VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI
Tapa asioida sähköisesti terveydenhuollossa
Pirjo Hilama
Minna Rauhala
Pro gradu -tutkielma
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tietohallinto
Itä-Suomen yliopisto
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Toukokuu 2018
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto
HILAMA, PIRJO; RAUHALA, MINNA: Valtakirjaan perustuva puolesta-asiointi, tapa
asioida sähköisesti terveydenhuollossa
Pro gradu -tutkielma, 78 sivua, 5 liitettä (14 sivua)
Tutkielman ohjaajat: TtT, yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen
FT, yliopistonlehtori Virpi Jylhä
Toukokuu 2018_________________________________________________________
Avainsanat: puolesta-asiointi, valtuuttaminen, valtuutus, valtakirja ja sähköinen asiointi
-asioinnin ilmiön ym-
pärillä, ymmärtää puolesta-asioinnin käsitteen kehittymistä sekä kuvata sähköisen val-
takirjaan perustuvan puolesta-asioinnin tämänhetkistä kansallista kehityksen tilaa kirjal-
lisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä asioissa kansalai-
set tekisivät puolesta-asioinnin sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa
ja miten tärkeäksi he asian tällä hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten
valtuutuksen tekemisen tarpeesta. Tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään termiä puo-
lesta-asiointi terminä ja puolesta asiointi, kun se sisältää määreen.
Puolesta-asioinnin käsite syntyi noin kymmenisen vuotta sitten osana valtuuttamisen ja
valtakirjalla toimimisen käsitteen pohjalta tehtyä sähköisten palveluiden suunnittelua.
Kehitystyö lähti käyntiin kansalaisilta saatujen palautteiden myötä ja ensimmäisen ker-
ran Suomessa sähköinen puolesta asiointi mahdollistui Suomi.fi-palvelun kautta joulu-
kuussa 2017. Toistaiseksi puolesta-asiointi ei ole terveydenhuollossa laajalle levinnyt
asiointitapa ja se on mahdollistunut vasta tietyissä osin Suomea (Etelä-Savo, Oulu ja
Raahen seutu).
viestintätekniikasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistyksen,
ENTER ry:n jäsenistöltä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällisiä että laadulli-
sia menetelmiä. Tämän tutkimuksen metodologisena lähtökohtana oli sosiaali- ja ter-
veydenhuollon tietohallinnon oman tieteenalan paradigma. Lisäksi teoreettisen viiteke-
hyksen tälle tutkimukselle muodostivat puolesta-asioinnin käsitteen määrittely ja ilmiön
kuvaaminen.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että sähköisestä valtakirjaan perustuvasta puo-
lesta-asioinnista terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita ja siihen luotetaan, muttei sitä
pidetä tarpeellisena juuri nyt tässä elämänvaiheessa. Sähköisen valtuutuksen (valtakir-
jan) tekeminen koettiin itselle tarpeelliseksi tulevaisuudessa ja sen tekemistä etukäteen
kannatettiin. Puolesta-asioinnin valtuuttamisen rajaaminen terveydenhuollossa ja sosiaa-
lihuollon tarpeet tulevat olemaan kiinnostavia jatkotutkimusaiheita kehitystyön edetes-
sä.
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business
Studies
Department of Health and Social Management, health and human services informatics
HILAMA PIRJO; RAUHALA MINNA: Acting on behalf of someone else based on a
proxy statements, a way of using electronic health services
Master's thesis, 78 pages, 5 appendices (14 pages)
Thesis Supervisors: PhD, Ulla-Mari Kinnunen
PhD, yliopistonlehtori Virpi Jylhä
May 2018_____________________________________________________
Keywords: acting on behalf of someone else, authorisation, power of attorney, electron-
ic services
f w c f c c g ‘ c g
b f f ’, v f c c c
current state of the national development of acting on behalf of another person in elec-
tronic services by means of a literary survey. The aim of the research was to find out in
which health care matters would citizens grant an electronic authorisation for somebody
else to act on their behalf, to define how important they consider this matter at present
and to obtain more knowledge of the needs of citizens to grant an authorisation (power
of attorney) for somebody else to act on their behalf.
c c ‘ c g b f f ’ w b g f
the planning of electronic services based upon the concepts of authorisation and power
of attorney. The development work was started due to feedback from citizens and acting
on behalf of another person in electronic services was first available on the Suomi.fi
online service in December 2017. For the time being, acting on behalf of someone else
is not prevalent in health care services and it is only possible in certain parts of Finland
(Southern Savonia, Oulu, the region of Raahe).
The research data (n=63) was collected with an electronic questionnaire sent to the
members of ENTER ry, an association for seniors interested in communications tech-
nology and voluntary work. The research methods were both quantitative and qualita-
tive. The methodological starting point of the study was the paradigm of the discipline
Health and Human Services Informatics. Additionally, the theoretical framework of the
w b f f ‘ c g b f f ’
description of the phenomenon.
The results of the research suggest that people are interested in the electronic power of
attorney to authorise someone else to act on their behalf in health services and find the
service reliable, but it was not considered necessary in their current phase of life. Grant-
ing an electronic authorisation (power of attorney) for somebody else to act on their
behalf was considered useful in the future and drafting it in advance was supported.
Demarcation of the authorisation to act on behalf of another person in health care and
the needs of social welfare will be an interesting subject for further study as the devel-
opment work progresses.
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ................................................................................................................ 8
2 SÄHKÖINEN VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI
TERVEYDENHUOLLOSSA ...................................................................................... 12
3 PUOLESTA-ASIOINTI KÄSITTEEN KEHITTYMINEN
TERVEYDENHUOLLOSSA ...................................................................................... 16
3.1 Kirjallisuuskatsauksen toteutus ................................................................... 16
3.2 Käsitteen kehittyminen ................................................................................. 18
3.3 Puolesta-asiointi käsitteenä .......................................................................... 21
3.4 Puolesta-asioinnin nykytila terveydenhuollossa ......................................... 23
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ..................... 27
5 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT ................................ 29
5.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma metodologisena
lähtökohtana ........................................................................................................ 29
5.2 Metodiset valinnat ......................................................................................... 31
5.3 Kyselylomakkeen laadinta............................................................................ 32
5.4 Aineiston keräys ............................................................................................ 36
5.5 Aineiston analysointi ..................................................................................... 37
6 TUTKIMUSTULOKSET ......................................................................................... 40
6.1 Taustakysymykset ......................................................................................... 40
6.2 Sähköinen valtuuttaminen ........................................................................... 43
6.3 Valtuuttamisen rajaaminen ......................................................................... 48
6.4 Valtuuttamisen merkityksellisyys ................................................................ 50
6.5 Valtuutuksen tekemisen tarve ...................................................................... 56
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA .................................................................. 60
7.1 Tutkimuksen luotettavuus ............................................................................ 60
7.2 Tutkimuksen eettisyys .................................................................................. 63
7.3 Tutkimustulosten tarkastelua ...................................................................... 65
7.4 Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet ................................................................. 69
LÄHTEET ..................................................................................................................... 72
LIITTEET ..................................................................................................................... 79
LIITE 1. Kirjallisuushakujen prosessi
LIITE 2. Pro gradu-tutkielmaan valitut tutkimukset ja artikkelit
LIITE 3. Puolesta-asiointiin liittyviä käsitteitä ja termejä
LIITE 4. Saatekirje sähköpostiin
LIITE 5. Kyselylomake
KUVIOT
KUVIO 1. Puolesta-asioinnin käsitemalli ...................................................................... 22
KUVIO 2. Valtuudet palvelun toiminta. ........................................................................ 25
KUVIO 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma ....... 30
KUVIO 4. Syntymävuoden jakautuminen tutkimusaineistossa ..................................... 40
KUVIO 5. Vastaajien koulutusaste ................................................................................ 41
KUVIO 6. Vastaajien asumismuoto ............................................................................... 42
KUVIO 7. Huollettavien osuus ...................................................................................... 42
KUVIO 8. Omaishoitajien osuus vastaajista .................................................................. 43
KUVIO 9. Vastaajien mielipide kenet he halusivat valtuutetuksi .................................. 44
KUVIO 10. Puolesta-asiointia koskevien väittämien jakautuminen .............................. 45
KUVIO 11. Asiat, joissa haluttiin antaa valtuutus puolesta-asiointiin ........................... 46
KUVIO 12. Asiat, joissa ei haluttu antaa puolesta-asioinnin valtuutusta ...................... 49
KUVIO 13. Sähköisen valtuutuksen tehneiden osuus .................................................... 50
KUVIO 14. Puolesta asioimaan pyydettyjen osuus vastaajista ...................................... 51
KUVIO 15. Puolesta-asiointi valtuutuksen antaminen etukäteen toiselle henkilölle ..... 52
KUVIO 16. Vastaajien mielipide sähköisen valtuutuksen luotettavuudesta .................. 52
KUVIO 17. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus ........................................ 54
TAULUKOT
TAULUKKO 1. Sähköiseen valtakirjaan perustuvan henkilön puolesta asioinnin
keskeiset toimijat ja toiminnot. ....................................................................................... 14
TAULUKKO 2. Kyselylomakkeen taustakysymykset ................................................... 34
TAULUKKO 3. Kyselylomakkeen kysymykset tutkimuskysymyksittäin .................... 34
TAULUKKO 4. Dikotomiset muuttujat ......................................................................... 37
TAULUKKO 5. Kyllä vastauksien jakautuminen ikäryhmittäin asioissa, joissa halutaan
antaa valtuutus puolesta-asiointiin.................................................................................. 46
TAULUKKO 6. Mielipiteiden jakautuminen sähköisen valtuutuksen luotettavuuden
osalta iän ja sukupuolen mukaan .................................................................................... 53
TAULUKKO 7. Mielipiteen jakautuminen puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuksen
antamisesta etukäteen eri vastaajaryhmien kesken ......................................................... 56
TAULUKKO 8. Sähköisen valtuutuksen ja paperisen valtakirjan luotettavuuden väliset
erot eri vastaajaryhmien kesken ..................................................................................... 57
TAULUKKO 9. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus terveydenhuollossa eri
vastaajaryhmien mielestä ................................................................................................ 58
TAULUKKO 10. Ikäryhmien ero valtuutuksen tekemiseen ja sen tarpeellisuuteen ..... 58
TAULUKKO 11. Sukupuolten välinen ero valtuutuksen tekemiseen ja sen
tarpeellisuuteen ............................................................................................................... 59
Pro gradu-tutkielman keskeiset lyhenteet
Lyhenne Selite
eKat e-Kansalaisen terveys hanke (1.4.20017 - 31.8.2009), STM
Enter ry Uudellamaalla toimiva senioreiden yhdistys
Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä
eSuomi Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava, VRK
ETENE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, STM
eTerveys Terveystuotteet, palvelut ja -prosessit, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa
EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta
Finto Suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu
KaPa Kansallinen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (9.6.2014 - 31.12.2017), VM
Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) astui voimaan
15.7.2016
KaTSe Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi, Kansalaisten kokemukset ja tarpeet -
kysely (33/2014), THL (osana STePS:a)
Kela Kansaneläkelaitos
PUOLA - - v palveluissa
-hanke (1.3.2016–31.12.2017), Essote
SADe Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma 2009 - 2015, VM
SADe-sote v 1.0, THL
SADeHyvis - v - - , - v , - v ,
- , , - , - - ), jossa on
toteutettu kansalaisen hoitoon hakeutumisen ja ajanvarauksen palvelut
SAINI Hanke (2007 – 2008), jossa v
v - v v a-
misen tueksi kansallinen kokonaisarkkitehtuurikuvaukset ja Road Map, Sitra
Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on julkinen organisaatio, ei kuulu valtioneuvoston tai
sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Sen oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleis-
laeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin
STePS Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi- hanke
(STePS 2.0) 1.4.2016 - 31.3.2019, THL
STM Sosiaali- ja terveysministeriö
Suomi.fi Verkkopalvelu, josta löytyvät julkiset palvelut ja tietoa eri tilanteisiin. Se tarjoaa julkisen
hallinnon asiakkaille pääsyn esimerkiksi omiin tietoihin ja valtuutuksiin. Palvelu on tar-
koitettu kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten käyttöön. Sen kehittämisestä
vastaa VRK
SVT Suomen virallinen tilasto, Tilastokeskus
TEM Työ- ja elinkeinoministeriö
THL Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
Vero Verohallinto
VM Valtiovarainministeriö
VRK Väestörekisterikeskus
VTKL Vanhustyön keskusliitto
8
1 JOHDANTO
Digitalisaation teema näkyy vuoden 2015 hallitusohjelmassa julkisten palveluiden säh-
köistämisenä, kansallisen säädöspolitiikan selkiyttämisenä ja kokeilukulttuurin käyt-
töönottamisena. Yksi hallituksen kärkihankkeista on hyvinvoinnin ja terveyden alueella
“ v ”, t-
tu lähtökohdaksi kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoja. (Hallitusoh-
jelma 2015, 27, 20; Palvelut asiakaslähtöisiksi 2017.) Sosiaali- ja terv
g , -
v g , (Sosiaali- ja
terveysministeriö 2014c). ” - ” ategian yksi keskeinen ta-
v , t-
v v - v
v v , v linnassa, terveysongelmien ennaltaeh-
, v v v . (Hyppönen,
Aalto, Reponen, Kangas, Kuusisto-Niemi & Heponiemi 2018, 1.)
v v v v
v , v ,
v ,
v - v , sosiaali- ja
terveydenhuollon tietoteknologiakehitys sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus. (Hyp-
pönen & Niska 2008, 14; Enwald, Känsäkoski, Eriksson-Backa, Hirvonen & Huvila
2016, 19.) Parhaimmillaan kansalliset sähköiset palvelut tukevat palvelurakenneuudis-
tusta ja turvaavat kansalaisille yhdenvertaiset terveydenhuollon palvelut perinteisten
palveluiden ohella (Hyppönen 2015, 88).
, v .
Erilai v v v g . Eniten
sähköisiä palveluita käyttävät nuoret, mutta keski-ikäiset ovat ohittaneet nuoret esimer-
kiksi verkkopankin ja viranomaispalveluiden käytössä. Edelleen vanhimmat ikäluokat
hyödyntävät sähköisiä palveluja vähemmän kuin muut. (Koiranen, Räsänen & Söder-
gård 2016, 26- v v
9
v v v v n-
nen (Valk , , v , v ,
v v v
vuodesta 2014 vuoteen 2017 kymmenellä prosentilla (Hyppönen ym. 2018, 1).
v puen (Hyppönen & Niska 2008, 12; Honkanen
& Paasivaara 2010, 21.) Asiointilaissa ei varsinaisesti määritellä sähköistä asiointia,
vaan kerrotaan viranomaisten ja asiakkaiden asioinnista sähköisiä tiedonsiirtomenetel-
miä käyttäen. Laissa määritellään mitä tarkoitetaan sähköisillä tiedonsiirtomenetelmillä
(Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003.) Rasmuksen (2009, 7-8)
muka v ,
v , v
v v . Viranomaisten ja asiakkaiden tiedollisten ja teknisten valmiuksien
sekä lainsäädännön vaatimusten parantaminen on edellytys sähköisen asioinnin yleis-
tymiselle (Pajukoski 2004, 6).
v v v
, g , en 2015, 5). Niiden tarjonta vaihteli
v v ,
- v (STM) konkretisoi sähköisen asioinnin käsi-
tettä kansalaisille tarjolla tai kehit v v v
kautta. Maaliskuussa 2018 STM:n verkkosivuilla esimerkkeinä kansalaisen sähköisistä
palveluista kuvataan Omakanta-palvelu, Oma lääkityslista ja ODA (omahoidon digitaa-
liset arvopalvelut). Virtuaalisairaala ja apteekkien verkkopalvelut mainitaan kansalais-
ten toimintamahdollisuuksia parantavina hankkeina. (Sosiaali- ja terveysministeriö
2017a.) Omakanta-palvelussa on toteutettu elokuusta 2016 alkaen huoltajien mahdolli-
suus asioida sähköisesti alaikäisen lapsen puolesta (Alaikäisen tietojen näyttäminen ja
puolesta-asiointi Omakannassa: ohje terveydenhuollon ammattilaisille 2016).
Palveluiden suunnittelussa uusien, käyttäjiä paremmin huomioivien lähestymistapojen
merkitys on korostanut eTerveyden tutkimuksen johdosta. Tämä vaatii ymmärrystä pal-
veluiden käyttäjien mielipiteistä, kokemuksista sekä tarpeista. (Enwald ym. 2016, 19.)
10
Euroopan komissio (2012) toteaa, että terveydenhuollon sähköisen käyttöönoton onnis-
tumisen kannalta tärkeitä seikkoja ovat potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
ja digitaalinen terveysosaaminen (Euroopan komissio 2012, 16). Kansalaisten palautteet
ovat käynnistäneet puolesta-asioinnin palvelun kehityksen sähköisissä asiointipalveluis-
sa. Tarve toisen puolesta asiointiin on useimmiten alaikäisten lasten vanhemmilla ja
muiden omaisten puolesta asioivilla. (Lepistö, Suhonen & Koukki 2016, 5.)
Keskeiseen rooliin sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä puolesta asioinnissa nou-
see lainsäädäntö ja muu sääntely. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koonnut
toiminnalliseen määrittelydokumenttiin (2016) puolesta-asiointia sosiaali- ja terveyden-
huollossa ohjaavan lainsäädännön, muun sääntelyn sekä erityisesti sosiaali- ja tervey-
denhuoltoa koskevissa asioissa sitä ohjaavan lainsäädännön ja sääntelyn. Sen mukaan
puolesta-asiointia ohjaavat isyyslaki (13.1.2015/11), laki lapsen huollosta ja tapaamis-
oikeudesta (361/1983), laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929), laki
edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), laki holhoustoimesta (442/1999), lastensuojelu-
laki 13.4.2007/417 22 §, laki väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen var-
mennepalveluista (661/2009) sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksis-
ta (22.9.2000/812). Lisäksi erityislainsäädännössä on puolesta-asiointia koskevaa sään-
nöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa puolesta-asiointia ohjaavat laki
potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), sosiaali- ja terveysministeriön asetus poti-
lasasiakirjoista (298/2009), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
käsittelystä (159/2007), laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) sekä laki sosiaa-
lihuollon asiakasasiakirjoista (20.3.2015/254). (Lepistö ym. 2016, 5, 11-14.)
Kansallisesti tarkasteltuna puolesta-asiointi on uudehko asia terveydenhuollossa. PUO-
LA ( - - v l-
veluissa) -hankkeen myötä mahdollistui ensimmäisen kerran Suomessa sähköinen puo-
lesta asiointi Suomi.fi-palvelun kautta joulukuussa 2017. THL:n mukaan sähköisellä
puolesta asioinnilla tarkoitetaan sekä henkilöiden että yritysten puolesta asiointia. Val-
takunnallista puolesta asioinnin palvelua kehittävät yhteistyössä Sosiaali- ja terveysmi-
nisteriö (STM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos (Kela),
Verohallinto (Vero), Väestörekisterikeskus (VRK) ja Työ- ja elinkeinoministeriö
11
(TEM) (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016b; PUOLA-hanke loppuraportti 2017,
2).
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sähköistä puolesta asiointia ja tutkii aikuisten hen-
kilöiden sähköiseen valtuutukseen (valtakirjaan) perustuvaa puolesta-asiointia tervey-
denhuollon palveluissa Suomessa. Rajaus perustuu kehitteillä olleeseen ja hiljattain
käyttöönotettuun (12/2017) puolesta-asioinnin sähköiseen palveluun, jonka tarpeelli-
suudesta halutaan saada lisää tietoa kansalaisen näkökulmasta. Tutkielmassa ei oteta
kantaa sähköisen valtuutukseen teknisiin yksityiskohtiin. Tutkimuksen avulla saadaan
tietoa kansalaisen kokemuksista ja mielipiteistä sähköiseen valtakirjaan perustuvasta
puolesta-asioinnista mahdollisuudesta terveydenhuollossa kansallisen tiedonhallinnan
strategian mukaisesti. Tutkimus voi omalta osaltaan lisätä asiakkaiden tietoisuutta säh-
köisen puolesta asioinnin mahdollisuuden olemassa olosta ja antaa palvelun parissa
työskenteleville toimijoille vinkkejä jatkokehittämisen tueksi. Sillanrakentaminen, joka
on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon rooli tutkimuskentässä, vahvistuu tämän
tutkimuksen avulla toimijoiden ja menetelmien alueella.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selkiyttää käsitteitä puolesta asioinnin ilmiön ym-
pärillä, ymmärtää puolesta asioinnin käsitteen kehittymistä sekä kuvata sähköisen valta-
kirjaan perustuvan puolesta-asioinnin tämänhetkistä kansallista kehityksen tilaa. Tutki-
muksen tavoitteena on selvittää, missä asioissa kansalaiset tekisivät puolesta-asioinnin
sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa ja miten tärkeäksi he asian tällä
hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten valtuutuksen (valtakirjan) tekemi-
sen tarpeesta. Käsitteet ja termit kuvaavat tutkittavaa ilmiötä ja antavat merkityksen
tutkittavalle ilmiölle sekä sitovat tutkimuksen teoreettiseen vuoropuheluun. (Ronkainen,
Pehkonen, Lindblom, Ylänne ja Paavilainen 2011, 53.) Tämän tutkimuksen keskeiset
käsitteet ovat puolesta-asiointi, valtuuttaminen, valtuutus, valtakirja ja sähköinen asioin-
ti. Puolesta-asioinnin termin virallisesta kirjoitusasusta (puolesta asiointi vai puolesta-
asiointi) on käyty keskusteluja PUOLA -hankkeen projektipäällikön, Kielikeskuksen
asiantuntijan ja THL:n viestinnän kanssa. Asiantuntijoiden antaman suosituksen mu-
kaan, tässä pro gradu- tutkielmassa käytetään termiä puolesta-asiointi terminä ja puoles-
ta asiointi, kun se sisältää määreen.
12
2 SÄHKÖINEN VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI TER-
VEYDENHUOLLOSSA
Sähköisen puolesta asioinnin tarpeet liittyvät käytännössä vanhemman mahdollisuuksiin
päästä katselemaan ja asioimaan alaikäisen lapsen puolesta. Toinen merkittävä kohde-
ryhmä ovat ikääntyneet, joiden lähiomaiset hoitavat ikääntyneen asioita erilaisiin val-
tuutuksiin perustuen. Puolesta-asioinnin kehitystyö on lähtenyt käyntiin kansalaisilta
saatujen palautteiden takia. Esimerkiksi Kelan asiointitapahtumista (2015) reilu 8%
koski toisen puolesta asiointia. (Lepistö ym. 2016, 9.)
Potilas, asiakas ja kansalainen on oman elämänsä asiantuntija. Terveydenhuollon puo-
, kun hän kokee tarvetta palvelun käyttöön. Terveydenhuollon lain-
säädännöllä ja yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta terveydenhuollon
palveluiden tarpeeseen. Palveluiden markkinointi luo mielikuvia terveys- tai sairaanhoi-
v v markkinoinnin koht
. Terveydenhuollossa tarpeella on monta määrittäjää eikä objektiivista tarvetta
ole helppo määritellä tai mitata. (ETENE 2006, 3, 13-14.)
Vuonna 2014 tehty tutkimus kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisestä
käytöstä, kokemuksista sähköisestä asioinnista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon säh-
köisten asiointipalveluiden kehitystarpeista (KaTSe) nosti puolesta-asioinnin tarpeen
keskeisesti esille. Toisen puolesta asioita oli hoitanut 42% vastanneista ja näistä 87%
käymällä paikan päällä tai soittamalla. Tietokoneen välityksellä toisen puolesta asioita
oli hoitanut 32% vastaajista. KaTSe -raportti kuvaa myös terveyspalveluiden suurkulu-
tuksen, 36-50 vuoden iän ja verkkopalveluiden käytön olevan merkitsevästi yhteydessä
toisen puolesta asiointiin. (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014, 41, 72, 77.) Saman-
suuntaisia tuloksia on saatu myös STM:n (2013) tekemässä esiselvityksessä puolesta
asioinnissa sosiaali- ja terveydenhuollon alueella (Valli & Porrasmaa 2013). Uusimman
THL:n (2018) tutkimuksen mukaan 25% vastaajista on sitä mieltä, ettei pysty asioimaan
toisen puolesta sähköisesti vaikka se olisi tarpeen (Hyppönen ym. 2018, 5).
Sähköisellä puolesta asioinnilla tarkoitetaan sekä henkilön että yritysten puolesta asioin-
tia. Henkilön puolesta asiointia voivat käyttää huoltajat (jotka asioivat alaikäisen lapsen
13
puolesta), ikääntyneiden lapset tai muut lähiomaiset (jotka hoitavat ikääntyneen asioita
erilaisiin valtuutuksiin perustuen) ja henkilöt, jotka hoitavat asioita omia asioitaan ky-
kenemättömien henkilöiden puolesta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Ter-
veyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016 b.) Taulukkoon 1 on kerätty sähköiseen valtakir-
jaan perustuvan henkilön puolesta-asioinnin keskeiset toimijat ja toiminnot sekä niiden
määritelmät mukaillen puolesta asioinnin toiminnallista määrittelyä (Lepistö ym. 2016)
ja Suomi.fi -verkkopalvelun palvelukuvauksen (2018) sanastoa (eSuomi.fi e). Saata-
vuuden mukaan käsitteet on tarkistettu myös sanasto ja ontologiapalvelu Fintosta. Hen-
kilö, joka käyttää puolesta-asiointia voi olla joko puolesta asioija, valtuutettu tai valtuut-
taja/ päämies.
14
TAULUKKO 1. Sähköiseen valtakirjaan perustuvan henkilön puolesta asioinnin keskei-
set toimijat ja toiminnot.
Käsite Määritelmä Finto
Luonnollinen henkilö Henkilö, joka voi asioida toisen henkilön
tai yhteisön puolesta
Tyyppi: LIITO -käsite
Yläkäsite: toimintaan liittyvä
rooli
Puolesta asioija Henkilö, joka hoitaa toisen puolesta asioita -
Valtakirja Valtakirjalla henkilö antaa valtuuden toi-
selle henkilölle asioida hänen puolestaan
Tyyppi: LIITO -käsite
Yläkäsite: asiakirjat
Käyttöhuomautus: asiamiehen
valtakirja
Vastaava käsite: valtakirja
(LIITO)
Valtuus Toimivalta eli henkilön oikeus asioida
toisen (luonnollisen henkilön) puolesta
tietyssä asiassa. Valtuus ja arkikielen sana
sähköinen valtakirja ovat sama asia
Tyyppi: JUHO ja YSO -käsite
Käytettävä termi: valtuudet
(YSO)
Alakäsitteet: asiavaltuus
Assosiatiiviset käsitteet: dele-
gointi, päätösvalta, toimivalta,
valtuutus
Ohjaustermi: toimivaltuudet
Kuuluu ryhmään: yleistermit
Valtuutettu (Asiamies) Luonnollinen henkilö, joka on saanut
valtuuden asioida toisen henkilön (valtuut-
tajan) puolesta
Käytettävä termi: valtuutetut
(YSO -käsite)
Yläkäsite: toimintaan liittyvä
rooli
Kuuluu ryhmään: yleistermit
Valtuuttaja (Päämies) Luonnollinen henkilö, joka antaa toiselle
(valtuutetulle) valtuuden asioida puoles-
taan
-
Valtuuttaminen Valtuuden antaminen toiselle (luonnolli-
selle henkilölle), jonka jälkeen valtuutetul-
la on valtuus puolesta-asiointiin.
Tyyppi: TERO -käsite
Yläkäsite: henkilön aseman
muuttaminen
Assosiatiiviset käsitteet: päte-
vyys, valtuutus
Vastaava käsite: akkreditointi
(YSA)
Valtuutus Valtuutuksella luodaan valtuus eli oikeus
toimia (luonnollisen) henkilön puolesta
Tyyppi: JUHO ja YSO –käsite
Yläkäsite: Yhteiskunnalliset
objektit
Alakäsitteet: eduvalvontavaltuu-
tus, hallituksen valtuutus
Assosiatiiviset käsitteet: akredi-
tointi, asiamiehet, valtakirjat,
valtuudet, valtuuttaminen
Vastaava käsite: valtuutus (JU-
HO, KOKO, YSO, YSA)
Sanasto- ja ontologiapalvelu Finton käytetyt sanasto selitteet:
LIITO Liiketoimintaontologia, JUHO Julkishallinnon ontologia, YSO Yleinen suomalainen ontologia,
TERO Terveyden- ja hyvinvoinnin ontologia, YSA Yleinen suomalainen asiasanasto ja KOKO -
ontologia.
15
Puolesta-asiointi on odottanut yhtenäistä ratkaisua sekä julkisen sosiaali- ja terveyden-
huollon palvelujen että sosiaaliturvan osalta. Tarve ratkaista ongelma terveydenhuollos-
sa konkretisoitui, kun lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (e-Resepti) ja lakiin sosiaa-
li- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tehtiin muutoksia alku-
vuodesta 2014 (Kanta-palvelut). (Hyppönen ym. 2014, 6; Lepistö ym. 2016, 5 - 9; Valli
& Porrasmaa 2013.) Puolesta-asioinnin taustalla toimii 2016 voimaan tullut laki hallin-
non yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (KaPA-laki). Sitä vauhditti Kansalli-
nen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (KaPA) ja sen myötä kehitettävät tukipal-
velut (kuten valtakirjaan perustuva puolesta-asiointi), ja niiden tuotantovastuiden tar-
kennus palveluarkkitehtuurin mukaisiksi. (Valtiovarainministeriö 2017.) KaPA -
ohjelman loppuarviointiraportin mukaan KaPA -lailla on ollut kriit
v v (Valtiovarainministeriö 2018).
Kansalaisen rekisteri- ja valtakirjaan perustuvaa puolesta-asiointia on kehitetty suunni-
tellusti Puolesta-asiointi ja Kanta-palveluiden hyödyntäminen alueellisissa sähköisissä
palveluissa (PUOLA) -hankkeessa (2016-2017) Etelä-Savon (Essote) alueella (Hartonen
2016.) Essote oli joulukuussa 2017 ensimmäinen organisaatio, jossa aikuinen voi säh-
köisesti valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön asioimaan puolestaan sosiaali- ja terve-
ysasioissa. Sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi -verkkopalvelussa. (eSuomi.fi a.)
16
3 PUOLESTA-ASIOINTI KÄSITTEEN KEHITTYMINEN TERVEYDEN-
HUOLLOSSA
3.1 Kirjallisuuskatsauksen toteutus
Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus koostuu tutkimuksen keskeisten käsitteiden
määrittelystä sekä puolesta-asioinnin käsitteen ja ilmiön kuvaamisesta. Puolesta-asiointi
on suhteellisen uusi asia terveydenhuollossa. Puolesta-asioinnin ilmiön ympärillä olevat
käsitteet ovat aiemmin tuttuja lainsäädännöstä, mutta terveydenhuollon kontekstissa ne
ovat vielä vakiintumattomia. Tarkoituksena on selkiyttää käsitteitä puolesta-asioinnin
ilmiön ympärillä, ymmärtää puolesta-asioinnin käsitteen syntymistä ajan saatossa sekä
kuvata sähköisen valtakirjaan perustuvan puolesta-asioinnin tämän hetkistä kansallisen
kehityksen tilaa.
Kartoittavaa kirjallisuuskatsausta (scoping review) varten tehtiin tiedonhakua syyskuun-
marraskuun välisenä aikana 2017. Hakuprosessia ohjaavina asioina toimi tarve löytää
aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia aiheeseen liittyen sekä mahdollisten muiden puolesta-
asiointiin liittyvien termien tai käsitteiden löytäminen. Haut toteutettiin hyödyntäen Ar-
to, CINAHL (EBSCO), Finna, Libris, Melinda, Medic, Scopus ja PubMed tietokantoja.
Tiedonhakuja suoritettiin myös läpikäymällä löydettyjen lähteiden lähdeluetteloja sekä
hyödyntämällä Google Scholaria tieteellisten julkaisuiden löytämiseksi. Google Scholar
ja manuaaliset haut osoittautuivat hyödyllisiksi, koska tutkittava aihe ja näkökulma oli-
vat vielä uusia ja vakiintumattomia (Hakala 2017, 95).
Hakutermeinä käytettiin väljästi sähköisiin terveyspalveluihin sekä puolesta-asiointiin ja
lainsäädännössä esiin tulevia valtuuttamiseen liittyviä lähikäsitteitä synonyymeineen.
Hakutermeihin saatiin apua Itä-Suomen yliopiston tietoasiantuntijalta. Haastavaksi
muodostui suhteellisen laaja ja kaikenkirjava tulosjoukko, sekä toisaalta myös tiukasti
rajaava haku. Toimivien hakulausekkeiden muotoilu oli hankalaa, sillä samojen sanojen
käyttäminen esimerkiksi suomeksi ja englanniksi kotimaisissa ja ulkomaisissa tietokan-
noissa osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi erilaisten asiasanoituskäytäntöjen vuoksi.
Haut rajattiin englannin-, ruotsin- ja suomenkielisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin, jotka
on julkaistu vuoden 2000 - 2017 aikana. Vuonna 1999 astui voimaan laki sähköisestä
17
asioinnista hallinnossa (1318/1999). Tämä laki on yksi sähköiseen puolesta-asiointiin
vahvasti vaikuttanut tekijä ja siksi vuosi 2000 valikoitui hakujen takarajaksi.
Hakuprosessin tuloksena löytyneistä eri julkaisuista valittiin katsaukseen mukaan ne,
jotka täyttivät etukäteen asetetut sisäänottokriteerit. Lopullisina sisäänottokriteereinä
olivat julkaisukieli (suomi, ruotsi tai englanti), julkaisuvuosi (2000-2017), hakuproses-
sia ohjanneet asiat sekä näkökulma puolesta-asiointiin terveydenhuollon sähköisissä
asiointipalveluissa, toimintakentässä tai menetelmissä. Erilaisten julkaisujen kohdalla
on pohdittu lisäksi sitä, sisältävätkö ne tutkimuksessamme mukana olevan historian
kulun kuvaamiseksi oleellista tietoa. Kirjallisuushakujen prosessi poissulkukriteereineen
on esitetty liitteessä 1 ja pro gradu -tutkielmaan valitut tutkimukset ja artikkelit liitteessä
2.
Norjassa on ensimmäisenä pohjoismaista kartoitettu kansalaisten kokemuksia tervey-
denhuollon sähköisistä asiointipalveluista vuonna 2007. Tutkimuksessa kerättiin vastaa-
jia Norjan, Tanskan, Saksan, Kreikan, Puolan, Portugalin ja Latvian kansalaisista. Puo-
lesta-asioinnin tarve ei tutkimuksessa ilmennyt millään tavalla. (Andreassen, Bujnows-
ka, Chronaki, Dumitry, Pudule, Santana, Voss & Wynn 2007, 1-7; Hyppönen 2015, 90.)
Tanskan ensimmäinen kansalaisten kokemuksia kartoittava kysely tehtiin vuonna 2013
liittyen internetin käyttöön terveydenhuollon asioinneissa. Puolesta-asiointi ei ilmennyt
tässäkään kartoituksessa. (Tornbjerg & Bertelsen 2013, 5-36; Hyppönen 2015, 90.)
Sähköisen puolesta-asioinnin kansainvälinen tilanne rajautui pois tästä pro gradu -
tutkielmasta, koska löydetyt julkaisut eivät käsitelleet puolesta-asiointia terveydenhuol-
lossa. Kirjallisuuskatsauksen (scoping review) perusteella kansainvälisesti sähköistä
puolesta-asiointia tapahtuu julkishallinnossa, mutta ei vielä tällä hetkellä terveydenhuol-
lossa. Terveydenhuollon sähköistä puolesta asiointia sivuavat tutkimukset ja artikkeli-
julkaisut ovat toistaiseksi suomalaisia.
Kirjallisuuskatsauksen tulos perustuu suurimmaksi osaksi Suomen julkishallinnon tuot-
tamiin julkaisuihin, joissa on tutkittu sähköistä asiointia ja puolesta-asiointi joko maini-
taan tai se on osana tutkimusta. Aiempi tutkimustieto koskee lähinnä sähköistä asiointia
muilta osin kuten potilasportaaleja, kansalaispalveluita sekä puhelin- ja nettineuvontaa.
KaTSe kysely (2014) kuuluu THL:n viiden tutkimuksen kokonaisuuteen (STePS -
18
hanke), jossa seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden leviä-
mistä ja vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta (Hyppönen ym. 2014.) Hyppönen on
julkaissut lisäksi 2015 artikkelin (FinJeHeW 2015; 7 (2-3), joka perustuu KaTSe-
raporttiin sisältäen julkaisemattomia lisätuloksia.
Tässä työssä on päädytty käyttämään näiden julkaisujen tuloksia, koska ne ovat kirjalli-
suuskatsauksen pohjalta ainoat puolesta-asiointia koskevat tutkimustulokset Suomessa
tähän mennessä. Tämän pro gradu -tutkielman teon aikaan julkaistiin tutkimus kansa-
laisten kokemuksista sähköisestä asioinnista (Hyppönen ym. 2018), jossa verrataan
vuoden 2014 (KaTSe kysely) tilannetta vuoteen 2017 soveltuvin osin. Tutkimus sisältää
uusinta tietoa myös puolesta-asioinnista ja se päätettiin ottaa mukaan tähän pro graduun.
Puolesta-asioinnin määrittelyt on kuvattu ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran toi-
minnallisessa määrittelyssä (Lepistö ym. 2016), jota hyödynnetään tässä työssä.
3.2 Käsitteen kehittyminen
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että puolesta-asioinnin käsitteen synty
käynnistyi keväällä 2007 e-kansalaisen terveys -hankkeessa (eKat) vuosien 2007-2009
aikana. eKat -hanke keskittyi terveydenhuollon ajanvarauspalvelun ja kansalaisen oma-
hoitoa tukevien palveluiden kehittämiseen. Sen aikana tehtiin määrittelytyötä suostu-
muksenhallinnan ja valtuuttamisen prosessien määrittelyssä sekä panostettiin yhteiseen
määrittelyyn terveydenhuollon sähköisessä suostumuksessa ja valtuutuksessa. (Niska &
Koski 2009; 4, 12.) Työ painottui tavoitetilan määrittelyyn kansalaisen näkökulmasta.
Selvitystyön tuloksena tuotettiin keskitetyn ratkaisun arkkitehtuurin tavoitetilan yleis-
kuva suostumusten ja valtuutuksen hallintaan. Raportin suosituksena esitettiin, että kan-
salaislähtöinen suostumus-valtuutusmäärityksen esiselvityksen pohjalta tulisi tehdä vie-
lä pilotointia ja uudelleen määritystä. (Niska & Koski 2009, 32, 35 - 38, 59.)
eKat -hankkeen loppupuolella Ailio, Kilpikivi ja Kilpivuori (2009) tekivät selvityksen
kansalaisen sähköisen asioinnin näkökulmasta suostumusten ja valtuutusten määrittelys-
tä ja käytännöistä sosiaali- ja terveystoimessa. Selvitystyössä valtuutusten osalta rajau-
duttiin käsittelemään tilanteita, joissa sähköisessä asioinnissa valtuutuksella asiakkaan
tai potilaan puolesta toimii joku toinen henkilö hänen omasta tahdostaan. Työ käsitteli
19
ainoastaan kansalaisen mahdollisuutta valtuuttaa eli nimetä itse sähköisen asioinnin
osana joku muu toimimaan omasta puolestaan. Ailio ym. (2009) mielestä valtuutuksen
rooli sähköisessä asiointipalvelussa liittyi olennaisesti sähköiseen asiointiprosessiin,
joka tuli heidän mukaansa toteuttaa kansalaiselle yhtenäisenä kokonaisuutena. Heidän
mielestään valtuutuksen palveluita ei ollut syytä määritellä ilman asiointitilanteiden
kontekstia ja toimintamallin kannalta välttämättömiä tiedon rajapintoja. (Ailio, Kilpikivi
& Kilpivuori 200 9, 6.)
Selvitystyössä (Ailio ym. 2009) koottiin myös asiakkaan ja potilaan suostumusta sekä
valtuutusta käsittelevä lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus yhteen. Lähtökohtana valtuu-
tuksen voimassaolon toteamiselle oli millä tavoin voimassaolo ja ennen kaikkea valtuu-
tuksen sisältö voitiin todeta mahdollisimman luotettavasti. Heidän mukaansa valtuutus-
ten hallintajärjestelmä soveltui hyvin toteutettavaksi valtakunnallisesti keskitettynä rat-
kaisuna, mutta asian eteneminen edellytti terveydenhuollon osalta lainsäädännön lisä-
selvitystä sekä päätöstä hallintajärjestelmän omistajasta ja palvelutuotannosta vastaavas-
ta tahosta. Selvitystyössä todettiin, että kansalaisen valtuutusta käytetään osana muita
asiointiprosesseja, ja ne on suunniteltava helppokäyttöisiksi ja suurelle yleisölle mah-
dollisiksi palveluiksi. Valtuutus on integroitava osaksi organisaatioiden muita sähköisiä
palveluja ja kaikki prosessin vaiheet on pystyttävä suorittamaan sähköisesti reaaliaikais-
ten sähköiset palveluiden mahdollistamiseksi. (Ailio ym. 2009, 15, 67-68.)
Vuonna 2009 myös elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi raportin, jossa julkista
sektoria patistettiin ryhtiliikkeen tekemiseen digitalisaation osalta. Raportti suositteli
muun muassa julkiselle sektorille yhteisen kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin käyt-
töönottoa, yhteisiä rajapintoja sekä jaettua perusrekisteriä ja tietovarantoja. Raportissa
todettiin, että asiointitili on kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen keskeisin käyttöliittymä
ja rajapinta julkisiin palveluihin sekä viranomaisiin. Asiointitilin perusratkaisut kuten
kansalaisen henkilötunnistaminen olivat jo 2009 käyttöönottoa vaille valmiina. Niiden
laajamittaista käyttöönottoa hidastivat hallinnon ja tunnistamista tarjoavien tahojen väli-
sen sopimuskäytännön sekavuus sekä pysähdyksissä olleet neuvottelut eri toimijoiden
välillä varmennetuotannon järjestämisestä. (Turkki 2009, 9-10.)
20
Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) -ohjelma (2009-2015)
oli pitkäkestoinen sekä ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen, keskitetysti
rahoitettu ja koordinoitu, valtion ja kuntien yhteinen sähköisten palvelujen kehittämis-
ohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Osana SADe -ohjelmaa toteutettiin myös sosi-
aali- ja terveysalan palvelukokonaisuus SADe-sote. Sosiaali- ja terveysalan palveluko-
konaisuutta koskeva kokonaisehdotus valmisteltiin VM:n, STM:n ja THL:n yhteistyönä.
(SADe -ohjelma 2016; SADe-sote 2015, 5.) SADe-sote-palvelukokonaisuuden osana
syntyivät kansalliset sähköisen asioinnin palvelut ja määrittelyt. Yhtenä kumppanipilot-
tiprojektina toimi SADeHyvis, jossa toteutettiin kansalaisen hoitoon hakeutumisen ja
ajanvarauksen palvelut. (SADe-sote 2015, 7.)
SADe -ohjelman aikana kesäkuussa 2014 käynnistyi Valtiovarainministeriön (VM) ve-
tämä kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (KaPA 2014-2017).
(eSuomi.fi g.) Rooli- ja valtuutuspalvelu on KaPA -ohjelman yksi neljästä kehityshank-
keesta. KaPA -ohjelman myötä astui voimaan KaPA-laki (2016), joka sisältää asetuksia
sähköisen asioinnin tukipalveluista, palvelujen tuottajista sekä yksityisten oikeudesta
käyttää asetuksella säädettäviä tukipalveluja. (Valtiovarainministeriö 2017.) Vuoden
2016 aikana on toteutettu perusrekisteripohjaisten valtuuksien (lapsen huoltaja, yritysten
nimenkirjoittaja) tarkastuspalvelu. Vuoden 2017 aikana Suomi.fi -valtuudet täydentyi
valtakirja-toiminnallisuuksilla. Nykyisen Katso -palvelun roolit ja valtuudet ominaisuu-
det sulautetaan osaksi Valtuudet palvelua vuosien 2017-2019 aikana. (eSuomi.fi g;
Suomi.fi -asiointivaltuudet 2015.)
PUOLA -hanke (2016-2017) on ollut avainasemassa puolesta-asioinnin kehittämisessä.
PUOLA -hankkeessa hyödynnettiin kansallisia puolesta-asioinnin määrittelyjä, kansal-
lista palveluväylää ja kansallista rooli- ja valtuutuspalvelua sekä sähköisen asioinnin ja
demokratian vauhdittamisohjelman (Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus SA-
DeSoTe) tuloksia ja toteutuksia. SADeHyvis-projektissa oli aiemmin luotu alueellinen
toiminnallinen määrittely rekisteripohjaisesta puolesta-asioinnista ja sen teknisestä to-
teutuksesta Hyviksen ajanvaraus- ja palveluhallintaratkaisuun (Palveluohjain). PUOLA
-hanke jatkoi tätä työtä kehittämällä rekisteri- ja valtakirjapohjaisen puolesta-asioinnin
ratkaisuja edelleen. Yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa hankkeessa määritel-
tiin toiminnallisesti puolesta-asiointia sekä pilotointiin ja otettiin käyttöön puolesta-
21
asioinnin ratkaisuja käytännön toiminnassa alueellisessa sähköisen asioinnin ympäris-
tössä (Hyvis). THL määritteli toiminnallisesti puolesta-asiointia sosiaali- ja terveyden-
huollossa ja Väestörekisterikeskus toteutti määrittelyjen pohjalta keskitetyn Valtuudet-
palvelun osana kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa. (PUOLA -hanke loppuraportti
2017, 5.)
Hyppönen, Iivari, ja Ahopelto ovat tunnistaneet jo 2010 valtakunnallisina kehittämis-
kohteina yhteisen infrastruktuurin, pelisääntöjen ja standardien sekä toimintamallien
tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankkeissa Suomessa (Hyp-
pönen, Iivari & Ahopelto 2010, 46). Kauan kaivattu yhteinen pohja julkishallinnon säh-
köisten palvelujen kehittämiselle ja tietojärjestelmien tiedon vaihdolle on nyt totta kan-
sallisen palveluarkkitehtuurin luomana. Sen viestintäkanavana toimii www.esuomi.fi,
josta löytyy ajantasaisin tieto muun muassa puolesta-asioinnista.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta päädyttiin siihen, että puolesta-asioinnin käsite syntyi
eKat -hankkeessa vuosien 2007-2009 aikana. Se on syntynyt valtuuttamisen ja valtakir-
jalla toimimisen käsitteen pohjalta sähköisten palveluiden suunnittelemisen osana.
VRK:n edustajan kanssa käydyn keskustelun mukaan puolesta-asioinnin käsitteen muo-
dostumiseen vaikuttivat sen tuttuus kansalaisille lainsäädännöstä (vrt. valtuutus, valtuut-
taminen, valtakirja).
3.3 Puolesta-asiointi käsitteenä
v
v v , teknologian
. Termien yleiskielinen määrittely perustui juridisten määritelmien tai sään-
telyn kokonaisuudesta nouseviin sisältöihin. (Pajukoski 2004, 16.) Puolesta-asioinnin
termi ja käsite ovat edelleen (2018) vakiintumassa yleiskieleen, eikä sitä vielä löydy
esimerkiksi suomalaisesta sanasto- ja ontologiapalvelu Fintosta. Tässä tutkimuksessa
käsitteen määrittelyn tavoitteena on kielenkäytön selkiyttäminen puolesta asioinnin il-
miön ympärillä. Puolesta-asioinnin käsitettä tarkastellaan usealla tavalla ja muodoste-
taan tutkijoiden oma sovellettu valinta käsitteen määrittelemiseksi (Hirsjärvi, Remes &
22
Sajavaara 2000, 152.) Tämän tiedonkuvausmenetelmän tarkoituksena ei ole tehdä
asiasanoitusta eikä tietomallinnusta.
Sähköisellä puolesta asioinnilla tarkoitetaan sekä henkilöiden että yritysten
v v
v - v n-
simmäistä kerta v
v . Kuviossa 1 on punaisella katkoviivalla ympyröity val-
takirja valtuutuksella tapahtuva asiointi, jota tämä pro gradu-tutkielma käsittelee.
KUVIO 1. Puolesta-asioinnin käsitemalli (mukaillen Lepistö ym. 2016, 20)
Puolesta-asioinnin ensimmäisessä käsitemallissa puolesta-asiointi tapahtuu valtakirjan
valtuutuksella, jonka valtuuttaja (päämies) on antanut valtuutetulle. Käsitemalli kuvaa
kaikki muut toimijat paitsi valtuutuksen. Valtuutuksen määritelmä on haettu lainsää-
dännöstä, joka on v v - v v r-
v 2018 vaatimusmäärittelyn tarkentamisen jäl-
keen. Sähköisen puolesta asioinnin käsite on muuttunut ajassa. Puolesta-asioinnin en-
simmäisessä toiminnallisessa määrittelyssä (2016) kerrotaan valtakirjan valtuutuksella
tapahtuvasta asioinnista. PUOLA -hankkeessa (2016-2017) pilotoitiin valtakirjapohjai-
23
sia puolesta-asioinnin ratkaisuja (Hilama, Hartonen & Kinnunen 2017, 236). Tällä het-
kellä (3/2018) THL määrittelee palvelun valtakirjaan perustuvaksi puolesta-asioinniksi.
Puolesta-asioinnin synonyymeja ei kirjallisuuskatsauksen avulla löydetty. Puolesta-
asioinnin ilmiöön liittyviä käsitteitä ja termejä on esitelty liitteessä 3. Valtuutukseen
(valtakirjaan) perustuva puolesta asiointi terveydenhuollon sähköisissä asiointipalve-
luissa pitää sisällään käsitteitä sähköisen asioinnin, lainsäädännön sekä sosiaali- ja ter-
veydenhuollon alueelta. Kuviossa ilmenevät myös puolesta-asiointiin liittyvät muut
toiminnot kuten edunvalvontamääräys ja perusrekisteripohjainen valtuutus. Suostumuk-
sessa ei ole kyse puolesta-asioinnissa (vrt. Ruotsalainen, Iivari & Doupi 2008, 379-385).
Valtuutukseen (valtakirjaan) perustuva puolesta asiointi terveydenhuollon sähköisissä
asiointipalveluissa pitää sisällään käsitteitä sähköisen asioinnin, hallinnon sekä sosiaali-
ja terveydenhuollon alueelta. Tämän tutkimuksen pohjalta on päädytty seuraavaan
yleiskieliseen määritelmään, joka perustuu osin Ailion ym. (2009) määritelmään: Puo-
lesta-asiointi tarkoittaa, että joku muu asioi henkilön luvalla ikään kuin olisi henkilö
itse. Lupa asiointiin annetaan valtuutuksella. Valtuutus tehdään valtakirjalla sähköisessä
asiointipalvelussa. Tällä hetkellä valtuutuksen (valtakirjan) voi tehdä terveydenhuollos-
sa.
3.4 Puolesta-asioinnin nykytila terveydenhuollossa
v s-
taiseksi varteen otettava vaihtoehto muille asiointitavoille sosiaali- ja terveydenhuollos-
sa. Kuusi vuotta myöhemmin se oli jo kasvanut yhdeksi suosituimmaksi palvelumuo-
v v (Pajukosk ,
, v “ - v
g v ” v v v
v v iden mukaan, mutta alueel-
liset ja ikäryhmittäiset erot ovat suuria. Vuonna 2017 sähköisten palveluiden tarjonta
julkisessa perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa vaihtelee ja yli puolet vastan-
neista oli kokenut ainakin jonkin esteen sähköisten palvel . (Hyppönen ym.
2018, 8.)
24
Sähköinen puolesta asiointi on kansalaisille tuttu julkishallinnosta (Kela, Hyvis.fi, Te-
kes, Verohallinto), jotka ottivat sen Suomessa ensimmäisinä käyttöön (Valtiovarainmi-
nisteriö 2016.) Sen sijaan terveydenhuollon palveluissa sähköinen puolesta asiointi on
uusi asioimisen tapa, joka ei ole vielä vakiintunut käyttöön. Maaliskuussa 2018 sähköi-
siä valtuuksia (valtakirjoja) hyödyntäviä organisaatioita oli kolme: Essote (Hyvis.fi-
palvelu), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Nettirassi.fi-palvelu) ja Oulun kau-
punki (Oulunomahoito.fi) (eSuomi.fi c.)
Puolesta-asioinnin edellytys on, että henkilön oikeudesta asioida toisen puolesta voi-
daan varmistua. Toisen puolesta asioimiseen tarvittavan sähköisen valtakirjan voi val-
tuuttamispalvelussa tehdä täysi-ikäinen täysivaltainen henkilö. Sähköisen valtuutuspro-
sessin voivat aloittaa sekä valtuuttaja (päämies) että valtuutettu. Päämiehen ja valtuute-
tun tulee olla oikeustoimikelpoisia valtuutushetkellä. Tieto oikeustoimikelpoisuudesta
tarkistetaan asiointivaltuudet-palvelusta. Määrittely ei ota kantaa valtakirjalla asioinnin
toimiala- tai palvelukohtaisiin valtakirjan sisältöihin tai yksityiskohtiin. (Lepistö ym.
2016; 5, 9, 10; Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016b). Toisen henkilön puolesta asi-
ointi voi estyä joissain tapauksissa, kuten jos molemmat henkilöt eivät ole elossa ja hei-
dän henkilötunnuksensa eivät ole voimassa (suomi.fi 2018 a). Valtuudet-palvelu on osa
Suomi.fi-palvelun tuotevalikoimaa ja sen avulla voi tarkistaa henkilön (tai yrityksen)
valtuuden, valtakirjan tai oikeuden asioida toisen puolesta. Valtuudet-palvelu palauttaa
organisaatiolle vastauksena, onko asioijalla oikeutta valtuuttaa tai asioida toisen puoles-
ta. Tiedot se hakee joko perustietorekistereistä tai valtuusrekisteristä. (Suomi.fi 2018a.)
Suomi.fi-v v “ - v ”, v n-
nin tukipalveluita ja syntyneet KaPa - - n-
nin tukipalvelut 2016).
Tällä hetkellä sähköinen valtuutuksen (valtakirjan) voi luoda Suomi.fi-verkkopalvelun
Valtuudet-osiossa osoitteessa www.suomi.fi. Valtuuttajan pääsee palveluun kirjautu-
malla sisään pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuutuksen
teon jälkeen valtuutettu voi asioida palvelussa toisen puolesta. Valtuudelle määritetään
voimassaoloaika ja se on tarvittaessa voimassa heti. (eSuomi.fi a.) Sähköisen valtuutuk-
sen tekoa voi myös harjoitella Suomi.fi-valtuuksien testipalvelussa. Testipalvelussa voi
25
tarkastella luomaansa valtuutta, muokata sen voimassaoloa tai mitätöidä sen, jolloin
valtuuden voimassaolo päättyy (Suomi.fi 2018b.)
KUVIO 2. Valtuudet palvelun toiminta (eSuomi.fi b).
Kuviossa 2 on esitetty miten Suomi.fi-valtuudet palvelu toimii tällä hetkellä ja katkovii-
valla ympyröity osio esittää muita henkilön sähköiseen puolesta asiointiin liittyviä teki-
jöitä. Kun toiselle henkilölle annetaan valtuus, valtuuskoodilla ja sen kuvauksella raja-
taan mitä asiaa valtuus koskee. Tällä hetkellä (3/2018) hyödynnettävissä olevat ja tule-
vat valtuuskoodit terveydenhuollossa liittyvät terveydenhuollon asioiden hoitoon. Val-
tuutettu voi katsella valtuuttajan terveydentilaa koskevia tietoja, tehdä tai muuttaa ter-
veydenhuollon ajanvarauksia sekä ilmoittaa ja vastaanottaa valtuuttajan terveydentilaan
liittyviä tietoja. Näitä valtuuksia hyödyntävät sähköisen asioinnin portaalit ovat Hyvis,
Nettirassi ja Oulun Omahoito. (eSuomi.fi d.)
PUOLA -hanke on toiminut eräänlaisena pioneerina kansallisen Suomi.fi-valtuudet-
palvelun käyttöönotossa terveydenhuollon osalta. Hankkeen myötä Palveluohjain oli
ensimmäinen asiointipalvelu, joka otti käyttöön automaattisen puolesta-asiointi oikeu-
den tarkistuksen alaikäisen huollettavan osalta Suomi.fi-valtuudet palvelussa. Lisäksi
hankeaikana ehdittiin ottaa käyttöön myös sähköisellä valtuudella asiointi sosiaali- ja
terveydenhuollon asioissa. Hankkeessa luodut puolesta-asioinnin ratkaisut levisivät jo
26
hankkeen aikana myös Essoten ulkopuolelle, sillä toimiva puolesta-asioinnin mahdollis-
taminen oli kaivattu asia. (PUOLA -hanke loppuraportti 2017, 24.)
KaPA-palvelut kehittyvät edelleen sitä mukaan kun organisaatiot ottavat niitä käyttöön-
sä. Organisaatioilla on joko velvoite, oikeus tai rajoitettu oikeus tukipalveluiden käyt-
töön - v
2016.) Sähköisen puolesta asioinnin nykytilaa voi parhaiten tarkastella kansallisen pal-
veluarkkitehtuurin viestintäkanavan (eSuomi.fi) kautta, joka on VRK:n ylläpitämä.
Viestintäkanavan mukaan Suomi.fi-valtuudet palvelun seuraavia kehittämiskohteita
2018-2019 puolesta-asioinnin valtakirjaan liittyen ovat muun muassa valtuusrekisterin
käytettävyys parannukset ja valtakirjan luominen palvelupisteessä virkailijan avustama-
na. (eSuomi.fi f.)
27
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Sähköisen puolesta asioinnin valtuuttamisen linjauksia ja rajauksia tehdään kansallisesti
parhaillaan viranomaisten toimesta. Sähköinen puolesta asiointi perustuu valtuuttami-
seen, eikä siinä ole kyse suostumuksesta. Tämä tutkimus on rajattu koskemaan henkilön
valtakirjaan perustuvaa sähköistä puolesta asiointia Suomessa. Tutkimuksen tarkoituk-
sena on selkiyttää käsitteitä puolesta asioinnin ilmiön ympärillä, ymmärtää puolesta
asioinnin käsitteen kehittymistä sekä kuvata sähköisen valtakirjaan perustuvan puolesta-
asioinnin tämänhetkistä kansallista kehityksen tilaa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä asioissa kansalaiset tekisivät puolesta-
asioinnin sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa ja miten tärkeäksi he
asian tällä hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten valtuutuksen (valtakir-
jan) tekemisen tarpeesta. Kolmanteen tutkimuskysymykseen sisältyy merkityksellisyy-
den lisäksi myös tarpeellisuuteen liittyviä asioita.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Missä asioissa vastaajat valtuuttaisivat toisen henkilön asioimaan puolestaan?
2. Missä asioissa vastaajat eivät valtuuttaisi toista henkilöä asioimaan puolestaan?
3. Kuinka merkitykselliseksi / tärkeäksi vastaajat tämän asian kokevat juuri nyt olevassa
elämänvaiheessa?
Kansalaisten kokemuksen mittaaminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tukea yh-
teiskunnallista strategista päätöksentekoa ja vastata kansalaisten odotuksiin (Enwald
ym. 2016, 19-20). KaPA -hankkeen loppuarviointi raportti (2017) suosittelee, että kan-
v v v . Sen mu-
v v
. (Valtiovarainministeriö 2018.)
Tämän pro gradu -tutkielman aihe valikoitui seuraamalla PUOLA -hankkeen (2016-
2017) etenemistä ja hankkeen projektipäällikön kannustamana. Tutkijoiden motiivina
28
oli aito kiinnostus kuunnella kansalaisen ääntä terveydenhuoltoon kehitetyn sähköisen
puolesta asioinnin valtakirjaan perustuvan palvelun osalta. Kansalaiset ja terveyden-
huollon ammattilaiset hyötyisivät, jos valtakirjaan perustuvat valtuudet olisi annettu
etukäteen, eikä vasta sitten, kun sen olemassaololle olisi jo tarvetta. Aiheen valintaan on
vaikuttanut myös sähköisen puolesta asioinnin aiheen ajankohtaisuus ja toistuva näky-
vyys Suomen valtamediassa.
29
5 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT
5.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma metodologisena läh-
tökohtana
Teoreettisen viitekehyksen kautta tavoitetaan tutkittavan ilmiön keskeiset tekijät ja nii-
den väliset suhteet sekä näkökulma, jonka kautta puolesta-asioinnin ilmiötä tarkastel-
laan. Se määrittelee myös kerättävän aineiston luonteen ja sen käsittelyn. (Alasuutari
2011, 79-89.) Tämän tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on tietohallinnon oman
tieteenalan paradigma eli viitekehys. Lisäksi teoreettisen viitekehyksen tälle tutkimuk-
selle muodostavat puolesta-asioinnin käsitteen määrittely ja ilmiön kuvaaminen (Tuomi
& Sarajärvi 2002b, 18). Käsitteen määrittely selkiyttää puolesta-asioinnin käsitettä ja
käsitteitä ilmiön ympärillä sekä käsitteen kehittymistä. Puolesta-asioinnin ilmiötä tar-
kastellaan kuvaamalla sitä sähköisenä asiointitapana ihmisten arjessa tässä ajassa. Ilmiö
rajataan lopuksi sähköiseen valtakirjaan perustuvaan henkilön puolesta asiointiin, jonka
kansallista kehityksen tilaa kuvataan tarkemmin. Tätä teoreettista taustaa vasten tarkas-
tellaan lopuksi tutkimuksen tuloksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Kuvio 3.) on kehitetty tutki-
muksen ja opetuksen tueksi. Paradigma on tieteellisen tutkimuksen keskeinen tekijä eli
arvojen, teorioiden ja menetelmien kokonaisuus, jossa tiedettä tehdään. Paradigma ohjaa
muun muassa sitä, minkälaiset tutkimustavat ovat hyväksyttyjä ja millaiset tutkimuksel-
liset kysymykset ovat tärkeitä. (Ronkainen ym. 2011, 26-29.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigman mukaisesti tieteellinen tutki-
musympäristö koostuu neljästä kokonaisuudesta eli tiedosta, toiminnasta, menetelmistä
ja toimijoista. Paradigmassa tieto ymmärretään arvoketjuna datasta viisauteen. Tiedon
arvoketjussa verkostomaisuus ja kompleksisuus lisääntyvät, kun siirrytään arvoketjussa
yhä jalostetumpaan muotoon. Toiminnalla tarkoitetaan palvelujen suunnittelua, toteu-
tusta, käyttöä ja arviointia. Menetelmät tarkoittavat tietojen käsittelyyn, tallentamiseen
ja välittämiseen liittyviä teknisiä ja sosiaalisia toimintatapoja. Toimijat ovat sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja käyttäviä tai tuottavia henkilöitä tai yhteisöjä. Tutkimusalu-
30
eet muodostuvat näiden ulottuvuuksien välisistä suhteissa. (Saranto & Kuusisto-Niemi
2012, 142.)
KUVIO 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma (mu-
kaillen Saranto & Kuusisto-Niemi 2012, 142)
Tutkimuskohde eli valtakirjaan perustuva sähköinen henkilön puolesta asiointi sijoittuu
sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tieteenalan tutkimuskentässä toiminnan ja
menetelmien alueelle, joka näkyy kuviossa 3 korostettuna keltaisella katkoviivalla. Se
kuvaa kansalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Toimijoita ovat tässä tapauksessa
sähköistä valtakirjapohjaista puolesta asiointia käyttävät henkilöt (valtuuttajat ja valtuu-
tetut), joiden toimintaa eli puolesta-asioinnin tarvetta tutkitaan. Toiminta tarkoittaa tässä
tutkimuksessa puolesta-asioinnin mahdollistavaa toteutusta ja menetelmät tarkoittavat
toiminnassa syntyneiden valtakirjaan perustuvan puolesta-asioinnin sosiaalisia toiminta-
tapoja, kuten kenet henkilö valtuuttaisi asioimaan puolestaan. (Saranto & Kuusisto-
Niemi 2012, 142.)
31
5.2 Metodiset valinnat
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selittävä eli se etsii selitystä sille, mitkä tekijät asiak-
kaan näkökulmasta vaikuttavat valtakirjaan perustuvan valtuutuksen tekemisen tarpee-
seen terveydenhuollon sähköisissä asiointipalveluissa. Selittävän tutkimuksen strategia
voi olla määrällinen tai laadullinen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 138.) Kysees-
sä on poikittaistutkimus, joka selittää puolesta-asioinnin tekemisen tarvetta tässä hetkes-
sä tutkimukseen valituilla henkilöillä (Hirsjärvi ym. 2010, 178).
Tämä tutkimus on pääosin määrällinen tutkimus, mutta sisältää myös laadullisia piirtei-
tä. Tutkimuksen tiedonhankinta on toteutettu kyselyn avulla, koska halutaan saada sel-
ville mitä ihmiset ajattelevat sekä miten he kokevat puolesta-asioinnin terveydenhuol-
lossa (Hirsjärvi ym. 2000, 184). Tuomi ja Sarajärvi (2002a, 74) toteavat hyvin yksiselit-
teisesti, että kun halutaan tietää miksi ihminen ajattelee tai toimii niin kuin toimii, on
parasta kysyä sitä häneltä itseltään. Kyselyyn päädyttiin, koska sen avulla voidaan kerä-
tä tietoa muun muassa tosiasioista, käyttäytymisestä ja toiminnasta. Sen avulla voidaan
myös pyytää perusteluja toiminnoille. (Hirsjärvi, Remes& Sajavaara 2008, 160.) Kyse-
lyn tulosten analysointimenetelmät ovat strukturoitujen kysymysten osalta määrällisiä ja
avoimien osalta laadullisia. Määrällisten menetelmien avulla kuvataan tutkimusaineis-
toa ja laadullisten menetelmien avulla ymmärretään sitä. Tutkimuksessa ei pyritä tilas-
tolliseen yleistettävyyteen, vaan kuvaamaan vähän tutkittua ilmiötä ja selittämään sitä
tässä ajassa näillä tutkittavilla.
Määrällisessä tutkimuksessa keskeistä on tutkittavien henkilöiden valinta ja perusjouk-
ko, johon tulosten tulee päteä (Hirsjärvi ym. 2010, 140). Perusjoukko määriteltiin KaT-
Se-raportin (2014) tuloksiin perustuen 50-65 vuotiaisiin ja sitä iäkkäämpiin henkilöihin.
Raportin mukaan 50-65-vuotiaisiin ovat niin sanottu vedenjakajasukupolv ,
-v v
(Hyppönen ym. 2014, 72, 79, 41).
Tilastokeskuksen vuoden 2017 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen
mukaan internettiä käytti sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvän tiedon et-
32
sintään 55-64-vuotiasta 61%, 65-74-vuotiaista 46% ja 75-89-vuotiaista 21%. Pääkau-
punkiseudun väestöstä internetiä käytti näiden tietojen etsintään 76%. (Suomen viralli-
nen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017.) Nämä tulokset pe-
rustelivat myös iäkkäämpien henkilöiden ottamista mukaan perusjoukkoon. Tässä tut-
kimuksessa haettiin vedenjakajasukupolven tai iäkkäämpien henkilöiden vastauksia
joko valtuuttajana (itse valtuuttaisin) tai valtuutettuna (esimerkiksi omaishoitajat, lähei-
set).
Aineiston koon määrittäminen määrällisin menetelmin kerättävään aineistoon, joka ana-
lysoidaan kuitenkin pääosin laadullisin menetelmin, oli haastavaa eikä yksiselitteistä
vastausta tähän löydy (Vilkka 2007, 58). Hakalan (2017, 150) mukaan tutkijan työtä
ohjaaviin periaatteisiin kuuluu käyttää tarkoitukseen nähden mahdollisimman pientä
aineistoa. Toisena ohjaavana periaatteena on aineiston määrän riippuminen siitä, mil-
laista ilmiötä yritetään valaista. Tähän työhön valittiin mahdollisimman lähellä perus-
joukkoa olevia vastaajia, joiden vastauksia voidaan pitää suuntaa antavina. Harkinnan-
varaista otosta käytetään, kun tulosten yleistämiseen ei pyritä (Vilkka 2007, 58).
Tässä tutkimuksessa PUOLA -hankkeen projektipäällikön suosittelemana hankittiin
aineisto Vanhustyönkeskusliiton (VTKL) kautta. VTKL:n jäsenjärjestö ENTER ry on
viestintätekniikasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys,
joka toimii pääkaupunkiseudulla. Yhdistys tarjoaa maksutonta opastusta mm. tietoko-
neiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. (ENTER 2018.) Viestintätekniikasta kiin-
nostuneet ikäihmiset valikoituivat kohderyhmäksi paitsi ikänsä myös sähköiseen kyse-
lyyn vastaamistaitojensa puolesta. Tutkijoiden oletuksena oli, että he myös ymmärtäisi-
vät paremmin sähköisiä palveluita ja osaisivat antaa mahdollisesti enemmän vastauksia
kuin ne, jotka eivät ole kiinnostuneita viestintätekniikasta. Tämän harkinnanvaraisen
aineistonkeruun nimike on eliittiotanta ja se voi olla joko pieni tai suuri (Tuomi & Sara-
järvi 2002b, 88-89).
5.3 Kyselylomakkeen laadinta
Kyselytutkimuksessa perinteinen tapa kerätä tutkimusaineistoa on lomake, jonka muoto
voi vaihdella kohderyhmän ja tarkoituksen mukaisesti. (Aaltola & Valli 2007, 102.)
33
Sosiaalisissa tutkimuksissa Robsonin (2007) mukaan kyselylomake on käytetyin tie-
donkeräysmetodi. Kyselytutkimuksesta on todettu, että se on varsin nopea, luotettava ja
edullinen tapa kerätä informaatiota (Robson 2007, 79; Waltz, Strickland & Lenz 2010,
287-308). Myös Hakala (2017, 142) mainitsee, että empiirisissä tutkimuksissa kysely on
yleinen tiedon hankintatapa ja on tyypillistä juuri sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä.
Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin suurimmalta osin strukturoiduiksi. Näin halutut
asiat saatiin vaivattomasti käsitellyiksi ja vastaaminen tehtiin kyselyn kohderyhmä
huomioiden mahdollisimman helpoksi. Strukturoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä oli
myös avoimia kysymyksiä, mikä mahdollisti vastaajien ilmaista itseään omin sanoin ja
osoittaa vastaajille, että heidän mielipidettään tässä asiassa halutaan todella kuulla.
(Hirsjärvi ym. 2000, 197-199.)
Kyselylomakkeen laadinnassa huomioitiin myös kysymysten yksiselitteisyys, kysymys-
ten pituus ja määrä sekä helppokäyttöisyys. Kyselyn kohdejoukon huomiointi sekä uu-
den, vastaajille ennestään tuntemattoman aihealueen käsittely pyrittiin ottamaan tässä
korostetusti huomioon, muotoilemalla saatekirjeeseen mistä tarkkaan ottaen on kyse.
Lomakkeen laadinnassa voidaan tutkimuksen onnistumista tehostaa kysymysten tarkalla
suunnittelulla ja huomioimalla kysymysten laadinnan tärkeitä näkökohtia (Hirsjärvi
2000, 194).
Kysymyksiä lähdetään rakentamaan ja keräämään vasta kun tutkimuksen tavoitteet ja
tutkimusongelmat ovat täsmentyneet. (Aaltola & Valli 2007, 102-103; Hakala 2017,
148.) Kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa käytiin keskusteluja Skypen ja sähköpos-
tin välityksellä palvelua kehittävien toimijoiden (THL, VRK) edustajien kanssa. Kes-
kusteluissa saatiin täsmennyksiä ja taustoitusta puolesta-asioinnin käsitteen syntymiseen
sekä kyselylomakkeen kysymysten muotoiluun. Kyselylomakkeen kysymykset muotou-
tuivat tarkoituksesta tutkia sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekemisen tarvetta, ja ne
perustuvat pääosin KaTSe-kyselyn (2014) tuloksiin (Hyppönen ym. 2014, 86 - 93). Val-
takunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunnan (ETENE) julkaisusta
Tarve terveydenhuollossa Kuka tai mikä määrittää? (2006) haettiin tukea tutkijoiden
ajatuksille tarpeesta terveydenhuollon palveluihin.
34
Kysymykset jaettiin tutkimuskysymysten mukaisiin teemoihin: 1. taustakysymykset, 2.
sähköinen valtuuttaminen terveydenhuollossa (merkityksellisyys) ja 3. puolesta-
asioinnin rajaaminen terveydenhuollossa (missä asioissa valtuuttaisi / ei valtuuttaisi
asioimaan puolestaan). Lisäksi sähköisen puolesta asioinnin tarpeellisuus ja tarve sisäl-
lytettiin kyselylomakkeen kysymyksiin 15 ja 18 sekä se oli myös osana kyselylomak-
keen kysymyksiä 7, 10 ja 11 (ei, mutta olisi tarve tai ei, mutta on tarpeen tulevaisuudes-
sa). Taulukoissa 2 on esitetty kyselylomakkeen taustakysymykset ja Taulukossa 3 ky-
symykset tutkimuskysymyksittäin.
TAULUKKO 2. Kyselylomakkeen taustakysymykset
Selittävät muuttujat KaTse-kyselyn (Hyppönen
ym. 2014) mukaan
Taustakysymykset
Naiset ja korkeammin koulutetut olivat merkitse-
v v
hoitaneet asioita toisen puolesta
2. Sukupuoli
– -v v v a-
v
v v
.
3. Syntymävuosi
Naiset ja korkeammin koulutetut olivat merkitse-
v v
hoitaneet asioita toisen puolesta
4. Mikä on korkein suorittamanne koulutusmuoto?
Vedenjakajasukupolvi 5. Oletteko tällä hetkellä työelämässä, työttömänä jne.?
Asumismuoto merkitsevyys liittyen sähköiseen
puolesta asiointiin
6. Missä asutte tällä hetkellä?
v
toisen puolesta asiointiin
7. Onko teillä huollettavia, joiden puolesta hoidatte asioita tällä
hetkellä?
Puolesta asioinnin tarve on yleistä tässä tapaukses-
sa
8. Toimitteko tällä hetkellä toisen henkilön omaishoitajana?
v
v v
9. Onko teillä tunnukset sähköiseen asiointiin esim. verkko-
pankkitunnukset tai mobiilivarmenne?
TAULUKKO 3. Kyselylomakkeen kysymykset tutkimuskysymyksittäin
Tutkimuskysymys Kyselylomakkeen kysymykset
1. Missä asioissa vastaa-
jat valtuuttaisivat toisen
henkilön asioimaan
puolestaan?
16. Missä seuraavissa asioissa haluaisitte antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) toiselle
henkilölle
asioimaan puolestanne?
● Tekemään ajanvarauksen terveydenhuoltoon.
● Katsomaan ja uusimaan reseptejänne.
● Olemaan yhteydessä etukäteen palveluntarjoajaan terveydenhuollossa esim. terve-
yskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.
● Katsomaan laboratoriokokeidenne tai tutkimustenne tuloksia.
● Saamaan tekstiviestimuistutuksen lähestyvästä ajanvarauksestanne terveydenhuol-
lossa.
● Välittämään mittaustuloksianne ja saamaan niistä palautetta.
● Pitämään yhteyttä hoidon aikana puolestanne hoitavaan tai palvelua antavaan ta-
35
hoon esim. terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.
● Täyttämään sähköisiä hakemuksia tai lomakkeita terveydenhuollossa.
17. Mitä asioita edellä mainittujen lisäksi Te jo hoidatte toisen henkilön puolesta terveyden-
huollossa?
13. Jos Teille tulisi tarve valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestanne terveydenhuollos-
sa, kenelle
haluaisitte antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan)?
● Avio-tai avopuolisolle
● Vanhemmalle (äiti tai isä)
● Lapselle (tytär tai poika)
● Sisarukselle (sisko tai veli)
● Sukulaiselle
● Hyvälle ystävälle
● Naapurille
● Jollekin muulle, kenelle (älkää merkitkö nimeä)
● En kenellekään
2. Missä asioissa vastaa-
jat eivät valtuuttaisi
toista henkilöä asioi-
maan puolestaan?
16. Missä seuraavissa asioissa haluaisitte antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) toiselle
henkilölle
asioimaan puolestanne?
● Tekemään ajanvarauksen terveydenhuoltoon.
● Katsomaan ja uusimaan reseptejänne.
● Olemaan yhteydessä etukäteen palveluntarjoajaan terveydenhuollossa esim. terve-
yskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.
● Katsomaan laboratoriokokeidenne tai tutkimustenne tuloksia.
● Saamaan tekstiviestimuistutuksen lähestyvästä ajanvarauksestanne terveydenhuol-
lossa.
● Välittämään mittaustuloksianne ja saamaan niistä palautetta.
● Pitämään yhteyttä hoidon aikana puolestanne hoitavaan tai palvelua antavaan ta-
hoon esim. terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.
● Täyttämään sähköisiä hakemuksia tai lomakkeita terveydenhuollossa.
19. Onko Teillä terveydenhuollon asioita, joissa ette missään tapauksessa haluaisi antaa
toiselle henkilölle mahdollisuutta puolesta-asiointiin?
3. Kuinka merkitykselli-
seksi / tärkeäksi vastaa-
jat tämän asian kokevat
juuri nyt olevassa elä-
män vaiheessa?
10. Oletteko jo tehneet itse sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puolesta-asiointia varten
terveydenhuollossa?
11. Onko Teitä pyydetty asioimaan toisen puolesta terveydenhuollossa?
12. Voisitteko ajatella antavanne etukäteen toiselle henkilölle puolesta asioinnin sähköisen
valtuutuksen (valtakirjan)?
14. Onko mielestänne sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekeminen yhtä luotettavaa kuin
paperisen valtakirjan?
15. Onko mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus (valtakirja) toiselle henkilölle terveyden-
huollossa Teille tarpeellinen?
18. Onko Teillä ollut aiemmin asioita terveydenhuollossa, joita ette ole onnistuneet hoita-
maan toisen
henkilön puolesta vaikka siihen olisi ollut tarvetta?
20. Mitä muita toiveita tai odotuksia Teillä on sähköisestä valtuutuksesta (valtakirjasta)
terveydenhuollossa, jotka helpottaisivat arkeanne?
36
Kysely päätettiin toteuttaa sähköisenä, koska tutkittava aihe koskee sähköistä asiointia.
Sähköinen kyselylomake muotoiltiin Webropol-työkalun avulla, joka sisälsi kysymyk-
siä vastaajien taustoista, Likert-asteikollisen kysymyssarjan (kuusi portainen: täysin tai
jokseenkin eri mieltä, täysin tai jokseenkin samaa mieltä sekä en osaa sanoa/ei koske
minua vaihtoehto), monivalintakysymyksiä ja neljä avointa kysymystä. Yhdessä kysy-
myksessä pyydettiin lisäksi perusteluja vastaukselle. Sähköisen kyselyn riskinä on, että
vastaajat eivät ymmärrä tutkimuksen tarkoitusta tai ymmärtävät kysymykset väärin.
Tämä saattaa osaltaan heikentää kerätyn aineiston laatua. Tämä voidaan välttää esites-
taamalla lomake. (Waltz ym. 2010, 287 - 308.) Kyselylomakkeen esitestaus suoritettiin
helmikuun alussa 2018 satunnaisesti valituilla samaan ikäluokkaan kuuluvilla henkilöil-
lä kuin varsinaisen kyselyn kohdejoukko. Esitestaukseen osallistui yhteensä neljä henki-
löä, kaksi miestä ja kaksi naista. Esitestaukseen osallistuvien iät vaihtelivat 58-65 vuo-
den välillä. Esitestauksen avulla saatiin palautetta kyselylomakkeen ulkoasuun (tekstin
tiiviys) ja luettavuuteen (fontin koko) liittyvissä asioissa. Kysymysten sisältöihin tai
kysymysten ymmärrettävyyteen ei tullut muutosehdotuksia. Esitestaajien vastausten ja
kommenttien perusteella he olivat ymmärtäneet kysymykset tarkoitetulla tavalla.
5.4 Aineiston keräys
Tutkimusaineiston keräys toteutettiin ENTER ry:n kautta välitetyllä sähköisellä kysely-
lomakkeella (Liite 5.) helmikuussa 2018. Sähköinen kysely välitettiin yhdistyksen toi-
mihenkilön kautta sähköpostilla heidän jäsenistölleen, joista oli valmis sähköpostin vas-
taajaryhmä. Sähköpostikyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja vastaajat valikoituivat
täysin satunnaisesti jäsenistöstä. Sähköpostiviesti toimi saatekirjeenä (Liite 4.), jossa oli
sähköinen linkki kyselyyn. Tutkijoille sähköisen toimintatavan etuna oli, etteivät he
tiedä vastaajien sähköpostiosoitteita tai muuten ole kosketuksissa vastaajiin. Vastaajille
sähköisen kyselyn etuna on sen helppous ja nopeus sekä vastaamisen ajankohdan vapaa
valinta. Tutkimus toteutettiin noin kahden viikon mittaisella kyselyjaksolla 15.-
28.2.2018. Kyselyn puolessa välissä lähetettiin muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta.
ENTER ry:n sähköpostilista muodostui noin 880 henkilön yhteystiedosta. Vastauksia
saatiin kahden viikon kyselyjakson aikana yhteensä 63 kappaletta (vastausaste 7,1%).
Määrälliseen tutkimukseen otanta on pieni. Otoskokoon vaikuttavat analyysia koskevat
37
valinnat eli mitä tilastollisia menetelmiä tullaan tutkimuksessa käyttämään. Monimut-
kaiset analyysit vaativat suuremman otoskoon kuin yksinkertaiset analyysit. (Vilkka
2007, 57.) Tutkimuksen tekemiseen käytettävistä resursseista ja aikataulullisista syistä
johtuen ei aineiston lisähankintaan ryhdytty, vaan analyysimenetelmiä valittiin otokseen
sopiviksi.
5.5 Aineiston analysointi
Tutkimusaineiston käsittely aloitettiin luokittelemalla kyselylomakkeen kysymykset
tutkimuskysymyksittäin ja taustakysymysten kohdalla tarvittavien uusien muuttujien
luomisella. Tätä tarkennettiin koko tutkimusaineiston käsittelyn ajan. Johtoajatuksena
tutkijoilla oli löytää aineistosta tietoa asiakkaiden tarpeesta tehdä sähköinen puolesta
asioinnin valtuutus (valtakirja) ja johtolankoina etsittiin mahdollisia selittäviä muuttujia
mitkä tekemisen tarpeeseen voisivat vaikuttaa. (Hirsjärvi ym. 2010, 183.)
Tutkimusaineiston (n=63) esityö tehtiin siirtämällä aineisto ensin Webropol-kysely- ja
raportointityökaluohjelmasta Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmaan. Sen jälkeen
aineiston tiedot tarkistettiin virheellisyyksien tai puuttuvien tietojen osalta. Kaikki vas-
taukset todettiin hyväksytyiksi. Sähköinen kysely lisää aineiston luotettavuutta, koska
esimerkiksi lyöntivirheet jäävät litterointivaiheessa pois (Valli & Aaltola 2015, 110).
Tämän jälkeen aineisto siirrettiin suoraan Webropol-ohjelmasta myös IBM SPSS Statis-
tics for Windows (versio 24.0) -tilastoanalyysiohjelmaan (SPSS). Aineiston käsittelyä
jatkettiin sekä Exel- että SPSS-ohjelmalla.
Tämän aineiston analysointimenetelmät ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Koko tut-
kimusaineisto on käsitelty ensin Exel-taulukkolaskenta-ohjelmalla. Strukturoidut kysy-
mykset ja Likert-asteikollisen kysymyksen tulokset on esitetty vastausmäärinä, prosent-
tiosuuksina sekä keskiarvoina. Likert-asteikollisen kysymyksen osalta tehtiin luokkien
yhdistämisiä aineiston esitettävyyden järkeistämiseksi. Tuloksia täydentämään on tehty
kuvioita MS Excel-ohjelman kaavio- . Avointen kysymysten sisältö on analy-
soitu etsimällä yhdenmukaisuuksia ja ryhmittelemällä niitä aiheiden mukaisiin pääluok-
kiin. Luokittelussa käytettiin apuna KaTse-kyselyä (Hyppönen ym. 2014) ja sama luo-
kittelu löytyy myös kyselylomakkeen kysymyksessä 16. Tulokset on esitetty vastaus-
38
määrittäin ja prosenttiosuuksittain. Niitä on elävöitetty otteilla avoimiin kysymyksiin
saaduista vastauksista.
Tutkimusaineiston analysointia on täydennetty vielä käsittelemällä sitä SPSS-ohjelmalla
valikoiduilta osin. Selittävät muuttujat rakennettiin kyselylomakkeelle aluksi KaTse-
kyselyyn perustuen (Hyppönen ym. 2014). Ristiintaulukoinnin avulla etsittiin kahden tai
useamman muuttujan välistä riippuvuutta, eli vaikuttaako jokin muuttuja toiseen muut-
tujaan (Metsämuuronen 2002, 474; Vilkka 2007, 129). Ristiintaulukoinnilla ei saatu
tilastollisesti merkitseviä tuloksia.
Koska Khiin neliötestiä (Pearson's chi-square) ei voitu käyttää aineiston pienuuden sekä
osassa soluista olleiden vähäisten havaintojen vuoksi (vähemmän kuin 5 havaintoa),
päädyttiin tekemään lisäksi tärkeimmistä kysymyksistä dikotomisia muuttujia (kyllä=1
ja ei=0) Fisherin tarkkaa nelikenttä testiä varten (2 sided Fisher's exact test). Erityisesti,
kun joissakin soluissa frekvenssi jää alle viiden ja otoskoko on alle 40:n, sitä suositel-
laan käytettäväksi (Metsämuuronen 2002, 315). Tulosten odotettiin olevan merkitseviä,
≤ 0,05. Dikotomisia muuttujia muodostettiin lisäksi yhdistelemällä vastauksia ja
luomalla uudelleen joiltain osin selittävistä muuttujista. Samalla pidettiin mielessä, et-
teivät muuttujat muutu merkittävästi tuottaen virheellistä tietoa tutkimusasetelmaan
nähden (Vilkka 2007, 113). Ikäryhmistä päädyttiin myös muodostamaan dikotomisia
muuttujia, koska tässä aineistossa sekä vedenjakajat että uudet vedenjakajat sisältyivät
molemmat alle 70-vuotiaisiin. Kyselylomakkeen kysymysten 7, 10 ja 11 vastaukset val-
tuutuksen tekemisen tarpeesta muokattiin myös dikotomisiksi. Alla olevassa taulukossa
(Taulukko 4.) on esitetty muodostetut dikotomiset muuttujat ikäryhmistä ja tutkijoiden
valitsemista tärkeimmistä kysymyksistä.
TAULUKKO 4. Dikotomiset muuttujat
Dikotominen muuttuja Selittävät muuttujat KaTse-kyselyn
(Hyppönen ym. 2014) mukaan
Selittävä tekijä
≤ 70-vuotiaat – -v v
vedenjakajana nuorempien ja vanhempi-
v . He kaipaavat mui-
.
Onko ikä selittävä tekijä?
> 70-vuotiaat
39
Miehet
Naiset v v e-
ammin hoitaneet asioita toisen puolesta
Iäkkäitä huollettavia omaavat_kyllä v
Ei iäkkäitä huollettavia omaavat (Ei
+ Ei, tarve tulevaisuudessa)
Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta
puolesta-asiointi voi olla tarpeen
tulevaisuudessa
Selittääkö kansalaisen valtuu-
tuksen tekemisen tarvetta?
Ei iäkkäitä huollettavia omaavat
Omaishoitajat (virallinen asema ja ei) Puolesta asioinnin tarve on yleistä tässä
tapauksessa
Ei omaishoitajat
Ei ole pyydetty asioimaan toisen
puolesta
Ei ole pyydetty asioimaan toisen
puolesta, mutta olisi tarve
Selittääkö kansalaisen valtuu-
tuksen tekemisen tarvetta?
Ei valtakirjan tehneet
Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi
tarve
Selittääkö kansalaisen valtuu-
tuksen tekemisen tarvetta?
Tutkimustulokset v tilastollisesti merkitseviä tehdyllä Fisherin tarkalla neli-
kenttä testillä. Merkitsevä p-arvo oli vain kerran < .05, sukupuolten välinen ero sähköi-
sen valtuutuksen (valtakirjan) tekemisen tarpeesta terveydenhuollossa (TAULUKKO
11, sivulla 59). Tuloksia on esitelty tämän aineiston vastausmäärien (n) perusteella.
40
6 TUTKIMUSTULOKSET
6.1 Taustakysymykset
Tutkittavilta kysyttiin taustatietoja kyselyn alussa kysymyksillä numero 2 - 9. Tutki-
mukseen osallistui 63 (kpl) 62-89-vuotiasta uusimaalaista vastaajaa. Vastaajien keski-
ikä oli 72-vuotta. Tutkimukseen osallistujista 65% oli naisia (n= 41) ja 35% miehiä
(n=22). Kuviossa 4 on kuvattu tutkittavien syntymäajat vuosikymmenittäin. Vastaajista
6% (n=4) kuului vedenjakajasukupolveen (50-65-vuotiaat), uuteen vedenjakajasukupol-
veen (alle 70-vuotta) kuului 49,2% (n=31) vastanneista ja iäkkäiden (yli 70-vuotta)
osuus oli 17,8% (n=28).
KUVIO 4. Syntymävuoden jakautuminen tutkimusaineistossa (n=63)
Vastaajista enemmistöllä (Kuvio 5.) oli ammatillinen perus- tai opistoasteen tutkinto.
Sen osuus suorittaneista oli 34,9% (n=22). Alemman korkeakoulututkinnon oli vastaa-
jista suorittanut 30,1% (n=19), ylemmän korkeakoulututkinnon 23,8% (n=15) ja yliopis-
tollisen jatkotutkinnon 3,2% (n=2) vastaajista. Kun koulutus jaettiin vähemmän ja kor-
keammin koulutettuihin (jako ammatillisen perus- tai opistotutkinnon ja alemman kor-
0
5
10
15
20
25
30
35
20-luvulla 30-luvulla 40-luvulla 50-luvulla syntymävuosi
vastaajien lukumäärä
41
keakoulututkinnon väliin), oli korkeammin koulutettujen osuus vastaajista isompi
(57,1%) kuin vähemmän koulutettujen (42,9%).
KUVIO 5. Vastaajien koulutusaste (n=63)
Suurin osa (95%, n=60) vastaajista oli eläkkeellä ja 1,6% (n=1) oli työttömänä. Muuta,
mitä vastanneiden (n=2) osuus oli 3,2%. Vastauksissa oli mainittu muuta kohdassa
“Enter ry” ja “ Eläkkeellä ja yrittäjänä”
Perhevapaalla, opiskelijana koko- tai osa-aikaisesti ja työelämässä ei vastaajista (n=0)
ollut kukaan.
Asumismuotona (Kuvio 6.) vastaajista enemmistö (96,8%, n=61) ilmoitti asuvansa
omistus- tai vuokra-asunnossa ja 3,2% (n=2) kertoi asuvansa muualla kuten
“Pojan omistamassa asunnossa” ja “Asumisoikeusasunnossa”
Kukaan tähän kyselyyn vastanneista (n=0) ei asunut palvelutalossa, kuntoutuskodissa
tai vastaavassa.
0 5 10 15 20 25
Yliopistollinen jatkotutkinto
Ylempi korkeakoulututkinto
Alempi korkeakoulututkinto
Ammatillinen perus- tai opistotutkinto
Ylioppilastutkinto
Perusasteen tutkinto (perus-, keski- tai kansakoulu)
En halua kertoa
Vastaajien lukumäärä
42
KUVIO 6. Vastaajien asumismuoto (n=63)
Vastaajista suurimmalla osalla (65,1%, n=41) ei ollut tällä hetkellä huollettavia (Kuvio
7.). Vastaajista yhtä suurella osalla (17,5%) oli joko yksi iäkäs huollettava (n=11) tai ei
ollut lainkaan huollettavia tällä hetkellä (n=11), mutta he kokivat että puolesta asiointi
voi olla heille tarpeen tulevaisuudessa. Alle 18-vuotiaita tai täysi-ikäisiä huollettavia ei
vastaajista (n=0) ollut kellään.
KUVIO 7. Huollettavien osuus (n=63)
0 10 20 30 40 50 60 70
Omistus- tai vuokra-asunnossa
Palvelutalossa, kuntoutuskodissa tai vastaavassa
Jossain muualla, missä
Vastaajien lukumäärä
18 %
65 %
18 %
Alle 18-vuotiaita, kuinka monta?
Täysi-ikäisiä, kuinka monta?
Iäkkäitä henkilöitä, kuinka monta?
Ei huollettavia tällä hetkellä
Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta puolesta asiointi voi olla tarpeen tulevaisuudessa
43
Viisi vastaajaa (6%) toimi vastaamishetkellä toisen henkilön omaishoitajana (Kuvio 8.)
ja yhdellä (2%) oli virallinen omaishoitajan asema. Vastaajista 92,1% (n=58) ei toimi-
nut omaishoitajana vastaamishetkellä.
KUVIO 8. Omaishoitajien osuus vastaajista (n=63)
Kyselyyn vastanneista jokaisella (n=63) oli tunnukset sähköiseen asiointiin esimerkiksi
verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Tässä otoksessa keskimääräinen (vastaa
keskiarvoa) vastaaja on oli 72-vuotias nainen, jolla oli joko ammatillinen perus-, opisto-
tai alempi korkeakoulututkinto. Hän asui omistus- tai vuokra-asunnossa eikä hänellä
ollut kyselyyn vastaamisen aikaan huollettavia. Hänellä oli tunnukset sähköiseen asioin-
tiin, muttei ollut vielä tehnyt sähköistä valtuutusta (valtakirjaa) puolesta-asiointia varten
terveydenhuoltoon.
6.2 Sähköinen valtuuttaminen
Kysymyksillä numero 13, 16 ja 17 tiedusteltiin missä asioissa tutkittavat valtuuttaisivat
toisen henkilön asioimaan puolestaan. Tutkittavilta kysyttiin, kenelle he sähköisen val-
tuutuksen (valtakirjan) haluaisivat antaa, jos heille tulisi tarve valtuuttaa toinen henkilö
6 %
2 %
92 %
Kyllä toimin, mutta minulla ei ole virallista omaishoitajan asemaa (en saa esim. omaishoidon tukea)
Kyllä toimin, minulla on virallinen omaishoitajan asema
En toimi
44
asioimaan heidän puolestaan terveydenhuollossa. Kaikki vastaajat halusivat antaa val-
tuutuksen puolesta-asiointiin jollekin henkilölle (Kuvio 9.). Noin puolet vastaajista
(52,4%, n=33) haluaisi antaa valtuutuksen lapselleen. Avio- tai avopuolisolleen sen an-
taisi 30,2% (n=19). Vastaajista 3,2% (n=2) halusi antaa oikeuden puolesta-asiointiin
sukulaiselle tai jollekin muulle. Jollekin muista oli vastauksissa mainittu “siskonpoika”
ja “lapsenlapset”. Oma vanhempi tai naapuri ei ollut vaihtoehto kenellekään vastaajis-
ta.
KUVIO 9. Vastaajien mielipide kenet he halusivat valtuutetuksi (n=63)
Eri väittämien muodossa kysyttiin tutkittavien mielipidettä siitä, missä asioista he ha-
luavat antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) toiselle henkilölle puolesta-asiointiin.
Asiaa tiedusteltiin vastaajilta kuusi portaisella Likert-asteikolla, joka sisälsi kahdeksan
eri väittämää. Kuviossa 10 on esitetty väittämien jakautuminen vastaajien lukumäärien
perusteella.
0 5 10 15 20 25 30 35
Avio- tai avopuolisolle
Vanhemmalle (äiti tai isä)
Lapselle (tytär tai poika)
Sisarukselle (sisko tai veli)
Sukulaiselle
Hyvälle ystävälle
Naapurille
Jollekin muulle, kenelle (älkää merkitkö nimeä)
En kenellekään
Vastaajien lukumäärä
45
KUVIO 10. Puolesta-asiointia koskevien väittämien jakautuminen (n=63)
Samaa mieltä olevien (jokseenkin tai täysin samaa mieltä) prosenttiosuuksia tarkastelta-
essa tärkeimmiksi asioiksi, missä vastaajat valtuuttaisivat toisen henkilön puolestaan,
olivat ajanvarauksen tekeminen terveydenhuoltoon (79% vastaajista), katsomaan ja uu-
simaan reseptejä (76% vastaajista) sekä saamaan tekstiviestimuistutuksen lähestyvästä
ajanvarausajasta, pitämään yhteyttä hoidon aikana hoitavaan tahoon sekä täyttämään
sähköisiä hakemuksia ja lomakkeita terveydenhuoltoon (73% vastaajista). Puolesta-
asiointia koskevien väittämien tarkastelu vastanneiden lukumäärän keskiarvojen perus-
teella (Kuvio 11.), nostaa tärkeimmiksi asioiksi ajanvarauksen tekemisen terveyden-
huoltoon (ka 4,4), reseptien katsomisen ja uusimisen (ka 4,34) sekä yhteydessä olemi-
sen etukäteen terveydenhuollon palveluntarjoajaan (ka 4,33).
46
KUVIO 11. Asiat, joissa haluttiin antaa valtuutus puolesta-asiointiin (n=63)
Mielipidettä valtuutuksen antamiseen tarkasteltiin vielä ikäryhmissä alle ja yli 70-
vuotiaat (Taulukko 5). Tässä otoksessa eniten Kyllä-vastauksia oli alle 70-vuotiaiden
ikäryhmässä jokaisen väittämän kohdalla. Se tarkoittaa, että näistä vastaajista alle 70-
vuotiaat olivat näiden väittämien kohdalla valmiimpia antamaan sähköisen valtuutuksen
kuin yli 70-vuotiaat.
TAULUKKO 5. Kyllä vastauksien jakautuminen ikäryhmittäin asioissa, joissa halutaan
antaa valtuutus puolesta-asiointiin
Väittämä Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
Tekemään ajanvarauksen terveyden-
huoltoon.
≤ 70-vuotiaat 27 3
> 70-vuotiaat 23 4 .697
Katsomaan ja uusimaan reseptejänne ≤ 70-vuotiaat 26 2
> 70-vuotiaat 22 6 .252
Olemaan yhteydessä etukäteen pal-
veluntarjoajaan terveydenhuollossa
≤ 70-vuotiaat 26 2
38
40
42
44
46
48
50
52
Vastanneiden lukumäärä
ka 4,34
ka 4,33
ka 4,17
ka 4,17
ka 4,01
ka 4,20 ka 4,20
ka 4,42
47
esim. terveyskeskukseen tai yksityi-
seen lääkäriasemaan
> 70-vuotiaat 19 5 .227
Katsomaan laboratoriokokeidenne tai
tutkimustenne tuloksia
≤ 70-vuotiaat 25 2
> 70-vuotiaat 18 6 .127
Saamaan tekstiviestimuistutuksen
lähestyvästä ajanvarauksestanne
terveydenhuollossa
≤ 70-vuotiaat 26 2
> 70-vuotiaat 21 4 .404
Välittämään mittaustuloksianne ja
saamaan niistä palautetta
≤ 70-vuotiaat 25 3
> 70-vuotiaat 19 7 .169
Pitämään yhteyttä hoidon aikana
puolestanne hoitavaan tai palvelua
antavaan tahoon esim. terveyskes-
kukseen tai yksityiseen lääkäriase-
maan
≤ 70-vuotiaat 26 1
> 70-vuotiaat 21 5 .100
Täyttämään sähköisiä hakemuksia tai
lomakkeita terveydenhuollossa
≤ 70-vuotiaat 26 1
> 70-vuotiaat 21 5 .087
Tutkittavilta kysyttiin lisäksi avoimella kysymyksellä, asioita mitä he jo edellä mainittu-
jen lisäksi hoitavat toisen henkilön puolesta terveydenhuollossa. Koko kyselyyn vastan-
neista (n=63) tähän kysymykseen vastasi 28,6% vastaajista (n=18). Muita edellä mainit-
semattomia asioita olivat hoito- ja apteekkilaskut (n=2) (valtuutus pankista), kuljetus-
tai mukanaolo lääkärissä (n=4) (ei tarvita valtuutusta) sekä Kela-asiat (n=1) (valtuutus
Kelasta).
“Maksan hoito ja apteekkilaskut”
“Olen vaimon mukana invataksin kyydissä ja mukana lääkärin vastaan
otolla.”
“En hoida mitään muuta kuin Kela-asioita, johon erillinen valtakirja. “
Edunvalvontavaltuutus oli mainittu kolmessa vastauksessa.
“Tällä hetkellä en hoida, mutta hoidin kaikkia em. asioita edesmenneiden
vanhempieni puolesta isäni edunvalvojana ja äitini valtuuttamana.
“Mielestäni toisen puolesta asiointi ei ole mahdollista ilman edunvalvon
tavaltuutusta.”
48
Sähköinen asiointi (verkkoasiointi, digitaaliset palvelut) mainittiin kahdessa vastaukses-
sa.
“Avustan vaimoani kun hän omilla tunnuksillaan harjoittelee käyttämään
terveydenhuollon verkkopalveluita. Verkkoasionti on tehokasta ja melko
helppoa myös senioreille kun vain aloittaa. Aloitus ja opastettu harjoittelu
edistävät asiaa.”
“Tällä hetkellä en mitään, mutta hoidin ko. asioita mieheni puolesta vuo
sia, kun hän oli muistisairas. Olisi ollu tarvetta digitaalisiin palvelujen
käyttöön silloin enemmänkin.”
Suurin osa tämän kysymyksen (77,8%, n=14) vastauksista, koski edellä mainittuja asioi-
ta kuten ajanvarausta, yhteydenpitoa ja lomakkeita.
6.3 Valtuuttamisen rajaaminen
Kysymyksillä numero 16 ja 19 tiedusteltiin missä asioissa tutkittavat eivät valtuuttaisi
(täysin tai jokseenkin eri mieltä) toista henkilöä asioimaan puolestaan. Vastaajista
18,3% ei halunnut valtuuttaa puolesta-asioijaa välittämään mittaustuloksia ja saamaan
niistä palautetta (n=11), 14,3% ei halunnut valtuuttaa katsomaan laboratoriokokeiden tai
tutkimusten tuloksia (n=9) ja 13,3% ei halunnut valtuuttaa katsomaan ja uusimaan re-
septejä (n=8). Kuviossa 12 tärkein ei puolesta-asioitava asia keskiarvojen perusteella oli
mittaustulosten välittäminen ja palautteen saaminen niistä (ka 4,0). Seuraavaksi tär-
keimmät olivat tekstiviestimuistutusten saaminen ajanvarausajasta (ka 4,1) ja laborato-
riokokeiden ja tutkimustulosten katsominen (ka 4,1).
49
KUVIO 12. Asiat, joissa ei haluttu antaa puolesta-asioinnin valtuutusta (n=63)
Taulukossa 5 (sivu 46) tarkasteltiin jo aiemmin mielipidettä valtuutuksen antamiseen
ikäryhmissä alle sekä yli 70-vuotiaat. Eniten Ei-v v “ t-
” ,
näistä vastaajista, molemmat ikäryhmät epäröivät eniten valtuutuksen antamista mitta-
ustuloksien välittämisen ja palautteen saamisen kohdalla.
Avoimella kysymyksellä tiedusteltiin tutkittavilta, onko heillä mielessään terveyden-
huollon asioita, joissa he eivät missään tapauksessa haluaisi antaa toiselle henkilölle
mahdollisuutta puolesta-asiointiin. Tähän kysymykseen vastasi melkein puolet (47,6%,
n=30) koko kyselyyn vastanneista. Heistä 10,3% (n=3) mielestä terveydenhuollossa oli
asioita, joissa he eivät halunneet antaa puolesta-asioinnin mahdollisuutta. Niitä olivat
0
2
4
6
8
10
12
Vastanneiden lukumäärä
ka 4,42
ka 4,34
ka 4,33
ka 4,17
ka 4,17
ka 4,01
ka 4,20 ka 4,20
50
“Ajanvaraukset, mielenterveyteen liittyvä hoito.”
“Aviopuolison ja lasten perheiden ulkopuolelle en halua antaa lupaa puo
lesta asiointiin.”
Kysymykseen vastanneista 90% (n=27) ei ollut mitään sellaista asiaa terveydenhuollos-
sa, mihin he eivät olisi missään tapauksessa halunneet antaa toiselle henkilölle puolesta-
asioinnin mahdollisuutta.
6.4 Valtuuttamisen merkityksellisyys
Tutkittavilta tiedusteltiin puolesta-asioinnin merkityksellisyyttä tässä elämänvaiheessa
kysymyksillä numero 10-12, 14,15, 18 ja 20. Sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puo-
lesta-asiointia varten (Kuvio 13.) terveydenhuollossa oli itse tehnyt 9% vastaajista (n=6)
ja yhtä monella oli ollut siihen tarve. Valtaosa vastaajista (80%, n=50) ei ollut tehnyt
sähköistä valtuutusta puolesta-asiointiin.
KUVIO 13. Sähköisen valtuutuksen tehneiden osuus (n=63)
9 %
80 %
9 %
2 %
Kyllä En En, mutta olisi tarve En osaa sanoa
51
Terveydenhuollossa toisen puolesta asioimaan pyydettyjen osuus on esitetty kuviossa
14. Vastaajista suurinta osaa (71%, n=45) ei oltu pyydetty asioimaan toisen puolesta.
Toisen puolesta asioimaan oli pyydetty 22,2% (n=45) vastaajista ja tarvetta siihen koki
5% (n=3) vastaajista. Yksi vastaaja ei osannut sanoa oliko häntä pyydetty asioimaan
toisen puolesta terveydenhuollossa
KUVIO 14. Puolesta asioimaan pyydettyjen osuus vastaajista (n=63)
Tutkittavilta tiedusteltiin (Kuvio 15.) voisivatko he ajatella antavansa etukäteen toiselle
henkilölle puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen. Vastaajista valtaosa (80,1%,
n=51) oli sitä mieltä, että voisi antaa valtuutuksen. Kaksi vastaajaa ei voinut ajatella
antavansa etukäteen toiselle henkilölle puolesta asioinnin valtuutusta. Mielipidettään
tähän kysymykseen ei osannut sanoa vastaajista 15,9% (n=10).
22 %
71 %
5 %
2 %
Kyllä Ei Ei, mutta olisi tarve En osaa sanoa
52
KUVIO 15. Puolesta-asiointi valtuutuksen antaminen etukäteen toiselle henkilölle
(n=63)
Kuviossa 16 on esitetty tutkittavien mielipide sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) te-
kemisen luotettavuudesta verrattuna paperisesti tehtävään valtakirjaan. Vastaajista suu-
rin osa (74,6%, n=47) piti sähköistä valtuuttamista yhtä luotettavana kuin paperistakin.
Vastaajista 6,4% (n=4) oli sitä mieltä, että sähköinen valtuuttaminen ei ole yhtä luotet-
tava kuin paperinen valtakirja.
KUVIO 16. Vastaajien mielipide sähköisen valtuutuksen luotettavuudesta (n=63)
0 20 40 60
Kyllä
En
En osaa sanoa
Vastaajien lukumäärä
0 10 20 30 40 50
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Vastaajien lukumäärä
53
Naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien mielipiteiden eroa sähköisen valtuutuksen luo-
tettavuudesta verrattuna paperiseen esitellään taulukossa 6. Kyllä tai ei vastanneista
(n=51) miehistä ja naisista selkeä enemmistö (92,1%, n=47) oli sitä mieltä, että sähköi-
sen valtuutuksen tekeminen on yhtä luotettavaa kuin paperisen. Alle tai yli 70-
vuotiaiden vastaukset noudattivat samaa linjaa, enemmistö piti sähköistä valtuutusta
luotettavana. Vastaajista 19,1% ei osannut sanoa mielipidettään (n=12) kysyttäessä,
onko heidän mielestään sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekeminen yhtä luotettavaa
kuin paperisen valtakirjan.
TAULUKKO 6. Mielipiteiden jakautuminen sähköisen valtuutuksen luotettavuuden
osalta iän ja sukupuolen mukaan
Kysymys Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
Onko mielestänne sähköisen
valtuutuksen (valtakirjan) teke-
minen yhtä luotettavaa kuin pape-
risen valtakirjan
Mies 16 2
Nainen 31 2 .607
≤ 70-vuotiaat 28 2
> 70-vuotiaat 19 2 .509
Tutkittavilta tiedusteltiin, oliko mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus (valtakirja) ter-
veydenhuollossa toiselle henkilölle heidän mielestään tarpeellista. Puolesta-asioinnin
mahdollisuus terveydenhuollossa oli tarpeellinen 6,4% (n=4) vastaajista tällä hetkellä
(Kuvio 17.). Vastaajista 25,4% (n=16) koki sen tarpeelliseksi tulevaisuudessa. Suurim-
malle osalle (63,5%, n=40) puolesta-asiointi ei ollut tarpeellinen tällä hetkellä.
54
KUVIO 17. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus (n=63)
Tutkittavilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, onko heillä ollut aiemmin asioita
terveydenhuollossa, joita he eivät ole onnistuneet hoitamaan toisen henkilön puolesta
vaikka siihen olisi ollut tarvetta. Koko kyselyyn vastanneista (n=63) tähän kysymykseen
vastasi 60,3% (n=38) . Heistä 66% (n=25) ei ole ollut asioita, joita he eivät olisi onnis-
tuneet hoitamaan toisen henkilön puolesta, silloin kun siihen on ilmennyt tarvetta.
Muut aiemmat tarpeet liittyen toisen puolesta asiointiin terveydenhuollossa kohdistui-
vat ajanvarauksiin (n=2), reseptin uusimiseen (n=3) ja hoitoon liittyviin asioihin (n=5)
sekä todistuksen pyytämiseen (n=1).
“Olisi jatkuva tarve seurata äitini 97v tietoja Kannasta (labra ja epikrii
sit), mutta ei ole ollut mahdollista, kun olen asiaa tiedustellut.”
“Psyykkisesti oireilevan aikuisen lapsen asioissa, ollut vaikeuksia jopa
saada hoitotasoa kuuntelemaan vaikka ei halua kysyä mitään tietoja, olisi
halunnut vain antaa taustatietoja lisää.”
“En ole saanut todistusta vakuutusta varten henkilön puolesta, jonka itse
oli sitä vaikea pyytää mielenterveydellisistä syistä.”
0 10 20 30 40 50
On tarpeellinen tällä hetkellä
Ei ole tarpeellinen tällä hetkellä
On tarpeellinen tulevaisuudessa
En osaa sanoa
Ei koske minua
Vastaajien lukumäärä
55
Kyselyn lopuksi tutkittavilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä vielä mitä muita toi-
veita tai odotuksia heillä on sähköisestä valtuutuksesta (valtakirjasta) terveydenhuollos-
sa mikä helpottaisi heidän arkeansa. Koko kyselyyn vastanneista (n=63) vastasi tähän
kysymykseen 44,4% (n=28). Heistä 32,1% ei ollut muita toiveita tai odotuksia asiasta
(n=9). Toiveista ja odotuksista ilmenivät tietojärjestelmien tekniset ja ulkoasulliset asiat
(n=5), yhteydenpidolliset asiat (n=3), valtuuttamiseen (n=2) ja tunnistautumiseen liitty-
vät asiat.
“Pääkaupunkiseudulla on ilmeisesti joka kaupungissa omat ohjelmat. Ne
eivät ”keskustele” keskenään. Tähän tarvitaan pikaisesti muutos.”
“Lääkäri - labra-ajat meilinä kännykkään ja labratulokset meilinä kän
nykkään tai omaan sähköpostiin…”
“Pitää olla helposti purettava / valtuutettu voidaan helposti vaihtaa.”
“Pitäisi olla joku yleinen kaikille mahdollinen tunnistautumisjärjestelmä
pankkitunnusten sijaan.”
Yhdessä vastauksessa (n=1) oli mainittu tietosuoja.
“Jos ja kenties kun olen siinä tilassa, että omaishoitajani joutuu vastaa
maan hoidostani toivoisin ettei tietosuoja säännökset estä omaishoi
taajaani saamasta tarpeellista tietoa oli se kuinka intiimiä tahansa.”
Sähköisen valtuutuksen tuttuus oli mainittu kahdessa vastauksessa (n=2) ja kahdessa
vastauksessa (n=2) siihen oli esitetty myös toive, miten asiaa voisi tutustua paremmin.
“En tällä hetkellä tiedä miten sähköinen valtuutus tehdään. Haluaisin
ehdottaa, että äitini sen tekisi, jotta voisin helpottaa hänen asioimistaan.”
“...Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus sähköisen valtuutuksen käytössä
pitäisi hoitaa.”
56
“....Demoversio käytön harjoitteluun....”
Kaksi vastaajaa (n=2) ei kannattanut sähköistä valtuutusta.
“En kannata sähköistä valtuutusta. Mielestäni asiat pitää hoitaa kasvok
kain, jos sähköiselle ei ole muuta vaihtoehtoa.”
“...valtakirja ei aiheellinen. Toisen puolesta asioinnin ongelmana, että
vanhus ei suostu nettipankkiin eikä näin ollen verkkoa sointiin - paperiset
valtakirjat.”
Y v v “Vauhtia valtuutukseen”.
6.5 Valtuutuksen tekemisen tarve
Taulukoissa 6-8 kuvataan eri vastaajaryhmien vastauksia kyselylomakkeen kysymyksiin
12, 14 ja 15. Nämä kysymykset tutkijat valitsivat tärkeimmiksi kuvaamaan vastaajien
mielipiteistä sähköisen puolesta-asioinnin valtuutusta ja sen tarvetta kohtaan. Taulukko
7 kuvaa eri vastaajaryhmien (1-5) mielipidettä puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuk-
sen antamisesta etukäteen toiselle henkilölle (kysymys 12).
Tässä otoksessa muiden ryhmien mielipide on myönteinen etukäteen sähköisen valtuu-
tuksen antamista kohtaan, paitsi viimeisen ryhmän 5 (eniten Ei vastauksia). Vastaajat,
jotka eivät ole itse tehneet jo valtakirjaa tai heillä olisi siihen tarve (n=44), eivät voisi
ajatella antavansa valtuutusta etukäteen toiselle henkilölle.
TAULUKKO 7. Mielipiteen jakautuminen puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuksen
antamisesta etukäteen eri vastaajaryhmien kesken
Ryhmä Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
1 Iäkkäitä huollettavia omaavat 10 0
Ei iäkkäitä huollettavia omaavat (Ei + Ei, tarve
tulevaisuudessa)
41 2 1.000
2 Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta puolesta asioin-
ti voi olla tarpeen tulevaisuudessa
10 0
57
Ei iäkkäitä huolettavia omaavat 31 2 1.000
3 Omaishoitajat 4 0
Ei omaishoitajat 47 2 1.000
4 Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta 36 2
Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta, mutta
olisi tarve
2 0 1.000
5 Ei valtakirjan tehneet 11 39
Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi tarve 1 5 1.00
Eri vastaajaryhmien mielipiteiden eroavuuksia siitä, onko sähköisen valtuutuksen (val-
takirjan) tekeminen yhtä luotettavaa kuin paperisen (kysymys 14) esitellään taulukossa
8. Tässä otoksessa eniten Kyllä-vastauksia on vastaajaryhmissä yksi (n=47) ja kolme
(n=47). Vastaajat, joilla on iäkkäitä huollettavia ja vastaajat, joilla ei ole iäkkäitä huol-
lettavia, mutta puolesta asiointi voi olla tarpeen tulevaisuudessa sekä omaishoitajat ja
he, jotka eivät toimi omaishoitajana tällä hetkellä, pitivät sähköisen valtuutuksen (valta-
kirjan) tekemistä yhtä luotettavana kuin paperisen valtakirjan.
TAULUKKO 8. Sähköisen valtuutuksen ja paperisen valtakirjan luotettavuuden väliset
erot eri vastaajaryhmien kesken
Ryhmä Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
1 Iäkkäitä huollettavia omaavat 9 1
Ei iäkkäitä huollettavia omaavat (Ei + Ei, tarve
tulevaisuudessa)
38 3 1.000
2 Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta puolesta asioin-
ti voi olla tarpeen tulevaisuudessa
7 0
Ei iäkkäitä huolettavia omaavat 31 3 1.000
3 Omaishoitajat 3 1
Ei omaishoitajat 44 3 1.000
4 Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta 33 3
Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta, mutta
olisi tarve
1 0 1.000
5 Ei valtakirjan tehneet 39 3
Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi tarve 4 0 1.000
Sähköisen valtuutuksen tekemisen mahdollisuuden tarpeellisuus terveydenhuollossa eri
vastaajaryhmillä (1-5) on kuvattu taulukossa 9. Tässä otoksessa eniten Kyllä-vastauksia
on vastaajaryhmissä yksi (n=20) ja kolme (n=20). Sähköisen valtuutuksen tekemisen
mahdollisuutta terveydenhuollossa tarpeellisena pitivät vastaajat, joilla oli iäkkäitä huol-
lettavia ja vastaajat, joilla ei ollut iäkkäitä huollettavia, mutta puolesta asiointi voi olla
tarpeen tulevaisuudessa sekä omaishoitajat ja he, jotka eivät toimineet omaishoitajana
tällä hetkellä. Tarpeettomana valtuutusta kuitenkin piti huomattava osa vastanneista
58
kaikissa ryhmissä. Viidestä omaishoitajasta vain yksi piti asiaa tarpeellisena ja kymme-
nestä iäkkäitä huollettavia omaavista viisi. Mielipidettään sähköisen valtuutuksen tar-
peellisuuteen ei osannut sanoa 4,8% vastanneista (n=3).
TAULUKKO 9. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus terveydenhuollossa eri
vastaajaryhmien mielestä
Ryhmä Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
1 Iäkkäitä huollettavia omaavat_kyllä 5 5
Ei iäkkäitä huollettavia omaavat (Ei + Ei, tarve
tulevaisuudessa)
15 35 .278
2 Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta puolesta asioin-
ti voi olla tarpeen tulevaisuudessa
5 5
Ei iäkkäitä huolettavia omaavat 10 30 .143
3 Omaishoitajat (virallinen asema ja ei) 1 4
Ei omaishoitajat 19 36 .656
4 Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta 12 31
Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta, mutta
olisi tarve
1 2 1.000
5 Ei valtakirjan tehneet 16 33
Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi tarve 3 2 .0332 (1.76)
Eri ikäryhmien (alle ja yli 70v.) ja sukupuolten vastauksia kyselylomakkeen kysymyk-
siin 10, 12 ja 15 vertaillaan taulukoissa 10 ja 11. Vertailun avulla etsittiin tietoa miten
eri ikäryhmät ja sukupuolet suhtautuvat valtuutuksen tekemiseen ja onko heillä tarvetta
sen tekemiseen. Tässä otoksessa valtuutuksen (valtakirjan) tehneistä enemmistö (n=4)
oli yli 70-vuotiaita. Molemmista ikäryhmistä yhteensä 81% (n=51) olivat sitä mieltä,
että he voisivat antaa puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen etukäteen toiselle hen-
kilölle. Valtuutuksen tarpeellisuuteen liittyen tuli selkeästi enemmän Ei-vastauksia
(n=40) kuin Kyllä-vastauksia (n=20) molemmissa ikäryhmissä. Valtaosa (n=21) alle 70
-vuotiaista oli sitä mieltä, ettei mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus ole heille tar-
peen verrattuna yli 70-vuotiaisiin (n=19).
TAULUKKO 10. Ikäryhmien suhde valtuutuksen tekemiseen ja sen tarpeellisuuteen
Kysymys Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
Oletteko tehneet jo itse sähköisen val-
tuutuksen (valtakirjan) puolesta-asiointia
varten terveydenhuollossa? (10)
≤ 70-vuotiaat 2 28
> 70-vuotiaat 4 28 .672
Voisitteko ajatella antavanne etukäteen
toiselle henkilölle puolesta asioinnin
≤ 70-vuotiaat 28 1
59
sähköisen valtuutuksen (valtakirjan)?
(12)
> 70-vuotiaat 23 1 1.000
Onko mahdollisuus tehdä sähköinen
valtuutus (valtakirja) toiselle henkilölle
terveydenhuollossa Teille tarpeellinen?
(15)
≤ 70-vuotiaat 9 21
> 70-vuotiaat 11 19 .785
Sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puolesta- asiointia varten terveydenhuollossa oli
tehnyt kolme miestä ja kolme naista. Molemmista ikäryhmistä yhteensä 81% (n=51)
olivat sitä mieltä, että he voisivat antaa puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuksen etu-
käteen toiselle henkilölle. Vastanneista miehistä kaikki (n=17) ja naisista 94% (n=34)
oli sitä mieltä, että voisi ajatella antavansa etukäteen sähköisen valtuutuksen. Miehistä
yhtä suuri osa piti mahdollisuutta tehdä sähköinen valtuutus sekä tarpeellisena (n=11)
että tarpeettomana (n=11). Naisten osuus, jotka pitivät asiaa tarpeellisena, oli pienempi
(n=9) kuin miehillä. Vastanneista naisista 76% ei pitänyt sähköistä valtuutusta tarpeelli-
sena.
TAULUKKO 11. Sukupuolten välinen ero valtuutuksen tekemiseen ja sen tarpeellisuu-
teen.
Kysymys Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)
Oletteko tehneet jo itse sähköisen valtuutuk-
sen (valtakirjan) puolesta-asiointia varten
terveydenhuollossa? (10)
Mies 3 18
Nainen 3 38 .398
Voisitteko ajatella antavanne etukäteen toisel-
le henkilölle puolesta asioinnin sähköisen
valtuutuksen (valtakirjan)? (12)
Mies 17 0
Nainen 34 2 1.000
Onko mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus
(valtakirja) toiselle henkilölle terveydenhuol-
lossa Teille tarpeellinen? (15)
Mies 11 11
Nainen 9 29 .049
Yksi vastaaja ei osannut sanoa, onko tehnyt sähköisen valtuutuksen puolesta-asiointia
varten terveydenhuollossa vai ei. Etukäteen sähköisen valtuutuksen antamiseen ei osan-
nut sanoa mielipidettä 15,9%:a vastaajista (n=10). Myös kysymykseen sähköisen val-
tuutuksen tarpeellisuudesta ei osannut sanoa mielipidettään kolme vastaajaa.
60
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
7.1 Tutkimuksen luotettavuus
Luotettavuutta on perinteisesti kuvattu kahdella termillä reliabiliteetilla ja validiteetilla.
Molemmat termit tarkoittavat luotettavuutta, mutta reliabiliteetti viittaa tutkimuksen
toistettavuuteen. Tutkimuksen luotettavuus on suoraan verrannollinen mittarin luotetta-
vuuteen. Sisällön validius on enemmänkin käsitteellinen ja siinä tarkastellaan, ovatko
tutkimuksessa käytetyt käsitteet oikein operationalisoidut sekä kattavatko ne riittävän
laajasti kyseisen ilmiön ja ovat teorian mukaiset. (Metsämuuronen 2002, 56, 99-100.)
Määrällisessä tutkimuksessa reliabiliteettia on arvioitava jo tutkimuksen aikana, mutta
sitä voidaan tarkastella myös tutkimuksen jälkeen (Vilkka 2007, 149). Puolesta asioin-
nin käsitteen määrittely, sen syntyhistorian selvittäminen ja ilmiön nykytilan kuvaami-
nen auttoivat tutkimustehtävään liittyvässä päätöksenteossa ja kyselylomakkeen laadin-
nassa. Mittariston rakentamisessa hyödynnettiin myös aiempaa tutkimustietoa (Hyppö-
nen ym. 2014).
Tärkeimmät käsitteet puolesta-asiointi ja valtuuttaminen onnistuttiin siirtämään ja ope-
rationalisoimaan kyselylomakkeelle. Mittarin validiteettia parannettiin suunnittelemalla
huolellisesti sähköpostitse lähetetty saatekirje sekä lomakkeen täytön ohjeistus tutkitta-
ville. Sähköiseen valtuutukseen (valtakirjaan) perustuva puolesta-asiointi määriteltiin
vastaajille saatekirjeessä. Siinä kerrottiin tarkasti mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa,
ketkä sitä voivat käyttää ja kuka sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) voi tehdä. Kysely-
lomake esitestattiin ja siihen tehtiin muutoksia saatujen palautteiden mukaan muutta-
malla kirjasintyyppiä ja -kokoa ikäihmisille helpommin luettavaksi.
Kyselylomakkeen (mittarin) kysymysten ja vastausvaihtoehtojen muotoilu sekä sisältö
on onnistunut, kun tutkijat ja tutkittavat ovat ymmärtäneet kysymykset samalla tavalla
(Vilkka 2007, 150.) Yhtään vastausta ei tarvinnut hylätä epäselvyyksien tai muiden syi-
den vuoksi. Ottaen huomioon, että sähköiseen valtuuttamiseen perustuva puolesta asi-
ointi terveydenhuollossa on uusi asiointitapa, vastausten perusteella tässä tutkimuksessa
onnistuttiin tutkimaan sitä mitä pitikin. Vastaukset olivat osin yhdenmukaisia verrattuna
61
aikaisempaan tutkimukseen (Hyppönen ym.2014). Tätä voidaan pitää yhtenä luotetta-
vuuden kriteerinä (Erätuuli, Leino & Yli-luoma 1994, 109)
Tutkimuksen harkinnanvaraista otosta mietittiin huolella. ENTER ry:n valintaa puolsi-
vat aikaisemmasta Hyppösen ym. (2014) mittarista johdettu tutkittavien ikärakenne sekä
kyseisen yhdistyksen toiminnan luonteesta johtuen oletetut erityistaidot (Tuomi & Sara-
järvi 2002b, 88-89). Kyselyyn vastanneiden keski-ikä (72 vuotta) oli korkeampi kuin
mitä alunperin haettiin (50-65-vuotiaat vedenjakajat). Otantamenetelmää voidaan pitää
onnistuneena, sillä vastauksia saatiin ja tuloksissa ilmeni uusia asioita.
Tutkimuksen vastaajakato ei ole täysin selvillä, sillä ei ole tiedossa, miten ajantasainen
sähköpostituslistalla olevien lukumäärä (noin 880) todellisuudessa on. Tämän vuoksi
laskettu kokonaisvastausprosentin suuruus (7,1%) on suuntaa antava. Luotettavan tie-
don saamiseksi tutkimusongelmasta 20 - 30% vastausprosentti voi olla tilastotieteen
kannalta riittämätön (Kananen 2011, 43). ENTER ry:n yhteyshenkilön mukaan myös
samanaikaisia sähköpostikyselyitä oli useita, joka on saattanut vaikuttaa vastausinnok-
kuuteen. Vastaajakatoon on tutkijoiden mielestä saattanut vaikuttaa myös tutkittavan
asian tuntemattomuus ja uutuus. Vaikka tulosten yleistämiseen ei pyritty, korkeampi
vastausprosentti olisi parantanut tutkimuksen validiutta. Vastaajakatoa olisi voinut pie-
nentää myös pidentämällä vastausaikaa. Vastausaika oli lyhyt, koska siinä vaiheessa
tutkimusta käsiteltiin enemmän laadullisena tapaustutkimuksena, johon vastausprosentti
olisi ollut riittävä.
Määrällisessä tutkimuksessa voidaan reliabiliteettia todentaa myös siten, että tutkimuk-
sen vaiheet dokumentoidaan tarkasti (Kananen 2011, 123). Tutkimuksen vaiheiden do-
kumentointi tehtiin erityisen tarkkaan niissä vaiheissa, joissa tehtiin muutoksia alkupe-
räiseen suunnitelmaan kuten muuttujien muuntaminen ja metodologian tarkistaminen.
Aineiston tuottaminen kuvattiin tarkoin ja tuloksia esiteltiin erilaisten selventävien tau-
lukoiden ja kuvioiden avulla. Johtopäätösten ja tulkintojen teko pidettiin läpinäkyvänä
ja niitä perusteltiin.
Mittauksen reliabiliteettia on luonnehdittu ei-sattumanvaraisia tuloksia tuottavaksi ky-
vyksi. Mittaamalla sama tilastoyksikkö useampaan kertaan voidaan tämän avulla toden-
62
taa tutkimuksen sisäinen reliabiliteetti. Mittaustulosten ollessa samat on mittaus reliaa-
beli (Heikkilä 2002, 187.) Tässä tutkimuksessa muuttujien välisten yhteyksien (muuttu-
jien välinen riippuvuus) tutkimiseen käytettiin ristiintaulukointia. Khiin neliö-testin käy-
tön edellytykset eivät täyttyneet ja tilalle valittiin Fisherin nelikenttä-testi. Useammalla
eri tavalla tarkasteltuna muuttujien välisistä yhteyksistä pyrittiin löytämään tilastollisesti
merkitsevät.
Tämän tutkimuksen avoimet kysymykset käsiteltiin laadullisin menetelmin. Aikaisem-
min mainitut reliabiliteetti ja validiteetti eivät sovellu sellaisenaan laadullisen tutkimuk-
sen luotettavuuden arviointiin. Tutkimuksen sisäinen johdonmukaisuus on keskeisenä
tekijänä laadullisen tutkimuksen kokonaisuuden arvioinnissa. (Tuomi & Sarajärvi 2002,
133-138.) Tutkimuksen laadulliset osat liitettiin johdonmukaisesti tutkimuksen määräl-
lisiin osiin, jotta ne täydentävät tutkimusta kokonaisuutena. Sekä kysymysten laadinnas-
sa, tulosten tulkinnassa ja johtopäätösten teossa noudatettiin tätä periaatetta.
Laadullisessa tutkimuksessa sisällön erittelyllä tarkoitetaan analyysia, jossa kuvataan
kvantitatiivisesti esimerkiksi tekstin sisältöä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 107.) Sisällön
erittelyä käytettiin tässä tutkimuksessa avointen kysymysten tulosten analysoinnissa
kuvaamaan sanallisesti vastausten tuloksia luokittelun ja ryhmittelyn kautta sekä esittä-
mään ne määrällisesti prosenttiluvuin. Avointen kysymysten avulla haluttiin vastaajille
tarjota mahdollisuus vapaammin ilmaista omia näkemyksiään ja kokemuksiaan kuten
esimerkiksi, missä asioissa he eivät missään tapauksessa haluaisi antaa sähköistä valtuu-
tusta puolesta-asiointiin toiselle henkilölle terveydenhuollossa. Avointen kysymysten
avulla haluttiin tuoda esille sellaisia mahdollisia asioita, joita ei osattaisi ottaa huomioon
etukäteen.
Tässä tutkimuksessa on aineiston analysoinnissa hyödynnetty sekä laadullista että mää-
rällistä lähestymistapaa. Metodien yhdistäminen (mixing methods) voidaan Waltz ym.
(2010, 10) mukaan nähdään tosiaan täydentävänä lähestymistapana. Laadullisten ja
määrällisten metodien yhdistäminen samassa tutkimuksessa lisää osaltaan tutkimuksen
validiteettia. (Hirsjärvi ym. 2010, 233).
63
7.2 Tutkimuksen eettisyys
Hyvän tutkimuksen tekeminen on eettiset näkökohdat huomioiden vaativa tehtävä. Itse
tutkimusaiheen valinta on jo eettinen ratkaisu (Hirsjärvi ym. 2000, 27-30). Puolesta-
asiointi terveydenhuollossa sähköisenä asiointitapana kiinnosti tutkimattomana alueena
tutkijoita vilpittömästi. Aihetta on tutkittu vastuuntuntoisesti ja huolella. Eettisten peri-
aatteiden tulee näkyä tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa. Tutkijan eettinen vastuu
kohdistuu tapaan, jolla tutkimuskohdetta lähestytään sekä tapaan, jolla johtopäätöksiä
tehdään ja tutkimustuloksia esitellään. (Kuula 2006, 34-35.) Terveydenhuollon puolesta
asiointia on lähestytty monesta suunnasta sekä käsitteenä että ilmiönä ajan saatossa.
Tutkimuksen eettinen vastuu on kannettu tilanteessa, jossa sen metodologiaa tarkistet-
tiin tulosten valmistumisen jälkeen. Rehellisesti on esitetty, ettei tietoa saatu riittävästi
ja kyselyyn vastanneiden määrä oli pieni (Vilkka 2007, 101). Myös muut tehdyt muu-
tokset on raportoitu selkeästi ja ymmärrettävästi. Käytännössä tutkijat pohtivat ratkaisu-
jen ja toiminnan eettisyyttä jokaisen valinnan kohdalla erikseen (Pohjola 2007, 13-21).
Jatkuvasti kehittyvän sähköisen asiointitavan tutkiminen ja nykytilan kuvaaminen on
vaatinut tietojen ja lähteiden tarkistamista useampaan otteeseen tutkimuksen etenemisen
eri vaiheissa.
Työssä on huomioitu tutkimuksen eri vaiheisiin ja tietoaineiston tallentamiseen liittyvät
vaatimukset. Tutkijat ovat noudattaneet hyvää hallintokäytäntöä ja huomioineet tie-
tosuojaa koskevat kysymykset. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 7.) VTKL:n
puoltamana sovittiin ENTER ry:n kanssa kyselyn tekemisestä heidän sähköpostituslis-
talla oleville henkilöille. Tutkimuslupaa ENTER ry:ltä ei tarvinnut hakea, koska henki-
lötietoja ei tässä tutkimuksessa kerätty (Vilkka 2007, 95). Tutkittavat vastasivat nimet-
töminä Webropol linkin kautta, joka oli vain tutkimukseen osallistuvien tiedossa. Kyse-
lyn vastaukset olivat vain tutkijoiden käytössä tallennettuna molempien tutkijoiden työ-
asemille salasanojen taakse. Ne käsiteltiin luottamuksellisesti sekä hävitettiin tutkimuk-
sen julkaisemisen jälkeen asianmukaisella tavalla. Tutkimusaineiston hallinnan hyviin
käytäntöihin kuuluukin, että tutkijoiden asema, oikeudet ja velvollisuudet tutkimustu-
losten omistajuus sekä aineiston säilyttämiseen liittyvät asiat ovat tiedossa (Tutkimus-
eettinen neuvottelukunta 2012, 6).
64
Aineistohallinnan käsikirjassa (2009) tutkittavien informointi mainitaan tärkeäksi osaksi
tutkimusaineiston onnistunutta elinkaarta. Huolellinen informointi lisää tutkittavan luot-
tamusta siihen, että häntä koskevia tutkimusaineistoja käsitellään vastuullisesti läpi ko-
ko tutkimusaineiston elinkaaren ja samalla se lisää tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä.
Kun informointi on toteutettu vastuullisesti ja johdonmukaisesti, on myös tutkijoille
selvää miten aineistoa voi käsitellä ja miten tutkimustulosten raportointi on mahdollista
tehdä. (Aineistohallinnan käsikirja 2009.) Tässä tutkimuksessa tutkittavien informointi
suoritettiin sähköpostin saatekirjeessä, josta kävivät ilmi tutkijoiden yhteystiedot, tutki-
muksen aihe, aineistonkeruun toteutustapa ja sen säilytys ja jatkokäyttö sekä kyselyyn
osallistumisen vapaaehtoisuus. Kyselyn keskeyttämisen mahdollisuus sekä tutkittavilta
pyydetty suostumus tietojen käsittelyyn löytyivät kyselylomakkeen alusta. Kyselylo-
makkeessa tutkittavilla oli mahdollisuus jättää vastaamatta avoimiin kysymyksiin ja
v v “ ” “ ”
Lisäksi saatekirjeessä oli kerrottu tutkimuksen hyödyllisyys tutkittavalle joukolle (Vilk-
ka 2007, 99).
Tutkijat ovat sitoutuneet noudattamaan tiedeyhteisön tunnustamia hyviä tapoja kuten
rehellisyyttä, tarkkuutta ja yleistä huolellisuutta (Tutkimuseettinen neuvottelukunta
2012, 6). Siitä pidettiin erityisen hyvää huolta, koska tätä pro gradu -tutkimusta teki
kaksi tutkijaa. Yhdessä tekemisen ehdottomina hyötyinä ovat olleet monet aiheen paris-
sa käydyt keskustelut ja niistä syntyneet päätökset työn etenemisestä. Molemmilla tutki-
joilla on aina ollut mahdollisuus asioiden argumentointiin. Tehtyjä valintoja on käyty
läpi yhdessä reflektoiden ja valintoja perustellen, jonka jälkeen on päädytty kompromis-
siin. Pidämme yhdessä tekemistä tälle tutkimukselle rikastuttavana asiana. Lähdemate-
riaaleista on käytetty eri vuosien painoksia, koska tutkijoilla on ollut käytössään eri ver-
siot.
Tutkijat ovat huomioineet muiden tutkijoiden töiden saavutukset ja niihin on viitattu
asian mukaisella tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6). Niistä erityisesti
halutaan mainita Hannele Hyppösen (2008, 2010, 2014, 2015, 2018) tekemät tutkimuk-
set ja artikkelit, jotka ovat luoneet pitkälti tämän tutkimuksen pohjan. Niille on annettu
niiden ansaitsema arvo ja kunnioitus. Tutkimuksen tuloksista kirjoitettaessa ja niitä jul-
kaistessa on myös pidetty huolta tieteellisen tiedon avoimuudesta ja vastuullisesta vies-
65
timisestä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6). Tutkimuksessa ei ole tarvinnut
ilmoittaa rahoitukseen tai muihin sidonnaisuuksiin liittyviä asioita, koska niitä ei tutki-
joiden puolelta ole ollut.
7.3 Tutkimustulosten tarkastelua
Kirjallisuuskatsaus auttoi tutkijoita saamaan ymmärryksen siitä, mitä puolesta-asiointi
nykypäivänä terveydenhuollon sähköisissä asiointipalveluissa tarkoittaa (Ronkainen
ym. 2011,53). Tämän tutkimuksen mukaan puolesta asioinnin käsite on vasta kymmeni-
sen vuotta vanha (3.2 Käsitteen kehittyminen), eikä käsitteelle ole tällä hetkellä syno-
nyymejä. Sähköinen puolesta asiointi terveydenhuollossa sisältää monia eri käsitteitä,
toimijoita ja toimintoja (Liite 3.; Taulukko 1. sivulla 14). Kansalaisten sähköisen puo-
lesta asioinnin mahdollisuuksia hyödyttävä ratkaisu ei ole vielä kovin laajalle levinnyt
terveydenhuollossa (eSuomi.fi d). Tämän pro gradu -tutkielman aloittamisen aikaan
syksyllä 2017 mahdollisuutta sähköiseen puolesta asiointiin oltiin vasta rakentamassa.
Sähköiseen valtuutuksen (valtakirjaan) perustuva puolesta-asiointi saatiin kansalliseen
käyttöön Suomi.fi-valtuudet palvelussa ja ensimmäisenä sosiaali- ja terveydenhuollon
organisaationa se käyttöönotettiin Essotessa vuoden 2017 lopussa (eSuomi.fi a).
v v v a-
neet asioita toisen puolesta (Hyppönen ym. 2014, Valli & Porrasmaa 2013). Tämän pro
gradu -tutkimuksen vastaajissa oli yhteensä vain hieman enemmän korkeammin koulu-
tettuja kuin vähemmän koulutettuja, eikä sitä voida siksi pitää selittävänä tekijänä. Tut-
kimuksessa etsittiin vedenjakajasukupolvea (Hyppönen ym. 2014), kun tutkittavilta ky-
syttiin heidän työelämästatusta ja asumismuotoa. Tässä otannassa kaikilla oli tunnukset
sähköiseen asiointiin. Ne ovat edellytys sähköisen valtuutuksen tekemiseen puolesta-
asiointia varten terveydenhuollossa. v v h-
(Hyppönen ym. 2014; Valli & Porrasmaa 2013) ja
siksi sähköiset asiointitunnukset omaavien henkilöiden ajateltiin olevan kykeneviä käyt-
tämään myös tutkittavaa sähköistä asiointitapaa sekä ymmärtämään kysymyksiä siihen
liittyen.
66
Tutkimuksessa mukana olleet (20-50-luvuilla syntyneet) halusivat antaa sähköisen val-
tuutuksen (valtakirjan) puolesta-asiointiin mieluiten lähisukulaisilleen ja heistä tär-
keimmiksi koettiin omat lapset. Omalle vanhemmalle tai naapurille ei oikeutta puolesta-
asiointiin haluttu antaa. Merkillepantavaa ja hyvä asia on, että kaikilla vastaajilla oli
joku, jolle he halusivat valtuutuksen antaa. Kenet kansalaiset haluavat valtuuttaa asioi-
maan puolestaan terveydenhuollossa, on uusi tieto puolesta-asioinnin tutkimuksessa.
Tätä asiaa ei ole aiemmin kartoitettu missään tutkimuksessa.
Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat valtuuttaisi-
vat toisen henkilön asioimaan puolestaan. Mieluiten terveydenhuollon sähköisissä asi-
ointipalveluissa tämän tutkimuksen vastaajat valtuuttavat ajanvarauksen tekemiseen
terveydenhuoltoon sekä reseptien katsomiseen ja uusimiseen. Vastaukset olivat saman-
suuntaisia näiden kahden eniten toivotun puolesta-asiointi mahdollisuuden osalta kuin
Hyppösen ym. (2014) tekemässä tutkimuksessa. Uutena tärkeänä asiana vastaajat pitivät
puolesta-asioinnin mahdollisuutta tekstiviestimuistutuksen saamisessa ajanvarausajasta
ja yhteydessä olemista etukäteen terveydenhuollon palveluntarjoajaan poiketen Hyppö-
sen ym. (2014) tutkimuksesta. Samaan aikaan eniten epäröintiä vastaajilla oli ajanva-
rausajasta tekstiviestimuistutuksen saamisen osalta, yhteydessä olemiseen etukäteen
hoitavaan tahoon sekä ajanvarauksen tekemiseen terveydenhuoltoon.
Ikäryhmien perusteella tarkasteltuna tasan tai alle 70-vuotiaat olivat hieman valmiimpia
antamaan sähköisiä valtuutuksia yleensä eri väittämien kohdalla kuin yli 70-vuotiaat
(Hyppönen ym. 2014, vedenjakajat). Uutena toisen puolesta hoidettavana asiana mainit-
tiin sähköinen asiointi, kuten terveydenhuollon verkkopalveluissa avustaminen. Tämä
on myös odotettu tulos ja se vahvistaa aiemmin tehtyä tutkimusta (Hyppönen 2015),
jossa todettiin jo kolme vuotta sitten, että sähköisten palveluiden käyttö on lisääntymäs-
sä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Toisessa tutkimuskysymyksessä tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat eivät valtuuttaisi
toista henkilöä asioimaan puolestaan. Kysymys on olennainen, kun kyseessä on sähköi-
nen asiointitapa terveydenhuollossa. Tutkijoiden mielestä on kiinnostavaa, onko tervey-
denhuollossa asioita, jotka ovat liian intiimejä puolesta asiointia varten ja joiden val-
tuuttamista halutaan rajata. Tärkein ei puolesta-asioitava asia oli mittaustulosten välit-
67
täminen ja palautteen saaminen niistä. Sekä alle että yli 70-vuotiaat epäröivät myös eni-
ten valtuutuksen antamista mittaustuloksien välittämisen ja palautteen saamisen kohdal-
la. Seuraavaksi tärkeimpiä ei puolesta-asioitavia asioita vastaajien mielestä olivat labo-
ratoriokokeiden tai tutkimustulosten katsominen, reseptien katsominen ja uusiminen
sekä tekstiviestimuistutusten saaminen ajanvarausajasta.
Suurimmalla osalla ei ollut yhtään asiaa, joissa he olisivat halunneet rajata puolesta-
asioinnin valtuuttamista terveydenhuollossa. Yhdessä vastauksessa nimenomaan toivot-
tiin, etteivät tietosuojasäännökset estäisi tarpeellisen tiedon liikkumista, olipa se kuinka
intiimiä tahansa. Mielenterveyden hoitoon liittyvät asiat sekä valtuutuksen rajaaminen
oman ja lasten perheiden ulkopuolelle ilmenivät asioina, joissa ei missään tapauksessa
haluta antaa toiselle henkilölle puolesta-asioinnin mahdollisuutta terveydenhuollossa.
Näiden tulosten mukaan sähköistä puolesta-asioinnin valtuuttamista ei haluta rajata ter-
veydenhuollossa, mutta mitä enemmän asiat liittyvät itse sairauden hoitoon tai hoitami-
seen, sitä enemmän vastaajat epäröivät. Tämä tulos on uusi tieto puolesta-asioinnin tut-
kimuksessa.
Kolmas tutkimuskysymys koski puolesta-asioinnin merkityksellisyyttä tai tärkeyttä tut-
kittaville juuri tässä elämänvaiheessa. Tutkittavat olivat Uudenmaan alueelta ja tutkittu
sähköinen puolesta-asiointi asiointitapa oli käytössä kyselyn teon aikaan vasta Essoten,
Raahen ja Oulun alueella. Merkillepantavaa on, että vastaajissa oli kuusi henkilöä, jotka
olivat jo itse tehneet sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puolesta asiointiin terveyden-
huollossa. Heistä enemmistö oli yli 70-vuotiaita ja sukupuolet jakautuivat tasan. Valta-
kirjan jo tehneistä ainoastaan neljä vastaajaa vastasi sähköisen valtuutuksen tekemisen
olevan heille tarpeen tällä hetkellä.
Valtaosa vastaajista ei ollut tehnyt vielä sähköistä valtuutusta eikä suurinta osaa oltu
myöskään pyydetty asioimaan toisen puolesta. Suurin osa vastaajista voisi kuitenkin
ajatella antavansa etukäteen sähköisen valtuutuksen puolesta-asiointiin terveydenhuol-
lossa. Kuitenkin samaan aikaa vastaajista 15% myös empi tätä. Sähköistä puolesta-
asioinnin valtakirjaa piti luotettavana enemmistö vastaajista, eikä eri ikäryhmillä tai
sukupuolella ollut asiassa eroa. Suurin osa vastaajista (64%) koki, ettei mahdollisuus
sähköisen valtuutuksen tekemiseen ole heille tällä hetkellä tarpeellinen. Viidestä omais-
68
hoitajasta vain yksi piti asiaa tarpeellisena ja kymmenestä iäkkäitä huollettavia omaavis-
ta viisi. Merkittävää on, että erityisesti naiset eivät kokeneet asiaa itselleen tarpeellisek-
si.
Pieni osa vastaajista koki tarvetta puolesta-asiointiin tällä hetkellä ja noin neljännes vas-
taajista koki sen tarpeelliseksi tulevaisuudessa. Noin joka viidettä vastaajaa oli jo pyy-
detty asioimaan toisen puolesta. Vastaajilla on kuitenkin epäröintiä puolesta-asioinnin
valtuutuksen luotettavuutta ja sen etukäteen antamista kohtaan. Kyselyn vastauksista
heijastuu se seikka, että puolesta-asiointi tai sähköinen valtuuttaminen terveydenhuol-
lossa ei ole entuudesta tuttu asia (Valtiovarainministeriö 2016; eSuomi.fi c; Pajukoski
2004, 16; PUOLA -hankkeen loppuraportti 2017, 2).
Tietojärjestelmien tekniset ja ulkoasulliset asiat, yhteydenpidolliset asiat, valtuuttami-
seen ja tunnistautumiseen liittyvät asiat mainittiin vastaajien arkea helpottavina asioina
liittyen sähköiseen puolesta-asioinnin valtuutukseen terveydenhuollossa. Juuri tällaiset
kansalaisten kokemukset ja osallistuminen ovat asioita, joissa heidän nimenomaan toi-
votaan olevan mukana sähköistä asiointitapaa kehitettäessä. Vain kansalainen itse voi
kertoa miten hän haluaa asioida sähköisesti, jotta se auttaa häntä laajalti elämänhallin-
nassa. (Hallitusohjelma 2015; Palvelut asiakaslähtöisiksi 2017; Hyppönen ym. 2018.)
Tässä tutkimuksessa vastaajaryhmässä, jossa olivat iäkkäitä huollettavia omaavat ja
vastaajat, joilla ei ole iäkkäitä huollettavia, mutta puolesta asiointi voi olla tarpeen tule-
vaisuudessa sekä omaishoitajat ja he, jotka eivät toimi omaishoitajana tällä hetkellä, oli
eniten luottamusta sähköistä puolesta-asioinnin valtuutusta kohtaan terveydenhuollossa.
He eivät koe kuitenkaan asiaa tarpeellisena. Huomattavaa on, että vain kolme vastaajaa
ei osannut sanoa tähän mielipidettään. Tässä tutkimuksessa saatiin lisää tietoa kansalais-
ten puolesta-asioinnin valtuutuksen tekemisen tarpeesta, mutta sille ei löytynyt selittä-
vää tekijää.
Puolesta-asiointia on kehitetty asiakastarpeeseen (Lepistö ym. 2016; Hyppönen ym.
2014). Lainsäädäntöä ja palvelurakenteita on muokattu noin 20 vuotta Suomessa (Lepis-
tö ym. 2016, 5, 11-14; Ailio ym. 2009, 15, 67-68; eSuomi.fi g; Valtiovarainministeriö
2017; eSuomi.fi g; Suomi.fi-asiointivaltuudet 2015) ja siitä syystä sähköinen puolesta
69
asiointi on mahdollista kansallisesti nyt myös terveydenhuollossa (PUOLA -hanke lop-
puraportti 2017, 5). Sähköinen asiointi yleensä on arkipäivää (Koiranen ym. 2016, 26-
28) ja palveluiden markkinointi luo mielikuvia vaikutuksista sekä lisää kysyntää (Hyp-
pönen 2015; ETENE 2006, 3, 13-14). Tässä tutkimuksessa saatiin selkeä vastaus en-
simmäiseen ja toiseen tutkimuskysymykseen. Sähköisen puolesta asioinnin asiointita-
van merkityksellisyys tai tärkeys kulminoituu tarpeellisuuteen. Vastaajat kokevat sen
luotettavaksi, mutta eivät tarpeelliseksi juuri nyt olevassa elämänvaiheessa. On tulkinta-
kysymys, onko asia merkityksellinen tai tärkeä, vaikka se ei olisi juuri nyt tarpeen tässä
elämänvaiheessa (Enwald ym. 2016, 19-20). Tämän tutkimuksen perusteella puolesta-
asiointi ei ole vielä tarpeeksi tuttu asia ja siksi tarvitaan asiakkaiden tiedollisten val-
miuksien parantamista ennen kuin puolesta-asioimisen sähköinen asiointitapa tervey-
denhuollossa voi yleistyä (Pajukoski 2004, 6; Valtiovarainministeriö 2018).
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Saranto & Kuusisto-Niemi
2012, 142) ohjasi tutkimusta ja aiheen hallintaa. Tämän tutkimus vahvisti aiempaa tie-
toa toimijoista eli tutkittua sähköistä asiointitapaa käyttävistä henkilöistä ja heidän mie-
lipiteistään asiaa kohtaan. Menetelmien alueella tutkimus tuotti puolestaan uutta tietoa,
tuloksena saatiin tietää kenet kansalaiset valtuuttaisivat asioimaan puolestaan ja mitä he
ovat mieltä tietojen rajaamisesta. Saadut tulokset voivat toimia suuntaa antavina sähköi-
sen asiointitavan jatkokehittämiselle. Puolesta-asioinnin käsitteen määrittely voi vast-
edes tukea tutkimusta tällä alueella.
7.4 Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet
Tutkimuksen teko sähköisestä puolesta asioinnista terveydenhuollossa oli varsin mie-
lenkiintoista, koska sen käsite ja toimintatapa ovat vasta nuoria. Aiempaa tutkimusta
aiheesta oli vähän. Lähdemateriaalia haettiin myös Google Scholarista, koska uudet
tutkimukset eivät ehdi tietokantoihin tarpeeksi pian. Puolesta-asiointiin liittyvä toimin-
nallinen määrittely oli neljä vuotta vanha, eikä uutta ehditty julkaista tämän tutkimuksen
tueksi. Ajantasainen tieto myös muuttui koko ajan ja siksi esimerkiksi Suomi.fi-
palvelun seuraaminen oli välttämätöntä. Uusin tieto liittyen sähköiseen valtuutukseen
puolesta-asiointiin terveydenhuollossa julkaistaan vain sähköisesti.
70
Tutkimuksen metodologian tarkentaminen aineiston keräämisen jälkeen ja asetti haas-
teita tulosten analysoinnille. Tilastomenetelmiä jouduttiin hakemaan aineistolähtöisesti.
Metodologian muokkaamista helpotti tutkimukselle tehty vahva viitekehys. Tutkijoiden
mielestä määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistäminen täydensi vastauksia.
Avoimilla kysymyksillä saatiin täydentävää tietoa ja perusteluja vastaajien kokemuk-
siin. Ilman niitä ei olisi osattu arvioida mitä tutkittavat ajattelevat sähköisestä puolesta
asioinnin asiointitavasta.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella jäi sellainen kuva, etteivät kaikki vastaajat täy-
sin ymmärtäneet tai osanneet sanoa mielipidettään tutkittavaan asiaan. En osaa sanoa -
vastauksien määrä vaihteli muutamasta prosentista 20% riippuen kysymyksistä. Avoin-
ten kysymysten vastauksissa pohdittiin muun muassa mahdollisuutta asioida toisen puo-
lesta ilman edunvalvontavaltuutusta. Niissä myös selkeästi mainittiin, ettei sähköinen
valtuuttaminen ollut tuttu asia. Tutkimuksen teon aikaan harkittiin opasvideo lisäämistä
valtuuttamisesta kyselylomakkeen saatteeksi. Se olisi saattanut lisätä tutkittavien ym-
märrystä valtuuttamisesta. Vaikka tässä tutkimuksessa ei tilastollisesti merkitseviä eroa-
vaisuuksia löydetty, niin tulokset antavat viitteitä siitä, että isommalla otoskoolla tilas-
tollinen merkitsevyys olisi tullut esiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa myös siltä, ettei tarvetta puolesta asiointiin
terveydenhuollossa osata täysin kuvitella ennen kuin tilanne on käsillä. Kansalaisille
voisi markkinoida asiaa hyötynäkökulma edellä. Heille kannattaisi selventää, missä asi-
oissa sähköisen valtuutuksen tekeminen terveydenhuollossa hyödyttäisi eniten ja auttai-
si asioiden hoitamista. Puolesta asiointia terveydenhuollossa voisi verrata johonkin pa-
remmin tunnettuun asiaan, kuten vaikkapa vakuutuksen tekemiseen. Sähköisen valtuu-
tuksen (valtakirjan) tekeminen terveydenhuollossa olisi samaan tapaan varautumista
tulevaisuuteen. Missä viestintäkanavassa sähköistä puolesta asioinnin asiointitapaa ter-
veydenhuollossa kansalaisille markkinoidaan, on myös hyvä pohtia etukäteen.
Toistaiseksi puolesta-asiointi on mahdollistunut vasta tietyissä osin Suomea ja tällä asi-
alla on selkeä vaikutus kyselyn tuloksiin. Vastaukset olisivat todennäköisesti olleet eri-
laiset esimerkiksi Etelä-Savon, Oulun tai Raahen seudulla. Tutkimusta kannattaisi jat-
kaa puolesta-asiointia jo hyödyntävien organisaatioiden parissa esimerkiksi asiakkaiden
71
haastatteluilla. Tämän tutkimuksen perusteella terveydenhuollon organisaatioiden kan-
nattaisi mahdollistaa sähköinen puolesta asiointi esimerkiksi ensimmäisenä ajanvarauk-
sessa ja tiedottaa siitä palveluita käyttäville kansalaisilleen terveydenhuollon ammatti-
laisten toimesta.
Seuraamalla aktiivisesti kansalaisten kokemuksia sähköisen valtakirjaan perustuvasta
puolesta-asioinnista pystytään varmistamaan palvelun tunnettuus ja kansalaisviestintä.
Puolesta-asioinnin valtuuttamisen rajaaminen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollon
puolesta-asioinnin tarpeet ovat tulevaisuudessa hyviä jatkotutkimusaiheita. Tämän tut-
kimuksen tulokset ovat suuntaa antavia ja yleistyksiin voidaan päästä vain hankkimalla
lisää tutkittua tietoa. Suunnan tulevaisuuteen antaa vastaajan osuva toteamus kysymyk-
seen vastaajien muista toiveista tai odotuksista aiheeseen liittyen: “Vauhtia valtuutuk-
seen”.
72
LÄHTEET
Aaltola Juhani & Valli Raine 2007. Ikkunoita tutkimus metodeihin 1: Metodin valinta ja
aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus, Jyväskylä.
Aaltola Juhani (toim.) & Valli Raine 2015. Ikkunoita tutkimus metodeihin 1: Metodin
valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 4., uudistettu ja täydennetty
painos. PS-kustannus 2015, Juva.
Ailio Antti, Kilpikivi Pauli & Kilpivuori Teemu 2009. eKat-hanke. Suostumuksen ja
Valtuutuksen määrittelyt ja käytännöt sosiaali-ja terveystoimessa / kansalaisen sähköi-
sen asioinnin näkökulma (Pdf). 04/2009. Saatavissa:
http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppura
portit/Suostumus%20ja%20Valtuutus%20määrittelyt.pdf, Luettu: 2.10.2017
Aineistohallinnan käsikirja 2009. Verkkojulkaisu. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien-
informointi.html, Luettu: 13.1.2018
Alaikäisen tietojen näyttäminen ja puolesta-asiointi Omakannassa: ohje terveydenhuol-
v - , v -
(OPER). Ohje 1/2016, THL 1738/9.09.01/2015. 14. v 27.9.2016. Saa-
tavissa:
https://thl.fi/documents/920442/2902744/OPER_Ohje_Alaik%c3%a4isen+puolesta+asi
ointi+ja+Omakanta_20160923.pdf/c6ff90ab-2299-46b9-9acf-9337837e366a, Luettu:
29.10.2017
Alasuutari Pertti 2011. Laadullinen tutkimus. 2.0. Vastapaino, Tampere.
Andreassen Hege K, Bujnowska‐ Fedak Maria M, Chronaki, Catherine E, Dumitry
Roxana C, Pudule Iveta, Santana Silvina, Voss Henning and Wynn Rolf. European citi-
zens' use of Ehealth services: A study of seven countries. BMC Public Health
2007;7:53.
Enwald Heidi, Känsäkoski Helena, Eriksson-Backa Kristina, Hirvonen Noora& Huvila
Isto 2016. Informaatiotutkimuksen päivät 2016, Vol 35 Nro 3 (2016), 19-21. Yli 50-
vuotiaiden näkemyksiä sähköisten terveydenhuoltopalveluiden sisällöstä: systemaatti-
nen kirjallisuuskatsaus. Saatavissa:
https://journal.fi/inf/article/view/59424/20606, Luettu: 20.10.2017
Enter 2018. Tietotekniikan opastusta ikäihmisille jo vuodesta 1997. Yhdistyksen verk-
kosivusto. Saatavissa: https://www.entersenior.fi/, Luettu: 18.02.2018.
Erätuuli Matti, Leino Jarkko & Yli-luoma Pertti, 1994. Kvantitatiiviset analyysimene-
telmät ihmistieteissä. Kirjapaino Oy West Point, Rauma.
eSuomi.fi a. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Etelä-
Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ensimmäisenä mukana: Suomi mah-
dollisti sähköisen toisen puolesta asioinnin sote-asioissa ensimmäisenä maailmassa
73
2017. Ajankohtaista 11.12.2017. Saatavissa: https://esuomi.fi/etela-savon-sosiaali-ja-
terveyspalvelujen-kuntayhtyma-ensimmaisena-mukana-suomi-mahdollisti-sahkoisen-
toisen-puolesta-asioinnin-sote-asioissa-ensimmaisena-maailmassa/, Luettu: 16.2.2018
eSuomi.fi b. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-
mi.fi-palvelut, Suomi.fi-valtuudet. (Pdf). Lisätietoja Matti Hiltunen (VRK). Saatavissa:
https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/, Luettu: 5.3.2018
eSuomi.fi c. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-
mi.fi-valtuuksia hyödyntävät organisaatiot. (Pdf). Saatavissa:
https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/, Luettu: 5.3.2018
eSuomi.fi d. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Val-
tuuskoodien määritysohje 2018. Suomi.fi-palvelut, Suomi.fi-valtuudet, Valtuuskoodien
määritysohje. Versio 1.0 20.12.2017 NP. Saatavissa:
https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodien-maaritysohje/, Luettu:
5.3.2018
eSuomi.fi e. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-
mi.fi- valtuudet- palvelukuvaus, sanasto. Versio 1.4. 7.3.2018/ EJ. (Pdf) Saatavissa:
https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/palvelukuvaus/#12_Sanasto, Luettu:
9.4.2018
eSuomi.fi f. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-
mi.fi-palveluiden jatkokehitys 2018-2019. Suomi.fi-palvelut, Aineisto. Uusin Suomi.fi-
jatkokehityksen tiekartta 2017, versio 1.0, viimeksi muokattu 9.01.2018 8:05. Suomi.fi-
palveluiden jatkokehitys 2018-2019, Partala, Ruuskanen, Konttaniemi & Arola
2.11.2017 (Pdf). Saatavissa: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/, Luettu: 5.3.2018
eSuomi.fi g. Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelman viestintäkanava. Verkkosivusto.
Kooste KaPa –hankkeista ja niiden aikatauluista. 1.9.2015 Versio 1.0 (Pdf). Saatavilla:
https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/, Luettu: 28.10.2017
ETENE 2006. Tarve terveydenhuollossa- Kuka tai mikä määrittää? Valtakunnallinen
terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) SOSIAALI- JA TERVEYSMI-
, 29. elokuuta 2006. ETENE-julkaisuja
18 (Pdf). Yliopistopaino Helsinki 2007. Saatavissa:
http://etene.fi/documents/1429646/1559074/ETENE-
julkaisuja+18+Tarve+terveydenhuollossa+-+kuka+tai+mikä+määrittää.pdf/397fe2aa-
db83-484b-8f34-24d978816f0c, Luettu: 2.4.2018
Euroopan komissio 2012. Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle,
euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Sähköinen terveydenhuol-
lon toimintasuunnitelma 2012 - 2020 - innovatiivista terveydenhuoltoa 21. vuosisadalle.
Bryssel 6.12.2012. SWD (2012) 413 final. Saatavissa:
http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/com/com_com(2012)0
736_/com_com(2012)0736_fi.pdf, Luettu: 28.10.2017
74
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/ 2013. Asiointilaki. Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2003/20030013, Luettu: 29.1.2018.
Hakala Juha T. 2017. Tulevan maisterin graduopas. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Hallitusohjelma 2015. Valtioneuvoston kanslia. Ratkaisujen Suomi, Pääministeri Juha
Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Edita Prima,
2015. Saatavissa:
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTET
TY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82, Luettu: 10.10.2016
Heikkilä Tarja 2002. Tilastollinen tutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Hilama Pirjo, Hartonen Virva & Kinnunen Ulla-Mari 2017. Puolesta-asiointi tervey-
denhuollon sähköisissä asiointipalveluissa, Case PUOLA-hanke. FinJeHeW 2017;9 (2-
3) 232-240. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/60947, Luettu: 16.2.2018
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2000. Tutki ja kirjoita. 5. painos.
Kirjayhtymä Oy, Tampere.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2008. Tutki ja kirjoita. 13-14., osin
uudistettu painos. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2010. Tutki ja kirjoita. 15-16. pai-
nos. Karriston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010.
Honkanen Raija & Paasivaara Leena 2010. Terveydenhuoltoammattilaisen työ ja säh-
köiset palvelujärjestelmät. Hallinnon tutkimus 29 (1), 20-40, 2010. Hallinnon tutkimuk-
sen seura, Tampere. ARTO - Kotimainen artikkeliviitetietokanta, E-aineisto.
Hyppönen Hannele 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisen
sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet (Pdf). Scientific paper, FinJeHeW 2015;7
(2–3).
Hyppönen Hannele, Aalto Anna-Mari, Reponen, Jarmo, Kangas, Maarit, Kuusisto-
Niemi Sirpa & Heponiemi Tarja 2018. Kansalainen - pystyn itse? Kokemuksia sosiaali-
ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista kansalaisille. THL – Tutkimuksesta tiiviisti
2/2018. Saatavissa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135932/URN_ISBN_978-952-343-040-
2.pdf?sequence=1, Luettu: 9.2.2018
Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati & Ahlgren Saija 2014. Sosiaali- ja tervey-
denhuollon sähköinen asiointi, kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvin-
voinnin laitos. Raportti 33/2014. Juvenes Print- Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere
2014. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-
6.pdf?sequence=1, Luettu: 21.10.2017
Hyppönen Hannele , Iivari Annakaisa & Ahopelto Maire 2010. Sosiaali- ja terveyden-
huollon sähköisen asioinnin hankkeet Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ra-
75
portti 31/2011. Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011. Saatavis-
sa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80247/16a7f111-f687-47b7-9d0b-
d25b7b54a95f.pdf?sequence=1, Luettu: 5.12.2017
& Niska Anne 2008. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehit-
v v v
. Stakesin raportteja 9/2008. Valopaino Oy, Helsinki. Saatavissa:
http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R9-2008-VERKKO.pdf , Luettu:
19.10.2017
Kananen Jorma 2011. Kvanti – kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön
opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja - sarja. Tampereen yliopistopaino
Oy.
- v 2016. eSuomi.fi, kansallisen palveluark-
kitehtuurin viestintäkanava, verkkosivusto. Palveluita koskeva lainsäädäntö, esitysmate-
riaali, KaPA-laki ja sähköisen asioinnin tukipalvelut (Pdf), 29.6.2016. Saatavissa:
https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palveluita-koskeva-lainsaadanto/#tab-id-2, Luettu
5.3.2018
Koiranen Ilkka, Räsänen Pekka & Södergård Caj 2016. T&Y Talous ja yhteiskunta 3,
24-29. Saatavis-
sa:https://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32016/ty32016pdf/ty32016KoiranenRasanenSod
ergord.pdf, Luettu: 16.2.2018
Kuula, Arja 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:
Osuuskunta vastapaino.
Lepistö Janne, Suhonen Jari & Koukki Suvi 2016. Puolesta - asiointi sosiaali- ja tervey-
denhuollossa, toiminnallinen määrittely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus
2/2016. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/129931, Luettu: 15.09.2016
Metsämuuronen Jari 2002. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 1. painos.
International Methelp Ky, Helsinki.
Niska Anne & Koski Keijo 2009. eKat loppuraportti, Oulun kaupunki. Toim. Susanna
Valkeakari (Pdf). Saatavissa:
http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppura
portit/Liite%201.%20Final_Ekat_loppuraportti.pdf, Luettu: 22.10.2017
Pajukoski Marja 2004. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES.
Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa, Lainsäädännön rajat ja mahdollisuu-
, v . Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76597/Ra283-
Sähköinenasiointi.pdf?sequence=1, Luettu: 19.10.2017
Palvelut asiakaslähtöisiksi 2017.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan verkkosi-
vut. Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Saatavissa:
http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys, Luettu: 12.10.2017
76
Pohjola Anneli 2007. Eettisyyden haaste tutkimuksessa. Teoksessa L., Viinamäki & E.,
Saari (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosa-
keyhtiö Tammi, Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
PUOLA-hanke loppuraportti 2017. Puolesta-asiointi ja Kanta-palvelujen hyödyntämi-
nen alueellisissa sähköisissä palveluissa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
THL/1429/9.10.3/2015. Joulukuu 2017 (Pdf).
Rasmus Anna-Mari 2010. Kansalaisten sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa-
haasteena digitaalinen kuilu. Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma. Jyväskylän
yliopisto, tietojen käsittelytieteenlaitos. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22924/Anna-
Mari%20Rasmus.pdf?sequence=1 , Luettu: 19.10.2017
Reponen Jarmo, g , v & -
v g v v 2014, Tilanne ja kehityksen
suunta. Oulun yliopisto ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12/2015. Juvenes
Print – Suomen Yliopistopaino Oy Tampere. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126470/URN_ISBN_978-952-302-486-
1.pdf?sequence=1, Luettu: 16.2.2018
Robson Colin 2007. How to do a research project: a guide for undergraduate students.
Blackwell Publishing Ltd
Ronkainen Suvi, Pehkonen Leila, Lindblom-Ylänne Sari & Paavilainen Eija 2011. Tut-
kimuksen voimasanat. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
- - n asioinnin ja demokratian vauhditta-
v – 21/2016, Julkisen hallinnon ICT. Saa-
tavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75089/SADE-
ohjelma_ilman_liitteita.pdf?sequence=1, Luettu: 15.10.2017
SADe-sote 2015. Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Sähköisen asioinnin
viitearkkitehtuuri 1.0, Työpaperi 38/2015. Pekka Värmälä (toim.), verkkojulkaisu. Saa-
tavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129654/URN_ISBN_978-952-
302-597-4.pdf?sequence=1, Luettu: 17.12.2017
Saranto Kaija & Kuusisto-Niemi Sirpa 2012. Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioi-
tavana kokemuksia kansainvälisestä akkreditoinnista. Finnish Journal of eHealth and
eWelfare, 4(2), 140-144. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/6558,
Luettu: 10.10.2017
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014c. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivusto. Tie-
to hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia
2014. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto. (Pdf). Saatavissa:
77
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-
00-3548-8.pdf?sequence=1, Luettu: 28.10.2017
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017a. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivusto. Vas-
tuualueet, sosiaali- ja terveyspalvelut, lääkkeet, rationaalinen lääkehoito, tiedonhallinta,
kansalaisen palvelut. Saatavissa: http://stm.fi/rationaalinen-
laakehoito/tiedonhallinta/kansalaisen-palvelut, Luettu: 19.10.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017. Verk-
kojulkaisu. ISSN=2341-8699. 13 2017. Helsinki: Tilastokeskus (Pdf). Saatavissa:
http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_fi.pdf , Luettu:
2.4.2018
Suomi.fi 2018a. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu. Tietoa Suomi.fi-
valtuuksista. Saatavissa: https://www.suomi.fi/sivu/tietoa-valtuuksista, Luettu: 5.3.2018
Suomi.fi 2018b. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu. Valtuudet-
palvelun testipalvelu 2018. Saatavissa: https://valtuusrekisteri.beta.suomi.fi/, Luettu:
5.3.2018
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016b. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verk-
kosivusto. Aiheet, tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla, tietojärjestelmäpalvelut, kan-
sallinen palveluarkkitehtuuri, puolesta asiointi.
Päivitetty 14.10.2016. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-
terveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/kansallinen-palveluarkkitehtuuri/puolesta-asiointi,
Luettu: 22.10.2017
Tornbjerg Kristina & Bertelsen Pernille. Undersøgelse af borgernes anvendelse af
sundheds it i 2013 en udforskning af danskernes kendskab, holdninger og forhold til it,
til gavn for eget helbred. Marts 2014. Aalborg Universitet: Dansk Center for
Sundhedsinformatik, DaCHI; 2014. Technical Report No. 142.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2002a. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tam-
mi, Helsinki.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2002b. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1.-2.
painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2003
Turkki Teppo 2009. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Nykyaikaa etsimässä: Suo-
men digitaalinen tulevaisuus (Pdf). Asiantuntijaryhmä: Risto Siilasmaa, Pekka Ala-
Pietilä, Sari Baldauf, Matti Lehti. Kustantaja Taloustieto Oy, Yliopistopaino 2009. Saa-
tavissa: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf,
Luettu: 27.11.2017
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (Pdf). Saatavissa:
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf , Luettu: 14.12.2017
78
, , Kilpikivi Pauli , Kuosmanen Pekka & Pirt-
tivaara Marja 2008. SAINI - v v , Loppu-
raportti. SITRA. Saatavissa:
https://media.sitra.fi/2017/02/27173250/SAINI_Loppuraportti-2.pdf, Luettu 14.10.2017
Valtiovarainministeriö 2016a. Valtiovarainministeriö verkkopalvelu. Sähköinen puoles-
ta-asiointi käyttöön julkishallinnossa - Kela, Vero, Tekes ja Hyvis.fi ensimmäisinä
2016. Ajankohtaista, uutinen 1.11. 2016. Lisätietoja Petteri Ohvo (TEM), Matti Hiltu-
nen (VRK). Saatavissa: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sahkoinen-puolesta-
asiointi-kayntiin-useilla-hallinnonaloilla, Luettu: 15.10.2017
Valtiovarainministeriö 2018b. Valtiovarainministeriön verkkopalvelu. Hankkeet ja sää-
dösvalmistelu. Ohjelman ulkoinen arviointi, riippumaton arviointi. KaPA ohjelman lop-
puarviointiraportti 2017 (pdf, 1,3MB). Owalgroup, Marraskuu 2017. Saatavissa:
http://vm.fi/documents/10623/360812/KaPA+ArviointiraporttiFINAL22112017.pdf/3f6
2dd7e-7199-4662-a567-733cfa3c7438, Luettu: 16.2.2018
Valtiovarainministeriö 2017c. Valtiovarainministeriö verkkopalvelu. Hankkeet ja sää-
dösvalmistelu, palveluarkkitehtuuri, Kapa-laki. Saatavilla: http://vm.fi/kapa-laki, Luet-
tu 16.10.2017
Ruotsalainen Pekka, Iivari Anna-Kaisa & Doupi Persephone 2008. Finland's strategy
and implementation of citizens' access to health information. Studies in Health Tech-
nology and Informatics, 137.
Vilkka Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Kustannusosa-
keyhtiö Tammi, Helsinki. Saatavissa: http://hanna.vilkka.fi/wp-
content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf, Luettu 10.4.2018
Waltz Carolyn, Strickland Ora & Lenz Elizabeth 2010. Measurement in Nursing and
Health Research. Springer Publishing Company, New York.
Painamattomat lähteet
Hartonen Virva 2016. Puolesta asiointi ja Kanta-palveluiden hyödyntäminen alueellisis-
sa sähköisissä palveluissa (PUOLA) -hanke. Hankesuunnitelma 04.08.2016. (Hanke-
suunnitelman käyttöön on saatu lupa projektipäällikkö Virva Hartoselta ja se sisältää
julkista tietoa käynnissä olevasta hankkeesta).
Suomi.fi – asiointivaltuudet 2015. Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt. 18.11.2015.
Versio 2.0 JAVO132 (Pdf).
Valli Sinikka & Porrasmaa Jari 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö. Esiselvitys puolesta
asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Julkaisematon dokumentti.
79
LIITTEET
LIITE 1. Kirjallisuushakujen prosessi
Hakuprosessia ohjanneet asiat Tarve löytää aikaisempia tutkimuksia sekä mahdollisten muiden puolesta-asiointiin liittyvien termien ja käsit-
teiden löytäminen.
Hakusanat: Sähköinen asiointi ja terveydenhuolto ja oikeus tai puolesta-asiointi tai valtuuttaminen tai val-
tuutus tai valtakirja tai eHealth ja mandate tai authority tai assigment tai electronic identification tai trustie tai
hälsovård ja fullmakt tai överlåta
Tietokannat: Arto (n=85), Cinahl (n=6), Finna (n= 818), Google Scholar (n= 259), Libris (n=1), Melinda
(n=185), Medic (n=15), Schopus (n= 60) ja PubMed (n= 65)
Manuaalinen haku: hyödynnetty löydettyjen lähteiden lähdeluetteloita sekä erilaisia hankkeista julkaistuja
raportteja ja julkaisemattomia dokumentteja (n=158)
Hakutulos kokonaisuudes-
saan N=1652
Otsikoiden perusteella valitut
n=50
Abstraktin perusteella vali-
tut n=20
Koko tekstin ja aiheen osu-
vuuden perusteella valitut
n=13
Poissulkukriteerit
- ei vastaa hakuprosessia ohjaaviin asioihin
- näkökulma lääketieteellisen ongelman selvitte-
lyssä
- näkökulma yksityisyydensuojassa
- näkökulma muissa sähköisen asioinnin palve-
luissa
- ei terveydenhuollon näkökulma
Poissulkukriteerit
- ei terveydenhuollon näkökulma
- näkökulma muu kuin sähköinen asiointi
- ei puolesta-asiointiin liittyvä
Poissulkukriteerit
- ei vastaa hakuprosessia ohjaaviin asioihin
- ei liity sähköisen asiointiin terveydenhuollossa
- ei liity puolesta-asiointiin terveydenhuollossa
80
LIITE 2. Pro gradu-tutkielmaan valitut tutkimukset ja artikkelit
Lähde Hakusanat Aiheen kuvaus Miksi valittiin mukaan
Ailio, Antti; Kilpikivi, Pauli ja
Kilpivuori Teemu 2009. Suostu-
muksen ja Valtuutuksen määritte-
lyt ja käytännöt sosiaali- ja terve-
ystoimessa / kansalaisen sähköi-
sen asioinnin näkökulma. eKat-
selvitys.
sähkö* AND terveyden-
huolt* AND oikeus*
OR puolesta*
Pohdintaa siitä mitä mahdollisuuksia
suostumusten ja valtuutusten hallinta
asiakkaan tai potilaan itsepalveluna
voisivat tuoda. Selvityksessä keskity-
tään suostumuksen ja valtuutuksen
toteutusedellytyksien määrittelemi-
seen kansalaisen näkökulmasta. Sel-
vitystyössä valtuutusten osalta rajau-
duttiin käsittelemään tilanteita jossa
sähköisessä asioinnissa valtuutuksel-
la asiakkaan tai potilaan puolesta
toimii joku toinen henkilö hänen
omasta tahdostaan.
Asiaa taustoittavaa materiaalia. On hankejul-
kaisu, soveltuu historian kulun määrittämiseen.
Puolesta-asiointi tai puolesta toimiminen tulee
esille.
Enwald, Heidi; Känsäkoski, He-
lena; Eriksson-Backa, Kristina;
Hirvonen, Noora; Huvila, Isto
2016. Yli 50-vuotiaiden näke-
myksiä sähköisten terveydenhuol-
topalveluiden sisällöstä: syste-
maattinen kirjallisuuskatsaus.
Informaatiotutkimus 35 (2016) : 3
sähkö* AND terveyden-
huolt* AND oikeus*
OR puolesta*
Artikkelissa esitelty systemaattinen
katsaus antaa yleiskäsityksen säh-
köisten terveydenhuoltopalvelujen
käyttäjätutkimuksesta ja niistä teki-
jöistä, jotka vaikuttavat käyttäjäko-
kemuksiin, -tyytyväisyyteen ja palve-
luiden koettuun hyödyllisyyteen.
Katsausartikkeli on osa HIBA (Taking Health
Information Behaviour into Account: implica-
tions of a neglected element for successful
implementation of consumer health technolo-
gies onolder adults) -tutkimushanketta. Suo-
men Akatemia on myöntänyt hankkeelle rahoi-
tuksen vuosille 2015–2019. Täältä sai lisää
hakutermejä ja lähteitä manuaaliseen hakuun.
Sähköisen asioinnin määrittelyyn löytyi tietoa.
Euroopan komissio 2012. Komis-
sion tiedonanto euroopan parla-
mentille, neuvostolle, euroopan
talous- ja sosiaalikomitealle ja
alueiden komitealle. Sähköinen
terveydenhuollon toimintasuunni-
telma 2012 - 2020 - innovatiivista
terveydenhuoltoa 21. vuosisadal-
Sähköinen asiointi ja
terveydenhuolto
Euroopan komission kannanotto ja
linjaus sähköisen terveydenhuollon
linjauksista. Uuden sähköisen ter-
veydenhuollon toimintasuunnitelman
avulla pyritään määrittelemään ala
tarkemmin ja esitetään toiminta-
ajatussähköisestä terveydenhuollosta
Euroopan unionissa Eurooppa 2020 -
Saadaan sähköisen asioinni määrittämiseen
euroopan laajuinen konteksti.
81
le. Bryssel 6.12.2012. SWD
(2012) 413 final. Pdf-dokumentti.
strategian ja Euroopan digitaalistra-
tegian tavoitteiden mukaisesti.
Hilama, Pirjo; Hartonen, Virva;
Kinnunen, Ulla-Mari 2017. Puoles-
ta-asiointi terveydenhuollon säh-
köisissä asiointipalveluissa. Case:
Puola-hanke. Finnish Journal of
eHealth and eWelfare 9 (2017) : 2-
3
sähkö* AND terveyden-
huolt* AND oikeus* OR
puolesta*
PUOLA-hankkeen esittely. Taustoittaa
aihetta mm. siitä näkökulmasta mitkä
tekijät Suomessa vaikuttavat tervey-
denhuollon sähköisissä asiointipalve-
luissa puolesta-asioinnin mahdolli-
suuksiin. Taustoittaa myös rekisteri-
pohjaista ja valtakirjapohjaista
puolesta-asiointia.
Julkaisufoorumin taso 1. Tähän artikkeliin on jo
haettu aiheeseen liittyvää tietoa, jota voidaan
hyödyntämään pro gradussa.
Hyppönen Hannele ja Niska An-
ne 2008. Kohti kansalaisen säh-
köisten terveyspalveluiden raken-
tamisen hyvää käytäntöä. Stakes
raportteja 9/2008
sähkö* AND terveyden-
huolt* AND oikeus*
OR puolesta*
Raportin yhteenvetona tutkijat totea-
vat tuolloin, että erilaisten sähköisten
terveydenhuollon asiointipalvelujen
laadusta ja vaikuttavuudesta oli vasta
vähän luotettavaa näyttöä olemassa.
Yhtenäistä mittaristoa seurata ja ar-
vioida palvelutoimintaa, ennakoida ja
todentaa tietoteknisten interventioi-
den vaikutuksia ei ollut. Asiointi-
palvelut olivat tutkijoiden mielestä
heterogeeninen ja käsitteellisesti
vakiintumaton tutkimuskohde.
Asiaa taustoittavaa materiaalia. On hankejul-
kaisu, soveltuu historian kulun määrittämiseen.
Hyppönen, Hannele; Iivari, An-
nakaisa ja Ahopelto, Maire 2010.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
sähköisen asioinnin hankkeet
Suomessa 2010. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos.
sosiaali ja terveyden-
huollon sähköisten pal-
velujen ja asioinnin
kehittämisen hankeko-
konaisuus
Raportti kuvaa ajantasaisesti sosiaali-
ja terveydenhuollon sähköisten pal-
veluiden kehittämishankkeita hallin-
nonalan kansallisten kehittämistar-
peiden arvioimiseksi SADe-
ohjelmassa. Luo pohjaa kansallisen
sähköisen sosiaali- ja terveydenhuol-
lon palvelujärjestelmän kehittämisel-
le. Raportti tarjoaa tietoa rinnakkais-
hankkeista ja yhteistyö-verkoston
sähköisten palveluiden kehittämisek-
Ei vastaa kysymyksiin, mutta voi käyttää histo-
rian kaaren kuvaamisessa.
82
si osaksi kansallista kokonaisuutta.
Hyppönen, Hannele; Hyry, Jaak-
ko; Valta, Kati; Ahlgren, Saija
2014. Sosiaali- ja terveydenhuol-
lon sähköinen asiointi - Kansa-
laisten kokemukset ja tarpeet.
THL Raportti: 2014_033.
puolesta-asiointi, säh-
köinen puolesta asiointi
terveydenhuollossa
Ensimmäisen valtakunnallisen kyse-
lyn tulokset kansalaisten sosiaali- ja
terveyspalveluiden sähköisestä käy-
töstä, kokemuksista sähköisestä asi-
oinnista sekä sosiaali- ja terveyden-
huollon sähköisten asiointipalvelui-
den kehitystarpeista. Kysely kuuluu
neljän tutkimuksen kokonaisuuteen,
joissa seurataan sosiaali- ja tervey-
denhuollon tietojärjestelmäpalvelui-
den leviämistä ja vaikutuksia eri
toimijoiden näkökulmasta.
Suuri otos, yli 4000 vastaajaa, KaTSe, osana
STePS-hanketta. Kyselyn tulokset tarjoavat
hyödyllistä tietoa toisen puolesta asiointiin
mm. kuinka moni vastaajista oli hoitanut asioi-
ta toisen puolesta sekä missä asioissa puolesta-
asiointeja oli tehty. Tärkeä puolesta-asiointiin
liittyvä tutkimus.
Hyppönen Hannele 2015. Sosiaali-
ja terveydenhuollon sähköinen
asiointi. Kroonisen sairauden
omaavien kokemukset ja tarpeet
(Pdf). Scientific paper, FinJeHeW
2015;7 (2–3).
puolesta asiointi tervey-
denhuollossa
Tässä artikkelissa kuvataan valta-
kunnallisen kansalaisille suunnatun
kyselyn menetelmä, keskeiset tulok-
set ja johtopäätökset. Artikkeli perus-
tuu THL:n julkaisemaan raporttiin
[Hyppönen H, Hyry J, Valta K, Ahl-
gren S. Sosiaali‐ ja terveydenhuollon
sähköinen asiointi. Kansalaisten ko-
kemukset ja tarpeet.] sekä alkupe-
räisaineistoon, josta on esitetty rapor-
tissa julkaisemattomia lisätuloksia
(kaikki kuviot ja taulukot). Kehitet-
tyä mittaria on tarkoitus hyödyntää
kansallisesti ja kansainvälisesti yhte-
näisten indikaattorien ja mittarien
kehittämiseen, ja tuloksia valtakun-
nallisten palveluiden käyttöönoton ja
kehittämisen tukemiseen.
Yhtä alkuperäsien raportin kanssa (Hyppönen
H, Hyry J, Valta K, Ahlgren S. Sosiaali‐ ja
terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansa-
laisten kokemukset ja tarpeet 2014.) Sivuaa
aihetta puolesta-asiointi, sisältää julkaisemat-
tomia osia.
Lepistö Janne, Suhonen Jari &
Koukki Suvi 2016. Terveyden ja
sähkö* AND terveyden-
huolt* AND oikeus*
Toiminnallinen määrittely puolesta-
asiointiin
Keskeinen dokumentti puolesta-asioinnin ku-
vaamiseksi
83
hyvinvoinnin laitos. Puolesta -
asiointi sosiaali- ja terveyden-
huollossa, toiminnallinen määrit-
tely. Ohjaus 2/2016.
OR puolesta*
Niska Anne & Koski Keijo 2009.
eKat loppuraportti, Oulun kau-
punki. Toim. Susanna Valkeakari
(Pdf).
sähkö* AND terveyden-
huolt* AND oikeus*
OR puolesta*
eKat- hankkeessa keskityttiin tervey-
denhuollon ajanvarauspalvelun ja
kansalaisen omahoitoa tukevien pal-
veluiden kehittämiseen. Lisäksi
koordinaatiohankkeessa edistettiin
sähköisten palveluiden arkkitehtuurin
määrittelytyötä.
Aihealuetta taustoittavaa tietoa. Voidaan käyt-
tää historian kulun kuvaamisessa. Ei varsinais-
ta puolesta-asiointia.
Reponen, Jarmo; Kangas, Maarit;
Hämäläinen, Päivi ja Keränen
Niina 2015.Tieto- ja viestintätek-
nologian käyttö terveydenhuol-
lossa vuonna 2014,Tilanne ja
kehityksen suunta, THL, Raportti
12/2015
Puolesta asiointi Tässä julkaisussa käsiteltävä tervey-
denhuoltoa koskeva osatutkimus on
jatkumoa aikaisemmille vertailukel-
poisella tavalla tehdyille kartoituksil-
le. Yhdessä samaan aikaan tehtyjen
muiden kartoitusten kanssa se antaa
sekä kokonaiskuvan sosiaali- ja ter-
veydenhuollon tieto- ja viestintätek-
nologian tilanteesta ja vertailun tilan-
teeseen ennen valtakunnallisten tieto-
järjestelmäpalveluiden käyttöönottoa.
Osa STEPSIÄ, kuvaa aihe-aluetta: Ajallisen
pitkittäisvertailun kautta saadaan käsitys myös
terveydenhuollon sektorin kehityksen suunnas-
ta. Soveltuu historian kulun selvittämiseen.
Ruotsalainen, Pekka; Iivari, An-
na-Kaisa ja Doupi, Persephone.
2008. Finland's strategy and im-
plementation of citizens' access to
health information. Studies in
Health Technology and Informat-
ics, 137, pp. 379-385.
eHealth* AND elec-
tronic identifica* AND
truste*
Tämä taustoittaa aihetta siitä näkö-
kulmasta miten kansalaisten suostu-
muksenhallinta annetaan kansallisella
tasolla. Henkilötietojen saantia halli-
taan lainsäädännöstä johdettujen
sääntöjen avulla. Kansallisen infra-
struktuurin käyttöönotto kansalaisten
henkilökohtaisten terveystietojen
saamiseksi olisi lain mukaan saatet-
tava päätökseen vuoden 2011 lop-
puun mennessä. Sen toteuttaminen
STAKES Unit for eHealth and eWelfare, Na-
tional Research and Development Centre for
Welfare and Health (STAKES). Hyvää aihetta
taustoittavaa materiaalia, jonka julkaisijana on
asiantuntijaorganisaatio
84
on vaativaa, mutta todellinen haaste
on ymmärtää, mitä vaikutuksia kan-
salaisten pääsyyn henkilökohtaiseen
terveystietoon liittyy ja mihin suun-
taan tällaisia palveluja olisi kehitettä-
vä.
Turkki, Teppo 2009. Nykyaikaa
etsimässä : Suomen digitaalinen
tulevaisuus / asiantuntijaryhmä:
Risto Siilasmaa, Pekka Ala-
Pietilä, Sari Baldauf, Matti Lehti.
Evan raportti 2009.
sähkö* AND terveyde-
huol* AND puolesta*
OR valtuu*
Sähköinen asiointi ja sähköinen tun-
nistaminen. Raportista löytyy suosi-
tuksia ja päähavaintoja julkisen hal-
linnon digitalisaatiossa esiintyviin
asioihin. Tämän raportin keskeinen
päätelmä on, että digitalisaation läpi-
vieminen edellyttää rutiinihallinnosta
poikkeavaa voimakasta konsernioh-
jausta. Voimakasta ohjausta tarvitaan
siirtymäkaudella, jonka aikana yhtei-
set standardit, digitalisaation perus-
arkkitehtuuri ja toimintamallit aje-
taan läpi.
Hyvää taustoittavaa aineistoa. Historian kul-
kuun määrittämiseen / kuvaamiseen soveltuvaa
materiaalia. Hankeraportti.
85
LIITE 3. Puolesta-asiointiin liittyviä käsitteitä ja termejä
Kuvioon on merkitty tähdellä tässä tutkimuksessa valtakirjaan perustuvaan henkilön puolesta asiointiin terveydenhuollossa liittyvät keskeiset
termit ja käsitteet. Kuviossa ilmenevät myös puolesta-asiointiin liittyvät muut toiminnot kuten edunvalvontamääräys ja perusrekisteripohjainen
valtuutus, jotka on esitetty eri värein. Punaisella värillä merkitystä suostumuksesta ei ole kyse puolesta-asioinissa
86
LIITE 4. Saatekirje sähköpostiin
Sähköpostin otsikko:
Tervetuloa kehittämään terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluja!
Arvoisa vastaanottaja,
Kutsumme teidät mukaan osallistumaan Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen
sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa tehtävään pro gradu tutkimukseen. Tutkimuksessa selvite-
tään, mitkä tekijät kansalaisten näkökulmasta vaikuttavat sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekemisen
tarpeeseen terveydenhuollon asiointipalveluissa.
Puolesta-asioinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa valtuutukseen (valtakirjaan) perustuvaa henkilön
puolesta-asiointia terveydenhuollon sähköisissä palveluissa. - v v ,
v v v .
Sähköisen valtuutuksen eli valtakirjan voi tehdä täysi-ikäinen täysivaltainen henkilö ja sen voi aloittaa
joko valtuuttaja tai valtuutettu.
Sähköisen puolesta asioinnin mahdollistava kansallinen kehitystyö on meneillään ja palvelua otetaan
asteittain käyttöön myös terveydenhuollossa. Tutkimustuloksia hyödynnetään palvelun kansalaisviestin-
nässä ja niitä esitellään keväällä 2018 Itä-Suomen yliopistolla. Pääsette vastaamaan sähköiseen kyselyyn
oheisesta linkistä https://www.webropolsurveys.com/S/EA7217350D20DFDC.par. Pyydämme teitä
vastaamaan 28.2. mennessä. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu nimettömänä. Vastaukset ovat vain tutkijoi-
den käytössä ja ne käsitellään luottamuksellisesti sekä hävitetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen
asianmukaisella tavalla.
Sähköisen puolesta asioinnin palvelun kehittämiseksi on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyse-
lyyn. Vastaaminen kestää noin 10 min ja on täysin vapaaehtoista. Kiitämme ajastanne ja vastauksistanne
jo etukäteen!
Kunnioittaen,
Pirjo Hilama Minna Rauhala
Opiskelija Opiskelija
Sosiaali- ja terveysjohtamisen Sosiaali- ja terveysjohtamisen
laitos, Kuopio laitos, Kuopio
[email protected] [email protected]
p. 040 5210328 p. 040 7333322
Pro-gradu tutkielman ohjaajat:
Ulla-Mari Kinnunen, TtT, yliopistonlehtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF, Kuopio
Virpi Jylhä, FT, yliopistonlehtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF, Kuopio
87
LIITE 5. Kyselylomake
88
89
90
91
92
93