hallipes 1.0 osa 2: pÄÄkannattimet
TRANSCRIPT
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
1
1.0 JOHDANTO
Tässä osassa esitetään hallirakennusten pääkannattimia. Pääkannatin asennetaan tavallisesti mastopilarien va-raan. Lisäksi käsitellään kolminivelkehiä, koska ne ovat myös eräänlaisia pääkannattimia, vaikka muodostavatkin koko runkorakenteen. Monilaivaisissa halleissa voidaan yhdistellä erilaisia pääkannattimia.
Katso myös
Osa 3 Runkotyypit
2.0 PÄÄKANNATTIMET
Kuvissa 1…4 on esitetty nykyisin käytetyimmät pääkannatintyypit ja niiden mitoitukseen liittyviä tekijöitä. Tyypillisiä käyttökohteita kyseisille pääkannattimille ovat laajarunkoiset hallit.
Kuva 1. Liimapuurakenteinen pääkannatin.
max
L 16...24 m (max 32 m)
LH
13
H 2000 mm (valmistajasta riippuen)
Lh
25
Yläpinnan kaltevuus: 1:40...1:6
Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm
Palkista voidaan tehdä leveäm
=
≈
≈
≈
SUOSITELTAVAT MITAT
pi liimaamalla 2 tai 3 palkkia rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b
GL30c
L/400
Palkki liimataan 45 mm paksuis
× ×
•
•
•
SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA
SUOSITELTAVA ESIKOROTUS
VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA
ta lamelleista tasakorkeaksi, jonka jälkeen yläreunat sahataan suunniteltuun kaltevuuteen
Harjapisteen ei välttämättä tarvitse sijaita keskellä palkkia (epäsymmetrinen harjapalkki)•
MITOITUKSESSA HUOMI
Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin
Harjavyöhykkeen jännitystarkastelut (tarvittaessa vahvistus poikittaiselle vedolle terästangoi
•
•
OITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)
lla)
HARJAPALKKI
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
2
Kuva 2. Liimapuurakenteinen pääkannatin.
max
L 16...24 m (max 32 m)
LH
13
H 2000 mm (valmistajasta riippuen)
Lh
25
Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm
Palkista voidaan tehdä leveämpi liimaamalla 2 tai 3 palkkia
=
≈
≈
≈
SUOSITELTAVAT MITAT
rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b
GL30c
L/400
Palkki liimataan 45 mm paksuista lamelleista, jonka jälkeen y
× ×
•
•
•
SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA
SUOSITELTAVA ESIKOROTUS
VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA
läreuna sahataan suoraksi
Lamellit taivutetaan suunniteltuun alareunan kaltevuuteen, joten palkin vedetty reuna koostuu ehjistä lamelleista
Lamellin taivutussäteen ollessa pieni, käytetään ohuempaa
•
• lamellia kuin 45 mm
Viiston tukipisteen kohdalle liimataan kiila, jotta tukipinta saadaan suoraksi
Sahatun yläreunan vaikutus
•
•
MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)
jännitystarkasteluihin
MAHAPALKKI
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
3
Kuva 3. Liimapuurakenteinen pääkannatin.
L 10...20 m
LH
13
Lh
25
Yläpinnan kaltevuus: 1:4
Alapinnan kaltevuus: 1:8
Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm
Palkista voidaan tehdä leveämpi liimaamalla 2 tai 3 palkkia
=
≈
≈
SUOSITELTAVAT MITAT
rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b
GL30c
Palkki liimataan 45 mm paksuista lamelleista kaaripalkiksi, jonka jälkeen yläreunat sahata
× ×
•
•
SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA
VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA
an suunniteltuun kaltevuuteen
Lamellin taivutussäteen ollessa pieni, käytetään ohuempaa lamellia kuin 45 mm
Harjakappaleen sauma jätetään kaaripalkin valmistusvaiheessa ilman liimaa
Harjakappale ki
•
•
• innitetään ruuveilla kaaripalkin päälle, jolloin harjavyöhykkeen korkeus määräytyy kaaripalkin mukaan
Sahatun yläreunan vaikutu•
MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)
s jännitystarkasteluihin
Harjavyöhykkeen jännitystarkastelut (tarvittaessa vahvistus poikittaiselle vedolle terästangoilla)
Harjakappaleen ruuvikiinnitys
Palkin taipuman aiheuttaman vaakasiirtymän
•
•
• huomioiminen tuella
BUMERANGIPALKKI
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
4
Kuva 4. Liimapuurakenteinen pääkannatin.
max
L 10...15 m
LH
13
H 2000 mm (valmistajasta riippuen)
Lh
25
Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm
Palkista voidaan tehdä leveämpi liimaamalla 2 tai 3 palkkia rinnakkain,
=
≈
≈
≈
SUOSITELTAVAT MITAT
jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b
GL30c
L/400
Palkki liimataan 45 mm paksuista lamelleista tasakorkeaksi, jonka jälkee
× ×
•
•
•
SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA
SUOSITELTAVA ESIKOROTUS
VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA
n yläreuna sahataan suunniteltuun kaltevuuteen
Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin•
MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)
PULPETTIPALKKI
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
5
3.0 MUITA PÄÄKANNATTIMIA
Kuvassa 5 on esitetty muita pääkannattimia. Tässä vaiheessa HalliPES ei käsittele kyseisiä kannattimia.
Kuva 5. Muita pääkannattimia.
SUORA PALKKI L ≤ 20 m (suositus)
ANSASPALKKIKANNATIN L = 25…50 m (suositus)
A-KANNATIN L = 15…30 m (suositus)
KAARIKANNATIN (vetotangollinen)
L = 25…50 m (suositus)
TAPPIVAARNARISTIKKO L = 25…65 m (suositus)
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
6
4.0 KOLMINIVELKEHÄT
Kuvissa 6 ja 7 on esitetty nykyisin käytetyimmät kolminivelkehätyypit ja niiden erityispiirteet. Tyypillisiä käyttökohtei-ta kyseisille pääkannattimille ovat maatalousrakennukset.
Kuva 6. Liimapuurakenteinen kaarevanurkkainen kolminivelkehä.
L 20...40 m
Kattokaltevuus: 1:4....1:2
Kehässä käytettävän liimapuun leveys: 115/140/165/190/215/240/265 mm
GL30c
Kehä liimataan
=
•
•
SUOSITELTAVAT MITAT
SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA
VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA
45 mm paksuista lamelleista, jonka jälkeen yläreuna sahataan suunniteltuun kaltevuuteen
Lamellin taivutussäteen ollessa pieni, käytetään ohuempaa lamellia kuin 45 mm•
MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTA
Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin
Kaarevan nurkan jännitystarkastelut
Räystäs toteutetaan kiinnittämällä erilliset puurakenneosat kehän
•
•
•
RKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)
MUUTA
tasoon tai kehän kylkeen
Mitä jyrkempi kattokaltevuus sitä hoikempi kehärakenne•
HalliPES 1.0
OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014
7
Kuva 7. LVL-rakenteinen terävänurkkainen kolminivelkehä.
L 10...20 m
Kattokaltevuus: 1:2
Kehäjalassa käytettävän LVL:n leveys: 39...69 mm
Kehäpalkissa käytettävän LVL:n leveys: 75...90 mm
Kehäpalkissa käytettävän liimapuun leveys: 90/115 m
=
SUOSITELTAVAT MITAT
m (vaihtoehto)
Kehäjalassa Kerto-Q
Kehäpalkissa Kerto-S
Kehäpalkissa GL30c
Kehäjalat ja kehäpalkit esivalmistetaan oikeaan muotoon ja liitetään t
•
•
•
•
SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA
VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA
oisiinsa momenttijäykästi mekaanisilla liittimillä
Kehäjalka koostuu kahdesta osasta (kehäjalat molemmin puolin kehäpalkkia)
S
•
•
MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)
ahatun ylä-/alareunan vaikutus jännitystarkasteluihin
Räystäs toteutetaan muotoilemalla se kehäpalkista tai kiinnittämällä erilliset puurakenneosat kehän kylkeen
Mitä jyrkempi kattokaltevuus si
•
•
MUUTA
tä hoikempi kehärakenne