Hankesalkku
Turvallisuus
Projekti
Ympäristöterveydenhuollon liikelaitoksen
perustaminen
Hankejohtaja: Riikka Åberg
Uusimaa 2019 -hanke, Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus
Uudenmaan liitto // Nylands förbund, Helsinki-Uusimaa Regional Council
Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland, [email protected] • www.uusimaa2019.fi
Sisällysluettelo
1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 1
1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 1
1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 1
1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 1
1.3.1. Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet ...................................................................... 2
1.3.2. Rohkean uudistumisen mahdollisuudet ............................................................................. 2
2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 2
2.1. Projektin laajuus ........................................................................................................................ 2
2.1.1 Hallinto- ja tukipalvelut ............................................................................................................ 2
2.1.2 ICT-valmistelu ja viestintä ....................................................................................................... 3
2.1.3 Talous ja sopimukset ............................................................................................................... 3
2.1.4 Toimipisteiden kartoitus ........................................................................................................... 4
2.1.5 Asiakaspalvelu ja ruotsinkieliset palvelut ................................................................................. 4
2.1.6 Yhteistyö tartuntatautilääkäreiden kanssa ............................................................................... 5
2.1.7 HYTE-valmistelu ...................................................................................................................... 5
2.2. Lopputuotokset .......................................................................................................................... 5
2.2.1 Maakunnan sisäinen yhteistyö ja yhteistyömuodot kuntien kanssa ......................................... 5
2.2.2 Liikelaitoksen organisointi ....................................................................................................... 5
2.2.3 Eläinlääkintähuollon järjestäminen .......................................................................................... 6
2.2.4 Yhteistyöverkostojen vakiinnuttaminen ................................................................................... 9
2.2.5 Yhteinen laatujärjestelmä käyttöön ........................................................................................ 10
2.3. Rajaukset ................................................................................................................................ 10
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................. 11
4. Organisaatio ja päätöksenteko ................................................................................................... 11
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ................................................................................... 11
4.2. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ........................................................................................... 12
5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä ............................................................ 12
6. Riskit ............................................................................................................................................. 13
7. Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit .................................. 13
1
1. Projektin nykytila ja tavoitteet
1.1. Projektin nykytilan kuvaus
Raporttiin on koottu Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon nykytilan kuvaus ja
maakuntavalmistelussa ehdotetut vaihtoehdot ympäristöterveydenhuollon järjestämistavoiksi.
Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus koostui kahdeksasta kunnallisesta ympäristöterveydenhuollon
valvontayksiköstä ja aluehallintovirastosta siirtyvistä alkoholihallinnon sekä eläinsuojelu- ja
eläintautivalvonnan tehtävistä.
1.2. Vaatimukset
Ympäristöterveydenhuollon valmistelukokonaisuus sisälsi maakuntalain 6 §:n kohdan 5 mukaisesti
siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät, jotka koostuvat kuntien ympäristöterveydenhuollon
valvontayksiköiden hoitamista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolain
mukaisista tehtävistä sekä aluehallintoviraston ja valtion korvaamien kuntien valvontaeläinlääkärien
hoitamista eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävistä. Uudellamaalla ympäristöterveydenhuollon
valmistelukokonaisuuteen kuului aluehallintoviraston alkoholivalvonta (maakuntalaki 6 § kohta 3), jolla
on samat valvontakohteet kuin ympäristöterveydenhuollolla.
1.3. Tavoitteet
Projektin tavoitteena oli valmistella Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon organisaatio ja palvelut,
huolehtia hankkeeseen liittyvästä viestinnästä ja yhteistyöstä organisaatioiden kanssa sekä määritellä
yhteistyötarpeita kuntien kanssa. Valmistelun lähtökohtana oli ympäristöterveydenhuollon järjestäminen
tilaaja-tuottajamallin mukaan siten, että liikelaitos vastaisi käytännön toiminnasta ja ohjaus tapahtuisi
maakuntakonsernista. Valmistelussa kiinnitettiin erityistä huomiota eläinlääkintähuollon
2
muodostamiseen, koska ehdotettu lainsäädäntö sisälsi muutoksia ja lisävelvoitteita nykytoimintaan
nähden mm. eläintauti- ja eläinsuojelupäivystyksen osalta.
1.3.1. Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet
Toiminnan jatkuvuuden ja turvallisen siirtymän turvaamiseksi ympäristöterveydenhuollon valmistelussa
suunniteltiin toiminnan organisointia liikelaitoksessa siten, että elintarvikevalvonta, terveydensuojelu,
alkoholivalvonta sekä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta ja eläinlääkäripalvelut olisivat muodostaneet
omat palvelukokonaisuutensa. Palvelut olisivat jakautuneet alueellisesti siten, että alueet olisivat olleet
yhtenevät SOTE-liikelaitoksen kanssa. Nykyinen ympäristöterveydenhuollon henkilöstö on melko
pitkälle erikoistunutta eri lakien mukaisiin valvontatehtäviin ja sektorikohtaisesti järjestetyillä palveluilla
olisi saatu toiminta turvallisesti siirrettyä maakunnan vastuulle. Viranomaistoiminnan yhtenäisyyttä ja
asiakkaiden saamaa palvelutasoa olisi varmistettu erillisen laatu- ja valmiuspäällikön tehtävällä.
1.3.2. Rohkean uudistumisen mahdollisuudet
Eläinlääkäripalveluihin ja eläinsuojelu- sekä eläintautivalvontaan kohdistui uudistuksessa suurin
muutostarve, koska em. palveluihin oli suunniteltu uusia päivystysvelvoitteita ja kuntien
valvontaeläinlääkäreiden ja aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden työt olisivat yhdistyneet
uudistuksessa. Uudenmaan alueen eläinlääkäripalveluiden järjestämistavat ovat moninaiset
kunnaneläinlääkäreistä ostopalveluna järjestettyyn eläinlääkintähuoltoon. Helsingin yliopiston
Yliopistollisen eläinsairaalan asema alueen kunnallisten eläinlääkäripalveluiden yhtenä tuottajana oli
erikseen huomioitava asia valmistelussa, joka koski vain Uuttamaata. Uudenmaan
eläinlääkäripalveluiden uudistamista valmisteltiin siten, että suunniteltuihin lainsäädännön velvoitteisiin
pystyttäisiin vastaamaan ja toimintatapoja yhtenäistämään. Keinoja tähän oli esimerkiksi
kunnaneläinlääkäreiden yhteisvastaanotot, nykyistä suuremmat päivystysalueet, pieneläin- ja
suureläinpäivystyksen osittainen keskittäminen sekä pääkaupunkiseudun erillinen
valvontaeläinlääkäripäivystys, joka olisi vastannut pääkaupunkiseudun eläinsuojelu- ja
eläintautipäivystyksestä.
2. Projektin kuvaus
2.1. Projektin laajuus
Ympäristöterveydenhuollon valmistelussa määriteltiin aluksi järjestäjän ja liikelaitoksen välistä
tehtävänjakoa sekä liikelaitoksen organisointia, yhteistyöpintoja ja tehtäviä. Valmisteluun sisältyi
ympäristöterveydenhuollon henkilöstön, talouden ja sopimusten kartoitukset. Alustavasti hahmoteltiin
myös päätöksentekotasoja erityislainsäädännön kysymyksissä.
2.1.1 Hallinto- ja tukipalvelut
Nykyiset valvontayksiköt nojaavat hallinto- ja tukipalveluissa (HR, talous, ICT, lakipalvelut, viestintä,
arkisto ja kirjaamo, sihteeripalvelut) kuntien hallintoon. Ympäristöterveydenhuollon yksiköissä on varsin
niukasti toimistohenkilöstöä ja muuta omaa hallinnollista henkilöstöä ei esimiehiä lukuun ottamatta ole,
joten toiminnassa nojataan kuntien hallintohenkilöstöön. Kuntien hallinto- ja tukipalveluiden käyttämää
työaikaa nimenomaan ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ei ole erikseen seurattu ja hallinto- ja
tukipalvelut voivat olla kokonaan keskitetty erilleen ympäristöterveydenhuollon organisaatiosta.
3
Liikelaitoksen henkilöstömäärä olisi ollut noin 220 htv, joista suurin osa ympäristöterveydenhuollon
asiantuntijoita (eri nimikkeiset tarkastajat ja eläinlääkärit). Liikelaitoksen suunnittelussa lähdettiin siitä,
että liikelaitoksen johdon tarvitsemat hallinto- ja tukipalvelut esimerkiksi talous-, henkilöstö- ja
viestintäasioissa saataisiin konsernista. Tarkempaa arvioita palveluiden mitoituksesta, siihen
tarvittavista henkilöresursseista tai kustannuksista ei vielä tehty. Sihteeripalvelut olisivat sijoittuneet
liikelaitokseen, koska sihteerit sijoittuvat useissa valvontayksiköissä ympäristöterveydenhuollon
yksiköihin. Oikeuspalvelut ja mahdollisuus saada ympäristöterveydenhuollon lakeihin perehtyneen
juristin palveluita ovat ympäristöterveydenhuollossa erityisen tärkeitä, koska kokonaisuuteen kuuluu
erilaisten viranomaispäätösten valmistelua ja valvontaa. Juristipalveluiden osalta tarve erikoistuneisiin
palveluihin tunnistettiin.
2.1.2 ICT-valmistelu ja viestintä
Ympäristöterveydenhuolto siirtyi valtion kärkihankkeena toteutetun yhteisen valtiollisen
ympäristöterveydenhuollon valvontatietojärjestelmän (VATI) käyttöön tammikuussa 2019. VATI-
hankkeesta johtuen ympäristöterveydenhuollon ICT-tarpeita ei erikseen määritelty. Hankkeessa
osallistuttiin VIMANAn tekemään valtakunnalliseen kartoitukseen nykyisistä tietojärjestelmistä.
Ympäristöterveydenhuolto olisi käyttänyt hankintojen, talouden seurannan ja HR-asioiden osalta
maakunnan yhteisesti sovittuja järjestelmiä.
Ympäristöterveydenhuollossa on käytössä lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä eri aihe-alueiden
erikoistehtäviin. Näistä valtaosa on selainpohjaisia valtakunnallisia ohjelmia kuten eläinten vienti- ja
tuontivalvonnassa käytettävä TRACES-järjestelmä ja ruokamyrkytysepidemioiden raportointiin
käytettävä RYMY. Kunnaneläinlääkäreiden käytössä olevat klinikkaohjelmat kartoitettiin, käytössä oli
kolme ohjelmaa. Siirtymävaiheessa olisi käytetty nykyisiä ohjelmia, mutta tavoitteena oli siirtyä yhteisen
ohjelman käyttöön, joka olisi mahdollistanut eläinpotilaiden internet-ajanvarauksen.
Viestinnän osalta maakunnan internet-sivuja kehitettiin omana hankkeena, mutta yksityiskohtaisempaa
ympäristöterveydenhuollon rakennetta ei vielä suunniteltu.
2.1.3 Talous ja sopimukset
Ympäristöterveydenhuolto oli osana koetalousarviota. Ympäristöterveydenhuollon kustannustietoja
kerättiin myös Kuntaliiton ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmistelijoille suunnatussa kyselyssä.
Molempien kyselyiden lopputulos oli ympäristöterveydenhuollon menojen osalta samansuuntainen,
vajaa 17 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus oli suurin, n. 75 %; palvelujen ostojen osuus 19 % ja
loput muita toimintamenoja (mm. aineet ja tarvikkeet). Tulojen osalta tiedoissa oli eroavaisuuksia, koska
vastauksissa ei välttämättä ollut eroteltu varsinaisia maksutuottoja (valvontamaksuista saatavat tulot ja
klinikkamaksut), valtion kunnille maksamia eläinlääkintähuollon korvauksia ja
ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden sisäisiä kuntaosuuksia. Valvontamaksuja arvioitiin
olevan n. 5 milj. euroa.
Valvontayksiköillä on huoneenvuokrasopimusten ohella toimintaan liittyviä sopimuksia, kuten
löytöeläinsopimukset, elintarvike-, vesi- ja sisäilma-analyysejä koskevat laboratoriopalvelusopimukset
sekä eläinlääkintähuollon sopimukset, jos toiminta on ulkoistettu. Sopimukset kartoitettiin valmistelussa
(liite 1).
Näytteiden analysointiin käytetään neljän eri laboratorion (MetropoliLab Oy, Novalab Oy, Uudenmaan
vesi- ja ympäristö ry, VITA-Terveyspalvelut Oy) palveluita. Näytteitä voidaan tutkia kiireellisissä
tapauksissa myös virka-ajan ulkopuolella.
4
Eläinlääkintähuollossa oli kaksi ulkoistettua palveluntarjoajaa. Helsingin yliopistolla oli sopimus
Helsingin, Espoon (vain päivystys), Mäntsälän, Pukkilan ja Myrskylän eläinlääkintähuollosta.
Eteläkärjen ympäristöterveydenhuollolla oli sopimus yksityisen eläinlääkäriaseman kanssa.
Eläinlääkintähuoltoon liittyvien sopimusten voimassaolo vaihteli toistaiseksi voimassa olevista
sopimuksista määräaikaisiin, jotka päättyvät vuosina 2020-2021.
Löytöeläinten hoitoa tarjoaa 11 eri palveluntuottajaa. Helsingin, Espoon ja Vantaan löytöeläinten hoito
on keskitetty Viikin löytöeläintaloon, jossa toiminnasta vastaa yksityinen palveluntarjoaja. Ao. kunnilla
on myös sopimukset löytöeläinten kuljettamisesta. Myös Keski-Uudenmaan alueella löytöeläinten hoito
on keskitetty. Muissa valvontayksiköissä palvelut on järjestetty kuntien toimesta, ja sopimuksia on
useita. Löytöeläinten hoidon vuosikustannukset olivat vuonna 2018 n. 450 000 €.
2.1.4 Toimipisteiden kartoitus
Valmistelussa kartoitettiin ympäristöterveydenhuollon nykyinen palveluverkko, joka muodostuu
ympäristöterveydenhuollon toimipisteistä ja kunnaneläinlääkäreiden sekä ulkoistetuista vastaanotoista.
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköillä on käytössään 13 toimipistettä. Helsingin, Vantaan,
Hyvinkään, Keski-Uudenmaan ja Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstö sijaitsee
keskitetyissä tiloissa. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on käytössään toimistotila sekä Hangossa että
Raaseporissa. Espoon henkilöstöstä suurin osa sijaitsee Espoon toimipisteessä ja muutama henkilö
Kirkkonummen toimipisteessä. Lohjan henkilöstön päätoimipiste on Lohjalla ja sivutoimipisteet
Karkkilassa ja Vihdissä.
Kunnaneläinlääkärin vastaanottoja on 14 kpl, joista neljä sijaitsee valvontayksikön toimipisteen
yhteydessä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonnan ja eläinlääkinnän henkilöstö sijaitsee
aluehallintoviraston eri toimipisteissä (Helsinki, Kouvola, Hämeenlinna).
Maakuntavalmistelun lähtökohtana oli, että henkilöstö jatkaisi maakunnan aloittaessa nykyisissä
toimipisteissään. Uutta palveluverkkoa ei vielä suunniteltu, mutta kunnaneläinlääkäreiden
yhteisvastaanottoja pidettiin toivottuna kehityssuuntana. Lisäksi huomioitiin, että maakunnan eri
kiinteistöt olisivat olleet myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä. Etätyö oli käytössä
kaikissa valvontayksiköissä, joten henkilöstöllä oli valmiutta monipaikkaisten työpisteiden käyttöön.
2.1.5 Asiakaspalvelu ja ruotsinkieliset palvelut
Valvontayksiköissä käy satunnaisesti käyntiasiakkaita, mutta varsinaista erillistä asiakaspalvelua ei
käyntiasiakkaille ole lukuunottamatta eläinlääkäreiden vastaanottoja. Asiakaspalvelussa keskeiseksi
ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja lupa-asioissa nousivat internet-sivut ja sähköiset palvelut,
keskitetty neuvontapuhelin ja mahdollinen chat-palvelu.
Ruotsinkielisten palveluiden tarve tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi valmistelussa. Ruotsinkielisten
palveluiden laajuus vaihteli eri valvontayksiköissä, koska Uudellamaalla on sekä kaksikielisiä että
pelkästään suomenkielisiä kuntia. Henkilöstöltä edellytyssä kielitaidossa oli eroa myös kaksikielisissä
kunnissa, osassa kuntia oli vaadittu ns. laajaa kielikoetta ja osassa ns. virkamiesruotsin osaamista.
Valmistelussa päätettiin valvontahenkilöstölle suunnattavan kielitaitokyselyn toteuttamisesta, jossa olisi
painotettu erityisesti ruotsin kielen taitoa. Myös englannin kielen osaamisen tarve nousi esille erityisesti
pääkaupunkiseudulla. Kielitaitokyselyä ei ehditty toteuttamaan valmistelun keskeytymisen vuoksi.
5
2.1.6 Yhteistyö tartuntatautilääkäreiden kanssa
Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämistä tehdään yhteistyössä
ympäristöterveydenhuollon ja tartuntatautilääkäreiden sekä –hoitajien välillä. Maakuntavalmistelussa
keskusteltiin epidemiaselvitysten organisoimisesta maakunnan tasolla yhdessä
maakuntavalmistelijoiden sekä HUSin, Espoon, Helsingin ja Vantaan tartuntatautilääkäreiden kanssa.
Paikallistason yhteistyön jatkuvuutta pidettiin keskeisenä, mutta toisaalta maakuntauudistus olisi
mahdollistanut epidemiaselvityksiin liittyvän tilastollisen epidemiologisen analyysin keskittämistä
muutamille asiantuntijoille.
2.1.7 HYTE-valmistelu
Alkoholivalvonnan ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori ja isojen valvontayksiköiden
tupakkavalvontaa tekevät tarkastajat osallistuvat kaupunkien nykyiseen HYTE-työhön kuuluviin
PAKKA-työryhmiin. Koko ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja
valvontayksiköillä on erilaisia yhteistyömuotoja kunnan sisällä lähtien kaavalausunnoista
osallistumiseen kuntien sisäilmatyöryhmiin. Nämä yhteistyömuodot liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseen vaikka niitä ei nykyisin olekaan nimetty HYTE-työksi.
Terveydensuojelulakiin suunniteltiin erillistä vaatimusta maakunnan terveydensuojeluviranomaisen ja
kunnan yhteistyöstä. Nykyisiä yhteistyömuotoja kartoitettiin ja hyvinvoinnin terveyden ja edistämisen
osalta valmistelussa osallistuttiin maakunnan yhteiseen HYTE-valmisteluun.
Ympäristöterveydenhuollon liikelaitokseen olisi nimetty HYTE-koordinaatiosta vastaava henkilö, jotta
yhteistyö maakunnan järjestäjän ja kuntien välillä olisi varmistuttu.
2.2. Lopputuotokset
2.2.1 Maakunnan sisäinen yhteistyö ja yhteistyömuodot kuntien kanssa
Maakunnan sisäisistä yhteistyötahoista tärkeimmiksi tunnistettiin sosiaali- ja terveyspalvelut,
pelastuslaitos ja maaseutupalvelut. Maakunnan ja kuntien yhteistyön todettiin olevan tärkeää mm.
rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja kuntien valmiusasioiden osalta. Paikallistason yhteistyön
säilyttämisen tärkeyttä esimerkiksi kuntien sisäilmaryhmissä korostettiin valmistelussa, mutta tarkempia
suunnitelmia tulevista yhteistyömuodoista ei vielä valmisteltu. Valvontayksiköiden edustajat pitivät
HYTE-yhteistyötä tärkeänä ja kuntien nykyiseen HYTE-työhön pyritään aktiivisesti mukaan.
2.2.2 Liikelaitoksen organisointi
Ympäristöterveydenhuollon valmisteluun liittyen järjestettiin yhteistyössä Deloitte Oy:n kanssa
ympäristöterveydenhuollon organisointia ja eläinlääkintähuollon järjestelyitä koskevat työpajat.
Valmistelussa hahmoteltiin liikelaitoksen alustava organisoituminen ja eläinlääkintähuollon tavoiteltu
järjestämisvaihtoehto. Ympäristöterveydenhuollon organisointitilaisuudessa käsiteltiin tulevan
organisoitumisen lisäksi asiakaspalvelua, ilmoitusten ja lupien käsittelyä, epidemiaselvitysryhmän
toimintaa, HYTE-yhteistyötä sekä mahdollista tulevaa terveydensuojelun päivystysvelvoitetta (liite 2).
Liikelaitoksen organisaation suunnittelua jatkettiin sparrausryhmän ja esivalmisteluryhmän kokouksissa.
Tärkeinä asioina pidettiin paikallisorganisaation säilyttämistä siirtymävaiheessa ja
ympäristöterveydenhuollon palvelualueita eri sektoreittain (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu,
alkoholivalvonta, eläinlääkäripalvelut sekä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta). Eläinperäisiä
elintarvikkeita valmistavien laitosten ja elintarvikeviennin valvontaan suunniteltiin
6
hygieenikkoeläinlääkäreistä koostuvaa laitosvalvojatiimiä. Myös alkoholivalvonta ja valvontaeläinlääkärit
olisivat muodostaneet omat tiiminsä. Muita erityisosaamista vaativia tehtäviä kuten vesivalvontaa tai
ravintolisien valvontaa olisi voitu keskittää tietyille asiantuntijoille tai joillekin alueille.
2.2.3 Eläinlääkintähuollon järjestäminen
Eläinlääkintähuollon tilaisuudessa käsiteltiin kunnaneläinlääkäreiden yhteisvastaanottoja,
eläinlääkintähuollon organisoitumista ja päivystysalueita sekä varautumista tulevaan eläinsuojelu- ja
eläintautipäivystyksen järjestämiseen (liite 3). Tilaisuuteen osallistuivat lähes kaikki Uudenmaan
kunnan- ja valvontaeläinlääkärit, valvontayksiköiden esimiehiä ja aluehallintoviraston
läänineläinlääkäreitä. Uudenmaan eläinlääkintähuollon erilaiset järjestämistavat ja resurssit ovat
nähtävissä alla olevassa kuvassa.
7
Eläinlääkintähuoltoon kuuluu nykyisellään peruseläinlääkäripalveluiden järjestäminen sekä virka-aikana
että sen ulkopuolella. Yksityinen palveluntarjonta tulee ottaa huomioon palvelun mitoituksessa.
Eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävät ovat valtion korvaamia ja niistä huolehtivat kuntien
valvontaeläinlääkärit ja aluehallintoviraston läänineläinlääkärit.
Uudellamaalla päivystystä hoidetaan Lohjalla, Hyvinkäällä ja Keski-Uudellamaalla
kunnaneläinlääkäreiden toimesta ns. sekapäivystyksenä, jossa hoidetaan sekä pien- että suureläimiä.
Porvoolla ja Vantaalla on keskinäinen sopimus, jonka perusteella päivystys on eriytetty pieneläin- ja
suureläinpäivystykseen. Helsingin yliopisto ja yksityinen eläinlääkäriasema vastaavat osan alueen
päivystyksestä. Lisäksi aluehallintoviraston läänineläinlääkärit osallistuvat valtakunnalliseen
eläintautipäivystykseen.
Eläinlääkintähuollon valmistelussa keskeistä oli mahdollisten tulevien eläinsuojelu- ja
eläintautipäivystysvelvoitteiden täyttäminen ja yhtäaikaisten päivystäjien määrän vähentäminen.
Nykyisistä valvontayksiköistä Helsingillä, Espoon ympäristöterveydellä ja Eteläkärjen
ympäristöterveydellä ei ole virkaeläinlääkäripäivystystä. Uudellamaalla on yleistä myös ns.
sopimuspäivystäjien käyttö, jotka eivät ole virkasuhteessa kuntaan. Päivystyksen nykytilanne on
kuvattu alla.
8
Maakunnalle suunniteltujen päivystysvelvoitteiden täyttäminen olisi edellyttänyt merkittäviä muutoksia
nykyiseen nähden. Päivystyksen osalta ehdotettiin pien- ja suureläinpäivystyksen erottamista koko
Uudellamaalla ja pieneläinpäivystyksen keskittämistä klo 21 jälkeen. Päivystävät kunnaneläinlääkärit
olisivat vastanneet alueensa eläinsuojelu- ja eläintautipäivystyksestä. Helsingin yliopisto olisi jatkanut
nykyisten sopimuskuntien eläinlääkäripalveluiden tuottajana ja pääkaupunkiseudun eläinsuojelu- ja
eläintautipäivystys olisi järjestetty valvontaeläinlääkäripäivystyksenä, joka olisi tarkoitettu vain
viranomaisille (poliisi, tulli, pelastuslaitos). Eläinlääkintähuollon pienryhmän esitykset käsiteltiin
ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmässä ja niitä pidettiin hyvänä pohjana jatkovalmisteluun.
Helsingin Yliopiston asema Uudenmaan eläinlääkäripalvelujen tuottajana tunnistettiin valmistelussa ja
todettiin, että asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, koska eläinlääkäreitä koulutetaan
vain Helsingin yliopistossa. Asia tulisi huomioida eläinlääkäripalveluita koskevaa lainsäädäntöä
uudistettaessa, mikä tuotiin esille myös maa- ja metsätalousministeriölle.
9
Eläinlääkintähuollon osalta tehtiin myös tarkempi suunnitelma, jossa hahmoteltiin tarvittavia
henkilömääriä ja niiden sijoittumista eri alueille.
2.2.4 Yhteistyöverkostojen vakiinnuttaminen
Valmistelun yhteydessä sovittiin valvontasuunnitelmien yhtenäistämisestä riippumatta
maakuntauudistuksen toteutumisesta. Työ aloitettiin elintarvikevalvontasuunnitelmien
yhtenäistämisestä ns. ketjukohteiden (esim. pikaruokaravintola- ja kahvilaketjut) riskinarvioinnin ja
tarkastustiheyden osalta. Terveydensuojelun valvontasuunnitelmasta laadittiin tiekartta, jossa päädyttiin
aloittamaan koulujen, uimarantojen ja majoitushuoneistojen valvontaprosessien harmonisointi.
10
Uusimaa2019-hankkeen ehdotuksesta sovittiin säännölliset yhteistyöverkostot vuodelle 2019 ja
alustavat teemat tapaamisille (liite 4). Verkostojen kautta valvontayksiköiden henkilöstö tulee tutuksi ja
voidaan keskittyä käytännönläheiseen yhteistyöhön, joka hyödyttää valvontakohteita. Esimerkiksi
keväällä 2019 elintarvikevalvonnan tapaamisen aiheena on elintarvikehuoneistojen omavalvonnan
näytteenotto-ohjeiden yhtenäistäminen ja terveydensuojelupuolella asumisterveysasiat. Valmistelussa
toimineen esivalmisteluryhmän toiminta vakiinnutetaan ja tapaamisia jatketaan samalla kokoonpanolla
yhteisten asioiden parissa 2-4 kertaa vuodessa.
2.2.5 Yhteinen laatujärjestelmä käyttöön
Hankkeen myötä Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt lukuun ottamatta Eteläkärjen
ja Lohjan ympäristöterveyttä päättivät ottaa yhteiseen käyttöön kaupallisen ympäristöterveydenhuollon
Laatunet-järjestelmän. Laatunet toimii yhteisten toimintaohjeiden alustana ja sen kautta voidaan
vertailla eri alueiden toiminnan tilastotietoja, mikä tuo aineistoa tiedolla johtamiseen.
2.3. Rajaukset
Ympäristöterveydenhuollossa oli hallituksen esityksen 148/2017 mukaan mahdollista tehdä
erillisratkaisu sopimuksella maakunnan kanssa. Rahoitus olisi tullut maakunnalta ja erillisratkaisuun
siirtyvä henkilöstö jäänyt kunnan palvelukseen. Erillisratkaisussa kunnalla tai kunnilla yhdessä olisi
tullut olla elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontatehtäviin käytettävissään vähintään 30
htv ja maakuntaan jäädä vastaavasti vähintään 30 htv. Erillisratkaisu ei olisi koskenut eläinsuojelu- ja
eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka olisivat joka tapauksessa jääneet maakunnan tehtäviksi.
Helsinki ilmoitti hakevansa erillisratkaisua ja kysyi muiden Uudenmaan kuntien kiinnostusta
yhteistyöhön asiassa. Muut valvontayksiköt eivät yksin täyttäneet ehdotettua 30 htv:n kriteeriä.
Erillisratkaisun valmistelu ei edennyt vuoden 2018 aikana eikä erillisratkaisun valmistelua sisältynyt
Uusimaa2019-hankkeeseen.
11
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet
Hankkeessa kartoitettiin valmistelun osa-alueiden välisiä hankkeen sisäisiä riippuvuuksia.
Ympäristöterveydenhuollon osalta tunnistettiin seuraavat riippuvuudet:
Projekti 1_111 Juridinen ja hallinnollinen rakenne
Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon järjestäjätoiminnon yhteensovittaminen konsernivalmisteluun.
Projekti 1_347 Ensihoidon; valmiuden ja varautumisen järjestäminen
Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon ja tartuntatautilääkäreiden/hoitajien yhteistyön varmistaminen vesi-
ja elintarvikevälitteisten epidemioiden ja zoonoosien selvittämisessä.
Projekti 1_314 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelutehtäviin on tulossa HYTE-velvoite, HYTE koskee
myös alkoholi- ja tupakkavalvontaa, yhteistyötavoista sovittava.
Projekti 1_511 Pelastustoimen järjestämistoiminto
Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon järjestämistoiminnon yhteensovittaminen pelastustoimen
järjestämistoimintoon.
Projekti 1_514 Maakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen
Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon varautumistehtävien huomioiminen maakunnallisessa
varautumisessa.
Projekti 1_63 Maatalouspalvelut
Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollolle kuuluvien eläinsuojeluvalvontatehtävien (CAP-tukivalvonta)
huomioiminen maksajavirastosopimuksessa.
4. Organisaatio ja päätöksenteko
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko
Hanke sijoittui Uusimaa2019-valmistelussa muutosjohtaja Markus Sovalan johtamaan maku-
valmistelukokonaisuuteen ja siellä turvallisuus-hankekokonaisuuteen yhdessä pelastustoimen ja
varautumisen kanssa. Projektin omistajana toimi ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija Riikka
Åberg huhti-joulukuussa 2018 50 % työpanoksella ja 30 % työajalla huhtikuun 2019 loppuun.
Ympäristöterveydenhuollon valmistelua esiteltiin Uusimaa2019-hankkeen strategisessa johtoryhmässä
4.5.2018, maakuntahallituksessa 4.6.2018 ja maakuntavaltuustolle 12.6.2018.
Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen oli yhden työpajan aiheena yhdessä varautumisen ja
pelastustoimen kanssa valtioneuvoston järjestämässä Oma maakunta-tilaisuudessa 6.6. 2019.
Ympäristöterveydenhuollon valmistelua esiteltiin maakuntahallituksen konserni- ja
elinvoimatoimikunnalle 1.10.2018, yrittäjäfoorumille 11.10.2018 sekä kuntajohtajakokouksessa
27.2.2019.
Ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija esitteli Uudenmaan valmistelua Kuntaliiton järjestämissä
ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmistelijoiden tilaisuuksissa 18.9.2018 Tampereella ja
22.1.2019 Helsingissä. Valmistelua esiteltiin erikseen myös maa-ja metsätalousministeriön
12
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle 1.3.2019 ja sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja
palveluosaston johtaja Jari Keinäselle 8.3.2019.
4.2. Projektin tärkeimmät sidosryhmät
Valmistelussa oli tiiviisti mukana ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmä, jonka puheenjohtajana
toimi Tiina Tiainen Porvoosta ja sihteerinä Miia Suurkuukka Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
Ryhmässä oli edustettuna kaikki kahdeksan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä (Espoon
seudun ympäristöterveys, Eteläkärjen ympäristöterveys, Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut,
Hyvinkään kaupungin ympäristöterveys, Lohjan seudun ympäristöterveys ja Vantaan ympäristökeskus),
Etelä-Suomen aluehallintoviraston eläinlääkintä ja alkoholivalvonta sekä Uudenmaan ELY-keskuksen
maaseutupalvelu. Ryhmä kokoontui kuukausittain.
Ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija vieraili touko-marraskuun 2018 aikana ELY-keskuksen
maaseutuyksikössä, kaikissa Uudenmaan ympäristökeskuksen valvontayksiköissä sekä
aluehallintovirastossa (liite 5). Valmistelua esiteltiin koko Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon
yhteisessä henkilöstötilaisuudessa toukokuussa 2018, jossa oli hankevalmistelun esittelyn ohella maa-
ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ajankohtaiskatsaukset sekä Uudenmaan
maakunnan järjestöneuvottelukunnan jäsenen puheenvuoro.
Eläinlääkintähuollon valmistelussa toimi ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelijan johdolla
erillinen työryhmä, johon kuului kaksi valvontaeläinlääkäriä, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, kaksi
eläinlääkintähuollon esimiestä sekä läänineläinlääkäri.
Lisäksi valmistelun tukena oli ympäristöterveydenhuollon sparrausryhmä, jossa oli jäseninä
esivalmisteluryhmän puheenjohtaja, sihteeri, Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallintoyksikön
päällikkö ja ELY-keskuksen maaseutuyksikön johtaja.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaanin ja yliopistollisen eläinsairaalan
edustajien kanssa järjestettiin erillinen tapaaminen 30.1.2019.
5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava
työmäärä
Ympäristöterveydenhuoltoa valmistelusta vastasi ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija Riikka
Åberg huhti-joulukuussa 2018 resurssisopimuksen 50 % työaikaosuudella ja 30 % osuudella huhtikuun
2019 loppuun.
Keskeinen resurssi valmistelussa on ollut ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmä, joka
kokoontui valmistelun aikana noin kerran kuukaudessa. Muita keskeisiä tahoja olivat
eläinlääkintähuollon pienryhmä sekä ympäristöterveydenhuollon sparrausryhmä, jotka kokoontuivat 4-5
kertaa valmistelun aikana. Työryhmien jäsenet ovat kokousten lisäksi osallistuneet taustamateriaalien
keräämiseen. Työryhmien valmisteluun käyttämää työaikaa ei ole erikseen seurattu.
13
6. Riskit
Projektin aikana valmisteluun vaikuttavina riskeiksi tunnistettiin ympäristöterveydenhuollon mahdollisen
erillisratkaisun vaikutus liikelaitoksen muodostumiseen sekä ympäristöterveydenhuollon
ylimaakunnallisista tehtävistä sopiminen.
Ympäristöterveydenhuollon mahdollinen erillisratkaisu olisi pirstaloinut maakunnan vastuulle kuuluvan
kokonaisuuden ja vähentänyt saatavia synergiahyötyjä, koska alkoholivalvonta sekä eläinsuojelu- ja
eläintautivalvonta olisivat joka tapauksessa jääneet maakunnan hoidettavaksi. Ylimaakunnallisista
tehtävistä sopiminen muiden maakuntien kanssa olisi vaatinut yhteistä näkemystä tehtävien
keskittämisestä ja yksityiskohtaista valmistelua. Valmistelussa oli tarpeen varautua tehtävien
hoitamiseen myös omana toimintana.
7. Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät
keskeiset dokumentit
Dokumentin nimi Päiväys:
Tekijä(t):
Dokumentin osoite
EI LIITTEENÄ:
Liite 1 Hankintasopimukset
24.1. 2019
Riikka Åberg
Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Projektikuvaukset kevät 2019/Turvallisuusvalmistelu.../Ympäristöterveydenhuolto
LIITTEENÄ:
Liite 2 Kooste ympäristö-terveydenhuollon liikelaitoksen työpajan tuloksista
6.9.2018
Deloitte Oy
Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Projektikuvaukset kevät 2019/Turvallisuusvalmistelu.../Ympäristöterveydenhuolto
Liite 3 Kooste eläinlääkintä-huollon työpajan tuloksista
18.9. 2018
Deloitte Oy
Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Projektikuvaukset kevät 2019/Turvallisuusvalmistelu.../Ympäristöterveydenhuolto
Liite 4 Yhteistyötapaamiset 2019
17.3. 2019
Riikka Åberg
Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Projektikuvaukset kevät 2019/Turvallisuusvalmistelu.../Ympäristöterveydenhuolto
Liite 5 Yhteenveto valvontayksikkövierailuista
22.11. 2018
Riikka Åberg
Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Projektikuvaukset kevät 2019/Turvallisuusvalmistelu.../Ympäristöterveydenhuolto
Yth-liikelaitoksen organisoituminen:Kooste työpajan 29.8.18 tuloksista
Sisältää ryhmiltä saadut muistiinpanot sekä työpajassa kirjatut kommentit
Malli 1 – ”Sektoriorganisaatio”
Kooste ryhmätöistä
Hyödyt Haasteet
• Yhdenmukaisuus toimii hyvin
• Valvojien erikoistumisesta on hyötyä
asiakkaalle (esim. nopeaa, kattavaa
neuvontaa)
• Yhtenäiset valvontalinjaukset,
valvontatavat, ketjuille koko aluetta
koskeva neuvonta
• Asiantuntemus helppo turvata, yhtenäinen
palvelu
• Isompien asiakkaiden palvelu mahdollista
keskittää
• Hinnoittelun yhtenäistyminen
• Kuinka taataan aluetuntemus /
paikallistuntemus ja etenkin esimiesten
aluetuntemus? Aluetuntemus voi heikentyä
muuten.
• Useita tarkastajia joissakin kohteissa (elint., tsl,
tupakka)
• Sektorien valinnassa tulisi ottaa huomioon
asiakasryhmät, jolloin asiakkaan ei tarvitse asioida
kovin monen eri viranomaisen kanssa
• Asiakkaiden fyysinen tapaaminen vaikeutuu
• Yhteistyökumppanit kaukana (esim.
rakennusvalvonta ym.)
• Palvelu myös ruotsiksi
• Yhteydenottokynnys haasteissa nousee, tämä voi
heikentää yhdenmukaisuutta
Asiakaslähtöisyys
ja yhdenmukaisuus
Malli 1 (sektoriorganisaatio), hyödyt ja haasteet
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Malli 1 (sektoriorganisaatio), hyödyt ja haasteet
Hyödyt Haasteet
Kysymys:
Mikä työntekijöitä
motivoi?
Erikoistuminen vai laaja-
alaisuus?
• Mahdollisuus erikoistumiseen syventää
osaamista ja parantaa asiantuntijuutta –
tuleeko erikoistuneiden työntekijöiden
työnkuvasta toisaalta liian suppea?
• Saman asiantuntija-alueen kollegat
helposti saavutettavissa ja tukemassa
työntekijää
• Paljon työkavereita
• Töiden päällekkäisyys poistuu
• Yhtenäiset ohjeistukset
• Kuinka tavoitettavissa esimies on ja tunteeko
esimies henkilöstön sekä henkilöstö
esimiehen?
• Onko esimies kaukana alueelta, jolloin
esimiehen osaaminen aihealueista kaventuu?
• Tuleeko olla väliesimiehiä, panostuksia etätyön
johtamisosaamiseen vai kuinka taataan hyvä
johtaminen alueilla?
• Työ-/toimipisteen keskittämisen tuottamat
haasteet (pitkät tarkastusmatkat/työmatkat,
koko yth tulisi olla samassa toimipisteessä, onko
tarkastuskohteista riittävä tieto)
• Tekeekö erikoistuminen työstä yksipuolista ja
vaikuttaako tämä työntekijän motivaatioon?
Voisivatko omatarkastajat olla yleistarkastajia ja
näiden tukena olla erikoistuneita tarkastajia?
• Osaamisen kaventuminen, onko kaikki yhden tai
kahden varassa?
• Kuinka taataan kaksikielisyys?
Työntekijän
asiantuntemus ja
motivaatio
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Malli 1 (sektoriorganisaatio), hyödyt ja haasteet
Hyödyt Haasteet
• Resurssien tasaisempi jakautuminen
• Yhtenäisempi valvonta ja hinnoittelu
• Etätyö lisääntyy
• Malli voisi toimia eläintautivalvonnassa
• Toimipisteet alueilla, jolloin lähipalvelut
turvataan
• Voidaan hyödyntää muulla alueella ”istuvaa”
asiantuntijaa
• Johtamisjärjestelmästä saadaan selkeä
• Kuinka alueilla tulisi taata paikallistuntemus /
varautua paikallistuntemuksen
heikkenemiseen?
• Lisääkö malli kokousten määrää entisestään kun
palvelukokonaisuudet hajallaan eri alueilla?
• Toimiiko käytössä oleva tekniikka vieläkään
(haasteet esim. Skype-yhteyksissä)
• Missä toimipisteet sijaitsevat?
• Kuinka erityistilanteisiin vastataan maakunnassa?
• Miten taataan riittävä ruotsin kielen osaaminen?
• Syrjäinen kohde ja reuna-alueet voivat jäädä
valvonnassa vähäisemmälle huomiolle
• Jääkö osa sektoreista liian pieniksi?
Maakunnan
kokonaisuus
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Kehittämisehdotukset/muita huomioita malliin 1
• Mietittävä, mitä ”alueellinen twisti” tarkoittaa:
• Yhteistyökoordinaattori alueille varmistamaan säännölliset tapaamiset,
valmiuden yhdenmukaistamisen, kunta- ja viranomaisyhteistyön.
• Hänellä oltava aluetuntemus voidaan yhdistää esim. lausuntojen
valmisteluun (sektoritarkastajien yhteistyö tärkeää tässäkin)?
• Lähiesimiesten tuki ja etäjohtamistaidot varmistettava, esimiehen tulisi myös
jalkautua
• Valmius-varautuminen, HYTE ja muu viranomaisyhteistyö turvattava
• Sisäinen yhteistyö varmistettava, ”kasvot selvillä”
• Esimiesten koulutus, varmistettava oikeudet ja valtuudet
• Eläintautivalvontaan toimii paremmin kuin malli 2
• Sektorien valinnassa pitäisi ottaa huomioon asiakasryhmät
Tummennetut konkreettisia kehittämisideoita
Malli 2 – ”Alueellinen organisaatio”
Kooste ryhmätöistä
Malli 2 (alueellinen organisaatio), hyödyt ja haasteet
Hyödyt Haasteet
• Paikallistuntemus säilyy ja on valvojilla
hyvä
• Organisaatio ja palvelut ovat lähellä
toimijoita
• Tutut valvojat todennäköisesti
• Voidaan yhdistää alueella esim. päiväkotien
elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonta
• Toisaalta alueella oleva esimies voi olla
parempi tae koko Uudenmaan toiminnan
yhdenmukaiseksi kuin etäinen sektoriesimies
• Antaa mahdollisuuden yhtenäistää toimintaa –
kuten nytkin
• Asiakkaan palveleminen helpompaa
• Toiminta jatkuisi luultavasti ennallaan, eikä
tehotumista ja yhtenäisiä toimintatapoja ehkä
kehittyisi
• → Mitä hyötyä maakunnasta, jos jatketaan
kuten nyt?
• Erikoistuminen ja yhdenmukaisuuden
rakentaminen haastavampaa
• Resurssien jakautuminen yksiköihin
Asiakaslähtöisyys
ja yhdenmukaisuus
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Malli 2 (alueellinen organisaatio), hyödyt ja haasteet
Hyödyt Haasteet
Kysymys:
Mikä työntekijöitä
motivoi?
Erikoistuminen vai laaja-
alaisuus?
• Matkustaminen työtehtävissä pysyy
todennäköisimmin ennallaan ja
kohtuullisina
• Aluetuntemus vahva
• Työnkuvat ovat jonkin verran laajempia, mikä
motivoi enemmän eikä asiantuntemus kapene
liikaa
• Esimiesten kokonaisnäkemys vahvempi ja
esimiehet pystyvät sijaistamaan toisiaan
paremmin tässä kuin puhtaassa
sektoriorganisaatiossa
• Tiedon siirtyminen yth-sektorien välillä
helpompaa
• Alueellinen esimies lähellä
• Työntekijöille henkisesti helpompi vaihtoehto
• Erikoistuminen haastavampaa
• Erikoistuminen / osaamisen lisääminen
vaikeampaa vähäväkisillä alueilla
• Tuki erikoisosaamisessa heikompaa ja
erikoisosaamisalueiden tuen saanti hankalampaa
työkavereilta
• Valvonnan yhdenmukaistaminen
• Resurssien jakautuminen yksiköihin
• Mihin lähiesimies sijoittuu ja kuinka hänelle kertyy
riittävän laaja osaaminen
• ”Kahden johtajan ongelma”, kun sektorijohtajat ja
aluejohto. Onko sektori- ja aluejohtajilla eri
agendat?
• Alue-esimiesten määrän väheneminen
Työntekijän
asiantuntemus ja
motivaatio
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Malli 2 (alueellinen organisaatio), hyödyt ja haasteet
Hyödyt Haasteet
• Erityistilanteissa toiminta vahvaa ja
helpommin hallittavissa (esim.
talousvesiepidemiassa näytteitä voi ottaa
sekä elintarvike- että terveydensuojelu-
tarkastajat)
• Pienempi muutos nykyiseen ja rakenne
säilyisi paljolti ennallaan
• ”Linjajohdon” kautta yhtenäisempi
valvonta vrs. nykytilanne
• Osaamista voitaisiin lainata naapurialueelta
• Yhtenäiset tietojärjestelmät?
• Sektoriorganisaatioon nähden vaikeampi
yhdenmukaistaa valvontaa
• Toiminta on edelleen omissa yksiköissä, eikä
toiminta niinkään yhtenäisenä maakuntana
• Tavoitteet alueellisia - mustasukkaisuus alueen
resursseista?
• Keskitetysti järjestettävien palveluiden
suunnitteluun erityistä huomiota – esim. yhteinen
asiakasneuvonta tai erityisosaamista edellyttävä
valvonta
Maakunnan
kokonaisuus
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Kehittämisehdotukset/muita huomioita malliin 2
• Tässäkin mallissa voidaan tehdä koko alueesta vastaavia yksiköitä, esim.
laitosvalvonta
• Poikkialueelliset ei-hallinnolliset tiimit (esim. päiväkotitarkastajat) voisivat
jakaa tietoa keskenään
• Erikoistumista vaativat tehtävät esim. kahdesta yksiköstä käsin,
pienemmissä yksiköissä yhdistettävä esim. elintarvike- ja tupakkavalvonta
(ei riitä resurssit erillisille tarkastuksille)
• Vaikka on näennäiset yksiköt, ei tiukkoja rajanvetoja (yhteistarkastukset,
toimistotyöt toisessa yksikössä)
• Puhelinpäivystyksen keskittäminen vai päivystys jokaisessa yksikössä?
• Yksikössä yhteiset tietojärjestelmät
• Johtamisjärjestelmä on erityisen haasteellinen – kuinka varmistetaan yhtenäinen
toiminta, kun suora johtosuhde katkeaa sektorilta?
• Organisaatiosta tulee väkisinkin hybridi
• Riittävätkö resurssit ylipäänsä?
Tummennetut konkreettisia kehittämisideoita
Yhteenveto mallien analyysista
Malli 1 – Sektoriorganisaatio
Hyödyt:
• Valvojien erikoistuminen
• Saman asiantuntija-alueen kollegat helposti saavutettavissa ja tukemassa
• Resurssien tasaisempi jakautuminen
• Yhtenäiset valvontalinjaukset, valvontatavat ja hinnoittelu
• Ketjuille koko aluetta koskeva neuvonta
Haasteet:
• Paikallistuntemuksen heikentyminen
• Esimiehen tuttuus, tavoitettavuus ja asiantuntemus; hyvän johtamisen takaaminen
• Maantieteelliset etäisyydet (työpaikalle, yhteistyökumppaneihin jne.)
Malli 2 – Alueellinen organisaatio
Hyödyt:
• Vahva paikallistuntemus
• Organisaatio ja palvelut lähellä toimijoita, alueellinen esimies lähellä
• Maantieteelliset etäisyydet kohtuullisia
• Erityistilanteissa toiminta vahvaa ja helpommin hallittavissa
• Pienempi muutos nykytilanteeseen
• Työnkuvat laajempia
Haasteet:
• Jos pysytään nykytilanteessa, tehostuuko toiminta ja kehitetäänkö yhtenäisiä toimintatapoja
• Erikoistuminen haastavampaa
• ”Kahden johtajan ongelma”
Ryhmätyö 2: tarkemmat kysymykset
Kysymys 1: Ehdotus HYTE-yhteistyön sisällöstä ja järjestämisestä maakunnassa
• Ainakin yhteistyö kaavoittajien, tilakeskusten, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa
• Virallisiin lausuntoihin maakunnan yhteinen tiimi, joissa edustajia joka alueelta
• Pitäisi olla säännöllisiä yhteistapaamisia teemoittain (esim. kaavoittajat) alueilla
• Koko Uusimaa alueena yhteistapaamisiin liian iso. Organisoinnin vastuu pitäisi olla selkeä.
• Joko niin että koko Uudellamaalla yksi koordinaattori, joka huolehtisi tapaamisten ym. yhteistyön
järjestämisestä
• Tai sitten asian vastuu annettaisiin alue-esimiehille.
Kysymys 2: Ehdotus epidemiaselvitysten hoitamisesta maakunnassa (epidemiaselvitysryhmän kokoonpano ja selvitysten tekeminen maakunnan alueella)?
• Vaikea ja tärkeä asia, tulee pohtia huolella
• Epidemiatyöryhmän vetäjä (tsl + elintarvike ja epidemiologista osaava), elintarvikesektorin ja
terveydensuojelusektorin johtajat, tartuntatautilääkäri / hoitaja, viestintä (tiedotuskäytännöt +
toimintamallit suunniteltu)
• Kohteen elintarvikevalvoja, alueen talousvesivalvonnasta vastaava, paikallinen terveyskeskus,
tartuntataudit, viestintä (asukkaat, kunta, tiedotusvälineet)
Kysymys 3: Miten varautumistehtävä ja mahdollinen tuleva terveydensuojelun päivystys kannattaisi järjestää?
• Päivystys tarvitaan terveydensuojeluun ja eläintautivalvontaan (eläinsuojelu)
• Eläintautipäivystys tulee keskittää
• Maakunnassa yhtenäinen varautumissuunnitelma vastuuhenkilöineen/alueittain (elintarvikkeet,
vedet, eläintaudit),
• Terveydensuojelussa maakunnallinen päivystysrinki, johon kuuluvat päivystävät vuorollaan (tulee
olla mandaatti toimia)
• Päivystäjällä yhteystiedot alueen terveydensuojelun vastuuhenkilöön (yhteys tarvittaessa?)
• Yksi puhelinnumero päivystäjälle!
• Erikoistunut jos koskee koko maakunnan yth:a, ”ei soittopyyntöautomaattia”: elintarvike, sisäilma-
ja asumisterveys, talousvesi, eläinsuojelu, uusien toimijoiden neuvonta sekä elintarvike- että ts,
elintarvikkeiden tilapäismyynnin neuvonta
• Keskitetty – yksi luukku / puh.nro, alueilla työskentelevät asiantuntijat ja tarkastajat osallistuvat –
aluetoimistolle eksyville neuvontaa alueellisesti (aika vähäistä)
• Nettisivuja pitää kehittää paljon nykyisestä, hyvät hakutoiminto, yleisneuvontaa antava chat-
palvelu, joka ohjaa oikealle nettisivulle ja oikealla taholle (koko maakunnan yhteinen?), puhelimesta
ei päästä eroon – päivystyspuhelin on helppo järjestää molemmissa malleissa, käyntiasiakkaita
vähän – joitakin kaivovesiasiakkaita pullojen noutamisen yhteydessä
• Helpompi toteuttaa sektoriorganisaatiossa, mutta mahdollinen myös alueorganisaatiossa
Kysymys 4: Maakunnan asukkaiden tarvitseman neuvonnan järjestäminenYleisneuvonta vai erikoistunut neuvonta / keskitetty vai hajautettu / eri neuvontatavat: nettisivut,
puhelin, chat, käyntiasiakkaat
Kysymys 5: Miten yritysten toiminnan aloittamiseen liittyvä eri lakien mukaisten ilmoitusten/lupien (alkoholi, elintarvike, tupakka, terveydensuojelu) käsittely tapahtuisi maakunnassa
• Keskittäminen auttaa erikoistumista, voi olla tylsää
• Keskittäminen tuo rutiinia, ei vie aikaa valvonnasta keskitetyssä mallissa
• Hajautetussa mallissa paikallisasiointi helpompaa
• Hakemusten puutteellisuus vaatii paikallistuntemusta
Keksitetty vai hajautettu käsittely
YTH-Eläinlääkintähuollon organisoituminen:Kooste työpajan 6.9.18 tuloksista
Sisältää ryhmiltä saadut muistiinpanot
Malli 1 – Yhdistetty pien- ja suureläinpäivystys
Kooste ryhmätöistä
Malli 1, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet
• Lähetemahdollisuus Vantaalle ja
lähetemahdollisuus on selkeä
• Eläinlääkäripalvelut ja päivystys ovat
suhteellisen lähellä asiakasta
• Yhteisvastaanottojen myötä yhtenäinen
palvelu- ja varustetaso alueiden
vastaanottojen välillä
• Ei tiukkoja toiminta-aluerajoja
• Paranee saavutettavuus
• Yhdenmukaisuus
• Asiakkaan matka kasvaa nykyisestä
• Odotusajat ovat pidemmät
• Odotus jakautuu pieneläin- ja suureläinten
välille ja palvelu voi viivästyä
• Subventiot
• Päivystysaikainen matka hyötyeläimille
• Valvontaeläinlääkäririnki ei riitä vaan
praktikoiden on osallistuttava
virkaeläinlääkäripäivystykseen
• Vastaanotto lähipalveluna on eläinsuojelullisesti
hyödyllinen, kauempana olevat
yhteisvastaanotot voivat nostaa kynnystä
• Malli ei ratkaise kunnolla uutta eläinsuojelu- ja
eläintautipäivystystä
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Asiakaslähtöisyys ja
yhdenmukaisuus
Malli 1, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet
• Monipuolinen toimenkuva voi olla hyvä
tehtävien muuttuessa, hyvin
organisoituna
• Hyvää mahdollisuus vertaistukeen ja
kollegoilta oppimiseen
yhteisvastaanotoilla
• Mahdollisuus erikoistua
peruseläinlääkäripalveluiden puitteissa
• Päiväsaikaan voidaan jakaa töitä järkevästi
(akuutit, leikkaukset, muu ajanvaraus)
kuitenkin turvaten kaikille riittävän
osaamisen ylläpidon
• Yhteinen maakunta - kuitenkin selkeät
vastuut
• Eläinlääkäreillä parempi tulotaso
päivystyksissä
• Työyhteisö on tärkeä - valvontaeläinlääkärit
samaan praktikoiden kanssa
• Laaja osaamisalue voi olla haastava (sekä
pien- että suureläimet). Vaatii kouluttamista
ja osaamisen päivitystä
• Jos eläinsuojelu ei ole takapäivystystä, voi
johtaa resurssipulaan
• Sekapäivystys voi olla viikonloppuisin
raskasta
• Viisi päivystäjää ringissä sitoo edelleen paljon
• Praktikko- ja virkaeläinlääkärit motivoitava
päivystämään
• Päivystys rankempaa, enemmän yötöitä
• Pieneläinpuhelut kuormittavat yöaikaan,
korvattava vapaa-aikana
• Yhteisvastaanoton toimivuus riippuu
henkilökemioista/työnjaosta/johtamisesta
• Asiakkaiden odotukset korkeita, vaatimustaso
ylittää pieneläinten osalta usein peruspraktiikan
mahdollistaman tason
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Työntekijän
asiantuntemus ja
motivaatio
Malli 1, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet
• Tärkeää, että yhteisvastaanotot muun
ympäristöterveydenhuollon alueellisten
toimipisteiden yhteydessä, erityisesti
valvontaeläinlääkäreiden sijaittava
vastaanottojen yhteydessä
• Palvelu myös päivystysaikaan olisi
tasaisesti eri alueilla
• Rajat auki – loistavaa!
• Mihin ohjataan salakuljetetut eläimet?
Vantaa, valvontaeläinlääkärille, YES?
• Kansalaiskritiikki
• Eläinlääkintähuolto saattaa etääntyä muusta
ympäristöterveydenhuollosta
• Valvontaeläinlääkärien takapäivystys, riittääkö,
jos eläinten hyvinvointilaissa on kuitenkin
maakunnalle osoitettu päivystysvelvollisuus? Ei
ole hallinnollisesti ihan oikein, että poliisi
toimittaa eläimet löytöeläintaloon ilman
päätöstä.
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Ympäristöterveyden-
huollon ja maakunnan
kokonaisuus
Kehittämisehdotukset/muita huomioita malliin 1• Malli olisi parempi, jos yöajan pieneläinpäivystys voisi olla Vantaalla
• Puhelimeen vastaamista voisi kierrättää muiden yöunien turvaamiseksi
• Vantaalla sijaitsevan pieneläinkeskuksen ja keskisen alueen tilat voivat olla
yhdessä/yhdistämistä keskiselle alueelle harkittava henkilöstöresurssin turvaamiseksi
• Eläinsuojelupäivystyksen pitäisi olla myös praktikoiden (Keskinen, Itäinen, Läntinen) osalta
vain takapäivystys eli vain poliisin kanssa
• PKS-eläinsuojelu/tautipäivystyksen osalta hyödynnettäisiin mahdollisesti hoitajia
• Klo 22 jälkeen pieneläinpuhelut ohjattaisiin Vantaalle
• YES tiiviimmin mukaan sekä takapäivystyksenä että valvonnassa
• Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman virkaeläinlääkäripäivystyksen
• Viikonloppu tulisi voida jakaa, palautumismahdollisuus varmistettava päivystysvapailla
• Säilytyspaikka laittoman tuonnin eläimille tulee järjestää
• 5 eläinlääkäriä päivystyspiirissä liian vähän, lisää väkeä tarvitaan työsidonnaisuuden järkeistämiseksi
• Läntisellä alueella pitäisi olla 2 päivystäjää?
• Mitä takapäivystys tarkoittaa?
• Kuinka saadaan selville paljonko virka-ajan ulkopuolella todellisuudessa tulee salakuljetettuja elämiä?
Tummennetut konkreettisia kehittämisideoita
Malli 2 – Eriytetty päivystys ja päiväaikainen praktiikka/virkatehtävät
Kooste ryhmätöistä
Malli 2, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet
• Parempi varustelu Vantaalla
• Parempi palvelu paremmalla välineistöllä
• Suureläinasiakkaat saavat nopeamman
avun
• Asiakkaiden saama palvelu
yhdenmukaisempaa
• Pieneläimille tulee pidempi matka
vastaanotolle, johtaa eläinsuojeluongelmiin
• Eläinsuojelutapaukset voivat lisääntyä
Asiakaslähtöisyys ja
yhdenmukaisuus
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Malli 2, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet
• Päivystyksen kuormittavuus vähenee
huomattavasti ja vähemmän yötöitä
• Erilliset puhelinnumerot pien- ja
suureläinpäivystykseen
• Mahdollisuus erikoistua
• Kouvolan mallin mukaisesti työntekijät
voisivat jakaa tehtäviä mielenkiinnon
mukaan
• Haavoittuvuus vähenee
• Kapeampi ja paremmin hallittava työnkuva
päivystäjille
• Tulojen epäsäännöllisyys ja päivystäjillä
matalampi tulotaso
• Työsidonnaisuus säilyy
• Työnkuva voisi kaventua
• Ulkopuolisia suureläinpäivystäjiä tuskin
saataisiin, joten päivystys suurelta osin
vakituisille
• Työntekijä joutuu sopeutumaan toimimaan
monessa eri pisteessä ja työtehtävässä
• Praktikon syvällinen osaaminen esimerkiksi
laittomista tuonneista voi olla haaste
Työntekijän
asiantuntemus ja
motivaatio
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Malli 2, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet
• Vantaan resursoinnin arviointi vaikeaa,
osaamiskeskus vaatisi kuitenkin nykyistä
enemmän resursseja
• Pieneläinpäivystyksen keskittäminen olisi
erittäin suuri muutos nykyiseen
• Valvonnan kannalta samat haasteet kuin
mallissa 1
• Kytkös koko ympäristöterveydenhuoltoon
Ympäristöterveyden-
huollon ja maakunnan
kokonaisuus
Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa
Kehittämisehdotukset/muita huomioita malliin 2
• Pitäisikö suureläinpäivystysalueiden olla vielä suurempia?
• Yhteistyön suureläinpäivystäjien välillä pitäisi toimia siten, että voidaan toimia
tarvittaessa alueiden yli (maakunnan pelisäännöt)
• Vantaalla vastattaisiin kaikkiin pieneläinpuheluihin, soittaa alueen
suureläinpäivystäjälle ja antaa potilaan tiedot, jos suureläinpäivystäjä on ilmoittanut
haluavana tehdä myös pieneläimiä päivystyksessä
• Pääkaupunkiseudun oma virkaeläinlääkäripäivystys oltava ja säilytyspaikka laittomille
• PKS-alueelle tarvittaisiin joka tapauksessa valvontaeläinlääkäripäivystys, johon kaikki vellit
osallistuisivat
• Periaatteessa ei nähty kovin suurta eroa malliin 1 (yhden ryhmän kommentti)
Tummennetut konkreettisia kehittämisideoita
Yhteenveto mallien analyysista
Malli 1 – Yhdistetty pien- ja suureläinpäivystys
Hyödyt:
• Lähetemahdollisuus on selkeä ja mahdollinen Vantaalle
• Eläinlääkäripalvelut ja päivystys ovat suhteellisen lähellä asiakasta
• Vastaanotoilla yhtenäinen palvelu- ja varustelutaso
• Monipuolinen toimenkuva voi olla hyvä tehtävien muuttuessa, hyvin organisoituna
• Hyvää mahdollisuus vertaistukeen ja kollegoilta oppimiseen yhteisvastaanotoilla
Haasteet:
• Asiakkaan matka kasvaa nykyisestä
• Odotusajat ovat pidemmät
• Laaja osaamisalue voi olla haastava (sekä pien- että suureläimet). Vaatii kouluttamista ja osaamisen päivitystä
• Jos eläinsuojelu ei ole takapäivystystä, voi johtaa resurssipulaan
• Sekapäivystys voi olla viikonloppuisin raskasta
• Mihin ohjataan salakuljetetut eläimet?
Malli 2 – Eriytetty päivystys ja päiväaikainen praktiikka/virkatehtävät
Hyödyt:
• Päivystyksen kuormittavuus vähenee huomattavasti, vähemmän yötöitä
• Suureläinasiakkaat saavat nopeamman avun
• Vantaalla hyvä varustelutaso
Haasteet:
• Pieneläimille tulee pidempi matka vastaanotolle, mikä voi johtaa eläinsuojeluongelmiin; pieneläinpäivystyksen keskittäminen erittäin suuri muutos nykyiseen
• Tulojen epäsäännöllisyys ja päivystäjillä matalampi tulotaso
• Valvonnan kannalta samoja haasteita kuin mallissa 1
Malli 1 sai äänestyksessä selvän enemmistön kehityskelpoisempana mallina
Ryhmätyö 2: tarkemmat kysymykset
Kysymys 1: Yhteisvastaanotot (hyödyt, sijainti, työkierto)
Hyvää:
• Työnjako akuutit / ajanvaraus
• Parempi varustelutaso
• Poissaolojen järjestely
• Valvontaeläinlääkärit voivat olla yhteisvastaanotoilla, mutta valvontaeläinlääkäreitä tulee olla useampi yhdessä
vertaistuen/työtehtävien takia
• Kollegatuki
• Työnjako on mahdollista tehdä järkevästi, myös päivystysvapaat voitaisiin turvata
• Voidaan tehokkaasti käyttää vastaanottotiloja
Huonoa:
• Ihmissuhdeongelmat -> vaaditaan hyvää työnjohtoa
Huomioita:
• Riittävästi avustajia tarvitaan esim. puhelimeen vastaaminen
• Yhteisvastaanoton sijainti tulee määritellä väestöpohjan, myös asiakkaan kohtuullinen asiointietäisyys
määriteltävä
• Poistuvista ostopalveluista vapautuvia resursseja tulee käyttää tarvittavien lisäresurssien rekrytointiin: avustajat,
Vantaan pieneläinkeskuksen vakipäivystysvirat
Kysymys 2: Päivystysjärjestelyt (päivystyksen tekeminen virkatyönä, päivystysvapaat)
• Kaikkien tulisi päivystää virkamääräyksellä
• Palkankorotukset tulisi kohdistaa päivystyskorvauksiin
• Riittävät päivystysvapaat: 2 pv viikonlopusta, 1 pv arkipyhästä, 1 päivä kolmesta arki-illasta
• Ainakin yksi päivystysvapaa tulisi pitää viikonloppupäivystystä seuraavalla viikolla
Kysymys 3: Valvontaeläinlääkäreiden takapäivystystä ja parityöskentelyä (miten järjestettäisiin käytännössä)
Ei vastauksia
LUONNOS 12.11.2018
1 (1)
Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon yhteistyöverkostot ja niihin liittyvät tapaamiset vuonna 2019 Aihe Osallistujat Tapaamistiheys ja
ajankohta Kokoonkutsuja Tarkempi sisältö
Ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmä
Yth:n johtajat, Avi, Ely 2-4 x vuodessa Uusimaa2019-hanke, Riikka Åberg
Uudenmaan valvontamenettelyiden yhtenäistäminen (mm. valvontasuunnitelmat)
Yth:n ja alkoholivalvonnan tapaaminen
Avin alkoholivalvonta ja yth:n valvontayksiköt, aiheista riippuen 1-3 osallistujaa/yksikkö
Syksy 2019 AVI/Riku-Matti Lehikoinen
Alkoholivalvonnan ja yth:n yhteistyö esim. ravintoloista johtuvan melun osalta
Valvontaeläinlääkäritapaamiset Valvontaeläinlääkärit, eläinsuojelu/eläintautivalvontaa tekevät läänineläinlääkärit
2 x vuodessa Kevään tilaisuus AVI (Tiina Juselius), syksyn tilaisuus Helsinki
EHO:n yhtenäistäminen, linjaukset valvontatapauksiin
Eläinlääkäripalvelut Kunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit, läänineläinlääkärit, yth:n johtajat
Tarvittaessa Sovitaan tarvittaessa erikseen
Eläinlääkäripalveluiden ja päivystyksen jatkosuunnittelu
Elintarvikevalvonta/ laitosvalvojien tapaaminen
Laitosvalvojat 2-3 x vuodessa Kiertävä vuoro valvontayksiköittäin
Laitosvalvonnan linjaukset ja tulkinnat
Elintarvikevalvonta/ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen valvonta
Elintarvikevalvonnan henkilöstö ja esimiehet
1-2 x vuodessa Kiertävä vuoro valvontayksiköittäin, seuraavana vuorossa Vantaa ja Porvoo
Tapaamisissa keskitytään 1-2 teemaan. Kevään tapaaminen esim. omavalvontanäytteenoton soveltaminen ja liikkuvien huoneistojen valvonta. Syksyllä aiheena esim. valvontaprojektit 2020 ja elintarvikevalvontasuunnitelma.
Terveydensuojelu Terveydensuojelun henkilöstö ja esimiehet
1-2 x vuodessa Kiertävä vuoro valvontayksiköittäin, aloitus Lohja
Tapaamisissa keskitytään 1-2 teemaan. Kevään tapaaminen asumisterveysasioista ja syksyn terveydensuojelun tiekartasta.
Riikka Åberg, ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija
Yhteenveto ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmisteluun liittyvistä valvontayksikkövierailuista
Ympäristöterveydenhuollon valmisteluun liittyen järjestettiin jokaiseen valvontayksikköön vierailu, johon osallistui ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija ja valvontayksikön henkilöstö. Vierailut toteutettiin 25.9-15.11.2018. Vierailujen kohteena olivat Eteläkärjen ympäristöterveys, Porvoon ympäristöterveys, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuolto, Vantaan ympäristökeskus, Espoon seudun ympäristöterveys, Lohjan ympäristöterveys ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäreitä tavattiin erikseen ja Helsingissä valmistelua esiteltiin ympäristöpalveluiden henkilöstölle järjestetyssä infossa. Vierailuihin osallistui pääosin ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä. Eteläkärjen tapaamiseen osallistui myös Hangon kaupunginjohtaja. Keski-Uudenmaan valvontayksikön vierailuun osallistui ympäristöjohtaja ja Hyvinkään vierailuun ympäristötoimen johtaja sekä osan aikaa toimialajohtaja. Helsingin tilaisuuteen osallistui ympäristöjohtaja ja ympäristöpalveluiden henkilöstöä. Vierailuissa käytiin läpi valvontayksikön toimintaa, maakuntavalmistelun tilannekatsaus ja keskustelua valmisteluun liittyvistä kysymyksistä.
Valvontayksiköiden tilat ja henkilöstö
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköillä on käytössään 13 toimipistettä. Helsingin, Vantaan, Hyvinkään, Keski-Uudenmaan ja Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstö sijaitsee keskitetyissä tiloissa. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on käytössään toimistotila sekä Hangossa että Raaseporissa. Espoon henkilöstöstä suurin osa sijaitsee Espoon toimipisteessä ja muutama henkilö Kirkkonummen toimipisteessä. Lohjan henkilöstön päätoimipiste on Lohjalla ja sivutoimipisteet Karkkilassa ja Vihdissä. Kunnaneläinlääkärin vastaanottoja on 14 kpl, joista neljä sijaitsee valvontayksikön toimipisteen yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonnan ja eläinlääkinnän henkilöstö sijaitsee aluehallintoviraston eri toimipisteissä (Helsinki, Kouvola, Hämeenlinna). Kaupungeissa vireillä olevat toimitilahankkeet vaikuttavat valvontayksiköiden tiloihin ja esimerkiksi Hyvinkään henkilöstö on siirtymässä toisiin tiloihin vuonna 2019. Ympäristöterveydenhuollon yksiköissä on varsin niukasti toimistohenkilöstöä ja muuta omaa hallinnollista henkilöstöä ei esimiehiä lukuun ottamatta ole, joten toiminnassa nojataan kuntien hallintohenkilöstöön. Myös toimistosihteereiden tehtävät ovat osin jaettuja esimerkiksi ympäristönsuojelun kanssa.
2 (4)
Käytössä olevat nimikkeet (terveystarkastaja, elintarviketarkastaja, terveydensuojelutarkastaja, terveydensuojelusuunnittelija, ympäristötarkastaja jne.) eroavat erityisesti tarkastajien osalta ja käytössä on osin eri työaikoja. Etätyö on käytössä kaikissa valvontayksiköissä, etätyöpäivien määrän osalta on erilaisia käytäntöjä. Alkoholivalvonnan tarkastuksia tehdään runsaasti virka-ajan ulkopuolella, mikä on selvä ero elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaan.
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toiminnan yhtäläisyyksiä ja eroja
Erikoistuminen ja työnjako
Valvontayksiköiden toiminnassa oli havaittavissa yhtäläisinä piirteinä erikoistuminen joko terveydensuojelu- tai elintarvikevalvonnan tehtäviin. Suuremmissa valvontayksiköissä oli erikoistuttu pienempiä valvontayksiköitä pidemmälle, mikä näkyi työnjaossa. Tupakkavalvonnan erikoistumisen asteessa oli suurimmat erot, kokonaan tupakkavalvontaan keskittyneistä tarkastajista siihen että tupakkavalvontaa hoidettiin osin elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan yhteydessä.
Elintarvikevalvonnassa työnjako oli pääosin valvontakohteiden alueelliseen sijaintiin perustuva, ja lisäksi esimerkiksi elintarvikemyymälöiden, ravintolisien ja alkutuotannon valvontaa oli keskitetty kokonaan tai osaksi useamman tarkastajan työnkuvaa. Terveydensuojelussa aluejako oli harvinaisempi ja työt otettiin yhteisestä työjonosta tai jaettiin muutoin. Tarkastajat saattoivat olla erikoistuneita esimerkiksi asumisterveys- ja päiväkotien/koulujen valvontaan, vesiasioihin ja lausuntoihin joko kokonaan tai osana työnkuvaa. Valvontayksiköiden sijainti vaikuttaa eri lakien mukaisiin käytännön tehtäviin ja valvontakohteisiin. Elintarvikevalvonnassa suunnitelmallisen valvonnan osuus on kaikissa valvontayksiköissä selvästi terveydensuojeluvalvontaa suurempi. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan tehtävät poikkeavat jonkin verran toisistaan, esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten yrittäjien osuus on suurempi pääkaupunkiseudulla. Elintarvikevälitteisiä epidemioita on Helsingissä selvästi eniten, kun osassa valvontayksiköistä ei epidemioita aina ole edes vuosittain. Terveydensuojelulain mukaisessa talousvesivalvonnassa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella paljon vesiosuuskuntia ja omia kaivoja, mikä vaikuttaa työmäärään. Myös uimarantojen määrässä on isoja eroja, muutamasta rannasta 30:een rantaan. Kaikista yksiköistä osallistutaan kuntien sisäisiin sisäilmatyöryhmiin ja kohdekohtaisiin työryhmiin, mutta kuntien kiinteistöpuolen oma asiantuntemus sisäilma-asioista vaihtelee. WHO:n mukaiset laivatarkastukset yhdistävät Eteläkärjen, Helsingin ja Porvoon valvontayksiköitä. Osa erityistehtävistä kuten ruumiinsiirtotodistukset ja tupakkavalvonnan erityiskysymykset ovat keskittyneet lähinnä Helsinkiin. Asiakaspalvelu ja neuvonta
Kolmella valvontayksiköllä oli keskitetty neuvontapuhelin, muilla yhteydenotot ohjautuivat pääosin suoraan tarkastajille. Alkoholivalvonnassa oli harkittu yhteistä neuvontaa, mutta sitä ei ollut toistaiseksi toteutettu. Valvontayksiköissä käy satunnaisesti käyntiasiakkaita, mutta varsinaista erillistä asiakaspalvelua käyntiasiakkaille ei ole. Elintarvikelain mukaisten uusia huoneistoja ja toimijanvaihdoksia koskevien ilmoitusten käsittely ja aloitustarkastukset oli keskitetty Keski-Uudenmaan ja Porvoon valvontayksikössä omaksi toiminnakseen, mistä saadut kokemukset olivat olleet positiivisia.
3 (4)
Näytteenotto ja laboratoriot
Näytteenoton järjestelyissä oli eniten eroja, koska kolmessa valvontayksikössä oli käytössä avustavaa henkilökuntaa näytteenottoon. Suurimmassa osassa valvontayksiköitä terveydensuojelulain mukaisten vesinäytteiden otto oli lähes kokonaan ulkoistettu ja sisäilmanäytteenotto oli vähentynyt. Elintarvikenäytteet on suunnattu projekteihin ja kohteen tarkastaja ottaa näytteet niissä yksiköissä, joissa ei ole avustavaa henkilöstöä. Näytteiden analysointiin käytetään neljän eri laboratorion palveluita.
Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon järjestelyissä on merkittäviä eroavaisuuksia, koska osassa valvontayksiköitä on kunnaneläinlääkärit ja osassa eläinlääkintähuolto on ulkoistettu joko Helsingin yliopistolle tai ulkopuoliselle yritykselle. Kunnaneläinlääkärit päivystivät säännöllisesti vain yhdessä valvontayksikössä, muissa yksiköissä päivytys hoidettiin pääosin ulkopuolisilla työsopimussuhteisilla päivystäjillä. Eläinlääkintähuoltoon liittyvien sopimusten voimassaolo vaihtelee toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista määräaikaisiin, jotka päättyvät vuosina 2020-2021. Vantaan valvontayksikkövierailun yhteydessä arvioitiin Vantaan eläinlääkärin vastaanottotilan riittävyyttä mahdolliseen tulevan maakunnan pieneläinpäivystykseen. Vastaanottotilat ovat ajanmukaiset ja riittävästi varustellut ns. peruseläinlääkäritasoiseen päivystykseen. Käytössä on asianmukaiset odotustilat asiakkaille, kaksi erillistä vastaanottohuonetta, erillinen leikkaushuone, röntgen, laboratorioanalyysihuone, henkilöstön sosiaali- ja taukotila sekä toimintaan liittyviä muita apu- ja huoltotiloja. Tiloissa voi toimia yhtäaikaisesti kaksi päivystäjää.
Valmisteluun liittyvä palaute ja jatkovalmistelussa huomioitavia kysymyksiä
Ruotsinkielisen palvelun tarve tuli esille erityisesti Eteläkärjen ja Porvoon ympäristöterveydenhuollon vierailuissa, mutta muissakin valvontayksiköissä ruotsinkielistä palvelua kysytään satunnaisesti. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö suhtautui rauhallisesti tulevaan muutokseen. Yhteisiä tilaisuuksia pidettiin hyödyllisinä, vaikka uudistus on pitkittynyt keskeneräisen lainsäädännön vuoksi. Suurin osa yksiköistä on kokenut aikaisemmin vastaavan muutoksen, kun nykyiset yhteistoiminta-alueet on muodostettu. Henkilöstö piti erikoistumista tärkeänä, ja toivoi maakunnan tuovan siihen nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Myös valvontaresursseihin liittyvät erot ja niiden jakautuminen tulevassa maakunnassa oli esillä tapaamisissa. Muita esille tulevia kysymyksiä oli mm. toimipisteen sijainti, työmatkat, palkkaharmonisointi ja vastaavat henkilöstön asemaan liittyvät asiat. Uudet velvoitteet eläintauti- ja eläinsuojelupäivystyksen järjestämiseen ja pyrkimys yhteisvastaanottoihin sekä nykyistä suurempiin päivystysalueisiin herättivät osassa valvontayksiköissä huolta. Aluehallintoviraston tapaamisissa tuli esille huoli nykyisen osaamisen pirstaloitumisesta, kun Avin eläinlääkintähuollon ja alkoholivalvonnan tehtävät jakautuvat maakunnille. Lisäksi keskusteltiin kunnaneläinlääkärijärjestelmän tärkeydestä eläintautien vastustamisessa ja Uudenmaan liian niukoista valvontaeläinlääkäriresursseista, mikä heijastuu työssäjaksamiseen. Tapaamisissa tuli esille myös eläinlääkäripalveluiden paikallinen tärkeys hevoselinkeinolle ja yliopistosopimuksen merkitys kunnan elinkeinoelämälle ja eläinlääkärikoulutuksessa.
Löytöeläintoiminnan järjestämistä ei käsitelty vierailuissa, koska tehtävä ei ole kuulunut kaikkien valvontayksiköiden vastuulle vaan on hoidettu suoraan kunnista. Vierailuissa tuli kuitenkin esille löytöeläintilojen tärkeys eläinsuojelutapausten säilytyspaikkana valvontaeläinlääkäreiden työssä. Lisäksi eläintautilain mukaista karanteenitilaa pidettiin
4 (4)
tärkeänä tulevassa maakunnassa mahdollisen pääkaupunkiseudun virkaeläinlääkäripäivystyksen tueksi.
Alkoholivalvonnan tapaamisessa tuli esille maakunnan ympäristöterveydenhuollon tupakkavalvonnan mahdollinen yhdistäminen alkoholivalvontaan, missä nähtiin synergiaetuja. Mahdollinen ympäristöterveydenhuollon erillisratkaisu vaikuttaa asiaan, koska valtaosa alkoholi- ja tupakkavalvonnan kohteista on pääkaupunkiseudulla.
Kaikki valvontayksiköt pitivät tiivistynyttä Uudenmaan valvontahenkilöstön yhteistyötä tervetulleena ja osassa valvontayksiköitä keskusteltiin yhteisten tapaamisten järjestämisestä myös terveydensuojelussa. Elintarvikevalvonnassa toivottiin nykyisten koko valvontahenkilöstön tapaamisen sijaan keskittymistä joihinkin erityisteemoihin, joiden osalta sovitaan yhteisistä linjauksista. Valvontaeläinlääkäreille toivottiin säännöllisiä tapaamisia vastaavasti kuin laitosvalvojilla jo on. Eläinlääkinnän osalta toivottiin, että eläinlääkäreiden yhteisiä valmistelutilaisuuksia jatketaan. Lisäksi alkoholivalvonnan osalta tuli esille tarve yhteistyön tiivistämiseen nykyisten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden kanssa esimerkiksi ravintolameluun liittyen.
Yhteenveto ja ehdotetut jatkotoimenpiteet
1. Nykyisillä valvontayksiköillä on niukasti avustavaa toimistohenkilöstöä eikä omaa
hallintohenkilöstöä, joten yth:n liikelaitoksen on tukeuduttava maakunnan hallinnon palveluihin
2. Valvontahenkilöstön toive nykyistä syvällisemmästä erikoistumisesta tulee ottaa huomiooon organisoitumisen jatkotyöstämisessä esim. sektorikohtaisten työryhmien avulla
3. Toimipisteverkon tavoitetilan määrittäminen on tarpeen aloittaa sekä toimistotilojen että eläinlääkärivastaanottojen osalta
4. Asiakaslähtöisyys ja alueen erityispiirteet (esim. ruotsinkielinen väestö, yliopiston asema) tulee ottaa huomioon palveluiden järjestämisessä
5. Muutokseen liittyviä tilaisuuksia ja viestintää tulee jatkaa ja osallistaa henkilöstöä aktiivisesti valmisteluun. Toiminnan yhtenäistämistä jatketaan eri aihealueiden säännöllisten tapaamisten avulla.