hanna-liisa kangas, syke: keinoja edistää cleantechin kasvua suomessa
TRANSCRIPT
Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Salla Rantala, Riina Antikainen, Katriina Alhola, Marja Salo, Tiina Jääskeläinen
Loppuraportin esittely 30.9.2015 Suomen ympäristökeskus
Kuva: "SolarPanelAndSky" by Mark Dixon / Wikimedia Commons
2
● Cleantech kasvuun! Keinoja ja hyviä käytäntöjä –raportti julkaistaan tänään 30.9.2015 Sitran verkkosivuilla.
● SYKE on tehnyt raportin Sitran toimeksiannosta.● Työssä käytiin läpi cleantech-innovaatioiden edistämisen
tutkimuskirjallisuutta, tarkasteltiin cleantech-keskittymiä ja vertailtiin esimerkkejä maailmalta Suomen tilanteeseen.
● Tuloksena syntyi näkemys opeista, joita hyödyntämällä innovatiivista liiketoimintaa voidaan edistää ja lisätä Suomessa.
● Opit on jaoteltu neljään osa-alueeseen: (1) Osaaminen kilpailutekijänä, (2) Asiakaslähtöinen tuotekehitys, (3) Kotimarkkinat ja viennin edistäminen ja (4) Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö rahoituksessa.
Cleantech kasvuun! Keinoja ja hyviä käytäntöjä
3
1 Osaaminen kilpailutekijänä
Osaaminen on Suomelle tärkeä kilpailutekijä kansainvälisillä teknologiamarkkinoilla.
4
● Absorptiokapasiteetti on kyky tehdä perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä soveltaa ja ottaa käyttöön omiin tarkoituksiin muissa maissa kehitettyä teknologiaai. tärkeä kilpailutekijä kansainvälisillä teknologiamarkkinoilla. ii. vaikuttaa yritysten halukkuuteen ottaa riskejä uusien
teknologioiden käyttöönotossa.iii. vaikuttaa väestön teknologiaosaamiseen ja yritysten
rahoituksen saamiseen.iv. lisää maiden potentiaalia tuottaa omia innovaatioita ja v. vähentää tarvetta teknologian tuonnille.
● Suomi on pärjännyt hyvin osaamista mittaavassa National Intellectual Capital -vertailuissa (NIC)
● Suomen taso on ollut kuitenkin tippumassa. Vuosina 2011–2013 muiden huippuosaamisen maiden (Tanska, Singapore, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdysvallat) NIC-indeksi parani, mutta Suomen heikkeni.
1 Osaaminen kilpailutekijänä: Tutkimuskirjallisuus
5
1 Osaaminen kilpailutekijänä: Cleantech-keskittymät maailmalla
Paikallinen osaaminen vaikuttaa cleantech-keskittymien sijaintiin ja menestymiseen. Maailman merkittävin cleantech-keskittymä Kaliforniassa on sijoittunut hyvien yliopistojen ja Piilaakson ympärille. Kalifornian cleantech-sektori tuottaa innovaatioita esimerkiksi teollisen internetin ja älykkään energiankulutuksen rajapinnassa.
6
1 Osaaminen kilpailutekijänä: Esimerkkitapaus
Berliinin cleantech-keskittymän palveluyritykset Mobisol ja Solarkiosk hyötyvät Berliinissä:1) Yhteistyöstä alueen
yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa (tuotekehitys & testaaminen)
2) Alueen työvoiman tarjonnasta (softwaren & suunnittelun osaaminen)
7
● Osaamisessa ei voi jäädä kiinni menneisyyden menestykseen.
● Panostaminen korkealaatuiseen, monipuoliseen ja kansainväliseen osaamiseen on erittäin tärkeää, jotta Suomi ei putoa kansainvälisten huippuosaajien joukosta.
● Koulutuspolitiikassa innovaatioajattelu tulisi sisällyttää osaksi perusopetusta aina peruskoulusta tohtorintutkintoon saakka, sekä monistaa ja ottaa käyttöön hyviä koulutuskäytäntöjä Suomesta ja ulkomailta.
● Yritysten olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin alueellista osaamista muilta sektoreilta, esimerkiksi ICT-sektorilta ja peliteollisuudesta
1 Osaaminen kilpailutekijänä: Oppeja
8
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys
Tuotekehityksen kannattaa lähteä liikkeelle asiakkaiden tarpeista, joten tulevat käyttäjät voi ottaa mukaan suunnitteluun alusta lähtien.
9
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys: Tutkimuskirjallisuus
● Cleantech-ratkaisuja tulisi viedä osaksi asiakasympäristöä aktiivisesti jo niiden tuotekehitys- ja testausvaiheen aikana.
● Jo kehitysvaiheessa asiakkailta saatu palaute mahdollistaa paremman käytettävyyden.
● Cleantech-tuotteiden tuotekehitys vie yleensä pitkän ajan.
10
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys: Cleantech-keskittymät maailmalla
Etelä-Korean tekijänoikeusvirasto on vuodesta 2009 käsitellyt vihreän teknologian patenttihakemukset erityisen nopeasti. Hakemukset käsitellään alle kuukaudessa, nopeimmillaan jopa 11 päivässä. Suomessa patentin keskimääräinen käsittelyaika on 2–2,5 vuotta.
11
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys: Esimerkkitapaus
● Suomessa on enenevässä määrin kiinnostuttu kehittyvien maiden markkinoista ja vientipotentiaalista.
● Kehitysmaiden toimintaympäristö on vielä pitkälti vieras suomalaisille yrityksille ja rahoittajille.
● GreenStream Network kasvaa energiatehokkuuskonseptillaan Kiinan markkinoilla.
● Yrityksen ESCO-liiketoimintamallissa GSN suunnittelee hankkeen kiinalaiselle asiakkaalle, etsii laitetoimittajat Suomesta, järjestää rahoituksen ja valvoo hankkeen toteutuksen.
12
● Cleantech-alalla kilpailtaessa asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja luottamuksen saavuttaminen on erittäin tärkeää.
● Cleantech-teknologian ympärille tulisi luoda palvelukonsepteja, jotka ottavat huomioon asiakkaiden tarpeet.
● Menestyvän cleantech-yrityksen ei tarvitse olla teknologiayritys, myös palveluihin ja asiakaspintaan keskittyville yrityksille on tarvetta.
● Innovaatio-ohjelmien ja cleantech-politiikan tulisi olla tavoitteellista, pitkäjänteistä ja ennustettavaa myös hallituskausien yli.
● Suomessa voitaisiin kokeilla nopeutettua cleantech-patenttijärjestelmää ja samalla tukea yrityksiä patentoinnin hallinnollisissa haasteissa.
2 Asiakaslähtöinen tuotekehitys: Oppeja
13
3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen
Uudet cleantech-innovaatiot vaativat usein kotimaisia referenssejä ennen kansainvälisille markkinoille pääsyä.
14
3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen: Tutkimuskirjallisuus
● Uusien cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen on usein haastavaa teknologian käyttöön liittyvän polkuriippuvuuden vuoksi.
● Julkisilla hankinnoilla on keskeinen rooli cleantech-ratkaisujen käyttöönotossa.
● Cleantech-toimialan yrityksillä ei ole yhtä tiiviitä suhteita päättäjiin kuin perinteisellä teollisuudella.
15
3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen: Cleantech-keskittymät maailmalla
Kaupungit ovat usein alustoja uusien cleantech-tuotteiden käyttöönotolle. Yksi tunnetuimmista näin toimivista kaupungeista on Vancouver. Kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan lisäksi Vancouverilla on tavoitteita cleantech-sektorille. Kaupunki aikoo esimerkiksi kaksinkertaistaa vihreän talouden työpaikkojen määrän 2010-luvulla.
16
● Kokeilut, pilotointi ja julkiset cleantech-hankinnat edistävät kotimarkkinoita.
● Cleantech-tuotteiden kaupallistamista hankaloittavat negatiiviset polkuriippuvuudet tulisi kartoittaa ja tehdä suunnitelma niiden purkamiseksi.
● Pääkaupunkiseudun cleantech-keskittymä kehitystä voisi helpottaa numeeristen ympäristö- ja vihreän talouden tavoitteiden asettaminen alueelle. Tässä kannattaisi ottaa oppia esimerkiksi Vancouverilta.
● Alan yritysten tulisi kehittää yhteistyötä ja edunvalvontaa. Tämä vaatii yrityksiltä aktiivisuutta päättäjien suuntaan ja keskinäistä avoimuutta.
3 Kotimarkkinat ja viennin edistäminen: Oppeja
17
4 Rahoitus
Cleantech-yritysten on usein haasteellista saada rahoitusta, kun ne ovat siirtymässä tuotekehityksestä tuotteen kaupallistamiseen.
Myös cleantech-yritysten asiakkailla on usein hankaluuksia saada kohtuuhintaista rahoitusta hankinnoilleen.
18
4 Rahoitus: Tutkimuskirjallisuus
Cleantech-sektorin yritysten rahoituksen saamista vaikeuttavia ominaisuuksia ovat:● Cleantech-tuotannon aloittaminen voi
vaatia merkittävän alkupääoman tuotekehitys- ja pilotointivaiheessa.
● Pitkät takaisinmaksuajat saattavat vähentää halukkuutta rahoittaa cleantech-investointeja.
● Cleantech-politiikan jatkuvuuden epävarmuus on yksi merkittävimmistä investointeja vaikeuttavista tekijöistä.
● Rahoittajat näkevät usein riskejä teknologiassa, joka ei ole vielä täysin kehittynyttä.
19
4 Rahoitus: Innovaatioiden kuolemanlaakso
Cleantech-innovaatioiden etenemistä kaupallistamisvaiheeseen auttaa usein bisnesenkelin mukaantulo, jolloin yritys saa yleensä rahoituksen lisäksi käyttöönsä osaamista ja verkostoja. Myös esimerkiksi julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistävät siemenrahastot voivat auttaa yrityksiä kaupallistamaan innovaationsa tarjoamalla niille rahoitusta, mentorointia ja verkostoja. Lisäksi joukkorahoitus on auttanut alan yrityksiä siirtymään kaupallistamisvaiheeseen
20
4 Rahoitus: Esimerkki maailmalta
Israelissa start up -yritykset ja bisnesenkelit kohtaavat “pitch night” -illanvietoissa, joissa uudet yritykset pääsevät esittelemään ideoitaan rahoittajille rennossa ympäristössä. Illanvietot alkoivat vuonna 2009 Tel Avivin yliopiston StarTAU-yrityshautomosta ja ovat sittemmin levinneet yleiseksi käytännöksi.
21
● Rahoituksen haasteisiin voidaan vastata julkisen sektorin ja yksityisten rahoituslaitosten yhteistyöllä, kuten uudella cleantech-rahoitukseen keskittyvällä siemenrahastolla.
● Julkinen taho voisi tarjota kohtaamispaikan, jossa bisnesenkelit ja start up -yritykset löytävät toisensa.
● Jos cleantech-yritys ottaa asiakkaan rahoituksen huomioon osana palvelukonseptiaan, helpottaa se usein tuotteen ostamispäätöstä.
4 Rahoitus: Oppeja
