efnarc betoniruiskuttajan sertifiointiohjelma kurssimateriaali 301 spc 1.3 efnarc nozzleman course...

EFNARC

Betoniruiskuttajan sertifiointiohjelma

Kurssimateriaali

ENC 301 SpC 1.31

’vaativimpien standardien saavuttaminen märkäseosruiskubetonoinilla’

www.efnarc.org

EFNARC – Erikoisrakentamisen- ja betonijärjestelmien asiantuntijat

Urakoitsijoiden, laitevalmistajien, raaka-aineen toimittajien ja konsulttien järjestö erikoisrakentamisessa- ja betoniteollisuudessa.

Kaikki EFNARCin ruiskuttajan henkilöpätevöintiohjelmaan liittyvät kysymykset ja kommentit tulee lähettää englanniksi EFNARCin sihteerille: [email protected].

Vaikka olemme pyrkineet parhaan tietämyksemme mukaan varmistamaan, että kaikki ohjelmassa käytetyt tiedot ovat paikkansapitäviä siinä määrin kuin ne viittaavat tosiasioihin, hyväksyttyihin käytäntöihin tai mielipiteisiin julkaisuhetkellä, EFNARC ei ota vastuuta tiedoissa olevista virheistä tai tietojen virheellisestä esityksestä eikä sellaisten tietojen käytöstä aiheutuvista eikä käyttöön liittyvistä menetyksistä tai vahingoista.

Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää, tallentaa hakujärjestelmään tai lähettää missään muodossa tai millään keinoilla, mukaan lukien elektronisesti, mekaanisesti tai tallentamalla tai muutoin, ilman EFNARCinetukäteen antamaa lupaa.

© 2015 EFNARC

ENC 301 SpC 1.32

EFNARCin ruiskuttajan henkilöpätevöintiohjelmaEFNARCin betoniruiskuttajan teknillinen komitea

(EFNARC Nozzleman Technical Committee)

RUISKUTTAJAN KURSSIMATERIAALI

SISÄLTÖ:

BETONITEKNIIKKA

RUISKUTUSLAITTEISTO

TUOTEVAATIMUKSET

RUISKUTUS

JÄLKIHOITO JA MAHDOLLINEN PINNAN VIIMEISTELY

STANDARDIT JA OHJEET

LAADUNVALVONTA JA KELPOISUUDEN TOTEAMINEN

TYÖSUOJELU JA YMPÄRISTÖ

ENC 301 SpC 1.33

RUISKUTTAJAN OHJELMA JA TYÖKOHTEESEEN LIITTYVÄT TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT

Tässä materiaalissa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa olevien tietojen uskotaan edustavan eurooppalaisia parhaita käytäntöjä laatimisen aikaan (2011). Kuitenkaan EFNARC, sen jäsenet ja työntekijät eivät ota vastuuta näiden tietojen käytöstä

EFNARC pidättää kaikki oikeudet tietojen jäljentämiseen, julkaisemiseen, kääntämiseen tai muuttamiseen

EFNARC tiedostaa sen, että kaikki ruiskubetonikohteet ovat erilaisia.

Ruiskuttajan on otettava tämän asiakirjan sisältämät tiedot huomioon noudattaen työkohteen omia työskentelykäytäntöjä ja -ohjeita

Jos työkohteessa ilmenee ongelma, joka ei kuulu ruiskuttajan normaalin työmäärittelyn tai -kokemuksen piiriin, hänen on aina kysyttävä neuvoa työnjohtajalta tai työmaainsinööriltä

Ruiskuttajan, muiden työntekijöiden ja koko työmaan turvallisuus on aina asetettava etusijalle. Ruiskuttajalla on oltava tämän turvallisuustason takaavat tiedot, työkoneet ja välineet sekä työmaakohtaiset ohjeet

ENC 301 SpC 1.34

BETONITEKNIIKKA

Ruiskubetonimassan suhteitus ja ainesosat

ENC 301 SpC 1.35

Painuman mittaus Leviämän mittaus

Ruiskubetonimassan suhteituksessahuomioon otettavia asioita

Seoksen suunnittelu on annettava pätevän betonisuunnittelijan tehtäväksi, mutta ruiskuttajan on oltava tietoinen tärkeimmistä ominaisuuksista

Ruiskuttajan ja betonisuunnittelijan on tunnettava seuraavat ominaisuudet:

- Vaadittava lujuus ja rakenteen paksuus

- Lujuuden kehitys

- Kiihdytintyyppi

- Kuitujen käyttö

Ruiskuttajan ja betonisuunnittelijan välinen keskustelu on suositeltavaa.

ENC 301 SpC 1.36

Ruiskubetonin ainesosat

Sementti

Runkoaines

Seosaineet

Lisäaineet

Kiihdyttimet

Kuidut

Vesi

ENC 301 SpC 1.37

Välttämättömiä menetelmälle,

laadulle ja taloudelle

Betonin ominaisuudet ja aineosien vaikutukset

Työstettävyys, notkeus, pumpattavuus

• Suhteitus

• Lisäaine (tehonotkistin)

• Runkoaineen rakeisuus ja muoto (pyöreä > murskattu)

• Seosaineet ja kuidut

• Painuma/juoksevuus (leviäminen)

Sitoutuminen ja loppulujuus

• Sementtityyppi

• Seosaineiden tyyppi ja määrä

• Vesi-sementtisuhde

• Kiihdytin (tyyppi ja annostelu)

• Lämpötila

Koossapysyvyys ja valuminen

• Runkoaineen rakeisuus

• Sementti + hieno täyteaine + seosaineet + vesi

• Seosainetyyppi (mikrosilika > lentotuhka > kuona)

• Lisäaineet

• Kuidut

ENC 301 SpC 1.38

Painuma: 18…22 cm

Leviämä 50…55 cm

Lujuudenkehitys ja loppulujuus ovat

avainasioita

Ainesosat – sementti 1

Sementtien on vastattava standardin SFS-EN 197 vaatimuksia tai kansallisten standardien tai määräysten vaatimuksia, jotka ovat voimassa ruiskubetonointikohteessa

Sementin on oltava tuoretta ja tunnetusti sopivaa

käytettäväksi yhdessä ruiskubetonin kanssa1.

ENC 301 SpC 1.39

Huomautus 1: Sementin kemia voivaikuttaa lisäaineisiin, erityisesti kiihdyttimiin.

Ainesosat – sementti 2

Sementin sitoutuminen ja lujuuden kehitys määräytyvät käytetyn sementin erityisominaisuuksien mukaan. Näitä tekijöitä ovat:

– Ruiskubetonoinnissa käytettävät sementtityypit

• CEM I (portlandsementti)

• CEM II (Portlandseossementti)

• CEM III (Masuunikuonasementti)

– Lujuusluokka (42,5 tai 52,5)

– C3A-pitoisuus (9…13 %)

– Kipsipitoisuus (3…6 %)

– Sementtipitoisuus (450 > 420 > 380 kg/m3)

– (Esisekoitettujen) seosaineiden käyttö

Näistä syistä sementti on valittava huolella ennakkokokeiden perusteella

ENC 301 SpC 1.310

Ainesosat – runkoaineet 1

Runkoaineiden on vastattava standardin SFS-EN 12620 + A1 vaatimuksia (suurin raekoko mieluiten 8 mm, maks. 16 mm) tai kansallisten standardien tai määräysten vaatimuksia, jotka ovat voimassa ruiskubetonointikohteessa

Murskatut runkoaineet ovat yleensä hankalia pumpata, joten käytä pyöreitä runkoaineita, mikäli mahdollista. Murskattuja runkoaineita käyttävät seokset saattavat vaatia tavallista suuremman vesi-sementtisuhteen pumppausta varten

Seosaineiden ja/tai lisäaineiden (pumppauksen apuaineet) käyttö voi auttaa etenkin murskattujen runkoaineiden pumppausta

Rakeisuus on tärkeä tekijä pumpattavuuden ja roiskumisen kannalta

• Seuraavassa diassa on kirjallisuuslähteestä EFNARC European Specification for Sprayed concrete ohjeistus runkoaineen yhdistetylle rakeisuuskäyrälle

ENC 301 SpC 1.311

Ainesosat – runkoaineet 2

ENC 301 SpC 1.312

Seulakoko (mm)

EFNARCin suositus ruiskubetonin runkoaineen yhdistetyn runkoaineen rakeisuuskäyrä alueeksi

Läp

äisy

arvo

(%

)

Ainesosat – seosaineet

Seosaineet reagoivat sementin ja veden välisessä kemiallisessa reaktiossa syntyvien komponenttien kanssa

Niitä voidaan lisätä seokseen tai niillä voidaan korvata osa sementistä, mikä pienentää kustannuksia ja/tai parantaa tuoreen ruiskubetonin ominaisuuksia (esim. pumpattavuutta) sekä kovettuneen ruiskubetonin ominaisuuksia (esim. lujuutta ja kestävyyttä)

Käytössä on kolme pääseosainetta:– Silika (SFS-EN 13263-1 ja -2 + A1:en) suhteellisen nopeasti reagoiva

– Lentotuhka (SFS-EN 450-1 ja -2) suhteellisen hitaasti reagoiva

– Granuloitu masuunikuona (SFS-EN 15167-1 ja -2) hitaasti reagoiva

Huom: Seosaineita käytetään standardin SFS-EN 197 mukaisissa sementeissä CEM II ja III. Tämä saattaa vaikuttaa haitallisesti kiihdyttimen annosteluun, sitoutumisaikaan ja lujuudenkehitykseen.

ENC 301 SpC 1.313

Ainesosat – silika Silikasta käytetään usein nimitystä mikrosilika. Saatavana

jauheena ja vesilietteenä

Tehokkaasti reagoivat pallonmaiset silikahiukkaset, 100 kertaa hienojakoisempaa kuin sementti

– Plastisessa (tuoreessa) betonissa

• Parantaa koossapysyvyyttä ja kiinnittymistä

• Parantaa pumpattavuutta ja vähentää tukoksia

• Vähentää hukkaroisketta

• Lisää ruiskutettavaa kerrospaksuutta

– Kovettuneessa betonissa

• Lisää puristus- ja taivutuslujuutta

• Vähentää rakenteen (veden)läpäisevyyttä

• Vähentää runkoaineen alkalireaktioita ja parantaa kemiallista kestävyyttä

• Vähentää kloridi-ionien tunkeutumisen aiheuttamaa teräksen korroosiota

silikan käyttö voi lisätä veden tarvetta. Silika saattaa vaatia suuremman kiihdytinannoksen.

ENC 301 SpC 1.314

1 mikrometri = 1/1000 millimetriä

Ainesosat – lentotuhka

Hienojakoinen, pääosin pallonmuotoinen pozzolaaninen materiaali, jota saadaan voimalaitoksista

– Plastisessa (tuoreessa) betonissa• Parantaa työstettävyyttä• Vähentää vedentarvetta• Parantaa koossapysyvyy�ä →

pumpattavuus• Sementin korvaaminen (voi

viivästyttää kovettumista ja hidastaa lujuuden kehitystä)

– Kovettuneessa betonissa• Parantaa kestävyyttä• Parantaa lopullista lujuutta

ENC 301 SpC 1.315

Ainesosat – granuloitu masuunikuona

Hienojakoinen, hitaasti hydratoituva sideaine, jota saadaan teräsmasuuneista

Lisätään normaaliin betoniin (keskisuuri tai suuri sideaineen kokonaispitoisuus) parantamaan pitkäaikaisia kovettumisominaisuuksia

Ei useinkaan käytetä seosaineena ruiskubetonissa johtuen rajoitetusta saatavuudesta ja haitallisesta vaikutuksesta varhaislujuuden kehitykseen

ENC 301 SpC 1.316

Seosaineiden/sementtisisällön ja kiihdyttimen vuorovaikutus

• Lentotuhkaa tai granuloitua masuunikuonaa sisältävät seokset tarvitsevat usein tavallista enemmän kiihdytintä, koska tavallisen portlandsementin on toimittava tehokkaammin saavuttaakseen vaaditun kovuuden

• Hyvin suuri kiihdytinannos saattaa kuitenkin aiheuttaa muita ongelmia, kuten ruiskubetonin heikon laadun/kestävyyden sekä kustannusten nousua

ENC 301 SpC 1.317

Lentotuhka ei reagoi kiihdyttimen kanssa joten sitoutuminen ja lujuuden kehitys voivat hidastua.

Ainesosat – lisäaineet 1

Lisäaineet ovat kemikaaleja, joita lisätään pieninä määrinä tarkoituksena muuttaa plastisen (tuoreen) tai kovettuneen betonin ominaisuuksia

Ne lisätään betoniasemalla tai kuorma-auton sekoittimessa

Ruiskubetonin tärkeimmät lisäainetyypit:

• Tehonotkistimet

• Hydrataatiota säätelevät lisäaineet

• Massaan sekoitettavat jälkihoitoaineet ja tartuntaa parantavat lisäaineet

• Massan pumppausta parantavat lisäaineet

ENC 301 SpC 1.318

Ainesosat – lisäaineet 2

Tehonotkistimet• Alhainen vesi-sementtisuhde → parempi lujuus ja kestävyys

• Parempi työste�ävyys → pidempi avoin aika ja parempi pumpattavuus

• Tyypillinen annostusmäärä on 0,5…1,5 % sementin painosta

Hydrataatiota säätelevät lisäaineet• Viivästyttävät hydrataatiota, kunnes kiihdytin lisätään

• Parantaa betonin toimitus-/logistiikkamahdollisuuksia

• Säilyttää betonin tuoreempana käyttöpaikassa

• Tukee kiihdytysprosessia

• Tyypillinen annostusmäärä on 0,5…1,0 % sementin painosta

Massan pumppausta parantavat lisäaineet• Parantaa koossapysyvyyttä, estää kiviainesten erottumista

• → vähentää tukoksia

• → parantaa pumppauksen tehokkuu�a

Betonimassaan sekoitettavat jälkihoitoaineet ja tartuntaa lisäävät aineet• Vähentää ulkoisen jälkihoidon tarvetta

• Lisää välikerrosten tartuntalujuutta

• Tyypillinen annostus 1,0 % sementin painosta

ENC 301 SpC 1.319

Ainesosat – kiihdyttimet 1

Kiihdyttimet lisätään betonin ruiskutuspaikalla:

Suuttimesta lisättävien kiihdyttimien edut:• Nopea sitoutuminen (jäykistyminen)

• Varhainen lujuuskehitys

• Suurempi kerrospaksuus

• Lisää kattopintojen ruiskutuksen tehokkuutta

• Vähemmän betonin valumista

• Suurempi ruiskutusteho

Huom:• Yliannostelu voi aiheuttaa äkkisitoutumista (ei kovettumista) tai

heikon loppulujuuden johtuen ylimääräisestä vedestä ja/tai vesiliukoisesta alkalista, jonka vesi voi ajan myötä uuttaa pois

• Jotkin kiihdyttimet sisältävät alkalia (syövyttää ihoa ja silmiä) ja vaativat tehostettuja turvatoimia

• Säiliöiden on oltava valmistajan ohjeiden mukaisia; esim. alkalivapaiden kiihdyttimien säiliöiden on oltava muovia tai ruostumatonta terästä, EI KOSKAAN MUSTAA TERÄSTÄ!

ENC 301 SpC 1.320

Ainesosat – kiihdyttimet 2

Nykyisin on saatavana kolmentyyppisiä kiihdyttimiä:o Natriumsilikaattipohjainen (vesilasi ja muunnetut silikaatit)

• Suuri alkalipitoisuus (Na2O), syövyttävä (alkalinen), pH yli 11 (syövyttävä), iho ja silmät suojattava henkilönsuojaimilla

• Mahdollistaa nopean jäykistymisen, mutta voi merkittävästi huonontaa loppulujuutta

• (jopa 50 %) ja kestävyyttä, etenkin yliannosteltuna

• Alkali-piihapporeaktion ja vesiliukoisten osuuksien uuttamisen vaara

• Tyypillinen annostusmäärä on 5…14 % sementin painosta. 5 %:n vesilasiannos usein heikentää loppulujuutta 20…25 %.

o Natrium-/kaliumaluminaatit• Suuri alkalipitoisuus (Na2O), syövyttävä (alkalinen), pH yli 12 (syövyttävä), iho ja silmät

suojattava henkilönsuojaimilla

• Vaikuttavat sementin hydraulisiin reaktioihin ja osoittavat erittäin hyviä sitoutumis- ja lujittumisominaisuuksia, mutta voivat merkittävästi huonontaa loppulujuutta (jopa 30 %) ja käyttöikää, etenkin yliannosteltuna

• Alkali-piihapporeaktion vaara

• Tyypillinen annostusmäärä on 3…8 % sementin painosta

Kiihdytintyyppi on valittava työmenetelmän, tuotevaatimusten ja paikallisten olosuhteiden mukaan

ENC 301 SpC 1.321

Aineosat – kiihdyttimet 3

o Alkalivapaa

• Alkalivapaat (Na2O < 1 %) kiihdyttimet ovat pääasiassa alumiinihydroksidi- ja alumiinisulfaattipohjaisia

• Alkalivapailla kiihdyttimillä sitoutuminen ja varhaislujuuden kehitys on hitaampaa kuin aluminaateilla. Siitä huolimatta ne ovat aluminaattejasuositeltavampia, koska ne ovat vaarattomampia ja parantavat työympäristön laatua

• Näillä kiihdyttimillä on myönteinen vaikutus myös betonin loppulujuuteen ja kestävyyteen. Lopulliseksi (lujitus)rakenteeksi käytettävässä ruiskubetonissa suositellaan aina käytettäväksi alkalivapaita kiihdyttimiä

• Ei alkali-piihapporeaktiota

• Tyypillinen annostusmäärä on 5…10 % sementin painosta

Kiihdytintyyppi on valittava työmenetelmän, tuotevaatimusten ja paikallisten olosuhteiden mukaan

ENC 301 SpC 1.322

Kiihdyttimet – lujuuskehitys ja loppulujuus

Nopea kovettuminen ja varhaislujuuden kehitys vaaditaan seuraavissa tapauksissa:• komujen tukeminen

• kallion kontrolloidun liikkumisen tai sortumisen hallinta

• turvallinen työskentelyalue

• peränajon nopeuttaminen

Lujuuskehitys määräytyy paljolti sementtityypin, sementtimäärän (reaktiivisuus), vesi- sementtisuhteen, lämpötilan, kiihdyttimen tyypin ja annostelun mukaan

Lämpötila – betonin lämpötilan tulisi olla +20…25 °C riittävän kiihdytinreaktion takaamiseksi. 10 °C lasku noin kaksinkertaistaa kemialliseen reaktioon kuluvan ajan ja 10 °C lisäys puolittaa sen!

Kiihdyttimen tyyppi, annostelu ja pääasiassa vesi-sementtisuhde ovat erittäin tärkeitä paitsi ruiskubetonin lujuuskehityksen myös loppulujuuden ja laadun/kestävyyden kannalta

Erinomainen pitkäaikainen lujuus voidaan saavuttaa käyttämällä alkalivapaita kiihdyttimiä kohtuullisina annoksina (< 8 %)

Kiihdyttimen lämpötilan tulisi olla > +15 °C, mieluiten > +20 °C (alhainen viskositeetti helpottaa annostelua).

ENC 301 SpC 1.323

Kiihdyttimet – lujuuskehitys

Kuvassa NATM-menetelmään (New Austrian Tunnelling Method) perustuvat lujuuskehityskäyrät Varhaislujuusluokat J1, J2 ja J3 ovat käytössä ohjeistuksena erilaisille maa/kallioluokille:

• J3 Määritellään vain erityisolosuhteissa, esim. nopeassa peränajossa• J2 Kallion nopea kuormituksen lisääntyminen ja/tai myöhemmät toimet, kuten pultitus• J1 Ohuet kerrokset ilman erityisiä kantavuusvaatimuksia

ENC 301 SpC 1.324

Ainesosat – kuidut 1

Synteettiset mikrokuidut (SFS-EN 14889-2:en)• Yksisäikeiset ja fibrilloidut

• Annostus yleensä 1,0…3,0 kg/m³ tai 0,1…0,3 % tilavuudesta

Teräskuidut (SFS-EN 14889-1:en)• Muotoiltu, koukkupäinen, litteäpäinen jne.

• Annostus yleensä 25…60 kg/m³ tai 0,45…0,75 % tilavuudesta

Synteettiset makrokuidut (SFS-EN 14889-2:en)• Jatkuvasti muotoutuvat – rakenteellinen

vaihtoehto teräkselle

• Lisätään yleensä 4,5…9,0 kg/m³ tai 0,5…1,0 % tilavuudesta

ENC 301 SpC 1.325


Kuitujen edut ruiskubetonille:• Parempi koossapysyvyys, kerrospaksuus ja

betonin valumisen vähentäminen• Vähentää teräsverkon tarvetta tai poistaa

sen• Vähentää plastisesta kutistumisesta ja

kallion muodonmuutoksesta johtuvaa halkeilua

o Synteettiset mikrokuidut:• Ruiskubetonissa ne estävät betonin ns.

räjähdysmurtumaa palotilanteessa

o Teräs- ja synteettiset makrokuidut:• Parempi taivutus- ja leikkauslujuus• Lisää betonin kestävyyttä pitkäaikaiselle

halkeilulle• Parempi jäännöslujuus ja sitkeys

ENC 301 SpC 1.326


Massan suhteitukseen ja käyttöön liittyvät tekijät:• Kuitupallot ovat ongelma, jos pituuden ja läpimitan suhde on suuri, jos

kuitupitoisuus on liian suuri tai jos kuitujen lisäys tapahtuu liian nopeasti

• Kuidun pituus ei saa olla enemmän kuin 75 % pumpun letkun läpimitasta

• Kuitujen hyvä jakautuminen määräytyy annostelumenetelmän ja -nopeuden sekä sekoittimen mukaan

• Kuitujen käyttö saattaa heikentää työstettävyyttä, mutta se voidaan kompensoida käyttämällä notkistimia.

ENC 301 SpC 1.327

Ainesosat – vesi 1

Alhainen vesi-sementtisuhde on tärkeä seuraavien ominaisuuksien kannalta:• Sitoutuminen ja varhaislujuuden kehitys

• Pitkäaikainen lujuus

• Kulutuksenkestävyys ja kemiallisen rasituksen kestävyys

Vesi-sementtisuhteen on aina oltava alle 0,50 ja mieluiten alle 0,45

Tehonotkistimen käyttö on suositeltavaa tarvittavan työstettävyyden saavuttamiseksi näillä vesi-sementtisuhteilla

Vettä tarvitaan betonimassassa seuraaviin tarkoituksiin:• Aikaansaamaan riittävä notkeus/voitelu betonin pumppausta varten

• Sementin kovettuminen edellyttää vettä

• Betonia ei saa päästää kuivumaan haihtumalla ruiskutuksen jälkeen. Katso jälkihoitoa käsittelevä osio.

ENC 301 SpC 1.328

Ainesosat – vesi 2

Veden lisäyksen vaikutusbetonin lujuuteen, läpäisevyyteen ja kestävyyteen

ENC 301 SpC 1.329

Jos sementtihiukkaset ovat liian kaukana toisistaan liian suuren vesimäärän vuoksi, sementin hydrataatiotuotteet eivät voi täyttääaukkoja, mikä aiheuttaa huonon lujuuden ja huokoisen betonin

Pieni vesi-sementtisuhde Sementtihiukkaset lähellä toisiaan Suuri lujuusTiivis betoni

Suuri vesi-sementtisuhde Sementtihiukkaset kaukana toisistaan Alhainen lujuusHuokoinen betoni

Esimerkkejä tyypillisistä märkäruiskubetonin suhteituksista

ENC 301 SpC 1.330

Esimerkki II Määrät

CEM I 52,5 425 kg/m3

Hiekka 0…4 mm 956 kg/m3

Runkoaine 4…8 mm 638 kg/m3

Tehonotkistin 1,2 % s.p.*

Kiihdytin 5…6 % s.p.*

Mikrosilikajauhe 30 kg/m3

Vesi-sideainesuhde 0,45

* sementin painosta

Esimerkki I Määrät

CEM II 52,5/A-M 420 kg/m3

Hiekka 0…4 mm 60 %

Runkoaine 4…8 mm 40 %

Teräskuidut 35 kg/m3

Tehonotkistin 1,2 % s.p.*

Kiihdytin 5…6 % s.p.*

Vesi-sementtisuhde 0,45

Liikuteltavia märkäseosbetonin ruiskutuslaitteistoja

ENC 301 SpC 1.331

Liikuteltava märkäseosbetoninruiskutuslaitteisto

...kestävyyden saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista

näkemystä:

ENC 301 SpC 1.332

Mekanisoitu ruiskutusvarmistaa laadukkaan ja kestävän betonin

Parempi turvallisuus ja tuotanto

Hyvä ruiskubetonin tiivistyminen

Tasainen pinta

Suuri bruttotuotto, jopa 30 m3/h

Vähän hukkaroisketta (alle 10 %)

Ei nostolavojen tarvetta

Laadunvalvonta betoniasemalla, ei suuttimen ääressä

Vähäinen pölyn muodostus

Täysin koneellistettu

Alhaiset kokonaiskustannukset (verrattuna pulttaus- ja verkotusmenetelmään)

ENC 301 SpC 1.333

3

Liikuteltavan märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 1

ENC 301 SpC 1.334

1 6

4 58

2

7

Ruiskutuspuomin zoomBetonipumppuKiihdytinannostuslaitteistoPaineilmakompressoriKiihdytinsäiliöBetonilinja, ts. Betoniputkisto, letku ja ruiskutussuutinTyövalotPuhdistus- ja huoltojärjestelmätNelivetoinen alustaSähköhydraulinen voimayksikkö ja sähkökaapeli

1

2

3

4

5

6

7

8

Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 2

Ruiskutuslaitteisto

Ruiskupuomin lisävarusteita ovat ruiskutuspuomin yhdensuuntaisautomatiikka ja suuttimen pyöritys sekä puomin zoomin automatiikka

Sähköhydraulinen ohjausjärjestelmä kauko-ohjauksella

ENC 301 SpC 1.335


Ruiskutuspää ja –suutin Kiihdytin tuodaan paineilmalla betonilinjaan

ruiskutussuuttimessa olevan injektorin kautta

Hydraulisilla oskillointimoottoreilla varustettu ruiskutuspää sallii kaikki tarvittavat suuttimen liikkeet ja varmistaa ruiskutuksen tasalaatuisuuden.

ENC 301 SpC 1.336

Paineilma

Kiihdytin

Betoni

Kiihdytin ja paineilma

Betoni


Kaksoismäntäpumppu, joka on suunniteltu ruiskuttamaan betonia nimelliskapasiteetilla 20…30 m3/h

Taitavan käyttäjän maksimiruiskutuskapasiteetti on käytännössä noin 25 m3/h

Suuremmilla betonisylintereillä iskujen määrää on pienempi ja lopullinen ruiskubetonirakenne tasalaatuisempi.

ENC 301 SpC 1.337

Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 4 jatkuu

Betonipumppu

Sekoittaja estää massan erottumisen helpottaa betonin virtausta betonisylintereihin

pumppauksen aikana ylläpitää hyvää täyttöastetta ja minimoi

sylinterien vaihdon aiheuttaman pulsaation

Säleikkö estää suurien esineiden pääsy betonisylintereihin

aiheuttamaan vaurioita ja tukoksia

parantaa kuitujen hajontaa betonimassassa

Vibra betonin virtaus

kuitujen erottumisen estäminen

ENC 301 SpC 1.338

Kiihdyttimen annostelujärjestelmä

Annostelupumpputyypit: pakkosyöttöinen, ei pulsaatiota esim.

epäkeskoruuvi (mono)- tai peristalttinen pumppu

Kiihdyttimen virtaus kontrolloidaan virtausmittarilla

Alkalivapaa kiihdytin (suuri viskositeetti) 2” imuletku + hydrostaattinen paine 1” paineletku

Vuorovaikuttava ohjelmoitava logiikkajärjestelmä (PLC) Integroitu kiihdyttimen virtauksen

säätö Kytketty pumpun kapasiteettiin

ENC 301 SpC 1.339


Kiihdyttimen annostelujärjestelmäVirtausnopeuden säätöön on integroitu vuorovaikutteinen ohjelmoitava logiikkajärjestelmä (PLC) tai CAN väylä järjestelmä, jotta kiihdyttimen määrä (%) pysyy oikeana ja tasaisena muutettaessa betonin pumppaus kapasiteettia.

ENC 301 SpC 1.340


Elektroninen näyttö:

jatkuvasti ja välittömästi suoraa tietoa betonin virtauksesta (m3/h) kiihdyttimen virtaus (l/min) ja annostelu (% sementin painosta)

Huom.! PLC-asetukset on kalibroitava säännöllisesti oikeiden arvojen saamiseksi

Ruiskutusprosessin tietojen kirjaus:

tiedonseurantajärjestelmät ovat käytettävissä suorituskykytietojen kokoamista ja hakemista varten ja tietojen siirtämiseksi tietokoneelle käsittelyä ja arviointia varten

ENC 301 SpC 1.341



Ilmakompressori:

Minimikapasiteetti 10…12 m3/min 6…7 baarin paineella

Kiihdytinsäiliö:

Ruostumatonta terästä tai muovia, yleensä 1 000 litran IBC-säiliöitä tai 500 litran ruostumattomia terässäiliöitä

Terässäiliöitä (ns. musta rauta) ei tule käyttää, koska ne reagoivat alkalivapaan kiihdytinaineen kanssa ja saattavat muodostaa kaasua säiliön sisään ja/tai syövyttää säiliötä voimakkaasti

Kiihdytinsäiliöön tarvitaan lämmitysvaippa kylmissä olosuhteissa

Työvalot:

Työkohteen valaistukseen, ”varjojen” välttäminen tärkeää

ENC 301 SpC 1.342


Kauko-ohjaus:

Kaikkien päätoimintojen käyttöön (kaapeli- tai radio-ohjauksella)

Ohjaimella voidaan säätää seuraavia toimintoja:

Kiihdyttimen annostelumäärä (%) Betonin pumppaustuotto (m3/h) Paineilmavirtauksen tuotto (m3/min) Veden tuotto seinämän pesua varten (l/min)

Ohjaimella voidaan kytkeä seuraavia toimintoja käyttöön / pois käytöstä

Betonipumppu (päälle/pois/takaisinpumppaus) Kiihdytinainepumppu (päälle/pois) Ilmavirtaus suuttimeen (päälle/pois) Suuttimen pikapesu (päälle/pois) Tunnelin seinämän pesu (päälle/pois) Ruiskutuspuomin vaakasuora

yhdensuuntaisautomatiikka (päälle/pois) Suuttimen pyöritys (päälle/pois)

ENC 301 SpC 1.343

Apujärjestelmät:

Korkeapainepesuri puhdistusta ja huoltoa varten (ulkoinen tai integroitu yksikkö) on erottamaton osa betoninruiskutuslaitteistoa (tarvittaessa sisältäen vesisäiliön)

Muottiöljyjärjestelmä suojaamaan alueita, jotka altistuvat eniten betonille ja hukkaroiskeelle: betonipumppu, ruiskupuomi ja sen jatko (zoom), suutin sekä betoni-, ilma- ja kiihdytinletkut jne. → auttaa pitämään koneen puhtaana

ENC 301 SpC 1.344


Laitteistotyyppi vaikuttaa lopulliseen laatuun

Pulsaatio:

• Laitteistotyyppi voi vaikuttaa pulsaatioon

• Alhaisen pulsaation pumppaus-/ruiskutusjärjestelmä on vuorovaikuttava ohjelmoitava logiikkajärjestelmä (PLC) tai CAN väylä ohjattu.

ENC 301 SpC 1.345

Hyvä betonipumppu ei välttämättä ole

hyvä ruiskubetonipumppu

Pulsaatio aiheuttaa kerrostumista

Kerrostuminen

Sähköhydraulinen (EH) vs. dieselhydraulinen (DH) käyttö?

• EH-käyttö parantaa käyttäjän työympäristöä, tunnelin ilmassa ei ole dieselpakokaasuja ruiskutuksen aikana

• EH-käyttö mahdollistaa ruiskutuslaitteeseen asennetun kompressorin käytön. Alustan dieselmoottori ei yleensä riitä käyttämään kompressoria. DH-käyttöiset laitteistot vaativat ulkoisen paineilmasyötön ulkoisesta kompressorista tai kaivoksen paineilmajärjestelmästä

• EH-voimayksikkö voi tuottaa enemmän tehoa betonipumpun hydrauliikkaan kuin mihin ruiskutuslaitteen oma dieselmoottori yleensä pystyy. Sen vuoksi EH-käyttöisen laitteiston ruiskutuskapasiteetti on yleensä suurempi kuin DH-käyttöisen laitteiston

• Jos ruiskutuslaitteisto on rakennettu riittävän suurelle alustalle (esim. kuorma-auton alustalle), jossa moottorin teho on > 150 kW tai jossa on erillinen > 75 kW:n dieselmoottori kompressoria varten, kompressorin dieselhydraulinen käyttö on mahdollista (min. 10 m3/min).

ENC 301 SpC 1.346

Laitteistotyyppi vaikuttaa lopulliseen laatuun

BetoninruiskutuslaitteistoCE-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUSEuroopan unionin konedirektiivin 2006/42/EY mukaan

Esimerkki vaatimustenmukaisuustekstistä, joka valmistajan on sisällytettävä ruiskubetonilaitteiston asiakirjoihin:

(Valmistajan nimi) vakuuttaa, että (koneen nimi ja tyyppi)

- on konedirektiivin 2006/42/EY ja kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukainen;

- on seuraavien EY-direktiivien vaatimusten mukainen:

2006/95/EY (LVD) Pienjännitedirektiivi (vaihtovirta (AC) 50…1 000 V) ja tasavirta (DC) 75…1500 V)

2004/108/EY (EMC) Sähkömagneettinen yhteensopivuus

93/68/EY (CE-merkintä)

ja vakuuttaa, että seuraavia harmonisoituja standardeja on sovellettu:

SFS-EN 1889-1:en Maanalaisten kaivosten koneet. Maan alla käytettävät liikkuvat koneet. Turvallisuus. Osa 1: Kumipyöräiset ajoneuvot

SFS-EN 12001:en Sementin ja laastin kuljetus-, ruiskutus-ja jakelukoneet. Turvallisuusvaatimukset

ENC 301 SpC 1.347

CE-vakuutus ja -merkintä

ovat Euroopan unionissa pakollisia vuoden 1994 jälkeen toimitetuissa

laitteissta.

Alusta

ENC 301 SpC 1.348

Jäykkärakenteinen alusta(neliveto/nelipyöräohjaus)

Tunnelisovellukset

Nivelletty alusta (neliveto)

Kaivossovellukset Ankarat ajo-olosuhteet

Alusta

ENC 301 SpC 1.349

Kuorma-auto alustaTunnelisovelluksetHelppo siirrettävyystyömaiden välillä

Käyttäjä istumassa

ruiskutuskorissa

Suuret tunnelit Erinomainen näkyvyys

Pieni mekaaninen ruiskutusvarsi+

siirrettävätruiskupumppuyksiköt

Erittäin pienet tunnelit ja kuilut

ENC 301 SpC 1.350

Tulevaisuuden ruiskubetoni

Ruiskutusrobottiin asennettu laserskanneri valvoo ruiskubetonin paksuutta

Lähde: Bever Control

viimeisintä tekniikkaa edustava

Kauko-ohjattu ruiskubetonointi; automaattiset suuttimen ja puomin zoomin liikkeet.

ENC 301 SpC 1.351

Tulevaisuuden ruiskubetoni

Automaattinen/puoliautomaattinen ruiskutusjärjestelmä

Tulevaisuuden tekniikka

Kauko-ohjattu ruiskubetonointi; täysin automaattiset suuttimen, puomin ja sen zoomin liikkeet. Automaattinen kerrospaksuuden kontrollointi.

Logica - automaattinen ruiskubetonointilaitteisto

• Tunneliprofiilin skannaus• Kerrospaksuuden valvonta• Suuttimen etäisyyden ja kulman säätö• Automaattinen, puoliautomaattinen tai

manuaalinen toimintatila• Ruiskutettavan profiilin määrittely• Intergroitu tunnelin mittaustekniikka• Online-laadunvalvonta

Lähde: MEYCO

Ruiskutusprosessin reaaliaikainen

ohjaus ja diagnoosi

ENC 301 SpC 1.352

Uusin ruiskubetonitekniikka

Ruiskutusprosessi OK! Ympäristön lämpötila Kiihdyttimen lämpötilaliian matala (< +5°C) liian korkea (> +35°

Simulaattorin avulla voidaan opetella ja

harjoitella käyttämään ohjausyksiköitä

virtuaalisesti, jolloin vältetään tarpeeton

materiaalin kulutus ja vasta-alkajan tekemät

käyttövirheet.

ENC 301 SpC 1.353

Uusin ruiskubetonitekniikka

Lähde: Putzmeister

Märkäseosruiskutuksen tarkistuslista”10 käskyä” 1…5

1. Vesilaatikon on aina oltava vedellä täytetty (tarvittaessa jäätymisenestoaineella varustettuna!)

2. S-putken kääntösylinterit on rasvattava päivittäin nippojen kautta tai automaattisen voitelulaitteen avulla!

3. Tarkista etenkin hydraulijärjestelmän ja pääkäyttökomponenttien öljymäärät

4. Tarkista, että laitteiston ohjaustoiminnot toimivat asianmukaisesti

5. Voitele betoniputket ja -letkut aina ennen ruiskutusta.

ENC 301 SpC 1.354

6. Tarkista, että välppä ja suppilo ovat puhtaat ja että betonitärykalustot toimivat oikein

7. Tarkista, ettei ruiskutussuuttimessa ja injektoriaukoissa sekä ilma- ja kiihdytinletkuissa ole tukoksia

8. Tarkista ennen ruiskutusta tai kiihdytinsäiliön vaihdon jälkeen, että kiihdyttimen imuletku on kokonaan tyhjentynyt ilmasta. Täytä letku tarvittaessa vedellä ennen kiihdyttimen pumppaamista letkun läpi

9. Tarkista ennen ruiskutusta, että kiihdyttimen määrä on näytössä oikein (kg/min tai l/min)

10. Ruiskutuksen jälkeen voidaan puhaltaa muutama litra vettä ilmaletkun läpi, jotta ruiskutussuuttimen injektoriaukot varmasti puhdistuvat.

ENC 301 SpC 1.355

Märkäseosruiskutuksen tarkistuslista”10 käskyä” 6…10

Ennen ruiskubetonoinnin aloitustatarkistettavat asiat 1

Suppilon välpän on oltava puhdas ja esteetön. Älä koskaan täytä suppiloa yli. Täytä vain hieman ritilän tason alapuolelle

Tärytintä käytetään betonimassan siirtämiseksi ritilän läpi. Täyttä suppiloa ei saa koskaan täryttää jatkuvasti. Älä koskaan käytä tärytintä tarpeettomasti

Täytä vesilaatikko aina vedellä; älä koskaan käynnistä ilman jäähdytysvettä

Tarkista kompressorin ja hydraulijärjestelmän öljymäärä. Hydraulisäiliön on oltava täynnä öljyä.

ENC 301 SpC 1.356

Kytke ilma toimintaan ja täytä kiihdytinletku annostelemalla kiihdytin erillisellä annostelutoiminnolla (noin 30 s)

Älä koskaan aloita betonin ruiskutusta ilman, että suuttimessa on kiihdytintä

Tarkista, että kiihdyttimen annostus on oikea

Tarkista kiihdytinpumpun syöttöpaine sulkemalla kiihdytinlinja ennen kuin kytket kiihdytinlinjan ilmalinjaan

Kiihdyttimen syöttöpaineen on oltava suurempi kuin ruiskutussuuttimeen syötettävän ilman paine.

ENC 301 SpC 1.357


Aloita ruiskubetonin pumppaus pienellä syötöllä ja tarkkaile pumppauspainetta. Lisää sitten hitaasti vaadittavaan kapasiteettiin

Kytke kiihdytinpumpun ruiskutustoiminto päälle ja tarkista, että kiihdytinpumpun mittari näyttää oikeaa painetta

Tarkista tai täytä betonipumpun suppilo tarvittaessa

ENC 301 SpC 1.358


Betoniletkun tukokset

Tarkkaile pumppauksen aikana

a) pumppauspainetta

b) supistusputkia

c) syöttöletkuja

Käännä pumppaus-suunta taaksepäin, katkaise ilmansyöttö ja tarkista, laskeeko ilmanpaine lähelle 0 baaria. Se ilmaisee, onko tukos ruiskutussuuttimessa vai betoniletkussa

Jos tukos on betonilinjassa käännä pumpun syöttösuunta taaksepäin ja avaa betonilinja ja puhdista. Älä koskaan yritä pakottaa tukosta betonilinjan läpi

Jos tukos on injektorissa, tyhjennä ilmaletku käsin venttiilistä ja puhdista injektori ja ruiskutussuutin betonista ja kiihdyttimestä vesihuuhtelulla.

ENC 301 SpC 1.359

Muistettavia asioita pysäytettäessä betonin ruiskutus

ENC 301 SpC 1.360

Pysäytä pumppaus, kun betonin taso on 100 mm S-putken päällä

Peruuta pumppua kaksi iskua, jotta syöttöputkien ja -letkujen paine vapautuu

Pysäytä ilmanvirtaus sekä irrota ilmaletkut, injektori, ruiskutusletku ja suutin. Pese osat, jotta kiihdytin poistuu

Pysäytä betonipumppu ja peitä suppilo, jotta vettä ei katoa haihtumalla

Käytettäessä hydrataatiota kontrolloivaa (avointa aikaa pidentävää) lisäainetta pumppaa betonimassaa vähän aikaa kahden tunnin välein kiviainesten erottumisen tai tukosten välttämiseksi. Tarkista seoksen tila (pumpattavuus) tarkkailemalla pumppauksen painemittaria

Peitä suppilo muovilevyllä, käännä suutin alaspäin, huuhtele suutinjärjestelmä ilmalla ja vedellä, sulje ilma kokonaan ja peitä suutin muovilla.

Puhdistuksen tarkistuslista

ENC 301 SpC 1.361

Puhdistettavat osat Työmenetelmä Päivittäin tai käytön jälkeen

Viikoittain tai pitkien taukojen jälkeen

Vuosittain tai 2 000 työtunnin

välein

Koko laite Pesu X

Betoniputket ja letkut Puhdistus X

Betonipumpun syöttö Pesu X

Syöttösylinterit ja S-putki Huuhtelu X

Betonipumpun vesilaatikko Tarkista likaisuus (jäte, öljy)

X

Ruiskutussuutin Puhdistus X

Kiihdyttimen syöttöjärjestelmä Puhdista tai huuhtele ennen kiihdytintyypin vaihtoa

Puhdista tai huuhtele

Sähkökaappi, sisäosat Pyyhi pöly ja kuivaa X

Ruiskutuspuomi Poista hukkaroiske X

Ruiskutuspuomi Säädä puomin kaapimet X

Alustan puomi, sisäosat Poista hukkaroiske jokaisen käyttökerranjälkeen

X

Huollon tarkistuslista 1

ENC 301 SpC 1.362

Huollettavat osat Toimenpide Päivittäin Viikoittain Kuukausit-tain

½ vuoden välein

Vuosittain

Betoniletkut, hydrauliletkut

Tarkista kuluminen ja vuodot

X

Koko laite Tarkista vauriot X

Rasvausnipat (kaavion mukaan)

Rasvaa X

Suodatinnäytöt, moottori, hydrauliikka, kompressori

Tarkista puhtaus X

S-putki Säädä tarvittaessa X

Vesipumpun rasvausnippa Rasvaa X

Ajoneuvon kardaaniakselien ja polkimien rasvausnipat

Rasvaa X


ENC 301 SpC 1.363

Huollettavat osat Toimenpide Päivittäin Viikoittain Kuukausittain ½ vuoden välein

Vuosittain

Betonipumpun sekoitinkoneisto

Tarkista öljymäärä ja lisää tarvittaessa

X

Ruiskutuspuomin kiinnitys

Tarkista välys ja säädä

X

Puomin jatkon kaapimet

Säädä välys (n. 2 mm)

X

Puomin jatkon kannatusrulla

Tarkista toiminta, säädä

X

Ruiskutuspuominsyöttöketju tai hydraulisylinteri

Säädä kireys tai tarkista

hydrauliöljynmahdolliset vuodot

X

Kaapelikelan vaihteisto

Tarkista öljyn taso ja lisää tarvittaessa

X

Kaapelikelan liukukytkin

Säädä tarvittaessa X

Korkeapainepesuri Tarkista öljyn taso ja lisää tarvittaessa

X


ENC 301 SpC 1.364

Huollettavat osat Toimenpide Päivittäin Viikoittain Kuukausittain ½ vuoden välein

Vuosittain*

Kehälaakerin kiinnitys Tarkista ruuvien varmistus, kiristys

tarvittaessa

X

Jatkopuomi: ylä-/alaohjaimet ja rullat

Tarkista kuluminen ja vaihda tarvittaessa

X

Kiinnitysrullat Tarkista kuluminen ja vaihda tarvittaessa

X

Puomin jatko:vetopyörä ja ketjun peruutusrulla

Tarkista kuluminen ja vaihda tarvittaessa

X

Kaapelikelankitkakytkin

Tarkista X

Kompressorin hydraulinen järjestelmä

Öljynvaihto**, suodattimien

puhdistus

X

*Vuosittain tai 1 000 käyttötunnin jälkeen **Ensimmäinen öljynvaihto 50 käyttötunnin jälkeen

Turvallisuus on etusijalla ruiskubetonilaitteistoa käytettäessä

Suuri paine, liikkuvat osat, koko laitteisto ja kiinteän aineksen (runkoaineiden) ruiskutus suurella nopeudella muodostavat merkittävän vaaran ja vaativat erityistä huomiota ja varotoimia!

Kaikkien työntekijöiden vastuulla on varmistaa omalta ja alaistensa osalta, että heillä on laitteiston turvalliseen käyttöön tarvittavat tiedot ja koulutus

Tämä koulutus alkaa laitteiston valmistajan kanssa ja etenee koneen omistajaan, urakoitsijaan ja käyttäjään/ruiskuttajaan.

ENC 301 SpC 1.365

Ruiskubetonilaitteiston käyttöönliittyvät turvallisuusasiat

Laitteiston valmistaja on vastuussa tuotteen turvallisuudesta, mutta merkittäviä velvoitteita kuuluu urakoitsijalle, rakennuttajalle ja koneen käyttäjälle

Valmistajan on pyydettävä tietoja rakennuttajalta/käyttäjältä varmistaakseen, että koneen käyttöön liittyvät turvallisuustoimet ovat riittävät

ENC 301 SpC 1.366

Turvallisuusvastuu

Konetta saa käyttää vain sen ollessa teknisesti moitteettomassa kunnossa sekä koneen käyttötarkoituksen ja käyttöohjeissa määriteltyjen ohjeiden mukaisesti

Kaikki toimintahäiriöt, etenkin koneen turvallisuuteen vaikuttavat häiriöt, on korjattava ennen käyttöä

Varmista, että mitään turvalaitteita ei ole poistettu, muutettu toimintakyvyttömiksi tai muunnettu (HÄTÄPYSÄYTYSPAINIKE, pumpun täyttösuppilon välppä jne.)

ENC 301 SpC 1.367

Ote tyypillisestä käyttöohjeesta”Vastuut” 1

Laitteiston omistajan, urakoitsijan jaruiskuttajan velvollisuudet

Turvatoimiin perehtyneen asiantuntijan on tarkistettava kone, puomi ja syöttölinja säännöllisesti. Tarkastustiheys kasvaa koneen käyttövuosien karttuessa.

Ruiskutuspuomia ei saa käyttää nostamiseen.

ENC 301 SpC 1.368


Laitteiston omistajan, urakoitsijan ja ruiskuttajan velvollisuudet

Koulutusohjeet. Urakoitsijan tai omistajan on varmistettava, että koneella työskentelee vain koulutettu henkilöstö. Hänen on toimitettava käyttöohjeet käyttäjille, tilapäisille työntekijöille ja apuhenkilöstölle.

Vastuut. Kaikkiin käyttöä koskeviin tehtäviin (etenkin käyttöönotto, käyttö, puhdistus ja huolto) sekä turvallisuuteen liittyvät vastuut on selkeästi määriteltävä ja niitä on noudatettava.

ENC 301 SpC 1.369



Riskejä koskevat ohjeetUrakoitsijan tai omistajan on varmistettava, että henkilöstö työskentelee koneella ja koneen kanssa ainoastaan käyttöohjeisiin perustuvalla tavalla. Hänen on varmistettava, että kaikki käyttöohjeissa määritettyyn turvalliseen työskentelyyn vaadittavat apuvälineet ovat käytettävissä. Varoitusmerkit on pidettävä luettavassa kunnossa

Huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät velvollisuudet

Konetta on ylläpidettävä ja käytettävä virheettömässä kunnossa ja huoltovälejä on noudatettava. Huolto- ja kunnossapitotoimiin tarvitaan riittävästi varusteltu korjaamo.

Tarkkailu- ja tiedotusvelvollisuudet

Käyttäjä on velvollinen tiedottamaan työnjohdolle ja työmaa on velvollinen tiedottamaan koneen toimittajalle välittömästi kaikista käytön aikana ilmenevistä vaaroista ja riskeistä, joita ei ole kuvattu käyttöohjeissa.

ENC 301 SpC 1.370



Käyttöohjeiden sijainti

Käyttöohjeiden on aina oltava saatavissa tarvittavilla kansallisilla kielillä työpaikalla.

Muuta kieltä äidinkielenään puhuvat työntekijät

Jotkin työtapaturmavakuutukset vaativat, että käyttöohjeissa mainittujen yleisten turvallisuusmääräysten lisäksi käyttäjän on toimitettava suoritettavaa työtä varten asianmukaiset käyttöohjeet työntekijöille, joiden kielitaito on riittämätön. Siinä tapauksessa nämä turvallisuusmääräykset ja asiaan liittyvien lukujen sisältämät turvallisuuteen liittyvät tiedot on käännettävä.

ENC 301 SpC 1.371



Ruiskuttajaa koskevat pääasiat

Lue kunkin koneen mukana toimitetuissa valmistajan käyttöohjeissa kuvatut ruiskutusjärjestelmän toiminnot ja käyttötavat siten, että ymmärrät ne.

Tarkista päivittäin ennen käynnistystä, että kone on teknisesti hyvässä kunnossa.

Käytä laitteistoa täsmälleen valmistajan käyttöoppaassa/työmaan ohjeissa kuvatulla tavalla.

Raportoi välittömästi kaikista toimintahäiriöistä sekä mahdollisista ja ilmenevistä vaaroista ja riskeistä, jotka kohdistuvat koneeseen ja käyttäjään.

Varmista, että turvalaitteet ja lisävarusteet ovat aina hyvässä teknisessä kunnossa.

Käytä laitteistoa ainoastaan sille määritettyyn käyttötarkoitukseen.

Varmista, että noudatat huollon tarkistuslistoja (päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla),

ENC 301 SpC 1.372

ENC 301 SpC 1.373

SUUNNITTELIJAN VAATIMUKSET

Tasalaatuisen korkeatasoisen betonin käyttö kaikissa kerroksissa on ensiarvoisen tärkeää.

Liian paksut kerralla ruiskutetut kerrokset, riittämätön jälkihoito, ammattitaidoton ruiskutustekniikka heikentävät ruiskubetonin tasalaatuisuutta. Se heikentää lopullisen rakenteen laatua.

ENC 301 SpC 1.374

Suunnittelijan vaatimukset 1

Tasainen ruiskubetonin laatu kaikissa kerroksissa

Sopiva kerrospaksuus takaa ruiskubetonin tasaisen laadun kaikissa kerroksissa. Tämä on olennaista ruiskubetonin lopullisen laadunkannalta.

Optimaalinen muoto varmistaa voimien tasaisen jakautumisen ja staattisesti vakaan lujituksen kalliolle.

ENC 301 SpC 1.375


Pehmeissä kallioissa epäsäännölliset muodot aiheuttavat voimien epätasaisen jakautumisen, mikä voi johtaa tunnelin sortumiseen. Lopullisen kerroksen on oltava muodoltaan optimaalinen järjestelmän stabiiliuden varmistamiseksi.

Kovassa kalliossa epäsäännölliset muodot ovat hyväksyttäviä.

Väärällä ruiskutustekniikalla betoniterästen taakse jää huonolaatuisen betonin katvealueita.

Vesi pääsee näihin koloihin ja aiheuttaa betoniterästen korroosiota.

Korroosio pienentää terästen läpimittaa ja heikentää niiden lujuutta. Sen myötä rakenne menettää kuormankantokykynsä.

ENC 301 SpC 1.376


Ei katvealueita ruiskutettujen betoniterästen taakse

Riittävän betonipeitteen ansiosta betoniterästen ankkurointikapasiteetti on riittävä

Jos betoniteräkset eivät ole hyvin betonin peitossa, järjestelmän kuormituksenkesto heikentyy.

ENC 301 SpC 1.377


Valmistelut

Aloitus

Ruiskutustekniikat

Työn lopetus

Vianmääritys

ENC 301 SpC 1.378

RUISKUBETONOINTI

Geologia ja kallion stabiilius

Vesivuodot

Lämpötila

Mobilisaatio

Kalliopinnan valmistelu

Betonin tilaaminen

Betonin kuormakirjan tarkistus ja kiihdyttimen tuotemerkinnän tarkistus

ENC 301 SpC 1.379

Valmistelut - tarkistuslista

Lujitusmenetelmän määrittämiseksi tehdään geotekninen kartoitus

Seuraavat tutkimuksesta saadut tiedot on toimitettava suutinmiehelle ennen ruiskutuksen aloittamista:

- Turvallisuusasiat- Ruiskutuksen vaatimat valmistelut- Kalliopinnan geotekniset olosuhteet,

kuten komut ja ruhjeet- Savipitoiset ruhjeet- Vesivuodot

Ilman näitä tietoja betonin ruiskutusta ei saa aloittaa

Poikkeus sallitaan vain valvojan/työmaainsinöörin luvalla!

ENC 301 SpC 1.380

Valmistelut – Geologia ja kallion stabiilius

Laitteiston on oltava hyvässä käyttökunnossa. Käyttäjän on suojattava laitteisto ennen ruiskutusta muottiöljykerroksella, joka helpottaa betonin ja lian poistoa

Turvallisuussyistä kaikki letkut, liitännät, venttiilit ja pultit on tarkistettava ennen ruiskutusta

Kiihdytin-, diesel- ja vesikontit (kontin sijasta saatetaan käyttää säiliötä) on täytettävä ennen jokaista työvuoroa

Ruiskutuslaitteisto on sijoitettava turvalliselle työskentely-alueelle vakaalle pinnalle, eikä työtä saa aloittaa, ennen kuin hydrauliset tukijalat ovat tukevasti paikoillaan

Asennukset ja/tai tiet on suojattava hukkaroiskeelta

Vallitsevan lämpötilan on oltava vähintään +5 oC ja alle 35 oC, eikä ruiskutuspaikalla saa olla kovaa tuulta tai voimakasta sadetta, ellei valvoja/työmaainsinööri hyväksy erikoisolosuhteita

Vastaruiskutettu betoni ei saa altistua pakkaselle, ennen kuin 5 MPa puristuslujuus on saavutettu

ENC 301 SpC 1.381

Valmistelut - Mobilisaatio

Kovan, rakoilleen kallion rusnaus

- Ennen puhdistusta kallio on rusnattavamekaanisesti ja tarkistettava komukangella, että kaikki irtonainen materiaali on poistunut

- Etsi etenkin pienten kivien alueita ja irtonaista ruiskubetonia, jotka saattaa pudota omalla painollaan tai ruiskutettavan betonin painon vaikutuksesta

ENC 301 SpC 1.382

Valmistelut – Ruiskutettava pinta

Pinnan puhdistus

Pinta on puhdistettava korkeapainepesurilla tai paineilman ja veden seoksella paikallisten olosuhteiden sallimassa laajuudessa. Se parantaa tartuntalujuutta sekä vähentää pudonneen ruiskubetonin määrää ja pölyn muodostusta

ENC 301 SpC 1.383


Pinnan puhdistus aloitetaan ylhäältä ja siinä edetään alaspäin Pakokaasulle tai muille haitallisille aineille altistuneet pinnat on käsiteltävä

rasvaa liuottavilla aineilla ennen vesipesua Erikoistapauksissa, joissa kivi sisältää savea, silttiä, hiekkaa tai muuta

irtoainesta, veden määrää on vähennettävä Äärimmäisissä kiviolosuhteissa vesi voidaan jättää kokonaan pois ja

käyttää vain paineilmaa Pintojen on aina oltava kosteita, kun ruiskubetonointi aloitetaan Seuraavia ruiskubetonikerroksia varten on poistettava jälkihoitoaineet,

öljyn sekä irtonainen ja pehmeän aineksen jäämät ja pinta on kasteltava Jälkihoitoaineen käyttö ei vähennä seuraavien kerrosten puhdistamisen

tarvetta

Paineenalaisen pohjaveden pääsyä ei voida estää ruiskubetonilla vaan seuraavilla keinoilla:

- Paikallisinjektoimalla ja pienet vuotokohdat

- Asentamalla kuivatusjärjestelmä esim. ruiskubetonisalaojilla

- Poraamalla vuotoreiät ja mahdollisesti asentamalla putkia, letkuja tai vastaavia

- Voimakkaat vesivuodot esi- tai jälki-injektoimalla, erikoistapauksissa jäädyttämällä suunnittelijan suunnitelmien ja ohjeiden mukaan

Pinnan lämpötila- Kiven pinnan minimilämpötilan on oltava > +5 °C, ellei erityistoimenpiteitä ole tehty

Ruiskutettavan pinnan hyväksyminen- Ruiskutusta ei saa aloittaa, ennen kuin työmaan valvoja/työmaainsinööri on antanut lopullisen

hyväksynnän

ENC 301 SpC 1.384


Ruiskuttajalle on tiedotettava seuraavat asiat:

• Suhteitus; v/s suhde, painuma, mahdolliset kuidut jne.

• Lisäaineiden käyttö hydrataation säätämisessä (avoin aika)

• Jälkihoito: sisäinen vai ulkoinen

• Ruiskutetun betonin laatuvaatimukset

• Ennakkokokeen tulos, kiihdyttimen tyyppi ja annostelu

• Ruiskutettavan alueen sijainti ja suunta

• Ruiskutettavan betonikerroksen paksuus ja mahdolliset kuidut/verkotus/raudoitus

• Paikalla ruiskutettavan betonin kokonaismäärä

• Betonin ruiskutuksen ajoitus ja syöttönopeus

ENC 301 SpC 1.385

Valmistelut – Betonin tilaaminen

Ruiskutuspaikkaan saapuva betoni tarkistetaan sopimuksen vaatimusten mukaisesti• Jokaisen betoniauton osalta tarkistetaan, että toimitusasiakirjat

vastaavat tilausta, ja poikkeamat merkitään muistiin• Toimitetun seoksen yleinen silmämääräinen arviointi paakkujen ja veden

erottumisen varalta, ennen kuin seos siirretään pumpun syöttöaukkoon• Kuitujen ja mahdollisten kuitupallojen olemassaolon silmämääräinen

tarkistus (soveltuvin osin)• Betoniseoksen kiviainesten/veden erottumisen silmämääräinen tarkistus• Betonin lämpötilan on oltava >15 ˚C, mieluiten >20 ˚C• Viiveiden ja pitkien keskeytysten sattuessa työstettävyys on tarkistettava

ja mitattava uudelleen• Painumaa ei saa koskaan korjata lisäämällä vettä seokseen

Poikkeuksissa tai epävarmoissa tapauksissa on noudatettava työmaakohtaisia työskentelyohjeita ja/tai pyydettävä valvojan/työmaainsinöörin hyväksyntä ennen ruiskutuksen aloittamista

ENC 301 SpC 1.386

Valmistelut – Betonin tilaaminen

Aloitustoimet

Ruiskutustekniikat

Lopetustoimet

Vianmääritys

ENC 301 SpC 1.387

Aloitus, ruiskutus ja työn lopettaminen

Juuri ennen ruiskutusta Tarkista ruiskutettavan pinnan kalliolaatu

Tarkista kalliopulttien, teräsverkon, palkkien, teräskaarten ja tyyppi, kunto ja sijoitus

Valitse ruiskutusmenetelmä

Pyri aina aloittamaan alhaalta ja etenemään ylöspäin välttääksesi hukkaroiskeiden päälle ruiskuttamisen

Oletko suorittanut laitteiston ja ympäröivän alueen turvallisuustarkistuksen? Onko koko muu henkilöstö turvallisella alueella kaukana roiskevyöhykkeeltä?

Ovatko kaikki turvalaitteet paikoillaan ja toiminnassa?– Valaistus– Ilmanvaihto– Ensiapuvälineet– Vesi– Sammuttimet– Viestintäjärjestelmä– Apuhenkilöstö (älä koskaan työskentele yksin)– Ovatko kaikki tarvittavat henkilönsuojaimet käytössä?

ENC 301 SpC 1.388

Aloituksen suunnittelu

Tarkista kiihdytintyyppi (nimi ja turvamerkinnät)

Tarkista kiihdyttimen lämpötila

Tarkista kiihdyttimen syöttö. Riittävä paine ja

annostelu jatkuvassa virtauksessa

Aseta kiihdytinannos ennakkokokeiden,

suunnitelmien ja käyttötarkoituksen

vaatimusten mukaan

ENC 301 SpC 1.389

Aloitus - Kiihdytin

Betonilinja on voideltava tukosten välttämiseksi, ennenkuin betonia täytetään pumpun syöttöaukkoon

- Tämä voidaan tehdä käyttämällä sementistä ja vedestä tehtyä lietettä tai voiteluainetta, joka sekoitetaan veteen pumpun syöttöaukossa

- Sekoita noin 15…20 kg sementtiä 10 litraan vettä. Sekoita käsin juoksevaksi lietteeksi. Syötä liete suoraan supistusputkeen. Liitä putki ja syötä betonimassaa betonipumpun syöttöaukkoon

- Käytettäessä voiteluainetta täytä suppilo puolilleen vedellä, lisää oikea määrä voiteluainetta (tuotteen toimittajan ohjeen mukaan) hitaasti veteen ja peruuta pumppua muutaman iskun verran, ennen kuin pumppaat voiteluseoksen linjaan

ENC 301 SpC 1.390

Aloitus – Betonilinjan voitelu

Tarkista, että välppä on puhdas ja että täry(t) toimivat oikein

Käynnistä täry(t)

Täytä syöttöaukosta 2/3 betonilla ja aloita pumppaus pienellä tuotolla letku irti suuttimesta

Tarkista, että syöttöaukossa olevan betonin määrä pumppauksen aikana on aina vähintään 100 mm pumpun s-putken yläpuolella käytettäessä mäntäpumppua ja samalla tasolla staattorin roottorin yläpuolella käytettäessä monopumppua.

Pumppaa, kunnes sementtiliete/voiteluaine on kulkenut betonilinjan läpi ja betonia alkaa tulla jatkuvana virtana. Pysäytä pumppu.

Liitä letku suuttimeen

ENC 301 SpC 1.391

Aloitus – Syöttöaukon täyttö

Tarkista, ettei suuttimen edessä olevalla alueella, ruiskutusalueella tai läheisyydessä ole ihmisiä

Siirrä ruiskutuspää ruiskutuksen aloitusasentoon. Suuntaa suutin alaspäin

Avataan ilmahana ja sitten kiihdytinpumppu päälle.

Tarkista silmämääräisesti, että suuttimesta tulevassa ilmavirrassa on kiihdytintä

Tarkista, että ilman paine ja määrä ovat riittävät.

Robotisoidussa ruiskutuksessa paineen on oltava vähintään 6 baaria ja yleensä 10…12 m3/min ilmaa tarvitaan:

– työntämään betoni suuttimesta kallion pintaan

– tiivistämään betoni sen osuessa kallion pintaan

Vältä puhtaan kiihdyttimen ruiskuttamista kallioon. Se voi aiheuttaa betonin sitoutumisongelmia

Käynnistä betonipumppu hitaalla nopeudella ja säädä se muutaman iskun jälkeen normaalille toimintateholle. Samanaikaisesti siirrä suutin ruiskutuksen aloitusasentoon

ENC 301 SpC 1.392

Aloitustoimenpiteet

Sijoitu siten, että näet hyvin ruiskutussuuttimen ja ruiskutettavan pinnan sekä suuttimen etäisyyden ja kulman

Älä mene vaara-alueelle. HUOM! Vastaruiskutettu alue on vaarallinen

ENC 301 SpC 1.393

Ruiskutus- Ruiskuttajan sijainti

Huonot kallio-olosuhteet Jos kallio-olosuhteet ovat niin huonot (hiekkaa,

savea tai rapakiveä), etteivät ne pysty kantamaan yli 50 mm paksun kerroksen painoa, ruiskuta ensin ohut 10…20 mm korjauskerros kiven vakauttamiseksi ja lujittamiseksi, jotta se kantaa täyden kerrospaksuuden painon

ENC 301 SpC 1.394

Ruiskutustekniikka- Kiviolosuhteet

Korjauskerroksen paksuus 10…20 mm

Suuttimen kulma

- Suutinta on pyrittävä pitämään 90˚ kulmassa betonin vastaanottavaan pintaan nähden

- Ruiskutus teräskaariin, paksuun raudoitukseen, ristikkopalkkiin ym. muodostaa poikkeuksen

ENC 301 SpC 1.395

Ruiskutustekniikka- Suuttimen kulma

Suuttimen etäisyys

- Robotisoidussa ruiskutuksessa etäisyyden on oltava 1…2 m

ENC 301 SpC 1.396

Ruiskutustekniikka- Suuttimen etäisyys

1–2 m

Vaikutus

- Suuttimen väärä kulma ja etäisyys huonontavat betonin laatua merkittävästi, esimerkiksi heikentämällä kokoonpuristumista, lujuutta jne., ja lisäksi roiskeiden määrä lisääntyy huomattavasti

ENC 301 SpC 1.397

Ruiskutustekniikka- Hukkaroiske

ENC 301 SpC 1.398

Ruiskutustekniikka- Hukkaroiske

Pidä betonisuppilo täynnä aivan välpän alapuolelle asti, jotta betonisylinteriin ei pääse ilmaa

Älä käytä vibraattoria jatkuvasti! Sitä on käytettävä vain materiaalin siirtämiseksi välpän läpi. Liika vibraattorin käyttö saattaa aiheuttaa betonin erottumista. Jos ruiskutus pysähtyy, kytke vibraattori aina pois toiminnasta!

Älä koskaan täytä betonisuppiloa yli. Täytä vain hieman välpän tason alapuolelle

ENC 301 SpC 1.399

Ruiskutustekniikka 1

Betonin pumppausnopeus

Pumppausnopeus on säädettävä tunnelin koon ja käyttäjän taitojen mukaan. Pumppaus yli 25 m3/h vaatii poikkeuksellisen taitavia käyttäjiä

Suuttimen ja puomin liike

Paksujen kerrosten ruiskuttaminen vaatii paljon työtä käyttäjältä. Hallitut, hitaat ja järjestelmälliset liikkeet

Ruiskubetonin levityksessä on tärkeää säätää suuttimen liikkeiden nopeutta betonin tuoton mukaan. Liikkeet eivät saa olla liian nopeita, mutta niiden on oltava riittävän nopeita pitämään kerrospaksuus oikeana. Levitys tapahtuu jatkuvilla pyyhkäisyillä, ei pistemäisellä ruiskutuksella

ENC 301 SpC 1.3100


Levitä tasaisella paksuudella ja hyödynnä holvivaikutus

Jos toista kerrosta ei ruiskuteta märkään pintaan, puhdista pinta normaalin menettelyn mukaisesti ennen uuden kerroksen levitystä

Tarkkaile betonin käyttäytymistä sen osuessa kallioon ja heti sen jälkeen. Kiihdyttimen reagointia ei saa olla tapahtunut betonisuihkun osuessa pintaan, mutta pinnassa sen on tapahduttava nopeasti.

- Valuminen viittaa liian pieneen kiihdytinannostukseen ja aiheuttaa huonon tartuntalujuuden.

Jos kiihdyttimen reagointi on jo tapahtunut betonisuihkun osuessa pintaan, hukkaroiskeen määrä kasvaa.

- Tämä viittaa liian suureen kiihdytinannostukseen.

Huomaa, että betoni käyttäytyy hieman eri tavalla kiihdytintyypin mukaan.

Betonin epätasainen suihku tai poksahteleva ääni suuttimessa viittaa joko liian suureen kiihdytinannokseen tai liian pieneen ilman määrään/paineeseen

Tarkkaile betonisuihkua ruiskutuksen aikana ja kiinnitä huomiota muutoksiin.

- Suuttimesta tulevan betonisuihkun alhainen nopeus saattaa tarkoittaa, että suuttimen ilmareiät ovat tukossa.

- Liian pieni ilman määrä/paine aiheuttaa huonon tiivistymisen, huokoisen betonin, huonon lujuuden ja huonon kestävyyden.

ENC 301 SpC 1.3101


Tarvittavan kerrospaksuuden muodostaminen

Normaaleissa olosuhteissa muodosta tarvittava kerrospaksuus ruiskuttamalla useita 20…40 mm:n paksuisia kerroksia

Kerralla ruiskutettava paksuus määräytyy esimerkiksi ruiskutettavan pinnan ja runkoaineen koon mukaan

Kerroksen maksimipaksuus määräytyy usein paikallisten tai kansallisten ohjeistusten mukaan

Lisäkerrokset ruiskutetaan yleensä vasta sitten, kun ensimmäinen kerros on sitoutunut ja pinta on puhdistettu

ENC 301 SpC 1.3102


Vesivuodot- pienennä ruiskutuspaksuus 10…20 mm

tarvittaessa• lisää suuttimen etäisyyttä• lisää kiihdytinannostusta

ENC 301 SpC 1.3103


Paksuus: 10…20 mm

Ruiskutus käytettäessä teräskaaria tai ristikkopalkkeja

ENC 301 SpC 1.3104


Alaosa ruiskutettu ensin

Syvä ylilouhinta

”Hitsaa” teräskaari/ristikkopalkki/ tukirakenne kallioon ruiskubetonin avulla. Tue betonia tukirakenteen avulla

Ruiskuta yhtäjaksoisesti ja täytä tukikaarien ympärykset sekä estä taskujen muodostuminen

Ruiskuta kaarien molemmin puolin käyttäen suuttimen automaattipyöritystä, kun ”hitsaus” on suoritettu

Jos tunnelissa on suuria ylilouhinta-alueita, ruiskuta useita kerroksia. Hyödynnä holvivaikutusta ja ruiskuta tasaisella paksuudella

Ruiskutus raudoitusverkkoon Täytä kalliopinnan epäsäännölliset muodot

ennen raudoitusverkon ja/tai betoniterästen asettamista paikoilleen

Asenna raudoitus niin, että sen ja kalliopinnan väliin voidaan ruiskuttaa niin, ettei raudoituksen ja kalliopinnan väliin jää ns. ”rotankoloja” (raudoitus tulee olla kokonaan ympäröity betonilla)

Tarkista, että verkko on oikein asennettu, puhdas ja ettei se ruiskutuksen paineesta tärise

Älä ruiskuta kahden verkkokerroksen läpi, mikäli mahdollista. Kiinnitä toinen kerros, kun ensimmäinen on ruiskutettu

Ruiskuta ”taskuihin” ja täytä suuret kolot

Älä ruiskuta verkon läpi, kun betonin kerrospaksuus pienentää tunnelin suunniteltua profiilia

Teräsverkon läpi ruiskutus vaatii paljon ilmaa: Vähän ilmaa = huono tiivistyminen = alhainen tiheys = alhainen lujuus = huono laatu

ENC 301 SpC 1.3105


Pudonnut ruiskubetoni

Älä ruiskuta heti. Odota hetki, että ympäröivä betoni ehtii sitoutua

Jos ruiskubetonia putoaa paksun ruiskubetonikerroksen alueelta, ympäröivän alueen tartunta on saattanut vaurioitua. Tarkista alue ja rusnaa irtonainen betoni ennen aukon täyttämistä

Kun täytät pudonneen ruiskubetonin jättämiä aukkoja, levitä ensin ohut kerros ja pyri välttämään levittämistä alueen reunojen yli. Odota, että tuore kerros kovettuu, ennen kuin ruiskutat uuden 20…40 mm kerroksen. Odota, että betoni sitoutuu. Jatka samalla tavalla, kunnes pudonneen ruiskubetonin jättämä aukko on täytetty.

ENC 301 SpC 1.3106


Ruiskubetonoinnin lopettaminen

Älä pidä ilmavirtausta auki toimintojen seistessä, koska tällöin suutin lämpenee ja betoni alkaa sitoutua

Kun lopetat ruiskubetonoinnin, suuntaa suutin ensin alaspäin, pysäytä sitten kiihdyttimen tulo ja sammuta heti sen jälkeen betonipumppu

Sulje ilma sen jälkeen, kun suuttimesta ei enää tule betonia ja kiihdytintä

Suutin kannattaa puhaltaa hetken kuluttua puhtaaksi avaamalla ja sulkemalla ilma muutamia kertoja

Pidä suutin alaspäin suunnattuna, jotta kiihdytin ei virtaa takaisin betoniletkuun ja muodosta tukosta

Huuhtele suutin ilmalla (ja vedellä, mikäli mahdollista)

ENC 301 SpC 1.3107

Työn lopetustoimet 1

Suojaus

Suojaa betoni seuraavilta:

- Jäätyminen

- Tuuli/tuuletus

- Korkea lämpötila

- Kuivuminen

Tarvittavat suojaustoimenpiteet on tehtävä heti ruiskutuksen päätyttyä

ENC 301 SpC 1.3108


Laitteiston puhdistus- Huuhtele suutin ilmalla (ja vedellä, mikäli mahdollista)- Pumppaa letkuissa jäljellä oleva betoni pois- Huuhtele putket ja betoniletkut vedellä ja ilmalla- Irrota suutin ja suutinpää poistaaksesi mahdollinen kovettunut betoni- Poista väliaikaiset suojat- Avaa betoniputket käyttöohjeen mukaan ja huuhtele betonipumppu ja betoniputket

vedellä- Tarkista, ettei kiihdytinpumpussa, -putkissa ja -letkuissa ole sakkaumia- Pese ruiskutusrobotin pinta korkeapainepesurilla- Jos ruiskutuksessa on välitaukoja suutin on purettava ja puhdistettava säännöllisesti

Huolto ja seuraavan käytön valmistelu- Ruiskutusrobotti on pysäköitävä paikkaan, jossa se ei altistu jäätymiselle tai muille

vaaroille, kuten putoileville kiville tai törmäyksille- Voitelu ja muu huolto on tehtävä käyttöohjeen ja valmistajan ohjeiden mukaan- Tarkista ja korjaa käyttäjän raportoimat viat- Tarkista kuluvat osat. Säädä tai vaihda tarvittaessa- Noudata huoltovälejä valmistajan vaatimusten mukaisesti

ENC 301 SpC 1.3109


Ruiskuttajan on siirrettävä kone sille määrätylle puhdistusalueelle heti ruiskutuksen jälkeen ja suoritettava seuraavat toimet:

- Puhdista betoniletku, pumppu ja suutin vedellä- Puhdista ruiskutusrobotti korkeapainepesurilla

ENC 301 SpC 1.3110


Lopuksi

Täytä polttoainesäiliö

Täytä kiihdytinsäiliö

Sijoita kone sille määrätylle turvalliselle alueelle valmiiksi seuraavaa käyttöä varten

Täydennä ruiskutusraportti

ENC 301 SpC 1.3111


Raportointi tapahtuu työkohteen vaatimusten mukaisesti sisältäen yleensä seuraavat asiat:

- Ruiskutuspaikka

- Ruiskutetun betonin määrä

- Kiihdyttimen kulutus

- Jälkihoitomenetelmä

- Keskeytykset

- Betonin mahdollinen uudelleensekoitus

- Betoniin lisätyt lisäaineet

- Silmämääräisesti arvioitu hukkaroiskeen määrä

- Laitteiston toimintahäiriöiden ja/tai huoltotarpeen raportointi

Liitä kopio betoniasemalta toimitetusta kuormakirjasta

ENC 301 SpC 1.3112

Raportointi

Tukos

Tukoksen sattuessa betonin paine nousee ja saavuttaa maksimitasonsa

Tarkkaile paineen nousua betonipumpussa sillä se ilmaisee, kuinka kaukana tukos on pumpusta. Jos paine nousee hyvin nopeasti, tukos on todennäköisesti lähellä betonipumppua

Suuntaa suutin alaspäin ja sammuta betonipumppu (jos se ei sammu automaattisesti)

Pysäytä kiihdyttimen ja ilman tulo. Peruuta betonipumppua 2 iskua, jotta betoniletkun paine vapautuu

Älä koskaan yritä pakottaa tukosta supistusputken/letkun läpi. Jos tukos on injektorissa, katkaise ilman tulo ja tyhjennä ilmaletku sekä puhdista injektori ja suutin. Pese ne vedellä, jotta kaikki kiihdytin ja betoni poistuu

ENC 301 SpC 1.3113

Vianmääritys 1

Tärkeitä pumppauksesta muistettavia asioita

Älä koskaan yritä pumpata jäykkää betonia läpi laittamalla vettä suppiloon. Sekoita aina uudelleen betoniautossa, ennen kuin aloitat betonin ruiskutuksen

Kun käytät hydrataation säätämiseen tarkoitettua lisäainetta, aloita hyvin hitaasti ja lisää tuottoa vähitellen kun ruiskutus on ollut keskeytyneenä pidemmän ajan

Älä koskaan yritä pakottaa tukosta läpi pumppaamalla. Yli kolme yritystä johtaa seoksen erottumiseen, joka aiheuttaa ongelmia letkuissa ja putkissa

Älä koskaan peruuta pumppua kolmea männän iskua enempää. Se vain aiheuttaa kiviaineksen erottumista seoksessa ja lisää betonin ilmapitoisuutta

ENC 301 SpC 1.3114

Vianmääritys 2

Muistettavia asioita betonin ruiskutuksessa tapahtuvistavälitauoista

S-putken päällä on oltava vähintään 100 mm betonia, kun ruiskutus pysäytetään

Pysäytä kiihdytinpumppu

Peruuta betonipumppua kaksi iskua, jotta syöttöputkien ja -letkujen paine vapautuu

Huuhtele suutin ilmalla ja vedellä

Pysäytä ilmavirtaus. Jos tauko on pitkä, irrota suutin ja puhdista se. Puhdista myös injektori ja sen ilmareiät. Tämä varmistaa ongelmattoman käynnistyksen

Pysäytä betonipumppu ja peitä pumpun syöttöaukko, jotta vettä ei katoa haihtumalla

Pumppaa muutamia iskuja aina silloin tällöin kiviainesten erottumisen ja tukosten välttämiseksi. Betonin iän mukaan on tarkkailtava pumppauksen painemittaria seoksen tilan (pumpattavuuden) tarkistamiseksi

ENC 301 SpC 1.3115

Vianmääritys 3

ENC 301 SpC 1.3116

PINNAN VIIMEISTELY JA JÄLKIHOITO

Pysyvät ruiskubetonirakenteet on jälkihoidettava tavanomaisten betonirakenteiden tavoin

Rakenteissa tapahtuu nopeaa kosteuden menetystä ja kuivumista tunnelin tuuletuksen vuoksi

Seoksen suhteellisen suuri sementtipitoisuus ja kiihdyttimen käytöstä johtuvat varhaiset reaktiolämpötilat voivat aiheuttaa nopeaa kuivumista

Nopea kuivuminen aiheuttaa:

- kutistumishalkeilua- seuraavien kerrosten huono

tartuntalujuus- loppulujuuden alentuminen- heikko kestävyys

Vettä on estettävä haihtumasta liian nopeasti

ENC 301 SpC 1.3117

Jälkihoito on tärkeä vaihe

Sementin hydrataatio tarkoittaa sementin ja veden välistä reaktiota, jossa muodostuu hydrataatiotuotteita, pääasiassa kalsiumsilikaattihydraattia

Hydrataatiotuotteet muodostavat sideaineen, joka antaa betonille lujuuden

Jos betonissa oleva vesi haihtuu liian nopeasti, nämä tärkeät hydrataatioprosessit eivät pysty luomaan tiheää ja voimakasta sidettä runkoaineiden välille

Jälkihoitoa tarvitaan pitämään vesi ruiskubetonissa mahdollisimman kauan sementin hydrataation edistämiseksi

Huolellisen jälkihoidon edut:

- Suurempi loppulujuus

- Suurempi tartuntalujuus alustaan

- Parempi kestävyys

- Vähentää kuivumishalkeilua

ENC 301 SpC 1.3118

Miksi jälkihoito on niin tärkeää?

Alkuperäinen sementtipartikkeli

Hydrataatiotuotteet

Vesi, joka aiheuttaa hydrataation

Menetelmä 1: Vedellä suihkutus

- Tyypillisenä vaatimuksena vettä on suihkutettava betonin pintaan 7 päivää betonin ruiskutuksen jälkeen

- Tämä tehdään tavallisesti tankkiauton sprinklerjärjestelmällä tai käsiletkulla

- Se unohtuu helposti tai sitä ei tehdä vaadittavaan aikaa tai ei tehdä lainkaan!

- Se voi saattaa tilapäiset kulkureitit, etenkin tunneleissa, veden valtaan ja aiheuttaa vahinkoja

ENC 301 SpC 1.3119

Menetelmä 2: Suojaaminen muovikalvoilla

- Muovikalvojen käyttö on erittäin hankalaa tunneleissa, mutta niillä voidaan peittää ruiskubetonoituja seiniä tai kaltevia alueita

- Muovikalvojen on oltava mahdollisimman läheisessä kosketuksessa ruiskubetonipintaan, ja ne on kiinnitettävä hyvin, jotta ne eivät irtoa

Ruiskubetonin jälkihoitomenetelmät 1

Menetelmä 3: Ulkopintaan levitettävät jälkihoitoaineet (kalvot)

- Ruiskutuksen jälkeen pintaan voidaan levittää jälkihoitopinnoitteita, jotka ”tiivistävät” ruiskubetonin pinnan ja estävät veden haihtumisen betonista

- Jälkihoitoaine on levitettävä huolellisesti kaikille alueille, jotta jälkihoito-olosuhteet ovat oikeat

- Jälkihoitoaine on lisättävä mahdollisimman pian ruiskutuksen jälkeen

- Jos ruiskubetonikerroksia tarvitaan lisää, jälkihoitoaine on poistettava korkeapainepesurilla betonin hyvän tartuntalujuuden varmistamiseksi

- Jotkin jälkihoitoaineet mahdollistavat ruiskubetonin lisäkerrosten käytön, eikä niitä tarvitsee poistaa korkeapainepesurilla (tarkista asia tuote-esitteestä)

ENC 301 SpC 1.3120


Ruiskubetoniin levitetään ulkoista jälkihoitoainetta

ENC 301 SpC 1.3121

Menetelmä 4: Uudet kehitysaskeleet –sisäiset jälkihoitoaineet:

- ”Sisäisiä” jälkihoitoaineita voidaan lisätä seokseen muiden lisäaineiden ohella betoniasemalla

- Jälkihoidosta ei tarvitse huolehtia, sillä asia on hoidettu jo seoksessa

- Menetelmä toimii heti ruiskutuksen jälkeen ja on aktiivinen koko levitetyssä ruiskubetonikerroksessa

- Ruiskubetonin pintaa ei tarvitse puhdistaa seuraavien kerrosten ruiskutuksen välissä

- Muita ylimääräisiä jälkihoitotoimenpiteitä, kuten vesiruiskutusta, muovikalvoja tai ruiskutettavia jälkihoitoaineita ei tarvita


ENC 301 SpC 1.3122

Pinnan viimeistely

Mitä tarvitaan?Mikä on mahdollista? Kuinka se tehdään?

Ruiskubetonoitu pinta Varastoluolat Fenno-skandinavian rautatie-, metro- ja tietunnelit

sekä kalliopysäköintialueet Maanalaiset kalliotilat Kallioluiskat ja paalutetut seinät

Ohjaimin ruiskubetonoitu pinta Suurnopeusjunien rautatietunnelit Metrotunnelit Ilmanvaihtotunnelit ja –kuilut Joissain tapauksissa tunneleiden suuaukot Vesieristettävät tunnelit

Hierretyt/tasoitetut pinnat Monet, etenkin voimakkaasti liikennöidyt tietunnelit

Euroopassa Monet metroasemat Euroopassa Maanalaiset pysäköintialueet Euroopassa

ENC 301 SpC 1.3123

Pinnan viimeistely – Mitä tarvitaan?

Pysyvää ruiskubetonia käytetään monenlaisissa monimutkaisissa tunneleissa

Sellaisenaan ruiskutettu pinta sopii ei-julkisille alueille, jotka eivät vaadi erityistä viimeistelyä

Ruiskubetoniseoksen suhteitus on valittava siten, että saadaan erinomainen ruiskutettu pinta

Ristikkopalkkeja voidaan asentaa ylläpitämään suunniteltua profiilia

Ruiskubetonisalaojat tai muu vuotovedenhallintajärjestelmä on asennettava ennen ruiskubetonointia

Vaaditaan ammattitaitoinen työvoima ja hyvä kalusto

ENC 301 SpC 1.3124

Ruiskutettu betonipinta

Valitse oikeat runkoaineet ja käytä EFNARCin määrittämää rakeisuusaluetta

Suurimman raekoon tulisi olla alle 8 mm

Varmista että kiihdyttimellä saadaan riittävän nopea sitoutuminen

Suuret runkoainerakeet eivät saa muodostaa ”kraatereita”

Pidä suuttimen etäisyys ja kulma oikeina

Siirrä suutinta pinnan yli nopeasti muodostaen ohuita kerroksia

ENC 301 SpC 1.3125

Tasainen ruiskutettu betonipinta

ENC 301 SpC 1.3126

Tasoittaminen ja hiertäminenIlmanvaihtotunnelit – muuttuvat läpimitat,

risteykset ja kaltevuuden muutokset

ENC 301 SpC 1.3127

Tasoitettu pinta – Tunneleissa ja kuiluissa

Harjattu pinta

- Ruiskubetonipinta harjataan, jotta ulkonemat poistuvat ja pinta tasoittuu

Telalla tasoitettu pinta

- Lopullinen kiihdytintä sisältämätön 25 mm ruiskubetonikerros tasoitetaan käsitoimisella sienitelalla tasalaatuiseksi

Tasoitettu pinta- Betoni ruiskutetaan ohjainkiskojen väliin, jotka on

esiasennettu keskeltä keskelle 1…2 metrin etäisyydelle toisistaan

- Lievästi ylimenevä betoni siirretään takaisin kiskoille tasoituslaudalla. Kun viimeisessä 25 mm:n kerroksessa on vain vähän tai ei lainkaan kiihdytintä, tasoitus voidaan tehdä tasoituslaudalla

Hierretty pinta- Tasoituksen jälkeen pinta voidaan hiertää puusta,

vaahtomuovista tai teräksestä valmistetulla hiertimellä, jolloin saavutetaan vielä sileämpi pinta

ENC 301 SpC 1.3128

Pinnan viimeistelyvälineet

ENC 301 SpC 1.3129

Pinnan hiertäminen

Ruiskubetoni

Kallio

●●●●

●●

●●●

●●●

●●

●●

●●

25 mm tasoituskerros (ruiskubetoni)

Ristikkopalkki

Vaihe 1: Poista ohjainkiskot edellisistä tasoitetuista ja hierretyistä valukaistoista. Ohjainkiskot voidaan poistaa satunnaisessa järjestyksessä. Tasoituskerroksen paksuus on noin 25 mm.

Vaihe 2: Yliruiskuta profiili lievästi vähän (noin 2…4 % annostus) tai ei lainkaan kiihdytintä sisältävällä ruiskubetonilla ja tasoita pinta viereisten valukaistojen tasalle.

Vaihe 3: Tasoitettu pintakerros voidaan tarvittaessa hiertää vielä sileämmäksi puu- tai teräshiertimellä. Tasoitus vaatii jälkihoitoa.

STANDARDIT ja VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTA

ENC 301 SpC 1.3130

Ruiskubetonia koskevat määräykset käsitellään standardin SFS-EN 14487 osassa 1- Tämä standardi sisältää myös määritelmät ja

vaatimustenmukaisuusehdot

- Siinä määritellään etenkin varhaislujuuden kehitys

- Tuoreen märkäbetonin osalta SFS-EN 14487 viittaa standardiin SFS-EN 206 ennen ruiskutusta

- Siinä viitataan myös standardisarjaan SFS-EN 14488 ruiskubetonin koestusmenetelmien osalta

SFS-EN 14487 osa 2 määrittelee, kuinka ruiskubetonointi suoritetaan oikein käyttötarkoituksen mukaan

ENC 301 SpC 1.3131

SFS-EN 14487 standardit ruiskubetonille

Näytteen valmistelua ja koestusta koskevat standardit ovat sarjassa SFS-EN 14488, jossa on seuraavat osat:

Osa 1: Tuoreen ja kovettuneen betonin näytteenottoOsa 2: Nuoren ruiskubetonin puristuslujuusOsa 3: Kuitubetonipalkkikoekappaleen taivutuslujuus (ensimmäinen lujuushuippu,

murtolujuus ja jäännöslujuus)Osa 4: Tartuntalujuus porattujen lieriöiden suoralla vetokokeellaOsa 5: Kuitubetonilaattakoekappaleen energiansitomiskyvyn määrittäminenOsa 6: Betonin paksuus perustassaOsa 7: Kuitubetonin kuitupitoisuus

Ruiskuttajan on tunnettava standardin EN 14488 osien 1 ja 2 tärkeimmät lausekkeet

Tämän sarjan muut testit suorittaa yleensä työkohteen testauslaboratorion henkilöstö

ENC 301 SpC 1.3132

SFS-EN 14488 testaus standardit

Periaate

- Tuoreen tai kovettuneen ruiskubetonin näyte otetaan joko paikalla ruiskutetusta rakenteesta tai ruiskutetusta testipaneelista

Tuoreen näytteen ottaminen perusseoksesta

- Perusbetoniseoksen näyte otetaan sekoittimesta tai betonipumpusta tai suuttimesta kauhalla sarjana, joka yhdistetään yhdeksi homogeeniseksi näytteeksi

Tuoreen näytteen ottaminen paikalla ruiskutetusta betonista

- Näyte otetaan muurauslastalla paikalla ruiskutetusta materiaalista, ennen kuin sitoutuminen on alkanut

Tuoreen näytteen ottaminen koelaatasta

- Näyte otetaan ruiskutetun materiaalin koelaatasta, ennen kuin sitoutuminen on alkanut. Se ei saa sisältää materiaalia vialliselta alueelta

Kovettuneen näytteen ottaminen

- Vain testauslaboratorion henkilöstö saa ottaa näytteen

ENC 301 SpC 1.3133

SFS-EN 14488-1: Ruiskubetonin testaus –

tuoreen ja kovettuneen betonin näytteenotto

Testaus suoritetaan yleensä standardin SFS-EN 14488 soveltuvan osan mukaan mutta noudattaen ensisijassa dokumentoituja työkohteen ohjeita noudattaen

Testausajankohta ruiskutuksen päätyttyä on merkittävä muistiin, ajankohta on tavallisesti työkohteen ohjeiden mukainen

Paksuus & lämpötila

- Tarkista betonikerroksen paksuus naulalla tai vastaavalla esineellä, jonka voit työntää betonin läpi kiveen asti

- Lämpötilan nousu tarkoittaa, että kovettuminen on alkanut. Tarkista ruiskubetonin lämpötilan kehitys koskettamalla sitä kädellä tai käyttämällä elektronista lämpömittaria ennen ruiskutuksen jatkamista

ENC 301 SpC 1.3134

Rakenteiden kelpoisuuden toteaminen

Testipaneelien muotit

- Materiaalin tulee olla terästä tai muuta vettä imemätöntä materiaalia

- Materiaali esim. vähintään 4 mm teräslevy tai 18 mm vaneri

- Minimimitat ovat 500 mm x 500 mm käsiruiskutuksessa ja 1 000 mm x 1 000 mm robotisoidussa ruiskutuksessa

- Paksuuden on oltava riittävä, jotta levystä voidaan leikata koekappale. Paksuus ei saa olla alle 100 mm

- Hukkaroiskeiden jääminen muottiin on estettävä sopivilla keinoilla, kuten viistetyillä reunoilla

ENC 301 SpC 1.3135

SFS-EN 14488-1: Testipaneelit

Testipaneelin ruiskuttaminen

- Muotit on sijoitettava 20° kulmaan pystyasennosta (ellei muuta asentoa ole määritetty, esim. kattopintaan). Testipaneelit eivät saa liiku ruiskutuksen aikana ja sen jälkeen

- Ruiskutuksen on tapahduttava samalla materiaalilla, laitteistolla, tekniikalla, kerrospaksuudella ja ruiskutusetäisyydellä kuin varsinaisessa työssä

- Myös ruiskuttajan on oltava sama

- Testipaneeli on suojattava välittömästi kosteuden menetystä vastaan samalla menetelmällä kuin mitä rakenteessa on käytetty

- Näytteet on merkittävä myöhempää tunnistamista varten (betonimassatyyppi, paikka, päivämäärä ja ruiskuttaja)

- Testipaneelia ei saa siirtää 18 tunnin sisällä ruiskutuksesta, ellei osapuolten kesken ole sovittu lyhemmästä jaksosta

- Jälkihoitoa on jatkettava työkohteen olosuhteissa vähintään 7 päivää tai kunnes siitä otetaan näytteitä

ENC 301 SpC 1.3136

SFS-EN 14488-1: Testipaneelit

ENC 301 SpC 1.3137

Testipaneelit 1

SFS-EN 14488-1 testipaneelien muotit

Australialaiset ja ASTM:n mukaiset pyöreät testipaneelit

ENC 301 SpC 1.3138

Käytössä on muitakin testipaneeleita,

jotka eivät ole EN-standardien mukaisia

ENC 301 SpC 1.3139

Testipaneelit 2 - Puristus- ja vetolujuuden mittaus

Tämä standardi määrittää esimerkkeinä kaksi menetelmää, joiden perusteella voidaan mitata työmaalla ruiskubetonin varhaislujuus:

- Menetelmä A – Puristuslujuuden määritys tunkeumaneulalla

- Menetelmä B – Puristuslujuuden määritys naulapistoolilla ammutulla naulalla

- Myös muita puristuslujuuden testausmenetelmiä voidaan käyttää, kunhan ne vastaavat valtuutetun testauslaitoksen arvioimaa todellista puristuslujuutta

Koekappale

- Mitään erityistä koekappaletta ei vaadita, koe tehdään ruiskutetulle betonirakenteelle. Testausmenetelmää voidaan käyttää mittaukseen missä tahansa ilman ennakko-valmisteluja

- Koestukseen tarvitaan vähintään 50 mm paksuinen ruiskubetonikerros

ENC 301 SpC 1.3140

SFS-EN 14488-2: Ruiskubetonin varhaislujuus

Tunkeumaneulalla mitataan voima, joka tarvitaan työntämään tietyillä mitoilla varustettu neula ruiskubetoniin 15 mm syvyyteen

Tunkeumaneula ilmaisee vastustavan voiman puristamalla kalibroitua jousta. Tämän perusteella voidaan arvioida puristuslujuus testilaitteiston valmistajan toimittaman muuntokäyrän avulla

Mitään erityistä koekappaletta ei vaadita. Testausmenetelmää voidaan käyttää mittaukseen missä tahansa ilman ennakkosuunnittelua

Testaukseen tarvitaan vähintään 50 mm paksuinen ruiskubetonikerros

ENC 301 SpC 1.3141

Menetelmä A - Tunkeumaneula

Laitteisto- Laite, joka pystyy työntämään 3 mm:n neulan pinnan läpi 15 mm:n syvyyteen ja

mittaamaan voiman

Mittaus- Varmista, että voiman ilmaisin on nollattu

- Aseta laite kohtisuoraan ruiskubetonikerroksen pintaan ja työnnä neula tasaisesti 15 mm syvyyteen yhdellä jatkuvalla liikkeellä. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi suuren runkoainekappaleen tai lujituksen vuoksi, keskeytä testi ja aloita se uudestaan vierestä

- Lue vastusvoima asteikolta, tallenna arvo pöytäkirjaan ja palauta ilmaisin alkuperäiseen asentoon

- Puhdista neula tarvittaessa

- Toista testi kymmenen kertaa mahdollisimman nopeasti (1 minuutin sisällä, jos lujuudet ovat alle 0,5 MPa) alueelta, joka vastaa ruiskutettua aluetta

ENC 301 SpC 1.3142


Puristuslujuuden määritys- Laske 10 mittauksen keskimääräinen vastusvoima

- Katso tarvittaessa arvioitu puristuslujuus valmistajan muuntokäyrältä

- Esimerkki neulatoimisen tunkeumaneulan kalibrointikäyristä:

ENC 301 SpC 1.3143


Y = puristuslujuus, MPaX = Tunkeutumavoima (työntötangon asteikolta), Kilopondia1 = Luotettavuusrajat

- Naula ammutaan ruiskubetoniin naulapistoolilla ja tunkeutuman syvyys mitataan. Sen jälkeen naula vedetään ulos ja ulosvetovoima mitataan

- Ulosvetovoiman ja tunkeutuman suhteen avulla määritetään puristuslujuus muuntokäyrältä tai kaavalla, jonka testauslaitteiston valmistaja on toimittanut

ENC 301 SpC 1.3144

Menetelmä B - Naulapistooli

Laitteisto

- Naulapistooli

- Naulapistoolin on pystyttävä iskemään naula betoniin vähintään 20 mm syvyyteen

- Naulan ulosvetolaite

- Naulan ulosvedossa on varmistettava, että kuorma kohdistuu kohtisuoraan naulan suuntaan nähden

- Ulosvetolaitteiston tarkkuuden tulee olla ≤ 5 %. Osoittimessa, asteikossa tai näytössä on oltava laite, joka mahdollistaa käytetyn maksimivoiman tallennuksen

ENC 301 SpC 1.3145


ENC 301 SpC 1.3146


Menettelytapa

- Lataa naulapistooli valmistajan ohjeiden mukaan

- Aseta naulapistooli ruiskubetonin pintaan ja ammu naula betoniin. Jos pisin naula työntyy betoniin kokonaan, odota jonkin aikaa ja toista toimenpide, kun betoni on kovempaa. Naulan kierre ei saa upota ruiskubetoniin

- Jos naulan ulostyöntyvä osa on liian pitkä (tunkeutumissyvyys < 20 mm), käytä lyhempää naulaa. Ammu betoniin yhteensä 10 naulaa ja pidä naulojen välillä riittävä etäisyys (> 80 mm)

- Varmista, että naulat eivät tunkeudu kallioon valitsemalla sopiva naulan pituuden ja patruunan yhdistelmä

ENC 301 SpC 1.3147

Menettelytapa (jatkuu)

- Mittaa ja merkitse muistiin naulojen ulostyöntyvä pituus ja määritä naulojen tunkeutuman pituus

- Kiinnitä ulosvetolaite naulan kierrepäähän ja vedä naulat ulos samassa järjestyksessä kuin ammuit ne betoniin

- Merkitse kunkin naulan ulosvetovoima sekä 10 naulan testauksen aloitus- ja lopetusaika muistiin

- Korjaa kutakin ulosvetovoimaa käyttämällä laitteiston mukana toimitettua muuntokäyrää

- Määritä ulosvetovoiman (P) ja tunkeutuman pituuden välinen suhde (L) kunkin naulan osalta

Puristuslujuuden määritys

- Laske 10 mittauksen keskimääräinen ulosvetovoima (käyttämällä laitteiston mukana toimitettua kalibrointikäyrää)

- Määritetään puristuslujuus keskimääräisen P/L-suhteen avulla käyttämällä valmistajan muuntokäyriä.


Näytteet kairataan joko paikan päällä (valvoja/työmaainsinööri määrittää paikat) tai ruiskutuslaatikoista

Kairaus 7 päivää ruiskutuksen jälkeen

Kairausnäytteen suositeltu läpimitta on 50 mm

Näyte vastaan kuutiolujuus vastaan sylinteri → useita laskentakertoimia otettava huomioon

Puristuslujuuden mittaus

ENC 301 SpC 1.3148

Menetelmä C - Näytekairaus

ENC 301 SpC 1.3149

Menetelmien A, B, ja C testiraportti

Raportissa on oltava seuraavat asiat:- a) Testauspöytäkirja

- b) Testauspaikan kuvaus ja testauspäivämäärä

- c) Ruiskutuksen lopetusaika sekä testauksen aloitus- ja lopetusaika lähimpään minuuttiin pyöristettynä

- d) Työntö- ja ulosvetolaitteiston tyyppi ja sarjanumero

- e) Menetelmä A: Vastusvoiman kymmenen mittausta ja keskiarvo lähimmän 10 N tarkkuudella

- f) Menetelmä B: Kymmenen tunkeutumismittausta lähimmän mm:n tarkkuudella, kymmenen ulosvetoarvoa lähimmän 10 N tarkkuudella ja korjattujen ulosvetoarvojen keskiarvo lähimmän 10 N tarkkuudella

- g) Menetelmä C: kooltaan 50 x 50 mm olevien 5 kairausnäytteen puristuslujuus mitataan

ENC 301 SpC 1.3150

TYÖSUOJELU JA YMPÄRISTÖ

ENC 301 SpC 1.3151

Työsuojelu ja ympäristö

Yleistä- Ruiskuttajalla on oltava työstä riittävä tietämys, joka on dokumentoitu todistuksilla,

CV:llä (ansioluettelo) ja työmaakohtaisella koulutuksella ja lisäksi hänen on tunnettava työkohteen käyttöoppaan olemassaolo ja turvallisuusasiakirjojen ja -laitteiden sijainti

- Ruiskuttajalla on oltava työkohteeseen soveltuva koulutus ja työmaakohtainen tietämys kaikista käytettävistä materiaaleista, ruiskutuksen aikaisista suojatoimenpiteistä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa

- Kaikista käytettävistä materiaaleista on projektissa oltava saatavilla käyttöturvallisuustiedotteet työntekijän omalla äidinkielellä ja työhön liittyvän henkilöstön on tunnettava niiden sijainti ja sisältö etenkin koskien vaaroja ja suojavaatetussuosituksia

- Asianmukaiset ensiapuvälineet ja raikasta vettä on oltava saatavilla ruiskutuspaikan läheisyydessä

- Ruiskuttajan lisäksi muita työntekijöitä ei saa oleskella roiskealueella eikä suojavyöhykkeellä. Ruiskuttajan on noudatettava erityistä varovaisuutta roiskealueella työskennellessään ja käytettävä asianmukaisia turvavarusteita. Hänen on lopetettava ruiskutus heti, jos joku muu tulee suojavyöhykkeelle

ENC 301 SpC 1.3152


Vähintään seuraavat henkilönsuojaimet vaaditaan:

- Turvakypärä

- Kuulosuojaimet

- Suojalasit tai muu sopiva silmä- ja kasvosuojain (mieluiten koko kasvot peittävä maski ilmahuuhtelulla)

- Hengitys-suojain tai ylipainemaski

- Suojaavat työvaatteet (hyvin näkyvä heijastava ulkovaatetus)

- Tuoreen betonin käsittelyyn sopivat käsineet

- Turvakengät, joissa on teräskärki ja naulasuojattu pohja

Valmistajan toimittamia käyttöturvallisuustiedotteita on noudatettava. Ne sisältävät kaikki tarvittavat tiedot kuljetuksesta, käsittelystä, myrkyllisyydestä, turvatoimista ja roiskuneen aineen käsittelystä ja hävityksestä työntekijän äidinkielellä

Käyttöturvallisuustiedotteiden on oltava REACH-asetuksen (Euroopan parlamentin neuvoston asetus N:o 1907/2006) ja ohjeistusten mukaisia

Myös tuotekilvet sisältävät turvallisuustietoja ja varoituspiktogrammeja

Käynnissä on vanhojen piktogrammien muuttaminen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun järjestelmän (GHS) mukaisiksi. Tämä on jo tehty monissa EU-maissa

Pakkaustarrojen piktogrammit (tynnyrit jne.) on tarkistettava toimituksen yhteydessä ja ennen ruiskutusta

Älä koskaan käytä tyhjää tynnyriä tai säiliötä läikkynyttä ainetta varten irrottamatta tarraa siitä

Varotoimia ja turvatoimenpiteitä on noudatettava ja henkilönsuojaimia on käytettävä kaikissa tapauksissa

ENC 301 SpC 1.3153


Nykyiset yleisesti käytetyt tarrat/piktogrammit (kuvakirjoitus) ruiskubetonin lisäaineiden pakkauksissa (tynnyrit, säiliöt jne.)

Voi koskea joitakin aluminaatti- ja silikaattipohjaisia kiihdyttimiä

ENC 301 SpC 1.3154


Voi koskea joitakin alkalivapaita kiihdyttimiä

C: ihoa, silmiä ja esim. terästä ja betonia syövyttävä. Esim. sementti, voimakkaat hapot tai emäksiset kemikaalitXi : ihoa ja silmiä ärsyttävä. Esim. heikot hapot kuten etikkahappoXn : vaarallinen, terveysriski. Ei koske lisäaineitaN: Ympäristöriski. Esim. tietyt injektointilaastit, kontaminoituneet roiskeet

Syövyttävä

Ärsyttävä

Tarrat/piktogrammit, joita ei käytetä ruiskubetonin lisäaineiden pakkauksissa (tynnyrit, säiliöt jne.)

Näitä tarroja sisältäviä tuotteita ei saa käyttää ruiskubetonisovelluksissa!

ENC 301 SpC 1.3155


Merkinnöillä T, T+, E, F, F+ varustettuja kemikaaleja ei saa käyttää maanalla

Erityistä huomiota on kiinnitettävä tarraan N : Ympäristöriski, esim. tietytinjektointilaastit, kontaminoituneet roiskeet

SFS-EN ISO 14001 määrittelee ympäristöjärjestelmän vaatimukset

Jäte ja läikkynyt materiaali on kierrätettävä ja hävitettävä vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä ympäristöä vahingoittavia menetelmiä. Erityisesti on estettävä:

- Veden, ilman, maan sekä kasviston ja eläimistön vaarantaminen

- Kohtuuttomat melu- ja hajupäästöt

- Haitalliset vaikutukset ympäristöön tai maisemaan

ENC 301 SpC 1.3156

Ympäristönsuojeluohjeet

Hukkaroiske on jätettä, joten sen määrä on pidettävä minimaalisena!

Kiitokset EFNARCin Ruiskuttajan tekniselle komitealle (Nozzleman Technical Committee) sen tekemästä työstä ja kansainvälisesti tunnetuille asiantuntijoille heidän panoksestaan EFNARCin ruiskuttajan sertifiointiohjelman kehityksessä.

EFNARCin jäsenet:

ENC 301 SpC 1.3157

KIITOKSET

efnarc betoniruiskuttajan sertifiointiohjelma kurssimateriaali 301 spc 1.3 efnarc nozzleman course...

Documents