KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen kunta-alan tuloksellisuuskampanja (TUKA) 2011-2014

Kampanjan taustaa- Julkishallinnon kestävyysvajeen ja kuntien tuottavuuden nousu

politiikan asialistalle (väestön ikääntyminen)- Valtion tuottavuusohjelma - Kevään 2011 hallitusohjelmaneuvottelut: ”Hallitus käynnistää yhdessä

valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo”

Tuloksellisuuskampanjan tavoitteet • Valvoa kuntien etua siinä, ettei valtakunnan tasolta aseteta määrällisiä

tuottavuustavoitteita kunnille

• Varmistaa, että palvelujen tuloksellisuutta arvioidaan vaikuttavuuden, laadun, prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmasta

• Edistää tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehittäviä toimia yhteistyössä • Turvata kuntapalvelujen tulevaisuus ja talouden tasapaino

Tuka ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltu Työelämän

kehittämisstrategia vuoteen 2020• ”Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin

toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteisön syventämistä innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. ”

• Työelämän kehittämisstrategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke, jossa ovat mukana työpaikat, työmarkkinajärjestöt, valtiovalta ja erilaiset palveluntarjoajat

• Toimialaliitot tavoittavat parhaiten toimialansa yritykset ja organisaatiot

TUKA ja Työelämä 2020 -kehittämisstrategia

• Joulukuussa 2012 Työpaja: ”Työelämän kehittämisstrategian toimeenpano KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen haasteena”

• Kohdejoukkona KT:n ja pääsopijajärjestöjen sopimus-, työhyvinvointi- ja tiedotusalan henkilöstö

• Millä välineillä, resursseilla ja minkälaisilla toimintatavoilla työmarkkinaosapuolet voivat tukea työyhteisötasoisia kehittämishankkeita?

• Mitkä ovat KT:n ja pääsopijajärjestöjen aidot ja uskottavat motiivit ja intressit lähteä toimeenpanemaan työelämästrategiaa kunnissa?

• Miten strategian toimeenpano tulisi organisoida?

• Keväällä 2012 pääneuvotteluryhmä antoi Tuka-asiantuntija-työryhmän tehtäväksi työelämä 2020 hankkeen toimeenpanon kunta-alalla

Ohjelman hyödyt eri näkökulmistaKunnat ja kuntalaiset

• Ohjelman tuki paikallisista tarpeista lähtevälle kehittämis- ja uudistustyölle

• Palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat

• Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti

• Talouden rakenne tervehtyy

• Tarve poukkoilevaan säästöpolitiikkaan vähenee

• Työnantajakuva kohenee ja rekrytointi helpottuu

Henkilöstö

• Pitkäjännitteinen kehittämistyö luo turvallisuutta, osallisuutta ja hallinnan tunnetta isoissa rakenteellisissa, rahoituksel-lisissa (kuntaliitokset, sote) ja toiminnallisissa muutoksissa

• Työn merkityksellisyys ja mielekkyys paranevat 

• Syntyy edellytykset pidemmille ja laadukkaimmille työurille

• Ammatilliset kehittymisedellytykset kohentuvat

• Työnantajan, henkilöstön ja henkilöstö järjestöjen keskinäinen luottamus paranee

• Työnantajapolitiikan ennakoitavuus paranee

• Työsuhdeturva paranee

Työmarkkinaosapuolet

• Kunta-alan edellytykset kehittyä ja alan houkuttelevuus paranevat

• Työmarkkinaosapuolten vastakkainasettelu vähenee ja kyky tunnistaa yhteisiä intressejä lisääntyy

• Intressiristiriitojen hallintakyky paranee

• Keskinäinen luottamus paranee

• Yhteistoiminnan ja sopimisen kulttuuri vahvistuu

Suomalainen yhteiskunta

• Julkisen talouden kestävyysvaje supistuu; palvelujen rahoituspohja vahvistuu

• Työurat pitenevät; huoltosuhde paranee

• Taloudellisen kasvun edellytykset kohenevat

• Kansalaisten elämänlaatu paranee

• Suomalaisen hyvinvointimallin perusta vahvistuu

Esimerkki: Henkilölähtöistä tuottavuuden kehittämistä Hollolassa

Hollola osallistui Sitran kaksivuotiseen Latu-hankkeeseen, jossa rakennettiin kuntaan jatkuvan kehittämisen malli. Koko henkilöstölle (1 500) annettiin mahdollisuus esittää kehitysideoitaan. Ylin johto toimi kannustajana ja mahdollistajana. Yli 200 tehdyn idean arvioitu tuottavuushyöty oli 1,3 miljoonaa euroa.

Työelämän laatua Hollolassa ovat muun muassa– Mielekäs, hyvä, palkitseva perustehtävä– Hyvää johtamista: selvä suunta ja päämäärä, hyvä työn organisointi, turvallisuus ja

oikeudenmukaisuus– Kannustaminen ja juhlistaminen

Lisätietoa:

– http://www.sitra.fi/julkaisu/2014/lupa-tehda-toisin– http://www.sitra.fi/julkaisu/2014/tuottavuutta-laatua-parantamalla– http://www.kunta.tv/web/guest;jsessionid=729DC790E365B000014CB3969F0E7BC6

• ”Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän kehittämisohjelmaa kunta-alalle.”

• KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt nimesivät valmistelutyöryhmän 22.1.2014

Liikkeelle sopimuskirjauksesta

Pääneuvotteluryhmän suuntaviivat kehittämisohjelmalle:

• Tavoitteeksi tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen

• Jatkoksi kunta-alalla jo tehdylle tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle • Lähtökohdaksi kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevät

kehityshankkeet ja niiden tukeminen• Kohderyhmäksi kaikentyyppiset ja -kokoiset kuntaorganisaatiot• Sateenvarjoksi kansallinen Työelämä 2020

Valmisteilla:Kunteko 2020

Tavoitteeksi Euroopan parhaat kuntatyöpaikat

• Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - Kunteko 2020 pyrkii tavoittaman laajasti suomalaisilla kunta työpaikoilla tehtävän kehittämistyön ja edistä mään sitä monipuolisesti myös osana kuntasektorin isoja uudistuksia.

• Tuottavuuden, tulok sellisuuden ja työelämän laa dun määrätietoisella ja pitkäjänteisellä kehittämisellä paranne taan kuntalaisen palveluja ja niiden vaikuttavuutta, edis tetään henkilöstön hyvinvointia ja mahdolli suuk sia pidempiin työuriin ja parannetaan toiminnan talou dellisuutta.

KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOKunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo ryKunta-alan unioni

Kunteko 2020

[15.10.2014] 12

Kuntatyöyhteisöt - kehittämisen tekijät- kunnat, kuntakonsernit, kuntayhtymät, kuntien yhtiöt ja niiden osat

Liittyminen ohjelmaan:

Tuloksellisuustyöverkosto

”Verkostoitumisareena”

Kehittämisverkostot

Kunteko–tuki ja sparraus

Oppimisverkostot

Kunteko –ohjelmaryhmä

Pääneuvotteluryhmä / Kunteko -ohjausryhmä

Kehittäjäpooli

Teemat

Kehittäjäkoulutus

Yhteistyökumppanit

Parhaat käytännöt

Kehittämishankkeet

Asiantuntijat, tutkijat

Kunteko–viestintäryhmä

Kuntien johtoa ja henkilöstön edustajia

Neuvonantajisto

Millaisia kehittämistä Kuntekossa tavoitellaan?

1. Kehittäminen lähtee kuntaorganisaatioiden ja niiden yksikköjen omista kehittämistarpeista

2. Sillä edistetään samanaikaisesti tuloksellisuutta, tuottavuutta ja työelämän laatua3. Kehittäminen on yhteistoiminnallista, siihen osallistuvat sekä johto että henkilöstö4. Kehittämisen kohteena voi olla koko kunta, kuntakonserni, kuntayhtymä, kunnan

omistama yhtiö tai yksi tai useampi niiden osa, esimerkiksi toimiala, tulosyksikkö, toiminto

5. Kehittämiseen kuuluu sekä parhaitten kokemusten ja oppien soveltaminen omaan toimintaan että kokemusten jakaminen toisille

6. Innovatiivisten ja toimialarajat ylittävien palveluratkaisujen lisäksi kohteena voi olla yhtä hyvin pieni, arkinen parannus

7. Kehittämispolut ja niille asetetut tavoitetasot (hyvä perustaso - kehittäjä - edelläkävijä) ovat työyhteisö- tai organisaatiokohtaisia.

8. Kunteko ei ole hankkeille, joiden tavoitteena on henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen

Mukaan tuloksellisuustyöverkostoon

Yhteyshenkilön nimi:

Organisaatio tai sen osa, jota kehittäminen koskee:

Tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen on (valitse kaikki sopivatvaihtoehdot) Käynnissä Valmisteilla Harkinnassa

Lyhyt kuvaus tavoitteista, kehittämistarpeista ja (mahdollisesta) toteutustavasta:

Tulossa keväällä 2015: