hallituksen koulutusmatsku kv 2012

SYLH 2012 PEREHDYTYSMATERIAALIA: KV-TOIMINTA

Sisällys

SYLH 2012 perehdytysmateriaalia: Kv-toiminta................................................................................................ 1 SYL:n kv-toiminta .................................................................................................................................................. 2

Eurooppalainen taso .......................................................................................................................................... 2 Kansainvälistä edunvalvontaa – miksi ............................................................................................................. 3

European Students’ Union (ESU) -esittely ................................................................................................ 3 Pohjoismainen taso ............................................................................................................................................ 5 Kansallinen taso .................................................................................................................................................. 8 Paikallinen taso ................................................................................................................................................... 9 Muut ..................................................................................................................................................................... 9 Olennaisia asiakokonaisuuksia........................................................................................................................ 10

3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)

2 (12)

SYL:N KV-TOIMINTA

Tämän muistion tarkoitus on antaa lukijoille yleiskuvaus SYL:n kv-toiminnan kentästä. Kentän

rakenteellinen hahmottaminen auttanee lukuisten – tässä vain muutamien hyvin yleisesti

esiteltävien – asioiden hahmottamisessa. Hallituksen kv-koulutuksen yhteydessä on mahdollista

keskustella syvemmin. Kenttä on jaettu viiteen osa-alueeseen: eurooppalainen, pohjoismainen,

kansallinen, paikallinen ja muut. Lopussa on muutamia asioita, jotka liittyvät

toimintasuunnitelman 2012 esitettyihin kirjauksiin ja jotka ovat siten ajankohtaisia.

Eurooppalainen taso

Kv-sektorin kannalta tärkeät asiat liittyvät olennaisesti ajankohtaisiin kopo-asioihin, joiden

keskiössä sijaitsee Bolognan julistuksen mukaisesti tavoite synnyttää yhteinen eurooppalainen

korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen

korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen

pyritään lähinnä kuudella tavoitteella, joista selkeästi kv-sektoria koskettaa opiskelijoiden,

opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen

ja liikkuvuuden olennainen lisääminen. Vuonna 2010 tuli Vienna Declaration, jossa arvioitiin

prosessin edistymistä. Lisäksi 2010 avautui European Higher Education Area (EHEA)

www.ehea.info (the official Bologna Process website). Tästä eteenpäin olisi tarkoitus puhua

EHEAsta eikä enää Bologna prosessista.

Kun Bolognan prosessiin liitetään Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 EU:lle asettama strateginen

päämäärä vuoteen 2010 mennessä (Euroopasta on tultava maailman kilpailukykyisin ja

dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan

uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta) sekä vuonna 2010

hyväksytty EU2020-strategia lippulaivahankkeineen, on aika helppo alkaa hahmottaa Euroopan

tasolla merkityksellisten asioiden kokonaisuutta. Käytännössä kaikki liittyy kaikkeen ja

perimmäisenä tarkoituksena on Euroopan aseman parantaminen erityisesti suhteessa

Yhdysvaltoihin, mutta myös yhä enenevässä määrin kasvaviin talousmahteihin kuten Kiinaan

ja Intiaan.

Monet ajankohtaisista ja keskusteluihin nousevista kv-asioista (luokiteltiin ne SYL:ssa kopoksi,

sopoksi tai kv:ksi) liittyvät tavalla tai toisella edellä mainittuihin prosesseihin. Kun tämän muistaa,

pikaisellakin aikataululla esiin nousevat asiat löytävät paikkansa hieman helpommin laajana

vellovalta asiakentältä.

Yhtenäinen korkeakoulutusalue, nk. Bolognan prosessi

+ Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, nk. Lissabonin

prosessi

= Valtapolitiikkaa erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välillä

http://www.ehea.info/


3 (12)

Kansainvälistä edunvalvontaa – miksi

SYL:n kv-sektorin keskeisinä tavoitteina voidaan pitää seuraavia:

Opiskelijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa

Opiskelijajärjestöt vahvoja ja asiantuntevia toimijoita

Kansalliset ratkaisut muita tavoitteita tukevia

Tavoitteenasettelumme on hyvin suoraviivainen: haluamme saada aikaan meille mielekkäitä

päätöksiä sekä Suomessa että Suomen rajojen ulkopuolella. Monet päätöksentekofoorumit ovat

SYL:n saavuttamattomissa, tarvitsemme erityisesti Euroopassa toimijan, joka vie eteenpäin

meille tärkeitä asioita. Ennen kuin asioita voidaan viedä eteenpäin, tarvitaan asiantuntemusta.

SYL:lla on monipuolista asiantuntemusta mm. kopo-, -sopo ja liikkuvuusasioissa sekä resursseja

toimia asioiden parissa aktiivisesti. SYL:lla on myös vahvaa järjestöllistä (säännöt, rahapolitiikka,

toimintatavat) osaamista, mitä tarvitaan kehitettäessä niitä organisaatioita, joiden puitteissa

voimme saada opiskelijoiden näkemyksiä esiin. Kv-toimintaa ei voikaan erottaa erilliseksi palaksi

SYL:n muusta toiminnasta. Kv-toiminnan hyöty SYL:n toiminnalle kokonaisuudessaan on

kiistaton. Meidän etumme on, että Euroopassa on sekä toimintapuitteiltaan että

asiantuntemukseltaan vahva järjestö ajamassa opiskelijoiden etuja. Tämä vaatii meiltä

väistämättä isojakin panostuksia.

Korkeakoulujen kansainvälistyessä on yhä selvempää, että kansainvälisyys ulottuu myös

ylioppilasliikkeeseen ja sen painopisteisiin. Kansainväliset asiat ovat niitä, jotka leikkaavat

säännöllisesti läpi kaikkien sektorien.

European Students’ Union (ESU) -esittely

www.esu-online.org

ESIB perustettiin Tukholmassa lokakuussa vuonna 1982. Järjestön nimi oli tuolloin WESIB – The

West European Students Information Bureu. Perusasiakirjan allekirjoittivat NSU (Norja), NUS/UK

(Iso-Britannia), SHI (Islanti), SFS (Ruotsi), UNEF I.D. (Ranska), DSF (Tanska) ja ÖH (Itävalta).

Vuonna 1990 nimestä jätettiin sana ’West’ pois. Nykyään ESU:lla on yli 50 jäsenliittoa yli 37:sta

maasta. Järjestön voidaan katsoa edustavan yli 11 miljoonaa opiskelijaa. SYL liittyi jäseneksi

vuonna 1989. Vuonna 2006 nimi muutettiin ESIB:sta ESU:ksi, joka tulee sanoista European

Students’ Union.


4 (12)

ESU:ssa korkeinta valtaa käyttää liittokokous (Board Meeting eli BM) jonka jäseniä kaikki

jäsenliitot ovat. Liittokokous pidetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, järjestäjänä

toimii aina jokin jäsenliitoista. Liittokokous valitsee syksyllä ESU:lle hallituksen (Executive

Committee eli EC) aina vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan lisäksi 4-5 jäsentä, joiden valinnassa tulee huomioida sukupuolien välinen

tasapuolisuus. Lisäksi ESU:llä on sihteeristö: taloussihteeri (financial officer), tiedotuspäällikkö

(communications manager) sekä projektisihteeri (project officer). Toimiston resurssit ovat tällä

hetkellä auttamattoman riittämättömät täysipainoisen työn tekemiseksi. Vuonna 2010 oli tarkoitus

palkata toiminnanjohtaja (director) jäsenjärjestöjen lahjoittamalla rahalla, mutta sellaista ei

palkattu. Vuoden 2011 toiminut Development Officer on pyrkinyt etsimään ESU:lle

projektirahoituksen rinnalle muita rahoituslähteitä lähinnä yritysyhteistyöstä, mutta konkreettisia

tuloksia ei ole vielä näkynyt. Monet jäsenliitot suhtautuvat yritysrahoitukseen erittäin kriittisesti,

vaikka SYL on korostanut sitä, että komission projektirahoitus on tavoitteellisen toiminnan

ohjaamisen kannalta vielä ongelmallisempaa.

Hallituksen lisäksi ESU:ssa toimii komiteoita, jotka tuottavat poliittista osaamista ja sisältöä liitolle

eri sektoreilla. Myös komitean jäsenet valitaan liittokokouksessa ja samassa yhteydessä

määritetään niiden mandaatin pituus (tällä hetkellä vuosi). Näiden komiteoiden nimet ja

aihealueet ovat seuraavia: Academic Affairs Committee, Social Affairs Committee, Committee for

Internal Development ja Student Union Development Committee. Asiantuntijakomiteoiden lisäksi

on yksi poikkikomiteallinen verkosto koskien sukupuolten välistä tasa-arvoa (Gender Equality

Cross-Committee). Tähän verkostoon nimitetään yksi jäsen jokaisesta asiantuntijakomiteasta ja

hallituksesta.

ESU:n tärkeimpiä teemoja ovat olleet erityisesti koulutus- ja sosiaalipoliittiset kysymykset,

liikkuvuus ja vaihto-ohjelmat, EU:n koulutuspolitiikka, kansainvälinen opiskelijayhteistyö sekä

viime vuosina varsinkin Balkanin tapahtumien johdosta demokratia ja opiskelijoiden

osallistuminen päätöksentekoon. ESU on julkaissut myös muutamista asiakokonaisuuksista

(laadun arviointi, ylikansallinen koulutus, tasa-arvo, opiskelijakeskeinen oppiminen) nk.

käsikirjoja. Näitä, ja muuta ESU:n julkaisemaa materiaalia saa kv-sihteerin hyllystä. Katso myös

ESU:n nettisivujen Publications-osuus.

ESU:n arvokas voimavara ovat asiantuntijakomiteat (yleisnimityksenä kutsutaan lempinimellä

”hacks”. Hackseihin kuuluvat kaikki komiteat, ml. hallitus. Vuosina 2010 ja 2011 myös SYL on

kiitettävästi aktivoitunut ehdottomaan omia toimijoitaan (lähinnä entisiä) mukaan ESU:n

toimielimiin. Kun huomioidaan SAMOK:n aktiivisuus, alkaa suomalaisten osuus hackseista olla jo

varsin hyvä. Jatkossa olisikin hyvä harkita ”FinnHacks”-tapaamisia, joissa SYL:n ja SAMOK:n kv-

toimijat tapaisivat suomalaistaustaisia ESU-toimijoita.

Sisäinen tilintarkastuskomitea CIA (Committee for internal auditing) keskittyy taloudenpidon

tarkkailemiseen, joskin on ollut puhetta sen toimivaltuuksien mahdollisesta laajentamisesta myös

neuvoa antavaksi elimeksi talousasioissa (jotka ovat olleet lähes aina suurena kysymyksenä ESU:n

toiminnassa, sillä valtaosa budjetista koostuu projektirahoituksesta).


5 (12)

Toinen arvokas voimavara ESU:lle ovat pysyvät työryhmät, joita on vaihteleva määrä.

Työryhmistä jokainen keskittyy johonkin tiettyyn teemaan: International Working Group, Belarus

WG, WG on Immigration and Ethnical Minorities sekä ICT Task Force. Aika ajoin työryhmät

tekevät myös yhteistyötä keskenään. SYL johti puhetta Doctoral Studies Working Group:ssa

(Juuso Leivonen ja Jarmo Kallunki), jonka mandaatti päättyi syksyn BMssa Tel Avivissa.

Työryhmä tuotti (SYL) policy paperin ja jatkaa sähköpostiverkostona. Puheenjohtajuus tarjoaa

jäsenliitoille mahdollisuuden olla tiiviisti mukana ESU:n toiminnassa sekä työryhmän välityksellä

pyrkiä vaikuttamaan ESU:n toimintaan ja linjauksiin. Myös muissa työryhmissä sekä erilaisissa

projekteissa mukana oleminen on samoista syistä järkevää.

Syksyn 2011 liittokokouksessa Sofiassa, Bulgariassa on tarkoitus hyväksyä muutoksia ESU:n

rakenteisiin ja sääntöihin. Jos hallituksen esitykset hyväksytään liittokokouksessa, toimisi ESU:ssa

jatkossa hieman isompi hallitus, jonka puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa asuisivat

Brysselissä. Komiteoista luovuttaisiin, mutta hallituksen työtaakkaa jakamaan perustettaisiin

kolme koordinaattorin toimia huolehtimaan eri tehtävistä. Tehdyt päätökset on hyvä tarkistaa

liittokokouksen jälkeen.

SYL:n vaikutusmahdollisuudet ESU:ssa ja ESU:n vaikutusmahdollisuudet maailmalla riippuvat

paljolti tulevien muutaman vuoden kehityksestä opiskelijoiden edustamisen käytäntöjen suhteen.

On hyvä muistaa, että Pohjoismaat ja Suomi edustavat varsin erilaista maailmaa

vaikuttamismahdollisuuksien suhteen moniin muihin maihin verrattuna – ja tämäntyyppisiä

maita on ESU:ssa vähän. Uusia jäseniä ESU:iin tulee jatkuvasti – mutta ei Pohjoismaista.

Äänestystilanteissa Pohjoismaiset näkemykset usein häviävät ilman tehokasta lobbausta – ja joskus

siitäkin huolimatta. Mielikuva pohjoismaisesta mafiasta, joka runnoo päätöksiä väkisin läpi, on

edelleen nähtävissä ainakin epävirallisissa puheissa eri maiden edustajien kanssa. Mielikuvan

vahvuus on sinänsä hämmentävä, koska Pohjoismailla on käytössään yhteensä vain kymmenen

ääntä, eivätkä NOM-liitot suinkaan aina äänestä samalla tavalla (pikemminkin poikkeus). SYL:a

on kuitenkin aina arvostettu työskentelytapojensa puolesta: olemme asiantuntevia, kokouksiin on

valmistauduttu, annetut vastuut hoidettu erittäin kunniallisesti ja tyylimme keskustella asioista on

rakentava sekä vastuullinen.

ESU:n ongelmista (esim. hauras talous, toimijoiden nopea vaihtuvuus ja siitä johtuvat ongelmat,

tiedon/toimintojen koordinaatio, liittokokousmateriaalien myöhäinen toimittaminen jne.)

puhuttaessa on myös hyvä pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä opiskelijajärjestöstä, jonka

jäsenkenttä ja toimintakulttuuri on monin tavoin kirjava. Täydellisesti toimivaa organisaatiota

kotimaiseen malliin on turha haikailla. SYL on siinäkin mielessä erikoinen organisaatio muiden

jäsenten joukossa: meillä on hyvin vahva organisaatio toimijoidemme takana ja toimijat todella

tekevät työtä opiskelijapolitiikan parissa kokopäiväisesti. Kaikki liitot eivät välttämättä ole esim.

organisaatioltaan, toimintakulttuuriltaan tai osaamiseltaan sellaisia, että ne kokisivat vaikutustyön

tekemisen ESU:ssa yhtä mielekkääksi tai tärkeäksi kuin esim. SYL. SYL onkin profiloitunut

ESU:ssa asiantuntevana ja osaavana, tiukkana mutta nykyisin myös keskustelevana pohjoisen

liittona. Liittokokouksiin valmistaudutaan SYL:ssa huolella ja valmisteluun osallistuvat kaikki

sektorit. Valmistelun sisäisesti koordinoi kv-sektori ja lähtevä delegaatio. Kaikkien sektorien

kannattaa varata valmisteluun aikaa noin pari viikkoa ennen liittokokouksen.

Pohjoismainen taso

http://www.syl.fi/en/nom/

http://www.syl.fi/en/nom/


6 (12)

Pohjoismaisella tasolla keskustelun aiheet ovat hyvin pitkälti samankaltaisia kuin eurooppalaisella

tasolla. Toimintamme kanavoituu hyvin pitkälti yhteistyörakenteeseemme NOM:iin. Kyseessä ei

siis ole varsinainen järjestö, vaan alueellinen yhteistyöelin, eräänlainen verkosto. NOM

perustettiin jo vuonna 1946 ja se on todennäköisesti yksi vanhimmista yhä olemassa olevista

opiskelijoiden kv-yhteistyörakenteista. NOM:n jäseniä ovat DKIK (Grönlanti), DSF (Tanska), MFS

(Färsaaret), NSU (Norja), SAMOK, SFS (Ruotsi), SHI (Islanti), StL (Norja) ja SYL. Syksyllä 2006

NOM:n liittyivät BOM:sta (Balttian järjestöt) Liettua (LSS), Viro (EÜL) ja Latvia (LSA) sekä

keväällä 2008 Liettuasta LSAS.

NOM:n tärkeimpiä teemoja ovat kautta historian olleet pohjoismainen yhteistyö, Nordplus-

ohjelma, opintososiaaliset asiat, kopo- ja sopo-asiat yleensä, sekä kansainväliset asiat mm. ESU.

NOM tapaa kaksi kertaa vuodessa (vuonna 2009 poikkeuksellisesti vain yksi syksyllä)ja

tapaamisten yhteydessä järjestetään usein seminaari erilaisista jäseniä kiinnostavista aiheista.

Seminaarien ja tapaamisten pohjalta voidaan laatia yhteinen kannanotto tai julkilausuma.

Eräänlaisena koordinaattorina tai puheenjohtajana kokousten välillä toimii rotaation mukaan

seuraavan kokouksen isäntäjärjestö. Erillistä rahoitusta ei ole, kokouksiin ja mahdollisiin

projekteihin on haettu tukea erityisesti Pohjoismaiselta ministerineuvostolta ja kansallisista

rahoituslähteistä. NOM:lla ei ole virallista päätöksentekojärjestelmää, päätökset tehdään

käytännössä konsensus-periaatteella, vaikkakin viime aikoina joistain asioista on myös äänestetty.

NOM:n säännöt päivitettiin Tallinnan tapaamisessa syksyllä 2011, ja näitä sääntöjä olisi syytä

noudattaa toiminnassa eli lähinnä varsinaisissa NOM-kokouksissa.

Pohjoismaiden neuvoston (NR) ja ministerineuvoston (NMR) sihteeristö toimii Tanskassa.

NOM:lla on edustus Pohjoismaisen ministerineuvoston korkeakoulutuksen johtoryhmässä

(Högut?), johon NOM kutsutaan pari kertaa vuodessa. NOM:n edustajana toimiva DSF on

pyrkinyt ja pyrkii edelleen saamaan opiskelijaedustuksen mukaan useampaan kokoukseen

vuodessa. NMR on kiinnostunut opiskelijaliitoistamme vain kokonaisuutena, ja ehkä tämän

vuoksi NOM:n pitäisikin jatkaa julkilausumien ja kannanottojen tekemistä kokouksissa.

Vuoden 2002 NOM-kokouksissa pohdittiin paljon NOM:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston

(Nordiska Ministerrådet) välistä yhteistyötä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia. Syksyn

kokouksessa päätettiin ottaa pieniä askelia poliittisemman työn tekemiseksi lobbaamisen ja

keskustelun merkeissä, pääasiallisena aiheena oli Pohjoismainen korkeakoulutusalue (Nordic

higher education area), lähinnä siis Bolognan prosessiin liittyvien uudistusten pohtiminen

Pohjoismaisesta näkökulmasta. Vuosina 2003 ja 2004 mietittiin yhteistyöverkoston ominaisuuksia

ja tulevaisuuden tavoitteita. Vuonna 2005 agendalla oli NOM:n järjestöllinen tulevaisuus suhteessa

Baltteihin. Vuonna 2006 järjestettiin vain yksi NOM Kööpenhaminassa (60-vuotisjuhlakokous)

jossa Baltti-teema jatkui. Vuonna 2007 keväällä kokousta isännöi Viro ja syksyllä Norja, keväällä

2008 Suomessa, syksyllä Islanti. Vuonna 2009 järjestettiin vain yksi tapaaminen syksyllä Vilnassa

aiheella opiskelijakeskeinen oppiminen ja 2010 kaksi: keväällä keskusteltiin lukukausimaksuista

Göteborgissa, syksyllä opintolainoista Riikassa

NOM on SYL:lle merkittävä yhteistyöelin: ilman toimivaa NOM:ia ja suhteita muihin NOM-

maihin vaikutusmahdollisuudet ESU:ssa oletettavasti vähenisivät. SYL on NOM:n muisti:

toimistollamme sijaitsevat NOM:n arkistot, ylläpidämme NOM:n nettisivuja ja meillä ihmiset ovat

pisimpään mukana toiminnassa. SYL on ollut – ja on edelleen – NOM:n aktiivisimpia jäseniä ja

monet uudistushankkeet ovat meiltä lähtöisin. NOM:n rooli ja merkitys on muuttunut vuosien

saatossa: välillä yhteistyö on ollut vilkkaampaa, välillä vähäisempää. NOM:lla on ollut toisinaan


7 (12)

sihteeristö, yhdessä on toteutettu tutkimuksia ja selvityksiä sekä annettu lausuntoja ja

kannanottoja Pohjoismaiden neuvostolle sekä ministerineuvostolle.

NOM:n suurimpia ongelmia ovat institutionaalisen muistin vähyys ja lyhyys. Jos kaikki

asiakirjat saataisiin ajoissa ja oikeaan muotoon työstettyinä ulos kokouksia järjestäviltä tahoilta, ne

voitaisiin arkistoida. Tämä ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Toimijat vaihtuvat muissa

liitoissa nopeammin, toki SYL:ssakin hallitus kerran vuodessa, mutta meillä talon sisäinen

tiedonjako toimii sentään kohtuullisen hyvin. Kaikkien liittojen, SYL mukaan lukien, tulisi ehkä

käyttää kokousten ulkopuolista aikaa hieman enemmän Pohjoismaisten asioiden pohdiskeluun ja

työstämiseen, jos yhteistyötä halutaan edelleen kehittää tai ainakin säilyttää se jonkinlaisella

tasolla. Syväanalyysissa vuonna 2003 todettiin yksimielisesti, että NOM on rakenteiltaan hyvä

juuri nykyisenkaltaisena, ja suurin ongelma on sitoutumisen puute liittotasolla. Uusi

syväanalyysi voisi olla taas ajankohtainen. Tosin vuonna 2010 ja 2011 keskusteltiin paljon NOM:n

rakenteesta, ja silloin päädyttiin nykyisenmuotoiseen löyhään yhteistyöverkostoon. Toiminnan

kehittämisestä ja yhteistyön syventämisestä puhutaan silti aina kauniisti.

Ajankohtaista

SYL:llä on hyvät suhteet SFS:n (Ruotsi) ja EÜL:n (Viro) kanssa. SFS:n kanssa yhteistyö on jo

perinne, EÜL:n kanssa yhteistyökuviot ovat tuoreempia. Perinteenä ovat hallitusten vuosittaiset

vierailut puolin ja toisin. Viime aikoina tosin SFS on ruvennut vähentämään kansainvälistä

toimintaansa johtuen automaatiojäsenyyden menetyksestä ja rahallisten resurssien vähenemisestä.

Kevään 2012 NOM-tapaaminen järjestetään Oslossa, ja syksyllä 2012 on pitkästä aikaa SYL:n ja

SAMOK:n emännöintivuoro.


8 (12)

Kansallinen taso

SYL:n sisällä kv-toiminta (sihteeristön työnjaossa) jakaantuu hyvin karkeasti siten, että kv-sektori

vastaa esim. liikkuvuuteen ja ulkomaisiin opiskelijoihin liittyvistä asioista, ja kopot hoitavat esim.

laadunarvioinnin, ja Bolognan prosessi (pois lukien liikkuvuus) sekä maksullisuuteen liittyvät

kysymykset. Sopojen kanssa työnjako on ollut hieman haastavampi tehdä juuri ulkomaisiin

opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä, ja työnjakoa voisi edelleen selkeyttää:

sairasvakuutuskysymys on ainoa selkeä. Kansainvälinen järjestöyhteistyö on kv-sektorin

vastuulla, mikä tarkoittaa yhteistyöjärjestöjen rakenteiden, toimintatapojen ja linjausten hyvää

tuntemusta. Käytännössä kv-sektori pyrkii toimimaan linkkinä relevanttien toimijoiden välillä.

Kansallisella tasolla SYL:n jokapäiväistä kv-toimintaa määrittää pitkälti kv-asioiden seuraaminen

ja työstäminen, niistä lausuminen sekä kantojen julkituonti ja vaikuttamistyö erilaisissa elimissä.

Seurattavia asioita ja toimijoita on paljon, mutta tosun ja kulloinkin ajankohtaisten teemojen

mukaan on mahdollista tehdä valintoja. Varsinaisen edunvalvontatyön lisäksi kv-sektori

dokumentoi tarkkaan kv-tapaamisiin liittyvän materiaalin (kv-kirja/-kooste, yhteenvedot ja

palautekoosteet), mikä vie huomattavan paljon aikaa, mutta tukee ylioppilaskuntien kv-toimijoita.

Kv-sihteeri saa lisäksi jonkin verran kyselyjä eri asioista, useimmiten apurahoista ja opiskelusta

Suomessa.

Liikkuvuusasioissa tärkein yhteistyökumppani kansallisella tasolla on kansainvälisen

liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (entinen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus

CIMO), joka vastaa liikkuvuusasioiden kansallisesta koordinoinnista Suomessa. SYL ei yleensä

suoraan ole kommentoinut yliopistojen toimintaa liikkuvuusasioissa, vaan vaikuttaminen

tapahtuu yo-kuntien ja toisaalta myös CIMO:n välityksellä. SYL:lla on edustus CIMO:n

korkeakoulujen asiantuntijaryhmässä, Europassin ohjausryhmässä (OPH:n koordinoima), sekä

North-South-South-ohjelman ohjausryhmässä.

EU-asioiden käsittelyä varten Suomessa toimii niin sanottu jaostojärjestelmä. OPM:ssä toimii

Jaosto 30, joka käsittelee ainoastaan EU:n koulutusasioita ja Suomen kantoja niihin. Jaosto

kokoontuu sekä suppeassa että laajassa kokoonpanossa, ja laajassa edustuksessa mukana ovat

mm. ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, opiskelijat, CIMO ja kuntaliitto. Jaostossa on mahdollisuus

vaikuttaa Suomen kantoihin, vaikka monet asiat tuodaan lähinnä tiedoksi. Jaosto kokoontuu noin

kerran kuukaudessa ja aina ennen ministeritason kokousta, mutta käytännössä kaikki asiat

valmistellaan koulutusneuvostossa, johon virkamiehet osallistuvat. Kaikki käsiteltävät asiat eivät

välttämättä aina ole SYL:n kannalta kriittisen relevantteja, mutta Jaosto tarjoaa kuitenkin erittäin

hyvän näköalapaikan EU:n koulutusasioille ja mahdollisuuden tuoda opiskelijanäkemyksiä myös

muiden kuin OPM:n tietoon. Jaoston toimintaan osallistuu superpätevä kopo-sihteeri (Kallunki).


9 (12)

Paikallinen taso

SYL tarjoaa ylioppilaskunnille kv-asioissa koulutusta, neuvontaa ja tukea. Järjestämme vuosittain

kv-tapaamisia, joita varten valmistelemme aina tietopaketin (kv-kirja/-kooste) ajankohtaisista tai

tapaamisen teemoihin sopivista asioista. Tapaamisissa pyritään aina tarjoamaan asiantuntevia

alustuksia mielenkiintoisista ja merkityksellisistä aiheista. Pyrimme pitämään myös kv-nettisivut

ajantasaisiksi päivitettyinä.

On huomattava, että paikallistason kv-toiminta on profiililtaan hyvin erilaista kansallisen tason

toimintaan verrattuna. Paikallisella tasolla toiminta keskittyy hyvin pitkälti esim. ulkomaisten

opiskelijoiden kanssa toimimiseen, vaikka toimintaan kuuluvatkin olennaisesti esim. yliopistolla

vaikuttaminen kv-asioissa. Toisinaan on niin, että paikallistasolla kopot hoitavat enemmän

vaikuttamistyötä myös kv-asioissa. Kv-sektorit ovat ylioppilaskunnasta riippuen hyvinkin erilaisia

ja erikokoisia, mikä luonnollisesti vaikuttaa SYL:sta tarvittavan tuen määrään ja laatuun. SYL:n

kv-toiminnassa suurin haaste paikallistason toiminnan tukemisessa onkin yo-kuntien kv-

sektorien erilaisuuden huomioiminen mm. tapaamisten sisällössä.

Muut

IUS – International Union of Students

IUS on kiinnostava luuranko kansainvälisessä vaatekaapissa – joskin järjestö vielä omalla tavallaan

toimiikin. IUS on perustettu vuonna 1946. SYL on yksi IUS:n perustajäsenistä. Marraskuussa 1956

SYL kuitenkin erosi Unkarin kansannousun johdosta syntyneiden erimielisyyksien takia ja liittyi

IUS:n ’kilpailevaan’ järjestöön. Vuonna 1971 SYL liittyi takaisin järjestöön ja 1990-luvulla pyrki

voimakkaasti kehittämään ja uudistamaan järjestön varsin jäsentymätöntä toimintaa. SYL toimi

mm. IUS:n talous- ja tilintarkastuskomitean puheenjohtajana vuodesta 1992. Komitean toiminta

osoittautui kuitenkin liki mahdottomaksi ja koko järjestön toiminta arvelutti. SYL erosi IUS:sta

vuonna 1995. IUS:aan kuuluu tällä hetkellä paljon mm. Aasian ja Afrikan maita. Eurooppalaisia

jäseniä on varsin vähän, mm. yksikään Pohjoismaa ei ole enää IUS:n jäsen. IUS:n ei voida katsoa

olevan maailmanlaajuisesti edustava opiskelijoiden kattojärjestö tms., sillä on kuitenkin perintönä

hyvät suhteet mm. YK:n eri toimielimiin.

IUS ei ole vuosikausiin toiminut kunnollisesti – mm. joka neljäs vuosi järjestettävä kongressi ei ole

kokoontunut säännöllisesti. Neuvosto, sihteeristö tai erilaiset komiteat toimivat vain puolinaisesti.

IUS on lisäksi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa johtuen mm. lukuisista väärinkäytöksistä ja

väärinymmärryksistä menneinä vuosina. Järjestö esimerkiksi omistaa yhä ’toimitalon’ Prahan

keskustassa. Talossa ei kuitenkaan enää ole mm. sähköä tai vettä maksamattomien laskujen

vuoksi. Toimitalon kohtalon jakaa myös jonnekin Saksan ja Puolan rajalle muutossa ’hävinnyt’

arkisto tai vaikkapa epäonnistunut hotellibisnes. IUS:aan liittyy lukematon määrä uskomattomia

tarinoita, joita vanhat toimijat yhä kauhulla ja ihmetyksellä muistelevat.

ESU:n liittokokouksiin kutsuttiin vielä vuoteen 2004 IUS:n edustaja paikalle, jotta liitoille voidaan

kertoa ajankohtaiset kuulumiset. Koska 2003 vuoden jälkeen IUS:stä ei ole kuulunut mitään,

kutsusta luovuttiin. IUS vilahtaa kuitenkin aina joskus esiin eri sidosryhmiemme kanssa

keskustellessa.


10 (12)

Olennaisia asiakokonaisuuksia

Erasmus Mundus

Ohjelma käynnistyi vuonna 2004, rahoitusta 230 Meur. CIMO ja ESU:n kontaktit pitävät meitä ajan

tasalla. Mundus on yksi komission mielenkiintoisimmista avauksista koulutuspolitiikan saralla –

vaikkakaan ei lainkaan yllättävä avaus, kun mietitään valtapoliittisia pyrkimyksiä. Komissiolla on

selkeä halu kaivaa ohjelmalle enemmän rahaa. Vuonna 2008 debaatissa oli uuden EM:n

säännökset, ja opiskelijaliike Euroopassa (DSF) etunenässä) pillastui säännöksestä, jossa puhuttiin

lukukausimaksuista. Asian hoitaminen oli kopo-sektorilla (Juuso) ja kv-vastaavalla, ja SYL lobbasi

parlamentin suomalaismeppejä kirjauksen muuttamiseksi. ESU ei ole uuteen kirjaukseen

tyytyväinen. Kaikesta huolimatta, vuonna 2009/2010 alkoi uusi EM-kausi. Uuden rahoituskauden

myötä myös olemassa olevien ohjelmien oli haettava rahoitusta uudelleen. Uutena ohjelmassa on

tutkijakoulujen ja eurooppalaisten opiskelijoiden mukaan tuleminen (positiivista! ). Lisäksi

kolmansien maiden korkeakoulut voivat myöntää tutkintoja. Euroopassa keskustelussa

vierastetaan ohjelman Excellence-ajattelua, sillä kehy-määrärahojen käyttäminen ohjelmassa

puoltaa taas tiettyjen alueiden suosimista.

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/muuteu/erasmusmundus.htx

Bolognan prosessi

Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite oli synnyttää yhteinen eurooppalainen

korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen

korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen

pyritään lähinnä kuudella tavoitteella:

Ymmärrettävät tutkintorakenteet. Tässä työkaluina käytetään erityisesti ECTS (European

Credit Transfer System) -opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää sekä

tutkintotodistuksen liitettä.

Yhdenmukaiset tutkintorakenteet. Tutkintorakennetta kehitetään pääsääntöisesti kahden

syklin mallin pohjalle. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi- nelivuotinen bachelor-tason

tutkinto, jonka pitäisi olla relevantti myös eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Toisen syklin

muodostavat master-tason ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat molemmat jatkotutkintoja.

Opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto. Otetaan käyttöön ECTS-yhteensopivat

opintojen mitoitusjärjestelmät. Useassa Euroopan maassa ei ole ollut käytössä opintojen

mitoitusta, vaan tutkintojen laajuus on ilmoitettu vuosina tai lukukausina.

Liikkuvuuden lisääminen. Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun

henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja liikkuvuuden olennainen lisääminen.

Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus. Lisätään laadunarviointiin liittyvää

eurooppalaista yhteistyötä yhteisten menetelmien ja tasomäärittelyjen löytämiseksi. ENQA

(European Network of Quality Assurance in Higher Education) -verkosto on tässä

keskeisessä roolissa.

Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus. Monipuolisen kansainvälisen yhteistyön

ja verkostoitumisen tiivistäminen, kieli- ja kulttuurikoulutus.

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

KKA julkaisi tutkinnon uudistuksen arviointiraportin (KKA 17:2010)

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/muuteu/erasmusmundus.htx

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html


11 (12)

Lissabonin tavoitteet

Eurooppa-neuvosto (EU:n valtioiden tai hallitusten päämiehet) totesi Lissabonin kokouksessaan

maaliskuussa 2000, että Euroopan unionilla on edessään mittava muutos, joka on seurausta

globalisoitumisesta ja tietoon perustuvasta taloudesta, ja asetti EU:lle strategisen päämäärän

saavutettavaksi vuoteen 2010 mennessä: Siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin

tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja

parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Tukholman Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2001 asetettiin seuraavat kolme strategista

tavoitetta liittyen koulutukseen (Education and Training 2010):

- koulutusjärjestelmien laadun ja vaikuttavuuden parantaminen EU:ssa

- koulutukseen pääsyn helpottaminen

- koulutusjärjestelmien lähentäminen ympäröivään maailmaan.

Tukholman Eurooppa-neuvoston hyväksymä asiakirja oli ensimmäinen virallinen asiakirja, jossa

hahmoteltiin laajaa ja johdonmukaista eurooppalaista lähestymistapaa EU:n kansallisiin

koulutuspolitiikkoihin. Sovittiin, että neuvosto ja komissio laativat yhdessä yksityiskohtaisen

työohjelman. Koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteita koskeva yksityiskohtainen

työohjelma hyväksyttiin 14. helmikuuta 2002.

- Työohjelmassa esitetään toteutettavat avainasiat sovittujen kolmen strategisen tavoitteen ja 13

tavoitteen saavuttamiseksi.

- Siinä käsitellään koulutuksen eri osa-alueita ja eri koulutustasoja perustaidoista ammatilliseen

ja korkea-asteen koulutukseen painottaen erityisesti elinikäisen oppimisen periaatetta.

- Työohjelmassa luetellaan tärkeimmät välineet, joilla tuetaan ja mitataan edistymistä. Tähän

käytetään Lissabonissa määriteltyä ”avointa koordinointimenetelmää”, jolla edistetään

kansallisten toimien lähentymistä yhteisiin päämääriin ja verrataan eurooppalaisia saavutuksia

sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti.

Euroopan unionin koulutusalan kehittämisessä sanottiin alkavan uusi vaihe, jonka perustana ovat

erilaiset järjestelmät mutta yhteiset tavoitteet. Yhteiset tavoitteet ohjaavat uudistuksia, antavat

niille pontta ja tukevat edistymistä kussakin maassa sekä koko Euroopan unionin tasolla

toteutettavissa toimissa. Euroopan unioniin vuosikymmenen aikana liittyvien uusien

jäsenvaltioiden odotetaan myös osallistuvan näihin tavoitteisiin.

Maaliskuussa 2010 Euroopan komissio asetti uudet tavoitteet “Älykkään, kestävän ja osallistavan

kasvun strategiassaan” Eurooppa 2020, joka kulkee lyhenteellä EU2020. EU2020 nostaa tavoitteiksi

etenkin nuorisotyöllisyyden kasvun ja koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämisen. Yksi

strategian lippulaivahankkeista on ”Youth on the Move”, jolla parannetaan koulutusjärjestelmien

tuloksia ja helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille. http://ec.europa.eu/eu2020/

ESU on toistaiseksi keskittynyt enemmän Bolognan prosessiin resurssisyistä, mutta tässä asiassa

on syytä olla aktiivisempi.

Lissabonin sopimus: http://europa.eu/lisbon_treaty/index_fi.htm

http://ec.europa.eu/eu2020/

http://europa.eu/lisbon_treaty/index_fi.htm


12 (12)

EXTRAA:

Main bologna documents: http://www.ond.vlaanderen.be/hogeronderwijs/bologna/documents/

EU2020: suomeksi http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf ja englanniksi

http://europa.eu/press_room/pdf/complet_en_barroso___007_-_europe_2020_-_en_version.pdf

http://www.ond.vlaanderen.be/hogeronderwijs/bologna/documents/

http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf

http://europa.eu/press_room/pdf/complet_en_barroso___007_-_europe_2020_-_en_version.pdf

hallituksen koulutusmatsku kv 2012

Documents