esselloo 3/2013

36
SLO:n asiakaslehti 3/2013 18 Eltel Networks Oy:n teleliiketoiminta: Lisää joustavuutta hankintoihin LEDIT VALAISEVAT OMASAIRAALAN 7 22 SGS Fimko: Apua ledivalaisinten valintaan 17 Juhani Karhu, Senaatti-kiinteistöt: Rakentamisen laatuun ei ole oikopolkuja

Upload: zeeland-family

Post on 14-Mar-2016

276 views

Category:

Documents


8 download

DESCRIPTION

SLO:n asiakaslehti Esselloo 3/2013

TRANSCRIPT

Page 1: Esselloo 3/2013

SLO:n asiakaslehti 3/2013

18Eltel Networks Oy:n teleliiketoiminta: Lisää joustavuutta hankintoihin

LEDIT VALAISEVAT OMASAIRAALAN

7

22SGS Fimko: Apua ledivalaisinten valintaan17

Juhani Karhu, Senaatti-kiinteistöt:Rakentamisen laatuun ei ole oikopolkuja

Page 2: Esselloo 3/2013

Havells Sylvania Finland OySirrikuja 3 A, 00940 Helsinki • Puhelin 09 5421 2100 • [email protected] www-sivut: sylvania.fi

Täydellinen valaistus yhdestä osoitteesta: www.sylvania.fi

InVerto LEDKorkealaatuinen valaisin ulko- ja sisä-käyttöön

Cassini Planar LEDOsaksi tyylikästä sisustusta

Instar Pro 80 comfort cool 50Laaja valikoima halogeenivalaisimia

LumiStripIP20 kuiviin tiloihin ja IP67 kosteisiin tiloihin

RefLED 7,5W 240V GU10Todellinen 50W halogeenin korvaaja

LumiPanel SquareMatala LED-valaisin

Inset Trend Square SwingHelppo ja nopea asennus

GiroLaaja mallisto kohdevalaisimia

Insaver 75 SQ LED IP65Vesitiivis LED-valaisin kuiviin ja kosteisiin tiloihin

RubicoSuorituskykyä toimistovalaistukseen

Motto Trend LEDMiellyttävä ja lämmin valonjako

Lytespot LEDEnergiatehokkuutta LEDeistä

Page 3: Esselloo 3/2013

Rakentamisen laadun toteuttamiseksi ei ole oikopolkujaRakennuttamisjohtaja Juhani Karhu vastaa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen rakennuttamises-ta ja kärkihankkeista Suomessa sekä kärkihankemallien kehittä-misestä valtiolle. – Tietyt yhteiset tekijät luovat edellytykset hyvälle rakentamisen laadulle. 17

Kuva Pepe Makkonen

Eltel Networks Oy:n teleliiketoiminta: Lisää joustavuutta sähkötarvikehankintoihinEltel Networks Oy ja SLO ovat solmineen runkosopimuksen, jossa teleliiketoiminnan rakennusmateriaalit siirtyvät SLO:n vastuulle. – Sähkö- ja teletarvikkeiden parempi hallittavuus tukee yhtiön joustavan toiminnan tavoitteita, sanoo Eltel Networksin teleliikennetoiminnasta vastaava johtaja Janne Kallionpää.

18Kuva Tuomas Sauliala

Ledit valaisevat OmasairaalanPohjola Vakuutus Oy:n Oma-sairaala aloitti toimintansa tam-mikuussa 2013. Ortopediseen kirurgiaan erikoistunut yksityinen päiväsairaala rakennettiin Pohjo-lan olemassa olevaan toimisto-kiinteistöön. Uudella palvelukon-septilla toimiva sairaala tarjoaa lääkäripalvelut ja vakuutusyhtiön korvauspalvelut samalla käynnil-lä. Uutta konseptia haettiin myös valaistukseen, joka toteutettiin kokonaan ledillä.

Pääkirjoitus .......................................... 5

Ledit valaisevat Omasairaalan ............. 7

SLO Uutiset ......................................14

Ammattilainen: Juhani Karhu, Senaatti-kiinteistöt. Rakentamisen laadun toteuttamiseksi ei ole oikopolkuja .....17

Eltel Networks Oy:n teleliiketoiminta: Lisää joustavuutta sähkötarvikehankintoihin ...................18

SGS Fimko: Merkinnät ja maalaisjärki avuksi ledivalaisinten valintaan ........22

N3M Power hakee tehokkuudella ja laadulla uusia asiakkaita ...................26

Uutisia ..............................................29

Teknologia: Älykäs valonohjaus säästää energiaa ...............................30

Säädökset .........................................31

Tuotteet .............................................32

7

Kansi Pohjola Vakuutus Oy:n OmasairaalaKuva Pepe Makkonen

Merkinnät ja maalaisjärki avuksi ledivalaisinten valintaan Ledit valtaavat valaisinmarkkinoita vauhdilla, mutta esiin nousseet turvallisuuspuutteet hämmentävät. Mistä on kysymys ja kuinka erottaa turvallinen tuote yhä laajenevasta tarjonnasta? SGS Fimko vastaa millä tavalla ledit näkyvät testaus-toiminnassa ja neuvoo oikean tuotteen valinnassa.

22Kuva SGS Fimko

Kuv

a

Pep

e M

akko

nen

03/2013Sisällys

esselloo 3

Page 4: Esselloo 3/2013

Järjestelmätoimittajana Rittal on maailman ykkönen energiaasäästävissä ja ympäristöystävällisissä jäähdytysratkaisuissa - aina käyttökohteen mukaisesti optimoituina.

Kompressorijäähdyttimet:

- Nimellisjäähdytystehot: •300W - 4000W, seinäasenteiset mallit•500W - 4000W, kattoasenteiset mallit

- 500W - 4000W jäähdyttimet “Blue e -mallit”, varustettu Comfort-säätimellä:•Jäähdyttimen parametrointi on helppoa ja nopeaa. •Ilmoitus- ja hälytyskoodit nähtävillä säätimen näytöllä. •Ilmoitus- ja hälytyskoodit ohjelmoitavissa myös releen kautta

ohjausjärjestelmään. •Kaapin sisälämpötila näkyvissä näytöllä.•Eco-säätöjärjestelmä, joka optimoi jäähdyttimen energiantarpeen.

- Automaattinen kondenssiveden haihdutin•Seinäasenteisissa malleissa > 1000W •Kaikissa kattoasenteisissa malleissa

- Lauhdutinpatterissa nanopinnoite - pidentää puhdistus- ja huoltoväliä.- Varustettu pistokeliitännällä helppoa ja nopeaa kytkentää varten.- Maailmanlaajuinen huoltoverkosto ja varaosapalvelu.

- TÜV Nordin testaamat ja sertifioimat jäähdyttimet (DIN EN 14511-2 vaatimusten mukaisesti) - jäähdytyskapasiteetti ja energiankulutus on ilmoitetun mukainen.

Saat rahoillesi varmasti vastinetta!

Ota yhteyttä, niin autamme sopivan jäähdyttimen mitoituksessa käyttökohteessanne!

Puh. 09 413 44 459email: [email protected]

„Blue e“ - Energiaasäästävät ja ympäristöystävälliset jäähdytysratkaisutteollisuuden kytkentäkaapeille

käyttökohteessanne!

Puh. 09 413 44 459email: [email protected]

KYTKENTÄKAAPIT VIRRANJAKELU ILMASTOINTILAITTEET IT-INFRASTRUKTUURI SOFTWARE & PALVELUT

Puuh ....

kylmää kaappiin!

Blue E2 asa.indd 1 4.7.2013 9:35:22

Page 5: Esselloo 3/2013

Pääkirjoitus

Niin ledi toimii, kuin sen suunnittelee

Sari Bamberg,[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTOPuheenjohtaja Mika Höijer, Risto Forssell, Guy Hellman, Sami Kokkomäki Ilkka R. Manner, Jouko Pulli , Matti Savolainen, Allan Sothmann

TOIMITUS Päätoimittaja Sari Bamberg, [email protected] Palaute: [email protected] Julkaisija: SLO OyTaitto: Zeeland OyjKirjapaino: Erweko Painotuote Oy

OSOITTEENMUUTOKSETMuutokset yhteystiedoissa pyydämme ilmoittamaan lähimpään toimipisteeseen tai pääkonttoriin. Osoitetarrassa olevan kaksi-osaisen numerosarjan ilmoittaminen nopeuttaa ja helpottaa rekisteritietojen päivitystä.

TOIMIPAIKAT Puh. 010 283 *• Helsinki, Kamppi *2720• Helsinki, Konala *2500 • Helsinki, Hermanni *2550 • Espoo, Suomenoja *2600 • Hämeenlinna *2650• Iisalmi *3740 • Joensuu *3750• Jyväskylä *3600• Kajaani *3980• Kemi *3940• Kokkola *3540 • Kotka *3840• Kouvola *3800 • Kuopio *3700• Lahti *2700 • Lappeenranta *3860• Lohja *2750 • Mikkeli *3880• Oulu *3900• Pori *3240 • Porvoo *2800• Rauma *3460• Riihimäki *2850 • Rovaniemi *3960• Salo *3440• Savonlinna *3770 • Seinäjoki *3560• Tampere, Kalkku *3222• Tampere, Sarankulma *3200• Turku *3400 • Tuusula *2950• Vaasa *3500• Vantaa, Koivuhaka *2900• Vantaa, Tuupakka *2330• Vantaa myyntik. *2300• Varkaus *3790

SLO Eesti ASKesk-Sõjamäe 3A, EE-11415 Tallinn, Eesti, +372 627 2272, www.slo.ee

SLO Latvia SIA Malēju iela 1A, LV-1057 Rīga, Latvia, +371 6 7114444, www.slo.lv

UAB SLOVilkpėdės g. 4, LT-03151 Vilnius, Liettua, +370 5 215 00 70, www.slo.lt

SLO Oy, Ritakuja 2, PL 88, 01740 Vantaa, puh. 010 28311, fax. 010 283 2010, www.slo.fi

SLO on osa kansainvälistä Sonepar-yhtymää, joka on maailman johtava sähkötukkualan yritys.ISSN-L 0789-709X ISSN 0789-709X ISSN 2243-4763

P ohjola Vakuutus Oy:n omistaman Omasairaalan liikeideana on tarjota potilaille saman katon alla lääkäri- ja kuntoutuspalveluiden lisäksi vakuu-

tusyhtiön korvauspalvelut. Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho halusi kiinteistön valaistuksen tuovan uudel-la konseptilla toimivaan sairaalaan erilaista visuaalista ilmettä energiatehokkaalla tavalla. Sisustusarkkitehti Carola Rytsölä suunnitteli Omasairaalan valaistuksen kokonaan ledein.

Rakennuttamisjohtaja Juhani Karhu Senaatti-kiinteis-töistä muistuttaa, että terveellinen ja turvallinen kiinteis-tö valmistuu vain hyvien suunnitelmien ja ammattitaidon toteutumisen tuloksena. Rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa Pohjola Kiinteistösijoituksesta tietää koke-muksesta, että työmailla ongelmia tulee aina vastaan, mutta ne osattava ratkaista hyvällä yhteistyöllä. Samat asiat koskevat myös kiinteistön valaistuksen suunnittelua ja toteutusta.

Markkinoilla päättäjiä ja tekijöitä hämmentävät lediva-laisimien ja valonlähteiden runsaus sekä ledien ohjaus ja säädettävyys. Näkökulmaa ledien testaukseen ja ohjeita niiden valintaan antavat SGS Fimkossa tekniikan tohtori Pasi Orreveteläinen ja liiketoimintajohtaja Mika Richardt.

Peruslähtökohtamme SLO:ssa on valita sisä- ja ulko-valaistustuotevalikoimaamme luotettavien valmistajien

laadukkaita ledivalaisimia ja -valonlähteitä. Laajan va-likoiman lisäksi tarjoamme valaistuksen suun-

nitteluun konsultointi- ja tarjouslasken-tapalveluja sekä toteutusvaiheeseen monipuolisia logistisia palveluita. Mi-

tä parhain esimerkki valaistuspro-jektista on asiakkaamme Sähkö-

Vendelinin toimitusjohtaja Hans Lindforsin ja SLO:n valaistuk-sen projektimyynnistä vas-taavan Kalevi Lepistön yli 40 vuotta kestänyt yhteistyö.

esselloo 5

Page 6: Esselloo 3/2013

Astu valoon – säästä 80%. Säästä jopa 80% valaistuksen energiakustannuksissa vain astumalla valoon – kirjaimellisesti. Enston energiatehokkaat LED-liiketunnistin-valaisimet soveltuvat kerrostalon kaikkiin yleisiin tiloihin. Valaisimet voit asentaa suoraan vanhojen tilalle. Tee fiksu liike – vaihda huolettomaan LED:iin ja nauti ylivoimaisen pitkästä käyttöiästä, vähäisestä energiankulutuksesta sekä alhaisista käyttökustannuksista.

Meiltä löydät toimivat ratkaisut tehokkaaseen kerrostalosaneeraukseen. Ota askel, lue lisää!

Esimerkki: AVD370.1204L-valaisin yleisiin tiloihin soveltuu käytäville ja portaikkoihin. Saatavana PIR-ohjattuna. Laadukkaat materiaalit ja komponentit takaavat pitkän käyttöiän. Alumiinirunko, kupu polykarbonaattia. Snro 4117086.

*Säästö: 3132 € / 87,2 %. Investoinnin takaisinmaksuaika < 1,5 vuotta

Jälkeen*

Ennen

www.ensto.fi/kerrostalo

Page 7: Esselloo 3/2013

Ledit valaisevat Omasairaalan

Pohjola Vakuutus Oy:n Omasairaala aloitti

toimintansa tammikuussa 2013. Ortope-

diseen kirurgiaan erikoistunut yksityinen

päiväsairaala rakennettiin Pohjolan ole-

massa olevaan toimistokiinteistöön. Uu-

della palvelukonseptilla toimiva sairaala

tarjoaa lääkäripalvelut ja vakuutusyhtiön

korvauspalvelut samalla käynnillä. Uutta

konseptia haettiin myös valaistukseen,

joka toteutettiin kokonaan ledillä.

Teksti Sari Bamberg Kuvat Pepe Makkonen ja Tuomas Sauliala

Kolme erilaista näkökulmaa:

RakennuttajaRakennuttajapäällikkö Kari KangasmaaPohjola Kiinteistösijoitus Oy

SähköurakoitsijaToimitusjohtaja Hans LindforsOy Sähkö-Vendelin Ab

Valaistuksen suunnittelijaSisustusarkkitehti Carola RytsöläSisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä Oy

Puutarhurinkuja 2, 00300 Helsinki

esselloo 7

Page 8: Esselloo 3/2013

”Valaistus yllätti minut positiivisesti.” Harri Aho, Omasairaala

8 esselloo

Page 9: Esselloo 3/2013

P ohjola Vakuutus Oy:n perustama ja omistama Omasairaala on ortopedi-siin tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin

erikoistunut päiväsairaala, jossa tapaturmapo-tilaat halutaan hoitaa nopeasti terveeksi. Sai-raalahanke lähti liikkeelle Pohjolan tekemistä selvityksistä ja asiakastutkimuksista; mark-kinoilla oli olemassa tarve uudentyyppiselle sairaalalle.

– Omasairaalan liikeidea on tarjota poti-laille saman katon alla lääkäri- ja kuntoutus-palveluiden lisäksi vakuutusyhtiön korvaus-palvelut, kertoo Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho.

– Potilaan näkökulmasta Suomessa hoi-toon pääsy on ollut aivan liian hidas tai hankala prosessi ja hoitoketju liian pitkä. Aikaisemmin pahimmillaan monta viikkoa kestänyt käsittelyprosessi on lyhentynyt par-

haimmillaan yhteen päivään. Nopeammasta prosessin alku- ja loppupäästä hyötyvät kaik-ki: työntekijä, työnantaja, vakuutusyhtiö ja yhteiskunta.

Tavoitteet valaistukselleOmasairaalasta haluttiin rakentaa aivan uu-denlainen sairaala, jollaista Suomessa ei aikai-semmin ollut nähty. Sairaalan tuli olla myös ilmeeltään helposti lähestyttävä, harmoninen ja ystävällinen.

– Valaistuksessa tuli turvallisuuden lisäksi huomioida visuaalisuus ja toiminnallisuus. Sairaalan kaikissa tiloissa on käytetty moni-puolisesti erilaista lediä ja valonohjausta, jo-ten saneerattu kiinteistö vastaa hyvin tavoit-teitamme modernista ja energiatehokkaasta kiinteistöstä, toteaa Aho.

OmasairaalaHenkilökunnan määrä: 35 Palvelut: Lääkäri-, magneettikuvaus- ja kuntoutuspalvelut sekä korvaus-palvelut

Leikkaussalit: 6 kpl v. 2013 loppuun mennessä

Leikkausmäärät: 2 000 kpl 2013 ja n. 3 500 v. 2014

www.omasairaala.fi

– Pidemmällä tähtäimellä Omasairaala haluaa toimia yhteiskunnallisena vaikuttaja ja julkisen sektorin tukijana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Omasairaala pystyy purkamaan yhteiskunnan hoitokuormaa, jolloin julkisel-la puolella vapautuu aikaa ja resursseja vaativimpiin ja suurempiin leikkauk-siin, kertoo toimitusjohtaja Harri Aho.

Omasairaala on järjestyksessään kahdeksas sairaala, jonka perustamisessa Harri Aho on ollut mukana. – Tässä projektissa valaistus yllätti minut positiivisesti. En osannut kuvitella miten monipuolisesti tänä päivänä valais-tusratkaisuja voidaan toteuttaa.

Omasairaalassa toimii tällä hetkellä kaksi leikkaussalia. Vuoden loppuun mennessä aukeaa vielä neljä leikkausalia.

esselloo 9

Page 10: Esselloo 3/2013

Pohjola Kiinteistösijoitus Oy Henkilömäärä: 13

Palvelut: Hoitaa pääomarahastojen ja OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyh-tiöiden ja Pohjola Pankin kiinteistö-omaisuutta

Kiintestövarallisuus: n. 2 mrd euroa

www.pohjola.fi

Toimin rakennuttajapäällikkönä Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:ssä. Päätehtäväni on hoitaa päämiestemme, OP-Pohjola

-ryhmän vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden omistamien kiinteistöjen peruskorjauksia ja uudisrakennusprojekteja Suomessa. Budjetoin hankkeet ja organisoin kiinteistöjen rakenta-mis- ja saneerausprojektit.

Jokainen rakennusprojekti on aina ainut-laatuinen hanke. Tässä projektissa tavallinen toimistorakennus muutettiin sairaalaksi, jol-loin rakenteiden lisäksi oli suunniteltava myös sähköistys, talotekniikka ja valaistus vastaa-maan tämän päivän vaatimuksia.

Projekti lähti käyntiin kiinteistökartoi-tuksella, jolloin ryhmämme tutustui 30 eri kohteeseen Helsingissä. Lopulta päädyimme 1990-luvulla rakennettuun, aikaisemmin Poh-jolan korvaustoimitalona olleeseen kiinteistöön Pikku-Huopalahdessa. Kiinteistö täytti sille asetetut kriteerit näkyvän sijainnin, hyvien lii-kenneyhteyksien ja kokonsa vuoksi. Nykyisten leikkaussalien tilalla ensimmäisessä kerroksessa toimi aikaisemmin autojen kolarivahinkojen tarkastusasema.

Purkua ja suunnittelua samanaikaisesti Aloitimme 6 500 neliön kokoisen kiinteistön saneeraustyöt maaliskuussa 2012. Joulukuussa 2012 sairaalassa tehtiin jo koeleikkauksia. En-simmäinen vaihe koski 2 000 neliötä ja me-nossa oleva toinen vaihe 4 500 neliötä. Näin jälkeenpäin ajatellen, kiinteistön saneeraus ja muutos toiminnassa olevaksi sairaalaksi on aika kova saavutus tässä ajassa kaavan poikkeuslupi-neen, rakennuslupineen ja vuokrasopimuspur-kumenettelyineen.

Rakennuttajan näkökulmasta rakennus-projekti lähti liikkeelle vastoin normaalikäy-täntöjä, sillä aloitimme kiinteistön sisällä purkutyöt ennen kuin suunnitelmat olivat valmiit. Projekti vaiheistettiin pitkien vuok-rasopimusten vuoksi kahteen osaan. Ensim-mäisessä vaiheessa valmistuivat katolle raken-netut konehuoneet, ensimmäisen kerroksen magneettikuvaussali ja kaksi leikkaussalia, toisen kerroksen vastaanottotilat ja neljännen kerroksen ravintola. Toisessa vaiheessa valmis-tuvat loput, neljä leikkaussalia sekä muut ti-lat. Nyt rakennamme esimerkiksi ylhäältä alas hissikuilua, jotta potilaita voidaan kuljettaa

sairaalasängyillä kaikkiin kerroksiin. Projektin vaikeuskerrointa on lisännyt sairaalan normaa-lin toiminnan aloittaminen keskeneräisessä kiinteistössä, jolloin asia oli otettava huomioon myös aikatauluttamisessa.

Työssäni on tärkeää onnistua rakennus-projektin organisoinnissa, sillä vastaan samaan aikaan noin 5–15 hankkeen läpiviennistä. Omasairaalan projektiin valitsin projektin-johtourakoitsijaksi Rakennus Finrem Oy:n ja Arto Kärkkäisen. Suunnittelijoiksi lupau-tuivat talossa jo pitkään toimineet voimat sekä pääsuunnittelija Kari Haroma, Haroma & Partners Oy:stä ja sisustusarkkitehti Carola Rytsölä nimeään kantavasta sisustusarkkiteh-titoimistosta. Mielestäni koko rakennusorga-nisaatio on toiminut hyvin yhteen, ja myös tarvittavaa joustoa on löytynyt. Urakassa olem-me edenneet viikko kerrallaan suunnitelmien mukaisesti. Tässä vaiheessa on tärkeää saada Omasairaala valmiiksi vuoden loppuun men-nessä ja toimimaan täydellä teholla.

RakennuttajaRakennuttajapäällikkö Kari KangasmaaPohjola Kiinteistösijoitus Oy

- Valaistuksen tavoitteiksi lin-jasimme turvallisuuden lisäksi tavallisesta sairaalamiljööstä poikkeavan valaistuksen, joka täyttäisi myös LEED-sertifioinnin ehdot, toteaa Pohjola Kiinteistö-sijoituksen rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa Omasairaalan odotustilassa. SAAS Intrumentsin mittatilaustyönä toteutetut pyöreät Circle-valaisimet rikkovat sopi-vasti neliskulmaista sisustusta, ja valaistuksen vaihtuvat värit luovat tilaan mukavan tunnelman.

10 esselloo

Page 11: Esselloo 3/2013

Kohteen ainutlaatuisuus, kiinteistön sijainti ja arkkitehtuuri loivat rungon suunnittelulle. Kiinteistö oli kestänyt

aikaa hyvin, ja yhtä hyvin sen on palveltava myös tulevina vuosikymmeninä. Koska ky-seessä oli vanhan kiinteistön saneeraus täysin uudenlaiseksi sairaalaksi, asettivat tilat toimin-toineen erilaisia vaatimuksia myös valaistuksel-le. Ledivalaistus oli luonnollinen valinta valon ohjattavuuden, himmennettävyyden ja värin vaihdettavuuden vuoksi.

Valaistuksesta ja valaisimista Omasairaalassa käytettiin SAAS Instruments Oy:n sekä tuotannossa olevia valaisimia kuten esimerkiksi Frame-, High Line Spot- ja High Line Step -valaisimia että yhteistyössä Håkan Långstedtin kanssa suunniteltuja ja mittati-laustyönä valmistettuja Circle-valaisimia.

Hoidollisena elementtinä tiimini käytti odotustiloissa liikkuvaa rgb-valoa: valkoista ja värillistä. Ledivaloa on käytetty myös orien-toitumisvalona seinissä, katoissa ja lattioissa. Keski-Euroopassa sairaaloissa käytetään paljon värillistä valoa, sillä se koetaan terapeuttiseksi ja rauhoittavaksi. Saman tunteen koemme kat-somalla esimerkiksi takkatulta tai revontulia.

Perusvalaisinmalleissa ei ole valmiina sellai-sia ohjattavuus- ja himmennysominaisuuksia, joita sairaalan tiloissa tarvittiin, joten valaisimet on valmistettava tilaan sopiviksi tekniikkaa va-laisimen sisällä muuttamalla.

Ledistä vain hyviä kokemuksiaToimistoni on käyttänyt lediä sen markkinoille tulosta lähtien, sillä ledi on monikäyttöinen ja

energiatehokas. Lisäksi pienikokoiset lediva-lonlähteet voidaan mittatilauksena integroida seiniin, kattoihin, lattioihin ja kalusteisiin. Omasairaalassa lediä käytettiin perus- ja orien-toitumisvalaistuksen lisäksi lehtitelineissä sekä WC-tilojen peileissä ja vedenhuuhtelupainik-keissa.

Valaistusta tulee tarkastella aina kokonai-suutena, sillä se suunnitellaan pitkäikäiseksi, keskimäärin 15–20 vuodeksi. Valaistusta uu-distettaessa ei voida pelkästään pitäytyä va-laistustarjouksen rivitiedoissa vaan laskelmiin on huomioitava myös muut kulut, kuten esi-merkiksi huoltotyöt. Vaikka perusledi on hin-tavampi kuin muut valonlähteet, se maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Haastavinta projektissa Toimistollemme sairaalaprojekti oli uusi koh-de, jolloin perehdyimme sairaalavalaistuksen suunnitteluun. Toimistomme motto on tehdä kestävää, käytännöllistä ja kaunista, tässä jär-jestyksessä. Edullisin valaistusvaihtoehto ei ole

aina paras. Yleensä hyvä laatu kantaa pidem-mälle; samaa asiaa joudun perustelemaan kai-kissa projekteissa kerta toisensa jälkeen, kuten tässäkin. Ekologisuudesta ja kierrättämisestä puhutaan paljon, mutta samassa yhteydessä tulisi puhua myös laadusta. Kuitenkin huo-non tuotteen tai materiaalin uusiminen tulee maksamaan aina enemmän kuin kerran valitun laadukkaan tuotteen.

Omasairaala kuten myös muut toimistom-me suunnittelemat projektit kestävät hyvin aikaa materiaali-, tuote- ja järjestelmävalintoi-neen. Katsoja ei välttämättä pysty sanomaan onko kohde suunniteltu vuosi sitten vai viisi vuotta aikaisemmin. Tehtävämme on työs-kennellä aikaamme edellä, tuntea tuotteet ja järjestelmät hyvän lopputuloksen toteuttami-seksi. Tässä projektissa tiimissäni työskentelivät toimistostamme sisustusarkkitehdit Annina Mäki ja Sanni Seppälä. Omasairaalan graa-fi nen ilme toteutuu läpi kiinteistön väreineen, muotoineen, pintoineen ja materiaaleineen hy-vällä valaistuksella korostaen ja tukien.

Valaistuksen suunnittelijaSisustusarkkitehti Carola RytsöläSisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä Oy

”Perusledi maksaa itsensä nopeasti takaisin.”

- Valon merkitys arkkitehtuurissa on kes-keinen. Valolla voidaan korostaa ja tuoda esiin arkkitehtuurisia yksityiskohtia, muotoja ja pintoja. Samoin kiinteistön julkisivun ja sisätilan on muodostettava yhdessä toimiva kokonaisuus. Kohde voi olla arkkitehtuuri-sesti upea, mutta huonolla valaistuksella se voi näyttää mitäänsanomattomalta. Toisaalta arkkitehtuuriltaan vaatimatonkin kohde voi olla erittäin onnistunut, jos valaistus toteu-tetaan hyvin. Parhaimpiin valaistustuloksiin päästään yleensä tekemällä yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa arkkitehdin, suun-nittelijoiden, urakoitsijoiden ja tavarantoi-mittajien kanssa. Yhteistyön merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa, toteaa Carola Rytsölä.

Sisustus-arkkitehtitoimisto Carola Rytsölä OyLiikevaihto: 700 000 euroaHenkilöstö: 4Muita projektikohteita: Moo-min Characters Ltd:n myymälät, liikenteenturvallisuusvirasto Trafi n toimitilat, Royal Ravintolat ja Berling Capital.

www.carolarytsola.com

”Perusledi maksaa itsensä nopeasti takaisin.”

esselloo 11

Page 12: Esselloo 3/2013

SähköurakoitsijaToimitusjohtaja Hans LindforsOy Sähkö-Vendelin Ab

V astaan toimitusjohtajana yhtiömme sähköurakointiprojekteista julkisel-le hallinnolle pääkaupunkiseudulla.

Omasairaala on monella tavalla mielenkiin-toinen projekti. Liiketoiminnan näkökul-masta vakuutusyhtiö oli luonut täysin uuden sairaalakonseptin. Uuden sairaalan raken-taminen vanhaan kiinteistöön on todella haastavaa; sähköistyksessä se merkitsee usein esimerkiksi maadoitusongelmia. Myös urak-kamuoto oli poikkeuksellinen, mutta se mah-dollisti töiden käynnistämisen samanaikaisesti suunnittelutyön edetessä.

Arto Kärkkäinen tunsi yhtiömme tavan työskennellä, sillä olemme urakoineet aikai-sempina vuosikymmeninä paljon sairaalakoh-teita. Yhtiöömme on kertynyt ammattitaitoa ja kokemusta sähköistys- ja valaistusprossien hallitsemisesta sairaalatyömailla. Omasairaa-lassa korostui erityisesti aikataulun hallinta, joka yksi toimintamme perusarvoja. Kiinnitin projektiin Mathias Sundströmin lisäksi kaksi

kärkimiestä Kim Sjövallin ja Esa Virran, sillä yhtiöllämme oli menossa samaan aikaan myös muita hankkeita.

Valaistuksen suunnittelu vaatii yhteistyötäValaistus Omasairaalassa toteutettiin nor-maalista sairaalavalaistuksesta poikkeavalla tavalla mittatilaustyönä, jotta eri valaistuk-sen ohjaukset esimerkiksi värinvaihtoineen ja himmennyksineen voitiin toteuttaa. Samoin kohteeseen suunniteltiin muita sisustuksellisia valoelementtejä, jotka tukevat Omasairaalan ilmettä.

Valaistusasioissa olen tukeutunut SLO:n valaistusasiantuntemukseen ja yhtiön logis-tiikkapalveluihin. Tämän kokoisella yrityk-sellä on aina samaan aikaan menossa hyvin erilaisia valaistuskohteita, joten yhteistyö-kumppanilla on suuri merkitys palvelulaadun toteuttamisessa asiakkaillemme.

Oy Sähkö-Vendelin AbLiikevaihto: 3,5 milj. euroa

Tulos: Hyvä

Henkilöstö: 20

Palvelut: Sähkösuunnittelu ja sähköasennukset sekä käyttöönot-totarkastukset ja mittaukset

Toiminta-alue: Pääkaupunkiseutu

Muita valaistusprojektikohteita: Helsingin sähkötalo, World Trade Center, Citykäytävän liiketilat ja Hä-meenkylän kartanon ulkovalaistus.

Sähkö-Vendelinin toimitusjohtaja Hans Lindfors ja SLO:n valaistuksen myyntipäällikkö Kalevi Lepistö ovat tehneet valaistusyhteistyötä 41 vuotta: satoja projekteja ja sairaaloitakin kymmeniä, joista Omasairaala on viimeisin.

12 esselloo

Page 13: Esselloo 3/2013

Siteco NJ700 LED- energiatehokas led-syväsäteilijä

NJ700 LED on erittäin energiatehokas valaisin vaativiin ja korkeisiin valaistuskohteisiin. Led-moduulit ja elektroninen liitäntälaite ovat vaihdettavissa. Kotelointiluokka IP66 ja iskunkestävyysluokka IK08. Saatavilla 123W (jopa 11 250 lm) ja 245W (jopa 22 500 lm) kolmella valonjaolla (leveä, kapea, epäsymmetrinen). Valaisin voidaan asentaa pinta-asennukseen tai ketjuripustukseen.

Lisätietoja www.siteco.com

Oy Osram AbVanha Nurmijärventie 6201670 VANTAA

Puh. (09) 7422 3300www.osram.com

Oy Osram AbVanha Nurmijärventie 6201670 VANTAA

Siteco_NJ700 LED_Ilmoitus_Esselloo_210x297_1_LR.indd 1 2013-08-27 09:30:29

esselloo 13

Page 14: Esselloo 3/2013

Uutiset.

SLO:lla on laaja automaatiotuottei-den ja palveluiden valikoima teolli-suudelle. Viime vuonna SLO laajensi

yhteistyötään Siemens Osakeyhtiön kanssa automaatio tuotteiden ja - teknologioiden pai-notuksessa.

– Perinteisesti sähkö- ja automaatiomark-kina on jakautunut kahteen erilaiseen toimi-tusketjuun. Tilanne markkinoilla on kuitenkin muuttunut. Yhä enemmän asiakkaillamme on tarpeita keskittää myös automaatio-ostot SLO:lle, kertoo yhtiön teollisuusasiakkaista vastaava johtaja Ilkka Manner.

– Monilla paikkakunnilla toimivien teolli-suuslaitosten hankintatoimi on entistä useam-min keskitetty. Tällöin hankintoja tarkastellaan valtakunnallisesti, ei paikkakunnittain. Tämän kaltaisissa tilanteissa asiakkaat tarvitsevat tuek-seen valtakunnallisen toimijan, joka pystyy ta-

SLO osallistui 1. – 3. lokakuuta 2013 Automaatio-messuille Teknologia 13 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa

SLO tarjosi Automaatio-messuilla vaihtoehtoja

Kuvat Pepe Makkonen ja Tuomas Sauliala

varasaatavuuden lisäksi tuottamaan myös han-kintaan, varastointiin, logistiikkaan ja tietojen hallintaan liittyviä palveluja, toteaa Manner.

- Teollisuusasiakkailla on mahdollisuus rationalisoida sähkötarvikkeiden lisäksi myös automaatiotuotteiden ja -tarvik-keiden hankinta SLO:lle. Asiakkaille se merkitsee ennen kaikkea ostamisen tehostamista, toteaa SLO:n johtaja Ilkka Manner.

Messukävijöitä kiinnostivat automaatiotuot-teiden lisäksi SLO:n teollisuudelle tarjoamat palvelut.

14 esselloo

Page 15: Esselloo 3/2013

Helsingin Messukeskuksessa Habitare-messujen yhtey-dessä järjestetyssä Valo-Light-tapahtumassa palkittiin Vuoden valaistuskohde 2013 -kilpailun voittajat.

Vuoden valaistuskohdetta valitsemassa

Esselloo-lehden lukijatutkimus 2013

K ilpailun sisävalaistussarjan voiton vei P-Hämppi Tampereelta ja ulkovalais-tussarjan voitti Stockmannin Helsin-

gin tavaratalon julkisivuvalaistus. Kunnia-maininnalla palkittiin Säiliö 468 Helsingistä. Kilpailun tuomaristoon kuului SLO:n tuote-markkinoinnissa valaistuksesta vastaava tuote-aluepäällikkö Jouko Pulli. Kilpailun järjestävät vuosittain Suomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Ark-kitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsi-jaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ja Sähköteknisen Kaupan Liitto STK ry.

Kuva Tuomas Sauliala

NimityksiäMyyntipäällikkö Timo Hyvönen on nimitetty

SLO Oy:n Tuupakan

myyntikonttorin myyn-

tipäälliköksi 1.7.2013

alkaen. Timo Hyvönen

jatkaa tehtävässään

SLO Koivuhaan ja SLO

Hermannin myyntikontto-

reiden myyntipäällikkönä.

DI Maria Tuominen

on nimitetty SLO Oy:n

henkilöstöhallintoon HRD-

asiantuntijaksi henkilös-

tön kehittämistehtäviin

19.8.2013 alkaen.

Myyntipäällikkö Jari Tuoriniemi on nimitetty

SLO Oy:n Tuupakan

myyntikonttorin avainasia-

kaspäälliköksi 1.7.2013

alkaen.

Insinööri Jari Ylioja on

nimitetty SLO Oy:ssä

aluemyyntipäälliköksi teol-

lisuussektorille Etelä-Suo-

meen 1.9.2013 alkaen.

Jari Ylioja vastaa Lahden,

Porvoon ja Tuusulan

alueista.

Kuvassa vasemmalla SLO:n valaistuksen tuotealuepäällikkö ja kilpailun tuomaristoon kuu-lunut Jouko Pulli sekä ulkovalaistussarjan voittaneen Stockmannin Helsingin tavaratalon valaistussuunnittelusta vastanneet Riku Vihervaara Stockmann Oyj:stä ja arkkitehti Weikko Kotila Arkkitehtitoimisto Pekka Laatio Oy:stä. Valaistussuunnitteluprojektia vetänyt Sanna Forsmann Grandlund Oy:stä puuttuu kuvasta.

SLO julkaisee asiakkailleen kolme ker-taa vuodessa Esselloo-asiakaslehteä tarjoamalla artikkeleita erilaisista asia-

kasprojekteista, sähköalan ammattilaisista, ilmiöistä, energiatehokkuudesta, teknologi-oista, säädöksistä, valmistajista, uusimmista tuotteista sekä SLO:n kuulumisista.

SLO toteuttaa marraskuussa 2013 lehden lukijatutkimuksen koskien Esselloo-lehden numeroa 3/2013. Tutkimuksen tarkoitukse-na on selvittää lukijoiden mielipiteitä lehden sisällöstä sekä lukijakunnan rakennetta. Tut-kimuksen koh-deryhmää ovat SLO Oy:n asiak-kaat ja tavaran-toimittajayhteis-työkumppanit. Tutkimus toteu-tetaan internet-kyselynä.

SLO:n asiakaslehti 1/2013

26SLO ONLINE -työkalusähköalan ammattilaisille

SIEMENS JA SLOLAAJENTAVAT YHTEISTYÖTÄÄNTEOLLISUUS-AUTOMAATIOSSA

Ruskon kunta toteutti ulkovalaistuksen ledeillä

18

7

22ABB: Toimitusvarmuutta vyöhykekonseptilla14

Mahdollisuudet aurinkovoiman käyttöön

SLO:n asiakaslehti 2/2013

26

Sähköalan yrittäjyyttä

toisessa polvessa:

Sähköryhmä Muukka

REXAM LAAJENSI

TUOTANNON SUOMEEN

Tehtaanjohtaja Jussi Parkkali:

On tärkeää saada Suomeen

uudenlaista teollisuutta

18

23

Savon Kuituverkko

rakennuttaa Savoon

sataa megaa

7

Uusi valaistus viimeistelee

Kuopion torin

esselloo 15

Page 16: Esselloo 3/2013

Philipsin CoreLine – ammattilaisen helppo valinta

Philipsin CoreLine-tuoteperheestä löytyy ratkaisu konttorista konepajaan! Laaja valaisin-

valikoima sisältää pinta- ja uppoasennettavat toimistovalaisimet, downlightit, ProSet-

kohde valaisimet, vesitiiviit IP65-valaisimet, ramppivalaisimet, runkovalaisimet sekä syvä-

säteilijät.

CoreLine-ledivalaisimilla korvaat helposti perinteiset valaisimet. Valaisimet ovat hinta-

laatu suhteeltaan erinomaisia ja huoltovapaita. CoreLine-valaisinten asennus on erittäin

helppoa ja nopeaa. Käyttöikä L70 on 30 000–50 000 tuntia mallista riippuen.

www.philips.fi/lighting

Esselloo_CoreLine-tuoteperhe_9_2013_Philips Valaistus.indd 1 16.9.2013 13:20:22

16 esselloo

Page 17: Esselloo 3/2013

Teksti Sari Bamberg Kuva Pepe Makkonen

Ammattilainen

Rakentamisen laadun toteuttamiseksi ei ole oikopolkuja

kennusfysiikkaan. Kriittiset pisteet on käytävä yhdessä läpi ja tarvittaessa mallinnettava, jotta asioita voidaan tarkentaa ja todentaa. Usein virheisiin on syynä tietämättömyys, jolloin luo-daan tahattomasti toimimatonta. Aikaisempaa paremmin on laadittava myös kosteudenhal-lintasuunnitelmat.

Lisäksi on varmistettava, että käytettävät materiaalit, tuotteet ja järjestelmät ovat suun-nitelmien mukaisesti asiallisia ja laadukkaita. Suomessa on erityisesti kiinnitettävä huomi-ota sääolosuhteisiin kaikissa rakentamisen vaiheissa. Rakennuksen lisäksi on suojattava myös käytettävät materiaalit.

3. Millaisia malleja ja toimintatapoja Se-naatti-kiinteistöt vie eteenpäin rakenta-misen laadun parantamiseksi? Senaatti-kiinteistöt toteuttaa sisäisesti ja yh-teistyössä alan järjestöjen sekä toimijoiden kanssa useita esimerkiksi kosteudenhallintaan liittyviä kehityspajoja. Olemme järjestäneet Rakennushankkeen hyvät kosteudenhallinnan käytännöt -koulutusta rakennuttajapäälliköille. Lähtökohtana koulutuksessa on kosteuden-hallinnan tunnistaminen suunnitteluvaiheessa ja rakentamisvaiheessa mittauksin ja toden-tamisin.

Samoin viemme eteenpäin tarkastus-asiakirjamallia, jolla varmistetaan sekä töiden tarkastusten että dokumentoinnin systema-tiikka, samalla asioihin saadaan läpinäkyvyyt-tä. Kärkihankkeissa varmistamme tarkoilla suunnitelmilla ja eri työvaiheiden katselmoin-nilla laadun toteutumisen.

4. Miten talotekniikalla voidaan parantaa rakentamisen laatua? Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys. Silloin kun talotekniikan laatu on kunnossa, käyttäjä ei havaitse tai aisti mitään erityistä

Juhani Karhu, rakennuttamisjohtaja, Senaatti-kiinteistöt, Investointi- ja rakentamisyksikkö

1. Millaisiin yleisiin asioihin rakentami-sessa laadun toteuttamiseksi pitäisi mie-lestänne kiinnittää Suomessa huomiota? Lakisääteisten asioiden ja tekijöiden ammatil-lisen tietotaidon lisäksi ensimmäiseksi asiaksi nostan vaativissa rakennushankkeissa hen-kisen asenteen. Sellaista asiaa ei rakennus-hankkeen perussopimuksiin yleensä kirjoiteta.

Toiseksi korostan eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä: rakennuttajien, rakennus-konsulttien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien. Toimijoiden on yhdessä luotava rakennushankkeeseen sellainen työn tekemisen tarkoitus ja ilmapiiri, joka luo edel-lytykset hyvälle työlle. Jokaisen osapuolen on tunnistettava omat oikeudet, velvollisuudet ja vastuut projektissa sekä sitouduttava hank-keen eteenpäin viemiseen tavalla, joka edes-auttaa muita toimijoita onnistumaan. Hyvä yhteistyö luo paremmat edellytykset ratkaista eteen tulevat ongelmat, joita rakennushank-keissa on aina.

Kolmanneksi asiaksi nimeän rakentami-sen hallitun prosessin: hankkeen osapuolten vastuut on selkeästi kuvattu, suunnitelmat laadittu ja aikataulut määritelty oikein. Oikealla aikataululla ja sen hyvällä johtamisella hallitaan aina kustannuksia. Hankkeen kokousten tu-lee olla tehokkaita: kaikki ovat valmistautu-neet kokoukseen ja tietävät mihin asioihin kokouksessa tulee ottaa kantaa, ehdottaa vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä.

Neljänneksi osapuolien on pystyttävä tekemään päätöksiä hankkeen koko keston ajan. Projektin edetessä saattaa tulla vastaan tilanne, että tietoa on enemmän, jolloin teh-dyt päätökset olisivat voineet olla toisenlaisia. Mukaan tarvitaan kuitenkin rohkeita henkilöitä tekemään päätöksiä ja kantamaan päätökset.

Viides tekijä on tiedonhallinta, joka täytyy suunnitella ja miettiä jokaiseen hankkeeseen: miten tiedon jakaa, vastaanottaa ja hallinnoi, jotta oikea tieto on oikeaan aikaan oikealla henkilöllä. Suurissa hankkeissa on mahdo-tonta ajatella, että yksi ihminen hallitsisi hank-keen kaikkia asioita.

2. Entä teknisen toteuttamisen näkökul-masta? Teknisen osaamisen näkökulmasta turvalli-nen ja terveellinen rakennus valmistuu vain hyvien suunnitelmien ja hyvän ammattitaidon toteutuksen tuloksena. Suunnittelijoiden on laadittava laadukkaita suunnitelmia ja ura-koitsijoiden on perehdyttävä huolellisesti suunnitelmiin, rakenteiden toimivuuteen ja ra-

ilmastoinnissa, jäähdytyksessä, valaistukses-sa tai turvajärjestelmissä. Toisaalta huonosti mitoitettu tai toimimaton talotekniikka voi ai-heuttaa rakennukselle haittaa, ennenaikaista kulumista. Tällä hetkellä Suomessa on valitet-tavasti aivan liian vähän talotekniikan osaajia sen rakentamisen tarpeisiin nähden. Osaajia tarvitaan sekä talotekniikan suunnitteluun, rakennuttamiseen, urakointiin että kiinteis-tönhuoltoon.

Rakennuttamisjohtaja Juhani Karhu vastaa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen raken-nuttamisesta ja kärkihankkeista Suomes-sa ja kärkihankemallien kehittämisestä valtiolle. – Tarkastellessa viime vuosien onnistuneimpia rakennushankkeita on koh-teita yleensä johdettu hyvin, suunnitelmat laadittu korkeatasoisiksi, yhteistyö suju-nut hyvässä ilmapiirissä ja työt toteutettu mallikkaasti. Näin eri tekijät yhdessä ovat luoneet edellytykset hyvälle rakentamisen laadulle, johon ei oikotietä ole. Onnistumi-sen portaat on kuitenkin valettu valmiiksi, toteaa Juhani Karhu.

esselloo 17

Page 18: Esselloo 3/2013

18 esselloo

Kyse on asiakkaan liiketoiminnan tuloksen parantamisesta.Janne Kallionpää, Eltel Networks Oy

Johtaja Janne Kallionpää vastaa Eltel Networksin tele-liiketoiminnasta Suomessa. – Materiaalihallinnolle ase-tetut tavoitteet ovat jo nyt toteutuneet, sillä yhteistyö SLO:n kanssa on tehosta-nut toimintaamme. Yhteiset haasteet liittyvät seuraavaksi räätälöintitarpeisiin eri toimi-paikoissa. Kuvassa oikealla on Eltelistä asiakkaana vastaava SLO:n Key Account Manager Juha-Pekka Miettinen.

18 esselloo

Page 19: Esselloo 3/2013

esselloo 19

Eltel Networks Oy:n teleliiketoiminta:

Lisää joustavuutta sähkötarvikehankintoihinTeksti Sari Bamberg Kuvat Tuomas Sauliala ja Eltel Networks

Eltel Networks Oy ja SLO ovat solmineen runkosopimuksen, jossa teleliiketoiminnan raken-nusmateriaalit siirtyvät SLO:n vastuulle. Sähkö- ja teletarvikkeiden parempi hallittavuus tukee yhtiön joustavan toiminnan tavoitteita.

esselloo 19

Page 20: Esselloo 3/2013

Suomessa Eltel suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää infraverkkoja valtakunnallisesti tarjoten ratkaisuja voimansiirto- ja jake-

luverkkoihin, kiinteään ja mobiiliin televiestin-tään sekä raide- ja tieinfrastruktuuriin. Yrityk-sen toimintaa tukee vahva alihankintaverkosto.

Johtaja Janne Kallionpää vastaa Eltel Networksissä yhtiön teleliikennetoiminnasta.

– Televerkkojen palvelutoimittajana läh-tökohtamme on asiakkaan ja loppuasiakkaan tarpeiden ymmärtäminen. Liiketoimintamme perustuu pitkiin asiakassuhteisiin ja avaimet käteen -projekteihin. Jotta pystymme palve-lemaan sekä uusia asiakkaita että pitkään pal-veluihimme luottaneita asiakkaita, olemme viimeisen viiden vuoden aikana kehittäneet systemaattisesti sekä teknistä osaamistamme että sisäisiä toimintojamme. Materiaalihallin-toa kehittämällä haemme lisää joustavuutta myös palveluihimme.

Verkkojen haasteistaTeleverkkojen rakentaminen ja ylläpito haas-tavat alan toimijat myös tulevaisuudessa, sillä

asiakkaat ja kuluttajat asettavat IT-palvelujen käytettävyydelle ja laadulle yhä tiukempia vaatimuksia. Samoin tekijöitä haastavat uusi-en teknologioiden hyödyntäminen sekä mate-riaaleissa että esimerkiksi kaivuutekniikoissa.

– Toiminnan joustavuus ja kustannus-tehokkuus ovat olleet asiakkaillemme aina tärkeitä arvoja. Ensisijainen tehtävämme on varmistaa verkkojenhaltijoiden edellyttämä palvelutaso koko maan kattavan kenttäver-kostomme avulla. Kansainvälisenä yrityksenä voimme toimia yhteistyökumppanina myös yli rajojen, jolloin Eltel-maiden välinen kiin-teä yhteistyö on merkittävä etu asiakkaillem-me. Viime kädessähän tässä työssä on kyse asiakkaan liiketoiminnan tuloksen paranta-misesta.

– Sähköisen työnohjausjärjestelmän avul-la tiedämme tarkasti henkilöstömme sijainnin ja tehtävät sekä käytössä olevat ajoneuvot ja koneet. Erityisesti myrskytilanteissa resur-sointikykymme on saanut kiitosta, sillä pys-tymme optimoimaan ja siirtämään sähkö- ja

Materiaalivirtaa voidaan kääntää eri toimipisteisiin nopeammin ja helpommin.Janne Kallionpää

– Asiakkaan ja asiakkaan loppuasiakkaan tarpeiden ymmärtäminen on tärkeintä. Eltelillä on hyvin pitkiä asia-kassuhteita, mutta joka kerta luottamus on ansaittava laadukkaalla toiminnalla. Haemme joustavuutta palve-luihimme myös materiaalihallintoa kehittämällä, toteaa johtaja Janne Kallionpää Eltel Networksistä

telehenkilöstöämme myös eri liiketoiminto-jen välillä, toteaa Kallionpää.

– Prosessit saadaan jouhevasti käytiin hyödyntämällä esimerkiksi portaalia alihan-kintakumppaneiden kanssa dokumentaation ja laskutustietojen hallinnassa.

Tulevaisuuden haasteet liittyvät kriittisten aikataulujen lisäksi EU-hankkeiden ja julkis-ten kilpailutusten myötä raportointiin. Eltelin osaaminen on Kallionpään mukaan tuonut El-telille yhä enemmän yhteydenottoja kunnilta ja seutuverkoilta myös projektien kilpailutta-misesta ja projektien johtamisesta. Erilaisten seutuverkkojen rakentaminen asettaa tulevai-suudessa haasteita myös verkkojen ylläpidolle ja niiden dokumentoinnille.

Projekti nopeasti liikkeelleEltel Networks ja SLO tekivät sähkötarvik-keiden hankinnasta runkosopimuksen, ja jatkossa SLO on sähkötarvikkeiden päätoi-mittaja Eltelille.

Janne Kallionpää kertoo, että Eltel haki sähkötarvikehankintoihin lisää joustavuutta

20 esselloo

Page 21: Esselloo 3/2013

Eltel Networks Oy Liikevaihto: n. 300 milj. euroa

Henkilömäärä: 1 750 Palvelut: Infraverkkopalvelut ja infrapalvelut: siirtoverkot, jakelu-verkot, tuulivoima, Smart Metering (AMM), Smart Grid, kiinteät televerkot, mobiiliverkot, viranomaisverkot, ilmailu ja lentokentät, rataverkot, tietoverkot ja yritysratkaisut

www.eltelnetworks.fi

Eltel-konserniNettomyynti: 1 149 milj. euroa

Henkilöstö: 8 500

Toiminta-alue: Pohjoismaat, Baltia, Puola, Ukraina, Saksa ja Iso-Britannia.

www.eltelnetworks.com

sekä markkinan että alueiden suuren vaihtele-vuuden vuoksi.

– Olin tyytyväinen neuvotteluissa SLO:n ennakkoluulottomaan asenteeseen. Meille teleliiketoiminnassa oli tärkeää, että sopimus-

kumppani oli valmis kehittämään omaa toi-mintaansa ja tarjontaansa, eli joustamaan va-kiotuotevalikoimassa, sillä vaadimme tiettyjä erikoistuotteita, joita SLO:n valikoimassa ei ollut.

– SLO:lla on jatkossa tärkeä rooli myös uusien tuotteiden ja ratkaisujen tarjoajana, sillä hyvin helposti yritykset ajautuvat käyttämään vuosikausiksi samoja tuotteita ja ratkaisuja, vaikka markkinoille lanseerataan joka vuosi uusia innovaatioita, jotka ovat toiminnalli-suuksiltaan parempia ja hinnaltaan kilpailuky-kyisempiä.

Projektin aloitus eteni nopeasti, sillä Eltel halusi viedä uuden toimintamallin läpi ennen rakentamiskauden alkua. Varastojen muutta-minen kaupintavarastoiksi Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Van-taalla aloitettiin tammikuussa ja viimeisiä varas-toja valmistettiin kuntoon huhtikuussa.

Kallionpää toteaa yhteistyön olevan hyvällä mallilla.

– Olemme saaneet yhdenmukaistettua materiaalihallintoprosessia ja vähennettyä kus-tannuksia. Samalla saamme käännettyä mate-riaalivirran eri toimipisteiden varastoihin aikai-sempaa helpommin ja nopeammin. Mielestäni toimimme koko organisaationa paremmin, ja seurannan avulla voimme edelleen parantaa materiaalihallinnon ohjausta.

SLO:n Key Account Manager Juha-Pekka Miettinen toteaa tehtävää olevan vielä jäljellä esimerkiksi sähköisten rajapintojen toimivuu-den parantamisessa.

– Myös uusia tarpeita on tullut esiin, esi-merkiksi palveluiden räätälöiminen alueittain. Meidän tehtävämme SLO:ssa on huolehtia, että Eltelillä on oikeaa materiaalia oikeassa varastossa oikeaan aikaan. Meille molemmille toimijoille vasteaika on se yhteinen, kriittinen nimittäjä, toteaa Juha-Pekka Miettinen.

Eltel on investoinut tehokkaiden tietojärjestelmien lisäksi maarakennuskoneisiin, viimeisin hankinta on matala-asennuksiin käytettävä täryaura.

Vasteaika on molemmille osapuolille kriittinen tekijä.Juha-Pekka Miettinen, SLO

esselloo 21

Page 22: Esselloo 3/2013

Merkinnät ja maalaisjärki avuksi ledivalaisinten valintaan Teksti Kari Heikkilä Kuvat SGS Fimko ja Tuomas Sauliala

Ledit valtaavat valaisinmarkkinoita vauhdilla, mutta esiin nousseet turvallisuuspuutteet häm-mentävät. Mistä on kysymys ja kuinka erottaa turvallinen tuote yhä laajenevasta tarjonnasta?

L edi on vihdoin noussut valontuotoltaan tasolle, jolta se pon-nistaa syrjäyttämään useimmat pitkään palvelleet lampputyy-pit. Näin uskotaan paitsi valaistusalalla, myös sen ulkopuolel-

la. Huimaa vauhtia kasvavaan tarjontaan liittyy jatkuvasti mukaan tuotemerkkejä ja valmistajia, jotka eivät ole alalla entuudestaan tuttuja. Tämä on luonnollista, sillä ledin energiatehokkuus ja pieni koko tarjoavat täysin uusia mahdollisuuksia. Kääntöpuolena on, että innostusta ja ideoita riittää usein enemmän kuin tuotekehitys ehtii huolella toteuttaa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo sähköturvalli-suutta Suomessa ja poimii vuosittain kymmeniä valaisimia ja lamp-puja testattaviksi. Yksi merkittävimmistä puolueettomista testaus-laitoksista on kansainvälisesti toimiva SGS. Kuinka ledien nopea eteneminen markkinoilla näkyy testaustoiminnassa, SGS Fimkon testaus- ja tuotesertifiointitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Mika Richardt?

22 esselloo

Page 23: Esselloo 3/2013

– Toimeksiantojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta, sillä viranomaistestauksen li-säksi monet tunnetut valmistajat ja maahan-tuojat haluavat testauttaa tuotteensa ennen markkinoille tuloa. Näin varmistetaan, että uudet ratkaisut eivät aiheuta riskiä vakiintu-neen toimijan hyvälle maineelle.

Toinen muutos on elektroniikan lisään-tyminen valaisimissa, mikä on vaikuttanut jonkin verran testauksen käytäntöihin. Yk-sittäiset ledilamput ovat irrotettavissa ja kiin-nitettävissä entisen hehkulampun tapaan, mutta yhä useammin ledimoduuli ja valaisin muodostavat integroidun kokonaisuuden. Tällöin turvallisuustestaukset tehdään ko-konaisuudelle, mikä edellyttää valaisimen purkamista.

Yhdestä luumenista liikkeelleLähes parikymmentä vuotta valoa tutki-nut tekniikan tohtori Pasi Orreveteläinen, SGS:ltä muistaa elävästi leditutkimustensa alkuajat.

- Ensimmäisten ledien testauksissa saatiin aikaan yhden luumenin valovirta, ja yhden watin teho tuotti huimat 10-15 luumenia siniseen vivahtavaa valkoista valoa. Siitä läh-

tien valkoista valoa tuottavien ledien läpi-murtoa odotettiin tapahtuvaksi aina viiden vuoden kuluttua. Tänään voi todeta, että parhaat ledivalaisimet ovat jo todella hyviä.

Mm. ledivalaisinten testauksesta vas-taavana projektipäällikkönä hän on nähnyt kehityskulun kohti nykyistä laajaa tarjontaa. Ledi on vapauttanut suunnittelijat luovuu-teen, joka näkyy myös testauslaboratoriossa.

Orreveteläinen kertoo valmistajien pai-neen nopeaan markkinoille tuloon nosta-neen esiin merkittävän vaaratekijän, joka on pitänyt tuotekategoriaa riskitilastoissa ja puheenaiheena. Kyse on liitäntälaitteista – ei itse ledimoduuleista. Joidenkin valaisinten ja lamppujen liitäntälaite voi aiheuttaa hengen-vaaran, jota ei voi havaita silmämääräisesti.

- Paras tulos saavute-taan, kun puolueeton testaus on osa tuoteke-hitysprosessia. Pitkään markkinoilla olleet valmistajat eivät halua riskeerata mainettaan huonosti toimivilla tai vaarallisilla tuotteilla, kertoo Mika Richardt.

- Ledivalaisimen ensiö- ja toisiopiirin voi hel-posti pitää erillään, jos halutaan ja osataan. Testaus paljastaa onko tuotteen kohdalla näin, toteaa Pasi Orrevete-läinen.

Liitäntälaite valmiina iskuun- Tietyissä vikatapauksissa verkkojännite vä-littyy valaisimen tai lampun ulkopintaan, sil-lä liitäntälaitteen verkko- ja pienoisjännittei-siä piirejä ei ole erotettu kunnolla toisistaan. Puutteellinen kosketussuojaus ja kosteuden tunkeutuminen laitteeseen pahentavat tilan-netta. Sähköiskun vaara on todellinen, sillä ulkopinnalla esillä on tavallisesti metallia ku-ten jäähdytysripoja, ja toisiopiiriinkin pääsee usein helposti käsiksi kun valaisin avataan lampun vaihtoa varten, Orreveteläinen ku-vailee.

- Lamppuja toimitetaan testattavak-si yleensä kolme kappaletta samaa mallia. Purettaessa niistä saattaa löytyä toisistaan poikkeavia liitäntälaitteita. Vaara ei synny siitä, että tuote on ledilamppu tai -valaisin. Ongelma on osaamattomuus, jonka tuloksena liitäntälaite on huonolaatuinen tai se muodos-tuu kokoonpanovaiheessa vaaraa aiheuttavaksi osaksi valaisinkokonaisuutta tai lamppua.

Ongelman yleisyydestä huolimatta Pasi Orreveteläinen uskoo hengenlähtöjä vältetyn sillä, että Suomessa seistään tyypillisesti kuivilla pinnoilla eli käyttöolosuhteet ovat turvalliset. Lisäksi Suomessa on hyvin toimiva kuluttajille

esselloo 23

Huonolaatuinen liitäntälaite voi aiheuttaa vaaran.

Page 24: Esselloo 3/2013

tarkoitettujen sähkölaitteiden markkinavalvon-ta.

- Jalansijan voi valita tarkasti, mutta oi-keampi lähtökohta on turvallinen tuote. Säh-kölaitteiden puutteet saattavat sytyttää tulipa-lon, mutta tämän kaltainen välitön sähköiskun vaara on uudessa tuotteessa erittäin harvinai-nen. Yksikin onnettomuus on liikaa.

Testatun tuotteen tavat tunnetaan- Standardit määrittelevät vikakokeet ja niiden mukaan ledienkin testauksessa toimitaan. Tä-mä tarkoittaa mm. oikosulun, virran katkea-misen ja väärinkäytön simulointia. Tuotteesta saa tulla toimimaton, mutta sen pitää silloinkin olla turvallinen, Mika Richardt kiteyttää.

- Testatun ja turvalliseksi todetun tuotteen tunnistaa sertifiointilaitoksen merkistä kuten FI tai yleiseurooppalaisesta ENEC-merkistä.

EU:n säädösten mukaan laitteen vaati-mustenmukaisuus on varmistettava ennen sen saattamista markkinoille. CE-merkinnällä val-mistaja vakuuttaa, että laite täyttää kaikki mer-kinnän edellyttämät vaatimukset ja näin laite voi liikkua vapaasti Euroopan unionin alueella.

- CE-merkintä ei tarkoita testausta, vaan kertoo että valmistaja on omasta mielestään

varmistanut turvallisuuden. Tästä syystä jotkut kuluttajajärjestöt vaativat merkinnän poista-mista harhaanjohtavana, Richardt kertoo.

Luotettavuus perustuu siis valmistajan tai EU-maahantuojan osaamiseen, tietoisuuteen EU:n tuoteturvallisuusvaatimuksista sekä re-hellisyyteen. Käytännössä hän ei välttämättä edes tunne laitteille asetettuja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Valmistaja vastaa – myyjä varmistaa Tukesin vuonna 2012 testauttamista 713 säh-kötuotteesta vain 21 % läpäisi testit ilman huo-mautuksia. 15 %:sta testatuista tuotteista löytyi vakavia turvallisuuspuutteita ja 37 %:ssa löytyi puutteita, jotka saattavat vaarantaa turvallisuu-den. Lopuista noin 27 %:sta tuotteita löytyi vähäisiä, yleensä merkintöihin ja ohjeisiin liit-tyviä puutteita. Vuonna 2012 Tukes antoi 255 sähkötuotteelle myynninrajoittamispäätöksen, joista 72 oli tuotteen takaisinvetoja.

- Aiemmin maahantuojat luottivat, että valmistaja on varmistanut Suomeen saapuvien laitteiden vaatimustenmukaisuuden. Tuotteen valmistajalla tai valmistuttajalla on edelleen eh-doton vastuu turvallisuudesta, mutta nykyisten vaatimusten mukaan maahantuojilla ja jakeli-

joilla on velvollisuus varmistaa se. Tämä tapah-tuu pyytämällä valmistajalta vaatimustenmu-kaisuusvakuutus ja säilyttämällä sitä vähintään 10 vuotta, Mika Richardt kertoo.

Suomessa tunnetuin ja luotettavin sähkö-laitteiden turvallisuusmerkki on FI-merkki. Se takaa, että tuote on testattu, turvallinen ja soveltuu Suomen olosuhteisiin. FI-merkkiä on myönnetty jo yli 30 vuoden ajan lähes 200 000 sähkölaitetyypille. Se myönnetään aina Suomessa ja merkin oikeaa käyttöä val-votaan aktiivisesti myymälöissä. FI-merkittyjä tuotteita valvotaan myös sähkölaitteen val-mistuspaikalla, olipa se missä päin maailmaa tahansa.

Suomalaiset aktiivisia testaajia- Suomalaisten ledivalaisinten valmistajat otta-vat yleensä hyvissä ajoin yhteyttä ja testauttavat tuotteensa ennen myyntiin tuloa. Maahan-tuojat sen sijaan arvioivat tuotteiden turvalli-suuden vaatimuksenmukaisuusdokumenttien muodossa, Richardt sanoo.

- Mikäli tuotteen todellinen turvallisuus halutaan selvittää, merkitsee se käytännössä laitteen purkamista testausta varten. Koke-muksemme mukaan tunnetuilla valmistajilla ja

Pasi Orreveteläinen mit-taa valaisimien valojako-ominaisuuksia SGS:n labotatoriossa.

24 esselloo

Page 25: Esselloo 3/2013

SGS Finland Tulot: 15 milj. euroaHenkilöstö: 170Palvelut: Tarkastus-, verifi ointi-, testaus- ja sertifi ointipalvelut Toimialat: Maatalous ja elintarvik-keet, autoteollisuus, kemikaalit, rakennusala, kuluttajatuotteet ja jälleenmyynti, energia, rahoitus, teollinen valmistaminen, Life Scien-ces, logistiikka, kaivosteollisuus, öljy ja kaasu ja julkinen sektori Toimipaikat ja laboratoriot: Espoo, Helsinki, Kotka, Rauma ja Tampere

www.sgs.fi

SGS-konserni Tulot: 5,6 mrd euroa Henkilöstö: 75 000 Toimipaikat ja laboratoriot: 1 500

www.sgs.com

FI-merkki on lisäksi kansainvälisesti tunnus-tettu ja sähköalan ammattilaisten ympäri maailmaa arvostama turvallisuusmerkki. FI-sertifi kaatteja ja -käyttöoikeuksia on myönnetty jo yli 30 vuoden ajan.

LVI:n kanssa olet aina voittajaLVI suosittelee, että kaikki sähköasennuk-set suorittaa valtuutettu asentaja. Sähkö-lämmittimiemme ja pyyhe kuivaimiemme jälleenmyyjänä, voit olla varma, että aina saat parhaan laadun, toimitusajan ja palvelun. Kaikki LVI tuotteet ovat CE- merkittyjä. Pyydä tarjous lähimmästä SLO myyntipisteestä.

LVI järjestää tuotekoulutustilaisuuksia yhteistyökumppaneilleen. Ilmoittaudu LVI kouluun jo tänään! Lue lisää www.lviprodukter.fi

LVI:N KANSSA ON AINA win-win TILANNE

AMMATTIMAISET ASENNUKSET KORKEALAATUISET TUOTTEET TYYTYVÄISET LOPPUKÄYTTÄJÄT

nauti huippu tarkkuudesta, pehmeästä lämmöstä

ja näin pienemmistä energiakustannuksista

Rettig Lämpö Oy Puh: 09-7269 1040 www.lviprodukter.fi

tuotemerkeillä ovat lediasiatkin kunnossa, sillä ne ovat ottaneet riippumattoman testauksen osaksi tuotekehitysprosessia.

Vinkit urakoitsijalleUrakoitsijan hankkimien ja asentamien lait-teiden on toimittava vuosikaudet ilman vaa-raa, korjausta tai vaihtoa. Oikean tuotteen valintaan Richardt antaa selkeän ohjeen:

- Kannattaa ensin tarkistaa, onko laitteessa tunnettu eurooppalainen turvallisuusmerkki, esimerkiksi FI-merkki. Jos sitä ei ole, katso tuotteen nimeä ja sen valmistajaa. Jos tuote-sarja on entuudestaan tuttu ja valmistaja pitkä-aikainen toimija markkinoilla, turvallisuusasi-atkin ovat todennäköisesti kunnossa.

Lisävahvistukseksi jokaisesta CE-tuotteesta tulisi myyjältä löytyä vaatimuksenmukaisuus-todistus, mikä nostaa myös jakelukanavan merkitystä: ostaako tuote hahmottomasta verkkokaupasta vai ammattikanavasta kuten tukkuliikkeestä.

Vakavissaan markkinoilla olevat valmistajat hoitavat velvollisuutensa ja osoittavat tuotteen turvallisuuden hankkimalla siihen testausten kautta sertifi ointimerkinnän pätevältä tes-tauspalvelutoimittajalta. Laboratoriolla tulee

olla akkreditointi, jonka myöntää Suomessa FINAS ja kansainvälisesti IECEE. Esimerkiksi suomalaisen FI-merkinnän takaa löytyvät nä-mä pätevyydet.

Leditarjonnan nopea kasvu ja tuotteiden vauhdikas uudistuminen saattavat houkutella joitakin toimijoita säästämään aikaa ja rahaa oikaisemalla testauksessa. Koska viranomais-valvonta perustuu satunnaisotoksiin, ei se voi kattaa kasvavaa tarjontaa kokonaan. Kun ottaa tavakseen tarkistaa tuotteiden tarkastusmer-kinnät, voi ledihankinnatkin tehdä rauhallisin mielin.

esselloo 25

Page 26: Esselloo 3/2013

Teksti Sari Bamberg Kuva Tuomas Sauliala

Karjaalaisen N3M Power Oy Ab:n liikevaihto kasvoi viime vuonna 30 prosenttia. Palvelun laatu on tuonut uusia asiakkaita tänä vuonna pääkaupunkiseudulta. Yhtiön sisäistä tehokkuutta tukee SLO:n kanssa tehty yhteistyösopimus.

Tehokkuudella ja laadulla uusia asiakkaita

Yhtiön toimitusjohtaja Sture Nylund pe-rusti N3M Power Oy:n vuonna 2006 kolmen muun sähköalan ammattilai-

sen Nicklas Martinin, Mikael Nylundin ja Magnus Nymanin kanssa. Yhtiön huomiota herättävä nimi muodostuu perustajajäsenten sukunimistä. N3M tarjoaa monipuolisesti palveluja sähkö- ja televerkon sekä tie- ja katu-valaistuksen rakentamiseen, käyttöön ja kun-nossapitoon. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Raaseporissa ja Lohjalla. Tällä hetkellä yritys työllistää 40 henkilöä. Saman verran yhtiöl-lä on palveluksessaan aliurakoitsijoita. N3M

Sture Nylund perusti N3M Powerin yhdessä Nicklas Martinin, Mikael Nylundin ja Magnus Nymanin kanssa vuonna 2006. Viime vuosi oli yrityksessä historiansa paras liikevaih-don kasvettua 30 %.– Olen erittäin tyytyväinen henkilöstömme osaamiseen. Hyvä tunnelma yritykses-tämme välittyy projektien kautta asiakkai-siimme. Samoin meillä on erittäin kokenut alihankintaverkosto. Näin olemme pystyneet toteuttamaan asiakkaille heidän toiveensa. Kumppanuus SLO:n kanssa sopii kokonai-suuteen paremmin kuin hyvin.

Työnjohtajana ja projektinvetäjänä toimiva Magnus Nordlund (vas.) on ollut alusta alkaen mukana yhtiössä. – Olemme toteuttaneet SLO:n kanssa esimerkiksi valaistuspro-jekteja Kirkkonummella ja Siuntiossa. Suunnitelmissa on päästä testaamaan myös muita SLO:n toimituspalveluja suuremmissa projekteissa. Toimitusjohtaja Sture Nylund kertoo N3M Powerin keskittyvän jatkossakin asiakkuuksiin pääkaupunkiseudulla.

26 esselloo

Page 27: Esselloo 3/2013

Kumppanuus SLO:n kanssa sopii kokonaisuu-teen paremmin kuin hyvin. Sture Nylund, N3M Power Oy Ab

Group Oy Ab -konserniin kuuluu N3M Po-werin lisäksi maarakennukseen erikoistunut N3M Infra Oy Ab.

Aikaisemmin N3M Power toimi pääosin Länsi-uudellamaalla. Viime vuonna toimin-taa laajennettiin, ja asiakastarpeeseen vastaten yhtiö avasi Powerin varaston Lohjalle. Tämän vuoden aikana N3M on saanut uusia asiakkaita Helsingistä, Espoosta ja Kirkkonummelta.

– Yrityksemme ehdoton vahvuus on am-mattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstöm-me, joka lisää yrityksemme kilpailukykyä. Tänä vuonna olemme tehneet aikaisempiin vuosiin verrattuna enemmän esimerkiksi va-laistuskartoituksia ja katuvalaistusprojekteja. Erityisosaamista löytyy taajamaympäristön li-säksi saaristossa työskentelystä; siellä projektit on hoidettava yhtä tehokkaasti kuin mante-reellakin.

– Näinä tiukkoina aikoina meillä menee toistaiseksi hyvin. Olemme pystyneet säätä-mään toimintaamme kysynnän mukaan. Toki

N3M Power Oy Ab Liikevaihto: 11,5 milj. euroaHenkilöstö: 40Palvelut: Sähkö- ja televerkon sekä tie- ja katuvalaistuksen rakentami-nen, käyttö ja kunnossapito

www.n3m.fi

tänä vuonna olemme joutuneet tarkastamaan liikevaihtotavoitetta uudelleen suurimpien asiakasprojektien peruunnuttua. Tavoitteena on 10 miljoonan euron liikevaihto, joka saa-vutetaan hankkimalla uusia asiakkaita, leik-kaamalla ylimääräisiä kuluja että tehostamalla omaa toimintaa esimerkiksi SLO:n kanssa teh-dyllä materiaalilogistiikkasopimuksella.

– Haluamme taata konsernissa henkilöstöl-le työllisyyden vähentämällä maarakennusosto-ja ulkopuolisilta, jolloin hyödynnämme maa-rakennuksessa sisaryrityksemme N3M Infran palveluita, kertoo Nylund.

Kaupintavarasto hyvässä mallissaSLO ylläpitää N3M Powerin kahta varastoa Lohjalla ja Raaseporissa. Nylundin mukaan yhtiöllä oli aikaisemmin samantyyppinen va-rasto, mutta ongelmia enemmän.

– Yhteistyö SLO:n kanssa on helpottanut koko henkilöstömme toimintaa, sillä rutiini-töissä ei tarvitse enää miettiä materiaalitilauk-sia ja tarkistaa niihin liittyviä asioita moneen kertaan. Työnjohdolle ja tekijöille jää aikaa suunnitteluun ja asentamiseen, sanoo yhtiön toiminnassa alusta asti mukana ollut Magnus Nordlund, joka toimii N3M Powerissa työn-johtajana ja projektinvetäjänä.

– Kaikki on toiminut tähän asti suhteel-lisen hyvin. Tärkeintä meille on, että tavaran-toimitukset pelaavat kuten niiden pitääkin, eli seuraavana päivänä tilauksesta. Tosin tänä päivänä tavarat tulevat jo saman päivän iltana, eli noin kello 21–22 aikaan, toteaa Nordlund.

Myös SLO:n Sähkönjakelun ja telen alue-myyntipäällikkö Jani Nieminen kertoo ole-vansa tyytyväinen yhteistyöhön, vaikka tote-aakin vielä monen asian olevan kesken.

– Kaupintavarastoon siirryttäessä on tyy-pillistä, että alussa osa tuotteista kuitataan vahingossa väärin tai niitä ei muisteta kuitata ollenkaan, mutta yleensä toiminta systema-

tisoituu luonnostaan. Palautukset ja otot on saatava kuitenkin toimimaan vaivattomasti, sillä vielä tällä hetkellä palautukset syötetään manuaalisesti N3M:n tietokantaan. Tuleva asia on myös e-laskuun siirtyminen, luettelee Nie-minen hoidettavista asioista listallaan.

Suunnitelmallisesti edetenVaikka tähän mennessä N3M Powerin ja SLO:n välinen yhteistyö on painottunut kau-pintavarastoon ja erilaisiin ulkovalaistuspro-jekteihin, kertoo Sture Nylund olevansa tyy-tyväinen.

– Ne palvelut, joita olemme käyttäneet, ovat toimineet hyvin. Erityisen tyytyväinen olen SLO:n laajaan tuotevalikoimaan ja asian-tuntijuuteen. Esimerkiksi hätätöissä riittää kun kuvailee millaisesta kaapelista on kysymys. Sen jälkeen SLO on rakentanut kaapelit oikeilla jat-koksilla meille valmiiksi, kertoo Nylund koke-muksistaan asiakkaana.

Asiat etenevät hänen mukaansa suunnitel-mallisesti asia kerrallaan. Esimeriksi tuotevali-koimaa muutetaan ja tuotteita lisätään N3M Powerissa ilmenevien tarpeiden mukaan.

– Tunnemme olevamme tärkeä asiakas SLO:lle. Aika usein tällä alalla käy niin, että so-pimusneuvotteluiden jälkeen yhteistyökump-panin olemassa oloa ei oikein muisteta, mutta meillä yhteydenpito on tiivistä SLO:n kanssa, toteaa Nylund.

N3M Powerin asen-taja Peter Lindqvistin seuraava työmaakohde on kuitukaapeliprojekti Tammisaaressa.

Etelä-Suomen sähkönjakelun ja telen aluemyyntipäällikkö Jani Nieminen vastaa SLO:ssa N3M Powerin asiakkuudesta yhdessä tiiminsä kanssa. – Meille SLO:ssa on tärkeää ymmärtää jokaisen asiakkaan liiketoimintaan kuuluvia piirteitä ja haasteita, jotta voimme tukea asiakkaan projekteja parhaalla mahdollisella tavalla palveluillamme.

esselloo 27

Page 28: Esselloo 3/2013

Ajankohtainen aihe-

tarjoa jo tänään!

THERMAL MANAGEMENT SOLUTIONS WWW.PENTAIRTHERMAL.FI

Se mittaa sekä kourun kosteutta että ilman lämpötilaa säästäen jopa 80%.Frostop Black kaapelilla hoituvat myöskin kattoikkunat.

THERMAL MANAGEMENT SOLUTIONS

OletkO huOmannut, että asiakkaasi räystäskOurut Ovat jOka talvi jäässä?SLO:n varastossa on ratkaisu!

Sähkönro Nimitys

04 311 18 Frostop Black Itsesäätyvä lämpökaapeli04 311 87 CCE-03-CR Jatkospakkaus kylmäkaapeliin ja loppupääte04 311 21 TE-01-CR T-haara, sis. 2 kpl loppupäätettä04 310 39 Rake Vedonpoistin35 301 77 EMDR-10 Ohjausyksikkö (kosteus+lämpötila)Piirin pituus 16 A sulakkeella 80 metriä.

Tarjoa kohteeseen varmatoiminen ja helposti asennet-tava itsesäätyvä Frostop Black kaapeli. Muista ehdot-taa myöskin energiaa merkittävästi säästävä EMDR-10.

Page 29: Esselloo 3/2013

Uutisia.Suomesta keskeinen osa koko Itämeren alueen sähkömarkkinoita

Sähkönjakeluverkkoon investoidaan lähivuosina miljardejaEnergiateollisuus on selvittänyt verkkoyhtiöi-den tulevaisuuden investointinäkymiä kysely-tutkimuksella. Tulosten mukaan sähköverkkoja rakennetaan ja uusitaan seuraavien 15 vuoden aikana merkittävästi. Seuraavien viiden vuoden aikana sähkönjakeluverkkoon arvioidaan inves-toitavan noin neljä miljardia euroa. Kuluvan vuo-sikymmenen alkuun verrattuna verkonrakenta-misen vuosittaisen työmäärän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2019 loppuun men-nessä. Vauhtia investoinneille sähköverkkoon antaa uudistunut, syyskuun 2013 alussa voi-maan astunut sähkömarkkinalaki.

Vuotuisten sähkönjakeluverkkoinvestoin-tien arvioidaan kasvavan 2010-luvun loppuun mennessä jopa 40 % nykytasosta. Vuonna 2013 sähkönjakeluverkonhaltijat investoivat lähes 700 miljoonaa euroa. Maakaapeloinnin lisääntyminen aiheuttaa suurimman yksittäisen kasvupiikin. Uusia investointeja etäluettaviin mittareihin voidaan odottaa 2020-luvulla, kun mittarien seuraava sukupolvi tulee käyttöön.

Suomen toivotaan kehittyvän internetin tärkeäksi linkkikohdaksiSuomesta halutaan tehdä Aasian ja Euroopan välisen tietoliikenteen keskeisin linkki. Liiken-ne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan muutama kansainvälinen suuryritys on päät-tämässä syksyllä, sijoittavatko ne datakes-kuksensa Suomeen. Datakeskus voi sisältää satojatuhansia palvelimia.

Hallitus on jo päättänyt rakennuttaa uuden tietoliikennekaapelin Itämeren poikki Saksaan. Venäläinen Polarnet aikoo puolestaan vetää da-takaapelin Aasiasta Lontooseen Koillisväylää pit-kin. Suomen halukkuutta toimia vaihtoehtoisena kauttakulkureittinä idän ja lännen väliselle tie-toliikenteelle on kysytty. Suunnitelman mukaan Koillisväylän kaapeli haarautuisi Murmanskissa Suomeen, kulkisi etelärannikolle ja jatkuisi meri-kaapelina Saksaan.

Yritysten sähköturvallisuudessa paljon puutteitaVakuutusyhtiö If on selvittänyt yritysten säh-köturvallisuutta ja todennut, että yhdeksässä yrityksessä kymmenestä on puutteita sähkö-laitteissa, joista osa aiheuttaa huomattavan

Pohjoismaisista sähkömarkkinoista ol-laan siirtymässä Itämeren alueen säh-kömarkkinoihin. Baltian kantaverkko-yhtiöt ovat pian kaikki osakkaina Nord Poolissa. Suomelle avautuu Baltian kautta mahdollisuuksia sekä Venäjälle että Eurooppaan. Seuraavaksi yhteis-työhön odotetaan mukaan Puolaa.

Fingridin näkökulmasta Suomi olisi jatkossa Itämeren alueen sähkömarkki-noiden keskiössä. Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Ruusunen toteaa, että kun Est-link 2 -yhteys valmistuu, käytettävissä on 1 000 megawattia siirtokapasiteettia Vi-

ron suuntaan. Samalla Ruotsista raken-netaan yhteyttä Liettuaan, joka valmistuu vuonna 2016. Ruususen mukaan EU:n ja Venäjän välinen sähkökauppa on käytän-nössä pitkälti Itämeren markkina-alueen ja Venäjän välistä sähkökauppaa. Suomen ja Venäjän välillä on kaupallista siirtoka-pasiteettia nyt 1 300 megawattia. Vaikka määrää ei olla lähiaikoina olla kasvatta-massa, syntyy Suomen ja Venäjän välil-le epäsuorasti siirtokapasiteettia, koska Baltian mailla on vahvat siirtoyhteydet Venäjälle. Tulevaisuudessa Suomesta säh-köviennin Venäjälle pitäisi olla teknisesti mahdollista vuoteen 2020 mennessä.

Kuv

a V

asta

valo

palovaaran. Teollisuusyritysten lisäksi puutteita on löytynyt esimerkiksi kauppakeskuksista ja liikuntahalleis-ta. Myös uusissa kiinteistöissä on ongelmia.

Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosit-tain tulipaloista koituvia kustannuksia lähes 200 miljoonalla eurolla. Siitä yritysten osuus on noin 70 %. Sähkön käyttö on yritysten tulipaloissa syynä 36 %:iin tapauksista.

Ifi n mukaan nykyiset lakisääteiset tarkastusmenetelmät eivät ehkäise sähköpaloja tarpeeksi. Siksi se ryhtyi keväällä 2013 tutkimaan lämpöku-vauksen avulla yritysten sähkötur-vallisuutta. Hanke on laaja myös kansainvälisesti. Riskien tiedostamisen toivotaan synnyttävän sähköturvalli-suuteen uutta yritystoimintaa.

Lähde Esmerk

esselloo 29

Page 30: Esselloo 3/2013

30 esselloo

Pohjoismaat ovat energiantehokkaan va-laistuksen ohjauksessa edelläkävijöitä. Valaistuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan tarpeiden ja teknologian lisäksi luonnonvalo, vakiovalaistustasot ja läsnä-olotekijät. Energiaa säästetään koko kiin-teistön valonohjauksella.

Silti Suomessa usein jo hankintavaihees-sa menetetään mahdollisuus tehokkaaseen energiansäästöön, sillä oma kansallinen menettelytapamme ohjaa tekemään halpoja investointeja. Tällöin huomion kiinnittäminen kiinteistön jatkuviin käytön kustannuksiin jää vähemmälle. Pienillä investoinneilla luodaan suuria käyttökuluja.

Valaistuslaskelmilla voidaan kuitenkin sel-keästi osoittaa, että valaistuksen investoin-ti maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Erään toimistorakennuksen kokonaisinves-toinniksi arvioitiin 30 miljoonaan euroa, josta valaistuksen osuus oli miljoona ja ohjauksen 90 000 euroa. Oikeilla valaistustuotteiden valinnoilla ja valaistuksen ohjauksella kiin-teistössä voitiin säästää jo ensimmäisenä vuonna ohjauksen arvon kokoinen summa. Kiinteistöistä vastaavien päättäjien olisi

Teksti Jukka Riikkula Kuva Helvar Oy Ab

Teknologia.

perehdyttävä aikaisempaa paremmin va-laistusinvestoinnin kokonaisvaikutukseen seuraavien 15 – 20 vuoden aikana; ajanjak-so on sama kuin keskimääräisen valaistus-ratkaisun ikä.

Valaistuksen kokonaisvaltaista suunnit-telua tukee jatkossa myös rakennusauto-maation ja valaistuksen integraatio, jolloin kiinteistöihin sijoitettavat valvomot tuotta-vat valaistuksesta kaiken tarvittavan tiedon. Valaistuksen ohjaus siirtyy myös kiinteistö-jen piha-alueille sekä yleisiin puistoihin ja suurimmille maanteille, joissa olosuhteet ja läsnäolotekijät tunnistamalla voidaan laskea tai nostaa valaistustehoa.

Ledit ja niiden ohjaus puhuttavat edelleenSuurin osa käytössämme olevasta lediva-laistuksesta on säädettävää. Silti markki-noilla saa yhä paljon huomiota vanhoissa valaisimissa käytettävät ledilamput ja niihin liittyvät säädöt. Vanhempia valaisimia ei ole alun perinkään tarkoitettu ledikuorman sää-töön. Tilanne on aivan toisenlainen käytettä-essä uusimmalla elektroniikalla varustettuja

ledivalaisimia, jolloin valaistuksen laatu on hyvä ja säädöt toimivat.

On kuitenkin muistettava, että muutama vuosi sitten ledituotteille ei ollut omia stan-dardeja, vaan niihin sovellettiin yleisiä valai-sinstandardeja.

Yleisesti ottaen ledien käyttö on kuiten-kin vaikuttanut positiivisella tavalla myös valonohjaukseen. Energiansäästöön liittyvät aiheet kiinnostavat kiinteistöjen rakennut-tajien ja omistajien lisäksi kuluttajia, jolloin aihe on tullut entistä näkyvämmäksi yhteis-kunnassa.

Helvarin tapa toimiaHelvarin toimintaa valaistusjärjestelmien ja niihin liittyviä komponenttien kehittäjänä ohjaa kaksi tapaa: asiakkaiden käyttöympä-ristöille asetetut vaatimukset ja tarpeet sekä teknologian antamat mahdollisuudet. Meille valonohjaus ja -säätö ovat erittäin tärkeitä arvoja; säädön on oltava tapahtumana yhtä hyvä kuin se on perinteisellä valonlähteellä. Ledi säätyy hyvin, mutta tällä hetkellä pro-sessi ei ole kovin helppo. Valitettavan usein

Älykäs valonohjaus säästää energiaa

Page 31: Esselloo 3/2013

Lamppujen energiamerkintä uudistui 1.9.2013

Uusi energiamerkki erottelee energiatehokkaimmat mallit aiempaa paremmin Energiatehokkaimmat lamput kuten energiansäästölam-put ja ledilamput ovat kuuluneet kaikki A-luokkaan. Uu-distetun merkinnän myötä energiatehokkaimmat lamput erottuvat nyt aiempaa paremmin, kun A-energialuokan asteikossa ovat mukana myös luokat A+ ja A++.

Tehokkaimmat ledilamput yltävät A+ -luokkaan, joten ne ovat noin 30 prosenttia tehokkaampia kuin A-luokan perinteiset energiansäästölamput. Kohdevalaistukseen sopivista lampuista halogeenit ovat vain luokkaa C.

Markkinamuutos jatkuu tulevina vuosina; vuoden 2016 jälkeen kaikkien halogeenilamppujen tulee olla vä-hintään B-luokkaa ja ledi- ja energiansäästölamppujen vähintään A-luokkaa – markkinoille ei voi tuoda vaatimus-tasoa huonompia tuotteita.

Hyvä energiatehokkuus yhdistettynä pitkään käyttö-ikään on ledikohdelamppujen etu halogeenikohdelamp-puihin verrattuna. Kymmenen kertaa pidempi käyttöikä ja kolme kertaa parempi tehokkuus mahdollistavat noin 50 euron säästön lamppua kohden kymmenen käyttövuoden aikana, kun halogeenikohdelamppu korvataan ledilampul-la. Mikäli kymmenen halogeenikohdelamppua vaihdetaan ledikohdelamppuihin, kertyy säästöä kymmenessä vuo-dessa noin 500 euroa.

Näin tunnistat hyvän ledilampun Valitse käyttökohteeseen sopiva lamppu, jonka:• Energiatehokkuusluokka on A+ merkitsee käytännössä

pientä energiankulutusta • Käyttöikä 25 000 tuntia.• Sytytys- ja sammutuskerrat ovat suhteessa käyttöikään

eli 25 000 tuntia palavan lampun tulee kestää vähintään 25 000 sytytystä ja sammutusta. Tilaan, jossa lamppua sytytetään ja sammutetaan usein, lampun pitää kestää 50 000 sytytyskertaa.

• Värisävy on omien toiveiden ja käyttötarpeen mukai-nen. Lamppu tuottaa lämpimän valkoista valoa, kun sen värilämpötila on 2 700-3 200 kelviniä (K).

• Värintoistokyky eli Ra-indeksi on vähintään 80. Ledien värintoistoindeksi on pienempi kuin hehkulamppujen. Tämä johtuu siitä, että värintoistoindeksiä määriteltä-essä vertailuvalonlähteenä on käytetty hehkusäteilijää, jollainen hehkulamppu juuri on. Parhaimmilla ledilam-puilla värintoistokyky on jopa 95 Ra (hehkulampuilla 100).

Edellä mainitut kriteerit pohjautuvat eurooppalaises-sa Premium Light -hankkeessa tehtyyn markkinaselvityk-seen sekä eurooppalaisten laatuvaatimusten vertailuun.

Lisätietoja:Motiva Oy, Päivi Suur-Uski, asiantuntija, puh. 0424 281 243, [email protected]

Sää

kset

näkee toteutuksia, joissa ledin tuottama va-lo esimerkiksi värähtelee.

Tuomme markkinoille joka vuosi uusia järjestelmiä ja komponentteja. Uutta esi-merkiksi lasirakenteisissa kiinteistöissä on valaistuksen toteuttaminen langattomalla käyttöliittymällä, jolloin energialla toimivat käyttöpainikkeet eivät tarvitse johdotusta tai sähköä. 434 EnOcean -vastaanotin ot-taa painikeimpulssin vastaan ja toimii digi-taalisten määritysten mukaisesti.

Helvarin uusin järjestelmäuutuus uSee-palvelu kerää reaaliaikaista tietoa kiinteistön valaistuksen kulutuksesta ja tilasta. Valais-tusta voidaan seurata tarpeiden mukaisesti joko Dali-valaisimen, tilan, kerroksen tai ko-ko rakennuksen osalta. Järjestelmään voi-daan ohjelmoida toiminto, jolla järjestelmä lähettää esimerkiksi sähköpostilla huollolle tiedon rikki menneestä valonlähteestä tai vioittuneesta valaisimesta.

Tärkeinä on, että käyttäjälle valaistusolo-suhteet pysyvät koko ajan hyvinä. Energian-säästön huomioiminen kiinteistöissä tulee aina vain tärkeämmäksi, ja valonohjaus an-taa siihen mitä parhaimmat mahdollisuudet.

Helvarin uusimpia mark-kinoille lanseeraamia vastaanottimia on 434 EnOcean. Moduuli mahdol-listaa EnOcean-ohjaimien ja -sen-soreiden integroinnin Helvarin DALI-valonoh-jausverkkoon. Vastaanottimen voi kiinnittää joko seinään tai kattoon.

esselloo 31

Page 32: Esselloo 3/2013

32 esselloo

Tuotteet.

Lisätietoja:tuotepäällikkö Petri Laitinen puh. 010 283 2315 [email protected] tai SLO-myynti

Lisätietoja:tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 [email protected] tai SLO-myynti

Tehokkuutta ja turvallisuutta ryhmälähtöjen hallintaan

OSRAM LEDOTRON® LED – uudenlaista himmennystekniikkaa

Schneider Electric on tuonut markkinoille uudet Acti 9 -moduu-likojeet, jotka korvaavat syksyllä 2013 poistuvat Multi 9 -sarjan tuotteet. Perussuojausten ja toimintojen lisäksi Acti 9 -tuotteet sisältävät useita uusia innovatiivisia ja ainutlaatuisia ominaisuuksia ja etuja keskusten valmistajille, asentajille sekä loppukäyttäjille.

Turvallisuus ennen kaikkeaLoppukäyttäjän turvallisuutta parantaa katkaisijoissa ja vikavirtakyt-kimissä oleva VisiSafe-toiminto, jolloin vihreä merkkinauha kojeen päällä kertoo luotettavasti ovatko pääkoskettimet auki.

Käytön tehokkuuttaKatkaisijoiden ja vikavirtasuojien päällä olevan VisiTrip-indikoinnin avulla käyttäjä näkee yhdellä silmäyksellä onko laite lauennut sähköisestä viasta. Tämä ominaisuus nopeuttaa vianetsintää ja lyhentää seisonta-aikoja.

OSRAM on kehittänyt yhteistyössä himmennin-valmistajien Gira, Jung, Merten ja Schneider Electric kanssa digitaalisen himmennysstandardin.LEDOTRON® ei vaadi muutoksia johdotuksessa, vaan LEDOTRON®

-lamput ja -himmentimet voidaan vaihtaa olemassa olevien lamppujen ja säätimien tilalle.

GU10-kantaisen lamppu sopii erinomaisesti kohdevalaistukseen ja suoraan valaistukseen, kun taas perinteisen hehkulampun muotoi-nen E27-kantainen led-lamppu sopii loistavasti kotiin ja yleisvalais-tukseen ympärisäteilevän valonjakonsa ansiosta. Energiaa säästävät LEDOTRON®-lamput himmenevät tasaisesti välkkymättä 1-100 %. Niiden keskimääräinen elinikä on n. 30 000 tuntia.

Ryhmälähtöjen etähallintaActi 9 vastaa kasvaviin tarpeisiin hallita aktiviisesti sähkönjakeluverk-koa yhä pienemmissä osissa. Aktiivinen hallinta tarkoittaa sitä, että käyttäjä on tietoinen sähköverkon tilasta reaaliajassa, ja että hän voi ohjata kuormituksia päälle/pois sekä mitata käytetyn energian mää-rää. Esimerkiksi kiinteistön omistaja voi vähentää kuluja tiputtamalla ”turhat kuormat” päältä silloin, kun niitä ei tarvita. Käyttäjä on myös tietoinen ryhmiensä tiloista, jolloin mahdolliset huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja hallitummin vaikkapa etäkuitattuina. Kiinteistön omistaja voi myös laskuttaa käyttäjiä ja jakaa energiakustannuksia todellisen kulutuksen mukaan.

SCALANCE XB000 -teollisuuskytkimet

Peruskytkin Ethernet-verkkoihin

Siemensin pienikokoinen SCALANCE XB000 -kytkinperhe on kustannustehokas ratkaisu pieniin verkko- tai linjaraken-teisiin teollisuuden Ethernet-verkkoihin. Kytkimestä on saatavissa versiot sekä sähköisillä liitännöillä,

että sähköisillä ja optisella liitännällä.

Edut• Soveltuu teollisuusympäristöön• Kustannustehokas ratkaisu• Tilaa säästävä asennus

standardikiskoon• LED-diagnostiikka

Lisätietoja:tuotepäällikkö Sami Tolkki puh. 010 283 [email protected] tai SLO-myynti

Page 33: Esselloo 3/2013

Mikä on BlueWay? BlueWay on Sonepar-konsernin kestävän kehityksen tunnus. Annamme valikoimassamme etusi-jan tuotteille, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. Selkeästi ympäristöystävälliset tuotteet nimeämme BlueWay-tuotteiksi, joiden valinnassa huomioidaan energiansäästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit ja tuotteen elinkaari.

Ensto eWay AVR8 – näyttää tietä

Lisätietoja:tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 [email protected] tai SLO-myynti

Lisätietoja:tuotepäällikkö Timo Mero puh. 010 283 2310, tai SLO-myynti

Lisätietoja:tuotepäällikkö Ari Lehkosuo puh. 010 283 [email protected] tai SLO-myynti

Pike Pro 2TE 2AV on varustettu 2-kanavaisella valaistulla näytöllä varustetulla elektronisella kellolla. Kahdella 16A-johdonsuojakatkai-sijalla, kahdella schukopistorasialla, sekä 30 mA:n katkaisuvirralla varuste-tulla vikavirtasuojalla.

Uudistuneessa mallissa mekaaniset kellot on korvattu yhdellä digitaalisella kellolla. Kellon aika-asetuksen jälkeen molempia pistorasioita voidaan ohjata itsenäisesti omilla +/- ohjauspainikkeil-la. Kellossa on kiinteä kahden tunnin lämmitysjakso. Kelloon asetetaan haluttu lähtöaika, ja automatiikka kytkee virran päälle kaksi tuntia aiemmin. Siinä on myös ns. siivoustoiminto, jolloin virta kytkeytyy päälle 30 minuutiksi.

Pike Pro -piharasiamallisto laajenee uudella digitaalisella kelloversiolla

Paloluokitellut JR Palorasiat

Ensto eWay on selkeälinjainen, kestävä ja energiatehokas ulko-valaisin pihapiirien valaistukseen. eWay-ulkovalaisin on moderni ratkaisu ulkovalaistukseen uudisrakennuskohteissa sekä sanee-rausasennuksissa.eWay on seinäasennettava valaisin, joka sopii hyvin niin kerros-talojen sisäänkäyntien kuin erilaisten teollisuushallien lähialueiden valaisuun. Energiatehokkaat valonlähteet, LED ja monimetallilamp-pu, sekä laadukkaat materiaalit ja erittäin helppo asennettavuus tekevät valaisimesta niin asentaja- kuin käyttäjäystävällisen.

Valaisin voi toimia myös numerovalaisimena, jolloin tarranumerot voi kiinnittää suoraan kupuun tai lisäosana saatavaan numerokilpeen. Lisäksi on saatavana liiketunnistimella varustettuja versioita. Kolme ajatonta väriä tarjoavat vaihtoehtoja erilaisten rakennuksien seinälle.

Ajaton design. Helppo asentaaeWay on nopea ja helppo asentaa niin uusiin kuin vanhoihinkin rakennuksiin. Kahdella ruuvilla valaisin kiinnittyy seinään ja yhdellä ruuvilla kupu kiristetään paikoilleen.

Schneiderin paloluokitellut rasiat on hyväksytty käytettäviksi paloseinissä ja -katoissa. Palorasiat säilyttävät seinän/katon paloluokitustason. Rasioissa on paloturvalliset tiivisteet, jotka lämpötilan noustessa yli 120°, laajenevat ja suojaavat palolta. Tulipalon sattuessa seinässä oleva reikä tukkiutuu täysin ja estää tulen ja savukaasujen leviämi-sen rakennuksessa.

JR Palorasiat on hyväksytty asennettaviksi EI30-, EI60- tai EI90-paloluokiteltuihin seiniin. Kattorasiat on hyväksytty asennettaviksi EI30- sekä EI60-paloluokiteltuihin kattoihin.

esselloo 33

Page 34: Esselloo 3/2013

Lisätietoja:tuotepäällikkö Rauno Huikari puh. 010 283 2375 [email protected] tai SLO-myynti.

Lisätietoja:tuotepäällikkö Esa Kuusela puh. 010 283 2309,[email protected] tai SLO-myynti

Monijännitevalokennot tarjoavat pitkän tunnistusetäisyyden

Turvapaketti – suosittuhälytysjärjestelmä nyt valmiiksi ohjelmoituna

FSM:n turvapaketti sisältää kaiken tarvittavan kodin tai toimiston tur-vallisuuteen. Käyttölaitteena on interaktiivinen kosketusnäytöllinen käyttölaite, joka opastaa käyttäjää suurilla kuvakkeil-la. Paketissa on mukana tärkeimmät ilmaisimet, ja järjestelmää voidaan laajentaa helposti lisäilmaisimilla tai -käyttölaitteilla. Ohjelmointi on tehty valmiiksi, lisää vain matkapuhelinnumero, johon hälytykset tulevat. Mukana on myös helppo käyttöohje.

Lisätietoja:tuotepäällikkö Petri Laitinen puh. 010 283 [email protected] tai SLO-myynti

Alppiluxin valaisinuutuudet:Ohut Linie LED sekä harmaat Ami LED -mallit

Omronin AC/DC-jännitteellä toimiva suosittu E3JK-valokennosarja on nyt täysin uudistettu. Modernin suunnittelun ansiosta E3JK-valoken-nosarjan tunnistusetäisyys on kasvanut jopa 8-kertaiseksi verrattuna aikaisempiin malleihin. Kaikki uudet mallit käyttävät erittäin näkyvää ja tehokasta punaista valoa, joka helpottaa ja nopeuttaa valokennon kohdistusta käyttöönotossa. Myös LED-indikaattorit ovat entistä näkyvämpiä ja ne voidaan havaita jo pitkän matkan päästä.

Monijännitteinen E3JK-valokenno sopii hyvin paikkoihin, joissa pitkästä tunnistusetäisyydestä on hyötyä, kuten rakennusten asen-nuksiin, teollisuusoviin, hisseihin tai pysäköintialueille.

Monien uusien etujen lisäksi E3JK-sarja on erittäin kilpailukykyises-ti hinnoiteltu ja se tarjoaa luokassaan parhaan hinta-laatusuhteen.

Ohut LED-yleisvalaisin LINIELinie on Alppiluxin uusi energiatehokas LED-yleisvalaisin. Se on vain 48 mm korkea ja suojausluokaltaan IP44, mikä tekee siitä erityisen sopivan mm. autotallei-hin, mataliin varastoihin sekä kellareihin ja käytäviin.

Monikäyttöinen LED-valaisin tarjoaa kolme vaihtoehtoa ottote-holtaan 9W (valaisin 670 lm), 11W (980 lm) ja 15W (1250 lm). Valon värilämpötila on 4000K.

Valkoisen alumiinirunkoisen, satiiniakryylikuvulla varustetun valaisimen voi asentaa seinään, kattoon tai niiden kulmaan. Liike-tunnistinmallit kytkeytyvät päälle liikkeen havaittuaan ja sammuvat asetetun polttoajan loppuessa. Liiketunnistinmalleilla voi ohjata orjavalaisimia kuten Alppilux-perusvalaisimia.

Turvapaketin sisältö:• Rikosilmoitinkeskus (DSC POWER1616)• Kosketusnäytöllinen käyttölaite (TCH5507W)• GPRS-modeemi (GS2060)• Liikeilmaisin (Bravo2)• Ionisoiva palovaroitin (EI181)• Magneettikosketin metalli- ja puuoviin (SC570)• Kosteusilmaisin (C1450)• Torvisireeni ulkotiloihin (TK815)• Varoitustarra-arkki• Akku (FP1270)• Muuntaja (LF9968)

Tyypillisiä sovelluskohteita, joissa käytetään E3JK-valokennosarjan tuotteita.

AMI LED – harmaat mallitOhut ja energiatehokas LED-työpistevalaisin kaksoispistorasialla ja kytkimellä nyt myös tyylikään harmaalla rungolla. Valotehokkaasta valaisimiesta on saatavana kolme vaihtoehtoa ottoteholtaan 7W (valaisin 490 lm), 9W (670 lm) ja 11W (950 lm). Valon värilämpötila on 4000K.

LINIE LED AMI LEDLINIE LED tutkalla

34 esselloo

Page 35: Esselloo 3/2013

-40 °C

Turvapaketin sisältö:• Rikosilmoitinkeskus (DSC POWER1616)• Kosketusnäytöllinen käyttölaite (TCH5507W)• GPRS-modeemi (GS2060)• Liikeilmaisin (Bravo2)• Ionisoiva palovaroitin (EI181)• Magneettikosketin metalli- ja puuoviin (SC570)• Kosteusilmaisin (C1450)• Torvisireeni ulkotiloihin (TK815)• Varoitustarra-arkki• Akku (FP1270)• Muuntaja (LF9968)

Page 36: Esselloo 3/2013

www.prysmiangroup.com

Olemme koonneet halogeenittomat kaapelit Afumex®-tuotemerkin alle. Meillä on laaja valikoima halogeenittomia palosuojattuja kaapeleita sekä kiinteistöjen energian että tiedonsiirtoon.

Ne ovat standardit täyttäviä, vaativissa polttokokeissa tes-tattuja ja palosuojaustasoltaan joko itsestään sammuvia (EN 60332-1) tai nippuna itsestään sammuvia (EN 60332-3).

Afumex® – koko kattaus halogeenittomia kaapeleita.

Valikoima kattaa voima-, asennus-, ohjaus- ja tieto-verkkokaapelit, samoin kytkentäjohdot, liitäntäkaape-lit, instrumentointikaapelit sekä väylä- ja merkinanto-kaapelit.

Ota vastuu turvallisuudesta. Halogeeniton kaapeli on oikea valinta. Tunnistat sen nyt Afumex®-tuote-merkistä.