-kinoilta rekrytoitavasta henkilöstöstä, joka on pääsääntöisesti reserviläisiä. Puolustusvoimi-en palkattu henkilöstö on kriisinhallintapal-velussuhteen aikana virkavapaalla vakinai-sesta puolustusvoimien tehtävästä. Yleisiltä työmarkkinoilta rekrytoitava henkilöstö ote-taan määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Kriisinhallintahenkilöstön ja valtion välinen palvelussuhde on niin sanottu muu julkisoi-keudellinen palvelussuhde.

Lain mukaan suomalaiseen kriisinhallinta-organisaatioon voi kuulua kriisinhallinta-joukkoja, erillisiä yksiköitä ja yksittäisiä henkilöitä. Kriisinhallintaorganisaatio kuuluu puolustusvoimiin ja on pääesikunnan alainen. Puolustusvoimiin kuuluva organisaatio on pääsääntöisesti sotilaallisesti järjestetty. Toiminnallisesti kriisinhallintaorganisaatio on kriisinhallinnan toimeenpanijan alainen.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti kriisinhallintapalveluksessa

HE 297/2014 vp

5

olevat henkilöt ovat rikoslain (39/1889) soti-laita koskevan 45 luvun säännösten alaisia ja heihin sovelletaan sotilaskurinpidosta ja ri-kostorjunnasta puolustusvoimista annettua lakia (255/2014) sekä sen nojalla annettuja säännöksiä.

Lakiin sisällytettiin vuonna 2006 myös säännökset voimakeinojen käytön perusteista ja rajoituksista. Voimakeinojen käyttö on ra-joitettu kansainvälisen oikeuden perusperi-aatteiden sekä operaatiolle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaiseksi.

Oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä ei ole sotilaiden osalta erikseen säädetty. Krii-sinhallintaan osallistuvat henkilöt varustetaan ja koulutetaan tehtävän edellyttämällä taval-la. Myös sotilaallisessa kriisinhallinnassa on tehtäviä, joissa voimankäyttövälineitä ei kanneta, kuten aseettomien sotilastarkkaili-joiden (unarmed military observers) tehtävät.

Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta

kriisinhallintaan Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisin-

hallintaan annetussa laissa säädetään viran-omaisten toimivallasta Suomen osallistuessa kriisinhallintaan lähettämällä siviilihenkilös-töä kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, osallistumisen edellyttämistä kotimaan val-miuksista sekä kriisinhallintaan ulkomailla osallistuvan siviilihenkilöstön oikeuksista ja velvollisuuksista.

Lain mukaan ulkoasiainministeriö käsitte-lee siviilihenkilöstön osallistumista kriisin-hallintaan koskevat asiat. Sisäministeriö kä-sittelee osallistumisen edellyttämiä kotimaan valmiuksia koskevat asiat ja päättää pelastus-toimen alaan kuuluvan avun antamisesta pe-lastuslain (379/2011) nojalla. Osallistumisen edellyttämiä kotimaan valmiuksia ovat ul-komaille lähetettävän henkilöstön rekrytointi, koulutus, varustaminen, palvelussuhdeasioi-den hoitaminen sekä siviilikriisinhallintaan kuuluva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Si-säministeriö on tehtäviään varten perustanut Pelastusopiston yhteyteen Kriisinhallintakes-kuksen, joka on vastannut operatiivisista asi-oista vuodesta 2007 lähtien.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti pidätty-västi voimakeinojen käyttöön siviilikriisin-hallinnassa. Lakiin ollaan parhaillaan sisäl-

lyttämässä säännökset voimakeinojen käytös-tä (HE 105/2014 vp).

Kriisinhallintatehtäviin lähetettävä siviili-henkilöstö on muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtiotyönantajaan. Henki-löstön oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät valtion virkamieslain (750/1994) mukaisesti niiltä osin kuin laissa ei toisin säädetä.

Laki puolustusvoimista Puolustusvoimista annetussa laissa

(551/2007) säädetään puolustusvoimien teh-tävistä, toimivallasta, organisaatiosta, hallin-nosta, sotilaskäskyasioiden päätöksentekojär-jestelmästä sekä henkilöstöstä.

Lain 2 §:ssä on säädetty puolustusvoimien tehtävistä. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaisesti puolustusvoimien yhtenä tehtävä-nä on osallistuminen kansainväliseen soti-laalliseen kriisinhallintaan. Lain 13 §:ssä vii-tataan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annet-tuun lakiin. Säännöksen mukaan puolustus-voimat osallistuu kansainväliseen sotilaalli-seen kriisinhallintaan siten, kuin sotilaallises-ta kriisinhallinnasta annetussa laissa sääde-tään.

Sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista koskevat sopimukset ja niiden voimaansaattaminen

YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet YK:n yleiskokoukselle 27 päivänä elokuuta 1997 annetun yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Understanding) mallin, joka koskee YK:n ja sen jäsenvaltioiden välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia YK:n rauhanturvaamisope-raatioissa (A/51/967). Yhteistyöpöytäkirjan mallista ja erityisesti sen sotilasteknisistä liit-teistä on julkaistu päivitetty malli käsikirjas-sa rauhanturvaoperaatioihin osallistuville joukkojen/poliisijoukkojen luovuttajille kuu-luvan joukon kalustonkorvaamisesta ja val-vontaa koskevista menettelytavoista ja me-nettelyistä, ns. COE-käsikirja. (A/C.5/66/8). YK:n toimeenpanemiin sotilaallisiin kriisin-hallintaoperaatioihin osallistuessaan jäsen-valtiot tekevät YK:n kanssa mallin mukaisen yhteistyöpöytäkirjan.

Ensimmäinen nykyisen perustuslain voi-massaolon aikana tehty pöytäkirja Suomen osallistumisesta oli yhteistyöpöytäkirja YK:n ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta

HE 297/2014 vp

6

YK:n operaatioon Etiopiassa ja Eritreassa (UNMEE) (SopS 46 ja 47/2003). Tämän jäl-keen on tehty yhteistyöpöytäkirjat, jotka kos-kevat osallistumista UNIFIL-operaatioon Li-banonissa vuonna 2006 (SopS 88 ja 89/2006), MINURCAT-operaatioon Keski-Afrikan Tasavallassa ja Tsadissa (SopS 62 ja 63/2009) sekä viimeisimpänä osallistuminen UNIFIL-operaatioon vuonna 2012 (SopS 64 ja 65/2012). Kyseistä pöytäkirjaa on täyden-netty kirjeenvaihdolla hyväksytyillä muutok-silla pöytäkirjan liitteisiin Suomen otettua johtovaltioroolin Irlannilta vuonna 2013. Kaikki em. operaatiokohtaiset yhteistyöpöy-täkirjat on tehty YK:n yhteistyöpöytäkirjan mallin pohjalta ja voimaansaatettu lailla ja asetuksella.

Voimassa oleva osallistumista koskevista sopimuksista säädetty sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetun lain 4 § kuuluu seuraa-vasti:

"Tasavallan presidentin asetuksella voidaan kansainvälisten velvoitteiden voimaansaat-tamiseksi säätää Pohjois-Atlantin sopimuk-sen sopimuspuolten ja muiden rauhankump-panuuteen osallistuvien valtioiden välillä nii-den joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen (SopS 65/1997) mää-räysten soveltamisesta sotilaalliseen kriisin-hallintatehtävään tai siihen liittyvään koulu-tus- tai harjoitustoimintaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan vastaavasti kansainvälis-ten velvoitteiden voimaansaattamiseksi sää-tää Euroopan unionin sotilasesikunnan ja unionin käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihen-kilöiden asemasta tehdyn sopimuksen (SopS 24/2006) ja korvausvaatimuksista luopumi-sesta Euroopan unionin kriisinhallintaoperaa-tioiden yhteydessä tehdyn sopimuksen (SopS 25/2006) soveltamisesta sotilaalliseen krii-sinhallintatehtävään tai siihen liittyvään kou-lutus- tai harjoitustoimintaan."

On huomattava, että vuonna 2006 annettua hallituksen esitystä laiksi sotilaallisesta krii-sinhallinnasta edelsi esitys HE 110/2005 vp, jonka hallitus myöhemmin peruutti. Kysei-sessä esityksessä lakiehdotuksen 4 § oli ny-kyistä 4 §:ää laajempi ja koski valtuutus-säännöstä myös YK:n malliasiakirjan mukai-sen yhteisymmärryspöytäkirjan voimaansaat-tamiseksi asetuksella. Malliyhteistyöpöytä-

kirja oli hallituksen esityksen liitteenä. Perus-tuslakivaliokunta ei kuitenkaan pitänyt mal-liyhteistyöpöytäkirjan hyväksymistä mahdol-lisena, koska katsoi sen sisältävän ennakolli-sen hyväksynnän piirteitä. Tämän johdosta vuoden 2006 hallituksen esityksessä ei la-kiehdotuksen 4 §:ään enää sisällytetty viit-tausta malliyhteistyöpöytäkirjan hyväksyn-tään ja itse pykälän perusteluissa selvennet-tiin, että pykälässä säädetty valtuus ei koske YK:n malliyhteistyöpöytäkirjan perusteella laadittujen YK:n ja Suomen välisten pöytä-kirjojen voimaansaattamista. Voimassaole-vassa sotilaallisesta kriisinhallinnasta anne-tun lain 4 § ei siten nykymuodossaan sisällä valtuutusta saattaa YK-operaatioon osallis-tumista koskeva sopimus voimaan valtioneu-voston asetuksella.

2.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulko-

maiden lainsäädäntö

Ulkomaiden lainsäädäntöä sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta on kuvattu hallituksen esityksessä laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 5/2006 vp, s 19—20).

Kriisinhallintaan ja muuhun kansainväli-seen yhteistyöhön liittyviä lainsäädännön muutostarpeita arvioinut työryhmä selvitti työnsä pohjaksi ulkomaiden ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sotilaalli-sen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan alalla Suomen ulkomailla olevien edustusto-jen kautta. Kyselyyn saatiin vastaukset yh-teensä kymmeneltä valtiolta: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Saksa, Puola ja Kanada.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotettavat lainsäädännön muutokset liittyvät Suomen lainsäädännön erityisiin rajauksiin, joiden osalta ulkomaan lainsäädännöstä ei ole saa-tavissa vertailukohtia.

2.3 Nykytilan arviointi

Sotilaiden lähettäminen muuhun kuin soti-laalliseen kriisinhallintaan

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun

lain nojalla on tällä hetkellä mahdollista osal-listua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lain

HE 297/2014 vp

7

esitöiden mukaan sotilaallisella kriisinhallin-nalla tarkoitetaan sotilaallisin keinoin ja pää-sääntöisesti sotilaallisesti järjestetyllä organi-saatiolla toteutettavia kansainvälisiä kriisin-hallintatehtäviä. Laki ei mahdollista sotilaan lähettämistä sotilastehtäviin muuhun kan-sainväliseen kriisinhallintaan.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain soveltamisalan rajaukset eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän kriisinhallinnan tar-peisiin esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa Suomesta haluttaisiin pyydettäessä lä-hettää siviilikriisinhallintaoperaation tehtä-vään sotilasvirassa palveleva henkilö tai ti-lanteessa, jossa kriisinhallintaa ei ole voitu katsoa toteuttavan sotilaallisin keinoin ja pääsääntöisesti sotilaallisesti järjestetyllä or-ganisaatiolla, mutta kuitenkin tehtävään on tarvittu puolustusvoimien erityisosaamista.

Esimerkkinä jälkimmäisestä voidaan mai-nita puolustusvoimien CBRN-suorituskyky (Chemical, biological, radiological and nu-clear; kemialliset, biologiset, säteily ja ydin-uhat). Suojelun Erikoisosasto (SEO) on puo-lustusvoimien korkean valmiuden suojelu-tiedusteluyksikkö, joka kykenee toimimaan korkean riskitason olosuhteissa ja suojaa-maan oman toimintansa. Osastolla on sellai-sia CBRN- suorituskykyjä, joita siviiliviran-omaisilta puuttuu, kuten joukkotuhoaseiden käyttöepäilyissä kyky ottaa varmennettuja näytteitä operaatioalueelta. Osaston vahvuus on 55 henkilöä, joista noin puolet on erikois-koulutettuja reserviläisiä. Puolustusvoimien CBRN-suorituskyky on ilmoitettu myös YK:n pääsihteerin kemiallisten ja biologisten aseiden käyttöepäiltyjä koskevan tutkintame-kanismin asiantuntijarosteriin. Jos sotilaalli-sesta kriisinhallinnasta annetun lain ei ole voitu katsoa soveltuvan tilanteeseen, on arvi-oitavaksi jäänyt lähinnä puolustusvoimista annetun lain 12 §:n soveltuminen. Kyseinen säännös koskee avun antamista toiselle valti-olle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai niihin rinnastettavan tapahtuman johdosta. Säännös ei nykymuo-dossaan mahdollista voimakeinojen käyttöä. Jos puolustusvoimista annetun lain 12 § ei sovellu, sotilaallisesta kriisinhallinnasta an-netun lain soveltuvuus voisi nousta esille esimerkiksi tilanteissa, joissa Suomelta pyy-dettäisiin apua CBRN-tehtävissä.

Voimassa olevassa laissa ei myöskään säännellä mahdollisuutta sotilaan lähettämi-seen yksittäisiin sotilastehtäviin poliittisiin operaatioihin tai siviilikriisinhallintaoperaa-tioihin. Tyypillisesti tehtäviä, joita hoitamaan tarvitaan sotilas muussa kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa ovat esimerkiksi yhteysup-seerin tai sotilasneuvonantajan tehtävät. Vii-me vuosilta esimerkkejä ovat olleet muun muassa yksittäiset sotilastehtävät YK:n po-liittisessa operaatiossa Syyriassa, YK:n vuo-sina 2007 - 2009 siviili- ja poliisioperaationa toteutetussa MINURCAT-operaatiossa Tsha-dissa, YK:n poliittisessa UNAMA-operaatiossa Afganistanissa sekä ennen vuot-ta 2008 ETYJ-missiossa Georgiassa.

Lain perusteella ei myöskään ole mahdolli-suutta lähettää sotilasta siviilikriisinhallin-taan tehtävään, jossa joko operaation tehtä-vänkuvaus edellyttäisi, että tehtävää hoitaisi sotilas taikka jossa tehtävänkuvaus huomioi-den tehtävään katsottaisiin parhaiten soveltu-van palveluksessa oleva tai palvelussuhtee-seen otettu sotilas. Toistaiseksi kyse ei ole kriisinhallintatehtävien kokonaismäärä huo-mioon ottaen suuresta määrästä tehtäviä, mutta puuttuva säännös on kuitenkin muo-dostunut esteeksi lähettää suomalaisia sotilai-ta kyseisenlaisiin tehtäviin, ja on todennä-köistä, että näiden tehtävien määrä tulevai-suudessa kasvaa.

Päätöksentekomenettely lähetettäessä soti-laita yksittäisiin sotilastehtäviin

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 §:ssä on säädetty päätöksentekomenet-telystä Suomen osallistuessa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Päätöksen Suomen osallis-tumisesta ja osallistumisen lopettamisesta te-kee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuk-sesta. Ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on lain 3 §:n mukaisesti kuultava joko eduskunnan ulkoasiainvalio-kuntaa tai koko eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisuehdotus koskee enintään kymmentä henkilöä, valtioneuvos-ton on annettava asiasta selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.

Päätöksentekomenettely on osoittautunut raskaaksi ja aikaa vieväksi tapauksissa, joissa on kyse yksittäisten sotilaiden lähettämisestä kriisinhallintaan. Tällaisia tehtäviä ovat esi-

HE 297/2014 vp

8

merkiksi yksittäiset esikunta-, neuvonantaja-, kouluttaja- tai asiantuntijatehtävät. Tilantees-sa, jossa Suomen osallistumispäätöstä kysei-seen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon ei ole tehty, on yksittäisen sotilaan lähettä-minen edellyttänyt tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliitti-sen ministerivaliokunnan yhteisen kokouksen käsittelyä, selvityksen antamista eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ja tasavallan presi-dentin päätöstä.

Lain 2 §:n 4 momentissa on jo nykyisellään säädetty puolustusministeriön mahdollisuu-desta päättää Suomen osallistumisen vähäi-sestä muuttamisesta. Puolustusministeriön päätöksenteko-oikeutta olisi perusteltua laa-jentaa tilanteisiin, joissa kyse on yksittäisten sotilaiden lähettämisestä joko sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka muuhun kansainväli-seen kriisinhallintaan.

Voimankäyttö Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun

lain voimakeinojen käyttöä koskeva 27 § koskee sanamuotonsa mukaisesti vain soti-laallisessa kriisinhallinnassa palvelevia soti-laita. Jos lakiin lisätään sääntely sotilaiden lähettämisestä muuhun kansainväliseen krii-sinhallintaan, on tarpeen muuttaa myös voi-makeinojen käyttöä koskevan säännöksen sanamuotoa siten, että se soveltuu tarvittaes-sa myös näihin tilanteisiin.

Kuten sotilaallisessa kriisinhallinnassa, myös muussa kriisinhallinnassa palvelevan sotilaan palvelustehtävät perustuisivat ope-raatiolle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseen. Operaation tehtävät ja tavoit-teet perustuvat puolestaan operaation kan-sainvälisoikeudelliseen valtuutukseen eli mandaattiin. Operaation mandaatti sekä ope-raation toimeenpanijan suunnittelu- ja ohja-usasiakirjat sekä mahdollisesti toimeenpani-jan määrittämä tehtävänkuvaus määräävät sen, edellytetäänkö tehtävässä voimakeinojen käyttöä.

Voimakeinojen käyttö on pykälässä rajoi-tettu kansainvälisen oikeuden perusperiaat-teiden sekä operaatiolle vahvistettujen voi-mankäyttösääntöjen mukaiseksi. Kansainvä-lisen oikeuden periaatteista välttämättö-myysperiaate näkyy pykälän 1 momentissa ja

suhteellisuusperiaate ja voimankäytön mini-moinnin periaate pykälän 2 momentissa. So-tilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityk-sessä (HE 5/2006 vp) on selostettu edellä mainittujen sisältöä. Voimakeinoja voidaan käyttää operaation tehtävän toteuttamiseksi ainoastaan silloin, kun se on operaation pe-rimmäisten tavoitteiden saavuttamiseksi vält-tämätöntä (välttämättömyysperiaate). Voi-makeinojen käyttö ei siis olisi mahdollista tapauksissa, joissa samaan lopputulokseen operaation tarkoituksen kannalta päästäisiin muilla toteuttamiskelpoisilla keinoilla. Halli-tuksen esityksen mukaan lähtökohtana on voimankäytön suhteellisuus vastassa olevaan uhkaan nähden (suhteellisuusperiaate) sekä voiman käyttäminen ainoastaan siinä määrin, että saavutetaan kriisinhallintaoperaation to-teuttamisen kannalta välttämätön tavoite (voimankäytön minimoinnin periaate). Halli-tuksen esityksessä todetaan, että tilanteessa on siis käytettävä lievintä mahdollista halut-tuun päämäärään johtavaa voimakeinoa.

Oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä ei ole sotilaiden osalta erikseen säädetty. Krii-sinhallintaan osallistuvat henkilöt varustetaan ja koulutetaan tehtävän edellyttämällä taval-la. Myös sotilaallisessa kriisinhallinnassa on tehtäviä, joissa voimankäyttövälineitä ei kanneta, kuten aseettomien sotilastarkkaili-joiden (Unarmed Military Observers) tehtä-vät.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumis-

ta koskevat sopimukset Suomi tekee YK:n kanssa aina osallistu-

missopimuksen yhteistyöpöytäkirjan muo-dossa osallistuessaan YK:n toimeenpane-maan sotilaalliseen kriisinhallintaoperaati-oon. Suomen YK:n kanssa tekemät osallis-tumissopimukset vastaavat sisällöltään hyvin pitkälti toisiaan. Perusperiaatteet esimerkiksi korvausvastuusta ja kurinpidosta ovat samat.

Osallistumissopimusten hyväksymiseen sovelletaan Suomessa perustuslain 8 luvussa säädettyä kansainvälisten velvoitteiden hy-väksymismenettelyä. Nykyisin eduskunta hyväksyy siten jokaisen Suomen ja YK:n vä-lisen YK:n sotilaalliseen kriisinhallintaope-raatioon osallistumista koskevan sopimuk-

HE 297/2014 vp

9

sen, minkä jälkeen sopimus saatetaan voi-maan lailla ja asetuksella. Tämä merkitsee, että eduskunta hyväksyy kunkin sopimuksen perustuslain 94 §:n mukaisesti sen lisäksi, et-tä osallistuu Suomen osallistumispäätöksen käsittelyyn sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 3 §:n mukaisesti. Noudatettu menettely on aikaa vievä ja soveltuu huonosti operaation tiukkoihin valmisteluaikataului-hin. Esimerkiksi vuonna 2012 jouduttiin eduskunnalle antamaan UNIFIL-operaatiota koskevan yhteistyöpöytäkirjan hyväksymistä koskeva hallituksen esitys etukäteen luon-noksena UTP-kirjeen (UTP 8/2012 vp) liit-teenä. Muodollinen hallituksen esityksen kä-sittely tapahtui jälkikäteen vasta joukkojen jo siirryttyä alueelle. Menettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

3 Esityksen tavoit teet ja keskei set

ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Esitettyjen muutosten tavoitteena on mah-dollistaa Suomen osallistuminen täysipainoi-sesti kansainväliseen kriisinhallintaan ja ul-ko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustensa se-kä kansainvälisten velvoitteidensa mukaiseen yhteistyöhön.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain soveltamisalaa esitetään muutettavaksi siten, että lakia olisi mahdollista soveltaa so-tilaiden lähettämiseen sotilastehtävään myös muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan, kuten poliittisiin operaatioihin taikka siviili-kriisinhallintaan.

Tavoitteena on samalla keventää päätök-sentekomenettelyä siltä osin, kuin kyse on yksittäisten sotilaiden lähettämisestä joko so-tilaalliseen kriisinhallintaan taikka sotilasteh-täviin muuhun kansainväliseen kriisinhallin-taan, kuten poliittisiin operaatioihin taikka siviilikriisinhallintaan. Näissä tapauksissa asiasta päättäisi puolustusministeriö ulkoasi-ainministeriötä kuultuaan. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan muuttaa lain 2 §:n 1 momen-tissa ja 3 §:n 1 momentissa säädettyä menet-telyä enintään kymmenen henkilön määrää-misestä sotilaalliseen kriisinhallintatehtä-vään. Puolustusministeriö voisi siten ulkoasi-ainministeriötä kuultuaan päättää sotilaiden

lähettämisestä tapauksissa, joissa kyse ei ole useammasta henkilöstä muodostuvasta toi-minnallisesta kokonaisuudesta, joka toimii yhtenäisen johdon alaisena.

Siviilikriisinhallinnan osalta noudatettaisiin siviilikriisinhallintalain mukaista päätöksen-tekoa. Siviilikriisinhallintalakia sovellettai-siin edelleen lähetettäessä sotilastaustainen, mutta vakituisesta sotilaspalveluksessa eros-sa oleva henkilö siviilitehtävään.

Samassa yhteydessä sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetun lain voimakeinojen käyt-töä koskevan säännöksen sanamuotoa tarkis-tetaan siten, että säännös kattaisi tarvittaessa myös ne tilanteet, joissa sotilaita lähetettäi-siin sotilastehtäviin muuhun kuin sotilaalli-seen kriisinhallintaan. Sotilaiden voimakei-nojen käyttöä koskeva sääntely olisi muuten puutteellinen näiltä osin, kun sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia sovellettai-siin jatkossa myös sotilaiden lähettämiseen muuhun kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Ehdotetuista muutoksista aiheutuisi tarve täsmentää myös muiden sotilaallisesta krii-sinhallinnasta annetun lain säännösten sana-muotoa sekä puolustusvoimista annetussa laissa säädettyä puolustusvoimien tehtävää osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi YK:n sotilaallisiin krii-sinhallintaoperaatioihin osallistumista koske-vien yhteistyöpöytäkirjojen joustavan kansal-lisen käsittelyn perustuslakivaliokunnan ai-empi kannanotto huomioon ottaen.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan sotilaallisesta krii-sinhallinnasta annetun lain soveltamisalan muuttamista siten, että sitä voitaisiin jatkossa soveltaa myös sotilaiden lähettämiseen soti-lastehtävään muuhun kansainväliseen krii-sinhallintaan.

Hallituksen esitystä valmistelleessa työ-ryhmässä oli esillä myös vaihtoehto, jossa si-viilikriisinhallintalakiin olisi lisätty sääntely sotilaan lähettämisestä muuhun kuin sotilaal-liseen kriisinhallintaan. Työryhmä piti kui-tenkin parempana lisätä sääntely sotilaallises-ta kriisinhallinnasta annettuun lakiin muun muassa sotilaan oikeudellisen aseman ja pal-

HE 297/2014 vp

10

velussuhteeseen liittyvien syiden vuoksi. So-tilas kuuluu valtion asevoimiin ja on sen joh-tosuhteiden alainen. Sotilaallisesta kriisinhal-linnasta annetun lain mukaiseen kriisinhallin-taorganisaatioon voi kuulua lain mukaan kriisinhallintajoukkoja, erillisiä yksiköitä ja yksittäisiä henkilöitä. Kriisinhallintaorgani-saatio kuuluu lain 5 §:n 3 momentin mukai-sesti puolustusvoimiin ja on pääesikunnan alainen. Puolustusvoimiin kuuluva organisaa-tio on sotilaallisesti järjestetty. Toiminnalli-sesti kriisinhallintaorganisaatio on kriisinhal-linnan toimeenpanijan alainen. Sotilaspuvun käyttö on yksi sotilaan ulkoisista tunnusmer-keistä, joka erottaa sotilaan siviilihenkilös-töstä. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta anne-tun lain mukaisessa palvelussuhteessa oleva on puolustusvoimista annetun lain 45 §:n mukaisesti velvollinen palveluksessa käyttä-mään puolustusvoimien sotilaspukua, jollei virkatehtävien laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä. Sotilaallisesta kriisinhallin-nasta annetun lain 28 §:n mukaan kriisinhal-lintapalveluksessa olevat henkilöt ovat myös sotilaita koskevan rikoslain 45 luvun sään-nösten alaisia ja heihin sovelletaan sotilasku-rinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoi-missa annetun lain sekä sen nojalla annettuja säännöksiä siltä osin kuin kyseisessä pykä-lässä ei toisin säädetä.

Koska sääntely sotilaiden lähettämisestä sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen krii-sinhallintaan lisättäisiin sotilaallisesta krii-sinhallinnasta annettuun lakiin, olisi tarpeen muuttaa myös voimakeinojen käyttöä koske-vaa lain 27 §:n sanamuotoa siten, että se so-veltuisi tarvittaessa sotilaan voimankäyttöön myös muussa kansainvälisessä kriisinhallin-nassa.

Suomen osallistumista sotilaalliseen krii-sinhallintaan koskevaa päätöksentekomenet-telyä ehdotetaan kevennettäväksi niiltä osin kuin kyseessä on yksittäisten sotilaiden lähet-täminen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Soti-laan lähettämisestä yksittäisiin sotilastehtä-viin sotilaalliseen kriisinhallintaan päättäisi jatkossa puolustusministeriö ulkoasiainminis-teriötä kuultuaan. Jos kyse olisi sotilastehtä-västä muussa kansainvälisessä kriisinhallin-nassa, kuten siviilikriisinhallintaoperaatiossa, puolustusministeriö päättäisi samassa menet-telyssä myös sotilaiden lähettämisestä näihin

sotilastehtäviin. Ennen päätöstä puolustusmi-nisteriö kuulee ulkoasiainministeriötä.

Esityksessä ehdotetaan myös YK:n osallis-tumissopimusten kansallisen hyväksymisme-nettelyn ja voimaansaattamisen joustavoitta-mista. Tässä tarkoituksessa hallituksen esi-tystä valmistellut työryhmä tarkasteli kaikki-aan viittä vaihtoehtoa sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetun lain 4 §:n muuttamiseksi. Vaihtoehdoista valikoitui malli, jonka mu-kaan eduskunnan aiemmin hyväksymän osal-listumissopimuksen voimaansaattamislaki säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella koskemaan myös tulevia osallistumissopi-muksia. Tällöin aiemmin hyväksytty voi-maansaattamislaki kattaisi myös uuden so-pimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat mää-räykset ja lakia sovellettaisiin kyseessä ole-vaan operaatioon valtioneuvoston asetuksella säädetystä ajankohdasta alkaen. Samalla ase-tuksella saatettaisiin voimaan sopimuksen asetuksentasoiset määräykset perustuslain 80 ja 95 §:n perusteella.

Toisena vaihtoehtona esitettiin valtuutus-säännöksen muotoileminen siten, että sään-nöksessä todettaisiin aiemman eduskunnan hyväksymän sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten soveltaminen tu-leviin sopimuksiin. Ensimmäistä vaihtoehtoa pidettiin kuitenkin malliltaan selkeämpänä ja se vastasi paremmin perustuslakivaliokunnan aiempaa kannanottoa (PeVL 54/2005 vp).

Hallituksen esitystä valmistelleessa työ-ryhmässä käsiteltiin myös kolmea muuta vaihtoehtoa, joissa valtuutus muotoiltiin kos-kemaan uusien sopimusten voimaansaatta-mista valtioneuvoston asetuksella siltä osin kuin uusien sopimusten määräykset vastasi-vat asiasisällöltään kansallista lainsäädäntöä. Valtuutus muotoiltiin kolmella eri tapaa. En-simmäisessä vaihtoehdossa viitattiin suoraan niihin kansallisiin säädöksiin, joita myös so-pimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat mää-räykset koskivat. Toinen vaihtoehto vastasi edellistä vaihtoehtoa muutoin, mutta sään-nöksessä yksilöitiin lainsäädännön alaan kuu-luvat määräykset vain otsikkotasolla. Viimei-sessä vaihtoehdossa käytettiin yleisempää muotoilua ”kansallisen lainsäädännön puit-teissa”. Vaihtoehtoja ei otettu jatkotyön poh-jaksi muun muassa siksi, että osallistumisso-pimusten määräysten ei katsottu kaikilta osin

HE 297/2014 vp

11

vastaavan kansallista lainsäädäntöä, vaan lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmää-räykset sisälsivät myös poikkeuksia kansalli-sen lain säännöksiin. Neljännen ja viidennen vaihtoehtojen ongelmaksi muodostui myös säännösten väljyys, eikä niiden katsottu ole-van tarpeeksi tarkkarajaisina.

Työryhmä päätyi siten esittämään ensim-mäistä vaihtoehtoa, jossa valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin aiemman osallistu-missopimuksen voimaansaattamislain sovel-tamisesta uuteen operaatioon. Jatkotyössä vaihtoehto kehittyi vielä siten, että aiemman operaation voimaansaattamislain nimike eh-dotettiin muutettavaksi yleisempään muo-toon, jolloin laki koskisi nimikkeeltään voi-mavarojen antamista YK operaatioon aiem-man operaation nimeä mainitsematta. Lisäksi esitetään tarkistettavaksi voimassa olevan so-tilasjoukkojen asemasta ja korvausvaatimuk-sista luopumisesta tehtyjen valtiosopimusten voimaansaattamislakien soveltamisalaa kos-kevan 4 §:n sanamuotoa siltä osin kuin kyse on tasavallan presidentin asetuksenantoval-tuudesta. Tarkoitus on osoittaa asetuksenan-tovaltuus valtioneuvostolle.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tosiasialliset talousarviovaiku-tukset aiheutuvat vasta niistä tapauskohtai-sesti tehtävistä päätöksistä, jotka koskevat Suomen osallistumista tai yksittäisten sotilai-den lähettämisestä kriisinhallintatehtävään. Lain soveltamisalan laajentaminen koske-maan myös sotilaiden lähettämistä sotilasteh-täviin muuhun kansainväliseen kriisinhallin-taan avaa mahdollisuuden osallistua kriisin-hallintatehtäviin aiempaa laajemmin. Myös tämä yhteistyö toteutettaisiin valtion talous-arviossa kriisinhallintaan ulkoasiainministe-riölle ja puolustusministeriölle myönnettyjen määrärahojen rajoissa sotilaalliseen kriisin-hallintaan myönnetyistä määrärahoista. YK:n osallistumissopimusten hyväksymisen ja voimaansaattamisen joustavoittamisen myötä hallitusten esitysten tekemisen tarve sopi-musten osalta poistuisi, mikä vähentäisi halli-tuksen esitysten laatimisesta, kääntämisestä

ja painattamisesta tähän saakka aiheutuneita kustannuksia.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimin-

taan

Esityksellä ei ole vaikutusta ministeriöiden väliseen toimivallan jakoon. Ulkoasiainmi-nisteriö valmistelee edelleen Suomen osallis-tumista sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamista koskevat päätök-set. Osallistumispäätökseen liittyvät sotilaal-liset ja puolustuspoliittiset perusteet valmis-tellaan edelleen puolustusministeriössä. La-kiehdotus keventäisi kuitenkin toteutuessaan yksittäisten sotilaiden lähettämistä sotilaalli-seen kriisinhallintaan tai sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan koskevaa päätöksentekomenettelyä, koska päätös voitaisiin jatkossa tehdä puolustusmi-nisteriössä ulkoasiainministeriön kuulemisen jälkeen. Yksinkertaistettu päätöksentekome-nettely merkitsisi mahdollisuutta aiempaa nopeampaan rekrytointiprosessiin yksittäis-ten sotilaiden osalta.

Harkittaessa osallistumista siviilikriisinhal-lintaoperaatioiden sotilaallisiin asiantuntija-tehtäviin otetaan huomioon eri hallinnonalo-jen asiantuntemus koskien muun muassa teh-tävän edellyttämää asiantuntijaprofiilia. Tä-hän saattaa liittyä kysymys siitä, edellyttääkö tehtävä voimankäyttövälineiden kantamista tai voimakeinojen käyttöä. Jos tehtävä huo-mioon ottaen on tarpeen arvioida myös sitä, soveltuisiko tehtävää parhaiten hoitamaan palveluksessa oleva tai palvelussuhteeseen otettava sotilas, tämä tehdään osana asian valmistelua kuulemalla asiasta puolustusmi-nisteriötä. Jos tehtävä edellyttää palvelukses-sa olevaa tai palvelussuhteeseen otettua soti-lasta, noudatetaan asiantuntijan lähettämises-sä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia.

YK:n osallistumissopimusten käsittelyme-nettelyn keventäminen helpottaisi osaltaan yhteistyötä YK:n kanssa ja mahdollistaisi pa-remmin osallistumissopimusten tiukan val-misteluaikataulun huomioon ottamisen. Jous-tavamman menettelyn myötä voitaisiin myös paremmin varmistua siitä, että osallistumis-sopimukset ovat voimassa, kun henkilöstöä siirtyy konfliktialueelle.

HE 297/2014 vp

12

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Lakiehdotus parantaa toteutuessaan Suo-men mahdollisuuksia osallistua aiempaa laa-jemmin kansainvälisen kehityksen myötä muuttuneeseen kansainväliseen kriisinhallin-taan ja parantaa Suomen valmiuksia lähettää nopeammin yksittäisiä sotilaita kriisinhallin-tatehtäviin.

5 Asian valmiste lu

5.1 Valmisteluvaiheet ja – aineisto

Ulkoasiainministeriö asetti 14 päivänä tou-kokuuta 2013 työryhmän arvioimaan kriisin-hallintaan ja muuhun kansainväliseen yhteis-työhön liittyviä lainsäädännön muutostarpei-ta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitii-kasta 2012 annetun valtioneuvoston selonte-on (VNS 6/2012 vp) kirjausten pohjalta. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin Suomen nykyisen lainsäädännön riittävyyden ja muu-tostarpeiden arviointi kattavasti, jotta Suomi voisi osallistua täysipainoisesti kansainväli-seen kriisinhallintaan ja ulko- ja turvallisuus-poliittisten linjaustensa sekä kansainvälisten velvoitteidensa mukaiseen yhteistyöhön. Työryhmässä olivat edustettuina ulkoasiain-ministeriön lisäksi tasavallan presidentin

kanslia, valtioneuvoston kanslia, sisäministe-riö, puolustusministeriö, pääesikunta ja oike-usministeriö. Työryhmän tehtävänä oli selvit-tää Suomen nykyisen lainsäädännön riittä-vyys ja arvioida kattavasti sen muutostarpeet sekä laatia hallituksen esitys lainsäädännön muuttamiseksi.

Työryhmä luovutti mietintönsä 4 päivänä marraskuuta 2014.

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon otta-

minen

Puolustusministeriö pyysi lausunnon yh-teensä 16 viranomaiselta ja järjestöltä. Lau-suntoja saatiin yhteensä 12.

Lausunnoissa kannatettiin kriisinhallinta-operaatioihin osallistumisen joustavoittamis-ta ja sääntelyn selkeyttämistä.

Oikeuskanslerin virasto kiinnitti huomiota YK:n osallistumissopimusten voimaansaat-tamisen toteuttamiseen. Sisäministeriö kiin-nitti huomiota sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan eroihin etenkin voi-mankäytön osalta. Aliupseeriliitto piti tär-keänä, että esitystä käsiteltäisiin Kriisinhal-lintahenkilöstön osallistumis- ja neuvottelu-järjestelmässä mukana olevien henkilöstöjär-jestöjen edustajien kanssa.

Lausunnot on pyritty ottamaan huomioon. esitystä viimeisteltäessä.

HE 297/2014 vp

13

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta

1 §. Lain soveltamisala. Sotilaallisesta krii-sinhallinnasta annetun lain säännökset eivät tällä hetkellä mahdollista sotilaiden lähettä-mistä muuhun kuin sotilaalliseen kriisinhal-lintaan. Myöskään siviilikriisinhallintalain perusteella ei ole mahdollista päättää sotilaan lähettämisestä sotilastehtävään siviilikriisin-hallinnassa, koska laissa säädetään vain sivii-lihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallin-taan ulkomailla. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt tarve lähettää yksittäisiä sotilaita sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen krii-sinhallintaan, mukaan lukien siviilikriisinhal-linta ja poliittiset operaatiot. On myös esiin-tynyt tilanteita, joissa sotilaita olisi tarve lä-hettää kriisinhallintaan, jota ei ole toteutettu sotilaallisin keinoin ja pääsääntöisesti soti-laallisesti järjestetyllä organisaatiolla, mutta kuitenkin tehtävään on tarvittu puolustus-voimien erityisosaamista.

Sotilastehtävällä tarkoitetaan tässä yhtey-dessä tehtävää, jossa operaation tehtävänku-vaus edellyttäisi, että tehtävää hoitaisi sotilas taikka tehtävää, jonka tehtävänkuvaus huo-mioiden tehtävään katsottaisiin parhaiten so-veltuvan palveluksessa oleva tai palvelussuh-teeseen otettu sotilas. Jälkimmäisessä tapa-uksessa viranomaisten välisen koordinaation tarve korostuisi. Lähetettävä henkilö voisi näin ollen olla esimerkiksi ammattisotilas, jolla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä sotilasta, joka on nimetty puolustusvoi-missa määräaikaiseen virkasuhteeseen mää-rättynä sotilastehtävään taikka vakinaisesta palveluksesta eronnut (evp) tai muu reservi-läinen. Sotilastehtävästä johtuen olisi perus-teltua, että tehtävään lähetettävä henkilö otet-taisiin sotilaallisesta kriisinhallinnasta anne-tun lain mukaiseen palvelussuhteeseen ja täs-tä seuraisivat kyseisestä palvelussuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaiset sotilastehtävät rahoitettaisiin valtion talousarviossa ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön pääluokkiin sotilaal-

liseen kriisinhallintaan myönnetyistä määrä-rahoista, siten kuin 5 §:ssä säädetään. Pää-töksentekomenettelystä säädettäisiin lain 2 §:ssä.

Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisin-hallintaan säädetään siviilikriisinhallintalais-sa, eikä noudatettua käytäntöä ole tarkoitus muuttaa. Siviilikriisinhallintalakia sovellet-taisiin nykyisen käytännön mukaisesti edel-leen myös silloin, kun kyse olisi henkilön lä-hettämisestä kriisinhallintatehtävään siviili-kriisinhallintaoperaatiossa, jossa edellytettäi-siin sotilaallista asiantuntemusta, mutta jossa kyse ei olisi edellä tarkoitetusta sotilastehtä-västä. Siviilikriisinhallintalaki koskisi edel-leen myös pelastuslain 38 §:ssä tarkoitettua humanitaarista apua.

2 §. Osallistumisesta ja varautumisesta päättäminen. Pykälän voimassa olevaan 4 momenttiin esitetään lisättäväksi säännös siitä, että puolustusministeriön on ennen osallistumisen vähäistä muuttamista koske-vaa päätöstä kuultava ulkoasiainministeriötä. Säännöksellä vahvistettaisiin jo nykyisellään noudatettu käytäntö, jonka mukaisesti muu-tokset valmistellaan yhteistyössä puolustus-ministeriön ja ulkoasiainministeriön välillä. Momentin ensimmäinen virke kattaisi nykyi-seen tapaan esimerkiksi tilanteet, joissa tasa-vallan presidentin valtioneuvoston yleisis-tunnon ratkaisuehdotuksesta tekemää 1 mo-mentissa tarkoitettua päätöstä myöhemmin muutettaisiin esimerkiksi siten, että osallistu-vien sotilaiden määrää lisättäisiin tai vähen-nettäisiin taikka osallistumisen määräaikaa jatkettaisiin niin, että muutosta olisi kokonai-suutena arvioiden pidettävä vähäisenä.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisäksi li-sättäväksi mahdollisuus puolustusministeriön päätökseen ulkoasiainministeriötä kuultuaan tilanteissa, joissa on kyse sotilaiden lähettä-misestä yksittäisiin sotilastehtäviin sotilaalli-seen kriisinhallintaan. Samaa menettelyä so-vellettaisiin myös, jos lähetettäisiin sotilaita sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen krii-sinhallintaan.

Säännös koskisi siten ensinnäkin sotilaan lähettämistä yksittäisiin sotilastehtäviin soti-laalliseen kriisinhallintaan. Säännös koskisi

HE 297/2014 vp

14

esimerkiksi tilannetta, jossa päätöstä Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallin-taan ei olisi tehty, mutta Suomen olisi mah-dollista lähettää yksittäisiä sotilaita esimer-kiksi esikunta-, neuvonantaja-, kouluttaja- tai asiantuntijatehtäviin taikka muuten luonteel-taan tai kestoltaan rajattuihin tehtäviin soti-laalliseen kriisinhallintaan.

Tasavallan presidentti päättäisi edelleen lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti Suomen osallistumisesta sotilastarkkailijaoperaatioi-hin ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin korkeisiin sotilastehtäviin. Tasavallan presi-dentti päättäisi myös lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti Suomen osallistumisesta sotilaal-liseen kriisinhallintaan silloin, kun kyse ei ole yksittäisistä sotilastehtävistä vaan use-ammasta henkilöstä muodostuvasta toimin-nallisesta kokonaisuudesta, joka toimii yhte-näisen johdon alla. Ehdotetulla muutoksella ei olisi siten tarkoitus näiltä osin muuttaa lain 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentissa säädettyä menettelyä enintään kymmenen henkilön määräämisestä sotilaalliseen krii-sinhallintatehtävään.

Toiseksi säännös koskisi sotilaiden lähet-tämistä sotilastehtäviin muuhun kansainväli-seen kriisinhallintaan, kuten siviilikriisinhal-lintaoperaatioon tai YK:n poliittiseen operaa-tioon. Ehdotetulla säännöksellä ei olisi vaiku-tusta siviilihenkilöstön osallistumista kriisin-hallintaan koskevaan päätöksentekoon. Ul-koasiainministeriö käsittelisi edelleen siviili-kriisinhallintalain 3 §:n 1 momentin mukai-sesti siviilihenkilöstön osallistumista kriisin-hallintaan koskevat asiat. Kuten tähänkin asti siviilikriisinhallintalain mukaista päätöksen-tekomenettelyä sovellettaisiin myös tilanteis-sa, joissa henkilö, jolla on sotilaallista asian-tuntemusta, päätettäisiin lähettää siviilikrii-sinhallintaoperaatioon muuhun kuin sotilas-tehtävään.

Rajanvetoa jouduttaisiin tekemään kriisin-hallinnassa siltä osin, täyttääkö toiminta mää-ritelmän ”sotilaallisin keinoin ja pääosin soti-laallisesti järjestetyllä organisaatiolla toteu-tettavia kansainvälisiä kriisinhallintatehtä-viä”, joka sisältyy sotilaallisesta kriisinhal-linnasta annetun lain hallituksen esitykseen (HE 5/2006 vp, s. 38/I). Näissä tapauksissa sovellettaisiin lain 2 §:n 1 momentissa sää-

dettyä sotilaallista kriisinhallintaa koskevaa päätöksentekomenettelyä.

Eduskunnan osallistumista koskevaa lain 3 §:ää ei sovellettaisi edellä kuvattuun puolus-tusministeriön päätöksentekoon. Eduskunnal-le annetaan tietoja perustuslain 97 §:n mukai-sesti ajankohtaisista kriisinhallintaan liitty-vistä asioista. Lisäksi eduskunnalle annetaan tiedoksi kaksi kertaa vuodessa perustuslain 97 §:n mukaisesti katsaus Suomen osallistu-misesta sotilaalliseen kriisinhallintaan ja si-viilikriisinhallintaan. Katsaus käsitellään ta-savallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokun-nan yhteisessä kokouksessa. Tämä palvelee myös kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ta-voitteen toteutumista.

3 §. Eduskunnan osallistuminen päätöksen-tekoon. Pykälän 1 momentissa olevaa viit-tausta lain 2 §:ään tarkennettaisiin viittauk-sella 2 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään ta-savallan presidentin valtioneuvoston yleisis-tunnon ratkaisuehdotuksesta tekemästä pää-töksestä Suomen osallistumisesta sotilaalli-seen kriisinhallintaan tai osallistumisen lo-pettamisesta. Lisäksi säännöstä tarkennettai-siin korvaamalla käsite ”sotilaalliseen krii-sinhallintatehtävään määrääminen” käsitteel-lä ”Suomen osallistuminen sotilaalliseen krii-sinhallintaan”. Lisäyksellä ja muutoksilla selvennettäisiin eroa 2 §:n 4 momenttiin eh-dotettuun puolustusministeriön päätöksente-koon, joka koskisi sotilaiden lähettämistä yk-sittäisiin sotilastehtäviin sotilaalliseen krii-sinhallintaan ja johon ei sovellettaisi lain 3 §:ää. Selvennyksellä ei siten olisi tarkoitus muuttaa nykyistä menettelyä siltä osin kuin kyse on yhtenäisen johdon alla toimivan enintään kymmenen henkilön muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden osallistumises-ta sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka osal-listumisesta sotilastarkkailijaoperaatioihin tai lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kor-keisiin sotilastehtäviin. Näissä tapauksissa valtioneuvoston olisi edelleen kuultava edus-kuntaa tai annettava asiasta selvitys edus-kunnan ulkoasiainvaliokunnalle ennen rat-kaisuehdotuksen tekemistä tasavallan presi-dentille.

4 §. Osallistumissopimukset. Pykälän en-simmäisen virkkeen sisältämä tasavallan pre-sidentin asetuksenantovaltuus säätää Pohjois-

HE 297/2014 vp

15

Atlantin sopimuksen sopimuspuolten ja mui-den rauhankumppanuuteen osallistuvien val-tioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen (SopS 65/1997) määräysten soveltamisesta sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään tai sii-hen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimin-taan muutettaisiin valtioneuvoston asetuk-senantovaltuudeksi. Esitetyn muutoksen taus-talla on perustuslain 95 §:n 1 momentin muu-tos (1112/2011), jonka mukaisesti kansainvä-lisen velvoitteen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. Perustuslain 80 §:stä johtuu, että jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtio-neuvosto (HE 60/2010 vp, s. 46).

Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka sisältäisi valtuuden säätää valtioneuvoston asetuksella kansainvälisen velvoitteen voi-maansaattamiseksi voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Li-banonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansa-kuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyö-pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (411/2012), jäljempänä UNIFIL-voimaansaattamislaki, soveltamisesta Yhdis-tyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä teh-tyihin osallistumissopimuksiin. Koska sään-nökseen sisällytetty UNIFIL- voimaansaat-tamislain nimike sisältää nykymuodossaan myös voimaansaattamislain kohteena olleen operaation toimipaikan ja nimen ”Libanonis-sa (UNIFIL)”, lain nimikettä esitetään sa-massa yhteydessä muutettavaksi yleisempään muotoon poistamalla nimikkeestä ”Libano-nissa (UNIFIL)”. Tällöin lakiin kirjatussa valtuudessa ei näkyisi harhaanjohtavasti yk-sittäisen operaation nimi, vaan laki koskisi muutetun nimikkeensä mukaisesti yleisesti voimavarojen antamista YK-operaatioon. Valtuutusta voitaisiin soveltaa myöhemmin tehtäviin YK:n operaatiosopimuksiin siltä osin kuin niiden lainsäädännön alaan kuulu-vat määräykset vastaisivat UNIFIL-operaation voimaansaattamislailla voimaan-saatetun operaation lainsäädännön alaan kuu-luvia määräyksiä. Oletettavaa on, että määrä-ykset myöhemmissä sopimuksissa olisivat identtiset, koska osallistumissopimukset pe-rustuvat YK:n yhteistyöpöytäkirjan malliin.

Valtuutus mahdollistaisi muun muassa osal-listumissopimusten tekemisen tasavallan pre-sidentin päätöksellä ja niiden voimaansaat-tamisen valtioneuvoston asetuksella sen jäl-keen, kun operaatioon osallistumista koskeva päätös on tehty tässä laissa säädettyjä menet-telytapoja noudattaen. Samalla valtioneuvos-ton asetuksella saatettaisiin myös mainittu laki soveltuvaksi kyseessä olevaan osallistu-missopimukseen.

5 §. Organisaatio ja henkilöstö. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi "1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun muuhun kansain-väliseen kriisinhallintaan". Muutos ottaisi huomioon lain 1 §:ään ehdotetun sovelta-misalan muutoksen, jonka mukaan lakia so-vellettaisiin myös sotilaan lähettämiseen soti-lastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisin-hallintaan. Myös tästä aiheutuvat kulut katet-taisiin valtion talousarviossa ulkoasiainmi-nisteriön ja puolustusministeriön pääluokkiin sotilaalliseen kriisinhallintaan myönnetyistä määrärahoista.

6 §. Koulutus ja harjoitukset. Pykälään eh-dotetaan lisättäväksi sääntely, jonka mukaan puolustusvoimat huolehtisi sotilaallisen krii-sinhallinnan koulutuksen ja harjoitusten li-säksi osaltaan myös sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan lähetettävi-en sotilaiden koulutuksesta ja harjoituksista. Tämä olisi tarpeen, koska kyseessä olisi ni-menomaan sotilastehtävä. Koulutuksessa otettaisiin huomioon siviilikriisinhallinnan luonne ja erityispiirteet mukaan lukien tarvit-taessa mahdollinen voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käyttö toiminnassa. Tarvit-taessa lähetettäville voitaisiin antaa myös si-viilikriisinhallinnan koulutusta. Lain muissa pykälissä (esimerkiksi 25 §, virkavapaus ja työ- tai virkasuhteen jatkuminen, 26 § vero-tus ja 28 § rikosoikeudellinen vastuu) viita-taan myös 6 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleviin, joten näin myös sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan lä-hetettävät sotilaat tulisivat näiden sääntelyi-den piiriin.

10 §. Palvelussuhteen päättyminen. Koska lain soveltamisalaa muutettaisiin siten, että se koskisi myös sotilaan lähettämistä sotilasteh-täviin muuhun kansainväliseen kriisinhallin-taan, pykälän 2 momenttia olisi tarpeen muuttaa poistamalla sana ”sotilaalliseen”.

HE 297/2014 vp

16

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan palve-lussuhde päättyisi siten, kun määräaika päät-tyisi tai osallistuminen kriisinhallintaan lope-tettaisiin.

27 §. Voimakeinojen käyttö. Pykälän 1 momentista poistettaisiin sana ”sotilaalli-sessa”, jotta voimakeinojen käyttöä koskeva säännös kattaisi tarvittaessa myös tilanteet, joissa sotilas lähettäisiin sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan ja tehtä-vässä edellytettäisiin voimakeinojen käyttöä. Säännöksessä voimakeinojen käyttö on rajoi-tettu palvelustehtävän suorittamiseen ja kan-sainvälisen oikeuden perusperiaatteiden sekä operaatiolle vahvistettujen voimankäyttö-sääntöjen mukaiseksi. Vaikka säännös muu-tetussa muodossaan koskisi samansisältöise-nä voimakeinojen käyttöä myös sotilastehtä-vässä siviilikriisinhallinnassa tai muussa kan-sainvälisessä kriisinhallinnassa, vahvistetut voimankäyttösäännöt sekä oikeus käyttää voimaa voivat poiketa tyypillisistä sotilaalli-sen kriisinhallintaoperaation voimankäyt-tösäännöistä. Toisin kuin sotilaallisessa krii-sinhallinnassa, siviilikriisinhallintaoperaati-oissa ei pääsääntöisesti ole oikeutta käyttää voimakeinoja tai kantaa voimankäyttöväli-neitä. Suomen lähettäessä sotilaita sotilasteh-täviin siviilikriisinhallintaoperaatioihin, tulee jokaisen sotilaan kohdalla erikseen arvioita-vaksi ja päätettäväksi, edellyttääkö kyseisen henkilön toimenkuva siviilikriisinhallinta-operaatiossa voimankäyttövälineiden kanta-mista tai oikeutta voimakeinojen käyttöön. Arvioinnissa otetaan huomioon siviilikriisin-hallintaoperaation mandaatti ja operaation muut ohjausasiakirjat sekä henkilön toimen-kuva.

30 §. Vahingonkorvaus. Puolustusvoimat siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2015 uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään. Pykälän 4 momentissa tarkoitetut kriisinhallintahenki-löstön henkilökohtaisen omaisuuden kor-vaamista koskevat päätökset tehtäisiin krii-sinhallintaoperaation johtovastuussa olevassa puolustushaarassa.

31 §. Kriisinhallintahenkilöstörekisterin käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin lain soveltamisalan laajentamisesta johtuva lisäys. Lain perus-teella lähetettäisiin jatkossa henkilöitä soti-

laallisen kriisinhallinnan lisäksi myös sotilas-tehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhal-lintaan. Kriisinhallintahenkilöstörekisterin tietoja olisi tarpeen käyttää myös valittaessa henkilöitä näihin tehtäviin sekä niihin liitty-vän koulutuksen ja palveluksen suunnittelus-sa ja järjestämisessä.

33 §. Tietojen luovuttaminen, säilytysaika ja muu käsittely. Lain soveltamisalan laajen-tamisesta johtuen olisi tarpeen lisätä pykälän 1 momenttiin, että tietoja voidaan luovuttaa sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi myös henkilöiden valitsemiseksi sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Tietoja voitaisiin luovuttaa näissäkin tapauk-sissa voimassaolevan säännöksen mukaisesti ulkoasiainministeriölle, sisäministeriölle ja kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle.

Pykälän 1 momentissa sisäasiainministeri-ön nimike ehdotetaan muutettavaksi vastaa-maan nykytilaa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että rekisterissä olevia tietoja voitaisiin säilyttää aiemmin säädetyn kahden vuoden sijaan enintään kymmenen vuoden ajan. Rekisteris-sä olevia tietoja pystyttäisiin käyttämään ai-empaa tehokkaammin hyväksi. Erityisesti tietoja aiemmasta kokemuksesta kriisinhal-lintatehtävissä voitaisiin hyödyntää aiempaa paremmin, jos henkilö hakisi kriisinhallinta-tehtäviin yli kahden vuoden kuluttua aiem-masta kriisinhallintatehtävästään.

1.2 Laki puolustusvoimista

2 §. Puolustusvoimien tehtävät. Voimassa-olevan pykälän 1 momentin 3 kohdan mu-kaan puolustusvoimien tehtävänä on osallis-tuminen kansainväliseen sotilaalliseen krii-sinhallintaan. Koska sotilaallisesta kriisinhal-linnasta annetun lain soveltamisalaa muutet-taisiin niin, että se koskisi myös sotilaan lä-hettämistä sotilastehtäviin muuhun kansain-väliseen kriisinhallintaan, olisi tarpeen lisätä pykälän 1 momentin 3 kohtaan osallistumi-nen sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa, jotta puolustusvoimien tehtävät kattaisivat myös tämän.

13 §. Sotilaallinen kriisinhallinta. Koska sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain soveltamisalaa muutettaisiin niin, että se koskisi myös sotilaan lähettämistä sotilasteh-

HE 297/2014 vp

17

täviin muuhun kansainväliseen kriisinhallin-taan, pykälää olisi tarpeen muuttaa lisäämällä siihen osallistuminen sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Vastaava muutos tulisi tehdä myös pykälän edellä ole-vaan väliotsikkoon ja pykälän otsikkoon. Viittaussäännöksen mukaisesti puolustus-voimat osallistuisi siis kansainväliseen soti-laalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa, siten kuin sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa säädetään.

1.3 Laki voimavarojen antamisesta Yh-

distyneiden Kansakuntien operaati-oon Libanonissa (UNIFIL) Yhdisty-neiden Kansakuntien ja Suomen vä-lillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien mää-räysten voimaansaattamisesta

Lain nimikkeestä poistettaisiin sanat ”Li-banonissa (UNIFIL)”. Sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetun lain 4 §:n 2 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi valtuutussään-nös, jossa tuleviin YK:n osallistumissopi-muksiin voitaisiin soveltaa kyseessä olevaa lakia. Ehdotetulla muutoksella lain nimike muutettaisiin yleisempään muotoon ja ni-mikkeen tapauskohtainen luonne tiettyä ope-raatiota koskevana poistettaisiin, jolloin val-tuutussäännös ei harhaanjohtavasti viittaisi muuhun operaatioon.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdol-lisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk-sytty ja vahvistettu.

3 Suhde perustuslaki in ja säätä-

misjärjestys

3.1 Sotilaiden lähettämisestä yksittäisiin sotilastehtäviin

Voimassa olevassa sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetussa laissa on olemassa mahdollisuus osallistumisen vähäiseen muut-tamiseen puolustusministeriön päätöksellä (2 § 4 mom.). Näin ollen jo voimassa olevas-sa laissa on puolustusministeriölle osoitettu

osallistumista koskevaa päätöksenvaltaa. Ky-seisen lainkohdan nojalla puolustusministeriö voi päättää tasavallan presidentin valtioneu-voston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta tekemän osallistumispäätöksen muuttamises-ta esimerkiksi siten, että osallistuvien sotilai-den määrää lisätään tai vähennetään taikka osallistumisen määräaikaa jatketaan niin, että muutosta on kokonaisuutena arvioiden pidet-tävä vähäisenä. Perustuslakivaliokunta ei ole nostanut tätä kysymystä esille ongelmana kä-sitellessään ehdotusta nyt voimassa olevaksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetuksi laiksi (PeVL 6/2006 vp — HE 5/2006 vp). Uutta aiempaan lakiin verrattuna olisi siten vain nyt esitetty lisäys 2 §:n 4 momenttiin, joka mahdollistaisi puolustusministeriön pää-töksen ulkoasiainministeriötä kuultuaan ti-lanteessa, jossa on kyse sotilaiden lähettämi-sestä yksittäisiin sotilastehtäviin sotilaalli-seen kriisinhallintaan taikka muuhun kan-sainväliseen kriisinhallintaan ilman, että taustalla olisi tasavallan presidentin valtio-neuvoston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta tekemä osallistumispäätös. Puolustusministe-riön lähettämispäätökset koskisivat yksittäi-siä sotilaita ja olisivat verrattavissa ulkoasi-ainministeriön siviilikriisinhallintalain nojal-la tekemiin päätöksiin, jotka koskevat yksit-täisten asiaintuntijoiden lähettämistä siviili-kriisinhallintaan. Tasavallan presidentti päät-täisi edelleen lain 2 §:n 1 momentin mukai-sesti Suomen osallistumisesta sotilastarkkai-lijaoperaatioihin ja 9 §:n 1 momentissa tar-koitettuihin korkeisiin sotilastehtäviin. Ta-savallan presidentti päättäisi myös lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti Suomen osallistumi-sesta sotilaalliseen kriisinhallintaan silloin, kun kyse ei ole yksittäisistä sotilastehtävistä, vaan useammasta henkilöstä muodostuvasta toiminnallisesta kokonaisuudesta, joka toimii yhtenäisen johdon alla. Ehdotetulla lisäyksel-lä ei olisi siten myöskään tarkoitus muuttaa lain 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentis-sa säädettyä menettelyä enintään kymmenen henkilön määräämisestä sotilaalliseen krii-sinhallintatehtävään, mikä kuuluisi vastaa-vasti tasavallan presidentin päätettäväksi.

Perustuslain 58 §:n 6 momenttiin sisälty-vän lakivarauksen mukaan Suomen osallis-tumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan pää-tetään sen mukaan kuin lailla erikseen sääde-

HE 297/2014 vp

18

tään. Sääntelyvarauksessa on kysymys toi-meksiannosta säätää menettelystä tavallisen lain tasolla, ja se koskee yksinomaan päätök-sentekomenettelyä eikä sillä ole vaikutusta valtioelinten väliseen perustuslain 93 §:n mukaiseen toimivallanjakoon (PeVM 9/2010 vp, s. 12). Nyt ehdotetulla säännöksellä osoi-tetaan jo aiemmin käyttöön otetussa menette-lyssä puolustusministeriölle hyvin rajoitetusti lisää toimivaltaa. Säännöksellä ei puututa valtion ylimpien toimielinten suhteita ja pää-töksentekomenettelyjä koskeviin perusratkai-suihin tavalla, joka olisi ristiriidassa perus-tuslain sisältämän valtioneuvoston yleisis-tunnon, tasavallan presidenttiä tai eduskuntaa koskevan toimivaltasääntelyn kanssa.

3.2 Voimankäyttö muussa kansainväli-

sessä kriisinhallinnassa

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun

lain voimakeinojen käyttöä koskeva 27 § koskee sanamuotonsa mukaisesti vain soti-laallisessa kriisinhallinnassa palvelevia soti-laita. Lain 1 §:ään lisättäväksi ehdotettu sääntely sotilaiden lähettämisestä muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan kuin soti-laalliseen kriisinhallintaan edellyttäisi myös voimakeinojen käyttöä koskevan 27 §:n sa-namuodon muuttamista siten, että se sovel-tuisi tarvittaessa myös muun kansainvälisen kriisinhallinnan tilanteisiin. Ehdotetulla 27 §:n muutoksella toteutettaisiin vaatimusta sii-tä, että oikeudesta voimakeinojen käyttöön tulee kunkin viranomaisen tai tehtävän osalta säätää erikseen.

3.3 YK:n osallistumissopimuksien sovel-

tamista koskeva valtuutus

Yhteistyöpöytäkirjoille, jotka koskevat

Suomen osallistumista YK:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, on säännönmu-kaisesti pyydetty eduskunnan hyväksyminen, koska ne sisältävät lainsäädännön alaan kuu-luvia määräyksiä. Tällaisia määräyksiä ovat ensinnäkin joukkojen kurinpitoon liittyvät määräykset. Näistä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 §:ssä, soti-laskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolus-

tusvoimissa annetussa laissa, sotilasoikeu-denkäyntilaissa, esitutkintalaissa sekä rikos-laissa, erityisesti sen 1 ja 45 luvussa. Lisäksi eduskunnan suostumusta ovat edellyttäneet määräykset, joissa määrätään vahingonkor-vausvastuun jakautumisesta YK:n ja Suomen välillä. Pöytäkirjan mukaan Suomen hallitus sitoutuu korvaamaan YK:n omaisuudelle ai-heutetun vahingon, jos se on aiheutettu ope-raatioon liittyvien toimintojen ulkopuolella. Käytännössä kriisinhallintahenkilöstö on palveluksessa koko operaatioon osallistumi-sen ajan, joten suomalaisen henkilöstön aihe-uttamissa vahingoissa on Suomen lainsää-dännön näkökulmasta kysymys palvelukses-sa aiheutetusta vahingosta, josta valtio on vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvol-linen. Pöytäkirjat on tähän saakka saatettu voimaan lailla ja asetuksella.

Vuonna 2005 perustuslakivaliokunta käsit-teli laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi koskevan hal-lituksen esityksen yhteydessä valtuutusään-nöstä osallistumissopimuksia koskevan mal-liyhteistyöpöytäkirjan hyväksymiseksi (HE 110/2005 vp, 4 §). Perustuslakivaliokun-ta totesi, että malliyhteistyöpöytäkirjan hy-väksymisessä on kyse sopimuksen ennakolli-sesta hyväksymisestä ja edellytti, että kysei-nen kohta pitäisi poistaa säännöksestä, jotta laki voitaisiin hyväksyä tavallisen lain sää-tämisjärjestyksessä (PeVL 54/2005 vp). Sa-massa yhteydessä valiokunta katsoi, että eh-dotus on perustuslain kannalta ongelmaton siltä osin kuin siinä on kysymys mahdolli-suudesta asetuksella laajentaa sotilasjoukko-jen asemasta ja korvausvaatimuksista luopu-misesta tehtyjen valtiosopimusten voimaan-saattamislakien soveltamisalaa. Asetuksella voidaan valiokunnan mielestä säätää vain sii-tä, että kyseisiä valtiosopimuksia tai oikeas-taan niiden voimaansaattamislakeja sovelle-taan 4 §:ssä mainittuihin tehtäviin ja niitä suorittaviin joukkoihin. Tämän mukaisesti sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 4 § sisältää nykymuodossaan valtuuden sää-tää valtioneuvoston asetuksella mainittujen sopimusten soveltamisesta sotilaalliseen krii-sinhallintaan tai siihen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimintaan.

Lain 4 §:ään esitetään lisättäväksi 2 mo-mentti, jossa mahdollistettaisiin säätää val-

HE 297/2014 vp

19

tioneuvoston asetuksella aiemmin hyväksy-tyn YK:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaa-tion osallistumissopimuksen voimaansaatta-mislain soveltumisesta myöhempään Suomen YK:n kanssa tekemään osallistumissopimuk-seen. Lain soveltamisalan laajentaminen ase-tuksella on poikkeuksellista. Rakenteeltaan valittu sääntelytapa vastaa pitkälti edellä ku-vattua lain 4 §:n sisältämää valtuutusta soti-lasjoukkojen asemasta ja korvausvaatimuk-sista luopumista tehtyjen valtiosopimusten soveltamisesta, joka on hyväksytty eduskun-nan myötävaikutuksella (PeVL 54/2005 vp, s.6). Laintasoiset perussäännökset sisältyisi-vät siten osallistumissopimusten osalta aiem-paan UNIFIL- operaatiota koskeneeseen voimaansaattamislakiin (411/2012, UNIFIL-laki). Valtuutussäännöksessä tarkoitettuja asioita koskevat perussäännökset sisältyisivät siten lakiin ja valtuutus rajautuisi lain sovel-tamisalan sääntelyyn. Valtuuden soveltami-sen edellytyksenä on, että uuden sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset vastaavat aiemmin voimaansaatetun osallis-tumissopimuksen lainsäädännön alaan kuu-luvia määräyksiä.

Valtuutus merkitsisi, että UNIFIL-lailla voimaansaatetun sopimuksen kanssa identti-set osallistumissopimukset eivät jatkossa tu-lisi enää eduskunnan hyväksyttäväksi perus-tuslain 94 §:n perusteella, vaan sopimukset hyväksyisi tasavallan presidentti ja niiden voimaansaattamisesta säädettäisiin valtio-neuvoston asetuksella. Samalla valtioneuvos-ton asetuksella säädettäisiin myös voimava-rojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakun-tien operaatioon Yhdistyneiden Kansakunti-en ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytä-kirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määrä-ysten voimaansaattamisesta annetun lain so-veltamisesta kyseessä olevaan osallistumis-sopimukseen.

Edellä olevan johdosta hallitus katsoo, että lakiehdotus ei sisällä perustuslain kanssa ris-tiriidassa olevia säännöksiä ja että se voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestykses-sä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-

kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-tukset:

HE 297/2014 vp

20

Lakiehdotukset

1.

Laki

sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n

4 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 10 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 mo-mentti, 30 §:n 4 momentti, 31 §:n 2 momentti ja 33 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 30 §:n 4 momentti laissa 848/2009 seuraavasti:

1 §

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään Suomen osallistumi-sesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisin-hallintaan, sotilaiden lähettämisestä sotilas-tehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhal-lintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus- ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallinta-henkilöstön asemasta. — — — — — — — — — — — — — —

2 §

Osallistumisesta ja varautumisesta päättä-minen

— — — — — — — — — — — — — — Puolustusministeriö voi ulkoasiainministe-

riötä kuultuaan päättää osallistumisen vähäi-sestä muuttamisesta. Puolustusministeriö voi ulkoasiainministeriötä kuultuaan päättää myös sotilaiden lähettämisestä yksittäisiin sotilastehtäviin sotilaalliseen kriisinhallintaan tai sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. — — — — — — — — — — — — — —

3 §

Eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon

Ennen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua pää-töstä koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ul-koasiainvaliokuntaa. Jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa krii-

sinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perus-tu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuk-seen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdo-tuksen tekemistä kuultava eduskuntaa anta-malla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisueh-dotus koskee Suomen osallistumista enintään kymmenellä henkilöllä sotilaalliseen kriisin-hallintaan, valtioneuvoston on ennen ratkai-suehdotuksen tekemistä annettava asiasta selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. — — — — — — — — — — — — — —

4 §

Osallistumista koskevat sopimukset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan kan-sainvälisten velvoitteiden voimaansaattami-seksi säätää Pohjois-Atlantin sopimuksen so-pimuspuolten ja muiden rauhankumppanuu-teen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen (SopS 65/1997) määrä-ysten soveltamisesta sotilaalliseen kriisinhal-lintatehtävään tai siihen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimintaan. Valtioneuvoston ase-tuksella voidaan vastaavasti kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää Euroopan unionin sotilasesikunnan ja unio-nin käyttöön mahdollisesti asetettujen esi-kuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenki-löiden asemasta tehdyn sopimuksen (SopS 24/2006) ja korvausvaatimuksista luopumi-sesta Euroopan unionin kriisinhallintaoperaa-tioiden yhteydessä tehdyn sopimuksen (SopS 25/2006) soveltamisesta sotilaalliseen krii-sinhallintatehtävään tai siihen liittyvään kou-lutus- tai harjoitustoimintaan.

HE 297/2014 vp

21

Valtioneuvoston asetuksella voidaan kan-sainvälisen velvoitteen voimaansaattamiseksi säätää voimavarojen antamisesta Yhdistynei-den Kansakuntien operaatioon Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yh-teistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuu-luvien määräysten voimaansaattamisesta an-netun lain (411/2012) soveltamisesta Yhdis-tyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä teh-tyihin osallistumissopimuksiin edellyttäen, että niiden lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat samansisältöisiä kuin lailla 411/2012 voimaansaatetut määräykset.

5 §

Organisaatio ja henkilöstö

Suomi osallistuu 1 §:n 1 momentissa tar-koitettuun sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan siihen valtion talousarviossa ulkoasiainminis-teriön ja puolustusministeriön pääluokissa myönnettyjen määrärahojen rajoissa. — — — — — — — — — — — — — —

6 §

Koulutus ja harjoitukset

Puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja har-joituksista. Puolustusvoimat huolehtii osal-taan myös sotilastehtävään muuhun kansain-väliseen kriisinhallintaan lähetettävien soti-laiden koulutuksesta ja harjoituksista. Suo-malaiset sotilasosastot ja yksittäiset suoma-laiset voivat osallistua koulutukseen ja har-joituksiin ulkomailla. Koulutusta ja harjoi-tuksia voidaan järjestää Suomessa myös ul-komaisille sotilasosastoille ja yksittäisille ul-komaalaisille.

10 §

Palvelussuhteen päättyminen

— — — — — — — — — — — — — — Muun kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan

kuin kriisinhallintajoukon komentajan palve-lussuhde päättyy, kun 9 §:n 1 tai 2 momen-

tissa tarkoitettu määräaika päättyy taikka kun osallistuminen kriisinhallintaan lopetetaan. — — — — — — — — — — — — — —

27 §

Voimakeinojen käyttö

Kriisinhallinnassa palvelevalla sotilaalla on palvelustehtävää suorittaessaan oikeus käyt-tää tehtävän kannalta välttämättömiä voima-keinoja. — — — — — — — — — — — — — —

30 §

Vahingonkorvaus

— — — — — — — — — — — — — — Korvauksen myöntää ja suorittaa kriisin-

hallintajoukko tai kriisinhallintaoperaation johtovastuussa oleva puolustusvoimien puo-lustushaaraesikunta. Korvausta on haettava kirjallisesti vuoden kuluessa vahingon aiheu-tumisesta. Korvaushakemukseen on liitettävä luotettava selvitys vahinkotapahtumasta. — — — — — — — — — — — — — —

31 §

Kriisinhallintahenkilöstörekisterin käyttötar-koitus ja rekisterinpitäjä

— — — — — — — — — — — — — — Rekisteriin talletettuja tietoja voidaan käyt-

tää valittaessa henkilöitä sotilaalliseen krii-sinhallintaan ja sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan sekä koulu-tuksen ja palveluksen suunnittelussa ja järjes-tämisessä. — — — — — — — — — — — — — —

33 §

Tietojen luovuttaminen, säilytysaika ja muu käsittely

Kriisinhallintahenkilöstörekisterissä olevia tietoja voidaan henkilöiden valitsemiseksi so-tilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtä-vään muuhun kansainväliseen kriisinhallin-taan luovuttaa ulkoasiainministeriölle, sisä-

HE 297/2014 vp

22

ministeriölle ja kriisinhallintaoperaation toi-meenpanijalle. Tietoja voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla.

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen henkilön tietoja säilytetään rekisterissä enintään kymmenen vuoden ajan viimeisen palvelussuhteen päättymisestä.

— — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä

kuuta 20 .

—————

HE 297/2014 vp

23

2.

Laki

puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 13 § ja

sen edellä oleva väliotsikko seuraavasti:

2 §

Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on: — — — — — — — — — — — — — —

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaal-liseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. — — — — — — — — — — — — — —

Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallin-taan ja sotilastehtäviin muussa kansainväli-

sessä kriisinhallinnassa

13 §

Sotilaallinen kriisinhallinta ja sotilastehtävät muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa

Puolustusvoimien osallistumisesta kan-sainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä krii-sinhallinnassa säädetään sotilaallisesta krii-sinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä

kuuta 20 .

—————

HE 297/2014 vp

24

3.

Laki

voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa

(UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lain-säädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (411/2012) nimike seuraavasti:

Laki

voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Yhdistyneiden Kansa-kuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien mää-

räysten voimaansaattamisesta

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä

kuuta 20 . —————

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Pääministeri

ALEXANDER STUBB

Puolustusministeri Carl Haglund

HE 297/2014 vp

25

Liite Rinnakkaistekstit

1.

Laki

sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n

4 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 10 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 mo-mentti, 30 §:n 4 momentti, 31 §:n 2 momentti ja 33 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 30 §:n 4 momentti laissa 848/2009 seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

1 §

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään Suomen osallistumi-sesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhal-lintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus- ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallinta-henkilöstön asemasta. — — — — — — — — — — — — — —

1 §

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään Suomen osallistumi-sesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisin-hallintaan, sotilaiden lähettämisestä sotilas-tehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhal-lintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus- ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallinta-henkilöstön asemasta. — — — — — — — — — — — — — —

2 §

Osallistumisesta ja varautumisesta päättämi-nen

— — — — — — — — — — — — — — Puolustusministeriö voi päättää osallistumi-

sen vähäisestä muuttamisesta. — — — — — — — — — — — — — —

2 §

Osallistumisesta ja varautumisesta päättä-minen

— — — — — — — — — — — — — — Puolustusministeriö voi ulkoasiainministe-

riötä kuultuaan päättää osallistumisen vähäi-sestä muuttamisesta. Puolustusministeriö voi ulkoasiainministeriötä kuultuaan päättää myös sotilaiden lähettämisestä yksittäisiin sotilastehtäviin sotilaalliseen kriisinhallintaan tai sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. — — — — — — — — — — — — — —

3 §

Eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon

Ennen 2 §:ssä tarkoitetun Suomen osallis-

3 §

Eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon

Ennen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua pää-

HE 297/2014 vp

26

tumista koskevan ratkaisuehdotuksen teke-mistä valtioneuvoston on kuultava eduskun-nan ulkoasiainvaliokuntaa. Jos ratkaisuehdo-tus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei pe-rustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuk-seen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdo-tuksen tekemistä kuultava eduskuntaa anta-malla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisueh-dotus koskee enintään kymmenen henkilön määräämistä sotilaalliseen kriisinhallintateh-tävään, valtioneuvoston on ennen ratkaisueh-dotuksen tekemistä annettava asiasta selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. — — — — — — — — — — — — — —

töstä koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ul-koasiainvaliokuntaa. Jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa krii-sinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perus-tu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuk-seen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdo-tuksen tekemistä kuultava eduskuntaa anta-malla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisueh-dotus koskee Suomen osallistumista enintään kymmenellä henkilöllä sotilaalliseen kriisin-hallintaan, valtioneuvoston on ennen ratkai-suehdotuksen tekemistä annettava asiasta selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. — — — — — — — — — — — — — —

4 §

Osallistumista koskevat sopimukset

Tasavallan presidentin asetuksella voidaan kansainvälisten velvoitteiden voimaansaatta-miseksi säätää Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten ja muiden rauhankump-panuuteen osallistuvien valtioiden välillä nii-den joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen (SopS 65/1997) mää-räysten soveltamisesta sotilaalliseen kriisin-hallintatehtävään tai siihen liittyvään koulu-tus- tai harjoitustoimintaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan vastaavasti kansainvälis-ten velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää Euroopan unionin sotilasesikunnan ja unionin käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta tehdyn sopimuksen (SopS 24/2006) ja korvausvaatimuksista luopumisesta Euroo-pan unionin kriisinhallintaoperaatioiden yh-teydessä tehdyn sopimuksen (SopS 25/2006) soveltamisesta sotilaalliseen kriisinhallinta-tehtävään tai siihen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimintaan.

4 §

Osallistumista koskevat sopimukset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan kan-sainvälisten velvoitteiden voimaansaattami-seksi säätää Pohjois-Atlantin sopimuksen so-pimuspuolten ja muiden rauhankumppanuu-teen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen (SopS 65/1997) määrä-ysten soveltamisesta sotilaalliseen kriisinhal-lintatehtävään tai siihen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimintaan. Valtioneuvoston ase-tuksella voidaan vastaavasti kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää Euroopan unionin sotilasesikunnan ja unio-nin käyttöön mahdollisesti asetettujen esi-kuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenki-löiden asemasta tehdyn sopimuksen (SopS 24/2006) ja korvausvaatimuksista luopumi-sesta Euroopan unionin kriisinhallintaoperaa-tioiden yhteydessä tehdyn sopimuksen (SopS 25/2006) soveltamisesta sotilaalliseen krii-sinhallintatehtävään tai siihen liittyvään kou-lutus- tai harjoitustoimintaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan kan-sainvälisen velvoitteen voimaansaattamiseksi säätää voimavarojen antamisesta Yhdistynei-den Kansakuntien operaatioon Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yh-teistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuu-luvien määräysten voimaansaattamisesta an-netun lain (411/2012) soveltamisesta Yhdis-tyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä teh-

HE 297/2014 vp

27

tyihin osallistumissopimuksiin edellyttäen, että niiden lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat samansisältöisiä kuin lailla 411/2012 voimaansaatetut määräykset.

5 §

Organisaatio ja henkilöstö

Suomi osallistuu sotilaalliseen kriisinhallin-taan siihen valtion talousarviossa ulkoasiain-ministeriön ja puolustusministeriön pää-luokissa myönnettyjen määrärahojen rajoissa. — — — — — — — — — — — — — —

5 §

Organisaatio ja henkilöstö

Suomi osallistuu 1 §:n 1 momentissa tar-koitettuun sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan sii-hen valtion talousarviossa ulkoasiainministe-riön ja puolustusministeriön pääluokissa myönnettyjen määrärahojen rajoissa. — — — — — — — — — — — — — —

6 §

Koulutus ja harjoitukset

Puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen krii-sinhallinnan edellyttämien valmiuksien luo-miseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoi-tuksista. Suomalaiset sotilasosastot ja yksit-täiset suomalaiset voivat osallistua koulutuk-seen ja harjoituksiin ulkomailla. Koulutusta ja harjoituksia voidaan järjestää Suomessa myös ulkomaisille sotilasosastoille ja yksittäisille ulkomaalaisille.

6 §

Koulutus ja harjoitukset

Puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen krii-sinhallinnan edellyttämien valmiuksien luo-miseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoi-tuksista. Puolustusvoimat huolehtii osaltaan myös sotilastehtävään muuhun kansainväli-seen kriisinhallintaan lähetettävien sotilaiden koulutuksesta ja harjoituksista. Suomalaiset sotilasosastot ja yksittäiset suomalaiset voi-vat osallistua koulutukseen ja harjoituksiin ulkomailla. Koulutusta ja harjoituksia voi-daan järjestää Suomessa myös ulkomaisille sotilasosastoille ja yksittäisille ulkomaalaisil-le.

10 §

Palvelussuhteen päättyminen

— — — — — — — — — — — — — — Muun kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan

kuin kriisinhallintajoukon komentajan palve-lussuhde päättyy, kun 9 §:n 1 tai 2 momentis-sa tarkoitettu määräaika päättyy taikka kun osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan lopetetaan. — — — — — — — — — — — — — —

10 §

Palvelussuhteen päättyminen

— — — — — — — — — — — — — — Muun kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan

kuin kriisinhallintajoukon komentajan palve-lussuhde päättyy, kun 9 §:n 1 tai 2 momentis-sa tarkoitettu määräaika päättyy taikka kun osallistuminen kriisinhallintaan lopetetaan. — — — — — — — — — — — — — —

HE 297/2014 vp

28

27 §

Voimakeinojen käyttö

Sotilaallisessa kriisinhallinnassa palveleval-la sotilaalla on palvelustehtävää suorittaes-saan oikeus käyttää tehtävän kannalta välttä-mättömiä voimakeinoja. — — — — — — — — — — — — — —

27 §

Voimakeinojen käyttö

Kriisinhallinnassa palvelevalla sotilaalla on palvelustehtävää suorittaessaan oikeus käyt-tää tehtävän kannalta välttämättömiä voima-keinoja. — — — — — — — — — — — — — —

30 §

Vahingonkorvaus

— — — — — — — — — — — — — — Korvauksen myöntää ja suorittaa kriisinhal-

lintajoukko tai Porin prikaati. Korvausta on haettava kirjallisesti vuoden kuluessa vahin-gon aiheutumisesta. Korvaushakemukseen on liitettävä luotettava selvitys vahinkotapahtu-masta. — — — — — — — — — — — — — —

30 §

Vahingonkorvaus

— — — — — — — — — — — — — — Korvauksen myöntää ja suorittaa kriisin-

hallintajoukko tai kriisinhallintaoperaation johtovastuussa oleva puolustusvoimien puo-lustushaaraesikunta. Korvausta on haettava kirjallisesti vuoden kuluessa vahingon aiheu-tumisesta. Korvaushakemukseen on liitettävä luotettava selvitys vahinkotapahtumasta. — — — — — — — — — — — — — —

31 §

Kriisinhallintahenkilöstörekisterin käyttötar-koitus ja rekisterinpitäjä

— — — — — — — — — — — — — — Rekisteriin talletettuja tietoja voidaan käyt-

tää valittaessa henkilöitä sotilaalliseen krii-sinhallintaan sekä koulutuksen ja palveluksen suunnittelussa ja järjestämisessä. — — — — — — — — — — — — — —

31 §

Kriisinhallintahenkilöstörekisterin käyttötar-koitus ja rekisterinpitäjä

— — — — — — — — — — — — — — Rekisteriin talletettuja tietoja voidaan käyt-

tää valittaessa henkilöitä sotilaalliseen krii-sinhallintaan ja sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan sekä koulu-tuksen ja palveluksen suunnittelussa ja järjes-tämisessä. — — — — — — — — — — — — — —

33 §

Tietojen luovuttaminen, säilytysaika ja muu käsittely

Kriisinhallintahenkilöstörekisterissä olevia tietoja voidaan henkilöiden valitsemiseksi so-tilaalliseen kriisinhallintaan luovuttaa ulko-asiainministeriölle, sisäasianministeriölle ja kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle. Tietoja voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla.

33 §

Tietojen luovuttaminen, säilytysaika ja muu käsittely

Kriisinhallintahenkilöstörekisterissä olevia tietoja voidaan henkilöiden valitsemiseksi so-tilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtä-vään muuhun kansainväliseen kriisinhallin-taan luovuttaa ulkoasiainministeriölle, sisä-ministeriölle ja kriisinhallintaoperaation toi-meenpanijalle. Tietoja voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla.

HE 297/2014 vp

29

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen henkilön tietoja säilytetään rekisterissä enintään kahden vuoden ajan viimeisen pal-velussuhteen päättymisestä. — — — — — — — — — — — — — —

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen henkilön tietoja säilytetään rekisterissä enintään kymmenen vuoden ajan viimeisen palvelussuhteen päättymisestä. — — — — — — — — — — — — — —

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä

kuuta 20 .

HE 297/2014 vp

30

2.

Laki

puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 13 § ja

sen edellä oleva väliotsikko seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

2 §

Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on: — — — — — — — — — — — — — — 3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalli-seen kriisinhallintaan. — — — — — — — — — — — — — —

2 §

Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on: — — — — — — — — — — — — — —

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaal-liseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. — — — — — — — — — — — — — —

Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallin-taan

13 §

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusvoimat osallistuu kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan siten kuin soti-laallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) säädetään.

Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallin-taan ja sotilastehtäviin muussa kansainväli-

sessä kriisinhallinnassa

13 §

Sotilaallinen kriisinhallinta ja sotilastehtävät muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Puolustusvoimien osallistumisesta kan-

sainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä krii-sinhallinnassa säädetään sotilaallisesta krii-sinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

HE 297/2014 vp

31

3.

Laki

voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa

(UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lain-säädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (411/2012) nimike seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus

Laki

voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa

(UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimik-

keen muuttamisesta

Laki

voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Yhdistyneiden

Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yh-teistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuu-

luvien määräysten voimaansaattamisesta

——— Tämä laki tulee voimaan päivänä

kuuta 20 .