havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen ... · valvonta aloitettiin syksyn 2013 aikana, ja...
TRANSCRIPT
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1
Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen
työsuojeluvalvonnasta
Yhteistyötapaaminen
15.3.2016
Yhteistyötapaamisen asialista
1. Tilaisuuden avaus,
Tiimipäällikkö, ylitarkastaja Sari Roivainen
2. Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta
Ylitarkastaja Jenny Rintala
3. Yhteistä keskustelua alan haasteista ja hyvistä käytännöistä
4. Toimialan työpaikkojen tiedottaminen valvontahavainnoista
5. Tilaisuuden päättäminen
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 2
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 3
Valvonnan toteutuminen
Valvonta aloitettiin syksyn 2013 aikana, ja jatkui vuodelle
2016 asti
Työneuvoston lausunto (TN 1461-14) työaikalain
soveltamisesta asianajo- ja lakiasiaintoimistossa
työskenteleviin työsuojelun vastuualueen pyynnöstä
Tarkastuksia tehtiin yhteensä 58 kpl
Joukossa oli sekä pieniä että suuria toimistoja
Tieto tarkastuksista levisi alalla nopeasti ja työpaikat
olivat hoitaneet asioita kuntoon jo ennen tarkastuksia
Tarkastuksiin suhtauduttiin yleensä positiivisesti
Tarkastukseen varattiin aikaa yleensä 3 tuntia
Työsuojelutarkastuksilla käsiteltiin:
Työsuojelun yhteistoimintaa
Työterveyshuollon järjestämistä ja toteutumista
Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia
Työpaikan toimintakäytäntöjä psykososiaalisen
kuormituksen hallintaan
Työaikalain soveltamista, työaikakirjanpitoa ja ylitöiden
enimmäismääriä
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 4
Työsuojeluviranomaisen
Valmeri -työolokysely
Valvontahankkeen aikana toteutettiin 36 Valmeri –työolokyselyä
Kyselyn avulla selvitetään henkilöstön käsityksiä työoloistaan
Työpaikan keskiarvoja verrataan muihin saman toimialan
työpaikkojen tuloksiin
Työpaikan työntekijöitä pyydettiin vastaamaan työolokyselyyn ennen
tarkastusta
Työsuojeluvaltuutettu toimitti työntekijöille Webropol -linkin kyselyyn
Usein eri vastausryhmät (osakkaat, lakimiehet, muu henkilöstö)
Kyselyn tulosten yhteenveto käsiteltiin tarkastuksella
Yksittäisiä vastauksia ei työnantajan tietoon
Tulos tarkastuskertomuksen liitteenä
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 5
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 6
Valmeri –työolokyselyn tulos
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 7
Annetut toimintaohjeet
Tarkastettava asiat Toimintaohjeita kpl
Työsuojelun yhteistoiminta 22
Työterveyshuolto 20
Psykososiaalinen kuormitus 30
Työaikalain soveltaminen 20
Työajan järjestäminen / liukuva työaika 33
Työaikakirjanpito 36
Fyysinen työympäristö 4
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 8
Työnantajan velvollisuudet
psykososiaalisen kuormituksen
hallinnassa
Työnantajan on toimittava ennalta ehkäisevästi
Kuormitustekijöiden selvittäminen ja riskin arviointi
Toimenpiteet kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi
Työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen jatkuva tarkkailu
Epäily kuormittumisesta - esimiehen on puututtava saatuaan tiedon
Selvitettävä kuormittumisen syyt
Käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin
Työnantajan on toimittava yhteistyössä
Työterveyshuolto – lakisääteinen asiantuntijataho
Työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojelun yhteistoiminta
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 9
Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 10
Toimivat käytännöt psykososiaalisten
kuormitustekijöiden hallintaan
Toimenpiteiden
toteutusTunnistaminen
ja arviointi
Jatkuva seuranta
15.3.2016
Työnantaja on selvittänyt työstä ja
työoloista johtuvat haitalliset
kuormitustekijät. Tunnistettujen
kuormitustekijöiden terveydellinen
merkitys on arvioitu
Selvittäminen ja arviointi on tehty
riittävän kattavasti, järjestelmällisesti
ja todennettavasti
Tarvittaessa on käytetty
asiantuntijaa esim. työterveyshuoltoa
Työpaikkaselvitys kattaa myös
psykososiaaliset kuormitustekijät
Johtopäätökset työolojen
terveydellisestä merkityksestä
Työpaikkaselvitys on ajan tasalla
Vaarojen arvioinnin perusteella on
ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin
terveydelle haittaa aiheuttavien
kuormitustekijöiden poistamiseksi
tai vähentämiseksi.
Työntekijöillä on riittävät tiedot
kuormitustekijöistä ja turvallisista
työtavoista
Esimiehillä on riittävät valmiudet
haitallisen kuormituksen
tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi
Työyhteisön tilaa ja työtapojen
turvallisuutta seurataan
järjestelmällisesti
Työpaikalla on toimivat käytännöt
haitallisen kuormittumisen
havaitsemiseksi riittävän ajoissa
Esimiesten vastuut määritelty
Työpaikan ja työterveyshuollon
välillä on tiedonvälitys haitallisen
kuormituksen ehkäisemiseksiTyö
turv
alli
su
usL
Työ
terv
Hu
olto
L
Työterveyshuollon toimenpide-
ehdotukset työpaikkaselvityksessä
Kirjallinen toimintasuunnitelma
Tehty yhteistoiminnassa
Terveystarkastukset
Asiakirjat työntekijöiden nähtävillä
Toimintasuunnitelma tarkistetaan
vuosittain
Ilmoitukset työterveyshuollolle
sairauspoissaoloista
Työterveyshuollon lausunto jäljellä
olevasta työkyvystä ja työssä
jatkamismahdollisuuksista
Valvontahavaintoja
Työsuojelun yhteistoiminta
Toimintaohjeita 22 kpl
Yleensä ts –yhteistoiminta hoidettu hyvin
Lähes kaikilla työpaikoilla oli valittu työsuojeluvaltuutettu
Työpaikalla ei työsuojelutoimikuntaa, vaikka työpaikalla
säännöllisesti työskenteli vähintään 20 työntekijää
Usein työsuojeluhenkilöiden tietoja ei ollut muistettu tai
tiedetty ilmoittaa työsuojeluhenkilörekisteriin
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 11
Valvontahavaintoja
Työterveyshuolto
Toimintaohjeita n. 20 kpl
Kaikissa oli järjestetty työterveyshuolto
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma oli yleensä päivitetty
Lähes kaikilla työpaikoilla oli työterveyshuollon kanssa sovittu
toimintakäytännöistä työkyvyn ylläpitämiseen (mm. varhaisen tuen
toimintamallit, sairauspoissaolojen ilmoituskäytännöt ja työhön paluun
toimintakäytännöt)
Yleisin puute oli, ettei työpaikkaselvitys ollut ajan tasalla tai siinä ei ollut
riittävän kattavasti tunnistettu ja arvioitu työpaikan psykososiaalisia
kuormitustekijöitä
Työterveyshuolto ei aina toiminut asiantuntijatahona työpaikan tukena
psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa
Työterveyshuollon palveluita ei osattu hyödyntää tai ne koettiin
riittämättömiksi
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 12
Työn psykososiaaliset
kuormitustekijät
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 13
TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT
KUORMITUSTEKIJÄT
TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN
LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT
TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT
KUORMITUSTEKIJÄT
Esimerkiksi:
- yksitoikkoinen työ
- työn sirpaleisuus
- jatkuva valppaana olo
- työn laadulliset vaatimukset
- liiallinen tietomäärä
- jatkuvat keskeytykset
- kohtuuton vastuu
- vaikeat vuorovaikutustilanteet
asiakastyössä
Esimerkiksi:
- liiallinen tai liian vähäinen työn määrä
- kohtuuton aikapaine työssä
- vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus
- runsas työhön liittyvä matkustaminen
- liikkuva työ
- puutteet työvälineissä tai
työskentelyolosuhteissa
- epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai
vastuut sekä epäselvä työnjako
Esimerkiksi:
- yksintyöskentely
- toimimaton yhteistyö tai
vuorovaikutus
- huono tiedonkulku
- esimiehen tai työtovereiden
puutteellinen tuki
- häirintä ja muu epäasiallinen
kohtelu, tasapuolisen kohtelun
vastainen tai syrjivä kohtelu
Psykososiaaliset kuormitustekijät alan
työsuojeluriski
Keskeisimpinä kuormitustekijöinä nousi esille töiden kasautuminen,
asiakkaiden tarpeista johtuvat tiukat aikataulut, epäsäännölliset
työajat asiakastyön vaatimuksista johtuen, työhön sidonnaisuus,
laadulliset vaatimukset ja suuri vastuu vaativassa työssä
Myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät,
kuten puutteellinen esimiestuki, toimimaton yhteistyö ja
vuorovaikutus havaittiin tarkastuksilla aiheuttavan haitallista
työkuormitusta
Työntekijöiden käsitykset psykososiaalisista kuormitustekijöistä
vaihtelivat usein sen mukaan oliko työntekijä osakas, lakimies tai
tukitehtävissä
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 14
ValvontahavaintojaPsykososiaalinen kuormitus
Noin joka toisessa oli epäkohtia psykososiaalisen kuormituksen
toimintakäytännöissä
Työnantaja ei ollut selvittänyt ja arvioinut psykososiaalisia
kuormitustekijöitä riittävän järjestelmällisesti eikä kattavasti
– Työkuormitusta arvioitiin vain yleisellä tasolla
– Eri henkilöstöryhmien ja työtehtävien psykososiaalisia
kuormitustekijöitä ei ole tunnistettu
– Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin
kuormitustekijöihin ei kiinnitetty riittävästi huomiota
– Osassa havaittiin tarvetta selvittää tarkemmin työaikoihin liittyviä
haittatekijöitä kun lakimiesten työ jää kokonaan tai osittain
työaikalain ulkopuolelle
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 15
Työnantajan velvollisuus selvittää ja
arvioida kuormitustekijät
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI
16
Käsiteltävä
työsuojelun
yhteis-
toiminnassa
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 17
Riskien arviointi työpaikalla –työkirja
2015 http://www.ttk.fi/riskienarviointi
Mikä ei ole riittävä vaarojen arviointi?
Ei ole riittävää, että on selvitetty vain oireiden
esiintymistä (esim. työuupumuskyselyt, työkyky -kyselyt)
Pelkästään ns. mainemittari / hyvän työpaikan mittari ei
ole riittävä
Suppeat vakuutusyhtiöiden kyselyt (fokus ei työn
kuormitustekijöissä)
Yritysriskien arviointi (tietovuodot, varkaudet,
työsuhderiskit, avainhenkilöriskit)
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 18
ValvontahavaintojaPsykososiaalinen kuormitus (2)
Valtaosassa työpaikkoja psykososiaalinen työkuormitus oli melko
hyvin hallinnassa
Tarkastuksilla syntyi käsitys, että alan työpaikoilla on viime vuosina
panostettu työntekijöiden työhyvinvointiin
Alan tyypillisten kuormitustekijöiden aiheuttamaa terveysvaaraa
vähentää myös se, että lakimiehet kokevat työssä olevan runsaasti
työn voimavaratekijöitä (mm. joustavat työajat, työtehtävien
haastavuus ja monipuolisuus, työn kokemista merkitykselliseksi ja
mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssä)
Vain pienessä osassa tarkastuskohteista tuli esille, että työpaikalla
esiintyi sellaista haitallista työkuormitusta, joka edellytti työnantajalta
toimenpiteitä terveysvaaran vähentämiseksi
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 19
Psykososiaalinen kuormitus
Esimiesten osaamisessa
puutteita
Yleensä työpaikoilla seurattiin jatkuvasti työntekijöiden kuormittumista
erilaisin keinoin
Muutamalla tarkastuksella syntyi kuitenkin käsitys, ettei työpaikalla
ollut toimivia käytäntöjä havaita työntekijän haitallinen kuormittuminen
riittävän ajoissa
Erityisesti tuli esille, että kaikilla esimiehillä ei ole riittävää osaamista
tunnistaa haitallisen kuormittumisen hälytysmerkkejä
Tarkastajat painottivat työsuojelutarkastuksilla, että työnantajan on
huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet haitallisen
työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä on selkeästi
määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa
tehtäviään
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 20
Työaikalain soveltaminen
Työaikalain soveltaminen vaihtelevaa
Osassa työpaikoista oli selvää, että työaikalaki soveltuu
lähtökohtaisesti kaikkiin lakimiehiin osakkaita lukuun ottamatta, kun
toisissa työaikalakia ei sovellettu ollenkaan toimiston lakimiehiin
Erityisesti katsottiin, että työaikalakia ei voi soveltaa asianajajiin
Työnantajat olivat usein kytkeneet ratkaisun työaikalain
soveltamisesta työpaikalla käytössä olevaan tehtävänimikkeeseen
(junior associate, associate, senior associate, counsel, specialist counsel,
senior counsel, senior advisor…..)
Työpaikoilla suhtauduttiin kriittisesti työneuvoston lausuntoon
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 21
Työaikalain soveltaminen
Noin kolmasosalle työnantajia annettiin toimintaohje työaikalain
soveltamisesta
Työnantajan näkemys työaikalain soveltamisesta ei perustunut
työntekijäkohtaiseen arviointiin, vaan yleisesti lakimiesten tai
asianajajan työn luonteeseen ja itsenäisyyteen
Saman toimiston asianajajien tai samalla nimikkeellä toimivien
lakimiesten työtehtävät samoin kuin heidän asemansa ja
työskentelyolosuhteensa poikkesivat merkittävästi toisistaan
Työpaikkatarkastuksilla saatujen tietojen perusteella oli ilmeistä, ettei
lakimiehillä eikä asianajajilla lähtökohtaisesti ole sellaista
johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa, että he jäävät
kokonaan työaikalain ulkopuolelle (poikkeusluettelon 1 kohta)
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 22
Osa lakimiehistä voidaan tapauskohtaisesti katsoa jäävän kokonaan
työaikalain ulkopuolelle edellyttäen, että työntekijäkohtaisessa
arvioinnissa todetaan, että työ on yrityksen johtamista tai johtamiseen
välittömästi rinnastettavaa itsenäistä työtä
Työntekijällä tulee tällöin olla erityistä asiantuntemusta ja johtamiseen
rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa ja hänen tulee myös päättää
itsenäisesti työnsä organisoinnista ja työajoistaan
Esimerkiksi isossa toimistossa työoikeusryhmän vetäjänä toimiva
lakimies, jolla on itsenäistä päätösvaltaa, ja laajat oikeudet ja
tosiasialliset mahdollisuudet työnsä organisointiin
Itsenäinen päätösvalta korostui tietyillä lakimiehillä ja asianajajilla, ja
tyypillisesti he toimivat Counsel tai Senior Counsel –nimikkeillä
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 23
Työaikalain soveltaminen
(poikkeusluettelon 1 kohta)
Tarkastuksilla todettiin, että työaikalain piirissä olevien lakimiesten työ voi
suoritusolosuhteidensa vuoksi osittain jäädä työaikalain ulkopuolelle
työaikalain 2 §:n poikkeusluettelon 3 kohdan perusteella
Kyseinen poikkeus ei koske kiinteällä työpaikalla (toimistolla) tehtyä työtä, ellei
se ole hyvin vähäistä ja lyhytaikaista
Toimiston ulkopuolella tehty työ, esimerkiksi asiakastapaamiset, voi jäädä
työaikalain ulkopuolelle edellyttäen, että toimiston ulkopuolella suoritettavan
työn ajankohta on työntekijän itsensä päätettävissä ja työnantajalla ei ole
tosiasiallista mahdollisuutta valvoa päivittäisen työajan käyttöä
Oikeudenkäynnit ovat työaikalain piirissä koska työnantajalla on tieto
lakimiehen osallistumisesta istuntoon ja siten mahdollisuus valvoa työajan
järjestelyjä (Työneuvoston lausunto)
Työpaikoilla ei pidetty mielekkäänä erotella toimistolla ja toimiston ulkopuolella
tehtyä työtä
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 24
Työaikalain soveltaminen
(poikkeusluettelon 3 kohta)
Valvontahavaintoja
Työajan järjestelyt
Työajan järjestelyissä oli epäkohtia melkein kaikissa toimistoissa
Liukuvan työajan reunaehtoja ei ollut sovittu, vaikka lakimiehillä oli
käytännössä liukuvaan työaikaan kuuluvaa oikeutta määrätä
säännöllisen työajan sijoittamisesta ja pituudesta
Niillä työpaikoilla, joilla oli sovittu liukuvasta työajasta, havaittiin
usein puutteita liukuvan työajan reunaehdoissa
Työpaikalla ei ollut sellaista liukuvan työajan edellyttämää
liukumasaldon enimmäiskertymän seurantaa jonka avulla työntekijät
voivat huolehtia siitä, että työaika tasoittuu liukumarajojen puitteissa,
ja työnantaja valvoa, että sovittuja liukumarajoja noudatetaan
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 25
Työaikakirjanpito
Työaikakirjanpito kunnossa vain 40 %:ssa toimistoja
Kaikissa toimistossa työaikaa seurattiin, mutta seuranta ei täyttänyt
työaikakirjanpidon vaatimuksia
Lakimiesten tehdyt tunnit kirjattiin laskutusjärjestelmään
– Osa työntekijöistä ei kirjaa ns. hallinnollisia tunteja, jolloin järjestelmästä
ei käy ilmi tosiasiallisesti tehdyt työtunnit
– Kirjauksista ei käynyt ilmi ovatko säännöllisen työajan ylittävät työtunnit
liukumatunteja vaiko ylityötunteja
Työaikalain tarkoittamat ylityötunnit eivät olleet luettavissa järjestelmästä
ilman erillisiä laskutoimenpiteitä
Monessa tapauksessa työpaikalla ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten ylityö
muodostuu liukuvassa työajassa ja näin ollen todellisten tehtyjen ylitöiden
määrä jäi tarkastuksella usein epäselväksi
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 26
Apuvälineitä ja materiaalia
Tyosuojelu.fi > Työolot > Psykososiaalinen kuormitus
Tyosuojelu.fi > Työsuhde > Työaika
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla –esite
– http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi
Riskien arviointi työpaikalla -työkirjan vaaratekijälomake
”Psykososiaaliset kuormitustekijät” ja työkirja 2015
– http://www.ttk.fi/riskienarviointi
15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 27