etelä-pohjanmaan tulevaisuuden eväät

MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUDEN EVÄÄT. Maakuntasuunnitelma 2040, Maakuntaohjelma 2014–2017

Hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 17.3.2014

Julkaisu A:44

ISBN 978-951-766-210-9 (nide)

ISBN 978-951-766-211-6 (verkkojulkaisu)

ISSN 1237-993X

Graafinen suunnittelu: Jarkko Ruonakoski / Hiottu Oy

Painopaikka: I-print

Painos: 800 kpl

Etelä-Pohjanmaan liitto

Seinäjoki 2014

1. Lukijalle ...................................................................................................... 5 2. MAAKUNTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT ..........................................6 2.1 Valmisteluprosessi .........................................................................7 2.2 Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö ....................................... 93. ETELÄ-POHJANMAAN VISIO 2040 ................................................... 20 3.1 Väestö- ja työllisyystavoitteet ...................................................23 3.2 Maakunnan yhteistyöverkostot ................................................294. STRATEGIAN TAVOITTEET 2040 JA TOTEUTTAMINEN 2014–2017 ...34 4.1 Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä ............35 4.2 Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet...................... 42 4.3 Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt .....................48 4.4 Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö ......................56 4.5 EU-ohjelmien painotukset ......................................................... 66 4.6 Kaupunkiseutujen sopimusmenettely ..................................... 725. VAIKUTTAVUUS JA SEURANTA ...........................................................74 5.1 Rahoituskehys vuosille 2014–2017 ........................................... 75 5.2 Vaikuttavuustavoitteet ja mittarit ............................................. 77 5.3 Tiivistelmä ympäristöselostuksesta ......................................... 78L I I T T E E T ...................................................................................................... 80

1.

kuva

: ves

a Hyy

rylä

inen

Etelä-Pohjanmaalle on ensimmäistä kertaa laadittu maakuntasuunnitelma ja maakuntaoh-jelma yhtenäisen prosessin mukaisesti. Asiakirjasta käytetään nimitystä maakuntastrategia. Maakuntastrategia on maakuntavaltuuston hyväksymä maakunnan kehittämistahdon ilmaisu. Se kokoaa yksiin kansiin maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman ja pyrkii luomaan näi-den välille tiiviimmän yhteyden. Se määrittelee Etelä-Pohjanmaan tavoitellun tulevaisuuskuvan vuoteen 2040 saakka ja sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämi-sen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä suun-nitelman niiden rahoittamiseksi vuosille 2014–2017. Maakuntastrategiassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja muut kansalliset linjaukset. Strategiassa sovite-taan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat.

Maakuntastrategia on pohjana kahden vuoden välein laadittavalle maakuntaohjelman toimeen- panosuunnitelmalle, joka sisältää keskeisiä maakuntastrategiaa toteuttavia hanke- ja toimenpide- esityksiä. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristö-keskuksen ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttami-seen osallistuvien kanssa.

Maakuntastrategian valmisteluun on osallistunut suuri ja monipuolinen joukko maakunnan toimijoita. Valmisteluprosessilla on ollut hyvin tärkeä merkitys maakunnan yhteisen tahtotilan synnyttämisessä ja sitoutumisessa maakuntastrategian tavoitteisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa esittää lämpimät kiitokset kaikille valmisteluun osallistuneille ja toivoo edelleen yhteistä tahtoa ja intoa kaikille maakunnan tulevaisuuden rakentajille.

Etelä-Pohjanmaan liitto

Kai Pöntinen

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Lasse Anttila

Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

Etelä-Pohjanmaalle on ensimmäistä kertaa laadittu maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhtenäisen prosessin mukaisesti.

kuva

: ves

a Hyy

rylä

inen

Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - Lukijalle 5

2.

kuva

: ete

lä-P

oHja

nmaa

n lea

Der-

ryHm

ät

2.1 ValmisteluprosessiEtelä-Pohjanmaan maakuntahallitus käynnisti maakuntastrategian ja sen ympäristöselostuksen valmistelun sekä asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan 19.11.2012. Ensivaiheen aineksia valmistelutyöhön saatiin Maakuntaohjelman 2011–2014 arviointityöstä ja sen suosituksista. Joulukuussa 2012 järjestetty arviointiin liittynyt ”Smart Regions” -työpaja oli myös maakuntastrategian käytännön valmistelun lähtölaukaus.

Maakuntahallitus on nimennyt ohjausryhmän valmistelun tueksi. Ohjausryhmässä on edustet-tuina maakunnan keskeisiä aluekehitystoimijoita.

Maakuntastrategiaa valmisteltiin viidessä teemakohtaisessa työryhmässä: elinkeinoryhmä, osaamisryhmä, hyvinvointiryhmä, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -ryhmä sekä energia ja ilmasto -ryhmä. Jokainen ryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa ensin tammi–maaliskuussa 2013 linjaamaan strategian pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2040 ja sitten syys–lokakuussa 2013 pohtimaan konkreettisempia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille 2014–2017. Näiden työpajojen lisäksi järjestettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille oma pienimuotoinen työpaja, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

Osana maakuntastrategiaprosessia tullaan laatimaan myös Etelä-Pohjanmaan älykkään erikois-tumisen strategia, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin maakunnan vahvuus- ja kasvualat. Strategiassa tunnistetaan maakunnan elinkeinokärjet ja niihin liittyvät taloudelliset mahdolli-suudet. Strategialla ja aikanaan sen toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrit-täjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön.

Strategiaa valmisteltaessa huomioitiin tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman val-mistelu. Prosessin aikana on osallistuttu tiiviisti myös alueellisen maaseutuohjelman sisältöjä poh-tiviin työryhmiin. Näiden työryhmien tuloksista saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion tarkempia tavoitteita ja toimenpiteitä pohdittaessa. Maaseutuohjelmaan liittyen Leader-ryhmien paikalliset strategiat olivat osaltaan vaikuttamassa maakuntastrategian sisältöön.

kuva

: ete

lä-P

oHja

nmaa

n lea

Der-

ryHm

ät

Maakuntastrategian lähtökohdat 7

Maakuntastrategian alustavia pitkän aikavälin painopisteitä ja tavoitteita esiteltiin huhtikuussa 2013 Etelä-Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyössä järjestämällä alue-kehittämisen kiertueella. Kiertueen kuudessa tilaisuudessa kuultiin alueiden näkemyksiä ja omia kehittämistarpeita, joista saatiin aineksia vuosien 2014–2017 kehittämistoimenpiteiksi.

Suuren yleisön ja nuorten näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta kartoitettiin huhtikuussa 2013 internetkyselyllä, johon vastauksia saatiin lähes 300. Vastaajista lähes 40 % oli alle 25-vuotiaita. Kyselyn tulokset asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuille ja huomioitiin strate-gian sisällössä.

Maakuntastrategian sisältöön on vaikuttanut myös Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toi-mintaohjelman päivitystyö. Samoin sisältöjä on tuotettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian laatijoiden kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välinen kasvusopimus-menettely, ruokajärjestelmiin ja biotalouteen liittyvä Innovatiiviset Kaupungit eli INKA-ohjelma-valmistelu, seutukaupunkipilottimenettely, korkeakoulustrategian valmistelu, ympäristöstrategian laadinta sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu ja maakuntakaavan vaihekaavojen val-mistelu ovat suunnanneet oleellisesti myös maakuntastrategian sisältöjä.

Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä, kulttuurilautakunta, koulutusasiaintoimikunta ja ennakointiryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntastrategian valmistelua. Maakunta- valtuusto käsitteli strategialuonnosta ja etsi vastauksia maakunnan kohtalonkysymyksiin pereh-dytysseminaarissaan syyskuussa 2013.

Maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus olivat nähtävillä 18.12.2013–31.1.2014 välisenä aikana, jolloin toteutettiin myös laaja lausuntopyyntökierros. Lausuntoja saatiin 39 kappaletta. Jokaiseen lausuntoon laadittiin vastine, jossa käsiteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia strategiaan.

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus hyväksyttiin maakuntahallituksessa 3.3.2014 ja maakuntavaltuustossa 17.3.2014.

Maakuntastrategian lähtökohdat8

2.2 Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö

VäestöTilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui 31.12.2012 yhteensä 194 058 henkeä. Vuoden aikana maakunnan väkiluku kasvoi 323 hengellä eli 0,2 prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan koske koko maakuntaa, sillä vuonna 2012 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi. Kaikissa muissa kunnissa väestö vähentyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa.

Koko maakunnan väestönkasvuun vaikuttaa eniten voitollinen maahanmuutto. Esimerkiksi vuo-sien 2011–2012 aikana suomea puhuvan väestön määrä on maakunnassa vähentynyt noin 200 henkeä, mutta vieraskielisten määrä on samana aikana kasvanut noin 740 hengellä. Suomenkie-listen osuus oli kuitenkin edelleen Etelä-Pohjanmaalla maakuntiemme korkein, 98,2 prosenttia. Ulkomaiden kansalaisia Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2012 lopulla 2 743 henkeä. Suurimpia ulkomaiden kansalaisten ryhmiä olivat Viron (684 henkeä) ja Venäjän kansalaisten (440 henkeä) ryhmät. Myös toistaiseksi positiivinen luonnollinen väestönkasvu on osatekijänä väestönkasvulle.

Maassamuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla tappiollista jo 1980-luvulta lähtien. Valtaosin tähän on syynä nuorten, opiskelemaan lähtevien poismuutto, joka on ollut niin suurta, etteivät muissa ikäryhmissä tulleet muuttovoitot ole riittäneet sitä korvaamaan. Etelä-Pohjanmaa on saanut vuo-sina 2010–2012 maan sisäisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa viidestä eri maakunnasta, eniten Keski-Pohjanmaalta (nettomuutto +95 muuttoa) ja Päijät-Hämeestä (+44). Suurimmat muutto-tappiot ovat aiheutuneet Pirkanmaalle (-490 muuttoa) ja Uudellemaalle (-141) suuntautuvasta muuttoliikkeestä.

Erot kuntalaisten ikärakenteessa ovat melko huomattavia: esimerkiksi Seinäjoella 65 vuotta täyt-täneiden osuus asukkaista oli vuoden 2012 lopulla 16,6 prosenttia, mutta Isojoella heitä oli lähes 29 prosenttia asukkaista, maakunnallisen osuuden ollessa hieman alle 21 prosenttia.

Osuus koko maasta (%)ETELÄ-POHJANMAAN PROFIILILähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö


Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaiseman väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi vuoden 2040 lopulla noin 7 900 henkeä eli neljä prosenttia korkeampi kuin oli vuoden 2012 lopussa. Ennusteen mukaan väestö kasvaisi vuosina 2013–2040 kuitenkin vain kolmessa kunnassa, eli Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella. Väkiluku vähenisi valtaosassa kuntia, eli 15 kunnassa. Väes-tötappio olisi määrällisesti suurin Kauhavalla (-1 961 henkeä), ja suhteellisesti eniten väestö vä-hentyisi Isojoella (-21 %). Etelä-Pohjanmaan yhteenlaskettu väestönkasvu olisi vuosina 2013–2040 muuta Suomea hitaampaa, sillä Tilastokeskuksen ennusteessa arvioidaan koko maan väestön kas-vavan kymmenen prosenttia eli noin 558 000 henkeä.

Väestön ikärakenteessa tapahtuisi kuitenkin merkittävä muutos. Kun 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 40 500 henkeä, olisi heidän lukumääränsä vuonna 2040 ennusteen mukaan noin 55 400 henkeä eli 36 prosenttia korkeampi. Samalla ajanjaksolla työikäisten (15–64-vuotiaat) määrä maakunnassa olisi pienin vuonna 2030, jonka jälkeen siinä alkaisi tapahtua kasvua, mutta niin, ettei se saavuttaisi vuoden 2012 tasoa vuoden 2040 loppuun mennessä. Vuoden 2040 lopulla työikäisiä olisi ennusteen mukaan noin 7 700 henkeä vähemmän (-6 %) kuin oli vuoden 2012 lopussa.

Alle 15-vuotiaiden määrä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2012 lopulla 33 500 henkeä. Tilastokeskuk-sen väestöennusteen mukaan heidän osuutensa väestöstä vuosina 2012–2040 olisi melko vakaa vaihdellen välillä 17,0–17,8 prosenttia.VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE ALUETTAIN 2011–2040 (31.12) %

Etelä-Pohjanmaan kunnat, max Etelä-Pohjanmaa Koko maa Etelä-Pohjanmaan kunnat, min

Tilastokeskus, väestöennuste 2012


Koulutus ja TKI-toimintaEtelä-Pohjanmaan koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi, joskin se on noussut viimeisen 15 vuoden aikana tasaisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautuessa. Vuoden 2012 lopulla noin 66 prosenttia maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Maakunnan asukkaista suhteellisesti useampi on suorittanut keskiasteen tutkinnon kuin Suomen väestöstä keskimäärin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakunnassa valtakunnallista tasoa alempi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorit-taneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme pienin. Huomion arvoista on, että kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä eteläpohjalaisilla on perusasteen jälkeisiä tutkintoja maan keskiarvoa enemmän. Väestön koulutustasossa on kuitenkin melko suuret alueelliset ja ikä-ryhmittäiset erot.

Eniten perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alalla: joka kolmannella maakunnan tutkintoja suorittaneella oli tekniikan alan tutkinto. Toiseksi eniten oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, noin 17 prosenttia tutkinnon suorittaneista.

PERUSASTEEN JÄLKEISEN TUTKINNON SUORITTANEET IKÄRYHMITTÄIN JA ALUEITTAIN 31.12.2012, % ikäryhmästä

Tilastokeskus, väestön koulutusrakenneEtelä-Pohjanmaa Koko maa


Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 yhteensä 49,8 miljoonaa euroa. Menot ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti, sillä me-nojen kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2012 oli 20,3 miljoonaa euroa eli 68,6 prosenttia. Menojen suhteellinen kasvuvauhti oli edellä mainitulla ajalla Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme toisek-si suurin. Silti Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitysmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat edelleen pienet: vuonna 2010, jolta on käytettävissä maakunnittaisia tietoja bruttokansan-tuotteen suuruudesta, maakunnan tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli vain 0,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yritysten osuus tutkimus- ja kehitysmenoista vuonna 2012 oli noin 72 prosenttia ja korkeakoulusektorin osuus noin 20 prosenttia. Huomioitavaa on, että osa Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvasta, mutta yhteistyöverkostoissa tapahtuvasta tutkimustoi-minnasta tilastoituu maakunnan ulkopuolelle.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN MENOT MAAKUNNITTAIN 2012

miljoonaa euroa

Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta


TyömarkkinatEtelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, työnvälitystilaston mukaan vuonna 2012 keskimäärin 8,1 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana Etelä-Pohjan-maalla keskimäärin noin 7 200 kuukausittain. Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 9,8 prosenttia ja työttömänä oli koko maassa keskimäärin noin 253 000 työnhakijaa kuukausittain.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimistoihin ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä hieman alle 15 400 avointa työpaikkaa, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2011 aikana.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan noin 79 582 työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa.

Maakunnan asukkaista on uusimpien, vuotta 2011 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 42 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on vajaat pari prosenttiyksikköä korkeampi. Työlliset eivät ole yhdessäkään Etelä-Pohjanmaan kunnassa väestön enemmistö. Vuonna 2012 Etelä-Poh-janmaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 69,3 prosenttia, mikä merkitsi, että työllisyysaste parantui edellisvuotisesta ja nousi korkeammaksi kuin Suomen keskimääräinen työllisyysaste, joka oli 69 prosenttia.

Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 Etelä-Pohjan-maalla 7,0 prosenttia. Etlan arvion (1.11.2013) mukaan Etelä-Pohjanmaan työttömyysasteen en-nakoidaan ajanjaksolla 2014–2017 laskevan siten, että se olisi korkeimmillaan vuonna 2013 (6,6 %) ja vuonna 2017 laskisi 5,7 prosenttiin (Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisin luvuin).

Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2012 pienin keskimääräinen työttömyysaste oli työhallinnon työvälitystilaston mukaan Kauhavalla (5,2 %) ja suurin Soinissa (12,5 %). Kuntien välisten erojen trendi työttömyysasteessa on ollut supistuva.

Vuonna 2009 tapahtunut voimakas taloustaantuma johti työttömyydessä siihen rakenteelliseen muutokseen, että miehet ovat taantuman jälkeen olleet työttömien enemmistönä Etelä-Pohjan-maalla. Syynä tähän on se, että taantuman ja sitä seuranneen hitaamman talouskasvun vaiku-tukset ovat kohdistuneet varsinkin teollisuuteen ja rakentamiseen, jotka työllistävät erityisesti miehiä. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on ollut tammi–heinäkuussa 2013 joka kuukausi suurempi kuin oli vuonna 2012.


AluetalousTilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaan asukasta kohti laskettu käypähintai-nen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna 2010 noin 26 140 euroa. Koko maan BKT oli tuolloin noin 29 017 euroa, eli Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen BKT oli tuolloin 90 prosenttia valtakun-nan tasosta.

Kansallisesti merkittävämpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,5 % koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,5 %) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nah-kateollisuus (8,3 % koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä-Pohjanmaan toimialo-jen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,8 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 keskimäärin 17 241 yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlasket-tu liikevaihto oli 9,23 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 49 300. Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keski-määrin 2,9 henkeä, mikä on lukuna maakuntien pienin. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä.

Etelä-Pohjanmaan yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli 2,4 prosenttia koko maan yritysten liike-vaihdosta. Eräillä toimialoilla eteläpohjalaisten yritysten osuus toimialan yritysten kokonaisliike-vaihdosta Suomessa on kuitenkin huomattavasti tätä suurempi. Esimerkiksi teollisuustoimialoista tällaisia olivat vuonna 2011 liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus (osuus 40,0 % koko maan liike-vaihdosta), tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus (56,8 %), mattojen valmistus (84,1 %), nahan ja nahkatuotteiden valmistus (33,4 %), jalkineiden valmistus (38,4 %) sekä metallin työstö-koneiden valmistus (64,6 %).

Kaupan alalla Etelä-Pohjanmaan osuus suhteessa koko maan liikevaihtoon vuonna 2011 oli 2,3 prosenttia. Kuitenkin eräillä kaupan alatoimialoilla maakunnan osuus kansallisesta liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia. Sellaisia olivat esimerkiksi maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tuk-kukauppa (mukaan lukien traktorit) (12,3 % koko maan liikevaihdosta) sekä työkalu- ja tarvike-tukkukauppa (10,6 %).


ETLAN ALUE-ENNUSTE (1.11.2013): Työttömyysaste 1990–2012 ja ennuste 2013–2017, %

(Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuin)Lähde: Toimiala Online-palveluEtelä-Pohjanmaa Koko maa


HyvinvointiHyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeisimpiä asioita maakunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Hyvinvointi ja siihen liittyvät palvelut sekä tuotteet ovat luonteeltaan hyvin moninaisia.

Kelan sairastavuusindeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa = 100). Sairastavuusindek-si perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuu-teen työikäisistä (16–64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien halti-joiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Vuonna 2011 ikävakioitu koko Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,4, kun koko maan indeksi siis sai arvon 100. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi on ollut vuodesta 1992 alkaen joka vuosi suurempi kuin maan keskimääräinen indeksi.

MITEN MERKITTÄVIKSI ARVIOITTE SEURAAVAT ONGELMAT TOIMIALUEELLANNE TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lähde: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2012-tutkimus

1 (vaikea ongelma) 2 (jonkin verran ongelma) 3 (ei ongelmaa)

(prosentuaaliset vastausjakaumat)


Jokaiselle Suomen kunnalle on Kelassa laskettu indeksejä, jotka kuvaavat kansantautien esiinty-mistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitys-tä kansantaudit. Niille jokaiselle on laskettu indeksi ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantauti-indekseistä ikävakioi-dut diabetes-, sydämen vajaatoiminta-, nivelreuma-, psykoosi- ja verenpainetauti-indeksit ovat Etelä-Pohjanmaalla olleet vuosien 2000–2012 välillä joka vuosi yli koko maan keskimääräisen luke-man. Poikkeuksina ovat olleet astma- ja sepelvaltimotauti-indeksit, joissa indeksit ovat olleet kan-sallista tasoa matalammat 2000-luvun alkuvuosina, mutta nekin ovat sittemmin nousseet koko maan tasolle.

Eri alojen ammattilaisten näkemyksiä hyvinvoinnista pohjalaismaakunnissa on kartoitettu hy-vinvointibarometritutkimuksessa vuonna 2012. Siinä asiantuntijat arvioivat laajasti hyvinvoinnin nykytilaa ja pahimpia hyvinvoinnin riskitekijöitä.

YmpäristöSuurimmat ympäristöuhat Etelä-Pohjanmaalla kohdistuvat vesistöihin, jotka ovat pienestä koostaan ja mataluudesta johtuen herkkiä muutoksille. Ne ovat maa- ja metsätalouden, turve-tuotannon sekä yhdyskuntien voimakkaasti kuormittamia ja säännösteltyjä ja siten laadultaan heikentyneitä. Happamat sulfaattimaat aiheuttavat lisäksi ongelmia vesieliöstölle suurten jokien alajuoksuilla. Myös maakunnan suurimmat järvet, Lappajärvi ja Ähtärinjärvi, ovat rehevöityneet ja kärsivät siitä aiheutuvista ongelmista. Luonnontilaisia pienvesistöjä on jäljellä enää hyvin vähän. Alueen vesistöille ovat luonteenomaisia maaston topografiasta ja järvien vähäisyydestä johtuvat tulvaongelmat, joita on yritetty estää mittavin tulvasuojelutöin. Merkittävimmät tulvavesistöt ovat Lapuanjoki ja Kyrönjoki.

Vesistöjen ohella suot ovat tärkeitä eteläpohjalaiselle ympäristölle. Maakunnan ojittamattomilla soilla esiintyy pirstoutuneisuudesta huolimatta edelleen merkittäviä luonnonarvoja. Myös ojitta-mattomien soiden ryhmiä, jotka parantavat suolajiston säilymismahdollisuuksia, löytyy alueelta edelleen. Nykyinen soidensuojeluverkosto käsittää noin 4 prosenttia maakunnan koko suoalasta. Soidensuojelun merkittävimmät tarpeet ovat nykyisen suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden ja maantieteellisen kattavuuden parantaminen sekä jäljellä olevien merkittävien luonnonarvojen turvaaminen.


Luonnon monimuotoisuuden suojelu nykyisen suojelualueverkon turvin ei riittävästi pysty tur-vaamaan metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Metsissä talouskäyttö on muutta-nut niiden luontaista rakennetta ja vähentänyt niiden monimuotoisuutta. Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä edesautetaan muun muassa ottamalla huomioon alueiden käy-tössä uhanalaisten lajit ja luontotyypit sekä hyödyntämällä Metso-ohjelman tarjoamia mahdol-lisuuksia metsäluonnon vapaaehtoiseen suojeluun. Suurin haaste luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on maakunnan viljelysalueilla: perinteisen laiduntamisen ja niiton muovaamat pe-rinnebiotoopit – niityt, hakamaat ja metsälaitumet – metsittyvät hoidon lakattua, minkä vuoksi monet perinneympäristöjen lajit ovat uhanalaistuneet.

Alue- ja yhdyskuntarakenneAlue- ja yhdyskuntarakennetta leimaa Etelä-Pohjanmaan erinomainen logistinen sijainti. Maakun-nan läpi kulkevat valtakunnan päätiet (vt 3 / vt 19 ja vt 18), ja päärata (Helsinki–Seinäjoki–Oulu). Seinäjoki on rautatieliikenteen merkittävä solmukohta, josta lähtee rautatie viiteen eri suuntaan. Pohjanmaan satamat ovat helposti saavutettavissa, mikä on teollisuudelle merkittävä kilpailuetu. Maakunnan teillä kulkeekin runsaasti henkilö- ja tavaraliikennettä. Myös sisäinen saavutettavuus on hyvä ja etäisyydet lyhyitä, mikä on osaltaan mahdollistanut hajautuneen tuotanto- ja palve-lurakenteen ylläpidon ja kehittämisen. Haasteena on parantaa liikenneturvallisuutta, joka on nyt maan kolmanneksi heikoin. Seinäjoen itäväylän rakentaminen on aloitettu vuonna 2013. Itäväyläl-lä on merkittävät vaikutukset Seinäjoen keskustan raskaan liikenteen vähenemiseen, päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Samalla maakuntakeskukseen ollaan synnyttämässä energiatehokasta ja älykästä logistiikka-aluetta, joka mahdollistaa mm. intermodaalikuljetukset (kuljetuksessa käyte-tään vähintään kahta eri kuljetustapaa). Logistiikkatoimintojen kehittyminen parantaa maakun-nan vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Pitkämatkaisessa henkilöliikenteessä junayhteydet ovat avainasemassa. Tavaraliikenteessä Poh-janmaan pääradan merkitys nousee Pohjois-Suomen raaka-ainekuljetusten kasvaessa. Päärata on myös osa Euroopan unionin runkoyhteysverkostoa. Seinäjoki–Oulu-välillä jatkuu edelleen mitta-va radan parannustyö. Seinäjoen lentoasemalta ei ole tällä hetkellä reittiliikennettä. Lentoaseman toimintaa ollaan kehittämässä siten, että se palvelisi alueen kaupan, teollisuuden ja matkailun tarpeita nykyistä paremmin. Alueella on valmius ottaa vastaan yrityksiä, jotka hyötyvät lentolii-kennetoiminnasta ja tukevat sitä.


Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu vuonna 2014. Siinä kuvataan, millainen liikennejärjestelmän palvelutaso Etelä-Pohjanmaan erityyppisillä alueilla on vuonna 2040 ja muodostetaan yhteenveto liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista sekä näistä johdetuista kehittämistarpeista. Liikenteen välityskyvyn suhteen ongelmal-lisimpia ovat valtatie 19 kokonaisuudessaan sekä kantatie 67 ja valtatie 18. Näiden teiden paran-nustoimenpiteet ovat jatkossa välttämättömiä liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Asutus on maakunnassa keskimääräistä hajautuneempaa. Taajama-aste on muuta maata selvästi alhaisempi. Laajin tiiviin asumisen vyöhyke on muodostunut Kyrön- ja Lapuanjokien pääuomien varteen. Tämä taajamien ketju ulottuu Kauhajoelta Kurikan, Ilmajoen, Seinäjoen ja Lapuan kautta Kauhavalle saakka. Vyöhykkeen taajamissa asuu yhteensä noin 100 000 ihmistä.

Haasteena on Seinäjoen kaupunkiseudun säilyttäminen kansallisesti ja kansainvälisesti houkutte-levana, kilpailukykyisenä ja varteenotettavana keskuksena muiden maakuntakeskuksien ja kau-punkien joukossa. Viime vuosina Seinäjoen seudun kehitys on tässä suhteessa tuottanut hyviä tuloksia.

Kehittyvä maakuntakeskus tarvitsee tuekseen elinvoimaisen maakunnan. Suurena tulevaisuuden haasteena on reuna-alueiden elinvoimasta ja kehityksestä huolehtiminen. Erityisenä huolena on maakunnan sisäisen tieverkon säilyminen liikennöitävässä kunnossa, mikä on alueen luonnonvaroihin perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan elinehto.


3.

kuva

: lau

ra s

yväo

ja

Maakuntastrategian visiossa esitetään Etelä-Pohjanmaan toivottava tulevaisuuden kehityskuva. Se osoittaa toimintatavan ja suunnan alueelliselle kehittämistyölle ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiselle. Visiolla luodaan myös jännitettä nykytilan ja tulevaisuuden välille.

Laajemman kehyksen maakunnan tulevaisuudelle asettavat muun muassa globalisaatio ja globaalin työnjaon muuttuminen, digitalisoituminen, väestönmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä käyttäjälähtöisyys tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää, että yleistä kehitystä on pystyttävä ennakoimaan aiempaa paremmin. Etelä-Pohjan-maan on tunnettava ja uudistettava omat vahvuutensa ja kiinnityttävä vahvasti kansainvälisiin verkostoihin. Sen on hyödynnettävä globalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet, mutta varauduttava myös siitä seuraaviin uhkiin.

Kansainvälisyys pitää huomioida myös ponnisteltaessa maakunnan vetovoiman kasvattamiseksi. Ennen kaikkea vetovoima syntyy kuitenkin maakunnan asukkaiden elämänlaadusta ja elinkeino- elämää tukevasta toimintaympäristöstä, aktiivisesta ja eteenpäin katsovasta maakunnasta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen ovat lähitulevaisuuden haasteita ja asettavat omat vaa-timuksensa palvelutuotannolle.

Visio 2040 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta.

kuva

: lau

ra s

yväo

ja

Etelä-Pohjanmaan visio 2040 21

YRITTÄJYYS on uusien mahdollisuuksien hakemista, erityisesti liiketoimintaa, yritysten synnyttä-mistä ja laajentamista havaittujen mahdollisuuksien perusteella. Sisäinen yrittäjyys laajentaa käsit-teen koskemaan kaikkea uusia mahdollisuuksia etsivää toimintaa eri organisaatioissa ja yksilöiden tasolla.

UUDISTUMISKYVYLLÄ tarkoitetaan kykyä luoda uusia tuotteita ja palveluja, mutta myös kykyä muuttaa ajattelu- ja toimintamalleja, asenteita ja arvoja. Se luo kehittämistoimintaan positiivisen ilmapiirin, jossa haetaan ratkaisuja ja ennakoidaan tulevia haasteita. Uudistumiskykyisyyttä tarvi-taan yrityksissä, koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioissa, julkisella sektorilla, kolmannella sektorilla ja yksilöiden tasolla.

KANSAINVÄLISYYS on läpileikkaava toimintaperiaate, jossa korostuvat ihmisten, yritysten, or-ganisaatioiden, sektorien ja toimintatapojen vuorovaikutus sekä yhteistyö. Monikulttuurisuus vai-kuttaa sekä maakunnallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Monikulttuuristuvan ja kansainvälistyvän maakunnan kehittymisen edellytys on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuus tarkoit-taa kykyä toimia rinnakkain yhteisten päämäärien edistämiseksi, vaikka toisen kaikki mielipiteet ja arvot poikkeaisivat omista.

YHTEISTYÖ korostaa eri toimijoiden näkemysten, ideoiden, resurssien ja hyväksynnän merkitystä. Oleellinen osa yhteistyötä on verkostoituminen ja verkostojen rakentaminen. YHTEISÖLLISYYS on voimavara, joka vahvistaa yhteisön jäseniä. Yhteisöllisyys kaipaa avointa keskustelua, asioista sopimista ja kaikkien mielipiteiden huomioimista jo asioiden valmisteluvaiheessa.

KESTÄVÄ KEHITYS korostaa yhteiskunnallista eheyttä ja ylisukupolvisuutta sekä ympäristövas-tuullisuutta kaiken toiminnan lähtökohtana. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys on lähtö-kohta kaikelle kehittämistyölle. Ekologisesti kestävä kehitys korostaa ympäristön merkitystä ihmisil-le, luonnon itseisarvoa ja optimoitua uudistuvien luonnonvarojen hyödyntämistä sekä kierrätystä. Taloudellisesti kestävä kehitys ottaa huomioon sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen näkökulman.

Maakunnan kehittämistyön arvoja ovat yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys ja kestävä kehitys.

Etelä-Pohjanmaan visio 204022

3.1 Väestö- ja työllisyystavoitteet

TavoiteuraTavoiteuralla maakunnassa asuu vuoden 2040 lopulla 210 000 henkeä.

Yrittäjyysmaakuntana kansallisesti tunnettu Etelä-Pohjanmaa on kehittynyt kansainvälisesti tun-netuksi yrittäjyysmaakunnaksi. Koko yrittäjyyden elinkaari on otettu huomioon yritystoiminnan kehittämisessä: kaikkialla maakunnassa on tarjolla kattavia palveluita alkaville yrittäjille sekä uusia liikeideoita kehittäville yksityishenkilöille ja organisaatioille. Myös yritysten omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluja sekä apua liiketoimintaosaamisen kehittämiseen on tarjolla eri puolilla maakun-taa. Yritykset ovat kehittäneet erilaisia älykkäitä ja energiatehokkaita järjestelmiä, joita käyttävät sekä yritykset itse että niiden asiakkaat. Maakuntaan on syntynyt uusia palvelualojen yrityksiä.

Maakunnan väkiluku kasvaa, ja maakunnassa on kyetty vastaamaan väestön ikärakenteen muu-toksista syntyneisiin haasteisiin mm. siten, että maakunta saa muuttovoittoa sekä muualta Suo-mesta että ulkomailta. Maakunnassa on hyödynnetty myös aktiivisesti väestön ikääntymisen luo-mia mahdollisuuksia uuden yritystoiminnan aikaansaannissa.

Maakunnan ruokajärjestelmä eri toimialoineen on kyennyt uudistumaan ja on kilpailukykyinen: maatilat ovat suuria, tehokkaita ja kannattavia. Myös bioenergia on synnyttänyt maatalouden oheen uusia työpaikkoja ja erilaisia biotalouden luomia mahdollisuuksia hyödynnetään ahkerasti. Maakunnan elintarvikeyritykset ovat kehittäneet uusia tuotteita ja niiden vienti ulkomaille on kasvanut. Lähiruoasta on tullut yksi maakunnan elintarvikesektorin valtti ja Etelä-Pohjanmaa tun-netaan kansainvälisesti ruokaprovinssi-brändistä, jonka kehittäminen alkoi 2010-luvulla. Maakun-ta tunnetaan lisäksi aktiivisesta elintarvikeketjun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta.

Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty hyvinvointia edistäviä palveluita. Esimerkkinä tästä ovat asiakas-lähtöisesti toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkiset ja yksityiset palvelut täydentävät toisiaan ja sekä palveluiden laatu että saatavuus ovat parantuneet. Palveluissa on riittävästi henkilökuntaa ja eri sektoreiden välinen yhteistyö toimii hyvin. On myös kehitetty aktiivisia ja virikkeisiä tapahtu-maympäristöjä: maakunnassa järjestetään esimerkiksi monia kansallisesti tunnettuja tapahtumia.

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 kolme väestö- ja työpaikkatavoitevaihtoehtoaVäestö ja työllisyystavoitteet tavoite-, keski- ja katastrofiuran osalta esitetään tarkemmin liitteessä 1.

ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖTAVOITTEET VUOTEEN 2040Tavoiteura Perusura Katastrofiura


Maakunnassa on toimivat työmarkkinat sekä toimivat koulutusketjut ja koulutuksen ulkopuo-lelle jääneiden osuus on pienentynyt huomattavasti. Työurat ovat pidentyneet ja työllisyysaste on noussut. Rakenteellista työttömyyttä on onnistuttu pienentämään ja työperusteinen maahan-muutto maakuntaan on onnistunut. Maakunnan oppilaitokset ovat rakentaneet kansainvälisiä verkostoja, joiden osana on monimuotoinen yhteistyö yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Koulutuksessa otetaan huomioon yksilölliset ja joustavat oppimispolut. Samalla on luotu elini-käistä oppimista kehittäviä uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Myös erilaiset erityisryhmät on otettu huomioon koulutuksessa ja koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan hyvin ennakoituihin tulevai-suuden tarpeisiin.

Maakuntaan on rakentunut vahva paikallisdemokratia niin, että asukkaat kokevat olevansa osalli-sia sekä suunnittelussa että päätöksenteossa. Samalla on kehitetty asukaslähtöisiä palveluita sekä toimintatapoja osallisuuden tukemiseksi.

Seinäjoki kasvaa voimakkaasti ja sen kasvu ruokkii koko muuta maakuntaa. Maakunnan reu-na-alueilla on tasapainoinen muuttoliike ja maakunta houkuttelee työntekijöitä sekä muualta Suomesta että ulkomailta. Maakunnan saavutettavuus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvä: lento- ja junayhteydet toimivat hyvin. On luotu toimiva liikennejärjestelmä, johon kuuluvat haja-asutusalueiden yhteydet ja tiestö ovat kunnossa. Maakunnassa on työssäkäyntialueet tehok-kaasti kattava aluerakenne ja joukkoliikenne: osana sitä ovat julkisiin liikennepalveluihin kehitetyt ratkaisut ja innovaatiot. Etelä-Pohjanmaa on logistisesti kilpailukykyinen maakunta, joka on osa kansallisia ja kansainvälisiä liikenneverkkoja.

Maakunnassa on tehty kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja, joista esimerkkejä ovat älykkäästi toimiva joukkoliikenne, uusiutuvan energian käyttöön perustuvien innovaatioiden käyttöönotto sekä ympäristö- ja luontonäkökohtien huomiointi päätöksenteossa. Maakunnassa on hyvin toi-mivat tietoverkkoyhteydet, jotka kattavat koko maakunnan. Etelä-Pohjanmaa on vetovoimainen asuin-, matkailu- ja opiskeluympäristö.


KeskiuraKeskiuralla maakunnan väkiluku on vuoden 2040 lopulla noin 202 000 henkeä, mikä olisi sama kuin Tilastokeskuksen vuonna 2012 laaditussa väestöennusteessa esitetään.

Maakunnan väkiluku kasvaa, mutta väestön ikärakenteen muutos on synnyttänyt haasteita, joihin ei ole kyetty vastaamaan täysimääräisesti. Pieni osa maakunnan kunnista saa muuttovoittoa, mutta suurin osa kärsii muuttotappiosta.

Maakunnan yrityksissä ei ole tapahtunut kovin suuria tuotannollisia tai teknologisia uudistuksia: sekä yritysten kilpailukyky että markkina-asema ovat säilyneet suunnilleen ennallaan, mutta kas-vava osa yritystoimintaan liittyvästä valmistuksesta tai suunnittelusta tapahtuu joko muualla Suo-messa tai ulkomailla. Yritykset eivät ole kovin aktiivisia riskinottajia ja pääosa niistä seuraa muualla tehtyjä keksintöjä tai innovaatioita. Yritysten omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita ei ole käytetty kovin aktiivisesti, minkä vuoksi yrityskanta on supistunut.

Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusterissa on rinnakkain sekä suurtuotantoa että perinteisempää pientuotantoa. Lähiruoka ja pienjalostus ovat kasvattaneet vähän markkinaosuuttaan. Elintarvike- klusterin yritysten vienti on kasvanut hitaasti ja uusia tuotteita sekä innovaatioita on syntynyt hitaanlaisesti. Ulkomaalaiset ja muualta Suomesta tulleet elintarvikealan yritykset ovat ottaneet haltuunsa nykyistä suuremman osan markkinoista: maakunnan oman ruokajärjestelmän kehittä-mistoimenpiteet eivät ole toteutuneet suunnitellusti.

Maakunnan alueella on saatavilla erilaisia hyvinvointipalveluita, mutta aiempaa keskittyneemmin. Työvoiman saatavuudessa on paikallisia ongelmia. Palveluketjut ovat parantuneet, mutta paikallinen palveluyrittäjyys ei ole noussut merkittävään rooliin. Maakunnan työmarkkinat eivät toimi tehokkaasti ja ne ovat alueellisesti eriytyneet. Palvelut eivät vastaa kysyntää ja varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelui-den toimivuudessa on ongelmia nykyistä enemmän. Maakunnan sisäinen aluerakenne muuttuu eriy-tyneemmäksi, kuten tapahtuu myös EU:ssa. Maakunnan paikallisdemokratia jatkaa ”vanhoja uria”, eikä asukaslähtöisten palveluiden ja toimintatapojen kehittämiseen ole kiinnitetty kovin paljon huomiota.

Koulutuksessa pyritään huomioimaan yksilöllisiä olosuhteita mahdollisuuksien mukaan, mutta erityisryhmien huomioinnissa ei pystytä yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin aiemmin. Työvoiman riittävyys on ongelmana varsinkin pienissä kunnissa eläköitymisen takia. Keskusalueilla on kuiten-kin riittävästi työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Rakennemuutoksiin sopeudutaan kuitenkin hitaasti, vaikka perusosaaminen on riittävällä tasolla.


Seinäjoen kasvu on maltillista ja myös kaupungin vetovoima on säilynyt kohtuullisena. Reuna- alueilla väestö vähentyy suunnilleen nykyistä vauhtia. Eri keskuksilla on omia kasvustrategioita, mutta maakunta ei houkuttele riittävästi osaavaa työvoimaa. Myöskään matkailun kehittämisessä ei tehdä uusia avauksia. Maakunnan saavutettavuus on puutteellinen ja liikennejärjestelmä toimii vain keskusten välillä. Myös aluesuunnittelussa on puutteita, eikä se huomioi maakunnan sisäi-siä eroja. Maakunnan reuna-alueilla infrastruktuuri on rapautunut. Maakuntaan on satunnaisesti lentoyhteyksiä.

Maakunnassa ei ole tehty oma-aloitteisia kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja, vaan pikemmin sovellettu muualla tehtyjä innovaatioita. Maakunnassa on alueita, joilla ei ole hyvin toimivia tieto-verkkoyhteyksiä.

KatastrofiuraKatastrofiurassa Etelä-Pohjanmaan väkiluku on 188 000 henkeä vuoden 2040 lopulla. Maakunta kärsii heikosta vetovoimasta ja väestötappiosta.

Maakunnan väkiluku vähenee, ja väestön ikääntymiseen sekä vähentymiseen liittyvät haasteet ovat aiheuttaneet laajamittaisia ongelmia eri puolilla maakuntaa, muun muassa kuntataloudessa sekä hyvinvointipalveluiden tuotannossa ja toimivuudessa.

Maakunnassa on tapahtunut isoja rakenteellisia muutoksia elinkeinoelämässä: maatalous ja muu elintarvikeklusteri on heikentynyt ja teollisuudessa on tapahtunut rakennemuutos. Etelä- Pohjanmaa on menettänyt aiemman asemansa viljan ja sianlihan sekä muiden maatalous- tuotteiden tuotantoalueena. Maataloustuotanto on heikosti kannattavaa ja uusia tuotteita ei kehitetä. Tilojen rakennemuutos ei toteutunut. Jalostus ja vienti ovat hiipuneet, mutta samanaikaisesti tuonti ulkomailta ja muualta Suomesta ovat kasvaneet voimakkaasti.

Teollisuustuotantoa on siirtynyt huomattavassa määrin muualle Suomeen ja osin ulkomaille, koska kansainvälinen kilpailu on koventunut ja maakunnan oppilaitokset eivät ole kyenneet antamaan elinkeinoelämän tarpeisiin riittävän hyvin kattavaa koulutusta. Koulutuksen resurssit ovat vähen-


tyneet merkittävästi ja koulupudokkuus, sekä siihen liittyvä syrjäytyminen ovat kasvaneet huo-mattavasti aiempaan verraten. Etelä-Pohjanmaalla on voimakasta rakennetyöttömyyttä sekä yh-täaikaista työvoimapulaa. Osaamisen taso on heikko ja osaavaa työvoimaa on muuttanut alueelta pois huomattavia määriä. Yritysten oma tutkimus- ja kehitystoiminta on myös heikkoa, eivätkä ne ole kyenneet vastaamaan muualta tulleiden kilpailijoiden resursseihin TKI-toiminnassa.

Hyvinvointipalveluiden saatavuus Etelä-Pohjanmaalla on epätasa-arvoista, kun julkiset palvelut ovat joutuneet rahoituskriisiin. Maakuntaan on tullut yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia, jotka ovat ottaneet haltuunsa yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon. Väestön sairastavuus on lisääntynyt ja työvoiman saatavuus on heikkoa. Hyvinvointipalvelut ovat muuttuneet pirstaloituneiksi. Maakuntaan ei ole rakentunut toimivaksi koettua paikallisdemo-kratiaa: esimerkiksi talouskasvun hiipuminen, rakennetyöttömyys ja julkisen sektorin rahoitus-kriisi ovat vieneet kansalaisten uskoa vaikuttamismahdollisuuksiaan kohtaan sekä lisänneet pas-sivoitumista. Seinäjoen kasvu on hiipunut ja koko maakunnan vetovoima on heikko. Alueella ei ole yhtenäistä kehittämispolitiikkaa, sillä muun muassa väestötappio ja työvoiman muuttaminen muualle ovat heikentäneet sen toteuttamisedellytyksiä. Reuna-alueiden väestökato on kasvanut huomattavasti ja muuttoliike on muodostunut tappiolliseksi. Myös matkailijamäärät ovat vähen-tyneet voimakkaasti.

Maakunnan liikennejärjestelmän toimivuus on kyseenalainen, eikä se tue elinkeinoelämää tai henkilöliikennettä. Aluerakenne on pirstaloitunut ja puutteellinen. Myös alueellinen edunvalvonta on epäonnistunut. Alueellinen infrastruktuuri on rapautunut ja alueen saavutettavuus on heikko: koko maakunnassa ei esimerkiksi ole toimivaa lentoasemaa. Myöskään rautatieyhteydet eivät toimi kuten aiemmin, koska julkisen sektorin rahoituskriisi on heikentänyt mahdollisuuksia kor-jata rataverkkoa.

Kestävää kehitystä koskevia ratkaisuja ei tehdä kuin ”pakon edessä”. Tietoverkkoyhteydetkin ovat aiempaa heikommat, koska julkisen vallan ja yritysten mahdollisuudet rahoittaa niiden ylläpitoa ovat heikentyneet.


3.2 Maakunnan yhteistyöverkostot

Maakunnan sisäisen yhteistyön tiivistäminenMaakunnan erityispiirteenä on hajakeskittynyt asutus- ja yritysrakenne. Keskuskaupunki Seinäjo-kea lukuun ottamatta maakunta on pääosin maaseutumaista aluetta. Seinäjoen kaupungin asema suhteessa maan muihin maakuntakeskuksiin on viime vuosien aikana vahvistunut merkittävästi. Kansallisen muuttoliiketutkimuksen mukaan vuosina 2005–2010 Seinäjoki oli maan vetovoimaisin kaupunki (VTT Timo Aro 2012). Seinäjoki on 2000-luvun alkuvuosista lähtien ollut Suomen no-peimmin väestöltään kasvanut maakuntakeskus, ja väestönkasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskuksen väestönmuutosten ennakkotiedot 31.12.2013 ja Tilastokes-kuksen väestöennuste 2012). Tavoitteena on levittää kasvun kehää maakuntaan nykyistä laajemmin.

Tunnistettuja erikoistuneita innovaatioympäristöjä ja maakunnan eri osien vahvuusalueita voidaan kuvata seuraavasti:

SEINÄJOEN SEUTUKUNTA: Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki • Kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmien ratkaisut • Osaamis- ja innovaatioympäristö, tutkimus ja korkeakoulutus • Metalli- ja rakennustuoteteollisuus • Luovat alat ja matkailu • Cleantech ja uudet kestävät energiaratkaisut • Tulevaisuuden logistiikka-alue • Asuminen (mukaan lukien kalusteet ja sisustaminen)

SUUPOHJA: Isojoki, Kauhajoki, Karijoki ja Teuva • Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut • Kasvis-, marja- ja juuresalan komponenttiteollisuus • Teollisuuden ja kaupan logistiset järjestelmät, metalliteollisuuden kone- ja laitevalmistus • Digitaalisuus ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen • Asuminen (mukaan lukien kalusteet ja sisustaminen)

JÄRVISEUTU: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli • Alumiini-, metalli-, puutuote- ja rakennustuoteteollisuus • Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut • Matkailu • Turkistalous

KUUSIOKUNNAT: Alavus, Kuortane ja Ähtäri • Alumiini-, metalli-, puutuote- ja rakennustuoteteollisuus • Matkailu • Huippu-urheilu ja liikunta • Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut • Veneteollisuus


Maakuntastrategian laadinnan aikana on käynnissä Kataisen hallituksen käynnistämä kuntien uudistamisen kokonaisuus, joka käsittää kunta- ja sote-uudistuksen. Kunnat ovat velvoitettuja selvittämään kuntajaon muuttamisen edellytykset muiden selvitysalueen kuntien kanssa.

Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan yhdessä THL:n kanssa Etelä-Pohjanmaan kuntien (mukaan lu-kien Isokyrö) yhteinen sote-aluemalli kesäkuuhun 2014 mennessä. Selvityksen perusteella kunnat päättävät mukaan tulostaan mahdolliseen sote-alueeseen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspal-velualueen yhteinen toimintamalli, jonka toimintavarmuus on hyvä ja joka kykenee toimimaan kustannustehokkaasti. Ratkaisun tulee olla yhteen sovitettavissa muovautumassa oleviin kansalli-siin ratkaisuihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Ammattikorkeakoulutuksen osalta maakunnassa on tehty merkittäviä rakenneuudistuksia koulutuksen sisältöjen ja koulutustoimipaikkojen suhteen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun osakeyhtiöittämisen myötä. Valtioneuvosto on käsitellyt ammattikorkeakoulujen toimilupa- hakemuksia kokouksessaan 12.12.2013 ja päättänyt myöntää toimiluvan Seinäjoen ammatti-korkeakoululle. Myönnetty lupa oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemuksen mukainen. Seinäjoen ammattikorkeakoululla on lupa antaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja kulttuurialalla, liiketalouden alalla, tekniikan alalla, luonnon- vara-alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla. Myös jatkossa koulutussekto-rin osalta tulee käydä avointa vuoropuhelua erityisesti toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistys-työn sisällöistä, työnjaosta ja koulutusrakenteiden kehittämisestä.

Maakunnan tulevaisuuden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ratkaisee maakunnan toimijoiden kyky avoimeen vuorovaikutukseen, monipuoliseen keskusteluun sekä kykyyn tehdä niukkenevien resurssien ja suurten muutospaineiden vallitessa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Isoista tulevai-suuden haasteista ja uudistuksista tulee aikaansaada julkista keskustelua ja luoda luontevia vuoro- vaikutusareenoita.


Kansallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminenYhteistoiminta-alue Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kanssa muodostettiin 1.1.2010 voimaan tulleen alueiden kehittämislain myötä. Yhteistoiminnan piiriin kuuluu asioita, jotka 1) ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, 2) sisältyvät maakunta-ohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä 3) koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta.

Yhteistoiminta-alueen toiminta on käynnistynyt ja päätösvaltaa käyttävät maakuntien liitot yhtä- pitävin päätöksin. Yhteistoiminta-alueen edunvalvonnallisia tavoitteita ja strategisesti merkittä-vimpiä kokonaisuuksia esitetään alla. Hankkeistettavia aihiota suunnataan ensisijaisesti kansalli-sen rahoituksen ja EU:n valtakunnallisen teemarahoituksen piiriin.

MAAKUNTIEN KEHITTÄMISEDELLYTYKSET • maakuntien kehittämisresurssien tason nostaminen • valtionhallinnon palvelujen turvaaminen ja julkishallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden verkon sekä yhteispalvelupisteiden kehittäminen • valtion toimintojen alueellistaminen

LIIKENNEHANKKEET • vt 3, vt 8, vt 18, vt 19 + perustienpidon rahoitus • ratahankkeet: päärata, Suupohjan rata, Pietarsaaren satamatie ja Pännäisten kolmioraide, Kokkolan kaksoisraide ja satamaväylän syventäminen • Tampere–Seinäjoki-kaksoisraiteen suunnittelu

INNOVAATIO- JA OSAAMISRAKENTEET • INKA-ohjelman toteuttaminen ja resursointi • keskisuurten innovaatiokeskittymien kehittäminen • korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen • toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevaisuus • koulutuksen ja TKI-toiminnan määrärahat

ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN • uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkaat ratkaisut • älykkäiden järjestelmien kehittäminen teollisuudessa • elintarvikealan kehittäminen • kulttuuriala ja matkailu • vientiyritysten alihankkijaverkoston kilpailukyvyn turvaaminen


Yhteistyö Länsi-Suomen maakuntien kanssa on ollut EU-ohjelmatyössä tiivistä ohjelmakaudella 2007–2013. Tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020 jatketaan Länsi-Suomen yhteistyötä, vaikka käytännössä koko Suomi on yhteistä ohjelma-aluetta. Länsi-Suomen alueen maakunnilla on yhtei-nen intressi vaikuttaa EU- ja kansallisen aluepolitiikan sisältöön. Länsi-Suomen suuralueen kansal-lisessa edunvalvonnassa keskeisiä asioita ovat muun muassa suuret infrastruktuurihankkeet, joista kaksoisraiteen rakentaminen mahdollisimman pikaisesti pääradalla Tampereelta pohjoiseen on maakunnan kannalta tärkeimpiä.

Maakunnan menestyksen avain tulevaisuudessa avoimen sisäisen yhteistyön lisäksi on verkos-toituminen parhaan osaamisen äärelle kansallisesti ja kansainvälisesti. Maakunnalla ja Seinäjoen seudulla on muun muassa INKA-ohjelman myötä merkittävä kansallinen vastuu ruokajärjestel-mien ja peltobiotalouden kehitystyössä, jossa keskeisimmät yhteistyösuunnat kansallisesti ovat INKA-biotalousveturi Joensuun ja INKA-biotalouskumppani Jyväskylän lisäksi pääkaupunkiseu-dulle, Turkuun, Tampereelle ja Kuopioon. Eri kehittämisteemojen osalta on keskeistä verkostoi-tua aktiivisesti metropolialueelle, sillä pääkaupunkiseudun metropolipolitiikkaan panostetaan kansallisesti monin toimin entistä enemmän. Sekä Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu-kehitys-käytäväyhteyden fyysisen sujuvuuden parantaminen että pääsyn varmistaminen maan parhai-siin tietovirtoihin Etelä-Suomen verkostoihin kytkeytymällä ovat ohjelmakauden ydintehtäviä. Etelä-Pohjanmaan fyysinen yhteys metropolialueelle kulkee Pirkanmaan kautta, ja Tampereen seutu tarjoaa jo itsessään esimerkiksi korkeakouluyhteistyössä maakunnalle merkittävää kumppa-nuutta. Avaus kansalliseen verkottumiseen on seutukaupunkipilottimenettelyn käynnistyminen. Siinä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungit vastaavat Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotista.


Kansainvälisten yhteistyöverkostojen luominenMaakunnan kansainvälisen verkostoitumisen kannalta on hyödyllistä kartoittaa ja tunnistaa sopi-via kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Verkostoista saatavia hyötyjä ja niiden aiheuttamia kustan-nuksia on syytä arvioida tapauskohtaisesti. Kansainvälisten verkostojen kautta pystytään myös vai-kuttamaan Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittäviin ratkaisuihin esimerkiksi Euroopan Unionissa. Tätä mahdollisuutta pitää pystyä hyödyntämään.

Kansainväliset verkostot ovat tehokas työkalu kansainvälisen hankerahoituksen hakemisessa. Komission innovaatiokumppanuus (EIP) ja siihen liittyvä yhteistyö (esim. ERIAFF) tulevat lisää-mään verkostojen merkitystä entisestään. Kumppanuus perustuu yhteistyöhön, jossa ovat mu-kana Euroopan komissio ja EU-maat, alueet, elinkeinoelämä sekä substanssikohtaisia asiantunti-joita. Maakunnan täytyy pystyä verkostoitumaan erityisesti tärkeiksi koetuilla painopistealueilla. Verkostojen ja niiden kautta saatavien kansainvälisten hankkeiden avulla pystytään tuomaan maakuntaan kansainvälisiä asiantuntijoita, konferensseja sekä saamaan rahoitusta tärkeiksi kat-sottujen toimenpiteiden toteuttamiseen.

Ei ole perusteltua rajata liian tarkasti kansainvälisiin verkostoihin osallistumista teemojen mukaan. Periaatteessa on hyödyllistä, että kaikkia niitä maakuntastrategiassa esiin nousseita teemoja, joita voitaisiin kehittää kansallisen rahoituksen kautta, voidaan kehittää myös kansainvälistä verkostoi-tumista hyödyntäen.

Maakunnan on kuitenkin syytä hakeutua erityisesti kansainvälisiin verkostoihin, joiden kautta voidaan kehittää ja saada kansainvälistä rahoitusta seuraaville teemoille: • Kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen • Älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen • Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen

Yhteistyöverkostoihin hakeuduttaessa kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien maantieteelliset rahoi-tusmahdollisuudet tulee tunnistaa. Lisäksi tapauskohtaisesti verkostoitumista on perusteltua tehdä myös EU:n ulkopuolelle esimerkiksi tuotteiden tai koulutusviennin edistämiseksi. Maantieteelliset painopisteet kansainvälisten verkostojen osalta voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: • Pohjoismaiset yhteistyöverkostot • Itämeren alueen yhteistyöverkostot • Euroopan laajuiset yhteistyöverkostot • Teemakohtaiset tiettyä tarkoitusta edistävät maa/maanosakohtaiset tai globaalit verkostot


4.

kuva

: mm

m m

avi C

ontu

m o

y

Maakuntastrategian tässä osiossa tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan pitkän aikavälin strategisia tavoitteita vuodelle 2040 (=maakuntasuunnitelma) sekä kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014-2017 (=maakuntaohjelma). Tavoitteita on linjattu painopisteittäin (=toimintalinja) maakunnan nykytilan haasteiden ja kehittämistarpeiden pohjalta huomioiden yleiset kehitystrendit.

Tavoitekuvauksissa nostetaan esiin niitä asioita, joita erityisesti tavoitellaan, sekä niitä, joita pyritään torjumaan ja jotka liittyvät uhkakuvien toteutumiseen.

Pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta on johdettu painopisteittäin keskipitkän aikavälin 2014–2017 strategisia toimenpiteitä. Näin pyritään tiivistämään maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman yhteyttä pitkän aikavälin tavoitteista konkreettiseen toteutukseen ja toteutuksen seurantaan.

Alueellisten erityispiirteiden johdosta tietyt teemat painottuvat eri alueilla. Maakuntastrategian toimenpiteitä toteutetaan koko maakunnan alueella.

4.1 Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämäEteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä ja yrityskannan vaihtuvuus on vähäistä. Vaikka yritystoimipaikkojen osuus suhteessa väestöön on maakunnassa korkea, on yritysten netto- määrän lisäys tällä hetkellä alle maan keskitason. Pk-yritysten merkitys maakunnan työllisyydelle on kuitenkin keskeinen.

Etelä-Pohjanmaa on ollut valtakunnan viimeisiä kasvuyritysten suhteellisessa osuudessa koko yri-tyskantaan nähden. Keskeisten elinkeinotoimijoiden yhteisellä päätöksellä on työstetty Etelä-Poh-janmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012–2020. Vaikka kasvuyrittäjyys on valittu kehittämisen kes-kiöön, ei muiden osa-alueiden kehittämistä unohdeta. Esimerkiksi yrityskauppa, ja siihen liittyvä omistajanvaihdos ovat luonnollinen osa yritystoiminnan kehittämistä ja yrityksen kasvuprosessia sen elinkaaren aikana. Maakunta on myös hyvin mikroyritysvaltainen, ja nämä yritykset tarvitse-vat edelleen erityisiä kehittämistoimia.

Maakuntastrategian tässä osiossa tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan pitkän aikavälin strategisia tavoitteita vuodelle 2040 sekä kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014–2017.

1

kuva

: mm

m m

avi C

ontu

m o

y

Strategian tavoitteet 2040 ja toteuttaminen 2014-2017 35

Isot pääomasijoittajat eivät merkittävästi toimi Etelä-Pohjanmaalla, ja rahoitustuotteiden kirjo on osin niukka alueella. Kasvuyrityksiä ja kansainväliseen liiketoimintaan suuntautuneita yrityksiä tarvitaan lisää. Lisäksi panoksia tulee kohdistaa yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen arvoketjussa eteenpäin. Yritysmyönteistä ilmapiiriä ja yritysten uudistumiskykyä tulee ruokkia.

Etelä-Pohjanmaan kehittäminen merkittävää biotalouspotentiaalia omaavana ruokamaakuntana on maakunnan strateginen valinta, johon on sitouduttu. Valinnalla tavoitellaan maatalouden ja elintarviketuotannon teknisen ja ekologisen kehityksen edelläkävijyyttä. Vahvan perustan toimin-nalle luovat elinvoimainen alkutuotanto, ruokajärjestelmiin liittyvä osaaminen, monipuoliset in-vestoinnit, kehitysalustat ja käyttäjäverkostot sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Ko. liiketoimintaympäristön kehittämiseen liittyvää toimintatapaa on mahdollista soveltaa myös muilla maakunnan vahvuusaloilla kuten teknologiateollisuudessa ja rakentamisessa sekä yritystoi-minnan ”aluskasvillisuudessa” ja potentiaalisilla nousevilla aloilla kuten energia- ja ympäristöalalla, biotaloudessa, hyvinvointi- ja palvelualalla sekä luovilla aloilla.

Jotta Etelä-Pohjanmaa on edelleen vuonna 2040 yrittäjyyteen ja vireään yritystoimintaan nojau-tuva maakunta, täytyy yritystoiminnan kasvualustaksi sekä kehityksen ja jatkuvuuden tueksi ra-kentaa ylivertainen ekosysteemi, joka tunnetaan ja tunnustetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Ekosysteemillä kuvataan yritysten liiketoimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti. Se pitää sisällään monia yrityskehitykseen vaikuttavia osa-alueita; muun muassa palvelut, infrastruktuurin ja ilma-piiriin.

Ekosysteemi huolehtii maakunnan tiheästä ja monipuolisesta yritystoiminnasta, johon kuuluu eri kokoluokkien eri kehitysvaiheissa olevia yrityksiä, erilaisille markkina-alueille tähtääviä yrityksiä, sekä tuotanto- ja palveluyrityksiä. Vuonna 2040 yrityspalveluiden verkosto on rakentunut laaduk-kaaksi julkisten ja yksityisten palveluiden saumattoman yhteistyön ja työnjaon myötä. Yritykset saavat tukea elinkaarensa ja kehityksensä eri vaiheissa yksilöllisesti räätälöitynä. Ekosysteemiin kuuluu koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän tiivis ja uutta luova yhteistyö. Alueelle on sijoittunut tutkijoita, jotka tekevät yrityslähtöistä, soveltavaa tutkimusta. Yrityksille tutkimustie-don soveltaminen käytäntöön on muodostunut arkipäivän toimintatavaksi ja tähän on olemassa välittävä, tutkimustietoa selkokielistävä järjestelmä.

Ekosysteemi auttaa yrityksiä havaitsemaan ja hyödyntämään kasvupotentiaalinsa. Vuonna 2040 yritysten kasvua tukemaan Etelä-Pohjanmaalle on rakentunut vakiintunut järjestelmä, joka auttaa vahvoja toimialoja kehittämään liiketoimintaansa edelleen. Se hakee kansainvälisistä trendeistä heikkoja signaaleja, joilla on maakunnassa hyödyntämismahdollisuuksia. Järjestelmä etsii yritys-

TaVoiTeTila 2040 Ainutlaatuinen, houkutteleva ja innovatiivinen yritystoiminnan ekosysteemi

Mahdollisuuksien maakunta – erityisesti näitä tavoitellaan: • Kasvuyrittäjyyttä • Menestystä tavoittelevaa, mutta myös epäonnistumiset sallivaa yritystoimintaa • Monipuolista ja tiheää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa • Yrittäjämäistä toiminta- ja ajattelutapaa • Luontevaa globaalia toimintakulttuuria • Verkostoitumisen ja johtamisen huippua

Näivettyvä nurkkakunta - erityisesti näitä pyritään torjumaan:• Hajanaisia ja tehottomia yrityspalveluja• Yrittäjyyden ja yrittäjyysasenteen rapautumista• Kehityshaluttomuutta yritystoiminnassa • Takertumista taantuviin toimialoihin ja toimintatapoihin

1

Strategian tavoitteet 2040 ja toteuttaminen 2014-201736

toiminnan tiheästä aluskasvillisuudesta uusia ituja ja merkkejä kasvupotentiaalista. Kestävän kehi-tyksen periaatteet ohjaavat tätä toimintaa. Kasvua tavoiteltaessa ylivertainen ekosysteemi tarjoaa monipuoliset rahoitusvälineet ja houkuttelee riskisijoittajia myös alueen ulkopuolelta taaten näin joustavia rahoitusratkaisuja kasvu- ja kehityshakuisten yritysten tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalle on muodostettu myös johdonmukainen, ennakoiva malli kehittää yritystoimintaa ja varmistaa sen jatkuvuutta erilaisten yritysjärjestelyjen, kuten omistajanvaihdosten avulla. Omistajanvaihdos on usein yrityksen elinkaarella taitekohta, jossa panostus liiketoiminnan kasvattamiseen on luontevaa.

Ekosysteemiin kuuluu verkostoituminen niin omalla alueella kuin kansallisesti ja kansainvälisesti-kin. Verkostojen avulla löydetään paras osaaminen ja tietoa myös alueen ulkopuolelta. Verkostoi-tuminen tuottaa lisäarvoa erityisesti silloin, kun se ylittää toimialojen rajat. Vuonna 2040 yrityk-set toimivat kansainvälisissä verkostoissa yhtä luontevasti kuin tiedeyhteisö. Etelä-Pohjanmaa on merkityksellinen toimija globaalissa työnjaossa ja verkostojen rakentaja omilla vahvuusalueillaan. Verkostomainen toiminta on yhdistelmä kilpailua ja yhteistyötä ja verkostojen onnistumisek-si johtamisosaamista on uudistettu ja vahvistettu niin, että Etelä-Pohjanmaasta otetaan mallia johtamisosaamisen esimerkkimaakuntana. Maakunnan yrityselämässä yksilöllisyyden rinnalla on omaksuttu yhteisöllinen toimintatapa. Erityisesti tämä ilmenee verkostojohtamisessa ja työhyvin-vointiin panostamisessa.

Toimivan yritysekosysteemin perusta vuonna 2040 rakentuu erityisesti ilmapiirin ja asenteiden varaan. Toimintaympäristö on yrittäjyysmyönteinen, kehitykseen ja kasvuun rohkaiseva. Myös yritysten ulkopuolella on omaksuttu yrittäjämäinen toimintatapa ja siihen kannustetaan muun muassa yrittäjyyskasvatuksessa. Menestykseen pyrkiminen on sallittua ja tavoiteltavaa. Yrittäjyys ja erityisesti kasvuhakuinen yrittäjyys on aina riskien ottamista, jolloin epäonnistumisen mahdol-lisuus on olemassa. Siksi yrittäjyysmyönteiseen ilmapiiriin kuuluu olennaisena osana epäonnistu-misten hyväksyminen ja niistä oppiminen.

Vuonna 2040 toimivan ekosysteemin tukirangan muodostavat toimivat ja tasokkaat liikenne- yhteydet, jotka takaavat tavaroiden, ihmisten sekä tiedon joustavan ja nopean liikkumisen.

Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosina 2014–2017Tavoiteltua eteläpohjalaista yritystoiminnan ekosysteemiä hahmotellaan seuraavalla kuvalla, josta johdetaan toimintalinjan ”uudistumiskykyinen elinkeinoelämä” lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet.

TL 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ

1


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.1.1: Grow Up:

Kasvuyrittäjän palvelut ja kasvuyrittäjyyden edistäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.1.2: Business Transfer:

Omistajanvaihdospalvelut ja omistajanvaihdosten edistäminen

• Rakennetaan palvelutarjotin kasvuyrittäjille synnyttämällä uudentyyppisiä yhteistyökuvioita ja kiinnittämällä yritystoiminnan sparraajat ja kokeneet kasvuyrittäjät tiiviimmin prosessiin.

• Varmistetaan kasvuyrittäjyysohjelman toimeenpano.

• Innostetaan kasvuyrittäjyyteen positiivisen tiedottamisen keinoin. Aktivoidaan kasvuyrittäjyyttä muun muassa Grow Up -kasvuyrityskilpailun keinoin.

• Kehitetään riskipääomasijoitustoimintaa eri kehitysvaiheissa olevien yritysten rahoitustarpeisiin. Aktivoidaan yrityksiä pääomasijoitustoiminnan hyödyntämisessä.

• Luodaan kasvuyrittäjien verkosto (esimerkiksi Grow Up -kisaajista muodostuva Grow Up -kilta).

• Tuetaan kansainvälisille markkinoille suuntautuvien palvelupakettien rakentumista ja edistetään maakunnan toimijoita kiinnittymään Team Finland -toimintaan. Team Finland -verkosto koostuu eri ministeriöistä ja niiden alaisista organisaatioista. Se edistää muun muassa Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä ja Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Toimintaan liittyen tehostetaan Team Etelä-Pohjanmaan toimintaa yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.

• Panostetaan kansainvälistyvän yrityksen johtamisen koulutukseen.

• Edistetään kasvuyrittäjyyteen ja asiakastiedon hankintaan liittyvää tutkimusta.

• Kehitetään yhteistyössä yksityisten ja julkisten yrityspalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa maakunnallinen omistajanvaihdospalvelutarjotin.

• Turvataan matalan kynnyksen omistajanvaihdosneuvontapisteen jatko.

• Herätellään omistajanvaihdosteeman ajankohtaisuuteen tiedottamisen keinoin.

• Järjestetään ostajille, myyjille ja asiantuntijoille suunnattuja lyhyempiä ja pidempiä omistajanvaihdoskoulutuksia vuosittain.

• Edistetään omistajanvaihdoksiin liittyvää tutkimusta.

Tavoite 1 Kasvua ja uudistumista tukevan toiminnan edistäminen

1


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.1.3: Start Up: Alkavan yrittäjän palvelut

ja uuden liiketoiminnan edistäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.1.4: Liiketoimintaosaamisen

kehittäminen

• Rakennetaan yhteistyössä yksityisten ja julkisten yrityspalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa alkavan yrittäjän palvelujen edistämiseksi Start Up -palvelutarjotin, joka on tasalaatuisesti tarjolla eri alueilla.

• Panostetaan yrityksen perustamisvaiheen jälkeisiin 1–3 vuotta toimineiden yrittäjien valmennukseen ja palveluihin. Yrityksen perustaminen ja selviytymisvaihe on nuoren yrityksen ensimmäinen kasvukriisi.

• Kannustetaan uudenlaiseen yrittäjyyteen. Uudenlaisia yrittäjyyden toimintamalleja ovat esimerkiksi spin off -yrittäjyys, sarja- ja portfolioyrittäjyys, kimppayrittäjyys sekä osaamissijoittaminen. Edistetään myös korkeakoululähtöistä uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa.

• Kehitetään sivutoimisen yrittäjyyden malleja ja toimintatapoja verkostomallin kehittämiseksi sekä tuetaan sivutoimisten yrittäjien muutosta päätoimiseksi.

• Edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja tuetaan uusia kasvun aloja.

• Edistetään yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan tutkimusta.

• Kehitetään liiketoimintaosaamista nykyaikaisilla menetelmillä, esim. NABC-mallin avulla (Need, Approach, Benefits ja Competition).

• Panostetaan uusien sovelluksien ja palveluiden kehittämiseksi kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen.

• Rohkaistaan uusiin, nopeisiin kokeiluihin ensisijaisesti elinkeinotoiminnan, mutta myös julkisten palvelujen uudistamiseksi. Niin sanotulle nopealle kokeilulle on ominaista, että se perustuu kevyelle suunnittelulle, ”alhaalta ylös” -kehittämiselle, ketteryydelle ja mahdollisuudelle vaihtaa kurssia kesken kaiken.

• Kannustetaan asiantuntijoiden ja sparraajien ryhmätyöskentelyyn ja kehitetään toimintamalli ulkopuolisen asiantuntijuuden tarjonnan ja tarpeiden kohtaamiseksi.

• Sovelletaan vertaismentorointia yrittäjille. Kahdenkeskisen mentoroinnin sijaan vertaismentorointiin liitetään myös yhteistoiminnallisuutta, kollegiaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta.

• Kehitetään julkisiin hankintoihin liittyviä malleja yritysten uusien innovaatioiden kehittämiseksi, julkisten palvelujen uudistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

1


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.2.1: Kestävien ja tehokkaiden ruoka-

järjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen

Tavoite 2 Elinkeinoelämän painopistevalinnat

Elinkeinoelämän painopistevalintojen kansainvälistä ulottuvuutta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin maakuntastrategiaa täydentävässä Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiassa.

• Vahvistetaan ruokajärjestelmiin erikoistunutta kansallisen ja kansainvälisen tason innovaatiokeskittymää. Ruokajärjestelmien kestävien ja tehokkaiden ratkaisujen elementit koskevat alkutuotantoa, agro- ja tuotantoteknologiaa, elintarvikejalostusta, logistiikka- ja ympäristöratkaisuja, kauppaa ja markkinointia sekä kulutusta ja käyttökokemusta.

• Edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä niin sanottuun neloskierteeseen (käyttäjät, yritykset, tutkijat, julkiset toimijat) perustuvissa kärkihankkeissa.

• Edistetään ruokajärjestelmiin liittyvien osaamis- ja innovaatioympäristöjen (muun muassa Ruokatalo-, koetehdas- ja laboratorioinvestoinnit) sekä kehitysalustoja käyttäjäverkostojen rakentumista sekä kansallista ja kansainvälistä verkottumista.

• Haetaan uusia kasvun lähteitä systemaattisesti ruokajärjestelmien eri elementeistä ja niiden rajapinnoilta.

• Kehitetään raaka-aineiden ja materiaalien älykästä käyttöä ruokajärjestelmissä sekä tuetaan korkean jalostusasteen omaavien uusien tuoteinnovaatioiden syntymistä.

• Tuetaan ruokajärjestelmien ratkaisuja tuottavien yritysten viennin ja kansainvälistymisen kasvua.

• Kehitetään ruokajärjestelmien kestäviä ja tehokkaita prosesseja sekä tuetaan tähän liittyvien uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä.

• Kehitetään lähiruokaketjua. Vahvistetaan ruokamaakunnan näkyvyyttä nostamalla ruokateemaa esiin elämyksenä ja alueellisena vetovoimatekijänä yhdistäen mm. ruoka, hyvinvointi, kulttuuri ja liikunta.

• Varmistetaan elintarviketeollisuudelle korkealaatuisten, puhtaiden, turvallisten ja jäljitettävien raaka-aineiden saatavuus.

• Edistetään luonnonmukaista elintarviketuotantoa ja kehitetään luomuruokaketjua.

• Vahvistetaan alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä turvataan jatkuvuus.

• Edistetään talousmetsien monipuolista ja tehokasta hyödyntämistä huomioiden myös uudenlaiset tuoteinnovaatiot ja käyttömahdollisuudet muun muassa mineraaliöljypohjaisten materiaalien korvaajana.

• Nostetaan metsäraaka-aineen jalostusastetta ja turvataan raaka-aineen saatavuus.

1


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.2.2: Älykkäiden ja energiatehokkaiden

järjestelmien kehittäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.2.3: Palvelu- ja elämystuotannon

kehittäminen

• Lisätään yritysten kilpailukykyä uudenlaisen tuotekehityksen avulla. Kehitystyössä on satsattava älykkäiden tuotteiden kehittämiseen, uusien materiaalien hyödyntämiseen tuotannossa sekä palveluliiketoiminnan integroimiseen tuotteisiin. Tuotteen elinkaaressa jälkimarkkinat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Palveluliiketoiminta parantaa koneita ja laitteita valmistavien yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

• Edistetään digitaalisuutta ja avointen kuituverkkojen hyödyntämistä palveluissa ja teollisuudessa.

• Edistetään koneiden ja tuotantojärjestelmien älykkyyden lisäämistä, uusien digitaalisten suunnittelumenetelmien käyttöönottoa sekä tuotteiden elinkaaren aikaista hallintaa. Luodaan pohjaa uusille liiketoimintamalleille näihin liittyen. Tulevaisuudessa keskeisiä työkaluja ovat muun muassa virtuaalisuunnittelu, mallinnus, digitaalinen koneenrakennus ja erilaiset etäteknologiat, simuloinnit ja e-oppiminen.

• Huomioidaan tuotekehittelyssä energiatehokkuus- ja ympäristöystävällisyys sekä uusien materiaalien hyödyntäminen tuotannossa.

• Hyödynnetään cleantech-toimialaan, vähähiilisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet.

• Edistetään uusien, älykkäiden tuote- ja palveluratkaisujen syntymistä hyvinvointialalle esimerkiksi ikääntyvien asumiseen.

• Panostetaan Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian mukaisten matkailukeskittymien ja veturikohteiden edelleen kehittämiseen ja markkinointiin. Nostetaan merkittävästi matkailukohteiden palvelutasoa ja näkyvyyttä ja kehitetään keskittymien välistä yhteistyötä ja palvelutarjontaa kansainväliselle tasolle ja täyttämään kansainvälisen asiakkaan vaatimukset. Panostetaan verkostoitumiseen, palvelujen laatuun ja ostettavuuteen.

• Kehitetään teemakohtaisia matkailutuotteita (maaseutu-, hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu).

• Vahvistetaan matkailuyrittäjien sähköisen liiketoiminnan osaamista ja edistetään sähköisten myynti- ja markkinointikanavien hyödyntämistä.

• Tuodaan esille ja vahvistetaan paikallista ruokakulttuuria osana matkailutuotteita.

• Tuotteistetaan luonto- ja kulttuurielämyksiä ja varmistetaan niiden saatavuus/ostettavuus sähköisten myyntikanavien kautta ja matkailukohteissa.

• Tuetaan luovia aloja uusien liiketoimintojen lähteenä ja generoimaan perinteisille aloille uutta kilpailukykyä ja arvonlisää.

• Kehitetään palveluyrittäjyyttä ja uusia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja palvelutuotannossa.

• Edistetään terveysteknologiaan, liikuntaosaamiseen, hyvinvointipalveluihin ja -matkailuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä innovaatioita ja niiden tuotteistamista.

TOIMINTALINJA 1Vastuutahot: Yritykset, yrityspalveluiden tuottajat, kehittäjäorganisaatiot, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, korkeakoulut, oppilaitoksetRahoitus: Kansallinen yritysrahoitus, TEKES, EAKR, maaseutuohjelma, ESR, kv-rahoitus

1


TaVoiTeTila 2040 Vetovoimainen, tarvelähtöinen, uutta luova ja kansainvälisesti kiinnostava osaamis- ja innovaatiojärjestelmä

4.2 Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeetKorkea-asteen koulutettujen osuus on Etelä-Pohjanmaalla alhainen, samoin tutkimus- ja kehittä-mistoimintaan käytetyt menot suhteessa muihin maakuntiin. Maakunnan osaamisjärjestelmää on rakennettu pitkäjänteisesti ja omaehtoisesti alueen ja erityisesti sen työ- ja elinkeinoelämän tar-peiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaalle on luotu verkostomainen korkeakoulumalli, johon kuuluvat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen lisäksi yhteistyökumppaneina maakunnan kunnat, julkiset rahoittajat ja muut korkeakoulutusta edustavat organisaatiot, yritykset ja elinkei-noelämä sekä yliopistokeskuksessa mukana olevat yliopistot. Toimintaa kehitetään yhteisen strate-gian pohjalta. Koulutusta ja tutkimusta profiloidaan entistä selvemmin valituille painopistealueille. Näitä ovat kestävät ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät sekä hyvinvoivat ja luovat yksilöt ja yhteisöt. Yhteen sitovana opetus-, tutkimus- ja kehittämisalueina ovat yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen ja palveluinnovaatiot. Korkea-asteen toimijoiden lisäksi alueen nykyaikai-nen toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö tukevat vahvasti työ- ja elinkeinoelämän tarpeita.

Maakuntaan rakentuneen osaamisjärjestelmän avulla on kyetty lisäämään merkittävästi tutki-mustoimintaa ja osaamista alueella, mutta haasteina ovat tulevaisuuden osaamistarpeiden enna-kointi, jatkuva uudistuminen, kansainvälistyminen ja järjestelmän rahoituksen jatkuvuus. Osaa-mis- ja innovaatiojärjestelmä kohtaa merkittäviä ulkoisia muutospaineita aloituspaikkamäärien karsimisen, resurssien tehostamisen, nuorten ikäluokan pienentymisen, aikuiskoulutuksen kehit-tämistarpeen sekä toimintojen keskittymisen seurauksena. Maakunnan osaamis- ja innovaatio-ympäristön tulee yhä vahvemmin kiinnittyä kansainvälisiin verkostoihin. Kansainvälistymiseen on tosin panostettu viime vuosina voimakkaasti, mutta siitä huolimatta maakunta on valtakunnalli-sesti verrattuna takamatkalla.

Maakunnan työikäisen väestön vähentyminen hidastaa talouskasvua, sillä jo lähivuosina tapah-tuu huomattavaa eläköitymistä, jota työmarkkinoille tulevien nuorten määrä ei riitä kattamaan. Eräissä ammateissa on kuitenkin pulaa työnhakijoista. Yhtäaikainen työttömyys ja työvoimapula johtuvat siitä, että tarjolla olevat työpaikat ja hakijoiden osaaminen eivät vastaa toisiaan, ja siitä, että tarjolla olevat työpaikat ja työntekijät ovat sijoittuneet eri alueille. Niin sanotusta työvoiman kohtaanto-ongelmasta johtuen on erityisen tärkeää panostaa koulutuksen työelämävastaavuu-teen, mikä edellyttää koulutuksentarjoajilta muutosherkkyyttä koulutuksen suuntaamisessa.

2


Osaaminen ja uusien innovaatioiden syntyminen on maakunnan menestyksen kannalta kriittinen te-kijä. Riittävä osaaminen varmistetaan toimivalla koulutusjärjestelmällä. Sen perustana on kaikille lähi-palveluna tarjottava laadukas perusopetus, joka takaa perusosaamisen ja yleissivistyksen huomioiden erilaiset oppijat ja heidän tarpeensa. Osaamisen kehittäminen omien kykyjen rajoissa kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Ratkaisevaa tässä on opettajien osaaminen, mutta myös ympäristön tuki ja arvostus. Oleellista työllisyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa on pitää huolta täysimää-räisestä jatkokoulutukseen hakeutumisesta ja käytännönläheisistä työelämäpoluista. Työvoiman saata-vuuden varmistamisessa ja elinkeinoelämän uudistamisessa tarvitaan myös maahanmuuttoa.

Vuonna 2040 maakunnan koulutusjärjestelmälle merkityksellistä on kyky reagoida joustavasti koulu-tustarpeiden muutoksiin ja vastata myös kokonaan uusiin koulutustarpeisiin, joita syntyy toimialojen kehittyessä tai uusien toimialojen syntyessä. Koulutustarpeiden ennakointia tehdään tiiviissä yhteis-työssä elinkeinoelämän ja kehittäjätahojen kanssa. Etelä-Pohjanmaa on mallimaakunta työelämän ja oppimisen integraatiossa. Koulutuksella ja työelämällä ei ole selkeää rajaa, vaan yritykset ja muut yhteisöt ovat Etelä-Pohjanmaalla kiinteä osa oppimisympäristöä. Osaamisen jatkuva uudistaminen ja elinikäisen oppimisen sisäistäminen leimaavat maakunnan yritysten ja organisaatioiden toimintakult-tuuria. Maakuntaan on luotu järjestelmä, joka auttaa työntekijöitä ja työnantajia jatkuvassa osaamisen päivittämisessä ja huoltamisessa. Järjestelmän tuottama koulutus on monimuotoista sekä usein ajasta ja paikasta riippumatonta, jolloin se on kaikkien saavutettavissa. Sähköisiä välineitä ja tietoverkkoja hyödynnetään osaamisen kehittämisessä tiiviisti.

Tulevaisuuden eteläpohjalaisessa työelämässä osaamistarpeet moninaistuvat ja monialaistuvat, mutta samalla tarvitaan myös syvälle menevää erikoisosaamista ja tutkimusta erityisesti avain- ja kasvualoilla. Näihin tarpeisiin vastatakseen vuonna 2040 eteläpohjalainen koulutusjärjestelmä on virittynyt toimi-maan kansainvälisten osaamis- ja arvoverkostojen keskeisenä solmukohtana ja rakentamaan itse näitä verkostoja kulloistenkin osaamistarpeiden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnassa on taito ammentaa ja soveltaa käyttöön muualta hankittua osaamista, mutta myös sitä, että maakuntaan ke-hittyneelle keskeisten alojen huippuosaamiselle on globaalia kysyntää. Synteesiosaaminen, joka yh-distää eri aihealueita ja synnyttää uutta tietoa ja näkemyksiä, on Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoista ja

Näivettyvä nurkkakunta - erityisesti näitä pyritään torjumaan: • Koulutuksen järjestäjien reviirivarjelua • Korkeita koulutusalojen välisiä raja-aitoja ja tiukkaa ammattikunta-ajattelua • Koulutuksen ja työelämän eriytymistä • Tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittämistä metropolialueille • Koulutuspaikkojen alasajoa

Mahdollisuuksien maakunta – erityisesti näitä tavoitellaan: • Joustavaa työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja muutoksiin reagoivaa korkeatasoista koulutusjärjestelmää • Erikoisosaamista ja tutkimusta maakunnan avain- jakasvualoilla • Eri aihealueita yhdistävää synteesiosaamista, joka synnyttää uutta tietoa ja osaamista • Järjestelmää, joka tunnistaa heikkoja signaaleja uusien innovaatioiden syntymiseksi ja toimii kansainvälissä verkostoissa• Järjestelmää, joka sisäistää elinikäisen oppimisen sekä huomioi erilaiset oppijat ja heidän tarpeensa

2


TL 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET

arvostettua. Koulutusalojen raja-aidat ovat madaltuneet tai poistuneet kokonaan, jolloin opintosisältö on mahdollista räätälöidä yksilön ja työelämän tarpeiden ja niiden muutoksen mukaan.

Etelä-Pohjanmaa on erikoistunut kuulemaan ja hyödyntämään kehityksen heikkoja signaaleja. Heikot signaalit ovat toimialojen rajapintojen ohella keskeisiä innovaatioiden syntymisen alku-pisteitä. Tarvelähtöisyyden rinnalla koulutuksella ja tutkimuksella on edelläkävijän rooli. Etelä-pohjalainen tutkimus- ja koulutusjärjestelmä on vuonna 2040 panostanut erityisesti kehittämään ketjua, jossa innovaatioista syntyy käytännön toimintaa ja tuotteita myytäväksi.

Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosina 2014–2017Korkeakoulutoimijoiden yhteistyönä maakunnassa on työstetty vuoden 2013 aikana korkea-koulustrategia, jonka painoalat ja läpileikkaavat teemat esitellään seuraavassa kuviossa. Maakunta- strategiakaudella tavoitellaan merkittävää osaamisen tasokorotusta ja kansainvälistymistä erityi-sesti valituilla painopistealueilla.

2


• Panostetaan innovatiiviseen, monialaiseen (rajapinnat) ja korkea-tasoiseen koulutukseen valituilla vahvuusaloilla.

• Kehitetään kansainvälistä koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa alueen yritystoiminnan ja uuden yritystoiminnan syntymisen tukemiseksi.

• Toteutetaan vuosittain kansainvälistä yhteistyötä syventäviä kansainvälisiä seminaareja, konferensseja sekä tarjotaan kumppanuutta alueen toimijoille kansainväliseen osallistumiseen esimerkiksi EU:n Horisontti- ja Interreg-ohjelmissa.

• Avataan koulutusvienti keskeisillä osaamisalueilla ja perustetaan oppilaitosten yhteinen yksikkö. Koulutusta kehitetään vahvuusalueilla kansainvälisesti niin kiinnostavaksi, että se on vientikelpoista. Kehitetään tarvelähtöisesti myös koulutustuontia.

• Rakennetaan kestäviin ruokaratkaisuihin keskittyviä kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisia koulutuskokonaisuuksia (esimerkiksi tutkintokoulutukset ja Itämeren alueen MBA).

• Edistetään kansainvälistymistä korkeakoulujen ja kehittämistoimijoiden yhteisellä osaajaverkostolla sekä yhteisillä, innovatiivisilla tukipalveluilla.

Tavoite 3 Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketjun rakentaminen valituilla painopistealueilla

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2.3.1: Kansainvälisten verkostojen

laajentaminen ja syventäminen tutkimuksessa, koulutuksessa

ja tuotekehitystyössä

2


• Hyödynnetään perus- ja soveltavan tutkimuksen tietoa entistä enemmän käytännön yritystoiminnassa. Tutkijat–asiantuntijayritykset–asiakasyritykset -toimintamallia kehitetään eteenpäin monimuotoiseksi yhteistyön kirjoksi. Asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatiot toimivat tutkimustiedon jatkojalostajana ja suodattajana sekä levittäjänä.

• Vahvistetaan elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palveluja kaupallistamisprosesseja.

• Tiivistetään koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä luodaan moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen kokeiluja demonstraatioympäristöjä.

• Luodaan uudenlainen koulutussisältöjen tuotekehitysfoorumi. Koulutusohjelmien sisältöjä kehitetään vastaamaan kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

• Tarjotaan opinnäytetöiden aiheita ja työharjoittelupaikkoja kotikunnasta tai -maakunnasta. Näin yhdistetään työelämää ja koulutusta toisiinsa.

• Tiivistetään koulutusorganisaatioiden ja -alojen keskinäistä yhteistyötä ja etsitään uusia mahdollisuuksia koulutusalojen rajapinnoilta.

• Edistetään ammatillisen koulutuksen alueellisen kehittämissuunnitelman (AMKESU) toteutumista. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä kaikkien ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

• Kehitetään (avointa) korkeakouluopetusta sekä uusia korkea-asteen koulutustuotteita, jotka muun muassa mahdollistavat työssäkäyvien aikuisten osallistumisen koulutukseen nykyistä laajemmin.

• Kehitetään maakuntakorkeakoulutyyppistä toimintaa sekä alueellisesti että sisällöllisesti. Maakuntakorkeakoulu toimii ammattikorkeakoulun, yliopistojen, yritysten, kuntien, muun julkisen sektorin, kehittäjäorganisaatioiden, toisen asteen oppilaitosten ja vapaan sivistystyön yhteistyössä.

• Luodaan uudentyyppistä, kasvusuuntautunutta ja kunnianhimoista ajattelutapaa yrittäjyyteen kaikilla kouluasteilla ja tutkimuksessa.

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2.3.2: Elinkeinoelämän,

korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen

2


TOIMINTALINJA 2Vastuutahot: Korkeakoulut, oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot, yritykset, kunnat, TE-toimistotRahoitus: Kansallinen, EAKR, ESR, kv-rahoitus

• Kehitetään toisen asteen (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) ja korkea-asteen koulutusta vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä huomioiden paikallisten yritysten osaamistarpeet. Mahdollistetaan työn ja koulutuksen joustava vuorottelu.

• Käydään avointa vuoropuhelua toisen asteen koulutuksen sisällöistä, työnjaosta ja koulutusrakenteiden kehittämisestä.

• Vahvistetaan vapaan sivistystyön toimijoiden (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset) välistä yhteistyötä sekä näiden verkostoitumista ammatillisten koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa.

• Edistetään koulutustoimijoiden (perusaste, toinen aste, korkea-aste, vapaa sivistystyön) ja yritysten välistä monialaista verkostoja yhteistyötä ja vakiinnutetaan se. Luodaan kohtaamispaikkoja yhteis- työlle, ennakoinnille ja innovoinnille aikuiskoulutuksen osuvuuden ja kysyntälähtöisyyden lisäämiseksi.

Tavoite 4 Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2.4.1: Yksilöllisten ja joustavien

oppimispolkujen rakentaminen

• Varmistetaan koulutusjatkumot maakunnassa toiselta asteelta ja vapaasta sivistystyöstä korkea-asteelle.

• Tuetaan 100 % koulutustakuun varmistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tavoitteena on, ettei yksikään nuori jäisi jatko-opintojen ulkopuolelle koulupudokkaaksi.

• Rakennetaan toimintamalleja elinikäiselle oppimiselle.

• Varmistetaan erilaisten oppijoiden, maahanmuuttajien, osatyökykyisten ja muiden erityisryhmien monimuotoiset tavat kouluttautua (muun muassa työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö tutkintotavoitteisten opintojen suorittamiseksi pajoilla).

• Kehitetään koulutuksesta koulutukseen jatkavien ja ammattiin valmistuvien sekä valmistuneiden työelämään siirtymistä (koulutus- ja työuriin liittyviä siirtymävaiheita) tukevia toimenpiteitä; muun muassa tieto-, ohjaus- ja neuvontapalvelut, opettajien työelämätietous, opetusjärjestelyt, opiskelukykyä ja motivaatiota vahvistavat toimet.

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2.4.2: Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan

koulutusjärjestelmän rakentaminen

2


4.3 Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisötHyvinvoinnin näkökulmasta suurin ongelma on hyvinvoinnin kahtiajakautuminen. Pääosa väes-töstä voi hyvin, mutta pahoinvoivan väestön ongelmat syvenevät. Pohjalaismaakuntien hyvin-vointibarometri 2012 -tutkimuksen mukaan suurimmiksi maakuntamme ongelmiksi koettiin pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, psyykkiset pitkäaikaissairaudet, päihteiden käyttö, yksinäisyys ja velkaongelmat. Vaikeimpia ongelmia liitettiin taloudelliseen toimeentuloon, huo-no-osaisuuteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen kytkeytyviin päihde- ja mielenterveysongelmiin.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat maan keskimääräistä korkeammat. Myös erikoissairaanhoidon avohoidon käyntien määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan maakunnan väestön terveydentila jää alle maan keskitason. Myös kansantautien määrä on Kelan terveyspuntarin mukaan keskimää-räistä korkeampi. Etelä-Pohjanmaan kuntien kyky rahoittaa hyvinvointipalvelujen tuottamista on vaikeutunut olennaisesti viime vuosina. Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut kattavat noin 75 prosenttia kuntien käyttömenoista, ja samalla Etelä-Pohjanmaan kuntatalouden ongelmana ovat muuta maata pienemmät verotulot. Väestön elinikäisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimin-takyvyn koheneminen on olennaisessa asemassa tulevaisuudessa. Etelä-Pohjanmaan peruspalve-luohjelma 2020:ssä hyvinvoinnin edistämisen osa-alueista on nostettu esiin erityisesti terveyden edistäminen. Tämä on perusteltu valinta myös pidemmällä aikavälillä. Ongelmien ennaltaehkäisy on tarkoituksenmukaisempaa ja kunnalle taloudellisempaa kuin korjaava toiminta. Pitkän aikavä-lin tarkastelussa ainoastaan ennaltaehkäisevällä työllä saavutetaan kustannussäästöjä ja vähenne-tään palvelutarvetta.

Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja vinoutuneen huoltosuhteen hallitsemiseksi. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Taloudellinen huolto-suhde nousee työllisyystilanteen heikentyessä. Siihen vaikuttaa ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyvien määrän kasvu. Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu heikentävät myös väestöllistä huoltosuhdetta, joka on osassa Etelä-Pohjanmaan kuntia jo nyt korkea. Siksi on tärkeää saada mah-dollisimman moni toiminta- ja työkykyisiksi. Taloudellisen taantuman aikana ei saa päästää nuorten ikäluokkaa valumaan pois työmarkkinoilta.

TaVoiTeTila 2040 Monialainen ja ennakoiva, väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä toimintatapa

3


Maakunnan vetovoiman näkökulmasta on oleellista päästä uusien tulomuuttajien tietoisuuteen. Keskeistä on kehittää ja markkinoida monipuolisia työ-, asumis- ja matkailumahdollisuuksia sekä palveluiden helppoa saatavuutta.

Ennaltaehkäisevillä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä edistävillä toimenpiteillä Etelä-Pohjanmaa tunnetaan vuonna 2040 alueena, jossa on syntynyt tahtotila tarttua väestön hyvin-voinnin tilan kokonaisvaltaiseen kohentamiseen ennen ongelmien kasautumista. Tästä ”tarinasta” on syntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti hyvä esimerkki.

Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla päätöksenteon ja hyvinvoinnin kehittämistoiminnan painopiste on ennakoivissa hyvinvoinnin edistämisen toimissa kaikilla eri tasoilla. Ennaltaehkäisevyys kattaa tuen ja avun koko elämän ajan. Sektori- ja hallintorajat eivät näy toiminnassa, vaan monialainen kehittäminen ja ennakoiva ote on vallitseva toimintatapa. Sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutus-palveluita, kulttuuri- ja liikuntapalveluita tarkastellaan osana väestön hyvinvointia elämänkulun eri vaiheissa. Kulttuurilla, vapaa-ajan palveluilla, rakennetulla ja rakentamattomalla ympäristöl-lä on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja alueen vetovoimaan. Asuinpaikan valinnassa korostuvat monipuolinen työpaikkatarjonta, asuinympäristön laatu, viihtyisyys ja monipuolisten palvelujen saatavuus. Ruokamaakunnassa ravinnon merkitys on huomioitu entistä vahvemmin osana hyvinvointia. Vaikka julkinen sektori kantanee myös tulevaisuudessa päävastuun hyvin-vointia edistävän toiminnan organisoimisesta, yksityisen ja kolmannen sektorin rooli ennaltaeh-käisevässä työssä on ratkaisevan tärkeä.

Vuonna 2040 jokaisen Etelä-Pohjanmaalla asuvan tulee kokea olevansa yhteisön tai yhteisöjen täy-sivaltainen jäsen. Yhteisöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä sen laajaa merkitystä erilaisista perhe- yhteisöistä toiminnallisiin harrasteyhteisöihin saakka. Etelä-Pohjanmaalla korostuu yhteisöllinen hyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen – luova, välittävä, osallistava, suvaitsevainen ja uudistumis-kykyinen yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys on innovaatioita ja luovuutta synnyttävä moottori, joka luo välittämisen kulttuuria. Ihmiset ovat halukkaampia antamaan oman panoksensa yhteisön hyväksi. Yksilön vastuu omasta ja läheisten elämänhallinnasta voimistuu. Voimavaroiltaan ja resursseiltaan heikompien kohdalla yhteisvastuullinen välittäminen korostuu. Keskeistä on kannustaa osallistu-

Näivettyvä nurkkakunta - erityisesti näitä pyritään torjumaan • Palvelurakenteiden tiukkoja sektorirajoja ja kokonaisnäkemyksen puuttumista • Eriarvoistumisen ja suvaitsemattomuuden lisääntymistä • Yhteisöllisyyden kariutumista • Digitalisoitumisen aiheuttamaa syrjäytymistä • Palvelutarjonnan etääntymistä ihmisistä ja turvattomuuden lisääntymistä

3

Mahdollisuuksien maakunta - erityisesti näitä tavoitellaan • Kokonaisratkaisuja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi (ei ongelmiin vaan syihin puuttumista laajasti) • Avointa, monialaista ja ennakoivaa yhteistyötä • Vahvistuvaa yhteisöllisyyttä hyvinvoinnin voimavarana • Hyvinvointipalveluiden tuotantotapojen ja tuottajien monipuolistumista • Uusia paikasta riippumattomia tehokkaita palvelumalleja ja uutta liiketoimintaa • Hyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja palveluosaamiseen liittyvää koulutusta ja tutkimusta


maan hyvinvoinnin ja alueen kehittämistyöhön, sillä kansalaisten osallisuuden lisääminen ehkäisee syrjäytymistä ja näkyy lopulta laadukkaampina ja asiakaslähtöisempinä palveluina.

Työmarkkinoille kiinnittyminen on ensisijainen ja kestävin keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Kaikilla työikäisillä ja osittainkin työkykyisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Nuorten syrjäytymiseen johtavia tekijöitä ovat mm. työttö-myys, koulutuksen puuttuminen, putoaminen järjestelmien ulkopuolelle sekä oikea-aikaisen tuen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen puute. Vuonna 2040 tulee tavoitella tilannetta, jossa Etelä-Pohjan-maalla ei ole yhtään alle 25-vuotiasta työllisyyspotentiaalia omaavaa nuorta aikuista ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Myös vaikeasti työllistettävien (esimerkiksi tilapäisesti tai pysyvästi alentunut työ- ja toimintakyky, syrjintää ja ennakkoluuloja kohtaavat väestöryhmät, pitkäaikaistyöttömät) työelämävalmiuksia on kyetty parantamaan erilaiset syrjäytymispolut huomioon ottaen.

Peruspalveluissa toteutunut murros monipuolistaa palvelujen tuotantotapoja ja niiden tuottajia. Uusi teknologia tulee olemaan kaikessa läsnä. Digitalisoitumisen myötä paikkasidonnaisuus palve-lujen tuottamisessa vähenee, jolloin maaseudun palvelumallit voivat olla yhtä tehokkaita suurempi-en keskusten palvelujen kanssa. Yksilölliset tarpeet ruokkivat uutta liiketoimintaa hyvinvointialalla. Ihmiset huomioidaan yhä enemmän kokonaisuuksina ja yksilöinä. Kynnys hankkia palveluita laskee, ja ikääntyvillä on halua ja maksukykyä ostaa palveluita.

Palvelutuotannon lähtökohtana vuonna 2040 tulee olla palvelujen saavutettavuus, monipuolisuus ja laatu. Palvelujen järjestämisessä tulee tavoitella kokonaisvaltaisuutta. Yhtä toimialaa laajempi näkemys lisää kustannustehokkuuden lisäksi myös palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen kasvun ennakoidaan kiihtyvän, sillä väestön ikääntyminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia palvelutarpeita. Myös yritysten tuottamat palvelut lisääntyvät. Erilainen palvelu- osaaminen tulee entistä tärkeämmäksi, sillä on luotava uusia tapoja vastata kasvaviin palvelutar-peisiin. Hyvinvointialan osaaminen on turvattu koulutuspoliittisin keinoin ja alueella panostetaan hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen osaamiseen ja tutkimukseen.

3


TL 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT

Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosina 2014–2017Ihmisen hyvinvointi rakentuu monista eri tekijöistä. Maakuntastrategian tavoitteiksi on valittu ihmisen osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen, hyvinvointia edistävän palvelu-tuotannon kehittäminen sekä alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen.

3


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.5.1: Työelämään kiinnittyminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.5.2: Ihmisen osallisuus suunnittelussa

ja päätöksenteossa

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.5.3: Järjestötoiminnan kehittäminen

• Tehostetaan toimenpiteitä, joilla nuorten kiinnittymistä työelämään nopeutetaan. Resursseja suunnataan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, koulunsa keskeyttäneisiin ja koulutuspaikkojen riittävyyteen. Vahvistetaan nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa.

• Rakennetaan yksilöllisiä työllistymispolkuja elämänkaaren eri vaiheissa.

• Suunnataan toimenpiteitä pitkittyvän työttömyyden ehkäisemiseksi ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi.

• Kehitetään välityömarkkinoiden toimenpiteitä, esimerkiksi tuettuja työ- ja harjoittelupaikkoja, työpajoja, osuuskuntatoimintaa ja sosiaalista yrittäjyyttä. Kehitetään toimintamallia, joilla yrityksille tehdään työllistämisen kynnys mahdollisimman matalaksi.

• Kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta. Vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista.

• Tuetaan paikallisdemokratian toteutumista ja vahvistetaan kansalaisten osallisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä kansalaisten kuulemista asioiden valmisteluvaiheessa, luomalla systemaattisia rakenteita asiakas- ja kansalaispalautteen keräämiseksi ja tarjoamalla areenoita yhteiselle keskustelulle.

• Kytketään virallinen päätöksenteko ja kansalaistoiminta paremmin toisiinsa luomalla yhteisiä tavoitteita ja sitoutumalla yhdessä niiden toteutukseen.

• Kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa.

• Lisätään osaamista, neuvontaa ja koulutusta erilaisista osallisuuden ja vaikuttamisen uudenlaisista keinoista. Hyödynnetään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi. sosiaalinen media.

• Kokeillaan päätös- ja toimivallan antamista paikallisille vaikuttajaryhmille lähelle ihmisiä.

• Kehitetään kansalaisjärjestötoimintaa ja parannetaan järjestöjen ja epävirallisen tuen verkostojen toimintaedellytyksiä.

• Laaditaan maakunnallinen järjestöstrategia ja huolehditaan sen toimeenpanosta.

• Kehitetään yhdistyshautomotoimintaa.

• Edistetään järjestötoimijoiden jaksamista ja uusien toimijoiden rekrytointia kehittämällä kannustinjärjestelmiä vapaaehtoistyöhön, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää osaamista.

• Vahvistetaan järjestöjen asemaa myös työllistäjänä lisäämällä osaamista ja toiminnan ammattimaisuutta ja kehittämällä palveluita.

• Kehitetään yhdistyshautomotoimintaa tarjoamaan asiantuntijaneuvontaa ja koulutusta yhdistystoiminnan erilaisiin kehitysvaiheisiin.

Tavoite 5 Osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen

3


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.6.1: Sosiaali- ja terveyspalveluiden

uudistetut toimintatavat

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.6.2: Asiakaskeskeiset sote-innovaatiot

• Valmistellaan yhdessä THL:n kanssa Etelä-Pohjanmaan kuntien (mukaan lukien Isokyrö) yhteinen sote-aluemalli kesään 2014 mennessä. Selvityksen perusteella kunnat päättävät mukaan tulostaan mahdolliseen sote-alueeseen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelualueen yhteinen toimintamalli, jolla pyritään alueen asukkaiden kannalta kestävään, toimintavarmaan ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun. Ratkaisun tulee olla yhteen sovitettavissa muovautumassa oleviin kansallisiin ratkaisuihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Mallin rakentamisessa keskeisiä periaatteita ovat:

– palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden ja toimivuuden ensisijaisuus niin, että hallinto- ja organisaatioratkaisut luodaan näitä tukemaan

– pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä tukevat ratkaisut

– palvelurakenteen suuntaaminen nykyistä enemmän perustasoa vahvistavaksi

– sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen madaltaminen asiakkaiden näkökulmasta mahdollisimman eheällä tavalla.

• Edistetään kuntien välistä yhteistyötä palveluiden järjestämisessä.

• Edistetään julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa.

• Kehitetään julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia toimenpiteitä.

• Kehitetään systemaattisesti toimintamallia, jossa ihmisen oma kokemus ja asiantuntijuus ovat päätöksenteon ja palvelujen suunnittelun välineenä.

• Vahvistetaan palvelujen saavutettavuutta tehostamalla kotiin tarjottavien palvelujen tuottamista eri toimijoiden (kodinhoito, kotisairaanhoito sekä ateria- ja kuljetuspalvelut) yhteistyönä, soveltamalla monipuolisia joukkoliikenneratkaisuja (mm. kutsuliikennejärjestelyt), kehittämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluja sekä perustamalla eri palveluja tarjoavia yhteispalvelupisteitä.

• Etsitään palvelu-, liiketoiminta- ja organisaatioinnovaatioita sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin yhdistämällä eri toimijoiden osaamista.

Tavoite 6 Hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen

3


• Siirretään palvelujärjestelmien kehittämisen painopistettä korjaavasta toiminnasta varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Analysoidaan tarkemmin pahoinvoinnin ongelmia ja etsitään yhdessä perheiden kanssa voimavaroja elämänhallinnan ja turvallisuuden lisäämiseksi.

• Edistetään peruspalveluiden kehittämiseen ja seurantaan liittyvää hyvinvointitiedon tuotantoa.

• Tuetaan lasten ja nuorten elämänhallintaa sekä vanhemmuutta, tuodaan kyseessä olevat palvelut näkyväksi ja kehitetään yhteisiä toimintamalleja.

• Hyödynnetään uusia innovaatioita ja teknologiaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

• Lisätään sektorirajat ylittävää monialaista yhteistä työtä julkishallinnon sisällä sekä julkishallinnon, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin välillä. Sovitaan työnjaosta eri toimijoiden kesken.

• Toteutetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden, ikääntyvien, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita muun muassa osallistumalla Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten kehittämisohjelmien toteutukseen.

• Kehitetään monialaista koulutusta kaikissa ikäryhmissä, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja ikäihmisten osalta. Osallistuminen koulutukseen vahvistaa osallistujan sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä.

• Edistetään turvallisten lähiyhteisöjen syntymistä ja vahvistumista.

• Huomioidaan kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien merkitys ennalta ehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa sekä yhteisöllisyyden tukemisessa.

• Kiinnitetään huomiota ravinnon terveysvaikutuksiin, ja vahvistetaan ravitsemusosaamista esimerkiksi laitos-, koulu- ja työpaikkaruokailussa sekä terveydenhuollossa ja kuntien eri toimialoilla. Terveysnäkökohdat otetaan huomioon myös kuntien elintarvikehankinnoissa.

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.6.3: Ennakoiva toimintatapa

hyvinvoinnin vahvistamisessa

3


• Kehitetään kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja lähiharrastusmahdollisuuksia sekä hyödynnetään luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia.

• Kehitetään osallistavalla suunnittelulla kylä-, kunta- ja kaupunkikeskuksia sekä luodaan kaavoituksella ja maankäytöllä edellytykset virikkeiselle ympäristölle. Lisätään kehittämis-, kaavoitus-, asumis- ja kulttuuripalvelujen yhteistyötä asumisen suunnittelussa (niin sanottu cultural planning).

• Kehitetään monipaikkaisen asumisen ja elämänkaarimallin mukaisia älykkäitä asumisen ratkaisuja.

• Kehitetään ja markkinoidaan maakuntaa monipuolisena tapahtuma- ja elämysympäristönä. Kansainvälistetään maakunnan tapahtumatuotantoa ja kehitetään kansainvälisten konferenssien toteuttamismahdollisuuksia alueella.

• Vahvistetaan palveluja, joilla helpotetaan ulkomaalaisten asettumista maakuntaan ja huomioidaan erityisesti keskeiset palvelut vierailla kielillä.

• Vahvistetaan sisällöllisesti ja puitteiltaan korkeatasoisia osaamiskeskittymiä, esimerkiksi Kuortaneen urheiluopistoa liikunnan ja huippu-urheilun osaamiskeskittymänä.

• Kasvatetaan maakunnan vetovoimaa ja tunnettuutta uusien asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa. Markkinoidaan koko maakuntaa kansallisesti ja kansainvälisesti osaajia houkuttelevana, viihtyisänä asuinmaakuntana ja yrityksiä houkuttelevana, innovatiivisena sijaintipaikkana.

• Rakennetaan yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla maakuntaan suvaitsevaa ilmapiiriä.

• Tuotteistetaan eteläpohjalaisuutta uudella tavalla. Hyödynnetään markkinoinnissa eteläpohjalaisia tarinoita ja vahvoja brändejä.

• Vahvistetaan eteläpohjalaisuuteen liittyviä positiivisia mielikuvia nykypäivään soveltuvalla tavalla.

• Panostetaan positiiviseen kehittämisasenteeseen ja suotuisen ympäristön rakentamiseen uudenlaisille pilottikokeiluille.

Tavoite 7

TOIMINTALINJA 3

Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.7.1: Aktiivisten ja virikkeisten asuin-

ja tapahtumaympäristöjen kehittäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.7.2: Maakunnan imago

ja markkinointi

Vastuutahot: Kunnat, oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset, TE-toimistot, yritykset, järjestöt, kehittäjäorganisaatiot, tapahtumajärjestäjät, Etelä-Pohjanmaan liittoRahoitus: Kansallinen, ESR, maaseutuohjelma

3


4.4 Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristöEtelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteen rungon muodostavat keskeisiä jokilaaksoja noudattavat nauhamaiset taajamaketjut ja niiden väliin jäävä kyläasutus. Suurimmassa, Seinäjoen–Nurmon keskustaajamassa asuu noin 45 000 asukasta. Vedenjakajaseuduilla ja Suomenselän mäkimail-la asutus on ollut jo alkujaan harvaa. Sielläkin asutus on tiivistynyt suurimpiin keskustaajamiin, kuten Alajärvi ja Ähtäri. Väestön suhteellisen tasainen jakautuminen ja runsas kyläasutus ovat luoneet yhdyskuntasuunnittelulle sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon kehittämiselle omat erityishaasteensa. Esimerkkinä voidaan mainita kylien jätevesihuollon järjestäminen.

Maakunnan päätieverkko on toistaiseksi kyetty säilyttämään hyväkuntoisena. Vaikeimmaksi pullonkaulaksi on muodostunut valtatie 19 välillä Seinäjoki–Lapua. Seinäjoen itäväylän valmistu-minen tulee pahentamaan kyseisen yhteysvälin ruuhkaisuutta. Raideliikenteen osalta pääradan välityskyvyn kehittäminen vahvistaa Seinäjoen logistista asemaa. Tähän tukeutuen on valmisteilla myös intermodaalinen logistiikka-alue. Ongelmana on vähäliikenteisten raideosuuksien rapistu-minen, joista Suupohjan rata on heikoimmassa tilanteessa. Lentoliikenne on viime vuodet kamp-paillut kannattavuusongelmien kanssa, mikä on pysäyttänyt toistaiseksi Seinäjoen lentoaseman reittiliikennetoiminnan.

Suuri ongelma alueen väestön liikkumisen ja elinkeinoelämän toimivuuden kannalta on alemman asteen tieverkon rapautuminen. Erityisesti maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuljetus-ten toimivuus ja yritysten kilpailukyky ovat heikentyneet paikallisteiden heikon kunnon vuoksi. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla on etenkin maaseutualueiden toimintaedellytyksiä pyritty vahvista-maan kehittämällä aktiivisesti laajakaistayhteyksiä.

Haasteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle ovat suuret. Kansalliset tavoitteet vaativat toimia myös Etelä-Pohjanmaalla. Uusiutuvan energian osuus ja energiaomavaraisuus etenkin sähköntuotannossa ovat pienet Etelä-Pohjanmaalla. Energian- tuotanto perustuu vahvasti ulkopuolelta tuodun sähkön ja öljyn varaan. Jälkimmäisen osuutta nostavat liikenteen polttoaineet. Energiapotentiaali alueella on kuitenkin merkittävä erityisesti bioenergian suhteen. Panostus tuulivoimaan on huomattava ja suunnitteilla on useita tuulivoima- puistoja. Toimenpiteitä tarvitaan myös energiatehokkuuden edistämiseksi. Uusiutuvan energian

TaVoiTeTila 2040 Alueiden erityispiirteitä vahvistava, monipuolisia mahdollisuuksia kestävästi hyödyntävä aluerakenne

4


lisääminen yhdessä kestävää kehitystä edistävien liiketoimintaratkaisujen kanssa luovat uusia työ-mahdollisuuksia.

Valtakunnan tasolla on sitouduttu kansainvälisten ja kansallisten sopimusten kautta luonnon mo-nimuotoisuuden säilyttämiseen ja edistämiseen. Luonnonvarojen ekologisesti kestävällä käytöl-lä pyritään säilyttämään ympäröivä luonto, sen luontotyypit ja eliölajisto monimuotoisena sekä sopeuttamaan ihmisen toiminta hyödynnettäviin luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Luonnon ekosysteemien tarjoamat hyödykkeet ja palvelut ovat olennainen osa yhteiskuntaamme sekä hyvinvointimme ja taloutemme perusta.

Väestön ikääntyminen ja työpaikkojen kasvun keskittyminen tulevat tiivistämään Etelä-Pohjan-maan asutusrakennetta suurimpiin keskustaajamiin. Yhdyskuntasuunnittelua ohjaavat entistä painokkaammin ekologisuuden, eheyden ja liikkumistarpeen vähentämisen tavoitteet. Samalla kehittyvä teknologia ja ostovoiman kasvu mahdollistavat asumisen ja elämisen monipaikkaisesti siten, että yksilö voi yhdistää elämässään maaseutu- ja kaupunkiasumisen parhaat puolet työ- ja vapaa-ajan välisen eron kaventuessa. Biotalouden kasvava merkitys, paikkariippuvuuden vähene-minen sekä ympäristötietoisuuden kasvu muodostavat keskittymiskehitykselle vastavirran, joka ylläpitää maaseudun elinvoimaa. Suurimpana haasteena on toisaalta Seinäjoen kasvun ylläpito maakunnan talouden moottorina ja toisaalta koko maakunnan säilyminen aktiivisena ja elinvoi-maisena. Uusien kasvualojen tarpeet, monikulttuurisuuden lisääntyminen ja kehityksen nopeat vaihtelut asettavat laadukkaalle kaupunkisuunnittelulle uusia haasteita.

Vuonna 2040 ihmiset hyödyntävät kehittyneitä tietoliikenneyhteyksiä ja sähköisiä palveluja mer-kittävästi monipuolisemmin kuin nykyään. Uudet liikkumisen innovaatiot ja älykkäät palvelut tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Väestö on kuitenkin keskittynyt nykyistä tiiviimmin palvelu-, opiskelu- ja työpaikkakeskusten läheisyyteen. Väestöstä 90 prosent-tia asuu enintään 30 minuutin aikaetäisyydellä tärkeimmistä lähipalveluista, joiden tarjonnasta vastaa pääosin kehittyvien pikkukaupunkien verkosto yhdessä maakuntakeskuksen kanssa. Maa-seutu rakentuu olemassa olevaan kyläverkostoon tukeutuen. Kylät uudistuvat biotalouden inno-vaatioiden, monimuotoisen pienyrittäjyyden, monipaikkaisten ja monikulttuuristen asukkaiden

Näivettyvä nurkkakunta - erityisesti näitä pyritään torjumaan • Eteläpohjalaisen vastavoiman heikkenemistä suhteessa kansalliseen keskittymiskehitykseen • Maaseudun tarjoamien mahdollisuuksien hylkäämistä yksipuolisella elinkeino-, liikenne- ja asumispolitiikalla • Ekologisten vyöhykkeiden köyhtymistä • Maakunnan jäämistä liikenteelliseen paitsioon • Uudistumiskyvyttömyyttä energia-alan osaamisessa ja koulutuksessa • Tempoilevaa ja lyhytjänteistä energia- ja ympäristöpolitiikkaa • Luonnonvarojen käyttöön ja ympäristöön kohdistuvien intressien ylitsepääsemättömiä ristiriitoja • Alueen toimijoiden yhteistyökyvyttömyyttä

Mahdollisuuksien maakunta - erityisesti näitä tavoitellaan:• Älykkäitä ja innovatiivisia maakunnan erityispiirteet huomioon ottavia asumisen ja liikenteen ratkaisuja• Intensiivisen yhdyskuntarakenteen ja kasvun kehityskäytäviä• Nopeita ja korkeatasoisia ylimaakunnallisia yhteyksiä• Laadukkaita ja riittäviä ekologisia vyöhykkeitä ja käytäviä• Energiaomavaraista ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää maakuntaa• Materiaali- ja energiavirtojen tehokasta hyödyntämistä• Hiilineutraalia liikennettä• Uusia innovaatioita ja tuotekehittelyä• Maakunnan ja lähialueiden energia-alan koulutuksen ja teknologiaosaamisen yhdistämistä ja vahvaa yhteistyötä • Luonnon monimuotoisuuden ja sen tarjoamien ekosysteemi- palvelujen turvaamista ja vesien ekologisen tilan parantamista

4


turvin. Maakuntakeskus on kehittynyt selkeän urbaaniksi ja monikulttuuriseksi asuinympäris- töksi, jossa on erikoispalveluja sekä työpaikkoja koko maakunnan väestölle.

Liikennejärjestelmä tukee maakunnan vahvuuksia. Yhtäältä ylläpidetään laadukasta biotalouden logistiikan ja hajakeskittyneen asutusrakenteen vaatimaa sisäistä liikenneverkkoa. Toisaalta vahviste-taan elinkeinoelämän tarvitsemia logistisia palveluja ja pääväyliä. Seinäjoesta on kehittynyt läntisen Suomen merkittävä logistinen palvelukeskus, josta kyetään operoimaan eri liikennemuodoilla kus-tannustehokkaasti kaikkiin ilmansuuntiin. Maakunnan vyöhykkeisessä aluerakenteessa on eri tasoja:

1. kasvun ja intensiivisen rakentamisen kehityskäytävät (maakunnan sisäiset kehityskäytävät, esimerkiksi Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava, Alajärvi–Vimpeli–Lappajärvi, Seinäjoki–Alavus–Ähtäri ja maakuntarajat ylittävät logistiset kehityskäytävät, esimerkiksi Seinäjoki–Tampere–Helsinki ja Seinäjoki-Vaasa) 2. biotalouden tuotantoympäristöt ja niitä tukevat rakenteet, kylät ja keskukset 3. ekologiset vyöhykkeet ja käytävät ja niitä hyödyntävät elinkeinot

Maakunnan kehityskäytävissä, biotalouden ydinalueilla ja ekologisilla vyöhykkeillä maankäyttö-muodot ja niiden yhteensovittamisen tarve ovat erilaiset. Kehityskäytävissä asumisen, liikenteen, palvelujen ja työpaikkarakentamisen yhteensovittamisen tarpeet ovat suurimmat. Biotalouden tuotantoympäristöissä etusijalla on sekä pelloilla että metsissä tuotettavien materiaalien tuotan-toedellytysten kehittyminen. Muu rakentaminen, kuten maatalouden suuryksiköt, palvelee tätä tavoitetta. Ekologisilla vyöhykkeillä luonnonvarojen hyödyntämisessä ja rakentamisessa kiinni-tetään erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden ja luonnontilaisten alueiden ekologisen kytkeytyneisyyden säilyttämiseen. Ekologisia arvoja vaalitaan suojelualueverkostoa kehittämällä sekä vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista lisäämällä.

Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla maakunnan kehittämistä ja päätöksentekoa ohjaavat kestä-vä kehitys ja energiatehokkuus. Näiden lisäksi pyrkimys päästöttömään energiankulutukseen ja tuotantoon on läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa ja vähähiilisen yhteiskunnan edis-tämisessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi ratkaisevaa on alueen yhteistyö ja yhteinen tavoitetila. Yhteistyötä on tehtävä myös lähimaakuntien ja maakunnan ulkopuolisten osaajien sekä kansal-listen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Julkisilla tahoilla on tärkeä rooli edelläkävijöinä ja suunnannäyttäjinä. Lähienergian hyödyntäminen lisää Etelä-Pohjanmaan alueen raaka-aineiden käyttöä, joten luonnonvarojen riittävyydestä ja uusiutumiskyvystä on pidettävä huoli. Luonnon

Karttakuva perustuu North East Cargo Link II (NECL II) -hankkeessa tehtyyn selvitykseen logistisista solmukohdista. Kartan esittämien yhteyksien lisäksi tärkeää on kehittää yhteyttä Pohjois-Suomen kautta suoraan Jäämerelle. Lähde: www.midnordictc.net

TL 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ

4


monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen ovat keskeisessä roolissa luonnonvarojen hyö-dyntämisessä ja maankäytössä. Etelä-Pohjanmaalla huolehditaan myös hyvinvoinnille tärkeistä luonnontilaisista alueista.

Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaan energiantuotanto pohjautuu vahvasti uusiutuviin lähteisiin, ja maa-kunta on energiaomavarainen lämmön ja sähkön suhteen. Energiatuotanto on myös energiatehokas-ta, ja käytettävä tekniikka mahdollistaa sen, että raaka-aineita kyetään hyödyntämään tehokkaasti. Jatkojalostuksella saadaan lisää tehoa energialähteiden hyödyntämiseen. Maakunnan uusiutuvat energiavarat mahdollistavat raaka-aineiden jalostamisen myös vientituotteiksi. Polttotekniikan ke-hittyessä turpeen rooli energiantuotannossa vähenee, ja sen merkitys tukipolttoaineena korostuu uusituvan energian käytön kasvaessa. Turvetuotanto kohdennetaan luonnontilansa menettäneille soille ja luonnontilaisimmat suot varataan suojeluun. Hajautettua energiantuotantoa edistetään ja Etelä-Pohjanmaalla on asuinalueita ja maatiloja, jotka ovat energiantuotannossaan omavaraisia.

Vuonna 2040 eteläpohjalaiset tiedostavat omien valintojensa ja kulutustottumustensa ympäris-tövaikutukset. Tietämys ympäröivän luonnon toiminnasta kokonaisuutena on kasvanut. Vähä-hiilisen yhteiskunnan rakentamisessa on otettu monia askeleita. Uudis- ja korjausrakentamisessa panostetaan energiatehokkuuteen. Puurakentamista hyödynnetään myös julkisessa rakentami-sessa. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus. Maakunnassa on panostettu hiilineutraaliin liikenteeseen. Biopolttoaineiden jakeluverkosto kattaa koko maakun-nan, ja sähköauton käyttäjille löytyy latauspisteitä. Näillä keinoilla sekä joukko- ja kevyeen liiken-teeseen panostamalla liikkumisesta aiheutuneita päästöjä on saatu vähennettyä merkittävästi.

Vuonna 2040 teknologian kehitys, energiatehokkuusajattelu ja uusiutuviin lähteisiin perustuvan energiakäytön lisääntyminen on synnyttänyt yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa. Tutkimukseen ja tuotekehittelyyn on panostettu uusien biotalouden materiaaliratkaisujen löytämiseksi ja materi-aalitehokkuuden lisäämiseksi. Materiaalitehokkuus on arkipäivää: toisen yrityksen syntyvä jäte on toisen raaka-aine. Energia-alan yrittäjyyteen on panostettu koulutuksella. Agroteknologiaan pa-nostaminen, lannoitteiden tehokas käyttö ja biokaasun tuotanto ovat vähentäneet maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.

Luonnonvarojen käytön rinnalla panostukset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ovat parantaneet harvinaisten ja uhanalaisten luontotyyppien ja lajiston suojelun tasoa sekä johtaneet luonnonvarojen käytön ja luonnonsuojelun sekä ekosysteemipalveluiden keskinäiseen yhteenso-

4


vittamiseen. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen nähdään maakunnan voimavarana, sillä ympäristö- ja luonnonvarat paitsi tarjoavat ihmisille virkistyskäyttömahdollisuuksia myös paran-tavat kestävästi hyödynnettyinä maakunnan energiaomavaraisuutta. Energiaomavaraisuuteen ja bioenergiaan sekä toisaalta virkistyskäyttöön ja matkailun edistämiseen panostavassa maakun-nassa toimintoja ohjataan kestävän kehityksen mukaisesti kattavalla maankäytön suunnittelulla.

Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosina 2014–2017Maakunnan logistinen sijainti kuljetusväylien solmupisteenä on erinomainen. Maakuntastrate-gianyhdeksi päätavoitteista on valittu Seinäjoelle sijoittuvan tulevaisuuden logistiikka-alueen kehittäminen. Alue on tärkeä pohjois–etelä ja itä–länsi -suuntaisten tavaravirtojen risteämis-kohta ja osa kehittyvää pohjoismaista itä-länsisuuntaista kuljetuskäytävää.

4


TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.8.1: Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen

• Perustetaan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä, jonka tehtävänä on kokonaisvaltaisesti tarkastella ja kehittää maakunnan liikennejärjestelmää ja siihen liittyvää maankäyttöä MALPE-logiikan mukaisesti (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot).

• Yhdyskuntarakennetta kehitetään tasapuolisesti aluetyypeittäin (Seinäjoen ydinalue, kehityskäytävät, seutu- ja kuntakeskukset ja haja-asutusalueet).

• Kehitetään toimiva, hajakeskitetty rakennemalli, jolla turvataan palvelujen saatavuus maakunnan eri osissa.

• Uudistetaan maakuntakaavaa teemoittain sopivina kokonaisuuksina (vaihekaavat).

• Ohjataan kaupunkikeskustojen, taajamien ja haja-asutusrakenteen kehittämistä maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella.

• Varataan riittävät maatalousalueet maakunnalle tärkeän maatalouselinkeinon turvaamiseksi ja sovitetaan yhteen maatalousrakentamisen ja maaseutuasumisen tarpeet.

Tavoite 8 Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen

4


• Varmistetaan tasokkaiden, valokuituun perustuvien laajakaistayhteyksien saatavuus koko maakunnassa ja kehitetään avoimiin tietoliikenneverkkoihin pohjautuvia palveluja.

• Käynnistetään suunnittelu kaksoisraideosuuksien lisäämiseksi Seinäjoki–Tampere väliselle päärataosuudelle.

• Kehitetään valtatietä 19 ja kantatietä 67 osana Kauhajoki-Seinäjoki–Kauhava kehityskäytävää. Kehityskäytävälle laaditaan liikennejärjestelmätasoinen kehittämissuunnitelma, joka kytketään maankäytön ja joukkoliikenteen suunnitteluun.

– Toteutetaan edellä mainittuun Seinäjoen itäväylä -hankkeeseen liittyviä tiejärjestelyitä valtatiellä 19 välillä Nurmo–Lapua kiireellisenä, sillä muutoin välityskyky- ja liikenneturvallisuusongelmat siirtyvät kyseessä olevalle tieosuudelle.

– Onnettomuuksien vähentämiseksi laaditaan ja toteutetaan liikenteen teematurvallisuuspaketti, joka kohdistuu päätieverkon pullonkauloille muun muassa Seinäjoki–Lapua-välille.

• Kehitetään valtatie 3 palvelutasoa.

– Toteutetaan kiireellisenä toimenpiteenä kiertoliittymä valtateiden 3 ja 19 risteykseen Jalasjärvelle välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

– Toteutetaan suunnitelman mukaisia parantamistoimenpiteitä Ilmajoella ja Kurikassa.

• Laaditaan vähäliikenteisten teiden ylläpito- ja priorisointisuunnitelma. Alemmanasteisen tiestön kunnon, hoidon ja ylläpidon turvaamiseksi edistetään rahoitustason nostoa edunvalvonnallisin keinoin.

• Edistetään elinkeinoelämän ja asumisen kannalta muita keskeisiä tieyhteyksiä kuten kt 66 – vt 16 (Ruona–Kanavan Kevari), kt 63 (Kauhava–Evijärvi–Kaustinen), kt 68 (Evijärvi–Alajärvi–Ähtäri), kt 44 (Kauhajoki–Honkajoki–Kankaanpää)

• Kehitetään julkisten liikennepalvelujen uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Siirrytään kuntien ostamien kuljetuspalvelujen kunta- ja hallintorajat ylittävään hankintamalliin.

• Kehitetään maakunnan sisäistä joukkoliikennettä, matkaketjuja ja matkakeskuksia sekä pitkänmatkan tavara- ja henkilöliikenteen yhteyksiä maakunnan ulkopuolelle.

• Toteutetaan valtatien 18 aluevaraussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä pienemmissä osissa välillä Ähtäri–Multia ja kehitetään samaan liikennekäytävään kuuluvaa ratayhteyttä.

• Kehitetään Seinäjoen lentoaseman toimintakonseptia ja varmistetaan toiminnan jatkuvuus.

• Laaditaan Seinäjoki–Vaasa radan raideliikenteen ja maankäytön kehittämisselvitys.

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.8.2: Liikenneyhteyksien

kehittäminen

4


• Edistetään Seinäjoelle syntyvän logistiikka-alueen mahdollisuuksia toimia läntisen Suomen sisämaan satamana sekä maakunnallisena ja energiatehokkaana intermodaalikeskuksena (= yhdistettyjen kuljetusten keskus).

• Selvitetään lämpösäädeltyjen elintarvikekuljetusten toiminnallisia haasteita sekä logistiikan tutkimuksen ja kehittämisen toimintamallia.

• Kehitetään logistiikka-alueeseen kytkeytyvää Seinäjoen rautatieasema-aluetta rakentamisen ja osaamisintensiivisen toiminnan kohteena.

Tavoite 9 Tulevaisuuden logistiikka-alue maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.9.2: Logistiikka-alueen

sisällön kehittäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.9.1: Logistiikka-alueen

maankäyttö

• Varmistetaan Seinäjoen logistiikka-alueen kaavoitus ja toteutuksen suunnittelu siten, että alueen rakentuminen on mahdollista samanaikaisesti itäväylän valmistumisen kanssa.

• Edistetään yhdistettyjä kuljetuksia maantie-, raide- ja lentoliikenteen osalta NLC (Nordic Logistic City) -Seinäjoki intermodaalikeskuksessa.

– NLC Cargo: Logistiikka-alue sekä yhdistettyjen kuljetusten raideliikenneterminaali 5 km Seinäjoen keskustan kaakkoispuolella.

– NLC Timber: Teräsmäen raakapuuterminaali 18 km Seinäjoen keskustasta luoteeseen.

– NLC Airport: Seinäjoen lentokenttä sekä sen viereinen Rengonharjun logistiikka-alue 14 km Seinäjoen keskustasta eteläkaakkoon.

• Edistetään Suupohjan radan kunnostustoimenpiteitä sekä parempia ja kustannustehokkaimpia kuljetusyhteyksiä Kaskisten satamaan.

• Käynnistetään kehitysyhtiön toiminta logistiikka-alueen kehittämiseksi.

• Muodostetaan valtion ja Seinäjoen kaupungin yhteissuunnitteluhanke, jossa osapuolet laativat kokonaissuunnitelman NLC Seinäjoki logistiikka-alueeseen kytkeytyvän Seinäjoen rautatieaseman ja ratapihan alueen kehittämiseksi.

4


• Edistetään energiatehokasta energiantuotantoa kaikissa kokoluokissa esimerkiksi yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa.

• Rakentamisessa huomioidaan älykkään ja energiatehokkaan rakentamisen mahdollisuudet. Avainasemassa on energiatehokkaan rakentamisen koulutus. Rakentamisessa edistetään energiaratkaisujen käyttöönottoa (älytalot ja niin edelleen).

• Edistetään yritysten energiatehokkuutta niin toiminnassa kuin tuotteissa esimerkiksi energiakatselmusten avulla ja materiaalitehokkuutta parantamalla.

• Edistetään materiaalitehokkuutta ja symbioosituotteiden kehittämistä. Symbioosituotteissa esimerkiksi useaa prosessiteollisuuden kiinteää jätettä yhdistelemällä saadaan aikaan uusi toimiva tuote.

• Edistetään energiatehokkuutta koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin.

• Edistetään Vähähiilisyys -tavoitetta toteuttavien tuotteiden ja tuoteperheiden syntymistä.

• Edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä tuotannon elinkaarivaikutukset huomioiden. Hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä mahdollisimman monipuolisesti. Pilotoidaan uusia energiaratkaisuja.

• Vahvistetaan uusiutuvan energiantuotannon yritystoiminnan edistämistä ja alan liiketoimintaosaamista.

• Kehitetään bioenergian tuotannon logistiikkaa, laatua ja tehokkuutta muun muassa bioterminaalien avulla.

• Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä nostetaan jalostusastetta. Edistetään vähähiilisten liikennepolttoaineiden, kuten biopolttoaineiden, kehittämistä ja jakeluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Synnytetään maakuntaan biojalostamoita.

• Hyödynnetään uusiutuvaa lähienergiaa ja edistetään kokonaisvaltaista energiantuotantoa maataloudessa: lämpö, sähkö ja liikennepolttoaineen tuotanto. Tarkastetaan elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun rooli maatalouden energiantuotannossa ja energiaomavaraisuudessa.

• Edistetään hajautettua energiantuotantoa, kuten alueellisia energiantuotantovaihtoehtoja sekä piensähkön tuottajien mahdollisuutta liittyä valtakunnan verkkoon.

• Panostetaan energia-alaan ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvään innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja koulutukseen.

• Edistetään verkostoitumista Vaasan energiaklusterin kanssa. Tämä vahvistaa energia-alan yritysten ja osaajien tuotekehitystä sekä osaamisen monipuolistumista.

Luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminenTavoite 10

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.10.1: Uusiutuvan energian käytön

edistäminen

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.10.2: Energiatehokkaiden ratkaisujen

soveltaminen

4


• Luonnonvarojen hyödyntämisessä jalostukseen ja energiantuotantoon noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita.

• Sovitetaan yhteen ympäristö- ja luonnonarvoja sekä taloutta aktiivisella yhteistyöllä.

– Edistetään toimenpiteitä, joilla varmistetaan suo- ja metsäluonnon arvojen säilyminen ja lajiston monimuotoisuus.

– Parannetaan vesistöjen tilaa ja edistetään niiden innovatiivista ja kestävää monikäyttöä.

– Otetaan huomioon tulvariskin torjunta ja edistetään omaehtoista tulviin varautumista.

• Suojellaan maakunnalle merkittäviä pohjavesialueita muun muassa kaavoituksen keinoin.

• Hyödynnetään kestävästi paikallisia raaka-aineita kuten metsätuotteita ja lisätään puun jalostusastetta maakunnassa. Houkutellaan jalostustoimijoita investoimaan maakuntaan.

• Edistetään ja monipuolistetaan ympäristökasvatusta. Lisätään tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja ympäristöystävällisestä kuluttajakäyttäytymisestä.

• Edistetään luontomatkailua maakunnan suojelualuekeskittymissä.

• Edistetään eteläpohjalaisten mahdollisuuksia luonto- ja terveysliikuntaan kehittämällä luontoreitistöjä. Reitistöt palvelevat myös luontomatkailua.

TOIMINTALINJA 4Vastuutahot: Kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, yritykset, Liikennevirasto, Rengonharjusäätiö, TKI-organisaatiot, oppilaitokset, maanomistajat, metsä- ja energia-alan toimijat, neuvontaorganisaatiotRahoitus: Kansallinen, kv-rahoitus, EAKR

TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4.10.3: Ympäristön laadun parantaminen ja

luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen

4


4.5 EU-ohjelmien painotukset

Keskeisimmät rahasto-ohjelmat Etelä-PohjanmaallaMaakuntaohjelmakauden alkaessa ollaan EU-ohjelmakauden taitekohdassa. Ohjelmakauden 2007–2013 mukaisten hankkeiden toteutus jatkuu osittain vielä vuoden 2015 alkupuoliskolle saakka. Ohjelmakauden 2014–2020 toteutus päässee joiltain osin käyntiin vuoden 2014 aikana, mutta ohjelmat lienevät täydessä toteutusvauhdissa vasta vuonna 2015.

Ohjelmakauden 2007–2013 keskeisimmät EU-ohjelmat ovat olleet Manner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelma (myöhemmin maaseutuohjelma), Länsi-Suomen EAKR-ohjelma ja Man-ner-Suomen ESR-ohjelma. Ohjelmat ovat olleet tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen väli-neitä. Maaseutuohjelman alueellinen ja LEADER-ryhmien kautta tullut EU- ja valtion rahoituksen määrä ohjelmakaudella on ollut yhteensä 71 miljoonaa euroa. EAKR-ohjelman EU:n ja valtion rahoitus on ollut noin 40 miljoonaa euroa ja vastaava ESR-ohjelman alueosion rahoitus noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ollut ESR-ohjelman valtakunnal-lisen osion rahoitusta käytettävissä noin 12 miljoonaa euroa. Alueellinen yhteistyö -tavoitteen merkittävin ohjelma Etelä-Pohjanmaalla on ollut Itämeri-ohjelma.

EU-ohjelmakaudella 2014–2020 molemmat rakennerahastot ovat samassa valtakunnallises-sa ohjelmassa, jonka valmisteluvastuu on ollut työ- ja elinkeinoministeriöllä. Rakennerahasto- ohjelma perustuu Etelä- ja Länsi-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisiin suunnitelmiin sekä valtakunnallisten toimien suunnitelmaan. Ohjelmakaudella 2014–2020 Etelä-Pohjanmaan käytet-tävissä oleva rakennerahastorahoitus putoaa 32,5 % edelliskaudesta.

Maaseutuohjelma on niin ikään valtakunnallinen ohjelma, mutta lisäksi laaditaan erikseen ELY-kohtaiset alueelliset suunnitelmat ja LEADER-ryhmien paikalliset kehittämisstrategiat. Maaseutuohjelman maaseudun kehittämiseen kohdennettavat varat pysyvät käytännössä samal-la tasolla kuin edellisellä ohjelmakaudella, joten maaseutuohjelman suhteellinen merkitys rahoi-tusohjelmana kasvaa entisestään.

EU:n erillisohjelmien ja alueellisen yhteistyön ohjelmien merkitys kasvaa edelleen tulevalla ohjel-makaudella.


Rahasto-ohjelmat maakuntastrategian toteuttajina

Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämäToimet ovat keskeisesti mukana sekä rakennerahasto- että maaseutuohjelmassa. Rakenne- rahasto-ohjelmassa pk-yritystoiminnan kilpailukykyä suoraan tukevan EAKR-rahoituksen osuus on noin 43 prosenttia kansallisella tasolla kaikesta EAKR:sta. Alueellisen maaseutuohjelman varoista arviolta 50 prosenttia kohdentuu maaseudun mikroyritysten kehittämiseen. Myös paikalliset LEADER-ryhmät tukevat alueensa mikroyrityksiä.

Suoraan yrityksiä ja yritysryhmiä tuettaessa työnjako on melko selkeä. Rakennerahastoista tuetaan pääsääntöisesti pk-yrityksiä, jotka voivat sijaita maaseutualueiden lisäksi maakuntakes-kuksessa ja taajamissa. Maaseuturahastosta puolestaan tuetaan maaseudun mikroyrityksiä sekä maatalouden ensiasteen jalostuksen pk-yrityksiä.

Molemmat ohjelmat painottavat yhtäältä uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoimin-nan kehittämistä, toisaalta yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rakennerahasto-ohjelmas-sa myös osa toimintalinjan 2 (Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, EAKR) toimista liittyy maakuntastrategian yritysten kasvua ja uudistumista koskevaan tavoittee-seen. Erityisesti tuetaan kysyntä-, käyttäjä- ja työelämälähtöisten innovaatioiden edistämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalla 3 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, ESR) voidaan kehittää yritysten uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja.

MAAKUNTASTRATEGIAN VALINNAT ELINKEINOELÄMÄN PAINOPISTEIKSI ovat kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen, älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen sekä palveluja elämystuotannon kehittäminen.

1


Rakennerahasto-ohjelma ei ota kantaa toimialapohjaisiin kohdennuksiin. Ohjelma rohkaisee elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, mutta toisaalta keskeisenä nähdään panostuksien suuntaaminen vahvojen toimialojen kehittämiseen älykkään erikoistumisen strategian pohjalta. Toimenpiteitä kohdistetaan myös muutos- ja murrosvaiheessa olevien toimialojen tunnistami-seen. Omana tavoitteena ohjelmassa on pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen ja uusiu-tuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Maakuntastrategiassa tämän tavoitteen mukaisia toimenpiteitä on ainakin sekä ruokajärjestelmiä ja biotaloutta että älykkäitä ja energiatehokkaita järjestelmiä koskevissa painopistevalinnoissa.

Maaseutuohjelman alueellisessa suunnitelmassa painotetaan yritysten toimialarakenteen moni- puolistamista, mutta selkeinä valittuina elinkeinoelämän painopistevalintoihin liittyvinä toi-menpiteinä ovat ruokaprovinssin kehittäminen ja metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen. Ruokaprovinssikokonaisuus sisältää toimenpiteitä koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvista-miseksi. Metsävarojen hyödyntämiseen liittyvä kokonaisuus istuu niin ikään erinomaisesti etenkin maakuntastrategian biotaloutta koskevaan painopistevalintaan. Maaseutumatkailua ja kansain-välisyyttä koskeva toimenpidekokonaisuus tukee myös maakuntastrategian kolmatta painopiste-valintaa, palveluja elämystuotannon kehittämistä.

Koska rahasto-ohjelmat mahdollistavat laajasti maakuntastrategian elinkeinoelämän painopiste-valintojen mukaisen kehittämisen, on näiden valintojen edistämiseen liittyvästä työnjaosta käytävä jatkuvaa vuoropuhelua sekä huolehdittava seurannan ja raportoinnin toimivuudesta.

Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet Innovaatioketjun kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2 (Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, EAKR) ydintä. Siinä ko-rostetaan alueellista kilpailukykyä, vetovoimaisia TKI-ympäristöjä, innovoinnista tulevien ideoiden nopeaa kaupallista hyödyntämistä, alueiden älykästä erikoistumista sekä uusien sovelluksien ja palveluiden kehittämiseen liittyvää kokeellista toimintaa, erilaisia pilotointi- ja demonstraatioko-keiluja ja niiden käyttöönottoa ja kaupallistamista. Osaamisalueiden yhdistämiseen kannustetaan. EAKR-toimenpiteissä on myös yhtenä tavoitteena tukea ja laajentaa TKI-toimijoiden kumppa-nuuksia kansallisiin ja eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelmaan osallistumisen helpottamiseksi. EU:n Itämeristrategiaa tukevia hankkeita edistetään.

2


Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalla 4 (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen, ESR) on mukana älykkääseen erikoistumiseen liittyvien osaamistarpeiden tukeminen ja innovaa-tiovalmiuksien parantaminen.

Maaseutuohjelmassa innovaatioketjujen kehittämistä voidaan tukea muun muassa yrittäjyyttä tukevan innovaatioympäristön, toimintamallien ja tukiverkostojen kehittämisen toimenpiteillä.

Aktivoivan koulutusjärjestelmän kehittämisessä suurin rooli on rakennerahasto-ohjelman ESR-toi-menpiteillä, joilla voidaan kehittää koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia palveluja, lisätä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä kehittää aikuiskoulutuksen enna-kointimenetelmiä.

Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisötOsallisuuden ja toimintakyvyn lisäämisessä merkittäviä ovat ESR-toimenpiteet. Työelämään kiin-nittymisessä voidaan tukea nuorisotakuun toimeenpanoa sekä kehittää ratkaisuja heikossa työ-markkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin ja esimerkiksi räätälöityjä aikuiskoulutus-ratkaisuja. Osallisuuden parantamista suunnittelussa ja päätöksenteossa voidaan niin ikään tukea ESR-toimenpiteillä. Kansallisesti 20 prosenttia ESR-varoista kohdennetaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan mukaiseen toimintaan.

Osallisuuden lisäämisessä ja jossain määrin hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittä-misessä maaseutuohjelman toimenpiteisiin kuuluvat kylätoiminnan aktivointi, lähidemokratian edistäminen ja uudenlaisen yhteisöllisyyden lisääminen maaseutualueilla sekä uudet keinot palve-luiden tuottamisessa, maaseudun palveluiden kehittäminen ja turvallisen asumisen edistäminen. Vastaavaa kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä on mahdollista joiltain osin toteuttaa Seinäjoen keskustan alueella ESR-toimenpitein.

Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantamisessa merkittävin rahoitusohjelma on selkeästi maaseutuohjelma, mutta myös EAKR-rahoitusta voidaan hyödyntää osaamiskeskittymien vah-vistamisessa ja ESR-rahoitusta maahan muuttaneiden vastaanoton palveluiden ja kotouttamisen kehittämisessä.

3


Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö EU-ohjelmat eivät tulevalla kaudella käytännössä juurikaan mahdollista konkreettista logistiikka- alueen rakentamista tai liikenneyhteyksien vahvistamista. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi julkisten liikennepalvelujen uusien innovaatioiden tai avoimiin tietoliikenneverkkoihin pohjautu-vien palvelujen kehittäminen taikka logistiikkaa tukeva tutkimus.

Sen sijaan maakuntastrategian tavoite 10 on sisältönsä puolesta sellainen, että tukimahdollisuuk-sia löytyy sekä rakennerahasto-ohjelmasta että maaseutuohjelmasta. Rakennerahasto-ohjelmas-sa vähähiilisen talouden edistämiseen kohdennetaan vähintään 25 prosenttia rahoituksesta. Osa tästä toteutetaan pk-yritysten energiatehokkuutta edistävän erityistavoitteen alla siten, että tuetaan pk-yritysten teemaan liittyviä kehittämishankkeita sekä vähähiilisten yritysverkostojen kehittämistä. Osa vähähiilisyystavoitteen toimenpiteistä taas kohdentuu rakennerahasto-ohjel-man toimintalinjalle 2, jolloin toimenpiteissä korostuu innovaatiotoiminnan kolme osa-aluetta: energia- ja materiaalitehokkuus, uusiutuva energia ja vähähiiliset strategiat. Ympäristön laadun sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämisen osalta keskitytään kehittämis- ja inno-vaatiotoimintaan, joka etsii ratkaisuja elinkeinotoiminnan ympäristökysymyksiin.

Vähähiilisyys on tärkeänä painotuksena myös maaseutuohjelmassa. Ruokaprovinssin kehittämi-sessä yhtenä kehittämistavoitteena on taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällinen elin-tarvikeketjun toiminta, jossa esimerkiksi kehitetään maatilojen energiaomavaraisuutta, hallitaan ympäristöpäästöjä ja turvataan maaseudun ja luonnon monimuotoisuutta. Elintarvikejalostuk-sessa hyödynnetään sivuvirtoja uuden teknologian avulla. Metsävaroja hyödynnetään moni-puolisesti siten, että luontoarvot tulevat huomioiduiksi. Hiiltä sitovaa puurakentamista lisätään. Etelä-Pohjanmaan alueen metsien monikäyttöön liittyvän elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden, riistatalouden, metsäluonnon monimuotoisuuden sekä vesiensuojelun ja virkistyskäytön edistä-minen on mukana metsätalouden toimenpiteissä.

4


Eri rahasto-ohjelmien toimenpiteiden yhteensovitusEtelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) tehtävänä on sovittaa yhteen alueen kehit-tämisen strategista kokonaisuutta. Yhteensovittamistarkoituksessa MYR on muun muassa käsitellyt maakuntaohjelman, ELY-keskuksen esitykset strategisiksi tulostavoiteasiakirjoiksi sekä maakuntaoh-jelman toteuttamissuunnitelman. MYR on päättänyt alueellisten rakennerahastovarojen kohden-tamisesta painopisteittäin ja viranomaisittain. MYR on myös käsitellyt kooltaan merkittävimmät rakennerahastohankkeet. MYR:n maaseutujaosto on hyväksynyt maaseutuohjelman rahoituslinja-ukset, ja maaseutuohjelman tilanteesta ja rahoituslinjausmuutoksista on informoitu MYRiä säännöl-lisesti. Yhteensovittamiseen liittyy myös maakuntaohjelman seurantaraportin käsittely.

Käytännön hanketason yhteensovitus on tapahtunut MYR:n asettamassa hankeryhmässä. Kaikki rakennerahasto- ja maaseutuohjelman hankkeet on käsitelty hankeryhmässä, joka on saa-nut tiedoksi myös kansalliset maakunnan kehittämisrahahankkeet.

Valmisteilla olevassa, vuonna 2014 voimaan tulevassa laissa alueiden kehittämisestä MYR:n ase-maa vahvistetaan. MYR hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (aikaisemmin toteuttamissuunnitelma), jonka osana on alueellisen rakennerahastorahoituksen kohdentaminen painopisteittäin ja viranomaisittain. MYR:n lausunto-oikeutta rakennerahastohankkeista laajen-netaan. Hanketason käsittelymenettelyt ja muut MYR-työskentelyyn vaikuttavat liittyvät käytän-nöt muotoutuvat ohjelmakauden toimeenpanon alkaessa.

Yritysrahoituksen yhteensovittamiseksi ELY-keskuksen yhteyteen perustetaan yritystukia käsitte-levä työryhmä.


4.6 Kaupunkiseutujen sopimusmenettely

Kasvusopimusmenettely ja INKA-ohjelmaValtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistetaan sopimuksilla ja muilla kumppanuusjärjes-telyillä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman 2012–2015 mukaan Seinäjoen kaupunkiseutu on kasvusopimusmenettelyn piirissä. Seinäjoen kaupunkiseutu on yhdeksän kunnan – Seinäjo-en, Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan ja Lapuan – muo-dostama noin 150 000 asukkaan keskusseutu. Kaupunkien kasvusopimukset laaditaan vuosille 2012–2015. Kasvusopimusten valmistelu kytkettiin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman 2014–2020 valmisteluun.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti joulukuussa 2012 haun valtion ja kaupunkiseutujen väliseen kasvusopimusmenettelyyn sekä Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Seinäjoen seudun INKA-ohjelmaa sekä kasvusopimusta valmisteltiin rinnakkain. Seinäjoen seudun hakemus Inno-vatiiviset Kaupungit -ohjelmaan rakentui kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien ratkaisu-jen ympärille (Green Creative Garden), mikä on luonteva valinta myös ympäröivälle maakunnal-le. Vahvan perustan toiminnalle luovat elinvoimainen alkutuotanto, ruokajärjestelmiin liittyvä osaaminen, monipuoliset investoinnit, kehitysalustat ja käyttäjäverkostot sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Lähtökohtana valmistelussa olivat muun muassa globaaleihin haasteisiin vastaaminen, toimialarajapintojen ylittäminen, kansainvälisen tason liiketoiminta ja innovaatiotoimintojen uudelleenajattelu.

INKA-ohjelman aiehaun ja käytyjen neuvottelujen perusteella TEM hyväksyi 17.6.2013 ohjel-maan viisi temaattista painopistettä (Tulevaisuuden terveys – Oulu, Biotalous – Joensuu, Kestä-vät energiaratkaisut – Vaasa, Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus – Tampere sekä Kybertur-vallisuus – Jyväskylä), joiden kansallinen vetovastuu osoitettiin viidelle keskittymälle. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 3.10.2013 teemojen kumppanit. Seinäjoki on nimetty kumppaniksi Jyväskylän ohella biotalous-teemaan. Ruokajärjestelmiin kohdistuva Seinäjoen seu-dun ohjelma (raaka-aineiden älykäs käyttö, kestävät ja tehokkaat prosessit) tuo selkeää lisäarvoa agrobiotalouden osalta. Yhteyksiä ruokajärjestelmätematiikan osalta on myös muihin temaatti-siin painopisteisiin.


Seinäjoen kaupunkiseutu painottaa kasvusopimusesityksessään kasvua ja sitä tukevia maankäy-tön, asumisen ja liikenteen sisältöjä. Kasvusopimus ja INKA-ohjelmaehdotus ovat kokonaisuus, joka toteuttaa kaupunkiseudun kasvu- ja kilpailukykystrategian kasvutavoitetta yhden prosentin vuosittaisesta väestönkasvusta ja kasvun kehän laajenemisesta koko kaupunkiseudun alueelle. Keskeisimmät kasvusopimuksen neuvotteluesitykset koskevat ruokajärjestelmiin erikoistunutta innovaatiokeskittymää, hankintapolitiikan strategista kehittämistä ja siihen liittyvän kansallisen pilotin toteuttamista sekä Seinäjoen asema- ja ratapiha-alueen yhteissuunnittelua.

INKAn ja kasvusopimuksen painotukset ovat yhdensuuntaisia maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Osa toimenpiteistä on sen kaltaisia, että niitä voidaan selvittää ja käynnistää myös alueel-lisilla rahoituksilla. Osa toimenpiteistä on myös maakunnallisia kärkihankkeita.

SeutukaupunkipilotitPienemmistä kaupungeista muodostuva seutukaupunkiverkosto on vuoden 2012 loppupuolelta lähtien hakenut menettelytapoja siihen, kuinka maakuntakeskusten ulkopuolella olevien elinvoi-maisten, ketterien ja Suomen paikallishallinnon rakenteiden kannalta keskeisen seutukaupunkien roolia voidaan parantaa maamme alue- ja elinkeinopolitiikassa. Vuoden 2013 alun aikana asiasta käytiin neuvotteluja sekä järjestettiin yhteisiä valmistelutapaamisia TEM:n ja muiden ministeriöi-den edustajien kanssa. Yhteistyössä tehtyjen valmistelujen perusteella TEM avasi 15.5.2013 haun seutukaupungeille tarkoitettuun pilottimenettelyyn.

Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt 29.10.2013 pilottien käynnistämisestä seutukaupun-kien yhteistyön ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Toteutettavia pilotteja ovat arktisuus, pk-yritysten uudistaminen ja kilpailukyky, älykkäät ja vihreän kasvun kaupungit sekä urheilu- ja liikunta- matkailun kehittäminen. Olennaista piloteissa ovat kokeilevuus, seutujen väliset ja sisäiset kumppa-nuudet sekä linkit yrityksiin. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotin vastuutahona toimivat Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungit. Pilotteihin osallis-tuvia kuntia Etelä-Pohjanmaalla ovat lisäksi Alajärvi, Alavus, Kauhava, Soini, Teuva ja Vimpeli.


5.

kuva

: ete

lä-P

oHja

nmaa

n lea

Der-

ryHm

ät

5.1 Rahoituskehys vuosille 2014––2017Rahoitussuunnitelmaan on pääosin kirjattu elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta merkittävim-piä aluekehitysvaroja. Maakuntastrategian sisältö on kuitenkin laajempi kuin sitä koskeva rahoi-tussuunnitelma. Rahoitussuunnitelmaa tarkennetaan joka toinen vuosi laadittavien maakuntaoh-jelmien toimeenpanosuunnitelmien yhteydessä.

Vaikuttavuus ja seuranta 75

MAAKUNTASTRATEGIA, RAHOITUS 2014–2017 Maakunta: Etelä-PohjanmaaEU-ohjelmien rahoitus, milj €Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.€.

Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso 2013 Esitys 2014 Esitys 2015 Esitys 2016 Esitys 2017 MMM 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5,016 0,900 13,700 13,700 13,700MMM 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5,313 1,100 Yhdistyy edelliseen momenttiin MMM 30.40.62 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen 0,000 0,100 0,100 0,100 0,100 EMKR (EKTR) 0,000 0,043 0,043 0,043 0,043 Kansallinen 0,000 0,057 0,057 0,057 0,057TEM 32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2014—2020 5,026 5,200 5,300 5,400 5,500 EU:n ja valtion rahoitus: EAKR-toimenpiteet 3,272 3,400 3,450 3,500 3,550 ESR-toimenpiteet 1,754 1,800 1,850 1,900 1,950 EU:n ja valtion rahoitus yhteensä 15,355 7,300 19,100 19,200 19,300 Kuntien rahoitus (arvio) 3,461 0,755 1,990 2,015 2,040 Julkinen rahoitus yhteensä 18,816 8,055 21,090 21,215 21,340 Yksityinen rahoitus (arvio) 12,9 11,805 23,260 23,315 23,370 RAHOITUS YHTEENSÄ 31,716 19,860 44,350 44,530 44,710

Vaikuttavuus ja seuranta76

MAAKUNTASTRATEGIA, RAHOITUS 2014–2017 Maakunta: Etelä-PohjanmaaMaakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset määrärahat. Ei sisällä pääosin ELYn ja AVIn määrärahoja, jotka esitetään ELYn ja AVIn strategisissa tulossopimusesityksissä. Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.€.

* Liikennehankkeiden osalta esitetään kokonaiskustannusarvio, lukuja ei ole maakunnallistettu. ** Rahoituspäätös on olemassa. *** Suunnittelurahoitus.

Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso 2013 Esitys 2014 Esitys 2015 Esitys 2016 Esitys 2017OKM 29.40.30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin - T&k-toiminta (sis. maakuntakorkeakoulutoiminnan) 0,900 1,200 1,200 1,200 1,200OKM 29.40.50 Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan ml. yliopistokeskusten koordinaatio- ja kehittämismääräraha 2,400 3,500 3,600 3,700 3,800 Valtion osallistuminen korkeakoulusäätiön pääoman kartuttamiseen 0,000 1,000 1,000 1,000 1,000LVM 31.10.20 Perusväylänpito (sis. alueelliset investoinnit) 23,000 23,000 23,000 25,000 25,000LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen * - Vt 19: Seinäjoen itäväylä ** ja sen yhteyteen lisäosana välille Nurmon eritasoliittymä–Atria 2 + 2 -kaistaosuus. Kaistasuunnitelmista tiesuunnitelmat ovat olemassa. 18,000 30,000 25,000 20,000 5,000 - Vt 19: 2 ohituskaistaosuutta välille Atria-Kovero (sis. Koveron eritasoliittymä). Tiesuunnitelma on olemassa. 0,000 0,000 5,000 6,000 6,000 - Kt 67 /vt 3 ja vt 19 palvelutason kehittäminen*** 0,000 0,000 0,000 1,000 1,000 - Päärata Seinäjoki-Tampere kaksoisraiteistus*** 0,000 0,000 0,000 1,000 1,000 - Vt 18 aluevaraussuunnitelman toteuttaminen Ähtäri-Multia*** 0,000 0,000 0,000 1,000 1,000LVM 31.10.78 Eräät väylähankkeet * - Kaskisten radan parantaminen 2,000 10,000 10,000 10,000 10,000LVM 31.10.50 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,450 0,220 0,500 0,500 0,500LVM 31.10.41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 0,750 0,750 0,750 0,750 0,750TEM 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha 0,775 1,500 1,500 1,500 1,500TEM 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen 1,500 3,000 3,500 4,000 4,000TEM 32.20.42 Innovaatiokeskittymien kehittäminen 0,000 0,400 0,500 0,500 0,500TEM 32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan 1,300 1,500 1,700 1,700 1,700STM 33.60.63 Valtionav. sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan (Etelä-Pohjanmaan osuus) 0,290 0,250 0,250 0,250 0,250MMM 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit 35,000 35,000 30,000 30,000 30,000 30.20.49 Maatalouden investointituet, korkotukilainojen myöntämisvaltuus 42,000 34,000 34,000 34,000 34,000 MAKERAn avustukset 17,000 14,000 14,000 14,000 14,000 Valtion rahoitus yhteensä 145,365 159,320 155,500 157,100 142,200 Kuntien rahoitus (arvio) 5,076 6,979 6,980 6,980 6,980 Julkinen rahoitus yhteensä 150,441 166,299 162,480 164,080 149,180 Yksityinen rahoitus (arvio) 2,650 5,930 6,970 7,510 7,550 RAHOITUS YHTEENSÄ 153,091 172,229 169,450 171,590 156,730

5.2 Vaikuttavuustavoitteet ja mittarit

LAADULLISET MITTARIT VUODELLE 2017 • Yritysten palvelutarjottimien rakentuminen • Ruokajärjestelmäkokonaisuuden ja siihen liittyvien toimintaympäristöjen rakentuminen • Koulutusvienti ja toteutuneet koulutuskokonaisuudet • Aikuiskoulutuksen ja monimuoto-opetuksen tarjonnan kehittyminen • Maisteritason kansainvälisten koulutuskokonaisuuksien toteutuminen avaintoimialoilla • Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatapojen uudistaminen • Eri sektoreiden välisen yhteistyön toteutuminen hyvinvointipalvelujen tuotannossa • Maakunnan vetovoiman kasvaminen ja myönteisten mielikuvien vahvistuminen • Kaksoisraiteistuksen aloittaminen välillä Tampere–Seinäjoki • Logistisen keskittymän suunnittelu ja rakentuminen • Energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen liittyvän koulutuksen, neuvonnan ja hanketoiminnan lisääntyminen

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian toteutumista määrällisten ja laadullisten tavoitteiden osalta tullaan seuraamaan vuosittain laadittavassa maakuntastrategian seurantaraportissa. Seurantatyöhön kiinnitetään maakuntastrategian työryhmät sekä maakunnallinen ennakointi- ryhmä. Seurantaa täydennetään maakunnassa rahoitettujen yritys-, kehittämis- ja investointi-hankkeiden kohdentumisella maakuntastrategian toimintalinjoihin. Maakuntastrategian toimen-piteitä ja linjauksia tarkastellaan myös joka toinen vuosi laadittavan maakuntaohjelman toimeen-panosuunnitelman valmistelun yhteydessä.

MÄÄRÄLLISET MITTARIT VUODELLE 2017


KESKEISET SEURANTAINDIKAATTORIT (suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde)

Lähtötaso Tavoite 2017

Muuttoliike ja väestö• Väkiluku vuoden lopulla ja väestön muutos, henkeä (Tilastokeskus, väestötilastot, tilanne 31.12.2012)• Nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä)• Nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä)

194 058

–0,15 %0,23 %

196 000

0 %0,30 %

Kilpailukyky• Bruttokansantuote asukasta kohti, euroa, vuoden 2000 hinnoin (Tilastokeskus, aluetilinpito, vuosi 2010)• Kasvuyritysten määrä (vuosina 2008–2011)• Viennin osuus tuotannosta maakunnittain (Tulli, ulkomaankauppatilasto 2010)

21 364

26

9,6 %

25 600

40

10,5 %

Työllisyys ja hyvinvointi• Työttömyysaste vuoden aikana, keskimäärin, % (Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012)• Työllisyysaste vuoden aikana keskimäärin, % (Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012)• Nuorten osuus työttömistä (ml. lomautetut), % (TEM:n työnvälitystilasto, joulukuu 2012) • Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vuo-den lopulla, %, mukaan lukien henkilökohtaisesti lomautetut (Etelä-Pohjanmaan ELY, joulukuu 2012, työnvälitystilasto)• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä vuoden aikana, % (Eläketurvakeskus, eläkkeelle siirtyneet alueittain 2012)• Sairastavuusindeksi (Kela, vuosi 2012)

7,0 %

69,3 %

14,8 %

14,8 %

33,8 %

107,4

5,5 %

72,0 %

12,5 %

13,0 %

30,0 %

107,4

Osaaminen• Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25–29 vuotiaista (Tilastokeskus, väestön koulutusrakennetilastot, 31.12.2012)• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 20–59-vuoti-aista, % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne, 31.12.2012)• T&K-menot suhteessa BKT:hen, % (Tilastokeskus, tutkimus ja kehitys)

13,0 %

30,3 %

0,70 %

11,5 %

33,0 %

1,20 %

Elinympäristön laatu ja aluerakenne• Uusiutuvan energian määrä energiantuotannossa (metsäenergia, tuuli- ja vesivoima)• Luonnonsuojelualueiden osuus maakunnan pinta-alasta• Pintavesimuodostumien lukumäärä ekologisen tilan luokissa

689,7 GWh

2,6 %ei luokiteltu 46huono/välttävä 24tyydyttävä 34hyvä 15erinomainen 3

750 GWh

3,5 %ei luokiteltu 0huono/välttävä 0tyydyttävä 0hyvä 119erinomainen 3

5.3 Tiivistelmä ympäristöselostuksestaYmpäristöselostuksessa kuvataan maakuntastrategian pääasiallinen sisältö, ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat, strategian laadinnan valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi, vaikutus-ten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä strategian toteuttaminen ja seuranta. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian ympäristöselostus on tehty omana raporttinaan, ja se on luettavissa Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla osoitteessa www.epliitto.fi.

Vaikuttavuus ja seuranta78

kuva

: viC

tor H

anaC

ek/P

iCju

mbo

LIITE 1: VÄESTÖ- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEET

Väestö

Työpaikkatavoitteet toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla vuoteen 2040

kuva

: viC

tor H

anaC

ek/P

iCju

mbo

Toteuma Arvio Tavoiteura Keskiura Katastrofiura Indikaattori 2000 2005 2010 2012 2020 2030 2040 2020 2030 2040 2020 2030 2040Väestö 31.12. (henkeä) 195 615 193 812 193 504 194 058 197 503 205 002 210 003 195 844 199 682 201 977 192 020 189 834 188 003Nettomuutto, henkeä -1 184 -259 -13 144 412 748 725 261 406 426 -306 -6 232Luonnollinen väestökasvu (syntyneet-kuolleet), henkeä -5 -28 -11 173 88 53 -124 57 -38 -242 -11 -187 -415Työvoima, henkeä 88 687 87 971 88 308 87 500 83 890 84 401 88 352 82 382 80 537 82 397 79 333 73 779 72 456Työvoimaosuus (% 15-64-vuotiaista) 70,8 71,1 71,8 71,0 73,2 74,0 74,6 72,5 72,7 72,8 71,4 70,4 69,7Työpaikat 75 785 77 356 78 870 78 500 80 100 83 065 86 505 79 945 82 170 83 100 77 499 77 025 76 335Työttömät (henkeä) 10 549 8 777 8 170 8 350 5 040 4 281 4 022 5 438 2 867 2 497 4 834 2 254 1 821Työttömyysaste (%) 11,9 10,0 9,3 9,5 6,0 5,1 4,6 6,6 3,6 3,0 6,1 3,1 2,5Työllisyysaste (työlliset % 15-64-vuotiaista) 62,7 64,2 65,6 66,0 69,5 70,9 71,8 68,4 70,8 71,1 67,7 68,8 68,5Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät/työlliset) 1,50 1,45 1,41 1,42 1,50 1,56 1,49 1,55 1,57 1,53 1,58 1,65 1,66

Toteuma Tavoiteura Ero, Keskiura Ero, Katastrofiura Ero, Toimiala 2000 2005 2010 2040 % 2010 - 2040 % 2010 - 2040 % 2010 - Alkutuotanto 10 587 8 696 8 003 6 980 -12,8 5 765 -28,0 4 560 -43,0 Elintarviketeollisuus 3 716 3 320 3 419 4 000 17,0 3 650 6,7 3 300 -3,5 Teknologiateollisuus 8 772 9 300 9 108 10 420 14,4 9 145 0,4 7 440 -18,3 Muu teollinen toiminta 5 992 5 427 4 749 4 555 -4,1 3 820 -19,6 3 015 -36,5 Rakentaminen ja rakennusaineteollisuus 5 075 5 426 5 729 6 530 14,0 5 515 -3,7 4 940 -13,8 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 10 481 11 246 11 402 13 250 16,2 12 520 9,8 10 070 -11,7 Kuljetus ja varastointi 3 894 4 256 4 443 5 210 17,3 4 850 9,2 4 150 -6,6 Muut palvelut 27 269 29 683 32 017 35 560 11,1 37 835 18,2 38 860 21,4 Tuntematon 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Yhteensä 75 785 77 356 78 870 86 505 9,7 83 100 5,4 76 335 -3,2

Liitteet 81

MUISTIINPANOJA

www.epliitto.fi

etelä-pohjanmaan tulevaisuuden eväät

Documents