finanssikriisin pitkä jälki ja suomi

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Pääjohtaja

Erkki Liikanen

20.5.2011


Finanssikriisistä velkakriisiin

2


Maailmantalous elpyy nousevien talouksien johdolla

3

-6

-3

0

3

6

9

12

15

2000 2005 2010

Euroalue Yhdysvallat Kiina

BKT:n muutos vuoden takaisesta, %

Lähteet: EKP, US Bureau of Economic Analysis, Bloomberg ja IMF.Ennuste: IMF, huhtikuu 2011.23396 @Chart7


Raaka-aineiden hinnat kiihdyttäneet inflaatiota

4

-1

0

1

2

3

4

5

6

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Euroalueen inflaatio EKP:n ohjauskorko

%

Lähteet: EKP ja Bloomberg.23396 @Chart8


0

2

4

6

8

10

12

14

01/10 03/10 05/10 07/10 09/10 11/10 01/11 03/11 05/11Lähde: Bloomberg. Viimeinen havainto: 19.5.2011.

Kreikka

Lähde: Bloomberg. Viimeinen havainto: 19.5.2011.Lähde: Bloomberg. Viimeinen havainto: 19.5.2011.

Irlanti

Portugali

Espanja

ItaliaSuomi

Euroalueen velkakriisi jatkuu

5

Korkoero Saksaan, 10 vuoden valtionlainat, prosenttiyksikköä

PTMO


Euroopan velkaongelmien hallinta: julkisen talouden perusylijäämä välttämätön

Julkisen talouden sopeuttaminen ongelmamaissa on väistämätöntä, perusylijäämä on välttämätön– Tämän vaikean prosessin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää– Tukirahoitus tiukasti ehdollista ohjelman toteuttamiselle

Koko Euroopalla (ja maailmantaloudella) ja kaikilla euroalueen mailla on paljon hävittävänä, jos euroalueen maiden yhteistyö velkaongelmien hallitsemisessa kariutuu

Kriisin opetus: Vakaa kehitys edellyttää1. Julkisen velan hallintaa2. Kokonaistaloudellisen kehityksen tasapainoa

Hankkeet makrotaloudellisen koordinaation kehittämisestä

6


Rahoitusjärjestelmän tila

Suomessa tila on vakaa ja uhat pääosin ulkomaisia Euroopassa tila on kahtiajakautunut ja yhä hauras Johtopäätös kriisistä: Eurooppalaisten stressitestien

pohjalta tehtävä nopeat toimenpiteet– Heikkojen mutta elinkelpoisten pankkien pääomia

vahvistettava ensisijaisesti yksityisen sektorin ratkaisuin– Pankkituen on oltava läpinäkyvää ja vastikkeellista– Jos pääomituksiin on turvauduttava julkisin varoin, niin

vastineeksi omistusta valtiolle

7


Makrovakausvalvonnan järjestäminen Suomessa

Johtopäätös kriisistä: Keskityttävä myös järjestelmäriskeihin– Tyypillinen järjestelmäriski: luotonannon liiallinen kasvu ja

kriteereiden höltyminen noususuhdanteessa, seurauksena ylivelkaantuminen

Makrovakauden valvonnasta EU-tasolla vastaa EKP:n yhteyteen perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB)

Myös Suomessa tarvitaan viranomaisille toimintavaltuudet nk. makrovakausvälineiden käyttöön– Esimerkkejä: ylimääräiset pääomavaatimukset, katto asuntoluoton

määrälle suhteessa asunnon arvoon

8


Kaksi vaihtoehtoa

A) Nykyisten toimivien viranomaisten pohjalle

– Toimintavaltuuksia täsmentämällä ja lisäämällä

– SP:llä on tehtävä antaa suosituksia makrovakausvälineiden käyttöön, VM:lle myös vastaava oikeus

– Fiva on toimeenpanija ja sen johtokunta päätöksentekijä

– Nopeasti toteutettavissa

B) Kokonaan uusi institutionaalinen järjestelmä– Kansainvälisen kehityksen huomiointi

– Aikaa vaativa prosessi

9


Suomen BKT saavuttaa taantumaa edeltäneen tason vasta 2012

10

-10

-5

0

5

10

100

120

140

160

180

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

BKT:n muutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)BKT:n taso (vasen asteikko)

Mrd. euroa, viitevuoden 2000 hinnoin %

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.24870


Haasteita kasvunäkymille

Ikääntyminen

Nousevien talouksien kasvu kiristää kilpailua ja siirtää kysynnän painopistettä yhä kauemmas Suomesta

Talouden toimintaympäristön muutoksiin kyettävä sopeutumaan kaikilla tasoilla

11


Teollinen tuotanto uhkaa valua maasta

12

0

20

40

60

80

100

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut

Osuus koko talouden arvonlisäyksestä, %

Lähde: Tilastokeskus24877


Finanssikriisin pitkä jälki ja ikääntyminen => Julkisen talouden kestävyyden turvaamisella kiire

13

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Julkisyhteisöt Valtio

Rahoitusjäämä, % BKT:stä

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.24451


Kustannuskilpailukyky heikkeni ennen kriisiä

14

-2

0

2

4

6

8

10

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Suomi Euroalue

Lähteet: EKP ja Tilastokeskus.

Yksikkötyökustannusten muutos edellisestä vuodesta, %


Palkanmuodostuksessa muutospaineita

Suomi tarvitsee sellaisen sopimisen mallin, jolla on kykyä sopeutua tilanteen tarpeisiin

Makrotason koordinaatiota tarvitaan– Ankkuri tai kehys eri alojen ratkaisuille– Voidaan muodostaa vaihtoehtoisilla tavoilla

Yritys- ja työpaikkatason sopimisella tärkeä rooli– Täällä tehdään päätökset henkilöstöstä, ja täällä on oleellinen

alaa koskeva tieto– Paikallisen sopimisen järjestelmissä kehittämistä

15


Kiitos

16

finanssikriisin pitkä jälki ja suomi

Documents