elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
TRANSCRIPT
ELINVOIMAISET JA VETOVOIMAISET KUNNAT
NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Elokuu 2016
Aluetalous-dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Osaamis-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Vetovoima-dynamiikka
Muu
dynamiikka
Alueen mainekuva
Alueen ulkoinen elinvoima
Alueen sisäinen
elinvoima
Mistä me puhumme, kun puhumme elinvoimasta?
Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät
SISÄLTÖ
1. Alue- ja väestörakenteen muutos
2. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat Suomen uusiksi
3. Vetovoimaisimmat kunnat nyt ja lähitule-vaisuudessa
Alue- ja väestö-
rakenteen muutos
Aluerakenteen isot muutosvoimat
1.Kaupungistuminen
2.Keskittyminen
3.Kasvukäytävät ja -vyöhykkeet
4.Alueellinen liikkuvuus ja nopeat (liikenne)yhteydet
5.Väestö- ja ikärakenteen demografinen muutospaine
6.Polarisoituminen
+ Villit kortit?
VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM)
Joka kolmas asuu 100 kilo-metrin vyöhykkeellä Helsingistä
Yli puolet asuu 200 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä
Yhdeksän kymmenestä asuu linjan Kokkola-Joensuu alapuolella
5.403.974
5.295.963
4.771.341
3.772.423
3.051.075
1.800.527
1.088.883
VÄESTÖMÄÄRÄ ERI AJOETÄI-SYYKSILLÄ (KM) HELSINGISTÄ 20,1 % asuu max 20 km 33,3 % asuu max 100 km 56,5 % asuu max 200 km 69,8 % asuu max 300 km 88,3 % asuu max 500 km 98,0 % asuu max 800 km 99,9 % asuu max 1100 km
VÄESTÖMUUTOS VYÖHYKKEITTÄIN VUOSINA 1990-2015
Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä Helsin-gistä yhteensä noin 460.000 henkilöllä vuosina 1990-2015
Suurin määrällinen ja suhteel-linen kasvu kohdistui 20 kilo-metrin vyöhykkeen sisälle Helsingistä
A
B
C
D
E
F
G
A= +245.818 hlöä/+29,2 % B= +109.251 hlöä/+18,1% C= +105.369 hlöä/+9,2 % D= -20.929 hlöä/-2,8 % E= -36.517 hlöä/-3,8 % F= +33.194 hlöä/+6,8 % G= -9.476 hlöä/-8,1 %
SUOMEN RANNIKKOVYÖHYKE (20 KM VYÖHYKE)
Alueen pinta-ala on 8 % koko maan maa-pinta-alasta, mutta siellä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja 48,2 % työpaikoista vuonna 2015
Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi yhteensä noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015
Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015
30 JA 45 MINUUTIN AJOAIKAVYÖ-
HYKKEET MAAKUNTIEN KESKUS-
KAUPUNGEISTA
30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maa-kuntien (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin seitsemän kymmenestä (72 %) suomalaisesta
Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyy-dellä 2,4 miljoonaa asukasta
Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuo-lelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin
Kaupunki-maaseutu-luokituksen tyyppi
Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-2013
Väestömäärän muutos % vuosina 1990-2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4
Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9
Kaupungin kehysalue 120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
Maaseudun paikalliskeskukset
-11 331 -3,4
Kaupungin läheinen maaseutu
27 385 7,4
Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3
Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä
neljännesvuosisadassa
250 km
Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion kansallinen merkitys
Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista
BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 47,1 % 50,5 % 53,6 %
54,4 % 68,7 % 58,0 %
Vai…?
Onko Suomen kasvukäytävä lyhyt ja pitkä oppimäärä alue-kehityksestä ja Suomen maan-tieteestä 2020-luvulla?
Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yh-teensä noin 2,1 miljoonaa asu-kasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa (Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomi sekä neljä Pohjan-maan maakuntaa)
Suomen kasvukäytävän osuus alu-eiden kehitykseen liittyvillä keskei-sillä tunnusluvuilla koko maan osuudesta vaihtelee 35-55 %:in välillä
Suomen
kasvukäytävä
Suomen kasvukäytävä
40,8 %
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2040
Vai onko tämä lyhyt ja pitkä oppimäärä aluekehi-tyksestä ja Suomen maan-tieteestä 2020-luvulla?
Toiminnallinen aluerakenne Suomessa vuonna 2030?
Helsinki
Turku
Tampere
Pori
Lahti Hämeenlinna
Kotka
YHDEN TUNNIN VYÖHYKKEET:
A: Pohjoisen Suomen
suuralue: 280 000 hlöä
B: Itäisen ja keskisen
Suomen suuralue: 695 000 hlöä
C: Pohjanmaiden
suuralue: 419 000 hlöä
D: Eteläisen ja lounaisen
Suomen suuralue: 2,6 miljoonaa henkilöä
A:
B: C:
D:
Aluerakenteen
tulevaisuusvaihtoehdot?
1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi
2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi
3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja vaikutusalueineen
4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikennekäytävät ohjaa-vassa roolissa
6. 18 kehittyvien maakuntien Suomi
7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Muuttoliike ja
muuttajat
muovaavat
Suomen uusiksi
-45000
-35000
-25000
-15000
-5000
5000
15000
25000
35000
45000
55000
65000
75000
19
45
19
47
19
49
19
51
19
53
19
55
19
57
19
59
19
61
19
63
19
65
19
67
19
69
19
71
19
73
19
75
19
77
19
79
19
81
19
83
19
85
19
87
19
89
19
91
19
93
19
95
19
97
19
99
20
01
20
03
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
20
15
Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus
Luonnollinen väestönlisäys ja nettomaahanmuutto pitkällä
aikavälillä (1945-2015)
Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan 1946-1948
Maahanmuuton osuus ylittänyt luonnollisen väestönlisäyksen vuodesta 2007 alkaen
Maahanmuuton osuus 80 % koko maan väestö- lisäyksestä vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Maastamuutto maahanmuuttoa suurempaa joka vuosi vuosina 1945-1970 sekä 1975-1980
Maahanmuutto maastamuuttoa suurempaa joka vuosi vuoden 1981 jälkeen
Luonnollinen väestönlisäys alhaisempi vuosina 2014-2015 kuin koskaan aikaisemmin
Väestönkehityksen osatekijät
kunnittain (313) vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310 nettomaahanmuutto positiivinen
Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli keskimäärin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2010-2015
Väestönlisäystä saaneet kunnat keskittyivät Helsingin ja Tampereen välisen
kasvukäytävän vaikutusalueelle,
Muille suurille kaupunki-seuduille,
Pohjanmaiden rannikkolle,
Ahvenanmaalle ja
Pistemäisesti muihin yksittäisiin kuntiin
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015
> 10 promillea (22 kuntaa)
5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)
-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)
> -10 promillea (106 kuntaa)
VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2015
1. Espoo
1,64 %
2. Oulu
1,39 %
3. Vantaa
1,35 %
4. Seinäjoki
1,27 %
5. Helsinki
1,24 %
6. Tampere
1,04 %
7. Jyväskylä
0,96 %
8. Vaasa
0,95%
9. Turku
0,90 %
10. Kuopio
0,85 %
11. Joensuu
0,64 %
12. Kokkola
0,60 %
13. Rova-niemi
0,54 %
14. H-linna
0,40 %
15. Lahti
0,39 %
16. L-ranta
0,25 %
17. Pori
0,10 %
.
.
Maakuntien keskuskaupunkien väestönlisäys
keskimäärin (%/v) vuosina 2010-2015
18.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Mikkeli 0,07 %
Kajaani -0,27 %
Kouvola -0,44 %
19
10 suurimman kaupunkiseudun väestölisäys 2010-2015
Helsingin
103 132
Tampereen 23 715
Oulun 19 932 Turun
14 074
Jyväs-kylän 9317
Kuo-
pion 6 391
SJK
3281
J-suun 2276
L
P
2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa
1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt maantieteellisesti
2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäi-sessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia
3.Lisääntynyt maahanmuutto
+2 582
-2 016 +7 804
-2 057 -2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298 -259
-973
-2 097
-1 389 -3 114
+228 -86
+16 244 +2 582
+7 804 -2 016
-86 +228
-3 114 -1 389
-973 -2 057
-2 411 -1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259 -1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 5 + 14 + 79
Helsinki saa muuttovoittoa Helsinki kärsii muuttotappiota
HELSINGIN KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2010-2015
HELSINGIN KUNTIEN VÄLINEN NETTO-
MUUTTO KUNNITTAIN 2010-2015
Muuttovoittoa 224 kunnasta: 1. Tampere +3 036 2. Turku +2 345 3. Jyväskylä +2 315 4. Oulu +2 203 5. Lahti +1 715 6. Vaasa +1 046 7. Joensuu +991 8. Kuopio +936 9. Lappeenranta +922 10. Kouvola +743
---
Muuttotappiota 89 kunnalle: 1. Vantaa -4 824 2. Espoo -2 677 3. Sipoo -722 4. Tuusula -383 5. Nurmijärvi -231 6. Mäntsälä -222 7. Orimattila -39 8. Askola -37 9. Loviisa -35 9. Inari -35
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Helsingin muuttovoitto yhteensä 2010-2015
+17 187
Tulo- ja lähtömuuttajien määrä yhteensä (N=) vuosina 2010-2015
372 565
47,4 %
64,5 %
84, %4
85,9 %
99,8 %
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä
Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän kaupunkien osuus
(%) omien seutujensa väestönlisäyksestä (%) vuosina 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Analyysi: Timo Aro 2016
Muuttajien rakenne (valikoivuus)
Määrällinen muuttoliike
Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa
2010-2015
65,3 %
Kuntien sisäisiä muuttoja
30 %
Kuntien välisiä muuttoja
4,7 %
Maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2015
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014
muuttovoittoa (18 kuntaa)
muuttotappiota (299 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Helsinki +25 009
Tampere +13 025
Turku +11 237
Oulu +6 505
Jyväskylä +6 200
NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014
Joka kolmas (35 %) kuntien välillä muuttanut henkilö kuului 15-24 –vuotiai-den ikäluokkaan vuosina 2010-2015
Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kun-taa eli 10 % kunnista vuosien 2010-2014 välisenä aikana.
Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muutto-voittoa suuret ja monipuoliset koulutus-kaupungit
Nuorista kärsivät eniten muuttotappiota suurten kaupunkien kehys-kunnat ja yksittäiset maakunta- ja seutukeskukset.
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)
Helsinki +10 503 Vantaa +1 611 Espoo +839 Nurmijärvi +757
Pirkkala +915
Seinäjoki +880
Tampere -1 994
Jyväskylä -1 797
Joensuu -1 680
Turku -1 552
Oulu -1 388
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013
Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori myön-teisten tai kielteisten kerrannais-vaikutusten vuoksi
Työllisistä sai muuttovoittoa mm. laajan metropolialueen kunnat, suurten ja keskisuurten kaupunki-seutujen kehyskunnat ja yksittäiset muut kunnat.
Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta
Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
7.700 €
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
29.000 €
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat
Tulo
mu
utt
ajie
n k
esk
imää
räis
et
tulo
t Työlliset muuttajat Muut muuttajat
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Muuttoliikkeen laskennal-linen tulokertymä euroa per asukas 2009-2013
Tulokertymä positiivinen (180 kuntaa) Tulokertymä negatiivinen (133 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Kauniainen +1597 €/as.
Pirkkala +569 €/as.
Kittilä 397 €/as.
Sipoo 379 €/as.
Kustavi 376 €/as.
Lieto 332 €/as.
MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI-NEN TULOKERTYMÄ EUROA PER ASUKAS 2009-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulo-kertymä kuvaa alueen tulo- ja lähtö-muuttajien kaikkien tulojen välistä erotusta: kartassa on tarkasteltu erotusta euroina asukasta kohden vuosina 2009-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen 180 kunnassa ja negatiivinen 133 kun-nassa
Tulokertymä oli asukasta kohden las-kettuna yli 300 euroa yhteensä 15 kunnassa
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN
TULO-KERTYMÄ MILJOONAA EUROA 2009-2013
1. Helsinki 249,2 2. Espoo 92,2 3. Kauniainen 70,5 4. Vantaa 55,6 5. Pirkkala 50,1 6. Hämeenlinna 43,3 7. Nurmijärvi 43,1 8. Lahti 42,6 9. Seinäjoki 37,8 10. Tuusula 37,4 11. Sipoo 35,0 12. Nokia 33,6 13. Kirkkonummi 31,8 14. Ylöjärvi 31,0 15. Lieto 30,9 16. Lempäälä 30,8 17. Kaarina 29,0 18. Kangasala 28,4 19. Mäntsälä 27,2 20. Vihti 27,2
SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKER-TYMÄ EUROA ASUKASTA KOHDEN 2009-2013
1. Kauniainen 1597,1 2. Lumparland 729,9 3. Kökar 576,4 4. Pirkkala 568,8 5. Jomala 537,2 6. Lemland 422,0 7. Kittilä 396,7 8. Sipoo 378,7 9. Kustavi 375,6 10. Lieto 332,1 11. Vesilahti 331,3 12. Siuntio 328,8 13. Toivakka 309,2 14. Luhanka 306,3 15. Vårdö 304,0 16. Lempäälä 293,7 17. Eckerö 284,0 18. Muurame 282,7 19. Mäntsälä 269,8 20. Uurainen 268,7
Muuttoliike on
pirullinen ilmiö,
sillä…
Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030
Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-polialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-eella ja osassa Lappia
Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla
VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN
Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030
Alle 55
55-64,9 65-74,9
75-84,9 85-94,9
Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Mediaani Kokemäki 71
Maksimi Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Mediaani Vehmaa 89,9
Maksimi Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN
HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan
*1.1.2016 alueluokituksen mukaan
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve-nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa
Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)
JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN
Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030 SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS
MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-30
1. Helsinki 34 477 2. Espoo 18 919 3. Vantaa 9 868 4. Oulu 9 326 5. Tampere 8 146 6. Turku 5 504 7. Jyväskylä 2 849 8. Vaasa 2 819 9. Seinäjoki 2 260 10. Pirkkala 1 786 11. Lempäälä 1 340 12. Kuopio 1 220 13. Nurmijärvi 882 14. Ylöjärvi 882 15. Lieto 847 16. Tuusula 733 17. Kirkkonummi 702 18. Sipoo 674 19. Liminka 650 20. Kauniainen 539
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI (%) VUOSINA 2015-2030
1. Jomala 20,3 2. Pirkkala 17,6 3. Luoto 15,8 4. Liminka 14,2 5. Lemland 13,6 6. Espoo 12,5 7. Kauniainen 11,9 8. Lempäälä 11,6 9. Helsinki 9,1 10. Oulu 8,6 11. Lieto 8,5 12. Vantaa 8,2 13. Hammarland 7,7 13. Vaasa 7,7 15. Seinäjoki 7 16. Sipoo 6,7 17. Tampere 6,3 18. Ylivieska 6 19. Turku 5,3 19. Ylöjärvi 5,3
Vetovoimaisimmat
kunnat nyt ja
lähitulevaisuudessa
KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA
Vetovoimaindeksi sisälsi 11 kuntien veto-voimaisuuteen ja houkuttelevuuteen liittyvää mittaria, jotka liittyivät sekä määrälliseen muuttoliikkeeseen että muuttajien rakenteeseen
Kaikki 313 kuntaa luokiteltiin viiteen vii-dennekseen muuttujakohtaisten sijoitus-ten perusteella eli jokaisessa viidenek-sessä oli yhteensä 62-63 kuntaa
Vetovoimaindeksiin valitut mittarit olivat painottomia
KUNTIEN MUUTTOVETO-VOIMAINDEKSI 2010-LUVULLA
Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN KUNNITTAIN
Analyysissä läpikäytiin positiivisen arvon saanei-den kuntien määrä eri muuttujissa (maksimi 11 positiivista arvoa ja minimi 0 positiivista arvoa)
Kaikilla 11 muuttujalla positiivisen arvon sai vain kolme kuntaa: Espoo, Kauniainen ja Seinä-joki
Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat erityisesti viidennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 9-11 analyysin muuttujassa
Muuttovetovoima oli kohtalaista noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa
Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kuntaa) on heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa
Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57 kuntaa)
6-8 positiivista arvoa (75 kuntaa)
1-5 positiivista arvoa (181 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden
keskuskaupungeissa vuosina 2010-2014
541,4
467,5 457,6 456,5
419,5 409,2 390,3 382,4
367,6 359,6
306,0 297,7 293,9 277,2
230,8 224,4 221,7 189,4
145,2 134,6 114,3
0,0
50,0
100,0
150,0
200,0
250,0
300,0
350,0
400,0
450,0
500,0
550,0
600,0HUOM! - 21 keskuskaupunkiin valmistui yhteensä 95 700 uutta asuntoa
vuosien 2010-2014 välisenä aikana
- Neljä kymmenestä uudesta asunnosta (37 833) valmistui Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle ja 26 % (25 189) Ouluun,
1
2. 3
. 4.
5.
6.
Lähde: Tilastokeskus, asuminen (kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta; Analyysi Timo Aro 2015
1.Kovat vetovoimatekijät oltava kunnossa
2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat
3. Identiteettitekijät korostuvat
4. Sijainti, sijainti ja sijainti
5. Saavutettavuus ja yhteydet on oltava kunnossa
6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan herättää jotain tunteita
7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä
(Muutto)vetovoimaisen
alueen 7 tunnusmerkkiä
