finnairin elÄkesÄÄtiÖ sijoitussuunnitelma 2021 · inflaatio ja deflaatio ovat myös osana...
TRANSCRIPT
-
FINNAIRIN ELÄKESÄÄTIÖ
SIJOITUSSUUNNITELMA 2021
Hyväksytty 14.12.2020
-
SISÄLLYSLUETTELO
1. ELÄKEVASTUUENNUSTE JA ELÄKEMENOJEN PITKÄN AJAN KEHITYS ..................................... 4
1.1. Eläkevastuuennuste (Matemaatikon lausunto tilikauden ennuste) ................................... 4
1.2. Eläkemenojen pitkän ajan kehitys (Matemaatikon lausunto 10-vuotisennuste)................ 4
2. KEHITYSNÄKYMÄT ............................................................................................................. 4
2.1. Eläkevastuun ja -menojen edellyttämät sijoitustuotto- ja likvidisyysvaatimukset ............. 4
2.2. Riskinkantokyky lyhyellä aikavälillä ..................................................................................... 4
2.3. Riskinkantokyky pitkällä aikavälillä ...................................................................................... 4
3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT VUODELLE 2018 .................... 5
3.1. Skenaarioanalyysin taustat ja käytetyt parametrit ............................................................. 5
3.2. Perusskenaario .................................................................................................................... 5
3.3. Vahva skenaario .................................................................................................................. 6
3.4. Taantumaskenaario ............................................................................................................. 6
3.5. Kriisiskenaario ...................................................................................................................... 7
3.6. Johtopäätökset .................................................................................................................... 7
4. SIJOITUSTOIMINNAN LUOKITTELU JA RAJOITUKSET ............................................................ 9
4.1. Neutraaliallokaatio ja vaihteluvälit .................................................................................... 10
5. SIJOITUSTEN LUOKITTELU JA ALAOMAISUUSLAJIEN RAJOITUKSET ..................................... 10
5.1. Korkosijoitukset ................................................................................................................. 10
5.1.1. Rahamarkkinasijoitukset ................................................................................................... 11
5.1.2. Valtioriski ........................................................................................................................... 11
5.1.3. Yritysriski............................................................................................................................ 11
5.1.4. Kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset ........................................................................ 11
5.2. Pörssinoteeratut osakesijoitukset ..................................................................................... 11
5.3. Kiinteistöt ja reaaliomaisuus ............................................................................................. 11
5.4. Vaihtoehtoiset sijoitukset .................................................................................................. 12
5.4.1. Pääomarahastot ................................................................................................................ 12
5.4.2. Hedge Fund-sijoitukset ...................................................................................................... 12
5.4.3. Muut sijoitukset ................................................................................................................. 12
5.5. Valuuttariskiä sisältävät sijoitukset ................................................................................... 12
5.6. Räätälöidyt velkakirjat ....................................................................................................... 12
LIITE 1. SIJOITUS- JA OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKA .................................................................. 13
LIITE 2. SKENAARIOIDEN KESKITUOTOT 2018–2022 .................................................................. 13
LIITE 3. SIJOITUSSALKUN VUOTUISET TUOTOT ......................................................................... 14
LIITE 4. SIJOITUSSALKUN KUMULATIIVINEN KEHITYS ERI SKENAARIOISSA (ILMAN ELÄKEMENOJA)14
-
1. ELÄKEVASTUUENNUSTE JA ELÄKEMENOJEN PITKÄN AJAN KEHITYS
1.1. Eläkevastuuennuste (Matemaatikon lausunto tilikauden ennuste)
Finnairin Eläkesäätiön vastuullinen aktuaari (SHV) laatii vuosittain tilikauden eläkevastuuennusteen.
Eläkevastuun ja kannatusmaksuennusteen kehitystä seurataan kirjanpidon sijoitustoiminnan
raportoinnista johdetulla taulukolla. Eläkevastuuennuste tehdään kolmen ensimmäisen
vuosineljänneksen tuloksen ja toteutuneiden eläkevastuuseen vaikuttavien muutosten (tilikauden
aikana myönnetyt ja lakkautetut eläkkeet, sääntöjen mukaisten eläkkeiden varhentamisilmoitukset
sekä vastaisten eläkkeiden perusteena oleva ansiokehitys) perusteella. Eläkevastuuennuste toimitetaan
omaisuudenhoidon ohjausryhmälle sekä eläkesäätiön hallitukselle. Eläkevastuusta laaditaan vuosittain
vakuutustekninen tutkimus.
1.2. Eläkemenojen pitkän ajan kehitys (Matemaatikon lausunto 10-vuotisennuste)
Finnairin Eläkesäätiön vastuullinen aktuaari (SHV) laatii vuosittain 10-vuotisennusteen eläkevastuusta,
jonka perusteella eläkesäätiö varautuu tämän vastuukehityksen mukaisen eläkevastuun kattamiseen.
Ennusteen pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa huomioidaan eläkevastuun luonteen asettamat
vaatimuksen sijoitustoiminnalle ja riskinkantokykyyn. Eläkevastuun muutokset pyritään kattamaan
pääsääntöisesti sijoitustoiminnan tuotoilla ja toissijaisesti työnantajien kannatusmaksuilla.
2. KEHITYSNÄKYMÄT
2.1. Eläkevastuun ja -menojen edellyttämät sijoitustuotto- ja likvidisyysvaatimukset
Sijoitusten likvidisyysvaatimuksia on käsitelty Sijoitus- ja omistajaohjauspolitiikan kohdassa 1.5. Kolmen
kuukauden eläkemenoa ja muita juoksevia kuluja vastaava summa on sijoitettava suoraan likvideihin
sijoituskohteisiin, jotka voidaan muuttaa käteiseksi kahden päivän kuluessa. Käytännössä sijoitussalkun
tulee sisältää vuonna 2020 erittäin likvidejä sijoituksia 6 miljoonaa euroa.
Eläkesäätiön sijoitusten tuottotavoite lyhyellä ja pitkällä aikavälillä määräytyy tavoitteesta kattaa
eläkemenot ja eläkevastuun muutokset sijoitustuotoilla. Nykyisen 10-vuotisennusteen mukaisesti
ennustetusta eläkemenosta johdettuna sijoitusten tuottotavoite on 3,0 prosenttia lyhyellä ja pitkällä
aikavälillä. Tällä sijoitetun omaisuuden tuottotasolla katettaisiin ennustetut eläkemenot ilman
työnantajayhtiöiden kannatusmaksuja seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla.
2.2. Riskinkantokyky lyhyellä aikavälillä
Eläkesäätiön lyhyen aikavälin riskinkantokykyä on tarkasteltu ORSA-raportoinnin yhteydessä.
Eläkesäätiön lyhyen aikavälin riskinkantokyky on hyvä. Sijoitustuotot saavuttavat jo perusskenaariossa
pitkän ajan tuottotavoitteen. Tuottotavoitteissa on kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi vahvassa
skenaariossa tuotto ei yllä tuottotavoitteeseen johtuen osaketuotoista joiden korkeat arvostustasot
murenevat korkojen nousun myötä.. Eläkesäätiön sijoitustoiminnan lyhyen aikavälin riskienhallintaa
koskevat rajoitteet käsitellään tämän dokumentin kappaleissa 4 ja 5.
2.3. Riskinkantokyky pitkällä aikavälillä
Pitkällä aikavälillä eläkesäätiön riskinkantokyky riippuu sijoitusympäristöstä, joka on puolestaan
riippuvainen taloudellisesta tilanteesta ja työnantajayhtiöiden kyvystä maksaa kannatusmaksuja.
Eläkesäätiön sijoitustoiminnan riskienhallinnan periaatteet esitellään sijoitus- ja
omistajaohjauspolitiikassa. Sijoitus- ja omistajaohjauspolitiikan kappaleessa 1 käsitellään
sijoitustoiminnan yleiset periaatteet ja tavoitteet, kappaleessa 2 sijoitusriskien hallinnan lähtökohdat,
kappaleessa 3 sijoituksille ja velkasitoumusten vakuuksille asetettavat turvaavuustavoitteet,
kappaleessa 4 sijoitusriskien hallinnan periaatteet, kappaleessa 6 eläkesäätiön sijoitustoiminnassa
-
noudatettavat päätösvaltuudet, kappaleessa 7 sijoitustoiminnan raportointi hallitukselle ja kappaleessa
8 sijoitussuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen.
3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT VUODELLE 2021
3.1. Skenaarioanalyysin taustat ja käytetyt parametrit
Vuoden 2020 aikana koronavirus on ollut dominoivassa roolissa ja sen myötä globaalitalous on
heikentynyt merkittävästi verrattuna vuoteen 2019. Vaikka toinen aalto onkin parasta aikaa käynnissä
ja vaikuttaa niin yritysten kuin yksilöiden elämään on käänne kuitenkin tapahtunut ainakin
makroekonomisten mittareiden valossa. Esimerkiksi Kiinan teollisuuden toipuminen koronasta tapahtui
nopeasti. Kiinan teollisuuden ostopäällikköjen näkymät heikkenivät helmikuussa, jonka jälkeen ne ovat
pysyneet positiivisina. Seuraavaksi toipuivat Yhdysvaltain ostopäällikköjen näkymät, vaikka pandemia
eteni Yhdysvaltoihin Euroopan jälkeen. Euroopan ja Japanin ostopäällikköjen indeksit olivat koko viime
vuoden alle 50 kriittisen rajan, mikä näkyy myös toipumisen hitaudessa. Japanin teollisuuden näkymät
ovat edelleen heikot.
Teollisuuden näkymät kertovat suhdanteen etenemisestä ja siten myös osakemarkkinoiden riskistä.
Tämä suhdanne on riippuvainen siitä, milloin saadaan riittävä varmuus pandemian taltuttamisesta,
koska se on merkki investointien käynnistymiselle. Näillä näkymin rokote saadaan jakeluun jossain
vaiheessa ensi vuoden alkupuoliskoa. Osakemarkkinat ovat jo alkaneet hinnoittelemaan ensi vuonna
paranevia näkymiä.
3.2. Perusskenaario
Koronavirus ja sen leviämisen estämiseksi tehdyt suojaustoimet ovat olleet maailmantaloudelle ennen
näkemätön shokki, joka vaikutti nopeasti ja yhtäaikaisesti kaikkialla maailmassa. Voimakkaiden
elvytystoimien tukemana toipuminen kriisistä on kuitenkin käynnistynyt ripeästi. Maailmantalouden
indikaattorit ovat toipuneet pohjilta ja ylittäneet odotukset heinäkuusta alkaen. Skenaario on suora
jatkumo talouden viime aikojen kehityksestä. Se olettaa, että ostopäällikköjen indeksit, raaka-aineet,
Kiinan valuutta ja tiedot rokotteen etenemisestä pitävät paikkansa.
Maailman BKT:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 5 prosentin vauhdilla. Elpymisen odotetaan
hidastuvan vähitellen eikä kriisiä edeltäneitä kokonaistuotannon tasoja tulla saavuttamaan vielä 2021.
Voimakkaista elvytystoimista huolimatta työttömyys jää kriisiä edeltäneitä tasoja korkeammalle.
Perusskenaariossa inflaatio pysyy positiivisena, mutta maltillisena. Rahapolitiikka pysyy elvyttävänä,
mutta pitkät korot nousevat maltillisesti. Valtionlainojen tuotto jää noin 3 prosenttia negatiiviseksi.
Riskiset kehittyvien markkinoiden lainat (EMD) tuottavat suhteellisen hyvin 3-4 prosenttia.
Talouden kasvu on tässä skenaariossa sopivan vahvaa, jolloin osakemarkkinoiden tuotto asettuu
normaalille 5 ja 10 prosentin välille. Tuotto perustuu tulosten kasvuun, kun arvostuksissa ei juurikaan
tapahdu muutoksia. Parhaiten tuottavia markkinoita ovat Eurooppa ja kehittyvät markkinat ja
huonoiten tuottavia Japani ja Yhdysvallat. Sykliset ja arvo-osakkeet menestyvät. Vaihtoehtoisten
sijoitusten tuotto on perinteisellä hyvällä tasolla lähellä 10 prosenttia. Vaihtoehtoiset lainat ja oma
pääoma tuottavat hieman enemmän kuin kiinteistöt. Parhaat omaisuusluokat ovat osakkeet
vaihtoehtoiset sijoitukset
-
3.3. Vahva skenaario
Koronavirus saadaan nopeasti kuriin. Työllisyys elpyy ja matala korkotaso tukee investointeja sekä
asuntohintojen kehitystä. Inflaatio alkaa elpymisen myötä kiihtyä, mutta sen kiihtyminen on alkuun
tervetullutta. Talousennuste jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa talous kiihtyy ja
toisessa vaiheessa talous ylikuumenee ja ajautuu klassiseen taantumaan.
Ensimmäisessä vaiheessa valtion lainojen tuotot ovat vahvasti miinuksella korkojen noustessa.
Yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden lainat sitä vastoin tuottavat hyvin riskilisien pienentyessä.
Osakemarkkinat hinnoittelevat sekä valtioiden finanssielvytyksen että normaalin suhdanteen
elpymisen, joten markkinoilla syntyy varsinainen euforia. Osa elvytyksestä tulee talouteen, vaikka talous
käy jo normaalilla kapasiteetilla. Maailman osakkeet nousevat 24 prosenttia, Euroopassa nousu on 30
prosenttia ja kehittyvillä markkinoilla jopa 40 prosenttia. Yhdysvalloissa nousu on vaatimattominta,
mutta sielläkin nousu on yli 20 prosenttia. Vaihtoehtoisissa tuotteissa oman pääoman sijoitusten
(Private Equity) tuotto on samaa luokkaa kuin osakkeissa eli 20 prosenttia, mutta muuten tuotot ovat
vain hieman parempia kuin perusskenaariossa. Kiinteistöissä tuotot ovat 5 ja 10 prosentin välillä.
Toisessa vaiheessa elvytys on ylimitoitettua. Alkuinnostus kestää vuoden tai pari, mutta sen jälkeen
inflaatiopelko heräilee henkiin. Rahapolitiikalla halutaan varmistaa, että talous elpyy pysyvästi.
Keskuspankit katsovat vierestä, kun inflaatio kiihtyy, kuluttajien luottamus heikkenee ja pitkät korot
nousevat. Osakekurssit kääntyvät laskuun, kun pohja korkealta arvostustasolta murenee korkojen
nousun myötä. Vahvan tuloskasvun ennustetaan kohta kääntyvän laskuun. Keskuspankit joutuvat
kiristämään rahapolitiikkaa inflaation noustua 4 ja 5 prosentin väliin. Rahapolitiikan kiristyminen
heijastuu talouteen ja tarkasteluperiodin lopulla talous painuu jälleen taantumaan. Vahva skenaario on
vaarallinen, koska alkuun kaikki riskiset sijoitukset näyttävät tuottavan hyvin.
3.4. Taantumaskenaario
Taantuma skenaariossa deflatorinen mielentila ottaa vallan, mutta täysveriseen setelirahoitukseen ei
haluta mennä. Talous jatkaa tuskallista rämpimistä eteenpäin, jota voi kuvata ”muddle through”
hoippumiseksi nollakasvun ympärillä.
Epidemia pahenee syksyllä ja rajoitukset heikentävät talouskasvua. Elpyminen kriisistä on hidasta, eikä
vanhaa BKT:n kasvu-uraa saavuteta kuin vuosien päästä. Ostovoiman kehitys on heikkoa ja kulutus
notkahtaa. Epävarmuuden lisääntyminen ja kasvunäkymien heikentyminen kasvattavat riskilisiä.
Globaalit inflaatiopaineet jäävät hyvin vähäisiksi. Korot painuvat tukevammin miinukselle, jolloin
valtionlainojen tuotto on positiivinen. Rahapolitiikan keventäminen ja epätavanomaiset toimet
kompensoivat osan riskilisien kasvua, mutta riskisissä lainoissa (HY ja EMD) tuotot painuvat noin 5
prosenttia negatiivisiksi. Globaalin korkean riskin lainojen (HY) tuotto jää jopa 6 prosenttia
negatiiviseksi.
Taantumassa yritysten tulokset ja arvostukset laskevat. Osakemarkkinat laskevat jotain 10 ja 20
prosentin välillä. Eniten laskevat kehittyvät markkinat, sykliset pohjoismaiset markkinat ja Tyynen
meren markkinat ja vähiten teknologiavetoiset Yhdysvaltain markkinat. Yhdysvaltain suuren painon
takia globaalit osakkeet laskevat vain noin 10 prosenttia. Työttömyyden noustessa asuntojen
reaalihinnat laskevat. Kiinteistösijoitusten tuotot ovat siten hieman negatiivisia tai nollan tuntumassa
riippuen riskistä. Muiden vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot painuvat negatiiviskeksi 5 ja 10 prosentin
väliin, mikä on selvästi vähemmän kuin osakkeissa. Hedge-rahastot suojaavat sijoituksensa riskiltä, joten
niiden tuotto on nollan tuntumassa. Valtion lainat ja osa vaihtoisista sijoituksista ovat parhaat
omaisuusluokat.
-
3.5. Kriisiskenaario
Kriisiskenaariossa koronavirusta ei saada kunnolla hallintaan ja maailmantalouden taantuma pitkittyy.
Vienti kärsii kysynnän äkillisestä laskusta sekä osaa vientiyrityksistä koskevasta murroksesta. Yritysten
heikentyneen kilpailukyvyn ja pessimistisen ilmapiirin vuoksi investoinnit vähenevät. Euroalueen talous
vajoaa taantumaan Yhdysvaltojen vedolla.
Työttömyyden nousu heijastuu asuntojen hintoihin. Rahoitusmarkkinoilla epävarmuus kasvaa ja
heijastuu myös kehittyville markkinoille. Kiinan talouden velkaongelman pahenevat. Brasilia ja Venäjä
vajoavat taantumaan. Riskilisät kasvavat lähelle historiallisia huipputasoja myös reunavaltioiden
lainoissa.
Elvytysmahdollisuudet ovat pienet, ja maiden näkemykset tarvittavasta talouspolitiikasta eriävät.
3.6. Johtopäätökset
Koronavirus ja sen suorat ja välilliset vaikutukset yhdessä keskuspankkipolitiikan kanssa dominoivat eri
skenaarioita. Inflaatio ja deflaatio ovat myös osana jokaista skenaariota erilaisissa rooleissa riippuen
lähinnä koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen, työllisyyteen ja keskuspankkien elvytyksen
määrään.
Perusskenaariossa maailman BKT:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 5 prosentin vauhdilla.
Elpymisen odotetaan hidastuvan vähitellen eikä kriisiä edeltäneitä kokonaistuotannon tasoja tulla
saavuttamaan vielä 2021. Voimakkaista elvytystoimista huolimatta työttömyys jää kriisiä edeltäneitä
tasoja korkeammalle.
Vahvassa skenaariossa koronavirus saadaan nopeasti kuriin. Työllisyys elpyy ja matala korkotaso tukee
investointeja sekä asuntohintojen kehitystä. Inflaatio alkaa elpymisen myötä kiihtyä, mutta sen
kiihtyminen on alkuun tervetullutta. Talousennuste jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä
vaiheessa talous kiihtyy ja toisessa vaiheessa talous ylikuumenee ja ajautuu klassiseen taantumaan.
Toisessa vaiheessa vahvassa skenaariossa elvytys on ylimitoitettua. Alkuinnostus kestää vuoden tai pari,
mutta sen jälkeen inflaatiopelko heräilee henkiin. Rahapolitiikalla halutaan varmistaa, että talous elpyy
pysyvästi. Keskuspankit katsovat vierestä, kun inflaatio kiihtyy, kuluttajien luottamus heikkenee ja pitkät
korot nousevat. Osakekurssit kääntyvät laskuun, kun pohja korkealta arvostustasolta murenee korkojen
nousun myötä. Vahvan tuloskasvun ennustetaan kohta kääntyvän laskuun. Keskuspankit joutuvat
kiristämään rahapolitiikkaa inflaation noustua 4 ja 5 prosentin väliin. Rahapolitiikan kiristyminen
heijastuu talouteen ja tarkasteluperiodin lopulla talous painuu jälleen taantumaan. Vahva skenaario on
vaarallinen, koska alkuun kaikki riskiset sijoitukset näyttävät tuottavan hyvin.
Taantuma skenaariossa epidemia pahenee syksyllä ja rajoitukset heikentävät talouskasvua. Elpyminen
kriisistä on hidasta, eikä vanhaa BKT:n kasvu-uraa saavuteta kuin vuosien päästä. Ostovoiman kehitys
on heikkoa ja kulutus notkahtaa. Epävarmuuden lisääntyminen ja kasvunäkymien heikentyminen
kasvattavat riskilisiä.
Taantumassa yritysten tulokset ja arvostukset laskevat. Osakemarkkinat laskevat jotain 10 ja 20
prosentin välillä. Eniten laskevat kehittyvät markkinat, sykliset pohjoismaiset markkinat ja Tyynen
meren markkinat ja vähiten teknologiavetoiset Yhdysvaltain markkinat. Yhdysvaltain suuren painon
takia globaalit osakkeet laskevat vain noin 10 prosenttia. Työttömyyden noustessa asuntojen
-
reaalihinnat laskevat. Kiinteistösijoitusten tuotot ovat siten hieman negatiivisia tai nollan tuntumassa
riippuen riskistä. Muiden vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot painuvat negatiiviskeksi 5 ja 10 prosentin
väliin, mikä on selvästi vähemmän kuin osakkeissa. Hedge-rahastot suojaavat sijoituksensa riskiltä, joten
niiden tuotto on nollan tuntumassa. Valtion lainat ja osa vaihtoisista sijoituksista ovat parhaat
omaisuusluokat.
Rahamarkkina -0.4 % -0.6 % -0.6 % -0.4 %
Valtion lainat -3.4 % 1.9 % 0.9 % -7.0 %
Yrityslainat (IG), Euro -0.8 % -0.1 % -2.1 % -0.9 %
Yrityslainat (IG), USA 0.8 % -2.1 % -5.2 % 3.6 %
Yrityslainat (HY), Eurooppa 1.6 % -4.9 % -7.5 % 2.3 %
Yrityslainat (HY), Globaali 2.4 % -6.0 % -10.7 % 4.4 %
EMD LC 4.2 % -3.8 % -7.4 % 8.7 %
EMD HC 3.2 % -2.7 % -6.6 % 5.9 %
Osakkeet Suomi 7.7 % -17.2 % -33.0 % 26.5 %
Osakkeet Eurooppa 8.0 % -12.6 % -27.1 % 29.1 %
Osakkeet USA 5.9 % -8.0 % -19.7 % 23.4 %
Osakkeet Japani 6.4 % -16.7 % -31.2 % 27.1 %
Osakkeet EM 9.3 % -23.3 % -39.8 % 43.3 %
Osakkeet Maailma 6.2 % -9.4 % -21.7 % 24.0 %
Hedge-rahastot 4.5 % -1.0 % -5.5 % 6.5 %
Private Equity 10.0 % -8.6 % -18.0 % 18.4 %
Infrastruktuurisijoitukset 6.0 % 1.0 % -7.0 % 8.5 %
Private credit 8.0 % -5.0 % -11.0 % 9.0 %
Suorat kiinteistösijoitukset
Suorat liikekiinteistösijoitukset 5.1 % 0.0 % -13.3 % 6.0 %
Suorat asuinkiinteistösijoitukset 4.6 % 1.0 % -3.4 % 5.4 %
Epäsuorat kiinteistösijoitukset
Kiinteistörahasto, korkeampiriskinen 7.5 % -2.8 % -19.3 % 9.2 %
Kiinteistörahasto, matalariskinen 4.6 % -0.4 % -7.4 % 5.7 %
Metsäsijoitukset 3.9 % 1.0 % -5.7 % 5.2 %
Perus Taantuma Vahva Kriisi
-
4. SIJOITUSTOIMINNAN LUOKITTELU JA RAJOITUKSET
4.1. Neutraaliallokaatio ja vaihteluvälit
Sijoitustoiminnan sijoitustoimintaa hallinnoidaan sallituilla vaihteluväleillä. Alla määritellään kullekin
omaisuusluokalle sijoitustoiminnan neutraaliallokaatio ja rajoitteet:
2021 Perus-
allokaatio Alaraja Yläraja
Korkosijoitukset 57 % 40 % 100 %
Rahamarkkina
Valtion lainat
Yrityslainat Investment Grade
Yrityslainat High Yield
Kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset
Osakesijoitukset 19 % 5 % 35 %
Suomi
Eurooppa
Yhdysvallat
Japani
Kehittyvät markkinat
Kiinteistöt ja muu reaaliomaisuus 20 % 0 % 30 %
Suorat kiinteistösijoitukset
Epäsuorat kiinteistösijoitukset
Infrastruktuurisijoitukset
Raaka-ainesijoitukset
Vaihtoehtoiset sijoitukset 5 % 0 % 20 %
Private Equity
Hedge-rahastot
Muut vaihtoehtoiset sijoitukset
5. SIJOITUSTEN LUOKITTELU JA ALAOMAISUUSLAJIEN RAJOITUKSET
5.1. Korkosijoitukset
Korkosijoituksia voidaan tehdä sekä suorina että rahastomuotoisina. Korkosijoitusten
liikkeellelaskijoina voi toimia valtiot, kunnat tai yritykset. Korkosijoitukset tehdään suoraan
euromääräisinä tai olennaisilta osin valuuttasuojattuna.
-
5.1.1. Rahamarkkinasijoitukset
Sijoitusluokka pitää sisällään pankkitalletukset, pankkien sijoitustodistukset, yritystodistukset sekä
yritysten liikkeeseen laskemat velkakirjat, joiden korkoriski on alle vuoden mittainen. Treasuryn tekemiä
pankkitalletuksia, suoria sijoituksia pohjoismaalaisiin tai Suomessa noteerattuihin arvopapereihin ei
rajoiteta lainkaan. Muiden liikkeellelaskijoiden luottokelpoisuusluokituksen tulee olla vähintään BBB-.
Rahastomuotoinen rahamarkkinasijoittaminen tapahtuu omaisuudenhoitajien toimesta ja niiden määrä
on rajoitettu mandaattisopimusten perusallokaatiossa.
5.1.2. Valtioriski
Sijoitusluokka pitää sisällään OECD- ja ETA-alueen valtioiden liikkeeseen laskemat velkakirjat.
Sijoituksien määrää em. valtioiden instrumentteihin ei rajoiteta.
5.1.3. Yritysriski
Sijoitusluokka pitää sisällään sijoitukset yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja lainoihin, joiden
maturiteetti ylittää yhden vuoden. Sijoituksia voi tehdä sekä luottoluokiteltuihin että
luottoluokittelemattomiin yrityksiin.
Rahastomuodossa - tai muuten hyvin hajautetusti - pitkäaikaisiin (> 12 kk) yrityslainoihin joihin saa
sijoittaa seuraavasti:
• Luottoluokitus parempi BBB-: ei rajoituksia, enintään 100 % korkosijoituksista
• Luottoluokitus alle BBB- tai kohdeyritys on luottoluokittelematon: enintään 40 %:n osuus kaikista korkosijoituksista
• Sijoituksia korkoinstrumentteihin, joissa liikkeellelaskijana on kotimainen kunta tai kaupunki, valtion, kuntien tai kaupunkien 100 % omistama yritys/yhteisö, ei rajoiteta lainkaan
Vaihtovelkakirjat luokitellaan korkosijoituksiksi, sijoituksia saa olla enintään 10 % kaikista sijoituksista.
5.1.4. Kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset
Sijoitusluokkaan luetaan sijoitukset, jotka on tehty valtioihin tai yrityksiin, joiden kotipaikka on OECD-
maiden ulkopuolella. Sijoitukset tulee tehdä rahastomuotoisesti joko USD-määräisenä tai
paikallisvaluuttamääräisenä liikkeellelaskettuihin instrumentteihin. Sijoituksia saa olla enintään 30 %
kaikista korkosijoituksista.
5.2. Pörssinoteeratut osakesijoitukset
Osakesijoituksia tehdään pääosin kehittyneisiin maihin (OECD-maat), mutta sijoituksia voidaan tehdä
myös kehittyviin maihin. Sijoitusten tulee noudattaa alla olevia limiittejä (osuus kaikista
pörssinoteeratuista osakesijoituksista):
• Kehittyneet (OECD) maat: 65–100 %
• Kehittyvät (OECD:n ulkopuoliset) maat: 0-35 %
5.3. Kiinteistöt ja reaaliomaisuus
Sijoitusluokkaan luokitellaan sijoitukset kiinteistöihin ja infrastruktuuriin riippumatta kyseessä olevan
instrumentin juridisesta sijoitusrakenteesta (pääomarahastot ja sijoitusrahastot). Edellisten lisäksi myös
muut reaaliomaisuussijoitukset, kuten metsäomaisuuteen ja muihin raaka-aineisiin liittyvät sijoitukset
luetaan tähän ryhmään. Omaisuusluokan paino ei saa ylittää 30 % koko sijoitussalkun arvosta.
-
5.4. Vaihtoehtoiset sijoitukset
5.4.1. Pääomarahastot
Osake- ja korkosijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yhtiöihin tehdään pääomarahastojen (Private
Equity-, Mezzanine & Venture Capital-rahastot) kautta. Hankintamenon ja jäljellä olevien
sijoitussitoumuksien summien sallittu enimmäismäärä on mEUR 40.
5.4.2. Hedge Fund-sijoitukset
Maksimialkusijoitukset yhteensä mEUR 25, mutta arvonnousun myötä sijoitusten arvo voi nousta yli
mEUR 25:n. Sijoitusten maksimitappio tulee rajoittaa sijoitetun pääoman suuruiseksi
5.4.3. Muut sijoitukset
Muihin sijoituksiin luetaan sijoitukset, joita ei voi luokitella yllä oleviin luokkiin. Sijoitusten
maksimitappio tulee rajoittaa sijoitetun pääoman suuruiseksi. Sijoituksia tämän luokan mukaisiin
instrumentteihin saa tehdä enintään mEUR 15.
5.5. Valuuttariskiä sisältävät sijoitukset
Euroalueen ulkopuolisia, valuuttariskiltä suojaamattomia osake-, korko- tai muita sijoituksia saa olla
enintään 30 % kaikista sijoituksista.
5.6. Räätälöidyt velkakirjat
Räätälöity velkakirja pitää sisällään kaksi komponenttia: velkakirja- ja johdannaiskomponentti.
Velkakirjakomponenttiin sisältyy liikkeelle laskevan pankin luottoriski, joka on rajattu vähintään A-
luottoluokitukseen sekä enintään 5,5 vuoden maturiteettiin. Johdannaiskomponentin riskin luonne
riippuu siitä, mihin omaisuusluokkaan johdannainen on liitetty. Räätälöity velkakirja luokitellaan
johdannaiskomponentin riskin mukaisesti. Sijoituksia räätälöityihin velkakirjoihin saa olla enintään
mEUR 30.
-
LIITE 1. SIJOITUS- JA OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKA 2021
LIITE 2. SKENAARIOIDEN KESKITUOTOT 2020–2024
Rahamarkkina -0.4 % -0.6 % -0.6 % -0.4 %
Valtion lainat -3.4 % 1.9 % 0.9 % -7.0 %
Yrityslainat (IG), Euro -0.8 % -0.1 % -2.1 % -0.9 %
Yrityslainat (IG), USA 0.8 % -2.1 % -5.2 % 3.6 %
Yrityslainat (HY), Eurooppa 1.6 % -4.9 % -7.5 % 2.3 %
Yrityslainat (HY), Globaali 2.4 % -6.0 % -10.7 % 4.4 %
EMD LC 4.2 % -3.8 % -7.4 % 8.7 %
EMD HC 3.2 % -2.7 % -6.6 % 5.9 %
Osakkeet Suomi 7.7 % -17.2 % -33.0 % 26.5 %
Osakkeet Eurooppa 8.0 % -12.6 % -27.1 % 29.1 %
Osakkeet USA 5.9 % -8.0 % -19.7 % 23.4 %
Osakkeet Japani 6.4 % -16.7 % -31.2 % 27.1 %
Osakkeet EM 9.3 % -23.3 % -39.8 % 43.3 %
Osakkeet Maailma 6.2 % -9.4 % -21.7 % 24.0 %
Hedge-rahastot 4.5 % -1.0 % -5.5 % 6.5 %
Private Equity 10.0 % -8.6 % -18.0 % 18.4 %
Infrastruktuurisijoitukset 6.0 % 1.0 % -7.0 % 8.5 %
Private credit 8.0 % -5.0 % -11.0 % 9.0 %
Suorat kiinteistösijoitukset
Suorat liikekiinteistösijoitukset 5.1 % 0.0 % -13.3 % 6.0 %
Suorat asuinkiinteistösijoitukset 4.6 % 1.0 % -3.4 % 5.4 %
Epäsuorat kiinteistösijoitukset
Kiinteistörahasto, korkeampiriskinen 7.5 % -2.8 % -19.3 % 9.2 %
Kiinteistörahasto, matalariskinen 4.6 % -0.4 % -7.4 % 5.7 %
Metsäsijoitukset 3.9 % 1.0 % -5.7 % 5.2 %
Perus Taantuma Vahva Kriisi
-
LIITE 3. SIJOITUSSALKUN VUOTUISET TUOTOT
LIITE 4. SIJOITUSSALKUN KUMULATIIVINEN KEHITYS ERI SKENAARIOISSA (ILMAN ELÄKEMENOJA)